Varautuminen sähköpulaan

Helsin­gin Sanomis­sa oli uuti­nen, jon­ka mukaan Aal­to-yliopis­tot tutk­i­jat esit­tivät varautu­mista sähköpu­laan Suomes­sa, jos sähkön tuon­ti Venäjältä katkeaa. Tämä tilanne johtaisi jo yksinään ajoit­tain sähköpu­laan, mut­ta jos muut Pohjo­is­maat katkai­se­vat sähkön vien­nin Suomeen omia markki­noi­ta tur­vatak­seen, meil­lä voi olla pulaa viikkokau­pal­la. Näin­hän taan­noin myös tapah­tui. Tähän pitäisi varautua jo nyt. Jot­ta jär­jet­tömän korkeak­si nou­se­va sähkön hin­ta ei kaataisi koti­talouk­sia ja sähköä kiin­teään hin­taa myyviä väl­i­tysy­htiöitä, sähkön hin­ta painet­taisi­in hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä vas­taa­maan keskimääräisiä tuotantokustannuksia.

Aja­tus tun­tui niin pöhköltä, että ajat­telin kir­joit­taa siitä siltä istu­mal­ta tälle blogille, mut­ta kos­ka olin muutenkin menos­sa kir­joit­ta­maan Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle, päätin kuul­la asi­as­ta suo­raan hevosen suus­ta ennen kuin kir­joi­tan, että aja­tus on aivan pöhkö.

Kävi ilmi, ettei tutk­i­joil­la ollut valmista mallia sähkö­markki­noille pula-ajan oloi­hin vaan johtopäätös, että sel­l­ainen on laa­dit­ta­va. Ei min­ul­lakaan ole, mut­ta yritän hah­mot­taa, mis­tä lähtisin ongel­maa purkamaan.

Aal­to-yliopis­ton tiedote asi­as­ta on tässä

Miten sähkön pörssihinta nyt määräytyy

Sähkön hin­ta vas­taa nyky­isin viimeisen käyn­nis­sä ole­van voimalaitok­sen mar­gin­aal­i­hin­taa. Suurim­man osan ajas­ta tämä tarkoit­taa, että voimalaitok­set toimi­vat keskimäärin tap­pi­ol­la, kos­ka kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ei saa­da peit­e­tyk­si lainkaan. Kun sähköstä tulee pula, hin­ta nousee huo­mat­tavasti ja katet­ta tulee yllin kyllin myös kiin­teille kus­tan­nuk­sille. Viime aikoina sähkö on ollut kallista, joten alan kan­nat­tavu­us on hyvä.

Jos sähköstä tulee oikeasti pula, hin­ta nousisi niin korkeak­si, että jotkut joutu­vat sulke­maan tehtai­ta ja hin­ta lask­isi. Kus­tan­nuk­set tilapäis­es­tä sulkemis­es­ta ovat niin suuria, ettei tehtai­ta juuri sul­jet­tu sil­loinkaan, kun sähkön hin­ta viime vuo­den lop­ul­la nousi het­kel­lis­es­ti tuhanteen euroon megawattitunnilta.

Pitkäaikainen sulkem­i­nen on tosin edullisem­paa. UPM on kat­sonut jo nykyisel­lä sähkön hin­nal­la kan­nat­tavak­si sulkea paperite­htaat kuukausik­si, jot­ta voi myy­dä säästyneen sähkön hyväl­lä hin­nal­la pörssi­in, mikä on viimeaikaisen sähkön hin­nan val­os­sa hyvinkin ymmär­ret­tävää eri­tyis­es­ti, kun työn­tek­i­jät päät­tivät tukea yri­tyk­sen pyrkimyk­siä men­emäl­lä lakkoon eli luop­umal­la vapaae­htois­es­ti vaa­timuk­sis­taan saa­da seisokin ajal­ta palkkaa. Jos sähkön hin­ta nousisi pysyvästi satoi­in euroi­hin, paperin valmis­tus Suomes­sa lop­puisi ja myös Tornion jaloteräste­hdas sulk­isi ovensa.

Syn­ty­isi todel­li­nen kri­isi, jos sähkön hin­ta nousisi pitkäaikaises­ti tuhanteen euroon megawat­ti­tun­nil­ta. Suomen ydin­voimalat tuot­taisi­vat voit­toa liki tuhat euroa sekun­nis­sa ja omakoti­talo­jen läm­mi­tysku­lut voisi­vat nous­ta tuhan­si­in euroi­hin tai jopa yli kym­meni­in  tuhan­si­in euroi­hin kuussa.

Jotain kohtu­ullis­tamista tässä tarvit­taisi­in, mut­ta olisi älytön­tä samanaikaises­ti katkaista sähkö joil­takin kokon­aan ja myy­dä sitä toisille niin hal­val­la, että nämä voivat saunoa entiseen tahti­in ja pitää huoneis­to­jen läm­pöti­lan 25 asteessa.

Suojaaminen rikkomatta insentiivejä

Kuvitelka­amme het­ken, että kaik­ki kulut­ta­jat osaisi­vat pörssisähköä. Myöhem­min pois­tamme tämän oletuksen.

Kulut­ta­jien taloudel­lista ase­maa pitää hyvit­tää, mut­ta tätä ei pidä tehdä hin­to­jen kaut­ta, kos­ka se yllyt­täisi haaskaa­maan arvokas­ta sähköä sil­loin kun se ei oma­l­la kohdal­la ole poikki.

Kat­so­taan, miten tämä on tehty tuotan­non puolel­la.  Olet­takaamme, että voimalaitok­sen teho on 100 MW ja se on suo­jat­tu 70 €/MWh hin­taan. Jos sähkön hin­ta onkin 110 €/MWh, voimalaitok­sen omis­ta­ja mak­saa ero­tuk­sen 40 x 100€ eli 4000 euroa tun­nis­sa, ja jos sähkön hin­ta on 20 €, yri­tyk­selle mak­se­taan 5000 € /tunti. Tämä tapah­tuu aivan siitä riip­pumat­ta, käytetäänkö voimalaitos­ta vai ei. Voimalaitok­sen käyt­tö riip­puu sähkön mar­gin­aal­i­hin­nas­ta, mut­ta yri­tyk­set tulot on suo­jat­tu vai­htelul­ta. Näin tuotan­to allokoituu järkevästi.

Näin pitäisi tehdä myös kulu­tuk­sen osalta. Jos sähköläm­mite­tyssä omakoti­talos­sa asu­va koti­talous käyt­tää sähköä 400 kWh/ vrk, se voitaisi­in suo­ja­ta vaik­ka 10 c/kWh hin­taan. Jos hin­ta nousee euroon /kWh, suo­jaus mak­saisi kor­vaus­ta 380 euroa/vrk aivan siitä riip­pumat­ta, käytetäänkö sähköä vai ei.  Koti­talouden taloudelli­nen tilanne on tur­vat­tu, mut­ta sen kan­nat­taa alen­taa huonei­den läm­pöti­laa ja vält­tää saunomista.

Näin menetellen kulu­tusjous­to toimisi parem­min ja sähkön sään­nöste­lyti­lantei­ta tulisi olen­nais­es­ti vähem­män. Kuten olen aiem­min kir­joit­tanut, olisi järkevää, että kaik­ki kulut­ta­jat ostaisi­vat pörssisähköä ja että hei­dän taloudelli­nen tilanteen­sa tur­vat­taisi­in täl­laisel­la suo­jauk­sel­la. Mitä use­ampi ostaa kiin­teähin­taista sähköä, sitä vähem­män kulu­tus jous­taa ja sitä enem­män sen hin­ta vai­htelee ja sitä herkem­min joudu­taan sähkön sään­nöste­lyyn. Tästä voi tul­la iso ongelma.

Kiinteähintaiset sopimukset kaataisivat sähkön myyjät

Entä kun koti­taloudet osta­vat kiin­teähin­taista sähköä, kuten suuri osa koti­talouk­sista ostaa?

Siinä voi sähkön myynyt yri­tys joutua vaikeuk­si­in, kuten lop­pu­vuon­na moni jou­tu­isikin. Vahvim­mil­la ovat tietysti ne sähköy­htiöt, jot­ka eivät vain väl­itä sähköä, vaan joil­la on omaa tuotan­toa. Pari viikkoa tuhan­nen euron hin­taista sähköä ja kaik­ki sähkön välit­täjät ovat konkurssis­sa. Tähän pitäisi laa­tia jokin mekanis­mi valmi­ik­si. Paras mekanis­mi olisi, ettei kiin­teähin­taisia sähkö­sopimuk­sia ylipään­sä olisi, jol­loin voitaisi­in soveltaa yllä luon­nehdit­tua mallia. Olen kir­joit­tanut aiem­minkin, että  olisi hyvä, jos olisi vain pörssi­hin­taisia sähkö­sopimuk­sia ja niille yllä mainit­tu suojaus.

Sitä odotel­lessa kan­nat­taa vähän kat­soa, mis­tä sähkön­sä ostaa ja vaa­tia sähköä välit­täviä yri­tyk­siä suo­jaa­maan toimintansa.

Hyvin yksinker­taista olisi vaa­tia kaikkia, niin voimay­htöitä, sähkön välit­täjiä kuin kulut­ta­ji­akin suo­jaa­maan sähkön­hin­ta yli 100 euron hin­to­jen osalta. Sähköä myy­dään ja oste­taan yhtä paljon, joten suo­jauk­set meni­sivät mukavasti päittäin.

 

 

 

 

 

31 vastausta artikkeliin “Varautuminen sähköpulaan”

  1. “Pitkäaikainen sulkem­i­nen on tosin edullisem­paa. UPM on kat­sonut jo nykyisel­lä sähkön hin­nal­la kan­nat­tavak­si sulkea paperite­htaat kuukausik­si, jot­ta voi myy­dä säästyneen sähkön hyväl­lä hin­nal­la pörssi­in, mikä on viimeaikaisen sähkön hin­nan val­os­sa hyvinkin ymmär­ret­tävää eri­tyis­es­ti, kun työn­tek­i­jät päät­tivät tukea yri­tyk­sen pyrkimyk­siä men­emäl­lä lakkoon eli luop­umal­la vapaae­htois­es­ti vaa­timuk­sis­taan saa­da seisokin ajal­ta palkkaa.”

    UPM:lle tuo onnis­tui sik­si, että se sai vira­nomaisil­ta tuen lin­jalleen. Työn­tek­i­jäthän oli­si­vat halun­neet lait­taa myös UPM:n voimalat kiin­ni. Vira­nomaiset käytän­nössä estivät sen huolto­var­muus­pe­rus­teel­la. Nyt käytän­nössä kaik­ki UPM:n paperite­htaidenkin ener­giantuotan­to­laitok­set on käytössä, vaik­ka näi­den laitosten työn­tek­i­jät ovat lakossa. 

    Se, miten sähkön pörssi­hin­ta nyt käytän­nössä määräy­tyy, on todel­la mie­lenki­in­toinen kysymys. Ener­giay­htiöt eivät har­ras­ta hyvän­tekeväisyyt­tä. Sähkön hin­nan ollessa korkeal­lakaan vesivoimaa ei las­ke­ta alas sel­l­aista tah­tia kuin voisi. Sähköy­htiöt saa­vat parem­man hin­nan, kun pitävät kap­a­siteetin pienem­pänä korkean hin­nan tun­teinakin, ja osaa­vat opti­moi­da nykyään tuottojaan.

    Aja­tus siitä, että kaik­ki kulut­ta­jat ostaisi­vat pörssisähköä, on ensi­a­jatuk­se­na ok. Mut­ta tarkem­min ajatel­tuna ongel­malli­nen. Pörssisähköä on tosi­asi­as­sa monel­la eri markki­nal­la. Koti­taloudet pää­sevät vain day-aheadista riip­pu­valle + kuukausi­hin­noitel­lulle markki­nalle. Kulut­ta­jille ei ole nyky­isin edes pääsyä päivän sisäisille sähkö­markki­noille, jois­sa kulu­tusjous­to­jen taloudel­liset hyödyt kau­pataan. Eli vaik­ka jous­taisi, hyö­ty val­uu lähin­nä muille.

    Sähkön välit­täjät toimi­vat pääasi­as­sa samoin kuin kaik­ki muutkin välit­täjät. Eli myyvät sähköä, ja osta­vat vas­taa­van erän itse tukku­toimit­ta­jil­ta hie­man halvem­mal­la, ja tien­aa­vat välistä pienen mar­gin­aalin, eli pyrkivät suo­jaa­maan oman riskin­sä ja keräämään läh­es var­man mar­gin­aalin välistä. Ongelmi­in ovat ajau­tuneet vähit­täis­myyjistä vain ne, jot­ka ovat pelan­neet sähkö­markki­napok­e­ria ja jät­täneet suo­jaa­mat­ta omas­ta riskin­tään keskeisen osan. Eli jot­ka eivät ole toim­i­neet tukun ja kulut­ta­jan välil­lä välit­täjinä, vaan jot­ka ovat myyneet tuotet­ta jota heil­lä ei edes ole ollut, eli jota eivät ole itse tuot­ta­neet eivätkä suo­raan muil­takaan osta­neet tai edes johdan­naise­na. Jos välit­täjä on pitänyt huolen sekä myyn­ti- että han­k­in­ta­laidas­ta koko ajan, se on aika hyvin suo­jas­sa markki­noiden heilun­noil­ta, ja tekee voit­toa menee oikeat sähkön hin­nat mihin suun­taan tahansa.

    1. “Kulut­ta­jille ei ole nyky­isin edes pääsyä päivän sisäisille sähkö­markki­noille, jois­sa kulu­tusjous­to­jen taloudel­liset hyödyt kau­pataan. Eli vaik­ka jous­taisi, hyö­ty val­uu lähin­nä muille.”

      Avaatko vähän tuo­ta? Nyt koko tal­ven ajan päivän sisäi­sis­sä pörssisähkön hin­nois­sa on ollut val­ta­vat vai­hte­lut (yli 5x ero yö- ja päivähin­nan välil­lä on ollut melko tyyp­illi­nen). Kyl­lähän tuos­sa saa jous­ta­mal­la suur­ta hyö­tyä. Lähin­nä sähkövero ja sähkön siir­tomak­sut vähen­tävät kan­nus­timia kulutusjoustoon.

      1. Ker­ran päivässä, puolen päivän aikaa Ruotsin aikaa, tehdään huu­tokaup­pa sähkön toim­i­tuk­sista pohjo­is­mais­sa, jol­la määrätään myös se pörssi­hin­ta, jota pörssisähkön osta­jat mak­sa­vat. Tuo huu­tokaup­pa perus­tuu kuitenkin tuotan­to- ja kului­tusen­nusteisi­in. Jos esimerkik­si ei tuulekaan niin paljon kun sääen­nuste lupasi, tai jos­sain kulute­taan enem­män tai vähem­män, joudu­taan tekemään het­kel­listä säätöä päivän sisäl­lä. Pääosa tästä hoide­taan vähäeleis­es­ti vesivoimaa säätäen, mut­ta aina säätö­vara ei riitä. Sil­loin hin­nat voivat nous­ta hyvin korkeik­si. Helen esimerkik­si voi pysäyt­tää sähkönku­lu­tuk­sen pump­pu­voimalois­saan ja tien­ata sil­lä joskus par­ituhat­ta euroa megawatilta.

      2. “Avaatko vähän tuo­ta? Nyt koko tal­ven ajan päivän sisäi­sis­sä pörssisähkön hin­nois­sa on ollut val­ta­vat vai­hte­lut (yli 5x ero yö- ja päivähin­nan välil­lä on ollut melko tyyp­illi­nen). Kyl­lähän tuos­sa saa jous­ta­mal­la suur­ta hyö­tyä. Lähin­nä sähkövero ja sähkön siir­tomak­sut vähen­tävät kan­nus­timia kulutusjoustoon.”

        Tarkoi­tan sitä, että Elbas ja säätösähkö­markki­nat ovat kulut­ta­jien tavoit­ta­mat­tomis­sa, vaik­ka niis­sä hin­taerot sähkön kulu­tusa­janko­hdan osalta ovat paljon isom­mat kuin El-spo­tis­sa, jos­sa huu­tokau­pataan puolen päivän jäl­keen sähkön hin­nat kaikille tun­neille seu­raavak­si vuorokaudeksi.

        Eniten sähkön kulu­tusjous­to­ja rajoit­ta­nee el-spot markki­nan osalta ihan konkreet­tis­es­ti täl­lä het­kel­lä kuitenkin se, että kukaan ei Suomes­sa myy simp­pele­jä kohtu­uhin­taisia lait­tei­ta, jot­ka saisi pis­torasian ja sähköä käyt­tävän lait­teen väli­in, joka ajoit­taisi sähkön käytön pohjo­is­maisen sähköpörssin Suomen alue­hin­nan mukaan, ja päivit­täisi itseen­sä wlanil­la päivit­täin tiedon sähkön hin­noista. Sel­l­ainen olisi teknis­es­ti erit­täin simp­peli laite. Koitin ostaa raken­nustyö­maalle sel­l­aista sähköläm­mit­ti­men ja pis­torasian väli­in, kun työ­maaolo­suhteis­sa ei ole juurikaan väliä, että minä yön tun­neista läm­mi­tys on pääl­lä ja minä pois­sa. Suomen markki­noil­ta ei löy­tynyt myyjää. Eikä maail­mal­ta oste­tul­la lait­teel­la tee mitään, joka hakee sähkön hin­nan jonkun muun maan sähkö­markki­noil­ta, mut­ta ei osaa hakea El-spot ‑hin­to­ja.

  2. Osmo.

    Tuo suo­jaus kaataisi sähkön tai suo­jauk­sen myyjiä ihan yhtä lail­la kuin kiin­teäkin sopimus, jos sähkön hin­ta pomp­paa täysin ennakoimat­tomasti ylöspäin.

    Ja onhan esimerkik­si Oomi on myynyt (kulu­tuk­sen mukaan jous­tavaa) hin­takat­toa, jon­ka poisti, kun hin­nat karka­si­vat käsistä. Se siitä suo­jauk­ses­ta sit­ten. Oomi tekikin tuot­teestaan hirvit­tävän virheen, kun myi sitä tois­taisek­si voimas­saol­e­vana taik­ka liian pitkäl­lä määräaikaisel­la. Se olisi pitänyt olla määräaikainen vuo­den tai puolen vuo­den välein tark­istet­tavalle hinnoilla.

    Mut­ta vaik­ka olenkin markki­na­t­alouden kan­nat­ta­ja, jotain mekanis­me­ja sähköpu­lan tilanteeseen pitäisi saa­da. Ei siinä ole järkeä, että vesivoimaloiden omis­ta­jat saisi­vat 3000€/MWh vaik­ka hei­dän kus­tan­nuk­set pysy­i­sivät samoina. Kyl­lä siihen joku kri­isi­a­jan leikkuri tarvi­taan, jot­ta yhteiskun­nan var­al­lisu­us ei siir­ry voimalaitosten omistajille. 

    Sään­nöstel­ty määrä ja hin­ta, sähkö kortille?

    1. Mik­si se suo­jaus kaataisi (ois­daa­van) myyjän. Yleen­sä suo­jaa­jal­la on sym­metri­nen ris­ki. Se on suo­jan­nut tuotan­toa ja kulu­tus­ta yhtä paljon. Hirvit­täviä riskikeskit­tymiä ovat nämä sähkön väl­i­tys­myyjät, joil­la ei ole omaa tuotantoa.

    2. “Mut­ta vaik­ka olenkin markki­na­t­alouden kan­nat­ta­ja, jotain mekanis­me­ja sähköpu­lan tilanteeseen pitäisi saa­da. Ei siinä ole järkeä, että vesivoimaloiden omis­ta­jat saisi­vat 3000€/MWh vaik­ka hei­dän kus­tan­nuk­set pysy­i­sivät samoina. Kyl­lä siihen joku kri­isi­a­jan leikkuri tarvi­taan, jot­ta yhteiskun­nan var­al­lisu­us ei siir­ry voimalaitosten omistajille. ”

      Tuo 3000 €/MWh on sähkö­markki­noiden sovit­tu kat­to­hin­ta. Siihen sähkön hin­ta on joskus het­kel­lis­es­ti nous­sutkin. Yli ei men­nyt sik­si, että markki­nan sään­tö­jen mukaan sen yli ei voi hin­ta men­nä. Ilman kat­toa olisi hin­ta sil­loin men­nyt muu­toin ilmeis­es­ti korkeam­mallekin. Jos spot-markki­na saavut­taa 3000 €/MWh rajan, tehore­servi aktivoituu automaat­tis­es­ti, eli sil­loin mm. eräitä keskeisiä sähkönkäyt­täjiä käytän­nössä lentää viimeistään automaat­tis­es­ti ulos , jot­ka sit­ten vas­taavasti saa­vat etukä­teen hin­noitel­lun kor­vauk­sen siitä, että sähkö heiltä sovi­tu­ista toimin­noista katkeaa tilanteessa, jos­sa markki­noil­la on paha het­kelli­nen epä­tas­apaino sähkön kulu­tuk­sen ja tar­jon­nan suhteen.

      1. ” Tuo 3000 €/MWh on sähkö­markki­noiden sovit­tu kattohinta”

        Sik­si käytinkin sitä.
        Jos hin­ta on vaik­ka kak­si viikkoa 3000€/MWh, niin kyl­lä siihen pitää vielä joku lisävero, voit­tovero tms. saa­da väli­in leikkaa­maan ansait­se­mat­tomat voitot pois. Parin viikon sähkölasku voisi omakoti­talos­sa olla jotain välil­lä 4000–8000€ ja siitä suurin osa olisi tuot­tavalle sähköy­htiölle puh­das­ta voittoa.

  3. Kysymys: kuin­ka suur­ta osaa kulut­ta­jista (siis henkilöistä) tämä ongel­ma kos­kee? Ker­rostalos­sa asu­van sähkönku­lu­tus lie­nee keskimäärin melko pieni. Kaikil­la ei ole saunaa, saunal­liset tuskin sauno­vat kovin usein. Läm­mi­tys ei ole sähköinen. 

    Itsel­läni sähköä kuluu keskimäärin 3,3 kWh vuorokaudessa. Olen ostanut Hele­niltä tuulisähköä jol­lakin pre­emi­ol­la, kos­ka sähkön hin­nal­la ei ole yhtään mitään merk­i­tys­tä budjetissani. 

    Ensi vuon­na siir­rymme 200 asun­non ker­rostalos­samme maaläm­pöön. Sil­loin sähkön hin­nal­la voi olla merk­i­tys­tä — ja läm­mi­tyk­semme tar­joaisi sato­jen kW ver­ran jous­toa. Täy­tyykin jutel­la hal­li­tuk­sen kanssa asiasta.

  4. Suomes­sa hyvin korkean kulu­tuk­sen aiko­ja on melko rajal­lis­es­ti ja kulu­tusjous­ton paran­t­a­mi­nen olisi kustannustehokasta. 

    Viiden viimeisen vuo­den aika­jak­sol­la Suomen kulu­tuk­ses­sa Kulu­tushuip­pu — 1000 MW välil­lä on kulu­tus ollut 44 h vuodessa eli alle 2 vrk. Kulu­tushuip­pu — 2000 MW on ollut hie­man alle 13 vrk vuodessa. Kulu­tusjous­ton paran­t­a­mi­nen on var­masti kus­tan­nuste­hokkain tapa ratkaista täl­laiset tilanteet. 

    Spot jous­tossa on se ongel­ma yleisel­lä tasol­la, että hin­ta määräy­tyy edel­lisenä päivänä kuin kulu­tus. Spot hin­nan muo­dos­tus vai­heessa tulisi kulu­tusjous­to jotenkin olla var­maa, että sähköy­htiö voisi sen kulu­tusen­nus­teessa huomioi­da eikä sen tarvisi riskiä kan­taa että kuin­ka kulut­ta­ja toimii.

  5. Hal­li­tus kuulee kansalais­ten hädän ja alkaa tuke­maan Etelä-Kore­an sähkön­tuotan­toa. Sit­ten voivat olla mukavasti siel­lä lämpimästi suo­ma­lais­ten verora­hoil­la kas­vatet­tu pos­su masussa.

  6. Ensim­mäi­nen reak­tio oli että onpas tehty hienot him­melit tuo­hon sähkön­myyn­nin tuomisek­si markki­noiden piiri­in. Mut­ta sit­ten alkoi val­je­ta tosi­aan että tässähän on kam­mot­tavia kan­nusti­non­gelmia tosi­aan. En sano että ener­giay­htiöt oli­si­vat aja­mas­sa yhteiskun­ti­in katas­tro­fe­ja jot­ta sähköstä saataisi­in oikeasti pulaa ja omat voitot pil­vi­in (kuten oikeis­to­henkilöt jak­sa­vat muis­tut­taa, osakey­htiön ain­oa tarkoi­tus on tehdä voit­toa, joten mik­sikäs ei varsinkaan jos ei jäisi kiin­ni…), mut­ta mie­lenki­in­toisen kirjan/elokuvan tari­nan siitä ainakin saisi aikaisek­si näil­lä mekanismeilla…

    Näin pitäisi tehdä myös kulu­tuk­sen osalta. Jos sähköläm­mite­tyssä omakoti­talos­sa asu­va koti­talous käyt­tää sähköä 400 kWh/ vrk, se voitaisi­in suo­ja­ta vaik­ka 10 c/kWh hin­taan. Jos hin­ta nousee euroon /kWh, suo­jaus mak­saisi kor­vaus­ta 380 euroa/vrk aivan siitä riip­pumat­ta, käytetäänkö sähköä vai ei. Koti­talouden taloudelli­nen tilanne on tur­vat­tu, mut­ta sen kan­nat­taa alen­taa huonei­den läm­pöti­laa ja vält­tää saunomista. 

    Elikästä käytän­nössä osta­jat ostaisi­vat kiin­tiöitä. Mainit­tu ostaisi ennakkoon 400kwh/vrk mainit­tuina päiv­inä, ja hän voi joko päät­tää käyt­tää kiin­tiön­sä, tai myy­dä sen eteen­päin (mainit­se­masi kor­vaus). Jotenkin näin?

    Mut­ta miten se ost­a­mi­nen käytän­nössä tapah­tu­isi? Tuskin päivit­täisel­lä huu­tokau­pal­la kuten nyt pörssisähkössä kai on?

    Suo­jauk­si­a­han mon­et oli­vat jo nyt osta­neet pörssisähköi­hin, mut­ta selvisi toki että se oli vain suuri hui­jaus sähkön­myyjäyri­tyk­siltä kun ne yksipuolis­es­ti vain ilmoit­ti­vat että suo­jaus ei enää päde kun vih­doin sähkönos­ta­ja siitä olisi hyö­tynyt. Lait ainakin pitäisi pikim­miten lait­taa kun­toon että yri­tyk­set eivät voi jatkos­sa täl­lä taval­la kulut­ta­jia hui­ja­ta, ainakaan kovin kevein perustein (esim. että sopimuk­sen tuol­lainen purkami­nen tarkoit­taisi että sopimus­rikko­muk­ses­ta pitää mak­saa tun­tu­va kor­vaus). Jälleen yksi naula harhaku­vitelmille että sään­te­ly on vain pahas­ta ja vapaat markki­nat ovat avain onneen, kun selvästikin kulut­ta­jil­la ei ole yhtä hyviä resursse­ja omien etu­jen ajamiseen sopimusti­lanteessa kuin suuril­la yrityksillä.

  7. Ener­gia­markki­nat ovat kai osa­puilleen saman­tyyp­pisen sijoit­tamisen ja speku­loin­nin kohteena kuin muutkin hyödyk­keet ja arvopa­per­it. Perusidea taustal­la on yksinker­tais­es­ti se, että ener­gian tai raa­ka-aineen toim­i­tus­sopimus on sito­va, mut­ta toim­i­tushetken hin­ta saat­taa vai­hdel­la. Niin­pä käytetään eril­lisiä hin­ta­sopimuk­sia, joil­la hin­nan­muu­tok­sen ris­ki siir­retään eteen­päin kol­man­nelle osa­puolelle, joka taas voi myy­dä sen jälleen eteen­päin. Kuten blog­itek­sis­sä tode­taan, ris­ki voi olla teo­ri­as­sa jopa ääretön. Taustal­la ole­van hyödyk­keen toim­i­tus­sopimus on sito­va, joten niistä johde­tut hin­ta­sopimuk­set (futu­u­rit ym. johdan­naiset) ovat niin ikään sitovia. Vakavaa häir­iöti­lan­net­ta varten on min­un nähdäk­seni vaikea luo­da mitään mekanis­mia, joka pelas­taisi kaik­ki — jollekin se jät­tiläistap­pio jää mak­set­tavak­si. Viime kädessä val­tio tai val­ti­oli­itot kan­tanevat sys­teemi­ta­son riskit. Tilan­net­ta voisi ver­ra­ta ydi­non­net­to­muu­teen, mikään vaku­u­tusy­htiö ei oman käsi­tyk­seni mukaan sitoudu etukä­teen sel­l­aisia korvaamaan.

  8. Vähän jäi epä­selväk­si tuon sään­te­ly­menetelmän kokon­aisu­us, mut­ta jos sähköt on poik­ki koko maas­ta, niin mil­lään rahal­la niitä ei palaute­ta. Sen sijaan raha tar­joaa vahin­gonko­r­vauk­sen vai­h­toe­htois­t­en ener­gialähtei­den käytölle, puun polt­tamiselle yms.

    > Pari viikkoa tuhan­nen euron hintaista
    > sähköä ja kaik­ki sähkön välit­täjät ovat
    > konkurssissa

    Kun sään­te­ly siis joka tapauk­ses­sa on toteutet­ta­va, niin mikä vika on sel­l­aises­sa menet­telyssä, että todel­la annetaan kaikkien sähkön­myyjien men­nä konkurssi­in. Onhan sekin yksi tapa vali­ta ne joille annetaan sähköä ja joille ei.

    – Tästä tietenkin on asial­lista tiedot­taa näkyvästi niin sähkön­myyjille kuin kuluttajillekin.

    Ei pidä edes uskotel­la että sähkö kyl­lä riit­tää. Pop­pakon­stien kek­simisen sijaan resurssit kan­nat­ta käyt­tää ennakol­ta varautu­miseen sen tilanteen edessä, että kaik­ki sähkön myyjät ovat konkurssissa.

    Sit­ten on vielä suuri joukko kulut­ta­jia, joille sähkön hin­nal­la ei ole mitään merk­i­tys­tä: sos­sun tuel­la elävät kansalaiset. Miten hallintokoneis­ton pitää kohdel­la heitä?

  9. Voin pal­jas­taa nyt tietämät­tömyyteni otsikon aiheesta, mut­ta vapaa-ajan asun­toni viimeisin sähkölasku tam­mi-helmiku­ul­ta oli sähköen­er­gian osalta 109 euroa ja siir­tomak­su n 240 euroa .

      1. Kyl­lä, mut­ta jotenkin se on sidot­tu ener­gian kulu­tuk­seen, kos­ka on kesäl­lä paljon pienem­pi. Tarkoi­tan vain sitä, että vaik­ka sähköä kau­pat­taisi­in mil­lä mekanis­mil­la tahansa, ainakin Järvi-Suomes­sa verkon ylläpi­to mak­saa myös kulut­ta­jalle paljon.

      2. Riip­puu sopimuk­ses­ta. Nykyään moni ostaa sähkönkin paket­ti­hin­taan, tyyliin:
        https://www.lumme-energia.fi/sahkosopimus/sahkopaketti

        Sel­l­aises­sa sähkön han­k­in­tatavas­sa on ilmeis­es­ti ollut monia etu­ja etenkin sosi­aal­i­tukia saav­ille. Jos esim. asuu edullises­sa vuokra-asun­nos­sa (tai omis­tusasun­nos­sa), jos­sa ener­gia mak­se­taan erik­seen, ei ener­gias­ta huomioi­da juuri mitään asum­istues­sa. Mut­ta jos vuokranan­ta­ja tekeekin sähköstä paket­ti­sopimuk­sen, ja sisäl­lyt­tää sen vuokraan, ener­gia­meno voidaan huomioi­da täysimääräis­es­ti asum­istues­sa — jos asum­istuen menokat­to ei ylity.

        Eril­listä ener­gialaskua mak­sav­il­la sähkölaskus­ta puolestaan leikataan iso osa toimeen­tu­lotues­sa tal­ven kylmimp­inä kuukausi­na usein pois. Elämisku­luis­sa on isot erot kesän ja tal­ven välil­lä sil­loin, jos mak­saa ener­gian erik­seen, mut­ta Kelan vuokra­menonor­mi on kuukausi­ta­solle laa­dit­tu, eli sil­lä ole­tuk­sel­la, että vuokranan­ta­ja tasaisi ener­gia­menot vuo­den ympäri. Jos sähköstä mak­saa erik­seen, normin sisään mah­tuu vuosi­ta­sol­la parem­min, kun saa sähkölaskua tasat­tua kesälle, jos­sa kus­tan­nuska­so on usein muu­toin selvästi talvea pienempi.

        Sel­l­aisen sopimus­mall­in yksi puoli on toisaal­ta se, että jos ei sähköä yhtään käytä, lasku juok­see silti. Mut­ta monel­la Kelan tukia saa­va on mil­tei pakotet­tu tekemään sen tyyp­pisen sopimuk­sen, jos Kela ei muu­toin huomioi tal­ven sähkölaskua. Tosin sähkön­myyn­ti­in liit­tyy muis­sakin sopimus­mall­eis­sa usein ainakin jonkin­lainen perus­mak­su, joka juok­see, vaikkei sähköä käyt­täisikään. Mut­ta se on selkeästi pienem­pi kuin paket­ti­hin­noitel­lus­sa sähkössä, jon­ka hin­noit­telumalli on laajakaistatyyppinen.

  10. Sähkö­markki­na ekanis­mimme ei ole enää tätä päivää. Vielä viime vuosi­tuhan­nel­la se saat­toi teo­ri­as­sa toimia, joskin käytän­nössä huonos­ti. Sil­loin oli käytet­tävis­sä usei­ta eri­laisia tuotan­totekni­ikoi­ta, mm. fos­sil­lis­ten polt­toa, ja ne ero­si­vat toi­sis­taan eri­laisil­la muut­tuvil­la kus­tan­nuk­sil­la ja eri­laisil­la kiin­teil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Voiti­in lasken­nal­lis­es­ti osoit­taa, että kaik­ki opti­maaliseen palet­ti­in kuu­lu­vat tuot­ta­jat saisi­vat pitkäl­lä aikavälil­lä kaik­ki kus­tan­nuk­sen­sa katet­tua, ja sähkön toim­i­tus­var­muus toteu­tu­isi markki­na­toim­i­joiden hyvil­lä päätöksillä. 

    Nyt olemme tilanteessa, mis­sä muut­tuvat tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat perin halpo­ja suh­teessa kiin­teisi­in kus­tan­nuk­si­in. Tuotan­toka­p­a­siteet­ti tuot­taa sat­un­nais­es­ti tai täysil­lä (ydin­voima), mut­ta ei lainkaan kulu­tuk­se­ta riip­pu­vasti. Säätävää kap­a­siteet­tia ei ole riit­tävästi, joten sähkön hin­ta nousee usein hallinnol­lis­es­ti asetet­tuun ylära­jaan. Tilanne on tyy­dyt­tävä vaikka­pa tuulivoiman tuot­ta­jalle, mut­ta kestämätön sähkön käyt­täjälle. Sähkö­markki­namekanis­mi on pakko pan­na täy­del­lis­es­ti uusiksi.

    Osmon mainit­se­ma sähkön tuotan­non ja tuon­nin olema­ton kri­isi­valmius on valitet­ta­va tosi­a­sia. Sitä ei het­kessä kor­ja­ta. Sähkön sään­nöste­lylle ei nyt ole vaihtoehtoja.

  11. Sähköjob­bari fir­mat taita­vat olla vas­taavis­sa “liikemiesten” käsis­sä mitä esim. pikavippifirmat.

    Sit job­bari voi rak­en­taa sähköjob­bar­i­fir­ma ryp­pään olemat­toma­l­la oma­l­la pääo­ma­l­la, joka fir­mal­la on eri­lainen riskiprofi­ili, eli aina joku niistä tuot­taa hyvää voit­toa. Ei hait­taa vaik­ka yhdek­sän kymmen­estä tekee konkat mut­ta yksi niistä tekee kovat voitot vaik­ka muu­ta­man kuukau­den aikajänteellä.

    Itsel­lä on isohko ihan nor­mi omakoti­ta­lo vuodelta ‑88 ja läm­mi­tyk­senä ilmaläm­pöpump­pu. Sähköö menee vuosit­tain 10 tuhat­ta KWH tai alle riip­puen lähin­nä tal­ven kylmyy­destä. Viime vuon­na ennä­tysvähän 8200 kwh. Ilman puiden tai muunkaan polttamisia.

    Eli puheet jostain sato­jen kilo­wat­tien päiväku­lu­tuk­ses­ta ovat utopis­tisia, ellei asu jos­sain palat­sis­sa. 9000 kwh kun jakaa vuo­den päivien määräl­lä päädymme noin 25 kilo­watin keskimääräiseen päiväku­lu­tuk­seen.. tämä siis Turus­sa, jos­sa on suomen lämpim­impiä talvia.Lämmityskaudella siis joku yleen­sä max 60 kwh jos ulkona on yli 15 c pakkas­ta ja ei-läm­m­mi­tyskaudel­la ehkä vain 10 kwh/ vrk…joka koos­t­uu ruuan­laitos­ta ja eri härvelei­den käyt­tämis­es­tä ja vaikka­pa ilman­vai­h­tokoneen pyörittämisestä.

    1. ” Sähköö menee vuosit­tain 10 tuhat­ta KWH tai alle r”

      Yksikkö sinä asut ja vietät paljon aikaa mökil­lä tms?

      Meil­lä kuluu sähköä enem­män ihan ilman lämmitystäkin.

      1. Voisiko olla olla osoi­tus ilmaläm­pöpumpun hyödyistä.?

      2. näin on fak­tat, vuo­den ympäri asumme minä ja vaim­mo ja elukat täs taloos. eikä ulko­maan­matko­ja tai mökkei­ilyjä eikä polt­topui­ta.. läm­mintä vet­tä menee aika vähän, kun ker­ran 2 viikos kylvyssä vain ammeessa ja sil­loinkin vain ehkä 17 sent­tii ammees vet­tä. ja kylmälait­teet ja se sähköl­lä toimi­va vesi­boi­leri olen lisä läm­mön eristänyt. talo on 2 ker­roksi­nen ja kuu­tiomainen, eli jäähdyt­tävää ulkopin­ta alaa on aika vähän, ja aurinkoinen mut­ta vähä­tu­u­li­nen paikka..thätit, dude. ylä-välikat­tokin on lisälämmöneristetty

        on mul näistä for­tu­min sivuil­la nyt 8 vuo­den ajal­ta fak­tat ja kulu­tustiedot, voin todis­taa kaiken, jos tarvii

        asutko ite jos­sain L‑mallisessa 70 luvun yksta­soises­sa vale­sokke­li tasakat­to tönössä? joo tiijän niis mnee hel­vetisti lämmityskuluja

      3. ” Voisiko olla olla osoi­tus ilmaläm­pöpumpun hyödyistä.?”

        Kyl­lä meil­läkin on sellainen.

        Onko sin­ul­la sit­ten käyt­töve­den läm­mit­tävä pumppu?

  12. Tekni­ik­ka & Talous 18.3. ker­too VTT:n kehit­tämästä “kulut­ta­jien jous­tosähkön markki­na­paikas­ta”, jos­sa on käytän­nössä sama idea eli voi myy­dä sähköä jota ei käytä (?). Kuu­lostaa hul­lul­ta, mut­ta peruste­lut ovat loogiset.

  13. niin ja tiet­ty, että tässä 150 m² talos pääsee 10000kwh vuosikul­tuk­seen, niin talon sisäi­nen läm­pö on myös aika alhainen. eli mis­sä ei paljoo oleil­la eli tekniset ja pesutilat..ei läm­mi­tys­tä eli talvisin joku15 c, makkareis­sa ehkä 17 ja mis­sä eniten oleil­laan niin voi olla sit 20,4 c. alak­er­ras­sa kun on Ilp­pi, niin sieltä por­taikos­ta läm­pö nouss­soo ylös ja yläk­er­ta lämpiää siis taval­laan itses­tään haha­hah, ja alak­er­rran kat­to lämpiää, joka on sit­ten yläk­er­ran lat­tia niin…hah..

    1. Eli säästeliäs elämän­ta­pa, ei ylen­palt­tista kuumal­la vedel­lä lotraus­ta, asumat­tomien tilo­jen läm­mi­tys alas ja oleske­lu­ti­latkin kohtuulämmössä(on myös ter­veel­listä!) ja arvaan, että myös ns. mukavu­us­läm­mi­tyk­siä (lat­tialäm­mi­tys­tä sähköl­lä) ei ole? Tästä tulee mieleeni oma lapsuus/nuoruus rin­ta­mami­estalos­sa jos­sa varsinkin talvel­la kovil­la pakkasil­la säädelti­in asum­ista ja läm­pöjä juuri näin eikä siitä mitään huono­ja muis­to­ja ole jäänyt. Eli kulu­tus­tavois­sa ja ‑jous­tois­sa on paljon meil­lä säästöpo­ten­ti­aalia eikä tarvit­sisi mure­htia sähkön riit­tävyy­destä ja hin­nas­ta niin kovasti niiden muu­ta­man tal­ven huip­pu­pakkasvi­ikon aikana. Eli esim. sähkösaunomi­nen tauolle ja pyyk­in­pe­su min­imi­in sik­si aikaa ja villasukkaa/paitaa ylle!

      1. Juu…no lat­tia-sähköläm­pö sys­teeme­jä on, mut ei niitä täs talos käytetä eikä kan­natakkaan. Ei kylp­päris­sä tartte mitään lat­tialäm­pöjä jos ei tol­skaa sitä vet­tä lat­tialle paljookaan! kylp­päiristähän myös läm­pö menee usein suo­raan harakoille pois­to ilmavent­ti­ilistä… eikä muual­lakan. Eikä kan­natakkaan turhaan lat­tialäm­mitel­lä, huo­mat­ta­va osu­us menee suo­raan talon alle ruokki­maan mikro­bikasvus­toa läm­möl­lään myös.

        Lisää vaatet ja vil­la­sukki­ii vaan, niin kyl­lä pärjää!..Niin se 8200 kwh vuo­den kulu­tus oli siis 2020, jol­loin talvi oli leudohko

  14. JOs viel­lä huonom­maks mänöö, tarvii sit lin­noit­tau­tuu yhteen huoneeseen, siinä mis­sä on varaa­va tak­ka ja poltel­la klapei, ja kaik­ki ovet kiin­ni mui­hin huoneisi­in ja pistää jol­lain pres­suil­la koko yläk­er­ta pois käytöstä„ siis lämmityskaudeksi

  15. Mut­ta eihän hintasuojaus+pörssisähkö ratkaise mitään, se on vain kiin­teähin­tainen sähkö­sopimus jon­ka hin­ta jous­taa alaspäin sil­loin täl­löin. Ja se vaku­u­tuk­sen suo­jahin­ta on pakko nos­taa niin korkeak­si, ettei kryp­tolouhin­ta ole kan­nat­tavaa. Tämä hin­tara­ja vai­htelee kryp­tomarkki­noiden kul­loisenkin tilanteen mukaan, mut­ta tullee ole­maan useim­miten jo selvästi sen sähköläm­mit­teisen omakoti­talon omis­ta­jan kipu­ra­jan yläpuolella.

  16. Nyt on kyl­lä pohjo­is­maiset sähkö­markki­nat kään­tyneet mie­lenki­in­toisik­si. Suomen alue­hin­ta on kään­tynyt tänä vuon­na alem­mak­si kuin mitä sys­teemi­hin­ta on. Aiemp­ina vuosi­na tilanne on ollut yleen­sä niin päin, että Suomes­sa on mak­set­tu lisähin­taa Ruot­si­in ja sys­teemi­hin­taan näh­den. Eli nyt vajaan pohjo­is­maisen siir­toka­p­a­siteetin ansioista suo­ma­laiset säästävät sähkölaskuis­sa, kun aiem­min se oli toisin päin. Tilan­net­ta on ilmeis­es­ti kään­tänyt suo­ma­laisen sähkön­tuotan­non omavaraisu­u­den nousu, mihin on vaikut­tanut mm. Olk­ilu­odon ydin­voimala, vaikkei se toi­mi vielä edes täy­del­lä tehollakaan.

Vastaa käyttäjälle Dickie Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *