Maaliskuussa 2020 yhteensä havaittiin 1 415 Covid-19 tartuntaa. Tautiin menehtyi Suomessa yhteensä 17 henkeä. Italiassa koronaan kuoli 12 400 henkeä.
Kirjoitin ensimmäisen kerran koronasta 8.3.2020. Pontimen kirjoitukselle antoi se, että olin kovin tyytymätön lehtikirjoitteluun, jossa ei selvästikään ymmärretty mitä tarkoittaa, että tartunnat leviävät eksponentiaalisesti, siis geometrisena sarjana tyyliin 1,2,4,8,16,32. Tässä vaiheessa ajatukset olivat omiani, koska valtavirran käsitystä epidemiasta ei ollut vielä muodostunut.
Pandemian uhasta ollaan ollut tietoisia pitkään, mutta silti siihen ei oltu kunnolla valmistauduttu. Tiedämmehän myös, että Kaliforniaa odottaa massiivinen maanjäristys, josta tulee sitä voimakkaampi, mitä kauemmin se antaa odottaa itseään, mutta ei tämäkään ole päässyt häiritsemään alueelle tehtäviä investointeja.
Tulevan pandemian oletettiin olevan ärhäkkä influenssavirus. Siksi Covid-19 tautiin suhtauduttiin aluksi kuin influenssaan. Tästä seurasi käsitys, ettei tautia voida pysäyttää, vaan se tulee läpäisemään koko yhteiskunnan niin, että merkittävä osa ihmisistä tulee taudin saamaan. Tämä käsitys muuten on tullut takaisin, mutta siitä myöhemmin.
Angela Merkel ennakoi, että 70 prosenttia saksalaisista tulee taudin saamaan, Boris Johnsson puhui Britanniassa selvästi suuremmasta osuudesta ja THL ennakoi kolmanneksen suomalaisista sairastuvan Covid-19 tautiin. THL:n arvio ”sairastuvista” ja Merkelin arvio tartunnan saavista eivät välttämättä eroa toisistaan, jos THL tarkoitti ”sairastuvilla” oireita saavia.
Pienenä reumahuomautuksena todettakoon, että aika huonosti kävi kausi-influenssan, kun Covid-19:ää alettiin torjua kuin influenssaa. Niinpä tänä vuonna kannattaa ottaa influenssarokotus. Saattaa tulla todella paha epidemia.
Maaliskuun kirjoituksiani leimasi sama pessimismi siitä, onko tauti ylipäänsä torjuttavissa. Yleinen käsityshän oli, ettei ole. Sulkutoimilla sitä voitiin korkeintaan hidastaa. Hidastaminen ei vähennä tartunnan saavien määrää, mutta se antaa aikaa opetella taudin hoitamista ja ennen kaikkea se säästää sairaaloita ylikuormittumiselta.
Kun tartuntojen määrä kääntyi jyrkkään laskuun, kysyttiin jopa, hidastammeko tautia liikaa. Mitä enemmän sitä hidastetaan, sitä kauemmin epidemia kestää, järkeiltiin.
Tuolloin ei puhuttu mitään pitkäoireisesta koronasta. Minunkin kirjoituksiani leimasi ajatus, että tautiin joko kuolee tai siitä paranee. Siksi taudin haittaa kannatti mitata kuolemilla. Yritin sanoa, että pitäisi mitata menetetyillä elinvuosilla, mutta tätä ajattelua ei oikein ymmärretty.
Kun koronakuolleisuus riippui jyrkästi iästä, ylipaimosta ja eräistä altistavista sairauksista, esitin, että kannattaisi keskittyä riskiryhmien suojeluun. Riskiryhmien kannalta olisi jopa hyvä, että nuoret ja terveet sairastaisivat taudin nopeasti pois, jotta riskiryhmiin kuuluvat voisivat tulla esiin piiloistaan.
Tuohon aikaan Saksassa nuoret järjestivät koronabileitä, joihin tuotiin joku sairastunut tartuttamaan kaikki muut, jotta nämä voisivat päästä mahdollisimman pian normaaliin elämään. Kun olin lapsi, vesirokkoa tartutettiin lapsiin tarkoituksella, koska tauti on lapselle vaaraton ja aikuiselle todella vaarallinen. Nämä Saksan koronabileet vaativat ainakin yhden kuolonuhrin.
Vastustin koulujen sulkemisia, koska siinä uhrattiin mielestäni lasten etua aikuisten edun vuoksi. Lapsille tauti oli sen hetken näkemyksen mukaan vaaraton joitakin harvinaisia kroonista tautia sairastavia lukuun ottamatta.
Joku kommentoija esitti blogillani, että varataan Lapin tyhjät hotellit koululuokille taudin sairastamista varten niin, että nämä voisivat immuniteetin hankittuaan palata normaaliin koulutyöhön, eikä heistä olisi vaaraa muille. En olisi uskaltanut itse moista kirjoittaa, mutta olin kommentista salaa tyytyväinen.
Yli puolet Suomessa kuolleista kuoli vanhusten hoitolaitoksissa. Tässä Suomi mokasi, mutta Ruotsi mokasi vielä pahemmin. Jos hoivakodissa joku sairastui, ei löytynyt pykälää, jonka turvin tämä olisi voitu eristää huoneeseensa, vaan hän pääsi levittämään taudin kaikkiin. Tyypillisesti hoivakodeissa kuoli tällöin kolmannes potilaista. Menetettyjä elinvuosia ei ollut paljon, mutta juridista kädettömyyttä tämä kyllä oli. Eikä jäänyt viimeiseksi lajissaan.
Kiinnitin kirjoituksissani huomiota siihen, että koronatoimista puuttui kustannustehokkuus. Yleensä terveydenhuollossa ajatellaan, että säästetty elinvuosi ei saisi maksaa yli sataatuhatta euroa. Seulontatutkimuksissa esimerkiksi hintaraja on jotain 40 000 euroa/säästetty elinvuosi. Korona näytti tuolloin maksavan meillä parikymmentä miljardia euroa – yhtä paljon kuin yleensä käytämme kaiken kaikkiaan terveydenhuoltoon. Hinta ei johtunut sairaalamenoista vaan yhteiskunnan sulkemisesta koituvista kustannuksista. Siksi olin voimakkaasti sillä kannalla, että rajoitustoimet pitäisi kohdistaa riskiryhmiin ja toivoa, että muut voisivat jatkaa mahdollisimman normaalia elämää.
Kirjoitin, että taudin pysäyttäminen edellyttäisi todella rankkoja ja kalliita sulkutoimia, joita pitäisi jatkaa rokotteen kehittämiseen saakka. Rokotetta odotettiin tuolloin aikaisintaan syksyllä 2021.
Aloin maaliskuussa ylläpitää eräitä koronatilastoja, ja olen jatkanut sitä yhä.
Huomioni kiinnittyi jo maaliskuussa siihen, että epidemia leviää Yhdysvalloissa rajusti, eikä hidastumista näy. Yhdysvaltain luvut olisivat silloin vielä hyvin matalia, mutta osasin pelkällä viivoitinmallilla ennustaa, että huonosti siinä on käymässä – ja kävi. Tilastomatematiikka on ihmeellistä.
Maaliskuussa korona-aiheisia kirjoituksiani luettiin noin satatuhatta kertaa.
Julkaistut blogikirjoitukset
8.3.2020 Miksi en usko karanteeneihin viruksen torjunnassa
10.3.2020 Minä ja koronavirus
13.3.2020 Koronavirus leviää Yhdysvalloissa kuin epidemiologian oppikirjassa
14.3.2020 Pitääkö koulut sulkea
18.3.2020 Mitä tehdään kuukauden kuluttua?
27.3.2020 Tilastotieteilijä ihmettelee koronatilastoja
28.3.2020 Lähestyykö koronaepidemia Italiassa huippuaan?
29.3.2020 Raha, terveys ja koronavirus
Kiitos, mielenkiinnolla odotan seuraavia osia.
Asia on herättänyt ja herättää paljon intohimoja, ja luulen että isoin osa oli kommunikaatio-ongelmaa. Jälkikäteen toki tiedetään että Suomen linja oli jälkikäteenkin katsottuna aika hyvä (ainakin jos verrataan lähestulkoon mihin tahansa muuhun valtioon).
Tämän sanottuani, niin itseäni eniten tympi eritoten ensimmäisenä puolena vuotena ihmiset jotka eivät käsittäneet varovaisuusperiaatetta laisinkaan ja esittivät näkemyksiään kuin tietäisivät kaikesta kaiken. Nyt jälkikäteen näillä ihmisillä on sitten kätevä pestä käsiään asioilla kuten ”silloin ei tiedetty long covidista” tai ”rokotukset saatiin jakeluun nopeammin mitä arvioitiin”, mutta se on ja oli kyllä nimenomaan varovaisuusperiaatteen puolestapuhujien pointti – Tämä on uusi uhka, emme tiedä vielä kaikkea, joten on järkevää hidastaa ja torjua uhkaa kunnes tiedämme enemmän. Toki varovaisuusperiaatteen puolestapuhujia nuijittiin tyypilliseen tapaan yliyksinkertaistetulla talouspuheella, että rajoitustoimet tulevat maksamaan niin ja näin paljon joten ei niihin ole varaa tai että se on hintalappunsa vuoksi huonoa politiikkaa.
Mutta toki nykyisin useimmat ymmärtävät senkin että rajoitusten puuttuminen sekin kyllä tulee hintalapun kanssa. Ihmisten toimintaa kun eivät määritä vain rajoitukset, vaan vaikkapa se että onko oma ympäristö kuinka pahasti pandemian vallassa. Tästä odotan Odelta tulevissa kirjoituksissa hänen näkemystään; rajoituksilla oli hinta, mutta minkälaiseksi hintalappu olisi muodostunut jos rajoituksia olisi pyritty välttämään ja toimia vain suosituksilla kuten Ruotsissa tehtiin. Tuostahan Lillrank oli vasta uutisissa, ja siitä Yle ainakin teetti omasta jutustaan vastajutun jossa tyrmäsi Lilrankin näkemystä:
https://yle.fi/uutiset/3-12165691
Itse olen aikalailla yllättynyt miten hyvin Suomi on tähän mennessä suoriutunut koronan hoidosta. Sanoisin suorastaan että luojanlykky että meillä oli nyt hallitus joka meillä nyt on, ja että eräskin kykypuolue ei sattunut olemaan vääntämässä velkapelkoista talouskuriagendaansa tässä hallituksessa. Ties missä kunnossa tämä maa olisi jos meillä olisi ollut talousoikeistoblokkihallitus koronakriisin aikana vallassa, mutta toki epäilykseni on että paljon huonommassa.