600 päivää koronakirjoittelua (3) Huhtikuu 2020

 

Huhtiku­us­sa koron­aan sairas­tunei­ta rek­isteröi­ti­in 3 577 ja kuollei­ta 194. Kuolleet oli­vat val­taosin van­hus­ten hoivako­tien asukkai­ta. Kuvas­sa näkyvä hyp­päys joh­tui siitä, että rapor­toimat­to­mia kuolemia tuli ker­ral­la ilmi kym­meniä, jol­loin seit­semän päivän kuolin­luku hyp­päsi yläs ja tuli viikon kulut­tua alas.

Tar­tun­to­jen kasvu tait­tui huhtiku­un 10. päivänä kevään ja rajoi­tus­toimien ansiosta.

Ruot­sis­sa kuoli huhtiku­us­sa 2 400 koron­apoti­las­ta, Ital­ias­sa 15 500, Espan­jas­sa 20 000, Bri­tan­ni­as­sa 22 000 ja Yhdys­val­lois­sa 57 000

Kiina onnis­tui pysäyt­tämään koro­nan lev­iämisen tiukoil­la sulku­toimen­piteil­lä, joi­hin kuu­lui karan­teeni­in määrät­ty­jen ovien luk­it­sem­i­nen ulkoa päin. Men­estyneisi­in tukah­dut­ta­ji­in kuu­lui myös Etelä-Korea. Suomes­sa vaa­dit­ti­in yhtä tehokkai­ta tukah­dut­tamis­toimia, mut­ta vaati­jat eivät kuitenkaan hyväksyneet Etelä-Kore­as­sa käytet­tyjä keino­ja. Niihin kuu­lui pakolli­nen kon­tak­tien jälji­tyssovel­lus kän­nyköis­sä ja kän­nykän luovut­ta­mi­nen tietoi­neen vira­nomaisille, jos sai tar­tun­nan. Siitä kävi ilmi ihmis­es­tä kaik­ki, mis­sä tämä oli liikkunut ja ketä tavannut.

Minä kävin läpi koronati­las­to­ja ja esit­telin kir­joituk­sisani sen löytöjä.

Monis­sa mais­sa koron­akuolemien määrä nousi hälyt­tävästi. Her­mot pet­tivät muun muas­sa Bri­tan­nis­sa, jos­sa ensin oli päätet­ty antaa taudin lev­itä vapaasti, kos­ka se hei­dän asiantun­ti­joiden­sa mukaan tulisi kuitenkin lev­iämään läpi koko yhteiskun­nan. Bri­tan­ni­as­sa päädyt­ti­in tiukko­jen rajoi­tusten tielle.

Ruot­si oli valin­nut toisen tien kuin muut Pohjo­is­maat ja kuolleisu­us nousi siel­lä nopeasti. Val­taos­altaan kuolleet oli­vat van­hus­ten hoito­laitok­sis­sa, niin kuin oli­vat Suomessakin.

Keskustelua käyti­in paljon lau­maim­mu­ni­teetista ja siitä, kuin­ka paljon tar­tun­to­ja tosi­asi­as­sa on ollut. Ruotsin pääepi­demi­olo­gi Anders Teg­nel sanoi, että Tukhol­mas­sa lau­maim­mu­ni­teet­ti alkaa olla lähel­lä, sil­lä todel­lis­ten tar­tun­to­jen määrä on monikym­menker­tais­es­ti suurem­pi kuin testeil­lä todet­tu­jen tar­tun­to­jen määrä.

Minä seurasin tässä mielessä Lom­bar­diaa ja Tukhol­maa. Taudin lev­iämi­nen hidas­tui Lom­bar­dias­sa, mut­ta se ei todis­tanut lau­maim­mu­ni­teetin läh­estymis­es­tä. Seli­tys saat­toi yhtä hyvin olla se, että suuret kuolonuhrien määrät sai­vat ihmiset ter­veel­lisel­lä taval­la varovaisiksi.

Huo­mat­ti­in myös, että Covid-19 ei lev­iä samal­la taval­la tasais­es­ti kuin influ­enssa, vaan ryp­päinä. Tämä tarkoit­ti, että taudin hidas­t­a­mi­nen oli paljon luul­tua helpom­paa, ja moni niistä, jot­ka oli­vat sanoneet, ettei tau­tia voi­da rajoi­tus­toimil­la pysäyt­tää, vai­h­toi kaikessa hil­jaisu­udessa kantaansa.

Minä kir­joitin rajoi­tus­toimien kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta ja siitä, miten voitaisi­in olla pysäyt­tämät­tä koko yhteiskun­taa. Las­ten koulunkäyn­nistä kan­noin eri­ty­istä huol­ta. Arvostelin rajoi­tus­toimien huonoa kohden­tu­mista ja juris­ter­ian liian suur­ta osu­ut­ta niiden laadin­nas­sa. Ihmettelin esimerkik­si, miten voi olla niin vaikea­ta erot­taa lakitek­stis­sä toi­sis­taan yök­er­ho­ja ja rekkakuskien yöbaare­ja, jol­loin rekkakuskit jou­tu­i­v­at aja­maan nälkäis­inä ilman lep­otauko­ja vain kos­ka muuten ei olisi saatu yök­er­ho­ja kiinni.

Yleis­es­ti ottaen koron­apoli­ti­ikkaa vaivasi suuri epäti­etoisu­us niin Suomes­sa kuin muuallakin.

Tilas­tol­liset kum­ma­jaisu­udet kiin­nos­ti­vat min­ua, kos­ka sel­l­aiset yleen­sä osoit­ta­vat, että mallis­sa on jotain vikaa. Yksi kum­mallisuuk­sista oli, mik­si tar­tun­nat eivät levin­neet Pohjois-Ital­ias­ta Etelä-Ital­i­aan. Välil­lä kul­ki kuitenkin yli sata junaa päivit­täin – paljon enem­män kuin oli hiih­to­tur­is­te­ja helmiku­us­sa. Etelä-Ital­ias­sa oli jo kesä.

Julka­isin huhtiku­us­sa koronas­ta seit­semän artikke­lia, joi­ta luet­ti­in yhteen­sä noin 400 000 kertaa.

2.4.2020 Suo­mi, Ruot­si ja korona

3.4.2020 Koron­akuolleisu­us Ital­ias­sa ikäluokittain

4.4.2020 Tes­tausharha ja koron­aviruk­sen tappavuus

13.4.2020 Koron­aviruk­sen kanssa on vain huono­ja ja vielä huonom­pia vaihtoehtoja

15.4.2020 Koron­apoli­ti­ikan kustannustehokkuus

17.4.2020 Maanan­taimi­et­teitä koronasta

30.4.2020 Miten Jacques Mon­od opet­ti min­ut ymmärtämään immuunipuolustusta

 

 

11 vastausta artikkeliin “600 päivää koronakirjoittelua (3) Huhtikuu 2020”

  1. Uusien asioiden osalta tiedot muut­tuvat kun koke­mus­ta ker­tyy ja koro­nan osalta tässä on ollut eri­laisia vai­hei­ta. Suomes­sa menee vielä aikaa ennen kuin asi­aa voidaan analysoida.

    Suomes­sa asi­aa esit­tivät lääkärit. Hei­dän esi­tystapansa oli lääkärien esi­tystapa, samal­la arvailu­ja halut­ti­in vält­tää. Äänessä oli­vat myös poli­itkot, valitet­tavasti kun halu­ti­in tehdä ero hal­li­tuk­sen ja oppoi­si­tion välil­lä niin esi­in­tyvät min­is­ter­it leimau­tu­i­v­at poli­itikkoina ja oppo­sioto täysin vas­tu­ut­tomasti teki asi­as­ta jonkin­laisen puolue­poli­it­tisen kysymyk­sen. Tilan­net­ta pahen­si­vat vielä etu­jär­jestöt, eteenkin hotel­li- ja rav­in­to­la-alan MaRa:n lob­bar­it, joi­ta päästet­ti­in estot­ta esi­in­tymään ja häm­men­tämään. Bonuk­se­na oli­vat sit­ten Krem­lin info-oper­aa­tiot ja USA:n kon­ser­vati­ivipi­irien touhut. VNK:n keskitet­ty koron­avi­estin­tä oli suuri nolla.

    Suomes­ta puut­tui oma Dr Fau­ci — taho, joka olisi pystynyt ilman lääkärieltä ker­tomaan asioi­ta ja ole­maan erossa puolue­poli­ti­ikas­ta. Por­tu­galin onnis­tu­mi­nen roko­tuyk­sis­sa perus­tui siihen, että asia pidet­ti­in poli­ti­ikan ulkop­uolel­la ja korostet­ti­in, että kyse on kansakun­nan yhteis­es­tä ongelmasta. 

    Suomes­sa olisi voitu ker­toa, että tämä tiede­tään ja tilanne ja ohjeet muut­tuvat kun ja jos uut­ta tietoa tulee. Katk­er­in­ta oli­vat viestit että “kestetään vielä vähän”, kun asial­lista perustet­ta opti­mis­mi­in ei ollut muu­ta kuin mielialan het­kelli­nen nos­ta­tus. Olisi se ollut katk­er­aa sanoa tam­miku­us­sa 2021, että rokot­ta­mi­nen kestää mararsku­uhun sak­ka — tosin se oli var­masti tuol­loin jo tiedos­sa. Toiveikkudel­la aiheutet­ti­in epäluottamusta.

    THL ilmeis­es­ti tiesi asi­at aika monipuolis­es­ti, mut­ta ei saanut ker­rot­tua. Oudok­si tilanne tuli kun ver­taisi Pohjo­is­maid­en lin­jaa mai­hin, jois­sa oli jo aiem­min SARS ja MERS epi­demi­at koet­tu ja hoidet­tu. Helmikuu 2020 hukat­ti­in ilmeis­es­ti mak­sajien etsimiseen ja ihmettelyyn.

    Maalisku­un 2020 lopus­sa oli kan­sain­välis­es­ti selvää, että kasvo­mask­it ovat hyödyl­lisiä. Sit­tem­min ne osoit­tau­tu­i­v­at erit­täin tehokkaik­si. Tämän olisi voin­ut myön­tää ja tode­ta, että mask­it ohjataan tevrey­den­huoltoon, kos­ka siel­lä niitä tarvi­taan välttämättä. 

    Suomes­sa alku taidet­ti­in men­nä liian pitkään influ­enssan tor­jun­nan keinoil­la. Ruot­sista otet­ti­in myös paljon mallia. Onnek­si lin­ja muut­tui. Muis­tomerk­ki kuolelleile lie­nee tääl­läkin paikallaan. 

    Taloudel­li­sista mene­tyk­sistä uno­hdet­ti­in yri­tyk­sille kalli­it sairaslo­mat — miten toimia jos työvoima on kolme viikkoa kovas­sa kuumeessa? Julk­ishallinto las­ki ter­vey­den­huol­lon papu­ja ja jauhoi sairaaloiden kuor­mi­tuk­ses­ta. Yri­tyk­selle sairaspäivän hin­ta on 400 euroa kaikkine oheius­vaiku­tuksi­neen. Ilman kuolleitakin 80% työvoimas­ta 10 sairaspäivää… ei ihan halpaa. 

    Vähät­te­lyn kohteena aluk­si oli­vat nämä long-Covid-poti­laat, joista tietoa alkoi olla kesäku­us­sa 2020.

    Rokot­tei­den osalta kävi sat­u­mainen onni. 30 vuot­ta kehit­teil­lä olleey mRNA rokot­teet oli­vat juuri ole­mas­sa ja Ebo­la-ja SARS-rokot­tei­ta oli kehitet­ty aiem­min. EU teki aivan oikean ratkaisun rahoit­taes­saan usei­ta rokoteai­hioi­ta, ainakin yksi niistä epäon­nis­tui. Pieni maa olisi voin­ut tila­ta ehkä yhden rokot­teen ja toivoa. 

    Maan hal­li­tus­ta ei käy kateek­si. Päätök­set ovat olleet vaikei­ta ja vält­tämät­tömiä. “Saa elää”-viesti tuli etu­a­jas­sa, kiitos vaan lob­bar­it. Rokot­tamisen vapaae­htoisu­ut­ta korostet­ti­in ainakin riit­tävästi ja tässä sitä sit­ten ollaan.

    Kipeitä leikkauk­sia julk­istalouteen vaa­ti­vat poli­itikot voisi­vat muuten ker­toa miten he oli­si­vat rahoit­ta­neet koron­a­pan­demi­an kus­tan­nuk­set? Kiin­nos­taisi vaan tietää.

    1. Uusim­man tutkimuk­sen mukaan pitkän koro­nan ain­oa todet­tu vaiku­tus on maku- ja hajuaistin katoami­nen kon­trol­liryh­mään. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa kyse lie­neekin jonkin­lais­es­ta luu­lo­sairaud­es­ta, vaik­ka oikei­ta poti­laitakin kyl­lä on.

    2. “Maan hal­li­tus­ta ei käy kateek­si. Päätök­set ovat olleet vaikei­ta ja vält­tämät­tömiä. “Saa elää”-viesti tuli etu­a­jas­sa, kiitos vaan lobbarit. ”

      Tuo lin­jaus tuskin tuli ainakaan pelkästään lob­bareil­ta. Se viesti annet­ti­in sen jäl­keen kun medioille oli vähitellen käynyt ilmi, että hal­li­tuk­sen johto oli jo pidem­pään itse jär­jestänyt mm. eri­laisia yksi­ty­is­ti­laisu­us­lu­on­teisia juh­lia samaan aikaan kun kansaa oli ohjeis­tet­tu käyt­täy­tymään toisin. Joten kansalle alet­ti­in suu­na­ta toisen­laista viestiä.

      Itse olen sitä mieltä, että Suo­mi on onnis­tunut korona-asi­as­sa aika hyvin. Syyt selviävät jälkikä­teen, mut­ta yksi vah­va seli­tys­mah­dol­lisu­us täl­lä het­kel­lä Suomen onnis­tu­miseen on siinä, että tääl­lä ovat yleisiä sel­l­aiset koneel­liset ilman­vai­h­to­jär­jestelmät, jot­ka ovat tehokkai­ta ja jois­sa tuloil­maan ei palaa edes osin jo ker­taalleen pois­tet­tu ilma edes läm­mön tal­teeno­ton yhtey­dessä. Kun taas mon­es­sa muus­sa maas­sa Euroopas­sakin on ollut sel­l­aiset ilman­vai­h­dot, jois­sa sisäil­ma ei joko vai­h­du yhtä paljon ja jois­sa pahim­mil­laan sisäil­maan ote­taan sel­l­aista ilmaa, jon­ka seassa on tois­t­en ihmis­ten het­ki sit­ten ollut­ta uloshen­gi­tysil­maa. Suomes­sa vaikut­taa olleen yleis­es­ti käytössä monia sel­l­aisia ilman­vai­h­toratkaisu­ja, joi­ta monis­sa vuosi­na 2020 ja 2021 julka­is­tuis­sa koron­aa ja ilman­vai­h­toa käsitelleis­sä tutkimuk­sis­sa on nähty hyv­inä ratkaisuina. Ympäristömin­is­ter­iön rak­en­tamis­määräys­ten laati­jat men­nei­den vuosikym­menten ajoil­ta saat­ta­vat olla taho, jon­ka toimet ovat ehkäis­seet huo­mat­tavasti sitä, ettei Suomeen tul­lut sel­l­aista koron­akuolleisu­ut­ta kuin moni­in mui­hin mai­hin. Siinä, mis­sä monis­sa heikom­pi­en ilman­vai­h­toratkaisu­jen mais­sa korona lev­isi paljon raken­nusten sisäl­lä, Suomes­sa niin tapah­tui paljon vähemmän.

    3. “Kipeitä leikkauk­sia julk­istalouteen vaa­ti­vat poli­itikot voisi­vat muuten ker­toa miten he oli­si­vat rahoit­ta­neet koron­a­pan­demi­an kus­tan­nuk­set? Kiin­nos­taisi vaan tietää.”

      Jälkivi­isaus siitä, miten men­neisyy­dessä olisi pitänyt toimia, on huonoin­ta viisaut­ta. Mut­ta jälkikä­teen kat­sot­tuna rahaa haaskat­ti­in ihan tolkut­tomasti julkisen sek­torin osalta. Eri­tyis­es­ti yri­tys­tuis­sa epäon­nis­tut­ti­in, kun rahaa meni sille, joka kehtasi ekana pyytää. Alalle tuli kon­sult­te­ja, jot­ka tekivät hake­muk­set tois­t­en puol­s­ta pyy­sivät pro­vi­siona esim. 50 % val­tiontues­ta, jos tukea sai, ja jos tukea ei tul­lut, ei men­nyt palkkio­takaan. Eri­tyis­es­ti mon­et kon­sul­tit sai­vat ker­ran elämässä ‑tyyp­pisen tien­aus­mah­dol­lisu­u­den. Ainakin yri­tystuet olisi kan­nat­tanut jakaa toisin. Jopa helikopteri­ra­ha olisi saat­tanut olla reilumpi raho­jen jako­ta­pa kuin sel­l­ainen sys­tee­mi, jos­sa taitavim­mat ja nopeim­mat hak­i­jat sai­vat rahaa melkein tarpeesta riip­pumat­ta, ja lukuisat ongelmi­in ajau­tuneet yri­tyk­set eivät saa­neet. Työt­tömyysko­r­vausten suo­jaosan koro­tus oli mie­lenki­in­toinen kansalaiskokeilu. Mut­ta myös ilmeisen kallis yhteiskun­nalle. Nyt on mon­en ollut taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavam­paa olla osa-aikatöis­sä ja työtön kuin kokoaikatyölli­nen ilman työt­tömyyt­tä, kun suo­jaosa on ollut jo pitkään 500 euroa, kos­ka tekemäl­lä töitä esim. 40 % työa­jas­ta ja nos­taen työt­tömyysko­r­vaus­ta yhtä aikaa on voin­ut tien­ata enem­män kuin ole­mal­la 100 % ajas­ta töis­sä. Työt­tömyys­menot ovat olleet alku­vuon­na ihan jäätävän isot, vaik­ka työl­lisyysaste on ollut läh­es parin viime vuosikymme­nen huipussa.

      Yri­tys­tukien sen varsi­naisille kohteille tuot­ta­mas­ta hyödys­tä ei ole juurikaan vielä tietoa. Tai on se tiedos­sa, että esimerkik­si pankit ovat tehneet val­tavaa tulosta. Väli­aikaiset tuet, kuten työeläke­mak­su­jen väli­aikaiset työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alen­nuk­set paran­si­vat mon­en fir­man tulosta. Mut­ta seu­rauk­set kaikkien työeläke­mak­su­jen alen­nuk­sista nähdään vas­ta tulev­ina vuosi­na, kun vas­taavasti työeläke­mak­su­ja korote­taan väli­aikaises­ti, jot­ta toteutet­tua työeläke­mak­su­jen mak­suaukkoa kate­taan. Se lisää työ­nan­ta­jien sivuku­lu­ja, mikä voi leika­ta tule­vien vuosien työl­lisyyske­hi­tys­tä ja luo­da lisäkan­nustei­ta har­maaseen talouteen.

      Val­tavasti paisuneen val­tion­ve­lan seu­rauk­setkin nähdään vas­ta myöhem­min. Se ongel­ma kohdis­tuu lähin­nä man­ner-Suomeen. Ahve­nan­maa on saanut jär­jestet­tyä korona-aikana itselleen parem­mat pysyvät tulo-osu­udet val­tion tuloista, eikä val­ti­ol­la voimas­sa ole­van perus­tus­lain mukaan ole lisät­tyjä etu­ja tule­vaisu­udessa leika­ta ilman maakun­nan suos­tu­mus­ta, mikä takaa jo entu­ud­estaa maan hyvä­tu­loisimpi­in osi­in lukeu­tuneelle alueelle hyvän ase­man tule­viksi vuosikym­meniksi ja ehkä vuo­sisadoik­sikin suh­teessa maan mui­hin osi­in. Eduskun­nan säätämän perus­tus­laki­akin vaikem­min muutet­tavak­si sääde­tyn lain mukaan Ahve­nan­maan tulot las­ke­taan val­tion tuloista huomioimat­ta lainkaan val­tion velan­hoit­o­meno­ja tai muutenkaan val­tion meno­ta­soa. Muuhun osaan maas­ta saat­taa muo­dos­tua jos­sain vai­heessa tule­vaisu­udessa haastei­ta, jos val­tion tase on aiem­paa selvästi heikom­pi, ja jos korot vaikka­pa joskus tule­vaisu­udessa nou­se­vat taas nol­lan yläpuolelle, jol­loin val­tion tuloista jos­sain koh­ta tule­vaisu­udessa aiem­paa isom­pi osa meneekin velan­hoidon menoi­hin: joko korkoi­hin tai lain­o­jen lyhen­nyk­si­in. Sil­loin saate­taan joutua tosis­saan miet­timään sitä, mitä julkisen sek­torin palvelui­ta kar­si­taan pois. Viime vuosi­na­han velvoit­tei­ta ja palvelui­ta on jatku­vasti lähin­nä lisät­ty, mikä on ollut yksi syy val­tion velka­an­tu­misen taustalla.

      Ellei sit­ten euroalueel­la osa euro­maista etene laa­jamit­taisem­min vaikka­pa johonkin Argen­ti­ina­maisem­paan tilanteeseen, jos­sa val­tiot yksipuolis­es­ti jos­sain kohtaa vain ilmoit­ta­vat, että eivät enää vas­taa aiem­pi­en sitoumusten­sa mukai­sista taloudel­li­sista velvoit­teis­taan, ja koit­ta­vat aloit­taa talouten­sa uusik­si puh­taal­ta pöy­dältä. Euro­maista Kreikas­sa­han toteutet­ti­in jo jotain sen suun­taista, eli leikat­ti­in iso osa van­hoista veloista pois. Markki­noil­la on jo pitkään speku­loitu siitä, ajau­tuuko esim. valmi­ik­si jo kovin velkainen Italia jos­sain kohtaa myöskin default-tilaan, mitä odotus­ta hei­jas­taa mm. Ital­ian lain­o­jen val­tion­lain­o­jen korko­ero Sak­saan näh­den. Tuskin niin käy ihan lähi­aikoina, mut­ta esimerkik­si 20 vuo­den sisäl­lä on ihan mah­dol­lista, että koron­aepisodin myötä lisävelka­an­tuneista maista osa tekee konkurssin tyyp­pisen ratkaisun, ja pyyhkii van­ho­ja sitoumuk­sia pois. Joko suveree­nil­la päätök­sel­lä tai sit­ten velko­jien määräämänä.

      Seu­raa­va eduskun­ta Suomes­sakin voi jatkaa vielä velka­an­tu­mista, mut­ta jos­sain velka­an­tu­misen volyymeil­läkin on rajansa, kuten use­at val­tioiden, ruhti­naskun­tien yms. konkurssit his­to­ri­an aikana ovat osoittaneet

    4. “Oli­si se ollut kat­ke­raa sanoa tam­mi­kuus­sa 2021, että rokot­ta­mi­nen kes­tää marars­kuu­hun sak­ka — tosin se oli var­mas­ti tuol­loin jo tie­dos­sa. Toi­veik­ku­del­la aiheu­tet­tiin epäluottamusta.”

      Muis­te­len, että arvioi­ta mar­rasku­us­ta juurikin esitet­ti­in tuol­loin, kun roko­tuk­set käyn­nistyivät varsin hitaasti. Myöhem­mät, toiveikkaam­mat arviot tuli­vat siinä vai­heessa, kun Astra Zenecan rokotet­ta vielä käytet­ti­in, ja sen saatavu­ud­es­ta oli opti­mistiset näkymät. Ei noi­ta arvioi­ta voi jälkikä­teen väärinäkään pitää, kun ei ollut mah­dol­lista tietää, että AZ:n rokote vedet­täisi­in kokon­aan pois ohjel­mas­ta hait­tavaiku­tusten takia, ja että John­son-John­sonin rokotet­ta ei otet­taisi käyt­töön lainkaan. AZ:n rokotet­ta­han piti alun perin tul­la Suomeen enem­män kuin mRNA-rokot­tei­ta, ja jos tuo olisi toteu­tunut, niin rokot­tei­ta olisi ollut ylimäärin saatavil­la jo kesäku­un lopulla.

      Bion­techin ja Pfiz­erin todel­lise­na saavu­tuk­se­na sen sijaan voi pitää Bion­techin mRNA-rokot­teen tuotan­non laa­jen­tamista. Sak­san hal­li­tuk­sel­la taisi tässä olla osaltaan sor­men­sa pelis­sä. Pan­demi­an alka­es­sa­han mRNA-rokot­tei­den valmis­tus­ta pidet­ti­in vaikeam­pana pros­essi­na kuin ade­n­ovirustekni­ikkaa, mut­ta käytän­tö on osoit­tanut toista. Viime kesänä uusia tuotan­tolin­jo­ja saati­in pystyyn usei­ta ja todel­lista ennä­tys­vauh­tia, ja käytän­nössä ade­n­ovirusvek­torirokot­tei­den jät­tämä aukko pystyt­ti­in paikkaa­maan kohtu­ullises­sa ajas­sa. Myös Mod­er­nan rokot­teen tuotan­toa Euroopan-toim­i­tuk­sia varten pystyt­ti­in laajentamaan.

      Se, mitä Suomen roko­tuskam­pan­jas­sa kri­ti­soisin, on ihmis­ten tavoit­tamiseen panos­t­a­mi­nen. Päämin­is­teri Marin sanoi eilen, että ter­vey­den­hoito­jär­jestelmän pitäisi käy­dä rokot­ta­mat­to­mia läpi yksitellen ja ottaa yhteyt­tä. Tätä olisi minus­ta pitänyt tehdä jo kesäl­lä, kun ainakin jonkun­laises­sa tiedos­sa oli, että suuri osa rokot­ta­mat­tomista ei ole roko­tus­vas­taisia salali­it­to­te­o­reetikko­ja, vaan vain tietämät­tömiä ja mah­dol­lis­es­ti laisko­ja han­kki­u­tu­maan roko­tu­s­paikalle. Näi­hin ihmisi­in voi vaikut­taa hyvin yksinker­taisel­la keskustelul­la. Suomes­sa on tähän asti luotet­tu rokotet­tavien akti­ivi­su­u­teen, mut­ta iso osa porukkaa nyt vaan ei ole akti­ivisia tai kovin tietoisia tai kiin­nos­tunei­ta koko asiasta.

  2. Toista kuut­tasa­taa ei enää mene siihen, että korona on saatu kär­jis­tet­tyä avoimek­si konfliktiksi.

    Kysymys on vain siitä, että mihin­päin Euroop­paa ja mikä on suomen osu­us siinä. Vuo­den lop­pu­un men­nessä Euroopas­sa soditaan

  3. Uusim­man tutkimuk­sen mukaan pitkän koro­nan ain­oa todet­tu vaiku­tus on maku- ja hajuaistin katoami­nen kon­trol­liryh­mään ver­rat­tuna. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa kyse lie­neekin jonkin­lais­es­ta luu­lo­sairaud­es­ta, vaik­ka oikei­ta poti­laitakin kyl­lä on.

  4. Jos ajateltais että epi­demia on hätäti­la, niin hallinto sope­tui huonos­ti. THL joka on asiantun­ti­jaor­gan­i­sa­tio, pdet­ti­in hier­arki­as­sa perin alhaal­la, min­is­ter­it ja STM väki oli­vat ylhääl­lä ja pitivät itseään osaavamp­ina. Ainakin min­ul­la rom­ahti usko julkiseen tiedottamiseen.
    Sota-aikana Man­ner­heimin esikun­nas­sa oli ken­raalei­ta ja ever­ste­jä, ei yhteiskun­ta­mais­tere­i­ta eikä juris­te­ja. Jotain tuos­ta voisi jotain oppia.

  5. Kovasti off-top­ic mut­ta kun koron­akeskustelu on ollut nyt kovin hil­jaista tääl­lä niin ajat­telin ker­toa ja kysyä raadin kom­ment­te­ja tähän: Kävin Tukhol­mas­sa päivän kult­tuuri­matkalla ja tuli ajel­tua metrol­lakin. Samal­la tuli havan­noitua ja ver­tat­tua tätä pan­demi­ati­lan­net­takin Suo­mi-Ruot­si. Eli yleis­vaikutel­mana Tukhol­mas­sa yleinen vapau­tuneisu­us, ei maahantulokontrollia,ei koron­a­passin esit­te­lyä maa­han­tu­los­sa eikä muual­lakaan, ei maske­ja ihmisil­lä eikä jankut­tavia kuu­lu­tuk­sia tai kylt­te­jä julk­isil­la paikoil­la, ain­oas­taan lähin­nä käsi­hy­gien­i­as­ta ja etäisyyk­sien pidos­ta muis­tutet­ti­in. Suomeen palates­sa taas poli­isi­val­tiomainen tun­nel­ma maskei­neen ja koron­a­passin esit­te­lyä. Ruotsin epi­demi­alu­vut ovat täl­lä het­kel­lä n. puo­let Suomen vas­taav­ista ja ovat kesän alus­ta alka­en pysyneetkin alhaal­la eli mitään kol­mat­ta tai neljättä(delta) aal­toa ei ole (ainakaan vielä) tul­lut. Roko­tuskat­tavu­uskin on jonk­in­ver­ran pienem­pi kuin meil­lä. Mikähän ja kuka tämän kaiken selit­täisi min­ulle? Sit­tenkin lau­ma­suo­ja? Onko Ruotsin korkeam­man kuolleisu­u­den ja nykyisen hyvän tilanteen välil­lä kor­re­laa­tion lisäk­si myös kausaliteetti.?

    1. Itse en veikkaisi vielä lau­ma­suo­jan puoles­ta. Muis­sa mais­sa on nähty, että delta-vari­antin aiheut­ta­man aal­lon käyn­nistymi­nen voi kestää aikansa. Esim. Venäjäl­lä olisi voin­ut luul­la syn­tyneen lau­ma­suo­jaa, mut­ta delta-aal­to tuli kum­minkin, ja alkoi toden teol­la vas­ta myöhem­min kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa tes­taami­nen on täl­lä het­kel­lä sel­l­aista, että luvut eivät ole kovin ver­tailukelpoisia. Sairaalakuor­mi­tus on se mit­tari, jota pitäisi kat­soa. Se on myös alhaisel­la tasol­la Ruot­sis­sa täl­lä het­kel­lä, mut­ta reagoi tietysti viiveellä.

      1. Iranis­sa on ymmärtääk­seni aluei­ta, jois­sa Koro­nan on sairas­tanut lasken­nal­lis­es­ti yli 100% väestöstä ja epi­demia se vaan jatkuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *