Minä ja Hitas

Minä ja Hitas

Olen kir­joit­ta­mas­sa muis­telmi­ani. Alun perin erään tun­netun kir­joit­ta­jan piti kir­joit­taa minus­ta elämäk­er­ta, mut­ta hän sai muu­ta duu­nia ja luopui pro­jek­tista. Sen jäl­keen päätin hylätä ajatuk­sen elämänker­ras­ta ja kir­joit­taa muis­tel­mani. Muis­tel­mat ovat aivan eri asia kuin elämänker­ta. Kir­jas­sa on myös tek­stiä Hitas-jär­jestelmästä. Julkaisen nyt tässä, kos­ka asia on toiv­ot­tavasti menet­tänyt jo ajanko­htaisuuten­sa, kun muis­tel­mani valmistuvat.

Kan­natin aikanaan Hitas-poli­ti­ikkaa, kos­ka Helsin­ki oli vah­vasti jakau­tu­mas­sa köy­hien (ARA-asun­not) ja rikkaiden (kovan rahan asun­not) kaupungik­si. Halusin puo­lus­taa keski­t­u­loisia, jot­ka oli­vat liian rikkai­ta saadak­seen ARA-asun­non ja liian köy­hiä ostaak­seen kovan rahan omis­tusasun­non. Asun­to­lainas­sa, jos sel­l­aisen ylipään­sä sai, oli kova korko ja lyhyt laina-aika, viisi tai kahdek­san vuot­ta. Vuokrasään­nöste­lyn vuok­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ei juuri ollut.[1]

Olen asunut peräti kolmes­sa Hitas-asun­nos­sa Kata­janokalla. Sat­tuma joh­dat­ti taas tässä elämääni. Olin päät­tänyt muut­taa pien­estä huoneen ja keit­tiön asun­nos­tani Län­si-Pasi­laan. Menin KOP:n kont­tori­in, jos­sa Hitas-asun­to­ja sil­loin jaet­ti­in. Tulin main­in­neek­si, että tietysti muut­taisin Kata­janokalle, mut­ta sinne nyt tietenkään ei pääse. ”On meil­lä asun­to­ja myös Kata­janokalla”. Niin­pä lähdin pankista tule­vana kata­janokkalaise­na. Ilman tuo­ta lausah­dus­ta minus­ta olisi tul­lut pasi­lalainen, olisin tuskin naimi­sis­sa puolisoni kanssa eikä kolmea las­tamme olisi.

En koe saa­neeni sil­loin Hitas-asun­toni ostamis­es­ta mitään etuoikeut­ta, kos­ka asun­toa oli yritet­ty markki­noi­da pitkään. Talon ran­nan­puoleiset asun­not oli varat­tu tiskin alta pankin ”avainasi­akkaille”. Jos tästä käytän­nöstä pitää väk­isin löytää jotain myön­teistä, hyviä veron­mak­sajia he ainakin oli­vat. Ilman mer­inäköalaa ole­via asun­to­ja sen sijaan oli vaikea myy­dä. Niitä markki­noiti­in vielä senkin jäl­keen, kun talo oli valmis­tunut. Lop­ul­ta niihin laitet­ti­in par­ket­ti­lat­ti­at, kos­ka hin­nan alen­t­a­mi­nen ei hin­tasään­nel­ty­i­hin asun­toi­hin oikein sopinut.

Muutin suuren laman aikana kak­sikin ker­taa Hitas-asun­nos­ta toiseen Kata­janokalla. Sil­loin asun­to­jen hin­nat oli­vat rom­ah­ta­neet, eikä Hitas-asun­noista tah­tonut saa­da edes sitä sään­nöstel­tyä hintaa.

Rahamarkkinoiden vapautuminen

Hitas menet­ti merk­i­tyk­sen­sä, kun rahamarkki­nat vapau­tu­i­v­at, laina-ajat pitenivät eikä asun­to­lainan saami­nen ollut enää etuoikeus. Poli­ti­ikas­sa rakas­tu­taan kuitenkin keinoi­hin sen sijaan, että keski­tyt­täisi­in siihen, mihin keinoil­la pyritään. Hitas muo­dos­tui kohtu­ut­tomak­si, kun Helsin­gin ran­noil­la Hitas-asun­non arvo ylit­ti jopa par­il­la tuhan­nel­la eurol­la neliöltä sen hinnan.

Tässä vai­heessa aloin vas­tus­taa Hitasia.

Hitas-asun­to­ja alet­ti­in ostaa sijoi­tusasun­noik­si. Sijoi­tus tuot­ti hyvin, kun sai ensin ostaa sään­nel­tyyn hin­taan ja vuokra­ta markki­nahin­taan. Kun muu­timme vuon­na 1997 pois Hitas-jär­jestelmästä, pank­in­jo­hta­ja kehot­ti min­ua säi­lyt­tämään Hitas-asun­non ja pane­maan sen vuokralle. Hän kyl­lä lain­oit­taisi tämän. Näin en voin­ut tehdä, mut­ta moni teki, myös niin lop­ul­ta teki myös se per­he, jolle Hitas-asun­tomme myimme.

Kun Hitas-asun­to­ja alet­ti­in jonot­taa leiriy­tymäl­lä oven eteen vuorokausik­si, niitä alet­ti­in jakaa arpo­ma­l­la. Talousti­eteil­i­jän silmin arvon­ta on aivan vihon viimeistä. Tiet­ty asun­to tietyl­lä sijain­nil­la voi olla halut­tu mon­en kannal­ta, mut­ta se sopii kuitenkin toisille vielä parem­min kuin toisille. Syn­tyy selvä hyv­in­voin­ti­tap­pio, jos näitä asum­is­pref­er­ensse­jä ei ote­ta mitenkään huomioon. Niiden suh­teen arpa on sokea. Olin tuo­hon aikaan poli­ti­ikan jät­täneenä töis­sä Eco­nom­icumis­sa, talousti­eteen laitosten yhteen­li­it­tymässä. Siel­lä melkein kaik­ki osal­lis­tu­i­v­at Hitas-arpa­jaisi­in. Moni asuukin Hitas-asun­nos­sa, vaik­ka vas­tus­taa jär­jestelmää voimakkaasti.

Lop­ullis­es­ti Hitas- meni säpäleik­si, kun päätet­ti­in, että niiden hin­tasään­nöste­ly lakkaa, kun asun­to on 30 vuot­ta van­ha. Sen het­ki­nen omis­ta­ja voi pan­na ero­tuk­sen lihoik­si – verot­ta. Tämä luk­it­see Hitas-markki­na täy­del­lis­es­ti, sil­lä kenenkään ei kan­na­ta myy­dä asun­toa, jon­ka omis­t­a­mi­nen tuot­taa ennal­ta ilmoitet­tuna päivänä 150 000 euron voiton.

Halvoil­ta alueil­ta taas Hitas-asun­toa ei kan­na­ta ostaa. Jos alueen asun­to­jen hin­nat laske­vat, myös Hitas-asun­non hin­ta las­kee eikä tätä kor­va­ta. Jos taas hin­nat nou­se­vat, Hitas-asun­non hin­ta ei nouse. Kan­nat­taa siis ostaa saman­hin­tainen vapaara­hoit­teinen asun­to naa­puriko­rt­telista. Asun­non vaiku­tus per­hei­den talouteen on niin suuri, että näitä asioista jokainen las­kee, jos osaa laskea.

 

= = =

(Tämä lop­pu ei ole tulos­sa kirjaani)

Hitak­ses­ta on päätet­ty luop­ua, mut­ta osa puolueista hala­jaa sen tilalle uut­ta Hitas­ta, jos­ta on pois­tet­tu van­han epäko­h­dat. Epäko­h­ta on suurten pääo­mavoit­to­jen jakami­nen sat­tuman­varais­es­ti sinne tänne, eikä sitä voi pois­taa mitenkään. Olen suositel­lut, että kaupun­ki alka­isi tuot­taa vuokra-asun­to­ja markki­noille painaak­seen vuokria alas.

Kun asun­to­ja on vähem­män kuin niitä tarvi­taan, aina joku jää ilman. Tähän ei ole muu­ta ratkaisua kuin tuot­taa enem­män asuntoja.

On toinenkin ratkaisu. Tam­pere on paran­tanut viime aikoina kuin sika juok­suaan. Kun Helsin­gin rin­nalle tulee toinen kelvolli­nen urbaani vai­h­toe­hto, kaikkien ei tarvitse pakkau­tua Helsinki­in. Har­mi, että saman­laista her­raon­nea ei ole ollut muil­la kaupungeil­la kuin on ollut Tampereella.

Esil­lä on nyt varsin inno­vati­ivisia keino­ja yrit­tää lisätä sosi­aal­ista sekoit­tumista ja ohja­ta omis­tusasum­ista vuokrat­alo­val­taisille alueille. Siinä tarkoituk­ses­sa­han Hitas ei toi­mi, kos­ka hitas-asun­toa ei kan­na­ta ostaa kuin kalli­il­ta alueil­ta. Halvoil­la alueil­la kan­nat­taa ostaa kovan rahan asun­to, joka ei mak­sa sen enem­pää, mut­ta jon­ka arvo nousee, jos asun­to­jen arvo Helsingis­sä nousee.

[1] Ruot­salainen vasem­mis­to­lainen talousti­eteil­i­jä Assar Lind­beck kir­joit­ti vuon­na 1971, että ”vuokrasään­nöste­ly näyt­tää eräin paikoin ole­van pom­mit­tamista luku­un otta­mat­ta tehokkain tois­taisek­si tun­ne­tu­ista tavoista tuho­ta kaupun­ki”. Viet­namin ulko­min­is­teri Nguyen Co Thach on pan­nut vielä parem­mak­si. Hän on sanonut, että amerikkalaiset eivät onnis­tuneet tuhoa­maan Hanoi­ta pom­mikoneil­laan, mut­ta viet­nami­laiset ovat onnis­tuneet siinä itse tiukalla vuokrasäännöstelyllä.

 

 

25 vastausta artikkeliin “Minä ja Hitas”

  1. Muuten samaa mieltä kaikesta, mut­ta mitä tarkoi­tat tällä:
    “Sen het­ki­nen omis­ta­ja voi pan­na ero­tuk­sen lihoik­si – verotta.”
    Toki HITAS-asun­to­jen myyn­nistä mak­se­taan luovu­tusvoit­tovero ihan normaalisti.

  2. Ja jos viit­taat siihen, että yli 2 vuot­ta itse asunut omis­ta­ja ei sitä mak­sa, niin sil­loin kyseessä ei ole puh­taasti sijoi­tus, vaan ainakin nimel­lis­es­ti jär­jestelmän tavoit­teen mukainen hyö­ty, joka on “ansait­tu tuot­ta­mal­la asum­ista”. Siitä olen tosi­aan samaa mieltä, ettei sen hyö­dyn jakami­nen ostovoimaiselle keskilu­okalle ole mitenkään mielekästä.

  3. Olenko väärässä, mut­ta eikö sään­nöstelystä vapaute­tu­il­ta HITAS ‑kiin­teistö­jen tont­tien vuokra nous­sut samal­la markki­navuokrien mukaisik­si? Vai vieläkö ne naut­tii vuokrasubventiosta?

    1. Vuokria nos­tet­ti­in jonkin ver­ran, mut­ta ei niin paljon, ettei merkit­tävää arvon­nousua asun­noille. Kata­janokalla hyödyt oli­vat yli tuhat euroa nelöltä, eli maan­vuokra nousi liian vähän, jos tarkoi­tus oli mitätöidä sään­nöste­lyn lop­pumis­es­ta koitu­va ansioton voitto.

  4. Huh huh,
    ompa paljon van­hen­tunut­ta käsitystä.
    Kir­joi­tan lisää kun­han ehdin.

    Kaik­ki syyt hitak­sen ole­mas­saoloon ovat yhä ole­mas­sa, FiVan stres­sitesti mukaanlukien.

  5. FB:ssä sik­isi muuten hyvä idea:

    Kun hitak­sen myyn­ti­hin­ta on säädel­ty, niin vas­taavasti voisi hitas-kämp­pi­en vuokrahin­ta olla säädelty.
    Jol­loin hinku niiden sijoi­tuskäyt­töön katoaisi.

    Kan­deisko ajatella?

    Talousti­eteil­i­jän silmin arvon­ta pitäis olla oikeu­den­mukaisin tapa jakaa hyödyket­tä, jota ei voi jakaa kaikille.

    Edelleenkin, kuten jo vuosia, jokainen joka halu­aa hitak­sen, sel­l­aisen nykyään saa.
    Eli paljon parut­tu “har­vo­jen suosimi­nen” ei käytän­nössä ole ollut ole­mas­sa. Mut­ta teo­ri­a­han ratkaisee?

    1. “Jokainen joka halu­aa hitak­sen, sel­l­aisen nykyään saa”

      Uno­hdit lop­un: …alueelta jol­la ei ole kysyntää…

      Jätkäsaares­ta kan­nat­taa kenen tahansa ostaa hitas. Itä-Helsingistä ei.

      Selvästi aluei­den hin­noit­telu pahasti pielessä.

      1. Niin, olen­nais­ta­han hitak­ses­sa on, ettei saa olla liian nirso.
        Jos on, niin on ihan oikein, että joutuu met­sästämään pidempään.
        Jos ja kun on oikea asun­non tarve ja aku­ut­ti, niin hitak­sen saa.
        Ja se on mun mielestä sys­tee­mis­sä pääpointti.

        Btw, Jätkässä joidenkin hitas­ten hin­ta nousi yli 8k€/m2, kun ottaa huomioon vuokra­ton­tin kustannuksen.

        Joten mun mielestä ei kyl­lä mitenkään voi sanoa, etteikö hin­ta jous­taisi ylöspäin tarpeek­si kysyn­nän eli alueen mukaan.

        Sen sijaan voi kyl­lä kysyä, että onko tuon hin­taisil­la hitak­sille oikeasti tarvet­ta, mut­ta voihan sitä olla yhtä hyvin kuin muullekin.

    2. toke: “Talousti­eteil­i­jän silmin arvon­ta pitäis olla oikeu­den­mukaisin tapa jakaa hyödyket­tä, jota ei voi jakaa kaikille.”

      Taloustieil­i­jälle tehokkain tapa on jakaa hyödyket­tä niille, jot­ka siitä hyö­tyvät eniten. Markki­nahin­ta hoitaa sen paljon parem­min kuin arvonta.

      1. Markki­nahin­ta ei hoi­da asum­is­tarvet­ta opti­maalis­es­ti, kos­ka asuin­rak­en­t­a­mi­nen ei ole vapaa markki­na. Ja kos­ka tarvit­ta­va työvoima on kah­ta kas­tia, niin väit­täisin, että sosi­aaliselle asuin­rak­en­tamiselle on tarve ja sik­si se on olemassa.
        Sosi­aaliseen asuin­rak­en­tamiseen kuu­luu myös hitas, joka pitää esim. mata­la­palkkaisem­mat julkisen sek­torin työn­tek­i­jät Hkin rajo­jen sisäpuolel­la, jol­loin he eivät niin hel­posti vai­h­da työ­paikkaa naapurikuntaan.
        (Siskoni vai­h­toi työ­paikkansa Van­talle, kun muut­ti Hkistä Por­vooseen, kos­ka lyhyem­pi työmatka-aika.)

        Ode:
        (Jostain syys­tä sun kom­men­tis­sa ei ole “vastaa”-nappulaa.)
        “Jos ei ole nir­so, saa asun­non vapaas­ta asun­tokan­nas­ta paljon halvem­mal­la kuin Hitaksesta.”
        Saa tietysti, mut­tei niin läheltä, että kel­paisi. Mörskä Hki4:sta ei kel­paa, kun rajan toiselta puolelta saa enem­män ja parem­paa ja usein parem­mat palvelutkin.

        Jos vaik­ka puo­let hitas-asukkaista olis vai­h­tanu kun­taa ja jääneistä puo­let köy­hty­isi kalli­im­mis­sa vuokra-asun­nois­sa, niin voisi laskea vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set. Hitak­ses­sa asuu keskimääräistä enem­män per­heitä ja ne tuot­ta­vat keskimääräistä enem­män kun­nal­lisveroa. Varsinkin alem­pi keskilu­ok­ka ei saa mitään sukan­var­teen, joten kaik­ki tulot menee kulu­tuk­seen, joten helvem­pi asumisen hin­ta val­uu yhteisöveroon.

        Hitak­ses­sa on sel­l­ainen etu, että se on uusi eli siinä on iso yhtiölaina.
        Ode kun aina muis­telee aiko­ja, jol­loin “lainaa ei saanut”, niin mä elän samaa nyt. Kos­ka epä­var­mat free­lancerin tulot, ei lisälainaa, kos­ka stres­sitesti. Niin nyt saat­toi muut­taa hitak­seen ja jät­tää van­ha yksiö vuokralle, jot­ta siitä voi joskus tul­la opiskelu­a­sun­to tyttärelle.
        Van­haan asun­toon muut­to olis pakot­tanu myymään yksiön veke.

        Weikkaisin, että isot yhtiölainat ei ole vain haus­ka kuriosi­teet­ti, vaan hyvin mon­elle syy ostopäätök­selle. Asi­as­ta saa tiet­ty tar­joil­la tutkit­tua tietoa.

      2. toke: “Markki­nahin­ta ei hoi­da asum­is­tarvet­ta opti­maalis­es­ti, kos­ka asuin­rak­en­t­a­mi­nen ei ole vapaa markkina.”

        Markki­nahin­ta kyl­lä jakaa ole­mas­sa ole­van asun­tokan­nan tehokkaasti, ainakin tehokkaam­min kuin Hitasin tyy­li­nen arpominen.

        “Ja kos­ka tarvit­ta­va työvoima on kah­ta kas­tia, niin väit­täisin, että sosi­aaliselle asuin­rak­en­tamiselle on tarve ja sik­si se on olemassa.”

        Mun mielestä tuo ei ole hyvä argu­ment­ti. Jos halu­aa työvoimaa Helsinki­in, niin sit­ten siitä vain pitää mak­saa tarpeek­si palkkaa, että työn­tek­i­jä pystyy ja suos­tuu tule­maan Helsinki­in töi­hin. Näin siis “kastista” riip­pumat­ta. Tämä on tältä osin paljon tehokkaam­min kohden­net­tua rahaa kuin se, että jae­taan arpo­ma­l­la ali­hin­taisia asuntoja.

        “Hitak­ses­sa asuu keskimääräistä enem­män per­heitä ja ne tuot­ta­vat keskimääräistä enem­män kunnallisveroa.”

        Kun­nal­lisveroa mak­sa­vat enem­män ne, joil­la on enem­män (ansio)tuloja. Usein­han Hita­sia perustel­laan sil­lä, että vähem­mil­läkin tuloil­la voivat sit­ten jotkut saa­da asun­non Helsingistä omak­si. Tämä perustelu ja tässä sin­un anta­masi perustelu ovat täysin vas­takkaisia eivätkä molem­mat voi pitää yhtä aikaa paikkaansa.

        “Hitak­ses­sa on sel­l­ainen etu, että se on uusi eli siinä on iso yhtiölaina.”

        Uud­isko­hteen ei tarvitse olla Hitas isoa yhtiölainaa varten.

  6. No joo
    Ja sit­ten ne käm­pät on tyyli­in Jätkäsaaren rekkar­allin keskel­lä jne nykyään 

    Muuten syysku­us­sa Tallink toi Vuosaares­ta 3500 rekkaa keskus­taan kun lopet­ti liiken­teen sieltä. Kasvu edel­liseen vuo­teen siis ja kaik­ki keskustassa 

    Keskus­tas­ta liiken­nöin­ti on liian hal­paa ja Kaupun­gin oma sata­ma ei ota kun­non lisä­mak­sua JOKA vuoros­ta. Tallinkil­la ehkä neljän­nek­ses­tä max. Ja se alus­mak­sun pitää nous­ta jos tulee 1000 metriä Kuusi ker­taa päivässä keskus­taan. Se on kuulkaa melkein 400 rekkaa päivässä

    1. Onko Vuosaaren sata­ma käynyt liian pienek­si vai mik­si rekkali­ikenne on siir­tynyt Länsisatamaan?

    2. “Helsin­gin Sata­mat” on oma fir­mansa, jota ei esim. poli­it­ti­nen päätök­sen­teko paljoa puristele.

  7. HITAS on lopetettava.
    Helsin­gin kaupun­gin vuokrat­alot (tue­tut) (yli 50.000 asun­toa ja n. 90.000 asukas­ta) muute­taan asun­to-osakey­htiöik­si, jois­sa on markki­nahin­taisia vuokra-asun­to­ja ja niistä myös myy­dään asun­to­ja omis­tusasun­noik­si, ja niistä voi myös lunas­taa omik­si, markki­nahin­taan (tont­tia ei myydä)

    Onko kaupun­gin asum­istuet ”hyväksyt­täviä”, ”lail­lisia”, yhden­ver­taisia, tasa-arvoisia, kohtu­ullisia ja oikeu­den­mukaisia vaiko eriarvoistavia.

    Helsingis­sä yksin asu­via on yli puo­let kaik­ista asun­tokun­nista (50,4 % eli 175.000 henkeä). Yksi­na­su­vien osu­us kaik­ista helsinkiläi­sistä on 27 %.

    Ulkopaikkakun­ta­lais­ten osu­us Helsingis­sä sijait­se­vis­sa työ­paikois­sa on 40 %.
    Helsinki­in matkus­taa töi­hin päivit­täin 156.000 henkilöä Helsin­gin ulkop­uolelta, (Matkus­tu­sai­ka piden­tää päiväkoti-ikäis­ten hoitoaikaa ja koul­u­lais­ten yksi­noloaikaa.) Myös suku­loimaan voi matkus­taa Helsin­gin ulkopuolelta.

    Helsingis­sä, tue­tus­sa asun­nos­sa asumis­es­ta san­o­taan, että asun­to on annet­ta­va, kos­ka suku­laiset ja kaver­it on lähellä.
    San­o­taan, että perus­tus­lais­sa san­o­taan, että jokainen voi vali­ta asuinpaikkansa.
    Mut­ta siel­lä ei san­o­ta, että veron­mak­sa­ja-naa­purin on se val­in­ta maksettava.

    Nykyään Helsin­gin kohtu­uhin­taiset vuokra-asun­not on annet­tu kokon­aan ulko­maalais­peräiselle väestölle ja näin ulko­maalaisväestö eris­tetään omi­in taloi­hin­sa ja omi­in kaupunginosiinsa.
    *************************
    Helsin­gin asukasluku (30.6.2022) on 658 864
    Helsingis­sä (Suomen kallein kaupun­ki) 104.000 henkilöä elää jol­lain KELAn perustuel­la ja noin 87.000 ruokakun­taa saa asumistukea.
    Esimerkiksi
    *yleinen asum­is­tu­ki; tuen saa­jia Helsingis­sä, eloku­us­sa 2022 oli 65.089 ruokakun­taa, joka on 9,8 % väestöstä.
    asum­is­tukea mak­set­ti­in yhden kuukau­den osalta 28.300.000 €, ker­tako­r­vaus 400 €/ ruokakunta
    vuo­den kulut; 12 x 28.300.000 € = 339.600.000 € ja ruokakun­nan tuki/vuosi 12 x 400 € = 4.800 €
    *eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki, tuen saa­jia Helsingis­sä, eloku­us­sa 2022 oli 21.663 ruokakun­taa, joka on 3,3 % väestöstä.
    asum­is­tukea mak­set­ti­in yhden kuukau­den osalta 6.850.000 €, ker­tako­r­vaus 298 €/ruokakunta
    vuo­den kulut; 12 x 6.850.000 € = 82.200.000 € ja ruokakun­nan tuki/vuosi 12 x 298 € = 3.576 €
    *perus­toimeen­tu­lo (19.158 hlöä) ja perustyöt­tömyys­tur­va (29.171 hlöä) = 48.329 hlöä, kulut vuodessa on 404.300 miljoon­aa euroa.

    Jos kalli­is­sa kaupungi­nosas­sa (arpa­jai­sis­sa voitet­tu) HITAS-asun­to mak­saa 90 m² x 5.000 € = 450.000 €, niin viereisessä kort­telis­sa kovan rahan asun­to, 90 m² asun­to mak­saa 90 m² x 10.000 € = 900.000 €. Hin­taero on usko­ma­ton, 450.000 €.

    *Helsin­gin kaupun­gin asun­to-omaisu­us on n. 63.000 ”kohtu­uhin­taista asuntoa”.
    Jos uuden kaupung­i­na­sun­non, 100 m²:n asun­non vuokra on 100 x 15 €/m2 = 1.500 € kuukaudessa eli 18.000 € vuodessa (tähän saat­taa saa­da vielä asum­is­tukea) niin,
    *viereisessä kort­telis­sa. kovan rahan asun­nos­sa vuokra on n. 30 €/ m2
    *kaupun­gin asun­non etu; täysin vero­ton etu, viereisen talon asukkaisi­in on 18.000 € vuodessa.
    *muis­te­taan, että kaupun­gin asun­non asum­isoikeus on elinikäi­nen, joten piilo­tu­ki 100 m²:n asun­nos­sa on esim. 40 vuodessa 720.000 € (40 x 18.000 €).
    Asun­to­jen piilotuet on saata­va vero­tuk­sen piiri­in (verotet­tavak­si tuloksi)

    ****************
    KELAn etuuk­sien saa­jat ja mak­se­tut etu­udet (KELAn sivuilta)
    ajan­jak­so 8.2022 (elokuu 2022)
    alue Helsinki
    Etu­us­ryh­mä saa­jien saa­jien mak­se­tut maksetut
    lukumäärä väestöo­su­us (%) etu­udet (€) etu­udet (€ hlö)
    ******************************************************************
    ela­tus­tu­ki 8.102 1,22 2,23 milj. 257
    eläke-etu­udet (pl taku­ueläke) 36.397 5,48 12,6 milj. 339
    eläke­tu­ki 115 0,02 96,4 t. 876
    eläk­keen­saa­jan asum­is­tu­ki 21.663 3,26 6,85 milj. 298
    eri­ty­ishoitora­ha 40 0,01 62 t. 1.551
    koulumatkatu­ki 393 0,06 20,5 t. 52
    kuntou­tus­palvelu 8.603 1,29 3,22 milj. 374
    kuntou­tus­ra­ha 1.345 0,20 1,31 milj. 974
    lap­sil­isä 61.798 9,30 12,2 milj. 195
    las­ten­hoidon tuet 7.959 1,20 2,64 milj. 330
    opin­to­lainahyvi­tys 19 0,00 76,7 t. 4.038
    opin­to­lainan korkoavus­tus 10 0,00 825,31 83
    opin­to­tu­ki 11.821 1,78 2,1 milj. 674
    per­he­vap­aako­r­vaus 229 0,03 573 t. 2.500
    perus­toimeen­tu­lo 19.158 2,88 8,39 milj. 472
    sairaan­hoitoko­r­vauk­set 198.779 29,91 17,8 milj. 90
    sairaus­päivära­hat 8.147 1,23 10,1 milj. 1.239
    soti­lasavus­tus 475 0,07 185 t. 389
    taku­ueläke 11.167 1,68 2,97 milj. 261
    työt­tömyys­tur­va 29.171 4,39 25,3 milj. 867
    vam­maise­tu­udet 19.106 2,87 3,55 milj. 160
    van­hempain päivära­ha 6.557 0,99 14,4 milj. 2.204
    vuosilo­makus­tan­nusko­r­vaus 389 0,06 602 t. 1.548
    yleinen asum­is­tu­ki 65.089 9,79 28,3 milj. 400
    äitiysavus­tus 567 0,09 127 t. 223

    1. Haus­ka tilastokatsaus.
      Jäin kuitenkin odot­tele­maan perustelui­ta ensim­mäiselle lauseelle.

  8. Keskustelu sit­ten lopahti.

    Hitak­sen idea oli 45 vuot­ta sit­ten pitää keskilu­okan veron­mak­sa­jat kaupungissa.
    Funk­tio on yhä täysin sama.
    Ain­oa ongel­ma ehkä asun­tosi­joit­ta­mi­nen, jos­ta tul­lut kansanurheilua.
    Jos­ta pää­sisi eroon sään­telemäl­lä hitas-asun­to­jen vuokraa.

    Ode,
    mikä siinä on niin turmi­ol­lista, että hin­tara­joi­tus katoaa 30 vuodessa?
    Mä en näe tossa juurikaan ongelmaa.
    Vain pieni osa hitak­sista on sel­l­aisia, että hin­ta pomp­sah­taa paljon.
    Sään­telemät­tömis­sä hin­ta nousee tasais­es­ti ja hitak­ses­sa hitaam­min sen 30 vuot­ta ja sit­ten ottaa kiin­ni sääntelemättömän.

    30 vuot­ta on sen ver­ran pitkä aika, että riit­tävän har­va sijoit­taa sen takia hitak­seen. Ja kuten HS ja tilas­tot todis­ta­vat, niin melkein kukaan ei viit­si “keräil­lä” hitak­sia, vaik­ka se kauhis­telun määrästä tulkiten olisi kultakaivos.

    Jos tota haluisi säätää, niin voisi olla esim. 20 vuot­ta nykysään­te­ly ja sit­ten hin­ta vapau­tu­isi por­taat­tomasti seu­raa­van 10–20 vuo­den aikana.

    Hitas on vähän niinku ilmainen korkeak­oulu­tus: sil­lä on huono­jakin puo­lia, mut­ta medi­as­sa ja somes­sa niiden var­jol­la uno­hde­taan paljon isom­mat hyvät puolet.

    1. “Mä en näe tossa juurikaan ongel­maa. Vain pieni osa hitak­sista on sel­l­aisia, että hin­ta pomp­sah­taa paljon.”

      Niin, Hitas-asun­to­ja on kah­den­laisia: on niitä, jois­sa hin­tasään­telyssä ei ole vaiku­tus­ta hin­tata­soon, ja niitä, jois­sa hin­tasään­te­lyn päät­tymi­nen aikaansaa pikavoiton asun­non omistajalle.

      Jos hin­tasään­te­ly ei sään­tele hin­taa, voidaan sään­telystä luop­ua tarpeet­tomana. Jos sään­te­ly aikaansaa pikavoit­to­ja, tulee sään­telystä luop­ua haitallise­na ja epätarkoituksenmukaisena.

      Korkeak­oulu­tus­ta kan­nat­taa tukea, sil­lä koulu­tuk­sel­la on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Itsel­leni ei ole vielä selvin­nyt mikä on omis­tusasun­to­jen hin­tasään­te­lyn posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus. Negati­ivisia kyl­lä löytyy.

  9. Min­ulle Hitas näyt­täy­tyy hyvin epäoikeu­den­mukaise­na sys­teem­inä, jota kaut­ta on ollut vaikeaa saa­da asun­toa ja olen ihme­tel­lyt sitä miten poli­itikot ovat niitä onnis­tuneet saa­maan? Tietääk­seeni jopa ainakin yhdel­lä pres­i­den­til­läkin oli Hitas-asun­to. Vähä herää epäilys jostain jono­jen ohittelusta.

    1. Min­ulle Hitas näyt­täy­tyy hyvin oikeu­den­mukaise­na sys­teem­inä, jota kaut­ta on ollut help­po saa­da asun­to­ja, joten en ole ihme­tel­lyt sitä miten poli­itikot ovat niitä onnis­tuneet saa­maan. Omistin hitas­ta 2010–2018 ja nyt taas 2022->. Ekalla ker­ral­la katoin mitä on tar­jol­la, val­itsin minkä otan ja sil­lä selvä. Tokalla ker­ral­la piti vähän aikaa kyt­täil­lä, jot­ta löy­ty tarpeeks isol­la yhtiölainal­la, kun FiVan mielestä mun ei kuu­lu saa­da lisää asun­to­lainaa. Vähä herää epäilys, että miks tää tun­tuu ole­van niin vaikeaa joillekin?

    2. Jotenkin mie­lenki­in­toista, että 30 vuo­den sitou­tu­mi­nen nähdään “pikavoit­tona”.
      Jotkut kuulem­ma elävät jos­sain ihan kvar­taal­i­taloudessa nykyään.
      Edes ydin­voimalaa ei halu­ta rak­en­taa noin pitkäl­lä aikajänteellä.
      Paljos se rajoitet­tu aika pitäs sun mielestä olla, ettei olis PIKAvoitto?

  10. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, mil­laisia vai­h­toe­hto­ja olisi tar­jol­la nk. “hyvien aluei­den” Hitas-tuotannolle.

    Alueet voitaisi­in kaavoit­taa kovan rahan tuotan­toon ja (yhteiskun­nan tuke­maan) vuokratuotan­toon. Täl­löin uusille asuinalueille pää­sisi, jos on joko tarpeek­si rikas tai tarpeek­si pienituloinen. 

    Toinen vai­h­toe­hto olisi kaavoit­taa pelkästään kovan rahan tuotan­toa. 2000-luvul­la tätä kokeilti­in Eiran­ran­nas­sa. Alue on arkkite­htu­uril­taan erit­täin näyt­tävä — ihmiset vain puut­tuvat. En yllät­ty­isi, jos nor­maalia suurem­pi osa asun­tokan­nas­ta olisi nk. oop­pera-asun­to­ja tai Suomen tukiko­htia. Jos per­hea­sun­to­jen hin­nat lähtevät 800ke:stä, varsin pienel­lä osal­la palka­nsaa­jista on Eiran­ran­taan asi­aa. Kes­ki- ja suu­rit­u­loisetkin pariskun­nat voivat muut­taa vaik­ka Espooseen.

    Hitasin suurim­pana ongel­mana pidän sitä, että asun­to­jen hin­tain­dek­si las­ke­taan koko kaupun­gin keskiar­vona. 2000-luvul­la asun­to­jen hin­nat ovat nousseet kan­takaupungis­sa paljon nopeam­min kuin HKI 3:ssa tai 4:ssä. Esimerkiksi:
    — Jos vuon­na 2015 osti Jätkäsaares­ta 300ke mak­sa­neen Hitas-kolmion, on kat­to­hin­ta nyt 384 000€.
    — Jos olisikin pää­tynyt Punavuores­sa sijait­se­vaan kolmioon, olisi sel­l­ainen irronnut 70-luvun talosta hie­man alle 400ke:llä. Vielä kesäl­lä tuon kohteen arvo olisi ollut n. 600ke. 

    Jot­ta Jätkäsaaren Hitas-jälki­markki­nat toimi­si­vat, täy­ty­isi enim­mäish­in­to­jen nous­ta saman niche-markki­nan (esim. HKI‑1, 2, 3 ja 4) tahti­in. Kos­ka näin ei ole ollut, ei käytet­ty­jen Hitas-asun­to­jen avoin­ta markki­naa syn­ny. Asun­not pää­tyvät vuokralle tai lähipiiriin. 

    Mie­lenki­in­nol­la seu­raan, miten nyt nähtävä asun­to­jen hin­to­jen putoami­nen vaikut­taa Hitas-jälki­markki­naan. Muu­ta­man kuukau­den otok­sel­la kohtei­ta tun­tuu ole­van tar­jol­la merkit­tävästi aiem­paa enem­män. Näis­sä olois­sa Hitas ei vält­tämät­tä ole enää “lot­tovoit­to”.

    1. “Alueet voitaisi­in kaavoit­taa kovan rahan tuotan­toon ja (yhteiskun­nan tuke­maan) vuokratuotan­toon. Täl­löin uusille asuinalueille pää­sisi, jos on joko tarpeek­si rikas tai tarpeek­si pienituloinen.”

      Juuri tuo­ta hitak­sel­la on yritet­ty vält­tää: keski­t­u­loiset joutuu evakkoon ja samal­la kus­tan­ta­vat köy­hien asumisen “parem­mal­la alueel­la”. Ei luo hirveen sol­i­daarista tunnelmaa.

      Eiran­ran­ta taitaa olla luokkaa “suurko­rt­teli”, joten pienen koon takia ei pitänyt ajatel­la seg­re­gaa­tion vas­tus­tamista, joka kuitenkin kaiken aikaa on ollu viral­lises­sa asuntopolitiikassa?

      11 ident­tistä tönöä, ei var­maan ainakaan suun­nit­telu mak­sanu juurikaan ekstraa?
      Tulisi­jat taitaa olla exoti­ikkaa tämän vuosi­tuhan­nen kerrostaloasunnoissa.
      Oisko muual­lakin kuin ylim­mässä ker­rokses­sa hie­man arava­ma­jaa korkeampi huonekorkeus?
      (Nykyään­hän kehdataan main­os­taa huonei­ta korkeik­si, kun puo­let käm­pästä ylit­tää 270cm ja samal­la toinen puo­likas jää alle 250cm:n. Joka on kyl­lä aika surkeaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.