Energiamarkkinoiden hullunmylly

75 vastausta artikkeliin “Energiamarkkinoiden hullunmylly”

1. “Ilmas­ton suo­jeli­ja hur­raa aina kun päästöoikeuk­sien hin­ta nousee. Juuri näin tor­ju­taan ilmas­ton muu­tos­ta tehokkaimmin. ”

   Voisiko blo­gisti ker­toa meille luk­i­joille mihin päästöoikeuk­sista mak­se­tut rahat kulkeu­tu­vat Suomes­sa ja muual­la Euroopassa?

   Vastaa

   1. Päästöoikeuk­sien hin­ta kolah­taa val­tion kassaan.

      Vastaa

2. Kaik­ki pörssisähköön? Ei kiitos. Osa­taan sitä alem­mil­lakin hin­noil­la käyt­tää järkevästi. Itse ostan tuulisähköä tois­taisek­si voimas­sa ole­val­la sopimuk­sel­la, mut­ta en Hele­niltä. Kat­soin juuri, että edelli­nen hin­nan­muu­tos on ollut 1.6.2017, kun myyjä las­ki hin­to­ja. Neljä ja puoli vuot­ta sitä on nyt nau­tit­tu maltil­lis­es­ta hinnasta.

   Asun­to on sähköläm­mit­teinen ja suurin osa asun­nos­ta lämpiää ilmaläm­pöpumpul­la. Talvel­la varaa­va tak­ka läm­mit­tää myös, mut­ta ostop­u­ut eivät ole ihan ilmaisia.

   Vastaa

3. Mitään arvoa Osmo ei anna ennustet­taville asumisku­luille? Talot jäävät kylmik­si, kun joku peluri saa nos­tet­tua hin­nat jok­sikin aikaa euroi­hin per kilo­wat­ti­tun­ti. Hyytävää menoa nykyään, Helenin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja siis halu­aa Suomeen saman­laiset vähä­varais­ten läm­mi­tyskus­tan­nuskri­isit kuin Euroopas­sa. Jos suo­ma­laiset ovat muuten liian hyväo­saisia, niin kieltämäl­lä määräaikaiset sähkö­sopimuk­set sitten.

   Muutenkin jos kil­pailutet­tu määräaikainen sähkö­sopimus omako­ti­a­su­jalle mak­soi viime viikon­lop­puna kulut­ta­jalle vajaa 7 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­ti ja pörssisähkö huitelee 40 sen­tis­sä per kilo­wat­ti­tun­ti, aika pitkä se juok­su saa olla että nämä hin­tapi­ik­it saadaan nol­lat­tua ja jot­ta pörssisähkö oikeasti tulisi kulut­ta­jalle halvemmaksi.

   Vastaa

   1. Hul­lu­jen tuulimyl­lyt takaa­vat rajut ener­gian hin­tavai­hte­lut ja uusi taksonomia(tiede) ja vihreä siir­tymä hoita­vat loput.
      Pörssisähkö on kan­nat­ta­va sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa jos käyt­tää automati­ikkaa (esim. Opti­wat­ti) säätämään lämmitystä.
      Heinälu­o­ma tote­si ylen aamus­sa sat­tuvasti, että syynä ennä­tysko­rkeaan sähkön hin­taan on ilmas­ton­muu­tos ja kova pakkanen.
      Emma Kari uskoo, että pysäytämme ilmas­ton läm­pen­e­misen 1,5 asteeseen. Hänen mukaan aikaa on alle kymme­nen vuot­ta, joten kiiret­tä pitää. Täy­tyy olla todel­la vihreä jos uskoo pystyvän­sä hal­lit­se­maan ilmas­ton läm­pen­e­mistä tuol­la tarkku­udel­la (väestönkasvu ei ole suurim­pana vaikut­ta­jana edes mukana).

      Vastaa

4. Viimepäiväisiä pörssisähkön pom­pah­duk­sia seu­rates­sani en ole joutunut vähem­mässäkään määrin har­mit­tele­maan siir­tymistäni pörssisähköstä kiin­teähin­taiseen tuot­teeseen syksyn alul­la, kun ensim­mäiset merk­it hin­tasekoilus­ta oli­vat nähtävissä.

   Aikaisem­mas­sa maail­mas­sa pörssisähkö oli selvästi tasa­tar­if­fe­ja edullisem­paa, keskimäärin vihreää sähköä taisi saa­da jopa joil­lain 3–4 c/Kwh, nythän tuo luku on vähin­tään kymme­nen senttiä.

   Ellei talos­sa ole enem­män automati­ik­ka joka pystyy säätelemään läm­mi­tys­tun­te­ja, pörssisähkö on tuot­teena taval­laan aika erikoinen: en voi läm­mit­täjänä vaikut­taa hin­taan, mut­ta silti ostan tuotet­ta! Toril­ta voi sen­tään aina kävel­lä pois, jos myyjien hin­nat hirvittävät.

   Vaik­ka var­maan suures­sa kaupungis­sa kaikkea läm­mön­tuotan­toa ei voidan siirtää kiin­teistöko­htaisek­si, ja kaukoläm­pöverkos­tol­la on paikkansa, kan­taisin silti Helen­inä suur­ta huol­ta verkos­ton suo­sios­ta jatkos­sa. Uusia kohtei­ta suun­niteltaes­sa kaukoläm­pö ei tule nykyään oikein kyseeseen, vaan halu­taan jonkun sortin pump­pu ja siihen sähköä var­avoimak­si. Kah­denker­taisia jär­jestelmiä ei kan­na­ta kenenkään rakentaa.

   Kun kaukoläm­möltä katoaa asi­akaspo­h­jaa, “vesivir­ta­mak­sut” kas­va­vat, ja taas katoaa asi­akaspo­h­jaa jne. Vain siinä tapauk­ses­sa, että kaukoläm­mön ener­giahin­ta olisi aidosti mui­ta edullisem­pi, iso investoin­ti liit­tymis­mak­suineen voisi vielä kan­nat­taa. Luku sinän­sä on sekin, että vielä vuosia (!) Helenin tar­joa­ma ener­gia on hyvin ilmastoepäystävällistä.

   Kun nyt lähdit sähkön osalta ehdot­telun lin­joille, mietin tässä äänen, mitä tarkoit­taisi, jos sähkö­sopimuk­sen vai­h­ta­jallekin mätkäistäisi kaukoläm­möstä tut­tu irti­sanomis­mak­su ~4500€..

   Vastaa

5. Ei kan­na­ta men­nä lupaa­maan pörssi­hin­noitel­lun sähkön ole­van halvem­paa, kun ei se vält­tämät­tä pidä paikkaansa. On meinaan ihan mah­dol­lista, että tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat kysyn­nän ennustet­tavu­u­den takia niin paljon, että sekä osta­ja että myyjä hyö­tyvät kiin­teän hin­nan + kap­a­siteetin sopimisesta.

   Sähkön kulut­ta­jamyyn­tiä tekevät yhtiöt eivät pääosin kan­na hin­tariskiä itse, vaan ne hedgaa­vat osta­mal­la läh­es kaiken sähkön fuu­tureil­la pörssistä etukä­teen. Käsit­tääk­seni hyvin pieni osa sähköstä oste­taan spot-hin­taise­na pörssistä. 

   Ja vas­taavasti sähkön tuot­ta­jat taas varmis­ta­vat tulon­sa myymäl­lä sähköä etukä­teen kiin­teäk­si sovi­tu­il­la hinnoilla.

   Vastaa

   1. Kiin­teään hin­taan myy­ty sähkö suo­jataan, mut­ta suo­jaus ei ole ilm­a­sita ja se hin­ta lisätään sähkön hin­taan. Sik­si pörssi­hin­tainen sähkö on keskimäärin halvempaa.

      Vastaa

      1. Ja läm­mi­tyssähköä kuluu keskimäärin enem­män talvisin, mut­ta mitäs me pienistä.

6. Maaläm­pö vaikut­taa ole­van ainakin Roi­hu­vuores­sa paljon kaukoläm­pöä halvem­paa. Laskelmiemme mukaan taloy­htiömme läm­mit­tämiseen menee Helenin kaukoläm­möl­lä 200 000 euroa vuodessa. Maalam­pö kus­tan­taa sähköi­nen ja lainaku­luinen 160000 euroa. Jos siis siir­rymme maaläm­pöön, säästämme noin 10€/kk/asunto — ja saamme toki myös mah­dol­lisu­u­den jäähdy­tyk­seen. Osan sähköstä voimme tuot­taa aurinkopa­neelein, joten CO2-mielessäkin hom­ma kannattaa. 

   Helen Oy:lle jää kyl­lä ihan riit­tävästi raken­nuk­sia läm­mitet­täväk­si, kos­ka taa­jaan asu­tul­la alueel­la (keskus­ta) tuskin voi joka taloon omia läm­pökaivo­ja porata.

   Vastaa

7. “Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ain­oak­si sal­li­tuk­si sähkö­sopimus­muodok­si samas­ta syys­tä, kuin mik­si ker­rostalois­sa vaa­di­taan huoneis­toko­htainen mit­taus lämpimän veden kulu­tuk­selle. Se ei nos­taisi kulut­ta­jan kus­tan­nuk­sia, mut­ta ohjaisi käyt­tämään sähköä järkevästi tehden näin mah­dol­lisek­si alen­taa kustannuksia.”

   Pörssisähkö nyt ei sinän­sä tarkoi­ta mitään, sitä kun saa sekä kuukausi, viikko, päivä että tun­ti­ta­sol­la. Jokaiselle pitäisi olla päivän selvää että pörssisähkö kuukau­den ja tun­nin spot-hin­noin ovat aivan eri asioita.
   Peri­aat­teessa olen kuitenkin samaa mieltä, kaikil­la pitäisi olla pakolli­nen pörssisähkö tun­nin spot-hin­noin. Päivän spot-hin­ta jo kadot­taa osan merk­i­tys­tä, kuukau­den spot-hin­ta on vain tur­valli­nen val­in­ta mut­ta tuskin vaikut­taa kulu­tuk­seen. Tun­nin spot pörssisähkö ohjaisi erit­täin tehokkaasti kulut­ta­jia pesemään esimerkik­si pyykkin­sä tai varsinkin läm­mit­tämään saunan pakkasil­la vain kun tun­nin spot-hin­ta on riit­tävän alhaal­la. Sähkök­i­uas on suures­sakin ker­rostaloa­sun­nos­sa aivan taju­ton syöp­pö, muu­ta­man tun­nin läm­mi­tys ja saunomi­nen yhdessä vas­taa hel­posti 1–2 päivän peruskuormakulutusta.

   Samoin ker­rostalois­sa lotrataan läm­mintä vet­tä suihkuis­sa ja keit­tiössä kun se on kollek­ti­ivises­sa mak­sus­sa eikä kukaan näe tai joudu otta­maan mitään vas­tu­u­ta omas­ta kulu­tuk­ses­ta. Var­maan yksi ain­oi­ta syitä mik­si ker­rostalot eivät pääse tilas­tois­sa niin hyvään ener­giate­hokku­u­teen kuin voisi ver­rat­tuna OKT-asumiseen on tämä vas­tu­un puute ja lämpimän veden kulu­tuk­sen näkymät­tömyys. Tosin meil­lä on niin paljon ihmisiä tot­tunut otta­maan suihkun joka aamu ja sit­ten vielä joka treenin jäl­keen, eli lämpim­iä suihku­ja saate­taan ottaa jopa 2 päivässä, ja sit­ten vielä pahim­mil­laan illal­la saunaan.

   Vastaa

   1. Tarkoitin tun­nin spot-hin­taa ja tule­vaisu­udessa siis 15 min­uutin hintaa.

      Vastaa

   2. Osaatko, Stadist, neu­voa mis­tä saisin tun­nin spot-hin­nal­la tuulisähköä? Ostaisin kyl­lä mieluusti. 

      Nyt ostan Helenin tuulisähköä kiin­teään hintaan.

      Vastaa

   3. Saman tien voisi kieltää lämpimän veden tuomisen asun­toi­hin putkia pitkin. Tietoisu­us ener­gian hin­nas­ta kas­vaisi huimasti kun aina pesey­tymistä varten pitäisi läm­mit­tää vet­tä kat­ti­lal­la ja samal­la kat­sel­la kun eurot vilistävät näytössä.

      Ja sähkömit­tar­it voisi vai­h­taa polet­ti­toimisik­si, tai ehkä nykyaikana pre­paid- tai kän­nykkäsovel­lus­po­h­jaisik­si niin että sähkön käyt­tö olisi aina tietoinen ja harkit­tu teko eikä jotain mikä vaan tapahtuu.

      Vastaa

8. ” Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ain­oak­si sal­li­tuk­si sähkösopimusmuodoksi”

   No eipä siinä ole mitään järkeä, että miljoonat ihmiset kyt­täilemään tun­ti-tun­nil­ta pörssisähkön hin­taa ja veivail­e­vat ter­mostaat­te­ja ylös-alas sen tahdis­sa. Kyl­lä tulee kalli­ik­si, jos las­kee tuolle tuusaamiselle vähänkään hintaa.

   Yhtä vähän on järkeä kytkeä koko maan läm­mi­tysjär­jestelmiä verkkoon, jonkun hakkerin roplattavaksi.

   Vastaa

   1. heh, kyl­lä tuo­hon väli­in mah­tuu var­maankin aika paljon vai­h­toe­hto­ja. jopa innovaatioita.

      Todel­lisu­udessa minus­ta pitäisi esim lähet­tää ylimääräiselle pal­ka­lliselle loma­lle kaik­ki paljon ener­giaa kulut­tavien tehtaiden työn­tek­i­jät sil­loin kun ener­gian hin­ta on tarpeek­si korkeal­la. Joo, tiedän että tämä on käytän­nössä mah­do­ton aja­tus nykysysteemeillä.

      Vastaa

9. “Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.”

   Suomes­sakin tilanne voi johtaa sosi­aaliseen kri­isi­in tänä tal­ve­na, jos ener­gian hin­nat pysyvät kov­ina. Muut­to­tap­piokun­nan van­has­sa omis­tusasun­nos­sa asu­val­la ener­giakus­tan­nuk­set voivat räjähtää käsi­in. Asum­istuen ehto­ja on kehitet­ty niin, että sitä useim­miten enää kuin vuokra-asun­toi­hin. Omakoti­talo­jen asum­istuet ovat keskimäärin vain joitain kym­meniä euroa, ja tulo­ra­ja ylit­tyy eläkeläis­pariskun­nil­la esim. jos saa edes pien­in­tä mah­dol­lista eläket­tä eli taku­ueläket­tä. Siinä tilanteessa kun tulee 1000 €/kk ener­gialasku tältä talvelta, niin aika moni talous on ihan sekaisin. Toimeen­tu­lotues­sakaan ei huomioi­da kuin hiukan sitä, että talvel­la ener­giaa kuluu enem­män kuin kesäl­lä. Sil­loin kun toimeen­tu­lo­tu­ki siir­tyi Kelan hoitoon, ener­gia­menonor­mi oli ensim­mäisenä vuote­na tasan sama kesälle ja talvelle. Talvel­la se oli mon­elle liian pieni ja kesäl­lä aivan liian iso. Mut­ta ei nykyi­nen toimeen­tu­lotuen normikaan taivu siihen, että jol­lain on pörssisähkö, ja jonkun kuun ener­gialasku talvel­la pomp­paa pil­vi­in. Suomes­sa voi olla tänä tal­ve­na kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia koti­talouk­sia ongelmis­sa ener­gialasku­jen kanssa — ilman, että sosi­aal­ituet pelas­ta­vat tilanteesta.

   Kun koro­nan myötä joukkoli­iken­nepalve­lut nyt puut­tuvat vielä mon­es­ta paikas­ta ja autoilukin on kallis­tunut polt­toainei­den hin­to­jen nousun myötä, ja yleinen inflaa­tio huitelee korkeim­mal­la tasol­la vuosi­in, työn­teostakin jää mon­elle vähem­män rahaa käteen. Lop­putu­los voi olla se, että uusis­sa talois­sa asu­vat vauras­tu­vat ja van­hois­sa talois­sa asu­vista osa ajau­tuu taloudel­lisi­in ongelmi­in. Van­hois­sa talois­sa asu­vat ovat Suomes­sa tilas­to­jen mukaan keskimääräistä selvästi use­am­min pienituloisia.

   Vastaa

   1. “tulo­ra­ja ylit­tyy eläkeläis­pariskun­nil­la esim. jos saa edes pien­in­tä mah­dol­lista eläket­tä eli taku­ueläket­tä. Siinä tilanteessa kun tulee 1000 €/kk ”

      Kuinka­han monel­la pien­in­tä mah­dol­lista eläket­tä saaval­la eläkeläis­pariskun­nal­la on pörssi­hin­tainen sähkö­sopimus? Ja jos on, niin kiireen vilkkaa uusi sopimus tilalle, esimerkik­si Oomil­ta kiin­teään hin­taan 7 snt/kWh.

      Vastaa

      1. 7 senttiä/kWh — suus 70 €/MWh, on aika paljon. Pörssi­hin­tainen taitaa tul­la pitkän päälle halvemmaksi.

      2. Eilen juuri uuti­soiti­in kuin­ka yksi sähkön välit­täjäy­htiö jou­tui luop­umaan leik­istä myy­tyään kiin­teähin­taista sähköä liian halvalla…

         Kiin­teähin­tais­ten sähkö­sopimusten aikakausi alkaa tul­la umpeen, ja sähkön­hin­nan val­ta­va vuo­de­naikavai­htelu tulee ole­maan uusi nor­maali. Toki jos sat­tuu ole­maan hyvä sopimus voimas­sa siitä kan­nat­taa naut­tia niin pitkään kuin pystyy — ja toivoa, ettei sähköy­htiö mene nurin tap­pi­ol­la myymis­es­tä. Itse mak­san vielä vuo­den ver­ran sähköstäni 4,5 snt/kWh, Oomia halvem­mal­la perusmaksulla…

      3. “7 senttiä/kWh — suus 70 €/MWh, on aika paljon.”

         Niin on.

         Se on täysin kiin­teä hin­ta otet­tuna *nyt*, ilman mitään aikamääre­itä. Itsel­läni mak­saa sähkö 4,5 snt/kWh ja sopimus on tehty tänä vuon­na (vai­h­doin pörssisähkön pois), tosin hin­ta sisältää osu­uskun­nan alen­nuk­sen. Hin­nat ovat nousseet näköjään hyvin paljon. Mökin mum­moil­la onkin toden­näköisem­min pitem­mät sopimuk­set ja halvem­mat hinnat.

         Ottaen huomioon että sähkön hin­ta käy tänään 25 sentissä/kWh ja pakkas­ta on 26 astet­ta, niin aika hal­paa pitää pörssisähkön olla, vaik­ka mak­saisi sähköstä jopa 7 snt/kWh. Kyl­lä saa pitkään olla ihan ilmais­takin, kos­ka tänään kuluu paljon sähköä. Etenkin kun näin kylmäl­lä sekä ilmaläm­pöpumpun COP las­kee ja läm­mön­tuot­to hiipuu.

         “Pörssi­hin­tainen taitaa tul­la pitkän päälle halvemmaksi.”

         Mut­ta mitä iloa siitä on mökin mumolle, jos ensin menee konkurssi­in ja ehtii kuol­lakin (tai joutua van­hainkoti­in, jos­sa ei itse mak­se­ta sähkölasku­ja), ennen kuin pitkän päälle toteutuu? 

         Halvim­man sähkön saa, kun tekee kuten minä: pitää pörssisähköä sil­loin kun hin­nat ovat alhaal­la ja kun pörssi­hin­nat nousee, vai­h­taa toiseen tuot­teeseen. Näin ei tarvitse seu­ra­ta hin­to­ja joka päivä joka tun­ti, kuten pörssisähkössä*, vaan aina sopimuskau­den lopussa. 

         *) kyl­lä se alku­vuo­den hin­tapi­ikkien kyt­täi­ly alkoi jurp­pi­maan, oli siinä liikaa työtä

      4. “Eilen juuri uuti­soiti­in kuin­ka yksi sähkön välit­täjäy­htiö jou­tui luop­umaan leik­istä myy­tyään kiin­teähin­taista sähköä liian halvalla…”

         Ongel­mana ei liene ollut myymi­nen kiin­teään hin­taan, vaan että myyjä ei oletet­tavasti ollut suo­jan­nut riit­tävän kat­tavasti omia sähkön osto­jaan samo­ja kau­sia vas­taaviksi kuin mitä sopimuk­sia oli­vat tehneet. Jos myy kiin­teän hin­nan sopimuk­sia, pitäisi myyjän tur­vatak­seen selus­tansa ostaa vas­taavasti sähköä itse kiin­teään hin­taan pörssistä suun­nilleen vas­taa­vat ajat kat­taen. Jos myy eteen­päin jatku­vasti niin, että ostaa samat tuot­teet tukku­markki­noil­ta itse halvem­mal­la, ja tyy­tyy vain väli­in jäävään kat­teeseen, toim­inta on pieniriskistä, ja vas­taavasti tuot­tom­ah­dol­lisu­ude­tkin rajau­tu­vat vain siihen kat­teeseen mikä jää kiin­teän myyn­ti­hin­nan ja kiin­teän osto­hin­nan väli­in. Jos myy kiin­teään hin­taan ja ostaa itse vaikka­pa lähin­nä tun­ti­hin­taan, niin myyjä kan­taa hin­tariskin molem­pi­in suun­ti­in: sekä option isoi­hin voit­toi­hin että isoi­hin tap­pi­oi­hin. Se on peliä, jota voi pela­ta, jos on iso omat pääo­mat — mut­ta jos pääo­mat eivät riitä kat­ta­maan tap­pi­oriske­jä, niin kyse on uhkapelistä, jos­sa tap­pi­oriskien real­isoitues­sa voi käy­dä huonos­ti. Ei ole tiedos­sa, moniko sähkön­myyjä on pelan­nut ja pelaa­mas­sa uhkapeliä markkinassa.

10. Kil­pailutet­tu sähkö­sopimus on luokkaa 0,1 €/kWh eli 100€/MWh ja kaukoläm­pö nyt jo läh­es saman ver­ran. Kaukoläm­mite­tyn talon läm­mi­tyk­sen voisi siis samaan hin­taan hoitaa suo­ral­la sähkölämmityksellä.

    Maaläm­pöpumpul­la hyö­ty­suhde on nyky­isil­lä muu­ta­man sadan metrin kaivoil­la noin 3,5 joten jo se on täysin ylivoimainen läm­mön­tuotan­to­ta­pa. Lähi­t­ule­vaisu­udessa porataan 2 — 3 ker­taa syvem­mälle ja sen jäl­keen hyö­ty­suhde on jopa 10 ja sil­loin tilaa kaivoille riit­tää myös tiheäm­min asu­tul­la keskusta-alueella.

    Lisäk­si Helen tuot­taa kaukoläm­möstä 90%(!) fos­si­il­isil­la kun läm­pöpump­pu­jen sähkön saa fos­si­ili­va­paasti tuulimyl­ly­istä, vesivoimas­ta ja ydin­voimas­ta sekä kesäl­lä aurinkopaneeleista.

    Kaukoläm­möl­lä ei ole tule­vaisu­ut­ta, kos­ka Helen on 5 — 10 vuot­ta kehi­tyk­ses­tä jäl­jessä. Siel­lä ei tajut­tu, miten nopeasti tilanne muut­tusi, vaan päädyt­ti­in vain lyp­sämään lehmää. Jät­timäistä maakaa­su­voimalaa ja kah­ta val­tavaa hiilivoimalaa ei het­kessä kor­va­ta tuulivoimal­la ja läm­pöpumpuil­la. Nykyään läm­mi­tyk­sen vuok­si mitään ei kan­na­ta enää polt­taa, vaan ain­ut järkevä keino on sähköl­lä toimi­va läm­pöpump­pu. Kun Helen ei sitä tee, taloy­htiön investoi­vat itse maaläm­pöön ja kaukoläm­pöverkon käyt­täjien määrä hupenee.

    Hele­nil­lä ja Helsingillä olisi voin­ut olla lob­bausvoimaa saa­da tuulivoimalat pääkaupunkiseudun edustalle puo­lus­tusvoimien vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta, mut­ta ketään ei ole tain­nut kiin­nos­taa riittävästi.

    Vastaa

    1. Läm­pöpumput ovat ylivoimainen läm­mön­tuotan­to­ta­pa — täl­lä hetkellä.

       Pitkäl­lä aikavälil­lä sys­teemi­ta­sol­la kiin­teistöko­htaiset läm­pöpumput ovat ongel­ma. Jo nyt on ongel­ma, että talvel­la sähkönku­lu­tus on val­takun­nal­lis­es­ti melkein tuplat kesän kulu­tuk­seen ver­rat­tuna. Eilen, nor­maali­na tal­ven pakkaspäivänä sähkönku­lu­tuk­sen huip­pute­ho nousi 13 gigawat­ti­in, kun vas­taa­vana heinäku­un lauan­taina huip­puku­lu­tus on 8 gigawat­tia. Kaukoläm­mön tuotan­non val­takun­nalli­nen yhteis­te­ho on noin 14 gigawat­tia läm­pöä; tämän kun muut­taa sähkönku­lu­tuk­sek­si tuol­la 3,5 ker­toimel­la, kaiken kaukoläm­mön muut­ta­mi­nen sähkönku­lu­tuk­sek­si vaatisi 4 gigawat­tia lisää sähköte­hoa — samal­la kun kaukoläm­mön yhteis­tuon­tan­tona tuote­tus­ta sähköstä, täl­lä het­kel­lä n. 2 gigawat­tia, joudu­taan luopumaan. 

       Käytän­nössä siis tarvit­taisi­in sel­l­ainen 6–7 gigawat­tia uut­ta, päästötön­tä, toim­intavar­maa sähköte­hoa, jolle ei kuitenkaan olisi käyt­töä kuin talvipakkasil­la. Tämä on taloudel­lis­es­ti aika vaikea haaste, eikä mis­sään tapauk­ses­sa tule onnis­tu­maan mil­lään edullisel­la kiin­teähin­taisel­la sähkö­sopimuk­sel­la. Aurinkovoimaa se ei voi olla, vesivoiman kap­a­siteet­ti alkaa olla käytet­ty, ja tuulivoimas­sa on omat tuotan­non vakau­teen liit­tyvät haas­teen­sa; eilen tuuli mukavasti, viikko sit­ten ei juuri lainkaan. Ydin­voiman bis­nes­logi­ikkaan kesäaikainen maku­ut­ta­mi­nen sopii perin huonosti.

       Jos oikeasti halu­taan jär­jestelmä­ta­sol­la irti polt­toon perus­tu­vas­ta ener­giantuotan­nos­ta, ratkaisu­jen täy­tyy olla kiin­teistöko­htaista, sähkön jalostamiseen perus­tu­vaa läm­pöpump­pua järeämpiä. Ydinkaukoläm­pö pie­nil­lä “vedenkeit­timil­lä” on erit­täin lupaa­va teknolo­gia, samoin kaukoläm­pöverkkoon liitet­tävä geot­er­mi­nen ener­gia. Lisäk­si kaukoläm­pöverkon tasol­la hukkaläm­mön hyö­dyn­tämi­nen mon­en­lai­sista läm­mön­lähteistä (esim. jätevesi) on huo­mat­tavasti taloudel­lisem­paa kuin kiinteistökohtaisesti.

       Vastaa

       1. “Pitkäl­lä aikavälil­lä sys­teemi­ta­sol­la kiin­teistöko­htaiset läm­pöpumput ovat ongel­ma. Jo nyt on ongel­ma, että talvel­la sähkönku­lu­tus on val­takun­nal­lis­es­ti melkein tuplat kesän kulu­tuk­seen verrattuna”

          Läm­pöpumput lisäävät kesäa­jan sähkönku­lu­tus­ta kun niitä käytetään sil­loin jäähdy­tyk­seen eli tasaa­vat sitä kaut­ta kyl­lä sähkönkysyn­nän aiem­paa kuop­paa. Tal­ven hui­pus­sa toki on sit­ten iso piik­ki sähkön kulu­tuk­ses­sa, joka on kyl­lä ongelma.

       2. “Pitkäl­lä aikavälil­lä sys­teemi­ta­sol­la kiin­teistöko­htaiset läm­pöpumput ovat ongel­ma. Jo nyt on ongel­ma, että talvel­la sähkönku­lu­tus on val­takun­nal­lis­es­ti melkein tuplat kesän kulu­tuk­seen verrattuna.”

          Sitäkin voidaan pitää “ongel­mana”, että Hele­nil­lä on täl­läkin het­kel­lä ylläpi­det­tävänä kym­meniä huip­puläm­pövoimaloi­ta, joista isoa osaa ei käytetä ker­taakaan koko vuon­na ja suur­in­ta osaa viikko pari tal­ven kovim­mil­la pakkasil­la. Silti tämän “ongel­man” kanssa on elet­ty ja toki osit­tain siitä syys­tä kaukoläm­pö, jon­ka hin­ta vai­h­tuu kol­men kuukau­den jak­sois­sa, on niin kallista. Paukku­pakkaset kun eivät (onnek­si) kestä sitä kolmea kuukaut­ta vaan useim­min kolme päivää tai jonkin ver­ran yli.

          Nyt nämä huip­puläm­pövoimalat polt­ta­vat pääosin öljyä, mikä sinän­sä on kokon­aisu­u­den kannal­ta har­mi­ton­ta, kos­ka niiden vuosit­tainen käyt­töai­ka on lyhyt. Niiden kor­vaamises­sa ydin­voimaloil­la tuskin on järkeä, oli­vat ne sit­ten suuria, pieniä tai erit­täin pieniä.

          Suh­teel­lisen hyvin ennustet­tavis­sa ole­van sään läm­mi­tyk­seen aiheut­tamista kysyn­täpi­ikeistä pääsee suures­sa määrin eroon käyt­tämäl­lä älykkääm­pää ohjaus­ta, poraa­mal­la syvem­piä läm­pökaivo­ja ja hyö­dyn­tämäl­lä äärel­lisen kokoisia läm­pöakku­ja. Jopa van­han kiv­i­talon seini­in voi varas­toi­da melkoisen määrän läm­pöä. Täl­lä het­kel­lä kaukoläm­mite­tyn talon älykkyys rajoit­tuu muu­ta­man euron ulkoläm­pömit­tarin anta­maan luke­maan ja kol­men pis­teen säätökäyrään.

       3. Eivät ne huip­puläm­pökeskuk­set yllä kovin kalli­ita ole. Kaukoläm­pöverkko on kallis.

       4. tuo
          “Läm­pöpumput lisäävät kesäa­jan sähkönku­lu­tus­ta kun niitä käytetään sil­loin jäähdy­tyk­seen eli tasaa­vat sitä kaut­ta kyl­lä sähkönkysyn­nän aiem­paa kuoppaa. ”

          Ei siihen jäähdy­tyk­seen kyl­lä ihan hirveästi ener­giaa kulu, kun ver­rataan lämmittämiseen.

          Kuumim­pana kesäpäivän ylläpi­det­tävä läm­pöti­laero sisä- ja ulkoil­man välil­lä on ehkä jotain kym­menkun­ta astet­ta, kun taas talvel­la suurin ylläpi­det­tävä läm­pöti­laero sisä- ja ulkoläm­pöti­lan välil­lä on yli 50 astet­ta. Ts. jäähtymis­te­ho seinien läpi & ilman­vai­h­don kaut­ta on viisinker­tainen ver­rat­tuna kesäa­jan lämpenemiseen. 

          Ok, kyl­lähän auringonpaiste tasoit­taa tilan­net­ta, se voi läm­mit­tää mus­tan ulko­seinän 60 asteisek­si, mut­ta sil­loinkin läm­pöti­laero sisä- ja ulkoti­lan välil­lä jää edelleen 40 asteeseen ja tämä kos­kee vain mus­tak­si maalat­tu­ja talo­ja, talon puo­likas­ta ja lähin­nä muu­ta­maa tun­tia keskipäiväl­lä, kun kovat pakkaset voivat jatkua viikon putkeen.

11. Olisi var­maan syytä lopet­taa kaukoläm­möstä luop­u­vien sakot­ta­mi­nen ja antaa pien­taloa­sukkaiden siir­tyä maaläm­pöön. Ei reilua monop­o­li­toim­intaa. Itse mer­iläm­pökin lie­nee siinä ongel­mallista, että se ei sel­l­aise­naan ole riit­tävän läm­mintä kaukoläm­pöverkkoo n. Joudu­taan läm­mit­tämään lisää esim sähköl­lä. Hele­nil­lä on melkoinen ongel­ma kor­va­ta kak­si hiili/kaasuuvoimalaa. Puu ei käy, hiili ja kaa­su fos­si­il­isia, omaa tuuli ener­giaa ei ole jne.

    Vastaa

    1. Helen investoi huo­mat­tavasti tuulivoimaan, mut­ta tuulivoimaloista ei tule läm­pöä vaan sähköä.

       Vastaa

12. “Ei olisi kiva asua sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa”; mut­ta kun Helen määräsi näin, niin oli pakko. Lisäk­si Helen otti sil­loin huo­mat­ta­van suuren ker­ta­mak­sun läm­mi­tyssähkölle tarkoite­tus­ta liityn­nästä. Helsin­gin kaupun­ki eli Helsin­gin ener­gialaitos nyk. Helen määrit­ti sil­loin, että suo­ra sähkö on tämän alueen lämmitysmuoto.
    Kun pien­talomme raken­nu­timme reilun parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, Helenin vaa­timuk­ses­ta taloomme ei siis tehty vesi­pat­tere­i­ta. Jälki­asen­nus nyt maaläm­pöpumpun käytön mah­dol­lis­tamisek­si mak­saisi use­aan ker­taan tuon huo­mat­ta­van suuren ker­ta­mak­sun verran.
    Pieni lohdu­tus on, että omakoti­talos­sa saa asen­nut­taa ilmaläm­pöpumpun ilman mitään byrokratiaa.
    Joten monop­o­li (Helsin­gin kaupun­ki) tekee virheitä, ja vas­tu­un eli raha­laskun mak­saa ala­mainen eli kuntalainen.

    Vastaa

    1. Mis­sähän täläi­nen “pakkosähköläm­mit­teinen talo” sijait­see. En usko koko tari­naan, kos­ka ei Heleil­lä ole moista valtaa.

       Vastaa

       1. Kom­men­toi­ja viitan­nee siihen, että Helen ei antanut omakoti­talon liit­tyä kaukoläm­pöön. Sel­l­aisia kohtei­ta Suomes­sa on paljon, jois­sa kaukoläm­pöverkko on men­nyt läheltä, mut­ta liit­tymis­mah­dol­lisu­ut­ta ei ole annet­tu. Tai on voitu antaa, mut­ta vaikka­pa usei­den kym­me­nien tuhan­sien lisä­mak­sus­ta. Pari vuosikym­men­tä sit­ten läm­pöpumput oli­vat vielä niin huono­ja, että jos ei öljyyn halun­nut ja kaukoläm­pöön ei annet­tu liit­tyä, käytän­nössä tehti­in sit­ten suo­ran sähkön taloja.

       2. Näin jäl­keen päin ajatellen pien­talo­jen liit­tämisessä kaukoläm­pöön ei ollut järkeä. Se on parhaim­mil­laan ker­rostalo­jen läm­mi­tys­muo­tona. Kaukoläm­pöverkos­ta 30 % palvelee pien­talo­ja, joiden osu­us kaukoläm­mön enr­gias­ta on kolme pros­ent­tia. Verkon kus­tan­nus siis kym­menker­tainen. Jos liit­tymä­mak­su on ollut kym­meniä tuhan­sia euro­ja, se johtuu var­maankin siitä, että verkon vetämi­nen pien­taloon makoi niin paljon.

       3. Palaa­mal­la 1980-luvun alku­vu­osi­in tämä nyk. Helenin määrit­te­lykart­ta kyl­lä löytyy.

13. Porakaivon sijaan talot voisi­vat pumpa­ta läm­pöä siitä viileäm­mästä kaukoläm­pövedestä. Sit­ten olisi helpom­paa pumpa­ta läm­pöä siihen samaan veteen. 

    Tämä on var­mankin suun­nilleen sama idea kuin “las­ke­taan läm­pätilo­ja kaukoläm­pöverkos­sa”, mut­ta vain parempi.

    Vastaa

    1. Voisi olla järkevää viilen­tää kaukoläm­mön palu­u­vet­ta läm­pöpumpuil­laz, mut­ta se ei ole tietenkään ilmaista energiaa.

       Vastaa

14. olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ain­oak­si sal­li­tuk­si sähkösopimusmuodoksi

    Kai nyt kulut­ta­jal­la pitää halutes­saan olla mah­dol­lisu­us halutes­saan mak­saa vaku­u­tuk­ses­ta hin­nan­nousua vastaan?

    Vastaa

    1. Sen vaku­u­tuk­sen nimi on kiin­teähin­tainen määräaikainen sähkö­sopimus, jol­laisia mon­et omako­tisähköläm­mit­täjät solmivat.

       Vastaa

       1. OKT-sähköläm­mit­täjät tietysti asia erik­seen, mut­ta kyl­lä yleisem­mäl­lä tasol­la kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä jos ihmisil­lä olisi tun­nin spot pörssisähkö ja omaa kulu­tus­ta sit­ten säädeltäisi­in sen hin­nan mukana. Käytän­nössähän sääte­ly menisi jok­seenkin niin että hin­nan ollessa korkeal­la ihmiset rajoit­taisi­vat kulu­tus­taan, ja sit­ten hin­nan ollessa mata­lampi (~sopi­va) ei tehtäisi juuri mitään. Jos täl­lä tavoin saadaan kulu­tushuip­pu­ja loiven­net­tua niin sil­loin myöskään näin suuria hin­tapi­ikke­jä ei syn­ny, tästä hyö­tyvät kaik­ki, sekä sähköläm­mit­täjä että muut sähkönkäyt­täjät. Lisäk­si ei pörssisähkö ole sähköläm­mit­täjällekään nyt niin val­ta­van huono, ei se talo jäädy jos pahim­man hin­tapi­ikin aikana läm­mit­tää vain puo­let tai 1/3 ajas­ta. Näis­säkin pörssisähkön tun­nin spot-hin­nan piikeis­sä korkein hin­ta ajoit­tuu aina välille klo 8–20, suurin piirtein. Sit­ten jos on päiväl­lä töis­sä niin tarvi­iko sen talonkaan olla +20 Celsius-astetta?

       2. R.Silfverberg, juuri siihen viit­tasin ja juuri sen Osmo halusi kieltää.

       3. Ossi Saare­so­ja:

          Mä olen samaa mieltä että jät­täkää mei­dät van­hois­sa sähköläm­mit­tei­sis­sä ok-talois­sa asu­vat rauhaan, ja antakaa mei­dän jatkaa sähkön ostamista kiin­teähin­taisil­la sopimuksilla.

       4. Ymmär­rät kai, että kiin­teähin­ti­nen sopimus tulee pitkäl­lä ikavälil­lä kallim­mak­si kuin pörssisähkö, kos­ka eivät sähkölaitok­set sitä tap­pi­ol­lisek­si hin­noit­tele eikä siinä voi/kannata säästää korkeina sähkön hin­nanaikoina, mikä sekn ote­tan hin­nas­sa huomioon.

       5. kiin­teähin­ti­nen sopimus tulee pitkäl­lä ikavälil­lä kallim­mak­si kuin pörssisähkö

          Toisaal­ta, myös esim koti­vaku­u­tus odotusar­vois­es­ti mak­saa pitkäl­lä aikavälil­lä enem­män kuin kor­vaa (tai muuten vaku­u­tusy­htiö tek­isi sen myyn­nil­lä per­snet­toa). Silti min­ul­lakin on kotivakuutus.

          Voisin kyl­lä itse silti harki­ta pörssisähköä, jos talony­htiössä olisi etäluet­ta­va mit­tari. Silti antaisin kyl­lä muiden päät­tää oikean tas­apain­on riskien ja säästö­jen välil­lä. Joillekin kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tur­va voi olla arvokkaampi kuin pörssisähkön keskimääräi­nen halpuus.

    2. Ymmär­rät kai Ode että sähköläm­mi­tys kulut­taa sitä sähköä lähin­nä talvel­la kun pörssisähkö on yleen­sä kalleim­mil­laan. Vaan paskat siitä, köy­hät voivat lentää etelään talveksi?

       Vastaa

       1. Fidel,
          Pidätkö sähkölaitok­sia aivan hölmöinä?

       2. Voisin hyvin kuvitel­la sähkölaitok­sen myymässä “sähköläm­mi­tys palvelu­na” ‑tuotet­ta, jos­sa sähkölaitos ottaa sähköläm­mi­tyk­sen omaan suo­raan etäo­h­jauk­seen ja vas­taavasti tar­joaa kohtu­uhin­taista kiin­teää hin­noit­telua. Välit­tömästi jopa sekun­nin mur­to-osis­sa sää­tyvä kuor­mi­tus olisi arvokas lisäe­tu sähköverkon tasoit­tamiseen, ja etenkin jos jär­jestelmään liit­tyy minkään­laisia läm­min­vesi­varaa­jia oli kyse sit­ten läm­mi­tyk­ses­tä tai vain lämpimästä käyt­tövedestä, jär­jestelmän läm­pö­mas­sa riit­tää hyvin vaik­ka läm­mi­tys­te­ho heit­telisi vuorokau­den mit­taan merkittävästikin.

15. Polt­toöljyn hin­ta tänään 10,5 Snt/kWh
    Sähkön pörssi­hin­ta asi­akkaalle 108,0 snt/kWh

    Kesti het­ken ennenkuin tajusin, että sähkön hin­tapi­ik­ki on yli kymme­nen ker­taa öljyn hin­ta. Sit­ten kat­soin, että keskiar­vol­laan se on ollut kolme ker­taa kalliimpaa.

    Juo­mavesi ja läm­mi­ty­sen­er­gia pitää hoitaa kommunismilla.

    Vastaa

    1. > Juo­mavesi ja läm­mi­ty­sen­er­gia pitää hoitaa kommunismilla.

       Olen ollut ymmärtävänäni, jot­ta kom­mu­nis­mil­la asioiden hoit­a­mi­nen johtaa melkoiseen tuhlaukseen. 

       Luon­nol­liset monop­o­lit on hyvä ja viisas­ta pitää julkises­sa omis­tuk­ses­sa, mut­ta niis­säkin on syytä varoa kom­mu­nis­mia siinä muo­dos­sa kuin sitä on reaal­i­maail­mas­sa tupat­tu toteut­ta­maan. Siis sel­l­aista keskusjo­htoista komitea­su­un­nitel­tua taloudenpitoa.

       Vastaa

    2. Kom­mu­nis­mil­la? Tarkoi­tat siis sään­nöste­lyä ja jonottamista?

       Vastaa

       1. “Kom­mu­nis­mil­la? Tarkoi­tat siis sään­nöste­lyä ja jonottamista?”

          1,50 / kWh hin­ta on sel­l­ainen, että sähköy­htiöt nau­raa par­taansa eikä halua tehdä asialle mitään. Se on niille niin kovaa bisnestä, kun hin­ta on käsit­tämät­tömäl­lä tasolla.

          Tilanne on Suomes­sa se, että koti­i­in toimitet­tu polt­toöljy tuot­taa itse gen­er­aat­toris­sa ener­giaa noin 25 snt/kWh. Tästä jos ottaa vielä toisen moko­man tal­teen läm­pönä, niin hin­ta tip­puu öljyl­lä tuonne 12,5 snt /kWh.

          Polt­to­moot­tori­in perus­tu­van var­avoimalan tuot­ta­man ener­gian hin­ta kun on tuo, niin sen ylit­tävää markki­nahin­taa ei kap­i­tal­is­tises­sa jär­jestelmässä peri­aat­teessa voi olla ole­mas­sa. Näitä män­tä­moot­tor­e­i­ta kun on maa täyn­nä var­avoimaloina, mut­ta kap­i­tal­isti­nen jär­jestelmä ei niitä käyn­nistä. Oman taloni lähet­tyvil­lä näitä var­avoimaloi­ta on kuusi ja kaik­ki seisoo, vaik­ka jokainen yksikkö tuot­taisi rahaa.

          Tilanne, jos­sa on selkeästi tar­jol­la merkit­täviä määriä rahaa ja sitä ei ote­ta on kyse joko monop­o­lista tai kartel­lista. Markki­na­t­alout­ta tämä ei ole. 

          Meil­lä on saatu aikaan tilanne, jos­sa jokaises­sa kaup­pakeskuk­ses­sa on kun­non markki­na­t­alouden sään­tö­jen mukaises­ti ainakin neljä feis­saria markki­noimas­sa sähkö­sopimuk­sia ja samal­la sähkön tuotan­to on markki­navoimien ulkopuolella. 

          Meil­lä oli vielä ennen Vihrei­den val­taa toimi­vat sähkö­markki­nat. Sit­ten siir­toverkko annet­ti­in ulko­maalaiselle yrit­täjälle ja sähkö meni pörssi­in. Kyl­lä siitä var­maan joku hyö­tyy, mut­ta ei se kansalainen ole. Yhtei­somis­ta­ju­us täl­laises­sa asi­as­sa on ihan perustel­tua ja toimivaa. 

          Nyt tästä tilanteesta taitaa hyö­tyä ain­oas­taan raken­nuskone­vuokraamot. Var­maan jatkos­sakin on aina talvel­la gen­er­aat­tor­eille ja löpöläm­mit­timille kysyn­tää, kun pitää saa­da sähköau­tot ladat­tua ja maaläm­pöä ei ole varaa tuot­taa ostosähköllä.

          Nyt on sit­ten jo niin poikkeuk­selli­nen tilanne, että pump­puben­sa hin­taan 2 euroa / litra tuot­taa ihan koti­ag­grikaatil­la halvem­paa sähköä, mitä sähköy­htiö myy. Näis­sä menee hyö­ty­suhde noin 25% luokkaan, joten litrasta saa noin 2,5 kWh eli hin­ta jää ihan kodin perus ben­sa-agrikaatil­lakin noin 80 snt/kWh, joten täl­läi­nen kan­nat­taa lait­taa pyörimään, jos lataa esim. sähköau­toa tai läm­mit­tää maalämmöllä. 

          Tes­lal­la ajami­nen on muuten pelkässä sähkössä täl­lä het­kel­lä 26,55 euroa / 100 km. Lin­ja-auto menee huo­mat­tavasti halvem­mal­la. Siis siten, että sin­ul­la on itsel­läsi se diesel­moot­to­ril­la varustet­tu lin­ja-auto ja ajat sil­lä työmatkasi.

       2. Ehkä se on kom­mu­nis­mia, että tuulivoimaloi­ta ei ole saatu lobat­tua pääkaupunkiseudun edustalle ohi puo­lus­tusvoimien vas­tus­tuk­sen. Kööpen­ham­i­nan edustal­la pro­pel­lit pyörivät täl­läkin het­kel­lä, toki siel­lä Venäjäkin on hie­man kauempana.

          Nyt tuulivoimaka­p­a­siteet­ti raken­netaan Pohjois-Poh­jan­maalle ja sieltä siir­tolin­jat etelään. No, saa­vat­pa­han paikalliset verora­ho­ja muus­sakin muo­dos­sa kuin val­tiono­suuk­sien tasauk­se­na ja oppi­vat sitä kaut­ta tykkäämään myös tuulimyllyistä.

       3. Tan­s­ka kuu­luu Natoon. Sik­si tuulivoimaa voi r4akentaa merelle pääkaupun­gin edustalle.
          Sinän­sä tuulivoimaa kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä tuulee. Län­sir­an­nikko on paras­ta seutua.

       4. Osmo mainit­sit kom­ment­tis­sasi 8.12.2021 että
          “Tan­s­ka kuu­luu Natoon ja sik­si tuulivoimaa voi rak­en­taa merelle Kööpen­ham­i­nan edustalle”

          Sinän­sä tuulivoima on kau­palli­nen han­ke ennem­min kuin maan­puo­lus­tuk­selli­nen kysymys . Ymmär­rän että puo­lus­tusvoimat eripuo­lil­la maail­maa voivat vaikut­taa mihin päin maa­ta voi sijoit­taa eri­laisia iso­ja raken­nuk­sia ja mis­sä päin voi esim lentää siviililentokoneet. 

          Voitko täs­men­tää miten Tan­skan NATO jäsenyys liityy tuulivoiman rak­en­tamiseen Kööpen­ham­i­nan rannikolle?

       5. Voitko täs­men­tää miten Tan­skan NATO jäsenyys liityy tuulivoiman rak­en­tamiseen Kööpen­ham­i­nan rannikolle?

          Naton ilmavalvon­ta perus­tuu satel­li­it­tei­hin, joten tuulivoimille arat tutkat ovat vain sivuroolissa.

16. Mis­tähän sähköau­to­jen tarvit­se­ma sähkö on tarkoi­tus ottaa, jos sähkö lop­puu kesken jo ennen sähköautosiirtymää? 

    Meil­lä saa sen­tään vielä rak­en­taa ydin­voimaa, mut­ta ei se paljoa auta, jos ollaan samas­sa sähköverkos­sa Sak­san kanssa.

    Vastaa

17. “Muuten olen sitä mieltä, että pörssisähkö pitäisi säätää ain­oak­si sal­li­tuk­si sähkö­sopimus­muodok­si”. Harv­inaisen jär­jetön aivopieru jopa Vihreäl­lä asteikolla.

    Vastaa

18. Hei, ei hait­taa ener­gian hin­nan nousu.sijoitukset öljyyn,kaasuun ja sähköen­er­giaa tuot­tavi­in pörssiosakkeisi­in anta­vat huimat tuotot.suurin osa tääl­läkin ruikut­tavista on tyh­mää porukkaa ja tun­tuu muutenkin elävän lähin­nä kädestä suuhun.

    Vastaa

19. Sähköon pörssi­hin­nan uuti­soin­ti on niin lyhyesti ker­rtot­tua, että varsin mon­imutkainen asia uno­htuu täysin tai ainakin jää ymmärtämättä.

    Ensin­näkin 2020-luvun sähkö­markki­na on täysin eri­lainen kuin 2000-luvun alun.
    Ensin­näkin kulu­tus ei ole kovin hel­posti ennustet­tavis­sa enää läm­pöti­las­ta ja teol­lisu­u­den vuoroista. Siir­toy­hteyk­siä on osin lisät­ty, osin siel­lä on kapeikko­ja, joten hin­nan määräy­tymi­nen markki­noil­la on myös monimutkaista.

    Sähkön hin­taa määritel­lään pörssisähkön osalta johdan­nais­markkionoil­la, sähkö­fu­tu­ureil­la, jot­ka ovat varsin mon­imutkainen sijoi­tusvä­line. Niiden käyt­töä vaikut­taa hin­taan ja tuot­toi­hin joskus yllättävätikin.

    Paikalli­nen erikoisu­us on OL3:n tois­tu­vat viivästymiset, osa tuot­ta­jista varau­tui sen valmis­tu­misen tuo­maan perusvoiman tar­jon­taan hie­man etunojassa.

    Sit­ten on poli­it­ti­nen tilanne. Koron­a­pan­demia aiheut­ti mas­si­ivisen maakaa­sun ja öljyn yli­tar­jon­nan, jol­loin fos­si­ilis­ten polt­toainei­den hin­ta rom­ahti. Nyt kun palat­tu nor­maali­in, tuot­ta­ja­maat otta­vat omansa takaisin. Venäjä myös ymmärtää, että sil­lä on vai­h­teek­si ylem­pi käsi hanas­sa ja riip­pu­vu­us hei­dän tuotan­nos­taan vähe­nee ja samal­la Venäjän vien­ti­t­u­lot ovat vaarassa.

    Näi­den perusasioiden uno­ht­a­mi­nen tekee kesksutelus­ta vähän vinoa. Päästöoikeukssien hin­ta on paljon yksioikoisem­pi viholli­nen, mut­ta se ei ole isoin asia. Sen sijaan ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­mat sään ääri-ilmöt kyl­lä vaikut­ta­vat kokonaisuuteen. 

    Pörssisähkön myymisessä kulut­ta­jan­suo­ja on vähän niin ja näin, osa ymmärtää hin­nan vai­htelun, osa ei.

    Lyhyesti asi­aa ei voi ker­toa. Se on mon­imutkainen. Joten hyvää polt­toainet­ta on tar­jol­la helpo­ja ratkaisu­ja tar­joav­ille. Toiv­otaan pitkäjän­teisyyt­tä ener­giapoli­ti­ikan päättäjille.

    Vastaa

    1. Pörssisähkön hin­ta ei määräy­dy fuu­tu­urien ym johdan­nais­ten kaut­ta vaan huu­tokau­pas­sa ker­ran vuorokaudessa. Johdan­naisil­la suo­jaudu­taan hin­nan vaihtelulta.

       Vastaa

       1. Kyl­lä pörssisähkön hin­ta määräy­tyy keskeis­es­ti futu­urien yms. johdan­nais­ten kaut­ta. Pörssisähkö on ain­oi­ta pörssi­tuot­tei­ta, jois­sa on ajalli­nen lunas­tusvelvol­lisu­us. Siinä, mis­sä osake­jo­hdan­naisia voi roikot­taa vuosikau­si­akia, sähköpörssi­jo­hdan­naiset laukea­vat käsi­in sinä tunti­na kun ne pitää käyt­tää. Jos sähkö­markki­naos­a­puoli jät­tää oste­tun sähkön käyt­tämät­tä, seu­raa sank­tiomak­sut — joiden takia yli­jäämästä pitää mielel­lään päästä eroon etukä­teen. Jos taas oste­tut johdan­naiset eivät riitä jollekin tun­nille, pitää ostaa sähköä tarvit­tavalle tun­nille lisää. Kaup­pa ei lopu day-a-head hin­toi­hin, jot­ka ovat mon­en pörssisähkö­sopimuk­sen perus­tana, vaan sen jäl­keen käy­dään vielä paljon kaup­paa lähempänä kulu­tus­ta, ja viime vai­heessa vielä mil­tei reaali­aikaises­ti kulu­tuk­sen kanssakin — kos­ka sähkön tuotan­non ja kulu­tuk­sen pitää olla tas­apain­os­sa koko ajan — eikä minään tunti­na saa tul­la yhtäkkiä vaik­ka Olk­ilu­odon ydin­voimalan kokoista vajet­ta kulu­tuk­seen näh­den suh­teessa sähköpörssistä etukä­teen ostet­tuun määrään.

          Sähköpörssi­jo­hdan­nais­po­si­tiot vaikut­ta­vat hyvinkin paljon ker­ran vuorokaudessa käytävien huu­tokaup­po­jen hin­toi­hin. Johdan­naisil­la voi toki suo­jau­tu­akin hin­nan vai­hteluil­ta, mut­ta kyl­lä niil­lä voi yrit­tää tehdä voit­toakin, ja sähköpörssien johdan­naisil­la myös käy­dään kaup­paa tähdäten arvon­nousui­hin siinä, mis­sä muis­sakin pörsseissä.

20. Min­ul­la on Helen OY:n kanssa sopimus, jon­ka mukaan Helen toimit­taa min­ulle tuulisähköä 0.08€/kWh ihan riip­pumat­ta pörssisähkön hin­nas­ta. Sinän­sä sähkön hin­nal­la ei ker­rostalos­sa ole merk­i­tys­tä kovin paljon, kos­ka sähköä kuluu 3,4kWh päivässä. 

    En ymmär­rä mik­si sähkön hin­nan nousus­ta mon­et pitävät kovaa meteliä.

    Vastaa

    1. “Min­ul­la on Helen OY:n kanssa sopimus, jon­ka mukaan Helen toimit­taa min­ulle tuulisähköä 0.08€/kWh ihan riip­pumat­ta pörssisähkön hin­nas­ta. Sinän­sä sähkön hin­nal­la ei ker­rostalos­sa ole merk­i­tys­tä kovin paljon, kos­ka sähköä kuluu 3,4kWh päivässä. ”

       Kulunee enem­män, mut­ta lop­ut eivät tule asun­non lasku­un, vaan mm. läm­mi­tyk­seen ja yhteis­ten tilo­jen valais­tuk­seen, auto­jen lohkoläm­mi­tyk­seen, toisi­naan ilman­vai­h­toonkin yms. kulu­va ener­gia veloite­taan tyyp­il­lis­es­ti taloy­htiöltä ja esim. katu­val­o­jen sähkön osalta kunnal­ta, jol­loin asun­non sähkölaskus­sa näkyy suo­raan vain osa asun­toon liit­tyvästä energiankulutuksesta.

       Vastaa

    2. “Min­ul­la on Helen OY:n kanssa sopimus, jon­ka mukaan Helen toimit­taa min­ulle tuulisähköä 0.08€/kWh”
       Mitenkäs sit­ten, jos on ihan tyyn­tä. Katkeaako sähköt? Ei tietenkään, kos­ka ei se sähkö ole tuulisähköä muutenkaan. Sin­ua hui­jataan mak­samaan ylihintaa. 😉

       Vastaa

    3. En ymmär­rä mik­si sähkön hin­nan nousus­ta mon­et pitävät kovaa meteliä.

       Minä ymmär­rän. Toimit­ta­jille help­po kohu-uuti­sai­he, voi samal­la har­joitel­la ala-asteen matem­ati­ikkataito­ja laskeskele­mal­la eri­laisia kauhuku­vat­a­pauk­sia tule­vista jät­tisähkölaskuista. Eilenkin oli ylen uuti­sis­sa otsikoitu miten nyt pitää varautua hir­musähkölasku­un lähikuukausien. aikana . Vas­ta jutun lop­pu­osas­sa tuoti­in esille, että tämä kos­kee vain pien­tä pros­ent­tia talouk­sista, lähin­nä sähköläm­mit­teisiä pörssisähkön valin­nei­ta jot­ka var­maan tietävät hin­nan vai­hteluriskin muutenkin. Ainakin nyt tästä eteenpäin…

       Vastaa

       1. Kos­kee tuo myös fir­mo­ja. Vähin­täänkin kym­meniä yri­tyk­siä men­nee lähi­aikoina nurin korkean sähkön hin­nan takia. Voi men­nä enemmänkin.

          Koti­talouk­sista suurim­mis­sa vaikeuk­sis­sa ovat sel­l­aiset pien­i­t­u­loiset omakoti­taloa­su­jat, jot­ka eivät ole oikeutet­tu­ja yleen­sä Kelan asum­is­tuki­in. Toimeen­tu­lo­tukea saa omakoti­taloi­hin yleen­sä huo­mat­tavasti lievem­min tulo­rajoin kuin mitä on asum­istues­sa, joten toimeen­tu­lotuen puolelta saat­taa osa koti­talouk­sista saa­da apua ener­gia­menoi­hin­sa, jos tajuaa sitä tukea hakea.

21. Okt-asu­jana teen kiin­teähin­taisia sopimuk­sia 1/2/3v tilanteesta riip­puen. Välil­lä men­nään tois­taisek­si voimas­saolevil­la, jos määaikaiset kalli­ita. Syynä on kulu­tuk­sen rakenne ja bud­je­toitavu­us. Läm­pöpumpuista huoli­mat­ta kulu­tus pain­ot­tuu voimakkaasti lokaku­us­ta huhtiku­uhun välille, jol­loin pörssisähkö on kallista.

    Kesämök­ki sen sijaan on pörssisähkössä, joka on hal­paa toukoku­us­ta syysku­ulle. Talvel­la mök­ki on kylmänä. 

    Pörssisähkön, aurinkosähkön ja tuulisähkönkin ongel­ma on se, että ovat saatavil­la ja halpo­ja sil­loin, kun niille ei oikein ole tarvet­ta. Mas­si­ivi­nen sähkön varas­toin­ti edel­lyt­täisi sään­nöstelyal­tai­ta ja pumppuvoimaloita. 

    Helen on noil­la läm­pöpump­pu­voimaloil­laan siir­tymässä sähkön tuot­ta­jas­ta kulut­ta­jaksin. Pump­pu­voimalas­sa tarvi­taan 1 yksikkö sähköä tuot­ta­maan 3 läm­pöä. Mitähän tuokin vaikut­taa sähkö­markki­noi­hin talvel­la, kun CHP-voimaloiden sähkön­tuotan­to muut­tuu kulu­tuk­sek­si?? Tarvi­taan ytimien halka­isuen­er­giaa suuria määriä lisää.

    Vastaa

22. [B]Soininvaara[\B]
    “Ymmär­rät kai, että kiin­teähin­ti­nen sopimus tulee pitkäl­lä ikavälil­lä kallim­mak­si kuin pörssisähkö, kos­ka eivät sähkölaitok­set sitä tap­pi­ol­lisek­si hin­noit­tele eikä siinä voi/kannata säästää korkeina sähkön hin­nanaikoina, mikä sekn ote­tan hin­nas­sa huomioon.”

    Se kiin­teähin­taisen edullisu­us riip­pu kaiketi tuurista mut­ta edullisimpia sopimuk­sia saa yleen­sä solmit­tua kevääl­lä tai kesäl­lä kun vet­tä vir­taa paljon tur­bi­ineis­sa. Mul­la esim yösähkö 4 cnt/kWh eikä päiväsähkökään juuri kovempi

    Raken­nuk­ses­sa pitää olla aika paljon “älyä” sisään­raken­net­tuna jot­ta pörssisähkö kannattaa.

    Vastaa

    1. On sähkö­fir­man hom­ma hal­li­ta tuot­teen­sa ja niiden hin­noit­telu. Okt-asu­jana otan sit­ten näke­mys­tä noil­la kiin­teil­lä sopimuk­sil­la tai tois­taisek­si voimas­sa. Pörssisähkö on tukku­markki­na­toim­i­jan ja kesämökkiläisen tuote.

       Aikasi­ir­to­tuot­teet ovat itsel­leni kan­nat­ta­mat­to­mia. Sähköä pitää kulua 14000 kWh vuodessa, ennenkuin kan­nat­taa ver­rat­tuna yleis­si­ir­toon. Näin ainakin Stadissa.

       Vastaa

23. [B]Arkkitehti[/B]

    “Voisin hyvin kuvitel­la sähkölaitok­sen myymässä “sähköläm­mi­tys palvelu­na” ‑tuotet­ta, jos­sa sähkölaitos ottaa sähköläm­mi­tyk­sen omaan suo­raan etäo­h­jauk­seen ja vas­taavasti tar­joaa kohtu­uhin­taista kiin­teää hinnoittelua.”

    Tämä palvelu on ollut ole­mas­sa var­maan vuodes­ta miek­ka ja kirves. Sitä kut­su­taan aikasähkök­si tai yösähkök­si. Verkon ylläpi­dos­ta vas­taa­va yhtiö määrää mil­loin aikasähkö­tar­if­fi menee päälle ja alkaa syöt­tää sähköä läm­min­vesi- tms varaa­jille. Nyky­isin se on ajastet­tu eri raken­nuk­sis­sa eri viikon­päivänä alka­maan klo 22, 23 tai 00 jot­ta ei syn­ty­isi yhtaikaisia kuormapi­ikke­jä. Tämä sys­tee­mi on siis sähkölaitok­sille ihan riit­tävä, mut­ta voi olla että tule­vaisu­udessa kun sähköau­tot yleistyvät, että aikavai­htelua joudu­taan säätämään älykkäimil­lä lait­teil­la kuin taval­lisil­la kellokytkinreleillä.

    Vastaa

24. > On jär­ke­vää ot­taa läm­pö talteen

    Talout­ta ei saa jär­jel­lä ohja­ta vaan hin­nal­la. Yhteiskun­nan on toimit­ta­va ihmistä varten, ei pien­tä «järke­vien eliittiä».

    Ei ole mitenkään mah­dol­lista tehdä «teknolo­gialoikkaa», hypätä yhden kehi­tys­sukupol­ven yli ja siir­tyä suo­raan «tule­vaisu­u­den unelmayhteiskuntaan».

    > pörs­si­säh­kö pi­täi­si sää­tää ainoaksi
    > sal­li­tuk­si sähkösopimusmuodoksi

    Tuo on hyvä aja­tus. Se vaatii rin­nalle futuurimarkkinat.

    – Nykyti­lanne on se, että rautate­hdas lopet­taa tuotan­ton­sa sik­si aikaa, kun duu­nari käy saunas­sa. Täl­lä menol­la ei ennen pitkää ole rautate­hdas­ta eikä duu­nar­ia. Onhan lop­putu­los tietenkin ekologi­nen, toki.
    – Suurim­mal­la osal­la kulut­ta­jia ei ole mitään valmiuk­sia käyt­tää pörssisähköä arkielämässä.
    – Tuleeko «tarve» pörssisähkön pakot­tamiseen suuril­ta sähköy­htiöiltä. Niin kauan kuin meni hyvin, kerät­ti­in voitot omaan tasku­un, nyt kun ei oikein hom­ma kan­na­ta, huude­taan val­tio­ta mak­sat­ta­maan tap­pi­ot kulut­ta­jan kukkarosta.

    Jot­ta futu­uri­markki­nat, kulut­ta­jan pörssisähkö, oli­si­vat toimi­vat, pitäisi jokaisen kulut­ta­jan pystyä toim­i­maan markki­noil­la sekä osta­jana, että myyjänä. Vero­tuk­sel­la on käytän­nössä estet­ty kulut­ta­jan «tien­aami­nen» sähkön myyn­nil­lä, minkä tekee futu­uri­markki­noista toim­i­mat­tomat ja siirtää (pörssisähkön) tap­pi­ot kulut­ta­jille ja voitot isoille firmoille.

    – On vain po­liit­tis­ta re­to­riik­kaa pu­hua ku­lut­ta­jan pörs­si­säh­kös­tä, jos hä­nen sal­li­taan toi­mia tuos­sa pörs­sis­sä vain ostajana.

    Jos itse halu­aisin läm­mit­tää saunaa kolme tun­tia, olisin valmis mak­samaan hie­man pre­emio­ta kol­men tun­nin futu­urista, jol­la luk­it­sisin sähkön hin­nan saunomisen ajak­si. Merkit­tävä osa kulu­tuk­ses­tani voisi hyvinkin olla min­u­ut­tisähkön varas­sa, tietokone sit­ten kyt­kee eri lait­tei­ta päälle ja pois; samoin kuin hoitelee futu­urikau­pat saunan kiukaalle.

    Niin­hän valmiusti­las­sa seiso­van hiilivoimalankin tuot­to tulee futu­uri­markki­noil­ta, ei hiilen polt­tamis­es­ta. Nor­maali­olois­sa sen tuot­to tulee siitä, että se toimii sähkö­fu­tu­urien «viime käden takaa­jana»; jokainen voimala aina omaan mak­sim­i­tuotan­toon­sa asti. Viime käden takaa­jal­la menee hyvin niin kauan kuin voimalaa ei tarvitse käyn­nistää. Käyn­nistämis­es­tä alka­vat kus­tan­nuk­set juos­ta: voimala on huonos­ti johdet­tu, jos se joutuu käyn­nistämään itsensä.

    Jos hiilivoimala ei toi­mi akti­ivis­es­ti futu­urien markki­noil­la, joku muu tekee tämän sen puoles­ta: hiilivoimala kär­sii jatku­vista tap­pi­oista, kun taas voitot menevät sen «jonkun muun» tasku­un. — Kään­teinen Mankala-ilmiö?

    Vastaa

25. Ihan mie­lenki­in­nos­ta. Maail­man suurin ydin­voimala käyn­nistyi eilen ja se nos­ti suomen omavaraisek­si ener­gian suhteen.

    Sähkön pörssi­hin­nois­sa ei asi­aan pere­htymätön maal­likko huo­man­nut mitään muu­tos­ta. Edelleen sähköau­to kan­nat­taa lada­ta diesel­moot­to­ril­la tehdyl­lä sähköllä.

    Vastaa

    1. Olk­ilu­odon kol­man ydin­voimala kyl­lä käyn­nistyi, mut­ta se ei kyl­lä tuo­ta sähköä ennen kuin kuukau­den päästä.

       Vastaa

       1. Itse asi­as­sa eilen Teol­lisu­u­den voiman edus­ta­ja tote­si Ylen Ykkösaa­mus­sa että kestää vielä kesäku­uhun, ensi vuo­teen, asti kunnes Olk­ilu­o­to 3 on kokon­aan val­takun­nan verkossa.

       2. Olkiluoto_3:n sähkön­tuotan­to on rajoitet­tu Stuk:n luvas­sa noin 80 MW tehoon eli 5 % maksimista.
          Kun OL3 saa ylit­tää 5 % , niin sil­loin OL3 liit­tyy tuot­ta­maan sähköä yleiseen sähköverkkoon (Fin­grid, Suomen val­tio onneksi).
          Täl­löin kul­loisenkin tehon näkee paikasta
          https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3/ol3ennusteet.html
          ja tulos­sa ole­vat teholuke­mat graafis­es­ta käyrästä.
          Jyrkät alaspu­do­tuk­set tulk­it­sen ole­van ns. pika­sulku­ti­lantei­den teste­jä eri sähköte­hon tasoilla.