2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (5) Markkinavirheet hyvinvointivajeen keskeinen syy

Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä kir­jan lukeneille. Sik­si refer­oin kir­jaa hyvin pin­ta­puolis­es­ti. Jos sin­ul­la ei ole kir­jaa vielä, voit aina toivoa sitä joululahjaksi.

(Sivut 152–176)

Määrit­te­len aluk­si ihanteel­lisen talousjär­jestelmän sel­l­aisek­si, joka toimii kaik­il­ta näköko­hdil­ta virheet­tömästi. Sel­l­aista ei ole eikä tule, mut­ta itä lähem­mäs voi aina pyrk­iä. Yri­tyk­set tavoitel­la ihan­ney­hteiskun­taa ovat päät­tyneet läh­es poikkeuk­set­ta huonosti.

Huonos­ta tal­lousjär­jestelmästä ker­too, että työn automa­ti­soin­tia vas­taan on niin voimakas lud­di­it­tien aja­tus­maail­maa hei­jas­ta­va vas­tus­tus. Ideaalises­sa talousjär­jestelmässä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että elin­ta­son eteen tehtävää työtä voidaan vähentää.

Moni ihan­ney­hteiskun­taa tavoit­tel­e­va olet­taa, että ihmiset voivat vain ryhtyä hyviksi ja epäit­sekkäik­si. En oikein osaa luot­taa sel­l­aiseen. Sik­si en osaa luot­taa myöskään muoti­in tulleeseen yritysvastuuseen.

Yri­tys­vas­tu­ullekin on tilaa. Jos emme menisi suo­jaa­maan mil­lään investoin­tisuo­jal­la tai muual­la sel­l­aisel­la sitä, että yhteiskun­ta alkaa vas­tus­taa saas­tut­tamista tai työväen kaltoin kohtelua, jokaisen yri­tyk­sen olisi otet­ta­va huomioon, että jos yri­tyk­sen strate­gia perus­tuu pahan tekemiseen, on ris­ki, että se joskus lop­puu eikä siitä mak­se­ta korvausta.

Venäjän siir­ryt­tyä markki­na­t­alouteen, maas­ta lähetet­ti­in virkamies tutus­tu­maan kap­i­tal­is­min toim­intaan Bri­tan­ni­as­sa. Tämä halusi tietää, kuka on vas­tu­us­sa leivän jakelus­ta Lon­toos­sa, kun leipäkaup­po­jen ovil­la ei näy jono­ja. Hän oli perin yllät­tynyt vas­tauk­ses­ta, ettei siitä vas­taa kukaan.

Markki­namekanis­mi toimii tehokkaasti niin hyvässä kuin pahas­sa. Sitä on ohjat­ta­va edis­tämään hyvää. Tämä on aivan talous­teo­ri­an mukaista. Keskeistä on sisäistää ulkois­vaiku­tuk­set niin san­o­tu­il­la Pigoun-veroil­la, jos­ta enem­män myöhemmin.

Min­ulle opetet­ti­in aikanaan, että markki­na­t­alous tyoimii ihanteel­lis­es­ti, kun tuot­tei­den hin­ta vas­taa niiden tuot­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Näin se on toimin­ut tuskin koskaan, mut­ta nyky­isin vielä huonom­min, kun suuri osa tuot­teista on infor­maa­tio­hyödykkeitä, joiden mar­gin­aa­likus­tan­nus on mitätön.

Eri­tyisen han­kalia ovat niin san­otut ker­takus­tan­nus­tuot­teet (ter­mi on omani) joiden tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat pelkästään kiin­teitä, ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set siis nol­la. Näi­den siis pitäisi olla ilmaisia.

Jotkut ovatkin, kuten Google, Face­book, wikipedia ja yleis­ra­dion ohjel­mat. (Se että olen ole­mas­sa kor­vamerkit­ty Yle-vero ei muu­ta tätä muuk­si, kos­ka se ei ole mitenkään sidot­tu ohjelmien seuraamiseen)

Koulu­jen pih­tailu oppikir­jois­sa on tyyp­illi­nen ker­takus­tan­nus­tuot­teisi­in liit­tyvä markki­navirhe. Kir­jan painami­nen mak­saa noin euron tai kak­si, joten niis­sä säästämisessä ei ole oikein järkeä. Kir­jan kir­joit­ta­ja tarvit­see palkkion­sa, mut­ta hin­noit­telun sit­o­mi­nen painet­tui­hin kir­joitin on hölmöä.

Lääkkei­den hin­noit­telu on kar­mai­se­va esimerk­ki ongel­mas­ta. Uusis­sa lääkkeis­sä kus­tan­nuk­set ovat läh­es kokon­aan kiin­teitä – kehit­tämiskus­tan­nuk­sia, mut­ta ei mak­saisi paljon tuot­taa lääkkeitä kaikil­la tarvit­seville. Bill Clin­ton mitätöi aikanaan käytän­nössä AIDS-lääkkei­den paten­tit Afrikas­sa, mikä alen­si niiden hin­to­ja jopa 97 % ja pelasti miljoonien ihmis­ten hengen.

Entä mik­si emme ole vähen­täneet työn­tekemistä, kun työn tuot­tavu­us on nous­sut val­tais­es­ti? Ongel­mana on, että työn jakami­nen on vaikeaa

 

 

20 vastausta artikkeliin “2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (5) Markkinavirheet hyvinvointivajeen keskeinen syy”

  1. Esim. tuo lud­ditis­mi on osa sitä “kau­pankäyn­tiä”, jol­la kehi­tyk­sen hedelmät jaetaan.

    Minkälaisel­la mekanis­mil­la tämä relak­soi­tu­mi­nen voisi edes tapah­tua kitkat­tomasti ja nopeasti? Onko esimerkke­jä, jos Suo­mi ei kelpaa?

    1. Toimi­va mekanis­mi on avoin, haas­ta­va, mut­ta toisi­aan kun­nioit­ta­va ja kan­nus­ta­va keskustelu kansalaisy­hteiskun­nan ja yhteiskun­nan eli­it­tien välil­lä. Ehdotan tutus­tu­mista kir­jaan Ace­moglu, Robin­son: Kapea käytävä. Kiehto­va kuvaus onnis­tu­mi­sista ja epäon­nis­tu­mi­sista use­an vuosi­tuhan­nen ajalta.

      Ruot­si on I maail­man­so­dan jälkeisessä maail­mas­sa hyvä esimerk­ki tästä, Suomikaan ei paha. Suomen yhteiskun­nalli­nen ehey­tymi­nen sisäl­lis­so­dan jäl­keen johti merkit­tävään talouden ja koulu­tus­ta­son nousuun. 

      Nykyiset Ruotsin yhteiskun­nal­liset ongel­mat eivät liity automaa­tioon. Poli­it­ti­nen johto ei heil­lä aikoinaan ymmärtänyt, ettei kaikkia ole syytä ymmärtää. Mankell, vasem­mal­la ollut, yhteiskun­takri­it­ti­nen kir­jail­i­ja on teok­sis­saan asi­aa hien­o­varais­es­ti käsitellyt.

      1. Nykyiset Ruotsin yhteiskun­nal­liset ongel­mat eivät liity automaa­tioon. Poli­it­ti­nen johto ei heil­lä aikoinaan ymmärtänyt, ettei kaikkia ole syytä ymmärtää. Mankell, vasem­mal­la ollut, yhteiskun­takri­it­ti­nen kir­jail­i­ja on teok­sis­saan asi­aa hien­o­varais­es­ti käsitellyt.

        En ymmär­rä. Mitä tarkoitat?

  2. Koetin ruve­ta ”sisäistämään keskeistä” Pigoun-veroa. Se on Arthur Pigoun mukaan markki­na­toimin­nan aiheut­ta­man ulkoishai­tan vähen­tämisek­si asetet­tu vero.

    Tässä kaiketikin on kyse Suomen markki­noit­ten ulkoishai­tat, jot­ka aiheut­ta­vat meil­lä hyvinvointivajetta?

    Kyl­läpä tulee mieleen aivan ”kerettiläisiä” ajatuksia….

    Kat­son tätä asi­aa ensin rahan suun­nas­ta, sil­lä jos rahat lop­pu­vat hyv­in­voin­ti­va­je on 100%:sta.

    Elämme globaal­i­talouden armot­tomas­sa, dar­win­is­tises­sa todel­lisu­udessa. Joka muu­ta väit­tää, elää imag­i­naarises­sa keino­todel­lisu­udessa. Kuplas­sa, joka reaal­i­talouden kil­pailu­paineessa vääjäämät­tömästi poksahtaa.

    Koska­pa kaik­ki hyv­in­voin­ti­ra­hat ovat peräisin kan­nat­tavas­ta yri­tys­toimin­nas­ta, yliv­erotet­tu­jen yri­tys­temme toim­intaolo­suh­teet pitää tehdä globaaliv­er­tailus­sa kil­pailukyky­isik­si. Suomes­sa on yri­tyk­sille merkit­tävä poli­it­ti­nen maariski… 

    Toisek­seen kat­son tätä siitä suun­nas­ta, että pitääkö suo­ma­lais­ten osal­lis­tua maail­man­paran­tamiseen, eli mak­saa tois­t­en tekemistä ulkoishaitoista?

    Olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että suo­ma­lais­ten pitää ensisi­jais­es­ti huole­htia oman maansa hyv­in­voin­nista ja virheit­ten välttämisestä.

    Konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä on ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen. On tiedos­sa, että Suomen ”ulkoishait­ta”, eli CO2-päästöt ovat vain tuhan­nesosa maail­man päästöistä. 

    Tästä syys­tä tämän ”ulkoishai­tan” pois­to ei vaiku­ta ilmas­toon yhtään mitään, mut­ta tulee meille niin kalli­ik­si, että hyv­in­voin­ti­va­jeemme kas­vaa merkittävästi.

    Pitäisikö Suomes­sa aset­taa Pigoun-vero virheel­liselle, hyv­in­voin­ti­va­jet­ta kas­vat­tavalle ulkoishai­tan poistolle?

    Tässä kan­nat­taa muis­taa sekin, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen / CO2-lisäys on pääosin Suomelle edullista:
    — Met­sät ja pel­lot kas­va­vat vauhdilla
    — Tulee uusia viljelyskasveja
    — Läm­mi­tysku­lut / päästöt vähenevät
    — Lumien sulamisen / jää­pa­to­jen aiheut­ta­mat kevät­tul­vat vähenevät
    — Tien­hoitoku­lut vähenevät, kun auraus ja routavahin­got pienenevät
    — Lisäsateet anta­vat enem­män päästötön­tä vesivoimaa
    — Luon­non mon­imuo­toisu­us kasvaa,
    — Suomen jo ennestäänkin eri­no­maises­sa kun­nos­sa ole­va luon­to vain paranee!

    1. Olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että suo­ma­lais­ten pitää ensisi­jais­es­ti huole­htia oman maansa hyv­in­voin­nista ja virheit­ten välttämisestä.

      Eikö tämän voisi viedä vielä askeleen pidem­mälle? Voisi sanoa, että suo­ma­lais­ten (ml. suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen) pitäisi ensisi­jais­es­ti huole­htia omas­ta ja oman lähipi­irin­sä hyv­in­voin­nista. Jos ei pidä välit­tää muus­ta maail­mas­ta, niin mik­si välit­tää edes muus­ta Suomesta?

  3. Lisään kom­ment­ti­ni Suomen kehi­tyskestä sisäl­lis­so­dan jäl­keen: Äärili­ik­keet, lapun liike ja Kom­mu­nis­tit mar­gin­al­isoiti­in. Ei Suomen kansalaisy­hteiskun­ta eivätkä eli­itit heitä sil­loin ymmärtäneet.

    1. Kyl­lä Lapuan liik­keel­lä oli 1920-ja 1930-luvun Suomes­sa poli­it­tisen oikeis­ton tuki mut­ta se kyl­lä oli hiipumas­sa sen jäl­keen kun enti­nen pres­i­dent­ti K.J. Ståhlberg kyy­di­tys epäon­nis­tui 1930. Ja viimeistään tuki hiipui sen jäl­keen kun Mäntsälän kap­ina epäon­nis­tui. Tuol­loin oli val­las­sa pres­i­dent­ti Svin­hufvud joka oli kokoomus­lainen mut­ta hän ei antanut perik­si mis­sään vai­heessa Mäntsälän kap­inan aikana Lapuan liik­keelle. Myöhem­min Lapuan liik­keen seu­raa­ja IKL sai jonkin ver­ran kan­na­tus­ta mut­ta IKL:n virheet oli­vat ulkopolitiikassa.

      1. Käytin ehkä väärin ter­miä mar­gin­al­isoin­ti, mut­ta joka tapauk­ses­sa yhteiskun­nan eli­itit pystyivä toimin­nal­laan estämään äärili­ikkei­den pääsyn vaikut­tavaan asemaan. 

        Weimarin Sak­sas­sa kom­pro­mis­sei­hin ei pystyt­ty, ja Hitler pääsi val­taan. Jotkut tutk­i­jat näkevät saman kehi­tyk­sen ole­van täl­lä het­kel­lä menos­sa kom­pro­mis­sei­hin kyken­emät­tömässä USAs­sa, mm Kali­forn­ian yliopis­ton val­tio-opin pro­fes­sori Bar­bara Wal­ter kir­jas­saan: How Civ­il Wars Start .

  4. Olli S: En ymmär­rä. Mitä tarkoitat?

    Ruot­si­in on tul­lut työn perässä 50-luvul­ta alka­en suuria määriä maa­han­muut­ta­jia, alku­vai­heessa eri­tyis­es­ti Suomes­ta, Jugoslavi­as­ta ja Turk­ista. He inte­groi­tu­i­v­at ruot­salaiseen yhteiskun­taan huo­mat­ta­van hyvin. Sit­tem­min maa­han­hu­ut­ta­jien, m.l. pako­laiset, kir­jo on laa­jen­tunut, eikä hei­dän inte­groi­tu­misen­sa ole kaikin osin sujunut samaan tapaan. Vierask­ieli­sistä aikui­sista koos­t­u­vien rikol­lis­jengien revi­ir­i­tais­te­lut Södertäl­jessä oli­vat jo 60-luvul­la arkipäiväisiä ja hyvin väkivaltaisia. 

    Jostain syys­tä eivät Ruotsin vira­nomaiset eiväkä per­in­teiset puolueet joko osan­neet tai halun­nee­ta tähän kehi­tyk­seen puut­tua, asia jota Mankell hien­o­varais­es­ti kuvaa.

    Vas­tavoimak­si syn­tyi Sven­s­ka Demokra­ter­na, jota sitäkään per­in­teiset puolueet eivät osaa käsitellä. 

    …Tuos­ta toimi­van mekanis­min kuvauk­ses­tani jäi ehkä tärkein tek­i­jä pois: Kyky ja halu kom­pro­mis­sei­hin. Haas­ta­va mut­ta toisi­aan kun­nioit­ta­va keskustelu kansalaisy­hteiskun­nan ja yhteiskun­nan eli­it­tien välil­lä tosin johtaa käytän­nössä kompromisseihin.

    Automaa­tio eivätkä muutkaan uudet teknolo­giat ole Ruotsin elinkei­noelämässä ongel­ma, sil­lä ammat­tiy­hdis­tyli­ike ja työ­nan­ta­jat ovat Ånger­ma­joen tapah­tu­mista läh­tien pystyneet kom­pro­mis­sei­hin. Ruotsin ongel­ma on se, että ylä­ta­son poli­ti­ik­ka on nyt se rik­ki. On totut­tu yhden puolueen hal­li­tuk­si­in. Mon­enkeskeiset kom­pro­mis­sit ovat haussa. 

    No, SDn pelko näyt­tää ole­van viisauden alku. Esim. jengiy­tymiseen, t.s. huonoon inte­groi­tu­miseen on luvat­tu puuttua.

    1. Itse asi­as­sa Sverige Demokra­ter­nan johto ilmoit­ti kuukausi sit­ten että se on valmis hal­li­tuk­seen yhtey­dessä Maltil­lisen kokoomuk­sen kanssa mut­ta tämä vai­h­toe­hto tor­jut­ti­in oppo­si­tios­sa ole­van Maltil­lisen kokoomuk­sen puolelta. Syy mik­si Ruot­sis­sa kat­saste­taan Sverige Demokrater­nia johtuu siitä että puolueen juuret ovat uus­nat­sili­ikeessä joka jakaan­tui 1970-luvul­la kah­tia. Tässä on ero Suomeen. Jos perus­suo­ma­laiset oli­si­vat olleet 1990-luvun skin­head ryh­mit­tymä joka olisi myöhem­min Timo Soinin johdol­la perus­tanut puolueen olisi muut puolueet sitä vieras­ta­neet alus­ta alka­en. Näin ei kyl­lä tehty sen jäl­keen kun perus­suo­ma­laiset sai­vat ensim­mäisen jytkyn 2011. Se oli Timo Soi­ni itse joka ei suos­tunut muo­dosta­maan hal­li­tuk­sen 2011 vaalien jäl­keen. Nyt täl­lä het­kel­lä Ruot­sis­sa Sverige Demokra­ter­nan johto halu­aa mukaan hal­li­tus yhteistyöhön ainakin maltil­lisen kokoomuk­sen kanssa. Tilanne on kään­tynyt päälaelleen Ruotsissa.

    2. Syy mik­si ruotsin­suo­ma­laiset ovat olleet parem­mas­sa ase­mas­sa Ruot­sis­sa ver­rat­tuna mui­hin maa­han­muut­ta­ja ryh­mi­in johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että 1970-luvul­la Suomen suurlähetys­tö etenkin pain­os­ti Ruotsin lehdis­töä että sen asenne on muut­tu­va suh­teessa ruotsin­suo­ma­laisi­in ellei tämä toteudu kut­suu Suo­mi suurlähet­tilään pois Tukhol­mas­ta. Siis alen­taa diplo­maat­tista edus­ton­sa Tukhol­mas­sa. Kylmän sodan maail­mas­sa oli toki Ruot­sis­sa pelkona se että Suo­mi hakeu­tu­isi tiivi­im­min itäblokkia joten Ruot­sis­sa asenne muut­tui nopeasti kuin­ka suh­tau­tua ruotsin­suo­ma­laisi­in. Tilanne muut­tui Ruot­sis­sa ruotsin­suo­ma­lais­ten kohdal­la vuon­na 1999 kun Ruotsin eduskun­ta tun­nusti ruotsin­suo­ma­laiset kansal­lisek­si vähemmistöksi.

    3. Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ikan suurin virhe on ollut siinä että se pyr­ki jo 1950-luvul­ta asti tekemään ensim­mäis­es­tä ja tois­es­ta sukupol­ven maa­han­muut­ta­jista väk­isin ruot­salaisia eli Svenssonei­ta, Karlssonei­ta ja Ander­ssone­ja jne. Jopa Yhdys­val­lois­sa ei ole mitään ylhäältä alas päin olevaa
      viral­lista inte­graa­tio ohjel­maa tai man­i­fes­tia. Moni amerikan­suo­ma­lainen siir­to­lainen Yhdys­val­lois­sa ei osan­nut englan­tia kun he muut­ti­vat Yhdys­val­toi­hin 1900-luvun alus­sa. Liian nopeasti ylhäältä alas ole­va yhteiskun­nalli­nen puoli pakot­ta­mi­nen yhteen tiet­tyyn muot­ti­in ei ole toimi­va ratkaisu. Toki yhteiskun­nan pelisään­nöt ja lain­säädän­tö pitääkin tuo­da automaat­tis­es­ti heti alus­sa konkreet­tis­es­ti esille ja korostaa yhteiskun­nan kir­joitet­tu­ja pelisään­töjä. Mut­ta niidenkin kohdal­la ei pitäisi olla paav­il­lisem­pi kuin itse paavi.

      1. Tot­ta, mut­ta mielestäni vielä vakavampi virhe oli, ettei pelisään­tö­jen rikkomis­es­ta, jengiy­tymis­es­tä eikä seg­re­gaa­tios­ta huolestut­tu vuosikym­meni­in, ehkäi­se­vistä ja kor­jaav­ista toimen­piteistä puhu­mat­takaan. Ruot­sis­sa olti­in todel­lakin paav­il­lisem­pia kuin itse paavi.

  5. Olisiko arvon blo­gis­til­la suosi­tuk­sia ketä kan­nat­taa äänestää pian koit­tavis­sa alue­vaaleis­sa? Siis ehdokkai­ta jot­ka ymmärtävät SoTe-palvelu­iden talous­dy­nami­ikan päälle, Vihreistä tai muista puolueista, oma­l­ta kohdal­tani Uudellamaalla.

    Tämä val­in­ta­han on 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa jos mikä.

    1. Helsin­ki on oma sote-alue joten se ei osal­lis­tu alue­vaalei­hin. Uusi­maa on keinotekois­es­ti jaet­tu jonkun lasken­nan mukaan 4 eri alueeseen joten jako on hyvin keinitekoinen.Itse olen päät­tänyt etten äänestä tule­vis­sa vaaleis­sa vaan 2025 vaaleis­sa kun alue­vaalit ja kun­tavaalit jär­jestetään yhtä aikaa.

      1. Sitä minä olen ihme­tel­lyt että minkä ihmeen takia tarvi­taan 79 alue­val­tu­utet­tua län­si-Uus­den­maan hyv­in­voin­tialueelle? 25 riit­täisi ihan hyvin moi­selle nap­pi­par­la­men­tille. Kai se on pakko käy­dä äänestämässä kos­ka muuten on vaara että paikat vie keskus­tan tms “lääkäri joka kylään” ehdokkaat.

      2. Kyseessä on Espoo, siis oma­lle kohdalle on näköjään osunut Län­si-Uuden­maan Hyv­in­voin­tialue. Nyt tajuan että suosi­tusten anta­mi­nen olisi blo­gis­tille melkoinen urak­ka, kos­ka aluei­ta on noin paljon. Kiitok­set kom­men­tista joka johti oman taka­muk­sen tuolista nos­tamiseen ja asi­aan perehtymiseen.

  6. Kuu­lu­vatko Spo­ti­fyn kaltaiset alu­s­tat ker­takus­tan­nus­tuot­teisi­in kuukau­siveloituksi­neen? Nythän niis­sä on huomio kiin­nitet­ty alus­tan käyttäjien/kuluttajien edullisi­in mak­sui­hin, mut­ta mitä mieltä ollaan varsi­naisen sisäl­lön tuot­ta­jien mm. artistien saamien kor­vausten oikeudenmukaisuudesta?

    1. Nämä musi­ik­ki kap­paleet ovat ker­takus­tan­nus­tuot­tei­ta. Mitään olen­naisia lisäku­lu­ja ei koidu siitä, että joku kuun­telee. Sähköä saat­taa opalve­limel­la kulua.

      1. Ok. Mut­ta täl­löin niiden saami­nen mah­dol­lisim­man halvoik­si tai ilmaisik­si ei poista ongel­maa musi­ikin tek­i­jöi­den saamien kor­vausten suu­ru­ud­es­ta ja oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Nythän vas­taavas­ta asi­as­ta keskustel­laan Suomes­sa koskien kir­jail­i­joiden saamia e‑kirjojen kir­jas­toko­r­vauk­sia. Jot­ka näyt­tävät pysyvän nol­las­sa. Eikä tai­da kir­jail­i­jat paljoakaan saa­da kau­pal­li­sista kuukau­siveloituk­si­in perus­tu­vista ääni- ja e‑kirjapalveluistakaan.

        Ei ihme, että Spring­steen­it, Dylan­it ja muut artis­tit ovat luovut­ta­neet musi­ikkin­sa oikeudet isoille fir­moille juris­tei­neen. Tapelkoot he alus­to­jen kanssa ja saadaan edes jotain perin­nök­si lapsille 😉

Vastaa käyttäjälle Mikko Kiviranta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *