Tapauskuolleisuus Tanskassa.

25 vastausta artikkeliin “Tapauskuolleisuus Tanskassa.”

1. Jälleen erit­täin hyvää ja mie­lenki­in­toista analyysiä.

   En ole vielä tör­män­nyt lukui­hin, miltä omikro­nin aiheut­ta­ma sairaala‑, teho­hoito- ja kuolleisu­us­tarve näyt­tävät ver­rat­tuna ärhäkkääseen talvi-influ­enssaepi­demi­aan kuten 2016–17. Tuol­loin osa alue­sairaaloista täyt­tyi poti­laista: influ­enssa vei työikäisiä sairaalaan ja oli kohtalokas mon­elle pitkäaikais­sairaalle ja ikäihmiselle. 

   Tuskin kellekään olisi tul­lut mieleen ehdot­taa julk­isten tilo­jen sulkemista tai edes etä­työ­su­osi­tus­ta. Jos nelosen spo­ras­sa olisi tuol­loin istunut hen­gi­tys­suo­jain kasvoil­la, lähipenkit oli­si­vat var­maan pysyneet tyhjinä.

   Kansalais­ten oikeuk­sien rajoit­tamista koske­via päätök­siä tulisi tehdä ain­oas­taan äärim­mäisen painavin perustein. Eikä ”var­muu­den vuok­si” tai ”kri­isi­ti­etoisu­u­den nos­tat­tamisek­si”. Ain­oas­taan nykyti­lanteen poh­jal­ta eikä men­neisyy­teen peilaten.

   Vastaa

   1. Hal­li­tuk­sen eili­nen päätös nos­taa rav­in­toloiden auki­oloaiko­ja oli pet­tymys kos­ka se ei ollut THL:n arvioin­nin mukainen toimen­pide vaan STM:n päätös. Olisin toivonut että päämin­is­teri olisi ottanut johdon tässäkin kohtaa mut­ta vas­tuu oli sosi­aali-ja ter­veysmin­is­teri Han­na Sarkkisel­la. Jopa elinkeino­min­is­teri Mika Lin­tilän lin­ja on ollut lähel­lä THL:n lin­jaa rav­in­toloiden auki­oloaiko­jen arvioin­nis­sa. Myös koron­a­passin muut­ta­mi­nen aidok­si dig­i­taalisek­si rokotepas­sik­si olisi pitänyt tehdä ajat sit­ten. Ikävä kyl­lä tämä lin­jaus jäi suu­tarik­si. Tan­skas­sa suun­ta on hyvin eri­lainen vaik­ka hei­dän tapauk­set ovat olleet samoissa luvuis­sa kuin Suomes­sa. Keskivi­ikkona A‑Studiossa HUS:in Lasse Lehto­nen, THL:n toim­i­tusjo­hta­ja Markku Ter­va­hau­ta ja pro­fes­sori Ilk­ka Julkunen näkivät tilanteen hyvin eri­laise­na kuin STM:n Taneli Puumalainen. Mon­es­sa kohtaa THL on arvioinut
      covid tilanteen parem­min kuin Val­tioneu­vos­to mut­ta THL ei ole oper­ati­ivi­nen toim­i­ja vaan oper­ati­ivi­nen toim­i­ja on Val­tioneu­vos­to ja ministeriöt..

      Vastaa

2. Kan­nat­taisi hal­li­tuk­senkin viimein selvit­tää itselleen mis­sä men­nään, eikä koit­taa esit­tää jotain koronaram­boa, joka estää viiruk­sen eten­e­misen ja lop­ul­ta tuhoaa sen asemi­in­sa luke­mat­tomil­la kiel­loil­la ja kiu­san­te­ol­la. Nau­ret­ta­va lehdis­tökin arvostaa tätä demariv­e­toista äly­va­paa­ta ram­boilua. Onko tässä nyt liikaa vaa­dit­tu, että varoit­taa van­ho­ja ja läske­jä, mut­ta jät­tää jo muut rauhaan. Ei pitäisi olla mikään kauhis­tus sanoa, että jos on jo rai­h­nainen van­hus tai sit­ten reilusti yli­pain­oinen ja huonokun­toinen muu­nikäi­nen, niin flun­ssakin on vaar­alli­nen ja on aina ollut, joka talvi. Sik­si ter­veel­li­sistä elämän­tavoista on koitet­tu val­is­taa, mut­ta nyt läskikin on muka ter­vet­tä ja kau­nista. Jokaisel­la on ollut aikaa hakea rokot­teetkin jo kauan. Eikä ole mitään mieltä syyl­listää rokot­ta­mat­to­mia kenenkään ter­vey­den vaaran­tamis­es­ta, kun rokote­tutkin levit­tää tau­tia. Jokainen on voin­ut suo­jau­tua ja van­hainkodeis­sa piik­it ovat ensim­mäis­inä lihas­sa. Koulu­jen suluille on myös aika vaikea löytää perustelu­ja, kun tau­ti on ollut vaar­alli­nen vain elämän lop­pupään laitok­sis­sa eikä alkupään. Hirveästi turhaa harmia syn­nytet­ty yhteiskun­taan ja annet­tu katkeru­u­den ruokki­malle sekoilulle tilaa, kun hal­li­tus ei kykenä suh­teut­ta­maan toimi­aan tarpeen mukaan tilanteen ja taudin muu­tut­tua. Ei flun­ssakausien ruumiska­so­ja tai sairaal­abak­teerin tap­pamia ole las­ket­tu joka ilta uuti­sis­sa, vaik­ka määrät ovat olleet välil­lä suuria ja mon­es­sa tapauk­ses­sa jo käsien­pe­sul­la estet­tävis­sä. Pikkuisen voisi medi­akin har­joit­taa asioiden suh­teut­tamista. Poli­itikoil­ta nyt on turha kai odot­taa järkeä, kun korona tar­joaa niin hyvän keinon kerätä irtopis­teitä eläkeläisiltä liioit­tele­mal­la uhkaa.

   Vastaa

3. Rajoituk­set voi purkaa vas­ta, kun omi­cron suo­jaa ihmisiä kuole­mal­ta. Tämä vaikut­taa valitet­tavasti ole­van se val­loil­laan ole­va näke­mys. Lisäk­si suomen ja venäjän raja on ja pysyy kiin­ni, kunnes on iso kriisi.

   Joku voisi jo tode­ta, että kon­flik­tia tässä haetaan

   Vastaa

   1. Jos Venäjä hoitaisi ter­vey­den­huol­lon­sa parem­min kuin se on tähän asti hoi­tanut tilanne olisi todel­lisu­udessa aivan eri. Venäjäl­lä kun tilanne on mikä se on niin se ei muuk­si muu­tu vaik­ka mil­laisia lääkkeitä tulisi markki­noille ellei Venäjä niitä osta niin ongel­ma on Venäjän ei niinkään Suomen. Kiinan nol­la COVID lin­ja on mon­es­sa toinen j suh­teessa idea suo­jel­la olympialaisia jot­ta sinne tulisi riit­tävän suuri yleisö. Kiinal­la on itäaasialaise­na kult­tuu­ri­na tarko­tus vain suo­jel­la omia kasvoja.

      Vastaa

4. En ole seu­ran­nut Tan­skan keskustelua, mut­ta ainakaan Suomes­sa kuolleisu­udel­la ei nyt perustel­la rajoituk­sia tai niistä luop­umista. Jos rajoituk­sia jol­lakin voisi perustel­la, niin kuolleisu­udel­la, kos­ka se on Suomes­sa yllät­tävän korkeal­la. Osan siitä tietysti selit­tää noi “Covidin kanssa” kuol­e­vat, mut­ta ei läh­eskään kaikkea. Jotkut ovat esit­täneet syyk­si, että moni riskiryh­mäläi­nen on saanut koro­nan ennen kol­mat­ta rokotetta.

   Tan­skas­sa kol­mosroko­tuk­sen urak­ka alkaa olla lop­pupuolel­la siitä päätellen, että kol­man­nen roko­tuk­sen saanei­den käyrä alkaa tasaan­tua. Kolme annos­ta on siel­lä saanut reilut 60% väestöstä, kakkosan­nok­sen reilut 80%, joten aika moni jät­tää kol­mosan­nok­sen otta­mat­ta. Samaa on nähtävis­sä myös Suomes­sa ja mon­es­sa muus­sa maas­sa. Toiv­ot­tavasti pelkän kah­den annok­sen varaan jäävät ovat kuitenkin pääosin ter­veitä nuo­ria. Tuore kol­mosroko­tus suo­jaa sairaan­hoidon tarpeelta sen ver­ran hyvin, että sen saanei­den korkea osu­us on ainakin hyvä peruste purkaa rajoituk­sia. Vähen­täähän se myös ylipäätään oireisen tar­tun­nan saavien osuutta.

   Jotkut sanoo, että parem­pi jopa antaa koro­nan kulkea väestön läpi täl­laises­sa vai­heessa, mis­sä iso osa kansas­ta on saanut roko­tuk­sen tuoreeltaan — kun ker­ran tiedämme, että roko­tuk­sen teho hiipuu ajan myötä. Minä en ole niin luot­tavainen, onko siitä sinäl­lään apua. Minä veikkaan, että siinä vai­heessa kun kol­mosroko­tusten teho hiipuu, on meil­lä riesanamme myös joku uusi vari­ant­ti, joka kiertää sekä nyky­is­ten rokot­tei­den että omikro­nin sairas­tamisen anta­maa suojaa.

   Vastaa

   1. Tässä vai­heessa ei mielestäni voi sanoa mitään var­maa siitä, moniko jät­tää kol­mosroko­tuk­sen otta­mat­ta. Itsel­läni on kakkospi­ik­istä (vas­ta) 5kk aikaa ja ajat­telin odot­taa lähem­mäs kevät­tä ennen kuin käyn hake­mas­sa kol­mosen, jos käyn. Riip­puu paljon myös siitä, miltä kokon­ais­ti­lanne näyt­tää parin kk päästä ja pide­täänkö jotain koron­a­pas­si­vaa­timuk­sia voimas­sa esim. tule­vana kesän tapahtumissa.

      Ole­tan että ensi syksynä on influ­enss­api­ikin ohel­la / mukana tar­jol­la myös koronate­hostet­ta, ja toden­näköis­es­ti sel­l­aisen otan ensi tal­ven tau­tikau­den varalle.

      Vastaa

   2. Täl­lä het­kel­lä rokot­tei­den valmis­ta­jat ovat muokkaa­mas­sa roko­tuk­sia jot­ka tehoa­vat parem­min omrikon vari­ant­ti­in ja tuo­mas­sa uusia pil­leri lääkkeitä markki­noille jot­ka myös tehoa­vat parem­min omrikon vari­ant­ti­in. Toden­näköis­es­ti niiden saami­nen tapah­tuu jos­sain vai­heessa helmiku­us­sa. En kuitenkaan itse odot­taisi siihen asti täl­lä het­kel­lä vaan purkaisin rajoituk­sista paljon rohkeam­min kuin eili­nen päätös oli joka oli rav­in­toloiden kohdal­la iso pettymys.

      Vastaa

   3. Tänään saimme lukea (HS), että omikro­nin sairas­tamisen suo­jaa kiertää jo nyt omikro­nin alavari­ant­ti. Todet­ti­in myös, että virusten sekvenssoinis­sa ollaan tekemässä maail­ma­nen­nä­tys­tä, ikinä ennen ei ole mitään virus­ta näin tarkasti jäljitet­ty ja mitat­tu. Ja näin eri­tyis­es­ti Taskas­sa, jos­sa on nyt saavutet­tu luot­ta­mus siihen, että rajoituk­set voidaan pois­taa. Luul­tavasti Suomes­sa ollaan samas­sa tilanteessa viikon parin päästä, mal­te­taan siis odot­taa vielä pieni hetki.

      Korona vari­ant­tei­neen kul­kee nyt ja tule­vaisu­udessa väestön läpi. Se, mil­lä on merk­i­tys­tä, on nyt käsitel­ty tapauskuolleisu­us ja siihen ver­ran­nolli­nen ter­vey­den­huol­lon kuor­mi­tus. Voi olla, että sen ongel­man pois­tamiseen riit­tää lop­ul­ta yhtä hyvin yksi, kak­si kuin kolmekin koronarokotetta.

      On aika kiit­tää mod­er­nia lääketiedet­tä ja vas­tu­ullis­es­ti pan­demi­an hoi­tanut­ta maan hallitusta.

      Vastaa

5. Heikko­jen van­hus­ten osa on kuol­la hen­gi­tystiein­fek­tioi­hin. Paljonko saavute­taan sil­lä, että hei­dät eris­tetään juuri siltä taudil­ta ja sit­ten he kuol­e­vat kuin koirat yksinäisyy­dessä johonkin muuhun. 

   Las­ten osa on leikkiä yhdessä, saa­da taute­ja, käy­dä koulua ja elää täyt­tä elämää.

   Län­si­maiset yhteiskun­nat eivät kestä enää tap­pi­oi­ta sen parem­min sodas­sa kuin rauhas­sakaan, kokon­aan riipumat­ta siitä, saavute­taanko tap­pi­oi­ta säästämäl­lä jotenkin parem­pi lop­putu­los. On san­ot­tu, että on jul­maa antaa van­hus­ten kuol­la koron­aan, mut­ta minus­ta jul­mia ovat ne, jot­ka ovat sotke­neet kaikkien muiden elämän vuosikausik­si äänestäjien kuvitel­tua tah­toa noudattaakseen.

   Vastaa

6. “Tietääkö joku, oliko Tan­skas­sa jokin tauko tes­tauk­sis­sa vuosi sitten?”

   Tan­skas­sa ei ollut taukoa tes­tauk­ses­sa, mut­ta päivit­täiset PCR-tes­timäärät vähenivät noin 50000:lla, kun laa­jamit­tainen pikat­es­taus, myös ilman oire­i­ta, alkoi juuri ennen joulua 2020. (Pos­i­tivi­iviset pikat­estit on var­men­net­tu PCR-testeil­lä, ja vain jälkim­mäiset ovat viral­li­sis­sa tilastoissa.)

   Vuosi sit­ten oli sairaala­hoidon kannal­ta epi­demi­an huip­pu, vajaat 1000 sairaalas­sa koro­nan kanssa. Koh­ta tuo viime vuo­den huip­pu ohite­taan, mut­ta samal­la teho­hoidon tarve on vain noin kol­mannes viimevuotisesta.

   Vastaa

7. Kyl­lä COVID tart­tuu myös peruster­veisi­in ja nuorem­paan väestöön siinä mis­sä se tart­tuu myös van­huk­si­in ja riskiryh­mi­in joil­la on perus­sairaudet ja nuorem­pi väestö on myös riskinä joutua sairaalaan. Tosin teho-osas­ton määrät eivät ole nousseet niinkään nopeasti kuin jouluku­us­sa arvioiti­in. Rokote­tut levit­tävät Col­vidia mut­ta jos on rokotet­tu ei kuitenkaan sairas­tu tau­ti­in. Koulu­jen suluille ei ollut mitään suo­raan näyt­töä ihan sen takia kos­ka kouluis­sa on alet­tu rokot­taa myös koul­u­laisia mut­ta tiedän kuitenkin että jotkut perusk­oul­u­laiset varsinkin ylälu­okil­la motivoi­tu­i­v­at parem­min opiskelus­sa kotona kuin koulus­sa. Tähänkin pitäisi antaa vai­h­toe­hto jos moti­vaa­tio­ta on mut­ta laa­jem­min koulu­jen auki­oloa on syytä pitää yllä. Ihmette­len itsekin mik­si täl­lä het­kel­lä nykyisessä tilanteessa hal­li­tus ei ottanut huomioon
   laa­jaa rokotekat­tavu­u­den vaiku­tus­ta. Viimek­si keskivi­ikkona A‑Studiossa tilan­net­ta arvioiti­in HUS:in ja THL:n toimes­ta ja siinä molem­pi­en edus­ta­jat oli­vat yksimielisiä siitä että rajoi­tusten purkami­nen olisi mah­dol­lista tehdä ihan lähipäiv­inä eli keskivi­ikkos­ta las­ket­tuna per­jan­tai­hin. Itse olisin purkanut rajoituk­set 1.2. alka­en vähitellen aloit­ta­mal­la ravintoloista.

   Vastaa

8. Sit­ten vielä kuollei­den ikä­jakau­maan ja roko­tusstatuk­seen. Ran­skan sta­tis­ti­ikan mukaan omi­croni­in ei kuole paljon ketään alle 60-vuo­ti­as­ta. Roko­tuk­sil­lakaan ei näytä ole­van alle 60-vuo­ti­ais­sa kuolleisu­u­teen oikeas­t­aan merk­i­tys­tä, kun kuolleisu­us on niin lähel­lä nol­laa. Van­hem­mis­sa ikälu­okissa rokot­ta­mi­nen kyl­lä vähen­tää kuolleisu­ut­ta todel­la reilusti.

   https://twitter.com/BallouxFrancois/status/1487035279848390668

   Vastaa

9. Dry tin­der ‑efek­ti, kuten ruotsissakin.

   Rokot­teen pitkäkestois­es­ta tehos­ta en olisi niin var­ma. Israelis­sa mis­sä on päästy pisim­mil­lään roko­tuk­sil­la jopa neljän­nel­lä piikil­lä, teho­sairaalaan joutunei­den määrä on ennä­tys­ta­sol­la [1]. Rokot­teet eivät näytä toimi­van kuten mainostettu.

   Siitä huoli­mat­ta ei ole eikä ole ollut syytä kovi­in rajoituk­si­in. Tälle väit­teelle ymmärtämätön on täy­tynyt elää täysin omas­sa kuplas­saan. On tuh­lat­tu vim­ma­tusti raho­ja ja resursse­ja yrit­täessään estää sel­l­aista mitä ei ollut estet­tävis­sä. On rankalla kädel­lä rikot­ti peru­soikeuk­sia, kiel­let­ty liike­toim­intaa, heit­et­ty rahaa hyödyt­tömyyk­si­in kuten koron­av­ilkkua ja apartheid-passia. 

   Oikeu­den­mukaisu­u­den nimessä ihmette­len jos voi mitenkään olla oikein että nuoret ja tule­vat sukupol­vet. Sekä ne jot­ka näkivät turhan hys­ter­ian sel­l­aise­na kuin se oli joutu­vat mak­sum­iehek­si tästä suurelta osin turhas­ta hysteriasta. 

   Esimerkik­si ihmiset jot­ka julkises­ti ovat peräänku­u­lut­ta­neet koron­a­pas­sia, jos­ta ei ole ollut kuin hait­taa (ketä sen omi­cronin toi maa­han kuin vaan rokote­tut sai­vat matkus­taa?), voisi­vat lop­puelämän mak­saa 5 pros­ent­tiyk­sikköä korkam­paa veroa rankaisuna.

   [1] https://ourworldindata.org/grapher/weekly-icu-admissions-covid?time=earliest..latest&country=~ISR

   Vastaa

   1. Israelis­sa 30 pros­ent­tia kansas­ta on rokottamattomia.

      Vastaa

      1. Silti enem­män Covid-19 rokot­tainei­ta nyt kuin koskaan aikaisem­min ja omi­cron on vaarattomampi.
         Saman­ta­paisia sig­naale­ja tulee myös muual­takin esim. jos ver­taa yhdys­val­to­jen osaval­tiot. Täl­lä tarkoi­tan että rokot­tei­den hyödyt pahasti liioitel­tu­ja. En tarkoi­ta että niistä ei olisi minkään­laista hyötyä.

         Nyt vaan pitäisi kek­siä se tapa mil­lä hys­ter­ian liet­so­jat saadaan mak­samaan suurem­man osan viu­luista. Ehkä sitä voisi mieltää “sotako­r­vauk­sek­si” aiheutuneesta haitas­ta, vähän kuten hävin­neet val­tiot jou­tu­i­v­at mak­samaan toisen maail­man­so­dan jälkeen.

      2. Rokot­ta­mat­toman toden­näköisyys joutua teho­hoitoon oli syksyl­lä 27 ker­taa suurem­pi kuin rokoe­tun. Minus­ta se osoit­taa melkoista tehoa rokotteelta.

   2. MF: Tarkoi­tat var­maan dry timber.

      Vastaa

      1. @Jaakko K
         ‘dry tin­der’ on efek­tin nimi. Vaik­ka olisi eri mieltä artikke­lin johtopäätök­sistä niin siitä käy silti efek­tin nimi ilmi. Sweden’s “Dry Tin­der” Accounts for Many Covid-19-deaths [1]

         @Soininvaara
         Yli­main­os­te­tul­la en tarkoi­ta hyödytön­tä. Hyö­ty riskiryh­mäläisille näyt­tää ole­van var­ma. Min­ua häir­it­see lähin­nä 3 asi­aa rokotekeskustelus­sa; 1) Eivät tehokkaasti estä tar­tun­to­ja 2) Teho hiipuu nopeasti 3) Ovat nuo­rille ter­veel­lisille hyödyt­tömiä mis­tä tuor­ein argu­ment­ti on ruotsin ter­veysvi­ra­nomaisen päätös olla suosit­ta­mat­ta lap­sille. [2]

         Että lääke voi olla osalle hyödylli­nen ja toisille ei, ei tun­nu ole­van mah­dol­lista tun­nus­taa tässä keskustelus­sa. Ja nämä tosi­aasi­at pitäisi kumo­ta tietyt toimet kuten koronapassi. 

         Osoit­taa että vihreät eivät enää ole tiedepuolue kun eivät täl­laisia hölmöi­lyjä vas­tus­taa. Mitä veikkaan että osaltaan näkyy kan­natuk­sen hupen­e­mises­sa. Sal­lit­takoon täl­lainen pieni viit­taus edel­liseen blogipostaukseen.

         [1] https://www.aier.org/article/swedens-dry-tinder-accounts-for-many-covid-19-deaths/
         [2] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsissa-ei-suositella-koronarokotetta‑5–11-vuotiaille-lapsille/8342304

10. Korona on sairastet­tu kahdesti rokotet­tuna hyvin lievin oirein. Tämä lie­nee kuitenkin yleisin tapa sairas­taa flunssaoirein? 

    Ehkäpä kaikkia ei voi mil­lään hin­nal­la pelas­taa? se on uno­htunut meiltä kaiken tämän uuti­soin­nin jälkeen. 

    Eniten kaipaisin tietoa, miten Uusi-See­lan­ti selviää, kun maa avataan.

    Vastaa

11. Tämän­hetki­nen tilanne sekot­tuu esson baaris­sa susitilanteeseen.

    Susia alet­ti­in kohtele­maan kuten nyky­isiä kar­jalaisia. Ne kun kul­kee rajan molem­min puolin, niin saadaan tap­paa, ryöstää ja raiska­ta ne ilman, että mei­dän tilas­tot kär­sii, joten voidaan myön­tää tähän lupa. Uno­hdet­ti­in kuitenkin, että kyse ei ollut ihmi­sistä, joten vihreä min­is­teri ärähti. Susien elämä saa jatkua. Toinen vihreä min­is­teri saa jatkaa itäisen suomen tuhoamista.

    Vastaa

12. Tan­skas­sa loogis­es­ti avataan, kos­ka siel­lä tehos­teroko­tuk­set ovat edenneet.
    Suomes­sa niil­lä ei ollut jouluku­us­sa mitään kiiret­tä ja THL on vuo­den aikana use­am­man ker­tonut palu­un nor­maalin tapah­tu­van kuukau­den sisäl­lä. No, tässä ollaan.

    Oikeas­t­aan mis­sä Suomes­sa men­näänei juuri ole tietoa. Tesaus on hyy­tynyt, ehkä toivoa on siinä, että posi­ti­ivis­ten osu­us ei enää nouse. Jätevesistä tieto on lutet­tavin, mut­ta viikon viiveel­lä. Kuollei­den määrä ker­too siinä kuukau­den takaisen tilanteen. Sairaan­hoidon menetelmät ovat myös hioutuneet.

    Toiv­ot­tavasti seu­raa­va virus­muun­nos­saadaan ajois­sa havait­tua ja toiv­ot­tavasti rokot­teet­toimi­vat senkin suh­teen. Myön­teisin yllä­tys oli, että rokot­teet ylit­tivät kaik­ki odotukset.

    Ilmeis­es­ti kaik­ki avataan, joten saa elää ja taas men­nään. Sit­ten selviää miten käy.
    Joka tapauk­ses­sa on kohtu­ullisen tyh­mä perustelu, että tääl­lä pitää ava­ta kun Tan­skas­sakin, kun täl­lä ei ihan samas­sa vai­heessa olla.

    Vastaa

13. Muis­tu­tuk­sek­si niille jot­ka vähät­televät rajoi­tusten merk­i­tys­tä, tapauskuolleisu­us riip­puu ikä­jakau­man lisäk­si roko­tuk­sista ja hoi­dos­ta. Lom­bar­dias­sa tapauskuolleisu­us oli pros­ent­te­ja. Suomen tilanne oli rajoi­tusten alka­es­sa että ikä­jakau­ma oli jonkin ver­ran huonom­pi ja hoidon kestokyky samaa tasoa. Suomes­sa ilman rajoituk­sia hoidon kestokyky olisi ylitet­ty nopeasti joten nyky­istä tapauskuolleisu­ut­ta ei voi käyt­tää arvioitaes­sa mennyttä. 

    Ja influ­enssaan koron­aa ei kan­na­ta ver­ra­ta. Huoli­mat­ta eri­no­mais­es­ta rokotekat­tavu­ud­es­ta koro­nan aiheut­ta­ma teho­hoidon tarve on kymmenkertainen.

    Vastaa

    1. Teho­hoidon tarve rokott­tu­jen kesku­udessa ei ole moninker­tainen influ­enssaan näh­den. Teho­jhoidon tarve tulee läh­es kokon­aan rokottamattomista.

       Vastaa

    2. Mei­dän ei ole mah­dol­lista tietää teho­hoidon tarpeen suhdelukua, kos­ka influ­enssakaudel­la teste­jä ei koskaan ole tehty jokaiselle. Lisäk­si PCR-testi näyt­tää välil­lä posi­ti­ivista, vaik­ka tau­ti olisi jo ajat sit­ten takana päin. Ei liene mah­do­ton­ta sekään, että teho­hoitoon ottamisen kri­teer­it vai­htel­e­vat hoito­tapo­jen ja vapaan kap­a­siteetin mukaan.

       Vastaa