Minä ja Hitas
Olen kirjoittamassa muistelmiani. Alun perin erään tunnetun kirjoittajan piti kirjoittaa minusta elämäkerta, mutta hän sai muuta duunia ja luopui projektista. Sen jälkeen päätin hylätä ajatuksen elämänkerrasta ja kirjoittaa muistelmani. Muistelmat ovat aivan eri asia kuin elämänkerta. Kirjassa on myös tekstiä Hitas-järjestelmästä. Julkaisen nyt tässä, koska asia on toivottavasti menettänyt jo ajankohtaisuutensa, kun muistelmani valmistuvat.
Kannatin aikanaan Hitas-politiikkaa, koska Helsinki oli vahvasti jakautumassa köyhien (ARA-asunnot) ja rikkaiden (kovan rahan asunnot) kaupungiksi. Halusin puolustaa keskituloisia, jotka olivat liian rikkaita saadakseen ARA-asunnon ja liian köyhiä ostaakseen kovan rahan omistusasunnon. Asuntolainassa, jos sellaisen ylipäänsä sai, oli kova korko ja lyhyt laina-aika, viisi tai kahdeksan vuotta. Vuokrasäännöstelyn vuoksi kovan rahan vuokra-asuntoja ei juuri ollut.[1]
Olen asunut peräti kolmessa Hitas-asunnossa Katajanokalla. Sattuma johdatti taas tässä elämääni. Olin päättänyt muuttaa pienestä huoneen ja keittiön asunnostani Länsi-Pasilaan. Menin KOP:n konttoriin, jossa Hitas-asuntoja silloin jaettiin. Tulin maininneeksi, että tietysti muuttaisin Katajanokalle, mutta sinne nyt tietenkään ei pääse. ”On meillä asuntoja myös Katajanokalla”. Niinpä lähdin pankista tulevana katajanokkalaisena. Ilman tuota lausahdusta minusta olisi tullut pasilalainen, olisin tuskin naimisissa puolisoni kanssa eikä kolmea lastamme olisi.
En koe saaneeni silloin Hitas-asuntoni ostamisesta mitään etuoikeutta, koska asuntoa oli yritetty markkinoida pitkään. Talon rannanpuoleiset asunnot oli varattu tiskin alta pankin ”avainasiakkaille”. Jos tästä käytännöstä pitää väkisin löytää jotain myönteistä, hyviä veronmaksajia he ainakin olivat. Ilman merinäköalaa olevia asuntoja sen sijaan oli vaikea myydä. Niitä markkinoitiin vielä senkin jälkeen, kun talo oli valmistunut. Lopulta niihin laitettiin parkettilattiat, koska hinnan alentaminen ei hintasäänneltyihin asuntoihin oikein sopinut.
Muutin suuren laman aikana kaksikin kertaa Hitas-asunnosta toiseen Katajanokalla. Silloin asuntojen hinnat olivat romahtaneet, eikä Hitas-asunnoista tahtonut saada edes sitä säännösteltyä hintaa.
Rahamarkkinoiden vapautuminen
Hitas menetti merkityksensä, kun rahamarkkinat vapautuivat, laina-ajat pitenivät eikä asuntolainan saaminen ollut enää etuoikeus. Politiikassa rakastutaan kuitenkin keinoihin sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, mihin keinoilla pyritään. Hitas muodostui kohtuuttomaksi, kun Helsingin rannoilla Hitas-asunnon arvo ylitti jopa parilla tuhannella eurolla neliöltä sen hinnan.
Tässä vaiheessa aloin vastustaa Hitasia.
Hitas-asuntoja alettiin ostaa sijoitusasunnoiksi. Sijoitus tuotti hyvin, kun sai ensin ostaa säänneltyyn hintaan ja vuokrata markkinahintaan. Kun muutimme vuonna 1997 pois Hitas-järjestelmästä, pankinjohtaja kehotti minua säilyttämään Hitas-asunnon ja panemaan sen vuokralle. Hän kyllä lainoittaisi tämän. Näin en voinut tehdä, mutta moni teki, myös niin lopulta teki myös se perhe, jolle Hitas-asuntomme myimme.
Kun Hitas-asuntoja alettiin jonottaa leiriytymällä oven eteen vuorokausiksi, niitä alettiin jakaa arpomalla. Taloustieteilijän silmin arvonta on aivan vihon viimeistä. Tietty asunto tietyllä sijainnilla voi olla haluttu monen kannalta, mutta se sopii kuitenkin toisille vielä paremmin kuin toisille. Syntyy selvä hyvinvointitappio, jos näitä asumispreferenssejä ei oteta mitenkään huomioon. Niiden suhteen arpa on sokea. Olin tuohon aikaan politiikan jättäneenä töissä Economicumissa, taloustieteen laitosten yhteenliittymässä. Siellä melkein kaikki osallistuivat Hitas-arpajaisiin. Moni asuukin Hitas-asunnossa, vaikka vastustaa järjestelmää voimakkaasti.
Lopullisesti Hitas- meni säpäleiksi, kun päätettiin, että niiden hintasäännöstely lakkaa, kun asunto on 30 vuotta vanha. Sen hetkinen omistaja voi panna erotuksen lihoiksi – verotta. Tämä lukitsee Hitas-markkina täydellisesti, sillä kenenkään ei kannata myydä asuntoa, jonka omistaminen tuottaa ennalta ilmoitettuna päivänä 150 000 euron voiton.
Halvoilta alueilta taas Hitas-asuntoa ei kannata ostaa. Jos alueen asuntojen hinnat laskevat, myös Hitas-asunnon hinta laskee eikä tätä korvata. Jos taas hinnat nousevat, Hitas-asunnon hinta ei nouse. Kannattaa siis ostaa samanhintainen vapaarahoitteinen asunto naapurikorttelista. Asunnon vaikutus perheiden talouteen on niin suuri, että näitä asioista jokainen laskee, jos osaa laskea.
= = =
(Tämä loppu ei ole tulossa kirjaani)
Hitaksesta on päätetty luopua, mutta osa puolueista halajaa sen tilalle uutta Hitasta, josta on poistettu vanhan epäkohdat. Epäkohta on suurten pääomavoittojen jakaminen sattumanvaraisesti sinne tänne, eikä sitä voi poistaa mitenkään. Olen suositellut, että kaupunki alkaisi tuottaa vuokra-asuntoja markkinoille painaakseen vuokria alas.
Kun asuntoja on vähemmän kuin niitä tarvitaan, aina joku jää ilman. Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin tuottaa enemmän asuntoja.
On toinenkin ratkaisu. Tampere on parantanut viime aikoina kuin sika juoksuaan. Kun Helsingin rinnalle tulee toinen kelvollinen urbaani vaihtoehto, kaikkien ei tarvitse pakkautua Helsinkiin. Harmi, että samanlaista herraonnea ei ole ollut muilla kaupungeilla kuin on ollut Tampereella.
Esillä on nyt varsin innovatiivisia keinoja yrittää lisätä sosiaalista sekoittumista ja ohjata omistusasumista vuokratalovaltaisille alueille. Siinä tarkoituksessahan Hitas ei toimi, koska hitas-asuntoa ei kannata ostaa kuin kalliilta alueilta. Halvoilla alueilla kannattaa ostaa kovan rahan asunto, joka ei maksa sen enempää, mutta jonka arvo nousee, jos asuntojen arvo Helsingissä nousee.
[1] Ruotsalainen vasemmistolainen taloustieteilijä Assar Lindbeck kirjoitti vuonna 1971, että ”vuokrasäännöstely näyttää eräin paikoin olevan pommittamista lukuun ottamatta tehokkain toistaiseksi tunnetuista tavoista tuhota kaupunki”. Vietnamin ulkoministeri Nguyen Co Thach on pannut vielä paremmaksi. Hän on sanonut, että amerikkalaiset eivät onnistuneet tuhoamaan Hanoita pommikoneillaan, mutta vietnamilaiset ovat onnistuneet siinä itse tiukalla vuokrasäännöstelyllä.
Muuten samaa mieltä kaikesta, mutta mitä tarkoitat tällä:
”Sen hetkinen omistaja voi panna erotuksen lihoiksi – verotta.”
Toki HITAS-asuntojen myynnistä maksetaan luovutusvoittovero ihan normaalisti.
Eli ei makseta, jos on asunut siinä sen 2v omistamisen aikana?
Ja jos viittaat siihen, että yli 2 vuotta itse asunut omistaja ei sitä maksa, niin silloin kyseessä ei ole puhtaasti sijoitus, vaan ainakin nimellisesti järjestelmän tavoitteen mukainen hyöty, joka on ”ansaittu tuottamalla asumista”. Siitä olen tosiaan samaa mieltä, ettei sen hyödyn jakaminen ostovoimaiselle keskiluokalle ole mitenkään mielekästä.
Olenko väärässä, mutta eikö säännöstelystä vapautetuilta HITAS -kiinteistöjen tonttien vuokra noussut samalla markkinavuokrien mukaisiksi? Vai vieläkö ne nauttii vuokrasubventiosta?
Vuokria nostettiin jonkin verran, mutta ei niin paljon, ettei merkittävää arvonnousua asunnoille. Katajanokalla hyödyt olivat yli tuhat euroa nelöltä, eli maanvuokra nousi liian vähän, jos tarkoitus oli mitätöidä säännöstelyn loppumisesta koituva ansioton voitto.
Huh huh,
ompa paljon vanhentunutta käsitystä.
Kirjoitan lisää kunhan ehdin.
Kaikki syyt hitaksen olemassaoloon ovat yhä olemassa, FiVan stressitesti mukaanlukien.
FB:ssä sikisi muuten hyvä idea:
Kun hitaksen myyntihinta on säädelty, niin vastaavasti voisi hitas-kämppien vuokrahinta olla säädelty.
Jolloin hinku niiden sijoituskäyttöön katoaisi.
Kandeisko ajatella?
Taloustieteilijän silmin arvonta pitäis olla oikeudenmukaisin tapa jakaa hyödykettä, jota ei voi jakaa kaikille.
Edelleenkin, kuten jo vuosia, jokainen joka haluaa hitaksen, sellaisen nykyään saa.
Eli paljon paruttu ”harvojen suosiminen” ei käytännössä ole ollut olemassa. Mutta teoriahan ratkaisee?
”Jokainen joka haluaa hitaksen, sellaisen nykyään saa”
Unohdit lopun: …alueelta jolla ei ole kysyntää…
Jätkäsaaresta kannattaa kenen tahansa ostaa hitas. Itä-Helsingistä ei.
Selvästi alueiden hinnoittelu pahasti pielessä.
Niin, olennaistahan hitaksessa on, ettei saa olla liian nirso.
Jos on, niin on ihan oikein, että joutuu metsästämään pidempään.
Jos ja kun on oikea asunnon tarve ja akuutti, niin hitaksen saa.
Ja se on mun mielestä systeemissä pääpointti.
Btw, Jätkässä joidenkin hitasten hinta nousi yli 8k€/m2, kun ottaa huomioon vuokratontin kustannuksen.
Joten mun mielestä ei kyllä mitenkään voi sanoa, etteikö hinta joustaisi ylöspäin tarpeeksi kysynnän eli alueen mukaan.
Sen sijaan voi kyllä kysyä, että onko tuon hintaisilla hitaksille oikeasti tarvetta, mutta voihan sitä olla yhtä hyvin kuin muullekin.
Jos ei ole nirso, saa asunnon vapaasta asuntokannasta paljon halvemmalla kuin Hitaksesta.
toke: ”Taloustieteilijän silmin arvonta pitäis olla oikeudenmukaisin tapa jakaa hyödykettä, jota ei voi jakaa kaikille.”
Taloustieilijälle tehokkain tapa on jakaa hyödykettä niille, jotka siitä hyötyvät eniten. Markkinahinta hoitaa sen paljon paremmin kuin arvonta.
Markkinahinta ei hoida asumistarvetta optimaalisesti, koska asuinrakentaminen ei ole vapaa markkina. Ja koska tarvittava työvoima on kahta kastia, niin väittäisin, että sosiaaliselle asuinrakentamiselle on tarve ja siksi se on olemassa.
Sosiaaliseen asuinrakentamiseen kuuluu myös hitas, joka pitää esim. matalapalkkaisemmat julkisen sektorin työntekijät Hkin rajojen sisäpuolella, jolloin he eivät niin helposti vaihda työpaikkaa naapurikuntaan.
(Siskoni vaihtoi työpaikkansa Vantalle, kun muutti Hkistä Porvooseen, koska lyhyempi työmatka-aika.)
Ode:
(Jostain syystä sun kommentissa ei ole ”vastaa”-nappulaa.)
”Jos ei ole nirso, saa asunnon vapaasta asuntokannasta paljon halvemmalla kuin Hitaksesta.”
Saa tietysti, muttei niin läheltä, että kelpaisi. Mörskä Hki4:sta ei kelpaa, kun rajan toiselta puolelta saa enemmän ja parempaa ja usein paremmat palvelutkin.
Jos vaikka puolet hitas-asukkaista olis vaihtanu kuntaa ja jääneistä puolet köyhtyisi kalliimmissa vuokra-asunnoissa, niin voisi laskea vaihtoehtoiskustannukset. Hitaksessa asuu keskimääräistä enemmän perheitä ja ne tuottavat keskimääräistä enemmän kunnallisveroa. Varsinkin alempi keskiluokka ei saa mitään sukanvarteen, joten kaikki tulot menee kulutukseen, joten helvempi asumisen hinta valuu yhteisöveroon.
Hitaksessa on sellainen etu, että se on uusi eli siinä on iso yhtiölaina.
Ode kun aina muistelee aikoja, jolloin ”lainaa ei saanut”, niin mä elän samaa nyt. Koska epävarmat freelancerin tulot, ei lisälainaa, koska stressitesti. Niin nyt saattoi muuttaa hitakseen ja jättää vanha yksiö vuokralle, jotta siitä voi joskus tulla opiskeluasunto tyttärelle.
Vanhaan asuntoon muutto olis pakottanu myymään yksiön veke.
Weikkaisin, että isot yhtiölainat ei ole vain hauska kuriositeetti, vaan hyvin monelle syy ostopäätökselle. Asiasta saa tietty tarjoilla tutkittua tietoa.
toke: ”Markkinahinta ei hoida asumistarvetta optimaalisesti, koska asuinrakentaminen ei ole vapaa markkina.”
Markkinahinta kyllä jakaa olemassa olevan asuntokannan tehokkaasti, ainakin tehokkaammin kuin Hitasin tyylinen arpominen.
”Ja koska tarvittava työvoima on kahta kastia, niin väittäisin, että sosiaaliselle asuinrakentamiselle on tarve ja siksi se on olemassa.”
Mun mielestä tuo ei ole hyvä argumentti. Jos haluaa työvoimaa Helsinkiin, niin sitten siitä vain pitää maksaa tarpeeksi palkkaa, että työntekijä pystyy ja suostuu tulemaan Helsinkiin töihin. Näin siis ”kastista” riippumatta. Tämä on tältä osin paljon tehokkaammin kohdennettua rahaa kuin se, että jaetaan arpomalla alihintaisia asuntoja.
”Hitaksessa asuu keskimääräistä enemmän perheitä ja ne tuottavat keskimääräistä enemmän kunnallisveroa.”
Kunnallisveroa maksavat enemmän ne, joilla on enemmän (ansio)tuloja. Useinhan Hitasia perustellaan sillä, että vähemmilläkin tuloilla voivat sitten jotkut saada asunnon Helsingistä omaksi. Tämä perustelu ja tässä sinun antamasi perustelu ovat täysin vastakkaisia eivätkä molemmat voi pitää yhtä aikaa paikkaansa.
”Hitaksessa on sellainen etu, että se on uusi eli siinä on iso yhtiölaina.”
Uudiskohteen ei tarvitse olla Hitas isoa yhtiölainaa varten.
No joo
Ja sitten ne kämpät on tyyliin Jätkäsaaren rekkarallin keskellä jne nykyään
Muuten syyskuussa Tallink toi Vuosaaresta 3500 rekkaa keskustaan kun lopetti liikenteen sieltä. Kasvu edelliseen vuoteen siis ja kaikki keskustassa
Keskustasta liikennöinti on liian halpaa ja Kaupungin oma satama ei ota kunnon lisämaksua JOKA vuorosta. Tallinkilla ehkä neljänneksestä max. Ja se alusmaksun pitää nousta jos tulee 1000 metriä Kuusi kertaa päivässä keskustaan. Se on kuulkaa melkein 400 rekkaa päivässä
Onko Vuosaaren satama käynyt liian pieneksi vai miksi rekkaliikenne on siirtynyt Länsisatamaan?
”Helsingin Satamat” on oma firmansa, jota ei esim. poliittinen päätöksenteko paljoa puristele.
HITAS on lopetettava.
Helsingin kaupungin vuokratalot (tuetut) (yli 50.000 asuntoa ja n. 90.000 asukasta) muutetaan asunto-osakeyhtiöiksi, joissa on markkinahintaisia vuokra-asuntoja ja niistä myös myydään asuntoja omistusasunnoiksi, ja niistä voi myös lunastaa omiksi, markkinahintaan (tonttia ei myydä)
Onko kaupungin asumistuet ”hyväksyttäviä”, ”laillisia”, yhdenvertaisia, tasa-arvoisia, kohtuullisia ja oikeudenmukaisia vaiko eriarvoistavia.
Helsingissä yksin asuvia on yli puolet kaikista asuntokunnista (50,4 % eli 175.000 henkeä). Yksinasuvien osuus kaikista helsinkiläisistä on 27 %.
Ulkopaikkakuntalaisten osuus Helsingissä sijaitsevissa työpaikoissa on 40 %.
Helsinkiin matkustaa töihin päivittäin 156.000 henkilöä Helsingin ulkopuolelta, (Matkustusaika pidentää päiväkoti-ikäisten hoitoaikaa ja koululaisten yksinoloaikaa.) Myös sukuloimaan voi matkustaa Helsingin ulkopuolelta.
Helsingissä, tuetussa asunnossa asumisesta sanotaan, että asunto on annettava, koska sukulaiset ja kaverit on lähellä.
Sanotaan, että perustuslaissa sanotaan, että jokainen voi valita asuinpaikkansa.
Mutta siellä ei sanota, että veronmaksaja-naapurin on se valinta maksettava.
Nykyään Helsingin kohtuuhintaiset vuokra-asunnot on annettu kokonaan ulkomaalaisperäiselle väestölle ja näin ulkomaalaisväestö eristetään omiin taloihinsa ja omiin kaupunginosiinsa.
*************************
Helsingin asukasluku (30.6.2022) on 658 864
Helsingissä (Suomen kallein kaupunki) 104.000 henkilöä elää jollain KELAn perustuella ja noin 87.000 ruokakuntaa saa asumistukea.
Esimerkiksi
*yleinen asumistuki; tuen saajia Helsingissä, elokuussa 2022 oli 65.089 ruokakuntaa, joka on 9,8 % väestöstä.
asumistukea maksettiin yhden kuukauden osalta 28.300.000 €, kertakorvaus 400 €/ ruokakunta
vuoden kulut; 12 x 28.300.000 € = 339.600.000 € ja ruokakunnan tuki/vuosi 12 x 400 € = 4.800 €
*eläkkeensaajan asumistuki, tuen saajia Helsingissä, elokuussa 2022 oli 21.663 ruokakuntaa, joka on 3,3 % väestöstä.
asumistukea maksettiin yhden kuukauden osalta 6.850.000 €, kertakorvaus 298 €/ruokakunta
vuoden kulut; 12 x 6.850.000 € = 82.200.000 € ja ruokakunnan tuki/vuosi 12 x 298 € = 3.576 €
*perustoimeentulo (19.158 hlöä) ja perustyöttömyysturva (29.171 hlöä) = 48.329 hlöä, kulut vuodessa on 404.300 miljoonaa euroa.
Jos kalliissa kaupunginosassa (arpajaisissa voitettu) HITAS-asunto maksaa 90 m2 x 5.000 € = 450.000 €, niin viereisessä korttelissa kovan rahan asunto, 90 m2 asunto maksaa 90 m2 x 10.000 € = 900.000 €. Hintaero on uskomaton, 450.000 €.
*Helsingin kaupungin asunto-omaisuus on n. 63.000 ”kohtuuhintaista asuntoa”.
Jos uuden kaupunginasunnon, 100 m2:n asunnon vuokra on 100 x 15 €/m2 = 1.500 € kuukaudessa eli 18.000 € vuodessa (tähän saattaa saada vielä asumistukea) niin,
*viereisessä korttelissa. kovan rahan asunnossa vuokra on n. 30 €/ m2
*kaupungin asunnon etu; täysin veroton etu, viereisen talon asukkaisiin on 18.000 € vuodessa.
*muistetaan, että kaupungin asunnon asumisoikeus on elinikäinen, joten piilotuki 100 m2:n asunnossa on esim. 40 vuodessa 720.000 € (40 x 18.000 €).
Asuntojen piilotuet on saatava verotuksen piiriin (verotettavaksi tuloksi)
****************
KELAn etuuksien saajat ja maksetut etuudet (KELAn sivuilta)
ajanjakso 8.2022 (elokuu 2022)
alue Helsinki
Etuusryhmä saajien saajien maksetut maksetut
lukumäärä väestöosuus (%) etuudet (€) etuudet (€ hlö)
******************************************************************
elatustuki 8.102 1,22 2,23 milj. 257
eläke-etuudet (pl takuueläke) 36.397 5,48 12,6 milj. 339
eläketuki 115 0,02 96,4 t. 876
eläkkeensaajan asumistuki 21.663 3,26 6,85 milj. 298
erityishoitoraha 40 0,01 62 t. 1.551
koulumatkatuki 393 0,06 20,5 t. 52
kuntoutuspalvelu 8.603 1,29 3,22 milj. 374
kuntoutusraha 1.345 0,20 1,31 milj. 974
lapsilisä 61.798 9,30 12,2 milj. 195
lastenhoidon tuet 7.959 1,20 2,64 milj. 330
opintolainahyvitys 19 0,00 76,7 t. 4.038
opintolainan korkoavustus 10 0,00 825,31 83
opintotuki 11.821 1,78 2,1 milj. 674
perhevapaakorvaus 229 0,03 573 t. 2.500
perustoimeentulo 19.158 2,88 8,39 milj. 472
sairaanhoitokorvaukset 198.779 29,91 17,8 milj. 90
sairauspäivärahat 8.147 1,23 10,1 milj. 1.239
sotilasavustus 475 0,07 185 t. 389
takuueläke 11.167 1,68 2,97 milj. 261
työttömyysturva 29.171 4,39 25,3 milj. 867
vammaisetuudet 19.106 2,87 3,55 milj. 160
vanhempain päiväraha 6.557 0,99 14,4 milj. 2.204
vuosilomakustannuskorvaus 389 0,06 602 t. 1.548
yleinen asumistuki 65.089 9,79 28,3 milj. 400
äitiysavustus 567 0,09 127 t. 223
Hauska tilastokatsaus.
Jäin kuitenkin odottelemaan perusteluita ensimmäiselle lauseelle.
Keskustelu sitten lopahti.
Hitaksen idea oli 45 vuotta sitten pitää keskiluokan veronmaksajat kaupungissa.
Funktio on yhä täysin sama.
Ainoa ongelma ehkä asuntosijoittaminen, josta tullut kansanurheilua.
Josta pääsisi eroon sääntelemällä hitas-asuntojen vuokraa.
Ode,
mikä siinä on niin turmiollista, että hintarajoitus katoaa 30 vuodessa?
Mä en näe tossa juurikaan ongelmaa.
Vain pieni osa hitaksista on sellaisia, että hinta pompsahtaa paljon.
Sääntelemättömissä hinta nousee tasaisesti ja hitaksessa hitaammin sen 30 vuotta ja sitten ottaa kiinni sääntelemättömän.
30 vuotta on sen verran pitkä aika, että riittävän harva sijoittaa sen takia hitakseen. Ja kuten HS ja tilastot todistavat, niin melkein kukaan ei viitsi ”keräillä” hitaksia, vaikka se kauhistelun määrästä tulkiten olisi kultakaivos.
Jos tota haluisi säätää, niin voisi olla esim. 20 vuotta nykysääntely ja sitten hinta vapautuisi portaattomasti seuraavan 10-20 vuoden aikana.
Hitas on vähän niinku ilmainen korkeakoulutus: sillä on huonojakin puolia, mutta mediassa ja somessa niiden varjolla unohdetaan paljon isommat hyvät puolet.
”Mä en näe tossa juurikaan ongelmaa. Vain pieni osa hitaksista on sellaisia, että hinta pompsahtaa paljon.”
Niin, Hitas-asuntoja on kahdenlaisia: on niitä, joissa hintasääntelyssä ei ole vaikutusta hintatasoon, ja niitä, joissa hintasääntelyn päättyminen aikaansaa pikavoiton asunnon omistajalle.
Jos hintasääntely ei sääntele hintaa, voidaan sääntelystä luopua tarpeettomana. Jos sääntely aikaansaa pikavoittoja, tulee sääntelystä luopua haitallisena ja epätarkoituksenmukaisena.
Korkeakoulutusta kannattaa tukea, sillä koulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia. Itselleni ei ole vielä selvinnyt mikä on omistusasuntojen hintasääntelyn positiivinen ulkoisvaikutus. Negatiivisia kyllä löytyy.
Minulle Hitas näyttäytyy hyvin epäoikeudenmukaisena systeeminä, jota kautta on ollut vaikeaa saada asuntoa ja olen ihmetellyt sitä miten poliitikot ovat niitä onnistuneet saamaan? Tietääkseeni jopa ainakin yhdellä presidentilläkin oli Hitas-asunto. Vähä herää epäilys jostain jonojen ohittelusta.
Minulle Hitas näyttäytyy hyvin oikeudenmukaisena systeeminä, jota kautta on ollut helppo saada asuntoja, joten en ole ihmetellyt sitä miten poliitikot ovat niitä onnistuneet saamaan. Omistin hitasta 2010-2018 ja nyt taas 2022->. Ekalla kerralla katoin mitä on tarjolla, valitsin minkä otan ja sillä selvä. Tokalla kerralla piti vähän aikaa kyttäillä, jotta löyty tarpeeks isolla yhtiölainalla, kun FiVan mielestä mun ei kuulu saada lisää asuntolainaa. Vähä herää epäilys, että miks tää tuntuu olevan niin vaikeaa joillekin?
Jotenkin mielenkiintoista, että 30 vuoden sitoutuminen nähdään ”pikavoittona”.
Jotkut kuulemma elävät jossain ihan kvartaalitaloudessa nykyään.
Edes ydinvoimalaa ei haluta rakentaa noin pitkällä aikajänteellä.
Paljos se rajoitettu aika pitäs sun mielestä olla, ettei olis PIKAvoitto?
Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla nk. ”hyvien alueiden” Hitas-tuotannolle.
Alueet voitaisiin kaavoittaa kovan rahan tuotantoon ja (yhteiskunnan tukemaan) vuokratuotantoon. Tällöin uusille asuinalueille pääsisi, jos on joko tarpeeksi rikas tai tarpeeksi pienituloinen.
Toinen vaihtoehto olisi kaavoittaa pelkästään kovan rahan tuotantoa. 2000-luvulla tätä kokeiltiin Eiranrannassa. Alue on arkkitehtuuriltaan erittäin näyttävä – ihmiset vain puuttuvat. En yllättyisi, jos normaalia suurempi osa asuntokannasta olisi nk. ooppera-asuntoja tai Suomen tukikohtia. Jos perheasuntojen hinnat lähtevät 800ke:stä, varsin pienellä osalla palkansaajista on Eiranrantaan asiaa. Keski- ja suurituloisetkin pariskunnat voivat muuttaa vaikka Espooseen.
Hitasin suurimpana ongelmana pidän sitä, että asuntojen hintaindeksi lasketaan koko kaupungin keskiarvona. 2000-luvulla asuntojen hinnat ovat nousseet kantakaupungissa paljon nopeammin kuin HKI 3:ssa tai 4:ssä. Esimerkiksi:
– Jos vuonna 2015 osti Jätkäsaaresta 300ke maksaneen Hitas-kolmion, on kattohinta nyt 384 000€.
– Jos olisikin päätynyt Punavuoressa sijaitsevaan kolmioon, olisi sellainen irronnut 70-luvun talosta hieman alle 400ke:llä. Vielä kesällä tuon kohteen arvo olisi ollut n. 600ke.
Jotta Jätkäsaaren Hitas-jälkimarkkinat toimisivat, täytyisi enimmäishintojen nousta saman niche-markkinan (esim. HKI-1, 2, 3 ja 4) tahtiin. Koska näin ei ole ollut, ei käytettyjen Hitas-asuntojen avointa markkinaa synny. Asunnot päätyvät vuokralle tai lähipiiriin.
Mielenkiinnolla seuraan, miten nyt nähtävä asuntojen hintojen putoaminen vaikuttaa Hitas-jälkimarkkinaan. Muutaman kuukauden otoksella kohteita tuntuu olevan tarjolla merkittävästi aiempaa enemmän. Näissä oloissa Hitas ei välttämättä ole enää ”lottovoitto”.
”Alueet voitaisiin kaavoittaa kovan rahan tuotantoon ja (yhteiskunnan tukemaan) vuokratuotantoon. Tällöin uusille asuinalueille pääsisi, jos on joko tarpeeksi rikas tai tarpeeksi pienituloinen.”
Juuri tuota hitaksella on yritetty välttää: keskituloiset joutuu evakkoon ja samalla kustantavat köyhien asumisen ”paremmalla alueella”. Ei luo hirveen solidaarista tunnelmaa.
Eiranranta taitaa olla luokkaa ”suurkortteli”, joten pienen koon takia ei pitänyt ajatella segregaation vastustamista, joka kuitenkin kaiken aikaa on ollu virallisessa asuntopolitiikassa?
11 identtistä tönöä, ei varmaan ainakaan suunnittelu maksanu juurikaan ekstraa?
Tulisijat taitaa olla exotiikkaa tämän vuosituhannen kerrostaloasunnoissa.
Oisko muuallakin kuin ylimmässä kerroksessa hieman aravamajaa korkeampi huonekorkeus?
(Nykyäänhän kehdataan mainostaa huoneita korkeiksi, kun puolet kämpästä ylittää 270cm ja samalla toinen puolikas jää alle 250cm:n. Joka on kyllä aika surkeaa.
Kuuntelin tämän muistelmateoksesta ja yhä samat argumentit ja niiden ongelmat:
1. ”Hitaksia alettiin ostaa sijoitusasunnoiksi”
Tuon olisi voinut ja voisi vieläkin korjata sillä, että laitetaan vuokrakatto.
Ihan samalla tavoin kun on se myyntihinnan katto.
Jos joku haluaa vuokrata omakustannehintaan, niin sehän on hyvä lisä vuokratarjontaan.
2. ”Lottovoitto 30 vuoden päästä”
Tuon vapautuksen voisi hoitaa monella muullakin tavalla.
Käytännössä se voitto menee siihen tuon ikäisen talon peruskorjaukseen.
Poislukien muutamat uniikit sijainnit, jotka pieni vähemmistö hitaksista.
3. ”Hitas on turha, koska lainaa saa nykyään kuka vaan”
Tuosta harhasta olisi hyvä päästä eroon.
FiVan kuristushan on käytännössä poistanut markkinatalouden asuntolainoista.
Ja siten yhä harvempi pääsee omistusasujaksi, kiitos hitaksen lopettamisen.
4. Olisi mielenkiintoista kuulla fiiliksiä hitaksen tarpeesta nyt vuoden 2024 tilanteen mukaan.
Rakentaminen on romahtanut. Korot eivät laske tai laskevat äärimmäisen hitaasti. Ensi vuonna aloituksia jotain 40% hyvistä vuosista ja sitä seuraavana ehkä 25-30%.
Koska kokkareet eivät halua tasoittaa julkisella rahalla suhdanteita, ei Hekan tuotantoa lisätä.
Toivottavasti heitä, jotka hyötyivät hitaksen taposta, on äärimmäisen paljon ja hyödyt merkittäviä.
Desiilit 3-6 asuvat nyt jatkossa kaupungin rajalla tai sen ulkopuolella, segregaatio vahvistuu, ja monisukupolvinen vuokra-asumisen aiheutama köyhyys leviää.
Well done.