2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 12: Työväenliikkeen olisi hyvä vaihtaa strategiaansa

Kun aikanaan ammat­tiy­hdis­tys­li­ike tur­vasi tehdastyöläis­ten palkkata­son port­tien ulkop­uolel­la ole­vien kil­pailul­ta, nämä myös jäivät port­tien ulkop­uolelle köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaamisek­si pitäisi sysiä uud­estaan kas­va­va osa työvoimas­ta takaisin port­tien ulkop­uolelle niukan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tunut. Sitähän tas­apain­o­työt­tömyy­den yli kaksinker­tais­tu­mi­nen tarkoit­taa. Tämä strate­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulkop­uolel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uud­is­tus, joka on yhtä suuri kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa – ei vähän vaan paljon.

Ay-liike on pystynyt hyvin puo­lus­ta­maan huono-osaisimien palkkata­soa, mut­ta ei hei­dän työ­paikko­jaan. Tämä on toiv­ot­toman viivy­tys­tais­telun tie, joka pää­tyy vääjäämät­tömään tappioon.

Ay-liike on keskit­tynyt tur­vaa­maan palkkata­soa, kos­ka sil­lä ei ole muu­ta tapaa tukea pien­i­t­u­loisia. Jos vasara on ain­ut työkalusi, kaik­ki ongel­masi näyt­tävät nauloilta.

Täydentävät tulonsiirrot solidaarisen palkkapolitiikan tilalle

On irrotet­ta­va toi­sis­taan työn hin­ta ja palka­nsaa­jan tulota­so. Pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la tämä on jo tehty palk­ka-asteikon yläpäässä. Sama pitäisi tehdä palk­ka-asteikon alapäässä täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen avul­la. Vas­tuu asi­as­ta siir­tyy sil­loin val­ti­olle ja viime kädessä eduskun­nalle. Val­ta siir­tyy vas­tu­un mukana, mitä kaik­ki eivät kat­so hyvällä.

Täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja on vas­tustet­tu sil­lä, että se on tulon­si­ir­to työ­nan­ta­jalle, kos­ka tämä saa palkatuk­si työn­tek­i­jöitä halvem­mal­la. Maat­alous­tuot­ta­jat ajat­tel­e­vat aivan toisin. He eivät vas­tus­ta maat­alous­tukia sil­lä, että ne tuke­vat saito­ja kulut­ta­jia. Pääsään­töis­es­ti myyjän, myy hän sit­ten työtä tai vil­jaa, ei kan­na­ta vas­tus­taa myyn­tiar­tikke­lin­sa subventiota.

Eräs tapa mak­saa täy­den­tävää tulon­si­ir­toa on kier­rät­tää raha työ­nan­ta­jan kaut­ta palkkatuke­na. Tämä heiken­tää palka­nsaa­jan tilan­net­ta ver­rat­tuna siihen, että tuki mak­set­taisi­in hänelle suo­raan, kos­ka hän ei voi vai­h­taa palkkatukea saavaa työ­nan­ta­jaa, vaik­ka mieli tekisi.

Talous­no­belisti Edmund Phelps on esit­tänyt täy­den­tävää tulon­si­ir­toa paran­ta­maan huono-osais­ten nuorten miesten ase­maa työ­markki­noil­la. Euroopas­sa pien­ten palkko­jen tukemista esit­tivät ran­skalainen talous- ja tilas­toti­eteil­i­jä Edmund Mal­in­voud ja bel­gialainen talousti­eteil­i­jä Jacques Dréze jo 1990-luvun alussa.

Vuo­den 2013 hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in 300 euron suo­jao­su­ud­es­ta sekä työt­tömyys­tur­van sovitel­tu­un päivära­haan että asum­is­tu­keen. Osa-aikaisten kau­pan myyjien käteen jäävät ansiot parani­vat noin 200 eurol­la. PAM ei ole ikinä palkka­neu­vot­teluis­sa päässyt samaan.

 

32 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka 12: Työväenliikkeen olisi hyvä vaihtaa strategiaansa”

  1. Oikeu­den­mukaisen palkkarak­en­teen tekemisek­si olisi huomioita­va sekin, että osaa töistä tehtäisi­in, vaik­ka niistä ei saisi juurikaan palkkaa. Osa töistä antaa virik­keel­lisiä sosi­aal­isia suhtei­ta, sosi­aal­isia verkos­to­ja, sta­tus­ta ja mon­taa muu­ta ei-rahal­lista hyväo­saisu­ut­ta. Osa töistä( myös korkeak­oulute­tu­il­la ) on sel­l­aisia, joista näitä ei-rahal­isia hyväo­saisuuk­sia ei saa.Oikeudenmukaisessa tulon­jaos­sa niistä töistä, joista saa ei-rahal­lista hyväo­saisu­ut­ta, olisi pienem­pi palkka. 

    Ongel­mana tässä tietenkin olisi se, että kukaan tuskin pitäisi omaa työtän­sä sel­l­aise­na, jon­ka palkkaa tulisi alentaa.

    1. Tuol­lainen malli jos­sa osa työstä tehdään ilman palkkaa on talkoo malli. Kyl­lä niitä on edelleen ole­mas­sa. Moni taloy­htiö tekee julk­isia talkoi­ta asukkaiden yhteisel­lä panos­tuk­sel­la ihan sen takia kos­ka huoltoy­htiöt laskut­taa ylisu­uria palkkioi­ta samas­ta työstä vaik­ka työai­ka olisi vain 1 h.

      1. Moni kan­sain­välistä tutk­i­ja­nu­raa tekevä sin­nit­telee pienel­lä pal­ka­lla tekemässä väitöskir­jaa tai post-doc-pestis­sä. Use­aa tutk­i­jaa kiin­nois­taa rahaa enem­män sta­tus sekä arvos­tus tutk­i­jay­hteisössä. Muusikoiksin esimerkik­si on paljon halukkai­ta pienel­läkin kor­vauk­sel­la. Muusikkona saa verkos­toitua mie­lenki­in­tois­t­en ihmis­ten kanssa sekä voi saa­da arvos­tus­ta musikaalis­es­ta lah­jakku­ud­es­ta. Sama asia urheilijoille.

        Ter­veyskeskustyötä taas kukaan ei tek­isi mität­tömäl­lä korvauksella.

  2. Ode käsit­telee tässä tärkeätä asiaa. 

    Eduskun­ta ja hal­li­tus ovat ”dele­goi­neet” talouden kannal­ta keskeisen tärkeät työ­markki­na-asi­at työ­nan­ta­jille + ay-liik­keelle. Ne muo­dosta­vat merkit­tävää talous­val­taa käyt­tävän ulkopar­la­men­taari­nen päättäjän. 

    Tämä sys­tee­mi on nyt jumis­sa ja toim­i­ma­ton. Ode aivan oikein kirjoittaa: 

    ”Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uudistus…On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa… Ay-liikkeen…toivoton viivy­tys­tais­telu pää­tyy vääjäämät­tömään tappioon.”

    Suomes­sa on yli 10 vuot­ta jatkunut talouden pysähtymi­nen ja investoin­til­a­ma. Sosial­isti­nen talouskokeilumme on epäon­nis­tunut, eikä maan eli­it­ti suos­tu tätä tun­nus­ta­maan. Suomes­sa on tästä johtu­va merkit­tävä poli­it­ti­nen maariski.

    Suo­mi on yri­tysvi­hamieli­nen, hir­mu­verot­ta­va, kil­pailukyvytön ja velka­ve­toinen maa, jos­sa on maail­man jäykin työlain­säädän­tö, ja noin miljoona tukien varas­sa elävää vähäo­saista, joista 400 000 työtöntä. 

    30+ vuot­ta vien­tiyrit­täjänä toim­i­neena kat­son tätä asi­aa näin:

    Täl­lä het­kel­lä on käyn­nis­sä globaali ja nopeatem­poinen markki­nao­suuk­sien uus­jako-tais­telu. Tätä tais­telua käytän­nössä johta­vat noin 100 suur­in­ta globaal­i­fir­maa, jot­ka toimi­vat veroparati­i­seista käsin, val­tavien kas­savaro­jen, viimeisen tekni­ikan avul­la ja ket­terän-pätevän johtamina. 

    Suomes­sa on nyt pakko tehdä talous­re­for­mi, jon­ka tavoit­teena on markki­na­t­alouden ehdoil­la toimi­va kil­pailukykyi­nen talous. Vain näin selviämme tässä armot­tomas­sa tais­telus­sa voit­ta­jien joukkoon.

    Suomen ain­oa toi­vo ovat 300 000 pk-yrit­täjäämme. Niille pitää tehdä kiin­nos­tavak­si / mah­dol­lisek­si ottaa riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan, kas­vaa ja työl­listää merkit­tävä osa työt­tömistämme kun­nol­lisel­la pal­ka­lla, nimeno­maan Suomessa.

    Muus­sa tapauk­ses­sa parhaat pk-yri­tyk­semme ja osaa­jamme menevät suury­htiöillemme perässä ulko­maille. Exit-verol­la tästä syn­tyykin oikea tsunami!

    1. Lakkaa itkemästä ja muu­ta vaik­ka sinne Viroon. Et ole 30 vuodessa saanut mitään merkit­tävää aikaisek­si, mut­ta aika moni muu on. Ehkä vika ei sit­tenkään ole systeemissä?

      1. Puhu itse asi­as­ta jos asi­aa on. Henkilöko­htaiset kom­men­tit voit hoitaa henkilöko­htais­es­ti, ne eivät meitä mui­ta kiinnosta.

      2. Hyvä Fidel,

        Olen 3 suo­ma­laisen yhtiön toim­i­tusjo­hta­ja: Ratek­oulu­tus, Varan­gi Oy ja Rate Inter­an­tion­al Oy (www.rateint.eu), sekä osakas ja hal­li­tuk­sen jäsen Innocode Oy:ssa (www.innocode.eu).

        Kak­si ensim­mäistä har­ras­ta­vat man­age­ment train­ing-toim­intaa, jon­ka kurs­seil­la käy yli 5000 ihmistä vuodessa pitämässä yllä ammat­ti­taitoaan ajanko­htai­sis­sa teemoissa. Meil­lä on tiimis­sä 100 Suomen paras­ta luennoitsijaa.

        Innocode Oy tekee kyber­tur­val­lisu­us-audit­te­ja ja kehit­tää uusia värähte­lymit­taus-sys­teeme­jä ja tekoälyohjelmistoja. 

        Nyky­isin toimin myös suo­ma­laisen huip­putekni­ikan vien­nin kon­sult­ti­na. Tästä esimerkkinä Mari­Mat­ic Oy, joka on maail­man johta­va yhtiö vaku­umitekni­ikkaa käyt­tävis­sä jätesysteemeissä. 

        Toiv­otan sin­utkin Fidel ter­ve­tulleek­si Ratek­oulu­tuk­sen kurs­seille viisas­tu­maan (https://www.ratekoulutus.fi.) Meil­lä rock­aa lujaa!

      3. Mon­es­sa yhtey­dessä sys­tee­mi toimii hyvin myös Suomes­sa jos­sain määrin voisi toimia parem­minkin mut­ta Fidel olet siinä mielessä oike­as­sa että tap­pi­ot ja kan­natet­tavu­us liike­toimin­nas­sa on mon­es­sa tapauk­ses­sa yri­tyk­ses­tä itsessään kiin­ni. Olen itse kas­vanut per­heessä jos­sa isäni on toimin­ut yrit­täjänä jo vuodes­ta 1983. Pääasi­as­sa Suomes­sa on hyvä yri­tys­toim­inta ympäristö mut­ta kuten yleen­sä emme ole aina taloudel­lises­sa ver­tailus­sa muiden pohjo­is­maid­en tasol­la. Mon­es­sa yhtey­dessä en hah­mo­ta yrit­täjien kuten Sep­po Korp­poon näke­myk­siä joi­ta hän tuo esi­in. Jos ja kun Suo­mi on hänen mielestään yri­tysvi­hamieli­nen ja riskin­sä niin mik­si toimia edelleen Suomes­sa kun vai­h­toe­hto­ja on monia? Syyt­tämäl­lä aina 1990-luvun lamaa johonkin epämääräiseen Koivis­ton kon­klaavi­in joka oli talous­poli­it­ti­nen keskustelu foo­ru­mi on yhtä outoa väit­tää että Suomes­sa olisi joku sosial­isti­nen talous­malli. Näin ei ole kyse kun asi­aa kat­soo ihan oikea tarkem­min yksi­tyisko­htais­es­ti ja ver­tailee sit­ten tilan­net­ta mui­hin Euroopan mai­hin ja Pohjoismaihin.

    2. Kun nyt esit­telit todel­la yksi­tyisko­htais­es­ti yri­tyk­sesi toim­intaa joil­la näköjään menee oikein hyvin niin mik­si kuitenkin jatku­vasti tässäkin blo­gis­sa mon­esti val­i­tat Suo­mi olisi silti jostain syys­tä yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja ris­ki val­tio toimia yrit­täjänä vaik­ka annat silti
      ymmärtää että yri­tys toimin­nal­la menee kuitenkin omien­sa sano­je­si mukaan oikein mukavasti eli” Meil­lä rock­aa lujaa “. Eihän mil­lään logi­ikalla val­tios­sa joka on muka yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja riski­val­tio ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta men­estyä yrit­täjänä. Jostain syys­tä kuitenkin Sep­po Korp­poon yri­tyk­sil­lä menee kuitenkin omien­sa sano­je­si mukaan oikein mukavasti. Miten tässä kohtaa Suo­mi on sit­ten muka yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja ris­ki val­tio? Tätä kohtaa en oikein ole tähän asti hahmottanut

      1. Hyvä Rahul
        Suomes­sa on miljoona tuki­aisil­la elävää ihmistä ja 400 000 työt­tömyyskur­ju­udessa. Taloutemme on ollut yli 10 vuot­ta stag­naa­tios­sa ja investointilamassa.
        Se, että joil­lakin yhtiöil­lä menee parem­min, ei tätä surullista tosi­asi­aa muu­ta mitenkään.
        Taloutemme vaatii ilmi­selvästi rajun talousremontin!

    3. Kyl­lä olen ehdot­tomasti samaa mieltä Sep­po Korp­poon näke­myk­sien kanssa tuos­sa asi­as­sa että Suomes­sa pitäisi tehdä iso­ja työ­markki­noiden, vero­tuk­sen ja työvoiman saatavu­u­den koske­via taloudel­lisia uud­is­tuk­sia jot­ta saamme parem­man taloudel­lisen kasvun ja pää­sisimme muiden pohjo­is­maid­en tasolle. Myös eri­laiset suo­rat tuet olisi syytä yhdis­tää tai lopet­taa kokonaan.

      Ihmette­len silti ja enkä voi laka­ta ihmettelemistä sitä Sep­po Korp­poon mon­es­sa yhtey­dessä tuo­maa näke­mys­tä, ei vain tässä keskustelus­sa, että Suo­mi olisi jotenkin poikkeuk­sel­lis­es­ti yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja riski­val­tio vaik­ka Sep­po Korp­poon korosti aiem­mas­sa kom­men­tis­sa että hänen johtamis­sa yri­tyk­sil­lä menee erit­täin hyvin taloudel­lis­es­ti . Nämäkin Sep­po Korp­poon yri­tyk­set jois­sa hän työsken­telee toimi­vat Suomes­sa ilman mitään ongelmia. Kuitenkin Sep­po Korp­poo siltä antaa ymmärtää että Suo­mi olisi jostain syys­tä yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja riskivaltio. 

      Kuin­ka ihmeessä sel­l­aises­sa val­tios­sa voisi men­estyä yrit­täjänä jos se on läpeen­sä yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja riski­val­tio jota Sep­po Korp­poo on mon­es­sa yhtey­dessä korostanut ? Muuten­han Sep­po Korp­poo olisi ajat sit­ten läht­enyt ulko­maille kuten esimerkik­si Viroon johon monia yri­tyk­siä on Suomes­ta läht­enyt jos ja kun Suo­mi on jostain syys­tä yri­tysvi­hamieli­nen ja vaar­alli­nen ja riski­val­tio. Tätä yhtälöä en edelleenkään hahmota. 

      Ymmär­rän että Suomes­sa pitäisi saa­da erit­täin isot taloudel­liset uud­is­tuk­set aikaan mut­ta olen kuitenkin myös sitä mieltä että yri­tysjo­hdon olisi annet­ta­va myös esimerkke­jä että sys­tee­mi olisi myös hei­dän puolelta läpinäkyvä. Tarkoi­tan pääasi­as­sa iso­jen pörssiy­htiöi­den johtoa jot­ka nos­ta­vat edelleen iso­ja bonuk­sia ja osinko­ja joka vuosi. Ymmär­rän ja sym­pa­tioin itsenäisiä per­heyrit­täjiö jot­ka eivät ole pörssis­sä ihan senkin takia kos­ka hei­dän ase­ma on aivan toisen­lainen ja mon­es­sa yhtey­dessä nykyi­nen työ­markki­na­malli ei ole luo­tu näi­den yri­tys­ten toim­inta pohjalle.

    4. Suomes­sa on vain muu­ta­ma liit­to jol­la on sel­l­ainen lakkoase että pystyvät ajaa omaa etu­aan muiden etu­ja parem­min. Useim­mat muut liitot saa­vat aikaisekl­si vain sel­l­aisia tesse­jä joiden vaiku­tus palkkoi­hin ei edes yllä inflaa­tion tasolle.

      Vai onko tarkoi­tus että kaikkien lomien ja vapaiden pitäisi olla palkat­to­mia vai mitä ajat takaa?

      1. En tarkoi­ta työ­markki­noiden uud­is­tuk­sil­la tässä kohtaa vain lakko tai loma ja vapaapäivien pal­ka­llista tai palkat­to­mia päiviä vaan pääasi­as­sa niitä epäko­htia mitä Osmo Soin­in­vaara nos­taa kir­jas­saan esi­in. Lakko keskustelu on oman blo­gi otsikon aihe. Osmo Soin­in­vaara voisi myös kir­joit­taa siitä tule­vis­sa blo­gi kirjoituksissa

      2. Kom­ment­ti­na tuo­hon elin­tarvikkei­den vien­ti­in jos­sa mainitsin sienet. Uno­hdin maini­ta myös suo­ma­laisen järvi kalat. Niistä on kysyn­tää ulko­mail­la. Myös eri­laiset perunala­jik­keet ovat kovaa val­u­ut­taa monis­sa mais­sa. Maito- ja broi­ler­ituot­teet ovat kil­pail­tu mon­es­sa yhtey­dessä muiden maid­en tuot­ta­jien toimes­ta joten kil­pailu on mon­es­sa suh­teessa haas­teel­lista. Volyymeis­sa kil­pailu on toki mon­es­sa yhtey­dessä mah­dol­lista mut­ta niil­lä ei pär­jää deluxe tuot­tei­den kat­e­go­ri­as­sa. Juuri tämän takia pitäisi luo­da suo­ma­laisille tuot­teille kuten sie­nille, järvi kalalle ja perunala­jikeille vas­taa­van­lainen Grand cru laatuluokituskategoria

      3. Vas­taus tuo­hon kysymykseesi;onko meil­lä yli­tuotan­toa Suomes­sa? Suomes­sa on yli­tuotan­toa niiden elin­tarvikkei­den kohdal­la jota tuote­taan myös ver­rak­ki mais­sa ja paljon suurem­mal­la volyymilla

  3. O.S:“He eivät vas­tus­ta maat­alous­tukia sil­lä, että ne tuke­vat saito­ja kuluttajia.”

    Vas­tus­tan maat­alous­tukia sen vuok­si, että ne vääristävät markki­noi­ta ja tuo­vat ammatille imagohaittaa.

    Markki­noiden vääristymi­nen näkyy siten, että jalosta­va teol­lisu­us ja kaup­pa saa­vat raa­ka-aineen­sa tukien ver­ran alen­netul­la hin­nal­la. Tuki real­isoituu teol­lisu­u­den ja kau­pan kat­teis­sa, mut­ta maat­alous saa imago­hai­tan. Tyyli­in .“Suomes­ta pitää maat­alous lopet­taa, kun ei pystytä vil­jelemään ilman tukia”. 

    Ei myöskään taju­ta sitä, että maat­alout­ta tue­taan läpi teol­lis­tuneen markki­na­t­alouden. Ei myöskään ymmär­retä suo­ma­laisen, maail­man kovimpi­en tuotantonormien mukaises­ti vil­jel­lyn tuot­teen arvoa.

    Korppoo:“Ne muo­dosta­vat merkit­tävää talous­val­taa käyt­tävän ulkopar­la­men­taari­nen päättäjän. ”

    Tuo­ta ei saanut edes ääneen sanoa sak-demari ‑val­lan kukois­tusvu­osi­na. Aivan kuten YYA :a ylis­tet­ti­in piti hokea mantraa demar­it ja ay-liike ovat luoneet suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion. Nyt globaalit markki­nat vievät suo­ma­laiset työ­paikat. Mitä tekee ay-liike? Se neli­raa­jalakkoilee viimeisetkin työ­paikat Suomesta.

    1. Voisiko Eemil tuo­da tähän keskustelu­un oman näke­myk­sen­sä vai­h­to­toise­na mallin nyky­muo­toiseen maat­alous­tu­keen joka kos­kee täl­lä het­kel­lä kaikkia kehitt­tyviä OECD mai­ta. Miten esim markki­noiden vääristymi­nen saataisi­in Eemilin ihanne mallis­sa kon­troli­in maat­alouden kohdal­la kun maat­alous län­si­mais­sa perus­tuu yksi­tyiseen maanvil­je­lyyn joka on myös ollut suo­ma­laisen maat­alouden selkäran­ka (itsenäi­nen talon­poi­ka-malli ver­sus feo­daal­i­malli) aina Ruotsin val­lan ajalta. 

      Tätä olen halun­nut Eemiltä tietää mikä olisi hänen mallinsa kun nykyiset maat­aloustuet näköjään Eemilinkin mukaan ovat ongel­ma. En pidä ima­go-ongel­maa mitenkään 1 ongel­mana kuten Eemil vaan sitä ongel­maa että maat­alous­tu­ki mak­se­taan myös tahoille jot­ka eivät sitä todel­lisu­udessa tarvitse eli maat­aloustuen vääristymään pitäisi puut­tua esim sil­lä perus­teel­la että esim Ruot­sis­sa ja Bri­tan­ni­as­sa eniten maat­alous­tukea saa­vat näi­den maid­en kuninkaalli­nen per­he jot­ka omis­ta­vat maat­alous­maa­ta eripuo­lil­la Bri­tan­ni­aa ja Ruot­sia. Kuninkaalli­nen per­he saa myös veron­mak­sajien rahoil­la tuet­tua maat­alous­tukea vaik­ka hei­dän vuosi­t­u­lon­sa ovat miljoonis­sa ja omis­ta­mansa maati­lat ovat myös suuria koko maan ver­tailus­sa . Suomes­sa suuria maat­alous­tukia saa­vat kar­tanoi­ta omis­ta­vat pankki­ir­it ja suur­te­ol­lisu­u­den omistajasuvut. 

      Onko kukaan vakavasti mis­sään kohtaan edot­tanut että Suomes­ta pitäisi maat­alous lopet­taa? En minä tai Osmo Soin­in­vaara ainakaan eikä yhteiskun­nan päät­täjät yleen­säkään ole tätä ehdot­ta­neet laajemmin. 

      Myös eräi­den maat­alous­tuot­tei­den vil­je­ly joka on ain­os­taan tuet­tua vil­je­lyä OECD mais­sa vääristää kehi­tys­maid­en ase­maa täl­lä het­kel­lä maail­man­taloudessa eli sok­er­invil­je­ly. Myös Suo­mi on edis­tänyt WTO:ssa pro­tek­tion­is­tistä lin­jaa sok­er­invil­je­lytuelle joka suosii kehit­tyneitä mai­ta vaik­ka Afrikan maid­en kohdal­la sok­er­invil­je­lyl­lä voisi olla paljon kestävämpi taloudelli­nen poh­ja kuin mitä se nyt on etenkin mon­es­sa Afrikan maasaa kun Mosambikissa. 

      Eemilin olisi syytä myös ymmärtää että Suo­mi val­tiona tukee WTO:n jäse­nenä pro­tek­tion­istä maat­alous­poli­ti­ikkaa eräi­den tuot­tei­den kohdal­la joiden vil­jelyssä ei ole taloudel­lis­es­ti mitään poh­jaa ilman korkei­ta tukia ja täl­läi­nen vil­je­ly on muun muas­sa sok­eri. Oli sit­ten sok­er­i­ju­urikas tai sok­eriruoko ei ole väliä. Tuet­tu sok­er­in­tuotan­to on ongel­ma OECD mais­sa kos­ka etenkin Afrikan maa eivät voi kil­pail­la edes sok­er­in­tuotan­nos­sa OECD maid­en kanssa kos­ka tul­lit ja tar­if­fit ja kansalli­nen tuki sok­er­ille on liian korkea. 

      Tuokin Eemilin mon­esti tuo­ma näke­mys että suo­ma­lainen vil­je­ly olisi maail­man kovimpi­en tuotantonormien mukaista vile­lyä on mon­es­sa yhtey­dessä romant­ti­nen ja myyt­ti­nen näke­mys että muual­la tuote­taan huonoa ja epäpuh­das­ta maat­alous­tuot­tei­ta. Eemilin näke­myk­seen voi kyl­lä ihan muutkin tuot­ta­jat Suomen ulkop­uolel­la ker­toa että tan­skalainen vil­jeli­jä todennnäköis­es­ti sanoo aivan samaa Tan­skan maat­aloud­es­ta, samoin hol­lan­ti­lainen vil­jeli­jä Alanko­maid­en maat­aloud­es­ta, ran­skalainen vil­jeli­jä Ran­skan maat­aloud­es­ta jne jne. Mikä olisi Eemilin reak­tio esim siihen että kun EU saisi vapaakaup­pa­sopimuk­sen Yhdys­val­tain kanssa ‚joka on mon­es­sa yhtey­dessä tärkeä kaup­pa-ja yhteistö kump­pani Euroopalle olisi tuos­sa sopimuk­ses­sa hyväksyt­ty GMO tuot­teet Euroopan markki­noille jota Yhdys­val­lat on mon­esti halun­nut saa­da Euroopan markki­noille vapaakau­pan nimis­sä. Mikä olisi Eemilin suh­tau­tu­mi­nen täl­läiseen jär­jeste­lyyn tule­vaisu­udessa Yhdys­val­tain ja Euroopan välil­lä? Tämä on mon­es­sa yhtey­dessä tärkeä intres­si Euroopan ja Yhdys­val­tain välisessä yhteistyössä vastapain­ona Kiinan kauppapolitiikalle. 

      Eemilin olisi syytä myös ymmärtää että Suo­mi on korkean globaal­i­markki­noiden kohdal­la korkean­te­knolo­gian ja inno­taa­tioiden tuot­ta­ja. Täl­lä het­kel­lä ongel­ma ei ole globaal­isaa­tios­ta vaan koti­markki­noista joi­hin voisi työl­listää Osmon hyvän ehto­tuk­sen mukaises­ti mata­la­palk­ka-aloi­hin alhaisen koulu­tuk­sen omaavia kansalaisia jot­ka ovat muuten työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta. Täl­läi­nen malli on käytössä jo muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Ei tarvitse men­nä Ruot­si­in ja Sak­saan kun huo­maa kuin­ka katuku­vas­sa on nuo­ria enem­män työelämässä aloil­la joiden koulu­tus­ta­so on alhainen suh­teessa asiantuntija-ammatteihin.

      1. Somani:” tan­skalainen vil­jeli­jä todennnäköis­es­ti sanoo aivan samaa Tan­skan maat­aloud­es­ta, samoin hol­lan­ti­lainen viljelijä”

        Var­maan sanovatkin, mut­ta tutkit­tu tieto ker­too muuta:

        https://projects.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/antibioottien-kaytto/

        Ruot­si on Suomea parem­pi, mut­ta täy­tyy huomioi­da , että Ruot­si on ulkois­tanut tuotan­toaan mui­hin mai­hin. Vaik­ka tilas­to on suh­teelli­nen, niin volyymit , suuret yksiköt, lisäävät tautiriskejä. 

        Mikro­bilääkkei­den käyt­tö on vain yksi eläin­ten hyv­in­voin­nin mit­tari. Sal­mo­nel­lan esi­in­tymi­nen broi­ler­i­tiloil­la on myös eräs tuotan­to­hy­gien­ian kuvaaja:

        https://projects.luke.fi/ruokafakta/yleista-tietoa/salmonellatilanne/

        ” Maati­eteelli­nen kat­tavu­us ja ver­tail­tavu­us on paras­ta broi­ler­in­tuotan­non salmonellatilanteesta.”

        En kyl­lä luo­ta muiden maid­en nol­lat­u­lok­si­in , kuin Suomen. En söisi raakaa kana­mu­naa mis­sään muus­sa maas­sa , kuin Suomessa.

    2. Eemil, onko asen­teesi nyt vain yksinker­tais­es­ti tässä ruuan­tuotan­nos­sa se että vain Suomes­ta löy­tyy koko Euroopan puh­taim­mat ruokatuot­teet? Jos näin olisi todel­lakin niin mik­si suo­ma­laisen ruuan vien­nin volyy­mi on sit­ten paljon pienem­pi kuin esim tan­skalaisen ruuan?Eemil kun pidät muiden Euroopan maid­en elin­tarvikkei­ta epäpuh­taana ja hygien­i­ata­soltaan alhaise­na kuin Suomen kos­ka ne ovat nyt vain tan­skalaisia, ruot­salaisia, hol­lan­ti­laisia jne niin eikös kyse ole tässä kohtaa vaan imagos­ta. Maaot­telu ei ole mitenkään tämän aiheen juju mut­ta tuokin näke­mys ettet söisi En kyl­lä luo­ta muiden maid­en nol­lat­u­lok­si­in , kuin Suomen. raakaa kana­mu­naa mis­sään muus­sa maas­sa , kuin Suomes­sa on monel­la taval­la tuttua.En tiedä ketään joka ver­tail­isi kanan­mu­nien laat­ua pelkästään mil­lainen maku ja hygien­ian taso on siinä että ne ovat raako­ja. Yleen­sä suurin osa kulut­ta­jista keit­tävät tai pais­ta­vat kanan­mu­nan ennen syön­tiä. Sama kos­kee lihaa, kalaa ja kasviksia. Nyt tiedän mikä on Eemilin lin­ja koko tässä ruuan­tuotan­non ketjussa.Se on se että muut Euroopan maat ovat epälu­ot­tet­tavia tek­i­jöitä ruuan­tuotan­nos­sa ja vain Suo­mi ain­oana maana koko Euroopas­sa on rehelli­nen tekijä.Tämä Eemilin lin­ja on vähän kuin urheilus­sa. Suo­mi men­estyy huonos­ti kos­ka muut maat samoissa urheilu­la­jeis­sa hui­jaa­vat ja Suo­mi on palan­nut aina rehellis­es­ti. En sano että hui­jaus olisi parem­pi vai­h­toe­hto mut­ta leimaa­mal­la muiden maid­en elin­tarvikkeet syömäkelvot­tomik­si on jos­sain mielessä ylim­ielistä. Ainakin täl­läisel­lä asen­teel­la ei toimi­ta kan­sain­välisil­lä markkoil­l­la mikäli sinne halu­taan tähdätä kuten tähtäävät pienet val­tiot kuten Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Ruot­si , Irlan­ti, Itä­val­ta ja Norja.

      1. Somani:“Yleensä suurin osa kulut­ta­jista keit­tävät tai pais­ta­vat kanan­mu­nan ennen syöntiä.”

        Somani ei nyt tajua jujua. Suo­ma­laiset raa­ka-aineet ovat niin puh­tai­ta, että ne voi syödä vaik­ka raakoina. Muiden maid­en ruu­at on pakko keittää/paistaa. Kyse ei ole siitä, että niitä syötäisi­in raakoina. 

        Kat­soiko R.S. lainkaan tilasto­fak­to­ja. Suo­ma­laisen raa­ka-aineen puh­taus ei ole mielipi­de eikä makua­sia, vaan tutkit­tu fakta.

        S:“miksi suo­ma­laisen ruuan vien­nin volyy­mi on sit­ten paljon pienem­pi kuin esim tan­skalaisen ruuan”

        Johtuu vien­ti­ammat­ti­lais­ten heikos­ta osaamis­es­ta, verkot­tumisen ‚rahan puut­teesta jne. Se ei johdu suo­ma­laisen tuotan­non huo­noud­es­ta. Tosin huip­pu­laatu on kalli­im­paa kuin halvem­mal­la tuotet­tu elin­tarvike. Sik­si kil­pailu­ja hävitään maail­man markkinoilla.

        Suo­ma­laiselle siipikar­jalle saati­in juuri vien­tilu­pa Etelä-Kore­aan. Lue koko linkki:
        https://yle.fi/uutiset/3–12281612

    3. Eemil, en todel­lakaan vertaillut
      suo­ma­lais­ten tuot­tei­den hygien­ia tasoa tuot­tei­den hin­taan tai kulut­ta­jien val­in­taan vaan sitä että mitä itse asi­as­sa itsekin nos­tit esi­in eli vien­nin heikos­ta verkottumisesta . 

      Ongel­ma ei ole Eemil myöskään rahan puut­teesta vaan siitä että mihin ja kuin­ka paljon sitä ohjataan mil­laisi­in han­kkeisi­in. Sitä kyl­lä rahaa on jos tuot­ta­ja puoli ymmärtäisi myös parem­min verkot­tumisen. Muis­sa Suomen ver­tailu mais­sa ( Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Ruot­si , Irlan­ti, Itä­val­ta ja Nor­ja) on parem­min ymmär­ret­ty tuot­ta­jien väli­nen yhteistyö jos­sa vien­ti alan eri jär­jestöt ovat tiivi­is­sä yhteistyössä tuot­ta­jien kanssa. 

      Tämä verkos­tu­mi­nen Suomes­sa on hoidet­tu huonom­min vaik­ka se voisi olla paljon parem­mas­sa kun­nos­sa. Olet oike­as­sa että huip­pu­laatu on kallista .Mut­ta onko suo­ma­laisen siipikar­ja mikään huip­pu­laadukas vientituote
      vaik­ka se nyt sai vien­tilu­van Etelä-Kore­aan? Tuskinpa.

      Juuri tämä on suo­ma­laisen ruokavi­en­nin heikoin lenk­ki kos­ka viemme niitä tuot­tei­ta mitä muutkin maat vievät. Varsinkin broi­leri tuot­tei­ta joi­ta vie myös amerikkalaiset, aus­tralialaiset ja kanadalaiset tuot­ta­jat suurel­la volyymil­la ja paljon edullisem­paa hin­taan kuin suo­ma­laiset. Kil­pailu broi­lerin kaltais­ten tuot­tei­den kanssa on sama kuin jos yrit­täisimme kil­pail­la maito­tuot­tei­den kanssa muiden maid­en (kuten Tan­s­ka, Ruot­si, Hol­lan­ti, Bel­gia ja Ran­s­ka) kanssa jot­ka myös kil­pail­e­vat maito tuot­tei­den kanssa ja paljon korkeam­mal­la jalostusas­teel­la ja kun Suomes­sa jalostusaste on paljon pienem­pi kuin esimerkik­si muis­sa ver­tailu mais­sa kuten Tan­skas­sa, Ruot­sis­sa, Hol­lan­nis­sa, Bel­gias­sa ja Ranskassa.

      Eemil, kyl­lä nimeno­maan ymmär­rän jujun ja syy mik­si häviämme maail­man markki­noil­la on se ettei tuot­ta­jat , vähit­täiskaup­pa sekä vien­nin edis­tämisen etu­jär­jestöt eivät ole onnis­tuneet luo­maan eri­tyisen korkeata­soisen laadukkaan tuote kat­e­go­ri­an niistä elin­tarvikkeista jois­sa voisi olla paljonkin osta­jia ulko­mail­la. Muut Suomen ver­tailu maat ( Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Ruot­si , Irlan­ti, Itä­val­ta ja Nor­ja) ovat tässä kohtaa onnis­tuneet parem­min, jopa Irlan­ti joka ei ole mitenkään eri­tyisen varakas val­tio mut­ta ei ole mitenkään eri­tyisen köy­hä. Irlan­nis­sa ymmär­ret­ti­in erikois­tua vien­nis­sä tiet­ty­i­hin tuot­teisi­in joiden ympärille luoti­in laatu kat­e­go­ria. Eikä lähdet­ty siitä että muiden Euroopan maid­en tuot­teet ovat epäpuh­tai­ta joten niiden pitää olla aina automaat­tis­es­ti syömäkelvot­to­mia ima­go syistä. 

      Juuri sen takia pelkän broi­lerin kaltais­ten alhaisem­man jalostusas­teen tuot­tei­den vien­nil­lä ei onnis­tu­ta koskaan saavut­ta­maan kär­ki tasoa mihin muut Suomen ver­tailu maat Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Ruot­si , Irlan­ti, Itä­val­ta ja Nor­ja ovat saavut­ta­neet kos­ka niiden pääasialli­nen vien­ti tuot­teet eivät ole pelkästään broi­leri jon­ka hygien­ia taso on muiden maid­en ver­tailus­sa alhaisem­pi tai korkeampi , vaan niiden maid­en men­estyk­sen salaisu­us on pitkäl­lä aikavälil­lä luo­tu erit­täin yksi­tyisko­htais­es­ti luokitel­tu laatu luok­i­tus kat­e­go­ria jol­la tuot­teet luokitel­laan laadun ja hin­nan mukaisesti. 

      Täl­läisen luokit­telu kat­e­go­ri­an rak­en­t­a­mi­nen tuot­ta­jien, vähit­täiskau­pan ja vien­nin etu­jär­jestö­jen yhteistyössä ei ole mitenkään eri­tyisen vaikeaa vaan se tarvit­see vaivaa ymmärtää että verkos­toi­tu­mi­nen läh­tee itse vil­jeli­jöi­den omas­ta aloit­teesta jol­la luo­daan yhteinen tavoite mihin halu­taan tähdätä ja mihin ei kan­na­ta tähdätä. Mitä muut maat tekevät toisin ja mis­sä on niiden heikoin lenk­ki ja vahvin lenk­ki. Pelkäl­lä broi­lerin kaltais­ten alhaisem­man jalostusas­teen tuot­tei­den vien­nil­lä ei päästetä sisille tasolle kuin mihin muut Suomen ver­tailu maat Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Ruot­si , Irlan­ti, Itä­val­ta ja Nor­ja) ovat päässeet. 

      Aja­tus että broi­lerin pitäisi olla kallista ei ole mitenkään kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto sen takia kos­ka muut maat vievät nimeno­maan broi­le­ria paljon suurem­mal­la volyymil­la ja alhaisel­la hinnalla. 

      On löy­det­tävä ja luo­ta­va nimeno­maan laatu luok­i­tus kat­e­go­ria jol­la tuot­teet luokitel­laan laadun ja hin­nan mukaises­ti joil­la olisi paljonkin kysyn­tää ulko­mail­la. Suo­mi (Fin­land) nimel­lä ei päästä pitkälle vien­nis­sä vaan laatu kat­e­go­ri­al­la joka sisältää ne tuot­teet joi­ta muual­la maail­mas­sa ei niinkään ole tar­jol­la samal­la taval­la kuin Suomes­sa. Suomes­sa on kyl­lä paljon tuot­tei­ta joi­ta voisimme erit­täin hyvin viedä ulko­maille mitä muis­sa mais­sa ei ole niinkään paljon. Esimerkik­si suo­ma­laiset mar­ja tuot­teet ovat men­estyneet erit­täin hyvin esimerkik­si Bri­tann­ian markki­noil­la ennen brex­i­tiä. Suo­ma­laiset perunala­jik­keet ovat toinen tuoteryh­mä jol­la voisi olla paljonkin kysyn­tää ulko­mail­la mut­ta niidenkin kohdal­la tarvi­taan laatu luok­i­tus kategoria. 

      Ennen kuin kaik­ki tämä onnis­tuu on luo­ta­va laatu luok­i­tus kat­e­go­ria. Tässä kohtaa tuot­ta­jat, vähit­täiskaup­pa ja vien­nin etu­jär­jestö­jen on löy­det­tävä toise­na uudel­la tavalla. 

      Eemil suosit­te­len luke­maan Mat­ti Apusen 2020 ilmestyneen kir­jan Seiso­vapöytä joka analysoi erit­täin hyvin ja yksi­tyisko­htais­es­ti suo­ma­laisen ruuan vien­nin heik­ouk­sia ja vahvuuk­sia. Teos on kir­joitet­tu ilman ennakkolu­u­lo­ja. Suosit­te­len lukemaan.

  4. Kir­jasi käsit­tääk­seni oikein hyvä Itse en huonon näköni vuok­si pysty luke­maan sanomale­hden leipäteak­sitä vas­taavaa . Irja tarvit­taes­sa aut­taa. Teemp­piä ja ter­veiset läheisillesi.

      1. Huo­masin että kir­jasi on Ell­bisksessä mp3 muo­dos­sa kuun­neltavis­sa . Ell­biskses­tä voi kuka hyvän­sä kuun­nel­la ilmaisek­si äänikir­jo­ja ainakin jos on Hel­Met kir­jas­toko­rt­ti. Muista kir­jas­toista en tiedä mil­lainen sopimus heil­lä on Ell­bisksen kanssa sen voi kyl­lä tark­istaa oman kun­nan kirjastosta

  5. “Vuo­den 2013 hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa päätet­ti­in 300 euron suo­jao­su­ud­es­ta sekä työt­tömyys­tur­van sovitel­tu­un päivära­haan että asum­is­tu­keen. Osa-aikaisten kau­pan myyjien käteen jäävät ansiot parani­vat noin 200 eurol­la. PAM ei ole ikinä palkka­neu­vot­teluis­sa päässyt samaan.”

    Noin kävi. Samal­la luoti­in kan­nustin­loukku, jos­sa vero­jen ja asum­is­meno­jen jälkeiset tulot voivat jopa laskea, jos osa-aikainen myyjä menee kokoaikatyöhön, ja lisät­ti­in kan­nustei­ta siihen, että pariskun­nat asu­vat paper­il­la eri osoit­teis­sa kuin oikeasti. Omas­ta mielestäni negati­ivi­nen tulovero olisi lähtöko­htais­es­ti parem­pi tapa tukea pien­i­t­u­loisia kuin eri­laiset yksit­täiset hake­muk­si­in perus­tu­vat tuet, joiden hak­i­jakun­nas­sa selvi­tys­ten mukaan on aukko kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa pysyvästi ole­vien osalta, jot­ka eivät osaa tai jak­sa hake­muk­sia täytel­lä — kun taas eri­tyis­es­ti korkeak­ouluis­sa opiskelleet , joiden eli­naikainen tulota­so on yleen­sä varsin hyvä, taita­vat haku­rum­ban hyvin. Eril­lis­tu­ista, jois­sa on vielä keskenään ris­tiri­itaisia ehto­jakin, olisi hyvä päästä eroon, ja kor­va­ta ne yhdel­lä sosi­aal­i­tur­val­la, joka inte­groituu vero­tuk­seen ja huomioi niin asumisen kuin muutkin elämisen tarpeet, ja joka on vähem­män hake­musten laa­timis­taidoista kiinni.

    1. Tuo suo­jao­su­us ei ole enää tietääk­seni 300€ vaan raja on jos­sain 800–900€ kupeessa. Tiedustelin tätä rajaa noin viikko sit­ten Kelas­ta . Parem­pi vai­h­toe­hto olisi pois­taa kaik­ki esteet jot­ka koske­vat pien­tu­loisia pariskun­tia ja lap­siper­heitä. Tuo negati­ivi­nen tulovero on mon­es­sa yhtey­dessä hyvä ehdo­tus mut­ta pien­tu­loisen määrit­te­ly pitäisi tehdä uudelleen kos­ka kuka tahansa joka tien­aa alle 10 000 € euroa vuodessa voi väit­tää ole­vansa pientuloinen

    2. Samal­la luoti­in kan­nustin­loukku, jos­sa vero­jen ja asum­is­meno­jen jälkeiset tulot voivat jopa laskea, jos osa-aikainen myyjä menee kokoaikatyöhön

      Parem­pi kuitenkin, että kan­nustin­loukku on osa-aikatyön kuin työt­tömyy­den kohdalla.

      1. Tämäkin jär­jet­tömyys on kir­jas­sa käsitel­ty. Sovitel­tu päivära­ha on sään­nöiltään aika kulmikas.

  6. Maat­alous­tuot­ta­jat ajat­tel­e­vat aivan toisin. He eivät vas­tus­ta maat­alous­tukia sil­lä, että ne tuke­vat saito­ja kuluttajia.

    Tähän voi vaikut­taa tosin myös se, että ne sai­dat kulut­ta­jat ovat enim­mäk­seen ns. taval­lisia pul­li­aisia, joten hei­dän tukemista voi pitää moraalis­es­ti hyväksyt­tävänä. Joskus maat­alous­tukia jopa perustel­laan sil­lä, että ne aut­ta­vat köy­hiä hal­van ruoan kaut­ta (joskaan minä en pidä tätä hyvänä perustelu­na eikä mah­dol­lis­es­ti ehkä Osmokaan). Ahneet työ­nan­ta­jat taas nähdään riistäjinä, joten tukien osit­tainen val­u­mi­nen hei­dän hyödyk­seen on mon­en mielestä moraalis­es­ti paheksuttavaa.

  7. R.S:“Mutta onko suo­ma­laisen siipikar­ja mikään huip­pu­laadukas vientituote
    vaik­ka se nyt sai vien­tilu­van Etelä-Kore­aan? Tuskinpa.”

    Miten perustelet heiton ? Tilasto­fak­tat kuitenkin ker­to­vat huippulaadusta.

    Etelä-kore­alais­ten vierailun aloi­tuskok­ouk­ses­sa Ruokavi­ras­tossa heille esitelti­in Suomen valvon­ta­jär­jestelmää, kuten siipikar­jan tau­ti­valvon­taa, eläin­lääkin­näl­listä rajatarkas­tus­ta ja siipikar­ja­teuras­ta­moiden valvon­taa sekä vien­ti­valvon­taa. Vierailun aikana Ruokavi­ras­ton vien­ti­jaos­to kiertää eteläko­re­alais­ten mukana suo­ma­lais­ten siipikar­ja­teuras­ta­moiden ja siipikar­jan­li­haa käsit­tele­vien laitosten audi­toin­neil­la. Siipikar­jan­li­han ja siipikar­jan­li­hatuot­tei­den lisäk­si vien­tilu­pia Kore­aan haetaan myös monille muille elin­tarvikeketjun tuot­teille. Täl­lä het­kel­lä käyn­nis­sä on markki­noillepääsy­hankkei­ta koskien kanan­mu­nia ja munatuot­tei­ta, äid­in­maid­onko­rviket­ta, voita ja jäätelöä. 

    Amerikkalainen vas­taa­va elin­tarvike ei koskaan pää­sisi Kore­an markki­noille tuotan­non laadun perus­teel­la. Kor­rup­tio on sit­ten eri asia. USA:ssa siipikara­ja pestään kloo­ril­i­uok­sel­la , mikä on Euroopas­sa kielletty.
    ” Yhdys­val­tain teuras­ta­mot ja jalostus­laitok­set luot­ta­vat suuresti kloorauk­seen, kos­ka niiden muut hygien­i­asään­nöt ovat niin huonot, että ne oli­si­vat lait­to­mia Euroopas­sa. Pros­es­si on myös erit­täin hyvä haju­jen ja pin­tal­iet­teen pois­tamisek­si, mikä tarkoit­taa, että liha voidaan kul­jet­taa tuoreena paljon pidem­pään kuin pitäisi.”

    Suomes­sa tuotan­to­hy­gien­ia tehdään jo tilata­sol­la, teuras­ta­moissa saadaan siten käsitel­lä tau­ti­va­paa­ta broi­le­ria. Siipikar­jan olen ottanut vain yhdek­si esimerkik­si suo­ma­lais­es­ta ylivoimaisen laadukkaas­ta elin­tarvike­tuotan­nos­ta. Somani näyt­tää luule­van sen ole­van ain­oa tuote. Olisi­pa inter­net käytössään, jot­ta voisi sela­ta suo­ma­laisia laadukkai­ta elintarvikeinnovaatioita.

    1. Eemil, en mis­sään vai­heessa kyseenalais­tanut suo­ma­laisen broi­lerin laat­ua suh­teessa tuotan­to­hy­gien­i­aan enkä edes bro­lerin tuotan­nol­liseen pros­es­si­in vaan sitä että koko broi­leri ala on erit­täin kil­pail­tu elin­tarvikeala kuten siinä on iso­ja tekiköitä kuten Yhdys­val­lat, Aus­tralia ja Uusi-See­lan­ti joiden sijain­ti on lähempänä Aasi­aa kuin Suomen. 

      Tilannne on jo nyt se että amerikkalainen ja aus­tralialainen lihan vien­ti on mah­dol­lista Etelä-Kore­aan kos­ka maid­en välil­lä on vapaakaup­pa­sopimus kuten on myös EU:lla .

      Kyseessä ei ole kor­roputios­ta amerikkalais­ten kanan­tuot­ta­jien kohdal­la siinä että he käyt­tävät kloo­ril­i­u­os­ta kano­jen lihas­sa on hyväksyt­ty Yhdys­val­tain elin­tarvike- ja lääke­vi­ras­ton (FDA) toimes­ta . Esim Bri­tan­ni­as­sa ollaan tuot­ta­ja puolel­la her­mostunei­ta mil­loin Aus­tralia ja Bri­tan­nia solmi­vat vapaakaup­pa­sopimuk­sen joka kos­kee myös elin­tarvikei­den kuten lihan myyn­tiä Bri­tann­ian markki­noille kos­ka paikalliset tuot­ta­jat pelkäävät kloo­ril­iuk­sen hyvämistä lihan­tuotan­nos­sa mikä on ymmär­retävää kos­ka se on kiel­let­ty Euroopas­sa . Enkä itse koskaan söisi lihaa mikä on ollut klooriliuksessa. 

      Kun Aus­tralia ja Yhdys­val­lat ovat maail­man­jo­hta­javia maat­alous­tuot­ta­ia on tämä kiista ollut jo pitkään tiedos­sa siinä että vapaakaup­pa­sopimuk­ses­sa on tässä kohtaa omat riskin­sä etenkin elin­var­tikkei­den vapaan pääsyn kohdal­la. Enpä usko että amerikkalaiset luop­u­vat kloo­ril­iuk­sen käytöstä noin vain. Juuri tämän takia vapaakaup­pa­sopimus neu­vot­te­lut ovat aina mon­imutkaisia . Euroopal­la on 10% tul­lit amerikkalaisi­in lava-autoi­hin joten tässä kohtaa Yhdys­val­loil­la on valt­tiko­rt­ti mitä käyt­tää. Täl­lä het­kel­lä Etelä-Kore­al­la ja Yhdys­val­loil­la ja EU:lla ja Etelä-Kore­al­la on vapaakaup­pa­sopimus joka sal­lii jo elin­varikkei­den tuon­nin Etelä-Kore­an markki­noille vapaasti Yhdys­val­loista kos­ka Etelä-Korea las­ki amerikkalais­ten auto­jen tuon­nin kiintiötä. 

      Myös Aus­tralian ja Yhdys­val­tain tuotan­non volymit ovat sen ver­ran isot että kil­pailu on mon­es­sa suh­teessa on haas­tavaa, volymin kanssa ei laadun. Suo­ma­lainen broi­leri on kieltämät­tä paljon laadukkaampi juuri tuotan­to­hy­gien­ian kohdal­la enkä ole sitä fak­taa kiistänyt en mis­sään enkä voikaan kos­ka tilas­tot ja tutkimus­tu­lok­set ker­to­vat siitä tarkemmin. 

      Sen minkä nos­tin esille on korkeata­soisen laadukkaan tuote kat­e­go­ri­an puut­tumi­nen kokon­aan suo­ma­lais­es­ta elin­tarvike­vi­en­nistä. Tätä kat­e­go­ri­aa voi ver­ra­ta ran­skalais­ten Grand Cru-laat­u­lu­ok­i­tuskat­e­go­ri­aan jota käytetään viinien laat­u­lu­ok­i­tuk­ses­sa ja on maail­man tun­ne­tu­impia laat­u­lu­ok­i­tuskat­e­goroi­ta. Lihas­sa ja broi­leris­sa ei ole vas­taa­van­laista laatuluokituskategoroita. 

      En tiedä mitä Eemil aina tarkoit­taa “huip­pu­laadul­la suo­ma­laisille tuot­teil­la”, pait­si jos asi­aa tark­istelee vain tuotan­to­hy­gien­ian kaut­ta, jota en tässä kohtaa kyseenalaista olleenkaan, niin tuot­tei­den laatu on parem­paa hyge­ni­ata­sol­la mut­ta ei kovinkaan tun­net­tu­ja muista syistä. 

      En mis­sään vai­heessa ole sanonut että siipikar­ja olisi ain­oa ain­oa tuote jon­ka laatu on Suomes­sa korkea. Se oli Eemilin oma tulk­in­ta min­un ajat­telus­tani joka ei ollut omaa ajat­telu­ani kos­ka Eemil itse asi­as­sa otti esille siipikar­jan enkä minä.Päinvastoin min­ul­la oli muut tuot­teet mielessä kuten mar­jat ja perunala­jik­keet ja jos­sain kohdin myös eräät koti­maiset sienet joil­la olisi enem­män kysyn­tä ulko­mail­la kuin mitä on kotimaanmarkkinoilla. 

      Kun tuo inter­net on käytössä kaikkkial­la kau­pal­lisen tuotan­non ja markin­noin toim­i­joil­la joista vosi voisi sela­ta suo­ma­laisia laadukkai­ta elin­tarvikein­no­vaa­tioi­ta kuten Eemil toi esille, niin kysyn Eemil­itä nyt kysymyk­sen johon ei ole mitään yksit­täistä vas­taus­ta mut­ta kysyn silti.Miksi suo­ma­laiset laadukkaat elin­tarvikein­no­vaa­tiot eivät ole tun­net­tu­ja maail­mal­la kuten ovat muiden maid­en kuten Tan­skan, Hol­lan­nin, Ruotsin , Irlan­nin, Itä­val­lan tai Nor­jan vas­taa­vat laatutuotteet? 

      Eemil vas­taa aina rahan­puute. Tähän kohtaa voin tode­ta Eemilille että rahas­ta ei ole tämä vien­ninedis­tämi­nen kiin­ni kos­ka sitä on kyl­lä jaet­tu vaik­ka kuin­ka paljon. Oikea kysymys on onko sitä jaet­tu oikeisi­in kohteisi­in? Mik­si kil­pail­la tuot­teil­la (kananmunat,munatuotteet, maito­tuot­teet (voi ja jäätelö) ja broi­ler­ituot­teet) kun muut kil­pail­e­vat samoil­la tuot­teil­la? Yhtälö on han­kala kos­ka pelikent­tä on liian iso kos­ka muutkin tuot­ta­vat samo­ja tuot­tei­ta maail­man­marki­noille. Se että Suomes­ta toimite­taan suuria määriä kanan­mu­nia, maito­tuotei­ta, broi­ler­ituot­tei­ta maail­malle ei ole mitenkään tämän ruokavi­en­nin uut­ta inno­vaa­tio­ta vaan van­ho­jen tuot­tei­den uudelleen keksimistä.Katsotaaan tule­vaisu­udessa sit­ten kuin­ka paljon suo­ma­laista jäätelöä on myy­ty Kore­aan volyymeis­sa ja mikä oli koko tämän Kore­an markkioiden pääsyn lop­ulli­nen tulos ja volyy­mi mut­ta kuten tek­i­jöinä on muut maat kuten Yhdys­val­lat ja Aus­tralia jot­ka tuot­ta­vat samo­ja tuot­tei­ta voin tode­ta että kil­pailu on erit­täin kovaa. 

      Sitä mitä todel­la ajan takaa on toisen­laiset tuot­teet kuin per­in­teiset kanan­mu­na, maito­tuo­teet ja broi­ler­ituo­teet. Mitä tuot­tei­ta tarkoi­tan on esim koti­maiset sienet, suo­ma­laiset omat vain tääl­lä kas­va­vat perunala­jik­keet ja koti­maiset mar­jatuot­teet. Nämä tuot­teet ovat tule­vaisu­u­den tuot­tei­ta joiden kohdalle on luo­ta­va vain Grand Cru-laat­u­lu­ok­i­tuskat­e­go­ri­aa vas­taa­va luok­i­tusjär­jestelmä ja markki­noin­ti yhteistyö niin tuot­ta­jien, vähit­täiskau­pan ja vien­nin edis­tämisen etu­jär­jestö­jen kanssa niin pelikent­tä on avoin uusille tuot­teille joille on kyl­lä kysyn­tää maailmalla.

      Suosit­te­len luke­maan Mat­ti Apusen 2020 ilmestyneen kir­jan Seiso­vapöytä. Siinä tuo­daan esille mis­tä on todel­lisu­udessa kyse suo­ma­laisen ruuan vien­nin heik­ouk­sista ja vahvuukss­ta ja mil­laisia tuot­tei­ta tol­lakin kan­nat­taa viedä ulko­maille joista on kysyn­tää ja mil­laisia ei kan­na­ta kos­ka kil­pailu on erit­täin haas­teel­lista. Kun Eemil luet tuon teok­sen ymmär­rät mis­tä minä puhun ja mikä on tämän päivän suo­ma­laisen ruuan vien­nin todel­liset haas­teet ja mahdollisuudet.

      1. Suo­ma­lai­sista elin­tarvikkeista käytän­nössä vain Rahulin mainit­se­mat sienet sekä poron­li­ha on himoit­tua keski-Euroopassa.
        Muiden elin­tarvikkei­den vien­tiä vaikeut­ta­vat pitkät kul­je­tus­matkat markki­noille. Tan­skalainen kylmärek­ka on per­il­lä asi­akkaan luona Sak­sas­sa samana päivänä kun suo­ma­lainen on vas­ta ruotsin­laival­la. Suomen elin­tarvike­vi­en­ti keskit­tyi ennen vuot­ta 2015 pääasi­as­sa Venäjälle mut­ta nyt se ei ole pakot­tei­den takia enää mah­dol­lista. Jonkun ver­ran menee Bal­ti­aan ja Ruot­si­in ja Nor­jaan mut­ta se on sit­ten siinä. Eli kysymys on,onko meil­lä ylituotantoa?
        Ennen EU-jäsenyyt­tä yli­tuotan­nos­ta päästi­in eroon niin että se myyti­in pil­lka­hin­nal­la, esim kau­raa hevosten rehuk­si USA:han. Samal­la leipä oli huip­pukallista Suomessa.

Vastaa käyttäjälle seppo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *