Sähkömarkkinat Nordstream-putkien jälkeen

Olin suun­nitel­lut blogikir­joi­tus­ta siitä, että Ukrainan sodan joskus pää­tyt­tyä Euroopan on väl­tet­tävä ajau­tu­mi­nen uud­estaan ener­gia­ri­ip­pu­vu­u­den ansaan ja näytet­tävä Venäjälle, että ener­gia-aset­ta voi käyt­tää vain ker­ran. Piti kir­joit­ta­mani, että Venäjä var­maankin las­kee ahneu­den kaata­van EU-maid­en peri­aat­teel­lisu­u­den ja että maa tulee var­maankin vaa­ti­maan osana rauhan­sopimus­ta ener­giavi­en­nin aloit­tamisen uud­estaan. Ilman ener­giavi­en­tiä kun Venäjäl­lä ei ole juuri mitään tulolähteitä.

Mikä on Venäjän tila sodan jälkeen

Taisin olla väärässä. Itämeren kaa­suputkien tuhoami­nen tarkoit­taa, ettei rauhan tul­tuakaan maakaa­sua juuri myy­dä Venäjältä Euroop­paan. Ukrainan kaut­ta kul­kee jokin put­ki, mut­ta sen kap­a­siteet­ti on pieni ja se kul­kee Ukrainan kaut­ta. Ajat­teleeko Putin lainkaan, mil­lä Venäjä tulee toimeen sodan pää­tyt­tyä? Venäjän tule­vaisu­ut­ta ajatellen toim­inta näyt­tää jär­jet­tömältä – niin jär­jet­tömältä, että se panee pohti­maan sitäkin, räjäyt­tikö Venäjä todel­la itse omat kaa­suputken­sa.  Toisaal­ta Putinin toimien jär­jet­tömyys on ennenkin ylit­tänyt odotukset.

Oli miten oli, niitä putkia ei enää ole eikä uusia rakenneta.

Suomessa totuttava vaihtelevaan tuulivoimaan

Mei­dän on ajatelta­va siis Euroopan ener­giahuoltoa ilman venäläistä maakaa­sua. Se on mah­dol­lista, mut­ta se vaatii investoin­te­ja, jot­ka eivät ole valmis­tu kovin nopeasti.

Suomes­sa vaa­dit­ta­va määrä sähköen­er­giaa saadaan kyl­lä tuuliener­gias­ta, mut­ta sääri­ip­pu­vaise­na se tulee ole­maan ailahtel­e­vaa. Tähänkin on varauduttava.

Moni haikailee, että tuulivoiman han­kaluuk­sista päästään rak­en­ta­mal­la lisää ydin­voimaa. Olk­ilu­o­to kol­mos­ta on raken­net­tu nyt yli 20 vuot­ta las­ket­tuna siitä, kun anomus tästä jätet­ti­in. Vaik­ka seu­raa­va tulisikin vähän nopeam­min, ainakaan kymme­neen vuo­teen ei ydin­voimas­ta ole apua. Seu­raa­vat ovat var­maankin sar­javalmis­teisia SMR-voimaloi­ta, mut­ta niiden osalta lain­säädän­tö antaa odot­taa itseään. Ennen kuin lain­säätäjä ker­too, mil­lä ehdoin ja mihin niitä saa rak­en­taa, ei SMR-voimaloi­ta voi­da ottaa edes työn alle.

Sähköä pitää pystyä varas­toimaan taval­la tai toisel­la. Tuuliener­giaa pan­naan jo nyt tal­teen sään­nöstelyal­taisi­in sil­loin kun tuulee. Tämä voi tasoit­taa run­saan 1000 megawatin vai­htelun tuulivoimas­sa, mut­ta tuulivoima tulee vai­htele­maan paljon enemmän.

Paljon sähköä kuluu sähköläm­mi­tyk­seen. Siitä on onnek­si merkit­tävä osa varaavaa sähköläm­mi­tys­tä. Tosin moni on luop­unut läm­min­vesi­varaa­jas­ta, kos­ka yö- ja päivä­tar­iffien ero on niin pieni. Kiin­teisi­in kel­lon­aikoi­hin sido­tut aikatar­if­fit eivät ole enää tätä aikaa. Sähkön markki­nahin­ta vai­htelee tuulen, ei kel­lon mukaan. Sähköläm­mi­tys­taloille tulee olla tar­jol­la automati­ikkaa, joka opti­moi läm­mön varaa­jan käytön pörssisähkön hin­nan mukaan. Niitä ei nyt ole rutkasti tar­jol­la, kos­ka niin har­va käyt­tää pörssisähköä. Sik­si taas niin har­va on siir­tynyt pörssisähköön. Muna ja kana.

Pörssisähkö kan­nat­taa myös niille sähköau­toil­i­joille, jot­ka voivat lada­ta kotonaan.

Varaavas­sa sähköläm­mi­tyk­sessä pörssisähkö on paljon halvem­pi vai­h­toe­hto kuin kiin­teähin­tainen, joka on kallista aina. Tämä tulee lisäämään pörssisähkön suo­sio­ta. Kun samal­la kiin­teähin­taisen val­it­se­vat ne, joiden sähkön tarve pain­ot­tuu kalli­isi­in tun­tei­hin – suo­ras­sa sähköläm­mi­tyk­sessä tarve on suurin talvisin korkea­paineen ja kovan pakkasen aikaan, jol­loin tuulivoimaa on vähän tar­jol­la. Sähköy­htiöt näkevät tämän tilas­tois­taan. Se tekee kiin­teähin­tais­es­ta entistä kalliimpaa.

Myös kaukoläm­mössä voidaan käyt­tää hal­paa sähköä sil­loin kun sitä on saatavil­la. Helen oy kaavailee näin aluk­si 150 MW:n edestä sähkökat­tiloi­ta. Niihin ei voi yksin varautua, mut­ta ne ovat hyvä ole­mas­sa aina sil­loin, kun sähkö on hal­paa.  Samaa tekevät kaik­ki kaukoläm­pöy­htiöt. Tämä tulee vähen­tämään kaukoläm­mön tekemistä polt­taen. Eri­tyis­es­ti puun polt­to kaukoläm­mön tuotan­nos­sa vähe­nee, kun­han sähkö­markki­nat vähän asettuvat.

Tästä muo­dos­tuu hyvinkin tuhan­nen megawatin jous­ta­va osa sähkön kulutusta.

Vetytalous

Näen vety­talouden suure­na ratkaisuna vai­htel­e­vaan sähkön tuotan­toon. Elek­trolyysi ei ole mitään raket­ti­tiedet­tä. Kokeil­imme sitä 1960-luvul­la koulun fysi­ikan­tun­nil­la. Vedyn kaut­ta sähkön voi muut­taa syn­teet­tisik­si polt­toaineik­si, joi­ta voi myy­dä joko ulos tai käyt­tää itse. Ilk­ka Her­lin kaavailee syn­teet­ti­sistä polt­toaineista, eri­tyis­es­ti syn­teet­tisen metaanista Suomelle suur­ta vientituotetta.

On vielä auki, mikä on paras tapa hyö­dyn­tää vetyä, eikä sitä kan­na­ta vielä kiin­ni lyödäkään.

Vedyn tuot­ta­mi­nen on aika pääo­maval­taista puuhaa. Sik­si sitä kaavailti­in ensin pääo­man käyt­töaste mak­si­moiden, mut­ta vai­h­tu­vahin­taisen sähkön aikana opti­moin­tia kan­nat­taa muut­taa niin, ettei vetyä tuotet­taisi ainakaan korkeimpi­en sähkön hin­to­jen aikana.

Voi tietysti olla, että akkute­knolo­gia kehit­tyy niin, että hal­paa sähköä syötetään yksinker­tais­es­ti vain akkui­hin ja pure­taan kalli­in sähkön aikana, mut­ta tämä vaatii jotain mullis­tavaa. Sen mullis­ta­van nimi saat­taa olla natriumakku.

Piuhat poikki Eurooppaan?

Joudumme varautu­maan siihen, että sähkö on Kes­ki-Euroopas­sa kallista vuosia.  Tämä nos­taa sen hin­taa myös Pohjo­is­mais­sa. Moni on vaat­in­ut, että sähkön myyn­ti Suomes­ta Euroop­paan estetään, jot­ta saisimme naut­tia hal­vas­ta sähköstä.

Kan­nat­taisi miet­tiä pari ker­taa, ennen kuin esit­tää tuol­laista. Suo­mi on riip­pu­vainen sähkön tuon­nista. Miltä näyt­täisi Nor­jas­ta ja Ruot­sista kat­sot­tuna, että ne eivät saisi myy­dä sähköään Sak­saan, mut­ta niiden pitäisi kuitenkin myy­dä sitä Suomeen? Jos saisimme skan­d­i­naaviset naa­purimme vaku­ut­tuneik­si, ettei sähköä kan­na­ta myy­dä ulos, kai ne havait­si­si­vat myös, ettei niiden pidä kan­na­ta myy­dä sitä Suomeenkaan, ei ainakaan paljon halvem­mal­la kuin mitä sak­salaiset siitä maksaisivat.

Mitä parem­mat sähkön siir­toy­htey­det ovat ympäri Euroop­paa, sitä tasaisem­min tuulivoima sähköä tuot­taa. Jos­sain päin tuulee aina.

Jos mei­dän pitäisi olla sähkön suh­teen omavaraisia tun­neit­tain, kalli­it tun­nit oli­si­vat vielä paljon kalli­impia ja suo­ranaiseen sähkön sään­nöste­lyyn pitäisi ryhtyä.

Sitä pait­si, jos Suomes­sa tuote­taan hal­val­la paljon ylimääräistä sähköä, eikö sitä kan­na­ta myy­dä kalli­il­la hin­nal­la Sak­saan? Sehän on mitä paras­ta vientiä.

 

 

 

124 vastausta artikkeliin “Sähkömarkkinat Nordstream-putkien jälkeen”

  1. Soin­in­vaara
    ” Venäjän tule­vaisu­ut­ta ajatellen toim­inta näyt­tää jär­jet­tömältä – niin jär­jet­tömältä, että se panee pohti­maan sitäkin, räjäyt­tikö Venäjä todel­la itse omat kaa­suputken­sa. Toisaal­ta Putinin toimien jär­jet­tömyys on ennekin ylit­tänyt odotukset.”

    Onko se niin jär­jetön­tä Putinin kannal­ta, sil­lä hänen kanssaan rauhaa tuskin tehdään?

    Jos joku Venäjäl­lä pyörit­teli aja­tus­ta Ukrainan sodan lopet­tamis­es­ta, sen vaa­ti­mas­ta val­lankaap­pauk­ses­ta ja keinos­ta yrit­tää saa­da jonkin­lainen ei-selkäsaunana kotiyleisölle esiteltävä diili hyväksytet­tyä län­si­maille, niin nuo putket taisi­vat siinä aja­tushar­joituk­ses­sa olla aika tärkeitä.

    Nyt mah­dol­lisel­la uudel­la, Putinin syr­jäyt­täneel­lä, hallinnol­la ei ole mitään, mitä tarjota.

    Eikä siel­lä kenenkään ole edes tarv­in­ut pyöritel­lä täl­laisia ajatuk­sia. Patru­shev, jol­la on ilmeis­es­ti hyvin suuri vaiku­tus Putini­in, näkee salali­it­to­ja kaikkial­la. Ja ex-KGB-miehille, kuten P & P kum­matkin ovat, on luon­teeno­maista kaiken epäily.

    Tämä on oma vil­li arvauk­seni. Kenel­läkään muul­la, kuin venäläisil­lä, ei olisi kant­tia posaut­taa putkia.

    1. Sak­salaiset ovat sit­ten var­maan ain­oi­ta tässä kuvios­sa, joiden edun mukaista ei ollut räjäyt­tää kaa­suputkea. Epäi­lyk­sen alle jäävät kaik­ki muut Itämeren maat, Ukraina ja USA.

      1. Muutkin Itämeren maat kär­sivät teosta ener­giakri­isin muo­dos­sa. Ei voi pitää mitenkään Ruotsin, Tan­skan tai Balt­t­ian edun­mukaise­na räjäyt­tää putkea. Jos mietimme asi­aa pelkästään hyö­tyjien näkökul­mas­ta niin kyseeseen voisi tul­la Bri­tan­nia, Ran­s­ka, Etelä-Euroop­pa, Nor­ja tai USA. Nor­jakin taval­laan kyl­lä kär­sii asi­as­ta, samoin moni muu EU-maa kos­ka EU:n talous pyörii pitkälle Sak­san ympäril­lä. USA on ehkä ain­oa joka ei oikeasti kär­si yhtään Nord Streamin tuhou­tu­mis­es­ta, mut­ta ei tämä vielä itsessään todista mitään.

      2. Lisäyk­senä vielä, Kiinakin voisi hyö­tyä teosta siinä mielessä että heiken­tää sekä Venäjää (ja pakot­taa tämän myymään ener­giaansa sille) että Euroop­paa samal­la. Tosin se on kyseenalaista miten Kiina saisi junail­tua täl­laisen oper­aa­tion Itämerelle. Vaik­ka ei tuo kai pohjim­mil­taan vaa­di kuin aluk­sen, syvän veden sukel­lus­varus­tuk­sen (100 metriä on ilmeis­es­ti nopean googlailun perus­teel­la liian syväl­lä taval­liselle laite­sukel­luk­selle) ja räjähteitä. Esimerkik­si itse kaa­suputken rak­en­t­a­mi­nen on oman arvion mukaan paljon mon­imutkaisem­pi tekni­nen pros­es­si kuin räjähde­panok­sen aset­ta­mi­nen sen kyl­keen. Toden­näköis­es­ti erit­täin monel­la rantavi­ivaa omaaval­la ja yhtään soti­laal­lista voimaa omaaval­la val­ti­ol­la on tekni­nen kyky suorit­taa täl­lainen tuhoamisop­er­aa­tio tais­telusukelta­jil­la. En tosi­aan tunne alaa, mut­ta veikkaisin että myös Suomen puo­lus­tusvoimil­la olisi peri­aat­teessa tekni­nen kyky täl­laiseen operaatioon.

        https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009099342.html

      3. vaikea kuvitel­la mitään moti­ivia ukrainalle tai Usa:lle räjäyt­tää put­ki. Ensin­näkin USA ja Ukrain­in tms. pyrk­i­si­sivät toim­i­maan taval­la jos­sa asi­aa ei huo­ma­ta. aiheut­ta­mal­la vaik­ka häir­iöitä kyber­hyökkäyk­sel­lä. Ja toisek­seen mik­si hyökätä putkea kohtaan jol­la ei edes siir­retä kaasua. 

        Venäjän taloudel­lista logi­ikkaa on turha pohtia kos­ka venäjä käy sotaa ja on parhail­laan pahasti alakyn­nessä jol­loin tärkeäm­pää kuin talous on toimet, joil­la voidaan saa­da aikasek­si käänne. Käänne voi tapah­tua vaik­ka sillein, että kansalaisia pelotel­laan tarpeek­si, että Sak­san hal­li­tus ei enää tue Ukrainaa soti­laal­lis­es­ti. Tämä näky­isi pienel­lä viiveel­lä soti­laal­lises­sa kyvyssä.

        Eihän siinäkään ole mitään järkeä, että soi­h­dutet­ti­in 10 miljoon­alle eurol­la päivässä maakaa­sua jon­ka olisi voin­ut myy­dä Sak­saan. Maakaa­sun paine ei ole sel­l­ainen että soi­h­du­tus olisi ollut pakollista.

      4. xyzzy: “vaikea kuvitel­la mitään moti­ivia ukrainalle tai Usa:lle räjäyt­tää put­ki. Ensin­näkin USA ja Ukrain­in tms. pyrk­i­si­sivät toim­i­maan taval­la jos­sa asi­aa ei huo­ma­ta. aiheut­ta­mal­la vaik­ka häir­iöitä kyber­hyökkäyk­sel­lä. Ja toisek­seen mik­si hyökätä putkea kohtaan jol­la ei edes siir­retä kaasua.”

        Olen tästä eri mieltä. En ole väit­tämässä, että USA olisi putket räjäyt­tänyt, mut­ta moti­ivi kyl­lä on ole­mas­sa. Jos put­ki olisi ehjä, Sak­sal­la saat­taisi olla yhä houku­tus yrit­tää luop­ua pakot­teista tai Ukrainan aut­tamis­es­ta, jot­ta saisi­vat vielä kaa­sua. Nyt, kun put­ki on rik­ki, Sak­sal­la on vähem­män kan­nustin­ta tehdä noin, kos­ka kaa­sua ei sil­lä taval­la ole joka tapauk­ses­sa saamassa.

        “venäjä käy sotaa ja on parhail­laan pahasti alakyn­nessä jol­loin tärkeäm­pää kuin talous on toimet, joil­la voidaan saa­da aikasek­si käänne. Käänne voi tapah­tua vaik­ka sillein, että kansalaisia pelotel­laan tarpeek­si, että Sak­san hal­li­tus ei enää tue Ukrainaa sotilaallisesti.”

        Mun mielestä toi logi­ik­ka ei toi­mi. Nyt Sak­sal­la ei ole enää paljoa menetet­tävää Ukrainan tukemises­sa (kun kaa­su on nyt var­muudel­la menetet­ty ainakin jok­sikin aikaa riip­pumat­ta pakotteista).

  2. Tuulivoima on liian epä­var­maa, että siihen kan­nat­taisi panos­taa lisää. Jot­ta voimme Suomes­sa olla sähkön tuotan­non osalta riit­tävän omavaraisia kaikissa olois­sa, nyt on syytä panos­taa turpeen ja kivi­hi­ilen käytön lisäämiseen. Vaik­ka kivi­hi­ili on tuon­ti­tuote sen var­muys­varas­toin­ti on erit­täin help­poa, tekee vaan ison kasan.

    Samal­la hiilen ja turpeen vero­tus­ta on syytä alen­taa, luop­ua tois­taisek­si päästökaup­pa­jär­jestelmästä ja lait­taa CO2-vähen­nys­tavoit­teet jäi­hin niin pitkäk­si aikaa kunnes ener­gia­markki­na on parem­mas­sa kunnossa.

    1. Täl­lä het­kel­lä kan­nat­taa laka­ta investoimas­ta siihen teknolo­giaan, joka vuosien tukemisen jäl­keen on tul­lut edullisek­si ja kannattavaksi?

      1. Kuin­ka pitkään tuulivoiman lisäraken­nus on vielä kan­nat­tavaa? Vaik­ka usein san­o­taankin että ‘jos­sain tuulee aina’ niin Suo­mi ei ole niin iso maa etteikö välistä tuulivoiman tuot­to painu kir­jaimel­lis­es­ti nol­laan, viimek­si niin kävi eilen. Säätövoimaka­p­a­siteet­ti ei vält­tämät­tä pysy enää perässä Nor­ja & Ruot­sikin huomioonot­taen, eikä uusia iso­ja tekoal­tai­ta ole enää tulossa.

      2. Se on kan­nat­tavaa vain kun joku muu hoitaa säätövoiman jota tarvi­taan. Yhden lajin tuki­ainen sekin että saa aiheut­taa verkolle ongelmia ja jät­tää tois­t­en mak­set­tavak­si se.

        Koh­ta joudu­taan verkkoon lait­ta­maan verkkoon lisää säätövoimaa esimerkik­si kaa­su­tur­bi­ine­ja (jos tilanne joskus nor­mal­isoituu ja sitä on saatavil­la) val­tion investoin­ti­tu­il­la, kos­ka nykyti­lanteessa ei voi enää kan­nat­tavasti investoi­da perusvoimaan eikä säätövoimaan. 

        Lisäämäl­lä tuulivoimaa päästää tilanteeseen jos­sa sähkäverkko on jatku­vas­sa kri­isi­ti­las­sa joko yli­tuotan­non ja tai ali­tuotan­non takia ja sitä koete­taan tunka­ta sit­ten vaikka­pa val­tio spon­ssaa­mal­la hiilivoimalalla.

        Kan­nat­taa muis­taa että sähköverkon tuotan­non ja käytän tas­apain­on pitää on sama noin pros­entin miljoona­sosan tarkku­udel­la. Toki on automaat­tis­es­ti toimivia kuormia tms. mut­ta rajansa kaikella.

      3. Kyl­lä tämä menee nyt ihan oikein.- Kos­ka tuulivoima saa aikaan sähkön hin­nan vai­htelua, tuulivoiman saa sähköstä mui­ta huonom­paa hin­taa. Kovan tuulen aikan aei oikeas­t­aan mitään. Vas­taavasti tyyn­inä aikoina sähkön hin­ta nousee, mikä kan­nus­taa kaik­ki sähkön tuot­ta­jia tuot­ta­maan sil­loin eri­tyisen paljon sähköä. Huip­puhin­to­jen aikoina sähkön tuot­ta­jia palk­i­taan ylenpalttisesti.

    2. Päästökau­pas­ta ei kan­na­ta luop­ua, sil­lä sen saami­nen sit­ten takaisin olisi turhan iso säätö. Jos päästöoikeudet oli­si­vat iso ongel­ma, niin parem­pi ratkaisu olisi vain laskea ylimääräisiä päästöoikeuk­sia liik­keelle. En kuitenkaan ole kovin vaku­ut­tunut, että päästöoikeudet oli­si­vat täl­lä het­kel­lä iso ongel­ma. Kun ener­gian hin­ta on kas­vanut, niin sil­loin­han kysyn­nän määrän pitäisi vähetä, minkä pitäisi vähen­tää myös päästöoikeuk­sien kysyn­tää. Päästöoikeudet taita­vat täl­lä het­kel­lä olla melko pieni osa ener­gian hinnasta.

  3. Har­mi vain että sähköpörssi on pilat­tu korkeim­man tar­jouk­sen hin­nal­la, mikä vain mak­si­moi tuot­ta­jien tulot ja kulut­ta­ja kär­sii. 98% Suomen sähköstä tuote­taan hal­val­la, mut­ta myy­dään huip­puhin­taan. Sähköpörssi­in tarvi­taan muutos.

    1. Ei tuo ole mitään pilaamista. Lisäk­si tuo “korkein tar­jous” pitää paikkansa vain osto­tar­jousten osalta (sähköpörssis­sä). Myyn­ti­tar­jousten osalta se on taas se alin tar­jous, joka menee ensim­mäisenä läpi. Ei myöskään ole yhteiskun­nan kannal­ta järkevää, että kulut­ta­ja saisi sähkön­sä ali­hin­taan, vaik­ka se kulut­ta­jas­ta kival­ta voisikin tuntua.

      1. Hyödyk­keen hin­taa ei pitäisi jät­tää markki­noiden säädeltäväk­si, jos tuotan­to ja kulu­tus eivät jous­ta riit­tävästi niin, että hin­ta vas­taa keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

      2. Oli­pa outo kom­ment­ti. Pitää muis­taa että markki­noil­la pelaa­vat tuot­ta­jat, myyn­tiy­htiöt ja puh­taat välit­täjät eli tuol­lainen seka­sotku, jos­ta sit­ten seu­raa, että pörssi­hin­ta ylit­tää tuotan­tokus­tan­nuk­set kym­menker­tais­es­ti eli 1000 %. Vääristääkö?

    2. Raimo Pol­lari, usko pois, “korkeim­man tar­jouk­sen hin­nan peri­aate” ei ole se sähkö­markki­noiden huonoin piirre. Itse asi­as­sa tämän ener­gy-only peri­aat­teen tarkoituk­se­na on ollut sekä kulut­ta­jien että tuot­ta­jien yli­jäämän mak­si­moin­ti, eli se tuot­taisi kokon­aisu­u­den kannal­ta juuri sen oikean sähkön hin­nan. Näin saat­taisikin tapah­tua jol­lain ideaal­isil­la peruna­markki­noil­la, mut­ta kap­a­siteetin osalta liian hitaasti uusi­u­tuvil­la sähkö­markki­noil­la on käynyt niin, että opti­maal­ista ja määrältään riit­tävää sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia ei ole päässyt muo­dos­tu­maan. Kap­a­siteet­ti­rak­en­teen vääristymi­nen ja ali­jäämäisyys kostau­tuu karmeal­la taval­la nykyisessä kri­isi­ti­lanteessa. Kun sähkö­markki­naraken­net­ta joskus uud­is­te­taam ener­gian lisäk­si on kiin­nitet­tävä tehoonkin huomio­ta. Jos markki­nat eivät tähän itse pysty, ratkaisua on haet­ta­va sään­te­lyn puolelta.

      Blogikir­joituk­sen aiheeseen liit­tyen säätö- ja varmis­tusvoiman ali­jäämäisyys koros­tuu tuulivoiman lisään­tymisen myötä. Ratkaisu ei todel­lakaan ole uusi suuri ydin­voimala, joka ei säädä lainakaan, vaan käy aina mak­simite­hol­laan (samoin kuin tuuli- ja aurinkovoimakin). Sama vika on CHP-voimas­sa, sitä aje­taan läm­mön­tarpeen, ei sähkön­tarpeen mukaan. Pakkovesivoima ei säädä mitään, ja huonon vesivuo­den tapauk­ses­sa säädet­tävä vesivoimakaan ei pysty säätämään ajatel­tua määrää. Rajaka­p­a­siteetin riit­tävyy­den puit­teis­sa olemme säätäneet tuon­tisähköl­lä, mut­ta kun tuon­tika­p­a­siteet­ti ylit­tyy, ylössäätö pitää repiä omista puut­tel­li­sista resurs­seista, eikä type­rä slo­gan “jos­sain tuulee aina” auta yhtään siinä tilanteessa. Jatkos­sa vielä uhkaa ener­gian ja tehon lop­pumi­nen naa­puri­mais­takin. Eri­tyisen huolis­saan pitää olla Balt­ian maid­en ali­jäämäisyy­destä, mitä paikataan viemäl­lä Suomes­ta jo ennestäänkin riit­tämätön­tä sähköä. Ydin­voima on per­in­teis­es­ti ollut se kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taa kallein voimalaitostyyp­pi, ja sik­sikin sitä on pitänyt ajaa koko ajan mak­simite­hol­laan. Mon­elta jää huo­maa­mat­ta, että tuulivoima on kiin­teiltä kus­tan­nuk­sil­taan likip­itäen yhtä kallista kuin ydin­voima, mut­ta silti sitä hehkute­taan halvim­mak­si sähkön­tuotan­to­tavak­si. Ja kos­ka muitakaan vai­h­toe­hto­ja ei ole, tämä kallein on samal­la halvin. Ole­tan kuitenkin, että ydin­voima on tuulivoimaa kalli­im­paa, tosin lasken­tatavas­ta riip­puen. Valitet­tavasti ei ole absolu­ut­tista tapaa ver­ra­ta näi­den kah­den eri tyyp­pisen voimalan kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Eikä tarvit­sekaan olla, jos molem­mat mah­tu­vat opti­maaliseen kokon­panoon, kuten olet­taa sopii, molem­mil­la on paikkansa tuotantorakenteessa.

      Juuri nyt ei ole hyvää, kus­tan­nuste­hokas­ta tapaa lisätä säätö- ja var­avoimaa. Mut­ta nyky­hin­noil­la kaiken­laiset uudet, suh­teel­lisen kalli­itkin kulu­tusjous­toa lisäävät ratkaisut tule­vat tosi tarpeeseen.

      Osmo ehdot­taa, että lisäämäl­lä tuulivoimaa voimme viedä hal­val­la tuotet­tua sähköä hyväl­lä hin­nal­la Sak­saan. Mikä ettei, kyl­lä yli­tuotan­non kanssa pär­jää monin tavoin, ali­tuotan­to se pahempi ongel­ma on. Vety­talous ei vielä ole tätä päivää, mut­ta senkin kehit­te­lyä kan­nat­ta­nee jatkaa. Kus­tan­nuste­hokkaista ratkaisu­ista on niukku­ut­ta, mitä yritetään paika­ta tutkimuksella.

      1. Ratkaisu ei ole uusi suuri ydin­voimala, vaan kak­si. Nyt kun OL3-pro­to­tyyp­pi on vih­doin valmis­tunut, niitä voitaisi­in hyvin tila­ta kak­si lisää. Kaik­ki pro­to­ja joskus värkän­neet tietävät mitä se (aikataul­ullis­es­ti) on, ja toisaal­ta kuin­ka nopeasti seu­raa­vat kap­paleet valmis­tu­vat. Jos päätös tehdään nyt, on real­is­tista että ne ovat jo kymme­nen vuo­den päästä ajos­sa. Siinä ajas­sa Ruot­si ja Nor­ja tuskin ehtivät järkeistää sähköverkkoaan pohjois-etelä ‑suun­nas­sa (hal­paa sähköä vielä Suomeen saatavil­la), ja teko­hen­gitet­tävät hiilivoimalat pysyvät toim­intakun­nos­sa kyl­lä vielä kymme­nen vuot­ta kun tarpeek­si huolletaan.

        Toinen ydin­voimaloista menee fos­si­ilisen tuotan­non tekemiseen kan­nat­ta­mat­tomak­si, toinen ensin pois­ta­maan kaiken­maail­man meri­porit ja lop­ul­ta sähköiseen liiken­teeseen. Tai vai­h­toe­htois­es­ti: toinen kor­vaa­maan Venäjän tuon­ti ja toinen Fen­novoiman kar­i­u­tunut han­ke. Tuulisähkön voi jät­tää läm­mi­tyk­seen ja vesi­varas­to­jen säästöön, johon se sopii eri­no­mais­es­ti. Eteläis­ten naa­purien CO2-tuotan­non vähen­tämi­nen kun­non kor­vaus­ta vas­taan ei ole huono idea sekään. Bonuk­se­na Suomen (sähkö)energiapolitiikan uskot­tavu­u­den lisään­tymi­nen siltä var­al­ta että tänne joku vielä halu­aisi jotain investoidakin.

        Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa ylipäätään ei oikeas­t­aan ole merkit­tävää vuorokau­den sisäistä säätövoima-ongel­maa. Hyv­in­voivas­sa län­si­maas­sa henkilön heräämi­nen infroi­neen vie jotain 300W/nuppi, eli Suomes­sa suu­ru­us­lu­okkaa 1,5GW, joka on saatavil­la ole­va vesivoima huomioiden pikku­jut­tu Sik­si kaa­sun hin­nan­nousu ei ole niin suuri ongel­ma kuin voisi kuvitel­la. Tilanne on hyvin eri­lainen vaikka­pa Kes­ki-Euroopan asukasti­heyk­sil­lä ennen auringonnousua, jos­sa kaa­sua on (sähkön­tuotan­nos­sa) käytet­tävä, mak­soi mitä maksoi.

  4. Kemi­ante­ol­lisu­udel­la on suuri vedyn tarve ja nykyisel­lään sitä tehdään maakaa­sus­ta. Äkkiseltään siinä on vihreälle vedylle suuri mah­dol­lisu­us ja se saadaan käyn­ti­in ennen kuin vety tulee isosti liikennepolttoaineeksi.

    1. Hyviä näke­myk­siä, mut­ta nykyi­nen sys­tee­mi sähköpörssis­sä (hin­ta kalleim­man mukaan) on varsinkin Suomelle tosi surkea; kansa kär­sii ja suo­ma­laiset mak­sa­vat kalli­isti nettotuonnista.

      1. Fin­gridin ja muiden pohjo­is­mais­ten kan­taverkkoy­htiöi­den pitäisi käyt­tää “kalli­ista net­to­tuon­nista” ker­tyneet voit­ton­sa uusi­in runk­overkkoy­hteyk­si­in eri maid­en välille. Näin hin­taerot eri maid­en välil­lä tule­vat tasoit­tumaan pidem­mäl­lä aikavälillä.

  5. “Toisaal­ta Putinin toimien jär­jet­tömyys on ennekin ylit­tänyt odotukset.”

    min­un arvio on että vladimir putin on tul­lut poli­it­tis­es­ti hul­luk­si. ukrainaan hyökkäys oli liike jota olen ihme­tel­lyt pitkään. ihan kuin putin:lla olisi ruu­vit lentänyt koron­avirus aikana. korostan että poli­it­tis­es­ti hul­lu, eikä niinkään kli­inis­es­ti. vaik­ka jotain kli­in­isiä huhu­ja liikkuukin.

    aluk­si ajat­telin että venäjä ei olisi niin (super) tyh­mä että räjäyt­täisi kaa­suputki­aan, mut­ta nyt ajat­te­len toisin.

    vaik­ka suo­ria todis­tei­ta ei ole, niin ole­tan että venäjä itse pamaut­ti putken­sa. sen jäl­keen kun fox news chan­nel ja tuck­er carl­son rupee speku­loimaan usa:n ja joe biden pres­i­dentin osu­ut­ta asi­aan niin taidan tietää miten asia on silloin.

    lyhyt ver­sio: usa:n oikeis­to­me­dia on muut­tunut pro­pa­gan­da oper­aa­tiok­si ja tekee välil­lä 180 asteen val­hei­ta, eli kri­ti­soi mui­ta omista ongelmis­taan. välil­lä myös tekee venäjää tuke­via kan­nan­ot­to­ja. fox news kana­van omis­taa rupert mur­doch. https://www.mediamatters.org/tucker-carlson/carlson-kremlin-feedback-loop .

    miten tämän ns. hul­lu­u­den jäl­keen venäjä voi olla luotet­ta­va kaup­pakump­pani kenenkään kanssa. jos esim kiina rupee tekemään kaup­paa venäjän kanssa, niin kiina var­maan vaatii tankeil­la ja sotakalus­tol­la että ehdoista pide­tään kiinni.

    no kuitenkin, eu:n ja län­nen on varaudut­ta­va kamali­in tilain­teisi­in vaik­ka ei olisi toden­näköistä. tarkoi­tan: ydi­no­hjuk­set, sota, laivo­jen upo­tuk­set, net­ti­häir­in­tä, satel­li­it­ti häir­in­tä jne.

  6. Hei, Osmo
    mitä muuten ajat­telet itse Meri-Porin voimalaitok­sen uud.käyttöönotosta:

    “Ener­giay­htiö For­tum tiedot­taa, että se ryhtyy valmis­tele­maan Meri-Porin voimalaitos­ta kau­pal­liseen käyt­töön. Laitok­ses­sa toteutetaan vuosi­huolto lokaku­un aikana ja samal­la varmis­te­taan, että se pystyy toim­i­maan 560 megawatin teholla.”

    https://www.iltalehti.fi/talous/a/ed6da784-8e77-4f71-88a8-f8694756d050

  7. Kes­ki- ja Etelä-Euroopan sähkö­markki­noil­la tapah­tu­va perus­ta­van­laa­tu­inen muu­tos on siir­tymi­nen Niili-malli­in, joka käytän­nössä tarkoit­taa että kun sähköä on, sitä on ylen­palt­tis­es­ti, mut­ta varas­toin­ti on han­kalaa, ja sähkön hyö­dyn­tämiseen kan­nat­taa kek­siä keinot jot­tei se joudu hukkaan. Sähköverkko muo­dos­tuu pul­lonkaulak­si, ja tilanne jos­sa kaik­ki tuotet­tu sähkö ei mah­du verkkoon on pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus. 

    Ensim­mäiset merk­it tästä ovat jo nähtävis­sä pohjoises­sa Kes­ki-Euroopas­sa aurinkoisi­na ja tuulisi­na viikon­lop­puina, jol­loin sähkön hin­ta painuu paikoin negati­ivisek­si. Uut­ta aurinkovoimaa tulee Euroop­paan 2022 39 GWp, eli varovais­es­tikin arvioiden suu­ru­us­lu­okkaa 48 TWh vuodessa. Tämä tulee sinän­sä tarpeeseen, ei ole jär­jen hiven­tä siinä että esimerkik­si Etelä-Nor­jas­ta viedään keskel­lä aurinkoista kesäistä (arki)päivää sähköä pohjoiseen Kes­ki-Euroop­paan niin paljon että vesi uhkaa kevääl­lä lop­pua. Tule­vaisu­udessa sähkö kul­kee päivisin Kes­ki-Euroopas­ta Pohjo­is­mai­hin, ja toiv­ot­tavasti Etelä-Nor­jan vesi­huo­let väistyvät.

    Akut ja vesi­varas­tot tul­laan yhä enenevässä määrin täyt­tämään päiväl­lä edullisen sähkön aikaan. Viime kesänä nähdy­istä sähkön hin­tapi­ikeistä keskel­lä päivää tulee his­to­ri­aa, sähkön hin­ta on korkeim­mil­laan keskimäärin aamul­la heräämisen jäl­keen ja illal­la ennen nukku­maan­menoa. Huomi­nen 1.10. on tule­vaisu­ud­es­ta hyvä esimerk­ki Nord­poolis­sa, suurim­man osan vuorokaud­es­ta sähkö on kallein­ta Suomes­sa ja Balt­ian mais­sa. Alanko­maid­en ja Sak­san merkit­tävä aurinkovoimatuotan­to vetää hin­nan alas iltapäiväl­lä, kalleim­mil­laan sähkö on illal­la 20–21. Tämä näkyy selvästi kos­ka on viikon­lop­pu, arkipäiväku­lu­tuk­seen 700–800 Wp per capi­ta aurinkosähköä ei vielä riitä. EU:n tavoite on muuten yli 2 kWp per capi­ta, se alkaa olla tarpeeksi.

    Tämän tuotan­torak­en­teen huonohko puoli on kaa­suri­ip­pu­vu­us, jos­ta on turha kuvitel­la Euroopas­sa päästävän irti vuosikym­meni­in. Sähkön tuotan­nos­sa määrät eivät ole kuitenkaan kovin merkit­täviä, Euroopas­sa tuotet­ti­in pelkästään tuulel­la ja auringol­la enem­män sähköä 2021 kuin kaa­sul­la. Kaa­sukri­isi johtuu euroop­palais­ten huonos­ta tot­tumuk­ses­ta läm­mit­tää kaa­sul­la, ja kun sak­salaiset vielä sös­sivät Energiewen­den sulke­mal­la ydin­voimalat, eivät läm­pöpump­pumarkki­nat kehit­tyneet ja sit­ten kävi kuten kävi.

    Alanko­maat ovat hyvä lab­o­ra­to­rio: kaa­sul­la tuotet­tu sähköte­ho kolminker­tais­te­taan 2,5GW:stä 7,5GW:hen aamun 08:00 neljässä tun­nis­sa, jos­ta se putoaa nopeasti alle 1,5 GW:iin kun samanaikaises­ti markki­noille tulee aurinkosähköä 8GW. On vai­ka kuvitel­la että kaa­su pystyt­täisin kor­vaa­maan mitenkään ilman jotain hatus­ta vedet­tävää teknologiajänistä.

    Kohtu­uhin­taista kaa­sua maail­mas­sa riit­tää ilman Venäjääkin, oma toiveeni on että Venäjän roolin kaa­su­toimit­ta­jana ottaisi Ukraina, siel­lä on kuitenkin (Nor­jan jäl­keen) Euroopan suurim­mat kaa­su­varat. Euroopan tarvit­se­mat kaa­sumäärät pienenevät kuitenkin merkit­tävästi kun suo­ranainen tuh­laami­nen loppuu.

    Pohjo­is­maat ja Suo­mi ovat aivan eri asia. Säätövoimaa on Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa vietäväk­si asti, eivätkä vuorokau­den sisäiset kulu­tus­vai­hte­lut sik­si aiheuta huol­ta. Suomen eri­ty­ispi­irre on vuosikymmenet jatkunut perusvoiman rak­en­tamisen laimin­lyön­ti yhdis­tet­tynä vajavaisi­in siir­toy­hteyk­si­in. Ruotsin vähän epäon­ni­nen tuulivoimaan investoin­ti tapah­tui sopi­vasti juuri 2008 talouskri­isin aikoi­hin, sähkö myyti­in hal­val­la Suomeen, jos­sa kuvitelti­in että nyt on tehty oikei­ta ratkaisu­ja kun ei investoi­da omaan tuotan­toon. Joitain hämäsi paperi­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tos, kun hioke ja paperi ei enää men­nytkään kau­pak­si, ja sel­l­u­te­ol­lisu­ud­es­ta jäi ener­giaa myytäväk­si. Nyt juh­lat ovat lop­pu, asioiden polt­ta­mi­nen läm­mön ja sähkön tuot­tamisek­si onnek­si men­nyt pois muodista, ja sähköpu­la (tai ainakin kevyen polt­toöljyn polt­ta­mi­nen sähkök­si) uhkaa talvisin. Välil­lä onnek­si tuulee.

    Ydin­voimaloi­ta Suomeen mah­tu­isi hel­posti heti kah­den OL3:n ver­ran lisää. Paras­ta aikaa, läm­pöti­lan ollessa tukev­asti plus­san puolel­la, fos­si­il­isil­la tuote­taan yli 2 GW, ja ulkoa tuo­daan 1,2GW. Teol­lisen mit­takaa­van läm­mön­tuotan­toa läm­pöpumpuil­la ei ole vielä edes raken­net­tu (ensi tal­ve­na läm­mitetään lujasti öljyl­lä). Ener­giapoli­ti­ik­ka on kuitenkin teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa, ja suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la ei näytä usko enää riit­tävän. Lin­tilä jak­saa vielä viran puoles­ta höpöt­tää Poh­jan­lahdes­ta jon­ain puh­taan ener­gian Per­sian­laht­e­na mut­ta poten­ti­aaliset investoi­jat näyt­tävät nos­ta­van kytk­in­tä yksi ker­ral­laan. Ruot­sis­sa on tajut­tu minkälaisen vesivoima-aar­teen pääl­lä siel­lä istu­taan, ja he torp­pa­si­vat päät­täväis­es­ti Sak­san toiveet kaapelista Ruot­si­in, käytän­nössä SSAB:n eduksi.

    Van­hem­mat ikälu­okat muis­ta­vat vielä takavu­osikym­menten suo­ma­laisen ydin­voimakeskustelun jon­ka yksi rit­u­aali oli irti­sanou­tu­mi­nen ajatuk­ses­ta että sähkö voisi olla Suomelle vien­ti­tuote. Muka­va nähdä että edes tästä ajat­telun kum­ma­jais­es­ta on päästy eroon. Seu­raa­va askel voisi olla aja­tus että kohtu­uhin­tainen ener­gia voisi olla myös Suomelle sel­l­ainen kansalli­nen strate­gi­nen etu, johon kan­nat­taa panos­taa vaik­ka sen taloudelli­nen hyö­ty vaikut­taisikin tämän­hetk­isten laskelmien puit­teis­sa epä­var­mal­ta. Ener­gia­markki­noille on omi­naista ennus­ta­mat­to­muus, eli sen sijaan että yritämme arva­ta miten asi­at tule­vat ole­maan, kan­nat­taa keskit­tyä sihen miten niiden tulisi tule­vaisu­udessa olla.

  8. Ener­gian varas­toin­ti­in voisi sopia vesivoimaloiden viereen sijoitet­tu pump­pu, joil­la vet­tä palautet­taisi­in yläal­taaseen. Mik­si en ole kuul­lut puhut­ta­van sellaisesta?

    1. Pump­pu­voimaloi­ta on maail­mal­la paljon. Suo­mi ei ole riit­tävän vuoris­toinen tähän tarkoituk­seen. Jotenkin muis­telisin, että täl­lainen pump­pu jos­sain on Suomes­sa, mut­ta en ole var­ma. Suun­nit­teil­la on pump­pu­voimalan tekem­i­nen syvään kai­vok­seen, jol­loin korkeuseroksi tulee yli kilometri.

      1. Vehi­cle to grid eli sähköau­to­jen akuista verkkoon syöt­töä tulisi laa­jasti edis­tää EU tasol­la. Ratkais­us­sa sähköau­to­jen suur­ta akkuka­pas­teet­tia voisi käyt­tää kulu­tuk­sen ja tuotan­non vai­htelun tasaamiseen. Ratkais­us­sa tulisi olla sähköau­ton omis­ta­jalle taloudelli­nen kan­nuste. Vaatii toki pelisään­tö­jen luomista, mut­ta voisi kuvitel­la että tästä olisi raken­net­tavis­sa malli, joka lisäisi sähköverkon vakaut­ta ja tasaisi hin­nan vai­htelui­ta. Sähköau­to­jen määrä tulee, joka tapauk­ses­sa val­tavasti lisääntymään.

    2. Täy­tyy vain rak­en­taa alavesial­las, ehkä pienen jär­ven kokoinen, muuten pumpat­ta­va vesi lop­puu tosi nopeasti. Vaikut­ti siltä että uno­hdit tuom­moi­sen pienen yksityiskohdan. : )

      Tuom­moi­sen altaan saa kyl­lä kätevästi raken­net­tua, kun­han rak­en­taa padon ja voimalan sopi­vaan kohtaan alajoksulle.

  9. Eri­laisia ener­gia­ratkaisu­ja ehdot­taes­saan Osmo uno­htaa, että Suo­mi on val­tavien turve­varan­to­jen ansios­ta nyt ja pitkälle tule­vaisu­udessakin kaiken ener­giatarpeen suh­teen omavarainen. Täl­lä het­kel­lä vain läh­es kaik­ki oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mat annetaan vapaasti bio­ha­jo­ta ja niiden ener­giatuot­to katoaa taivaan tuuli­in, mikä samal­la aiheut­taa paho­ja ympäristöpäästöjä. Alka­mal­la polt­taa oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia sähkön ja läm­mön tuot­tamisek­si, saavute­taan pait­si ener­giao­mavaraisu­us, myös vähäisem­mät kasvi­huonekaa­supäästöt, kuin näi­den turvek­er­rostu­mien koske­mat­ta jät­tämisel­lä aiheutetaan.

    Puo­let maamme suoalueista on pääasi­as­sa met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tu­ja. Bio­ha­joa­va ojite­tun suon turvek­er­rostu­ma tuot­taa kesäkuukausi­na kuiv­u­vas­ta pin­tak­er­rokses­taan aer­o­bisen hajoamisen tulok­se­na pieniä määriä hiilid­iok­sidia ja syvim­mistä ker­roksis­taan anaer­o­bisen hajoamisen tulok­se­na jonkin ver­ran metaa­nia. Suurin osa kosteas­ta välik­er­rokses­ta tuot­taa aer­o­bisen hajoamisen tulok­se­na typ­piok­sidu­u­lia, mikä on 300 ker­taa pahempi kasvi­huonekaa­su, kuin on polt­tamisen aiheut­ta­ma hiilidioksidi.

    Netistä en löytänyt tietoa siitä, mis­sä suh­teessa litramääräis­es­ti oji­tusaluei­den bio­ha­joa­va turvekuu­tio tuot­taa typ­piok­sidu­u­lia ver­rat­tuna määrin, minkä ver­ran hiilid­iok­sidia muo­dos­tuu, jos sama kuu­tio kat­ti­las­sa polte­taan. Mut­ta jos litramäärät ovat jok­seenkin samat, täy­tyy polt­taa n. 300 kuu­tio­ta turvet­ta, jot­ta muo­dos­tu­isi samat päästöt, kuin oji­tusalueen turvek­er­rostu­man koske­mat­ta jät­tämisessä muo­dos­tuu. Jos taas typ­piok­sidu­u­lia muo­dos­tuu litramääräis­es­ti puo­let vähem­män, kuin sen kat­ti­las­sa polt­tamis­es­ta, pitäisi siis polt­taa 150 kuu­tio­ta, jot­ta päästöt oli­si­vat yht­eneväiset. Näi­den suhtei­den pitäisi rav­is­tel­la turpeen hyö­dyn­tämistä vas­tus­tavia Vihrei­den luu­tunei­ta, uskon­nono­maisia asenteita.

    1. Jos ja jos. Sitä pait­si, jos Suomen turvesuot pitää kiiru­usti polt­taa typ­piok­sidu­ulipäästö­jen estämisek­si, miten se vähen­tää kasvi­huonepäästöjä kokon­aisu­u­den kannal­ta? Mikä ihmeen ratkaisu se muka on?

      1. “…jos Suomen turvesuot pitää kiiru­usti polt­taa typ­piok­sidu­ulipäästö­jen estämisek­si, miten se vähen­tää kasvi­huonepäästöjä kokon­aisu­u­den kannalta?”

        Kuka on väit­tänyt, että ne pitäisi kiireel­lä polttaa?

        Mut­ta olisi syytä polt­taa oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia ainakin nopeam­paan tahti­in, kuin bio­ha­joamista tapah­tuu. Bio­ha­joami­nen tuot­taa val­ta­van paljon enem­män kasvi­huonekaa­supäästöjä, kuin polt­ta­mi­nen ja bio­ha­joamises­sa kaik­ki turvek­er­rostu­mi­in sisäl­tyvä hiilivety­jen taloudelli­nen arvo katoaa taivaan tuuli­in. Jo tämä em. polt­tamis­tahti takaa Suomelle energiaomavaraisuuden.

        Jokaisen oji­tusalueelta polte­tun turvekuu­tiometrin polt­ta­mi­nen on merkit­tävä ympäristöteko juuri siitä syys­tä, että turpeen bio­ha­joa­maan jät­tämi­nen tuot­taa paljon pahempia päästöjä; typ­piok­sidu­uli on 300 ker­taa pahempi kasvi­huonekaa­su, kuin polt­tamis­es­ta muo­dos­tu­va hiilidioksidi.

      2. Jotenkin olisin itse kuvitel­lut, että jos ojite­tut turvesuot ovat eri­tyisen ongel­mallisia, ratkaisu olisi soiden ennal­lis­t­a­mi­nen, eikä niiden polttaminen.

    2. Sem­moinen vinouma, että hyväksyy helpom­min argu­ment­ta­ja jot­ka ovat itselle hyödyl­lisiä. Ei se mitään rav­is­tele, että on jotain ran­dom arvailuja.

  10. Kun sähkökat­tiloi­ta on ilmeisen edullista rak­en­taa muun polt­toon ja läm­pöpump­pui­hin perus­tu­van kaukoläm­mön­tuotan­non rin­nalle, niin mihin­hän aset­tuu jatkos­sa pörssisähkön poh­jahin­ta? Eli mil­lä hin­nal­la kan­nat­taa kytkeä ole­mas­saol­e­va sähkökat­ti­la päälle kor­vaa­maan polttoa?

  11. Mikä on Venäjän tila sodan jälkeen?

    Tämän ymmärtämiseen pitää ottaa his­to­ri­alli­nen perspektiivi.

    1200-luvul­la nykyisen Venäjän alueen val­loit­ti Tsingis Khanin pojan­poi­ka Batu Khan, joka alisti slaavikansat 250 vuodek­si mon­golien imperi­u­min osak­si, ja nos­ti­vat lop­ul­ta Mosko­van pääkaupungiksi.

    Bru­taalin soti­las­val­lan lisäk­si, mon­golien imperi­u­min pitkäaikainen men­estys perus­tui tehokkaaseen hallintoon, kehit­tyneeseen vero­tusjär­jestelmään, hopea­harkkoi­hin / paperi­ra­haan ja kau­pankäyn­ti­in, sekä eli­itin ”hal­lit­tuun” korruptioon.

    Venäjäl­lä ei ole ollut 1400-luvul­ta Ital­ias­ta alka­nut­ta Renes­sanssia ollenkaan. 

    Renes­sanssista ovat kuitenkin lähtöisin koko län­tisen ajat­telun perusideat, joit­ten seu­rauk­se­na Euroop­pa siir­tyi keski­a­jal­ta uuteen aikaan. 

    Näistä ideoista seura­si­vat mm. uudet filosofi­at ja taiteet, human­is­mi, län­si­mainen demokra­tia, loogisem­pi­iri­nen tiede, teknolo­gialäpimur­rot ja kapitalismi. 

    Venäjä puolestaan ”jäi keski­a­jalle” ja pysyy toden­näköis­es­ti siel­lä vielä Ukrainan sodan jälkeenkin. 

    Venäjää tulee toden­näköis­es­ti jatkos­sakin hal­lit­se­maan ”fik­ti­ivisen demokra­t­ian” ylläpitämä mon­goleil­ta peräsin ole­va bru­taali, kor­rup­toitunut ja para­noidi­nen dik­tatu­uri, jos­sa johta­jan vas­tus­ta­jat tapetaan. 

    Venäläis­ten laa­ja enem­mistö on sitä mieltä, ettei län­si­mainen demokra­tia sovi olleenkaan Venäjälle.

    Venäjä on kuitenkin Suomen ”ikuinen” ongel­ma ja naa­puri. Jostakin luin, että venäläis­ten / slaavien kanssa suo­ma­laisil­la on his­to­ri­ansa saatossa ollut 60 eri­laista sotaa / kon­flik­tia, ja niitä on var­maan syytä odot­taa jatkossakin…

    Suo­ma­lais­ten onkin siis syytä osa­ta jatkos­sakin ”han­ska­ta” venäläisiä niin, että säi­lytämme isän­maamme itsenäisyy­den ja taloutemme vahvana.

    Stal­in oli ”kovem­pi kun­di” kuin bluf­fari-Putin, joka ei kuitenkaan pystynyt sodan aikana val­loit­ta­maan Suomea, vaik­ka antoi siitä Puna-armei­jalle kolmekin ker­taa käskyn.

    Sep­po Korp­poo, asekätk­i­jöit­ten sukua, Y‑kromosomi hap­lo­tyyp­piä N1C1, niin kuin suomen­su­kuisen Rurikin per­in­tönä 28%:lla Kievin asukkaisakin…

    1. Jos Hit­ler­il­lä olisi ollut ydi­nase, olisiko hän jät­tänyt sen käyt­tämät­tä? Putin kuu­luu per­soon­al­lisu­udeltaan niihin ihmisi­in, joiden teoista saamme lukea per­hesur­mi­in liit­tyvis­sä uuti­sis­sa. Näin pitkälle men­tyä on hänelle hen­keen ja vereen tärkein­tä ettei vastapuoli jää iloit­se­maan tule­vaisu­udessa. Siinä vai­heessa omat kär­simyk­set ovat sivu­seik­ka. Nord­streamien puhkomi­nen kuu­luu tähän kat­e­go­ri­aan, vaik­ka onkin vain kos­meet­ti­nen toimen­pide siihen ver­rat­tuna mitä on tulos­sa, nimit­täin on toden­näköistä että pian alka­vat tapah­tu­mat vyöryä kiihtyväl­lä tahdil­la siinä määrin ettei jol­lakin sähkön hin­nal­la ole mitään merk­i­tys­tä. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.

      1. USA:lla oli, eikä jät­tänyt sitä käyt­tämät­tä. Eikä siihen tarvit­tu edes diktaattoria.

      2. USA:n ydi­nase sai Japanin antau­tu­maan. Japani ei käynyt sotaa pelkästään USA:ta vas­taan vaan myös Neu­vos­toli­it­toa, Bri­tan­ni­aa, Kore­aa, Kiinaa ym ja miehit­ti iso­ja aluei­ta Aasi­as­ta, lait­toi porukkaa keski­tysleirei­hin ja kidut­ti hengiltä.

      3. Niin jäi vielä sanomat­ta että tuulil­la on suuri merk­i­tys tule­vi­in sähkön­hin­toi­hin, nimit­täin Ukrainan yllä olevil­la tuulil­la. Nyt on pitkään ollut mata­la­paine­toim­intaa Kio­van yllä, jol­loin vastapäivään pyörivät ilma­mas­sat eivät ole Venäjän kannal­ta otol­lisia. Vaan annap­pa olla kun tuulet kään­tyvät Euroop­paan päin. Sit­ten voi olla säteily­hait­taa tuulen suun­nas­sa aika lail­la, vaik­ka STUK edelleen pain­ot­taa ettei mikään Ukrainas­sa tapah­tu­va voi aiheut­taa tarvet­ta maan ulkop­uolel­la säteilystä Suo­jau­tu­miseen. Sähkön hin­taan Euroopas­sa sil­lä olisi suuri vaiku­tus kun maat ryhtyvät suo­jaa­maan kaikin keinoin omia tarpeitaan mukaan­lukien energia.

      4. Jos Putin ampuisi joukko­tuhoaseen johonkin län­si­maa­han, kan­nat­taisi län­si­maid­en ampua joukko­tuhoase Kiinaan. Ei voi olla niin, että Kiina yllyt­tää Venäjää joukko­tuhoaseen käyt­töön ja pyrkii saa­maan maail­man johta­van maan ase­man tuhoa­mal­la Venäjän kaut­ta kilpailijansa.

        Jos Venäjä käyt­tää joukko­tuhoaset­ta län­si­mai­hin, täy­tyy Kiinan saa­da yhtä iso tuho oma­lle maalleen.

  12. Olk­ilu­o­to 3 pitkää raken­nus­pros­es­sia päiviteltäessä olisi mielestäni rehellistä ker­toa koko tari­na. Lupa myön­netään reak­to­rille eikä teholle, minkä takia kan­nat­taa rak­en­taa ker­ral­la mah­dol­lisim­man iso reak­tori. Uuden sukupol­ven reak­torin kohdal­la olisi paljon järkeväm­pää rak­en­taa mon­ta pien­tä kuin yksi val­ta­va, samal­la var­avoiman jär­jestämi­nen olisi helpom­paa. Uskallan väit­tää, että jos olisi päätet­ty rak­en­taa kolme 500MW reak­to­ria yhden 1500MW Reak­torin sijas­ta niin meil­lä olisi toden­näköis­es­ti ollut jo vuosikau­sia ydin­reak­torit pöhisemässä sähköä verkkoon (syr­jäyt­täen samal­la fos­si­il­isia polttoaineita)

    Eikös tämä kitey­dy siihen että ensin tehdään poli­it­tis­es­ta pros­es­sista (ja siten pro­jek­tin kokon­aiskestos­ta) äärim­mäisen raskas, han­kala ja voimalas­ta sen vuok­si epä­tarkoituk­sen­mukainen, ja sen jäl­keen ydin­voimaa vas­tustet­taes­sa käytetään argu­ment­ti­na sitä kun pros­es­si on niin raskas ja hidas — samal­la kun korkataan samp­pan­japul­lot Itsekkyy­den muistomerkkillä.

    1. ” Uskallan väit­tää, että jos olisi päätet­ty rak­en­taa kolme 500MW reak­to­ria yhden 1500MW Reak­torin sijas­ta niin meil­lä olisi toden­näköis­es­ti ollut jo vuosikau­sia ydin­reak­torit pöhisemässä sähköä verkkoon (syr­jäyt­täen samal­la fos­si­il­isia polttoaineita)”

      Yleis­es­ti ottaen ydin­voimalois­sakin isom­mat reak­torit ovat kus­tan­nuste­hokkaampia, ja suh­teessa tur­val­lisem­pia (kolme reak­to­ria on 3x onnet­to­muus­to­den­näköisyys). Slo­va­ki­as­sa on raken­net­tu kah­ta n. 500MW reak­to­ria suh­teessa jok­seenkin samas­sa ajas­sa ja rahas­sa kuin OL3.

      Noin yleis­es­ti, samaa mieltä kaksi­naa­maisu­ud­es­ta ydin­voimapoli­ti­ikan suh­teen. “Kyl­lä me kan­natamme lisäy­d­in­voiman rak­en­tamista. Tässä lupa­hake­mus, pros­es­si vie 20 vuot­ta ja bil­jar­di miestyövuotta”.

      Em. syistä olen hiukan skepti­nen “pieny­d­in­voimabu­umin” suhteen.

  13. Ihmis­ten edullis­ten sähkö­sopimusten määräaiko­jen umpeutues­sa yhä use­ampi siir­tyy pörssisähköön, kos­ka kaik­ki muut sopimuk­set ovat aina yhä kalli­impia. (Nyt halvim­matkin määräaikaiset ovat yli 30 sent/kWh) Se taas johtaa halvimpi­en tun­tien kuor­mit­tumiseen ja edelleen spot-hin­to­jen tasaan­tu­miseen. Hal­vat tun­nit katoa­vat. Jo nyt on ollut vaikea löytää riit­tävästi perä­tys­ten yhtä halpo­ja tun­te­ja, joi­ta mon­et saa­vat määräaikai­sista van­hoista sopimuk­sis­taan. Ei tun­nu reilul­ta kun kunkin per­heen määräaikaisen sopimuk­sen uusimishet­ki on kuitenkin pohjim­mil­taan sattumankauppaa.

    1. Yksi sopimuk­sia kun­nioit­ta­va keino lisätä sähkön säästöä olisi sähköy­htiöi­den anta­mat mak­sut määräaikaisten sopimusten kulut­ta­jille säästöstä huip­putun­tien aikaan. Yri­tysasi­akkaille täl­laisia mak­su­ja jo var­masti annetaankin.

  14. Tähän saakkasähkö on ollut liian hal­pa a Suomes­sa ja eteenkin päästöoikeudet aivan liian halpo­ja. Ener­giay­htiöitä ei ole pari­in vuosikym­men­neen kiin­nos­tyanut sähkökuormien, siis varaa­van shkölm­mi­tyk­sen, etäo­h­jauk­sen kehit­tämi­nen kuin teo­ri­as­sa. Tekni­ik­ka on ollut ole­mas­sa yli vuosikymme­nen, mut­ta ener­gia­te­ol­lisu­u­den idea on myy­dä ener­giaa. Ei heitä kiin­nos­ta ener­giate­hokku­us. Etäo­h­jauk­sen mah­dol­lisu­us olisi merkin­nyt sägkön myymistä halvem­mal­la kulut­ta­jille eikä siitä tul­lut voit­toa tarpeeksi.

    Päästöoikeuk­sien halpu­us taas merk­it­si ener­gia­te­ol­lisu­udelle kiin­nos­tuk­sen puut­tumista ener­gia­teokku­u­den paran­tamiseen. Lob­bauskin meni johonkin ihan muuhun suun­taan. Hukkaläm­pöä ei otet­tu tal­teen, ener­gia­pump­pu­ja ei merkki­noitu. polt­toaineena surkeaa turvet­ta poltet­ti­in yhä enem­män. Kun päästöoikeuk­sien hin­nat nouisi­vat tuli kiire ja lob­baa­jat aloit­ti­vat ruikutuksen. 

    Kesäl­lä aurinkoen­er­giaa tarvi­taan jäähdy­tyk­seen ja kor­vaa­maan voimalaitosten huolto­seisokke­ja. Aurinkopan­elit nähti­in vihere­suna, nyt ne ovat kan­nat­tavaa bisen­estä. Mut­ta paikalli­nen ener­gia mar­ketin katol­la ei ole ener­giay­htiön bisnestä vaan hajautet­tua paikallista tuotan­toa. Ener­gia­te­ol­lisu­udelle siitä on vain haittaa.

    Onnek­si Ener­gia­te­ol­lisu­us ry on aina änessä kun asi­as­ta kysytään. Teol­lisuyus tuot­taa ennä­tysvoit­to­ja, ketään ei kiin­nos­ta. On ainakin haas­tatelta­va, joka löy­tyy vähäl­lä vaivalla.

  15. Sähkökat­ti­laa vas­tuk­sil­la ei kan­na­ta lait­taa, vaik­ka hal­pa onkin. Sähkön hin­tavai­hte­lut tule­vat vähen­emään. Lait­takaa maaläm­pöpump­pu­ja pump­paa­maan läm­pöä Suomenlahdesta.
    Sähkön varaan­han koko vihreäsi­ir­tymä on raken­net­tu. Se pitää tode­ta mah­dot­tomak­si nykyisenkaltaisel­la ener­gian kulu­tuk­sel­la. Todel­li­nen vihreä siir­tymä edel­lyt­tää kulu­tus­tot­tumusten muu­tos­ta. Siihen pitäisi alkaa valmistautua.

  16. “Jotenkin olisin itse kuvitel­lut, että jos ojite­tut turvesuot ovat eri­tyisen ongel­mallisia, ratkaisu olisi soiden ennal­lis­t­a­mi­nen, eikä niiden polttaminen.”

    Ojitet­tu­jen turvesoiden, siis käytän­nössä met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tu­jen soiden ennal­lis­t­a­mi­nen, tuot­taa Suomen kansan­taloudelle uuden, mit­ta­van ongel­man. Yli kol­ma­sosa met­sä­te­ol­lisu­u­den raa­ka-aineesta tulee näiltä oji­tusalueil­ta. Jos siis suot päätetään ennal­lis­taa, val­ta­va määrä met­sä­te­ol­lisu­u­teen liit­tyvistä työ­paikoista katoaa. Ja kyse on pääasi­as­sa kaupungeis­sa tai kaupunki­mai­sis­sa taa­jamis­sa asu­vien työ­paikoista; eli viher­vasem­mis­toa äänestävien työ­paikoista. Eipä tai­da ojien tukkimis­vai­h­toe­hto saa­da kan­na­tus­ta. Ojien tukkimi­nen, eli suomet­sien hävit­tämi­nen, hävit­tää samal­la myös val­ta­vat määrät hiilin­ielu­ja, jot­ka aikoinaan oji­tus­bu­umin ansios­ta olemat­tomasti hiiltä sitoville soiden sam­malkasvus­toille muodostettiin.

    Kos­ka nyt olemme EU:n jäseniä ja siten Län­si- Euroopan kanssa samaa talous- ja lain­säädän­töaluet­ta, voisi­vat ne, jot­ka usko­vat ojitet­tu­jen aluei­den päästöon­gelmista vapaudut­ta­van ojat tukki­mal­la, ehdot­taa ratkaisua ensik­si Kes­ki-Euroopan maille, jot­ka ovat käytän­nössä kaik­ki suon­sa ojit­ta­neet. Suomes­sa on ojitet­tu vas­ta puo­let. Sieltä se ongel­ma pitää ryhtyä pois­ta­maan, mis­sä se vakav­im­min ilmenee.

    1. Ai työ­paikois­tako sinä olitkin oikeasti huolis­sasi. Se typ­piok­sidu­uli vaikut­tikin alun­perin ihan tekosyyltä. No hyvä että päästi­in puhu­maan siitä mis­tä kenkä oikeasti puris­taa, eikä tarvitse haaska­ta enem­pää aikaa teesken­te­lyyn. Turve­tuotan­to onkin tosi­aan nähty monel­la tahol­la, mah­dol­lis­es­ti myös täl­lä blogilla ennen kaikkea työl­lisyyspro­jek­ti­na. Eihän se ollutkaan taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kos­ka sitä piti val­tion toimes­ta sub­ven­toi­da, muis­taak­seni vero­helpo­tuk­sil­la. Mut­ta kyl­lä sil­lä tosi­aan työ­paikko­ja saati­in, mil­lä oli toki huo­mat­ta­va merk­i­tys ko. alueel­la vaikut­tavalle ykköspuolueelle, mitä ei var­maan tarvitse tässä erik­seen nimetä. Niistä työ­paikoista sai­vat mak­saa muut veron­mak­sa­jat, mut­ta se on joskus kan­natuk­sen hinta.

      1. “Ai työ­paikois­tako sinä olitkin oikeasti huolissasi.”

        Jos suot ennal­lis­te­taan ja ojat tuk­i­taan, kyse olisi met­sä­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­jen katoamis­es­ta ja val­tavista vien­ti­t­u­lo­jen menet­tämis­es­tä. Turve­tuotan­non työ­paikoille ei tapah­tu­isi käytän­nössä mitään, kos­ka ne on jo onnis­tut­tu pääosin hävittämään. 

        Jos turve­tuotan­to on tähän saak­ka nähty työl­lisyyspro­jek­ti­na, on se näi­den oji­tusaluei­den typ­piok­sidu­ulipäästö­jen takia syytä jatkos­sa nähdä myös kasvi­huonekaa­supäästöjä vähen­tävänä ympäristöpro­jek­ti­na, johon kan­nat­taisi tuotan­non alasajon sijaan vah­vasti panostaa.

    2. Et ole edelleenkään esit­tänyt laskel­maa tai muu­ta todis­tet­ta siitä, että kasvi­huonekaa­su­ja todel­la pää­sisi vähem­män siinä tapauk­ses­sa, että turve polte­taan. Sekin vai­h­toe­hto on, että sen annetaan olla. En muuten ihan hah­mo­ta sitä, miten turve­tuotan­toalue voi samaan aikaan olla met­sä­talouskäytössä. Eli puhutaanko tässä nyt turpeen­poltos­ta vai met­sä­taloud­es­ta? Ei kai turvet­ta nyt sen­tään nos­te­ta sel­l­aiselta alueelta, jonne on istutet­tu pui­ta. Jos puut on hakat­tu pois — okei, var­maan sil­loin, mut­ta eikö näin ollen ole myös se vai­h­toe­hto, että sinne istute­taan uusia puita?

      1. “Ei kai turvet­ta nyt sen­tään nos­te­ta sel­l­aiselta alueelta, jonne on istutet­tu puita.”

        Niin­hän sitä luulisi, ja sen istu­tus­pu­un suh­teen olet pitkälle oikeil­la jäljil­lä, mut­ta tosi­asi­as­sa läh­es kaik­ki turve­tuotan­toalueet ovat viime vuosikym­meninä olleet puu­ta kas­vavia oji­tus­soi­ta. Puus­to tosin on sinne enim­mäk­seen ilman istut­tamista muo­dos­tunut. Kun alue ote­taan turve­tuotan­toon, puut hakataan ensin pois, pin­ta­maa hakku­jät­tei­neen, varpuineen, kan­toi­neen ja juu­rakkopuineen aje­taan silp­puri­lait­teel­la pieni­rakeisek­si hak­keek­si. Suuri yleisö vain ei ole tietoinen, että melkoinen osu­us nos­te­tus­ta turpeesta on tosi­asi­as­sa ollut haketet­tua puu­peräistä eli turvet­ta nopeam­min uusi­u­tu­vaa biomassaa.

        Kun met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tu turvek­er­rostu­ma pois­te­taan ja kiven­näis­maa pal­jas­tuu, päästöt lakkaa­vat lop­ullis­es­ti. Uusi kasvus­to, joko maa- tai met­sä­talouden sel­l­ainen, pääsee ulot­ta­maan juuren­sa rav­in­teikkaaseen kiven­näis­maa­han; alueesta muo­dos­tuu tehokas hiilin­ielu. Luon­non­ti­lainen suo, jos­sa on mil­limetrin vuodessa kas­vavaa suosam­mal­ta, on se huonoin mah­dolli­nen hiilinielu.

        “Et ole edelleenkään esit­tänyt laskel­maa tai muu­ta todis­tet­ta siitä, että kasvi­huonekaa­su­ja todel­la pää­sisi vähem­män siinä tapauk­ses­sa, että turve poltetaan.”

        Tois­taisek­si kuitenkin uskon, että sel­l­ainen turpeen aer­obi­nen bio­ha­joami­nen, jos­sa muo­dos­tuu typ­piok­sidu­u­lia eli 300 ker­taa hiilid­iok­sidia pahempia kasvi­huonekaa­su­ja, on se kat­ti­las­sa polt­tamista pahempi vai­h­toe­hto. Molem­mis­sa­han sama määrä hiilivetyjä muut­taa olo­muo­toaan. Näyt­tönä voinee tode­ta, että jos toisin olisi, ei typ­piok­sidu­ulipäästöjä tuot­tavia turve­pel­to­jen vil­je­lyä niin voimallis­es­ti vas­tustet­taisi. Samat hehtaarimäärät kiven­näis­mail­la kun tuot­ta­vat enim­mäk­seen vain hiilid­iok­sidipäästöjä eli vuo­den aikana molem­mis­sa tapauk­sis­sa kuta kuinkin sama määrä bio­mas­saa “palaa”.

      2. Jos luon­non­ti­laiset suot oli­si­vat val­ta­va ilmas­toris­ki typ­piok­sidu­ulin takia, luulisi ilmas­ton tuhoutuneen jo vuosi­tuhan­sia sit­ten, kos­ka luon­non­ti­laisia soi­ta on ollut sato­ja tuhan­sia vuosia.

      3. Mie­lenki­in­toinen sanaval­in­ta tuo “uskon”. Usko­musten varas­sa­han tässä tietenkin paljonkin men­nään, mut­ta olen­naista onkin se, mil­laisille perusteluille usko­muk­sen­sa poh­jaa. Tässä keskustelus­sa­han on kyse bio­ha­joamis­pros­es­sista ja sen kemi­al­li­sista reak­tioista. Ne olisi mah­dol­lista selvit­tää vähin­tään kohtu­ullisel­la luotet­tavu­udel­la luon­non­ti­eteen tutkimuskeinoin. Mut­ta voi niitä omia usko­muk­si­aan toki perustel­la muul­lakin kuin tiedol­la, sitä näkee nykypäivänä paljonkin. Usko on henkilöko­htainen asia, tässä maas­sa on uskonnonvapaus.

  17. Kan­nat­taa muis­taa, että maakaa­sua tarvi­taan kemi­ante­ol­lisu­udessa ja muus­sakin teol­lisu­udessa. Näil­lä hin­noil­la Sak­san raskas teol­lisu­us siir­tyy hal­van ener­gian ja raa­ka-ainei­den perässä muualle, esimerkik­si Yhdys­val­toi­hin. Teräste­htaat ja alu­mi­in­isu­la­tot suljetaan. 

    Pahim­mil­laan kaa­sua ei riitä edes asun­to­jen läm­mit­tämiseen tai jos riit­tääkin, niin työt­tömil­lä ei ole varaa maksaa.

    Teol­liset investoin­te­ja suun­nitel­laan vuosien aikatauluil­la. Jos Euroop­pa ei enää saa raa­ka-ainei­ta kil­pailukykyiseen hin­taan, niin ei tänne kukaan investoi tulevaisuudessakaan.

  18. Kos­ka tuulivoima tekee tuulisel­la sääl­lä muut ener­giantuotan­to­muodot kan­nat­ta­mat­tomik­si ja tarvit­see tyynel­lä sääl­lä kor­vaavaa säätövoimaa, niin seu­raa­va hal­li­tus tulee avaa­maan vesir­ak­en­tamisen mah­dol­lisu­udet Suomes­sa. En siis toi­vo sitä, mut­ta mik­si näin ei tapahtuisi?

    1. Mitähän voisi vielä rak­en­taa. Tornion jokea luku­un otta­mat­ta kaik­ki var­teen otet­ta­vat joet on jo raken­net­tu eikä Suo­mi omista Tornionjokea.

      1. Vuo­tok­sen allas olisi yksi vesivoima­hanke mut­ta se ei ole edennyt.

  19. sähkön hin­ta nordpool:ssa yhdeltä tun­nil­ta oli/(on) ‑0,19 €/MWh (2022–10-05), siis MIINUS. pitäiskö pistää sähkön­varas­toin­ti fir­ma pystyyn, tekee voit­toa kun lataa esim. akku­ja ja tekee voit­toa kun myy sitä eteenpäin!

    1. Sähkön­si­ir­to mak­saa kuitenkin sen 20 sent­tiä per kilowattitunti…

  20. Jos sat­tuisi suun­nit­tele­maan esimerkik­si hiilivoimalan sulkemista ensi huhtiku­us­sa, kan­nat­taa pitää mielessä että talvi 2023–2024 tulee ole­maan Euroopas­sa kaa­sun saatavu­u­den kannal­ta vaikea jos ensi talvi on niin kylmä että kaa­su­varas­tot kulu­vat lop­pu­un. Kor­vaavia LNG-ter­mi­naale­ja tuskin ehtii valmis­tua siihen men­nessä. Ensi talvi kan­nat­taa ottaa ken­raal­i­har­joituk­se­na, ja toivoa leu­to­ja säitä.

    Nyt tilanne on kaa­sun suh­teen vielä kohtu­ullisen help­po, venäläistä kaa­sua on tuo­tu Euroop­paan koko alku­vuo­den (~60bcm eli ~620TWh), ja leu­dohkon tal­ven jäl­keen varas­tois­sa oli vielä jonkin ver­ran kaa­sua jäl­jel­lä. Kaa­sua tuoti­in Venäjältä 2021 Euroop­paan ~155bcm (1600TWh), pääosa putkikaasuna:
    — Nord­Stream: 59,2bcm (611 TWh)
    — Yamal-Euroop­pa: 41,6bcm (430TWh)
    — Turk­Stream 11,6bcm (120TWh)

    Kak­si ensim­mäistä reit­tiä on nyt sul­ki, niiden kor­vaami­nen vaatisi ~14 LNG-ter­mi­naalia, jot­ka eivät ehdi mitenään valmis­tua (rak­en­teil­la taitaa olla kuusi). Teo­ri­as­sa Turkin kaut­ta voisi tul­la 31,5 bcm (325 TWh) mut­ta tuskin­pa vaan.

    Öljy on nyt kohtu­uhal­paa, mut­ta se johtuu sau­di­en 80-luvun puo­lessa välis­sä alka­neesta tra­di­tios­ta lisätä öljyn­tuotan­toa aina sil­loin kun Venäjää halu­taan pain­os­taa. Tämänker­taisen tuotan­non­lisäyssyk­lin kesto on vielä arvoitus, ei ole huono idea täyt­tää varas­to­ja juuri nyt.

    Ensi vuo­den maalis-huhtiku­us­sa, juuri siihen aikaan kun Hanasaaren hiilivoimala pitäisi sulkea, ollaan tal­ven 2023–2024 suh­teen paljon viisaampia kuin nyt. Toiv­ot­tavasti sitä ennen ei tehdä hätiköi­tyjä ide­ol­o­gis­es­ti motivoitunei­ta johtopäätöksiä.

    Lisäti­eto­ja: Nova­ja Gaze­ta EU: По сравнению с остальными... Automaat­tikään­tyy jotenkuten.

    1. Samas­ta asi­as­ta varoit­taa muuten myös IEA Hesarin tämän­päiväisessä jutus­sa. On turha nyt höpöt­tää jostain “kri­isi­talves­ta 2022–2023” kun varautu­mi­nen on paljon pidem­mäl­lä kuin nor­maal­isti tähän aikaan vuodes­ta. Fokus seu­raavaan talveen.

  21. “Jos luon­non­ti­laiset suot oli­si­vat val­ta­va ilmas­toris­ki typ­piok­sidu­ulin takia, luulisi ilmas­ton tuhoutuneen jo vuosi­tuhan­sia sit­ten, kos­ka luon­non­ti­laisia soi­ta on ollut sato­ja tuhan­sia vuosia.”

    Älä Osmo kehtaa jankut­taa. Et tai­da Vihrei­den “uskon­nolle” omis­tau­tuneena edes lukea näitä kom­ment­te­jani loppuun. 

    Olen koko ajan puhunut met­sä­talouden tarpeisi­in ojite­tu­ista soista ja niistä nos­tet­tavas­ta turpeesta. Typ­piok­sidu­ulin muo­dos­tu­mi­nen on ojitet­tu­jen turvek­er­rostu­mien ongel­ma, ei luon­non­ti­lais­ten sel­l­ais­ten. Luon­non­ti­laiset suot tuot­ta­vat bio­ha­jotes­saan pin­tao­sis­taan vähäisiä määriä hiilid­iok­sidia ja syvim­mis­sä ker­roksis­sa anaer­o­bis­es­ti hajotes­saan metaania.

    Se välik­er­rostu­man hap­pames­sa vedessä lil­lu­va turvek­er­rostu­ma ei juuri bio­ha­joa. Tämän, korkean hap­pa­muus­ta­son merk­i­tyk­sen bio­mas­san säi­lyvyy­delle jo A.I. Vir­ta­nen aikoinaan tuor­ere­hun säilön­tämenetelmää kehit­täessään oival­si ja sai siitä Nobel-palkinnon.

    Vaan ker­rataan­pa taas: Turve­tuotan­toa on viime vuosi­na har­joitet­tu läh­es yksi­no­maan met­sä­talouden tarpeisi­in ojite­tu­ista turvek­er­rostu­mista, mitkä tuot­ta­vat typ­piok­sidu­ulipäästöjä ympärivuo­tis­es­ti. Sik­si näi­den turvek­er­rostu­mien pois kuorim­i­nen on merkit­tävä ympäristöteko; turpeen polt­ta­mi­nen siis merk­it­see val­tavaa typ­piok­sidu­ulipäästö­jen vähen­e­mistä. Olen tämän mon­ta ker­taa sin­ulle kir­joit­tanut, vaan eipä näytä menevän perille.

  22. “Mie­lenki­in­toinen sanaval­in­ta tuo “uskon”.”

    Sanavalin­nas­ta huoli­mat­ta en ole huolis­sani, etteikö käsi­tyk­seni siitä, että saman turvemäärän toisaal­ta polt­ta­mi­nen, jos­ta muo­dos­tuu hiilid­iok­sidia, ja toisaal­ta bio­ha­joami­nen, joka tuot­taa hiilid­iok­sidia 300 ker­taa pahempaa typ­piok­sidu­u­lia, olisi viimek­si mainit­tuna vai­h­toe­htona huo­mat­tavasti enem­män kasvi­huonekaa­su­ja ilmake­hään tuot­ta­va ratkaisu.

    En ole huolis­sani sik­si, että olen käynyt aiheesta netin kaut­ta lukuisia keskustelu­ja LUKE:n tohtori­ta­sois­t­en tutk­i­joiden kanssa, eikä kukaan heistä ole läht­enyt käsi­tys­täni kiistämään.

    1. Tuo tieto, että turve­mail­la, siis pel­loil­la ja met­sis­sä, muo­dos­tuu typ­piok­sidu­u­lia, on aika voimakas peruste lopet­taa niiden vil­je­ly ja met­son tuot­to. Se myös kään­tää päälaelleen sen, että suo­ma­lainen maaperä olisi muka net­tonielu. Täl­lä on suuria politiikkavaikutuksia.

      1. “Tuo tieto, että turve­mail­la, siis pel­loil­la ja met­sis­sä, muo­dos­tuu typ­piok­sidu­u­lia, on aika voimakas peruste lopet­taa niiden vil­je­ly ja met­son tuotto.”

        Vaan ker­ropa tämä oman puolueesi johto­henkilöille! Hehän suo­ras­taan noitavain­on omais­es­ti syyl­listävät varsinkin turve­maid­en maanvil­je­lyä ja vaa­ti­vat sen kieltämistä. Ei tietenkään pidä lopet­taa, mut­ta turvek­er­rostu­mien pois kuorim­i­nen vil­je­ly- ja met­sä­talous­mail­ta sopi­vas­sa vai­heessa on paras mah­dolli­nen ratkaisu niin päästö­jen, kuin kansan­taloudenkin kannalta. 

        Vihrei­den suosi­ma vääristymä aiheutuu siitä, että turve­maid­en pel­lot on tuomit­tu Suomes­sa pahim­mik­si yksit­täisik­si typ­piok­sidu­uliläh­teek­si. Tulok­seen on kus­sakin tapauk­ses­sa päädyt­ty siitä huoli­mat­ta, että samal­la suol­la sijait­se­van met­sä­talousalueen ja pel­tomaan kesken ei olla päästöistä tehty sul­je­tuis­sa olois­sa ain­ut­takaan ver­tailukelpoista tutkimus­ta. Samoin siitä ei asi­ay­htey­dessä maini­ta mitään, että jokaista turve­maan pel­to­he­htaaria kohti Suomes­sa on 20 hehtaaria met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tua turvemaata.

    2. Kyse onkin niistä määristä, joista sin­ul­la ei ole ollut esit­tää mitään muu­ta kuin arvauk­sia. Jos ei ole tietoa, ei ole. Mut­ta saat pitää uskosi, joskaan min­ul­ta ainakaan et noil­la näytöil­lä saa kolehtia.

      1. “Kyse onkin niistä määristä, joista sin­ul­la ei ole ollut esit­tää mitään muu­ta kuin arvauksia.”

        Pitänee sit­ten esit­tää muu­takin, kuin arvauksia.

        Ote­taan esimerkki­ta­pauk­sek­si sel­l­ainen ojite­tun suon turvek­er­rostu­ma, jos­sa kuu­tiometri turvet­ta tuot­taa saman tilavu­us­määrän niin bio­ha­jotes­saan typ­piok­sidu­u­lia kuin poltet­tuna hiilid­iok­sidia. Kuu­tiometri turvet­ta on sama määrä kuin tuhat litraa. Typ­piok­sidu­uli on 300 ker­taa hiilid­iok­sidia pahempi kasvi­huonekaa­su. Tämän seu­rauk­se­na siitä koekuu­tios­ta, mikä bio­ha­jote­taan, ei tarvitse bio­ha­jot­taa kuin 3.3 litraa turvet­ta, kun se typ­piok­sidu­ulipäästömäärältään jo vas­taa sitä määrää mikä saadaan aikaan vas­ta tuhat litraa polt­ta­mal­la ja siis hiilid­iok­sidia tuottamalla. 

        Tämän suh­teen tarkastelu turve­pel­loil­la tarkoit­taa siis sitä, että kol­men litrami­tan ja kol­men desil­itrami­tan ver­ran poltet­tavaa turvet­ta estää kaa­sun tilavu­us­määränä yhtä paljon typ­piok­sidu­ulipäästöjä, kuin kuu­tiometrin bio­ha­joami­nen. Jos turpeen bio­ha­joamisen kuu­tiometriko­htainen typ­piok­sidu­ulin tilavu­us­määräi­nen tuot­to todel­la olisi yhtä vähäi­nen, kuin 3.3 litran määrä polte­tun turpeen tuot­ta­ma hiilid­iok­sidimäärä, typ­piok­sidu­ulipäästö­jen määrä pel­to­he­htaaria kohden olisi niin olema­ton, ettei tutk­i­jan mit­ta­lait­tei­den viis­ari värähtäisi, tai hän ei ainakaan pysty­isi osoit­ta­maan mitään eroa turve­maan ja kiven­näis­maan päästö­jen välille. Vaan kun nykyään turve­pel­to­ja pide­tään pahimp­ina typ­piok­sidu­ulin lähteinä. Vas­taavia lähteitä tosin löy­tyy sieltä ojan takaa met­sä­talouden tarpeisi­in varat­ul­ta saraltakin.

        Jot­ta turpeen polt­tamista voisi pitää yhtä tai edes likimäärin yhtä haitallise­na, kuin sen bio­ha­joamista, pitäisi 3.3 litran vetois­es­ta lier­iöstä turvet­ta irro­ta poltet­taes­sa yhtä paljon hiilid­iok­sidikaa­sua, kuin mitä kuu­tiometrin määrä turvet­ta bio­ha­jotes­saan tuot­taa. Tämähän ei onnis­tu muuten kuin, puris­ta­mal­la lier­iöön turpeen sekaan teknisel­lä lait­teel­la hiilid­iok­sidikaa­sua; joko kovasti paineenalaises­sa tai nesteyte­tyssä muodossa.

        Vaan älä Jaakko K. anna vieläkään periksi…

        Kun­non Vihreät ja varsinkaan city-Vihreät eivät turvekysymyk­sessä luovu luu­tuneista asen­teis­taan, vaik­ka mitä todis­tei­ta heille esittäisi.

  23. Huokein sähkön­saan­ti­malli omako­ti­a­su­jalle on tule­vaisu­udessa seu­raa­va: Sopii naa­purin kanssa sel­l­aisen jär­jeste­lyn, että liit­tymien ampeerikoon sal­lies­sa toinen ottaa halvim­man määräaikaisen sähkö­sopimuk­sen ja toinen pörssisähkö­sopimuk­sen, vetää molem­mista liit­tymistä molem­mille kytken­nän niin että kum­matkin voivat käyt­tää pörssisähköä (kun pörssisähkö hal­paa) hin­taka­tol­la (kun määräaikainen halvempaa).

    1. Nämä ovat viehät­täviä nämä naa­puri­avun muodot kepu­lan­di­as­sa. Tuo jär­jeste­ly naa­purin kanssa on yksiselit­teis­es­ti kiellettyä.

      1. Tiedän jo nyt tääl­lä maaseudul­la tapauk­sia, jois­sa naa­puri myy naa­purille sähköä omas­ta liit­tymästä samaan 4 sentin kilo­wat­ti­tun­ti­hin­taan + siir­rot ym. mitä itse saa, kos­ka sopimus vielä ensi tal­ven yli voimas­sa. Mitään mitä ei kun­nol­la pystytä valvo­maan käytetään surut­ta hyväk­si kun rahas­ta kyse.

      2. Nämä ovat Ihan mar­gin­aal­isia tapauksia.

  24. Jaakko K:Ne olisi mah­dol­lista selvit­tää vähin­tään kohtu­ullisel­la luotet­tavu­udel­la luon­non­ti­eteen tutkimuskeinoin.”

    Niin­hän sitä luulisi, turpeen uusi­u­tu­mi­nen /fossiilinen päätös tehti­in äänestämäl­lä. Turpeen päästökaup­pa ja vero­tus on täyt­tä puolue­poli­it­tista suhmurointia.

    1. Turpeen sisäl­lyt­tämis­es­tä päästökaup­paan on päätet­ty EU:ssa eikä siitä ymmärtääk­seni ole äänestetty.
      Jos turve­maat oli­si­vat saa­neet poikkeuk­sen sil­lä perus­teel­la, että turve on “koti­maista”, olisi sama helpo­tus pitänyt antaa rusko­hi­ilelle Sak­sas­sa ja kivi­hi­ilelle Puolassa.

  25. Nos­te­taan alka­jaisik­si kaikkien sään­nöstel­ty­jen vesistö­jen mak­simip­in­taa par­il­la metrillä. 

    Se, että jonkun kesämökin saunan kivi­jal­ka kas­tuu on pieni ongel­ma siihen ver­rat­tuna että sähkö lop­puu. (Ja on ihan sama lop­puuko se sik­si että Fin­grid katkaisee vir­ran jostain, vai sik­si että oma raha­pus­si tai kansal­liset kysyn­täjous­totalkoot pakot­ta­vat katkaise­maan sen itse. Kylmä ja pimeä on kylmä ja pimeä.)

  26. Jos halu­aa jotain tapah­tu­van niin itse­hän se pitää tehdä. Nim­imerk­ki Arvom­ies jankut­taa siitä, kuin­ka typ­piok­sidu­uli on 300 ker­taa voimakkaampi kasvi­huonekaa­su kuin hiilid­iok­si­di (sinän­sä tot­ta) mut­ta ei suos­tu esit­tämään mitään tietoa siitä kuin­ka paljon sitä typ­piok­sidu­u­lia oikein syn­tyy ja mikä olisi vas­taavasti turpeen polt­tamisen vaiku­tus kasvi­huoneilmiöön, kun hän kuitenkin on täysin vaku­ut­tunut siitä, että on parem­pi polt­taa se turve, jol­loin typ­piok­sidu­ulipäästöt lop­pu­vat. Tässä laskel­ma. Wikipedi­an typ­piok­sidu­uli-artikke­lin (tarkem­min Dityp­piok­si­di) kaut­ta löy­tyi tutkimus (https://www.dissertationesforestales.fi/article/1818), jon­ka mukaan turve­maid­en vuo­tuiset typ­piok­sidu­ulipäästöt vai­htel­e­vat välil­lä 0–25 kg hehtaar­il­ta. Vas­taa­va hiilid­iok­sidimäärä saisi siis olla 300-ker­tainen, toisin sanoen 7500 kg /ha. Hehtaari on 100 x 100 m, yhteen­sä 10 000 m². Googlaa­mal­la löy­tyi Satakun­nas­ta esimerk­ki turve­tuotan­toon sovel­tuvas­ta alueesta (83 ha) jon­ka turvek­er­roksen keskipak­su­us oli 1,7 m. Tämän mukaan hehtaar­il­la olisi suun­nilleen 17 000 kuu­tio­ta turvet­ta. Turvekuu­tion läm­pöar­vo on 1,40 MWh, tämä löy­tyi niinikään googlaa­mal­la. Turpeen omi­naishi­ilid­iok­sidipäästöt taas ovat 29,4 g Co2/ kWh eli vas­taavasti 29,4 kg / MWh. Turvekuu­tion polt­tamis­es­ta siis tulisi 41,16 kg hiilid­iok­sidipäästöt. Jos polte­taan 17 000 kuu­tio­ta turvet­ta, saadaan lop­putu­lok­sek­si melkein 700 ton­nia hiilid­iok­sidia (699720 kg). Se vas­taisi kasvi­huonevaiku­tuk­seltaan yli 90 vuo­den typ­piok­sidu­ulipäästöjä ko. hehtaar­il­ta. Aika kauan sitä typ­piok­sidu­u­lia saa siis vuo­taa, ennen kuin päästään samaan vaiku­tuk­seen. Tuo turvemäärä antaisi ener­giaa 23 000 GWh. Vuon­na 2020 Suomen kokon­aisen­er­gianku­lu­tus oli Tilas­tokeskuk­sen mukaan 355 TWh. Tuo poltet­tu turvemäärä vas­taisi siis vuo­tuis­es­ta ener­gianku­lu­tuk­ses­ta n. 6,5 %. Laskel­man lop­putu­los toki vai­htelee sen mukaan, miten pak­su se turvek­er­ros on. Voi tuos­ta kuitenkin laskea senkin, että 7500 kg hiilid­iok­sidia syn­tyy, kun polte­taan 182 kuu­tio­ta turvet­ta. Jos se jae­taan hehtaarin alalle, saa turvek­er­ros olla siinä kak­si sent­tiä pak­su. On myös syytä huo­ma­ta, että tutkimuk­sen mukaan dityp­piok­sidin / typ­piok­sidu­ulin päästömäärät vai­htel­e­vat huo­mat­tavasti maa-alueesta riip­puen, eikä asi­aa tun­neta kovin hyvin. Tässä laskel­mas­sa on käytet­ty tutkimuk­sen maksimimäärää.

    1. “Nim­imerk­ki Arvom­ies jankut­taa siitä, kuin­ka typ­piok­sidu­uli on 300 ker­taa voimakkaampi kasvi­huonekaa­su kuin hiilidioksidi…”

      Olet oike­as­sa, joten seu­raavas­sa yksinker­taisem­pi ja kansan­ta­juisem­pi kuvaus bio­ha­joa­maan jäte­tyn tai polte­tun turvek­er­rostu­man päästö­suhteista oji­tusalueil­la: Ote­taan koekuu­tiot turvet­ta sel­l­aiselta suo­tyyp­iltä, jos­sa bio­ha­joa­va kuu­tiometri turvet­ta tuot­taa tilavu­usyk­sikkönä mitat­en samat kasvi­huonekaa­supäästöt, kuin sen polt­ta­mi­nen tuot­taa hiilid­iok­sidia. Sel­l­aisia koe­maas­to­ja löy­tyy hel­posti; jos koekuu­tioon tarvi­taan suurem­pia määriä typ­piok­sidu­ulipäästöjä, val­i­taan mah­dol­lisim­man vähäpu­us­toisia nevo­ja, jos tarvi­taan pienem­piä päästömääriä, val­taan run­saasti kan­to- ja juu­rakkop­u­u­ta turvek­er­rostu­maan kätke­viä rämeitä. Poltet­ta­vat turpeen koekuu­tiot sen sijaan tuot­ta­vat vain hiilid­iok­sidia, valit­ti­in­pa ne mil­laiselta suol­ta tahansa.

      Sit­ten nämä kah­ta kasvi­huonekaa­sua tuot­ta­vat koekuu­tiot laite­taan vierekkäisi­in rivei­hin siten, että kumpaisenkin riv­in turvepaalit tuot­ta­vat lasken­nal­lis­es­ti, joko bio­ha­jomisen tai polt­tamisen tulok­se­na yhtä suuret kasvi­huonekaa­supäästöt. Toiseen rivi­in laite­taan ne turvepaalit, jot­ka edus­ta­vat Vihrei­den toim­inta­mallia eli ojitet­tu­jen soiden turvek­er­rostu­mat jätetään bio­ha­joa­maan. Toiseen rivi­in laite­taan sitä toim­inta­mallia edus­ta­vat paalit, jos­sa oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mat polte­taan. Kun Vihrei­den rivi­in ollaan asetet­tu yksi typ­piok­sidu­u­lia erit­tävä paali, joudu­taan toiseen rivi­in latomaan kolme­sa­taa kap­palet­ta ja kolme­sa­taa metriä poltet­tavaa ja hiilid­iok­sidia tuot­tavaa paalia, ennen kuin yhtä pahat päästöt saadaan aikaisek­si. Se on melko pitkä rivi turvepaaleja…

      Näistä paaliriv­ien suhteista varsinkin Osmo tilas­toti­eteil­i­jänä ymmärtää, kuin­ka suuri merk­i­tys kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämisen kannal­ta on jo sil­lä, yksikin kuu­tiometri oji­tusalueel­la bio­ha­joavaa turvet­ta irrote­taan ja toimite­taan kat­ti­las­sa poltet­tavak­si. Ja tässä laskel­mas­sa ei vielä ole mukana se hyö­ty, mikä turvek­er­rostu­mien pois kuorim­is­es­ta ja aluei­den hiilin­ieluk­si muut­tamis­es­ta koituu.

      Muuten, onko tämä Jaakko K ja Osmo tosi­asi­as­sa sama henkilö, kun nuo Jaakon vas­tauk­set kom­ment­tei­hi­ni ilmaan­tu­vat epäi­lyt­tävät pienel­lä viiveel­lä — tai käytän­nössä ilman viivettä…

      1. Et kai nyt tosis­sasi väitä, että turve hajoaa pelkäsi typ­piok­sidu­u­lik­si. Ymmärtääk­seni hajoamisen yhtey­dessä syn­tyy typ­piok­sidu­u­li­akin, mut­ta kyl­lä hiilid­iok­si­di on kaikissa tapauk­sis­sa päähajoamismuoto.
        Kuin­ka nopeasti typ­piok­sid­u­aali muuten hajoaa ilmakehässä?

    2. Se varsi­nainen kysymys on: Vapau­tuuko typ­piok­sidu­u­lia ja metaa­nia nopeutetusti sil­loin kun turvesuo­ta ale­taan kaivaa? Kuin­ka kauan yhden suon kaivamine kestää ja miten se vaikut­taa päästöi­hin? Vaik­ka lop­putu­los on met­sä joka alkaa sitoa hiiltä n 20 vuo­den päästä niin mikä on kokon­aissal­do, ottaen huomioon ener­gia mikä saadaan turpeesta?

      1. Sen ver­ran tiedän suoa­sioi­ta, että kun suo ojite­taan niin metaa­nipäästö menee olemat­tomi­in mut­ta tilalle tulee co2 päästö. Eli olisi ilmas­tolle hyväk­si, että kun ojite­taan niin kaive­taan turve mah­dol­lisim­man nopeasti kiven­näis­maa­han asti ener­giakäyt­töön ja met­sää tilalle.

        Pitää muis­taa, että useimp­ina vuosi­na luon­non­ti­lainen suo on ilmas­ton kannal­ta päästölähde. Sitä ei vaan tarvitse ottaa huomioon päästölasken­nas­sa kos­ka se kuu­luu siihen n 95 % osu­u­teen maa­pal­lon luon­nol­li­sista co2 päästöistä.

    3. “Turvekuu­tion polt­tamis­es­ta siis tulisi 41,16 kg hiilid­iok­sidipäästöt. Jos polte­taan 17 000 kuu­tio­ta turvet­ta, saadaan lop­putu­lok­sek­si melkein 700 ton­nia hiilid­iok­sidia (699720 kg). Se vas­taisi kasvi­huonevaiku­tuk­seltaan yli 90 vuo­den typ­piok­sidu­ulipäästöjä ko. hehtaar­il­ta. Aika kauan sitä typ­piok­sidu­u­lia saa siis vuo­taa, ennen kuin päästään samaan vaikutukseen.”

      Vaan kun sitä typ­piok­sidu­u­lia oli vuotanut jo siitä saak­ka, kun suo toden­näköis­es­ti joskus 60–80 vuot­ta sit­ten met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­ti­in ja sen typ­piok­sidu­ulin elinikä ilmake­hässä on noin 110 vuot­ta. Hiilid­iok­si­di viipyy ilmake­hässä vain n. viisi vuotta…

      Näi­hin yksit­täisi­in, paikallisia suoaluei­ta koske­vi­in tutkimus­tu­lok­si­in vetoa­mal­la yritetään uunot­taa luk­i­jaa val­it­se­mal­la läh­estymistapa, jos­sa oleel­lisim­mat asi­at sivu­ute­taan. Läh­estymis­tavas­sa jätetään ker­tomat­ta, että koske­mat­ta jätet­tynä oji­tusaleen turve­maa bio­ha­joaa joka tapauk­ses­sa poh­jaan saak­ka ja tuot­taa näitä pahimpia kasvi­huonekaa­supäästöjä. Samal­la turpeeseen sitoutunei­den hiilivety­jen arvo katoaa taivaan tuuli­in. Hitaaseen bio­ha­joamiseen ja typ­piok­sidu­ulin muo­dos­tu­mis­tahti­in vetoamises­sa sivu­ute­taan myös se tosi­a­sia, että voihan vähem­män päästöjä tuot­ta­va turpeen polt­ta­mi­nen tapah­tua vieläkin hitaam­min. Kokon­aisu­us huomioon ottaen näin­hän on tapah­tunut myös turpeen hyö­dyn­tämisen suurim­it­taisimp­inakin aikoina.

      Olen Osmon blo­ge­ja kom­men­toidessani pari­inkin ker­taan main­in­nut, että polt­tamisen tahti olisi silti syytä pitää hie­man nopeam­pana, kuin tämä hitaak­si korostet­tu bio­ha­joamisen tahti. Sil­loin tulisi vähem­män päästöjä ja turpeeseen sitoutunei­den hiilivety­jen arvo tulisi kansan­talouden hyväk­si. Tämä hidaskin turpeen polt­tamis­tahti tur­vaisi ener­giao­mavaraisu­utemme, sil­lä oji­tusaluei­den turve­mai­ta on Suomes­sa niin runsaasti.

      “…turve­maid­en vuo­tuiset typ­piok­sidu­ulipäästöt vai­htel­e­vat välil­lä 0–25 kg hehtaarilta.”

      Mitään sel­l­aisia tutkimuk­sia, jois­sa soille ojitet­tu­jen met­sä­talous­maid­en typ­piok­sidu­ulipäästöt mitat­taisi­in sul­je­tuis­sa olois­sa, ei Suomes­sa ole tehty. Huokoinen turvek­er­rostu­ma, joka on eri­lais­ten kasvi­ju­urien, kan­to­jen varpu­jen yms. puhko­ma, päästää typ­piok­sidu­ulin läpi vuo­tis­es­ti taivaan tuuli­in, eikä näitä purkau­tu­mi­s­paikko­ja ole help­po pal­jas­taa. Vain pel­tomaa, mis­sä pin­tak­er­ros on tiivis ja yht­enäi­nen antaa luotet­tavampia tutkimus­tu­lok­sia kaa­supäästöistä. Pel­tomai­ta taas ei juuri turve­tuotan­toaleik­si muuteta.

      1. ”Turvekuu­tion polt­tamis­es­ta siis tulisi 41,16 kg hiilidioksidipäästöt

        Tämä tieto ei voi pitää paikkaansa. Sen mukaan kuu­tios­sa turvet­ta olisi alle 20 kg kuiva-ainetta.

        Hiilid­iok­si­di viipyy ilmake­hässä vain n. viisi vuotta

        Ovatko­han nim­imerkin välit­tämät tiedot muutenkin tällaisia?

      2. Turpeen omi­nais­päästöt läm­pöyk­sikköä kohden ovat 108 g/Mj. Kun kilo­wat­ti­tun­ti­in kuluu 3,6 Mj, saadaan turpeen omi­nais­päästöik­si 389 g/kWh.
        En tiedä, mis­tä hatus­ta Jaakko noi­ta luku­ja oikein vetää.
        Jos turpeesta tehtäisi­in sähköä, omi­nais­päästöt pitäisi 40 %:n hyö­ty­suh­teen mukaises­ti ker­toa vielä 2,5:llä.

    4. Jotenkin tun­tuu, että Jaakol­la on laskelmis­sa suu­ru­us­lu­okkavirhe. En jak­sanut laskea läpi, mut­ta sanois­in, että väite “polte­taan 17000 m³ turvet­ta, saadaan lop­putu­lok­sek­si melkein 700 ton­nia hiilid­iok­sidia”. Tuo 700 tn co2 vas­taa parin hehtaarin pääte­hakku­upu­us­ton polton päästöjä. Turpeen päästöt eivät voi olla noin pienet. Vai onko min­ul­la joku lasku­virhe. Pääte­hakku­upu­us­to on n 320 m³/ha.

  27. “Et kai nyt tosis­sasi väitä, että turve hajoaa pelkäsi typpioksiduuliksi.”

    Näin en ole väit­tänytkään. Esimerkki­ta­pauk­ses­sa ker­roin, että ote­taan sel­l­aiset koekuu­tiot, jois­sa on tilavu­usyk­sikkönä mitat­en yhtä suuri määrä niin typ­piok­sidu­u­lia kuin hiilid­iok­sidi­akin. (Esimerk­ki oli siis teo­reet­ti­nen, mut­ta silti mahdollinen.)

    “Ymmärtääk­seni hajoamisen yhtey­dessä syn­tyy typ­piok­sidu­u­li­akin, mut­ta kyl­lä hiilid­iok­si­di on kaikissa tapauk­sis­sa päähajoamismuoto.”

    Ei pidä paikkaansa. Oji­tusalueen turvek­er­rostu­mas­sa hiilid­iok­sidia syn­tyy kesäkuukausi­na kuiv­as­sa pin­tak­er­rokses­sa. Sen ala­puolel­la muo­dos­tuu aer­o­bisen hajoamisen tulok­se­na typ­piok­sidu­u­lia kosteis­sa olois­sa ympärivuo­tis­es­ti eli niin alhaisi­in ker­roksi­in asti, kuin näitä aer­o­bisia olo­suhtei­ta riit­tää. Se alim­man ker­roksen anaer­obi­nen hajoami­nen tuot­taa metaa­nia. (No, on kai tämäkin tul­lut tänne jo aiem­min kirjoitettua.)

    Nämä alhaisik­si määritel­lyt ojite­tun met­sä­talous­maan typ­piok­sidu­ulipäästöt ovat vähin­täänkin kyseenalaisia. Mitään sul­je­tuis­sa olois­sa tehtyjä mit­tauk­sia ei ole tehty. Haju­ton ja näkymätön typ­piok­sidu­uli pääsee eri­lais­ten kan­to­jen juu­rakoiden varpu­jen yms. rikko­mas­ta kunt­tak­er­rokses­ta läpi; karkaa­maan taivaalle sitä mukaa kuin sitä kehit­tyy ja sen purkau­tu­mi­s­paikko­ja on mah­do­ton­ta saa­da selville. Kun tiedustelin sul­je­tuis­sa olois­sa tehty­jen tutkimusten puut­tumis­es­ta LUKE:n tutk­i­jal­ta Kris­ti­ina Reginal­ta, hän vas­tasi, että “sel­l­ais­ten tutkimusten tekem­i­nen on vaikeaa”. Eli nämä turve­pel­loil­la mitatut typ­piok­sidu­ulin (suuret) päästömäärät ovat met­sä­talous­mail­lakin lähempänä totu­ut­ta, sil­lä ei hajot­ta­jamikro­bit tee eroa sen suh­teen, minkä käyt­tö­tarkoituk­sen alus­tana niiden hajot­ta­ma turvek­er­rostu­ma toimii.

    “Kuin­ka nopeasti typ­piok­sid­u­aali muuten hajoaa ilmakehässä?”

    Tuos­sa ylem­mässä tek­stis­sä vas­tataan eli 110 vuot­ta. Et tain­nut sitäkään lukea?

    “Turvekuu­tion polt­tamis­es­ta siis tulisi 41,16 kg hiilidioksidipäästöt.”

    En tiedä, enkä rupea enää täl­lä tasol­la kanssasi väit­telemään. Sinä kun palaat tämän tyyp­pi­sis­sä kysymyk­sis­sä tois­tu­vasti int­tämään jo aiem­min käsitel­ly­istä asioista. 

    Läh­estymis­tavas­sani, jol­la yritän keskustelua herät­tää, kyse on siis siihen suh­tau­tu­mistapaan kohdis­tu­vas­ta kri­ti­ik­istä, että tähän asti on oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia pidet­ty täysin päästöt­töminä alueina. City- Vihrei­den toimes­ta luoti­in aikoinaan hatus­ta vedet­ty nar­rati­ivi siitä, että luon­non­ti­laiset ja ojite­tut turvek­er­rostu­mat ovat sama asia. Ne muka ovat yhtä pitkälti ja läh­es yhtä täy­del­lis­es­ti fos­si­il­isia, päästöt­tömiä raa­ka-aineen lähteitä, ja jos niitä pois kuori­taan, menete­tyn hiilen sitou­tu­miseen menee taas jotakin 5000 vuot­ta. Tosi­asi­as­sa oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mien väit­tämi­nen fos­si­il­isik­si ja päästöt­tömik­si on niiden bio­ha­joamisen takia yhtä nau­ret­tavaa, kuin väit­täisi ”paket­tipel­loille” kulo­heinästä muo­dos­tu­vaa kunt­takeros­ta fos­si­ilisek­si raaka-aineeksi. 

    Tämä, Vihrei­den lanseer­aa­ma, mieliku­vi­tus­ta edus­ta­va nar­rati­ivi meni kuitenkin Suomen kaupungeis­sa vart­tuneen, paljoudessa viher­vasem­mis­toa kan­nat­tanei­den päät­täjien kesku­udessa läpi ja sen seu­rauk­se­na kaik­ki turve määritelti­in EU-Suomes­sa niiden tuotan­toalueista riip­pumat­ta fos­si­ilisek­si raa­ka-aineek­si. Turpeen polt­ta­mi­nen demon­isoiti­in. Siitä taas seurasi turve­tuotan­non alasajo ja vapaae­htoinen luop­umi­nen koti­mais­es­ta ener­gialäh­teestä ulko­mais­ten hyväk­si. Tämä kaik­ki huipen­tui mah­dol­lisim­man pahaan saumaan, kun tuli tämä Ukrainan sota energiakriiseineen.

    Bio­ha­joamisen tuot­tamia päästöjä on silti mah­dol­lista vähen­tää polt­ta­mal­la oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia, mikä tuot­taa vähem­män päästöjä. Mielu­um­min tämä tietenkin tulisi tapah­tua etu­pain­ot­teis­es­ti, jot­ta mitään päästöjä tuot­tavaa bio­ha­joamista ei ehtisi tapah­tua. Kun tätä ehdot­taa, kom­menteis­sa tak­er­ru­taan yksit­täisen tuotan­toalueen tuot­tami­in hiilid­iok­sidipäästöi­hin ja sivu­ute­taan kokon­aisu­us eli se, että val­ta­vat alueet oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia bio­ha­joa­vat ympärivuotisesti. 

    Turve­varat kokon­aisu­udessa huomioon ottaen jo bio­ha­joamista huo­mat­tavasti hitaampi polt­tamis­tahti vähempine päästöi­neen riit­täisi tur­vaa­maan Suomen ener­giao­mavaraisu­u­den, sil­lä maas­samme on turvek­er­rostu­mia ja niihin kätkey­tyvää kan­to- ja juu­rakkop­u­u­ta suo­ras­taan tuhot­to­mia määriä. Ja oji­tusalueillekin kehit­tyy koko ajan uut­ta, polt­tokelpoista kunt­taturvet­ta lisää.

    1. Jos sinus­ta kuu­tios­ta turvet5ta tulee poltet­tuna vain 41 kg hiilid­iok­sidia, ei siinä voi olla poltet­tavaa juuri lainkaan, run­saat 10 kg kiin­toainet­ta, kos­ka kilo­sta hiiltä syn­tyy 3,6 kg hiilidioksidia

      1. Tääl­lä jotkut kom­men­taat­torit anta­vat out­o­ja luku­ja turpeen poltos­ta. Minä luot­taisin niihin tietoi­hin, jot­ka löy­tyvät VTT tiedot­teesta 2045, Eija Alakan­gas v 2000.

        Jos minä oikein tulk­itsin, niin jyrsin­turve kuu­tios­ta tulee co2 a n 300 kg / im3. Toisaal­ta suos­sa ole­va turve lie­nee tiivi­im­pää kuin irto­turve. Joten enem­män sitä päästöä on kuin tuo 300 kg/im3.

  28. Löy­tyi täm­möi­nenkin: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/pdf/technology/2016/T258.pdf)
    Tämän mukaan kuu­tio jyrsin­turvet­ta painaisi 175 kg (aika kevyeltä tun­tuu, mut­ta niin tuos­sa lukee). Hiilen osu­us koos­t­u­muk­ses­ta olisi siinä 54 %. Jos las­kee suo­ravi­ivais­es­ti tuol­la 3,6 ker­toimel­la (perus­tuu ymmärtääk­seni atom­i­pain­oi­hin) saa lop­putu­lok­sek­si n. 340 kg hiilid­iok­sidia. Tosin tuos­sa maini­taan myös, että kuu­tion ener­gia­sisältö olisi 0,9 MWh (se 1,4 kos­ki ilmeis­es­ti palaturvet­ta, tuos­sa se on n. 1,3) ja nk. omi­naishi­ilid­iok­sidipäästö on tosi­aan se 29,4 g / kWh. Toisen läh­teen mukaan 106 g / Mj, mis­tä tulee min­un mielestäni sama lop­putu­los. Pieni ris­tiri­ita siis. Tai sit­ten olen ymmärtänyt väärin tuon ominaispäästö-käsitteen.

    Sit­ten tuos­ta Arvom­iehen argu­men­toin­nista. Se on kyl­lä absur­dein­ta, mihin olen var­maan ikinä tör­män­nyt. Typ­piok­sidu­ulin osalta pitäisi ottaa taan­nehti­vasti huomioon suonkuiv­auk­ses­ta syn­tyneet päästöt. Täysin hämäräk­si jää se, mil­lä tavoin se turpeen polt­to palaut­taa sen jo vuota­neen typ­piok­sidu­ulin takaisin — eli mitä tekemistä sil­lä on tuon kanssa. On myös aika kum­mallista, miten ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us tasais­es­ti kas­vaa, vaik­ka hiilid­iok­sidin pitäisi sieltä muu­ta­mas­sa vuodessa hävitä. No sehän on tietenkin vain mit­taus­tu­los, eipä se typ­piok­sidu­ulinkaan osalta liiem­min kiinnostanut. 

    Ote­taan kohteliaisuute­na se, että hän kuvit­telee min­ut ja blo­gistin samak­si henkilök­si, vaik­ka se oletet­tavasti olikin tarkoitet­tu vit­tuiluk­si. Taipumus­ta nähdä salali­it­to­ja siel­lä, mis­sä niitä ei ole, kut­su­taan muuten vakavis­sa tapauk­sis­sa vainoharhoiksi.

    1. Viimeisen viiden­päivän aikana kaukoläm­mön tuotan­to sähkö­vas­tuk­sil­la olisi ollut hyvinkin kan­nat­tavaa. Näitä ilmaisen sähkön aiko­ja tulee jatkos­sa yhä use­am­min ja vas­taavasti hyvin kalli­in sähkön aiko­ja. Sik­si sähkökat­ti­lat ovat Hele­nil­lä vain mah­dol­lis­ta­mas­sa sen, että ilmaisen sähkön aikana tehdään ilmas­ta kaukoläm­pöä, mut­ta niistä ei ole riippuvaisia.

      1. For­tu­min Espoon Suomeno­jan laitoksella(250.000 ihmisen kaukoläm­mit­täjä) on vas­taavia sähkökat­ti­lasys­teeme­jä käsit­tääk­seni käytössä. Lisäk­si läm­pöakku eli iso kuumavesisäil­iö ja 3 kpl muu­ta­man kymme­nen MW:n läm­pöpump­pua läm­mön siep­paamisek­si jäte,- ja merivedestä.. Läm­pöpump­pu­jen kom­pres­sorien vaa­ti­ma sähköen­er­gia on var­maankin näinä päiv­inä ollut For­tu­mille myös melkein ilmaista. Täl­laisil­la ratkaisuil­la saadaan kaukoläm­mön tuotan­to pidet­tyä kohtu­uhin­taise­na ja maaläm­mölle kil­pailukykyisenä sekä enevässä määrin hiilineu­traali­na sanoo Fortum.…Ainakaan tänä syksynä ei voimalaitok­sen maakaa­su,- ja hiilikat­tiloiden piipuista ole tullut(vielä) mainit­tavam­min savua…

      2. Hele­nil­lä on läm­pöpump­pu­ja kai noin 150 MW:n tehon ver­ran Kun sähkön hin­ta on taivais­sa, ei niil­läkään kan­na­ta tehdä kaukoläm­pöä, sil­lä hin­naksi tulee kuitenkin kol­mannes sähkön hinnasta.

    2. Jaakon kanssa ollaan nyt samoil­la turpeen co2 arvoil­la liik­keel­lä. Eikö se 17000 m³ tarkoit­taisi parem­min 7000 tn co2 päästöä kuin 700 tn.

    3. “Sit­ten tuos­ta Arvom­iehen argu­men­toin­nista. Se on kyl­lä absur­dein­ta, mihin olen var­maan ikinä tör­män­nyt. Typ­piok­sidu­ulin osalta pitäisi ottaa taan­nehti­vasti huomioon suonkuiv­auk­ses­ta syn­tyneet päästöt.”

      Tätähän en suinkaan tarkoit­tanut. Tarkoitin sitä, että ne turvekuu­tiot, joiden hiil­imääristä esimerkik­si otta­mas­sasi tapauk­ses­sa laskelmia esitet­ti­in, oli­vat (ilmeis­es­ti) suon ensim­mäis­es­tä oji­tuk­ses­ta saak­ka olleet bio­ha­joamisen kohteena, tai ainakin tavanomaiset tuotan­toalueet sitä edus­ta­vat. Ja kun kyse oli Satakun­nas­sa sijain­neesta tuotan­toalueesta, on perustel­tua olet­taa, ettei ainakaan luon­non­ti­lais­es­ta suos­ta ollut kyse. Bio­ha­joamista eli turpeen “palamista” oli tapah­tunut ilmeis­es­ti 1930-luvun alus­ta saak­ka. Täl­lainen turve ei ole läm­pöar­voltaan ja hiil­imääriltään vas­ta ojite­tun suon tasoa. Sama esimerkin avul­la selitet­tynä: Lahoamis­vai­heessa ole­va koivu ei ole polt­top­u­u­na kas­va­van koivun veroinen. Sik­si ojite­tu­il­ta soil­ta turve pitäisi, tai olisi pitänyt kuo­ria pois mah­dol­lisim­man pain oji­tuk­sen jälkeen.

      Mainitsin aiem­mista typ­piok­sidu­ulipäästöistä, kos­ka niiden vaiku­tus­ta ei esimerkki­laskelmis­sasi oltu poltet­ta­van turpeen hiilid­iok­sidimääris­sä otet­tu huomioon.

      1. Jaa. No jos se on kovin huonos­ti polt­toon sopi­vaa alhaisen hiilip­i­toisu­u­den vuok­si, mik­si se tosi­aan kan­nat­taisi polt­taa? Turpeen polt­ta­mi­nen ei palau­ta jo syn­tynyt­tä typ­piok­sidu­u­lia. Se epäilemät­tä pysäyt­tää sen syn­tymisen, mut­ta vas­taavasti poltol­la muut­taa turpeeseen sitoutuneen hiilen ker­ral­la hiilid­iok­sidik­si. Jos ote­taan taan­nehti­va tarkastelu, ei tilanne muu­tu, kos­ka bio­ha­joami­nen on myös palamis­reak­tio — tämän­hän toteat itsekin. Vain paljon hitaampi, mikä hidas­taa kasvi­huonepäästö­jen syn­tymistä. Ener­giantuotan­toon kan­nat­taa hakea toinen ratkaisu. Jos ojitet­tu suo ei kel­paa mihinkään muuhun käyt­töön, on sen ennal­lis­t­a­mi­nen toden­näköis­es­ti paras ratkaisu.

  29. Minä en ymmär­rä Osmon väitet­tä tuos­ta läm­pöpumpun käytön hyödyt­tömyy­destä. Kysymys kuu­luukin, mikä se sit­ten on oikea tapa tuot­taa kaukoläm­pöä sähkön hin­nan ollessa taivaissa?
    Sen kyl­lä ymmär­rän, että sähkön hin­nan ollessa korkea niin sitä tuote­taan myös fos­si­il­isil­la, mut­ta onko kaukoläm­mön tuotan­to suo­raan fos­si­il­isil­la täl­löin parempi?

    1. Jos sähkö mak­saa 500 €/MWh, kaukoläm­mön tuotan­to fos­si­isil­la on selvästi halvem­paa kuin sen tuot­ta­mi­nen läm­pöpumpuil­la. Se on edullista myös päästö­jen kannal­ta, kos­ka kun sähkö on hyvin kallista, viimeinen voimalaitos on hyvin likainen ja kaik­ki kulu­tus pitää yllä sitä viimeistä voimalait6osta.

      1. Siis jos joudu­taan käyn­nistämään pieni ja likainen voimalaitos, joka tuot­taa promillen mur­to-osan kaikesta sähköstä niin ympäristön kannal­ta on parem­pi alkaa ympäri Suomen tuot­taa läm­pöä fos­si­iliener­gial­la? Rahal­lis­es­ti toki, mut­ta ympäristön kannal­ta ei, jos se likainen voimala on puh­taampi kuin läm­pövoimalat yhteensä.

        Mik­si pörssisähkön hin­ta las­ke­taan kalleim­man mukaan? Mik­si se ei voi olla keskiar­vo tar­jo­tun tuotan­non hin­nas­ta? Eli tuot­ta­jat tar­joa­vat johonkin hin­taan ja algo­rit­mi las­kee keskiar­von halvim­mas­ta aloit­taen kunnes tar­jon­ta kohtaa kysyn­nän. Kulut­ta­jalle hin­ta on keskiar­vo ja tuot­ta­jat saa­vat sen mitä kukin on pyytänyt.

      2. Ei voi ottaa tar­jousten keskiar­voa, kos­ka sil­loin kan­nat­taa alkaa tak­tikoi­da tar­jouk­sis­sa. Nyt ydin­voimalat tar­joa­vat nol­lahin­nal­la, kos­ka niitä ei kan­na­ta sulkea vaik­ka hin­ta menee nol­laan. Jos siis otet­taisi­in käytän­nök­si että jokainen saa mitä on pyytänuyt, ydin­voimala ei saisi sent­tiäkään. Jos taas uyd­in­vo­ma­lat tar­joaisi­vat vaik­ka 60 €/MWh, ne joudut­taisi­in ajoit­tain sulke­maan, mikä heiken­täisi paineastiota.

    2. Rahaa­han säästyy val­tavasti, kun ei mak­sa niitä val­tavia voit­to­ja joi­ta voimaloiden omis­ta­jat keräävät. 

      Mut­ta ehkäpä halu­am­mekin säästää nimeno­maan polt­toainet­ta, eikä niinkään rahaa. No tuo­ta, jos meil­lä olisi polt­to­moot­to­riläm­pöpump­pu, joka pump­paisi läm­pöä mer­estä, ja jon­ka hukkaläm­pö käytet­täisi­in hyväk­si, niin sil­loin­han saisimme aina enem­män ener­giaa käyt­töön, kuin mitä polte­tus­sa polt­toaineessa oli, eli säästäisimme polttoainetta.

      1. Pelle Peloton:“joka pump­paisi läm­pöä merestä,”
        Mei­dän lev­eyk­sil­lä tähän tulee jokat­a­pauk­ses­sa katko 4 — 5 kk eli kun merivesi jäähtyy avan­touin­ti­vai­heeseen, +5C ja alle, niin siitä ei enää saa­da läm­pöäkään ulos kan­nat­tavasti. Eli vähän sama kuin aurinkopa­neeleil­lakin, tuot­to menee nollille juuri sil­loin kun sitä eniten tarvit­taisi­in, paneel­it kyl­lä tosin heräävät kevä­talvel­la aikaisem­min kuin merivesi.…

      2. Tämä olisi hyvä sys­tee­mi. Maaläm­pö (tässä meri) on läm­pöpump­pute­knolo­gias­sa ylivoimainen tal­ven kovil­la pakkasil­la, kun sähkön kulu­tus ja hin­ta ovat huipussaan.

        Jotenkin en vieläkään usko tuo­ta Osmon väitet­tä läm­pöpump­pu­jen huo­noud­es­ta kaukoläm­mön tuotan­nos­sa. Vai onko kyseessä ilmaläm­pöpumput. Niistä ei kovil­la pakkasil­la ole paljoa hyö­tyä. Toisaal­ta Osmo puhuu kolminker­tais­es­ta hyö­ty­suh­teesta ja silti olisi huono ratkaisu tämä läm­pöpump­pu. Pakkasel­la hyö­ty­suhde on luokkaa 1. Nol­lake­lil­lä yli neljän. Siel­lä on pakko olla joku alue, että ilmaläm­pöpump­pu on ilmas­tolle edulli­nen myös kaukolämmössä.

      3. Helen opti­moi läm­mön­tuotan­toaan jatku­vasti. Sil­loin kun sähkö on hyvin kallista, on edullisem,paa tuot­taa läm­pöä muuten. Noin keskimäärin läm­pöpumput ovat tietysti hyvä asia ja sik­si Helen niihin jatku­vasti investoi.

      4. Min­ua on taas mallikkona pikem­minkin ihme­tyt­tänyt että läm­pöpumput toimi­vat kaukoläm­mön tuotan­nos­sa niinkin hyvin että niille luvataan 2,5 (keskimääräistä ?) COP:tä. Jos pien­talokäytössä karkean nyrkkisään­nön mukaan COP 5 on saavutet­tavis­sa 35 asteen mata­laläm­pöläm­mi­tyk­sessä, COP 3 käyt­töve­den (55 astet­ta) läm­mi­tyk­sessä, ja suhde on suun­nilleen lin­eaari­nen, ei läm­pöpum­pus­ta luulisi ole­van juurikaan hyö­tyä jos vesi läm­mitetään 75 asteeseen jostain syvän­teestä saataval­la läm­möl­lä. Näinköhän laskel­mat perus­tu­vat pin­tave­den käyt­töön sil­loin kun se on mahdollista?

      5. P. Häkki­nen, tässä täy­delli­nen ana­lyysi asiasta: 

        Läm­pöpump­pu on tosi­aankin hyvä tuot­ta­maan läm­pöä sähköstä. Tai siis varas­ta­maan läm­pöä, vaik­ka mer­estä. (300% hyötysuhde)

        Mut­ta voimalaitos on huono tuot­ta­maan sähköä polt­toaineesta. (40% hyötysuhde)

        Kun sit­ten taas läm­pölaitos on hyvä tuot­ta­maan läm­pöä polt­toaineesta. (100% hyötysuhde)

      6. Niin joo, läm­pöpumpuis­sa on se omi­naisu­us että hyö­ty­suhde para­nee, kun tehoa säätää pienemmälle.

        Kai tuom­moinen mah­dol­lisu­us on kaukoläm­pöläm­pöpump­pui­hinkin tehty?

        Eli siis pienel­lä tehol­la läm­pöpump­pu nos­taa kaukoläm­pöve­den läm­pöti­lan 40 asteesta 50 asteeseen, pumpat­en siis läm­pöä vaik­ka kymmen­estä asteesta 50 asteeseen, läm­pöti­laeron ollessa siis 40 astet­ta, jol­loin hyö­ty­suhde on noin 600%, mikä on selvästi enem­män kuin tääl­lä mainit­tu 300%.

  30. Vielä tuos­ta turpeen omi­naishi­ilid­iok­sidipäästöstä. Asia jäi nimit­täin vaivaa­maan. Otin alku­peräiseen laskel­maan luvun 29,4 g / kWh ihan suomenkielisen Wikipedi­an Turve-artikke­lista, jos­sa tuo luke­ma taulukos­sa muidenkin polt­toainei­den kanssa komeilee yhä edelleen, juuri tark­istin ennen kuin tätä aloin kir­joit­taa. Jos taas Googles­ta hakee turpeen hiilid­iok­sidipäästöjä, saa tiedok­si 106 g / Mj. Yksi kWh on tosi­aan 3,6 Mj. Tark­istin nopeasti että 106/3,6=29,4, eli näyt­täisi täs­määvän. Pait­si että ei. 1 Mj = n. 0,278 kWh. Sehän on tosi­aan niin, että pitää laskea 106 g / 0,278 kWh, mikä on tietenkin sama kuin ker­toa 3,6:lla tuo 106. Siitä tuleekin sit­ten 381 g / kWh. Tämä alka­isi jo täs­mätä sen lasku­toim­i­tuk­sen kanssa, jos­sa jyrsin­turpeen sisältämä hiili muo­dostaisi palaes­saan 340 kg hiilid­iok­sidia, kun jyrsin­turpeen läm­pöar­vo on 0,9 MWh. Kuten myös Pent­ti Häkkisen tietoi­hin turpeen päästömääristä, joka taisi perus­tua johonkin VTT:n tutkimuk­seen. Täy­tynee siis päätel­lä, että tuos­sa Wikipedi­an artikke­lis­sa on virhe. Käytin tuo­ta tietoa kyl­lä vil­pit­tömin mielin. 

    Näin siis päästään siihen lop­putu­lok­seen, että esimerkik­si 17000 kuu­tion käräyt­tämi­nen tuot­taisi 5 780 000 kg hiilid­iok­sidia eli 5 780 ton­nia. Siinä ei parikym­men­tä kiloa typ­piok­sidu­u­lia tun­nu enää mis­sään. Oli min­ul­la toinenkin lasku­virhe tuos­sa. Ener­giaa­han tuos­ta syn­ty­isi 15 300 MWh eikä GWh (alku­peräisessä oli tietenkin eri luku muutenkin, kos­ka käytin ker­roin­ta 1,4 MWh / kuu­tio). Mikä lie aja­tusvirhe yksikön­muun­nok­sis­sa. Tah­too sanoa, että jos turpeel­la halu­aa merkit­tävän osan ener­gias­ta Suomes­sa tuot­taa, täy­tyy sitä polt­taa aivan pos­ket­to­mia määriä ja tietenkin tuot­taa samal­la vas­taa­vat päästöt.

  31. “Jos sinus­ta kuu­tios­ta turvet5ta tulee poltet­tuna vain 41 kg hiilid­iok­sidia, ei siinä voi olla poltet­tavaa juuri lainkaan, run­saat 10 kg kiin­toainet­ta, kos­ka kilo­sta hiiltä syn­tyy 3,6 kg hiilidioksidia”

    Koeta­pa joskus käsitel­lä ja kom­men­toi­da tätä oji­tusaluei­den bio­ha­joamisongel­maa kokonaisuutena.

    Tun­tuu melko surkuhu­paisalta lukea, kun lähde­tään aka­teemiselta tasol­ta todis­tele­maan, kuin­ka har­mit­toman vähän joltakin yksit­täiseltä turve­tuotan­toalueelta erit­tyy vuosi­ta­sol­la typ­piok­sidu­u­lia, jos alue olisi jätet­ty bio­ha­joa­maan. Tätä sit­ten ver­rataan niihin kasvi­huonekaa­supäästöi­hin, mitä vapau­tuu hiilid­iok­sidin muo­dos­sa, kun alueelta nos­tet­tu turve polte­taan. Keskiver­toiset turve­tuotan­toalueet ovat Suomes­sa selvästi alle sadan hehtaarin suu­ruisia. Jokaisen eril­lisen tuotan­toalueen ympäristöstä löy­tyy hel­posti yli tuhat hehtaaria oji­tusaluei­ta ja sijain­tipaikkakun­tata­sol­la yli 10 000 hehtaaria. Kaik­ki nämä oji­tusalueet vuo­ta­vat bio­ha­jotes­saan ympärivuo­tis­es­ti typ­piok­sidu­u­lia ilmake­hään, ja niin kauan, kunnes koko turvek­er­rostu­ma on humuk­sek­si hajon­nut. Luulisi, että tutk­i­jak­si koulutet­tu vet­er­aa­nipoli­itikko olisi tästä, todel­la suuren mit­talu­okan ongel­mas­ta kiinnostunut.

    Val­takun­nan tasol­la on bio­ha­joavien oji­tusaluei­den tuot­ta­man typ­piok­sidu­ulin kohdal­la kyse todel­la suurista määristä ver­rat­tuna turpeen polton tuot­ta­maan tai enim­mil­lään tuot­tami­in hiilid­iok­sidimääri­in. Näin sik­si, että aiem­mas­ta mur­to-osaan typ­is­tet­ty turve­tuotan­non pin­ta-ala on suurim­mil­laankin ollut vain jotain 84 000 hehtaaria ja met­sä­talouden tarpeisi­in ojitet­tu­ja turve­mai­ta on yli viisi miljoon­aa hehtaaria. Lisäk­si Suomes­sa on turve­maille rai­vat­tu­ja pel­to­ja 250 000 hehtaaria. Myös kyseiset pel­to­jen pin­ta-alat erit­tävät run­saasti typ­piok­sidu­u­lia, mut­ta näi­denkin aluei­den turvek­er­rostu­mia olisi, varsinkin avo-ojite­tu­il­ta lohkoil­ta, suurelta osin pois kuorittavissa.

    Bio­ha­joa­maan jätet­tynä nämä edel­lä maini­tut yli viisi miljoon­aa hehtaaria oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mia ”palavat” joka tapauk­ses­sa poh­jaan saak­ka ja tuot­ta­vat todel­la paljon pahem­mat päästöt, kuin niiden polt­ta­mi­nen. Mik­si tämä ei Osmo Soin­in­vaaraa huolestuta?

    1. Voisi­vat kai ne eril­liset luvut kuitenkin olla tot­ta, eivätkä silkkaa valet­ta niin kuin tuo 41 kg hiilid­iok­sidia kuu­toista turvetta.

      1. Et vas­tan­nut kysymyk­seeni, joten tois­tan. Mik­si sin­ua eivät nämä bio­ha­joavien oji­tusaluei­den val­ta­vat typ­piok­sidu­ulipäästöt kiin­nos­ta, vaan sen sijaan olet vuosikym­meniä keskit­tynyt kaikel­la tun­netun poli­itikon arvo­val­lal­lasi näpertelemään niihin ver­rat­en mar­gin­aal­ista hait­taa edus­tavien, turpeen­poltos­ta aiheutu­vien päästö­jen paris­sa, ja jota ongel­maa turpeen polt­ta­mi­nen tosi­asi­as­sa lieventää.

      2. Arvom­ies:
        “Mik­si sin­ua eivät nämä bio­ha­joavien oji­tusaluei­den val­ta­vat typ­piok­sidu­ulipäästöt kiinnosta”

        Jos sieltä olet kasvi­huonepäästöistä niin kovin huolis­sasi, mik­si ihmeessä ehdo­tat soiden polt­toa, etkä ennal­lis­tamista? Ojat umpeen, niin kyl­lä loppuu.

    2. Hiukan kiin­nos­tu­in tuos­ta typ­piok­sidu­ulista. Se min­ul­la on ollut tiedos­sa, että pel­tolan­not­tei­den käytöstä tulee aina sivu­tuot­teena typ­piok­sidu­u­lia. Mikä onkin mukana pel­to­jen päästölaskennassa.
      Suo­turve näyt­ti sisältävän pari pain­o­pros­ent­tia typpeä. Vas­taavasti hiiltä oli kym­menker­tainen määrä. Hiilen ker­tymisen turpeeseen ymmär­rän, mut­ta mis­tä sitä typpeä sinne ker­ty­isi ylen­määrin oksidoitumaan.

  32. OS: “Sitä pait­si, jos Suomes­sa tuote­taan hal­val­la paljon ylimääräistä sähköä, eikö sitä kan­na­ta myy­dä kalli­il­la hin­nal­la Sak­saan? Sehän on mitä paras­ta vientiä.”

    Tuos­sa on vain se huono puoli, että Itämeren piiris­sä tuulen nopeudet ovat kuulem­ma paljolti saman­laiset. Toisin sanoen, jos Suomes­sa olisi joskus tuulisähkön yli­tuotan­toa, niin sitä olisi toden­näköis­es­ti Saksassakin.

  33. Kulut­ta­jalle asian­mukainen taso sin­gle-point-of fail­uren vält­tämisek­si olisi teknis­es­ti kohtu­ullisen help­po saavut­taa, käytän­nön ongel­mana ovat markki­nat, eli kulut­ta­ja ostaa halvim­man, kunnes tapah­tuu jotain joka saa medi­ahuomio­ta, jon­ka jäl­keen kulut­ta­ja ostaa tuot­teen jon­ka viestin­tä­toimis­to on osan­nut pro­filoi­da tieto­tur­val­lisim­mak­si. Tälle on vaikea tehdä mitään, kos­ka jos vira­nomainen ryhtyy asi­aa säätelemään, saadaan vain norme­ja jot­ka nos­ta­vat markki­noil­letu­lon kyn­nys­tä vaikut­ta­mat­ta itse tietoturvaan.

    Asian kanssa joutuu tois­taisek­si vain elämään, kestää luul­tavasti vielä kym­meniä vuosia ennen kuin iot/internet ‑palvelui­hin alkaa muo­dos­tua ter­veen jär­jen mukaisia tur­val­lisu­us- ja käyt­tö­var­muuskäytän­teitä. Mikrokon­trollere­i­ta on ollut nyt jotain 50+ vuot­ta ole­mas­sa, ne alka­vat olla jo varsin luotet­tavia. Järkevä ja tur­valli­nen pörssi­hin­tao­h­jaus rak­en­tu­isi toden­näköis­es­ti niiden varaan s.e. inter­neti­in liit­tyvät asi­at voivat pätk­iä ja joutua hakke­rien käsi­in ilman että talo kylmenee.

  34. Pelle Pelo­ton 567 kir­joit­ti yllä läm­pöpumpun hyö­ty­suh­teesta 600 % jos­sakin tilanteeessa. Eikö kuitenkin Carnot pros­essin teo­reet­ti­nen mak­si­mi ole luok­ka 5.

    1. Ei moista rajaa ole ole­mas­sakaan. COP on vaik­ka 20, kun­han läm­pöti­lat ovat otolliset.

      Ruot­sis­sa on kak­si laitos­ta jot­ka nos­ta­vat palu­uve­den läm­pöti­laa pari astet­ta, saavut­taen 6,5:en COP:in.

      Tästä paperi­sta löysin tuon tiedon:

      https://www.mdpi.com/1996–1073/10/4/578/htm

      Mik­siköhän muualle on tehty huonom­pia laitoksia?

      1. Minä luin tuon läm­pöpump­puar­tikke­lin koskien korkei­ta cop arvo­ja. En oikein ymmärtänyt. Taita­vat lait­taa läm­pöpumput esiläm­mit­tämään kaukoläm­mön palu­u­vet­tä ennen syöt­töä kun­non läm­mi­tyk­seen. Sil­loin­han hyö­ty­suhde läm­pöpumpul­la nousee, kun liiku­taan ”matalis­sa” lämpötiloissa.
        Voi olla hyväkin sys­tee­mi, jos tuo esiläm­mi­tys tapah­tuu jonkun hukkaan menevän läm­mön hyö­dyn­tämisel­lä. Ker­rosta­lo tasol­la en näe hyö­tyä. Taitaa kaukoläm­pöy­htiötkin vaa­tia ker­rostaloi­hin parem­pia läm­mön­vai­h­timia jos vai­h­ti­men läm­mön­pu­do­tus on liian pieni.

    2. Pent­ti A K Häkki­nen: “Eikö kuitenkin Carnot pros­essin teo­reet­ti­nen mak­si­mi ole luok­ka 5.”

      Teo­reet­ti­nen mak­si­mi on 5, jos läm­pöä pumpataan kylmästä kuumaan niin, että kuuma on 25% kuumem­pi kuin kylmä. Jos läm­pöti­laero on pienem­pi, niin sit­ten parem­pi tehok­er­roin on teo­reet­tis­es­ti mahdollinen.

  35. Soveltakaamme nyt tuo­ta ideaa ker­rostalos­sa. Olkoon läm­pö­pat­tereista ulos tule­va vesi 30 asteista.

    Ensin läm­pöä pumpataan 0 asteis­es­ta maas­ta pat­teriv­eteen, jos­ta tulee 40 asteista. COP on 5.

    Sit­ten kaukoläm­pö läm­mit­tää pat­terive­den 50 asteeseen, tai vaik­ka 70 asteeseen, jos on kova pakkanen. 

    COP on siis aina hyvä. Ja jos sähkö on tosi kallista, läm­pöpumpun voi sam­mut­taa. Hyvä systeemi.

    1. Kun tarkem­min ajat­telee niin tuon kaukoläm­mön palu­uve­den läm­mi­tys läm­pöpumpul­la taitaa olla ain­oa oikea tapa käyt­tää läm­pöpump­pua kaukolämmössä.
      Tuo­ta Osmon ilmoi­tus­ta cop 3 sta hiukan ihmette­len. Ei tai­da Helen illä olla läm­pöpumput esilämmityskäytössä.

      Sen ver­ran tiedän Helsin­gin kaukoläm­möstä, että kovil­la pakkasil­la tulovesi on yli 100 asteista.

      1. Tulovesi on talvel­la 120 asteista. Jos verkko raken­net­taisi­in uud­estaan, läm­pöti­laa var­maankin las­ket­taisi­in, mut­ta se edel­lyt­täisi nyt koko mil­jar­di­en appa­raatin uusimista. Myös kiin­teistö­jen läm­mön­jako­huoneet pitäisi uusia.
        Palu­uve­den läm­mit­tämisessä on se vika, että se alen­taa CHP-laitosten hyö­ty­suhdet­ta sähkön tuot­tamises­sa. Kun CHP:n osu­us kaukoläm­män tuotan­nos­sa vähe­nee, palu­uve­den läm­mit­tämi­nen muut­tuu järkevämmäksi.

      2. Han­ke kaukoläm­pöverkko­jen läm­pöti­lan laskemisek­si lie­nee jo käyn­nis­sä, kir­jat­tu Ener­gia­te­ol­lisu­u­den julka­isu­un K1/2021:

        Nyt muutet­ti­in ain­oas­taan tilo­jen ja ilman­vai­h­don läm­mi­tyk­sen mitoituk­sen perusteena
        ole­va kaukoläm­mön tulove­den läm­pöti­la laske­mal­la se aiem­mas­ta 115 oC läm­pöti­laan 90 oC.
        Läm­mön­jakokeskuk­sen mitoi­tus­läm­pöti­lan laskem­i­nen mah­dol­lis­taa tule­vaisu­udessa kaukoläm­pöverkon toim­intaläm­pötilo­jen laskemisen..

        Kiin­teistöpuolel­la valmiuk­sien luomi­nen tietysti kestää jonkin aikaa huomioiden läm­mön­vai­h­ti­men keskimääräi­nen käyt­töikä 20–30 vuotta.

  36. “Jos sieltä olet kasvi­huonepäästöistä niin kovin huolis­sasi, mik­si ihmeessä ehdo­tat soiden polt­toa, etkä ennal­lis­tamista? Ojat umpeen, niin kyl­lä loppuu.”

    Sik­si ihmeessä, että Suomen met­sä­te­ol­lisu­us on val­ta­van suuresti riip­pu­vainen oji­tusalueil­ta saatavas­ta puu­raa­ka-aineesta. Yli kol­ma­sosa met­sä­te­ol­lisu­u­den puus­ta tulee sieltä, joten alan (pääasi­as­sa kaupunki­laisia) työ­paikko­ja katoaisi samas­sa suh­teessa jos ojat tuk­i­taan. Oji­tusalueil­la on suurim­mat hakku­usäästöt, kiven­näis­maat on käytän­nössä ker­taalleen aukeik­si hakattu.

    En sik­si usko, että päätöstä ojien tukkimis­es­ta saadaan aikaan lähim­män sadan vuo­den aikana. Mut­ta sitä päätöstä odotel­lessa näille oji­tusaluei­den päästöille on mah­dol­lista tehdä jotain. Jos mitään ei tehdä eli oji­tusaluei­den turvek­er­rostu­mien annetaan polt­tamisen sijaan bio­ha­jo­ta, muo­dos­tuu 300 ker­taa hiilid­iok­sidia pahem­mat päästöt, kuin mitä polt­ta­mi­nen tuot­taa. Bio­ha­joamises­sa myös Suomen turvesoi­hin sisäl­tyvät, Nor­jan öljy­varo­ja suurem­mat hiilivety­varan­not katoa­vat taivaan tuuliin.

    1. Tuo on huomionar­voinen asia, että kol­mannes met­sä­te­ol­lisu­u­den puus­ta tulee ojite­tu­il­ta soil­ta. Täy­tyy ihme­tel­lä näitä met­säti­eteil­i­jöitä ja ilmastopan­elis­te­ja kun puhu­vat met­sien nielus­ta ja sen kas­vat­tamis­es­ta. Kun Suomen met­säkeskusaluei­ta kat­soo niin käy ilmi, että nykyisel­lään nielu tulee pohjoisem­mas­ta Suon­es­ta. Etelä Suo­mi on hil­jalleen nielun nol­lati­las­sa. Eikä se nol­lati­la johdu met­sän­o­mis­ta­jien ahneud­es­ta vaan siitä, että koko net­tokasvu on vuosit­tain hakat­ta­va ellei halua kasvun pienenevän.

Vastaa käyttäjälle Pentti A K Häkkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.