Skuutit: katutila on jaettava uudestaan

42 vastausta artikkeliin “Skuutit: katutila on jaettava uudestaan”

1. Olet oikeil­la jäljil­lä! Kan­takaupun­gin auto­hal­li­paikat eivät kuitenkaan riitä ongel­man ratkaisemiseen, vaik­ka parkkilu­o­lat oli­si­vatkin tupat­en täyn­nä öisin. Ongel­ma on toki pienen­net­tävis­sä näin.

   Ain­oa kestävä ratkaisu on raken­nut­taa auto­hal­lit jokaisen uud­is­raken­nuk­sen alle JA nos­taa asukaspysäköin­ti­mak­sua riittävästi.

   Ajan myötä kaupun­gin asukkaat allokoi­tu­isi­vat niin, että autoil­e­vat asu­vat hal­li­paikan omaavis­sa talois­sa ja autot­tomat kan­takaupun­gin van­hem­mas­sa talokannassa.

   Tämä on tosin jo menetet­ty mah­dol­lisu­us mitä esimerkik­si Jätkäsaa­reen tulee.

   Vastaa

2. Kyl­lä kyl­lä mut­ta kuusikymp­piselle ne eivät ole ratkaisu. En myöskään autoile töi­hin mut­ta halu­an pitää autoa men­näk­seni mökille ja vaik­ka Nuuk­sioon. Täl­laiset jutut valitet­tavasti saa­vat kaltaiseni hyvä­tu­loisen veron­mak­sa­jan haikaile­maan Krunikas­ta takaisin Tapi­o­laan. Mut­ta ehkä asun­tomme sit­ten ostaa airbnb-yrit­täjä tai kimp­pakäm­pän pitäjä, saadaan lisää sähkölau­tail­i­joi­ta kaduille.

   Vastaa

   1. JH
      ” laiset jutut valitet­tavasti saa­vat kaltaiseni hyvä­tu­loisen veron­mak­sa­jan haikaile­maan Krunikas­ta takaisin Tapiolaan.”

      Jos ker­ran tarvit­set autopaikkaa ja lähistöltä ei löy­dy, niin eikö olisi järkev­in­tä muut­taa sinne Tapi­o­laan? Mikä tässä on se ongelma?

      Muuten ole sirä mieltä, että akuu­tit ovat täyt­tä p*aa.

      Vastaa

3. Sku­ut­ti on vaar­alli­nen kos­ka pain­opiste on niin ylhääl­lä sei­so­ma-asen­non takia ja eturen­gas tosi­aan liian pieni katukiville ja töyssy­ille, toisaal­ta sei­so­ma-asen­to mah­dol­lis­taa hyvän näköken­tän kuskille, sekä myös havait­tavu­u­den. Lähivu­osi­na tullee paljon eri­laisia sähköl­lä toimivia kulkuneu­vo­ja, esimerkik­si istu­al­taan ajet­tavia “chop­per” cruis­ere­i­ta on jo nyt tul­lut liiken­teeseen, tosin ei vielä kau­pal­liseen vuokra­toim­intaan, parhais­sa näis­sä on jo kun­non pyörät, tosin hin­nat ovat jo astet­ta korkeampia kuin sku­uteil­la. Myös vuokrat­ta­vat sähköavusteiset sekä sähkökäyt­töiset pyörät yleistyvät. Alkaa olla kiire miet­tiä miten kaik­ki mah­dumme katu­verkkoon, etenkin jalankulk­i­joille tilanne alkaa ole­maan paikoin vaar­alli­nen, kun kaiken­laista härveliä vilis­telee ympäri­in­sä, usein liiken­nesään­nöistä piittaamatta.
   Ps. Tes­tasin muu­ta­man ker­ran vuokrasku­ut­tia, hen­gen­vaar­alli­nen laite nopeu­teen näh­den aivan liian pienen eturenkaan takia, kun on tot­tunut pyöräl­lä aja­maan esimerkik­si viis­te­tyn katukiv­en ylitse hiljen­tämät­tä, ei sama olekkaan kovin tur­val­lista skuu­til­la, tup­paa sku­ut­ti kuskei­neen heit­tämään katukivestä voltin (ei kuljetuspalvelu).

   Vastaa

4. Luu­len­pa, että yksi peru­songel­ma sku­ut­tien suh­teen on, että niil­lä aja­vat iden­ti­fioi­vat itsen­sä jalankulk­i­joik­si. Eivät vält­tämät­tä tietois­es­ti, mut­ta reit­ti­valin­nat tule­vat jalanku­lun mukaan. Kun pyöräti­et ovat katkon­aisia ja puut­tuvat monin paikoin, eikä autotiel­lä uskalla ajaa, aja­vat ihmiset sit­ten sku­uteil­la jalkakäytäviä.

   Ajan itse sku­uteil­la sil­loin täl­löin, sil­loin kun ne ovat nopein tapa päästä jon­nekin ja on kiire. Näin kävi yht­enä päivänä men­nessäni Kaup­pa­to­ril­ta lähtevälle saaris­tove­neelle Rautatiease­mal­ta. Kun siinä Rautati­eto­ril­la pohdin pikaises­ti reit­ti­val­in­taa, ensim­mäi­nen aja­tus ei ollut ajaa takaisin­päin Pos­ti­talon ohi Man­ner­heim­intien län­si­laidalle ja sitä Etelä-Esplanadille. Sen sijaan lähdin Mikonkat­ua vievää pyöräti­etä, joka päät­tyi ei-mihinkään jo Ateneu­minku­jan kohdal­la. Kiire oli, mut­ta selvisin lop­ul­ta Etelä-Esplanadille — en kyl­lä ihmettele, miten joku tuos­sa saat­taa käve­lykadun kaut­ta pää­tyä aja­maan jalkakäytävää.

   Point­ti­ni edel­lisessä on, että kun skuu­til­la läh­tee liik­keelle, ei vält­tämät­tä ole etukä­teen mietit­tyä pyörätiere­it­tiä mielessä vaan suurin piirtein suo­ra tie lähtöpis­teestä per­ille. Juuri täl­laiseen pyörätiev­erkos­tomme on erit­täin huono ja läh­es täysin opas­tam­a­ton (jos opastei­ta on, niihin ei yleen­sä voi luot­taa van­daalien kään­nel­tyä suun­tavi­itat sat­un­naisi­in suuntiin).

   Vastaa

5. Ital­ias­sa vaikut­ti muuan jalka­pallo­val­men­ta­ja, joka antoi pelaa­jilleen ohjeen: Potkikaa kaikkea mikä liikkuu, jos se on pal­lo, aina parempi.

   Osmo Soin­in­vaara jäljit­telee tätä val­men­ta­jaa. Potkikaa aina auto­ja, oli­vat­pa ne liik­keessä tai paikallaan.

   Mikä potku­lau­das­sa on hyvää? Sekö ettei sen käyt­töön otet­tuaan tarvitse ottaa askeltakaan. Kohta­puolin Suo­mi on täyn­nä ihmisiä jot­ka eivät osaa lukea eivätkä kävellä.

   Min­ua huolestut­taa aika lail­la ja aika tosis­saan poli­itikko­jen ja asiantun­ti­joiden (ja vähän myös Soin­in­vaaran) ylem­myy­den­tun­to: He tietävät kansalaisia parem­min miten kansalaisen tulisi elää, syödä ja kulkea. He tietävät kansalaista parem­min mitä kansalaisen halu­aa. He tietävät min­ua parem­min tykkäänkö sil­listä vai olues­ta, lihas­ta vai autos­ta, matkus­tamis­es­ta vai kotona löhöämis­es­tä, lukemis­es­ta vai real­i­tysar­joista… jne.

   Mis­tä ja mil­lä oikeudel­la he väit­tävät tietävän­sä tuon?

   Vastaa

   1. Keskustelin äsken sku­uteista kaverin kanssa, joka aset­teli niitä autos­ta seinää vas­ten. Oli tilaisu­us kysyä mik­si jär­jestelmään ei ole raken­net­tu kun­non ohjei­ta, jot­ka käyt­täjän on ruk­sat­ta­va ennen kuin laite toimii. Hän ei ottanut siihen kan­taa, vaan sanoi, että niitä on nyt aivan liikaa Helsingis­sä eli 15.000 kap­palet­ta. Kukaan ei kon­trol­loi eikä val­vo laite­toimit­ta­jien mel­las­tus­ta hänen mukaansa. Hän sanoi myös hyvin mie­lenki­in­toisen asian: Mik­si meil­lä ei per­itä veroa lait­teen käytöstä kuten muis­sa mais­sa kuulem­ma tehdään. Niin MIKSI? Esim. 10 sent­tiä ajok­er­ta, ehdot­ti kaveri. Tääl­lä siis saa vaaran­taa jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­ut­ta aivan vapaasti, ilman vas­tu­u­ta. Vero olisi fik­su asia, sil­lä katet­taisi niitä kulu­ja, jot­ka syn­tyvät kun loukkaan­tunei­den vam­mo­ja joudu­taan hoita­maan muiden veron­mak­sajien piikki­in. Onhan muil­lakin moot­to­ri­lait­teil­la olta­va pakol­liset vaku­u­tuk­set. Soin­in­vaaran maalailut tun­tu­vat todel­la oudoil­ta. Olisiko hänenkin parem­pi ottaa reali­teetit käyt­töön ja ryhtyä aja­maan veroratkaisun toteuttamista.

      Vastaa

6. Tuo­hon Soin­in­vaaran esit­tämään kohtaan että Poli­isi voisi alkaa valvoa sku­ut­tien ja fil­larei­den luva­ton­ta ajoa jalka­käytävil­lä niin lain­säädän­tö ei tai­da sal­lia täl­läisen valvon­nan kos­ka tieli­ikennnela­ki määrit­telee skuu­tit polkupyöräk­si kos­ka niiden huip­punopeus on 20 km tun­nis­sa eli alle tieli­ikennnelain joka ei määrit­tä skuu­tit mopo­jen kategoriaan

   Vastaa

   1. Kyl­lä pyöräi­ly on kiel­let­ty jalka­käytävil­lä luku­unot­ta­mat­ta alle 12-vuotiaita.

      Vastaa

7. Ajan pyöräl­lä yli 10 000 kilo­metriä vuosit­tain hyötya­joa. En kun­toile vaan käyn töis­sä pyöräl­lä ympäri vuo­den. Vuosikym­menten koke­muk­seni ja run­saan kilo­metrimääräni vuok­si olen oppin­ut, että kevyt liikenne on kaaos eikä kuu­lu kaupun­gin keskustoihin. 

   Kaaok­seen ei ole luvas­sa paran­nus­ta, kos­ka kevyen liiken­teen käyt­täjistä suuri osa ei osaa sään­töjä. Vielä suurem­pi osa ei väl­itä sään­nöistä tai edes ter­veestä jär­jestä. Lisäk­si eri­tyis­es­ti pyöräi­lykult­tuuri­in kuu­luu uhmakku­us, jon­ka otteessa omista oikeuk­sista pide­tään aggres­si­ivis­es­ti ja huono­ta­pais­es­ti kiin­ni, mut­ta velvol­lisuuk­sista ei piitata.

   Kevyen liiken­teen käyt­täjän suurin häir­iö ja uhka on toinen kevyen liiken­teen käyt­täjä eikä autoil­i­ja, joista ylivoimais­es­ti suurin osa on pikem­minkin yliko­hteliai­ta kuin piit­taa­mat­to­mia. Viimek­si mainit­tuakin joukos­sa toki on.

   Keskus­to­jen pitäisi olla skuu­tit­to­mia ja pyörät­tömiä. Niiden sijaan keskus­toi­hin pitäisi luo­da tiheä ja vilkas julk­isten verkko ja käve­lyre­itit ilman liiken­neval­o­ja. Verkon ulko­laidoille pitäisi rak­en­taa pyörille ja kevy­ille sähkökulkimille lukit­ta­vat ja valvo­tut säi­ly­tys­ti­lat, jot­ta kalli­in sähköpyörän­sä uskaltaisi jät­tää säilytykseen.

   Samaan aikaan pitäisi rak­en­taa lev­eitä kevyen liiken­teen väyliä, mut­ta niiden tulisi kiertää kesku­s­tat. Niille pitäisi rak­en­taa run­saasti yli- ja alikulku­ja, jot­ta liiken­neval­oi­hin ei tarvit­sisi pysähtyä. Täl­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä sähköpyöräl­lä yli 30 kilo­metrin työ­matkat sujuisi­vat tuos­ta noin vain. Sähkökulkimien mah­dol­lisu­udet eri­tyis­es­ti päästö­jen ja ruuhkien pienen­täjinä liit­tyvät nimeno­maan kaupunkien ulko­laidoille pääsemiseen eikä kaupunkien sisäiseen liikenteeseen. 

   En ymmär­rä, miten kukaan vas­tu­ulli­nen aikuinen voi kan­nat­taa sku­ut­te­ja tai pyöriä kaupun­gin keskus­toi­hin, kos­ka käytän­tö on osoit­tanut, että kevyt liikenne on vil­li län­si, joka on ajok­ilo­me­tre­jä kohti mitat­tuna äärim­mäisen vaarallista. 

   Samaan aikaan kun autoilua rajoite­taan ja ohjataan tur­val­lisu­u­teen vedoten jatku­vasti enem­män ja enem­män, kevyen liiken­teen käyt­täjil­lä ei näytä ole­van oikeut­ta tur­val­lisu­u­teen. Mei­dän täy­tyy vain sietää muiden kevyen liiken­teen käyt­täjien aiheut­ta­ma onnet­to­muus­ris­ki ja stres­sa­ta lop­ut­tomi­in, kos­ka poli­itikot tai vira­nomaiset eivät ota asi­ak­seen lait­taa kevyt­tä liiken­net­tä kuriin.

   Vastaa

   1. lin­noit­taudu taloosi, niin ei tartte liikkuu min­nekkään. Vai alikulku­tun­nelei­ta? joh toki, jois­sa saat­taa olla löy­hä nuoriso­poruk­ka väi­jymässä rauta­putkien kanssa. Skuu­tit on ihan kätevä idea siis varsinkin kaupunkien keskus­tas­sa kuten myös muuten taa­ja­maalueil­la. Etupyörii vois vähän suurentaa näis­sä ja ehdo­ton max nopeus 20 tai jopa vähän alle. Tosin talvel­la lumes­sa noi ei tai­da toimi­ii juurikaan

      Vastaa

      1. Eikö sinus­ta ole kohtu­ullista, että kevyen liiken­teen akti­ivikäyt­täjille tar­jo­taan sama tur­val­lisu­us kuin autoilijoillekin?

         Paljon aja­vana har­mit­taa, että kukaan ei aja mei­dän oikeuk­si­amme ja tur­val­lisu­ut­tamme. Meno muut­tuu hul­lum­mak­si vuosi vuodelta, mut­ta se ei ihmisiä kiinnosta.

         Pyöräi­ly on jo valmi­ik­si kilo­metriä kohti mitat­tuna äärim­mäisen vaar­al­lista. Mik­si siitä täy­tyy tehdä vielä vaar­al­lisem­paa sal­li­mal­la kevy­een liiken­teeseen kaaos?

      2. Itte ajoin 9 vuot sit talvel­la 7 km suun­taansa keskimäärin 25 asteen pakkasess kinuski­mankil­la lol…työllistymiskursseille haha… jooh, siis kuus viikkoo…

         ei muu­ta kuin ryysyä ja pilkki­haalarii ja 2 pak­sut han­skat käteen ja kom­man­dopipo ja kypärä sihen, juuh onnistu..kinuskimanki lähti käymäänkin kum­mas­sakin päässä polke­mal­la, mitä nyky skoot­ter­it sähkös­tar­tillaan hädint tuskin tekee edes ‑5 celsiukses

   2. “kevyt liikenne on vil­li län­si, joka on ajok­ilo­me­tre­jä kohti mitat­tuna äärim­mäisen vaarallista. ”

      Juu. Eniten huvit­taa se, että sähköpyöräl­lä ei tule otet­tua edes kypärää, kun joku kuitenkin pöl­lii sen. Ja tulee men­tyä sikin­sokin tässä kaaok­ses­sa. Ja vielä kovem­pia nopeuk­sia, mitä moottoripyörällä.

      Ja moot­toripyöräl­lä kaupunki­in lähtiessä on varustet­ta niskas­sa. Eikä käytetä viher­aluei­ta, pysäköin­tialuei­ta, pyöräteitä ja jalka­käytäviä ym. liikku­miseen. Ja moot­toripyörän kanssa sin­ut myös huomioidaan ja voit liikkua liiken­nesään­tö­jen mukaan. Pyöräl­lä kaik­ki olet­taan, että teet mitä sattuu.

      Sel­l­aista se on. Veikkaan, että keskus­tas­sa juuri tuol­lainen sähköpyörä on vaar­al­lisin väline, jos jätetään ne kän­nit pois tilas­toista. Ainakin itse uskon, että itsel­leni pyöräilty kilo­metri on se vaar­al­lisin kilometri.

      Vastaa

      1. Ver­tailu moot­toripyöräi­lyyn on hyvä. Alla on ajo-omi­naisuuk­sil­taan kelpo vehje. Lisäk­si niskas­sa on vaival­loiset ja epä­muka­vat mut­ta tur­val­lisu­ut­ta lisäävät ajo­varus­teet. Kaiken päälle vielä liiken­nekin on ennustettavaa.

         Pyöräil­i­jänä pitäisi kuitenkin uskaltaa liiken­neym­päristöön, jos­sa itse on hyvin suo­ja­ton ja jos­sa eri­tyis­es­ti sähköistymisen myötä nopeudet ovat nousseet aivan liian suurik­si. Yhteis­es­ti ymmär­ret­tyjä sään­töjä ei ole, liiken­neval­o­ja ei nou­date­ta, tilan­nenopeuk­sia ei ole, eikä ajolin­jo­ja nou­date­ta, vaan kevytkulk­i­jat poukkoil­e­vat sinne, minne sat­tuvat mahtumaan.

         Samaan aikaan kun auto­jen nopeuk­sia las­ke­taan kaupunkialueil­la mm. tur­val­lisu­u­teen vedoten, kevytli­ikku­jista on tehty suo­jat­to­mia mui­ta kevytli­ikku­jia kohtaan. Jostain syys­tä meil­lä ei ole oikeut­ta turvallisuuteen.

      2. viimekädessä..jokainen vas­taa omas­ta tur­val­lisu­ud­estaan. Suo­jatiellekkään ei kan­na­ta men­nä sivuilleen vilkuilemat­ta ja viel ehkä jotkut luu­rit päässä tai katse äly kännykässä

      3. Suo­jatielle astu­van kan­nat­taa vilkuil­la vaivihkaa sivuilleen, jot­ta näkee läh­estyvän auton, mut­ta tätä ei pidä osoit­taa autoil­i­jalle, kos­ka sil­loin tämä ei nou­da­ta lakia vaan käyt­tää isom­man oikeutta.

      4. plus, olen myös vähäpätöi­nen vähän aja­va autoil­i­ja, vaiks kuin­ka olis “etu­a­jooikeus” tai ja lii­iken­neval­ot virheitä, niin silti itsesuo­jelu­vais­ton myötä kat­son myös, et onko sielt ket­tään tuloooos, siis vaiks punasii päin

      5. Onpas kum­ma neu­vo, ettei suo­jatiel­leas­t­u­van kan­nat­taisi selkeästi kat­sel­la sivuilleen vaan korkein­taan vaivihkaa luimis­tel­la kul­mien­sa alta!

         Itse kyl­lä otan vakaan “käve­len sun autos yli, jos et anna tietä” ‑kat­seen läh­estyvi­in autoi­hin — ja toisaal­ta taas annan tietä kaikille, jot­ka selvästi näyt­tävät ole­van lähtemässä ylit­tämään ajo­rataa — ja ilmai­se­vat sen kat­sekon­tak­til­la. Jotain kenkien kärki­in tui­jot­tel­e­vaa pap­pa­raista tms. ei sen sijaan kan­na­ta huomioi­da (tiedä mitä se siinä ajatuk­sis­saan ihmettelee) vaan kaikessa rauhas­sa lipua bai­jer­i­laisel­la matkavaunul­la poik­ki suojatien…

         Täl­lä on tähän asti pär­jät­ty ilman vaaratilanteita.

   3. Vuosikym­meniä sit­ten opiske­li­jana asuin Hol­lan­nis­sa, “har­vaana­su­tul­la” seudul­la (siis hei­dän mit­ta­pu­ul­laan). Polkupyörä oli yleisin liikku­misvä­li­neeni. Läheisessä pikkukaupungis­sa polkupyöril­lä ei ollut asi­aa ydinkeskus­taan vaan muu­ta­man sadan metrin päässä keskus­tan ulkop­uolel­la oli pyörä­parkke­ja. Ei luon­nol­lis­es­ti auto­jakaan päästet­ty keskus­taan muu­ta kuin huoltoau­tot. Eipä tuo pikku mat­ka hai­tan­nut kun ei suurper­heen ruokakasse­ja tarvin­nut kanniskella.
      Muutenkin pyöräti­et oli­vat jo sil­loin ihan eri tasol­la kuin meil­lä. Oli omat liiken­nemerk­it, liiken­neval­ot ja opas­teet. Ei tarvin­nut arpoa kuin­ka aje­taan, kun oli kolmioi­ta pyörätiel­lä sil­loin kun oli väistämisvelvollisuus.

      Vastaa

8. Tun­tuu vähän karul­ta, jos skuu­til­la (tai pyöräl­lä) ajami­nen jalka­käytäväl­lä oikeasti valvo­tusti kiel­let­täisi­in paikois­sa, jois­sa ain­oa vai­h­toe­hto on ajo­ra­ta. Itse en uskaltaisi pyöräl­lä ajo­radalle enkä olekaan sit­ten lap­su­u­den pyöräil­lyt. Toki sit­ten jalka­käytäväl­lä ajavien pitää taju­ta pitää tur­val­lisu­ud­es­ta huol­ta ja esim ajaa selvästi hitaam­min, kuin esim pyörätiel­lä ajaisivat.

   Vastaa

   1. Ei hor­ju­val­la ja huo­ju­val­la pyörällä(tai skuu­til­la) voi jalka­käytäväl­lä ajaa kan­takaupungis­sa aikuinen fik­susti. Itse olen tiukois­sa tilanteis­sa vaan kiltisti talut­tanut pyörääni jalka­käytäväl­lä esim. yhden kort­telin ver­ran ja saanut kanssakulk­i­joil­ta hyväksyviä silmäyksiä…

      Vastaa

   2. se oli type­rä idea kieltää mopoil­la pyöräteil­lä ajami­nen, pääpi­irteisssän. Kuka ny jumankavita…uskaltaa jol­laoin pienipyöräisel­lä skoot­ter­il­la talvisin auto­jen sekaan. Sil­lä lemp­paa hel­posti kaiken maail­man railois­sa ja liukkaal­la muutenkin. Kaa­tu­mi­nen ja takaa tule­va auto ajaa yli

      nih, eli kätevä, edulli­nen ja vähäku­lu­tuksi­nen mopo käytän­nössä tapet­ti­in, niiden määrät on rom­man­neet tuon “uud­is­tuk­sen” jälkeen

      Vastaa

9. Sähköpolkupyörä on niin paljon kalli­impi ja niiden huolt­a­mine tulee kalli­i­ik­si ettei niitä kukaan halua vuokra­ta. Tavalli­nen kaupunkipyörä vielä menee mut­ta skuu­tit ovat nopeampia, mut­ta myös turvattomampia.

   Vastaa

10. No mutkun jos ei olis auto­ja ja autopaikko­ja, niin eipä sil­loin raken­nuk­sil­lakaan ja kämpil­lä olis paljoo arvoa mitäh? Kuka ostais käm­pän jostain, jos sinne ei saa min­nekään autoa? Sithän sen tont­ti­maan ja raken­nuk­sen ja käm­pän hin­ta vass­ta rommaiskkin

    Vastaa

    1. Minä ainakin ostaisin. Tähän asti en ole vielä ikinä omis­tanut autoa. Tuskin­pa olen ain­oa sellainen.

       Vastaa

11. Aiheesta on tutkimus­ta jon­ka mukaan sähköpotku­lau­taan ei siir­ry­tä auton ratista vaan…

    The find­ings show that shared e‑scooters in the city of Zurich pri­mar­i­ly replace more sus­tain­able modes of transport—walking, pub­lic trans­port, and cycling. This means that they emit more car­bon than the means of trans­port they replace.

    Vastaa

    1. Empi­iri­nen havaintonikin(Espoo Matinkylä) on saman­su­un­tainen, näil­lä ajelee lähinä alaikäiset ajoko­r­tit­tomat lyhy­itä matko­ja kotoa kouluun/pysäkille/ostariin/kaverille ja nyt kesäl­lä tietysti ran­noille. Se vähäi­nenkin omavoimainen liikun­ta jää pois eli ensin mak­se­taan tästä potku­lau­tay­htiölle ja sit­ten talvem­mal­la kun­tos­aliyritäjälle tai siis useim­miten van­hem­mat mak­saa. Ja sit­ten van­hem­mat valit­taa ben­san kalleutta…

       Vastaa

    2. Lisäk­si näköhavain­to­jen perus­teel­la sku­ut­te­ja käyt­tävät lähin­nä nuorehkot ja hoikat ihmiset (joskus kak­sikin ker­ral­laan). Kun laiskan­pulskea kes­ki-ikä iskee, auton rat­ti houkut­taa. Seu­raa­va sukupolvi lie­nee vielä tuki- ja liikun­taelin­sairaampi kuin aiempi.

       Vastaa

12. “Kun kat­sotte hujan hajan jätet­tyjä sku­ut­te­ja, kuvitelkaa jokaisen paikalle viisi autoa, niin ymmär­rätte, kuin­ka tilaa säästävä liiken­nemuo­to ne ovat.
    Mik­si viisi? Kos­ka skuu­tit ovat yhteiskäytössä. Yhdel­lä skuu­til­la tehdään ainakin viisi matkaa päivässä, autol­la vain yksi.”
    Oho. Itse kap­inal­lise­na teen kyl­lä joskus kak­sikin matkaa autol­la, enkä toisaal­ta ole useinkaan näh­nyt neli­henkistä per­het­tä skuutin kyy­dis­sä. — Onko maail­mas­sa yhtään ongel­maa jos­ta Ode ei syyt­täisi autoa?

    Vastaa

13. Auton käyt­tö­tarkoi­tus on ihan eri kuin skuutin. Sku­uteil­la tehdään paljon vapaa-ajan ajelua ja käyt­täjät ovat ajoko­r­tit­to­mia usein. Autol­la rou­dataan ruu­at koti­in, viedään lap­si kamoi­neen treenei­hin, har­voin näet sku­uteil­la ajelevil­la ole­van rep­pua pienem­pää kan­net­tavaa mukana. Hupia kyl­lä mut­ta ei ne auto­ja kor­vaa. Nuoriso ei enää kävele vaan krui­sailee skuuteilla

    Vastaa

    1. Omien havain­to­jenikin mukaan skuu­tit eivät ole tulleet auto­jen ja pyörien vaan käve­lyn ja ehkä ratikan käytön tilalle.

       Vastaa

14. Skuu­tit on ihan kivo­ja mut­ta jälleen kaiken hauskan pilaa lait joi­ta yllä­tys yllä­tys ei taaskaan muut maat samoista laista huoli­mat­ta juurikaan val­vo jos ollenkaan. Viit­taan täl­lä surullisen kuu­luisaan 45 km/h mopon nopeu­teen joka Etelä-Euroopas­sa kul­kee 60 km/h+ eikä kukaan poli­isi pysäytä sitä ikinä (koke­mus­ta muu­ta­man tuhan­nen km edestä) ja jon­ka rajoituk­set tekee tästä Suomes­sa ei mielekkään liikku­misvä­li­neen kos­ka 45 km/h tiel­lä on nyt vaan liian vähän.

    Nyt itsel­lä Xiao­mi Mi 365 Pro jos­sa pari ongelmaa.

    Ensim­mä­nen on se, että oma­l­la elopain­ol­la 100kg se hyy­tyy keski­jyrkissä ylämäis­sä 10 km/h vauhti­in ja jyrkem­mis­sä pitää potkia itse.
    Toinen on se, että renkaat on pienet aiheut­taen sen kaa­tu­mis­vaaran ja muutenkin niiden pitopin­ta on kohtu­ullisen pieni.
    Kol­mas on sit­ten se jousi­tuk­sen puute joka käy rasit­tavak­si pidem­mäl­lä ajolla.

    Mieli tek­isi ostaa tuol­lainen ns. kun­non sku­ut­ti joka mak­saa sen 3k-6k€ ja jos­sa on tehoa niin paljon, että se vetää jyrk­in­täkin mäkeä ylös 100 kg painavaa henkilöä sen 25 km/h. Samas­sa paketis­sa tulee kun­non jousi­tus ja ne isom­mat renkaat sekä kan­ta­ma joka on oikeasti 60–100km (jos ajaa sitä 25 km/h) mut­ta yllä­tys yllä­tys, tämä on Suomes­sa täysin laiton peli vaik­ka ajaisi tilal­la, joka rajoit­taa maksininopeu­den siihen 25 km/h (oikeast­i­han tuo kul­kee 70 km/h+) kos­ka tehoa on liikaa, kos­ka voi ajaa lujem­paakin, kos­ka sitä ja kos­ka tätä. Lait ja niiden valvon­ta pilaa siis tämänkin käyttökelpoisuuden.

    PS.
    Olen tosin kuul­lut, että jos ei per­seile niin ei kukaan puu­tu Suomes­sakaan täl­läiseen lait­tomaan tehosku­ut­tailu­un. Onnet­to­muustapauk­sis­sa toki sit­ten mie­lenki­in­tosi­at nähdä vaku­u­tusy­htiön yms tulkinnat.

    Ja ne mopot saisi kulkea sen 60 km/h ja ne voitais siirtää pyöräkaistoil­ta teille mut­ta ehkä pide­tään keskustelu skuuteissa.

    Vastaa

15. Skuu­tit ovat kivo­ja, mut­tei ratkaise liiken­neon­gelmia kos­ka ne ovat näil­lä lev­eysasteil­la käytössä vain osan vuot­ta. Lisäk­si jää nähtäväk­si mil­laisek­si sku­ut­ti­fir­mo­jen bis­nes­malli nyt muo­dos­tuu, nykyisel­lään tun­tuu että fir­mo­ja on liikaa ja ne tun­tu­vat investoi­neen dot­com-tyyli­iseen ‘get large or get lost’ kupla-laa­jen­e­miseen. Ainakin tääl­lä Oulus­sa sku­ut­te­ja tun­tuu ole­van aivan liikaa käyt­täjämäärään nähden. 

    Eivät ne tosi­aan myöskään niinkään tun­nu kor­vaa­van auto­ja, vaan enem­pi polkupyörän, skoot­terin ja bussin.

    Vastaa

16. Moot­toripyörien pysäköin­tikeskuskustelua seu­rates­sa huo­maa, että kyse ei ole mis­sään tapauk­ses­sa tilas­ta, järkevyy­destä eikä käytän­nöl­lisyy­destä vaan siitä, että yksi­tyisen sakot­tamisoikeus on niin kova bisnes, että tätä kan­nat­taa boost­a­ta keinol­la mil­lä hyvänsä.

    Hyvänä esimerkkinä on oikeud­es­ta tul­lut vaa­timus pysäköin­tikiekon käyt­töön ja siihen, että sen on olta­va luet­tavis­sa moot­toripyörän tuulilasin läpi. Hel­vetin hieno vaa­timus ajoneu­voille, jois­sa ei ole tuulilaseja.

    Voisiko sku­ut­ti­in tehdä vaa­timuk­sen, että se on pysäköitävä kuten moot­toripyörä? Max yksi ruu­tu­un jne. ja kaik­ki jär­jen käyt­tö kiel­let­ty? Lap­pu jätet­tävä skuutin päälle ja jos jostain kum­man syys­tä saa sakon, niin valit­ta­mi­nen mak­saa sit­ten 100 euroa?

    Eikö tämä ongel­ma olisi täl­lä ratkaistu?

    Vastaa

17. Toiv­ot­tavasti alle tuhan­nes­sa vuodessa katu­ti­la osa­taan jakaa kulkunopeu­den mukaan, ei liiken­nevä­li­neen nimen. Esteetikko vois tiet­ty jakaa katu­ti­lan myös kulku­vä­li­neen värin mukaan.

    Vuokraskuu­tit on erikoinen yhdis­telmä alus­tat­alouden riis­toa, pikavip­pi­toim­intaa ja varakku­u­den trendikästä esittelyä.

    Ovat siis (yleen­sä, pois lask­ien jotkut 4€:n über­it) hie­man halvem­pia kuin taxi, mut­ta enem­män käytet­tynä kalli­impia kuin vaik­ka vuokra-auto.
    Saa nähä tuleeko rob­o­t­ak­seista saman­lainen tren­di… jon­ka jäl­keen sitä parkkipaikkaa ei todel­lakaan ole tai vai­h­toe­htois­es­ti tukki­vat ajoradat.

    Vastaa

18. Pääsyy siihen että ydinkeskus­ta kui­h­tuu ja hilje­nee, on Helsin­gin negati­ivi­nen asenne henkilöau­toilua kohtaan. 

    Tämä asenne näkyy siinä, että suju­vaa henkilöau­toli­iken­net­tä rajoite­taan, estetään ja han­kaloite­taan monin eri tavoin. Katu­o­suuk­sia sul­je­taan henkilöau­toil­ta, katu­ja kaven­netaan ja eri­tyis­es­ti pysäköin­nin hin­taa korote­taan jatku­vasti. Vapai­ta pysäköin­tipaikko­ja on enää vain muu­ta­mas­sa paikassa.

    Puhu­mat­takaan jär­jet­tömistä, toteutues­saan liiken­net­tä todel­la ruuhkaut­tavista suun­nitelmista tehdä muu­tamista sisään­tuloväylistä “kaupunkibule­varde­ja”. Aivan käsit­tämät­tömiä oli­si­vat myös eri­laiset ruuhkamaksut.

    Suju­va liikenne on Helsingillekin eline­hto. Henkilöau­toli­iken­net­tä tulee suosia, kuten mm. Espoos­sa tehdään. Ei se ole pois kävelijöiltä.

    Vierailin juuri Turus­sa. Siel­lä pysäköin­ti oli jär­jestet­ty hyvin. Keskus­tas­sakin löy­tyi neljän tun­nin vapai­ta pysäköin­tipaikko­ja ja muun muas­sa Aura­joen ran­nas­sa, mis­sä on nähtävyytenä his­to­ri­al­lisia laivo­ja, museoita ja Turun lin­na, löy­tyi vapaa­ta pysäköin­ti­ti­laa yllin kyllin!

    Tiey­htey­det Turun keskus­taan tul­taes­sa Turun moot­tori­ti­etä kaupunki­in, oli jär­jestet­ty sujuviksi.

    Helsin­ki hoi: Lisää muu­ta­man tun­nin ilmaisia pysäköin­tipaikko­ja, pysäköin­ti­mak­sui­hin reipas alen­nus, kadut aina myös henkilöau­toille (kuten osa nyt sul­jet­tua Hämeen­ti­etä), lisää ajokaisto­ja autoille ja “keinotekoiset” hidas­teet ja esteet pois. Keskus­tatun­neli on raken­net­ta­va. Eikä mitään lisä­mak­su­ja autoil­i­joille kaupunkibule­vardeista puhumattakaan!

    Näil­lä toimen­piteil­lä Helsin­gin keskus­taan tulisi mielel­lään ja käyt­täisi keskus­tan monipuolisia palvelu­ja paljon nyky­istä enem­män. Yri­tys­toim­inta alka­isi kukoistaa.

    Vastaa

    1. Jos ajoväyliä leven­netään, tarkoit­taa se jalka­käytävien kaven­tamista. Kyl­lä autoil­i­joiden tila on pois jalankulk­i­joil­ta. Jos Helsin­gin keskus­tan kaup­pi­aat pan­taisi­in val­it­se­maan, halu­a­vatko he asi­akkaik­seen autoil­i­joi­ta vai jalankulkijoita/joukkoliikenteellä liikku­via, he val­it­se­vat jälkim­mäiset. Kun autot häädet­ti­in Alek­sil­ta, Aleksin kaup­po­jen myyn­ti kasvoi merkittävästi.
       Auto nyt vain on sel­l­ainen tilasyöp­pö, ettei so sovi ihmis­ten kaupunki­in. Kaik­ki euroop­palaiset men­estyvät suuret kaupun­git ovat rajoit­ta­neet autoli­iken­net­tä keskustoissaan.

       Vastaa

    2. “Suju­va liikenne on Helsingillekin eline­hto. Henkilöau­toli­iken­net­tä tulee suosia, kuten mm. Espoos­sa tehdään. Ei se ole pois kävelijöiltä.”
       Ver­tailu Espooseen ontuu: Espoo koos­t­uu use­asta suo­ma­laisen pikkukaupun­gin kokois­es­ta aluekeskuk­ses­ta joiden ympäril­lä on tilaa joka suun­taan kun taas Helsin­gin keskus­ta on sumppu.
       Ja viime aikoina myös Espoo on ryhtynyt suosi­maan joukkoli­iken­net­tä (län­simetro, raide­jok­eri), samoin käve­ly,- ja pyöräily­baano­ja on alka­nut mukav asti ilmestymään.

       Vastaa

    3. Mitä jos tarkas­taisit tutkimuk­sista, kuin­ka suuri osa liike­toimin­nan liike­vai­h­dos­ta ydinkeskus­tas­sa tulee henkilöautoilijoilta?

       Vastaa

       1. On tutkit­tu, lukua en muista enkä jak­sa edes etsiä, mut­ta alle neljännes joka tapauksessa.

    4. Esa Sairio: “Pääsyy siihen että ydinkeskus­ta kui­h­tuu ja hiljenee…”

       Kui­h­tuuko keskus­ta muka? Ei se minus­ta siltä näytä.

       Vastaa