Putinin sodalla ei voi perustella turpeen polttoa

Putinin sota on nos­tanut esille Euroopan riip­pu­vu­u­den Venäjän maakaa­sus­ta. Maakaa­sua käytetään Suomes­sa vähän – itse asi­as­sa sitä käyt­tää lähin­nä Helen oy, eikä sekään käytä juuri lainkaan näil­lä hin­noil­la ja Neste öljyn jalostuksessa.

Suomen keskus­ta kuitenkin esit­tää, että maakaa­sun saan­ti­vaikeuk­sien takia on alet­ta­va taas polt­taa turvet­ta. Onko kuviteltavis­sa mitään asi­aa, joka ei Keskus­tan mielestä puoltaisi turpeen polttoa?

Aja­tus on aivan hölmö.

Maakaa­sun käyt­täjät, Helen oy tai Neste oy, eivät kumpikaan voi kor­va­ta maakaa­sua turpeella.

Huolto­var­muu­den kannal­ta turve häviää jopa kivi­hi­ilelle. En tarkoi­ta, että kivi­hi­ili on paras vai­h­toe­hto, mut­ta turpeen pudot­tamisek­si pois laskuista riit­tää jo se, että se on vai­h­toe­htona jopa kivi­hi­iltä huonompi.

Vaik­ka kivi­hi­ilen hin­ta on nous­sut, sen vero­ton hin­ta on ener­giayk­sikköä kohden selvästi alem­pi kuin turpeen. Kun laskemme kansan­taloudel­lista hin­taa, vero­ton hin­ta on tietysti ratkaiseva.

Turvet­ta ei voi varas­toi­da pitkäk­si aikaa, vaan sitä on poltet­ta­va vuosit­tain. Tämä tulee sekä kalli­ik­si, että saas­tut­taa. Siis pelkkä varautu­mi­nen tuot­taa päästöjä. Jos sen sijaan oste­taan iso kasa kivi­hi­iltä, se säi­lyy päästöjä aiheut­ta­mat­ta kri­isiä odot­ta­mas­sa läh­es ikuisesti.

Jos var­muus­varas­toi­hin joudu­taan tur­vau­tu­maan, sil­loinkin kivi­hi­ilen päästöt ovat pienem­mät ener­giayk­sikköä kohden kuin turpeen päästöt. Tässä tosin ero on vain 10 % kivi­hi­ilen hyväksi.

Tapani Ruoka­nen esit­ti twit­teris­sä, että turpeen polton mah­dol­lis­tamisek­si se pitäisi määritel­lä uusi­u­tu­vak­si ener­gialäh­teek­si. Täl­lainen päätös pitäisi tehdä luon­non­lain säätämisjärjestyk­sessä, kos­ka mil­lään järkeväl­lä aika­jän­teel­lä turve ei ole uusi­u­tu­va. Ehkä tuhan­nen vuo­den aika­jän­teel­lä osit­tain uusi­u­tu­va, mut­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta on hie­man kovem­pi kiire. Jot­ta se vapau­tu­isi päästökau­pas­ta, päätös pitäisi tehdä EU-elimis­sä. Siihen ei koti­mais­ten lain­säätäjien val­ta riitä. Kos­ka turpeen päästöt ovat niin suuret, päästökaup­pa tekee sen polt­tamis­es­ta järkyt­tävän kallista.

Turpeen polt­to tulee kalli­ik­si ilmas­tolle ja kalli­ik­si kansantaloudelle.

Lisäk­si kivi­hi­ili ei pilaa vesistöjä toisin kuin turvetuotanto.

168 vastausta artikkeliin “Putinin sodalla ei voi perustella turpeen polttoa”

  1. Venäjän haket­ta ja pel­let­tiä sil­lä kai on ajatel­tu kor­vat­ta­van. Kivi­hi­ili ei var­maan sovel­lu kaikki­in sisä­maas­sa ole­vi­in kaukolämpölaitoksiin.

    1. Juuri näin.
      Kor­vatkoon Helen puut­teen­sa mil­lä tah­too, mut­ta maakun­nis­sa on val­ta­va määrä turvet­ta käyt­täviä voimaloi­ta ja turve on halpaa.
      Lisäk­si turve on ilmas­toys­täväl­lisem­pää kuin mikään fos­si­ili­nen, sil­lä 10 milj.m3 jyrsin­turpeen polt­ta­mi­nen tuot­taa vain 3 milj.tn hiilid­iok­sidia ja sille on tur­ve­nielu­ja 3‑kertainen määrä yhteen­sä ‑12 milj.tn/v.
      Venäjän fos­si­ilis­ten tuon­nin kor­vaami­nen turpeel­la riit­tää jyrsin­turvet­ta noin 30 milj.m3 , jolle on ole­mas­sa nielukin ja nyky­is­ten nestemäis­ten polt­toainei­den kor­vaami­nen, sil­lä niiden valmis­t­a­mi­nen on hyvin kan­nat­tavaa jo 60..70 dol­lar­in bar­relin hinnalla.

      1. Turpeen polt­ta­jan pitää tietysti ostaa päästöjään vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia, mikä tekee turpeen poltos­ta aika kallista.

  2. Halu­aisin kuul­la Soin­in­vaar­al­ta läh­teen väit­teelle “Lisäk­si kivi­hi­ili ei pilaa vesistöjä toisin kuin turve­tuotan­to.” Mil­lä perus­teel­la kivi­hi­ili ei muka pilaa vesistöjä?

    Ver­tailun vuok­si voisi ottaa vaikka­pa sitaatin yhdestä van­has­ta ja kohta­lais­es­ti siteer­auk­sia kerän­neestä artikke­lista kivi­hi­ilen vesiä pilaavia vaiku­tuk­sia koskien, jon­ka tiivis­telmässä on todet­tu esim.

    “It degrades the water qual­i­ty of the region in terms of low­er­ing the pH of the sur­round­ing water resources and increas­ing the lev­el of total sus­pend­ed solids, total dis­solved solids and some heavy met­als. In non acidic mines, water qual­i­ty shows high hard­ness, TSS and bac­te­r­i­al con­t­a­m­i­nants. The leachate water from over­bur­den dump are found enriched in met­al con­cen­tra­tion espe­cial­ly Fe, Cu, Mn and Ni except in one of the clayey dumps. High val­ues of hard­ness of mine water reduces it’s util­i­ty in domes­tic pur­pos­es. The arti­cle illus­trates the qual­i­ty of acidic and non acidic minewa­ter and leachate char­ac­ter­is­tics of open­cast coal min­ing OBdumps. Pol­lu­tants such as TSS, TDS, oil and grease and heavy meta­lare found in the coal min­ing waste effluents.”
    https://link.springer.com/article/10.1023/A:1012083519667

    Kivi­hi­ilen osalta Suomes­sa ener­gia­toim­i­jat eivät ole halun­neet nos­taa ongelmista esi­in julkiseen keskustelu­un yleen­sä kuin korkein­taan kasvi­huonekaa­supäästöpuol­ta, ja sitäkin vas­ta muiden reagoitua, mut­ta kan­sain­välisessä kir­jal­lisu­udessa on puhut­tu mm. hiilikaivostyön­tek­i­jöi­den ter­veysongelmista ja tap­atur­mista, vesiym­päristö­jen tuhoamis­es­ta hiilikaivos­toimin­nan yhtey­dessä, maan vajoamis­es­ta, kaivosjät­tei­den hävit­tämiseen liit­tyvistä ongelmista sekä ilmansaasteista.

    Eikö Hele­nil­lä ole infor­moitu siitä, että kivi­hi­ilen tuotan­to on eri puo­lil­la maail­maa pilan­nut vesistöjä?

    1. Mut­ta Suomes­sa ei tuote­ta kivi­hi­iltä, sen sijaan turpeen nos­tol­la on välit­tömiä vaiku­tuk­sia vesistöi­hin, samen­tu­mi­nen, rehevöi­tymi­nen. Esim. Puu­la, mon­et muutkin.

      1. Tästä linkistä voit päivit­tää tietosi turvekent­tien vesiensuojelusta.

        https://docplayer.fi/154592179-Vesiensuojelu-on-oleellinen-osa-nykyaikaista-turvetuotantoa.html

        “TURVETUOTANNON VESIENPUHDISTUKSESSA
        vedestä pois­te­taan val­taosa kiin­toaineesta ja rav­in­teista luonnon
        omil­la pros­es­seil­la. Vesien­puhdis­tus alkaa sarkao­jis­sa ja jatkuu kokoo­jao­jis­sa, laskeu­tusaltais­sa sekä lopuk­si joko pin­tava­l­u­tus ken­til­lä, kosteikoil­la tai kasvillisuuskentillä. ”

        Tekni­ikat ovat kehit­tyneet sit­ten ‑60-luvun, jos­ta useim­mil­la tun­tuu ole­van viimeisim­mät tiedot.

      2. Turvesuot ovat niin gigant­ti­nen rasite vesistöille, että se ei katoa sil­lä, että suurin osa mak­si­maalis­es­ta haitas­ta tor­ju­taan. Jär­jeste­lyt eivät kestä “odot­ta­mat­to­mia” olo­suhtei­ta, joi­hin jokunen aika sit­ten las­ket­ti­in lumen yllät­tävä ulami­nen kevääl­lä, joka sai altaat tul­vi­maan sel­l­aisi­naan vesistöihin.

      3. Noin toki on, että vesistö­vaiku­tuk­set kohdis­tu­vat turpeen osalta välit­töminä vaiku­tuksi­na Suomeen ja kivi­hi­ilen osalta jäävät lähin­nä ulko­maille, jos niitä eri­tyis­es­ti ulko­mail­la ole­vis­sa avokai­vok­sis­sa esiintyy.

        Kivi­hi­ilen tuotan­nol­la avolouhoksin on rapor­toitu olleen välit­tömiä vaiku­tuk­sia vesistöihin:
        https://pubs.acs.org/doi/full/10.1021/es301144q
        Myös jotkut ympäristöjär­jestöt ovat pystyt­täneet eril­lisiä artikkelei­ta käsit­telemään tuhoisia vaiku­tuk­sia maail­man vesiresurs­sei­hin, kuten:
        https://www.greenpeace.org/international/story/21524/3‑ways-coal-is-depleting-the-worlds-water-resources/

        Blog­itek­stis­sä ei väitet­ty, että kivi­hi­ilen vesistöä pilaa­vat vaiku­tuk­set jäävät Suomen rajo­jen ulkop­uolelle, vaan väitet­ti­in, että kivi­hi­ilel­lä ei olisi vesistöjä pilaavia vaiku­tuk­sia, toisin kuin turpeel­la. Vaik­ka ener­giay­htiöt ovatkin usein tavan­neet olla hil­jaa polt­toainei­den tuotan­toon liit­tyvien toim­i­tusverkos­to­jen­sa haitalli­sista paikalli­sista ympäristö­vaiku­tuk­sista, se ei tarkoi­ta sitä, etteikö kivi­hi­ilel­lä olisi mon­es­sa kivi­hi­iltä tuot­tavas­sa maas­sa toden­net­tu olleen tai yhä ole­van haitallisia vaiku­tuk­sia mm. juuri vesistöihin.

      4. Minä tarkoitin, että kivi­hi­ilen var­muus­varas­tos­ta ei ole vaiku­tuk­si­in vesistöi­hin Suomessa.

      5. “”“Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahu­muk­sisia ja väriltään vain hie­man ruskeahkoa. Hap­pi­ti­lanne on järvessä hyvä. Seu­ran­tatiedon mukaan suurin osa jär­vestä on rehevyys­ta­soltaan lähin­nä karu. Virk­istyskäyt­tö luok­i­tuk­sen mukaan järvi kuu­luu luokkaan erinomainen. “””

        Lain­aus linkistä Puula:

        https://www.jarviwiki.fi/wiki/Puula_(14.923.1.001)

    2. Helsingis­sä kaa­sun käyt­tö näyt­tää siis­tiltä. Ei ole näkyviä kivi­hi­ilika­so­ja. Ilmas­to­vaiku­tuk­ses­sa pitäisi ottaa huomioon myös maakaa­sun tuotan­non vaikutukset.

      Wikipedia:
      “Mui­hin tärkeisi­in fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ver­rat­tuna maakaa­su aiheut­taa kuitenkin suh­teel­lis­es­ti enem­män päästöjä polt­toaineen tuotan­non ja kul­je­tuk­sen aikana, mikä tarkoit­taa, että elinkaaren aikana sen kasvi­huonekaa­supäästöt ovat noin 47% korkeam­mat kuin suo­rat päästöt kulutuspaikalta[24].”

    1. Kyl­lä EU:sta saa kivihiiltäkin.

      EU on kotimarkkina-alue.

      1. Helenin kivi­hi­ili tuli Venäjältä, joka sai rahaa sotimiseen Ukrainassa. 

        Ener­giay­htiö Helen ilmoit­ti tiis­taina, että se ostaa tois­taisek­si kivi­hi­ilen­sä muual­ta kuin Venäjältä, kos­ka Venäjä on hyökän­nyt Ukrainaan. Yhtiö nou­dat­taa kul­loinkin voimas­sa ole­via pakot­tei­ta. Sana tois­taisek­si ker­too, että sodan lop­ut­tua palat­ta­neen ostoon Venäjältä. Maa tarvit­seekin rahaa saat­taak­seen sotavoimat ehom­paan kun­toon sodan jälkeen.

        Venäjä sai meiltä vuosikaudet puskuri­ra­haa , jol­la nyt pystyy soti­maan. Senkin vuok­si olisi nyt hyvä lopet­taa hak­keen ja puun tuon­ti Venäjältä.

        Sak­sas­sa vihreät sai­vat aikaan ydin­voimas­ta luop­umisen ja nyt maa on riip­pu­vainen Venäjän maakaa­sus­ta. Asiantun­ti­joiden mukaan kor­vaa­vat läh­teet ja LNG-kaa­su ovat käytössä aikaisin­taan kol­men vuo­den kuluttua.

        Täl­laisen vält­tämisek­si Suomen tulisi kehit­tää ener­giao­mavaraisu­ut­ta, jos­sa turve on yksi mah­dol­lisu­us. Muis­te­taan­pa nyt sekin, että turvet­ta kas­vaa enem­män kuin sitä jyr­sitään .Turvepääo­ma kas­vaa vuosit­tain 2,7 ker­taisek­si ver­rat­tuna nykykäyttöön. 

        Kivi­hi­ilen louhin­nas­sa on tun­nustet­ta­va tosi­a­sia, että siinä pois­te­taan mil­jar­di­en vuosien hiilin­ielua, jon­ka alku­peräisen hiilen määrää ei ole pystyt­ty laske­maan. Tai var­masti on, mut­ta en ole näh­nyt laskelmaa.

      2. Koment­ti Emilille:

        Sak­san vihreät ovat aika nopeasti päivit­täneet kan­tansa eneriakysymyksissä.

        Reuters: Nuclear, coal, LNG: ‘no taboos’ in Ger­many’s ener­gy about-face

        BERLIN, Feb 27 (Reuters) — Ger­many sig­nalled a U‑turn in key ener­gy poli­cies on Sun­day, float­ing the pos­si­bil­i­ty of extend­ing the life-spans of coal and even nuclear plants to cut depen­den­cy on Russ­ian gas, part of a broad polit­i­cal rethink fol­low­ing Moscow’s inva­sion of Ukraine.

        Ger­many is also weigh­ing whether to extend the life-span of its remain­ing nuclear pow­er plants as a way to secure the coun­try’s ener­gy sup­ply, the coun­try’s econ­o­my min­is­ter Robert Habeck, a mem­ber of the Greens, said.

        Habeck also said let­ting coal-fired pow­er plants to run longer than planned was an option, throw­ing into doubt Ger­many’s ambi­tious exit from coal, which is planned for 2030.

        “There are no taboos on delib­er­a­tions,” Habeck said, adding that it was Ger­many’s goal to ulti­mate­ly choose which coun­try will sup­ply its energy.

        Samaan aikaan Suomes­sa aje­taan ilmas­to­lakia kuin käärmestä pyssyyn ihan kuin toim­intaym­päristössämme ei olisi tapah­tunut minkään laista muu­tos­ta viimeaikoina…

  3. Suomes­sa olisi ollut Talvi­so­dan ja Jatkoso­dan aikana teknolo­gia valmis­taa turpeesta ben­si­iniä (jos­ta oli huu­ta­va pula). Teknolo­gian kehit­täjä pro­fes­sori Gustaf Komp­pa käyt­ti sota-aikana omas­sa auto­mo­bi­ilis­saan turveben­saa. Mik­si teknolo­giaa ei otet­tu laa­jem­paan käyt­töön? Muun muas­sa kos­ka turvesoiden palopom­mi­tus juuri kun turve on kuiv­unut parhaim­milleen olisi ollut liian help­poa ja samal­la oli­si­vat tuhoutuneet soiden vier­essä toimi­vat jalosta­motkin. Pala­van turvesuon sam­mut­ta­mi­nen ei ole aivan help­poa käsittääkseni.

    Turve, tuo veti­nen ja pahasti kesken­tekoinen kivi­hi­ili, olisi edelleen kri­isin kär­jistyessä riskaa­beli ja hel­posti tuhot­ta­va ener­gian­lähde, jon­ka suo­jaamiseen tarvit­taisi­in paljon resursseja.

  4. Tähänkin keskustelu­un liit­tyy se, että EU:n päästöoikeu­den hin­ta on nyt Ukrainan sodan alet­tua tipah­tanut syksyn ja tal­ven nousun jälkei­sistä huipuista use­am­man kym­men­tä pros­ent­tia, ja myös päivän­sisäiset vai­hte­lut ovat suuria eli välil­lä päästöoikeuk­sia saa joku hyvinkin hal­val­la taas napattua.

    Vaik­ka Venäjä-riip­pu­vu­ud­es­ta irti pyris­te­ly edis­tää vihreää siir­tymää, kumoaako päästöoikeu­den halpen­e­m­i­nen tämän?

    Poli­itikot voivat tässä var­maan tehdä ratkaisu­ja, eli joko nos­ta­vat päästöki­in­töitä “kos­ka pakko polt­taa hiiltä nyt Putinin takia” tai sit­ten pitävät kuitenkin kiin­ni päästö­jen laskusu­un­nas­ta, mikä myös vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta Venäjän fos­si­il­i­sista jo sinällään.

    Oliko tässä vielä mui­ta vaiku­tus­mekanis­me­ja mitkä min­ul­ta ovat men­neet ohi?

  5. Puhut­taes­sa maakaa­sun käytöstä poli­it­tiseen kiristyk­seen, maini­taan aina kuin­ka Venäjä voi lait­taa hanan kiinni.
    Yhtä hel­posti hanan voi lait­taa kiin­ni Helsin­gin päässä. Vai voiko? Mikä on se plan B, joka voidaan toteut­taa jo tänään? Mitä Venäjän pitäisi tehdä, jos nyt ei ole Helenin puheen­jo­hta­jan mielestä syytä boiko­toi­da venäläistä maakaa­sua. Han­hikiveä on kivem­pi boikotoida?

    Turpeen uusi­u­tu­vu­us on help­po perustel­la luon­non­ti­eteel­lä. Vast’ikään EU:n maakaa­sulle anta­man kestävän ener­gia­muodon leiman voi perustel­la vain poli­it­ti­nen vääntö.

    Tur­veyrit­täjät ovat jo alka­neet romut­taa tuotan­tovä­lineitään. Jos ne ja osaami­nen nyt hävitetään, ei niitä saa­da muu­ta­mas­sa vuodessa palautet­tua, vaik­ka omavaraisu­us argu­men­til­la tätä koh­ta vaadittaisiin.

    1. Ei muuten taitaisi nyt enää maakaa­su saa­da kestävää leimaa, kun poli­it­tiset syyt ovat kään­tyneet päälaelleen ja luon­non­ti­eteel­lis­es­ti se ei ole kestävä ikinä ollutkaan. Näinköhän tuo­ta lin­jaus­ta tul­laan vielä rukkaamaan.

    2. En tarkoit­tanut liiken­teen melupäästöjä tai liiken­neväylil­lä mereen vie­dyn lumen jätepäästöjä vaan yksi­ty­isautoilus­ta koitu­ja päästöjä jot­ka sinänsä
      ovat korkeam­mat kuin ener­gian tuotan­nos­sa jos­sa on vai­htel­e­va kulu­tus piik­ki riip­puen siitä kuin­ka paljon sähköä kulutetaan.

  6. O.S:“Keskustan mielestä puoltaisi turpeen polttoa?”
    Keskus­ta on aina syylli­nen . O.S. ohit­taa taas kevyesti sen, että turpeen käytöl­lä on nyt par­la­men­taari­nen tuki.

    Suurin osa suo­ma­lai­sista kan­nat­taa turpeen käyt­töä. Kokoomuk­sen, perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan kan­nat­ta­jista tulee yhteen­sä jo yli 50 pros­ent­tia äänestäjiä. Lisäk­si turve­myön­teisi­in puolueisi­in voi lukea kris­til­liset ja rkp.

    Kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja Marko Kilpi:“Jotta voimme vahvis­taa ener­giao­mavaraisu­ut­ta, mei­dän tulee nos­taa turve­tuotan­to entiselle tasolle ja tämän lisäk­si mei­dän tulee laskea turve­tuotan­non kus­tan­nu­s­painei­ta, hän sanoo.”

    Kil­ven tekemän kir­jal­lisen kysymyk­sen ovat allekir­joit­ta­neet myös kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jat Markku Eestilä, Janne Sanke­lo, Paula Risikko, Arto Sato­nen, Sin­uhe Wallinheimo, Kalle Joki­nen, Timo Heinonen, Pia Kau­ma, Heik­ki Aut­to, Kari Tolva­nen, Jari Kin­nunen ja Wille Rydman.

    Kokoomuk­sen “viralli­nen ” lin­ja on turvev­as­tainen. Kokoomus kään­tää takki­aan suju­vasti tuulen suun­nan mukaises­ti. Kun viher­hu­uma oli pahim­mil­laan kokoomus kalasti äänestäjiä turvev­as­taisu­udel­laan. Nyt kun kylmä tuuli vih­moo rän­tää idästä, niin turve onkin huolto­var­muut­ta. Se tietää myötä­tu­ul­ta äänestäjien joukos­sa kokoomuk­sen suuntaan.

    Taas kuitenkin keskus­ta saa vihat niskaansa vihreän siir­tymisen estämisestä.

    1. “Kil­ven tekemän kir­jal­lisen kysymyk­sen ovat allekir­joit­ta­neet myös kokoomuk­sen kansane­dus­ta­jat Markku Eestilä, Janne Sanke­lo, Paula Risikko, Arto Sato­nen, Sin­uhe Wallinheimo, Kalle Joki­nen, Timo Heinonen, Pia Kau­ma, Heik­ki Aut­to, Kari Tolva­nen, Jari Kin­nunen ja Wille Ryd­man.” Ei ihan terävim­mät kynät muutenkaan..

    2. Eemilille tiedok­si aiem­paan kom­ment­ti­in turvetekni­ikan kehi­tyk­seen siitä että turpeen käyt­tö olisi ollut Suomes­sa ener­giantuotan­nos­sa merkit­tävä tek­i­jä val­takun­nal­lis­es­ti jo 1960-luvus­ta alka­en. Eemil ei taaskaan vaivau­tunut tark­ista­maan fak­ta. Vapo perustet­ti­in jo 1940 sodan aikana ja toim­intaa jatket­ti­in vuo­teen 1950 kunnes pain­opiste siir­tyi kivi­hi­ileen ja kok­si­in. Vas­ta 1970-luvun alus­sa Vapon ensim­mäiset suuret turvevoimala otet­ti­in käyt­töön Yom-Kip­pur sodan jäl­keen siis ensim­mäisen öljykri­isin aikana. Tur­va oli tuol­loin siir­tymäkau­den ener­gia ennen kuin Lovi­isan ydin­voimala valmis­tui 1977 joka toimit­taa ener­giaa pääasi­as­sa Etelä-Suomen suuri­in asu­tuskeskuk­si­in. Kuitenkin Vapon toim­intaa jatket­ti­in kos­ka Suomen toinen ydin­voimala Olk­ilu­o­to raken­net­ti­in Satakun­taan. Koko Pohjoinen Suomen ener­gia tuote­taan pääasi­as­sa turpeel­la ja puulla.

    3. Turpeen uudelleenkäyt­tö olisi tässä tilanteessa parem­pi vai­h­toe­hto siihen asti kunnes raken­netaan lisää LNG ter­mi­naale­ja. Olk­ilu­o­to 3 ote­taan käyt­töön kesäl­lä joten sähköno­mavaraisu­us nousee. Nyt olisi myös aika vakavasti puhua Vuo­tok­sen altaan uudelleen arvioin­nista. Vesivoima on täy­den­tää kun sähkönku­lu­tus aste on mata­lam­paa esim kesällä.

  7. Ener­giao­mavaraisu­us ja riip­pumat­to­muus itä­mafi­as­ta ovat nyt use­am­man ker­talu­okan ver­ran tärkeämpiä asioi­ta kuin cel­siusas­teen tuhannesosat.

  8. Nyt on jo var­maa, että meil­lä on kovat ajat edessä. EU on ryhtynyt totaaliseen kauppasotaan.

    Kenelle me olemme ilmas­toes­imerkkiä näyt­tämässä, Kiinalle ja Intialle? Juuri nyt ei tun­nu siltä, että meil­lä olisi hei­hin kovin suur­ta moraal­ista vaiku­tus­val­taa. Nämä vei­jar­it ovat aivan sin­ut euroop­palaisen vel­jes­so­dan kanssa.

    1. Suomen “ilmas­toes­imerk­ki” ei ole koskaan kiinos­tanut ketään, mut­ta Suomen luon­to ja vesistöt ovat silti suo­jelemisen arvoisia.

  9. Soin­in­vaar­alle! Joko Helenin hal­li­tuk­sen pöy­dälle on tulos­sa esi­tys Hanasaaren ja Salmisaaren käytön jatkamis­es­ta kivi­hi­ilel­lä huolto­var­muussy­istä, kunnes kri­isi on ohi?

  10. På kort sikt bör inga kraftverk eller värmean­läg­gningar övergå från torv till flis. Flisen kom­mer att behö­vas bl.a. i den nya anläg­gnin­gen i Nord­sjö. Dessu­tom bör Helen bevara sina kolkraftverk tills Fin­land gjorts oberoende av rysk ener­gi — eller Putin­reg­i­men harv fallit.

    1. R.F:“Putinregimen harv fallit.”

      Det tar för long tid. Och efter Putin skal kom ännu galnare skurk. Flis importeras nu från Ryssland. Värdet av importen var 108 miljon e. I jan­u­ari 2021 träflis importer­ades värt 11 miljon e.

      Ved och torv är inhem­s­ka. Och det finns sto­ra skördeskul­der omkring Fin­lands sko­gen. Torv är nod­vändig bränd­sle i för­brän­ningsan­läg­gningar för förbränningsrenhet. 

      Orsäk­tä min rallisvenska 🙂

  11. O.S:“Minä tarkoitin, että kivi­hi­ilen var­muus­varas­tos­ta ei ole vaiku­tuk­si­in vesistöi­hin Suomessa.”

    Tuo on puo­lik­si tot­ta. Pitkäl­lä aikavalil­lä on vaiku­tus­ta Suomenkin vesistöi­hin. Hiilen polt­ta­mi­nen kiihdyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta, mikä aiheut­taa mm. sään ääri-ilmiöitä. Ensim­mäisenä tule­vat mieleen tul­vat, joil­la on vaiku­tus­ta järvienkin vesi­in. Hydrol­o­gis­es­ti ja fysikaalis­es­ti sil­loin kun joudu­taan veden­pin­nan sääte­lyyn juok­su­tusten ja pump­pausten avulla.

    Joidenkin järvien veden­pin­to­jen vai­htelu hait­taa kalo­jen selviy­tymistä, ruuan tuotan­toa , virk­istyskäyt­töä ja kiin­teistö­jen kun­toa ja arvoa. Myös veden­laadun muu­tok­set juon­tu­vat myöskin osaltaan tästä.

    Toinen kysymys on hiilen­polton vaiku­tuk­sista alueil­la, jois­sa hiili louhi­taan. Vas­tu­ullisu­us tästä kuu­luu myöskin osta­jalle siinä mielessä, että halvin tuote ei var­masti ole kestävin. Hal­val­la oste­tun hiilen hai­tat ulkois­te­taan lähtömaahan.

    Audi­toin­ti ei ole laadun­var­men­nuk­ses­sa riit­tävä tae .

    1. Hiilen polt­ta­mi­nen kiihdyt­tää ilmas­ton­muu­tos­ta, mikä aiheut­taa mm. sään ääri-ilmiöitä. 

      Kyk­l­lä aiheut­taa, mut­ta turpeen polt­ta­mi­nen aiheut­taa sitä vbielä enemmän.

      1. Miten maakaa­su sijoit­tuu “kisas­sa” kun lisätään plus 47% ?

        Wikipedia:
        “Mui­hin tärkeisi­in fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in ver­rat­tuna maakaa­su aiheut­taa kuitenkin suh­teel­lis­es­ti enem­män päästöjä polt­toaineen tuotan­non ja kul­je­tuk­sen aikana, mikä tarkoit­taa, että elinkaaren aikana sen kasvi­huonekaa­supäästöt ovat noin 47% korkeam­mat kuin suo­rat päästöt kulutuspaikalta[24].”

      2. Muis­te­taan nyt kuitenkin fak­ta, että turpeen päästölaskel­mat eivät huomioi turpeen kasvua. Toisek­seen turpeen polt­tomäärät ovat pieniä ver­rat­tuna kaik­keen fos­si­iliseen energiantuotantoon. 

        O.S:” altaat tul­vi­maan sel­l­aisi­naan vesistöihin.”
        Tut­tu ilmiö Helsin­gin ja muiden isohko­jen kaupunkien jätevesipuhdistamoissa.

        Olli Salli:“Venäjä-riippuvuudesta irti pyris­te­ly edis­tää vihreää siirtymää”

        Vihreän siir­tymän yksi teknolo­gia on tuulivoimala. Sil­lä on kuitenkin rank­ka tur­val­lisu­ut­ta heiken­tävä omi­naisu­us. Kuulin ilmavoimien soti­lail­ta , että tuulivoimalat aiheut­ta­vat tutkakatveen , jon­ka suo­jis­sa ris­teily­ohjuk­set pää­sevät Suomen kohteisi­in havait­se­mat­ta. Lentäväthän ne muutenkin mata­lal­la, mut­ta meil­lä on siihenkin lääke. Mut­ta puo­lus­tustekni­ikkaa ei saa häir­itä omil­la ilmas­ton suojelukeinoilla.

      3. Kat­sokaamme turvesuo­ta kah­den vai­h­toe­hdon kannal­ta. 1) Suo polte­taan taivaan tuuli­in 2) Suo jätetään olttamatta.
        Kuvat­takoon kyseisen suon polt­tamis­es­ta syn­tyvää hiilid­iok­sidimäärää luvul­la A ja kaikkien muiden soiden nielua luvul­la B
        Eemelin ja muiden turpeen polt­toa puoltavien mielestä A

      4. Ei aiheuta 100 vuo­den aika­jän­teel­lä. Löy­tyy mm. IVL:n tutkimus. Turpeen­nos­toalue voidaan met­sit­tää käytön jälkeen.

      5. Et huomioi ollenkaan hiilikaivosten hait­to­ja ? Ei hiilikasa Hanasaa­reen ilmesty ilman kaivos­ta ja kul­je­tuk­sen päästöjä. Venäjän kai­vok­set ovat pääosin kaukana Uralil­la. Tap­atur­maris­ki kai­vok­sis­sa suuri metaaniräjähdys­ten vuoksi.

      6. Jos tuo maat­alouden sovel­let­ta­va sukupol­ven vai­h­dok­sen per­in­tövero alen­nuk­set olisi käytössä myös per­hey­htiöi­den ja yksi­ty­is­ten lis­taa­mat­tomien osakey­htiöi­den sukupol­ven vai­h­dok­ses­sa olisi Suomes­sa vireämpi pienyrit­täjälu­ok­ka eikä yri­tyk­siä tarvitse myy­dä eteen­päin joko ruot­salaisille pääo­ma sijoit­ta­jay­htiöille johon Wal­len­ber­git tule­vat omis­ta­jik­si yleeen­sä Investorin kaut­ta (kos­ka Ruot­sis­sa ei ole per­in­töveroa) tai sit­ten yhdis­tää kak­si suo­ma­lais­ten yri­tys­tä yhteen joka sekin kustannuskysymys.

    2. Eemil, syy mik­si tuulivoimaloi­ta ei ole Pääkaupunkiseudun ran­nikol­la johtuu siitä että Puo­lus­tusvoimien meripuo­lus­tuk­sen tut­ka-ase­mat sijait­se­vat Helsin­gin ja Espoon saaris­tois­sa. Helsin­gin ja Espoon kaupun­ki ei ole tätä päätöstä vaan Puolustusministeriö.

      1. Kuitenkin tuulivoimaloi­ta on esim Kööpen­ham­i­nan lähellä.

      2. “Tan­s­ka kuu­luu Natoon. Sen ilmavalvon­ta on satelliiteissa.”

        Ei ilmavalvon­taa suorite­ta satel­li­iteil­la. Naton ilmavalvon­ta tapah­tuu tutkil­la, ihan niin kuin Suomes­sakin, pait­si heil­lä on käytössä myös lentäviä tutkia.
        Tan­skalla on tutkia mm. Born­holmis­sa, lisäk­si idän suun­nas­ta on käytössä Naton tutkat Sak­sas­sa ja Puo­las­sa, ja län­nen suun­nas­ta Nor­jas­sa. Ja jos muu ei auta, niin tuo­daan Naton AWACS-kone paikalle.
        Natoon liit­tymi­nen ei aut­taisi itära­jan tuulivoimalati­lan­net­ta mil­lään lailla.

    3. Ääri-ilmiöt on vahvis­tam­a­ton­ta teo­ri­aa toisin kuin ilmas­ton­muu­tos sinän­sä. Kan­nat­taa erot­taa nämä kak­si toi­sis­taan. Olkoonkin että on hyvin jär­keenkäyvää olet­taa että lisäen­er­gia ilmake­hässä voisi aiheut­taa näitä ääri-ilmiöitä. Havain­not eivät kuitenkaan tätä tue. Esim. Sak­san tul­vis­sa on kyse muus­ta, tul­vatasan­goille rak­en­tamis­es­ta ja jok­i­uomien muokkaamisesta.

  12. Eemil:
    Tuo että tuulivoimalat häir­it­sevät ilmavoimien tutkia kos­kee vain meri­aluei­ta. Tuulivoimaloi­ta voi rak­en­taa myös sisämaahan.

  13. Ennen kuin globaalit ener­giaon­gel­mat lop­ullis­es­ti ratkaistaan sil­lä, että ihmisiä asuu jälleen vain mais­sa, jos­sa ei mitään auringon ulkop­uolista ener­gialähdet­tä tarvi­ta, on meil­lä siir­tymä­vai­he, jos­sa ener­gias­ta kir­jaimel­lis­es­ti tapel­laan, soditaan.

    Olen­naista ener­gian tuotan­non kannal­ta on, että turpeen tuotan­non infra­struk­tu­uri säi­lytetään ja pide­tään yllä. Se edel­lyt­tää jonkin asteista ja jatku­vaa turpeen tuotan­toa. Tärkein­tä on selvitä seu­raa­vat kymme­nen vuotta.

    Maakaa­sun ja turpeen ero on sama kuin vehnäleivän ja pet­tuleivän. Pula aikana ihmiset eivät tehneet petus­ta leipää sik­si, että hei­dän “kulu­tuskysyn­tän­sä” oli niin suuri, että ei enää löy­tynyt muu­ta ostet­tavaa sille suun­nat­toma­lle rahamäärälle, joka hei­dän perus­tu­lon­sa oli. Että ikään kuin raha aiheut­ti petun tuotan­non. Ei. Kyse oli siitä, että vehnän hin­ta ylit­ti petun hinnan.

    Kun sak­sa on sulkenut tänä vuon­na lop­utkin ydin­voimalansa ja lopet­tanut maakaa­sun ostamisen Venäjältä, Euroopan ener­giatuotan­to, (hin­tako­r­jat­tu) tuon­ti mukaan luet­tuna, sal­lii huo­mat­tavasti alhaisem­man elin­ta­son. Sil­loin kysytään mitkä osaval­tiot tääl­lä sul­je­taan ensimmäisenä.

    Turvet­ta saa ostaa euroil­la, mut­ta maakaa­sus­ta pitää mak­saa rahaa.

  14. “Puo­lus­tus­min­is­ter­iön mukaan tutkien tiel­lä ole­vat myl­lyt voidaan rak­en­taa vain, jos jostakin kaive­taan rahat tutkaverkon kalli­isi­in muu­tostöi­hin. Haglund (sil­loinen puo­lus­tus­min­is­teri) kat­soo, että näis­sä tapauk­sis­sa yhtiöt saa­vat mak­saa tutkaverkon remon­tista, puo­lus­tusvoimat ei kus­tan­nuk­si­in osallistu.”

    R.S:“Tuulivoimaloita voi rak­en­taa myös sisämaahan.”

    Kun­han ei itära­ja-alueelle. Toisaal­ta tor­jun­takykyä tarvi­taan koko maas­sa. Hävit­täjä­tor­jun­ta tarvit­see sota-aikana mah­dol­lisim­man esteet­tömän ilmati­lan myös pin­nas­sa ( 50 ‑100m). Tuulivoimaloiden rak­en­tamises­sa pitää ottaa huomioon puo­lus­tau­tu­mi­nen Venäjää vastaan.

    O.S:“Katsokaamme turvesuo­ta kah­den vai­h­toe­hdon kannalta.”

    Kat­sokaamme kol­man­nen vai­h­toe­hdon kannal­ta. Soiden ja nevo­jen omis­ta­jat ovat mak­sa­neet vuosikymmenet met­sän­hoit­o­mak­sua , “kiin­teistöveroa” kysei­sistä alueista. Mikä on yhteiskun­nan mak­sama kor­vaus omis­ta­jille hiilen sidonnasta?

    Omis­ta­ja on mak­sanut siitä, että on saanut sitoa muun yhteiskun­nan tuot­ta­maa hiilid­iok­sidia . Onko tämä oikeu­den­mukaista ? Ja jos halu­aa saa­da omis­tuk­sis­taan tuot­toa, niin sitä verote­taan suokuokalla. Turpeen vero­tuk­sel­la ja päästöoikeuk­sien hinnalla.

    “Bud­jet­tiri­ihessä päästi­in sop­u­un turpeen ener­giaveron koro­tuk­ses­ta ja samal­la myös uuden­lais­es­ta mallista, jol­la pyritään varmis­ta­maan, että hal­li­tuk­sen tavoit­teisi­in turpeen ener­giakäytön puoli­tuk­ses­ta päästään. Turpeen vero nousee ensi vuo­den alus­ta läh­es kaksinker­taisek­si nyky­ta­sos­ta, ja lisäk­si valmis­tel­laan malli, jos­sa turpeelle sovel­letaan eril­listä lat­ti­ahin­taa päästöoikeuk­sille. Tämän tavoit­teena on varmis­taa, että matalil­lakin päästöoikeuk­sien markki­nahin­noil­la turpeen käyt­tö lask­isi vähin­tään hal­li­tuk­sen tavoit­tei­den mukaisesti.”

    Miten sit­ten kävi ? “Hal­li­tuk­sen tavoit­teena on ollut puolit­taa ener­giaturpeen käyt­tö vuo­teen 2030 men­nessä. Työ- ja elinkeino­min­is­ter­iön turvetyöryh­män laskelmis­sa nyky­tahdil­la vähen­nys voi kuitenkin olla jopa 75 pros­ent­tia vuo­teen 2025 mennessä.”

    Ts. turvepäätös on avat­ta­va ja palat­ta­va vähin­tään hal­li­tuk­sen alku­peräiseen aikataulu­un. Holto­var­muu­den näkökul­mas­ta turve takaisin ener­giavai­h­toe­htoi­hin. Sil­lä on muitakin hyödyl­lisiä käyt­tö­muo­to­ja, kuten kasvu­turpeena, neste­vuo­to­vahinko­jen imey­ty­saineena, eläin­ten ter­veyt­tä ylläpitävänä kuivikkeena ja uusi­na innovaatioina.

    “tur-ve poltet-tava — tur-ve poltet-tava — tur-ve.….!”

    mukaellen” kes-si suo­jel-tava — kes-si suojel-tava…!”

    1. Län­si-Suomeen, sisä­maa­han mah­tu­uu tuulivoimaloi­ta vaik­ka huru mycket.

  15. Kyl­lä sitä turvet­ta voisi tässä äärim­mäisessä tilanteessa polt­taa 2–3 vuot­ta enem­män. Ei se hyvä ole, mut­ta nyt.

  16. Turveau­ma kutis­tuu puoleen jo ensim­mäisenä vuotena.
    2 vuo­den jäl­keen auman koos­ta on jäl­jel­lä enää kolmasosa.
    Jatku­va umme­htunut haju neliök­ilo­me­trien säteel­lä aumas­ta ympäri vuoden.
    Paikalli­nen Tur­veyrit­täjä kävi lisäk­si joka ilta pesemässä turvekoneet
    työpäivän päät­teek­si lähim­mässä järvessä!(Etelä-pohjanmaa)

  17. “riip­pu­vu­u­den Venäjän maakaasusta”

    Saisinko jonkin­laista pohd­in­taa sille, että kan­nat­taako tätä ostamista jatkaa vai ei?

    Maakaa­sun suh­teen ollaan tilanteessa, jos­sa ostamis­es­ta voi päät­tää muu­ta­ma henkilö, mut­ta toimit­tamis­es­ta suun­nilleen jokainen suo­ma­lainen. Nes­teen kahvipöy­dässä on käy­ty jo keskustelu­ja kaa­sun­toim­i­tuk­sen lopet­tamis­es­ta. Juurikin taval­lis­ten suo­ma­lais­ten duunarei­den toimes­ta. Heistä jokaisel­la on avain, jol­la voi kään­tää putken kiinni.

  18. Tuos­sa oli ilmas­toasi­at hyvin käsitel­ty. Entä sota­toimien rahoit­tamisas­pek­ti? Paljonko Helenin polt­toaineku­luista liit­tyi venäläiseen raa­ka-aineeseen vuon­na 2021? Entä paljonko on käytet­ty tähän men­nessä vuon­na 2022? Entä mikä on ennuste koko vuodelle 2022?
    Itse arvaan:
    ‑2021: 260m€
    ‑1.1.2022–6.3.2022: 55m€
    ‑2022: 150m€

    1. Eikö hiiltä voisi ostaa Puo­las­ta tai Sak­sas­ta? Siis nini kauan kuin Suomen hiilivoimalat ovat käytössä.

      1. Myös Roma­ni­as­sa on hiilikaivoksia.Kyllä kivi­hi­iltä on tar­jol­la ympäri maailmaa.

  19. 1400 megawat­tia tuon­tisähköä tarkoit­taa, että Suo­mi rahoit­taa Ukrainan sotaa 3 miljoon­al­la eurol­la joka päivä. Me mak­samme sen ver­ran päivit­täin Venäjälle tuontisähköstä.
    Eikä siinä kaik­ki. EU rahoit­taa Ukrainan sotaa joka päivä mil­jardil­la. Sen ver­ran EU mak­saa Venäjälle maakaa­sus­ta, sähköstä, öljys­tä ja kivi­hi­ilestä. Samaan aikaan kun ihastelemme EU:n taloudel­lisia pakot­tei­ta ja omien riv­iemme kokoamista ”ennen­näkemät­tömäl­lä taval­la”, on hyvä nähdä per­verssi tilanteemme. Näil­lä askelmerkeil­lä sota ei mak­sa Putinille mitään; hän päin­vas­toin hyö­tyy ener­gian hinnannoususta.

    -Eija Riit­ta Korhola

    1. lainaus:“EU mak­saa Venäjälle maakaa­sus­ta, sähköstä, öljys­tä ja kivihiilestä.”

      Kaiken jär­jet­tömyy­den huip­pu on sekin, että suo­ma­laiset tuo­vat puu­ta Venäjältä. Vuon­na 2020 Venäjältä tuoti­in 9,6 miljoon­aa kuu­tio­ta puu­ta, ja venäläisen puun osu­us oli suun­nilleen 12 pros­ent­tia met­sä­te­ol­lisu­u­den raaka-aineenkäytöstä.

      Meil­lä puun käyt­töä estävät suo­jelu — ja mon­imuo­toisu­us­vaa­teet. Onko meil­lä todel­lakin varaa eet­tis­es­ti, moraalis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti jatkaa täl­laista poli­ti­ikkaa? Vihreä poli­ti­ik­ka pitäisi pitäisi suh­teel­lis­taa maail­man poli­it­tiseen tilanteeseen. Ja kaik­keen muuhunkin globaalil­la tasol­la. Suo­jelul­la on liian kova hin­ta . Vaakakupis­sa on ukrainalais­ten hen­ki ja val­tion itsenäisyys.

      Tule­vaisu­udessa sama asetel­ma tulee tois­tu­maan suo­ma­lais­ten kohdalla.

      1. Eemil, syyl­listämäl­lä pelkästään Vihreät Suomen met­säpoli­ti­ikas­ta ja puun­tuon­nil­la Venäjältä on suo­ras­taan kopio Venäjän TV:n iltauutis­ten mantrasta että Ukrainan sodan taustal­la on Naton laa­jen­tu­mi­nen ja Ukranas­sa olisi muka natsihallinto. 

        Met­säpoli­ti­ikas­sa on myös Keskus­tan kat­sot­ta­va peili­in ja kysyä onko se tukenut kaikkea näitä päätök­siä nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa jos­sa on Keskus­ta on tois­es­ta suurin hal­li­tuskump­pani 49 kansane­dus­ta­jal­la. Vihrei­den lukumäärä on vain 15 kansane­dus­ta­jaa. Vasem­mi­is­toli­iton lukumäärä on 12. 

        Keskus­ta on aivain ase­mas­sa nykyisen hal­li­tuk­sen met­säpoli­ti­ikas­sa kun se ei uskaltanut kaataa hal­li­tus­ta 2020 kun tak­sono­mi­as­ta päätet­ti­in. Jota itse pidän virheenä. Tak­so­mia ei kuu­lu EU:n poli­ti­ikan sisältöön viak­ka se yritet­ti­in uit­taa sinne Vihrei­den toimesta. 

        Sopii Eemilin pere­htyä siihen että myös Keskus­tan mep­pi Mau­ri Pekkari­nen on äänestänyt Europar­la­men­tis­sa kaikissa Venäjää koske­vista päätök­sis­sä TYHJÄÄ. Vihreät taas Kyllä.

  20. R.S:“tukenut kaikkea näitä päätök­siä nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa jos­sa on Keskusta ”

    Pakko tehdä kom­pro­mis­se­ja ja olla hal­li­tuk­ses­sa. Muuten meno olisi aivan hulvatonta. 

    Heinälu­o­man ja Pekkarisen mukaan IL:n jut­tu antaa harhaan­jo­hta­van kuvan hei­dän EU-poli­ti­ikan ajat­telus­taan. Näin he vas­taa­vat Iltale­hden kirjoitukseen:

    – Olemme Euroopan par­la­mentin äänestyk­sis­sä nou­dat­ta­neet hyvin tarkkaan Suomen ulkopoli­it­tista lin­jaa. Osa ehdote­tu­ista EU-par­la­mentin kan­nan­otoista on esimerkik­si ener­gia-asiois­sa tai neu­vot­telu­jen osalta poiken­nut merkit­tävästi Suomen kan­noista. Toisi­naan sinäl­lään kan­natet­tavi­in kan­nan­ot­toi­hin on sisäl­lytet­ty kokon­aisu­u­den kannal­ta tarpeet­to­mia asioi­ta, jot­ka ovat olleet vah­vasti Suomen lin­jas­ta poikkeav­ia. Täl­lai­sis­sa tilanteis­sa olemme pidät­täy­tyneet äänestämästä.

    Soin­in­vaara päästöoikeuk­sien hin­nas­ta, jot­ka ovat laske­neet 90:stä 60:een euroon.
    “Jokin taho on hilan­nut hin­to­ja ylös hor­jut­taak­seen Euroop­paa ja myy ne nyt.”

    Tuliko päästöoikeuk­sista sodankäyn­nin mah­dol­lis­tamisen väline ? Mitä tämä oikein on ???

    1. Eemil ja muutkin keskusta­laiset voivat kysyä itseltään oliko hal­li­tuk­seen meno 2019 ihan vält­tämät­tön­tä siinäkin tapauk­ses­sa että turve tuotan­to päätet­ti­in lopet­taa siir­tymäkau­den yli ja että tak­sono­mi­as­ta sovit­ti­in EU:ssa yksimielis­es­ti hal­li­tuk­ses­sa päätös joka olisi voitu EU:ssa kaataa Suomen vas­tus­tusksel­la kun siihen löy­tyi lop­pu­jen lopuk­si niin paljon vas­tus­tus­ta Eduskun­nas­sa ja Suomen mep­pi­en kohdal­la Europarlamentissa .

    2. Voi olla että Heinälu­o­man ja Pekkarisen äänestys käyt­täy­tymistä on yli korotet­tu Europar­la­men­tis­sa mut­ta todel­lisu­udessa Europar­la­mentin äänestyk­set eivät sido kansal­lista Eduskun­nan ja Suomen val­tioneu­vos­ton päätök­sen teko­ja. Kun europar­la­men­tis­sa äänestetään ryh­mässä päätös on jo lin­jat­tu. Toki ryh­mästä voi aina poike­ta ilmoit­ta­mal­la selkeästi mik­si äänesti vas­taan. Esimerkik­si Vihreät äänes­tivät 2019 Europar­la­men­tis­sa EU:n ja Viet­namin vapaakaup­pa­sopimuk­sen rat­i­fioin­tia vas­taan yhdessä Euroopan oikeistopop­ulistien ja ääri­oikeis­ton ryh­män kanssa vaik­ka myöhem­min Hei­di Hau­ta­la perusteli että että virhei­den lin­ja oli itsenäi­nen eikä ole sidok­sis­sa mui­hin ryh­mi­in. Sinän­sä outo perustelu kos­ka vihreät eivät vas­tus­ta­neet sinän­sä vapaakauppaa

    3. Jaa Keskus­ta tekee kom­pro­mis­se­ja? Voita­neen tässä samal­la sit­ten myön­tää se, että sitä koske­vat aivan samat muutkin poli­it­tiset reali­teetit kuin kaikkia puoluei­ta? Eli esimerkik­si omien kan­nat­ta­jien taloudel­lis­ten etu­jen tur­vaami­nen. Sana tur­vaami­nen mukavasti tuokin mieleen turpeen. Tuulivoimakan­taa olisi hyvä vielä miet­tiä. Aluei­den vuokraami­nen tuulivoimatuotan­toa varten voi osoit­tau­tua met­sän­o­mis­ta­jille hyväk­si tulonlähteeksi.

  21. O.S:”“Jokin taho on hilan­nut päästöoikeuk­sien hin­to­ja ylös hor­jut­taak­seen Euroop­paa ja myy ne nyt.”

    Min­ul­la ei ole oikein kuvaa tuos­ta päästökau­pas­ta. En tiedä kenelle voin osoit­taa laskun met­sieni ja suoalani tekemästä hiilen sidon­nas­ta. Kuin­ka mon­elta vuosikymmeneltä voin laskuttaa ?

    1. Jos voisit laskut­taa met­sien hiilen sidon­nas­ta, sin­un pitäisi mak­saa myös niiden kaatamis­es­ta. Sinän­sä toimi­va jär­jestelmä, mut­ta siihen siir­tymi­nen olisi vaikeata.

      1. Tuo pitää sisäl­lään ajatuk­sen , että met­sä- ja suo-omaisu­us kuu­luu kansalle . 

        Varsi­nainen päästökau­pan kohteena ole­vaa hiilen sidon­taa ei jyvitetä mitenkään met­sän ja suon omis­ta­jalle. Aja­tus voisi konkreti­soitua citysosial­is­teille seu­raa­van ketjun avul­la. Olisi­pa , vaik­ka yksi­tyi­nen kier­rä­tyskeskuk­sen pitäjä, jon­ka liikei­deana on jät­tei­den vas­taan­ot­ta­mi­nen ja niiden kier­rä­tys /haitallisuuden poistaminen.

        Liikei­dea sakkaa kuitenkin pahasti, kun hän alkaa ottaa jät­teitä vas­taan eikä peri tuo­jil­ta mitään mak­sua. Jos hän sit­ten vie jät­teitä ja kier­rä­tyk­sen sivu­vir­to­ja eteen­päin, niin hänen täy­tyy mak­saa siitä hyvästä.

        Tämä on lois­ta­va liikei­dea niille, jot­ka tuo­vat jät­teen­sä ilmaiselle kaatopaikalle. Nyt sit­ten voi joku neropat­ti ker­toa fos­si­ilisen polt­toaineen käyt­töön sisäl­tyvästä veros­ta . Täl­löin muka saas­tut­ta­ja mak­saa kaik­ki aiheut­ta­mansa kulut.

        Hän kuitenkin dump­paa jät­teen­sä ilmaisek­si met­sien ja soiden omis­ta­jien hiilin­ielu­un. Niiden halti­ja sit­ten mak­saa hiiliv­eroa myy­dessään tämän ilmaisen kaatopaikan tuot­tei­ta + lisäk­si myyn­ti — ja arvonlisävero.

    2. Nythän hal­li­tus antoi luvan jatkaa turve­tuotan­toa ja puukaup­pakin tuulee käymään erit­täin vilkkaana kos­ka Venäjältä ei enää puu­ta saa tuo­da, joten nyt kipin kapoi met­säy­htiölle ja Vapolle kaup­po­ja tekemään.
      Mielestän maanvil­jeli­jöil­lä, jot­ka siis yleen­sä omis­ta­vat met­sää ja soi­ta on nyt tuhan­nen taalan tilaisu­us tehdä kun­non tili.
      Tärkein­tä että ruokaa ei saa päästää kallis­tu­maan niin ettei kulut­ta­jil­la ole varaa ostaa sitä, vaan tehkööt maa­jus­sit ja mei­jer­it sitä sit­ten tap­pi­ol­la kunnes tämä poikkeusti­lanne on ohi.

      1. Ei turve­tuotan­toa ole tähänkään asti kiel­let­ty, joten ei sille ole tarvin­nut antaa lupaa. Mie­lenki­in­toista on, kuka mak­saa turpeen polton vaa­ti­mat päästöoikeudet. Niiden korkeaan hin­taan se kaa­tui, ei kieltoon.

    3. “Min­ul­la ei ole oikein kuvaa tuos­ta päästökau­pas­ta. En tiedä kenelle voin osoit­taa laskun met­sieni ja suoalani tekemästä hiilen sidon­nas­ta. Kuin­ka mon­elta vuosikymmeneltä voin laskuttaa ?”

      Vapaae­htoisille kom­pen­saa­tiomarkki­noille voi myy­dä mon­en­laista. Linkke­jä en lai­ta. Hakukoneel­la löytää eri­laisia kom­pen­saa­tiomarkki­na­paikko­ja, jonne hiilen sidon­taansa voi myy­dä, ja jos­ta joku toinen voi sit­ten hiilen sidon­taa ostaa. Tasokkaim­mil­la kom­pen­saa­tiomarkki­noil­la vaa­di­taan kol­man­nen osa­puolen ver­i­fioin­te­ja, ja niis­sä on kalli­im­mat hin­nat, mut­ta sit­ten on eri­laisia hal­pa­markki­na­paikko­jakin. Markki­noil­la on käynyt kau­pak­si mon­en­laista. Keräys­pa­pe­ri­akin on myy­ty hiilen­si­d­on­takeinona kom­pen­saa­tiomarkki­noil­la niin, että kaup­po­ja on syn­tynyt. Esim. kir­jas­to voisi saa­da lisära­hoi­tus­ta lupau­tu­mal­la kir­jo­jen osalta hiilinieluksi.

    4. Eemil, tuo ideasi yksi­tyis­es­tä kier­rä­tyskeskuk­ses­ta joka ottaa jät­teet mak­sua vas­taan on jo käytössä muun muas­sa Yhdys­val­lois­sa . Yhdys­val­tain kier­rä­tyskeskuk­set jot­ka kiertävät jätet­tä lähet­tävät kier­räte­tyt jät­teet Kiinaan jos­sa yksi­tyiset kiinalaiset yhtiöt kiertävät ne uudelleen käyt­töön. Suomes­sa täl­läi­nen ei toimisi kos­ka Suomen markki­nat ovat liian pienet. Itse asi­as­sa suo­ma­laiset yhtiöt kiertävät Pietarin kaupun­gin asukkaiden jät­teet. Sekin olisi kiva tietää miten tämäkin jär­jestetään Venäjäl­lä jatkossa.

    5. Eemil jo täl­läkin het­kel­lä met­sä- ja suo-omaisu­us kuu­luu kansalle joka miehen oikeu­den nimis­sä. Met­sä- ja suo-omaisu­us on jo yhteiskun­nan omis­tuk­ses­sa vaik­ka maat kuu­lu­vat yksi­ty­isille omistajille.

  22. Kivi­hi­ilen kohdal­la on syytä muis­taa myös sen suuret metaa­nipäästöt. Kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa Venäjäl­lä, Kiinas­sa, Aus­tralias­sa ym on tois­tu­vasti metaaniräjähdyk­siä. On arvioitu että että kivi­hi­ilen tuotan­to aiheut­taa kai­vok­sis­sa 2000–5000 kuole­man­ta­paus­ta vuosittain.
    Muutenkin kivi­hi­ili on ter­vey­den kannal­ta huonoin polt­toaine maailmassa.
    Maakaa­sun kohdal­la vuodot (ad 4%) tekevät siitä jopa kivi­hi­iltä pahem­man. Kuka uskoo että Venäjäl­lä ei lin­jois­sa ole vuo­to­ja, Helen ? 

    Kos­ka Helen aikoo luop­ua Venäjän tukemis­es­ta maakaa­sun ja kivi­hi­ilen kaut­ta. EU:n tuki ener­gian kaut­ta vahvis­taa Putinin sotaretkeä. Ymmär­rän että sitä ei voi tehdä heti, mut­ta olisi ollut aikaa varautua.

    Turpeesta sen ver­ran, että se on koti­mainen polt­toaine. Ja suot sito­vat nyky­isin noin noin 4–5 milj CO2 ton­nia hiiltä vuosit­tain. Se on uusi­u­tu­vaa jos käyt­tö pysyy tätä pienempänä.

  23. Mut­ta jos sidon­ta on suurem­paa kuin kaat­a­mi­nen, eikö sitä voisi laskut­taa. Nyt hiilin­ielu ollaan sosialisoimassa.

    1. “Mut­ta jos sidon­ta on suurem­paa kuin kaat­a­mi­nen, eikö sitä voisi laskut­taa. Nyt hiilin­ielu ollaan sosialisoimassa.”

      Samaa mieltä sosial­isoin­tikom­men­tista. Soin­in­vaaran aja­tus met­sän kaatamisen aiheut­ta­mas­ta hiilen­si­d­on­nan takaisin­mak­sus­ta on vähin­täänkin mie­lenki­in­toinen. Eihän se niin voi olla. Met­sän­o­mis­ta­ja vuokraa akti­ivista hiilen sidon­taa ja loppuvarastointia.

      Akti­ivisen hiilen sidon­nan vuokran mak­su lop­puu met­sän kaatamiseen. Vuokra las­kee vain pieneltä osalta , sil­lä n. kol­mannes sido­tus­ta hiilestä on sitoutunut juuris­toon ja rihmastoihin. 

      Uusi, istutet­tu taimikko alkaa sitoa hiiltä akti­ivis­es­ti muun aukon kasvus­ton lisäk­si. Tämä pieni notkah­dus tulee huomioi­da hiilen sidon­nan vuokran mak­sus­sa , mut­ta minkään näköistä takaisin­mak­sun velvoitet­ta ei ole syntynyt.

      Eihän voi kuvitel­la asun­non vuokraa­jan perivän omis­ta­jal­ta kor­vaus­ta vuokrauk­sen lop­ut­tua tai tak­si­matkan jäl­keen asi­akkaan laskut­ta­van kul­jet­ta­jaa matkan päättymisestä.

      1. Eemil.
        Kun siitä puus­ta tehdöään ves­s­apa­pe­ria, se varautunut hiili vapau­tuu ilmake­hään. Kyl­lä sil­loin sit­o­mis­es­ta mak­se­tut rahat pitää mnaksaa takaisin. Ei tuo muuten toimi.

  24. Suomen met­sien hiili­varas­to on kas­vanut viimeisen 50 vuo­den aikana 1.5 milj CO2 ton­nista 2.5 milj CO2 ton­ni­in. Melko hyvä saavu­tus vai mitä ?

    1. Laadut väärin, sori. Pitää olla mil­jar­dia CO2tonnia tai m3. Vuosit­tainen met­sämme kas­va­vat vähän yli 100 milj m3 (sitoo karkeasti 100 milj CO2tonnia hiiltä).

  25. Tör­mäsin täl­laiseen GTK:n tutkimuk­seen, jota esim. YLE ei ole tietääk­seni uuti­soin­ut olleenkaan. Mik­siköhän ?. Tutkimuk­ses­sa on selvitet­ty yht 60 jär­ven sed­i­mentin ker­tymistä Cher­nobylin jäl­keen. Cher­nobylin onnet­to­muus jät­ti Cs-137 jäl­jen jär­ven pohji­in. Niin­pä tutkit­ti­in miten paljonko sed­i­ment­tiä ker­tyi turve­tuotannnon ala­puolisi­in järvi­in sekä järvi­in joiden lähistöl­lä ei ollut turve­tuotan­toa. Ja yllä­tys yllä­tys kum­mas­sakin tapauk­ses­sa ker­tymä oli keskimäärin 6–7 cm/30 vuot­ta. Ei mitään eroa, toki vai­htelu­väli oli suuri. Tämä ei tue arkiarvio­ta gigant­ti­sista hiukkaspäästöistä.

    https://www.gtk.fi/ajankohtaista/uutta-tietoa-jarviemme-pohjista-miten-turvetuotanto-vaikuttaa-alapuolisten-vesistojen-pohjakerrostumiin/

  26. Eemil:
    Miten sä kuvit­telet että kaatopaikat oli­si­vat ilmaisia?
    Tai ylipään­sä ympäristön hyväk­sikäyt­tö, kuten veden käyt­tö ja jäteve­den tuot­ta­mi­nen? Kaik­ki mak­saa, ainakin kaupungeis­sa. Ehkä se sit­ten on maal­la ilmaista mut­ta se että omis­taa itse maa­ta ei oikeu­ta turmel­la muiden ympäristöä. Mä olen seu­ran­nut maaseudul­la miten jotkut suur­maan­omis­ta­jat tekee mitä huvit­taa ja pieneläjät saa­vat kaik­ki haitat.

    1. R.S:“Miten sä kuvit­telet että kaatopaikat oli­si­vat ilmaisia?”

      En osan­nut selit­tää asi­aani tyh­jen­tävästi. Tarkoi­tan sitä, että met­sän­o­mis­ta­jien ylläpitämä hiilin­ielu on muille kansalaisille, kulut­ta­jille ilmainen kaatopaik­ka. He dump­paa­vat jät­teen­sä, hiilid­iok­sidin, ilmaisek­si met­sän­o­mis­ta­jien metsiin.

      On tässä kyl­lä sel­l­ainen ero, että hiili­dok­si­di on met­sille vält­tämätön. Toisaal­ta sitä on ilmas­sa riit­tävästi puiden kasvu­un ilman ihmisen tuot­ta­maa lisäystä. 

      O.S:” kuka mak­saa turpeen polton vaa­ti­mat päästöoikeudet.”

      Eiköhän se ole kulut­ta­ja ener­gian käyt­täjänä. Joten met­sien kohdal­la ei voi ajatel­la met­säomis­ta­jien mak­sa­van hiilen hävikistä puiden myyn­nin yhteydessä. 

      Soin­in­vaara ja paneel­in jäsenet voivat päivit­tää tieton­sa turpeen aiheut­tamista vesitöhaitoista. Ote Coun­try­boyn tek­stistä ja linkistä:
      ” Ja yllä­tys yllä­tys kum­mas­sakin tapauk­ses­sa ker­tymä oli keskimäärin 6–7 cm/30 vuot­ta. Ei mitään eroa, toki vai­htelu­väli oli suuri. Tämä ei tue arkiarvio­ta gigant­ti­sista hiukkaspäästöistä.” Ts. turvekent­tien aiheut­ta­mat päästöt eivät eroa muis­den lähtei­den päästöistä. Läh­teenä Geol­o­gisen tutkimus­laitok­sen mittaukset.

  27. O.S:“Kyllä sil­loin sit­o­mis­es­ta mak­se­tut rahat pitää ”

    Kyl­lä näin on. Mak­sa­ja on kuitenkin se, joka vapaut­taa hiilen. Tässä tapauk­ses­sa lop­pukäyt­täjä. Met­sän­o­mis­ta­ja on hiilin­ielun vuokranan­ta­jan asemassa. 

    Eihän öljysheik­iltä per­itä hiilin­ielun pois­tamis­es­ta veroa vaan mak­sut kohdis­tu­vat lop­pukäyt­täjään. Puun myyn­ti ver­tau­tuu siihen, hiilin­ielun vuokraami­nen on taas toinen bisnes. Tosin ei vielä, mut­ta toiv­ot­tavasti tulevaisuudessa.

    1. Syy mik­si öljysheik­iltä ei per­itä hiilin­ielun pois­tamis­es­ta veroa johtuu siitä että öljyken­tät Ara­bi­an niemi­maal­la kuu­lu­vat val­ti­olle ja ulko­maalaiset öljy­htiöt mak­sa­vat rojalt­te­ja val­tion öljyy­htiöille porauk­ses­ta kuten Sau­di Aram­colle joka on taas Sau­di-Ara­bi­an val­tion omis­tuk­ses­sa ja val­tio on Sau­di-Ara­bi­an kuningashuone.Norjan öljyra­has­to on Nor­jan suurkäräjien valvon­nas­sa ja tuo rahas­to omis­taa Equinorista (entis­es­tä Sta­toilistä) noin 67% ja Equinor on lis­tat­tu pörssi­in. Jos Nor­jan kuningashuoneel­la olisi saman­lainen ase­ma öljyra­has­ton hallinnas­sa kuin Sau­di-Ara­bi­an kuningashuoneel­lat ilanne olisi aivan toisen­lainen. Nor­jan val­tio perii taas öljyy­htiöiltä muun muas­sa Equino­ril­ta hiilin­ielun pois­tamis­es­ta veroa

    2. Puun­myyn­tiä ei voi ver­ra­ta öljyn­tuotan­toon kos­ka met­sä ovat Suomes­sa yksi­ty­isiä. Vain Met­sähal­li­tuk­sen omis­ta­mat met­sät ovat val­tion omaisu­ut­ta. Niistä voisi peria hiilin­ielun pois­tamisveroa mut­ta siinä ei ole mitään järkeä kos­ka yksi­tyiset met­sän­o­mis­ta­jat jäisi tämän jär­jeste­lyn ulkopuolelle.

      Kaik­ki öljyken­tät (merel­lä ja maal­la) omis­taa asianomainen val­tio joko val­tiony­htiöi­den hallinnon kaut­ta kuten Nor­ja tai sit­ten lisenssi­jär­jestelmän kaut­ta kuten Bri­tan­nia Poh­jan­meren öljykent­tien kohdal­la. Bri­tan­nia on ain­oa öljyn­tuot­ta­ja joka ei ole rahas­toin­ut öljy­tu­lo­ja vaan ne menee suo­raan Bri­tann­ian val­tio­varain­min­is­ter­iön bud­jet­ti­in. Poikkek­se­na on Yhdys­val­tain öljyken­tät jot­ka ovat yksi­tyisel­lä maaperäl­lä ja maan­omis­ta­ja saa niistä rahat tasku­un ilman liit­to­val­tion tai osaval­tion väli­in­tu­loa. Poikkeuk­se­na on merel­lä ja liit­to­val­tion ja osaval­tion mail­la ole­vat öljykentät

      1. Aivan sama per­in­tövero on kuin muil­lakin met­sistä, oli sit­ten kenen poi­ka tahansa. Ja oletko kuul­lut sis­ar­so­suuk­sista. Moni­lap­si­sis­sa per­heis­sä jos halu­aa met­sät yksin joutuu mak­samaan muille pesän jäse­nille. Kuten myös maati­las­ta. Käytän­nössä moni joutuu osta­maan per­imän­sä tilan osittain.

        Muuten jos Helsinki/Helen on tukenut epä­suo­rasti Putinin hallinto 20 vuot­ta maakaa­su ja hiil­ios­tok­sil­la, kan­nat­taako sil­loin nil­lit­tää koti­mais­es­ta turpeesta. Helen on myös Suomen toisek­si suurin CO2päästäjä 3 milj CO2tonnilla tois­taisek­si. Julk­isu­udessa on ollut että Helen vapau­tu­isi venäläis­es­tä ener­gias­ta mm. lisäämäl­lä öljyn käyt­töä. Onko siinä mitään järkeä kun samaan aikaan pyritään eroon van­ho­jen omakoti­talo­jen öljylämmityksestä.

      2. Maat­alouden perin­nöis­sä sovel­letaan sukupol­ven vai­h­dok­seen liit­tyviä huo­mat­tavia per­in­töäveron alennuksia.

      3. “Maat­alouden perin­nöis­sä sovel­letaan sukupol­ven vai­h­dok­seen liit­tyviä huo­mat­tavia per­in­töäveron alennuksia.”

        Riip­puu tilanteesta. Osakey­htiöis­sä sukupol­ven vai­h­dok­set ovat käytän­nössä yleen­sä matal­im­min verotet­tu­ja. Jos maati­la on henkilöko­htai­sis­sa nimis­sä, kuten pien­ti­lal­lisil­la usein on, sit­ten huo­jen­nuk­set eivät ole vält­tämät­tä läh­eskään niin hyviä, varsinkaan jos on kovin velkainen maati­la, sil­lä velko­jen siir­to aiheut­taa saa­jalleen täysimääräis­es­ti verotet­tavaa tuloa. Kuten verot­ta­ja toteaa,

        “Irtaimen maat­alou­so­maisu­u­den siir­rot käsitel­lään sekä myyjän että osta­jan vero­tuk­ses­sa pääasi­as­sa samoin kuin maati­lat­alouden tulovero­lain mukaan käsitel­lään vas­taavien erien ostot ja myyn­nit maat­alous­toimin­nan aikana. Sen sijaan kiin­teän maat­alou­so­maisu­u­den luovu­tuk­seen sovel­letaan myyjän vero­tuk­ses­sa tulovero­lain luovu­tusvoit­tosään­nök­siä. Met­sä­talouden kaikkien omaisu­use­rien luovu­tuk­seen sovel­letaan tulovero­lain säännöksiä.

        Kos­ka maat­alouden muis­ti­in­panois­sa ei ole taset­ta, maati­laan kohdis­tu­vat velat eivät siir­ry maati­lan osana jatka­jalle. Velat voidaan kuitenkin siirtää luovu­tuk­sen yhtey­dessä, ja sil­loin ne kat­so­taan maati­las­ta mak­se­tuk­si kaup­pahin­naksi eli vastikkeeksi.”
        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48496/maatilan-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/#1.2‑yleist%C3%A4-maatilan-sukupolvenvaihdoksesta

      4. Kan­nat­tavim­mat sukupol­ven vai­h­dok­set ovat rikkaiden suku­jen taval­li­sis­sa osakey­htiöis­sä, joil­la on varaa taitavi­in vero­juris­tei­hin. Nykyiset vero­tussään­nöt ilmeis­es­ti mah­dol­lis­ta­vat esim. sen, että 99 % vaik­ka pörssiy­htiöi­den arvos­ta voi olla vero­ton­ta, kun pärssiy­htiön osakkei­ta jakaa sukupol­ven­vai­h­dok­se­na. KHO:kin on vahvis­tanut, että vero­lait sal­li­vat sen, että jopa arvopa­perisalkku­ja hallinnoi­vat yhtiöt tulee lain mukaan tulki­ta vero­huo­jen­nusten piiri­in kuu­lu­viksi. Nykyti­lanne on se, että rikkaim­mat mak­sa­vat yleen­sä erit­täin alhaisia tosi­asial­lisia per­in­tövero­pros­ent­te­ja, kun taas vähä­varaisem­pi­en sukupol­ven­vai­h­dok­set ja lahjoituk­set, joiden omaisu­us­si­ir­rot eivät ole vero­juristien suun­nit­telemia, ovat selvästi korkeam­min verotet­tu­ja. Aiheesta pidem­pi kat­saus on esim. tässä:

        https://seura.fi/asiat/tutkivat/rahasukujen-oudot-perintokikat-jattipotit-jalkelaisille-verottomina/

    3. Ai pitäisikö sheikeille mak­saa siitä, että he varas­toi­vat hiilin­ielu­na tun­net­tua öljyä?

      1. Se ei teknis­es­ti mah­dol­lista. Jos halu­aisimme edelleen ostaa raa­ka-öljyä Venäjältä siihen asti kunnes se kor­vataan muiden öljyn­tuot­ta­ja maid­en raa­ka-öljyl­lä olisi venäläiseen tuon­ti raa­ka-öljyyn pistää $100 tuon­ti Vero jon­ka öljyy­hiöt mak­sa­vat ylimääräistä. Tämä mitätöisi myös Venäjän val­tion kas­saan tulot.

    4. Suo­mi on siinä mielessä erikoinen maa että tääl­lä on met­sää paljon . Suomen met­sät siis sitoo omien lisäk­si myös muiden Euroopan maid­en hiilid­iok­sidipäästöjä. Eli siinä mielessä on “ilmainen kaatopaik­ka”. Ongel­ma on siinä että met­sien omis­tus on epä­ta­sais­es­ti jakau­tunut. Vain 10% suo­ma­lai­seista omis­ta­vat met­sää ja met­sät vai­h­ta­vat omis­tus­ta enim­mäk­seen per­imäl­lä tai suku­lais­ten tai naa­purei­den välisin “kaverinkaupoin”. Verot ovat omis­ta­jan­vai­h­dos­ti­lanteis­sa alakan­tis­sa. Eli met­sä­talouden tukem­i­nen ja pitämi­nen pääasi­as­sa maanvil­jelysväestön omis­tuk­ses­sa on alue­poli­it­ti­nen tukimuo­to, eli ilmainen kaatopaik­ka se ei ole Suomen muille veron­mak­sajille jot­ka eivät omista met­sää. Muiden maid­en asukkaille se on ilmainen kaatopaik­ka. Kun ita­la­ialainen ajelee Ferrar­il­la jos­sa on 5 litran moot­tori niin hän vähät välit­tää päästöistä kos­ka hän tietää että tyh­mät suo­ma­laiset mak­sa­vat. Eli tässä on se peru­songel­ma, miten saa­da niiden maid­en asukkaat jot­ka aiheut­ta­vat päästöjä eniten, mak­samaan Suomen met­sien hiilen varas­toin­nista, jos met­seien käyt­töä pitää rajoit­taa ympäristösy­istä? Ves­s­apa­perir­ul­laan euroopan­laa­juinen vero olisi yksi keino. Suomen kaupunki­laisväestöl­lä ei ole varaa mak­saa koko ajan vain enem­män ja enem­män alue­poli­it­tista tukea joka menee kankku­lan kaivoon. Maakun­ta-sote-uud­is­tus pitäisi jo riit­tää. Nyt pitäisi puo­lus­tus­määrära­ho­ja lisätä jne. Tois­taisek­si jatkukoot nykyi­nen käytän­tö että puu­ta saa kaataa niin paljon kuin huvit­taa ellei saa­da mui­ta mak­samaan. Jos­sain vai­heessa se muut­tuu yli­tar­jon­naksi ja met­säy­htiöt eivät sit­ten enää mak­sa niin paljon eli pää jää vetävän käteen.

      1. Maaseudun alue­poli­ikas­sa ei olisi mitään ongel­maa jos alue­poli­ti­ikkaan jae­tut rahat oli­si­vat keskitet­ty uuden elinkeinon luomiseen ja tukemiseen kuin van­han elinkeinon keinotekoiseen ylläpi­toon joka menee kankku­lan kaivoon. Jos alue­poli­ti­ikan määrära­ha on 70 miljoon­aa euroa ja se pilko­taan kym­meni­in eri han­kkeisi­in on tuo raha nimeno­maan suo­raan työn­tämistä kankku­lan kaivoon. Kohdis­tet­tu alue­poli­ti­ikan tuki tiet­tyyn elinkeinon tukemiseen on mon­ta ker­taa parem­pi vai­h­toe­hto kuin sen hajaut­ta­mi­nen ympäri Suomea ilman järkevää tulosta.

      2. R.S:“Verot ovat omis­ta­jan­vai­h­dos­ti­lanteis­sa alakantissa.”

        Met­sistä ja pel­loista on mak­set­tu verot mon­een ker­taan aina sukupol­ven­vai­h­dok­sien yhtey­dessä. Perin­nöstäkin mak­se­taan vero. Taval­lisen kansalaisen ei tule kan­taa huol­ta , sil­lä verokarhu on Suomen hyv­in­voin­ti­val­tioss­sa nälkäi­nen kuin shakaali aavikol­la. Joka kolosta raaste­taan pieninkin kuo­ri­ainen ravinnoksi.

        R.S:“Vain 10% suo­ma­lai­seista omis­ta­vat met­sää…” Tuo­hon on todel­la help­po ratkaisu myytävien met­sä­pal­sto­jen muo­dos­sa. Sivus­toille vaan surf­faile­maan ja val­it­se­maan mieleisen­sä. Pääsee liha­p­a­to­jen ääreen.

        R.S:“Suomen kaupunki­laisväestöl­lä ei ole varaa maksaa ”

        Tuo on täl­läkin sivus­tol­la jo mon­een ker­taan osoitet­tu valeuutisek­si, pitäisikö päivit­tää tieton­sa tälle vuo­sisadalle. Ellei sit­ten ole kyseessä tietoinen toim­inta kansal­lisen eripu­ran kylvämiseksi ?

        Toisaal­ta luotan kyl­lä mod­er­aat­torin ammattitaitoon.

      3. > Maa- ja metsä’taloudessa per­in­töveroa per­itään kyl­lä aika hentoisesti.

        Mitä en ole älyn­nyt kun mak­soin per­in­tömet­sästäni per­in­töveron koko arvostaan? Lisäk­si tuli tieten vielä lohkomis­mak­su joka oli tyyli­in 10% pal­stan arvos­ta. Tieo­su­uskun­ta suun­nit­teli myös perusko­r­jaus­ta tiehen joka olisi oma­l­la rasit­teel­lani ollut 50% pal­stani arvos­ta. Onnek­si se han­ke sen­tään kaa­tui muu­ta­mal­la äänel­lä ja tehti­in talkoil­la tuu­naus­ta, rumpu­jen lait­toa ja kivien pois­toa. Nyt kel­paa mar­jas­ta­jienkin käyt­tää tietä eikä mak­sanut hunajaa.

        Lisäk­si kun möin met­sääni har­ven­nuk­ses­sa, niin 10 000€ tuloista käteen jäi n. puo­let, kun piti mak­saa alv ja tuloverot. Veronkier­tovinkke­jä kaipaisin kun aika houkut­tel­e­val­ta sai jotkut kuu­losta­maan tämän met­sän­o­mis­tamisen, minäkin halu­aisin nämä aluetuet ja veronkier­rot käyt­töön ja päästä elämään kaupunki­lais­ten tuella!

        Kaupunki­laisille vink­ki, met­sän ostamista ei ole kiel­let­ty kaupunki­laisil­ta. Samal­la taval­la sitä met­sää voi ostaa kuin me maalaisetkin. Ilmoituk­sia on paikallisle­hdessä jatku­vasti, ja muu­ta­ma tut­tu niitä sit­ten osteleekin. Kan­nat­taa vaan varautua sit­ten tekemäån itse, jos kaiken ulkois­taa esim. raivauk­sen ja istu­tuk­sen niin kyl­lä se kan­nat­tavu­ut­ta syö aikalail­la. Tätä mainit­tua per­in­tömet­sää olin itse istut­ta­mas­sa 12-vuo­ti­aana, ja on tuo­la raivaus­sa­hankin kanssa tul­lut heilut­tua. Ensi kesänä taas raivaushom­mat jatkuu. Siihen saa kyl­lä var­maan kemera-tukea, eli ehkä se on tätä kaupunki­lais­ten armo­lah­jaa mis­tä jotkut puhuivat?

  28. Hiilid­iok­sidipäästö­jen kv. lasken­tasään­nöis­sä on jotain mätää, kun öljyn päästöt las­ke­taan käyt­täjä­maalle eikä öljyn tuot­ta­ja­maalle. Mut­ta puun hakkuu las­ke­taan päästök­si Suomelle. Ei puu­tuot­teen käyt­täjälle. Jotkut halu­aisi­vat laskea puun polton päästök­si, mut­ta sil­loin­han se las­ket­taisi­in kak­si ker­taa. Las­ke­taan jo ker­taalleen lulucf-sektorilla.
    Tiedok­si muuten , eivät kaik­ki ole per­i­neet met­sää, moni ostanut tai ainakin mak­sanut perintöveron.
    Suomen met­sien hiili­varas­to kasvu 70 pros. sit­ten 1970 johtuu pääosin met­sän­hoi­dos­ta, met­sien sopi­vas­ta ikärak­en­teesta. 20–50 vuo­tias met­sä kas­vaa eniten.

    1. Se mitä ehdotin että esim ves­s­apa­peri­sta ja kar­tongista pitäisi mak­saa maail­man­la­juis­es­ti tai ainakin Euroopas­sa ylimääräi­nen vero jol­la kor­vataan ne mene­tyk­set jos met­sien käytölle asete­taan rajoit­tei­ta. Se ei ole mei­dän suo­ma­lais­ten asia yksin pulit­taa siitä. Ei kaupunki­lais­ten eikä maalaisten. 

      Suomen met­sä­talous on elänyt syk­leis­sä, samaan aikaan esim 60–70 luvul­la on kaadet­tu paljon ja nyt aikuisek­si 50 vuo­den aikana kas­vanut met­sä odott­taa jälleen kaa­toa ja sitä tul­laan siis kaata­maan paljon, ei kai muuten uusia sel­l­ute­htai­ta raken­net­taisi juuri nyt? Sit­ten on taas iso­ja aukko­ja ja kestää 20 vuot­ta ennenkuin taimet ovat kas­va­neet senkokoisik­si että ne alkaa sitoa hiilidioksidia.

      1. R.S:” Sit­ten on taas iso­ja aukko­ja ja kestää 20 vuot­ta ennenkuin taimet ovat kas­va­neet senkokoisik­si että ne alkaa sitoa hiilidioksidia.”

        Kyl­lä ne alka­vat sitoa hiilid­iok­sidia heti, mut­ta kos­ka nielu kään­tyy netok­si on edelleen tutkimuk­sen alla. 

        https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/

        Met­sien hiilen­si­d­on­ta markki­na on jo poli­ti­soitu eikä perus­tu tieteel­liseen faktaan. 

        “Hiilikau­palle on kaavail­tu kah­ta vai­h­toe­htoista mallia. Toises­sa kor­vaus perus­tu­isi vuosit­taiseen puus­ton kasvu­un eli sitoutu­van hiilen määrään, ja sum­mas­ta pitäisi mak­saa jotakin takaisin, kun hakataan ja hiili­varas­to pienenee.

        Toinen malli on hiilivuokra, jos­sa met­sän­o­mis­ta­jalle mak­se­taan puustopääo­man suu­ru­u­teen eli varas­toituneen hiileen määrään sidot­tua vuokraa. Jos hakataan, niin vuokra piene­nee, mikä kan­nus­taisi lykkäämään hakkui­ta.”( Luon­non­va­rakeskuk­sen tutk­i­ja Jus­si Lintunen )

        Kumpikaan malli ei tun­nista juuris­toon ja sienir­ih­mas­toon sitoutuneen hiilen määrää.

      2. Sel­l­ute­htaiden puu tulee pääosin har­ven­nushakkui­ta. Avo­hakkuista vähem­män, kos­ka siinä pääosa on tukkia, joka menee pitkäaikaiseen käyt­töön. Vain lat­vaosat menevät sellutehtaalle.
        Et oikein tai­da ymmärtää met­sien dynami­ikkaa. Vaik­ka on hakat­tu enem­män kuin 60-luvul­la, on puumäärä met­sis­sä kas­vanut silti 70%. Johtuu pääosin met­sien ikärak­en­teesta, mut­ta myös suo­tu­isam­mas­ta ilmastosta.

    2. Coun­try­boyn kom­ment­ti­in sel­l­ainen fak­tan tark­istus hänen väit­teeseen että Helen olisi ostanut pelkästään venäläistä öljyä ja maaka­sua viimeiset 20 vuotta. 

      Suosit­te­len Coun­try­boylle tutus­tu­maan Helenin ener­gian tuotan­toon Helenin koti­sivuil­la siel­lä on oikea­ta tietoa.Helen ei osta Suomeen raa­ka-öljyä suo­raan markki­noil­ta vaan kaik­ki raa­ka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raa­ka-öljyä Suomes­sa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille. 

      Maakaa­sun osu­us ei ole kuin 5% Suomen kaik­ista maakaa­su ostoista joten hyvin pien­tä ja maakaa­sun osta­ja on Gasum joka myy maakaa­sun eteen­päin Suomes­sa. Suomes­sa on myös 5 LNG ter­mi­naalia jos lähin pääkaupungiseudul­ta kat­sot­tuna on Haminassa. 

      Kivi­hi­iltä voi ostaa myös Puo­las­ta ja Sak­sas­ta joten Venäjä riipu­vaisu­us ei ole ongel­ma Suomessa. 

      Sak­sa ja Benelux­maat ovat riip­pu­vaisia Venäjän ener­gias­ta enem­män kuin mikään muu EU maa. Jopa Bal­tian­mai­hin tuo­daan LNG maakaa­sua enem­män kuin Saksaan.

      Ongel­ma ei ole täl­lä het­kel­lä fos­i­il­lis­ten kulu­tus (jos­sa turve on päästöiltä korkeampi kuin kivi­hi­ilen päästöt) vaan riip­pu­vaisu­us Venäjästä jos­sa Suo­mi on itse asi­as­sa vähem­män riip­pu­vaisem­pi kuin moni EU maa. Suo­mi on EU maista kaik­ista hajaute­tu­in ener­gian kuluttaja 

      Joten fak­tois­sa ole­va keskustelu olisi suo­tavaa Coun­try­boylle eikä suo­ra retori­ik­ka joka on lähel­lä Venäjän TV:n uutisia.

      1. “Suosit­te­len Coun­try­boylle tutus­tu­maan Helenin ener­gian tuotan­toon Helenin koti­sivuil­la siel­lä on oikea­ta tietoa.Helen ei osta Suomeen raa­ka-öljyä suo­raan markki­noil­ta vaan kaik­ki raa­ka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raa­ka-öljyä Suomes­sa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille. ”

        Nes­teel­lä on toim­intaa mon­es­sa maas­sa. Suomen jalosta­moilleen Neste on tavan­nut ostaa öljyn lähin­nä Venäjältä, jos­ta se on ollut edullisim­min saatavil­la mm. korkean rikkip­i­toisu­u­den takia, jon­ka pois­ton osaamiseen Neste on erikoistunut. 

        Suomen ener­giasek­tori on ollut Venäjä-riip­pu­vaista eri­tyis­es­ti öljy­tuot­tei­den ja myös läm­mi­tyk­seen ja sähkön tuotan­toon käyte­tyn puun osalta. Venäläi­nen hake on ollut suosit­tu polt­toaine. Myös Venäjältä sahoille ja sel­l­ute­htaisi­in tuo­tu­jen puiden sivu­tuot­teet ovat olleet sähkön ja läm­mön tuotan­non raa­ka-ainet­ta. Pieni osa alueel­lista venäjäri­ip­pu­vu­ut­ta on myös Saimaan kana­va, joka on muun ohel­la myös ener­gia­te­ol­lisu­u­den kul­je­tusten väylä. Maakaa­sun rooli Suomes­sa on pienehkö.

        Kivi­hi­iltä voi teo­ri­as­sa tuo­da myös esim. Puo­las­ta tai Sak­sas­ta, mut­ta kum­matkin lienevät poli­it­tis­es­ti aika mah­dot­to­mia vai­h­toe­hto­ja. Puo­las­sa on ollut iso­ja ongelmia kivi­hi­ilikaivosten työ­tur­val­lisu­u­den kanssa, ja Sak­san osalta Suomes­ta käsin on kri­ti­soitu voimakkaasti For­tu­min välil­lis­es­ti omis­ta­van kivi­hi­ilivoimalan avaamista siel­lä. Tuskin tääl­lä sen­tään ainakaan kun­nal­li­sis­sa ener­gialaitok­sis­sa sel­l­aiseen suos­tut­taisi­in, että kivi­hi­iltä alet­taisi­inkin tila­ta Puo­las­ta tai Sak­sas­ta. Kaikkein erikois­in­ta olisi, jos Suomeen alet­taisi­in hom­ma­ta kivi­hi­iltä Turówin kivi­hi­ilikai­vok­selta sik­si, että eri­tyisen hal­val­la saisi sen voimalan tuot­ta­maa hiiltä. Siel­lä juok­see 0,5 miljoo­nan euron uhkasakko päivässä Euroopan union­in tuomiois­tu­imen päätök­sel­lä sen takia, että tuomiois­tu­in kat­soi toimin­nan ole­van lainvastaista.

      2. Rahul, olep­pa nyt tarkkana ennen kuin syyt­telet ! En ole puhunut mitään, mis­tä Helen ostaa öljyn­sä. Vain maakaa­sus­ta ja kivi­hi­ilestä. Gasum on muuten ollut yhteisyri­tys venäläisen Gazpromin kanssa vuo­teen 2015, jol­loin val­tio osti sen osu­u­den. Nyt 2020 yhtiö on jaet­tu kah­teen osaan, verkkoy­htiöön Gas­grid ja kaa­sua välit­tävään Gasumi­in. Tämä sen jäl­keen kun Balt­ian put­ki valmis­tui. Kat­soin Gasum­in sivuil­ta, täl­läkin het­kel­lä venäläistä (siperi­alaista) maakaa­sua vir­taa Suomeen.

  29. R.S:“Helen ei osta Suomeen raa­ka-öljyä suo­raan markki­noil­ta vaan kaik­ki raa­ka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raa­ka-öljyä Suomes­sa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille. ”

    Neste on ostanut 2/3 osan raakaöljys­tään Venäjältä. Nyt sit­tem­min jo muual­ta. Somanin mukaan Helen ei ole ostanut venäläistä maakaa­sua, vaan sitä on ostanut Neste. Somanin mukaan Helenin Nes­teeltä osta­ma kaa­su ei ole ostet­tu Venäjältä . Somani syyt­tä mui­ta venäläistyyp­pis­es­tä uuti­soin­nista. Voisiko Somani sit­ten selit­tää, miten hänen tekemän­sä uuti­soin­ti eroaa venäläis­es­tä koskien Helengatea?

    1. Eemil, luitko oikein mitä kir­joitin. Sanoin että Neste ostaa Suomeen raa­ka-öljyä ja Gasum ostaa maakaasua. 

      En viitanut yhdessäkään kom­men­tis­sa mis­tä maas­ta Neste tai Gasum maakaa­sun tai raa­ka-öljyn ostaa. 

      Totesin että Helen ei osta suo­raan venäläistä maakaa­sua Venäjältä tai raa­ka ‑öljyä Venäjältä. Totesin vain että Gasum ostaa maakaa­sua Suomeen ja Neste ostaa raa­ka-öljyä Suomeen. Myös totesin että Suomes­sa on 6 LNG ter­mi­naalia johon maakaa­su oste­taan muul­ta kuin Venäjältä putkea pitkin.

      Eemil voit kyl­lä syyt­tää mui­ta venäläistyyp­pis­es­tä uuti­soin­nista mut­ta Eemilin omat tulkin­nat ovat kyl­lä hyvin lähelleä Kepun syytök­siä etelän­medi­as­ta. Tämä Helen­gate on Eemilin ikioma keksin­tö kuten on Venäjän eri­ty­isop­er­aa­tio selitykset.

      1. Soman­it ja muut asiantun­ti­jat kiemurtel­e­vat irti siitä, että Helsin­gin kaupun­ki on avus­tanut Putinin sotaa Ukrainas­sa. Tähän asi­aan on kiin­nit­tänyt huomio­ta Boris John­son , Englan­nin pääministeri:
        “John­son pitää suurim­pana ongel­mana sitä, että Krim­in miehi­tyk­ses­tä ja Itä-Ukrainas­sa käy­dy­istä tais­teluista huoli­mat­ta län­si­maat jatkoi­vat tiivi­itä taloudel­lisia yhteyk­siä Venäjän kanssa ja ennem­minkin vain vahvis­ti­vat niitä.”

        Tekikö Helen /Helsinki kor­jaus­li­ikkeitä Krim­in vatauk­sen jäl­keen? En ole seu­ran­nut uuti­soin­tia tästä asi­as­ta. Vihreät ja etelän city­ih­miset ovat kyl­lä auli­isti syyl­listämässä maalaisia globaal­ista ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Oma piha on jäänyt aivan liian vähälle huomi­olle. Ihmekös tuo kun naa­purien ojen­t­a­mi­nen vie kaiken ajan.

        Maakaa­su ja kivi­hi­ili ovat fos­si­il­isia polt­toainei­ta, mut­ta turve on kyseis­ten asiantun­ti­joiden mielestä näitä suurem­pi uhka. Turpeen poltol­la ei ainakaan ole autet­tu Putinin sotarikoksia.

  30. Kilgore:“Siihen saa kyl­lä var­maan kemera-tukea, eli ehkä se on tätä kaupunki­lais­ten armo­lah­jaa mis­tä jotkut puhuivat?”

    Juuri noin fak­taa elävästä elämästä. Et ehkä saa Kemera-tukea, jos sitä on aikaisem­mis­sa har­ven­nuk­sis­sa käytet­ty ko. pal­stoil­la? Varaudu myös mak­samaan Kemeras­ta tulovero.

    Joko sait MHY:ltä laskun puukau­pan kil­pailu­tuk­ses­ta ja suun­nit­telus­ta vuosit­taisen met­sän­hoit­o­mak­sun lisäksi ?

  31. Met­sien hiilen­si­d­on­nan markki­nao­h­jauk­seen peruste­taan var­maankin sadan työn­tek­i­jän byroo val­tion Moti­van lailla. 

    Yri­tyk­sen Moti­va Oy liike­vai­h­to oli 7,1 miljoon­aa euroa 2020 ja työl­listi 63 henkilöä. Liike­vai­h­to las­ki 8,8 pros­ent­tia. Tilikau­den tulos oli 370059 euroa ja liikevoit­to­pros­ent­ti oli 6,5. Yhtiön omavaraisu­usaste oli 58,5 pros­ent­tia. Moti­van kont­tori sijait­see, kuinka­pas muuten Helsin­ska­jan Kampissa. 

    Samoin tul­laan sijoit­ta­maan met­sien hiilen­si­d­on­nan ohjauskeskus Helsinki­in , kos­ka siel­lä met­siä on todel­la paljon. Sit­ten tehdään laskelmia met­sien omis­tamisen pien­estä arvon­nousus­ta maaseudul­la. Helsingis­sä met­sienkin arvon­nousu on maaseu­tua parem­paa, kos­ka “ohjauskeskuk­sen” työn­tek­i­jöi­den palkat ovat johta­jata­soa. Met­sän­o­mis­ta­jien rahoil­la pykätään Helsinki­in mes­sevä toim­i­ta­lo lasi­seini­neen ja betonirunk­oi­neen. Ja fasaa­di ital­ialaista mar­mo­ria , tietty.

    Ideaa saa vapaasti käyt­tää, näin niitä tuot­tavia työ­paikko­ja luodaan.

    1. Eemil tiedät yhtä hyvin kuin muut keskusteli­jat että Helsin­gin Ener­gia ei osta maakaa­sua tai raa­ka-öljyä Venäjältä vaan sen ostaa Gasum ja Neste. Helsin­gin Ener­gia ei omista öljyn­jalosta­mo­ja tai LNG ter­mi­naalia eikä maakaa­sua­putkea. Neste tai Gasum tekevät omat ener­gian osto ratkaisut. En ole koskaan lukenut että Osmo Soin­in­vaara tai muut city­ih­miset olisi ovat yksipuolis­es­ti syyl­listäneet maalaisia globaal­ista ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Kun itsekin tiedän että autoilu on pääkaupunkiseudul­la suurin päästö­jen aiheut­ta­ja niin tämä puoli on tul­lut hyvin tietoisu­u­teen pääkaupunkiseudun liikenne poli­it­ti­sis­sa kysymyk­sis­sä. Se että Län­simetro tai Raide­jok­eri myöhästyi ei ole mitenkään maalais­ten tai Kepun syytä vaan ikävä kyl­lä sanoa että pääkaupunkiseudun sisäistä kun­nal­lispoli­ti­ikan riitelyä.

      1. On turhaa saivartelua kiistää Helenin riip­pu­vu­us Venäjän maakaasusta.
        Helsin­ki olisi välit­tömästi Venäjän sota­toimien alet­tua voin­ut lait­taa Venäjän kaa­suhanan kiin­ni jos se olisi ollut mah­dol­lista. Nyt alka­vat vas­ta ryhtyä rupea­maan miet­timään kuinkas näin kävi ja pitäisikö asialle jotain tehdä.

        “Kun itsekin tiedän että autoilu on pääkaupunkiseudul­la suurin päästö­jen aiheut­ta­ja niin tä”

        Tämän väärin­ti­etämis­esi voit oikaista HSY:n kasvi­huonekaa­supäästöseu­ran­nas­ta. Suurin sek­tori on ener­gia ja lämmitys.
        Vai tarkoititko liiken­teen melupäästöjä tai liiken­neväylil­lä mereen vie­dyn lumen jätepäästöjä?

      2. Helebn oy ei ole käyt­tänyt maakaa­sua juuri lainkaan sodan alet­tua. Sen sijaan ihmette­len, mik­si Suomeen tuo­daan piuhat punaisi­na sähköä Venäjltä tänäänkin, kun sähkön hin­ta on nolla.

    2. Bri­tann­ian päämin­is­teri Boris John­sonin kom­ment­tei­hin niin en antaisi niistä kovinkaan paljon pain­oar­voa. Lon­too on ollut viimeiset 30 vuot­ta venäläis­ten oli­garkkien sijoi­tusten ja rahan­pe­sun ykkösko­hde. Mik­si Bri­tann­ian hal­li­tus ei tehnyt mitään venäläis­ten oli­garkkien sijoi­tusten ja rahan­pe­sun kohdal­la Krim­in niemi­maan miehi­tyk­sen jäl­keen? Muis­tut­taisin Eemil­iä siitä että se oli sinipuna­hal­li­tus joka hyväksyi Venäjän vas­tais­es­ti pakot­teet 2015. Kepu oli tuol­loin oppo­si­tios­sa ja vas­tusti yhteen ääneen pakot­tei­ta kos­ka Kepul­la oli oma lehmä ojas­sa maat­alouden kautta

    3. Jos Eemil tarkoit­taa ital­ialaisel­la mar­mo­ril­la ole­vaa fasaa­dia niin se oli kyl­lä aka­teemikko Alvar Aal­lon idea kokon­aan käyt­tää Car­reran mar­mo­ria Fin­lan­dia-talos­sa. Sen omis­ta­ja on itsenäi­nen osakey­htiö Fin­lan­dia-talo Oy. Alvar Aal­to säätiöl­lä on myös sanan­val­ta siinä kuin­ka Fin­lan­dia taloa pitäisi kehit­tää. Eemil voi ottaa yhteyt­tä Alvar Aal­to säätiöon jos halu­at lisätietoja.

  32. Maakaa­sun Suomeen Venäjältä hoitaa Gasum Oy, jon­ka kaa­su tulee pääosin Venäjältä. Gasum oli aikanaan Nes­teen ja venäläis­ten omis­tuk­ses­sa. Turha selitel­lä ettei olisi pääosin venäläistä kaa­sua käytetty.

    1. Coun­try­boy, luitko tarkasti mitä sanoin Eemilin kom­ment­ti­in? En mis­sään vai­heessa väit­tänyt ettei muka Gasum tai Neste olisi ostanut venäläistä maakaa­sua ja raa­ka-öljyä. Totesin Eemil kom­ment­ti­in ettei Helsin­gin Ener­gia (Helen) osta suo­raan venäläistä maakaa­sua Venäjältä vaan Helen ostaa maakaa­sun Gasum­in kaut­ta kuten kaik­ki muutkin kun­nal­liset ener­giay­htiöt . Gasumil­la sekä Nes­teel­lä on öljyn­jalosta­mo­ja sekä LNG ter­mi­naale­ja Suomes­sa. Niitä ei ole Helenillä.Helen ei omista osakkei­ta Nes­teestä eikä Gasum­ista eikä Gasum tai Neste omista osakkei­ta Helenistä. Fak­tu­aalisen keskustelus­sa oikea tieto ja oikeat johtopäätök­set ovat sivistyneen keskustelun oikea muoto.

    2. Kyl­lä alku­peräisen keskustelun pääai­he oli Eemilin kohdal­la se että hän väit­tää että Helen ostaa maakaa­sua Venäjältä vaik­ka oikea vas­tus on se että Helen ostaa maakaa­sun Gasum­il­ta joka taas ostaa sen Venäjältä. Ei ollut puhet­ta Gasum­ista vaan Helenistä. Sama kos­kee Teboil­ia jon­ka ben­sa ja öljyä eivät tule suo­raan Venäjältä Lukoilin kaut­ta (vaik­ka Lukoil omis­taa Teboilin) vaan Teboilin öljy ja ben­sa tulee Nes­teeltä joka ostaa raa­ka-öljyä maail­man­markki­noil­ta päivän hin­taan. Tiedän Teboilin han­k­in­nat kos­ka aivan lähel­lä asun­toani on Kiven­lah­den Teboil ja se on ollut boikotin piiris­sä vaik­ka omis­ta­ja on suo­ma­lainen yksi­tyi­nen elinkeinon­har­joit­ta­ja jol­la ei ole mitään suo­raa yhteyt­tä Lukoiliin.

      1. Kyl­lä Helenin hal­li­tus tietää, että tois­taisek­si maakaa­su tulaa pääasi­as­sa Venäjältä. Tähän tulee toiv­ot­tavasti muutos.

  33. RS et pääse siitä mihinkään, että Helen on käyt­tänyt pääosin venäläistä kaa­sua viimeiset 20 vuot­ta. Put­ki tulee Venäjältä, putk­i­tuk­sen ja myyn­nin hoitaa Gasum, jon­ka sat­tumal­ta hyvin tun­nen. LNG ter­mi­naalit on melko uusi asia. Tietääk­seni myös kivi­hi­ili on tul­lut Helsinki­in pääosin Venäjältä, kin se on niin “ihanan hal­paa”. Kivi­hi­iltä toki saa vaik­ka Aus­tralias­ta asti, mut­ta kul­je­tustekniset syyt ovat puolta­ne­et Venäjän hiiltä.

    1. Coun­try­boy taas tulk­it­see väärin min­un kom­ment­te­ja. En väit­tänyt ettei muka Helsin­gin Ener­gia olisi ostanut venäläistä maakaa­sua vaan ostot ja logis­ti­ikan hoitaa Gasum joka ei muuten omista Helsin­gin Ener­giaa. Kivi­hi­ili on tul­lut Helsin­gin Ener­gian käyt­töön myös yhdessä vai­heessa Puo­las­ta. Suomes­sa on 6 LNG ter­mi­naalia jot­ka voivat kor­va­ta maakaa­suputken lähi­t­ule­vaisu­udessa. Sak­sas­sa ei yhtään LNG ter­mi­naalia. Huo­maatko Coun­try­boy Sak­san ja Suomen eron ?

  34. Suomes­sa on noin 650000 met­sän­o­mis­ta­jaa, nyky­isin val­taosan yksi­ty­i­sistäkin met­sistä omis­taa joku muu kuin maanvil­jeli­jä. Luin jostakin äsken, että vain 10% met­sän­o­mis­ta­jista on maanvil­jeli­jöitä, jot­ka voivat sukupol­ven­vai­h­dok­sen kaut­ta per­iä metsänsä.

    Taval­liselle palka­nsaa­jalle (kuten minä) met­sästä mak­se­taan aivan saman­lainen per­in­tövero kuin vaikka­pa asunto-osakkeesta.

    1. Met­sä­tont­tien vero­tusar­vo per­in­tövero­tuk­ses­sa on paljon alem­pi kuin muuhun käyt­töön tarkoite­tuis­sa kiinteistöissä.

      1. Niin pitää ollakin, mon­tako ker­taa kyseis­es­tä met­sästä on mak­set­tu per­in­töverot + muut verot , lain­hu­u­dot, virkamies­palkkiot sun muut, saman per­heen tuloista ?

      2. Eemil: Ei kai met­sän­o­mis­ta­jil­la ole lyhyem­pi elinikä kuin muil­la, vai mik­si tapauk­sis­sa jois­sa per­itään met­sää, rasit­ta­vat sivukus­tan­nuk­set sukua enem­män kuin jos jät­tää jäl­keen­sä jotain muu­ta omaisuutta?

  35. VTT:n vuon­na 2007 julk­iste­tun raportin mukaan: mikäli turve­tuotan­to kohdis­te­taan met­säo­jite­tu­ille soille, ener­giaturpeen ilmas­to­vaiku­tus on reilusti puo­let kivi­hi­ilen ilmas­to­vaiku­tuk­ses­ta 300 vuo­den elinkaar­i­tarkastelus­sa. Jos turve­tuotan­toon ote­taan suopel­to­ja, on turpeen ener­giakäytön ilmas­to­vaiku­tus noin kymme­nen pros­ent­tia kivi­hi­ilen ilmas­to­vaiku­tuk­ses­ta saman tarkastelu­a­jan kulues­sa. Tarkastelus­sa huomioiti­in myös turpeen­nos­toalueen jälkikäyttö.

    Kan­sain­välisen tur­vey­hdis­tyk­sen mielestä turve on paljon hyväksyt­tävämpi polt­toaine ilmas­to­vaiku­tuk­sen näkökul­mas­ta kuin fos­si­iliset polt­toaineet. Soi­ta ja turvet­ta voidaan käyt­tää ja samanaikaises­ti suo­jel­la ihmiskun­nan hyväk­si nyt ja tulevaisuudessa.

    Markku Mäkelä, pro­fes­sori, puheen­jo­hta­ja Kan­sain­vä­li­nen tur­vey­hdis­tys IPS (26.3.2007)

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004471217.html

    Turpeen polton päästö­jen lasken­ta ei tietääk­seni vieläkään ota huomioon suon elinkaar­ta, eli sitä että turve voitaisi­in nos­taa jo valmi­ik­si ojite­tul­ta kohteelta (jos­sa turvek­er­rosta hajoaa) ja lisäk­si turpeen­nos­toalue met­sit­tää tai ennal­lis­taa suok­si. Lasken­ta huomioi kai vain suo­ran turpeen hiilid­iok­sidipäästön sitä poltettaessa.

    Nyt kri­isi­aikana huolto­var­muu­den voi var­masti osit­tain hoitaa kivi­hi­ilel­läkin, mut­ta se ei tai­da sopia seospolt­toaineek­si puuhak­keelle. Lisäk­si turvet­ta tarvit­taisi­in met­säpuiden taim­i­tarhoil­la, puu­tarhois­sa, maatiloil­la ja viher­rak­en­tamises­sa. En tiedä pysty­isikö vesistöon­gel­mat kuten kevät­tul­vien aiheut­ta­mat yli­val­umat hoita­maan jotenkin rak­en­teel­lisin ratkaisuin, esimerkik­si jät­tämäl­lä riit­tävän pitkä ojit­tam­a­ton met­säalue eli laa­ja pin­tava­l­u­tuskent­tä turvesuon ja vesistö­jen väliin.

      1. “Täyt­tä son­taa kuten “läh­teestä” jo voi päätel­lä.” = “Ris­tiri­idas­sa uskon­noll­ishurmok­sel­lis­ten ympäristö­dog­mieni kanssa, joten epä­mukavu­ut­ta aiheut­ta­van kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin vältääk­seni leimaan tämänkin automaat­tis­es­ti sonnaksi.”

    1. Kysymys herää, onko näis­sä kohteis­sa taloudel­lis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­via turve­varo­ja, vai onko turvek­er­ros niin ohut ja alat niin pieniä, että turpeeno­ton alkukus­tan­nuk­set eivät tule kate­tuk­si? Tämä on aito kysymys, ei retorinen.

      Edelleenkään, mah­dol­lisen sota-ajan huolto­var­muut­ta näil­lä ei voi nos­taa merkit­tävästi, lop­pukesän palopom­mi­tuk­sel­la venäläiset voivat tuho­ta koko esiintymän.

      Turve on olen­nais­es­ti fos­si­ili­nen polt­toaine, jol­la on huono lämpöarvo.

      1. Tuosakin HS Luk­i­jan Mielip­i­teessä san­ott­ti­in että Kan­sain­välisen tur­vey­hdis­tyk­sen mukaan turve on hyväksyt­tävämpi polt­toaine ilmas­to­vaiku­tuk­sen näkökul­mas­ta kuin fos­si­iliset polttoaineet. 

        Tosin jos uusi­u­tu­vat ener­gia­muodot ote­taan turpeen kohdal­la rinnkkaisek­si ver­tailuk­si ilmas­to­vaiku­tuk­sen näkökul­mas­ta turve ei ole ver­rat­tavis­sa uusi­u­tu­vi­in vaan turve on ver­ratavis­sa mui­hin fosilliilisiin. 

        Itse asi­ass Helen on luop­umas­sa kivi­hi­ilen poltos­ta joten turve ja kivi­hi­ili ovat yhtä huono­ja vai­h­toe­hto kun niitä ver­rataan uusiutuviin.

        Tuon artikke­lin mukaan turve on hitaasti uusi­u­tu­va polt­toaine ja turve ei ole kuitenkaan määrite­ly fos­si­ilis­ten polt­toainei­den ryh­mään eikä uusi­u­tu­vien polt­toainei­den ryh­mään­vaan sil­lä on oma ryh­mä jon­ka nimi yksinker­tais­es­ti TURVE.Turve on siis hybri­di polt­toaine fos­si­ilis­ten ja uusi­u­tu­vien välis­sä omas­sa kat­e­go­ri­as­sa. Turpeen polt­to ei ratkaisu mut­ta se ei ole ongel­ma mikäli sitä nimeno­maan käytetään siir­tymäkau­den yli.

      2. En tunne sen tarkem­min käyt­töön otet­tavis­sa ole­via turve­varo­ja. Luon­non­ti­laisia soi­ta on kuitenkin sen ver­ran jäl­jel­lä ja ennal­lis­tu­mas­sa, että turpeen uusi­u­tu­mi­nen kat­taa sen vuo­tuisen käytön. Nos­to olisi järkevä kohdis­taa run­saspäästöisille pak­su­turpeisille reheville maat­alous­maille, mut­ta ne taide­taan tarvi­ta nyt het­ken ajan ruuan tuotantoon. 

        Suo­ma­laiset tutkimus­laitok­set tekivät turpeen ener­giakäytön elinkaar­i­ana­lyy­seistä kri­it­tisen arvion. Ihan vakavasti otet­tavia tutk­i­joi­ta mukana kuten Jyri Sep­pälä ja Jari Lis­ki. Lop­pupäätelmäk­si tuli:

        ”Ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnän haastei­den edessä turve tulisi nähdä entistä enem­män hiilineu­traalien bio­mas­so­jen käytön edis­täjänä ja lisäpolt­toaineena. Turve voi olla vara­polt­toaine, kos­ka sitä voidaan hel­posti varas­toi­da. Turpeen käyt­tö vähen­tää myös syöpymistä eräis­sä voimalaitoskat­tilois­sa. Turpeen ja uusi­u­tu­van bio­mas­san seok­sel­la voidaan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta, ja näin saavutet­taisi­in merkit­täviä päästövähen­nyk­siä, vaik­ka turpeen poltos­ta vapau­tu­va hiilid­iok­si­di vähen­tääkin tuote­tun bioen­er­gian ilmastohyötyjä.”

        Raport­ti: Cli­mate impacts of peat fuel uti­liza­tion chains a crit­i­cal review of the Finnish and Swedish life cycle assessments.

    2. Tuokin läh­teen mukaan turve ei ole fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kat­e­go­ri­as­sa mut­ta ei ole uusi­u­tu­vien polt­toainei­den kat­e­go­ri­as­sa vaan se on omas­sa kat­e­go­ri­as­sa nimeltään turve. Juuri sen takia kos­ka on hitaati uusi­u­tu­va polt­toaine jon­ka uusi­u­tu­va aikaväli on tuhan­sia vuosia.

      1. Voinee uusi­u­tu­mi­nen kestää, mut­ta eihän turpeen tarvitse enää uusi­u­tua, kun turve on nos­te­tu ja sen jäl­keen maapo­h­ja metsitetään.
        Menee noin 250 vuot­ta, kun polte­tun 1,5 m suok­er­roksen CO2-päästö 2200 tn kor­vau­tuu nieluil­la, joi­ta ovat met­sän kasvu n. 5 m³/ha/v, joka vas­taa 1,3*5= 6,5 tn/ha/v CO2-sodon­taa ja luon­non soiden CH4-metaa­nipäästö­jen 3 tn/ha/v pos­tu­mi­nen suon kui­v­at­tamisel­la. Kun vielä huomioidaan turpeen kasvun mene­tys n. 1 tn/ha/v , niin lasken­ta antaa turpeen polton CO2-päästön korvautimisajaksi:
        = 2200/ 6,5+3–1= 258 v.

      2. Nyt sekoi­tat derivaatan ja funk­tio tason, siis vir­ran ja varan­non. Ennen kuin turpeen polt­to on kor­vauy­tunut, pitää maa-alal­la olla sitoutuneena yhtä paljon iiltä kuin siel­lä oli ennen turpeen polt­toa. Jos turvet­ta on kymme­nen metriä, ei puus­to pysty koskaan vas­taa­maan sitä.

    3. “vesistöon­gel­mat kuten kevät­tul­vien aiheut­ta­mat yli­val­umat hoita­maan jotenkin rak­en­teel­lisin ratkaisuin, esimerkik­si jät­tämäl­lä riit­tävän pitkä ojit­tam­a­ton met­säalue eli laa­ja pin­tava­l­u­tuskent­tä turvesuon ja vesistö­jen väliin.”

      Ne ovat nykytekni­ikalla jo hoidet­tu­ja. Yli­juok­su­tuk­sia ei ole sen enem­pää , kuin kaupunkien jätevesipuhdistamoillakaan.
      Ympäristöusko­vaisil­ta kysyn, että onko Putinil­ta ostet­tu turve ekol­o­gisem­paa , kuin suo­ma­lainen turve ? Olem­meko hiilineu­traali val­tio, kun puuhake ja polt­to­turve tuo­daan Venäjältä?

      Tot­ta moos­es olemme, päästöthän kir­jau­tu­vat venäläisille, vesistö, kul­je­tus ja muut hai­tat vielä sen päälle.

      1. Eemil tiedät var­maan maanvil­jeli­jänä sen että maati­lan sukupol­ven vai­h­dok­ses­sa per­in­tövero on alhaisem­pi .Jos kaupunki­lainen perii ison omakati­talon meren­rannal­ta Laa­jasa­losta hän joutuu mak­samaan suurem­man per­in­töveron kuin maati­lan sukupol­ven vaihdoksessa

      2. Suomeen ei tietääk­seni ole ostet­tu turvet­ta Venäjältä suuril­la volyymeil­la jot­ta se kor­vaisi koti­maisen turpeen..Venäjä on maail­man suurin turve tuot­ta­ja mut­ta pääasi­as­sa toimit­taa Entisen Neu­vos­toli­iton alueille ja omaan sisäiseen käyt­töön . Oli turve venäläi­nen tai suom­lainen sen päästöt ovat samat. Jos turve kor­vat­ti­aisi pelkäätään uusi­u­tuvil­la se on parem­pi vai­h­toe­hto kuin turpeen kor­vaami­nen kivihiilellä.

  36. Tääl­lä käy­dään mie­lenki­in­toista keskustelua turpeesta. Mut­ta väli­in näyt­tää eksyvän met­säkeskustelua. Yleispi­ir­teenä näyt­täisi val­lit­se­va tietämät­tömyys met­sistä hiilen­si­to­jana. Jot­ta keskustelu­un tulisi jotain konkre­ti­aa niin pyytäisin teitä tutus­tu­maan Vihreä Lan­ka lehden artikke­li­in 13.2.2019. Siel­lä on artikke­li ”Kiista hiilin­ieluista ei hel­litä …”. Sieltä löy­tyy kysymys met­sä­vaikut­ta­jille no 1 Suomen met­säpoli­ti­ikan tavoit­teena tulisi olla met­sien hiilin­ielun ja ‑varas­ton kas­vat­ta­mi­nen mah­dol­lisim­man suureksi.
    Suurin osa on ollut sitä mieltä, että tämä on hyvä tavoite.
    Kysyä sopii miten derivaat­ta ja funk­tio voidaan mak­si­moi­da samanaikaisesti?
    Vai onko niin, että tutk­i­joil­lakaan ei ole mitään hajua met­sien kasvudynamiikasta?
    Met­säkeskustelus­ta ei tule mitään, jos perusasi­at ovat hukassa.

  37. Jos hiilin­ieluis­sa on epä­selvää, kehotan tutus­tu­maan Met­säle­hden keskustelu­pal­stan ketju­un Met­sien hiilin­ielu jos­sa on keskustel­tu aiheesta jo vuodes­ta 2018. Met­sän­tutk­i­joiden kesku­udessa on mielestäni epä­selvää suurem­mas­sa määrin oikeas­t­aan vain jatku­vapeit­teisen met­sän kasvuluvuista.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/

    Sieltä löy­tyy myös keskusteluketjut: Jatku­va kas­va­tus käytän­nössä, Mon­imuo­toisu­us jatkaa köy­htymistään, Turve, Turve Suomen ener­giantuotan­nos­sa. Ter­ve­tu­loa mukaan!

    Elinkaari­arvioista kehotan tutus­tu­maan uudem­paan raport­ti­in, jos­sa san­o­taan että kun turvet­ta käytetään seospolt­toaineena hak­keen seassa, ollaan päästöis­sä parem­mas­sa tilanteessa kuin puh­taan fos­si­iliener­gian käytössä. Ja on lisäk­si koti­maista tuotantoa!

    ”Ilmas­ton­muu­tok­sen hillinnän haastei­den edessä turve tulisi nähdä entistä enem­män hiilineu­traalien bio­mas­so­jen käytön edis­täjänä ja lisäpolt­toaineena. Turve voi olla vara­polt­toaine, kos­ka sitä voidaan hel­posti varas­toi­da. Turpeen käyt­tö vähen­tää myös syöpymistä eräis­sä voimalaitoskat­tilois­sa. Turpeen ja uusi­u­tu­van bio­mas­san seok­sel­la voidaan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta, ja näin saavutet­taisi­in merkit­täviä päästövähen­nyk­siä, vaik­ka turpeen poltos­ta vapau­tu­va hiilid­iok­si­di vähen­tääkin tuote­tun bioen­er­gian ilmastohyötyjä.”

    https://www.researchgate.net/publication/259656198_Climate_impacts_of_peat_fuel_utilization_chains_-_a_critical_review_of_the_Finnish_and_Swedish_life_cycle_assessments

    1. Globaal­isti katot­tuna ei suo­ma­lainen tehomet­sä­talous nyky­muo­dos­saan ole mikään ilmas­to­muu­tos­ta kiihdyt­tävä tek­i­jä. Maail­mas­sa riit­tää met­sää ainakin vielä, eikä maail­man met­säpin­ta-ala pienene. Ei myöskään turve­tuotan­to tai maat­alous. Ne aiheut­ta­vat enem­män hait­taa sit­ten paikallis­es­ti, kuor­mit­ta­vat vesistöä ja aiheut­taa myrsky­tuho­ja, tuhoa­vat mon­imuo­toisu­u­den ja tekevät met­sästä han­kalan liikkua vapaa-ajankäyt­töä ajatellen. 

      Ongelmia syn­tyy sit­ten jos met­sistä ja maap­in­ta-alas­ta ale­taan tosis­saan ottaa enem­män puu­ta ja kasve­ja ener­giantuotan­toon eli läm­mi­tyskat­tilois­sa poltet­tavak­si, ja ns biopolt­ton­estei­den raa­ka-aineek­si. Olete­taan että jos Ukrainan sota pitkit­tyy ja öljyä, hiiltä ja kaa­sua ei saa enää Venäjältä niin jotain korviket­ta pitää keksiä. 

      Sil­loin pitää olla tarkkana ettei met­sää käytetä enem­män kuin ehtii kas­vaa. Jos kaik­ki biopolt­ton­estei­den ja kaa­su­jen raa­ka-aineläh­teet Suomes­sa oli­si­vat hyö­dyn­net­tävis­sä , niin niil­lä saa vain n neljän­nek­sen Suomen moot­to­ri­a­joneu­voli­iken­teen suorit­teesta rul­laa­maan (VTT:n mukaan) . Jos fos­si­il­isia polt­ton­esteitä ei enää saisi, niin kolme neljännestä ajoneu­voista jäisi sei­so­maan paikoilleen tai pitäisi kek­siä muu voimalähde. Eli käytän­nössä kaikki­in paket­ti­au­toa pienem­pi­in moot­to­ri­a­joneu­voihin sähkö. Suo­mi ei voi myöskään men­nä rohmua­maan muiden maid­en biopolt­toainelähteitä. Rikkaaam­mat ja isom­mat maat kuten USA ja Sak­sa halu­a­vat kanssa niitä. 

      Tietysti tämä sota ei voi kestää lop­ut­tomi­in mut­ta jos yliku­lute­taan met­sää ja kasveista saatavaa ener­giaa niin se aiheut­taa mah­dol­lis­es­ti ruoka­pu­laa. Suo­mi on omavarainen vain niiden mielestä jot­ka usko­vat kaik­keen mitä Maaseudun Tule­vaisu­us kirjoittaa.

      1. Sak­sa muun muas­sa on neu­vot­te­lut Qatarin kanssa maakaa­sun toim­i­tuk­ses­ta Ukrainan sodan aikana ja Sak­sa aikoo rak­en­taa 2 LNG ter­mi­naalia Bruns­büt­teli­in ja Wil­helmshaveni­in .Kyl­lä Sak­sal­la on vai­h­toe­hto kun tulee hätä käteen. Sak­san suurin virhe ei ollut Nord­Stream 1 tai 2 vaan päätös luop­ua ydin­voimalas­ta Fukushi­man onnet­to­muu­den jäl­keen. Sak­san ydin­voimaloi­ta ei voi uudelleen käyn­nistää kos­ka niitä ei ole tark­sitet­tu vuo­den 2019 jälkeen

      2. Suo­mi ei ole ollut koskaan omavarainen talous rauhanaikana. Ener­giao­mavaraisu­ut­ta korosta­vat taho eivä hah­mo­ta sitä että Suomen ener­giantuotan­to on parem­min hajautet­tu kuin esim Sak­sas­sa. Ostamme Suomeen muun muas­sa Pohjo­is­maid­en ener­gia­markki­noiden kaut­ta nor­jalaista vesivoimaa siir­to­hin­noil­la. Puun ja turpeen lisäk­si Suomeen on valmis­tunut uusi Ydin­voimala jon­ka valmis­ta­ja oli ran­skalainen AREVA.

      3. Öljyä saa muual­takin kuin Venäjältä. Jos EU pistäisi venäläiselle öljylle tuon­ti­t­ullin joka olisi 100 dol­lar­ia lisää per bar­reli niin Venäjä itse mak­saa EU:lle siitä että se ei jatkos­sa rahoi­ta Ukrainan sotaa.Näin ollen voisimme jat­ka venäläise öljyn ostoa joka ei rahoi­ta Ukrainan sota kos­ka tuo 100 dol­lar­ia lisää per bar­reli tuon­ti­t­ul­li estäisi Venäjän kas­san nousun. Tätä tuon­ti­t­ul­lia on ehdot­tanut muun muas­sa EVA.

    2. Minä luen aina sil­loin täl­löin myös Met­säle­hden keskustelu­ja. Hiilin­ieluis­sa siel­lä näkyy ain­oas­taan Pöl­lö nim­imerk­ki ole­van parem­min per­il­lä asioista, muistaakseni.
      Tässä keskustelus­sa min­ua on häirin­nyt puheet hiilin­ieluille mak­set­tavista kor­vauk­sista. Hiilin­ielu ja met­sän puu­varas­to ovat kuin derivaat­ta ja funk­tio. Toisaal­ta derivaat­ta on nol­la kun funk­tio on mak­simis­saan. Eli nielu on nol­la kun puu­varas­to on mak­si­maa­li­nen. Nieluko­r­vauk­sia ei sil­loin voisi mak­saa sel­l­aisille met­sän­o­mis­ta­jille, joil­la on eniten hiiltä varas­toituneena. Ja itseasi­as­sa nämäkin joille mak­se­taan nieluko­r­vauk­sia niin mak­sut lop­pu­vat, kun hiiltä on varas­toitu kun­nol­la. Logi­ik­ka puuttuu.

    3. “Turpeen ja uusi­u­tu­van bio­mas­san seok­sel­la voidaan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta, ja näin saavutet­taisi­in merkit­täviä päästövähen­nyk­siä, vaik­ka turpeen poltos­ta vapau­tu­va hiilid­iok­si­di vähen­tääkin tuote­tun bioen­er­gian ilmastohyötyjä.”

      Linkissä ole­va raport­ti antaa tuen väit­teelle, että turveken­tän jatkokäyt­tö täy­tyy ottaa huomioon kasvi­huonepäästö­jen lasken­nas­sa. Nyt niitä ei ote­ta ja se vääristää turpeen päästölaskel­mat . Savupi­ipun päästä las­ke­tut päästöt eivät perus­tu tieteeseen kuin pieneltä osalta. Lop­pu turpeen päästöistä ovat poli­it­tis­es­ti päätettyjä. 

      Näi­nollen turpeen polton vähen­e­mis­es­tä tehdyt päästöalen­e­mat eivä myöskään pidä paikkaansa.

      paitövei R.S:“perii ison omakati­talon meren­rannal­ta Laajasalosta ”

      Kyseinen asun­to ei olekaan suvun omis­ta­ma yri­tys , se on vain asun­to, jon­ka arvon­nousu johtuu kaupungis­tu­mis­es­ta. Kaupungis­tu­mista tue­taan kahdel­la mil­jardil­la eurol­la joka iki­nen vuosi.

      1. Eemil, Helsingis­sä on paljon van­ho­ja arvoa­sun­to jot­ka ovat olleet vuosikym­meniä saman suvun omis­tuk­ses­sa. Kyseis­ten asun­to­jen sijain­ti on oleelli­nen arvon­nousu eikä niinkään kaupungis­tu­mi­nen. Asun­to voi olla yri­tyk­sen nimis­sä tai säätiön nimis­sä omis­tus­muo­to ei ole ratkaisu. Per­in­töveroa ei mak­se­ta jos asun­to on esim säätiön nimis­sä. Per­hea­sun­to­jen sukupol­ven vai­h­dos­ta olisi edis­tet­tävä siten kun maat­alouden sukupol­ven vai­h­dok­ses­sa. Maat­aloudessa ei muuten vai­h­du yri­tys vaan tilan maat ja kiinteistöt .

  38. Osmo“Ode” Soini­vaara kir­joit­ti: “”“Turpeen polt­ta­jan pitää tietysti ostaa päästöjään vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia, mikä tekee turpeen poltos­ta aika kallista.”””

    Niin pitää kivi­hi­ilen polt­ta­jienkin mak­saa päästömaksu.
    Mut­ta jos turpeesta tehdään polt­ton­esteitä valmis­ta­jan ei tarvise.

    Nyt kivi­hi­ilen hin­nan nous­tua 4‑kertaiseksi turve on hal­paa, sil­lä sen tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat ennal­laan. Vain polt­ton­estei­den hin­nan nousu nos­taa turpeen hin­taa jonkin verran.

  39. Osmo “Ode” Soin­in­var­ra kirjoitti:
    “””“Turvesuot ovat niin gigant­ti­nen rasite vesistöille, että se ei katoa sil­lä, että suurin osa mak­si­maalis­es­ta haitas­ta tor­ju­taan. Jär­jeste­lyt eivät kestä “odot­ta­mat­to­mia” olo­suhtei­ta, joi­hin jokunen aika sit­ten las­ket­ti­in lumen yllät­tävä ulami­nen kevääl­lä, joka sai altaat tul­vi­maan sel­l­aisi­naan vesistöihin.””””

    Turvesoil­ta ei juurikaan ole tul­lut kiin­toainei­ta vesitöi­hin, vaan ojituksilta.
    Niiltäkin kiin­toaineen pääsy voidaan estää kilo­me­trien pitu­isil­la jok­ien ja puro­jen var­sille molem­min puolin kaivet­tavil­la niskao­jil­la ja välille val­u­tuskent­tiä, joista vedetb sit­ten puret­taisi­in viimeisen val­umak­en­tän kaut­ta vesistöihin.
    Met­sää kas­va­vat oji­tusalueet ovat hyvä ilmas­ta tule­vien rav­in­tei­den ja epäpuh­tauk­sien suo­timia. Esimerkik­si ilmas­ta tule­van typen ja rikin määrä on suurem­pi kuin turve­maid­en oji­tuk­sien maapäästöt.
    Suurin kus­tan­nus näis­sä oji­tusten vesistöpuhdis­tuk­sis­sa on suun­nit­telu. Ojien kaivu niis­sä ei juuri mak­sa mitään.

    1. Kyl­lä, olisi mah­dol­lista estää turvesopi­den päästö­jen val­u­mi­nen vesistöi­hin, mut­ta sil­lolin tur­veyrit­täjän pitäisi omis­taa tuo kilo­me­trien levyi­nen valutuskenttä.

  40. R.S:“Kyseisten asun­to­jen sijain­ti on oleelli­nen arvon­nousu eikä niinkään kaupungistuminen.”

    Arrgh, asun­not sijait­se­vat kaupungeis­sa ja sik­si kaupungis­tu­mi­nen lisää niiden arvoa. Sitä tue­taan kahdel­la mil­jardil­la eurolla.

    “tilan maat ja kiin­teistöt .” ovat yhtäkuin yri­tys. Asun­not eivät ole yri­tyk­siä. Per­in­töo­su­u­den lisäk­si sukupol­ven­vai­h­dok­ses­sa mak­se­taan rahaa. Sukupol­ven­vai­h­dok­sis­sa yleisin rahoi­tus­muo­to on pankki­laina. Sukupol­ven­vai­h­dok­sen jäl­keen lainaa mak­se­taan takaisin kohdeyri­tyk­sen kassavirralla.

    Sukupol­ven­vai­h­dok­sen yhtey­dessä julk­ista rahoi­tus­ta tar­joa­vat muun muas­sa Finnvera, Busi­ness Fin­land ja ELY-keskukset.

    1. Miten kaupub­gis­tu­mista tue­taan kahdel­la mil­jar­cdil­la eurol­la. Rahavir­ta­han menee kaupungeista maaseudulle. Vai tarkoi­tatko sanoa, että tämä rahair­ta on kak­si mil­jar­dia liian pieni, että kaupunki­laisille siis jätetään liikaa hei­dän omista tuloistaan?

      1. ”Miten kaupungis­tu­mista tuetaaan•••”
        Sum­mista en tiedä, mut­ta logi­ik­ka on seuraava:
        Esim maati­la 600 ooo eur, 3 jaka­jaa. Jatka­ja joutuu mak­samaan muille per­il­lisille 400 ooo. Mikä sum­ma siir­tynee kaupungis­sa asuville perillisille.
        Har­voin ne maati­lat kuitenkaan perin­nön­jaon kaut­ta siir­tyvät. Sukupol­ven vai­h­doskau­pat lie­nee yleisempiä.
        Mut­ta kyl­lä niis­säkin siir­tyy rahaa pois maatilalta.

      2. Ville Salo­nen neu­vot­tel­e­va virkamies
        Markku Nissi­nen finanssineuvos

        “Tulo­jen tasausjär­jestelmästä puhut­taes­sa tör­mätään usein eri­tyis­es­ti kah­teen ”väärinymmär­ryk­seen”. Varsinkin pääkaupunkiseudul­la tuo­daan tois­tu­vasti esille alueen vero­tu­lo­jen siir­to muun maan eduk­si. Toinen tois­tu­vasti esille nou­se­va kysymys on, menet­tääkö kun­ta tasauk­ses­sa kokon­aan tai osit­tain mah­dol­lisen vero­pros­entin nos­ton tuoton.

        Kun­tien tulopo­h­jan ero­ja tasa­taan siis val­tiono­su­usjär­jestelmään sisäl­tyväl­lä vero­tu­loi­hin perus­tu­val­la val­tiono­su­u­den tasauk­sel­la. Nimen­sä mukaises­ti tulopo­h­jan tasaus tasaa kun­nan val­tiono­su­u­den määrää sen perus­teel­la, miten kun­nan lasken­nal­lis­ten vero­tu­lo­jen määrä poikkeaa maan keskimääräis­es­tä lasken­nal­lis­es­ta vero­tu­losta. Val­tiono­su­ut­ta siis vähen­netään tai lisätään sen perus­teel­la, miten kun­nan lasken­nal­liset vero­tu­lot poikkea­vat koko maan vas­taavas­ta. Vero­tu­lo­ja ei siir­retä mis­tään kun­nas­ta toiseen tai muualle maa­han. Kun­nat saa­vat täysimääräis­es­ti itselleen sille tilite­tyt vero­tu­lot. Esimerkik­si pääkaupunkiseudun neljä kun­taa saa­vat omien vero­tu­lo­jen lisäk­si perus­palvelu­jen val­tiono­suuk­sia yhteen­sä n. 403 milj. euroa vuon­na 2019.”

        Soin­in­vaara ei sit­ten mil­lään halua myön­tää maakun­tien buus­taa­van kaupunkien kasvua. Kun sit­ten sinne kan­netut resurssit pitäisi osit­tain jyvit­tää takaisin lähtökun­ti­in, niin alkaa järkyt­tävä älämölö. 

        Toinen kymysys ovat asun­totuet. Nehän kohdis­tu­vat suurim­mal­ta osin Uudelle­maalle. Ne hyödyt­tävät vuokralais­ten kukkaroiden kaut­ta raken­nusvir­mo­ja, kiin­teistöhuolto­ja, tavaran­toimit­ta­jia ja ylipäätään kaikkea elämiseen tarvittavaa . 

        Ympäristömin­is­ter­iö: “Ehdo­tus sisältää vuo­den 2022 korko­tuki­a­sun­to­lain­o­jen ja takaus­lain­o­jen hyväksymis­val­tuuk­sien alueel­liset ja muut perus­teet. Vuon­na 2022 val­tion tuke­mas­ta asun­to­tuotan­nos­ta pääosa suun­nat­taisi­in edelleen tarpei­den mukaises­ti suurimpi­in kasvukeskuk­si­in, eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle. Korko­tuki­a­sun­to­lain­o­jen hyväksymis­val­tu­us on yhteen­sä 1 950 milj. euroa. ”

        Siis tuhaty­hdek­sän­sa­taavi­isikym­men­tämiljoon­aa val­tion rahaa Helsin­gin asun­to­tuotan­non tukemiseen . Huom. edelleen , mon­tako vuot­ta tätä on jatkunut ja tulee jatku­maan.? Entäs sit­ten toimis­totilo­jen val­tion­a­pu­ra­hoi­tus ? Soin­in­vaar­al­la on tästä var­maan sisäpi­irin tietoa.

        Hesan kel­lokkaat ovat avau­tuneet kysyt­täessä maat­alouden 2 mil­jardin euron tues­ta. Se on liikaa. Nyt voisin kysyä Grethan lail­la, kuin­ka te kehtaatte ?

        No kyl­lähän te kehtaatte.

      3. Ei tuo val­tion rahoi­tus asun­to­tuotan­toon ole mitään tuloa. Sen lainan korko on markki­nako­rkoa (-0,5 %) suurem­pi. Mitä on toimis­totil­jen valtionapurahoitus?

      4. “Rahavir­ta­han menee kaupungeista maaseudulle.”

        Lähtemät­tä enem­piä asi­as­ta deba­toimaan, niin en ole kyl­lä näh­nyt tuos­ta juuri näyt­töä. Minus­ta ainakin kv-tarkastelu­jen näyt­tö viit­taa siihen, että maaseudun rahavir­rat sisään ja ulos ovat läh­es yhtä isot niin, että maaseudut ovat usein aika omavaraisia. Rahavarat ker­tyvät tiet­ty­i­hin osi­in maa­pal­loa, ja ne paikat eivät tapaa olla maaseudulla.

        Mitä puolestaan pien­tä osaa maaseudun asukkaista suo­raan koske­vi­in maat­alous­tuki­in tulee, niin olisi joskus mie­lenki­in­toista nähdä alueelli­nen tarkastelu siitä, mihin niitä lop­pu­jen lopuk­si mak­se­taan. Pitäisi olla bit­coine­ja tai muu­ta vas­taavaa kor­vamerkat­tua rahaa, jon­ka kulkua vaikka­pa vuo­den ajan voisi konkreet­tis­es­ti seu­ra­ta, ja kat­soa vaikka­pa vuo­den seu­ran­tana, että mihin mikäkin osa rahoista vai­heit­tain itse asi­as­sa ete­nee siitä, kun ne on ensin mak­set­tu maat­alous­tuk­i­na. Vas­taa­van tarkastelun voisi tehdä muillekin val­tion tuille.

      5. Julkisen sek­torin sisäl­lä rahavir­rat menevät kaupungeista maaseudulle. Val­tion menot Uudel­la­mal­la ovat paljon pienem­piä kuin val­tion vero­tu­lot Uudelta­maal­ta, vaik­ka keskushallinto on pääkaupunkiseuedulla.

      6. Julkisen sek­torin sisäl­lä rahavir­rat menevät kaupungeista maaseudulle. Val­tion menot Uudel­la­mal­la ovat paljon pienem­piä kuin val­tion vero­tu­lot Uudelta­maal­ta, vaik­ka keskushallinto on pääkaupunkiseuedulla. 

        Tämä on epäilemät­tä tot­ta kaikkial­la mis­sä ikärakenne on suo­tu­isa, sil­lä hyv­in­voin­ti­val­tios­sa työssäkäyvät käytän­nössä rahoit­ta­vat kaikkien muiden elämiset sil­lä säästämisetkin kier­rätetään käytän­nössä val­tion kaut­ta. Pääkaupunkiseudul­la työssäkäyvien ikälu­ok­ka on eri­tyisen vah­va, ja syr­jäseuduil­la taas tulon­si­ir­to­ja saa­vat van­huk­set ovat.

        Omatkin rahavir­rat ovat tääl­lä syr­jem­mässä paljon suurem­mat kun­nalle ja val­ti­olle kuin tois­in­päin, sil­lä olen keski­t­u­loinen työssäkäyvä. En vain vielä ole keksinyt tästä katkeroitua toisin kuin pääkaupunkiseu­tu­laiset näem­mä, sil­lä tämä on se rakenne miten hyv­in­voin­ti­val­tio on suun­nitel­tu toimi­van. Mak­san nyt tulon­si­ir­to­ja jot­ta saan niitä itse kun siir­ryn eläkkeelle.

        Jot­ta tei­dän vänkäämisessä olisi mitään järkeä tulisi asia ensin huomioi­da laskelmis­sa, eli nor­mal­isoi­da luvut ikä­jakau­man suh­teen. Mieletön homma.

        Itsel­leni riit­tää tieto että kaupun­git ovat työväestön suosikke­ja, ja syr­jäseudut eläkeläis­ten, ja tästä syys­tä tulon­si­ir­to­ja nyt vaan val­uu kaupungeista syr­jään, ellei nyt nohe­vat oikeistopoli­itikot hyv­in­voin­ti­val­tio­ta lakkau­ta (kaik­ki oikeistopoli­itikot ker­to­vat puheis­sa niin rakas­ta­vansa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, ja teois­saan sit­ten tekevät kaikken­sa naker­taak­seen sen perustuksia).

    2. Se kah­den mil­jardin tuki kaupungis­tu­miselle, jos sil­lä tarkoite­taan asum­is­tukea vuokral­la asuville, val­uu pääasi­as­sa harakoille. Sil­lä ei ole edes työl­listävää vaikutusta.
      Omis­tusasun­to­jen arvo nousee jos ne ovat hyväl­lä paikalla sekä kaupungeis­sa että maaseudul­la, mut­ta jos ne ovat aluel­la jos­sa asuu paljon vuokral­la asu­via asum­istuen saa­jia, niin omis­tusasun­to­jen arvo ei nouse. Tästä on omako­htaista kokemusta.
      Jos kaupun­ki taas sat­saa kult­tuuri­palvelui­hin, koulu­tuk­seen ja liikenne-infraan niin sil­loin asun­to­jen arvo yleen­sä nousee mut­ta ne tehdään taval­lis­es­ti kaupunkien omil­la varoil­la, ei valtion.

      Kiin­teistöjä kaupungeis­sa omis­ta­vat myös mon­et maalaiset, jot­ka ovat han­kki­neet aikuis­tuville lap­silleen pieniä asun­to­ja opiskelu­a­jak­si. Ne ovat yleen­sä aika hyviä sijoituksia. 

      Met­sistä vielä, jos joku on saanut 1600-luvul­la joltain kreiviltä met­sää lahjoituk­sek­si toimin­nas­taan 30-vuo­tises­sa sodas­sa niin ei se met­sä ole mikään yri­tys. Tietysti se nipute­taan maati­lakokon­aisu­u­teen jos se maati­la on vielä toimin­nas­sa. 1960-luvul­la katosi mon­ta maati­laa ja pel­lot laitet­ti­in paket­ti­in kun van­ha polvi luopui ja sai siitä­ki aikoinaan kor­vauk­sia. Jälkipolvelle jäi met­sää ja ran­nat jos­ta sai myy­tyä loma-asuntotontteja.

      1. 1) Pääkaupunkiseudun osu­us maas­sa jaet­tavas­ta asustues­ta on pienem­pi kuin osu­us vero­tu­loista. Jos siis asum­is­tu­ki muutet­taisi­in kun­nal­lisek­si, Pääkaupunkiseu­tu hyö­ty­isi, mut­ta vanhsvoit­toiset kun­nat meni­sivät konkurssiin.
        2) Jos asum­is­tu­ki lakkautet­taisi­in, työt­tömät jou­tu­isi­vat muut­ta­maan pois kaupungeista ja hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat työvoimalle, jol­loinyri­tys­tomin­nen keskit­tymi­nen kaupungei­hin kihtyisi.

      2. Se on juuri mitä ajan takaa, että yri­tys­toim­inta saisi mielel­lään kiihtyä kaupungeissa.

    3. Eemil, maat­alouden sukupuolen vai­h­dos on koskenut per­in­teis­es­ti tilaa ja mai­ta sen ympäril­lä. Tiedän tämän hyvin kos­ka suvus­sani on kak­si maanvil­jeli­jää jot­ka ovat men­neet läpi eri­laisia sukupol­ven vaihdoksen.
      Aiem­min kun maatiloista on tul­lut osakey­htiöitä on omis­tus muo­to muut­tanut myös maat­alouden toim­intaa. Sel­l­ainenkin jär­jeste­ly on ihan mah­dol­lista että sukupol­ven vai­h­dok­ses­sa siirtään pääraken­nus ja sen ympäril­lä ole­va tont­ti seu­raavalle sukupolvelle mut­ta pel­lot vuokrataan toiselle vil­jeli­jäl­letai myy­dään kokon­aan pois. Asun­to­ja kyl­lä sijait­see myös maaseudul­la vai asu­taanko Haja-asu­tusalueil­la edelleen puuma­jas­sa? Kaupungeis­sa on myös eri­laisia asum­is jär­jeste­ly­itä joten asun­to­jen omis­tus ei ole yksi­no­maan sil­lä joka asun­nos­sa asuu enkä tarkoi­ta nyt vuokral­la ole­via asuntoja.

  41. O.S:“Ei tuo val­tion rahoi­tus asun­to­tuotan­toon ole mitään tuloa. Sen lainan korko on markki­nako­rkoa (-0,5 %) suurem­pi. Mitä on toimis­totil­jen valtionapurahoitus?”

    Mikä tässä on nyt vil­lakoiran ydin. Mik­si ette lainaa rahaa markki­nako­rol­la, kun se on halvempaa ?

    1. Poli­it­ti­nen vasem­mis­to ja osa vihreistä halu­aa käyt­tää näitä lain­o­ja sik­si, että ne tuo­vat mukanaan vuokrasään­nöste­lyn, jota markki­noil­ta lainat­tu raha ei toisi.

      1. Mielestäni parem­pi että pien­i­t­u­loiset eli eläkeläiset, opiske­li­jat tai sairauk­sista tai muista itses­tään joh­tu­mat­tomista syistä taloudel­liseen ahdinkoon joutuneet saisi­vat asua asian­mukai­sis­sa ARA-rahoituk­sel­la raken­ne­tuis­sa kohteis­sa jois­sa vuokra on alem­pi, eikä kalli­is­sa markki­nahin­tai­sis­sa vuokra- tai omis­tusasun­nois­sa jois­sa asum­ista val­tio tukisi .
        Tiedän että se voi johtaa seg­re­gaa­tioon mut­ta se on joskus parem­pi toteut­taa niin, kos­ka ne pien­i­t­u­loiset, joil­la olisi mah­dol­lisu­us paran­taa taloudel­lista ase­maansa esim han­kki­mal­la työ jol­la pysystyy elät­tämään itseään, saa­vat väärän sig­nalin jos asum­i­nen kalli­is­sa paikois­sa mah­dol­lis­te­tan ilman omia ponnistuksia.

      2. Täl­lainen toteutet­tuna maat­aloudessa kir­voit­taisi Soin­in­vaar­al­ta kom­mentin tehot­tomas­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta. En ole kuitenkaan havain­nut Soin­in­vaaran , Kieseläisen tai Var­ti­aisen moit­ti­neen tätä tehottomuutta.

        Tuet­tua sum­ista kuitenkin tarvi­taan , jot­ta talouden pyörät pysy­i­sivät liik­keel­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä pitää poli­ti­ikalla kuitenkin puut­tua itse syi­hin eikä vain hoitaa oireita.

        Yksi syistä on ruuhkau­tu­mi­nen ja sen mukana kallis rak­en­t­a­mi­nen. Järkevä , väljä rak­en­t­a­mi­nen toimivien kulkuy­hteyk­sien var­teen on pitkän tähtäyk­sen ratkaisu. Tämä koros­tuu eri­tyis­es­ti nyt sota-aikana. Vihol­lisen on erit­täin vaikea lamaut­taa väl­jem­min raken­net­tua infra­struk­tu­uria. Kaik­ki elin­tärkeät toimin­not ovat verkotet­tu­ja, jol­loin yhden osan tuhoami­nen voidaan kiertää vai­h­toe­htoisil­la reiteillä. 

        Helsin­ki on Suomen akilleen kan­tapää. Miten Hyrylän ilma­tor­jun­ta­p­at­terin anta­ma suo­jaus on nyt toteutet­tu ? Uskokaa vain kaupunkiarkkite­hdeille pitää antaa nyt jatkok­oulu­tus­ta , kurssit sotatieteessä.

    2. Eemil, uno­htaa nyt yhden konkreet­tisen asian nyky infra­struk­tu­urin kohdal­la eli sen että tietoli­ikenne verkko­jen lamaut­ta­mi­nen on paljon helpom­paa oli infra­struk­tu­uri väl­jem­min raken­net­tua tai kos­ka tietoli­iken­teen infra­struk­tu­uri on yleisessä globaalis­sa verkos­sa. Ain­oa vai­h­toe­hto on irtau­tua Inter­netistä (World Wide Web).

      Venäjä on luonut oman sisäisen verkon jota ei ole otet­tu vielä käyt­töön kos­ka se estäisi esimerkik­si maakaa­sun ja raa­ka-öljy mak­sut Venäjältä ulko­maille enkä tässä kohtaa tarkoi­ta Euroopas­ta lähte­viä maksuja . 

      Haja-asu­tusalueil­la infra­struk­tu­urin lamaut­ta­mi­nen on paljon helpom­paa kuin kaupungeis­sa jos­sa pääasi­as­sa kaik­ki infra­struk­tu­uri on maanal­la. Tästä hyvä esimerk­ki oli isot myrskyt 2010-luvul­la jot­ka lamaut­ti­vat sähkön­jakelun pitkäk­si ajak­si maaseudul­la. Pääkaupunkiseudul­la on paljon var­alaitok­sia ja kaupungien infra­struk­tu­uri (sähkö,vesi ja ener­gia) on myös yhdis­te­ty siten että hätäti­lanteessa esimerkik­si Van­taa, Espoo ja Helsin­ki voivat käyt­tää samaa infra­struk­tu­uria (sähkö,vesi ja ener­gia). Pääkaupunkiseu­tua puo­lus­te­taan myös Helsin­gin ulkosaar­il­ta mereltä joten Hyrylän ilma­tor­jun­ta on vain yksi kokon­aisu­us pääkaupunkiseudun puo­lus­tuk­ses­ta. Ukrainan tilanne on hie­man eri­lainen kos­ka sen infra­struk­tu­uri on Suomea jäl­jessä ainakin 30 vuotta

      1. R.S:“Ainoa vai­h­toe­hto on irtau­tua Internetistä”

        Vira­nomaisil­la ja armei­jal­la on omat verkkon­sa. Nyky­ih­mi­nen joutuu tietenkin kri­isi­in, kun net­flix alkaa pätkiä.

        R.S:“Haja-asutusalueilla infra­struk­tu­urin lamaut­ta­mi­nen on paljon helpom­paa kuin kaupungeis­sa jos­sa pääasi­as­sa kaik­ki infra­struk­tu­uri on maanalla. ”

        Maaseudul­la on aggre­gaatit ja biopo­h­jaiset polt­tom­ah­dol­lisu­udet ener­gian ja sähkön tuottamiseen. 

        R.Silfverberg:“Jos nyt ollaan rehellisiä niin väljäl­lä ialueel­la jos asuu pien­talos­sa niin väestön­suo­jia ei ole”

        Siel­lä ei niitä myöskään tarvi­ta, kos­ka venäläisil­lä ei riitä rahaa yksit­täis­ten talo­jen pommittamiseen.

    3. Eemil, vaik­ka Vira­nomaisil­la ja armei­jal­la on omat verkkon­sa se ei paljon auta edes maaseudul­la asu­via ihmisiä. Itse asi­as­sa tilanne on päin­vas­tainen. Kaupungeis­sa on palve­lut lähel­lä joten ongelmia ei ollut edes COVID pan­demi­an aikana saa­da palveluita. 

      Verkkopalve­lut eivät koske pelkästään viihde käyt­täjiä kuten Net­fli­iä joka voi itse päät­tää lopet­taako se toimin­nan kyseisessä maas­sa vaik­ka huomen­na kuten tapah­tui Venäjällä. 

      Pankkipalvelui­ta ja rahali­iken­net­tä ei hoide­ta Maaseudul­la aggre­gaat­tien ja biopo­h­jais­ten vara­jär­jestelmien avul­la kos­ka ne eivät takaa sitä toimi­iko pankkipalve­lut jatkos­sa kun cyber hyökkäyk­sen kohteena on pankkipalvelut. 

      Eemil yrität luo­da mieliku­vaa siitä että maaseudul­la asut­taisi­in täy­del­lisen omavaraises­sa taloudessa 1950-luvun Suomes­ta. Tekin siel­lä maaseudul­la käytätte inter­net-yhteyk­siä yhtälail­la kuin kaupungeista . Nytkin täl­lä het­kel­lä on laa­jo­ja Haja-asu­tusaluei­ta Suomes­sa jos­sa on sähköt poik­ki kor­jauk­set kestävät usei­ta päiviä, tosin toden­näköis­es­ti aggre­gaatit hoita­vat väli­aikaises­ti sähkön tuotan­non omakoti­taloi­hin kuten keit­tiöön mut­ta jos vas­taavasti tulisi cyber hyökkäys ja pistäisi esimerkik­si pankkipalve­lut alas useik­si tun­neik­si se ei paljon auta vaik­ka omis­taa aggre­gaatin. Kuin­ka mobi­iliv­erkko toimisi vaik­ka omis­taa aggre­gaatin? Pankkiko­r­tit ja Luot­toko­rt­ti eivät toi­mi. Käteinen on ain­oa vai­h­toe­hto. Tekin Eemil siel­lä s
      maaseudul­la olette nyky­ih­misiä vaik­ka Eemil kuin­ka yrität luo­da mieliku­vaa siitä että maaseudul­la asut­taisi­in täy­del­lisen omavaraises­sa taloudessa kuten elet­ti­in vielä
      1960-luvun alun Suomessa.

  42. Jos nyt ollaan rehellisiä niin väljäl­lä ialueel­la jos asuu pien­talos­sa niin väestön­suo­jia ei ole. Ja van­has­sa 1‑kerroksisessa talos­sa ei ole edes kel­lar­ia. Tiedän kyl­lä mihin me men­täisi­in, lähistöl­lä on sul­jet­tu van­hainkoti jos­sa väestön­suo­ja ja jonnne mur­taudut­taisi­in jos ei se muuten olisi avoin­na. Jos pom­mi­tuk­sia olisi jatku­vasti jou­tu­isi suun­tau­tu­maan maaseudulle.

    Hyrylän varuskun­ta lopetet­ti­in jo n 10 vuot­ta sit­ten mut­ta San­ta­ham­i­nas­sa ja Paro­las­sa on IT-kalus­toa ja ympäri Helsinkiä on ase­mat jonne yksiköt sijoite­taan. Eri­laisia kaupunkiso­ta­har­joituk­sia jär­jestetään aika useinkin pk-seudulla.

    1. Kuten totesin aiem­min Haja-asu­tusaluei­den infra­struk­tu­uri on paljon helpom­paa lamaut­taa kos­ka esimerkik­si sähköverkko edelleen maan­pääl­lä kun taas kaupunkiseuduil­la se on sähköverkko on maanal­la. Myös pääkaupunkiseudul­la on paljon verkko­ja yhdis­tet­ty toisi­in­sa kuten veden­jakelu joten vara­jär­jestelmät ovat ole­mas­sa. Han­kalampi tilanne on maaseudul­la kun jopa ison myrskyn jäl­keen voivat olla poik­ki usei­ta päiviä.

  43. Putinin sodal­la on huono perustel­la turpeen polt­toa. Mut­ta kieltämät­tä oli erikoinen asia lukea tänään uuti­sista, että Hele­nille on saa­punut taas uusi lasti venäläistä kivi­hi­iltä — Venäjän hyökkäyk­sen Ukrainaan oltua jo pitkään menos­sa, ja samaan aikaan kun muu yhteiskun­ta on jo jonkin aikaa boiko­toin­ut venäläistä ener­giaa, jota myymäl­lä Venäjä Ukrainan sotaa rahoit­taa. Vas­taan­ot­to oli ymmär­ret­tävä niiden lastien osalta, jot­ka oli­vat jo läht­e­nee satamista sodan alet­tua. Täysimit­tainen sota Ukrainaa vas­taan alkoi helmiku­us­sa. Mik­si nyt vielä huhtiku­us­sa ote­taan vas­taan uut­ta las­tia venäläistä kivihiiltä?

  44. En siis ymmär­rä sitä, että mik­si kivi­hi­ilen vas­taan­ot­toa jatke­taan. Se ei ole mikään peruste, että “vas­taamme sopimusvelvoit­teis­tamme”. Samat sopimusvelvoit­teet on ollut monel­la muul­lakin yhtiöil­lä, jot­ka ovat siitä huoli­mat­ta katkaisseet jo hyvän aikaa sit­ten ener­gia­toim­i­tuk­sen­sa Venäjältä. Jopa venäläisen bioen­er­gian, hak­keen, tuon­tia on laitet­tu jäi­hin. Mut­ta siinä, mis­sä bioen­er­gian tuon­ti on laitet­tu jäi­hin, kivi­hi­ilen toim­i­tuk­set ovat näem­mä jatkuneet vielä huhtikuussakin.

  45. Helenin tiedote maalisku­us­ta oli suo­raan san­ot­tuna val­heel­lisen infor­maa­tion jakamista tosi­asial­lis­es­ta toiminnasta:
    https://www.helen.fi/uutiset/2022/ukrainan-tilanteen-johdosta-helen-hankkii-kivihiilen-toistaiseksi-muualta-kuin-venajalta

    Tiedot­teessa väitet­ti­in, että “Geopoli­it­tis­es­ta tilanteesta johtuen olemme päät­täneet han­kkia kivi­hi­ilen TOISTAISEKSI muual­ta kuin Venäjältä.”

    Jos tosi­asi­as­sa tarkoi­tus on ollut tuo­da uusia kivi­hi­ililaste­ja vielä use­ampia, ja tänään Hesaris­sa Helenin edus­ta­ja ei osan­nut edes vas­ta­ta kysymyk­seen, mon­tako hiililas­tia on vielä Venäjältä tulos­sa, niin maalisku­un tiedote on ollut asi­akkai­ta harhaan­jo­htavaa tiedo­tus­ta siitä, miten ja mis­tä yhtiö ener­giaansa siitä eteen­päin han­kkii. Jos pakot­teet eivät kivi­hi­iltä koske, on lail­lista kyl­lä tuo­da kivi­hi­iltä Venäjältä edelleen. Mut­ta on erit­täin kyseenalaista tuo­da kivi­hi­iltä Venäjältä sen jäl­keen, jos on tiedot­tanut asi­akkaille, että TOISTAISEKSI Venäjältä ei kivi­hi­iltä enää tuoda.

    Helenin päätök­ses­tä jär­jestää kivi­hi­ilen­sä tois­taisek­si muual­ta kuin Venäjältä uuti­soi maalisku­us­sa use­ampi media, antaen Hele­nille posi­ti­ivista uutis­ti­laa, kuten Yle:
    https://yle.fi/uutiset/3–12339042

    Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on se, että tiedo­tuk­sen ja todel­lisen toimin­nan pitäisi vas­ta­ta riit­tävän paljon toisi­aan. Jos sanoo, että tois­taisek­si ei venäläistä kivi­hi­iltä enää han­ki­ta, ja sit­ten tulee laivalasti tai jopa use­ampia venäläistä kivi­hi­iltä, niin viestin­tä ja todel­li­nen toim­inta näyt­tää ristiriitaiselta.

Vastaa käyttäjälle Jussi Leinonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.