Voin kuulostaa epäisänmaalliselta, mutta pyöräily Ranskassa oli kyllä paljon antoisampaa kuin Suomessa.
Suomessa aidolla maaseudulla on lähinnä vain talousmetsää, jota jatkuu samanlaisena kilometri toisensa jälkeen. Tiheästi asutuilla alueilla taas tiet ovat tylsiä, koska ne ovat uusia ja moderneja.
Täällä pieniä kyliä oli kilometrin tai korkeintaan kolmen välein, tiet pohjautuivat vanhaan ja mielenkiintoiseen tieverkkoon ja nähtävää oli siksi paljon. Onnistumisen kokemusta lisäsi käyttämäni navigaattori, joka ohjasi mielenkiintoisille pienille teille, joille en olisi itse osannut, mutta navigaattorista myöhemmässä postauksessa.
Ranskassa oli erikoinen tapa merkitä kylän läpi kulkeva päätie väistövelvolliseksi sivuteihin nähden – eikä vain väistövelvolliseksi. Joka kylässä oli useita Stop-merkkejä. Stop-merkkejä ei yksikään pyöräilijä noudattanut kirjaimellisesti enkä niin tehnyt minäkään, mutta vauhti piti silti tappaa, sillä risteykseen oli tultava niin hitaasti, että ehtii tarvittaessa pysähtyä.
Joka kylässä oli satoja vuosia vanha goottilainen kirkko, ja kyliä oli siis parin kilometrin välein. Goottilainen kirkkoarkkitehtuuri on kuulemma täällä kehitetty.
Maaseutu oli paljon elinvoimaisempaa kuin Suomessa. Tämä alue on entistä pienteollisuus- ja kaivosaluetta. Väki vanhenee ja vähenee kylistä täälläkin ja kaupat sekä muut palvelut kaikkosivat. En tiedä kouluista, mutta ainakin koululaisista varoittavia liikennemerkkejä oli kaikkialla.
Yleisin nopeusrajoitus oli pikkuteillä 30 km/h, joskaan ei sitä aina kovin tunnollisesti noudatettu. Liikenne vaikutti kuitenkin kokonaisuutena ottaen varsin sivistyneeltä. Kun auto ei päässyt fillarista turvallisesti ohi, se jäi taakse odottamaan sen enempää tööttäilemättä. Pyöräilijä tunsi olonsa mukavaksi.
Asukastiheys taitaa tähänkin vaikuttaa. Suomessa on ilmeisesti kuntia, joiden asukastiheys jää matalammaksi kuin Saharan alueen, ja niin palvelut kuin arkkitehtuurikin on sitten sen mukaista.
Suomessa maantiepyöräily on mukavaa matalan liikennetiheyden takia, esim Lahteen voi polkea Helsingistä niin ettei näe kymmentä autoa enempää. Pyörämatkailu taas on Euroopassa kivempaa palveluiden ansiosta.
On muuten erikoista, että Euroopan harviten asuttuun maahan on saatu rakennettua kattava matkapuhelinverkko, joka on vieläpä halpa käyttää. Asuinmaassani Espanjassa on paljon huonompi ja kalliimpi puhelinverkko.
“Stop-merkkejä ei yksikään pyöräilijä noudattanut kirjaimellisesti enkä niin tehnyt minäkään”
Saamme varmaan soveltaa tätä myös ympäristönsuojelumääräyksiin ja ‑ohjeisiin?
Niin, ollakseen vihreä täytyy olla pyhimys. Ja kunnon suomalaisen tunnistaa siitä, että se seisoo jalkakäytävällä punaisissa valoissa, vaikka autoja ei näy missään.
O.S:“Yleisin nopeusrajoitus oli pikkuteillä 30 km/h, joskaan ei sitä aina kovin tunnollisesti noudatettu.”
Olen suht. paljon ajellut Ranskassa pikkukaupungeissa ja maaseudulla. Havainto on sama, vauhdit ovat reippaita ja kaupungeissa se hirvittää. Kaupunkiliikenne on todella vilkasta pienissäkin taajamissa. Kaikilla tuntuu olevan allaan jokin motorisoitu vempain. Kaupunkien kadut ovat kapeita ja mopot surffaavat väleissä miljoonaa niin , että sarvet liippaavat läheltä autojen kylkiä.
Pyöräilijöitä väistetään yl. hienosti. Pyöräilykulttuuri on runsasta, usein näkyy seniori-ikäisiäkin pyöräilyryhmiä kuntoilumoodissa. Ja kaikilla on asianmukainen pyöräilykostyymi ja pyörät varmaan kevyitä hiilikuituohjuksia. Saisi olla meilläkin samanlaista. Pyörätiet ovat yksiä parhaita kansanterveyden investointeja.
Vuoristobaanoilla näkee usein eri maiden pyöräilymaaajoukkueita harjoittelemassa. Olisihan meilläkin ylämäkiä harjoitteluun, mutta ohuemman hapen elementti puuttuu.
O.S. kotiutuu varmaan ajokoirakunnossa, ja hesalaiset työmatkapolkijat katselevat kantapäitä .
O.S:“Suomessa aidolla maaseudulla on lähinnä vain talousmetsää, jota jatkuu samanlaisena kilometri toisensa jälkeen. ”
Minunajattelussani lause kuuluu näin: ” Suomessa aidolla maaseudulla on oikein talousmetsää, jota jatkuu kasvupaikan varioimana kilometri toisensa jälkeen”.
Ranskalaisia metsiä (lähinnä Etelä-Ranskassa) olen aina katsonut samalla silmällä, huonotuottoisia . Nyt on fokuksessa hiilensidonta, jolla yritetään hidastaa ilmastonmuutosta. Tehokkaasti hoidettu talousmetsä on siihen paras ase. Puistomainen , ränsistyvä vanha metsä on tässä mielessä tehoton.
Soisin hesankin puistojen ja metsien olevan paremmin hoidettuja. Ränsistyvä ja kaatunut puusto sekä risukko pitää poistaa. Ne vievät tilaa ja ravinteita, joita kasvussa oleva , hiiltä sitova puusto tarvitsee. Lahorungot maassa ovat kasvitautien ja tuhohyönteisten kasvualustaa (vrt. Kanadan ja Saksan metsätuhot). Tämä siis sopivassa suhteessa, monimuotoisuuttakin pitää olla, mutta ei määräänsä enempää.
Mikä metsä on kaunis, se on katsojan silmässä. Ilmastonmuutosta vastaan taisteleva metsä on tehokas ja upea.
O.S:“Maaseutu oli paljon elinvoimaisempaa kuin Suomessa.”
Niin on, eikös yhteiskuntapolitiikan painopistettä pitäisi Suomessakin muuttaa ? Keskittämispolitiikan sijaan alueiden välistä tasa-arvopolitiikkaa.
En tiedä onko Ranskan maaseutukaan niin elinvoimaista kuin jostain vanhoista elokuvista saa käsityksen, enää. On kaikenmaailman keltaliivejä jotka protestoivat heikkoja elinmahdollisuuksia ja kasvavia kustannuksia ja kaupungistumista vastaan.
Tietysti matkailuun ovat onnistuneet panostamaan ja saaneet ulkomaalaisiakin muuttamaan sinne mutta se ei tunnu riittävän.
Muutos on aina muutos ja sitä vastustetaan lähtötasosta riippumatta. “La France profonde” on kansallinen myytti ja identiteettitekijä jolla on kohtuullisen suuri vetovoima, samalla lailla kuin korvenraivauksella on tunnepohjaista vetoa Suomessa. Mutta kaikkien löytämieni lähteiden mukaan Pariisista Belgian rajalle ulottuva alue on lähinnä Ranskan Uusimaa, eli historiallisesti ja edelleen melko tiheästi asuttu alue. Tyhjenevä Ranska löytyy sitten muualta. Ja Suomessa on 40 kuntaa joissa väestöntiheys on alempi kuin Ranskan harvimmin asutussa territoriossa eli Guyanassa. https://www.statista.com/statistics/466512/population-density-france-2014-region/
Olisi kiva, jos kirjoittaja voisi jotenkin talleettaa tekstiin myös kohteiden navigointikoodenaatteja. Voisi matkakuvausta lukiessa vaikka seurata matkaa kartastakin siis vaikka ruudusta tai lähteä matkalle seuraten samoja reittejä.
‘Maaseutu oli paljon elinvoimaisempaa kuin Suomessa’.. tästä on suora yhteys keltaliiveihin. Miksi Ranskassa kapinoitiin 10 sentin dieselin hinnankorotusta? Pariisissa maksaa olemattoman pienikin perheasunto, pieni kaksio, miljoona euroa. Palveluammateissa palkka on 2000 euroa kuussa. Tämä on väki on muuttanut 100 ‑200 km päähän Pariisista ja kulkevat tuon matkan joka päivä parin tonnin pikkudieselillä, usein saksalaisen vanhalla. Tuo elämäntapa ei kestä dieselin 10 sentin hinnankorotusta. Mutta kuka haluaa tällaista maaseudun elinvoimaa.? Kuka ratkaisee tämän ongelman ilmastokestävästi?
Nuo 2000 euroa kuussa tienaavat taitavat asua pääosin Pariisin radanvarsilähiöissä.
Näin on. Rautatieverkko on Ranskassa muualla kuin vuoristoalueilla paljon tiheämpi kuin Suomessa, ja täydentäviä bussejakin kulkee joten Pariisissa työssä käyvän pienituloisen ei ole pakko ajaa autolla töihin ellei sitä autoa nimenomaan tarvitse työntekoon eli on yrittäjä tms.
Ne keltaliivit asuvat jossain kauempana, aidolla maaseudulla tai pienempien kaupunkien ympäristössä, aitoja maajusseja suurin osa.
Se nyt on niin että Euroopassa on ylituotantoa tietyistä ruuista ja siitä miten sitä saisi vähennettyä kinataan, myös täällä Suomessa. Vrt miten MTK alkoi protestoida kun Helsingin kaupungin päätti lopettaa lihan tarjoilun järjestämissään yksityistilaisuuksissa.
Tietääkseni Ranskassa väestö vähenee erityisesti Alpeilla ja Grenoblen seuduilla.
Ja tämä on hyvä uutinen:
“EUROOPASSA asuu 50 vuoden päästä lähes 100 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin nyt — huolimatta siirtolaisuudesta. YK:n kansainvälistä siirtolaisuutta käsittelevän raportin mukaan vaikka Eurooppaan muuttaisi 600 000 siirtolaista vuosittain, maanosan väkiluku putoaisi 96 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä.”
Jos ilmastonmuutos tekee suuresta osasta Afrikkaa elinkelvottoman, 600 000 siirtolaista vuodessa saattaa olla räikeä aliarviointi.
R.S:“Vrt miten MTK alkoi protestoida kun Helsingin kaupungin päätti lopettaa lihan tarjoilun järjestämissään yksityistilaisuuksissa.”
Miten tuo linkittyy kuviteltuun ylituotantoon? Ensi vuonna joudumme tuomaan viljaa ulkomailta. Se romauttaa lihantuotannon,ja lihaa tuodaan Suomeen entistä enemmän. Nyt neljäsosa käyttämästämme lihasta on ulkomaista. Suomalaiset ovat EU:ssa vähäisimpien lihansyöjien joukossa.
https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-euroopassa.html
Tätäkin taustaa vasten Hesan lihaboikotti on täyttä politiikan tekoa, ei minkään valtakunnan syy-seuraus ‑suhdetta ilmastonmuutokseen.
Kannatan Valion pääkonttorin siirtoa maakuntaan.