Uusi Keisari Xi Jinping

24 vastausta artikkeliin “Uusi Keisari Xi Jinping”

1. Ei pelkästään jokaiselle maal­la ole uskon­toaan, vaan tuo uskon­to vaikut­taa voimakkaasti siihen, mil­laisek­si tuo yhteiskun­ta muodostuu.

   Vastaa

   1. Sivuan pikkaisen tuo­ta uskon­to asiaa.

      Kiinas­sa on siis nykyisen mallin mukaises­ti kolme kiinan viral­lista uskon­toa. Kiinan sanoma on meil­lä suju­vasti esil­lä esim. perusk­oulun peda- netis­sä ja wikipedi­as­sa. Veikkaan, että kiinan koneis­to on pitänyt huolen, että tämä kiinaa koske­va tieto on myös meil­lä tältä osin ajan tasal­la ja oikeaa. 

      Mei­dän “val­tionuskon­non” kiina niput­taa Aabra­hami­laisi­in uskon­toi­hin eikä siel­lä juurikaan erotel­la kristi­nuskon eri muo­to­ja islamista tai juu­ta­laisu­ud­es­ta. Siel­lä mus­lim­it, juu­ta­laiset ja kris­ti­tyt ovat samaa per­het­tä. Eihän nämä todel­lisu­udessakaan juuri eroa toi­sis­taan. Näistä jokaisen uskon­nol­lisen ryh­män sisäl­lä on var­masti suurem­pia eroa, mitä niiden välil­lä on keskimäärin. Aabrahim­i­lai­sista uskon­noista juu­ta­laiset pää­sevät kiinas­sa helpom­mal­la, mitä mus­lim­it ja kris­ti­tyt. Juu­ta­laisia on niin vähän, että hei­dän olem­i­nen ei aiheuta riskiä kiinalle. Tästä syys­tä hei­dän olemista ja tekemistä ei juuri noteerata. 

      Suomes­sa kirkko ja kaupun­ki- julka­isu kir­joit­ti aiem­min tois­tu­vasti siitä, miten kiinas­sa on kris­tit­ty­jen vaino nous­sut uudelle tasolle. Kan­nat­taa käy­dä luke­mas­sa kiina aiheiset jutut kirkko­jakaupun­ki- sivuil­ta, jos halu­aa lisäti­etoa. Tämä, kuten vielä kokon­aan toisel­la tasol­la ole­va Uigu­urien sor­to ja kansan­murha jäivät valitet­tavasti kokon­aan koronauuti­soin­nin jalkoi­hin ja viime vuosi­na tämä aihe ei ole ollut mil­lään taval­la esillä. 

      Expatin uskon­to kiin­nos­taa kiinaa. Ainakin tilanteessa, jos­sa olet jol­lain tapaa kiinaa kiin­nos­taval­la alal­la. Jos esim. lai­tat oleskelu­lu­van tietoi­hin, että ei ole uskon­toa, niin tätä tul­laan jos­sain vai­heessa tent­taa­maan. Itse sain ennal­ta varoituk­sen, että tulen kohtaa­maan val­tion lähetystyön­tek­i­jöitä muu­ta­maa tun­tia ennen tämän tapah­tu­mista. Onnek­si tuli varoi­tus. Muuten olisi saat­tanut tul­la vas­tatuk­si puoli­huoli­mat­tomasti jotain, jos­ta olisi ollut seuraamuksia.

      Kiinas­sa asues­sa kan­nat­taa muuten etsiä rav­in­to­laa vihreän värin perus­teel­la. Se on pisim­mälle näkyvä merk­ki siitä, että saat­taapi olla mus­li­mi rav­in­to­la näköpi­iris­sä. Halal on hyvin pitkälle takuu siitä, että ruo­ka on laadukas­ta. Samoin juu­ta­laiset tekevät kun­non ruokaa. Paras­ta ruokaa kiinas­sa saa Ikeasta.

      Vastaa

2. Nyt kun olet innos­tunut kuutele­maan kir­jo­ja enem­män, niin voisit tehdä päivite­ty kir­joi­tus­sar­jan lib­er­aalin demokrt­ian tilas­ta. Voisit kir­joit­taa eri­laisia läh­estymiskul­mia eri näkökul­mi­in, mm.:
   ‑mis­tä asioista olet muut­tanut mieltäsi lib­er­aalis­sa demokratiassa?
   ‑mihin asioi­hin et kiin­nit­tänyt huomio­ta lib­er­aalis­sa demokratiassa?
   ‑mitkä ovat keskeisimpiä tek­i­jöitä lib­er­aalin demokra­t­ian ja Kiinan mallin taistossa?
   ‑jne.

   Voisit päässäsi kehitel­lä niitä kysymyk­siä, mitä pidät olen­naise­na lib­er­aalin demokra­t­ian ja autori­taris­min taistossa.

   Vastaa

3. “Kiina on val­ta­van paljon län­si­mai­ta edel­lä digitalisaatiossa.”

   Tähän olisi hyvä saa­da jotain konkreet­tisia esimerkke­jä. Ali­pay tai weshee ei oikein kel­paa, kun meil­lä on käytössä vas­taa­vat. Tässä asi­as­sa se edis­tyk­selli­nen oli itäisen Afrikan mPe­sa ja nämä muut ovat tulleet perässä. mPe­sa oli jo 2008 stan­dar­di rahali­iken­teessä Ken­ian alueella. 

   Meil­lä on toki men­ty samaan suun­taan Kiinan kanssa mon­es­sa dig­i­tal­isaa­tioon liit­tyvässä asi­as­sa. Esim. oma koke­mus Pris­man kas­salta muu­ta­man viikon takaa. Juh­lam­ok­ka appi­tar­jouk­se­na. Appi kaatunut ja kir­jan­nut itsen­sä ulos. Poista appi, asen­na se uud­estaan ja pankki­tun­nuk­sil­la teh­dyn tun­nistau­tu­misen jäl­keen saat ostaa kahvipaketin. Kas­sal­la meni var­maan kymme­nen min­u­ut­tia. Näin se kiinakin toimii ja tähän meil­läkin men­nään. Koh­ta mitään ei voi ostaa ilman, että tässä joutuu käyt­tämään jotain appia. Tai voi, mut­ta sit­ten mak­sat siitä extraa. Pankki­tun­nuk­sil­la pitää tun­nistau­tua ja tieto on val­taa. Aiem­min Lidlis­sä pystyi käymään ilman tun­nistau­tu­mista, mut­ta sekin antau­tui ja aloit­ti appi­maail­mas­sa toimimisen. 

   Joskus apin käyt­tö on meil­läkin niin itses­tään­selvää, että muu­ta vai­h­toe­htoa ei edes esitetä. Sain juuri parkkisakon mot­toripyöräl­lä. Lah­den pysäköin­nin­valvon­nan vas­taus oli, että mak­su pitää tehdä moovyn-sovel­luk­sel­la. Apin käyt­tö on niin itses­tään­selvää, että mitään muu­ta vai­h­toe­htoa ei edes esitetä mah­dol­lisu­udek­si. Eikä vaivaan­nu­ta kat­so­maan, että onko sitä pysäköin­tiä mak­set­tu vai ei. Sakko kun on 60 euroa ja val­i­tus mak­saa 250 euroa, niin mik­si vaivaan­tua. Asi­akas kun ei kuitenkaan valita.

   Vastaa

   1. tuo appi puoli­pakko alka­nut huolestut­taa min­ua ja pahasti. min­un mielestä jos joku puoli­pakot­taa käyt­tämään sul­jet­tu­ja alus­to­ja kuten google play ja apple store, niin sen pitäisi olla pahasti rikol­lista touhua. tämä varsinkin julk­isille toim­i­joille, joi­hin pistäisin myös pankit.

      tämä pitäisi kat­soa enem­mänkin monop­o­li­talous­val­tana kuin it-asiana. pönkitetään kyseenalais­ten yri­tys­ten talous­val­taa, eikä vai­h­toe­hto­ja ole. en yleen­sä halua levitel­lä anti-amerikkalaisu­ut­ta mut­ta jos trump olis saanut jatkokau­den niin rehelli­nen talous­toim­inta olisi usa:ssa men­nyt. google ja apple jot­ka ovat usa:ssa niin niiden alus­tois­sa olisi ollut jotain ns. trump lisää.

      ideaalis­es­ti, äly­puhe­lin alus­ta pitäisi olla open source ja kaikkien vapaas­sa käytössä. osit­tain täl­lainen on jo ole­mas­sa, joka on html5, jota jo voisi käyt­tää moni­in asioi­hin appi pakko­jen sijaan.

      tässä rhetori­nen kysymys: onko teil­lä google-tili taskus­sa!? (tai apple id)!? min­ulle ei muuten ole.

      Vastaa

      1. Tähän voisi jatkaa hie­man kiinaa sivuten. 

         Kiinas­sa tiedon­si­ir­tosi ja liit­tymäsi ovat val­tion omaisu­ut­ta. Kaik­ki data siis on heillä. 

         Se, mitä et ehkä tule ajatelleek­si on se, että myös kaik­ki data mitä viet sinne men­nessäsi muut­tuu val­tion omaisu­udek­si. Tur­is­tit pää­sevät käsit­tääk­seni luis­ta­maan tästä. Mut­ta res­i­den­cyn omaa­vat saa­vat sekä oman sosi­aalisen tilin että oman seurannan. 

         https://www.apple.com/legal/internet-services/icloud/en/gcbd-terms.html

         Applel­la joudut hyväksymään man­nerki­inan sään­nöt. Puhe­lin­ta tul­laan pyytämään kom­mentin “youre fin­ger­print please” säestämänä, jon­ka jäl­keen lait­teesi menee takahuoneeseen. Siinä vai­heessa kun tajuaa, että bio­metriset tun­nis­teet pitäisi olla pois kytket­tynä, niin on jo myöhäistä. Lakiehdo­tus ainakin oli ole­mas­sa sille, että puhe­li­men avaamiseen pitäisi olla aina mah­dol­lista käyt­tää esim. kasvo­jen tun­nis­tus­ta tai sor­men jälkeä. Meniköhän tämä läpi? Tuskin sil­lä on mitään suur­ta merk­i­tys­tä, sil­lä ei sitä kän­nykän avaamisen pyyn­töä kukaan pysty vas­tus­ta­maan. Metroasemien liuku­por­taiden päässä on sään­nöl­lis­es­ti kän­nykkärat­sioi­ta, jois­sa kat­so­taan mitä sieltä puhe­limes­ta oikein löytyy.

         “Kiina on val­ta­van paljon län­si­mai­ta edel­lä digitalisaatiossa”

         Edelleen kaipaisin tähän edes yhtä konkreet­tista esimerkkiä.

4. Toinen lukemisen arvoinen kir­ja, Ace­moglun ja Robin­sonin “Why nations fail”, taas antaa joitain syitä epäil­lä Kiinan suu­ru­u­den pysyvyyt­tä. Autoritääris­ten val­tioiden poli­it­tiset rak­en­teet väistämät­tä kor­rup­toitu­vat ja muut­tuvat entistäkin sor­tavam­mik­si hyödyt­täen pien­tä eli­it­tiä muiden kus­tan­nuk­sel­la. Eli­it­il­lä on kan­nustin pitää val­ta itsel­lään ja estää kil­pail­i­joiden nousu tukah­dut­ta­mal­la sekä kri­ti­ik­ki että val­tios­ta riip­puma­ton taloudelli­nen akti­ivi­su­us. Kun markki­noiden hin­tamekanis­mi ei toi­mi ja mitään palaute­jär­jestelmää poli­it­tis­ten johta­jien virheistä ei ole ole­mas­sa, seu­raa rom­ah­dus tai vähin­tään jälkeenjääneisyys.

   Deng Xiaop­ing markkin­au­ud­is­tusten aikaansaa­ma Kiinan nousu 80-luvul­ta 2000-luvulle alkaa olla jo lop­pu­un käytet­ty, ja uute­na suun­tana on Xin aja­ma pahene­va autoritäris­mi. On vain ajan kysymys kun val­tion kon­trol­li alkaa taas val­la­ta talouttakin.

   Autoritäärisen Kiinan inno­vaa­tiokyvys­tä ker­too jo sekin kuin­ka se ei ole vieläkään saanut kehitet­tyä mRNA-rokotet­ta koron­aan, vaik­ka ne ovat olleet jo pitkään län­si­mais­sa käytössä.

   Vastaa

   1. Venäjä ja Kiina eivät kehit­täneet mRNA-rokotei­ta joka näkyy täl­lä het­kel­lä näi­den kah­den maan toim­intaan. On arvioitu että Vladimir Putinin päätös hyökätä Ukrainaan oli se että Venäjäl­lä oli 2020–2021 erit­täin huono COVID tilanne ja ter­vey­den­huolto oli rom­ah­tanut. Venäläisen Sput­nik V rokotet­ta vieti­in enem­män Venäjän ulkop­uolelle kuin mitä venäläiset käyt­tivät sitä omas­sa maas­sa. Sama kos­ki kiinalaista Sino­vac rokotet­ta. Sen men­estys oli heikko Kiinas­sa. Kiinalaiset luot­ta­vat omaan kiinalaiseen lääketi­eteeseen. Se mikä on mie­lenki­in­toista on se että Inti­as­sa onnis­tut­ti­in luo­maan oma rokote COVIDi­in ja Int­ian väestö onnis­tut­ti­in aika suurel­la pros­ent­ti osu­udel­la rokot­ta­maan maas­sa jos­sa on 1,2 mil­jar­dia ihmistä.

      Vastaa

5. Kung­fut­sen syn­nyinkodista voi ostaa Xi Jin­ping kir­jo­ja sekä muu­ta johta­ja krääsää.

   Vastaa

6. Kir­jas­sa koroste­taan, että Xi on oikeasti kommunisti

   Eiköhän se vas­taus mitä hevos­ta kan­nat­taa veika­ta ole tuossa.

   Ja mitä patent­tei­hin tulee niin Neu­vos­toli­iton trak­torite­htaatkin tuot­ti­vat ton­neit­tain enem­män trak­tor­e­i­ta kuin län­si­maiset vastaavat

   Vastaa

7. Nämä ‘end of his­to­ry’ ‑jutut kumpua­vat vain kir­joit­ta­jien kyvyt­tömyy­destä irrot­tau­tua omas­ta kult­tuuris­es­ta viiteke­hyk­ses­tään: kun on jonkun kult­tuurin läpikyl­lästämä, niin se näyt­täy­tyy ain­oana oikeana eikä osaa edes kuvitel­la mik­si mikään muu toimisi. Todel­lisu­udessa tämä mei­dänkin ‘mod­erni lib­er­aalidemokra­tia’ jota pidämme niin stabi­ili­na ja muut­tumat­tomana on jär­jestelmien his­to­ri­as­sa vain tuokioku­va. 40 vuo­den päästä se tulee näyt­tämään monel­la tapaa aivan toisen­laiselta, aivan kuin kekko­slo­va­kia-ajan Suo­mi tämän päivän mit­ta­pu­ul­la tarkasteltuna.

   Vastaa

   1. Ehkä on pikem­minkin niin ettei omaa kult­tuuris-biol­o­gista viiteke­hys­tä tun­nis­te­ta kos­ka sen hah­mot ja niistä käyte­tyt nimet eivät kor­reloi kovinkaan hyvin, ja sit­ten käytetään epä­tarkko­ja nim­iä kuten “lib­er­aali demokra­tia”, jos­sa “lib­er­aali” on jo sanana niin moniselit­teinen että pitää aina muis­taa maini­ta käyt­tääkö sitä euroop­palaises­sa ja amerikkalaises­sa merkityksessä.

      Aat­teelli­nen kon­ver­goi­tu­mi­nen on kiis­ta­ton­ta, sel­l­aiset kir­joite­tun his­to­ri­an alkupuolen työka­lut kuten etni­nen puhdis­tus, sivi­ilien mas­samurhat ja kollek­ti­iviset ran­gais­tuk­set ovat jääneet val­tioille jot­ka ovat hyvää vauh­tia kulke­mas­sa kohti omaa tuhoaan. Län­si­mais­sa ei olisi enää mah­dol­lista käyt­täy­tyä kuten vielä Kore­an sodan aikoi­hin, kollek­ti­ivisel­la kog­ni­ti­ivisel­la dis­so­nanssil­la olisi seu­rauk­sen­sa. Viet­nam oli Yhdys­val­lois­sa jonkin­lainen kään­neko­h­ta, var­maan jotain saman­laista kuin Kon­gon vapaaval­tio Euroopas­sa aikoinaan. Ilmeis­es­ti on ole­mas­sa joku määrä ris­tiri­itaisia fak­to­ja (tarkem­min: propo­si­tioi­ta), joista ihmisen itsepetosmekanis­mit eivät enää selviä, ja lop­putu­los on enem­pivähempi spon­taani neu­roverkon uudelleenor­gan­isoi­tu­mi­nen, ja sen prox­y­na yhteiskun­nal­liset mullistukset.

      Nykyi­nen kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin sietokyn­nys näyt­tää muuten Euroopas­sa menevän Venäjän sodan rahoit­tamises­sa: se on ihan OK, kun­han oloa helpote­taan kaiken­maail­man Teboil-boikoteil­la ja Instagram-operaatioilla.

      Ehkä voisi ajatel­la että ide­ologi­nen kon­ver­genssi on kog­ni­ti­ivisen kon­ver­genssin proxy: pään­sisäistä maail­maa ajaa sama pyrkimys ener­giamin­imi­in kuin muu­takin luon­toa, ja pitkäl­lä tähtäimel­lä koher­entimpi, eli vähem­män ener­giaa kulut­ta­va ja seli­tysvoimaisem­pi maail­manseli­tys voit­taa. Voi olla ettei län­si­maisel­la korkeak­oulute­tul­la yksinker­tais­es­ti ole aivoka­p­a­siteet­tia jäl­jel­lä sel­l­aisen Deus volt ‑propo­si­tiosotkun sisäistämiseen jol­la vielä tuhat vuot­ta sit­ten Urbanus II sai mobil­isoitua val­ta­van joukon sil­loin ter­veen kir­jois­sa ollei­ta kansalaisia.

      Vastaa

      1. Enem­pi on kyl­lä län­si­mais­sa niin että kyseenalaiset jutut ulkois­te­taan tai peit­el­lään kier­toil­maisui­hin: “Teimme kirur­gisen tarkan täs­mäiskun strate­giseen kohteeseen, sivi­il­i­uhrit min­i­moiden” tai sit­ten “Emme mitenkään voineet tietää että yri­tys jol­ta ostimme puu­ta, oli osalli­nen inti­aani­hei­mon mas­samurhaamiseen. Sel­lu Oy tuomit­see täl­laiset tapauk­set ja on katkaissut kaiken yhteistyön Jun­gle Forestry Ltd:n kanssa.” 

         Eikä poli­it­tiset mukavu­usalueet ole kadon­neet mihinkään. Kiinan ihmisoikeusti­lanteesta puhutaan aina hyvin varovasti poli­it­tisil­la tasoil­la. Tai ote­taan­pa vaik­ka Armen­ian-Azer­baidzenin sota, jos­sa on tehty saman­laisia tai pahempiakin kauheuk­sia kuin mitä Venäjä tekee Ukrainas­sa. Mut­ta kun kat­soo paljonko öljyä ja kaa­sua Azer­baidzen vie, ja tutkii mikä on Turkin rooli kon­flik­tis­sa, niin ymmärtää mik­sei San­na Marinil­ta ole tul­lut tiukkasanaista twi­it­tiä sota­vankien ampumisvideoista yms.

8. Ilmaa täyn­nä ole­va talous tyhjien kaupunkien ja turhan infran muo­dos­sa jot­ka on raken­net­tu velal­la vain sen takia, että saadaan talous­lu­vut palvele­maan puolueen mah­tia, tuskin antaa Kiinalle pitkää ikää minkään­laise­na mahti­na. Toki län­si­maid­en kyky kor­rup­toitua ja antaa Kiinan ostaa oikeaakin tuot­tavaa omaisu­ut­ta lännestä ja siten lyödä län­si tah­dot­tomak­si huo­rak­seen, kuten Venäjä teki, antaa heille esimerkin miten toimia. Siis kun­han ei lähde muu­ta­man sala­murhan sijaan ihan soti­maan kohti Euroop­paa. Yhtä lail­la kuten Venäjä, niin myös Kiina tulee aida­ta pois Euroopan taloud­es­ta. Sak­sa näyt­tää myyvän jo satami­aan Kiinaan, joten siel­lä ei näytä luot­to itään kadon­neen. Ehkä Sak­sa pitäisi eristää EU:ssa jol­lain aidalla.

   Vastaa

   1. Toisaal­ta Euroopas­sakin on puhal­let­tu val­ta­va velka­ku­pla joka nyt värisee pahasti puhkea­maisil­laan. EKP myös pähkähul­lusti kiristää ohjausko­rkoa samal­la kun pump­paa lisää rahaa markki­noille velka­kir­jaos­toil­la, toim­inta on yksinker­tais­es­ti sekopäistä. Täl­lä tarkoi­tan nyt sitä että vähän tekopy­hää moit­tia autoritääristä Kiinaa velkat­alouden­pidos­ta kun itse ollaan ihan samas­sa suos­sa, eli ei se pyhä ja kiistämätön ‘TINA’ (kts. Mar­garet Thatch­er) lib­er­aalidemokra­tia näköjään ole pystynyt parem­paan näiltä osin. Län­si­mais­sa on kun­non hubrik­set tulil­la, ja ollut Neu­vos­toli­iton kaa­tu­mis­es­ta asti. Kos­ka itse ollaan täy­del­lisiä niin mitään vikaa mis­sään omis­sa toimis­sa on tietenkin mah­do­ton­ta huo­ma­ta, eihän me oltaisi täy­del­lisiä jos jotain tehtäisi­in väärin.

      Vastaa

9. Näköjään kir­ja on julka­istu viime vuon­na, eli turhan aikaisin pait­si pan­demi­an, myös Kiinan kiin­teistöku­plan suh­teen. Talousihme on paraikaa koke­mas­sa tähän asti suurim­man kolauksensa.

   Vastaa

10. Käytän­nössä suurin ero euroop­palais­ten ja kiinalais­ten välil­lä tule­vaisu­ut­ta ajatellen on kiinalais­ten läh­es täy­delli­nen jeesustelun puute. Se on val­ta­va etu, etenkin kun ajatel­laan parinkymme­nen vuo­den tähtäimel­lä käyt­töön tule­vaa rodunjalostusteknologiaa.

    Län­si­maisia tiedo­tusvä­lineitä seu­raa­mal­la olen saanut sel­l­aisen kuvan, että Xi ei ole kovin suosit­tu nuori­son keskuudessa.

    Vastaa

11. MacArthur julisti, että Japanin keis­ari ei ole enää jumala. Ara­bi kek­si nol­lan eli kym­men­jär­jestelmän. Inti­as­sa palvotaan monia jumalia. Jeesus selvisi eloon ris­ti­in­naulauk­sen jäl­keen islamin mukaan. Paavi ja Bysan­tin par­tiark­ka riite­liv­ät kolmi­naisu­u­den sana­muo­dos­ta , ettei Jeesus ole Jumalan poi­ka, minkä seu­rauk­se­na idän ja län­nen kirkot ovat eron­neet omille teilleen. Kir­japain­otekni­ik­ka keski­a­jal­la levit­ti eri sanomia ja huhu­ja sekä salali­it­to­te­o­ri­oi­ta kaikkialle maail­maan samoin tavoin kuin inter­net nyt. Tämän seu­rauk­se­na lati­na kirkkok­ie­lenä kuoli pait­si lääk­ere­septeis­sä. Nykyään eri uskon­toy­hdis­tys­ten lahjoi­tuskeräyk­set muis­tut­ta­vat keski­a­jan anekaup­po­ja. His­to­ria tois­taa itseään vaik­ka eri muodossa.
    Adam Smith loi kap­i­tal­is­min ja Karl Marx suun­nitel­mat­alouden. Kiina yhdisti molem­mat valtiokapitalismiksi.
    Pienen­pieniä ottei­ta maail­man­his­to­ri­as­ta tai aatehistoriasta.

    Vastaa

12. Vas­co da Gama ei käynyt ensim­mäisel­lä matkallaan Per­si­as­sa. Hän otti Afrikan itäran­nikol­la laivaansa “mau­rik­si” kut­su­tun nav­i­gaat­torin, joka oli mah­dol­lis­es­ti gujarati­lainen. Sinän­sä ara­bit ja per­sialaiset oli­vat päte­viä pur­je­hti­joi­ta, jot­ka kulki­vat ruti­ini­no­mais­es­ti Inti­as­ta Afrikan itäran­nikolle suo­raan val­tameren yli. (Van­ha satu Sind­bad merenkulk­i­jas­ta kuvaa Int­ian val­tamereen liit­tyvää kaup­paa ja ara­bi­alaisen kult­tuurin suh­teel­lista ylivoimaa hyvin. Sind­bad, bag­dadi­lainen jokamies, on kaikkial­la ylivoimaisen sivistyk­sen­sä vuok­si ter­ve­tul­lut kuninkaan neuvonantajaksi.) 

    Tämä ei kuitenkaan ole hirveän hyvä argu­ment­ti kuvaa­maan mus­lim­ien korkeaa sivistys­tä. Oli­han Vas­co da Gamakin pur­je­ht­in­ut avomer­ta Guinean­lah­den yli suo­raan Hyvän­toivon­niemen tun­tu­maan. Por­tu­galilaiset oli­vat suun­nilleen yhtä hyviä nav­igoimaan kuin mus­lim­itkin, vaik­ka instru­men­tit oli­vat hiukan eri­laisia. Se, että da Gama ymmär­si ole­vansa vierail­la vesil­lä ja otti laivaansa miehen, joka tun­si paikalliset tuulet ja merivir­rat, oli osoi­tus pätevyy­destä. (Jaakobin­sauvan por­tu­galilaiset kyl­lä kopi­oi­vat saman tien, sil­lä se oli kätevämpi kuin astrolabi.)

    Yleis­es­ti ottaen 1400-luvun lop­un Euroopan kehit­tyneim­mät osat oli­vat jo saavut­ta­neet saman sivistyk­sel­lisen tason kuin ara­bi­maat, Per­sia ja Intia. (Kiina oli paljon edel­lä.) Jos vakavis­saan halu­amme kuva­ta län­si­maid­en sivistyk­sel­listä taka­matkaa, pitää ottaa ver­tailuko­hdak­si vaikka­pa 1000-luku tai 700-luku, jol­loin ara­bi­en Euroopan-val­loi­tus pysähtyi enem­mänkin maanosan köy­hyy­teen kuin Kaar­le Martelin miekkaan. Ei tänne kan­nat­tanut tul­la. Euroop­palaisia orjia sai helpom­min, kun niitä osti viikingeiltä.

    Vastaa

13. Kiina on val­ta­va ja var­masti mil­jardin ihmisen joukkoon mah­tuu kaiken­laista kulk­i­jaa. Luin Tapani Ruokasen ja Seikku Paunosen matkakir­jaa Port­ti Kiinaan avau­tuu, jos­sa kuvaa­vat matkaansa Kiinaan talvel­la 1979. 

    He tapaa­vat kiinalaisia ja ihmettelevät kiinalais­ten uskoa tule­vaisu­u­teen, län­si­hän oli kärsinyt läh­es koko 1970-luvun talouden taan­tu­mas­ta ja stagflaa­tios­ta. Kiina kehit­tyi sit­tem­min val­tavasti teol­lis­es­ti ja muutenkin. Kiinan suurnopeusrataverkko taitaa olla maail­man laajin.

    Sijoi­tus­ra­has­tot varoit­ta­vat, ettei men­nyt men­estys takaa tule­vaa. Oliko län­nen men­estys sit­tenkin vain his­to­ri­an oikku ja Kiina palaa nyt huipulle?

    Vastaa

14. https://www.populationpyramid.net/china

    https://www.populationpyramid.net/finland

    Vastaa

    1. Aivan, eri­no­mainen point­ti joka itseltäni unohtui.

       Euroop­paakin kovasti tule­vaisu­udessa koet­tel­e­va demografinen kri­isi (joka siis on jo tapah­tunut, seu­rauk­set eivät vielä) tulee ole­maan Kiinas­sa vielä pahempi. Numeroi­hin on vaikea luot­taa mut­ta olen ähnyt speku­lota­van paljon rajum­mallikin pop­u­laa­tion rom­ah­duk­sel­la kuin mitä linkissäsi esitetään (alle mil­jar­di jo 2050).

       Vastaa

15. Ode kir­joit­taa taas tärkeästä asi­as­ta, eli Kiinasta.

    Pari asi­aa Oden kir­joituk­ses­sa jää min­ua kuitenkin askar­rut­ta­maan, sil­lä olen työni puolestakin seu­ran­nut tuo­ta Kiinan kehit­tymistä jo vuosia.

    Ensin­näkin dik­taat­tori Xi:n itse julis­ta­ma pääide­olo­gia on kom­mu­nis­mi, nimeno­maan Marx­i­lais-Lenin­is­mi. Voi siinä tietenkin olla seassa pieni annos kungfutselaisuuttakin…

    Tuos­ta Kiinan suu­ru­u­den palu­us­sa viit­taan For­eign Affairs-lehden artikke­li­in / Lokakuu 2021 ”The Technopo­lar Moment. How Dig­i­tal Pow­ers Will Reshape the Glob­al Order”.
    https://www.foreignaffairs.com/articles/world/2021–10-19/ian-bremmer-big-tech-global-order

    Kir­joituk­ses­sa kuvataan globaalın dig­i­tal­isaa­tio-val­lanku­mouk­sen ratkai­se­van tärkeää merk­i­tys­tä kaik­keen inhimil­liseen toim­intaan. Tämä armo­ton val­tatais­telu käy­dään val­tioit­ten ja yhtiöit­ten välil­lä, mut­ta se tunkeu­tuu vääjäämät­tömäl­lä voimal­laan jokaisen henkilöko­htaiseen elämäämme saakka.

    Valitet­tavasti tässä armot­tomas­sa tais­telus­sa Euroop­pa on häviäjien joukos­sa, sil­lä täältä puut­tuvat globaalit Big-Tech fir­mat ja kyky investoi­da sato­ja mil­jarde­ja uuden tekni­ikan kehit­tämiseen, ylläpitämiseen ja globaali­in operointiin.

    Tämä globaali tais­telu käy­dään globaalis­sa digi-maail­mas­sa, jota nyt miehit­tävät pääosin nämä fir­mat: Apple, Google, Face­book, Ama­zon, Aliba­ba ja Microsoft, jot­ka käyt­tävät jo mas­si­ivis­es­ti tekoä­lyä (AI) ja Inter­net-of-Things (IoT) tekniikoita. 

    Arvioidaan, että tämän tais­telun tulee voit­ta­maan jokin näistä kolmesta:

    1) USA:n ja Kiinan globaalit Big-Tech fir­mat, joi­ta kyseiset maat tuke­vat massiivisesti.
    Nuo maat suo­jaa­vat mus­ta­sukkaises­ti ”Nation­al Champions”-yhtiöittensä toim­intaa ja kehi­tys­tä nation­al­is­tis­ten tavoit­tei­den­sa mukaisesti.

    2) Globaal­isti toimi­vat Big-Tech fir­mat, joil­la on käytössään val­ta­vat kas­savarat, parhaat teknolo­giat ja maail­man paras / ket­terin johto. Ne toimi­vat kansal­lis­ten rajo­jen yli tavoitellen 24/7 paras­ta voittoa.
    Niil­lä on kyky keit­tää / ostaa uut­ta tekni­ikkaa, val­la­ta markki­noi­ta ja vält­tyä val­ti­ol­lisen poli­ti­ikan haitoista ja byrokra­t­ian jäykkyyk­sistä, mikä näyt­tää tuo­van niille voiton.

    3) Tech­no-utopi­ans, karis­maat­tiset luon­non­nerot, jot­ka ”omi­in nimi­in­sä” kek­sivät uusia läpimur­totekni­ikoi­ta ja ”put­saa­vat niil­lä pöy­dän”. Täl­laisia ovat mm. Applen Steve Jobs, Aliba­ban Jack Ma, Ama­zonin Jeff Bezos, SpaceX+Teslan Elon Musk, Face­bookin Mark Zucker­berg, etc.

    Lisäys: Paikalleen jämähtävä para­noidi­nen ja kaikkea kon­trol­loi­va dik­tatu­uri-Kiina tulee näköjään saa­maan kil­pail­i­jak­seen 1,38 mil­jardis­en ja demokraat­tisen Int­ian, joka toimii vapaan markki­na­t­alouden idealla.

    Tässä rytäkässä isän­maamme Suo­mi jää nyky­menol­la pah­nan pohjimmaiseksi…
    Sep­po Korp­poo, Innocode OU:n osakas ja hal­li­tuk­sen jäsen (https://www.innocode.eu)

    Vastaa

16. Suosit­te­len laa­jen­ta­maan maail­manku­vaa tutus­tu­mal­la Peter Zei­hanin näke­myk­si­in. Mielestäni kiinan tule­vaisu­us ei eri­tyisen ruusu­iselta vaikuta.
    Merkke­jä alka­vas­ta deglob­al­isaa­tio-trendis­tä alkaa jo olla ilmassa.

    Kevyt­tä huvit­tuneisu­ut­ta muuten aiheut­ti USA:n mikrosiru­jen ja niiden tuotan­toon liit­tyvät kiinan vientirajoitteet.
    Miten onnis­tuu pop­u­laa­tion mas­savalvon­ta jos siihen tarvit­ta­va infra joudu­taan salakul­jet­ta­maan maa­han? xD

    Vastaa