Vuosaaren maakaasuvoimalassa saa polttaa öljyä vai saako?

Helenin Vuosaaren maakaa­su­voimala on ollut keväästä saak­ka pois­sa käytöstä, kos­ka maakaa­sua ei ole. Yhden ison voimalaitok­sen seisot­tamien tietysti heiken­tää Helenin talout­ta, mut­ta kyl­lä 660 MW:n puut­tumi­nen maan sähkön­tuotan­nos­ta myös lisää sähköpu­lan uhkaa. Onhan se enem­män kuin yksi Lovi­isan ydinvoimayksikkö.

Vuosaaren voimalois­sa voidaan polt­taa myös kevyt­tä polt­toöljyä, mut­ta se ei ole sen ympäristölu­van mukaista. Helen pyysi tähän poikkeusta ja sai pika pikaa, kos­ka energiakriisi.

Öljyn hin­ta on kuitenkin niin korkea, että  sil­lä tuote­tun sähkön hin­naksi tulisi yli 200 €/MWh.

Nyt sama val­tio, joka ensin sal­li öljyn polt­tamisen, aikoo estää sen wind­fall ‑voit­toverol­la. Sen mukaan Vuosaaren voimala saisi per­iä sähköstä vain 180 €/MWh, vaik­ka sen kus­tan­nuk­set ovat siis selvästi yli 200 €/MWh.

Tältä osin lakia wind­fall ‑voit­to­jen kon­fiskoin­nista kan­nat­taisi var­maankin tuunata.

[TEKSTIÄ ON KORJATTU VÄÄRINKÄSITYKSEN VUOKSI. OLIN YMMÄRTÄNYT, ETTÄ POLTTOÖLJY PÄÄSTÖOIKEUKSINEEN MAKSAISI 200 €/MWh]

21 vastausta artikkeliin “Vuosaaren maakaasuvoimalassa saa polttaa öljyä vai saako?”

  1. tietoni on jok­seenkin vajaa­ta, joten joku voisi korjailla.

    ilmeis­es­ti kivi­hi­ilivoimalat saa muutet­tua puuhake voimaloik­si hel­posti. kallista taitaa tämäkin olla mut­ta olisi var­avoimak­si lähi­talviksi. puu on uusi­u­tu­vaa mut­ta ei uusi­udu nopeal­la aikataul­ul­la, joten hake tuprut­taa hiilid­iok­sidia siinä mis­sä kivihiilikin.

    Vastaa

    1. Läm­mi­tysöljyn hin­ta on oikeasti ilman vero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja noin 100 € per Mwh läm­pöte­hoa 1,1 euroa per litra läm­mi­tysöljyn hin­nal­la, ei 200 € per Mwh.

      Nykyaikaises­sa kaa­su­tur­bi­ini­laitok­ses­sa päästään öljyl­lä sähköa tuotet­taes­sa 50%-60% hyö­ty­suh­teeseen jos läm­mölle ei ole käyt­töä ja jos läm­mölle on käyt­töä, hyö­ty­suhde 80%-90%.

      Läm­mi­tysöljyl­lä voidaankin uude­naikaises­saa kaa­su­tur­bi­ini­laitok­ses­sa tehdä pelkkää sähköäkin vähän alle 20 sent­tiä per Kwh tun­ti verot­toma­l­la hin­nal­la. Toki näin edulli­nen lisäsähkön­tuotan­to vaatii öljyn vero­tuk­sen alen­tamista ja päästökau­pas­ta luopumista.

      Toki jos voimalaa ei ole valmi­ina, kuten Vuosaa­res­sa sähkön­tuotan­non kus­tan­nuk­set ovat selvästi korkeammat.

      Vastaa

  2. Hanasaaren voimalaan riit­tää polt­toainet­ta, Vuosaaren hiili­varas­tos­ta kahdek­si vuodek­si. Mik­si sitä ei ote­ta käyttöön?

    Vastaa

    1. Vuosaaren hiili­varas­toa poltet­ti­in alku­vuodes­ta paljonkin. Siihen tarvit­ti­in erikois­pu­la, kos­ka se on huolto­var­muut­ta. Tietysti se polte­taan lop­pu­un ennen kuin viimeinen hiilivoimala sam­mute­taan vuon­na 2024 tai 2025.

      Vastaa

      1. Näin juuri pitää tehdä, polte­taan viimeisetkin hiilet ja se on sit­ten siinä!

  3. Kivi­hi­ilivoimalas­sa jos­sa polte­taan pöly­poltol­la voidaan kivi­hi­ilen joukkoon laittaa
    — 2–8 % erit­täin hieno­jakoista bio­mas­saa kuten las­tu­ja, vil­jan kuor­ta yms. kos­ka bio­mas­sa ei jauhaudu. kokei­ta tehty esim. Helen
    — 5 — 15 % tor­refioitua bio­mas­sa joka jauhau­tuu hiil­imyl­lyis­sä hyvin. Kokei­ta muis­taak­seni tehnyt Fortum
    — 30 — 40 % kaa­sutet­tua bio­mas­saa eril­lisen kaa­supolt­ti­men kaut­ta jota tehdään esim. Vaskiluodossa

    Pöly­polt­toinen kivi­hi­ilivoimala voidaan isol­la rahal­la muut­taa polt­ta­maan 100 % bio­mas­saa esim. Drax Englannissa.

    Jos kietrolei­ju (kuplapeti ei oikein pysty hiilen­polt­toon) voidaan polt­taa bio­mas­saa jos tehdäään varas­tot, kul­jet­timet yms. Huom, bio­mas­san käsit­te­ly ei ole hal­paa. Vas­takkaisen oper­aa­tion on tehnyt Jyväskylän Keljon­lahti joka rak­en­si aikoinaan isol­la rahal­la hiilen­polt­toa varten eril­liset varas­tot, kul­jet­timet yms.

    Vastaa

    1. Bio­mas­san käyt­tö kaukoläm­mön tuotan­nos­sa on hal­paa vain met­sä­te­ol­lisu­u­s­paikkakun­nil­la ja niiden läheisyydessä.

      Helsinki­in on liian pitkä mat­ka, ei edes rautatiey­hteyt­tä ole voimaloi­hin ja jos Helsin­gin kokoinen kaupun­ki alka­isi polt­taa bio­mas­saa niin se tek­isi aukon muiden kaupunkien bio­mas­san saatavu­u­teen, ellei met­sää sit­ten ale­ta kaata­maan enem­män kuin ehtii kasvaa.

      Vastaa

  4. Öljyn hin­ta on yli 200 €/MWh

    Siis pump­pud­iesel mannerheimintiellä?

    Moot­toripolt­toöljyn hin­ta on alle 150 alv 0% koti­in toimitet­tuna. Luulisi, että halvem­paa tavaraa enem­män ker­ral­la ostet­taes­sa hin­ta heilah­taisi jokusen kymme­nen pros­ent­tia alaspäin eikä ylöspäin

    Vastaa

  5. En minäkään ihan ymmär­rä tuo­ta öljyn hin­ta­laskel­maa. Tuo vaikut­taa verol­lisen polt­toaineen hinnal­ta. Mut­ta voima­la­polt­toaineista ei per­itä niitä vero­ja, mitä koti­talouk­sil­ta per­itään läm­mi­tysöljys­tä tai dieselistä.

    180 €/MWh raja puolestaan koskisi ilmeis­es­ti yhtiö­ta­soa, ei yksit­täistä voimalaa, eli blo­gin tulk­in­ta ei vas­taa ainakaan sitä esi­tys­tä, mitä luin jostain EU:n pohdiskelleen. En tiedä, onko jos­sain esitet­ty voimalako­htais­takin vero­tulk­in­taa. Se voisi olla niin byrokraat­ti­nen vai­h­toe­hto, että voisi kaat­ua jo ajatuk­seen. Yhtiöko­htaista rajaa voisi edes yhtään helpom­min kai valvoa. Jos on kesäl­lä tai pitkin vuot­ta yhtiöstä on myy­ty riit­tävä määrä hal­paakin sähköä, vuosi­hin­ta voisi tip­pua 180 €/MWh rajan sisään, vaik­ka välil­lä myisi 30–40 €/MWh hin­taista sähköäkin.

    Vastaa

    1. Ei Wind­fall-vero voi olla yhtiöko­htainen, kos­ka kaik­ki sähkön­tuotan­to­muodot eivät ole sen kohteen­sa, eivät esimerkik­si hiilivoimalat. Esi­tys­tä ei ole kuitenkaan vielä annet­tu, joten emme tiedä, mitä puuhataan. Tässä Mankala-yhtöi­den maas­sa sen säätämi­nen voi olla hankalaa.

      Vastaa

  6. Sama jut­tu kuin se että rahti siir­retään Vuosaaren Sata­maan! Katin kon­tit- se siir­ret­ti­in Vuosaares­ta Jätkäsaa­reen 3600 rekkaa tuli lisää syysku­us­sa Vuosaares­ta ja lokaku­us­sa enem­män. Ja madras kuus­sa keskus­tan rahtika­p­a­siteet­tia kas­vate­taan kun mys­tar tulee. Kukaan ei aja rah­tia kuin keskus­tas­ta kun se on niin edullista siel­lä. Rahti­laivo­jen mak­sut kalli­it ja matkus­ta­jalaivo­jen halu­at. Sakko­mak­sut vain keskus­tas­sa mut­ta-osal­la lähtöjä ja sik­si ne rekat pyörii saarel­la odot­ta­masaa seu­raavaa hal­paa lähtöä. Kaupun­ki pitäköön sata­mansa kurissa

    Vastaa

  7. Pysty­isikö Vuosaaren voimalas­sa polt­ta­maan kon­den­saat­tia tai sen ja jonkun raskaam­man polt­toaineen seosta? Kon­den­saatin hin­ta on alem­pi kuin Brent-laadun raakaöljyl­lä. Keski­tis­teistä on täl­lä het­kel­lä pula.

    Vastaa

  8. Pitk­iä ovat ener­giapoli­ti­ikan päätösten vaiku­tuk­set. Jos 1993 olisi väit­tänyt että juuri teh­dyn kiel­teisen ydin­voimapäätök­sen seu­rauk­se­na 30 vuo­den kulut­tua Suomes­sa polte­taan kevyt­tä polt­toöljyä sähkök­si fir­mas­sa jon­ka hal­li­tuk­sen pj on yhteiskun­nal­lis­es­ti akti­ivi­nen vihreä, kun­nos­te­taan van­haa hiilivoimalaa val­tion omis­ta­jao­h­jaus­päätök­senä, ja kiertäviltä sähkökatkoil­ta väl­tytään vain jos talvi on tavanomainen eikä mikään kri­it­ti­nen rikkoudu, olisi tämä luul­tavasti kui­tat­tu hävin­neen puolen katk­er­ana tilityksenä.

    Lisäk­si, jos olisi ennus­tanut Ruotsin hal­li­tuk­sen 2022 halu­a­van, että val­tion omis­ta­ma ener­giay­htiö Vat­ten­fall ryhtyy välit­tömästi suun­nit­tele­maan uuden ydin­voimalan rak­en­tamista, olisi jo luul­tavasti päässyt hul­lun kirjoihin.

    Sähkön­tuotan­non kri­isiy­tymi­nen on ilmeis­es­ti tapah­tunut niin vähitellen ettei sitä ole huo­mat­tu. Erikoista on sekin etteivät läm­mön­tuot­ta­jat ole otta­neet voimakkaam­paa etukenoa käytän­nössä ilmaisen tuulisähkön hyö­dyn­tämiseen yli­tuotan­toti­lanteis­sa. Ehkä syy on verotekninen.

    Eri­tyisen kiin­nos­ta­va kysymys on, mitkä ovat ne ener­giapoli­it­tiset asi­at, joista juuri nyt tehtävät päätök­set tai päät­tämät­tä jät­tämiset näyt­täy­tyvät 30 vuo­den kulut­tua hyvin kum­mallises­sa valossa.

    Vastaa

    1. “Sähkön­tuotan­non kri­isiy­tymi­nen on ilmeis­es­ti tapah­tunut niin vähitellen ettei sitä ole huomattu.”

      Sähkön­tuotan­nos­sa ei olut mitään kri­isiä ennen 24.2.2022. Tosin siihen että ale­taan sotia ener­gia aseena olisi voitu varautua parem­min. Eikö 1973–74 opet­tanut jotain?

      Vastaa

  9. “Helenin Vuosaaren maakaa­su­voimala on ollut keväästä saak­ka pois­sa käytöstä, kos­ka maakaa­sua ei ole.”

    Miten niin maakaa­sua ei ole ???? Käsit­tääk­seni Vuosaaren voimala on samas­sa Gasum­in putkiverkos­tossa kuin esim eräs Län­si-Uudel­la­maal­la sijait­se­va paperite­hdas jos­sa käytetään maakaa­sua koko ajan pros­es­sis­sa kun tekni­sistä syistä muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole, samat­en verkos­ton Gasum­in kaa­suasemil­ta on maakaa­sua tankat­tavis­sa ajoneuvoihin.

    Maakaa­sua kyl­lä on mut­ta se on turkasen kallista ja siitä syys­tä maakaa­su­voimala on seis kos­ka täl­lä het­kel­lä tarvit­ta­va ener­gia voidaan tuot­taa muil­la tavoin taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­min. Sähköpu­las­sa tai huip­pu­pakkasil­la se ajet­ta­neen ylös.

    Tarkku­ut­ta Osmo!

    Vastaa

    1. Mihin pros­es­si­in Kirkkik­sessä käytetään maakaa­sua, PCC-pig­mentin valmistukseenko?

      Vastaa

      1. Voimalaitoskat­tiloiden ylösajoon sekä vara­polt­toaineena häir­iöis­sä. Paperin kuiv­auk­seen jois­sain konevaiheissa.

  10. Helenin kir­je päivät­tynä 18.10.2022 (saa­pui 24.10.2022 postissa):
    Noin 40 snt/kWh eli 400 €/MWh eli 2x ver­rat­tuna Vuosaaren voimalan sähköön öljyllä.
    Eikö Helen halu­akaan 2x hin­taa sähköstä?
    Tarkat sum­mat kir­jeessä: 38,34 ja 38,97 ja 39,22 ja 45,24 ja31,42 ja 46,17 ja 31,45 sähkö­tyyp­istä ja ajas­ta riippuen.

    Vastaa

  11. Olkoon sit­ten Vuosaaren maakaa­su­voimalan tuot­ta­man sähkön hin­ta 200 €/MWh eli 20 snt/kWh.
    Helen ilmoit­ti juuri tänään (24.10.2022 saa­pui paperikir­je) hin­nakseen 1.12.2022 läh­tien noin 40 snt/kWh.
    Kai sen­tään 2x hin­ta Hele­nil­läkin kannattaa .…

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.