Puheenvuoroni kaupunkistrategiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa.

20 vastausta artikkeliin “Puheenvuoroni kaupunkistrategiasta Helsingin kaupunginvaltuustossa.”

1. “Kiin­teistövero on on vero­muo­to, jota ekon­o­mistit oikeal­ta vasem­malle kannattavat.”

   Osa kyl­lä. Eivät kaik­ki. Tont­ti­maan kiin­teistövero on siitä jän­nä vero, että kaupun­gin vuokra­ton­teil­la raken­nuk­sen omaa­vat vält­tävät veronko­ro­tuk­sen kokon­aan. Ton­tin kiin­teistövero kohdis­tuu vain omis­tus­ton­til­lisi­in kiin­teistöi­hin, kos­ka kaupun­gin omis­ta­mat ton­tit on vapautet­tu siitä veros­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la ton­tin­vuokrae­hdois­sa on nykyään yleis­es­ti ehto, että vuokralainen mak­saa ton­tin kiin­teistöveron. Kaupun­ki ei pysty lait­ta­maan samaa ehtoa omi­in vuokra­tont­tei­hin­sa, kos­ka kaupun­gin vuokra­tont­ti on verovapaa.

   Vastaa

   1. Siis. Kaupun­gin pitää mak­saa myös omista ton­teis­taan veroa, kun käyt­tö on taloudel­lista toim­intaa ml asun­not kuten vuokrat­alot ja muu liiketoiminta.

      Vastaa

      1. Kaupun­ki ei mak­sa kiin­teistöveroa itselleen.

      2. Kuten Osmo tuos­sa korosti, Helsin­ki ei mak­sa veroa itselleen. Tämä aset­taa Hgin oman liike­toimin­nan myös vuokra-asun­to­toimin­nan (noin 50000 asun­toa) väärään ase­maan mui­hin toim­i­joi­hin näh­den. Ei ole kum­moinenkaan muu­tos vero­lain­säädän­nössä saat­taa kun­tien liike­toimin­nan kiin­teistövero jäämään valtiolle.

   2. Kaupun­ki ei pysty lait­ta­maan samaa ehtoa omi­in vuokra­tont­tei­hin­sa, kos­ka kaupun­gin vuokra­tont­ti on verovapaa.

      Eikö kaupun­ki voi lait­taa sopimuk­seen pykälää, että kiin­teistövero­pros­entin muuttues­sa myös vuokra muut­tuu siihen ver­ran­nol­lis­es­ti, ja päästä näin olen­nais­es­ti samaan lop­putu­lok­seen? (Toki tämä vaikut­taisi vas­ta uusi­in sopimuk­si­in eikä ole­mas­sa oleviin.)

      Vastaa

   3. Maapo­h­jan kiin­teistövero on vero­jen parhaim­mis­toa, mut­ta se tosi­aan ajaa maan­omis­tus­ta julkisek­si. Helsingis­säkin ~puo­let maas­ta on julk­i­somis­teista. Omis­t­a­mi­nen lait­taa kansalaisen työsken­telemään omaisuuten­sa hoita­misek­si. Tämä kan­nat­taisi hyö­dyn­tää. Veikkaan, että Helsin­gin resurssit eivät riitä paikko­jen siistinä pitämiseen jos omis­t­a­mi­nen ja sitä myötä siistinä pitämi­nen jää pelkästään julkisen sek­torin kon­tolle. Onnek­si sen­tään yleishyödyl­liset eivät ole Helsingis­sä onnis­tuneet lob­baa­maan itseään kiin­teistöverova­paik­si kuten useis­sa kunnissa.

      Vastaa

2. “vaan mielel­lään kivet­tyjä jalkakäytäviä”

   Ei kiitos. Koi­ta kulkea sel­l­aista pitkin lait­teel­la, jos­sa on pyörät, esim. pyörä­tuoli tai las­ten­vaunut. Tasainen asfalt­ti ilman reunakiviä on paras alus­ta. Juuri sil­lä perus­teel­la on suun­nitel­tu ajo­ra­dat, vaik­ka autois­sa on jouset, iskun­vai­men­timet ja ilmaku­mirenkaat. Ajo­ra­to­ja on hiekkap­in­taisi­na ain­oas­taan har­vaan asu­tul­la maaseudul­la ja kaupunkien keskuis­tois­sa his­to­ri­al­li­sista syistä. Kevyen liiken­teen väylät taas ovat täyn­nä uria, reunakiviä, kiviä, soraa, epä­ta­saisuuk­sia ja ties mitä.

   Mik­si omin voimin etenevän ja usein huonos­ti jousite­tun kevyen liiken­teen tulisi joutua mis­sään tapauk­ses­sa kulke­maan yhtään epäsa­taisem­mal­la alustal­la kuin autojen?

   Vieläköhän uudessa kaupunkistrate­gias­sa liiken­nemuo­to­jen pri­or­i­teet­ti­järjestys on (nimel­lis­es­ti) käve­ly, pyöräi­ly, joukkoli­ikenne, yksi­ty­isautoilu. Nimel­lis­es­ti järjestys on tämä, oikeasti lista tulee lukea lopus­ta alku­un päin.

   Vastaa

   1. Espan kivetyt jalka­käytävät ovat kyl­lä aivan tasaisia. En tarkoit­tanut katukivetystä.

      Vastaa

3. “Markki­na­t­alous­mais­sa tilan laatu kodin seinien sisäpuolel­la on yleen­sä paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin tila kodin seinien ulkopuolella.”

   Tästä en ole ihan samaa mieltä (poikkeuk­se­na esim. Bratisla­va). Maan yleinen varakku­us vaikut­taa eniten siihen, miten hyvin julkiset tilat hoide­taan. Sveit­sis­sä ympäristö on hienos­ti hoidet­tu. Ruot­sis­sakin per­in­teis­es­ti selvästi parem­min kuin Suomes­sa (sekä julkiset että yksi­tyiset ulkoti­lat). Toki Ruot­si ei ole oikea markki­na­t­alous­maa, jos vaik­ka asun­tomarkki­noi­ta miettii…

   Vastaa

   1. > Maan yleinen varakku­us vaikut­taa eniten siihen, miten hyvin julkiset tilat hoidetaan. 

      Jaa‑a. Har­vas­sa maas­sa olen näh­nyt niin surkei­ta katupäällysteitä kuin USA:ssa. Ja siel­lä sat­u­in oleskele­maan pääosin Bostonis­sa ja Cam­bridgessä, jot­ka kait ovat melkoisen varakkai­ta osa-val­tioi­ta hyvin varakkaas­sa maas­sa. Eikä nyt New Yorkissakaan kovin paljon käy katu­ti­laa kehumi­nen aivan Man­hat­tanin rikkaimpia aluei­ta lukuunottamatta.

      Vastaa

      1. > Jaa‑a. Har­vas­sa maas­sa olen näh­nyt niin surkei­ta katupäällysteitä kuin USA:ssa. Ja siel­lä sat­u­in oleskele­maan pääosin Bostonis­sa ja Cam­bridgessä, jot­ka kait ovat melkoisen varakkai­ta osa-val­tioi­ta hyvin varakkaas­sa maas­sa. Eikä nyt New Yorkissakaan kovin paljon käy katu­ti­laa kehumi­nen aivan Man­hat­tanin rikkaimpia aluei­ta lukuunottamatta.

         Yhdys­val­lois­sa on keskilu­okalla men­nyt pitkään huonos­ti, kym varakku­us on ker­tynyt ”1 pros­en­tille” — tai oikeas­t­aan promil­lelle. Ehkä onkin väärin pitää varakkaana maa­ta, jos­sa omis­tus on keskit­tynyt har­voille. Ennen tämä oli tyyp­il­listä epädemokraat­tisille kehitysmaille.

4. Julki­nen tila, rähjäi­nen ja siiv­o­ton ympäristö EI !!
   Ympäristöä pitää siiv­ota, palkata siivoojia.
   Vääri­in paikkoi­hin tehdyt sotkut ja piir­rokset putsataan.
   Ei pelkästään valite­ta sotkuista, vaan siiv­otaan ja ollaan itsekin siistejä.
   Julki­nen tila – puis­tot ja katu­ti­la — pide­tään erit­täin hyvässä ja tur­val­lises­sa kun­nos­sa, väl­tetään puhu­mas­takin huono-osais­ten asuinalueista.
   Lähiym­päristöulkoilu­un kuu­luu (vartin kaupungis­sa), esteet­tömänä ja saavutettavana,
   puis­tot, leikkipuis­tot, ulkoli­ikun­ta­paikat (+ urheilute­lineet), koira­puis­tot, penkit, yleiset ulkokäymälät, monipuolista viher­rak­en­tamista, niityt, hulevesien hoito,
   Kasveil­la voi olla nim­i­taulu ja joitain pui­ta voisi valaista.
   Miinusta –
   Häm­mästyt­tävän kauan kestävät raken­nus- ja kor­jaustyöt ja kor­jaus­ma­te­ri­aalien ja konei­den säi­ly­tys ulkotilois­sa pitkin poikin ja raken­nusjät­tei­den jät­tö ympäristöön on haitallista.
   On aika pieni alue, jos­sa tulee yleen­sä liikut­tua. Kalasa­ta­mas­sa on nyt raken­nusjät­teitä ja kesken­eräisiä töitä, vaik­ka kuin­ka paljon, todel­la siivotonta.
   Matkus­timme kesän aikana Vuosaaren metroase­malle ja sieltä kävellen Aurinkolahteen.
   Siel­lä oli koko ympäristö usko­mat­toman siis­tiä ja hyvin hoide­tun näköistä. Sil­loin huo­masi, kuin­ka paljon epäsi­isteys ja kesken­eräisyys haittaa.
   KALASATAMAAN KOIRILLE KOIRAKÄYMÄLÄT
   Kalasa­ta­mas­sa on paljon koiria, monel­la iltaulkoilut­ta­jal­la parikin.
   Kalasa­ta­mas­sa on paljon asfalttia.
   Koirien ulkoiluttajat/pissattajat anta­vat koiran vali­ta pissapaikkansa.
   Talo­jen arvokkaan näköi­sis­sä sokkeleis­sa on pis­sajälk­iä n. 30 cm välein.
   Koirat pis­saa­vat asun­to­jen ulko-ovien pieleen, teras­si­a­sun­non terassin kyl­keen, ulkopaikkar­avin­toloiden alueelle, rav­in­tolan ulko-oven pieleen jne.
   Jokaises­sa kort­telis­sa pitää olla oma, pieni koirakäymälä (sehän on pieni tila, max. 1 x 2 m).
   Jos muuten tilaa ei löy­dy, niin luovu­taan yhdestä kadun­var­si­au­topaikas­ta joka korttelissa.
   Koiran­pis­sat­ta­ja velvoite­taan kul­jet­ta­maan mukanaan vesip­ul­loa. Sil­lä voi huuhdel­la pis­sat, sekä kaduil­ta että nur­mi­alueelta (hyödyk­si käytet­tävän pis­san suhde 1:10)
   Jos pis­sat­ta­jat jatka­vat katu­jen likaamista, velvoite­taan taloy­htiöt pesemään pis­sajäl­jet ker­ran vuorokaudessa.
   Nuori voi vielä hyp­piä pis­sa­vano­jen yli, mut­ta pyörä­tuo­lil­la liikut­taes­sa pis­sa­vanat ovat erit­täin vas­ten­mielisiä. Pis­sa ei kuu­lu jalkakäytävälle.
   Valko­poski­han­het pitää luokitel­la riis­taeläimek­si kuten kanadan­han­het. Asfal­teil­ta pitää voi­da hätyytel­lä kakki­vat han­het pois. Iso­ja ulostei­ta voi olla asfaltil­la niin paljon, ettei niitä enää kykene väis­telemään. Pyörä­tuo­lil­la se on mah­do­ton­ta. Toinen vai­h­toe­hto on, että kaupun­ki käy päivit­täin pesemässä jalka­käytävät. Jos on tehty asfalt­ti, niin se on toden­näköis­es­ti tarkoitet­tu kävelyyn.

   Vastaa

5. Helsin­ki on hyväksynyt eri­laisia kaupunkistrate­gioi­ta, joiden tarkoituk­se­na on ohja­ta kaupun­gin suun­nit­telua. Näyt­tää kuitenkin siltä, että sen jäl­keen kun täl­laiset strate­giat on ker­ran jos­sain hyväksyt­ty, niil­lä voidaan perustel­la aivan mitä tahansa. Kaiken­lainen jär­jen käyt­tö käy tarpeet­tomak­si, kun­han muis­taa perustel­la toimen­piteet kaupunkistrategialla.

   Kaupun­gin liikennes­trate­gian perus­teel­la kaupun­ki voidaan rak­en­taa täy­teen pyöräi­lyn laatukäytäviä, pyöräsil­to­ja ja tun­nelei­ta ja kaupun­gin sisään­tuloväylät muut­taa pyöräteik­si, ilman että kukaan enää voi kyseenalais­taa asiaa. 

   Merel­lisen strate­gian mukaan taas kaupun­gin ran­nat ja lähisaaret raken­netaan täy­teen asun­to­ja, hotelle­ja, sil­to­ja, raitio­vaunuväyliä ja rantarait­te­ja. Minkään toimen­pitei­den järkevyyt­tä tai tarpeel­lisu­ut­ta ei tarvitse enää erik­seen harki­ta tai perustella.

   Vastaa

   1. Liikennes­trate­gian tulkin­nan ja toteu­tuk­sen nykytrendin perus­teel­la ensisi­jainen huoli ei ole polkupyöräi­lyn infran määrässä, sil­lä paljon sitä ennen kaupun­ki on täyn­nä vas­taavaa autoli­iken­net­tä varten raken­net­tua infraa. Vuosi vuodelta nimit­täin kevyen liiken­teen infraan käytetään mur­to-osa niistä resurs­seista, joil­la kaupungis­sa autoli­iken­teen infraa raken­netaan ja ylläpi­de­tään. Esimerkik­si pelkästään Pasi­las­sa yksi auto­tun­neli ja siihen liit­tyvät oheisjär­jeste­lyt kus­tan­si­vat saman ver­ran kuin koko kaupun­gin kaik­ki pyöräi­lyn edis­tämiseen käytet­tävät resurssit noin viidessä vuodessa. Sama suhde jopa vielä vääristyneem­pänä pätee talvikun­nos­s­apit­toon. Samal­la kun ajo­radoille levitetään kuu­tiometri suo­laa, kevyen liiken­teen väylille käytetään noin teelusikallinen.

      Vastaa

      1. Sinä jak­sat jauhaa siitä Pasi­lan tun­nelista. Se raken­net­ti­in sik­si, että saadaan autot pois käveli­jöi­den seasta. Sinus­ta rahat menivät autoilulle, minus­ta kävelijöille.

         Tietenkin autoin­fraan käytetään enem­män rahaa kuin pyöräin­fraan. Pelkästään ros­ka-auto­jen takia tiet täy­tyy pitää kun­nos­sa. Mieti mitä seu­rauk­sia on, jos 1. autoteitä ei voi käyt­tää; tai 2. pyöräteitä ei voi käyt­tää. (1: katas­trofi, 2: harmis­tus­ta ja somepurkauksia)

   2. Pyöräi­ly on ihan muka­va ja ter­veelli­nen har­ras­tus osan aikaa vuodes­ta, mut­ta koko kaupun­gin liiken­ner­atkaisu­ja ei voi­da suun­nitel­la pyöräi­lyn ehdoilla.

      Vastaa

6. Puheen­vuoroni kaupunkistrate­gias­ta Helsin­gin kaupunginvaltuustossa.
   Seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­sa asun­topoli­ti­ikan teho on rajallista
   Mikäli koetaan, että seg­re­gaa­tion tor­jun­ta asun­topoli­ti­ikas­sa on rajal­lista, niin mik­si halu­taan, että
   Helsingillä on n. 50.000 sosi­aalis­es­ti tuet­tua asun­toa (joi­hin saat­taa vielä lisäk­si kohdis­tua sekä asum­is­tukea että toimeen­tu­lo­tukea). Muis­te­taan, että saadus­sa asun­nos­sa on saanut asua lop­puelämän, vaik­ka oma taloudelli­nen tilanne muut­tuisi. Helsingis­sä on 660.000 ihmistä, ja 335.000 asun­tokun­taa, joista 50 % on yksinasuvia
   156.000 ihmistä matkus­taa (liikenne saas­tut­taa) päivit­täin Helsinki­in töi­hin. Helsingis­sä työsken­telee paljon pieni­palkkaisia; sairaalois­sa, päiväkodeis­sa, kouluis­sa, liiken­teessä, kaupois­sa, rav­in­tolois­sa jne. työte­htävis­sä, jois­sa läs­näo­lo on vält­tämätön­tä ja työai­ka on epäsäännöllistä.
   Olisiko aiheel­lista pan­na sosi­aalis­es­ti tue­tut asun­not myyn­ti­in ”ARA-ehdoil­la” pienipalkkaisille.
   Olisiko aika huole­htia pieni­palkkai­sista, Helsingis­sä työsken­tele­vistä, joiden vero­tu­lotkin jäi­sivät sil­loin Helsinkiin.
   Helsin­ki val­it­see halu­a­mansa asukkaat sat­tuman­varais­es­ti hin­tasään­nöstel­lyl­lä tuotan­nol­la, pitämäl­lä yllä tuet­tua asun­to­toim­intaa. Näin se syr­jii määräti­etois­es­ti ja näyt­tävästi keski­t­u­loisia, Helsingis­sä työssä käyviä, Helsin­gin ulkop­uolel­la asuvia.
   Seg­re­gaa­tion ongel­mat on Helsin­ki itse aiheut­tanut oma­l­la asun­topoli­ti­ikallaan. Verora­hoil­la ei tule tukea haitallista hyväntekeväisyyttä.
   Joku saat­taa ylpeil­lä sil­lä, että köy­hä asuu miljoona-asun­nos­sa miljoona-asun­to­jen keskel­lä. Joku taas ylpeilee sil­lä, että poli­isi oli niin kilt­ti, että antoi ”epäon­nis­tuneen” pariskun­nan jatkaa uni­aan puis­ton laidas­sa olevas­sa yleisessä, vihreässä käymälässä.
   Helsingis­sä, jos­sa asun­to­jen vuokratkin saat­ta­vat olla 3 ker­taa suurem­mat kuin jos­sain edullisel­la alueel­la, on halut­tu, että rikkaiden joukos­sa asuu köy­hiä tukien varassa.
   Kuu­luuko Helsin­gin kaupun­gin kohtu­uhin­tainen asun­to­tuotan­to val­tion sote-palveluihin
   Mietitään, kuka saa ostaa asun­non Helsingistä. Saako ostaa vain omaan käyt­töön, saako ostaa sijoi­tusasun­nok­si. Saako ostaa use­ampia asun­to­ja sijoi­tuskäyt­töön. Kuka on hyvä asun­tosi­joit­ta­ja. Olisiko hyvä sijoit­taa Helsin­gin asun­to­tuotan­toon, vai olisiko parem­pi sijoit­taa sijoi­tus­varansa ulko­maille. Olisiko se hyväksyt­täväm­pää. Onko yhteiskun­nal­la asun­to­jen rakentamisvelvoite.
   Asun­tomarkki­noil­la on nyt uusi, outo tilanne, velal­la rahoite­tu­ista asun­noista. Asun­to­ja oste­taan taloy­htiön velal­la pankki­lainan lisäk­si. Ennen oli korkovähen­nysoikeus ja asukkaat mak­soi­vat pankki­lainal­la taloy­htiölainan pois. Nyt ei mak­se­ta. N. 15 % uusista asun­noista on rahoitet­tu taloy­htiölain­oil­la (ja mah­dol­lisel­la pankki­lainal­la). Kun ostan oman asun­non velat­tomana, niin olen vas­tu­us­sa taloy­htiön (/naapureiden) lain­oista seu­raa­vat 25 vuot­ta. Ennen taloy­htiön velat oli­vat korjausvelkalainoja.
   Asun­not­to­muu­den pois­t­a­mi­nen, ensi askel
   Helsingis­sä on melkein 1 900 asun­no­ton­ta. Työt­tömyys, avio­ero, velka­an­tu­mi­nen, tms. on suis­tanut asunnottomuuteen.
   Helsin­gin järjestyssään­töjä tulee muut­taa. Kiel­letään ker­jäämi­nen ja kau­pustelu. Kiel­letään irtolaisuus.
   Tämä velvoit­taa, että
   huole­hdi­taan, että palvelukeskuk­set tar­joa­vat hätä­ma­joi­tusyö­paikan, asun­not­tomille helsinkiläisille, päi­htyneille, täysin päi­h­teet­tömille ja naisille. Siel­lä voisi nukkua, syödä, käy­dä suihkus­sa ja pestä pyykkiä ja siel­lä olisi yhteistä tilaa kokopäiväiseen oleskelu­un. Kiel­letään puis­to­jen yleis­ten, vihrei­den, WC-käymälöi­den käyt­tö nukkumiseen.
   Palvelukeskusten yhtey­teen jär­jestetään sosiaalipalveluja.
   Mikäli kol­mas sek­tori vapaae­htoistyön­tek­i­jöi­neen toimii täl­lä sek­to­ril­la, niitä tulee tukea taloudel­lis­es­ti riit­tävästi. Onko tämä val­tion rahoit­ta­maa sote-palvelua.

   Vastaa

7. Mik­si “seg­re­gaa­tio­ta” pitää vas­tus­taa? Liian suurten ylivoimais­ten soma­likeskit­tymien muo­dos­tu­misen estämisek­si, että nämä eivät pääse osoit­ta­maan ylivoimaisu­ut­taan kaikil­la aloil­la kan­tik­si­in täh­den vai?

   Vastaa

8. Jos koro­nan jäl­keen kävisi niin, että ruvet­taisi­in tekemään 2–3 päivää viikos­sa etä­työtä. Mitä tuo vaikut­taisi Hel­si­gin meininki­in ja talouteen. Ainakin ruuhkaisu­us voisi vähentyä.

   Vastaa

9. On käynyt niin 

   Kont­tori­ni lähel­lä jo kol­mannes rav­in­toloista on ker­tonut että lounas ei kan­na­ta ja lop­puu. Henkilökun­nalle kenkää

   Vastaa