Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille

Kir­joitin pääkir­joituk­sen Verdeen maat­alouden ahdingosta.

Maat­aloudelle on käynyt vähän niin kuin sadun paimenelle, joka huusi liian mon­ta ker­taa suden tule­van. Kun susi sit­ten tuli, kukaan ei enää uskonut.

Niin kauan kuin muista — ja muista aika pitkältä ajal­ta — maat­alous on ollut hirvit­tävässä talousahdin­gos­sa. Nyt susi on tul­lut ihan oikeasti, erikä sitä oikein kukaan enää usko.

Kimmok­keen tälle pääkir­joituk­selle antoi TV-uutiset, jos­sa haas­tatelti­in sikalan pitäjää, joka tote­si, että on pakko lopet­taa. Se oli vähän huono esim­rk­ki, sil­lä jos alal­la on yli­tuotan­toa, jonkun on lopetettava.

Maat­alouden yleinen heikko kan­nat­tavu­us on asia erikseen.

Kulut­ta­jat oli­si­vat yleis­es­ti valmi­ita mak­samaan ruuas­taan enem­män, jos lisära­ha menisi vil­jeli­jälle. Ei tarvit­sisi mak­saa edes paljon. Leivän hin­nas­ta vil­jan osu­us on alle viisi pros­ent­tia, joten­pros­ent­ti enem­män nos­taisin vil­jeli­jän tulo­ja yli 20 prosenttia.

Merkit­tävä rak­en­teelli­nen ongel­ma on epä­tas­apaino kau­pas­sa. Kun osta­jia on käytän­nössä vain kak­si, näil­lä on val­ta­va markki­avoima yksit­täisi­in vil­jeli­jöi­hin nähden.

Valitet­tavasti nekäyt­tävät markki­navoimaansa hin­taó­jen painamiseen. Sen seu­rauk­se­na ne myyvät vain bulkkia bulkin hin­nal­la eivätkä luo­mukanan­mu­nia ja esimerkik­si juus­to­ja luku­unot­ta­mat­ta suos­tu mak­samaan laatu­tuot­teista enem­pää kuin huono­laa­tuis­es­ta bulkista.

Lue koko kir­joi­tus tästä

 

101 vastausta artikkeliin “Reilun kaupan merkki ohjaisi lisää rahaa suoraan maatiloille”

  1. Muuten ihan hyvä idea mut­ta kel­lä on oikein varaa ostaa näitä? Saa­han nytkin jos menee Kaup­pa­hal­li­in tai “Taval­lista parem­paan ruokakau­paan”, ostaa lähi­tuotet­tu­ja reilun kau­pan tuot­tei­ta, mut­ta ne maksavat.

    Kyse ei ole ruokahi­fis­telystä vaan mil­laista ruokaa suuril­la mas­soil­la on varaa ostaa.

    Toinen jut­tu että markki­noi­ta johta­vat mei­jer­it ja teuras­ta­mot omis­ta­vat alku­tuot­ta­jat itse osu­uskun­tien­sa kaut­ta ja heil­lä pitäisi olla mah­dol­lisu­us vaikut­taa mihin hin­taan he osta­vat alku­tuot­ta­jal­ta ja miten paljon voit­toa mak­sa­vat takaisin osinkoina. Joku voisi ava­ta niitä rahavir­to­ja hieman.

  2. En minä halua antaa kaupunki­laisen ver­ta juo­valle maa­jus­sille edes sen pros­entin ver­taa enem­pää. On todel­la hieno asia, jos siko­ja sähköpi­iskoin ja por­si­tushäkein rääkkäävät tilal­liset joutu­vat lopet­ta­maan ja toivon, että velkaa jää vielä pitkän aikaa maksettavaksi.

    Täl­laisen merkin pitäisi keskit­tyä eläin­ten hyv­in­voin­ti­in. Nykyi­nen luo­mumerk­ki ei sitä tee.

    1. Sian­li­han alhainen hin­ta johtuu yksinker­tais­es­ti sian­li­han kulu­tuk­sen vähen­tämis­es­tä Suomes­sa. Sian­li­han vien­ti ulko­maille pain­ot­tuu pääasi­as­sa Kiinan markki­noille . Bulkkia koti­markki­noil­la mut­ta Kiinas­sa arkipäivän kulu­tuk­seen iso piikki.

    2. Tässä linkissä laki siko­jen kohtelusta :

      https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-suojelu-ja-kuljetus/sika-elainsuojelulainsaadantoa-koottuna.pdf

      Joku kir­joit­ti, että kukaan ei lue linkkien sisältöjä, vie liikaa aikaa. Tämäkin sisältö saat­taa olla järkyt­tävää luet­tavaa, en suosit­tele pun­vi­her­la­sein maail­maa tarkastel­e­valle. Sisältö on järkyt­tävää sik­si, että se tar­joaa täysin eri­laisen tiedon, kuin se minkä varas­sa on tähän astisen elämän­sä elänyt.

      Tosin ihmis­mie­len suo­jamekanis­mit estävät uuden­laisen tiedon trau­ma­ti­soival­ta vaiku­tuk­selta. Ne yksinker­tais­es­ti sulke­vat fak­tan ulos tajunnasta.

  3. Laatu­tuot­teet vaa­ti­vat brändäämistä, pelkkä laatu ei myy. Käytän­nössä Suomes­sa maat­alous koos­t­uu niin pienistä mikroyri­tyk­sistä, että brändin rak­en­tamiselle ei ole mitään mahdollisuuksia.

    Maat­alousyrit­täjien pitäisi fuu­sioitua suurem­mik­si toim­i­joik­si jot­ta bränd­in­rak­en­tamiselle olisi minkään­laisia edel­ly­tyk­siä. Nyt se jää kau­pan ja teol­lisu­u­den tehtäväk­si, ja kaup­pa ja teol­lisu­us sil­loin myös otta­vat brän­di­työstä syn­tyvän lisäar­von itselleen.

    1. Maail­mal­la­han hom­ma toimii toisi­naan niin, että brän­dit ovat alueel­lisia ja alueen sisäl­lä tuot­ta­jat tuot­ta­vat jonkin­laisel­la kollek­ti­ivil­la tuotet­ta samoil­la laatukri­teereil­lä. Esim. Ran­skan Cham­pag­nen alue tuot­taa samp­pan­jaa näin.

    2. Ital­ias­sa on paljon pieniä yri­tyk­siä jot­ka ovat onnis­tuneet kil­paile­maan tässä laatu­tuot­tei­den kat­e­go­ri­as­sa yksinker­tais­es­ti luo­ma­l­la yhteisen verkos­ton joka hoitaa markkin­noin ja myyn­nin. Tuo verkos­to luoti­in Ital­ias­sa vas­ta reak­tiona super­mar­ket­teille. Suomes­sa olisi mah­dol­lista luo­da saman­lainen verkos­ta jos MTK ottaisi suo­ramyyn­nin koordi­noin­nin agen­dalle ja alka­isi luo­maan täl­laistä isoa verkos­toa jäsenistön­sä kautta.

  4. Bulkki­tuotan­to ei ole aikoi­hin oikein mil­lään muul­la alal­la kuin maat­aloudessa ollut pie­nille toim­i­joille järkevää. Ei meil­lä ole yhden hen­gen pikkuyri­tyk­siä tekemässä käsin lau­ta­sia Ikealle myyn­ti­inkään sik­si että niitä on järkevämpi tehdä val­tavis­sa volyymeis­sä koneil­la isois­sa tehtais­sa. Bulkki­maat­alous­tuot­tei­den tuotan­nos­sa sama pätee.

    Pien­ti­lal­lis­ten tulisi ennen kaikkea keskit­tyä laatu­un ja erikois­tu­miseen. Pirk­ka por­saan jauhe­li­ha mak­saa city­mar­ketis­sa kahdek­san euroa kilo, kun taas tam­menter­hoil­la ruok­i­tun Iberi­an­pos­sun kak­si vuot­ta kyp­sytet­ty pot­ka saat­taa mak­saa sata euroa kilo. Tietenkin jälkim­mäiseen menee enem­män aikaa ja vaivaa tuot­ta­jal­ta, mut­ta tuskim­pa kuitenkaan kym­men­tä ker­taa enem­män kuten hin­nas­ta voisi päätellä?

  5. …ne myyvät vain bulkkia bulkin hinnalla…

    Vähit­täiskaup­paan ei tai­da olla tuli­joi­ta? Lidl tuli, mut­ta on nos­tanut hin­tansa lähelle Suomen yleistä hin­tata­soa. Myy toki edelleen halvim­mal­la ja mak­saa kov­in­ta palkkaa, mut­ta silti tekee Suomes­sa var­masti kovem­paa tulosta, mitä mis­sään toises­sa maassa.

    Mikä on muuten rajoit­taa maanvil­jeli­jöi­den mui­ta myyn­tikanavia? Maanvil­jeli­jä valit­taan, että saa 5 sent­tiä kilo ja kau­pas­sa se on euron kilo. Kuitenkin jos maanvil­jeli­jä myy sitä suo­raan toril­la tai jos­sain muual­la, niin se on sit­ten kolme euroa kilo. Maanvil­jeli­jät jär­jes­tivät vas­ta tem­pauk­sen, jos­sa myivät mm. lihaa oma­l­la tuotan­to­hin­nal­la. Tar­joa­mal­la kaksinker­tais­es­ti tämän sum­man eivät suos­tuneet myymään ja muutenkin oli rajoi­tus, että vain 1 tuote / henkilö. Luulisi, että tuplat­u­lot voisi ottaa vas­taan, mut­ta väit­tivät tämän menevän tappioksi.

    Miten on mah­dol­lista, että asi­akkaan mak­saes­sa kak­si ker­taa enem­män jää myyjälle vähem­män? Tätä logi­ikkaa en ole saanut avattua.

    Yleisenä väit­teenä edelleen on, että maat­alousyrit­täjät tien­aa­vat enem­män kuin palka­nsaa­jat tai muut yrit­täjät. Siis keskiar­vona ja medi­aan­i­na. Pitääkö paikkaansa?

    1. Toden­näköis­es­ti neljäs vähit­täiskaup­pa ruuan puolelle on tulos­sa joka on Tokmanni

      1. Onhan Tok­man­ni myynyt ruokaa jo pitkään, siel­lä mis­sä on saanut. Mut­ta luvat ovat tiukas­sa kun duop­o­li blokkaa kil­pail­e­vat ruokakaupat.

  6. “Huo­mat­ta­va osa kulut­ta­jista olisi valmis mak­samaan ruuas­ta enem­män, jos raha menisi vil­jeli­jöille, eikä hukkuisi väli­por­taisi­in. Se ei kulut­ta­jil­la mak­saisi juuri mitään. Vaikka­pa leivän hin­nas­sa vil­jan osu­us on alle viisi pros­ent­tia. Mak­samal­la vaivaisen pros­entin enem­män, vil­jeli­jän tulot nousi­si­vat yli 20 % – jos ero­tus menisi lyhen­tämät­tömänä viljelijälle.”

    Tämä on täysin puh­das ajatusvirhe.

    Tuot­teen valmis­tuskus­tan­nus on 50 euroa. Sen valmis­tamis­es­ta saa voit­toa 5 euroa, kun tulo koos­t­uu 15 euron myyn­ti­hin­nas­ta ja 40 euron tuesta. 

    Se, että laite­taan tähän 15 euron myyn­ti­hin­taan pros­ent­ti lisää tarkoit­taa, että myyn­ti­hin­ta nousee 5,15 euroon. Tulot nou­se­vat, mut­ta erit­täin vähän. Se tulo kun ei alun­perikään koos­tu tuot­teen myyn­ti­hin­nas­ta vaan tuesta. 

    Maanvil­jeli­jää tue­taan enem­män mitä se koskaan voi tuot­taa. Vai onko tämä muuttunut?

  7. OS: “Laatu­tomaat­tien tuot­ta­jat ovat yrit­täneet brändätä tuot­teitaan pakkaa­mal­la, mut­ta se on aivan turha kus­tan­nus. Nyky­isin muovi­in pakatut minit­o­maatit ovat val­lan­neet markki­nat, kos­ka nor­maalia irto­tomaat­tia osta­va on joutunut niin mon­ta ker­taa pettymään.”

    Mon­et perunanvil­jeli­jät ovat ainakin Oulun seudul­la onnis­tuneet eriyt­tämään irtope­runan hin­to­ja bulkki­tavaras­ta ilmoit­ta­mal­la mikä on myytä­va perunala­jike. Niiden mauis­sa­han on huo­mat­tavia ero­ja. Ymmärtääk­seni myös tomaat­ti­la­jikkei­den mauis­sa on iso­ja ero­ja, mut­ta maukkaat lajik­keet eivät ole yhtä satoisia kuin vesipallot.

    Oman koke­muk­seni mukaan kaupois­sa myy­dyn irtope­runan laatu on viime vuosikym­meninä paran­tunut oleel­lis­es­ti. Jos 30 vuot­ta sit­ten halusi hyvää perunaa, se oli han­kit­ta­va suo­raan tutul­ta maati­lal­ta, ostet­ta­va torilta/kauppahallista, tai kas­vatet­ta­va itse. Tomaat­tien laadun kohdal­la on käynyt päin­vas­toin, sil­lä nyt kun­non tomaat­te­ja saa talvisin vain tutus­ta kasvi­huoneesta tai kaup­pa­hal­lista eikä aina niistäkään.

    Lajike- ja valmis­ta­jabrändäys mah­dol­lis­taa pääsyn irti bulkki­hin­noit­telus­ta myös maat­alous­tuot­ta­jille ja ‑tuotan­toketjuille. Kau­ra­pu­uron ystävät, kokeilkaa joskus pien­ten myl­ly­jen höyryt­tämät­tömiä kaurahiutaleita!

    1. Suomes­ta saa talvel­la hyvän makuista tomaat­tia, kun ostaa Hol­lan­nis­sa kas­vatet­tua tert­tutomaat­tia. Se on sekä parem­paa että ekol­o­gisem­paa kuin kotimainen.

      Aikoinaan muuten todet­ti­in, että talvi­hin­taa ja kesähin­nan ero­tus on käytän­nössä polt­toöljyn määrä. Eli kun hin­ta nousi kahdel­la eurol­la kilo, niin tuot­teeseen tuli neljä litraa löpöä kiloa kohden. Tal­ven korkeampi hin­ta oli vain energiaa.

      Onko edelleen sama? Eli koti­mainen kurkku kun on nous­sut 1,5 euroa -> 5,5 euroa, niin tuos­sa on sama neljä litraa polt­toöljyä? Öljy on vaan tuplat kalliimpaa…

      1. Ovathan siis tänä tal­ve­na tomaat­tien ja kurkku­jen hin­nat todel­lakin jotain aivan muu­ta kuin viime tal­ve­na. Mar­ras ja joulukuu oli­vat poikkeuk­sel­lisen kylmiä ja sit­ten vielä tämä Ukrainan kri­isi ja muut seikat ener­gian saatavu­u­den heikken­e­misessä jot­ka ovat nos­ta­neet hintoja. 

        Ihmiset eivät ole vielä ehti­neet ymmärtää että hal­van ener­gian aika on ohi, ainakin jok­sikin aikaa.

  8. Vähit­täiskau­pan oli­gop­o­li on maat­alouden suurin ongel­ma. Teol­lisu­u­den osu­uskin on melko pieni ja monil­la elin­tarvike­te­ol­lisu­usyri­tyk­sil­lä menee huonos­ti. Mut­ta kat­selkaa liikkues­sanne miten monille pie­nillekin paikkakun­nille on raken­net­tu uusia ruokakaup­po­ja, kaupoil­la menee hyvin ja ne investoi­vat. Maat­aloudessa jotkut suur­tilal­liset pär­jäävät kohta­lais­es­ti, mut­ta monel­la pienel­lä tilal­la elämä on lähin­nä kituuttamista.

    1. Olet oike­as­sa että keskitet­ty vähit­täiskaup­pa, joka ei ole enään niinkään oli­gop­o­li , vaan kol­men ketjun varas­sa pyörivä verkos­to on ollut aiem­min ongel­ma myös isois­sa kaupungeis­sa kun ketju­ja oli kak­si (Kesko ja S‑ryhmä) kun niitä on nyt kolme Kesko, S‑ryhmä ja Lidl ja voi olla että neljästä ketju tulee ruuan puolelle joka on laa­jen­tu­va Tok­man­ni. On myös otet­ta­va huomioon että vil­jeli­jät ovat vas­tus­ta­neet myös kil­pailun avaamista ulko­maalaisille ketjuille kuten Lidille sekä Valion monop­o­liase­man purkau­tu­mista mei­jeri­te­ol­lisu­udessa kuten tuos­sa Ver­den pääkir­joituk­ses­sa Osmo Soin­in­vaara korosti. Joten tämän kau­pan­rak­en­teen purkamisen jar­rut­ta­ji­na on toimunut myös tuottajat.

      Tätä syytä sopisi pohtia ja kysyä suo­raan tuot­ta­jien edus­ta­mal­ta MTK:lta mik­si tuot­ta­jat ja MTK ovat vas­tus­ta­neet kau­pan­rak­en­teen purkamista mut­ta samal­la valit­ta­vat yhdessä keskite­tyn kau­pan vinoutumasta?

  9. O.S:“Se oli vähän huono esim­rk­ki, sil­lä jos alal­la on yli­tuotan­toa, jonkun on lopetettava.”

    Alus­ta­ja kir­joit­taa aina maat­aloud­es­ta =ruuan tuotan­to tok­sis­es­ti. Maat­aloudessa tehokas tuotan­to on yli­tuotan­toa, muil­la aloil­la tuotan­toa vien­tiä varten. Maat­alout­ta syytetään huonos­ta vien­ti­työstä. Onko osoite oikea? Min­ul­la ainakin on aika huonot yhtey­det jär­jestel­lä vien­tiä Kiinaan. 

    Helsingis­sä on yli­tuotan­toa toimis­totiloista miljoo­nan neliön ver­ran. Miten niiden vien­tiä ei ole hoidet­tu kun­toon ? Jaa, että maat­alous saa tukea, samoin saa rak­en­t­a­mi­nenkin. Toimis­torak­en­tamisen tukimekanis­me­ja en tunne, mut­ta asun­torak­en­t­a­mi­nen on tuet­tua val­tion rahoin. Raken­nus­li­ik­keet kyl­lä tako­vat kovaa tulosta, vaik­ka neliöt ovat tyhjil­lään. Miten se on mahdollista ?

    Esimerk­ki O.S:n tok­sis­es­ta maat­alouskir­joit­telus­ta on tukien ja tulo­jen suhde. Suomen maat­alous =ruuan tuotan­to, on kuulem­ma EU:n tue­tu­in­ta suh­teessa tuloi­hin. Syynä ovat Suomen muu­ta EU-aluet­ta alhaisem­mat tuot­ta­jahin­nat . Pl. maito, jos­sa hie­man EU:n keskiar­voa ylem­pänä. Tämä fak­taei kuitenkaan koskaan tule esi­in O.S:n analyyseissa.

    Hyvääkin O:n jutus­sa oli teol­lisu­u­den ja kau­pan määräävän ase­man ja brändäyk­sen esille tuomi­nen. Se vielä, että tämä epä­suh­ta on ollut maail­man sivu, se ei ole mikään uusi ilmiö.

    1. Eivät tuot­ta­jahin­nat ole Suomen vien­ti­markki­noil­la alem­mat kuin Puo­las­sa tai Tan­skas­sa. Niide kus­tanus­tas on vain alem­pi kuin meil­lä. Sik­si ne men­estyvät vien­ti­markki­noila suo­ma­laisia sikaloi­ta paremmin.

      1. O.S:“Suomen maat­alous on hyvin tukiri­ip­pu­vaista. Suh­teessa maat­alous­tu­loon maat­alous­tu­ki on Suomes­sa EU:n korkein­ta, ­jopa ylivoimais­es­ti korkeinta.”

        Kir­joit­tiko O.S. koko totu­u­den , kun lukee ao. linkin sisällön ? 

        http://capreform.eu/measuring-farmers-dependence-on-public-payments/

        Kir­joit­tiko Suvi Auvi­nen (Ani­malia) tässä koko totuuden ?

        Tukien osu­us maatilo­jen tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä on Suomes­sa selvästi suurem­pi kuin muis­sa EU-mais­sa, sil­lä pohjoi­sis­sa olo­suhteis­sa kaik­ki ruoan­tuotan­to on huo­mat­tavasti vaikeam­paa ja sen vuok­si kalli­im­paa kuin esimerkik­si Keski-Euroopassa. ”

      2. Eemil, tuon perus­teel­la Suomes­sa suo­rat tuet suh­teessa maat­alous­tuotan­non net­toar­von­lisään ovat toisek­si korkeimpia EU:ssa ja vain piirun ver­ran Slo­va­ki­aa jäl­jessä. Lisäk­si se ei var­maan huomioi epä­suorem­pia tukia kuten eläke- ja lomi­tusjär­jestelmien kaut­ta tulevia.

      3. Hyvä että toit esi­in 3 vuot­ta van­han blo­gisi tee­man jos­sa analysoit EU:n maat­aloustuen muo­dos­tu­mista. Huo­masin tuos­sakin keskustelus­sa että Eemilil­lä ei ollut mitään muu­ta san­omista kuin tuo­da omat mielip­i­teet maat­aloustues­ta jos­sa ei ole mitään tilas­tol­lista näyt­töä tuke­na. Jos Eemil ei halua ymmärtää perus­fak­to­jen väliltä mikä on vesi­jalan­jäl­jen ja vedenku­lu­tuk­sen ero niin siinä on kansan­talouden peruskurssin jäänyt kesken. Keskustelu olisi sama jos ei hah­mo­ta mitä eroa on osu­uskun­nal­la ja osakeyhtiöllä.

    2. Tuskin Osmo Soin­in­vaara tarkoit­ti että maat­alouden tehokas yli­tuotan­to dubataan Kiinaan esimerkik­si sian­li­han yli­tuotan­to. Jota myös viedään Suomes­ta Kiinaan . Eemelin väite että Suomes­sa olisi tuot­ta­jahin­nat ovat muu­ta EU-aluet­ta alhaisem­mat ei mitenkään ole esteenä lisätä korkeasti jaloste­tun elin­tarvikkei­den vien­tiä ulko­maille (tässä kohtaa toden­näköis­es­ti EU:n ulkop­uolelle ) . Se mitä Osmo Soin­in­vaara tarkoit­ti bulk­ki tuot­tei­den kohdal­la on juuri sitä vien­tiä mitä nimeno­maan tue­taan eniten maat­alous­tukien kaut­ta. Jos maat­alouden vien­ti muute­taan laatu­tuot­tei­den vien­niksi jol­la samal­la onnis­tu­taan lisäämään volyymiä tuo maat­alouden tuki piene­nee kos­ka laatu­tuot­tei­den vien­ti vähen­tää tuen riip­pu­vu­ut­ta tulevaisuudessa

    3. Eemille kom­ment­ti­na tuo­hon maat­alouden tutkien osu­u­teen suh­teessa maatilo­jen tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä ei ole muis­sa Pohjois-Euroopan mais­sa suurem­pi pait­si Suomes­sa jos­sa se on myös selvästi suurem­pi kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa. Suomes­sa mak­se­taan kah­ta tukea kansal­lista suo­raa tukea ja EU tukea joka on kor­vamerkit­tyä. Täl­lä ei ole mitenkään tekemistä sääolo­suhtei­den kanssa vaan se oli neu­vot­tel­tu aikoinaan Suomelle EU jäsenyy­den jäl­keen erik­seen . Kes­ki-Euroopan maat eivät saa kaik­ki yhtä paljon tukea mut­ta kyl­lä Välimeren maista vain Por­tu­gali ja Kreik­ka saa­vat enem­män maat­alous­tukea kuin esimerkik­si Espan­ja, Italia ja Ran­s­ka. Siis tässä kohtaa ver­tailen EU:n van­ho­ja ennen 1995 liit­tyneitä jäsen­mai­ta en uusia Itä-Euroopan mai­ta jot­ka liit­tyvät EU:hun vuon­na 2004

      1. R.S:” Suomes­sa jos­sa se on myös selvästi suurem­pi kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa ja ”

        Luitko­han lainkaan linkin tilas­toa, se ker­too kyl­lä aivan muuta.

      2. Eemil: “Luitko­han lainkaan linkin tilas­toa, se ker­too kyl­lä aivan muuta.”

        Linkkisi tilas­to sanoo, että Suomes­sa suorien tukien osu­us maat­alous­tuotan­non net­toar­von­lisästä on noin 70% ja Ruot­sis­sa noin 45%. Lisäk­si Suomes­sa maat­alout­ta tue­taan eläke- ja lomi­tusjär­jestelmien kaut­ta. Ruot­sis­sa käsit­tääk­seni lomi­tus on siir­ret­ty maanvil­jeli­jöi­den itse mak­set­tavak­si. (Ruotsin eläke­jär­jestelmästä en ole varma.)

        Linkkisi on siis täysin lin­jas­sa sen kanssa, mitä Rahul Somani sanoi tukien osu­ud­es­ta Suomes­sa ja Ruotsissa.

      3. R.S:” maat­alouden tutkien osu­u­teen suh­teessa maatilo­jen tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä ei ole muis­sa Pohjois-Euroopan mais­sa suurem­pi pait­si Suomes­sa jos­sa se on myös selvästi suurem­pi kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa ja Tanskassa.”

        How­ev­er, this masked con­sid­er­able dif­fer­ences between Mem­ber States, rang­ing from 15% or less in Croa­t­ia, Cyprus, Mal­ta and the Nether­lands to more than 40% in the Czech Repub­lic, Ire­land, Lux­em­bourg, Slo­va­kia and Sweden.

        Yllä ole­van selvi­tyk­sen (link­ki) ana­lyysi eroaa Somanin, Soin­in­vaaran ja Ani­malian Suvi Auvisen tulkin­nas­ta kuin yö ja päivä, mus­ta ja valkoinen. Ketä nyt pitäisi uskoa ? 

        Tämä vahvis­taa teol­lisu­u­den ja kau­pan määräävän ase­man suh­teessa tuot­ta­ji­in. Suomes­sa mak­se­taan vil­jeli­jöille EU:n alhaisimpia , entisen itäblokin mukaisia raa­ka-aine­hin­to­ja. CAP-tuet ovat suh­teessa jokaisen maan hehtaarisatoihin. 

        Näin tuotan­non arvon­nousua suh­teessa tuki­in voidaan ver­tail­la eri maid­en kesken.

        Somani mainit­si kansal­lisen tuen tekevän merkit­tävän lisän tukisummaan. 

        Kansalli­nen tuki koos­t­uu Pohjois­es­ta pel­totues­ta, Yleis­es­tä hehtaar­itues­ta ja Nuorten vil­jeli­jöi­den tues­ta. Tilako­htais­es­ti voidaan arvioi­da kyseis­ten tukien muo­dosta­van seu­raa­van­laisen kokonaismäärän:
        Kansal­lis­ten tukien hah­taariko­htainen kor­vaus­määrä on keskimäärin 70 euroa/hehtaari. Poikkeuk­sen muo­dosta­vat sok­er­i­ju­urikkaan ja tärkkelyspe­runan hehtaariko­r­vauk­set n. 350 euroa. Merk­i­tys kokon­aisu­udessa on pieni, kos­ka vil­jelyalat ovat suht. vähäisiä .

        Jos tilo­jen keskip­in­ta-ala on n. 40 hehtaaria, niin kansalli­nen tuk­isum­ma on tilata­sol­la 40 ha x 70 euroa = 2800 euroa vuodessa. Val­tion­ta­sol­la puhutaan 300 miljoo­nan tuk­isum­mista , jot­ka eivät koskaan liiku tilaoille asti. Meneekö suurin osa rahas­ta hallintoon ? 

        Joka tapauk­ses­sa kansal­lisen tuen määrä ei heilau­ta Suomen maat­alouden tuk­i­ta­soa lähellekään mui­ta mai­ta suh­teessa koko tuotan­non arvonnousuun.

      4. Eemil: “Joka tapauk­ses­sa kansal­lisen tuen määrä ei heilau­ta Suomen maat­alouden tuk­i­ta­soa lähellekään mui­ta mai­ta suh­teessa koko tuotan­non arvonnousuun.”

        Oma­linkkisi sanoo:

        “Direct pay­ments expressed as a per­cent­age of FNVA was high­est in Slove­nia (71 %), fol­lowed by Fin­land (69 %), Slo­va­kia (62 %) and Esto­nia (51 %). By con­trast, direct pay­ments account­ed for only 11 % of FNVA in the Nether­lands, which showed that the coun­try was more focused on less sub­sidised sec­tors, such as hor­ti­cul­ture and the pro­duc­tion of pigs and poultry.”

        Tämä on suo­raan ris­tiri­idas­sa kom­ment­tisi kanssa. Huomioi lisäk­si, että tässä ei edes ole epä­suo­ria tukia mukana.

    4. Eemil, tuo CaP tuki on EU:n tuki jota mak­se­taan kaikille jäsen­val­tioille. Tarkoitin sitä että Suomes­sa mak­se­taan myös kansal­lista tukea erik­seen ja Ruot­si mak­saa vain tuon CaP tukea.CaP ja kansalli­nen suo­ratu­ki on kak­si eri asi­aa. Ruot­sis­sa ei siis mak­se­ta kansal­lista suo­raa tukea vaan ain­oas­taan CaP tukea

    5. Eemil ‚nyt kyl­lä siteer­at lauset­ta joka ei ole kokon­aisu­udessa sitä mitä yrität väit­tää tuon CAP tuen kohdalla. 

      Eemil jos ymmär­rät sen ver­ran englan­tia niin tuos­sa on ver­tailus­sa on otet­tu huo­moon suo­rat tuet ja maaseudun kehit­tämisen tuki ja ver­tailu on tehty EU maid­en johon ei kuu­lu vain entisen itäblokin maat. 

      Eemil tässä kohtaa sinä kyl­lä poim­it omas­sa kom­men­tis­sa tuos­ta Capre­form kohdas­ta yhden lauseen joka kuu­lui siis englan­niksi seu­raavasti: “How­ev­er, this masked con­sid­er­able dif­fer­ences between Mem­ber States, rang­ing from 15% or less in Croa­t­ia, Cyprus, Mal­ta and the Nether­lands to more than 40% in the Czech Repub­lic, Ire­land, Lux­em­bourg, Slo­va­kia and Sweden”

      Vaik­ka kokoisu­udessa tuo lause kuu­luu seu­raavasti: “EU pro­duc­ers are high­ly depen­dent on pub­lic sup­port (e.g. direct pay­ments, rur­al devel­op­ment). The EU aver­age share of direct pay­ments in agri­cul­tur­al fac­tor income in 2011–2015 stood at 27%. How­ev­er, this masked con­sid­er­able dif­fer­ences between Mem­ber States, rang­ing from 15% or less in Croa­t­ia, Cyprus, Mal­ta and the Nether­lands to more than 40% in the Czech Repub­lic, Ire­land, Lux­em­bourg, Slo­va­kia and Swe­den. Tak­ing all sub­si­dies into account, total pub­lic sup­port in agri­cul­tur­al income reached 38% of agri­cul­tur­al income on aver­age in the EU” .

      Suomen­net­tuna google trans­la­torin avul­la seu­raavasti; ” EU:n tuot­ta­jat ovat erit­täin riip­pu­vaisia julkises­ta tues­ta (esim. suo­rat tuet, maaseudun kehit­tämi­nen). EU:n suorien tukien keskimääräi­nen osu­us maat­alouden tek­i­jä­tu­loista oli vuosi­na 2011–2015 27 %. Tämä peit­ti kuitenkin huo­mat­tavia ero­ja jäsen­val­tioiden välil­lä, jot­ka vai­hte­liv­at 15 pros­en­tista tai vähem­män Kroa­t­i­as­sa, Kyproksel­la, Mal­tal­la ja Alanko­mais­sa yli 40 pros­ent­ti­in Tšekin tasaval­las­sa, Irlan­nis­sa, Lux­em­bur­gis­sa, Slo­va­ki­as­sa ja Ruot­sis­sa. Kaik­ki tuet huomioiden maat­alous­tu­lo­jen julki­nen kokon­ais­tu­ki oli EU:ssa keskimäärin 38 % maataloustuloista.

      Tässä kohtaa suo­rat tuet ja kehit­tämisen tuet oli otet­tu huomioon tuos­sa Capre­formis­sa vaik­ka Eemil et tuonut sitä t esi­in kos­ka et siteer­aanut koko lauset­ta vaan puo­likas­ta. Eli jostain syys­tä jätit oleel­lisen pois. Kun tuo­ta Capre­formia lukee kokon­aisu­udessa siinä ote­taan huomioon muun muas­sa suo­rat tuet ja kehit­tämistuet ja varsi­naiset pros­en­tit jne. 

      Tuo sin­un Eemil ole­va selvi­tyk­sen link­ki eroaa juuri sen takia Somanin (allekir­joit­ta­neen), Soin­in­vaaran ja Suvi Auvisen tulkin­nas­ta kuin yö ja päivä, mus­ta ja valkoinen kos­ka sinä Eemil et siteer­an­nut koko selvi­tyk­sen kokon­aisu­ut­ta vaan jätit pois suo­rat tuet ja kehit­tämistuet jot­ka man­i­taan kyl­lä tuos­sa Capre­formis­sa erikseen. 

      Voitko Eemil todel­la ker­toa oliko tuo sin­ul­ta tarkoituk­sel­lista? Väität että Somani (siis allekir­joit­taut), Soin­in­vaaran ja Suvi Auvisen ker­to­vat toista vaik­ka tuos­sa kokon­aisu­udessa tulee selvästi esi­in muun muas­sa koko Capre­for­mi kokon­aisu­udess­sa siis suo­rat tuet ja kehittämistuet

      1. R.S:” Kun tuo­ta Capre­formia lukee kokon­aisu­udessa siinä ote­taan huomioon muun muas­sa suo­rat tuet ja kehit­tämistuet ja varsi­naiset pros­en­tit jne. ”

        Juuri noin, asia näkyy linkin tek­stis­sä ja pylväsku­viois­sa. Sik­si pidin tietoa itses­tään selvänä kaikille. Oleel­lisin tieton on se, jon­ka pelk­istin: Suo­mi saa vähem­män maat­alouden tukia kokon­aisuute­na ver­rat­tuna moni­in mui­hin maihin. 

        Esimerkin­nä ver­atailu Suo­mi Ruot­si: Suo­mi saa suo­ria tukia maat­alouden kokon­ais­tu­loista 30 % ja Ruot­si 41 %. Kokon­ais­tukimäärä suh­teessa maat­alouden kokon­ais­tu­loon on Suomes­sa 49 % ja Ruot­sis­sa 58 %. Miten tuon voi selit­tää niin päin, että Suo­mi saa enem­män EU-tukia kuin Ruotsi?

        Kom­ment­ti­ni oli alun­perin seu­raa­va: “Esimerk­ki O.S:n tok­sis­es­ta maat­alouskir­joit­telus­ta on tukien ja tulo­jen suhde. Suomen maat­alous =ruuan tuotan­to, on kuulem­ma EU:n tue­tu­in­ta suh­teessa tuloihin.”

        R.S. ragee min­ulle , että jätin lauseesta osan pois. Mitähän tulisi ker­toa O.S:lle ynnä­muille, jot­ka siteer­aa­vat monipuoliseen tuotan­toon pain­ot­tuvaa tilas­toa ? Tilas­to ei tee oikeut­ta ver­tail­taes­sa vaikka­pa Suomea ja Hol­lan­tia. Koris­tekasvei­hin erikois­tunut Hol­lan­ti saa tuot­teis­taan suuren tuo­ton ver­rat­tuna sen maat­alouden tuloi­hin. ” On the oth­er hand, direct pay­ments play only a lim­it­ed role in sus­tain­ing income with­in the wine and hor­ti­cul­ture sectors.”

        Soin­in­vaaran tulisi ker­toa koko totu­us eikä vain osaa siitä. Kuu­luisi myös ker­toa johtopäätös, että Suomes­sa mak­se­tan tuot­ta­jahin­to­ja, jot­ka ver­tau­tu­vat mai­hin kuten Slove­nia, Viro, Latvia, Liet­tua ja Kroa­t­ia. Ei ole ihme, että tilo­jen kokon­ais­tuot­to suh­teessa EU-tuki­in on pielessä. Mut­ta vain sel­l­aisen tilas­ton mukaan, jos­sa las­ke­taan mukaan Suomes­sa vähem­män esi­in­tyvät tuotannonhaarat.

        En lainkaan ymmär­rä vihrei­den ja joidenkin city-ihmis­ten vihaa suo­ma­laista tuotan­toa kohtaan. Kuten tässä tuki­asi­as­sakin vil­jel­lään myrkyl­listä ja suo­ras­taan vääris­televää viestin­tää. Kun EU-jäsen­mak­sut kuitenkin pitää hoitaa, niin eikö olisi järkevää yrit­tää saa­da niistä mah­dol­lisim­man paljon takaisin ? Sen sijaan, että par­jataan tuki­aisia saavia yri­tyk­siä ja oste­taan mielu­um­min ulko­laista tuotantoa. 

        Eikö tuol­lainen ole savupirtin räp­pänästä tiirailua ?

    6. Eemil, pelk­istämi­nen ei valitet­tavasti ker­ro koko totu­ut­ta mis­sään asi­as­sa .Myös näis­sä maat­alouden Cap tuis­sa vaan on nähtävä kaik­ki Cap tuet kokonaisuutena. 

      Mitä sinä Eemil teit oli se että et ottanut huomioon pyös suo­ria tukia ja maaseudun kehit­tämisen tukea kos­ka ne ovat myös osa kokon­aisu­ut­ta. Et edelleen huo­moi tai halua hah­mot­taa tai halua myön­tää sitä että Suo­mi saa enem­män suo­raa kansal­lista tukea kuin Ruotsin maat­alous kos­ka Ruot­sis­sa ei ole erik­seen kansal­lista tukea vaan pelkästään CAP tuki.Tuo kansal­lis­tu­ki on ns 141 ja 142 tuki Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen tukialueille A ja B. Tämän eril­lisen lisätuen Suo­mi neu­vot­teli 1999 siis 4 vuot­ta EU jäsenyy­den jäl­keen. Ruot­si saa näin olleen enem­män CAP tukea kos­ka Suo­mi neu­vot­teli eri tuet Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen tukialueille ja Ruot­si taas ei neu­vot­te­lut eril­listä tukea Etelä-Ruot­sille ja Pohjois-Ruotsille.

      Ole Eemil oike­as­sa ettei tilas­to ei tee oikeut­ta jos ver­ataan vaikka­pa Suomea ja Hollantia.Onko kukaan ottanut Hol­lan­nin esimerkkinä Suomen ver­tailus­sa? Itse en koskaan ver­taile Hol­lan­tia ja Suomea vaan Suomea ja Ruot­sia. Olet oike­as­sa että Hol­lan­nis­sa on kasv­in­jalus­tus­ta kuten kasvi­huone vil­je­lyä mut­ta sekin on maat­alous­tukea. Eemil et voi sanoa että kashvi­huonevil­je­ly ei olisi maat­alout­ta. Sama jos rav­in­toloit­si­ja joka omis­taa usei­ta ruokar­avin­toloi­ta väit­tää ettei kahvi­lan pitäjä ei ole rav­in­to­lalal­la kos­ka on vain erikois­tunut pelk­stään kahvi­lan pitoon mut­ta ei omista yhtään ruokar­avin­toloi­ta. Kuitenkin molem­mat ovat silti Maran jäseniä. 

      Cap tuki ei itse fak­tu­aal­lis­es­ti osa EU-jäsen­mak­su­ja kos­ka ne ovat eritel­ty pois EU-jäsen­mak­su­ista. Cap tuki on erik­seen neu­vot­telu kysymys joka neu­votel­laan erik­seen ennen tai jäl­keen jäsenyyt­tä. Esim Bri­tan­nia sai aikoinaan alen­netun jäsen­mak­sun mut­ta ei saanut oikeas­t­aan mitään tukia kos­ka tuo alen­netun jäsen­mak­su las­ket­ti­in hyvitykseksi.

      1. R.S:“Onko kukaan ottanut Hol­lan­nin esimerkkinä Suomen ver­tailus­sa? Itse en koskaan ver­taile Hol­lan­tia ja Suomea vaan Suomea ja Ruotsia.” 

        Tilas­to vertailee. 

        R.S:“Et edelleen huo­moi tai halua hahmottaa ”

        Kyl­lä huomioin ja esitin sen vaikut­tavu­us­laskel­man tilata­sol­la. Se on kokon­aisu­u­den kannal­ta todel­la pieni.

        R.S:” Olet oike­as­sa että Hol­lan­nis­sa on kasv­in­jalus­tus­ta kuten kasvi­huone vil­je­lyä mut­ta sekin on maataloustukea.”

        Point­ti olikin siinä, että viinin- tupakan-koris­tekasvien ym. vil­jeli­jät saa­vat markki­noil­ta niin suuren tuo­ton, että suhde maat­alouden EU-tuki­in on edulli­nen. Siis tulot ovat suh­teel­lis­es­ti ver­taillen suo­ria ja raken­netukia suurem­mat , kuin niis­sä mais­sa, jois­sa tätä tuotan­toa ei ole.

        R.S:“maaseudun kehit­tämisen tukea kos­ka ne ovat myös osa kokonaisuutta.”

        Otin­pa todel­lakin, ja niis­säkin Ruotsin saa­ma tuki on suurem­pi Suomeen verrattuna.

        Onpa haus­ka nähdä , mil­loin O.S, S.A. (Ani­malia) ja R.S: seu­raa­van ker­ran taas tois­ta­vat vai­h­toe­htoista totu­ut­ta:” Suomen saa­mat EU-tuet ovat Euroopan suurim­mat suh­teessa maat­alous­tuotan­non arvonnousuun.”

        Soin­in­varablo­gin asiantun­ti­japa­neeli taas pian esi­in espan­jalaisen tomaatin ylivoimaisu­u­den suo­ma­laiseen verrattuna.

      2. En ole jak­sanut osal­lis­tua tähän Eemelin vänkäämiseen tilas­toista, kos­ka on muu­takin tekemistä ja kos­ka jostain syys­tä tilas­toti­eto­ja maat­alous­tu­ista ja maatal­pustues­ta on yllät­tävän vaikea saa­da julk­i­sista tilastoista.
        Kolme vuot­ta sit­ten tämän selvitin ja se näkyy oheises­sa bloggauksessa
        https://www.soininvaara.fi/2018/06/02/mietteita-eun-maataloustuesta/
        Tämän mukaan maat­aloustuet oli­vat selvästi suurem­pia kuin maat­alous­tu­ki, ain­oana maana Suomes­sa. En löytänyt tuo­ta tilas­toa aivan pienel­lä vaivan­näöl­lä, mut­ta jokin aika joku esit­ti sen tuoreem­man ver­sion, ja sen mukaan tuen suhde maat­alous­tu­loon on vain kas­vanut ja on nyt jo liki 190 %. Myös Maa- ja medt­sä­talous­min­is­ter­iön sivuil­la san­o­taan, että ilman tukia maat­alous­tu­lo olisi negatiivinen.
        Tässä luvus­sa ovat mukana myös kansal­liseti tuet, jot­ka ovat olen­nais­es­ti suurem­pia kuin Eemeli väittää.
        Maat­alous­tu­ki on Suomes­sa 2,1 mil­jar­dia euroa. Kun tilo­ja on vähän alle 45 000, yhtä tilaa kohden tuki on 47 000 euroa. Sitä kuin­ka suuri on maat­alous­tu­lo, en läy­dä mis­tään, mut­ta julkisen keskustelun perus­teel­la voisi päätel­lä, että maat­alo­pus­tu­lo on alle 47 000 euroa tilaa kohden, joten tuki on maat­alous­tu­loa suurem­pi, eli maat­alous­tuotan­non markki­na-arvo on pienem­pi kuin siihen käytet­ty­jen panos­ten arvo ja arvon­lisäys siis negatiivinen.

    7. Eemil voitko antaa yhdenkin esimerikin mis­sä tässä blo­gis­sa on nimen­maan vil­jel­ty myrkyl­listä ja suo­ras­taan vääris­televää viestin­tää? Ei city-ihmiset ole vihamielisiä suo­ma­laista ruuan­tuotan­toa kohtaan vaan näkevät että myös maat­alous on tehnyt ratkaisu­ja virheel­lis­es­ti ja ne ovat aja­neet maat­alouden osit­tain tähän tilaan mis­sä se on nyt. MTK olisi voin­ut luo­da parem­mat verkos­tot tuot­ta­jien ja kau­pan välille kun pitkään on tiedet­ty Suomes­sa että tääl­lä on 2 koti­maista vähit­täiskaup­paa eli SOK ja Kesko. Vielä 1980-luvul­la oli kol­mas vähit­täiskaup­pa ketju oli OTK. Nyt kun Lidil on tul­lut markki­noille laa­jem­min 2000-luvul­la niin se oli MTK joka vas­tusti Lidilä vaik­ka Lidl ei ole ongel­ma vaan ongel­ma on SOK:n ja Keskon liian iso markki­nao­su­us. OECD ja Euroopan komis­sio on tästä huo­maut­tanut että niiden markki­nao­su­us on vähit­täiskau­pas­sa liian iso. Mut­ta mitä teki MTK? Puo­lusti Keskoa ja SOK:ta vaik­ka olisi pitänyt ymmärtää että niiden muo­dosta­ma duop­o­li on ongel­ma ei niinkään ulkomaalaiset.

  10. Sikati­lat voivat myös vai­h­taa vähem­män siko­ja, mut­ta parem­paa laat­ua tuot­tavaan malli­in. Sil­loin tuotan­to vähe­nee, eikä kenenkään tarvitse lopettaa.

    Jamon Iberi­co tuotan­toon kel­paavia sikaro­tu­ja + ruokin­naksi jotain eri­no­maisia arome­ja tuot­tavaa bulkkire­hun sijaan jne. Tuoteke­hi­tys­tä kehi­in. Koit­takaa syöt­tää sioille vaik­ka kata­jan­mar­jo­ja, kuusenkerk­iä tai mitä meil­lä nyt onkaan tar­jol­la. Sit­ten vaan brändäämään Jamon Nordiciksi.

    Nykyisel­lään ei tulisi mieleenkään ostaa Suo­ma­laisia leikkeitä — mar­ketis­sa no tar­jol­la pelkästään Ö‑luokan tavaraa kun ver­taa johonkin laadukkaampi­in ital­ialaisi­in tai espan­jalaisi­in tuot­teisi­in. Hin­nas­sa suo­ma­laiset ovat tiet­ty ylivoimais­es­ti halvimpia, mut­ta paljon mielum­min syön kilon tai kak­si kinkkua vuodessa ja ostan Pata Negraa 100e/kg hin­nal­la, sen sijaan, että edes hark­it­sisin koske­vani Suo­ma­laisi­in tuotteisiin.

  11. Maat­alous­puolen ykkös­myyn­tiar­gu­ment­ti on vuosikau­sia ollut keho­tus suosia koti­maista ruokaa, jon­ka pitäisi olla puh­taam­paa tai parem­min tuotet­tua tai mitä lie. Sit­ten tar­jol­la on mau­ton­ta bulkki­tuotet­ta, susien lah­taamista ja eläin­suo­jelu­lain muu­tosten torppaamista.

    Nyt on nos­tet­tu hin­ta-argu­ment­ti, suo­ma­lais­es­ta ruoas­ta pitäisi mak­saa vielä nyky­istä enem­män. Mut­ta jos tar­jol­la on mau­ton­ta kengän­po­h­jaa koti­maas­ta ja samaan hin­taan maukkaam­mak­si koet­tu tuote muual­ta Euroopas­ta, niin val­in­ta on helppo.

    Ratkaisu ei ole hin­nan vaan laadun nos­t­a­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä se onnis­tuu kulut­ta­jal­ta helpoiten tekemäl­lä päivät­täis­tavaraos­tok­set S:n tai K:n sijaan Lidlis­sä. Siel­lä myy­dään pitkälti samaa tavaraa kuin ketjun kaupois­sa muual­la Euroopas­sa, jos­sa kulut­ta­jien vaa­timus­ta­so on aivan toista luokkaa kuin Suomessa.

    Maukas tomaat­ti kas­vate­taan run­saal­la auringon val­ol­la eli kesäl­lä. Talvel­la tomaat­ti saadaan purkista.

    1. Maukas tomaat­ti kas­vate­taan run­saal­la auringon val­ol­la eli kesäl­lä. Talvel­la tomaat­ti saadaan purkista.

      Niin­pä voisi ajatel­la, että suo­ma­laiset kesä­tomaatit oli­si­vat eri­tyisen maukkai­ta, mut­ta samaa mau­ton­ta nekin.

      1. Kesäl­lä voi oma­l­la pihal­la pienessä kasvi­huoneessa tai parvek­keel­la vil­jel­lä itse tomaat­te­ja, ihan kaupungis­sakin. Ne ovat maukkai­ta mut­ta talvel­la pitää sit­ten syödä mitä kaupois­sa saa. Kau­pan ns tert­tutomaatit ovat laatu/hintasuhteeltaan parhaimpia.

      2. Kun on nyt kyse tomaatista , niin siinä mis­sä koti­maisen tomaat­tik­ilon vesi­jalan­jäl­ki on 35 litraa vet­tä, espan­jalaisen tomaatin vesi­jalan­jäl­ki peräti yhdek­sänkym­men­tä ker­taa enem­män eli 3 165 litraa yhtä tomaat­tik­iloa kohti. Espan­jas­sa vähäisiä vesi­varo­ja ­­käytetään run­saasti kasvi­huonekasvis­ten vil­je­lyyn, kun taas Suomes­sa on run­saasti vet­tä, jos­ta ottaa.

        Työn­tek­i­jöi­den oloista espan­jalaisil­la tomaat­tien muovikasvihuoneilla:“Miles of plas­tic green­hous­es cov­er the Almer­ian land­scape, where pep­pers, toma­toes and oth­er veg­eta­bles are grown. The green­hous­es are sur­round­ed by impro­vised shel­ters, where many of the work­ers live and which are peri­od­i­cal­ly razed by local author­i­ties. Their inhab­i­tants say that they are over­crowd­ed and often with­out run­ning water. ”

        ” For more than 20 years, work­ers have been report­ing fla­grant abus­es of basic rights.”
        “They often receive as lit­tle as 32 euros for an eight-hour day. Employ­ees are fre­quent­ly expect­ed to con­tin­ue work­ing whilst dan­ger­ous agri­chem­i­cals are being sprayed in the green­hous­es or to use them with­out prop­er protection.”
        Eth­i­cal Con­sumer, 2020

        När­piön tomaat­ti­case on vain pis­ara mer­essä ver­rat­tuna espan­jalaiseen uuskolo­nial­is­mi­in. Tosin När­piössä ei ole oltu hereillä.

        Maku ja hin­ta eivät ole ain­oa ulot­tuvu­us, jol­la ostopäätök­siä pitää tehdä.

      3. “Niin­pä voisi ajatel­la, että suo­ma­laiset kesä­tomaatit oli­si­vat eri­tyisen maukkai­ta, mut­ta samaa mau­ton­ta nekin.”

        När­piöön han­kit­ti­in joitain vuosia sit­ten miljoon­ain­vestointi­na automaat­ti­nen lajit­telukone, jos­sa kyp­sät tomaatit eivät säi­lyneet ehjinä. Suo­ma­lainen ratkaisu oli kor­ja­ta tomaatit entistä raaemp­ina, hyvälle ne näyt­tävät kau­pas­sa pinoi­hin kasat­tuna siitä huolimatta.

        Hyvälle mais­tu­va tomaat­ti on kyp­sä ja siten pehmeä. Se ei kestä automaat­tista lajit­telukonet­ta tai viikon matkaa automaat­tisen keskus­varas­ton kaut­ta kaup­paan pyra­midik­si kasattavaksi.

      4. “Kun on nyt kyse tomaatista , niin siinä mis­sä koti­maisen tomaat­tik­ilon vesi­jalan­jäl­ki on 35 litraa vet­tä, espan­jalaisen tomaatin vesi­jalan­jäl­ki peräti yhdek­sänkym­men­tä ker­taa enem­män eli 3 165 litraa yhtä tomaat­tik­iloa kohti. Espan­jas­sa vähäisiä vesi­varo­ja käytetään run­saasti kasvi­huonekasvis­ten vil­je­lyyn, kun taas Suomes­sa on run­saasti vet­tä, jos­ta ottaa.”

        Nyt jotain rajaa vale­htelu­un tai sit­ten tiukkaa lähde­vi­itet­tä peli­in. Tässä lähde joka sanoo, että espan­jalaises­sa kasvi­huoneessa kas­vate­tun tomaatin vil­je­lyyn käytetään 27–40 litraa vet­tä kiloa kohden, riip­puen ilmastoinnista.

        https://www.researchgate.net/figure/Amount-of-irrigation-water-required-to-produce-1-kg-of-fresh-marketable-produce-in_tbl2_40096846

        Suo­raan san­ot­tuna kor­peaa suo­ma­lais­ten maanvil­jeli­jöi­den tapa törkeästi vale­hdel­la yrit­täessään saa­da omat tuot­teen­sa näyt­tämään miltään muul­ta laadut­toma­l­ta kural­ta jos­ta me veron­mak­sa­jat mak­samme itsemme kipeiksi.

      5. Kuten aiem­min ker­roin, oman koke­muk­seni ja tut­ta­vani, kasvi­huoneam­mat­ti­laisen mukaan tomaat­ti­la­jikkei­den mauis­sa on merkit­täviä ero­ja. Pitää vain löytää se oikea kasvi­huone ja mak­saa pikkuisen enemmän.

        Tomaatinkas­vat­ta­jien olisi järkevää lähteä perunan vil­jeli­jöi­den tapaan eriyt­tämään lajik­keen­sa vähittäiskaupassa.

      6. Tomaatinkas­vat­ta­jien olisi järkevää lähteä perunan vil­jeli­jöi­den tapaan eriyt­tämään lajik­keen­sa vähittäiskaupassa.

        Kaup­pa ei tähän suostu.

      7. Onko vähit­täiskau­pal­la perustei­ta ja syitä mik­si vähit­täiskaup­pa ei suos­tu tomaatinkas­vat­ta­jien kohdal­la eriyt­tämään tomaat­ti­la­jik­keet vähit­täiskau­pas­sa kuten on tehty perunan kohdalla?

      8. Vaik­ka kaik­ki kulut­ta­jat mak­saisi tuot­teestaan vähän enem­män ja ylimääräi­nen todel­la pää­ty­isi vil­jeli­jälle asti, niin kohta­han vil­jeli­jöi­den kan­nat­taisi vähän lisätä tuotan­toaan tai joku lopet­tamista hark­it­se­va jatkaisi vil­je­lyä edelleen ja taas oltaisi­in lähtöti­lanteessa, vil­jeli­jöil­lä laar­it täyn­nä tuot­tei­ta mis­tä ei mitään järkevää hin­taa saa.

  12. Jotkut isom­mat ketjumyymälät pk-seudul­la pitävät erik­seen “Jan­nen” tai “Var­pi­on” ‑tuote­merkeil­lä varustet­tu­ja tomaat­te­ja ja kurkku­ja hyl­lyis­sään jot­ka ovat ymmärtääk­seni lähi­tuotet­tu­ja, mut­ta mak­sa­vat sit­ten kanssa n 1€/kg ver­ran enem­män kuin vakio när­piöläiset. Tomaatit eroa­vat sii­inä että ovat tum­mem­pia ja kypsempiä.

    1. Esim. Redin K‑marketissa on näitä kypsem­piä, kalli­impia ja parem­pia ”reilun kau­pan” tomaat­te­ja jne. Itse käyn siel­lä aika usein ruokaos­tok­sil­la paljolti juuri tämän takia. Var­maan moni muukin. Ainakin jois­sain paikois­sa näi­den koti­mais­ten reilun kau­pan tuot­tei­den tar­joami­nen lie­nee siis kannattavaa.

  13. Arkkitehti:“Suoraan san­ot­tuna kor­peaa suo­ma­lais­ten maanvil­jeli­jöi­den tapa törkeästi vale­hdel­la yrit­täessään saa­da omat tuot­teen­sa näyt­tämään miltään muul­ta laadut­toma­l­ta kural­ta jos­ta me veron­mak­sa­jat mak­samme itsemme kipeiksi.”

    Alla link­ki, jos­ta selviää koti­maisen tuotan­non korkea ekologi­nen laatu. Itse kyl­lä erot­te­len kasvi­huonevil­jeli­jät ja maanvil­jeli­jät eri ammat­tiryh­mi­in. Lisäk­si raa­ka-aineet jalostaa ruuak­si elintarviketeollisuus. 

    https://www.mtk.fi/-/kotimainen-kasvihuoneviljely-puolitti-hiilijalanj%C3%A4lkens%C3%A4

    1. Kasvi­huonevil­jeli­jät ovat kyl­lä määritelmäl­lis­es­ti maanvil­jeli­jöi­den alaryh­mä tai sivuryh­mä tai rinnkkaister­mi. . Määrit­te­ly tapo­ja on mon­en­laisia . Olkoon sit­ten toim­inta metodit eri­laiset mut­ta ovat molem­mat samal­la alal­la. Yksi ei voi sulkea toista pois eikä toinen yhtä . Elinkeino­va­paus on kuitenkin taat­tu molem­mille tas­a­puolis­es­ti eikä siihen tarvitse lupaa.

    2. Okei, eli MTK siteer­aa väärin Kaup­papu­u­tarhurili­iton mak­samaa Luken tekemään tutkimus­ta. Kysymys on sit­ten enää onko kysymys yleis­es­tä tyh­myy­destä, pahan­tah­tois­es­ta vale­htelus­ta, vai molem­mista. Media sit­ten on niel­lyt MTK:n virheel­lisen julka­isun sel­l­aise­naan kyseenalais­ta­mat­ta, mikä ker­too aika karusti toimit­ta­jien osaa­mat­to­muud­es­ta mitä tulee numeroi­hin. Kos­ka idioot­tikin näkee, että nuo numerot eivät voi pitää paikkansa.

      Eli “tutkimuk­sen” idea on että kun huomioidaan “karak­ter­isoin­tik­er­toimel­la” kunkin maan kuiv­u­us, suh­teelli­nen “vesi­jalan­jäl­ki” on espan­jalaisel­la tomaatil­la korkeampi kuin suo­ma­laisel­la. Mitä “tutkimus” ei ota huomioon on se, että espan­jalaisia tomaat­te­ja kas­vate­taan pitkälti Välimer­estä ote­tul­la kään­teisos­moosil­la käsitel­lyl­lä vedel­lä, ja käsit­tääk­seni Välimeri ei ole ihan heti koh­ta kuiv­u­mas­sa. Sen n. 30 litran kasteluve­den tuot­ta­mi­nen merivedestä vaatii toki kohtu­ullisen paljon sähköä; kään­teisos­moosin ener­gianku­lu­tus on luokkaa 2,5–4 kWh/m³, eli tomaatin vil­je­ly merivedel­lä vaatii päästötön­tä aurinkosähköä 0,075–0,12 kWh/kg.

      Tähän voi ver­ra­ta suo­ma­laisen kasvi­huone­tomaatin sähköku­lu­tus­ta, n. 3 kWh/kg — joka siis on jopa neljäkym­men­tä ker­taa enem­män. Ja tuo on siis vain koti­maisen kasvi­huone­tomaatin vaa­ti­ma sähkö, päälle tulee vielä läm­mi­tys­ner­giaa n. 10 kWh/kg.

      Jos halu­at ympäristöys­täväl­listä tomaat­tia, osta espan­jalaista. Ihan riip­pumat­ta siitä mitä MTK:n pro­pa­gan­daosas­to yrit­tää väittää.

      1. Espan­jalais­ten kasvi­huone­tomaat­tien vesi­jalan­jäl­ki tuskin eroaa när­piöläi­sistä. Kasvi­huonevil­je­lyn vaiku­tus Espan­jas­sa vesi­jalan­jäl­keen on kuitenkin kir­jaimel­lis­es­ti home­opaat­ti­nen. Siel­lä tomaat­te­ja vil­jel­lään avo­maal­la ja pel­tovil­je­lyn vesi­jalan­jäl­keen las­ke­taan mukaan se teo­reet­ti­nen ves­imäärä, joka tarvi­taan pel­loil­ta val­u­vien lan­noite- ja tor­jun­ta-ainepäästö­jen lai­men­tamiseen hai­tat­tomik­si. Suomes­sa vas­taaa­va ves­imäärä ylit­täisi var­maankin koko Itämeren altaan sademäärän.

    3. Laskel­ma on ilmeis­es­ti peräisin Luon­non­va­rakeskuk­sen tutkimuk­ses­ta 82/2019 “Kasvi­huone­tuot­tei­den ilmas­to­vaiku­tus­lasken­ta ja vesi­jalan­jäl­ki”. Vesi­jalan­jäl­jen lasken­nas­sa on käytet­ty AWARE-menetelmää, joka huomioi maako­htaiset vesi­varat. Sinän­sä tomaat­invil­je­ly Espan­jas­sa ei kulu­ta kiloa kohti nähdäk­seni merkit­tävästi enem­pää vet­tä kuin Suomes­sa. Suomen ker­roin on tutkimuk­ses­sa 1,72 ja Espan­jan yli 79. En halua tässä silti väit­tää, että vesi­varoi­hin ei pidä kiin­nit­tää huomio­ta, mut­ta lasken­tat­a­pa olisi hyvä ava­ta parem­man kokon­aiskäsi­tyk­sen aikaansaamiseksi.

      1. Jaakko K:“Vesijalanjäljen lasken­nas­sa on käytet­ty AWARE-menetelmää, joka huomioi maako­htaiset vesi­varat. Sinän­sä tomaat­invil­je­ly Espan­jas­sa ei kulu­ta kiloa kohti nähdäk­seni merkit­tävästi enem­pää vet­tä kuin Suomessa.”

        Kulut­taa ja raakasti enem­män. Yllä ole­va link­ki, Madridin ja Twen­ten Yliopis­to­jen tutkimuk­ses­sa todet­ti­in espan­jalaisen tomaatin vesi­jalan­jäl­jen ole­van pahim­mil­laan jopa n. 900 l/kilo tomaat­te­ja. Se on julka­istu 2010, jol­loin AWARE- lasken­ta­malli ei ollut vielä käytössä.
        “The AWARE method assess­es water scarci­ty impacts. Water use is mea­sured in rela­tion to the water avail­abil­i­ty in the pro­duc­tion region, which makes it pos­si­ble to com­pare the impacts of water use in dif­fer­ent regions”

        Nyt olisi aika päivit­tää asen­teen­sa espan­jalaisen tomaatin ylivoimaisu­ud­es­ta. Sitä ei ole , ja se tieto perus­tuu tutkimukseen.

      2. Eemil, link­ki puut­tuu, mut­ta veikkaan että vesi­jalan­jäl­ki on edelleen eri asia kuin vedenku­lu­tus. En kyl­lä oikein jak­saisi tästä kanssasi vängätä, näke­myk­sesi on tul­lut hyvin selväk­si ja olet var­maan valmis kaiva­maan vaik­ka koko inter­netin läpi sen todistaaksesi.

      3. Eemilin linkkei­hin ei ole syytä aina argu­men­toi­da vas­taan kos­ka Eemil itsekään ei aina tiedä mikä on näi­den linkkien sisältö ja lau­sei­den kokon­aisu­us kos­ka ne ovat pääasi­as­sa englan­niksi joka ei ole Eemilin vahvuuk­sia kun hän mon­es­sa yht­edessä sit­er­aa koko lauseen keskeltä oman näke­mys­ten vahvis­tamisek­si argu­ment­te­ja jot­ka eivät ole edes kyseisessä tutkimuk­ses­sa tuo­tu esi­in siinä muo­dos­sa mis­sä Eemil niitä tuo niitä esi­in. Hyvä esimerk­ki on Cap-tuki osu­udet EU jäsen­maid­en kohdal­la nyt tämä Espan­jan vesi­jalan­jäl­ki ver­sus vedenku­lu­tus. Eemilin argu­men­tit ovat saman­laisia jos aikoinaan OTK olisi sanonut ettei SOK ole osu­us­li­ike kos­ka sen liike­toim­inta­malli poikkeaa hallinnol­lis­es­ti muus­ta osu­us­toimin­nan malleista.

  14. Hie­man per­spek­ti­iviä: vietän kesät Savon­lin­nas­sa, jos­sa laatu­pe­runaa myy oikeas­t­aan yksi kau­sivil­jeli­jä js puu­tarhakasviksia hän ja yksi muu. Tar­jon­ta mar­keteis­sa ei ole eri­tyisen paikallista, ja siel­lä jos mis­sä men­nään hin­ta edel­lä. Kun palaan syksyl­lä Krunikan kuplaan, löy­dän enem­män tar­jon­taa ja laat­ua esim Hakaniemen toril­ta ja hal­lista. Tämä johtunee siitä, että siitä ollaan valmi­ita Helsin­gin seudun kalli­im­mil­la alueil­la mak­samaan enem­män. Valitet­tavasti aika iso osa Suomea on aika pien­i­t­u­loista, ja kun tähän lisätään ”kateus” niitä kohtaan, joiden luul­laan vetävän välistä (eli yksit­täiset vil­jeli­jät, kau­pan ja teol­lisu­u­den rak­en­teisi­in ei useimpi­en ymmär­rys riitä), en oikein usko reilun kau­pan mah­dol­lisuuk­si­in juuri Hgin ulkopuolella

  15. Arkkitehti:“käytetään 27–40 litraa vet­tä kiloa kohden, riip­puen ilmastoinnista.”

    Ja vielä riip­puen onko kasvi­huone läm­mitet­ty vai läm­mit­tämätön. Espan­jan keskiläm­pöti­la on 15 astet­ta ja yöt sekä talvi ovat kylmiä. Sen vuok­si kasvi­huonei­ta on alet­tu läm­mit­tää. Ja todel­la luit oikein, Espan­jan tomaatit ovat kasvi­huoneis­sa viljeltyjä. 

    Avo­maal­la vil­jel­ty­jen tomaat­tien vesi­jalan­jäl­ki kohoaa pil­vi­in. Seu­raa­van läh­teen mukaan se nousee n. 966 litraan /kilo.

    https://www.yumpu.com/en/document/read/48431699/the-water-footprint-and-virtual-water-exports-of-spanish-tomatoes

    Läm­mite­tyis­sä kasvi­huoneis­sa vil­je­ly on tarkem­min säädeltävis­sä lan­noituk­sen, kastelun , tuhoeläin­ten ja kasv­in­tuhoo­jien suh­teen. Tuot­tavu­u­den kas­vaes­sa ongel­mak­si ovat kuitenkin nousseet kasvi­tau­dit ja tuhoo­jat, mikä on aina teho­tuotan­non kohtalonkysymys.

    1. Ei kai se nyt kenellekään mikään uuti­nen ollut, että Espan­jas­sa kas­vate­taan vihan­nek­set kasvi­huoneessa? Tietenkin kas­vate­taan, kasvi­huoneen olo­suh­teet ovat paljon parem­mat kuin avomaalla.

      Espan­jalaisen kasvi­huoneen ero suo­ma­laiseen on siinä, että suo­ma­lainen kasvi­huone voisi yhtä hyvin olla maan alla, kun kas­vat­tamiseen joka tapauk­ses­sa tarvi­taan hitosti keino­val­oa ja läm­mi­tys­tä. Itse asi­as­sa juuri pin­ta-alate­hokas teol­lisu­ushal­likas­vat­ta­mi­nen voisi olla se ratkaisu mil­lä kau­pan hyl­lylle saataisi­in hyvää tomaat­tia ja mui­ta kasviksia: jos kas­vat­ta­mon saisi kaupun­gin keskus­tan välit­tömään läheisyy­teen, kul­je­tus­matkat oli­si­vat niin paljon lyhyem­mät, että kyp­sänä kerät­ty tuote kestää kaup­paan asti. Sel­l­aiseen ei tietenkään saa maat­alous­tukia, kos­ka ei niil­lä ole mitään tekemistä elin­tarvike­tuotan­non kanssa, vaan kyse on puh­taasti maaseudun elämäntapatuesta.

      1. Mä en nyt oikein usko tuo­hon että tomaat­te­ja pitäisi kas­vat­taa maanalai­sis­sa halleis­sa. Ei se ainakan tek­isi tomaat­te­ja halvem­mik­si. Kyl­lä pk-seudul­la kehäkol­mosen ulkop­uolel­la löy­tyy lääniä jonne kasvi­huonei­ta saataisi­in jos kukaan vaan viit­sisi pystyt­tää. Onko työvoima sit­ten liian kallista vai mis­tä se kiikastaa?

      2. Ei nyt tietenkään maan alle kan­nat­taisi rak­en­taa. Mut­ta joku pelti-vil­la-pelti-ele­men­tistä tehty teol­lisu­ushal­li Odan jakelukeskuk­sen vier­essä Van­taal­la jos­sa kas­vaisi muu­ta­ma hehtaari tomaat­tia LED-val­os­sa viidessä ker­rokses­sa olisi toden­näköis­es­ti ihan kus­tan­nuskil­pailukykyi­nen När­piön kanssa, kun kul­je­tus­mat­ka kasvil­ta koti­inkul­je­tusau­ton kyyti­in mitat­taisi­in metreis­sä ja minuuteissa.

      3. Tule­vaisu­us saat­taa olla ver­tikaalivil­je­lyk­sessä, kos­ka nämä vil­je­ly­tor­nit on mah­dol­lista sijoit­taa lähelle kauppoja.

      4. Arkkitehti:“Espanjalaisen kasvi­huoneen ero suo­ma­laiseen on siinä”

        voisi myös jatkaa, että espan­jalaises­sa kasvi­huoneessa kastelus­sa käytetään kol­men­laista vet­tä: sin­istä, vihreää ja har­maa­ta. Sini­nen vesi on pin­ta- ja poh­javet­tä. (Suomes­sa aina poh­javet­tä). Vihreä vesi on sade­vet­tä, jota on varas­toitu maaperään. Har­maa vesi on jätevettä. 

        Tästä päätellen espan­jalaisen tomaatin tuotan­to on todel­lakin har­maal­la alueel­la niin veden , kuin työvoimankin vuoksi.

    2. Syy mik­si espan­jan maat­alouden veden laatu on mata­laampi kuin Suomes­sa on Espan­jan maapo­h­ja. Syy mik­si Espan­jas­sa varas­toidaan sade­vet­tä on kuiv­u­us kesäl­lä ja koskeus talvel­la. Kyl­lä Eemil myös Suomes­sa vihannes­tuotan­nos­sa on enem­män ulko­maalaista työvoimaa kuin koti­maista. Se että Espan­jas­sa on pohjoisafrikkalaista työvoimaa johtuu maanti­eteel­lis­es­tä läheisyy­destä Pohjois-Afrikan rantaval­tioi­ta ja Suomes­sa on itäeu­ropp­palaista työvoimaa siis ukrainalaisia, valkovenäläisiä, moldovalaisia ja muul­ta Entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta johtuu ihan maanti­eteel­lis­es­tä läheisyy­destä. Tätä itäeu­ropp­palaisen työvoiman osu­ut­ta Suomen maat­aloudessa et voi Eemil kiistää. Siitä oli jo paljon keskustelua kesäl­lä 2020 ja kesäl­lä 2021 ja myös tänä kesänä 2022 tulee sama keskustelu.

  16. Tiedet­tähän miten Ama­zon toimii. Pain­o­ta­lo painaa kir­jo­ja varas­toon­sa ja Ama­zonin tietokone pääsee luke­maan varas­tos­al­don hin­tapyyn­töi­neen. Osta­ja kir­jaa tilauk­sen Ama­zonin tietokoneelle, joka antaa kul­je­tus­määräyk­sen logis­ti­ikkay­htiölle. Siis kul­je­tus pain­o­talon varas­tos­ta osta­jan kotiovelle. Ei ylimääräisiä rahas­ta­jia, eikä hyl­ly­tyk­siä. Ama­zon tun­tuu tietääk­seni pär­jäilevän aika hyvin. Muuten Aliba­ba toimi­in vielä hie­man virtaviivaisemmin.
    Kir­jat ovat kir­jo­ja, porkkanat porkkanoi­ta, mut­ta olisiko tuos­sa jotain oppimista.

  17. O.S:“En ole jak­sanut osallistua”

    Kan­nat­taisi osal­lis­tua ja tutus­tua tilas­toon, jon­ka postasin. Se ker­too asi­at juuri niin yksi­tyisko­htais­es­ti, kuin pitääkin. Mikko Kieseläisen pylväs­di­a­gram­mi on arvo­ton siihen asti, kunnes selvitetään mis­tä luvut on johdet­tu. Pro­fes­sori Alan Matthews (Trin­i­ty Col­lege) on koon­nut yhteenve­don, jos­ta selviää tukien ja tulo­jen oikea suhde ja vieläpä eri tilas­to­jen kautta. 

    Jospa jak­saisit tutus­tua tuo­hon aineis­toon ja opponoi­da sitä. Kieseläisen tekele ei anna poh­jaa ilmiön luotet­tavalle arvioinnille. 

    Kansal­lis­ten tukien ja tukien yleen­säkin jakami­nen maatilo­jen lukumääräl­lä ei ker­ro totu­ut­ta. Tuista mak­se­taan niiden hallinto­by­rokra­tia. Suomes­sa maat­alous­tukien hallintoon kuluu karkeasti arvioiden noin 60 miljoon­aa euroa vuodessa, tästä noin kol­mannes kohdis­tuu kun­nille ja lop­ut suo­raan val­ti­olle. Hallinnon kus­tan­nuk­sia ei kuitenkaan seu­ra­ta siten, että tarkan arvion tekem­i­nen olisi mah­dol­lista. Vil­jeli­jöille aiheutu­van hallinnol­lisen taakan suu­ru­ud­es­ta ei ole arviota.

    Kansal­lises­sa tues­sa O.S. jakaa Suomen kokon­aistuen määrän tilo­jen lukumääräl­lä. Tilata­sol­la tukiko­r­vaus on kuitenkin käytän­nössä näin:

    Keskimääräi­nen tilakoko 40 ha , tuotan­to­su­un­ta viljanviljely.

    Pohjoinen hehtaar­itu­ki 0 euroa. Erikoiskasveista, jot­ka kas­va­vat kuonos­ti ko. alueel­la kor­vaus on 75 euroa / ha. Nyt on kuitenkin niin, että koko 40 hehtaar­il­la ei voi vil­jel­lä luet­teloitu­ja erikoiskasve­ja: ruis, tat­tari, ryp­si, hamp­pu jne. Arvioin, että n. 20 hehtaar­il­la voi käytän­nössä vil­jel­lä erikoiskasve­ja : 20 ha x 75 euroa=1500 e.

    Nuoren vil­jeli­jän tukea voi hakea enint. 40 vuo­tias ja sitä mak­se­taan viitenä vuotena.
    Kansalli­nen nuoren vil­jeli­jän tuki 40 euroa.Yleinen hehtaar­itu­ki C‑2 alueel­la 10 euroa /ha.
    40 ha x 40 euroa = 1600 euroa
    40 ha x 10 euroa = 400 euroa (jos vil­jelet C‑2 alueella)

    40 hehtaarin vil­janvil­je­lyti­lal­la voi saa­da kansal­lisia tukia 3500 euroa vuodessa. Tämäkin teo­reet­ti­nen ker­tymä , jon­ka voi parhaim­mil­laan yksi tila saavut­taa. Eri asia on sit­ten, jos vuokraa lisämaita.

    O.S:“joten tuki on maat­alous­tu­loa suurem­pi, eli maat­alous­tuotan­non markki­na-arvo on pienem­pi kuin siihen käytet­ty­jen panos­ten arvo ja arvon­lisäys siis negatiivinen.”

    Kun­pa O.S. viit­sisi paneu­tua tilas­toluku­jen taakse ja analysoi­da , mis­tä asi­at juon­tu­vat. Huo­maisi var­maan, että teol­lisu­u­den ja kau­pan mak­samat tuot­ta­jahin­nat ovat Suomes­sa van­han itäblokin maid­en tasoa. Ihmisen on muu­tosvas­tarin­nan takia vaikea omak­sua asioi­ta, jot­ka soti­vat hänen ennen omak­sumaansa kan­taa vastaan.

    Cred­it­tiä O:lle , että julkaisee oman kan­tansa vas­taisia kirjoituksia +

    http://capreform.eu/measuring-farmers-dependence-on-public-payments/

    1. Tuos­sa siteer­aa­mas­sasi jutus­sa puhutan edelleen vbasin EU:n mak­samas­ta tues­ta. Siinä ei ole kansal­lista osu­ut­ta tues­ta lainkaan, joten se on tässä keskustelus­sa arvoton.

      1. Näköjään Eemilille Com­mon Agri­cul­tur­al Pol­i­cy (CAP) on vaikea edelleen ymmärtää mitä se tarkoit­taa vaik­ka siitä löy­tyy suomek­si tietoa Euroopan komis­sion, Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön, Luon­non­va­rakeskuk­sen ja Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskus­li­iton sivuil­ta. Jos vain Eemil hah­mot­taisi Com­mon Agri­cul­tur­al Pol­i­cyn (CAP) oidean ja mallin keskustelua olisi hedelmäl­listä jatkaa mut­ta kun Eemil ei edelleenkään ymmär­rä mitä Com­mon Agri­cul­tur­al Pol­i­cy (CAP) sisältää on keskustelua on Eemilin kanssa mah­don­ta jatkaa

      2. Kuten osoitin, niin kansal­lisen tuen osu­us kokon­aisu­udessaan on mar­gin­aa­li­nen. ” Vuon­na 2021 maa- ja puu­tarhat­alouden kansal­lisi­in tuki­in on käytet­tävis­sä val­tion talousarvios­sa yhteen­sä 332,0 miljoon­aa euroa. Määrära­has­ta 4,0 miljoon­aa euroa on varat­tu tukien täytän­töön­panoon liit­tyvien, ennakoidun tukimenekin ylit­tävien, tukien ja tuk­i­ta­so­jen muu­tostarpeisi­in, jol­loin se osu­us jää yleen­sä käyt­tämät­tä. Kansal­lisil­la tuil­la täy­den­netään EU:n tuk­i­jär­jestelmiä (EU:n suo­rat tuet, luon­non­hait­tako­r­vauk­set, ympäristöko­r­vauk­set ja eläin­ten hyv­in­voin­tiko­r­vauk­set) ja tur­vataan maa- ja puu­tarhat­alouden toim­intaedel­ly­tyk­siä ja kan­nat­tavu­ut­ta sekä maaseudun elin­voimaisu­u­den säilymistä.”

        Keskimääräisen tilakoon tasol­la tuen suu­ru­us on n. 3500 euroa vuodessa. Ja nuoren vil­jeli­jätuen kohdal­la viiden vuo­den ajan.

        Kun koko maat­alous­tukipot­ti on n. 2 mrd euroa, niin siitä tuo kansalli­nen osu­us on marginaalinen.

        O.S:“Tuossa siteer­aa­mas­sasi jutus­sa puhutan edelleen vbasin EU:n mak­samas­ta tues­ta. Siinä ei ole kansal­lista osu­ut­ta tues­ta lainkaan, joten se on tässä keskustelus­sa arvoton.”

        Voisiko O.S. opponoi­da linkit­tämäni kokon­aisu­u­den ana­lyysin ja lisätä siihen sit­ten kansal­lisen tue määrän vaikutuksen ?
        Ei se vie mer­i­toituneelta tilas­toasiantun­ti­jal­ta aikaa viit­tä min­u­ut­tia enempää.

      3. Eemil, on kol­men­laisia tukia, puh­taasti EU-tukia, yghdessä EU:n kanssa rahoitet­tu­ja tukia ja puh­taasti kansal­lisia tukia.

    2. Eemil, kansal­lisen tuen ja CAP tuen ero ei ole mielipi­de kysymys vaan tosi asia mikä pitää ottaa huomioon maat­alous­tukien kohdal­la. Kansalli­nen tuki yhdis­tet­tynä CAP tukeen ker­too kyl­lä siitä että maat­aloutu­ki (CAP+kansallinentuki) on Suomen kohdal­la (Itä-Euroopan maid­en tuet pois lukien ‚kos­ka ne ovat edelleen net­tosaa­jia ) ovat suurem­pi niiden maid­en kohdal­la jot­ka oli­vat nyt ver­tailus­sa eli Hol­lan­ti, Lux­em­burg, Ruot­si, Irlan­ti ja Tanska. 

      Ker­tooko se koko totu­ut­ta? Ei tietenkään mut­ta maat­aloustuet ovat päätet­ty EU:n jäsen­maid­en kesken yhteisessä päätök­sen teossa joka on läh­es aina harv­inaisen yksimieli­nen lop­putu­los mitä EU:sta tulee ulos. CAP tuki nimeno­maan perus­tuu EU:ssa siihen että kyseinen tuki jae­taan maatilo­jen lukumäärään ver­rat­tuna per jäsen­maa eikä esim hehtaarin mukaan. Kansalli­nen tuki perus­tuu pääasi­as­sa hehtaareihin. 

      Eemil, tässä ei ole kyse ihmisen, etenkin Osmo Soin­in­vaaran, henkilöko­htais­es­ta mielip­i­teestä tai muu­tosvas­tarin­nas­ta vaan siitä kuin­ka CAP tuki jae­taan EU:ssa jäsen­maid­en kesken joka on siis neu­vot­telukysymys jäsen­maid­en välil­lä. Jos Eemil et ymmär­rä mitä eroa on CAP tuel­la ja kansal­lisel­la tuella . 

      En minä enkä Osmo Soin­in­vaara voi sille mitään. Juuri sen takia emme halua, minä enkä Osmo, jatkaa Eemil sin­un kanssasi tätä keskustelua kos­ka sinä et halua hah­mot­taa kak­si perus­fak­taa eli CAP:n ja kansal­lisen tuen eroa vaan nipu­tat ne yhteen tai otat toisen pois (joko tahal­lis­es­ti tai tahaottomasti). 

      Juuri tämän perus­fak­tan hah­mot­tamisen takia keskustelu,Eemil kanssasi on sama jos väit­telisi amerikkalaisen rivire­pub­likaa­ni­ak­ti­ivin kanssa siitä oliko vuo­den 2020 Yhdys­val­tain pres­i­dentin­vaaleis­sa vaali vilp­piä. Vaik­ka lukuiset oikeu­sis­tuimet ja vaalivi­ra­nomaiset ovat toden­neet asian mon­een ker­taa niin se on aina sama vas­taus sille rivire­pub­likaa­ni­ak­ti­iville kuten on Eemilin kohdal­la tässä kohtaa ettei Eemil jostain syys­tä hah­mo­ta tai halua pikem­min myön­tää CAP:n ja kansal­lisentuen eroa.

  18. R.S:“ei aina tiedä mikä on näi­den linkkien sisältö ja lau­sei­den kokon­aisu­us kos­ka ne ovat pääasi­as­sa englan­niksi joka ei ole Eemilin vahvuuk­sia kun hän mon­es­sa yht­edessä sit­er­aa koko lauseen keskeltä oman näke­mys­ten vahvistamiseksi ”

    Tiivistän kokon­aisuuk­sista sen oleel­lisen, kos­ka paneel­in jäse­nil­lä ei ole “aikaa” pere­htyä tarkasti. Ja joka iki­nen ker­ta linkin sisältö on jokaiselle avoin kon­aisu­udessaan. Sanois­in kyl­lä usei­den keskustelijoiden paneu­tu­van sivu­juon­teisi­in , kos­ka yrit­tävät hor­jut­taa ydinasiaa. 

    Jaakko K:“Eemil, link­ki puut­tuu, mut­ta veikkaan …”

    Ei puu­tu, vaan se on vesi­jalan­jälkikeskustelus­sa linkitet­tynä. Pitää seu­ra­ta koko vesivi­estiketjua, ettei jatku­vasti tarvitse pala­ta samoi­hin asioihin.

    1. Jaa, tarkoitit eri kom­men­tis­sa ole­vaa linkkiä. Kai löysin oikean sit­ten. Minus­ta kyl­lä sivul­la 40 olevas­sa “Conclusion”-osiossa san­o­taan, että Espan­jalaisen tomaatin vesi­jalan­jäl­ki vai­htelee välil­lä 216–301 l/kg. En lukenut koko tutkimus­ta, joten voi toki olla että jos­sain löy­tyy luku 900 myös. Kos­ka laitoit omaan kom­ment­ti­isi sen, etkä tuo­ta johtopäätös-osion luke­maa, päät­te­len, että tässä on jok­seenkin kak­si vai­h­toe­htoa. Joko et ole lukenut tuo­ta kokon­aan tai sit­ten valikoit sieltä itselle­si sopivim­mat luke­mat. Oli miten oli, tuos­sa tutkimuk­ses­sa on Espan­jalaisen tomaatin vesi­jalan­jäl­ki. Suo­ma­laisen tomaatin vesi­jalan­jälkeä siinä ei ole las­ket­tu, joten on vaikea ver­ra­ta. Luke:n tutkimuk­ses­sa­han näin oli tehty, mut­ta siinä oli eri lasken­tat­a­pa kuten taisit itsekin todeta.

    2. Eemil, oikea vas­tus on Com­mon Agri­cul­tur­al Pol­i­cy jon­ka sisältöä sinä Eemil et ikävä kyl­lä hahmota.

    3. Eemil, min­un haaste sin­ulle on seu­raa­va; Voitko etsiä suomenkielisen tutkimuk­sen jos­sa olisi selkeästi ja suo­raan osoitet­tu data jos­sa maini­taan että Suomen maat­aloustuet (suo­ratu­ki (joka sisältää maaseudun kehit­tämistuen) +kansalli­nen tuki+CAP oli­si­vatkaik­ki yhdis­tet­tynä malatalmpi kuin Ruot­sis­sa ja Tanskassa. 

      Olen var­ma että EU:n maat­alous­tu­ista on tehty ver­tail­e­vaa tutkimus­ta Suomes­sa muun muas­sa Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön, Luon­non­va­rakeskuk­sen ja Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskus­li­iton toimesta. 

      Odoton Eemilltä tulosta ja konkreet­tista lähdet­tä jos­sa tuo ver­tailuko­h­ta maini­taan selkästi.

  19. Jaakko K:“En lukenut koko tutkimus­ta, joten voi toki olla että jos­sain löy­tyy luku 900 myös. ”

    Linkissä sivul­la kuusi sum­ma­rys­sa. Se on huip­pu­luke­ma avo­maan tuotan­nos­sa, jos­sa on sadekastelu. Se ei siis ole vain taivaal­ta sil­loin täl­löin tule­vaa sadet­ta, vaan siitä varas­toitua vet­tä. Täl­löin puh­taus ei ole lähellekään suo­ma­laista pohjavettä.

    Soin­in­vaara taisi pro­mo­ta espan­jalaista tomaat­tia sik­si, että se on auringos­sa kas­vatet­tua. Sil­loin kun se kas­vate­taan taivasal­la, niin vesi­jalan­jäl­ki on roima. Espan­jalaises­sa kasvi­huoneessa kas­vate­tun tomaatin vesi­jalan­jäl­ki on pienem­pi (suo­ma­laisen on sitäkin pienem­pi), mut­ta sil­loin se ei ole auri­non alla kasvatettua.

    1. Eemil, ei espan­jalais­ten kasvi­huonei­den katot­ja ole noet­tu. Eivätg ne tarvits­de sähköl­lä tuotet­tua val­oa kuten suo­ma­laiset talviotomaatit.

      1. O.S:” katot­ja ole noettu.”

        Ei ole noet­tu, mut­ta auringon val­oa on leikat­ta­va, kos­ka sitä on liikaa. Lisäk­si on blokat­ta­va UV-säteilyä pois niin paljon, että se ei olisi työn­tek­i­jöi­den ter­vey­delle vaar­al­lista. Katot eivät siis ole taval­lista muovia tai lasia.

        O.S:“sähköllä tuotet­tua valoa”

        Ei val­oa , vaan viilen­nys­tä. Ja sähkö on Espan­jas­sa erit­täin kallista. Ilmaisia eivät myöskään ole aurinkopa­neeli-investoin­nit. Talvel­la espan­jalainen tomaat­ti tarvit­see läm­mi­tys­tä. Aurinkopa­neel­it eivät tietääk­seni ole vielä ratkaisseet vil­je­lyn energiaongelmia. 

        Ympäristöon­gel­mat oavat edelleen mittavia.

      2. Eemil, yrität nyt ilmeis­es­ti koko ajan vaku­ut­taa muut siitä, että tomaat­te­ja ei kan­na­ta vil­jel­lä Espan­jas­sa vaan Suomes­sa. Tomaat­ti vaatii kas­vaak­seen val­oa ja läm­pöä, joten Espan­jan ilmas­to on kyl­lä tomaatinkas­vatuk­seen perus­lähtöko­hdil­taan selvästi sopi­vampi kuin Suomen. Minus­ta tämä tosi­seik­ka ei oikein muu­tu vaik­ka miten tätä yrit­täisi vään­nel­lä ja käännellä.

      3. Koti­mainen talvit­o­maat­ti onkin se mis­sä on suurin ener­gianku­lu­tuk­sen piik­ki kos­ka kasvi­huonei­den ener­gianku­lu­tus on kuten sanoit erit­täin korkea. Yhtä hyvin voisimme Suomes­sa vil­jel­lä banaane­ja kasvi­huoneessa jos halu­amme pyrk­iä sil­läkin alal­la omavaraisu­u­teen kun Eemil tätä omavaraisu­ut­ta niin paljon korostaa. Islannis­sa kas­vate­taan banaane­ja kasvi­huoneessa mut­ta kun ener­gia on Islannis­sa on ilmaista.

      4. Hyvä ä että täs­men­sit että kyseessä on nimeno­maan talvi tomaat­tien vil­je­ly kasvi­huoneessa eikä kesä tomaat­tien vil­je­ly. Miten Eemil saataisi­in ymmärtämään näi­den kah­den ero ja yleen­sä muutkin erot jot­ka koske­vat maat­alout­ta kuten tukien määrät? 

        Olen tul­lut siihen tulok­seen että Eemililä on oman­laisen­sa maat­alouden pro­pa­gan­da tieto­toimis­to jol­la hän pyrkii vaku­ut­ta­maan omia näke­myk­siään pistämään sekaan tutk­i­tun tiedon jotain kohtia ilman että itsekään lukee kyseisen tiedon kokon­aisu­ut­ta lop­pu­un asti.

  20. Jaakko K:“Espanjan ilmasto”

    En vaan point­ti­ni on siinä, että tomaatin kas­vat­ta­mi­nen Suomes­sakin on järkevää. Siihen on mon­ta syytä. Suo­ma­lainen on ekol­o­gis­es­ti kestävämpi kuin espan­jalainen. Se on sitä mon­es­takin syys­tä. Espan­jan tuotan­to on paisunut niin laa­jak­si, että sen ympäristö­vaiku­tuk­set ovat negatiiviset.

    Suo­ma­laisen tomaatin vil­je­lyn käytän­nöt ovat kehit­tyneet ekol­o­gis­es­ti kestäväm­pään suun­taan . Meille se on lähi­tuotan­toa ja omavaraisu­ut­ta, mikä tässäkin maail­man­ti­lanteessa on tärkeä asia. Se pitää rahan koti­maas­sa eikä maail­man turuil­la. Se ylläpitää työl­lisyyt­tä oma­l­ta osaltaan.

    Olen tsekan­nut veg­aanien ruokalis­taa. Aivan jär­jet­tömän suuri osa niistä ruuista tulee ulko­mail­ta. Jo se yksistään vie veg­aaniru­uan ilmas­to­taseen negatiiviseksi. 

    Me suo­ma­laiset olemme his­to­ri­al­lis­es­ti alam­maiskansaa. Mei­dän geeniper­imässämme on ilmeis­es­ti koo­di muun maail­man paremmuudesta.

    1. Eemil, oletko laskenut kuin­ka iso ympäristön kulut­ta­ja on suo­ma­lais­ten kahvin vuosit­tain kulu­tuk­sen hai­tat ympäristölle? Mik­si Suomes­sa kulute­taan 10kg kahvia per asukas ?.Onko täl­läiset määrät kahvin kulu­tus­ta vuodessa sinus­ta kestävää kehi­tys­tä ympäristölle? Kaik­ki kahvi tulee Suomeen ulko­mail­ta. Ver­tailu espan­jalaisi­in tomaat­tei­hin ei ole näin ollen ver­tailu kelpoinen kos­ka tomaat­te­ja saa myös koti­maisia. Olet oike­as­sa että koti­maisia vihan­nek­sia kan­nat­taa suosia enem­män kuin ulko­maisia. Tosin saatavu­us talvel­la on han­kalaa koti­mais­ten kohdal­la jotenkin osta­mal­la ulko­maalaisia tal­ven yli on parem­pi vai­h­toe­hto kuin ei osta mitään. Kuitenkin Suomes­sa korkea kahvin kulu­tus ei ole minus­ta mitenkään eri­tyisen kestäväl­lä ekol­o­gisel­la poh­jal­la. Myös kahvin poimin­nas­sa käytet­ty työvoima kahvin tuot­ta­ja mais­sa on juuri sitä Espan­jas­sa käytet­tyä mata­la­palkkaista työvoimaa jota sinä Eemil aina vain vas­tu­s­tat mut­ta et itse esimerkik­si ole koskaan myön­tänyt että myös Suomes­sa on maat­aloudessa, etenkin vihannes ja mar­ja puolel­la, on pääasi­as­sa ulko­maalaista työvoimaa kuin koti­maista. Onko Espan­jan arvostelu yhtään sen tas­a­puolista kuin se että Suomes­sa on maat­aloudessa pääasi­as­sa ulko­maalaista työvoimaa?

      1. Espan­jalainen tomaat­ti on kyl­lä lentorahti­na tuo­tu­nakin ilmas­toys­täväl­lisem­pi kuin suo­ma­lainen talvit­o­maat­ti, kos­ka kasvi­huonei­den ener­gianku­lu­tus on jtalvel­la otain aivan tavatonta.

    2. Eemil yhdenkään Euroopan, Etelä-ja Pohjois-Amerikan ja Aasian kansas­ta geeniper­imää joka ei ole yht­enäi­nen ilman sekoi­tus­ta. Sel­l­aista kansaa et löy­dä mis­tään maanosas­ta pait­si Afrikas­ta jon­ka geeniper­imä on eri­lainen kuin muiden maanosien. Islanti­laiset on Euroopas­sa toden­näköis­es­ti lähin esimerk­ki mut­ta hekin ovat his­to­ri­al­lis­es­ti alam­maiskansaa ja heil­lä on geeni sekoi­tus­ta muiden skan­d­i­naavien kan­so­jen kanssa.

    3. Puhum­meko me nyt tässä mis­tä asi­as­ta? Siitä, onko suo­ma­laisen tomaatin vesi­jalan­jäl­ki mata­lampi kuin espan­jalaisen vai siitä, että espan­jalainen tomaat­ti on kokon­aisuute­na epäekol­o­gisem­pi? Voit teo­ri­as­sa olla oike­as­sakin, mut­ta kunnes toisin todis­te­taan pidän tuo­ta väitet­täsi kyseenalaise­na. Sin­un pitäisi ensin­näkin ker­toa, miten määrit­telet ekol­o­gisen kestävyy­den. Se on laa­jem­pi käsite kuin vesi­jalan­jäl­ki. Kun sin­ulle on huo­mautet­tu, että tomaat­invil­je­ly vaatii val­oa ja läm­pöä. vai­h­dat puheenai­heek­si omavaraisu­u­den ja kansal­liset alem­muuskom­plek­sit, mitkä taas eivät kuu­lu ekol­o­giseen kestävyy­teen, vaan edus­ta­vat eri tavoit­tei­ta. Täl­lä taval­la keskustelus­ta saa lop­u­ton­ta pyörit­te­lyä, kos­ka varsi­naisen asian voi aina kiertää uudel­la avauk­sel­la. Sin­ul­la taisi olla yliopis­to­tutk­in­to? Täl­lä taval­lako siel­lä opete­taan deba­toimaan jostain tieteel­lis­es­tä kysymyksestä?

      1. Lisä huo­mau­tus tuo­hon että Jaakko K:n hyvään point­tii. Puhutaanko tässä myös koti­maisen , kasvi­huoneis­sa vil­jel­tyn talvit­o­maatin vesi­jalan­jäl­jestä suh­teessa espan­jalaiseen tosin myös kasvi­huoneessa vil­jel­tyyn tomaat­ti­in? On kuitenk­i­naina hyvä muis­taa Espan­jan ilmas­tol­liset olo­suh­teet suh­teessa Suomeen. Myös banaanien vil­je­lyn kohdal­la. Epäekol­o­gisem­paa on vil­jel­lä talvel­la kasvi­huoneis­sa tomaat­te­ja Suomes­sa mut­ta kesäl­lä on tilanne aivan toinen. Avo­maan tomaatit ovat eri asia kuin kasvi­huoneessa vil­jel­tyt tomaatit oli kasvi­huoneet sit­ten Suomes­sa tai Espanjassa.

        Jaakko K on oike­as­sa siinä ettei ekologi­nen kestävyys ole tunne asia vaan tieteelli­nen tutkit­tua tietoa tuote­taan toisel­la tavalla.Omavaraisuus on keskustelu joka olisi syytä käy­dä myös ruuan­tuotan­non kohdal­la mut­ta se on toinen blo­gin aihe. 

        Kansal­liset alem­muuskom­plek­sit pitäisi jät­tää kokon­aan roskako­rin poh­jalle kos­ka nos­tal­giaa ja roman­ti­ikkaa ei pitäisi koskaan tunkea kansan­talouden tai luon­non­ti­etei­den tutkimukseen.

      2. Jaakko K:“Se on laa­jem­pi käsite kuin vesi­jalan­jäl­ki. Kun sin­ulle on huo­mautet­tu, että tomaat­invil­je­ly vaatii val­oa ja lämpöä”

        Juuri näin ja ekologi­nen kestävyys pitäisi olla kaikille käsit­teenä selvä. On todel­la aikaa vievää, jos jokainen käsite pitää ava­ta erik­seen, jotain keskustelus­sa pitäisi olla omas­takin takaa.

        Soin­in­vaaran huo­mau­tus suo­ma­laisen vil­je­lyn vaa­ti­mas­ta läm­möstä ja val­osta sisältää tuotan­tomme korkean ekol­o­gisu­u­den. Sähkö on vihreää ja läm­pö tehdään biopolt­toaineil­la. Ja mitä enem­män Suomes­sa kulute­taan biopo­h­jaisia polt­toainei­ta sitä enem­män hiilin­ielu kas­vaa. Ole­tan kaikkien ymmärtävän tämän kehi­tysku­lun, ettei sitä tarvitse selittää.

        Soin­in­vaara ohit­taa täysin espan­jalaisen vil­je­lyn vaa­ti­man viilen­nyk­sen. Tomaat­tia vil­jel­lään siel­lä liian kuumas­sa ilmanalas­sa. Se vaatii läh­es yhtä suuren ener­gia­panos­tuk­sen (jäähdy­tys, kastelu) kuin suo­ma­lainen tomaat­ti. Kuumas­sa ja koste­as­sa tehovil­jelyssä lisään­tyvät kasvi­tau­dit ja tuhoo­jat aivan eri mit­talu­okas­sa kuin Suomessa. 

        https://www.ishs.org/ishs-article/1207_8

        Espan­ja on EU:n kärki­mai­ta kasvin­suo­jelu­ainei­den käytössä. Toki vil­je­lymäärätkin ovat suuria, mut­ta ero suo­ma­laiseen on huima hehtaariko­htaises­sakin vertailussa.

        https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20200603–1

        O.S. väit­tää lentorahdin ole­van edullisem­pi, kuin suo­ma­laisen talvit­o­maatin kus­tan­nuk­set. Hän kuitenkin sivu­ut­taa vil­je­lyn menot , rah­tauk­sen use­at huolin­tavai­heet , palkat , välikul­je­tuk­set sekä kylmäketjun kustannukset.

      3. On kyl­lä epä­toivoista yrit­tää väit­tää, että kaamo­saikana paukku­pakkasil­la öljyn avul­la vil­jel­ty tomaat­ti on jotenkin ekologista.

    4. Eemil, tuo ei kyl­lä pidä paikkansa että biopolt­toaineet oli­si­vat vihreää sähköä. Eivätkä ole myöskään turve tai maakaa­su vihreää sähköä.Kivihiilestä puhu­mat­takaan. Se on yhtä huonos­ti asetel­tu ja perustel­tu kan­ta että Venäjä täl­lä het­kel­lä väit­tää että Ukrainas­sa olisi val­las­sa joku uus­nat­sien johta­ma soti­lasjunt­ta. Ydin­voimal­la tuotet­tu sähkö kasvi­huonevil­je­lyyn ei ole mitenkään myöskään perustelua. Aino Pohjo­is­maa (jos Tan­skaa ei tässä kohtaa ote­ta huomioon) joka vil­jelee pääasi­as­sa kasvi­huoneis­sa tomaat­te­ja (puhu­mat­takaan banaaneista) on Islanti mut­ta siel­lä on sähkö ilmaista.

      1. “biopolt­toaineet oli­si­vat vihreää sähköä. ”

        Nyt kyl­lä käsi­tit väärin.

        ” Sähkö on vihreää ja läm­pö tehdään biopolttoaineilla. ”

        Kasvi­huonei­den lämmitystekniikat:

        https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163176/Kasvihuoneen%20l%C3%A4mmitystekniikoiden%20tarkastelu.pdf?sequence=1

        Nykyaikaisia kasvi­huonei­ta on paran­net­tu läm­mi­tyskus­tan­nusten vähen­tämisek­sies­imerkik­si siir­tymäl­lä lasist ken­nolevy­i­hin. Kasvihuoneissa
        on myös lisät­ty biopolt­toainei­den ja muun uusi­u­tu­van ener­gian käyt­töä. Nämä toimen­piteet ovat johta­neet kasvi­huone­tuotan­non alen­tuneeseen hiili-
        jalanjälkeen.
        Suo­ma­laisen kasvi­huone­tuotan­non ilmas­to­vaiku­tus vai­htelee tomaatin osalta 0,7 – 6,4 kgCO2-ekv. / tomaat­tik­i­lo sekä kurkun osalta 1,2 – 2,8 kgCO2-ekv. / kurkkuk­i­lo riip­puen val­i­tus­ta lämmitysmenetelmästä.
        (Ilmas­tovi­isas kasvi­huone , HIME-hanke)

        Suomes­sa käytetään kasvi­huonei­den läm­mön läh­teenä siis myös maaläm­pöä. Fos­si­il­i­sista siir­ry­tään pois kovaa vauh­tia. O.S. voisi myös päivit­tää tieton­sa ja sitä kaut­ta asen­teen­sa suo­ma­laiseen kasvihuonetuotantoon.

        Samoin espan­jalaisen tuotan­non heikkoudet tulisi sisäistää aivan uudel­la tavalla.

  21. Jaakko K:“kansalliset alem­muuskom­plek­sit, mitkä taas eivät kuu­lu ekol­o­giseen kestävyyteen,”

    Hyvä, että toit asian esille. Kyl­lä ne kuu­lu­vat siten, että ekol­o­gis­es­ti kestävän koti­maisen tomaatin kulu­tus on toden­näköis­es­ti pienem­pi kansal­lisen alem­muuskom­pleksin val­lites­sa. Luul­laan ulko­maisen tomaatin ole­van ekol­o­gis­es­ti paljon parem­paa eikä luote­ta tieteel­liseen näyttöön. 

    Koti­maisen kasvi­huone­tomaatin hiil­i­jalan­jäl­ki vuon­na 2017 oli 2,6, kurkun 2,0 ja salaatin 2,7 kiloa hiilid­iok­sidia tuotet­tua kiloa kohden.

    https://www.mtk.fi/-/kotimainen-kasvihuoneviljely-puolitti-hiilijalanj%C3%A4lkens%C3%A4

    Espan­jalaises­sa läm­mite­tyis­sä kasvi­huoneis­sa hiil­i­jalan­jäl­ki on 2.07 kg CO2-eq. Läm­mit­tämät­tömis­sä 0.92 kg CO2-eq kg‑1.

    https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30045579/

    Ero ei ole järisyt­tävän suuri espan­jalaisen eduk­si. Suurem­pi ero on avo- ja lam­mit­tämät­tömässä vil­jelyssä. Espan­jas­sa pyritään kuitenkin siir­tymään läm­mitet­ty­i­hin /viilennettyihin mah­dol­lisim­man paljon, kos­ka se lisää satoa. 

    Suomes­sa on maail­man korkeim­mat kasvi­huonekurkun keskisadot ja korkeim­mat huip­pu­sadot. Keskisato 2018 oli Suomes­sa 87 kiloa yhtä kasvi­huoneneliömetriä kohden, ja vuot­ta aiem­min 80 kiloa. Hol­lan­nis­sa keskisato 2017 oli 69 ja Espan­jas­sa 9 kiloa neliömetriä kohden. Olet­taisin saman ilmiön tois­tu­van myös tomaatin kohdalla.

    1. Eemil, keskustelu ei koskenut koti­maisen tomaatin kulu­tus­ta vaan tuotan­toa ympärivuo­tuis­es­ti ei vain talvisin kasvi­huoneis­sa . Eemil tuo ver­tailu jota käytät tässä espan­jalais­ten tomaat­tien ja koti­mais­ten tomaat­tien kohdal­la on kasvi­huoneis­sa kas­vate­tut tomaatit. Oleelli­nen asia ei ole kasvi­huoneis­sa kas­vate­tut tomaatit vaan se että onko järkeä kas­vat­taa tomaat­te­ja talvisin tomaat­te­ja kun ne voidaan ostaa ulko­mail­ta mut­ta kesäisin taas suosia koti­maista. Näin tehdään jo banaanien kohdal­la. Mik­si emme vil­jele banaane­ja kasvi­huoneis­sa ? Islannis­sa vil­jel­lään banaae­ja kasvi­huoneeis­sa. Onko Eemilille kansal­lisen alem­muuskom­pleksin nimis­sä pienem­pi paha että ostamme banaane­ja ulko­mail­ta kuin emme kas­va­ta niitä kasvi­huoneis­sa kotimaassa?.ämä oli suo­ra kysymys Eemilille.

    2. Onpa mie­lenki­in­toinen tutkimus­tu­los. Espan­jalaisen tomaatin hiil­i­jalan­jäl­ki on läh­es sama kuin suo­ma­laisen. Ottaen huomioon sen, miten paljon talo­jen läm­mit­tämi­nen vie ener­giaa Suomes­sa tuo tun­tuu kyl­lä oudol­ta. Mah­taisiko tuo­ta selit­tää MTK:n uutisen takaa löy­tyvän tutkimuk­sen sivu 10, jos­sa on avat­tu kasvi­huonei­den ener­gianku­lu­tus­ta. Uusi­u­tu­mat­tomien ener­gian­lähtei­den osu­us on vähen­tynyt aivan selvästi. Toisaal­ta sähkön ja turpeen kulu­tus on kas­vanut. Sitä tuos­sa ei ilmeis­es­ti ole eritel­ty, miten tuo sähkö on tuotet­tu, on vain arvioitu, että koti­maisen sähkön ilmas­to­vaiku­tus olisi pienen­tynyt kol­man­nek­sel­la tarkastelu­jak­son aikana. Turpeen luokit­telem­i­nen uusi­u­tu­vak­si luon­non­va­rak­si taas on tässä min­un nähdäk­seni vain tapa saa­da hiil­i­jalan­jäl­ki näyt­tämään tosi­asial­lista alem­mal­ta, mikä heit­tää var­jon koko tutkimuk­sen luotet­tavu­u­den ylle. Eemil, jos malt­taisit vähen­tää kiihkoilu­asi koti­maisen maat­alouden puoles­ta olisit itsekin uskot­tavampi. Min­ul­la ei ole peri­aat­teessa mitään suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä vas­taan (niin kuin ei nähdäk­seni ole blo­gis­til­lakaan), mut­ta tarkoituk­selli­nen vääris­te­ly saat­taa vähitellen muut­taa mie­leni. Luulen että sama kos­kee mui­ta ihmisiä myös.

      1. JaakkoK:“Uusiutumattomien ener­gian­lähtei­den osu­us on vähen­tynyt aivan selvästi. ”

        Kyseisessä selvi­tyk­ses­sa s. 10 lukee seuraavaa:

        “Uusi­u­tu­van ener­gian osu­us on tutk­i­tu­il­la kasvi­la­jeil­la lisään­tynyt selvästi vuo­den 2004 tilanteeseen näh­den. Tomaatin osalta uusi­tu­van ener­gian osu­us oli noin kaksinker­tainen (kuva 2), kurkul­la yli kak-sininker­tainen (Kuva 3) ja ruukkusalaatil­la yli seit­semänker­tainen (Kuva 4). Myös turpeen osu­us oli li-
        sään­tynyt, tomaatil­la 50 %, kurkul­la yli kolminker­tais­tunut ja salaatil­la 16-ker­tais­tunut. Uusi­u­tu­mat­toman ener­gian osu­us oli kurkul­la edelleen 42 % ja tomaatil­la 21 %, mut­ta ruukkusalaatil­la vain 10 %”

        Jaakko K:“mutta tarkoituk­selli­nen vääris­te­ly saat­taa vähitellen muut­taa mie­leni” P.s. turve on pääosin pois­tunut käytöstä ja koneet myy­ty Venäjälle, jos­sa tuotan­to lisääntyy.

        Hmmm?

        Kiihkoilus­ta on hyvä esimerk­ki Kieseläisen puheen­vuoro suo­ma­lais­es­ta maat­aloud­es­ta ja jus­sista. kts. Soin­in­vaaran link­ki , selaa etp niin löytyy.

        “Tomaat­ti on herkkä läm­pötilavai­hteluille. Opti­maa­li­nen kasvuläm­pöti­la kuk­in­taa aloit­taval­la tomaatin taimel­la on päivisin +20 – 22 °C ja öisin noin +18 °C. Kasvukau­den aikana läm­pöti­la ei saisi kuitenkaan nous­ta reilusti yli 25 °C. Läm­pöti­lan pysymi­nen tomaatille suo­tu­i­sis­sa rajois­sa on tärkeää. Liialli­nen viileys saa tomaatin taimet kas­va­maan rehe­viksi, pak­su­var­tisik­si ja voimakkaan vihreik­si. Kukkien muo­dos­tu­mi­nen kuitenkin kär­sii viiley­destä ja tomaat­tien sato jää niukak­si. Tämä näkyy etenkin keväisin kun kasvi­huoneen yöläm­pöti­lat tip­pu­vat liial­lisen alas.

        Kuumuus vaikut­taa satoon. Var­jos­ta kasvi­huonet­ta kuumi­na päiv­inä. Liialli­nen kuumuus vaikut­taa tomaat­tien laatu­un, sen lehdet käper­tyvät ja hedelmät tule­vat laikukkaik­si. Yli + 25 °C läm­pöti­la vaikut­taa tomaat­tien värin muo­dos­tu­miseen. Liialli­nen läm­pöti­la estää punaisen värin muo­dos­tu­misen ja tomaateista tulee herkästi kir­javia ja vihertäväkantaisia.”

        Espan­jan keskiläm­päti­la on 16 ja pitäisi taju­ta, että siel­läkin tarvi­taan läm­mi­tys­tä ja sen lisäk­si viilen­nys­tä. Kun koko ener­giatase sum­mataan yhteen, niin ero Suomeen ei ole suuri. Ota vielä huomioon kul­je­tuk­set maas­ta toiseen ja niiden aiheut­ta­mat päästöt ketjun eri vaiheissa.

        Päivit­täkää tietonne ja asen­teenne, niin lop­puisi toksi­nen kir­joit­telu suo­ma­lais­es­ta ruuan tuotan­nos­ta. Etenkin toivoisin tätä Soininvaaralta.

      2. Eemil. Rajoite­taan tarkastelu siihen, mis­tä on kysymys eli mis­sä kan­nat­taa vil­jel­lä tomaat­te­jaa talvel­la? Sekä Espan­jas­sa että Suomes­sa täy­tyy talvel­la läm­mit­tää, mut­ta Suomes­sa täy­tyy läm­mit­tää aivan olen­nais­es­ti enem­män. Tämän lisäk­si Suomes­sa pitää myös valaista, kos­ka kaamos. Espan­jas­sa aurinko nousee talvisinkin.
        Kesäl­lä tomaat­te­ja kan­nataa vil­jel­lä Suomes­sa, eikä niitä sil­loin Espan­jas­ta tänne tuo­dakaan. Ota siis kesä kokon­aan pois laskuista, kos­ka siitä ei ole kyse ja tut­ki tasei­ta talvella.

  22. O.S:“Viljatiloilla tuki on noin 600 €/ha”

    Otan esimerkke­jä S:n tek­stistä “Miet­teitä maataloustulosta”

    Tuki on vil­jatiloil­la 470 euroa. Erikoiskasvit nos­ta­vat kor­vaus­ta, mut­ta niitä voi vil­jel­lä vain osal­la koko pinta-alaa. 

    O.S:“os tuki on vain 25 % maat­alous­tu­losta, kuten Ranskassa” 

    Liit­tyen Kieseläisen tilas­toon esim. Ran­skas­sa tue­taan eu-tuil­la laven­telin vil­je­lyä. Sen vil­je­lyn arvon­nousu on huikea samoin kuin viinin, koris­tekasvien ja vihannesten. Kun näitä vil­jelevät maat ovat kek­sisessä ja eteläisessä vakirikkaas­sa Euroopas­sa, niin kysyn­tä ja kulut ovat ideaalit.

    Tämä on yksi syy mik­si suo­ma­laisen tuotan­non arvon­nousu on pien­tä, meil­lä ei ole tuol­laisia kul­takai­vok­sia. Olisi hyvä ava­ta Kieseläisen pylväsku­vio­ta, jot­ta tietäisi mitä arvon­nousun tuot­teet pitävät sisällään.
    Toinen syy pie­neen arvon­nousu­un ovat meil­lä mak­se­tut alhaiset tuot­ta­jahin­nat. Kieseläi­nen esit­tää sen johtu­van huonos­ta tuot­teesta ja tehot­tomas­ta tuotan­nos­ta. Lääk­keek­si on esitet­ty LIDL:in mukaan­tu­loa osta­japuolelle. Sen maine ei kyl­lä ole hyvä korkei­den hin­to­jen maksajana.

    Meil­lä on monia mui­ta mai­ta korkeampi maat­alous­tuot­tei­den arvon­lisävero. Miet­tikää mitä se merk­it­see alkutuottajalle.

    1. Eemil, ei vain LIDL ole tässä yksin vaan myös Kesko ja SOK eivät ole mitenkään korkei­den hin­to­jen mak­sajia. Ongel­ma ei ole LIdl (vaik­ka Eemil yrit­tää aina väit­tää läh­es aina jokaises­sa keskusteluis­sa että ulko­maalaiset ovat huono­ja ja pahantek­i­jöitä läh­es kaikessa ) vaan ongel­ma on kah­den suuren koti­maisen duop­o­li. Itse asi­as­sa näi­den kah­den duop­o­li­in on OECD ja Euroopan komis­sio on ottanut kan­taa että niiden osusu on liian iso ja ne pitäisi pilkkoa tai hajoit­taa kah­teen osaan. Eemilinkin on hyvä kuitenkin muis­taa että se on ollut myös Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskus­li­iton (MTK) kan­ta mon­ta kym­men­tä vuot­ta ettei Keskoa tai SOK:ta ole syytä pilkkoa. Sopii vain kysyä mik­si Maa- ja met­sä­talous­tuot­ta­jain Keskus­li­it­to on tor­junut kaik­ki vähit­täiskaup­paan tekemät uud­is­tuk­set kuten on Suomen Ammat­tili­it­to­jen Keskusjär­jestö SAK tor­junut kaik­ki työmarkkinauudistukset .

  23. Mitä enem­män olen suo­ma­laisen maat­alouden talousasioi­ta miet­tinyt, sitä enem­män olen alka­nut olla sitä mieltä, että val­tion tukien pain­opis­tet­tä pitäisi suun­na­ta toimin­nan vähäpäästöistämiseen, maat­alouden ener­giate­hokku­u­den lisäämiseen ja tuot­tavu­u­den kas­vat­tamiseen. Maat­alous voisi olla suh­teel­lisen ener­giao­mavarainen, kos­ka tuot­teista irtoaa biokaa­sua joka tapauk­ses­sa. Nyt kuitenkin käytetään fos­si­ilista öljyä niin trak­tor­eis­sa kuin vil­jan kuiv­aamises­sakin, vaik­ka kom­pos­toitu­vista maat­alouden sivu­vir­roista voisi saa­da ener­gian hyvin pitkälti niin työkoneisi­in kuin läm­mi­tyk­seenkin. Jos biopolt­toaineil­la saisi pyöritet­tyä maat­alout­ta, sen ulkoinen kus­tan­nus­r­a­sitekin lask­isi. Etelän maid­en tuot­tavam­mille, lämpimäm­mille olo­suhteille suo­ma­lainen maat­alous ei pysty kil­paile­maan jatkos­sakaan. Mut­ta pitkäl­lä aika­jän­teel­lä juok­se­via ener­gia­meno­ja maat­alous voisi tiput­taa — jos tarpeel­liset investoin­nit tehtäisi­in. Ja se olisi hyväk­si myös ilmastolle.

    Reilun kau­pan merk­istä puolestaan voisi pahim­mil­laan tul­la vain lisäkus­tan­nuk­sia. Ulko­mail­la reilun kau­pan merkkiä pyörit­tää usein muut osa­puo­let kuin vil­jeli­jät itse. Vil­jeli­jät vain kut­su­taan muiden tekemään sys­teemi­in mukaan, tai vaa­di­taan — ehtona sille, että vil­jeli­jä saa sys­teemin mukaisen min­im­i­hin­nan — kuin­ka asian sit­ten näkeekin.

Vastaa käyttäjälle Rahul Somani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.