Miksi Erkki Tuomioja on väärässä asukaspysäköinnin hinnasta

Kansalainen, enti­nen kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Erk­ki Tuomio­ja kir­joit­ti Helsin­gin Sanomien yleisönosas­tossa asukaspysäköin­nin hin­nanko­ro­tuk­sia vas­taan ja näin ollen myös oman ryh­män­sä kan­taa vas­taan.  Hänen mukaansa kysyn­nän ja tar­jon­nan perus­teel­la tapah­tu­va hin­noit­telu varaa asukaspysäköin­nin vain rikkaiden etuoikeudek­si. Palaan Tuomio­jan argu­men­toiti­in sen jäl­keen, kun olen käsitel­lyt asi­as­sa tapah­tunut­ta ehkä vähän odot­tam­a­ton­ta käännettä.

Asukaspysäköin­tipaikko­jen hin­ta alit­taa roimasti niiden kaupungille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Nämä kus­tan­nuk­set syn­tyvät talvel­la, kun katu­jen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kul­jet­taa pois. Kun olin lap­si, ja siitä on jo jonkin ver­ran aikaa, lumet aurat­ti­in kasoik­si kadun var­teen ja jätet­ti­in siihen. Vap­pu­un tai ainakin kukan­päivään men­nessä ne oli­vat sula­neet. Auto­ja oli aika vähän, joten ne eivät kadun­var­si­paikko­ja juuri tarvin­neet. Meil­la lap­sille ne kasat toi­vat riemua.

Tämä kus­tan­nus­pe­rusteisu­us ei kuitenkaan ole enää rel­e­vant­ti argu­ment­ti pysäköin­tiniukku­u­den jakamises­sa. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on silti argu­ment­ti. Kun kaik­ki kadun­var­ret on varat­tu asukaspysäköin­ti­in, asioin­tipysäköin­ti­in eli kau­pas­sa käyn­ti­in ei ole tilaa, mis­tä kär­sivät kau­pat. Van­hus­ten koti­hoidon kus­tan­nuk­set nou­se­vat, kos­ka kadun­var­sil­la ei löy­dy paikko­ja. Pelkästään tämä van­hus­ten­hoidolle koitu­va kus­tan­nus taitaa ylit­tää asukaspysäköin­nin tuo­ton, jon­ka arvioin ole­van jotain kymme­nen miljoo­nan euron paikkeilla.

Opti­maal­ista olisi siis vähen­tää asukaspysäköin­tipaiko­jen määrää ja jät­tää enem­män paikko­ja asioin­tipysäköin­ti­in ja esimerkik­si koti­hoita­jille. Senkin jäl­keen jää kysymys, miten jäl­jelle jäävää niukku­ut­ta jaetaan.

Ekon­o­mistin vas­taus on huu­tokau­pa­ta paikat. Myy­dään asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia niin paljon kuin on paikko­ja tai ehkä vähän enem­män, kos­ka kaik­ki eivät ole kotona joka yö.

Ekon­o­mistin perustelu on, että näin paikat menevät niille, jot­ka tarvit­se­vat sitä eniten – siis jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan siitä eniten.

Tuomio­jan argu­ment­ti on, että toisil­la on enem­män rahaa kuin toisil­la ja sik­si rikas, joka objek­ti­ivis­es­ti ottaen tarvit­see paikkaa vähem­män, vie sen köy­hältä, joka oikeasti tarvit­see sitä enemmän.

Tätä samaa argu­ment­tia voi käyt­tää kaikkea ylel­lisyys­tuot­tei­den vero­tus­ta vas­taan. Jos meil­lä olisi timant­tivero, vain rikkaim­mat voisi­vat ostaa timant­te­ja. Silti timant­tiveroa mak­saisi­vat lähin­nä vain rikkaat, joten se tasaisi tulo­ero­ja. Hyvä, timant­tia ja autopaikkaa ei voi täysin ver­ra­ta toisi­in­sa. Mut­ta noin yleen­sä rikkaiden kulu­tuk­seen kohdis­tu­vat kulu­tusverot tasaa­vat tuloeroja.

(En kan­na­ta ylel­lisyysvero­ja, mut­ta se on toisen tari­nan aihe. Kan­nat­taa verot­taa rikkaiden tulo­ja eikä ylellisyyttä.)

On pro mar­ket- ihmisiä ja sit­ten on pro busi­ness ‑ihmisiä. Olen sanonut ennenkin, että kokoomuk­sen Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mässä on vain kak­si pro mar­ket ‑ihmistä, Juhana Var­ti­ainen ja Eli­na Val­to­nen. Pelkästään vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mässä niitä on enemmän.

Nyt kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on käsit­telyssä esi­tys, jos­sa Juhana on korot­tanut asukaspysäköin­nin hin­taa KYMP-lau­takun­nan esi­tyk­ses­tä. Kuten sanoin, Juhana on pro mar­ket- ihmi­nen toisin kuin enem­mistö valtuustoryhmästään.

Miten markki­nae­htoisen ratkaisu toimisi?

Kuvitelka­amme, että oikeus asukaspysäköin­ti­in olisi jaet­tu tasan kaikkien töölöläis­ten, rikkaiden ja sen köy­hien, jos köy­hiä nyt Töölöstä löy­tyy. Tuskin voisi kek­siä tasaisem­paa jakoa. Tästä tulisi puoli paikkaa/ruokakunta. Voidak­seen pysäköidä auton­sa, pitäisi han­kkia se toinen puolikas.

Jotkut ovat valmi­ita mak­samaan siitä paikas­ta enem­män kuin toiset ja edel­liset ostaisi­vat puo­likkaan paikan jälkim­mäisiltä. Kaup­pa olisi molem­mille kan­nat­ta­va, eihän se muuten toteu­tu­isi. Lop­putu­los olisi se, mitä Tuomio­ja pelkää. Rikkaat pysäköi­sivät ja köy­hät käyt­täi­sivät rahat johonkin, jota tarvit­se­vat enem­män. Mut­ta he siis tarvit­si­si­vat noi­ta mui­ta asioi­ta enemmän.

Täl­laista huu­tokaup­paa ei jär­jestetä, mut­ta rahan vai­h­to tapah­tuu kun­nan kaut­ta. Kun kaupun­ki saa enem­män rahaa se voi käyt­tää sitä kaupunki­lais­ten hyväk­si, ja niistä rahoista val­taosa menee pien­i­t­u­lois­t­en hyväksi.

Tuomio­ja pelkää, että asukaspysäköin­nin hin­nan nos­to pakot­taa köy­hät muut­ta­maan pois Töölöstä. Näinkään ei käy. Tämä kus­tan­nus kap­i­tal­isoituu asumisen hin­taan. Autori­ip­pu­vaisen käy­hän pitää ehkä muut­taa pois, mut­ta vas­taavasti autot­toman köy­hän kannal­ta tilanne paranee.

Helsin­gin Sanomat kir­joit­ti asi­as­ta ikään kuin tässä oli­si­vat van­hat auton­potk­i­jat autoil­i­joi­ta vas­taan. Ei ole. Sen, joka halu­aa vas­tus­taa autoilua Helsingis­sä hin­taan mihin hyvän­sä, kan­nat­taa edis­tää ilmaista ja rajoit­tam­a­ton­ta pysäköin­tiä niin, että romuau­tot pikkuhil­jaa täyt­tävät pysäköin­tipaikat – tai vaik­ka näin pitkälle ei men­täisi, pysäköin­tipaikat oli­vat mah­dol­lisim­man tehot­tomas­sa käytössä. Tämä auton­potk­i­jan unel­ma on nyt aika lähellä.

Kun jokin vuosi sit­ten oli lumi­nen talvi, laskin, että Kata­janokan kaduil­la joka neljät­tä autoa ei ollut liikutet­tu ker­taakaan lumise­na aikana.

Nykyi­nen, käytän­nössä ilmainen asukaspysäköin­ti suosii sitä, joka tulee vuo­den ain­oal­ta automatkaltaan juhan­nuk­se­na, pysäköi oven­sa eteen ja jää odot­ta­maan seu­raavaa juhan­nus­ta. Sille, joka tarvit­see autoa päivit­täin, tämä on paina­jainen, kos­ka on pakko etsiä joka päivä vapaa­ta pysäköin­tipaikkaa ja lop­ul­ta jätet­tävä auto sakkopaikalle.

Nyt esitetään, että ensi vuo­den lop­ul­la asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saisi 60 €/kk elin 720 euroa/vuosi. Jos olisi dik­taat­tori, se mak­saisi yhdek­sänä lumet­tomana kuukaut­e­na  40 €/kk ja joulu-helmiku­us­sa 90 €/kk, kos­ka se talvikunnossapito.

 

 

 

 

45 vastausta artikkeliin “Miksi Erkki Tuomioja on väärässä asukaspysäköinnin hinnasta”

  1. Pro busi­ness on tässä väärä tulkinta/syytös, kos­ka kuten itsekin toteat, ovat asi­akaspysäköin­timah­dol­lisu­udet pro busi­ness toisin kuin juhan­nusautoilu. Silti tämä on niitä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa olen enem­män vihrei­den kuin kokoomuk­sen kannalla.

    1. Luitko Osmo Her­bert Havun kom­mentin väärin? Hän sanoi, että asi­akaspysäköin­timah­dol­lisu­udet (siis asi­akas, ei asukas) ovat pro busi­ness. Näin oletet­tavasti, kos­ka se aut­taisi näitä asi­akkai­ta palvele­via liikkeitä. Hän ei siis näyt­tänyt kan­nat­ta­van ali­hin­taista asukaspysäköintiä.

      Jos näin tulk­it­see, niin täl­lainen “pro busi­ness” ei ole huono asia vaan tässä tapauk­ses­sa sat­tuu ole­maan myös “pro mar­ket” (vaik­ka usein näin ei ole).

  2. Kyl­lä Töölössä asuu myös alle keski­t­u­loisia ja osa heistä tarvit­see autoa työ­matkoi­hin­sa joko aikataulu­jen tai työ­paikan saavutet­tavu­u­den vuok­si. Heille tästä tulee melko merkit­tävää veronko­ro­tus­ta vas­taa­va seu­raus, kun kus­tan­nus nousee lyhyessä ajas­sa 360 €/v. Siitä tulee ihan tun­tu­va lisälovi kukka­roon, varsinkin kun kaik­ki muutkin hin­nat nousevat.

    On täysin ymmär­ret­tävää, että asukaspysäköin­nin hin­taa tulee korot­taa. Mut­ta koro­tus­tahti on kova, eikä kaik­ki kan­takaupungis­sa asu­vat suinkaan ole kovat­u­loisia ja sopeu­tu­mi­nen ei tapah­du hetkessä.

  3. Ode:
    “Asukaspysäköin­tipaikko­jen hin­ta alit­taa roimasti niiden kaupungille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Nämä kus­tan­nuk­set syn­tyvät talvel­la, kun katu­jen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kul­jet­taa pois.”

    Asukaspysäköin­ti­mak­sut ovat käytössä pienessä osas­sa kaupunkia, mut­ta asukaspysäköin­ti aiheut­taa ylläpi­tokus­tan­nuk­sia koko kaupun­gin alueel­la. Mikä hin­noit­telumalli tähän olisi oikea ratkaisu? Mik­si yli 80 % kaupun­gin asukkaista saa nämä palve­lut ilmaisek­si? Eli katuhoidon mak­su piäisi koskea kaikkia katu­ja ja katu­jen käyt­täjiä koko kaupungissa.

    Onko autol­lis­ten asi­akkaiden houkut­telu kan­takaupungis­sa asukkaiden tilalle järkevää? Nämä nykyiset rav­in­toloiden parkkipaikkat­eras­sit ja muut vas­taa­vat ovat mielestäni parem­pi vai­h­toe­htoinen käyt­tö kuin asi­akaspysäköin­nin suosiminen.

    Kata­janokalla olen aina löytänyt parkkipaikan, Pahin tilanne on sun­nun­tai-iltaisin, mut­ta työaikoina on aina hyvin tilaa vaikka­pa ktoi­hoidon palveluille. Talvel­la kaik­ki kadun­pätkät siiv­otaan kah­den viikon välein, mikä on pisin parkki­jak­som­ah­dol­lisu­us talvi­aikaan. Ihan koko talvea ei nyky­isin saa autoro­muaan säilyttää.

    Mikä lie­nee asukaspysäköin­nin hin­ta­jous­to? Päätet­ty 60 euroa kuukaudessa on uskoak­seni vielä jäykäl­lä arvoalueel­la. Suun­nitel­tu 90 euroa kuukaudessa saat­taa jo ainakin het­kel­lis­es­ti vähen­tää asukkaiden autoilua, mut­ta se saat­taa johtaa myös halvem­pi­in ja saas­tut­tavampi­in autoi­hin, jot­ta autoilun kokon­aiskus­tan­nusten nousu pysyy kurissa.

    1. Pekka Sal­mi: “Onko autol­lis­ten asi­akkaiden houkut­telu kan­takaupungis­sa asukkaiden tilalle järkevää?”

      Peri­aat­teessa sekä asukkaiden että asi­akkaiden pysäköin­nin pitäisi mak­saa yhtä paljon. Ei ole ilmeistä syytä suosia toista yli toisen. Täl­lä het­kel­lä asukaspysäköin­ti­tun­nus on halvem­pi per tun­ti, joten sitä on syytä nos­taa enemmän.

  4. “Tätä samaa argu­ment­tia voi käyt­tää kaikkea ylel­lisyys­tuot­tei­den vero­tus­ta vas­taan. Jos meil­lä olisi timant­tivero, vain rikkaim­mat voisi­vat ostaa timant­te­ja. Silti timant­tiveroa mak­saisi­vat lähin­nä vain rikkaat, joten se tasaisi tulo­ero­ja. Hyvä, timant­tia ja autopaikkaa ei voi täysin ver­ra­ta toisi­in­sa. Mut­ta noin yleen­sä rikkaiden kulu­tuk­seen kohdis­tu­vat kulu­tusverot tasaa­vat tuloeroja.”

    Yleen­sä vero­tus menee kyl­lä toisin päin. Rikas ostaa ainakin arvokkaam­mat timant­tin­sa yleen­sä ainakin arvon­lisäveroit­ta. Köy­häl­lä ei ole varaa matka­ta itse tai hoitaa jotain apuria tekemään kau­pat EU:n ulkop­uolel­la sijait­se­vaan myymälään, jol­la on tax free ‑oikeudet. Timan­tit ovat äärim­mäisen vaikeasti verotet­tavis­sa maa­han­tuon­nin yhteydessä.

    Ylipäätään verois­sa on se tilanne, että rikkail­la on varaa palkata lob­bausjoukko­ja tekemään por­saan­reik­iä vero­tuk­seen. Hyvä esimerk­ki aiheesta on “maastapois­tu­misvero”, joka jo medi­aan lev­iämään saadul­ta nimeltään kuu­lostaa ihan main­os­toimis­tossa kehitetyltä veron vas­tus­tuskam­pan­jal­ta. Toimit­ta­ja Lis­ki kir­joit­ti aiheesta eri­no­maisen kir­joituk­sen reilu vuosi sit­ten, jos­sa ennakoiti­in hyvin pitkälti se lob­bauskeskustelu, mikä on tänä vuon­na nyt sit­ten realisoitunut:

    https://www.iltalehti.fi/talous/a/10287335–5944-4d03-8d2c-eebccb5a871f

    Siinä, mis­sä lob­bar­it ovat tämän vuo­den tois­telleet sitä, kuin­ka tuol­lainen vero kohdis­tu­isi aiem­min verotet­tuun omaisu­u­teen, toimit­ta­ja Lis­ki aika hyvin tuo esi­in sen, että itse asi­as­sa tuo esitet­ty vero kohdis­tu­isi sel­l­aiseen omaisu­u­teen, joka vält­tää nykyisen kaiken vero­tuk­sen. Toteu­tustapa vaan on han­kala, kun jos sekä virkamiehistö vas­tus­taa esi­tys­tä että min­is­ter­iön johto, niin vero­ja on kovin help­po vesit­tää tekemäl­lä niiden sisään sopivia por­saan­reik­iä. Vähän samaan tapaan kuin on timant­tikau­pas­sakin, jos­sa ihan oikeasti tilanne lie­nee se, että lähin­nä vain keski­t­u­loiset mak­sa­vat timan­teista vero­ja — vaik­ka viral­liset vero­pros­en­tit oli­si­vat kaikille samat.

    1. Ei exit-veron vas­tus­tamiseen mitään lob­baus­ta tarvi­ta. Jos tuo tulee voimaan, niin kasvu­fir­mo­ja ei Suomeen syn­nytetä. Ne luo­daan muualle. Eikä Suomeen tule niitä huippuosaajiakaan.

      1. Eli kasvu­fir­mo­ja ei syn­nytetä niihin lukuisi­in rikkaisi­in län­tisi­in teol­lisu­us­mai­hin, jois­sa vero on käytössä? Eikä huip­pu­osaa­jia myöskään tule, sanokaamme esimerkik­si Yhdysvaltoihin?

      2. Mut­ta eikö tämä exit-vero kas­va­ta tulo­ero­ja, jos sen takia osa rikkaista jät­tää muut­ta­mat­ta ulkomaille?

        Yleen­sä merkit­tävä osa vasem­mis­to­lai­sista pitää tulo- ja var­al­lisu­usero­ja yht­enä suurim­mista ongelmista, ellei suurim­pana. Jos nämä erot ovst paha ongel­ma, helpoiten niistä pääsee eroon aja­mal­la mah­dol­lisim­man moni rikas ulkomaille.

    2. tuos­ta: “Rikas ostaa ainakin arvokkaam­mat timant­tin­sa yleen­sä ainakin arvon­lisäveroit­ta. Köy­häl­lä ei ole varaa matka­ta itse tai hoitaa jotain apuria tekemään kau­pat EU:n ulkop­uolel­la sijait­se­vaan myymälään, jol­la on tax free ‑oikeudet.”

      Ehkä Osmon analo­gia ei ole täy­delli­nen. Ole­ta siis tässä analo­giaa varten, ettei timant­te­ja voisi han­kkia ulko­mail­ta. Ei pysäköin­tipaikko­jakaan voi kär­rätä ulko­mail­ta Helsinki­in, joten tätä analo­giaa varten sama pitää olet­taa timan­teille (vaikkei se olisikaan 100% realistista).

  5. Soin­in­vaara: “Asukaspysäköin­tipaikko­jen hin­ta alit­taa roimasti niiden kaupungille aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Nämä kus­tan­nuk­set syn­tyvät talvel­la, kun katu­jen auraus on työlästä ja kun lumi pitää kul­jet­taa pois. Kun olin lap­si, ja siitä on jo jonkin ver­ran aikaa, lumet aurat­ti­in kasoik­si kadun var­teen ja jätet­ti­in siihen. Vap­pu­un tai ainakin kukan­päivään men­nessä ne oli­vat sula­neet. Auto­ja oli aika vähän, joten ne eivät kadun­var­si­paikko­ja juuri tarvin­neet. Meil­la lap­sille ne kasat toi­vat riemua.”

    =>
    Meinaat, että jos asukaspysäköin­tiä ei olisi, niin lumikasat voitaisi­in jät­tää kadulle. Enpä usko.
    *****
    Soin­in­vaara: “Kun jokin vuosi sit­ten oli lumi­nen talvi, laskin, että Kata­janokan kaduil­la joka neljät­tä autoa ei olut liikutet­tu ker­taakaan lumise­na aikana.”

    =>
    No, aika huono esimerk­ki. Kata­janok­ka on hyvä esimerk­ki kaupungi­nosas­ta, jos­sa kiin­teistöt pääosin koos­t­u­vat asukkaista ei liiketiloista. Toisaal­ta Kata­janokalla ns. liiketi­lat ovat omas­sa osios­saan pääosin, joten asukaspysäköin­ti ei häir­itse asi­akaspysäköin­tiä. Toisaal­ta niin Kata­janokalla kuin myös esim. Kru­u­nun­haas­sa useim­mat liiketi­lat ovat sel­l­aista asi­akaskäyn­tiä, joi­hin ei oma­l­la autol­la. Vieläpä kau­pat ko. alueil­la palvel­e­vat lähin­nä po. kaupungi­nosan asi­akkai­ta. Joten asukaspysäköin­tipaikat eivät häir­itse näinkään niitä liiketilo­ja. Toki Helsingis­sä on kan­takaupungis­sa kaupungi­nosia, jois­sa on paljon liiketilo­ja, johon tul­laan kauem­paakin autoil­la esim. Kamp­pi ja Punavuori.

    Eli onko se muka pahe, jos kaupungis­sa asu­va asukas on aja­mat­ta autoa muu­ta­man viikon ja pitää sitä asun­ton­sa vier­essä pysäköi­tynä ja vielä mak­saa sitä? Minus­ta ei.

    ****

    Onhan se has­sua, kun asukaspysäköin­nistä yritetään tehdä viher­vasem­mis­tossa liike-elämää häir­it­sevää, mut­ta kan­takaupun­gin läpi kulke­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä ei halu­ta pois häir­it­semästä liiketilo­jen asioin­tia tai kan­takaupun­gin asukkaiden viihtyvyyt­tä. Tun­neliv­erkos­to olisi tähänkin ratkaisu, mut­ta ei, kun kaupungis­sa on vielä tois­taisek­si viher­vasem­mis­to enemmistö.

    Tot­ta kai asukaspysäköin­ti­mak­su­ja pitää korot­taa, mut­ta ei täl­lä taval­la. Kus­tan­nus­pe­rusteinen koro­tus olisi oikeu­den­mukaista, mut­ta eipä sel­l­aisia laskelmia ole näkynyt.  Blo­gis­sa esitet­ty lumikasateo­ria ei nyt ole ihan sitä, kos­ka siinäkin päät­te­ly on virheellinen.

    Kyl­lä helsinkiläisetkin ymmärtävät net­to­tu­lo­jen merk­i­tyk­sen. Vielä kun vihrei­den aja­ma kiin­teistövero nos­te­taan uusille luvuille, niin eiköhän kaupunki­laiset ala näyt­tää kaupung­in­jo­hdolle mitä mieltä ovat nyky­menos­ta äänestämäl­lä jaloil­laan kohon­neille elämiskus­tan­nuk­sille Helsingis­sä. Joskus Helsin­gin etu oli alhainen vero­tus, mut­ta sekin aika taitaa olla koh­ta ohi.

    Vähän jää sel­l­ainen kuva viher­vasem­mis­ton poli­ti­ikas­ta Helsingis­sä, että jos et elä kuten minä, niin sin­un pitää mak­saa ekstraa siitä.

    1. kan­takaupunki­lainen: “Eli onko se muka pahe, jos kaupungis­sa asu­va asukas on aja­mat­ta autoa muu­ta­man viikon ja pitää sitä asun­ton­sa vier­essä pysäköi­tynä ja vielä mak­saa sitä?”

      Ei, mut­ta hin­ta pitää olla tarpeek­si korkea, jot­ta kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat. Jos vapai­ta paikko­ja ei meinaa löy­tyä, on hin­ta liian alhainen.

      “Onhan se has­sua, kun asukaspysäköin­nistä yritetään tehdä viher­vasem­mis­tossa liike-elämää häir­it­sevää, mut­ta kan­takaupun­gin läpi kulke­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä ei halu­ta pois häir­it­semästä liiketilo­jen asioin­tia tai kan­takaupun­gin asukkaiden viihtyvyyttä.”

      Tässä olet kyl­lä väärässä. Mon­et Vihreät kyl­lä halu­aisi­vat tehdä myös siitä nyky­istä kalli­im­paa ruuhkamaksuilla.

      “Tot­ta kai asukaspysäköin­ti­mak­su­ja pitää korot­taa, mut­ta ei täl­lä taval­la. Kus­tan­nus­pe­rusteinen koro­tus olisi oikeu­den­mukaista, mut­ta eipä sel­l­aisia laskelmia ole näkynyt.”

      Syy koro­tuk­si­in on, niin kauan kuin vapai­ta paikko­ja on vaikea löytää, vaik­ka kus­tan­nuk­set oli­si­vat pyöreä nol­la. Pysäköin­nil­lä on nimit­täin aina se vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, että se vie paikan pois toiselta pysäköi­jältä. Hin­nan pitää olla tarpeek­si korkea, etteivät kaik­ki paikat täy­ty. Sil­loin rajal­liset paikat menevät niille, jot­ka niistä eniten hyö­tyvät ja niitähän toki ovat ne, jot­ka ovat pysäköin­nistä eniten valmi­ita maksamaan.

  6. Koro­tus ärsyt­tää ja heiken­tää sitou­tu­mista keskus­ta-asumiseen. En aliarvioisi tätä. Jotenkin tämä on arvosta­mani blo­gistin hie­man sokea piste. Totean että olen asunut Krunikas­sa koh­ta vuosikymme­nen, ensi huumas­sa autot­tomana ja sit­ten sähköau­toil­i­jana, kun koin autot­tomana jääväni paljos­ta paitsi.

    1. Ei keskus­ta-asumiseen tarvitse sitoutua. Jos joku halu­aa muut­taa pois keskus­tas­ta sen vuok­si (tai jostain muus­ta syys­tä), niin kyl­lä tilalle riit­tää tulijoita.

      1. Kyl­lä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä asu­jaimis­to voi muut­tua. Kaikil­la tun­temil­lani hyvä­tu­loisil­la keskus­ta-asu­jil­la on auto, poikkeuk­se­na yksi eläkeläi­nen, ja tila­va omis­tusasun­to. Pien­i­t­u­loiset asu­vat keskus­tas­sa vuokral­la autottomina.

      2. Kaikil­la tun­temil­lani hyvä­tu­loisil­la keskus­ta-asu­jil­la on auto, poikkeuk­se­na yksi eläkeläi­nen, ja tila­va omistusasunto.

        Sin­ul­la taitaa olla harhainen näyte. Kan­takaupungis­sa asu­vista ruokakun­nista selvä enem­mistö on autottomia.

      3. JH: “Kyl­lä, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä asu­jaimis­to voi muuttua.”

        Entä sit­ten? Onko se huono asia?

  7. Liian pieni koro­tus. 150€/kk olisi mielestäni asial­lista ydinkeskus­tan asukaspysäköinnistä.

  8. Joo autoilua pitää vähen­tää keskus­tas­sa. Mut­ta silti rahti siir­ret­ti­in keskus­taan. Tallink toi vuosaares­ta 3000 rekkaa län­sisa­ta­maan syysku­us­sa. Lokaku­us­sa lisää var­maan 5000. Ja sit­ten vielä enem­män kun uusi rahti lai­va mys­tar aloit­taa koh­ta. Eli Helsin­gin omis­ta­ma sata­ma ei ota kun­non hin­taa keskus­tas­sa rekoista jot­ta liikenne menisi Vuosaa­reen. Tässä kul­kee nykyään kaiken­moista kemikaalirekkaakin. Eli rekat keskus­tas­ta pois ensin. Hin­ta siis ylös ja kun­nol­la! Siitä hyöy­tyy kaupunki­laiset sekä sata­man tuloina että parem­pana ilmanlaatuna

    1. Tuo kemikaali- ja myrkkyrekko­jen ajo Län­sisa­ta­maan ja Nokalle pitäisi kieltää ja osoit­taa Vuosaareen.

    2. Rek­ka- ja matkus­ta­jamäärät alka­vat olla niin iso­ja että tun­nelia Suomen­lah­den alle kan­nat­taisi jo vakavasti harkita.

    3. lois­ta­va idea. On käsit­tämätön­tä, mik­si Helsin­ki edelleen muista suurkaupungeista poiketen ohjaa rekkali­iken­net­tä kaupun­gin keskus­taan. Helsin­ki keskit­tää keskus­tan rantaväylät rekkali­iken­teelle ja läpikulkuli­iken­teelle — usko­ma­ton­ta, mut­ta totta.

  9. Hei,

    Jäin miet­timään, kun kir­joi­tat, että et kan­na­ta ylel­lisyysvero­ja vaan hyvä­tu­lois­t­en tulovero­tus­ta. Kir­jas­ta ”2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka” sain eri­laisen käsi­tyk­sen (pro­gres­si­ivi­nen kulu­tusvero, työn korkean vero­tuk­sen ongel­mat). Onko blo­gistin ajat­telu tässä suh­teessa muut­tunut vai onko min­ul­ta men­nyt jotain ohi? Tästä luk­isi mielel­lään lisää vaik­ka jos­sain blogikirjoituksessa. 🙂

    1. Pro­gres­si­ivi­nen kulu­tusvero on vain yksi pro­gres­si­ivisen tuloveron muo­to. Se kohdis­tuu rahamääräisi­in tuloi­hin tai kulu­tuk­sen määrään, ei siihen, mihin rahansa käyt­tää. Ylel­lisyysvero kohdis­tuu kavi­aarin kaltaisi­in hyödykkeisiin.

      1. Olen kään­tänyt kelkkani ylel­lisyysverois­sa ja nykyään kan­natan niitä. 

        Näkyvät ylel­lisyys­tuot­teet, kuten yksi­ty­islen­tokone, urheilu­au­to, val­ta­va lin­na, pent­house Helsin­gin keskus­tas­sa, jahti, tms. aiheut­taa kateut­ta ja epäoikeu­den­mukaisu­u­den tun­net­ta. Se taas voi aiheut­taa ikäviä lieveilmiöitä ja vaikka­pa pop­ulis­mi mm. politiikassa. 

        Sik­si niitä olisi hyvä verot­taa, jot­ta rikkaat suun­taisi­vat kulu­tus­ta vähän muualle, eivätkä näyt­täisi niin rahakkailta. 

        Enkä keksinyt tätä itse, vaan luin Bran­co Milanovicilta:

        https://branko2f7.substack.com/p/on-luxury

      2. Jos nyt aloitet­taisi­in siitä, että ylel­lisyys­tuot­tei­ta verotet­taisi­in samoin kuin mui­ta. Yksi­tyiskonei­den polt­toainet­ta esimerkik­si kuten liiken­nepolt­to­lainei­ta tai että oli­si­vat edes päästökau­pan piirissä.

      3. Luon­nol­lis­es­ti ylel­lisyys­tuot­tei­den vero­tus kat­taa sen, että niistä mak­se­taan vähin­tään nor­maalit verot. 

        Lentopolt­toainei­ta ei kai verote­ta kv-sopimusten takia. Siihen pitäisi,saada kyl­lä muu­tos ihan kaik­il­ta osin, ei pelkästään yksi­tyiskoneil­ta. Yksi­tyiskoneisi­in saa­nee helpoiten ”veron”, kun käs­kee finavi­aa nos­ta­maan sel­l­ais­ten kent­tä­mak­su­ja. Ajoneu­voverot tms. voi olla vaikea saa­da osumaan,illä kuvit­telisin, että sel­l­aisia voi kiertää vaik­ka pitämäl­lä konet­ta Ruot­sis­sa. En ole tutus­tunut asiaan.

        Kavi­aaria ei tarvitse täl­lä perusteil­la verot­taa, kun ei se näy mihinkään.

      4. Ode “Jos nyt aloitet­taisi­in siitä, että ylel­lisyys­tuot­tei­ta verotet­taisi­in samoin kuin mui­ta. Yksi­tyiskonei­den polt­toainet­ta esimerkik­si kuten liiken­nepolt­to­lainei­ta tai että oli­si­vat edes päästökau­pan piirissä.”

        Sylt­ty “Lentopolt­toainei­ta ei kai verote­ta kv-sopimusten takia. Siihen pitäisi,saada kyl­lä muu­tos ihan kaik­il­ta osin, ei pelkästään yksi­tyiskoneil­ta. Yksi­tyiskoneisi­in saa­nee helpoiten ”veron”, kun käs­kee finavi­aa nos­ta­maan sel­l­ais­ten kenttämaksuja.”

        Minä:

        Tässä on suun­nilleen yhtä suures­ta ongel­mas­ta kyse mitä Helsinkiläisille jaet­tavis­sa stokkan lah­jako­rteis­sa, jot­ka kehä 3 ulkop­uolel­la asu­vat mak­sa­vat. Ei ole reilua, että muun suomen pitää mak­saa jokaiselle helsinkiläiselle 10 000 euroa vuodessa vain, jot­ta stadi­lainen voi syödä stokkan herkkua ja pukeu­tua fänsisti.

        Ilmailun edulli­nen polt­toaine lop­pui samaan aikaan, mitä kerosi­inin käyt­tö vesil­lä. Vuosi on ollut jotain 198?. Nyt lento­ken­tän pump­puhin­nat ovat 3,472- 3,658 euroa litra. Tämä siis nor­maalille avgas 100 ll laadulle. Taval­lista ben­saa jos pystyy käyt­tämään, niin tätä mogas laat­ua on saatavil­la ken­tältä hin­taan 2,356 euroa litra. Joten se, että me lennet­täsi­i­in jotenkin val­tion tuke­mal­la polt­toaineel­la on ihan saman­laista leg­en­daa, mitä nuo helsinkiläisille jaet­ta­vat stokkan lahjakortit

  10. Olen samaa mieltä kanssasi, hyvin perustelit kan­tasi. Tämä auto­hal­li­paikko­jen jako on muuten yleisem­min ihan taloy­htiöi­den sisäl­läkin vähän epäreilu jut­tu, jos vuokrataan yhteistä omaisu­ut­ta jollekin alihintaan.
    Töölöläisessä taloy­htiössä oli 7 auto­tal­li­paikkaa. Espoolainen sijoit­ta­ja oli ostanut paikan hin­taan 62500 ja taloy­htiön asukas käyt­ti lunas­tu­soikeut­taan. Jutus­ta kävi ilmi, että sijoit­ta­jan tuot­to oli noin 350e/kk. Vastike lie­nee noin 20e luokkaa eli käypä vuokra lie­nee 370e/kk.
    Ajatel­laan­pa, että auto­hal­li­paikan 7 kap­palet­ta oli­si­vat taloy­htiön omis­tuk­ses­sa vielä. Reilua olisi, että taloy­htiö vuokraisi ne markki­nahin­taan. Luokkaa 370e/kk*12*7 kap­palet­ta. Asun­to­ja oli paljon enem­män, määrästä ei tietoa.
    Niistä saata­va hin­ta olisi niin hyvä, että niiden vuokral­la kat­taisi vastikeku­lut ja ylikin. Minus­ta se olisi paljon reilumpaa kuin vuokra­ta luokkaa 100e/kk jollekin etuoikeutetulle asukkaalle.

    1. Olet täysin oike­as­sa, mut­ta kuten medi­as­sa näemme niin kaik­ki keskus­ta-autoil­i­joiden elämää ‘han­kaloit­ta­vat’ toimet johta­vat itkupotku­raivarei­hin ja muu­tok­sen vas­tus­tuk­seen neliraajahalvauksella.

      Juuri tuol­laises­sa taloy­htiössä autopaik­ka pitäisi huu­tokau­pa­ta tyyli­in ker­ran vuodessa asukkaiden kesken, tai sit­ten ulos jos taloy­htiö näin päät­tää. Ja jos auto­tal­lia saa käyt­tää auton pitoon niin mik­sei myös omak­si ver­staak­si olet­taen että kaikkia tur­val­lisu­us­määräyk­siä nou­date­taan. Her­ran­ju­mala, joku saat­taisi laskea että 100€/kk lisä­varas­toti­las­ta voisi olla hyvä diili. Näil­lä taloy­htiön sisäisen ‘vapaan markki­nan’ tuo­toil­la sit­ten voitaisi­in mak­saa taloy­htiön juok­se­via kulu­ja kaikkien eduk­si. Tal­li­paikan vuokraami­nen jopa taloy­htiön ulkop­uolelle voisi olla jos­sain tapauk­sis­sa kaikille hyvä jut­tu — pait­si tietenkin sil­lä kuka halu­aa puoli-ilmaisen muiden sub­ven­toiman tal­li­paikan oma­lle autolleen. Valitet­tavasti moni kat­soo auton­pidon jotenkin itseis­ar­voisek­si ja pyhäk­si tarpeek­si joka ylit­tää muiden muut tarpeet arvojärjestyksessä.
      Mut­ta se on ihan selvä että kun puhutaan tuol­lais­es­ta tar­jonnal­taan raja­tus­ta mut­ta yhtei­somis­teis­es­ta hyödyk­keestä kuin auto­tal­li­paik­ka niin vapaat markki­nat eli enem­män tai vähem­män avoin huu­tokaup­pa takaa sen tehokkaan käytön ja samal­la parhaan hyö­dyn myös niille ketkä eivät tätä rajal­lista hyödyket­tä pääse itse hyödyntämään.

  11. Ris­tiri­itaista näis­sä hin­nan­nos­toa puoltavis­sa perusteluis­sa on aina se, että valite­taan siitä kuin­ka auto­ja seisote­taan, eikä käytetä päivit­täin. Samal­la nämä auton­o­mis­ta­jat ovat niitä, jot­ka toteut­ta­vat kaupun­gin tavoit­tei­ta ja autoil­e­vat vähem­män. Moni luul­tavasti käyt­tää myös paljon julk­ista liiken­net­tä ja käyt­tää autoaan vain, kun se on vält­tämätön­tä. Useil­la ihmisil­lä tämä tarve on suurem­pi kesäl­lä kuin talvel­la. Siltikin moni näistä autoaan ajoit­tain vähem­män käyt­tävistä voi kokea, että auton­o­mis­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä, eikä tule luop­umaan autostaan. Auton tarvet­ta ei myös voi täysin objek­ti­ivis­es­ti mitenkään arvioida.

    1. Juuri niin. Vain fanaat­tisim­mat autoil­i­jat väit­tävät että jos omis­taa auton niin sil­lä pitää kulkea kaik­ki matkat. Suurin osa isom­mis­sa kaupungeis­sa asu­vista on sekakäyt­täjilä, omis­taa auton mut­ta kul­kee silti julk­isil­la tai kävelee tai pyöräilee kos­ka se on monas­ti käytän­nöl­lisem­pää ja käyt­tää autoa ehkä vain viikon­lop­un ostosreis­suil­la tai kun käy mökil­lä tai kyläilemässä.

      1. Jos autoa tarvit­see har­voin, sitä voi säi­lyt­tää kyl­lä vähän kauempanakin.

      2. Sylt­ty: “Jos autoa tarvit­see har­voin, sitä voi säi­lyt­tää kyl­lä vähän kauempanakin.”

        Niin kuin esimerkik­si mis­sä? Ei Helsingis­sä ole sel­l­aisia yleisiä parkkipaikko­ja jos­sa auto­ja saa säi­lyt­täää pidem­piä aiko­ja oikeis­taan mis­sään. Tiedän että jotkut ovat vie­neet auton­sa tai moot­toripyörän­sä työ­nan­ta­jansa parkki­hal­li­in pidem­mäk­si aikaa mut­ta joskus palaa isän­nöi­ti­jän pin­na ja hom­ma lop­puu siihen.

        Kir­joitin nyt ihan yleis­es­ti, en kan­takaupun­gin asukaiden näkökul­mas­ta, ja mak­sun suu­ru­ud­es­ta en osaa sanoa kun en asu Helsingis­sä. 30 euroa/kk vaikut­taa aika edulliselta mut­ta 60 aika kalli­il­ta, mut­ta Helsin­ki päät­täkööt itse.

        Espoos­sa on eri­laiset ongel­mat, jo raken­nus­lu­vis­sa määrätään että joka asun­toa kohti pitää olla ainakin yksi autopaik­ka taloy­htiössä. Kinaa aiheut­ta­vat taloudet joil­la on kak­si tai use­ampi auto, he halu­a­vat omia itselleen autot­tomien käyt­tämät­tä jääneitä parkkipaikko­ja taloy­htiössä tai jät­tää kakkosau­ton­sa minne huvit­taa. Monis­sa Espoon kaupungi­nosis­sa on auton pysäköimi­nen kadun var­teen aikara­joitet­tua tai kokon­aan kiellettyä. 

        Mielestäni se malli mikä Helsingis­sä on että kadun var­relle saa pysäköidä jos on mak­sanut kuukausi­mak­sun on reilu. Se rajoit­taa kanssa auto­jen määrää/talous. Kan­takaupungis­sa asu­va per­he voi tarvi­ta yhden auton mut­ta kak­si on liikaa tai jos on pakko olla kak­si autoa niin sit­ten on mak­set­ta­va tai mietit­tävä voiko asua jos­sain muual­la. Tämä lie­nee aika saman­laista muis­sa euroop­palai­sis­sa suurkaupungeissa.

  12. Ana­lyyt­tistä pohd­in­taa aiheesta.

    Twit­ter-vir­ras­sa nousee esi­in häm­mästelijöitä: “onpa Helsin­gin keskus­tas­sa pysäköin­ti hal­paa. Minä mak­san hal­li­paikas­tani Oulus­sa 90e/kk!”. On jän­nit­tävää, että ulkopaikkakun­ta­laiset eivät aina tajua asukaspysäköin­nin ideaa. Kyse­hän on ajoneu­voko­htais­es­ta, etukä­teen mak­set­tavas­ta parkki­mak­sus­ta, jol­la auton saa pysäköidä tiet­ty­i­hin kort­telei­hin jos paikko­ja on vapaana. Josse ole, ei mak­sus­ta saa hyvitystä.

    Keskeinen kysymys on, kenelle kan­takaupun­gin autopaikat ovat tarkoitet­tu? Edulli­nen asukaspysäköin­ti suosii kort­teleis­sa asu­via: alueko­htaista pysäköin­ti­tun­nus­ta kun ei voi vali­ta vapaasti. Edulli­nen tun­tiveloit­teinen pysäköin­ti taas on heille, jot­ka aja­vat autol­la kauem­paa ja pysäköivät kort­telei­hin. Koke­mus­po­h­jais­es­ti väitän, että har­va kan­takaupungis­sa asu­va autoilee vaikka­pa Kamp­ista Kru­u­nun­hakaan. Spo­ral­la nimit­täin pääsee nopeam­min. On lop­ul­ta arvo­val­in­ta, halu­taanko pysäköin­nis­sä suosia alueel­la asu­via vai heitä, jot­ka tule­vat syys­tä tai tois­es­ta autol­la alueelle. 

    Tutk­i­ja on jäävi kir­joit­ta­maan: olen nimit­täin punavuore­lainen auton­o­mis­ta­ja. Auto on käytössä kesävi­ikon­lop­pu­jen mökki­matko­ja varten, ja aiem­min Tutk­i­jan puoli­son työ­matkaa varten:
    (i) Mökille olisi paha men­nä autol­la, ellei halua kan­taa vesi­tonkkia Onnibus­sis­sa ja kävel­lä niiden kanssa viimeistä 20km:iä suun­taansa. Vuokra-autol­la tai MaaS:lla mökkireis­sut eivät sujuneet: autolle kun olisi ollut käyt­töä sil­loin, kun muutkin tarvit­si­vat sitä. Juhan­nusaa­tok­si oli toiv­o­ton­ta saa­da kumipyöriä alle, mut­ta mar­raskuise­na maanan­taina tar­jon­taa olisi riittänyt.
    (ii) Vähälle huomi­olle on jäänyt se, että vaik­ka Helsin­gin sisäl­lä on melko hyvät julkiset yhtey­det paikas­ta A paikkaan B, pelkästään Espooseen kul­jet­taes­sa yhtey­det huononevat dra­maat­tis­es­ti. Jos on töis­sä espoolaises­sa busi­ness parkissa, voi joutua kulke­maan autol­la tai kak­si ker­taa tun­nis­sa tule­val­la onnikalla. Vai­h­toe­hto olisi toki muut­taa Rööperi­stä Espooseen busi­ness parkin naa­puri­in — jol­loin toinen kulk­isi metroase­malle sil­lä samal­la onnikalla.

  13. Taval­lisen autoill­e­van per­heen kulut ollaan valmi­it tuplaa­maan joo. Mut­ta ne keskus­tan rekat saa pila­ta ilman­laadun Jätkäsaa­res­sa ja sata­ma ottaa kympin kak­si vain lisää rekoista. Niin hal­paa että Tallink lisää I rekkaka­p­a­siteet­tia ensin­näkin 60 rekkaa 6 ker­taa päivässä kun uusi lai­va kor­vaa Starin lähdöt. Ja sit­ten se star jää aja­maan rah­tia 4 ker­ta päivässä. Eli 100–110 rekkaa. 700 ‑800 rekkaa ja kon­tit kau­pan päälle. Onnea jätkäsaarelaiset!

    1. Uskoisin, että autoilus­ta on muitakin kulu­ja kuin asukaspysäköin­ti. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että uusil­la asuinalueil­la ja kan­takaupungis­sakin uusil­la kiin­teistöil­lä pysäköin­ti on ton­til­la ja asukkaat joutu­vat mak­samaan sen. Tästä kus­tan­nus on yleen­sä noin 200 €/kk tai asun­non hin­nas­sa 20 000 €.

      1. Vas­taan aiem­paan vas­tauk­seesi min­ulle. En kiistä sitä, että puo­let kan­takaupun­gin ruokakun­nista on autot­to­mia. Meilah­den ja Kallion yksiöis­sä osu­us lähe­nee ehkä 100 pros­ent­tia. Eiran­ran­nas­sa tilanne lie­nee päin­vas­tainen, ja kyl­lä omankin Krunikan talon isom­pi­en omis­tusasun­to­jen asukkail­la on autot, ihan omien näköhavain­to­jeni mukaan.

  14. Vai­h­toe­htoku­lu on pysäköin­tipaikan vuokraami­nen hal­lista, auton säi­lyt­tämi­nen jos­sain kauem­pana tai joukkoli­iken­teen kuukausilip­pu. Asioin­tipysäköin­ti 4 h tun­tia ker­ral­laan on hie­man eri asia, nykyin asukaspysäköin­ti estää sen erit­täin tehokkaasti. Vaikea käy­dä hake­mas­sa huonos­ti liikku­vaa ihmistä, kun paikko­ja vain ei ole.

    Kum­malli­nen keskustelu.

    Autoil­i­joi­ta luulisi kan­nus­ta­van vapaiden paikko­jen lisään­tymi­nen, että kun asukaspysäköin­tipaikoil­la auton talvisäi­ly­tys lop­puu niiltä, jot­ka sitä eivät käytä. Samoin tapah­tuu hark­in­taa hyödy­istä ja haitoista, mikä myös lisää vapai­ta paikko­ja. Nythän niitä ei ole.

    P‑luvan omaavia invali­ide­ja koro­tus ei koske, minkä on jäänyt ker­tomat­ta tai ymmärtämättä.

  15. Onko tot­ta että Jätkäsaares­ta tehdään kont­ti- ja rahti­sa­ta­ma taas? Eikö rahti siir­ret­tykään Vuosaareen?

  16. > Tästä tulisi puoli paikkaa/ruokakunta.

    Itse en jakaisi autopaikko­ja pääo­man mukaan (per ruokakun­ta = per asun­to). Ottaisin autopaikan jaka­ji­in mukaan jokaisen alueel­la asu­van helsinkiläisen: myös vau­vat ja vaarit.

    Näin lap­siper­heet saisi­vat «edun» lapset­tomien kus­tan­nuk­sel­la. Itse en sanoisi tuo­ta eduk­si vaan oikeudenmukaisuudeksi.

    Kun­nalli­nen yli­jäämän palautus

    Tästä tulem­mekin sit­ten «kaik­ista köy­himpi­en» ongel­maan. Tämän taas ratkai­sisin siten, että kun­nan jäsenyy­den perus­teel­la saadut «yli­jäämän palau­tuk­set» oli­si­vat verova­pai­ta eivätkä ne vaikut­taisi toimeen­tu­lo­tu­keen. Yli­jäämän palau­tuk­set pitää rin­nas­taa esimerkik­si oman kiin­teistön ylläpitämiseen: oman asun­non seinien maalaamiseen käyte­tyn työn markki­na arvoa ei las­ke­ta tulok­si toimeentulotuessa.

    Täl­lainen «kun­nal­lisen liike­toimin­nan yli­jäämän» palau­tuskäytän­tö voisi olla ratkaisumalli moni­in kun­nal­lisi­in kus­tan­nus- ja tavara­pu­lan ongelmi­in. Ajatel­laan­pa vaik­ka, että vesi­laitos veloit­taisi vedestä sen seu­raavak­si kalleim­man tuotan­to­vai­h­toe­hdon mukaan mut­ta jakaisi voiton veden kulut­ta­jille: mitä vähem­män kulu­tat, sitä enem­män voitat; mitä vaikeampi vesi­ti­lanne, sitä enem­män säästät.

    [Vesi­laitok­sen] tapauk­ses­sa niinkään merk­i­tyk­sel­listä ei olisi rahan jakami­nen kun­ta­laisille vaan VESILAITOKSEN PÄÄOMA-ARVO. Nykyisessä omakus­tan­nus­jakelus­sa vesi­laitos-liike­laitok­selle ei syn­ny mitään markki­na-arvoa, kos­ka sen tuot­tei­ta ei myy­dä markki­nahin­taan. Sen seu­rauk­se­na laitok­sen yksi­ty­istämi­nen johtaa val­tavi­in tap­pi­oi­hin kun­nalle ja lop­putu­los olisi kuitenkin se, että yksi­ty­istämisen jäl­keen kun­ta­laiset mak­saisi­vat vedestä «korkeim­man markki­nahin­nan» mukaan, mut­ta eivät saisi «yli­jäämän palautusta».

    1. Tuo­ta kun­nal­lis­ten liike­laitosten pääo­ma-arvoakin tärkeämpi kysymys on HUOLTOVARMUUS.

      Vain siten, että [veden] hin­ta nos­te­taan mah­dol­lisim­man ylös, saadaan kun­nan alueelle vai­h­toe­htoisia [veden] tuotan­tomenetelmiä, ennen kaikkea paikalli­nen ammat­ti­taito eri­lais­ten vai­h­toe­htomenetelmien ylläpitämiseen.

      Esimerkkinä olkoon, että joku / jotkut han­kkii oman veten­sä jär­vestä ja puhdis­taa sen [X]menetelmällä: nyt kun­nan alueel­la on edes jonkin­lainen infra­struk­tu­uri ja ammat­ti­taito tuol­laisen laitok­sen pyörit­tämiseen. Jos tämäkin käyt­täjä olisi pakotet­tu han­kki­maan veten­sä kun­nan vesi­jo­h­dos­ta, tuo lait­teis­to olisi jäänyt kokon­aan han­kki­mat­ta kun­nan alueelle.

      Jotenkin vaan ajatel­laan, että ei vesi­jo­htoverkos­to voi rom­ah­taa tai tul­la käyt­tökelvot­tomak­si, että aina sen joku kor­jaa. Nyt kuitenkin jo viral­liselta tahol­ta varoite­taan sähkökatko­jen aiheut­ta­mas­ta vaaras­ta rom­ah­dut­taa veden infrastruktuuri.

      https://www.is.fi/asuminen/art-2000009174731.html

  17. Älkää muut­tako sinne keskus­taan jos tarvit­sette autoa. Se on todel­la huono paik­ka jos töi­hin pitää men­nä oma­l­la autol­la. Jos asuu keskus­tas­sa työ­paikan pitää olla lähel­lä keskus­taa. Keskus­ta on tarkoitet­tu niille asukkaille, jot­ka työsken­televät lähel­lä keskus­taa tai kohtu­ullisen matkan päässä metro­radan varressa.

    Mitä järkeä on Soin­in­vaaran mainit­se­mas­sa lumiki­nok­ses­sa olevas­sa autossa kun kaik­ki muutkin kus­tan­nuk­set siitä juok­se­vat. Enää emme elä aikaa jol­loin autoa kan­nat­ti pitää, vaik­ka sil­lä vähän aje­likin sil­loin tällöin.

    Minä asun Helsingis­sä, meil­lä on oma tont­ti ja edulli­nen pysäköin­ti, parkkipaikat ovat oma­l­la ton­til­la. Se on muis­taak­seeni 20€/kk. Min­ul­la ei ole autoa, kos­ka työ­paikkani on lähel­lä keskus­taa ja teen etätöitä. Jos menen toimis­tolle, niin ajan metrol­la ja vai­h­dan Hakaniemessä ratikkaan.

  18. Joo vaik­ka ei kan­na­ta pitää sitä joskus pide­tään kos­ka on pakko 

    Joo sil­lä pääsee huonokun­toisen van­hem­man luokse
    Sil­lä vie lapsen ja kamat isälleen
    Sil­lä pääsee sairaalaan
    Sil­lä pääsee yötyöhön
    Jne

Vastaa käyttäjälle R.Silfverberg Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.