600 päivää koronakirjoittelua (2) Maaliskuu 2020

Maalisku­us­sa 2020 yhteen­sä havait­ti­in 1 415 Covid-19 tar­tun­taa. Tau­ti­in mene­htyi Suomes­sa yhteen­sä 17 henkeä. Ital­ias­sa koron­aan kuoli 12 400 henkeä. 

Kir­joitin ensim­mäisen ker­ran koronas­ta 8.3.2020. Pon­ti­men kir­joituk­selle antoi se, että olin kovin tyy­tymätön lehtikir­joit­telu­un, jos­sa ei selvästikään ymmär­ret­ty mitä tarkoit­taa, että tar­tun­nat lev­iävät ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, siis geometrise­na sar­jana tyyli­in 1,2,4,8,16,32. Tässä vai­heessa ajatuk­set oli­vat omi­ani, kos­ka val­tavir­ran käsi­tys­tä epi­demi­as­ta ei ollut vielä muodostunut.

Pan­demi­an uhas­ta ollaan ollut tietoisia pitkään, mut­ta silti siihen ei oltu kun­nol­la valmis­taudut­tu. Tiedäm­me­hän myös, että Kali­for­ni­aa odot­taa mas­si­ivi­nen maan­järistys, jos­ta tulee sitä voimakkaampi, mitä kauem­min se antaa odot­taa itseään, mut­ta ei tämäkään ole päässyt häir­it­semään alueelle tehtäviä investointeja.

Tule­van pan­demi­an oletet­ti­in ole­van ärhäkkä influ­enssavirus. Sik­si Covid-19 tau­ti­in suh­taudut­ti­in aluk­si kuin influ­enssaan. Tästä seurasi käsi­tys, ettei tau­tia voi­da pysäyt­tää, vaan se tulee läpäisemään koko yhteiskun­nan niin, että merkit­tävä osa ihmi­sistä tulee taudin saa­maan. Tämä käsi­tys muuten on tul­lut takaisin, mut­ta siitä myöhemmin.

Angela Merkel ennakoi, että 70 pros­ent­tia sak­salai­sista tulee taudin saa­maan, Boris Johns­son puhui Bri­tan­ni­as­sa selvästi suurem­mas­ta osu­ud­es­ta ja THL ennakoi kol­man­nek­sen suo­ma­lai­sista sairas­tu­van Covid-19 tau­ti­in. THL:n arvio ”sairas­tu­vista” ja Merke­lin arvio tar­tun­nan saav­ista eivät vält­tämät­tä eroa toi­sis­taan, jos THL tarkoit­ti ”sairas­tuvil­la” oire­i­ta saavia.

Pienenä reumahuo­mau­tuk­se­na todet­takoon, että aika huonos­ti kävi kausi-influ­enssan, kun Covid-19:ää alet­ti­in tor­jua kuin influ­enssaa. Niin­pä tänä vuon­na kan­nat­taa ottaa influ­enssaroko­tus. Saat­taa tul­la todel­la paha epidemia.

Maalisku­un kir­joituk­siani leimasi sama pes­simis­mi siitä, onko tau­ti ylipään­sä tor­jut­tavis­sa. Yleinen käsi­tyshän oli, ettei ole. Sulku­toimil­la sitä voiti­in korkein­taan hidas­taa. Hidas­t­a­mi­nen ei vähen­nä tar­tun­nan saavien määrää, mut­ta se antaa aikaa opetel­la taudin hoita­mista ja ennen kaikkea se säästää sairaaloi­ta ylikuormittumiselta.

Kun tar­tun­to­jen määrä kään­tyi jyrkkään lasku­un, kysyt­ti­in jopa, hidas­tam­meko tau­tia liikaa. Mitä enem­män sitä hidaste­taan, sitä kauem­min epi­demia kestää, järkeiltiin.

Tuol­loin ei puhut­tu mitään pitkäoireis­es­ta koronas­ta. Min­unkin kir­joituk­siani leimasi aja­tus, että tau­ti­in joko kuolee tai siitä para­nee. Sik­si taudin hait­taa kan­nat­ti mita­ta kuolemil­la. Yritin sanoa, että pitäisi mita­ta menete­ty­il­lä elin­vu­osil­la, mut­ta tätä ajat­telua ei oikein ymmärretty.

Kun koron­akuolleisu­us riip­pui jyrkästi iästä, yli­paimos­ta ja eräistä altistavista sairauk­sista, esitin, että kan­nat­taisi keskit­tyä riskiryh­mien suo­jelu­un. Riskiryh­mien kannal­ta olisi jopa hyvä, että nuoret ja ter­veet sairas­taisi­vat taudin nopeasti pois, jot­ta riskiryh­mi­in kuu­lu­vat voisi­vat tul­la esi­in piiloistaan.

Tuo­hon aikaan Sak­sas­sa nuoret jär­jes­tivät koron­abileitä, joi­hin tuoti­in joku sairas­tunut tar­tut­ta­maan kaik­ki muut, jot­ta nämä voisi­vat päästä mah­dol­lisim­man pian nor­maali­in elämään. Kun olin lap­si, vesirokkoa tar­tutet­ti­in lap­si­in tarkoituk­sel­la, kos­ka tau­ti on lapselle vaara­ton ja aikuiselle todel­la vaar­alli­nen. Nämä Sak­san koron­abileet vaa­ti­vat ainakin yhden kuolonuhrin.

Vas­tustin koulu­jen sulkemisia, kos­ka siinä uhrat­ti­in mielestäni las­ten etua aikuis­ten edun vuok­si. Lap­sille tau­ti oli sen het­ken näke­myk­sen mukaan vaara­ton joitakin harv­inaisia kroon­ista tau­tia sairas­tavia luku­un ottamatta.

Joku kom­men­toi­ja esit­ti blogillani, että varataan Lapin tyhjät hotel­lit koul­u­lu­okille taudin sairas­tamista varten niin, että nämä voisi­vat immu­ni­teetin han­kit­tuaan pala­ta nor­maali­in koulu­työhön, eikä heistä olisi vaaraa muille. En olisi uskaltanut itse moista kir­joit­taa, mut­ta olin kom­men­tista salaa tyytyväinen.

Yli puo­let Suomes­sa kuolleista kuoli van­hus­ten hoito­laitok­sis­sa. Tässä Suo­mi mokasi, mut­ta Ruot­si mokasi vielä pahem­min. Jos hoivakodis­sa joku sairas­tui, ei löy­tynyt pykälää, jon­ka turvin tämä olisi voitu eristää huoneeseen­sa, vaan hän pääsi levit­tämään taudin kaikki­in. Tyyp­il­lis­es­ti hoivakodeis­sa kuoli täl­löin kol­mannes poti­laista. Menetet­tyjä elin­vu­osia ei ollut paljon, mut­ta juridista kädet­tömyyt­tä tämä kyl­lä oli. Eikä jäänyt viimeisek­si lajissaan.

Kiin­nitin kir­joituk­sis­sani huomio­ta siihen, että korona­toimista puut­tui kus­tan­nuste­hokku­us. Yleen­sä ter­vey­den­huol­los­sa ajatel­laan, että säästet­ty elin­vu­osi ei saisi mak­saa yli sataatuhat­ta euroa.  Seu­lon­tatutkimuk­sis­sa esimerkik­si hin­tara­ja on jotain 40 000 euroa/säästetty elin­vu­osi. Korona näyt­ti tuol­loin mak­sa­van meil­lä parikym­men­tä mil­jar­dia euroa – yhtä paljon kuin yleen­sä käytämme kaiken kaikki­aan ter­vey­den­huoltoon. Hin­ta ei johtunut sairaala­menoista vaan yhteiskun­nan sulkemis­es­ta koitu­vista kus­tan­nuk­sista. Sik­si olin voimakkaasti sil­lä kan­nal­la, että rajoi­tus­toimet pitäisi kohdis­taa riskiryh­mi­in ja toivoa, että muut voisi­vat jatkaa mah­dol­lisim­man nor­maalia elämää.

Kir­joitin, että taudin pysäyt­tämi­nen edel­lyt­täisi todel­la rankko­ja ja kalli­ita sulku­toimia, joi­ta pitäisi jatkaa rokot­teen kehit­tämiseen saak­ka. Rokotet­ta odotet­ti­in tuol­loin aikaisin­taan syksyl­lä 2021.

Aloin maalisku­us­sa ylläpitää eräitä koronati­las­to­ja, ja olen jatkanut sitä yhä.

Huomioni kiin­nit­tyi jo maalisku­us­sa siihen, että epi­demia lev­iää Yhdys­val­lois­sa rajusti, eikä hidas­tu­mista näy. Yhdys­val­tain luvut oli­si­vat sil­loin vielä hyvin matalia, mut­ta osasin pelkäl­lä viivoit­in­mallil­la ennus­taa, että huonos­ti siinä on käymässä – ja kävi. Tilas­to­m­atem­ati­ik­ka on ihmeellistä.

Maalisku­us­sa korona-aiheisia kir­joituk­siani luet­ti­in noin satatuhat­ta kertaa.

Julka­istut blogikirjoitukset

8.3.2020 Mik­si en usko karan­teenei­hin viruk­sen torjunnassa

10.3.2020 Minä ja koronavirus

13.3.2020 Koron­avirus lev­iää Yhdys­val­lois­sa kuin epi­demi­olo­gian oppikirjassa

14.3.2020 Pitääkö koulut sulkea

18.3.2020 Mitä tehdään kuukau­den kuluttua?

27.3.2020 Tilas­toti­eteil­i­jä ihmettelee koronatilastoja

28.3.2020 Läh­estyykö koron­aepi­demia Ital­ias­sa huippuaan?

29.3.2020 Raha, ter­veys ja koronavirus

 

 

 

Yksi ajatus artikkelista “600 päivää koronakirjoittelua (2) Maaliskuu 2020”

  1. Kiitos, mie­lenki­in­nol­la odotan seu­raavia osia.

    Asia on herät­tänyt ja herät­tää paljon into­hi­mo­ja, ja luulen että isoin osa oli kom­mu­nikaa­tio-ongel­maa. Jälkikä­teen toki tiede­tään että Suomen lin­ja oli jälkikä­teenkin kat­sot­tuna aika hyvä (ainakin jos ver­rataan läh­es­tulkoon mihin tahansa muuhun valtioon). 

    Tämän san­ot­tuani, niin itseäni eniten tympi eri­toten ensim­mäisenä puole­na vuote­na ihmiset jot­ka eivät käsit­täneet varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta laisinkaan ja esit­tivät näke­myk­siään kuin tietäi­sivät kaikesta kaiken. Nyt jälkikä­teen näil­lä ihmisil­lä on sit­ten kätevä pestä käsiään asioil­la kuten “sil­loin ei tiedet­ty long covidista” tai “roko­tuk­set saati­in jakelu­un nopeam­min mitä arvioiti­in”, mut­ta se on ja oli kyl­lä nimeno­maan varovaisu­us­pe­ri­aat­teen puolestapuhu­jien point­ti — Tämä on uusi uhka, emme tiedä vielä kaikkea, joten on järkevää hidas­taa ja tor­jua uhkaa kunnes tiedämme enem­män. Toki varovaisu­us­pe­ri­aat­teen puolestapuhu­jia nui­jit­ti­in tyyp­il­liseen tapaan yliyksinker­tais­te­tul­la talous­puheel­la, että rajoi­tus­toimet tule­vat mak­samaan niin ja näin paljon joten ei niihin ole varaa tai että se on hin­ta­lap­pun­sa vuok­si huonoa politiikkaa.

    Mut­ta toki nyky­isin useim­mat ymmärtävät senkin että rajoi­tusten puut­tumi­nen sekin kyl­lä tulee hin­ta­la­pun kanssa. Ihmis­ten toim­intaa kun eivät määritä vain rajoituk­set, vaan vaikka­pa se että onko oma ympäristö kuin­ka pahasti pan­demi­an val­las­sa. Tästä odotan Odelta tule­vis­sa kir­joituk­sis­sa hänen näke­mys­tään; rajoituk­sil­la oli hin­ta, mut­ta minkälaisek­si hin­ta­lap­pu olisi muo­dos­tunut jos rajoituk­sia olisi pyrit­ty vält­tämään ja toimia vain suosi­tuk­sil­la kuten Ruot­sis­sa tehti­in. Tuosta­han Lill­rank oli vas­ta uuti­sis­sa, ja siitä Yle ainakin teet­ti omas­ta jutus­taan vas­ta­ju­tun jos­sa tyr­mäsi Lil­rankin näkemystä:
    https://yle.fi/uutiset/3–12165691

    Itse olen aikalail­la yllät­tynyt miten hyvin Suo­mi on tähän men­nessä suo­ri­u­tunut koro­nan hoi­dos­ta. Sanois­in suo­ras­taan että luo­jan­lykky että meil­lä oli nyt hal­li­tus joka meil­lä nyt on, ja että eräskin kyky­puolue ei sat­tunut ole­maan vään­tämässä velka­pelkoista talouskuria­gen­daansa tässä hal­li­tuk­ses­sa. Ties mis­sä kun­nos­sa tämä maa olisi jos meil­lä olisi ollut talousoikeis­to­blokki­hal­li­tus koron­akri­isin aikana val­las­sa, mut­ta toki epäi­lyk­seni on että paljon huonommassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.