Kannabismonopoli pois ammattirikollisilta

Vihreät kan­nat­ta­vat näköjään äänin 183–181 kannabik­sen vapaut­tamista niin kuin se on vapautet­tu esimerkik­si Hol­lan­nis­sa ja Por­tu­galis­sa ja nyt myös monis­sa Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa. Asial­lis­es­ti olen esi­tyk­ses­tä samaa mieltä, mut­ta pelkään, että se on poli­it­tis­es­ti epävi­isas – tai sit­ten olen vain poli­it­ti­nen pelkuri

Minä, huumeministeri

Olin huumea­sioista vas­taa­va min­is­teri vuosi­na 2000–2002. Siitä ajas­ta min­ul­la on huono omatun­to, kos­ka en onnis­tunut muut­ta­maan maan huume­poli­ti­ikkaa taval­la kiel­topoli­ti­ikas­ta hait­to­jen vähen­tämisen  suun­taan, vaik­ka tiesin sen järkeväk­si. En onnis­tunut, kos­ka jänistin tai kos­ka en halun­nut uhra­ta puolueeni men­estys­tä tähän kiis­tanalaiseen ja tun­tei­ta herät­tävään asiaan.

Jotain sain aikaan. Toin maa­han kor­vaushoidon. Aina sil­loin täl­löin joku mies tulee kadul­la kiit­tämään  min­ua henken­sä pelas­tamis­es­ta. He ovat entisiä hero­in­is­te­ja, jot­ka pelas­tu­i­v­at elämälle kor­vaushoidon ansios­ta. Kun aloitin huumem­i­nis­ter­inä, Suomes­sa kuoli huumeisi­in noin 200 ihmistä vuodessa ja kun lopetin, kuollei­ta oli vuodessa noin 30.

Iso asia, joten en uskaltanut ryhtyä muut­ta­maan, oli huume­poli­ti­ikan iso kuva, joka hyödyt­ti rikol­lisia ja tuot­ti paljon hait­to­ja. Huumei­den käyt­täjien määrät oli­vat Suomes­sa tuol­loin matalia, mut­ta siitä huoli­mat­ta huumei­den hai­tat oli­vat ver­rokki­mai­hin näh­den isoja.

Eri­tyisen hölmöä on käytön krim­i­nal­isoin­ti, joka hyödyt­tää vain huumerikol­lisia. Tekee­hän se osta­jas­ta ja myyjästä kanssarikol­lisia ja estää osta­jaa ilmi­anta­mas­ta myyjää sekä estää huumeri­ip­pu­vaisia han­kki­u­tu­maan hoitoon.

Joskus 1990-luvul­la olin jol­lain valiokun­ta­matkalla joutunut puheisi­in Espan­jan huume­poli­isin korkean edus­ta­jan kanssa. Hän sanoi, että he katso­vat pien­imuo­toista kannabiskaup­paa ja sen kotivil­je­lyä läpi sormien, kos­ka eivät halua antaa kannabista rikol­lis­ten ja hero­i­inikaup­pi­aiden monop­o­lik­si. Tämä avasi silmäni ja aloin ajatel­la huume­poli­ti­ikkaa aivan toisin silmin.

The Economist: ottakaa huumeet pois rikollisilta valtion monopoliksi

The Econ­o­mist – lehti, jota ei oikein voi pitää minään viher­hip­pi­en äänenkan­nat­ta­jana ­– kir­joit­taa aika-ajoin artikke­lin siitä, että rajoit­ta­va huume­poli­ti­ik­ka ei voi onnis­tua. Se tuot­taa huumekaup­pi­aille niin suuret voitot, että mikään mahti maail­mas­sa ei huumekaup­paa lope­ta. Mek­sikon toiv­o­ton ja hyvin ver­i­nen huume­so­ta on hyvä esimerk­ki tästä. Sik­si huumekaup­pa pitäisi antaa val­tioiden monop­o­lik­si ja verot­taa sitä voimakkaasti. Lehden sanoma on, että jos näin tehtäisi­in, rikol­lisjär­jestö­jen tulot rom­ah­taisi­vat, val­tioiden tulot kas­vaisi­vat ja huumei­den käyt­tö ei lisääntyisi.

Väinö Lin­na kir­joit­ti Poh­jan­tähdessä, että kansanäänestyk­sessä kiel­to­laista Pentinkul­mal­la kaik­ki äänes­tivät kiel­to­lain kumoamisen puoles­ta pait­si yksi. Se yksi oli kylän viinatrokari.

Suomen luon­nos­sa kas­vaa yksi korkeata­soinen huumekasvi, joka on kenen tahansa saatavil­la. Siitä ei ole tul­lut san­ot­tavaa ongel­maa juuri sik­si, että se on kenen tahansa saatavil­la eikä se sik­si voi tuot­taa suuria tulo­ja huumekauppiaille.

Rajoit­ta­va huume­poli­ti­ik­ka nos­taa huumei­den hin­to­ja, mut­ta tämä ei vähen­nä huumei­den käyt­töä vaan nos­taa sitä, kos­ka huumekau­pan jät­timäiset voitot kan­nus­ta­vat markkinointiin.

Kannabis Alkoon

En osaa sanoa muista huumeista – minus­ta olisi aika ongel­mallista  myy­dä hero­i­inia val­tion huumekau­pas­sa –mut­ta vah­vat argu­men­tit puhu­vat sen puoles­ta, että kannabista pitäisi myy­dä Suomes­sa Alkossa.

Nykyiseltä kannabik­sen täyskiel­lol­ta menee poh­ja pois, kun maa toisen­sa perään lail­lis­taa kannabik­sen. Nuoret vai­h­ta­vat mielip­iteitä ja koke­muk­sia yli maan rajo­jen. Sik­si nykyi­nen kannabis­poli­ti­ik­ka on tuhoon tuomittu.

Nykyisessä tilanteessa näen kolme ongelmaa

  • Kannabiskaup­pa on nyt rikol­lis­ten monop­o­li ja sitä myy­dään huumetavarat­alois­sa, jois­sa on tar­jol­la myös kovia huumei­ta. Kannabis toimii huumekau­pan sisään­heit­to­tuot­teena, mut­ta kaup­pi­aan lop­ulli­nen tarkoi­tus on tutus­tut­taa osta­ja mui­hin, riip­pu­vu­ut­ta aiheut­tavi­in tuotteisiin.
  • Kannabis on vaar­al­lista alaikäisille. Huumekaup­pi­aat eivät kun­nioi­ta mitään ikära­jo­ja. Alkos­ta sitä ei myytäisi alaikäisille. Toki sitä valuisi myös alaikäisille niin kuin val­uu olut­takin, mut­ta vähem­män kuin nyt.
  • Rikol­lisille annet­tu kannabis­mo­nop­o­li tarkoit­taa tarpeet­toman hyviä tulo­ja ammat­tirikol­lisille. Se on paha asia jo sinänsä.

Kun Hol­lan­ti vapaut­ti kannabik­sen, maas­sa oli paha hero­i­in­ion­gel­ma, mut­ta ei ole enää, kos­ka yhteys hero­i­inikau­pan ja kannabiskau­pan välil­lä katke­si. Hero­i­in­ista on tul­lut luuse­rien huume.

Min­ul­la ei ole varsi­naisia koke­muk­sia kannabik­sen käytöstä, mut­ta tun­nen asi­aa tilas­to­jen valossa.

Tilas­to­jen val­os­sa kannabis on huo­mat­tavasti har­mit­tomampi tuote kuin alko­holi tai nikoti­i­ni. Kannabis ei aiheuta (juurikaan) riip­pu­vu­ut­ta toisin kuin alko­holi ja nikotiini.

Suomes­sa on erit­täin laa­jalle levin­nyt huumekaup­pa – Ruot­sista han­ki­tun nuuskan levit­tämi­nen lait­tomasti. Siihen ei puu­tu­ta, vaik­ka nikoti­i­ni on todel­la vah­vaa riip­pu­vu­ut­ta aiheut­ta­va huume, kos­ka nikoti­inia ei pide­tä huumeena, vaik­ka se sitä selvästikin on.

Min­ul­la on vaiti­olovelvol­lisu­us siitä, mitä min­is­terikok­ousten lounail­la puhutaan, mut­ta ker­ron silti, että EU:n ter­veysmin­is­te­rien huumekysymyk­siä käsitelleessä kok­ouk­ses­sa erään suuren viin­i­maan hyvin arvostet­tu edus­ta­ja sanoi: ”Se, että sal­limme niin vaar­al­lisen aiheen kuin alko­holi ja kiel­lämme niin vaarat­toman aineen kuin kannabis, johtuu tietysti maatalouspolitiikasta.

Kannabis on kaikil­la mittareil­la har­mit­tomampi huume kuin alko­holi, mut­ta se ei ole har­mi­ton. Eri­tyis­es­ti lapset pitäisi var­jel­la siltä. Näin ei nyt tapah­du, kos­ka kannabiskaup­pa on säätelemätöntä.

 

 

 

 

 

261 vastausta artikkeliin “Kannabismonopoli pois ammattirikollisilta”

  1. Aina sil­lo täl­löin tulee luet­tua ruo­hon ain­ut­laa­tu­i­sista omi­naisuuk­sista lääk­keenä. Big phar­ma jäisi vain ilman voit­to­ja. Resepte­jä kir­joit­ta­vat lääkärit ovat ajo­jahdin kohteena.

  2. Type­r­ästi muo­toil­tu ehdo­tus, joka ker­too asi­aa ajanei­den poli­it­tis­es­ta osaa­mat­to­muud­es­ta ja halus­ta uhra­ta oma­lle asialleen koko puolue. Vas­taavaa itse­tuhoisu­ut­ta on ollut lähin­nä Perus­suo­ma­lai­sis­sa ja Kokoomuk­sen Nuorten Liitossa.

    Kyl­lä. huume­poli­ti­ikalle pitäisi tehdä jotain muu­ta kuin lisätä vain poli­ise­ja. Käytän­nössä käyt­törikko­muk­sia tutk­i­taan nyky­isinkin vain jonin muun rötöste­lyn osana. Rikos­rek­isterin merk­in­tä säi­lyy liian pitkään. Hölmöilystäkin seu­raa vähän liikaa.

    Ei. Huume­hörhö naa­pu­ri­na on enem­män kuin riesa, toki poli­isia se ei kiin­nos­ta. Kun rap­pukäytävään ei todel­lakaan tarvi­ta huumekoiraa kotikas­vatuk­sen huo­maamisek­si, se on vain kauheaa. Kän­niääliöitä on tarpeek­si ja kovem­pen ainei­den käyt­täjiä liikkaa. Sub­utek­sia piikitetään suo­raan rän­ni­in, joten se ei ole mikään korvaushoitolääke.

    Pil­vi­jen­gi nyt teki val­tauk­sen. Kaik­ki peli­in. Siitä mak­se­taan jatkos­sa kova hin­ta. Mitään järkiperäistä muu­to­to­s­ta tämä ei edis­tä, lähin­nä estää. Mikään muu asia ei enää ole Vihrei­den agen­daa. Kiitos. Eteenkin Vasem­mis­toli­it­to kiit­tää ja kumartaa.

    Fik­suin­ta olisi ollut aloit­taa jotekin muuten, ehkä osit­taisel­la dekrim­i­nal­isoin­nil­la, siis vähäisen käyt­töran­gais­tuk­sen jät­tämisel­lä tutki­mat­ta, jos muu­ta ei ole — usein on — ja rikos­rek­ister­imerkin­nän lyhen­tämistä. Tämän olisi voin­ut yhdis­tää pakol­liseen san­o­tanko vieroi­tu­so­h­jauk­seen, niin ehkä. Mikään ei tietenkään riitä aktivisteille.

    Vihrei­den suurin type­r­yys oli lakkaut­taa Vihreä Lan­ka. Syyt oli­vat osin ymmär­ret­täviä, mut­ta sen seu­rauk­se­na kyky käy­dä ja osal­li­tua yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un on lamaan­tunut. Tämäkin hölmöi­ly on siitä osoitus.

    Koke­muk­set muuten pil­ven lail­lis­tamis­es­ta ovat ris­tiri­itaiset. Hyö­tyä on, jos tilanne on täysin riistäy­tynyt vira­nomais­ten käsistä.

    1. Uruguayssa myy­dään kannabista jo täl­lä het­kel­lä val­tion omis­tamis­sa tai lisenssin saaneis­sa kaupois­sa. Näitä kaup­po­ja säädel­lään Uruguayssa erit­täin tiukasti. Ulko­maalaiset voivat ostaa maa­han tul­lessa kannabis todis­tuk­sen joka on mak­sulli­nen. Sen saa Uruguayssa rajanyl­i­ty­s­paikois­sa ja on ker­takäyt­töi­nen . Myös Yhdys­val­lois­sa kannabik­sen osto on osaval­tio sidon­nainen. Täy­tyy olla osaval­tion vak­i­tu­inen asukas jos halu­aa ostaa kannabista esimerkik­si Col­orados­sa. Kannabis kau­pas­sa joka on osaval­tion lisenssin alaisu­udessa toimivis­sa kaupois­sa on näytet­tävä osaval­tion myön­tämä henkilöko­rt­ti. Yleen­sä se on ajokortti.

  3. Osmo hyvä kir­joi­tus, muu­ta­ma kommentti.
    Kadul­la hin­noit­telu pärstäk­er­toimen mukaan, ei yht­enäistä hinnoittelua.
    Cannabis huono­laa­tu­ista, ei laatuvaatimuksia.
    Krim­i­naalit ohjaa­vat kaup­paa, salakul­jet­ta­vat ja myyvät.
    Käyt­täjät etsivät ainet­ta eri lähteistä.
    Uudet käyt­täjät joutu­vat tekemisi­in rikol­lis­ten kanssa ja saa­vat vaikutteita.
    Rahat val­u­vat rikollisille.
    Edel­liset hai­tat pystytään voit­ta­maan ehdot­ta­mal­lasi cannabis Alkoon vaatimuksella.
    Hyö­tyjä olisi monia muitakin.

  4. Aiko­vatko Vihreät aloit­taa huomen­na valmis­te­lut kannabik­sen lail­lis­tamisek­si Suomes­sa? Nyt kun Vihreät on hal­li­tuk­ses­sa olisi mah­dol­lista ajaa asiaa.

    Vai uno­hde­taanko koko asia kunnnes tulee seu­raa­vat vaalit ja sit­ten yritetään kosiskel­la nuo­ria äänestäjiä ker­toma­l­la kuin­ka kannabis­myön­teisiä Vihreät ovat vaik­ka todel­lisu­udessa hal­li­tuk­ses­sa ei tehty asian eteen yhtään mitään?

    Valitet­ta­van usein puolueil­la puheet ja teot eivät kohtaa. Toiv­ot­tavasti Vihreät yllät­tävät minut.

    1. Neljä suur­in­ta eduskun­ta­puoluet­ta ilmoit­ti juuri, että eivät aio kan­nat­taa kannabik­sen lail­lis­tamista. Joten voi olla vihreille hiukan vaikeaa/täysin turhaa ajan­haaskaus­ta “ajaa asi­aa” sen enempää.

  5. Lain­säädän­tö antaisi kyl­lä poli­isille mah­dol­lisu­u­den jär­jen käyt­töön nytkin, mut­ta polpo nimeno­maan pyrkii kylvämään mah­dol­lisim­man suur­ta tuhoa mah­dol­lisim­man surkeil­la tekosy­il­lä. Siis ihan selkeää käyt­täjien jah­taamista, merkin­nät rek­isteri­in ja mielel­lään ajoko­rt­ti pois vaik­ka käyt­tö ei liit­ty­isi autoilu­un mitenkään. Hit­si kun olisi järkevä sisämin­is­teri suit­si­mas­sa Pohaa..

    1. Eikös ase­tustek­sis­sä ollut Eduskun­nan tah­don ilmause­na, ettei käytöstä tai vähäis­ten määrien hal­lus­sapi­dos­ta olisi tarpeen ran­gaista? P**kalakit tulk­it­se­vat lain­säädän­töä kuitenkin ilmeis­es­ti niin, että jos rat­si­as­sa (epälu­otet­ta­va) pikat­esti näyt­tää vähän punaista tai jos kon­staapeli on ikäänkuin vähän hais­tavinaan kannabik­sen käryä, niin sit­ten men­nään vaik­ka keskel­lä yötä koti­in ovenkar­mit kaulas­sa ja ryn­näkkö­varus­tus pääl­lä tekemään kotietsintää.

  6. Jos kannabis lail­lis­tet­taisi­in, miten voisi hel­posti puut­tua pas­si­ivisen käytön ongelmi­in? Jos vaik­ka alak­er­ran naa­puri polt­taisi kannabista ja haju lev­iäisi omaan asun­tooni, mitä voin tehdä? Jos puis­tossa, kadul­la tai mis­sä vain julkisel­la paikalla lev­iää kannabik­sen käryt, joutu­vatko ihmiset vain sietämään sitä?

    Muuten lail­lis­t­a­mi­nen luul­tavasti olisi hyvää päihdepolitiikkaa.

    1. Jos lail­lis­t­a­mi­nen ei lisää käyt­töä, niin ei se lie­nee tätäkään ongel­maa pahenna?

    2. Var­maan siihen voi puut­tua samoin kuin tupakointiinkin.

  7. jos joku halu­aa täm­möistä saa­da niin aivan sama, minä en halua joten tehkää nyt taas uusi type­rä päätös.

  8. Blo­gis­tille poikkeuk­sel­lis­es­ti vähän yksioikois­es­ti ajatel­tu. Ikään kuin laiton paha kannabis vaan kor­vau­tu­isi hyväl­lä val­tion kannabik­sel­la ja muu­ta ei tapahtuisi.

    Jos ajat­te­len oma­l­ta kohdal­ta, niin var­maankin tuotet­ta kokeil­isin jos se Alkos­sa olisi myyn­nis­sä. En usko, että se kor­vaisi alko­holinkäyt­töäni vaan tulisi sen päälle. Nykyti­lanteessa en ole mafi­alle raho­jani kan­ta­mas­sa, sem­minkin kun huumei­den käyt­tö on irtisanomisperuste.

    Eikö täl­lä samal­la logi­ikalla myös nuuskan vero­tu­lot pitäisi siirtää Ruot­sista Suomeen?

    1. Eikö täl­lä samal­la logi­ikalla myös nuuskan vero­tu­lot pitäisi siirtää Ruot­sista Suomeen?

      Tot­takai. EU-lain­säädän­tö vain estää sen. Ruot­si yksin sai eriva­pau­den nuuskan osalta.

      1. Ruot­si onnis­tui neu­vot­tele­maan EU jäsenyy­den aikana nuuskalle eriva­pau­den. Ruotsin ja Suomen nuus­ka kon­trol­li ei sinän­sä toi­mi käytän­nössä kos­ka sitä ei valvota rajoil­la tai laivoil­la kos­ka EU:ssa on vapaa tavaroiden liikku­vu­us (poikkeuk­sia on muun muas­sa tulia­sei­den ja räjähtei­den kohdal­la). Suo­mi onnis­tui kyl­lä neu­vot­tele­maan tuol­loin maat­aloustuen Pohjoiselle ja Eteläiselle Suomelle erik­seen. Kumpi oli parem­pi vai­h­toe­hto niin sen voi kyl­lä arvioi­da jälkikä­teen . Suomen olisi kan­nat­tanut neu­votel­la nuuskalle eriva­pau­den kuten teki Ruotsi

      2. Mon­es­sa muus­sa EU-maas­sa nuuskaa on kuitenkin ilmeis­es­ti myyn­nis­sä vaikka­pa puru­tu­pakan nimel­lä — tai ainakin vahvo­ja nikoti­ini­pusse­ja, jos ei muuta.

        Suomes­sa mikään täl­lainen ei kuitenkaan ole mah­dol­lista, kos­ka tavoite ei ole pelkästään tehdä maas­ta savu­ton­ta vaan täysin nikoti­ini­ton — ei siis väliä vaik­ka savut­tomil­la nikoti­ini­tuot­teil­la voitaisi­in saavut­taa selkeitä kansan­ter­vey­del­lisiä hyö­tyjä — ehdo­ton ter­veystale­ban­ide­olo­gia on tässäkin ain­oa mah­dolli­nen lähestymistapa.

  9. Kiitos Osmo tästä. Paljon uut­ta, entisiä ole­tuk­di­ani vahvis­tavia tieto­ja min­ulle. Huum­retvo­vat tabu, niistä keskusteku on ollut pitkälti ollut mah­do­ton­ta. Niille san­o­taan yhteiskun­nas­sa ehdo­ton EI. Eikä asi­aa halu­ta käsitel­lä sen enem­pää. Näin myös kouluis­sa, jos­sa olen itse tehnyt töitä ter­veystiedon opet­ta­jana yli 20 vuotta.

  10. Meneekö narkkari töi­hin ja lopet­taa varas­tamisen ja ryöstämisen, jot­ta voi ostaa lail­lista kannabista?

    Siinä on se olen­nainen kansalaisia huolestut­ta­va asia.

    Toinen on pas­si­ivi­nen kannabik­sen savun aiheut­ta­ma hait­ta. Jos min­un työ­paikkani jär­jestämässä huume­testis­sä kärähtäisin siitä, että naa­puri­ni pössyt­telee, niin miten voin todis­taa sen?

    Kol­mas on keuhko­sairauk­sien ehkäisy. Tar­jon­nan lisäämi­nen kas­vat­taa kulu­tus­ta, kuten minkä tahansa hyödyk­keen kohdal­la. Miten voi olla, että Suo­mi halu­taan savut­tomak­si, mut­ta sit­ten kannabik­sen taikasau­va pitäisi saa­da vetää mis­sä vaan? Seu­raavak­si vihreät ehdot­ta­vat savut­to­muu­den kumoamista?

    Neljäs on ilmas­ton­muu­tos. Kannabik­sen tuot­ta­mi­nen on läh­es yhtä paha ilmas­tolle kuin nau­dan­li­han tuotanto.

    Ei mitään uut­ta kaksi­nais­moral­is­tiselta muka-vihreältä puolueelta.

    1. Ainakin narkkarin tarvit­see varas­taa ja ryöstää vähem­män, sil­lä oletet­tavasti kovastikin verotet­tu kannabis on halvem­paa kuin rikolli­nen kannabis. Bonuk­se­na aloit­tel­e­va narkkari ei luul­tavasti koskaan narkkarik­si päädykään, kun kannabista saadak­seen ei tarvitse hakeu­tua ala­maail­man huumetavarat­aloon, vaan ihan nor­maali kaup­pakeskuk­sen alko riit­tää. Vai kuin­ka paljon ryöste­lyä ja varas­tamista on aiheutunut siitä, kun a‑oluen myyn­ti sal­lit­ti­in ruokakaupoissa?

      Eikä kukaan ole vaat­in­ut kannabik­sen polt­tamisen sal­lim­ista “mis­sä vain”; käytän­nössä kannabis rin­nastet­taisi­in lain­säädän­nössä täysin tupakkaan, jol­loin kaik­ki samat savut­to­muut­ta vaa­ti­vat määräyk­set koski­si­vat myös sitä.

      Mitä taas tulee kannabik­sen hiil­i­jalan­jäl­keen, niin joo, salaa kaapis­sa keino­val­ol­la kas­vatet­tu kannabis ei ole kauhean ympäristöys­tävälli­nen tuote, ver­tau­tuu asun­tosaunaan. Lail­lis­es­ti luon­non­va­l­ol­la kasvi­huoneessa tuotet­tu kannabis ei ole sen ener­giain­ten­si­ivisem­pää kuin tomaat­tikaan, ja kulu­tus on pienem­pää. Ja siis ilman muu­ta kannabik­sen kas­va­tus tulee saa­da päästökaup­pamekanis­min piiri­in, ihan samal­la taval­la kuin lihan­tuotan­to­ki täytyisi.

      1. Kannabik­sen käyt­täjät eivät ole narko­maane­ja, sil­lä kannabis ei aiheuta (juuri) riip­pu­vu­ut­ta. He eivät siis tee ryöstöjä sadak­seen päivän annok­sen­sa niin kuin huumeri­ip­pu­vaiset tekevät.

      2. Jos kannabista vil­jel­lään keino­val­ol­la salaa kaapis­sa, se ON päästökau­pan piiris­sä, kos­ka sähkö on.

      3. Päin­vas­toin, muun muas­sa Kanadas­sa lailli­nen on paljon kalliimpaa.

        Suomes­sakin lailli­nen alko­holi on kalli­im­paa kuin laiton.

      4. Käytän­nössä tulisi samas­sa yhtey­dessä kor­ja­ta nykyisen tupakkalain merkit­tävä puute ja kieltää parveke­tu­pakoin­ti. Siinä olisikin sit­ten polt­ta­jal­la valin­nan paik­ka, kan­nat­taako kannabik­sen lail­lis­tamista, ja samal­la parvek­keel­la polt­telun lopettamista.

    2. Lail­lis­t­a­mi­nen ei mitenkään radikaal­isti lisää kokon­aiskäyt­töä. Saatavu­us on jo nyt erit­täin hyvä. Tämä kom­ment­ti­na myös ilmas­tonäkökul­maan ja keuhko­sairauk­si­in. Lisäk­si polt­ta­mi­nen ei suinkaan ole ain­oa kannabik­sen käyttötapa.

      “Meneekö narkkari töi­hin ja lopet­taa varas­tamisen ja ryöstämisen, jot­ta voi ostaa lail­lista kannabista?”

      Voi olla, että tuo kysymys liit­tyy jotenkin kaukaises­ti asi­aan, joten kom­men­toidaan jotenkin: oikeasti iso kuva on se, että kannabik­senkäyt­täjistä “ryöstele­viä narkkare­i­ta” on vas­taa­va tai ken­ties pienem­pi osu­us kuin kuin kaik­ista alko­ho­lia käyt­täneistä on “ryöstele­viä rap­pioalko­holis­te­ja”. Kum­mankaan päi­h­teen osalta ainakaan kiel­to­la­ki ei mitenkään ratkaise ongelmaa.

    3. “Toinen on pas­si­ivi­nen kannabik­sen savun aiheut­ta­ma hait­ta. Jos min­un työ­paikkani jär­jestämässä huume­testis­sä kärähtäisin siitä, että naa­puri­ni pössyt­telee, niin miten voin todis­taa sen?”

      Se lie­nee ongel­ma täl­lä het­kel­lä eikä ehdote­tun muu­tok­sen jäl­keen. Jatkos­sa sit­ten olisi sama kuin kärähtäisi työ­paikan alko­ho­litestis­sä eli ainei­den vaiku­tuk­sen alaise­na ei saa tehdä töitä.

      btw itse en ainakaan pössyt­telisi, mut­ta kek­se­jä saat­taisin joskus syödä. Nyt ren­toudun juo­ma­l­la kal­jaa… se on kyl­lä todel­la huono idea ja ehkä siihen kek­sit auttaisi.

      1. Et voi kyl­lä onnek­si tul­la testi­posi­ti­ivisek­si naa­purisi kannabik­sen käytöstä” sivusavua vahin­gos­sa nuuhkaisseena” se vain nyt ei nos­ta pitoisuuk­si­asi yli testien raja-arvo­jen eikä kel­paa selitykseksi 🙂

    4. “Neljäs on ilmas­ton­muu­tos. Kannabik­sen tuot­ta­mi­nen on läh­es yhtä paha ilmas­tolle kuin nau­dan­li­han tuotanto.”

      Kiel­to­la­ki on pakot­tanut kas­vatuk­sen piiloon keino­val­o­jen alle.

    5. FOOBAR sanoo: “Neljäs on ilmas­ton­muu­tos. Kannabik­sen tuot­ta­mi­nen on läh­es yhtä paha ilmas­tolle kuin nau­dan­li­han tuotanto.”

      Voisiko joku ava­ta tätä väitet­tä vähän enem­män? Miten niin paha ilmastolle?

      Mielestäni kannabis on kasvi ja nau­dan­li­ha on eläin. Niil­lä on merkit­tävä peri­aat­teelli­nen ero. Kasvit kas­va­vat itses­tään auringonva­l­os­sa (hamp­pu on eteläm­mässä tun­net­tu rikkaruo­ho, joka kas­vaa spon­taanisti pientareil­la ja joutomail­la), kun taas nau­dan on pakko syödä kasve­ja kas­vaak­seen ja tuot­taak­seen lihaa ja maitoa. Tässä on merkit­tävä hyötysuhde-ero.

      Saisiko alku­peräiseen FOO­BARin ilo­mas­toväit­teeseen siis perusteluja.

  11. Hyvä, mut­ta pari juttua:

    Nikoti­inin ter­veyshai­tat sinän­sä, riip­pu­vu­ut­ta luku­un otta­mat­ta, ovat ilmeis­es­ti pieniä. Esimerkik­si lääke­tutkimuk­sis­sa nikoti­iniko­r­vaushoito­tuot­teista, tai ruot­salais­ten vira­nomais­ten perus­teel­li­sis­sa nuuskatutkimuk­sis­sa, ei ole löy­tynyt juuri mitään. Ongel­ma on tapa jol­la nikoti­i­ni toimite­taan elim­istöön eli polt­ta­mi­nen, eri­tyis­es­ti savukkei­den, joka taas on erit­täin haitallinen.

    Samoin kannabik­sen kohdal­la isoim­mat ter­veyshai­tat syn­tynevät polt­tamis­es­ta. Aivan hen­gen­vaar­alli­nen idea oli
    höyrys­tää kannabisöljyä, mis­tä seurasi laa­jo­ja keuhko­vau­ri­oi­ta. Sään­te­lyl­lä voitaisi­in puut­tua näi­hin ongelmiin.

    1. Nikoti­ini­han on jopa hyödyllistä:

      Nico­tine, the Won­der Drug?

      If dozens of human and ani­mal stud­ies pub­lished over the past six years are borne out by large clin­i­cal tri­als, nico­tine — freed at last of its nox­ious host, tobac­co, and deliv­ered instead by chew­ing gum or trans­der­mal patch — may prove to be a weird­ly, improb­a­bly effec­tive drug for reliev­ing or pre­vent­ing a vari­ety of neu­ro­log­i­cal dis­or­ders, includ­ing Parkinson’s dis­ease, mild cog­ni­tive impair­ment (MCI), Tourette’s and schiz­o­phre­nia. It might even improve atten­tion and focus enough to qual­i­fy as a cog­ni­tive enhancer. And, oh yeah, it’s long been asso­ci­at­ed with weight loss, with few known safe­ty risks.

      1. Itseäni myös ihme­tyt­ti tämä nikoti­inin asen­teelli­nen demon­isoin­ti. Ahdis­tus­ta ja nikoti­iniri­ip­pu­vu­ut­ta tutkit­taes­sa ei ole kyet­ty selkeästi osoit­ta­maan kausali­teetin suun­taa. Toisin sanoen on viit­teitä, että ahdis­tuk­ses­ta ja keskit­tymishäir­iöistä kär­sivä ajau­tuu ‘nikoti­iniri­ip­pu­vaisek­si’, nikoti­inin tuo­man selkey­den ja keskit­tymisen vuok­si. Täl­löin nikoti­iniri­ip­pu­vu­us olisi pikem­minkin psykol­o­gista kuin täysin fyy­siseen mekanis­mi­in perus­tu­vaa — ihmiset tule­vat riip­pu­vaisek­si kos­ka nikoti­i­ni selkeyt­tää hei­dän poukkoil­e­vaa ja ahdis­tuk­seen taipu­vaista psyyket­tään. Mut­ta tämähän on niin kauhea asia, varsinkin jos suuret lääkey­htiöt eivät pääse myymään ihmisille ‘oikei­ta’ lääkkeitä joil­la on oikeas­t­aan paljon pahempia sivu­vaiku­tuk­sia kuin nikotiinilla.

  12. Hyvä kir­joi­tus, mut­ta kysy­isin väit­teestä “Tilas­to­jen val­os­sa kannabis on huo­mat­tavasti har­mit­tomampi tuote kuin alko­holi tai nikoti­i­ni.” Olen tör­män­nyt siihen aiem­minkin, ja sille on var­masti jokin poh­ja, mut­ta olen pähkäil­lyt, että miten vah­val­la poh­jal­la väite on. 

    Jot­ta kannabik­sen ja alko­holin hait­to­ja voitaisi­in ver­ra­ta, pitäisi olla ymmärtääk­seni käsi­tys käyt­täjien määrästä, käyte­tys­tä huumau­sainemäärästä ja käyt­töti­hey­destä, jot­ta voitaisi­in saa­da totu­u­den­mukainen käsi­tys hait­to­jen ilmaan­tu­vu­ud­es­ta. Kuin­ka luotet­tavaa data on? Tupakan ja alko­holin tilas­toin­nis­sa on paljon vähem­män virhelähteitä. Toisek­si epä­var­muut­ta aiheut­taa käsit­tääk­seni stokas­tiset hai­tat, joiden huo­maami­nen voi olla han­kalaa, johtuen mah­dol­lis­es­ta pitkästä viiveestä, ja siitä, ettei oletet­tavasti käytöstä rapor­toi­da spon­taanisti tai täysin luotet­tavasti sairas­tu­misen yhtey­dessä (pelätään seu­rauk­sia jos tun­nus­taa). Miten nämä on huomioitu kun arvoidaan kannabik­sen vaarallisuutta?

    1. mjoki:“Jotta kannabik­sen ja alko­holin hait­to­ja voitaisi­in ver­ra­ta, pitäisi olla ymmärtääk­seni käsi­tys käyt­täjien määrästä, käyte­tys­tä huumau­sainemäärästä ja käyt­töti­hey­destä, jot­ta voitaisi­in saa­da totu­u­den­mukainen käsi­tys hait­to­jen ilmaantuvuudesta”

      Tasan noin. kannabiswanna­bet tois­ta­vat tuo­ta lapsel­lista väitet­tä, johon ei ole ole­mas­sa minkään val­takun­nan tieteel­listä pohjaa.

      Kanadaa käytetään mallies­imerkkinä hyvästä kannabis­poli­ti­ikas­ta . Siel­lä huumeen vapaut­ta­mi­nen on luonut kahdet rin­nakkaiset markki­nat , lail­liset ja lait­tomat. Lait­tomien valmis­ta­jien kyn­nys rikok­seen on madal­tunut , kos­ka huume on lail­lis­tet­tu. Tästä seu­raa väistämätön fak­ta, käyt­tö lisään­tyy. Ja sen mukana rat­ti­hu­umeet, väki­val­lanteot ja varkaudet lisääntyvät.

      Oikeuslaitos ja lain toimeen­panoval­ta yli­työl­listyvät. Lisäk­si kannbik­sen lail­liseen markki­noin­ti­in investoi­neet ilmoit­ta­vat yhteis­es­ti miljoonien dol­larei­den tap­pi­oista, vai oliko se mil­jar­di­en (hoono englan­ti ja kiire )

      Huume muut­taa aivo­jen kemi­al­lista tas­apain­oa pitkäl­lä aikavälil­lä, ja siitä ei ole riit­tävää tutkimusti­etoa. Alko­holin suh­teen tutkimus­ta on aivan eri kokolu­okas­sa. Hai­tat tun­netaan paremmin. 

      Kannabista ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa depe­nal­isoi­da. Hoitoa ‚hoitoon­pääsyä ja kuntou­tus­ta pitää kehittää.

      1. Täyt­tä roskaa. Mik­si lailli­nen päi­hde työl­listäisi oikeuslaitos­ta? Kannabis ei myöskään lisää riskinot­toa tai aggressiivisuutta.

      1. Luin nopeasti linkkaa­masi artikke­lin, joka oli kyl­lä kat­ta­va ja vaku­ut­ta­va, ja on lin­jas­saan min­un omien intu­iti­ivis­ten käsi­tys­ten kanssa varsin hyvin. 

        Kuitenkaan en saanut käsi­tys­tä siitä miten huumei­den vaar­al­lisu­us oli vakioitu(!); kumpi on vaar­al­lisem­paa jos miljoonas­ta PKS:n asukkaas­ta satatuhat­ta saa hai­tan vai jos 644 Pälkäneläistä saa haitan?

      2. mjo­ki mainit­si: “Kuitenkaan en saanut käsi­tys­tä siitä miten huumei­den vaar­al­lisu­us oli vakioitu(!); kumpi on vaar­al­lisem­paa jos miljoonas­ta PKS:n asukkaas­ta satatuhat­ta saa hai­tan vai jos 644 Pälkäneläistä saa haitan?”

        Tämä on minus­takin (mod­i­fioitu­na) artikke­lin heikoin koh­ta. Olen­nainen viesti on, että yksilöille tule­vat hai­tat ovat ver­ran­nol­lisia muual­lakin, mut­ta yhteisölle kohdis­tu­vat hai­tat ovat jos­sain määrin suh­teessa käyt­tö­jakau­mi­in, vaik­ka efek­tiä mitä ilmeisim­mi­non pyrit­ty min­i­moimaan: “The extent of indi­vid­ual harm is shown by the cri­te­ria list­ed as to users, where­as most cri­te­ria list­ed as to oth­ers take account indi­rect­ly of the num­bers of users.” Tämä selit­tänee osin sen, mik­si alko­holi on niin paljon pahempi sosi­aal­isil­ta vaiku­tuk­sil­taan kuin muut kovat päi­h­teet eli hero­i­i­ni, kräk­ki tai meth. Sosi­aal­is­ten hait­to­jen poh­jak­si ei myöskään ollut aivan samaa määrää luotet­tavaa dataa (alko­holi pois lukien) kuin yksilöön kohdis­tu­van hai­tan esti­moin­nis­sa. Tulok­selle antaa kuitenkin pain­oa sim­u­laa­tio, jol­la esti­moiti­in sitä kuin­ka paljon jonkin päi­h­teen tietyn kri­teerin pitäisi muut­tua tulosten muuttumiseksi.

      3. Olemme luul­tavasti pohjim­mil­taan samaa mieltä asi­as­ta, että väit­teeseen liit­tyy paljon epä­var­muustek­i­jöitä. Lähin­nä yritän tuo­da esi­in kysymyk­sen voidaanko esit­tää väite “kannabis on turvallista/turvallisempaa/vähemmän hait­to­ja aiheut­tavaa”, jos meil­lä ei ole kovaa ja luotet­tavaa dataa asi­as­ta, vaan enem­mänkin ole­tuk­sia ja estimaatteja.

        “Tulok­selle antaa kuitenkin pain­oa sim­u­laa­tio, jol­la esti­moiti­in sitä kuin­ka paljon jonkin päi­h­teen tietyn kri­teerin pitäisi muut­tua tulosten muut­tumisek­si.” Itse en uskaltaisi vetää kovin vahvo­ja johtopäätök­siä simu­loin­tien poh­jal­ta, kos­ka ne ovat hyvin herkkiä lähtöo­le­tuk­sille, muut­tuvan kri­teerin pain­oar­volle, ja käyte­tyn tilas­tol­lisen menetelmän valin­nalle. Lisäk­si jos las­ke­taan luot­ta­musväle­jä, niin niiden kikkailul­la voidaan saa­da vaik­ka minkälaisia lopputuloksia.

      4. Alko­holin ja kannabik­sen haitoista on sato­jen vuosien koke­mus. Kan­nat­ta kat­soa maan rajo­jen ulkopuolelle.

      5. mjo­ki aloit­ti: “jos meil­lä ei ole kovaa ja luotet­tavaa dataa asi­as­ta, vaan enem­mänkin ole­tuk­sia ja estimaatteja”

        Artikke­li poh­jau­tuu niin kovalle datalle kuin on mah­dol­lista (ja se on kovaa: riit­tävä joukko asiantun­ti­joi­ta, jot­ka tun­te­vat alansa hyvin), jon­ka poh­jal­ta on tehty hyvä, stabi­ili, malli. Data ei koskaan ole arvokas­ta, jos siitä ei tehdä tulk­in­to­ja ja esti­maat­te­ja. Ja empi­iristä dataa ei ole mah­dol­lista koskaan mallit­taa ilman ole­tuk­sia. Mallin vahvu­us toki riip­puu ole­tusten paikkaansapitävyy­destä, mut­ta tässä artikke­lis­sa niitä on vaikea kri­ti­soi­da vaku­ut­tavasti käyt­töprevalenssin vaiku­tus­ta luku­unot­ta­mat­ta. Ja sekin vaikut­taa vain yhteen tulos­muut­tu­jista: muille tuotet­tuun harmi­in. Ja muu­tok­set siinä eivät muu­ta kuvaa toisek­si ennen kuin para­metrit muut­tuvat paljon. 

        mjo­ki jatkoi: “Itse en uskaltaisi vetää kovin vahvo­ja johtopäätök­siä simu­loin­tien poh­jal­ta, kos­ka ne ovat hyvin herkkiä lähtöoletuksille”

        Tämä krit­tik­ki osuu harhaan. Sim­u­laa­tioi­ta on mon­en­laisia ja epästabi­il­ius on har­voin suo­ranais­es­ti sim­u­laa­tion omi­naisu­us. Se on (pääosin) mallin omi­naisu­us. Artikke­lin sim­u­laa­tion tehtävä olikin sik­si varmis­taa mallin stabi­il­ius arvioin­timuut­tu­jia var­i­oimal­la. Olen­nais­es­ti sim­u­laa­tio siis tes­tasi sitä miten kuvan 3 hajon­taku­vio muut­tuisi, jos yksit­täi­nen arvioin­tipara­metri olisikin eri kuin mitä esti­maat­ti väit­ti. Vas­taus oli, että ei paljoa. Malli siis ei ollut epästabiili.

        Voimme siis huo­let­ta väit­tää (että tämän­hetkisen vah­van tiedon poh­jal­ta) kannabis on alko­ho­lia hai­tat­tomampi päi­hde sekä yksilölle että yhteisölle, mut­ta että lievem­piäkin päi­hteitä löytyy.

      6. Ettei jäisi väärää käsi­tys­tä, niin mielestäni tabuai­heista pitäisi pystyä keskustele­maan asi­apo­h­jal­ta — aivan kuten tämän keskustelun alus­tuk­ses­sa Osmokin teki. Huume­poli­ti­ikan suun­nan­muu­tok­selle on useitakin järke­viä syitä, tois­taisek­si parhaan puheen­vuoron olen kuul­lut Mil­ton Fried­manil­ta, hän sai min­ut aikoinaan pohti­maan uud­estaan omaa intu­itioon poh­jau­tu­vaa mielipi­det­täni huume­poli­ti­ikas­ta. Kaikesta huoli­mat­ta, toivoisin aikuis­ten oikeasti saa­vani vas­tauk­sen ensim­mäisessä kom­men­tis­sani esit­tämääni kysymykseen. 

        Jos ker­ta tilas­tol­lis­es­ti kannabik­sen hai­tat ovat yksiselit­teisen vähäiset, niin että lap­sikin sen ymmärtää, ja asia on täysin kiis­ta­ton, niin minkä takia kukaan ei osaa vas­ta­ta lyhyesti ja ymmär­ret­tävästi miten nämä tilas­tol­lisen tarkastelun mah­dol­liset virheläh­teet, otan­ta­harha ja niistä seu­raa­va vakion­nin puute on huomioitu, ja mil­lä validil­la taval­la ne on selätetty. 

        En esitä alko­holin ole­van vaarat­tomam­paa kuin kannabik­sen (tai päin­vas­toin), vaan ihmette­len että tiedäm­mekö todel­la kannabik­sen (ja muiden päi­htei­den) hai­tat riit­tävän hyvin voidak­semme julis­taa kannabik­sen turvalliseksi.

      7. On kult­tuure­ja, jois­sa kannabista on käytet­ty vuo­sisato­ja ja on kult­tuure­ja, jois­sa alko­ho­lia on käytet­ty vuo­sisato­ja. Näitä ver­taa­mal­la sa ksi­tyk­sen kum­mankin haitoista.

      8. mjo­ki: “Jos ker­ta tilas­tol­lis­es­ti kannabik­sen hai­tat ovat yksiselit­teisen vähäiset, niin että lap­sikin sen ymmärtää, ja asia on täysin kiis­ta­ton, niin minkä takia kukaan ei osaa vas­ta­ta lyhyesti ja ymmär­ret­tävästi miten nämä tilas­tol­lisen tarkastelun mah­dol­liset virheläh­teet, otan­ta­harha ja niistä seu­raa­va vakion­nin puute on huomioitu, ja mil­lä validil­la taval­la ne on selätetty. ”

        Mis­tä harhoista ja virhelähteistä tarkalleen ottaen puhut? Voisitko speisi­fioi­da esimerkik­si artikke­livi­it­tauk­sel­la ja tarkalla ongel­man kuvauk­sel­la? Pysty­isitkö myös esti­moimaan kohtu­ullis­es­ti havait­se­masi ongel­man efek­tikoon suh­teessa ilmiön efek­tikokoon? Sin­ul­la voi olla hyvä point­ti, mut­ta näin vähäl­lä evi­denssil­lä tässä on Review­er 2 ‑syn­d­rooman tun­tua. Grav­i­taa­tio­vakion numeerista arvoakin voi kri­ti­soi­da siitä, että sen esti­moin­nis­sa on virhet­tä. Olen­naista kuitenkin on, se mitä suu­ru­us­lu­okkaa virhe on ja kuin­ka se (keskimäärin) käyttäytyy.

      9. HC-empiris­tille — liit­tyen kysymyk­seen: “Mis­tä harhoista ja virhelähteistä tarkalleen ottaen puhut? jne”.

        Olen jankut­tanut koko ajan samaa 13.9.2021 13:47 kom­men­tis­sani esit­tämääni kysymys­tä. Olet osaltasi vas­tan­nut erit­täin fik­susti. Viit­ta­masi kom­ment­ti oli kuitenkin osoitet­tu Osmolle, ei sin­ulle. Alus­tuk­ses­sa Osmo kir­joit­ti ymmärtävän­sä asi­aa tilas­to­jen val­os­sa, mikä herät­ti minus­sa aidon halun kysyä asi­aa jota olen pitkään ihme­tel­lyt. Myöhem­mis­sä komenteis­sa Osmon vas­tauk­set oli­vat enem­mänkin “eri kult­tuure­ja — kat­se­le ympärille­si” tyylisiä. Jos luet vuo­datuk­seni Osmolle tarkoitet­tuna, niin ymmär­rät polemisoivan läh­estymiseni var­masti parem­min. Edelleenkin olisin kiin­nos­tunut luke­maan esimerkik­si Osmon uuden alus­tuk­sen, jos­sa hän ker­toisi mitä tilas­tot ker­to­vat asi­as­ta ja mitä eri kult­tuure­ja hän tarkoittaa.

        HC-empiris­tille jatkoa: olimme jo yhtä mieltä siitä hait­to­jen vakioin­ti on puut­teel­lista. Sen jälkeisessä pohdin­nas­sa on mielestäni enem­mänkin kysymys, siitä miten voimakkai­ta johtopäätök­siä voidaan tehdä linkkaa­masi artikke­lin poh­jal­ta, ja miten suuren epä­var­muu­den mainit­tu vakioin­nin puute aiheut­taa ja kuin­ka suuri vaiku­tus sil­lä on artikke­lis­sasi esitet­tyyn simu­loin­ti­in. Esim: sin­un mielestäsi “Voimme siis huo­let­ta väit­tää (että tämän­hetkisen vah­van tiedon poh­jal­ta) kannabis on alko­ho­lia hai­tat­tomampi päi­hde sekä yksilölle että yhteisölle, mut­ta että lievem­piäkin päi­hteitä löy­tyy.” Minä voisin esit­tää “kannabis on luul­tavasti vähem­män haitalli­nen päi­hde kuin alkoholi”. 

        Lisäk­si luulen että sinä pain­o­tat enem­män ulkop­uolisille tule­via hait­to­ja (mis­sä lienet oike­as­sa) kun taas minä tarkoi­tan enem­män yksilöille/käyttäjille tule­via hait­to­ja (vaikkakin väestö­ta­sol­la). Käyt­täjälle ilmaan­tu­van tai ei-ilmaan­tu­van hai­tan osoit­ta­mi­nen tilas­tol­lis­es­ti on käsit­tääk­seni vaikeampaa.

      10. mjo­ki: “Lisäk­si luulen että sinä pain­o­tat enem­män ulkop­uolisille tule­via hait­to­ja (mis­sä lienet oike­as­sa) kun taas minä tarkoi­tan enem­män yksilöille/käyttäjille tule­via hait­to­ja (vaikkakin väestö­ta­sol­la). Käyt­täjälle ilmaan­tu­van tai ei-ilmaan­tu­van hai­tan osoit­ta­mi­nen tilas­tol­lis­es­ti on käsit­tääk­seni vaikeampaa.”

        Min­un nähdäk­seni ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset (joi­ta viit­taa­mani artikke­lin raadin jäsenet ovat) pystyvät esti­moimaan käyt­täjälle aiheutuneet hai­tat (sekä fyy­siset että psyykkiset) selvästi parem­min kuin hai­tat yhteisölle. Ole­tus toki on, että päi­hdet­tä käytetään riit­tävästi, mut­ta senkään suh­teen esimerkik­si kannabik­sen (sekä luon­nol­lisen että syn­teet­tisen) haitoista yksilöille ei jää paljoa piiloon, kos­ka esimerkik­si artikke­lin kohde­maas­sa kannabik­sen vuosit­tainen käyt­täjämäärä vas­taa kyse­ly­tutkimusten mukaan kutakuinkin koko Suomen aikuis­pop­u­laa­tio­ta. Ja jos kat­sot artikke­lin hajon­taku­vio­ta, niin voit havai­ta että jopa yksilöille alko­holi on vaar­al­lisem­pi kuin kannabis. Ei kovin paljoa, mut­ta kuitenkin riittävästi.

  13. Poli­isi näyt­tää ole­van enem­män huolis­saan siitä, että rikol­lisu­us las­kee, kuin siitä mikä on tutkimusten mukaan ollut järkevää ympäri maail­maa. Pait­si että kannabik­sen ja alko­holin yhteiskun­nal­lista hait­taa ei voi ver­ra­ta mitenkään keskenään alko­holin aiheut­taes­sa miljoon­aker­tais­es­ti ter­vey­del­listä ja sosi­aal­ista hait­taa koko per­heeseen, niin aivan äimänä saa seu­ra­ta miten poli­itikot ja poli­isit kaikin keinoin halu­a­vat pitää jär­jestäy­tyneen rikol­lisu­u­den tulovir­rat tul­va-asteel­la. On ihan hul­lua, että kun poli­itikko ilmoit­taa halu­a­vansa viinit ruokakaup­poi­hin, niin hän­tä kiitel­lään ja kan­nuste­taan, mut­ta sit­ten muu­ta­ma kasvi, joi­ta jos­sain Barcelonas­sa kas­vate­taan ihan part­sil­la, saa toimit­ta­jatkin, joil­la luul­tavasti dar­ra ja alka­va mak­sakir­roosi, vaa­ti­maan vanki­latuomioi­ta niiden vapaut­tamista ehdot­taneille. Alko­holisti riehuu kän­nis­sä ja hakkaa per­heen­sä, mut­ta on silti jotenkin hyväksy­tympi kuin se joka kat­soo sohval­la telkkaria pienessä pil­vessä. Hive­nen herää kysymys siitä, että kyseessä on vain se, että poli­isi ja oikeis­to halu­aa ran­gaista vihol­lisi­naan pitämiään hippe­jä joiden näkee edus­ta­vansa kannabista yhteiskun­nas­sa ja käyt­tävät vain val­taansa mieli­v­al­taiseen kiu­san­tekoon. Kos­ka mitä muu­ta tämä on, kun har­mit­tomas­ta käytöstä halu­taan paljon kovem­pia ran­gais­tuk­sia kuin kaikesta mitä alko­holi saa aikaan. 

    Ja hom­ma jatkuu samana hys­teerisenä sekoilu­na jos­sa tutkimus heit­etään sil­lal­ta ja tuo­daan vain pamp­pua tilalle, ja joku itäisen Euroopan mafia nau­raa kip­puras­sa. Ja en tosi­aan usko vihrei­den kykyyn tuo­da tähän mitään muu­tos­ta, kos­ka vihrei­den tapa tehdä poli­ti­ikkaa on aiheut­taa kohu ja olla sen jäl­keen aivan hil­jaa medi­an ja muiden poli­it­tis­ten ryh­mien luodessa sisäl­lön aiheeseen ja vihreät antaa muiden jopa väit­tää vihrei­den sanoneen ja halun­neen sitä ja tätä, eikä huhuil­ta kukaan leikkaa siip­iä. Täl­laisia vaikei­ta aihei­ta pitäisi ajaa akti­ivis­es­ti vuosia ja haka­ta tietoa yhteiskun­taan ja muut­taa mielipi­det­tä hys­teeris­es­tä sekoilus­ta kohti järkevää poli­it­tista muu­tos­ta. Nyt näitä nos­te­taan ker­ran jos­sain kok­ouk­ses­sa ja saadaan aikaan idioot­tien esi­in­marssi lehdis­tössä, mut­ta sit­ten se jää siihen ja tuhoisa, perus­tee­ton ja kaikin puolin kallis jär­jet­tömyys saa tässäkin jatkua.

  14. Lail­lis­t­a­mi­nen on tiet­ty järkevää, mut­ta ei poista kaikkia ongelmia.
    Kanadas­sa sekä hupi- että lääkekäyt­tö ollut sal­lit­tua vuodes­ta 2018 ja “pimeä” kannabis mak­saa puo­let “lail­lisen” hinnoista.
    Eli salakul­jete­tulle tai vero­ja kiertävälle kamalle on yhä kysyntää.

    Ottaen huomioon Suomen kus­tan­nuk­set ja apteekkien hin­nat, sama luul­tavasti tois­tu­isi täällä.

    Ehken seu­raa medi­aa tarpeek­si, mut­ta kaukana ovat ajat, jol­loin jenkit ihaili­vat “euroop­palaista vapaamielisyyt­tä”. Käyt­tö ilman resep­tia on mah­dol­lista var­maan yli puolelle Pohjois-Amerikan kansalai­sista ja samaan aikaan kiel­let­tyä KOKO Euroopassa.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Medical_cannabis#/media/File:Map-of-world-medical-cannabis-laws.svg (sini­nen = vapaa käyt­tö, vihreä = reseptillä)

    1. Kanadas­sa ja Yhdys­val­lois­sa kannabik­sen osto on provinssi ja osaval­tio sidon­nainen . Tämä tarkoit­taa sitä että kannabik­sen osta­jal­la täy­tyy olla osaval­tion tai provinssin myön­tämä viralli­nen henkilö­todis­tus jon­ka myön­tää osaval­tion ja provinssin vira­nomaiset. Esimerkik­si Col­orados­sa se kos­kee vain Col­oradon osaval­tios­sa vak­i­tuis­es­ti asu­via henkilöitä. Niiden osaval­tioiden ihmiset jois­sa kannabis ei ole lail­lis­tet­tu eivät voi ostaa Col­orados­ta kannabista. Sama kos­kee Kanadan provinsse­ja. Ain­oa itsenäi­nen val­tio joka on lail­lis­tanut kannabik­sen myös ulko­maalaisi­in on Uruguay. Uruguayssa myy­dään ulko­maalaisille rajanyl­i­ty­s­paikois­sa kannabis todis­tus joka on mak­sulli­nen jol­la voi ostaa maas­sa oleskelun aikana kannabista. Todis­tuk­ses­sa on viimeinen ostopäivämäärät jne.

    2. Onhan viinan salakul­je­tus edelleen ilmiönä myös Suomes­sa ole­mas­sa vaik­ka kiel­to­la­ki kumot­ti­in jo 1932 ja keski­o­lut vapautet­ti­in 1969 ruokakaupoi­hin. EU/ETA:ssa on tavaroiden vapaali­iku­vu­us joten viinan myyn­tiä on vaikea kon­trol­l­i­da kos­ka Viros­ta voi hakea paket­ti­au­tol­lisen viinaa ilman tullitarkistusta

      1. Alko­holi­juomien matkus­ta­jatuon­ti on käytän­nössä kor­vau­tu­mas­sa niiden tilaamisel­la ulko­mai­sista net­tikaupoista. Kos­ka lain­säädän­tö on alko­holin net­ti­ti­laamisen osalta epä­selvää ja oikeusjut­tu­ja on kesken asian tiimoil­ta niin siitä on tul­lut erään­lainen kansan­hu­vi jois­sakin piireis­sä tila­ta laatikkokau­pal­la viinaksia ulko­mail­ta. Ne jot­ka oma­l­la nimel­lään tun­nus­ta­vat har­ras­ta­vansa sitä väit­tävät että se johtuu sik­si että noi­ta “harv­inaisia vuosik­er­tavi­ine­jä” ei saisi Alkos­ta, mut­ta net­ti­ti­laushar­ras­tuk­sen tarkoi­tus on kyl­lä kaataa Alkon monop­o­li ja saa­da koko alko­ho­liv­ero kumottua.

    3. Euroopan muu­tok­set ovat olleet pitkään hitaampia kuin pohjois-amerikas­sa. Euroopas­sa on silti mon­ta maa­ta mis­sä kannabik­sen käyt­tö on niin defac­to lail­lista, ettei eroa oikeaan lail­lis­tamiseen juuri huo­maisi. Tähän kuu­lu­vat Espan­jan lail­liset kannabisklu­bit, jos­ta voit ostaa kannabista, aivan lail­lis­es­ti, ja käyt­tää sen kotonasi yksi­ty­is­tilois­sa. Hol­lan­ti on tietenkin van­hin kannabik­sen sal­livista maista, vaik­ka siel­läkin tuotan­to on laiton­ta, tai har­maa­ta, aluet­ta on käyt­tämi­nen sal­lit­tua ja sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä. Berli­i­ni, Ham­puri, Nor­drhein-West­falenin isot kaupun­git sak­sas­sa ovat niin sal­livia käytän­nön tasol­la, ettei eroa lail­liseen kovin paljon huo­maa. Kannabik­sen ostamiseen ei vain ole kivi­jal­ka­li­ikkeitä vaan pitää käy­dä siel­läkin rautatiease­man tai eri­lais­ten gan­jabaarien kaut­ta. Tsek­it ovat myös por­tu­galin ohel­la dekrim­i­nal­isoi­neet oman käytön ja pien­imuo­toisen kas­vatuk­sen. Kris­tia­ni­as­sa Kööpen­ham­i­nas­sa on myös vapaa käyt­tö ja kau­pankäyn­ti. Näis­sä paikois­sa lail­lis­t­a­mi­nen on melko pieni askel käytän­nön tasol­la, vaikkakin tietysti poli­ti­ikas­sa ja lakikiemuroiden tasol­la se on edelleen iso askel.

      1. Kris­tian­ian vapaakaupun­ki ei kuu­lu juridil­lis­es­ti Kööpen­ham­i­nan alueeseen. Joten Kris­tia­ni­as­sa tämä on kannabik­sen osto ja myyn­ti on juuri tämän takia sal­lit­tua. Tan­skas­sa kyl­lä on jatku­va keskustelu siitä että pitäisikö Kris­tia­nia kokon­aan sulkea (johtuen siitä että sen alueel­la on huumekaup­paa johon vira­nomaiset eivät voi juridil­lis­es­ti puut­tua kos­ka Kris­tia­nia ei ole kun­ta) ja muut­taa asuinalueek­si osana Kööpen­ham­i­nan kun­taan johon se ei täl­lä het­kel­lä kuulu.

  15. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008259959.html

    Jutus­sa kysytään mm. miten kannabik­sen käyt­tämi­nen ja sen ongel­mat väheni­sivät, jos hal­li­tus­puolue on nyt sitä mieltä että se on vaara­ton ja sik­sikin lail­lis­tet­ta­va huume. Tämähän vain kan­nus­taa nuo­ria kokeilemaan. 

    Tiedok­si. Tänään pelkän työ­paikkakeskustelun perus­teel­la eili­nen päätös syn­nyt­ti noin kahdek­san hen­gen otok­ses­sa ainakin muu­ta­man nyt entisen vihre­itä äänestävän kan­nat­ta­jan. Luulen että otok­sen neljäs jäi.

    1. Ois­pa enem­män puoluei­ta, jot­ka vetäi­sivät ihan puh­taasti ide­ol­o­gis­es­ti tieteisiin/arvoihin perus­taen ja paskat välit­täen siitä, että jät­tääkö joku moral­isti tai muu mie­len­sä­pa­hoit­ta­ja äänestämät­tä. Poli­ti­ik­ka olisi parem­paa kuin tämä nykyi­nen kyyni­nen val­tatais­telu suo­sios­ta ja hillo­tolpista, jos­sa teetetään äänestäjä­tutkimuk­sia ja analysoidaan, että pitäisikö olla per­sumpi vai lib­er­aalimpi lisä-ääniä saadakseen.

      Maalaiskokoomus on tämän kannabiskeskustelun yhtey­dessä taas muis­tut­tanut, mik­si koulute­tun ja lib­er­aalin kaupunki­laisen ei kan­na­ta hei­hin uhra­ta. Yksi ottomeri ei antti­häkkästen keskel­lä kesää tee.

      1. Kokoomus on kyl­lä tehnyt puolueena aloit­teen Alkon monop­o­lin purkamis­es­ta jon­ka takana on ollut muun muas­sa akti­ivis­es­ti kansane­dus­ta­ja Sin­uhe Wallinheimo. Joten kyl­lä Kokoomuk­ses­sa on halua purkaa esimerkik­si osit­tain Alkon monop­o­li ja siirtää esimerkik­si viinit ruokakaup­paan. Täl­lä siir­rol­la on Kokoomuk­ses­sa laa­jakin tuki. 

        Kannabik­sen siirtämi­nen Alkoon olisi saman­lainen toimen­pide kuin viinan myyn­nin säi­lyt­tämi­nen Alkos­sa. Eihän viinaa sal­li­ta ostaa ilman henkilöl­lisyys­todis­tus­ta Alkos­ta! Alko­holis­mi on kyl­lä Suomes­sa ollut ongel­ma jota on yritet­ty kon­trol­loi­da eri­laisil­la vira­nomais­ten toimen­piteil­lä ja sosi­aali ja ter­vey­den alan henkilökun­nan mietinnöil­lä. Mut­ta eipä se ole vähen­tynyt . Parem­pi vai­h­toe­hto on siirtää viinit ruokakaup­paan ja jät­tää kovat viinat Alkoon. Siinä samal­la voisi tehdä esimerkik­si jois­sain Alkois­sa kokeilu mielessä kannabik­sen kohdal­la. Ikära­ja ja gram­ma raja sisään lain­säädän­töön joten se on näin ollen vain tekni­nen asia.

    2. Ei nuoriso kyse­le hal­li­tus­puolueelta mikä on kivaa. Pikem­minkin van­ho­jen setien ja tätien arvosta­mat asi­at on noloja.

  16. Eikös pitäisi Alkon sijas­ta antaa jakelu Veikkauk­selle. Lot­toa se on, kenelle kehit­tyy kannabik­sen naut­timis­es­ta skitsofrenia.

  17. En kyl­lä voi äänestää moista huumepuoluet­ta. Hamp­pu­vihreät, viis luonnosta

  18. Medi­atemp­pu koko päätös. Vihrei­den estab­lis­ment­ti jatkos­sa vaike­nee asian. Lisäk­si sisäisiä jän­nit­teitä saati­in hiukan puret­tua. Muis­tel­laan­pa kuin­ka jäi unho­laan Kokoomuk­sen (edelleen kai voimas­sa ole­va) puoluekok­ous­päätös PAKKORUOTSIN lopet­tamis­es­ta. Vaik­ka sille hur­rat­ti­in toisin kuin tälle.

  19. “Kannabis on vaar­al­lista alaikäisille. Huumekaup­pi­aat eivät kun­nioi­ta mitään ikära­jo­ja. Alkos­ta sitä ei myytäisi alaikäisille. Toki sitä valuisi myös alaikäisille niin kuin val­uu olut­takin, mut­ta vähem­män kuin nyt.”

    Perustuen mihin? Kuu­lostaa täysin usko­mat­toma­l­ta. Huumeisi­in jäisi tietenkin laiton kaup­pa lait­toman rin­nalle, kuten nykyään on alko­holin ja tupakan kanssa asian lai­ta. Eri­tyis­es­ti Suomes­sa noin on, kos­ka Viros­ta ja Venäjältä saa myytävää halvalla.

    Näis­sä asiois­sa on täysin itses­tään selvää, kuten Osmo tässäkin kir­joituk­ses­sa. Tarkoituk­se­na ei ole mis­sään muo­toa pysyä fak­tois­sa, vaan kuset­taa men­emään omien ja puolue­tove­r­ien palkkiovirko­jen sekä eri­tyyp­pis­ten tuki­ais­ten kiil­to silmis­sä. Sik­si Suo­mi on ollut jo todel­la pitkään rajus­sa alamäessä. Aivopierutusa­jatuk­set riit­tävät, kun kun­nol­lis­ten aja­tusten tuot­ta­mi­nen vaatisi edes muu­ta­man min­uutin aikaa.

  20. O.S:“Kannabiksen käyt­täjät eivät ole narko­maane­ja, sil­lä kannabis ei aiheuta (juuri) riip­pu­vu­ut­ta. He eivät siis tee ryöstöjä sadak­seen päivän annok­sen­sa niin kuin huumeri­ip­pu­vaiset tekevät.”

    Kyl­lä kannabis aiheut­taa riip­pu­vu­ut­ta. Sitä on kol­men­laista, fyy­sistä, psyykkistä ja sosi­aal­ista. En avaa käsit­teitä enem­pää, kos­ka jokainen tietää nämä faktat. 

    Kannabis­myön­teis­ten mutu­un perus­tu­vat argu­men­tit ovat todel­la ärsyt­täviä . Yhtä sel­l­aista tois­teli Atte Har­janne YLE:n ajanko­htaiso­hjel­mas­sa. ” Nyky­malli ei toimi”.

    Väite ei perus­tu minkään­näköiseen tieteel­liseen näyt­töön. Näyt­töä ei ole se, että käyt­tö on lisään­tynyt ja niin ja niin mon­ta pros­ent­tia halu­aa dekrim­i­nal­isoin­tia. Tieteelli­nen näyt­tö vaatisi koeasetel­man, jos­sa olisi ver­tailus­sa nyky­malli ja dekrim­i­nal­isaa­tioma­lli. Koeai­ka pitäisi olla kym­menkun­ta vuot­ta. Lisäk­si pitäisi huomioi­da yhteiskun­nas­sa tapah­tu­vat muu­tok­set. Esim. kannabis­myön­teisen kult­tuurin vaiku­tuk­set nuoriin.

    Nyt vain olete­taan, että vapaut­ta­mi­nen olisi käyt­töä vähen­tävä toi­mi. Tosin THL:n ns. asiantun­ti­ja ei ole lainkaan kiin­nos­tunut käytön vähen­tämis­es­tä, ain­oas­taan kannabik­sen käyt­täjistä. Muut kansalaiset selvitköön parhansa mukaan muut­tuvas­sa tilanteessa.

    1. Eemil loi­he lausumaan: “Väite ei perus­tu minkään­näköiseen tieteel­liseen näyt­töön. Näyt­töä ei ole se, että käyt­tö on lisään­tynyt ja niin ja niin mon­ta pros­ent­tia halu­aa dekrim­i­nal­isoin­tia. Tieteelli­nen näyt­tö vaatisi koeasetel­man, jos­sa olisi ver­tailus­sa nyky­malli ja dekrim­i­nal­isaa­tioma­lli. Koeai­ka pitäisi olla kym­menkun­ta vuot­ta. Lisäk­si pitäisi huomioi­da yhteiskun­nas­sa tapah­tu­vat muu­tok­set. Esim. kannabis­myön­teisen kult­tuurin vaiku­tuk­set nuoriin.”

      Tämä on vähän has­sua: pitäisi siis kokeil­la dekrim­i­nal­isoin­tia ensin ennen kuin kokeil­laan dekrim­i­nal­isoin­tia, jot­ta tiede­tään mitä seu­raa siitä että kokeilee, mut­ta kokeil­la ei saa. Se, että kiel­to­la­ki ei ole toimin­ut, tiede­tään siitä että kiel­to­lain tavoit­teet eivät ole toteu­tuneet ollenkaan.

      1. Juuri näin, tuos­sa konkreti­soituu kannabik­sen vapaut­ta­jien mieletön ihmiskoe. Hypätään täysin tun­tem­at­tomaan veteen pää edel­lä ja kat­so­taan miten käy. Hal­vaan­tuuko hyp­pääjä kaulas­ta alaspäin osues­saan pää edel­lä kiveen.

        Tästä juuri on kysymys kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­nis­sa. Pienen ongel­makäyt­täjäryh­män hoitoon­pääsyn muka helpot­tamisek­si uhrataan koko yhteiskun­nan turvallisuus. 

        On se ihme ja kum­ma, kun THL:n ns. asiantun­ti­ja väit­tää rikol­lisen leiman pelon estävän hoitoon­hakeu­tu­misen. Kannabik­sen käyt­täjät taasen todis­ta­vat kirkkain silmin, ettei käyt­tämi­nen ole mikään ongel­ma. He eivät halua hoitoon, kos­ka heil­lä ei ole ongelmaa.

        Kun hoitoon­hakeu­tu­mi­nen on ilmi­selvän ongel­man vuok­si tarpeel­lista, niin sil­loin ollaan rikol­lisen kier­teen sisäl­lä jo niin tiukasti, ettei hoitoon­hakeu­tu­mi­nen leimaa enää yhtään enem­pää. Omaisu­us­rikok­set , huumer­atit ja väki­val­lanteot ovat leiman­neet yksilön jo vahvasti. 

        Hoitoon­hakeu­tu­mi­nen sitä vas­toin häivyt­tää rikol­lisu­u­den stigmaa.

      2. Se, että kiel­to­la­ki ei ole toimin­ut, tiede­tään siitä että kiel­to­lain tavoit­teet eivät ole toteu­tuneet ollenkaan.

        Et ymmärtänyt point­tia. Kiel­to­la­ki on toimin­ut paljon parem­min vähen­tämisessä , kuin jos kannabis olisi dekrim­i­nal­isoitu. Kuten Häkkä­nen sanoi, kaike­nasteinen vapaut­ta­mi­nen olisi sig­naali lisään­tyvälle käytölle.

        Exeltaulukko ‑ihmiset luule­vat , että tässä tapauk­ses­sa kiel­to­lain tulisi estää käyt­tö kokon­aan. Elävässä elämässä ei ole ole­mas­sa mustavalkotäydellisyyttä. 

        Mut­ta pom­min­var­maa on käytön lisään­tymi­nen dekrim­i­nal­isoin­nin seu­rauk­se­na. Kiel­to­la­ki hidas­taa kasvua , vapaut­ta­mi­nen kiihdyt­tää kasvua.

        Hoitoon­hakeu­tu­misen ongel­ma tulee ratkaista ter­veyspoli­ti­ikan keinoin.

      3. Eemil väit­ti: “Exeltaulukko ‑ihmiset luule­vat , että tässä tapauk­ses­sa kiel­to­lain tulisi estää käyt­tö kokon­aan. Elävässä elämässä ei ole ole­mas­sa mustavalkotäydellisyyttä.”

        Minus­ta ei kan­nat­taisi väit­tää vastapuolen ole­van mieltä, jota se ei ole. Täm­möi­nen keskustelu ei ole hedelmäl­listä. Olen­nais­es­ti kiel­to­lakipoli­ti­ikan tavoite 70-luvul­ta läh­tien on ollut vähen­tää huumei­den käyt­töä pitkäl­lä tähtäimel­lä (poli­itikko­jen lausum­i­a­han toki löy­tyy, mut­ta pide­tään niitä poli­itikko­jen lausum­i­na). Esimerkkinä tästä esimerkik­si Yhdys­val­tain hal­li­tuk­sen tavoite 1989: “The high­est pri­or­i­ty of our drug pol­i­cy must be a stub­born deter­mi­na­tion fur­ther to reduce the over­all lev­el of drug use nationwide…”

        Onko huumei­den käyt­tö vähen­tynyt? Onko tavoit­tei­ta saavutet­tu? Ei ole (edes sana fur­ther ei ole virk­keessä tot­ta). Kiel­to­la­ki on epäon­nis­tunut tavoit­teis­saan. Paljonko epäon­nis­tu­mis­es­ta on mak­set­tu? Järkyt­tävästi ja monel­la tapaa. Tarvi­taan siis uusi läh­estymistapa. Mut­ta tämän läh­estymis­ta­van ei pidä koskea yksi­no­maan kannabista.

    2. Eemil jatkoi: “Et ymmärtänyt point­tia. Kiel­to­la­ki on toimin­ut paljon parem­min vähen­tämisessä , kuin jos kannabis olisi dekrim­i­nal­isoitu. Kuten Häkkä­nen sanoi, kaike­nasteinen vapaut­ta­mi­nen olisi sig­naali lisään­tyvälle käytölle.

      Exeltaulukko ‑ihmiset luule­vat , että tässä tapauk­ses­sa kiel­to­lain tulisi estää käyt­tö kokon­aan. Elävässä elämässä ei ole ole­mas­sa mustavalkotäydellisyyttä.”

      Hmm. Ensin sanoit, että ei tiede­tä onko dekrim­i­nal­isaa­tio parem­pi kuin kieltämi­nen, kos­ka ei ole tehty tieteel­listä testiä. Nyt väität, että kiel­to­la­ki on parem­pi. On var­masti mukavaa olla kah­ta eri mieltä yhtäaikaa, mut­ta kovin hedelmäl­listä keskustelua se ei tuota.

      Loogi­nen Excel-taulukoi­ja on aina parem­pi kuin epäloogi­nen fän­sy­il­i­jä vaik­ka työkalu joskus vähän kankea olisikin.

  21. Kannabis ei ole har­mi­ton aine, se aiheut­taa tietyis­sä ihmi­sis­sä väki­val­taisia psykoose­ja. Tiedän ihmisiä, jot­ka polt­ti­vat “kantsua” ja tap­poi­vat ihmisen raa’asti sen alaisena. 

    Kan­natan silti kannabik­sen lail­lis­tamista. On hyvä, että ihmiset saa lisää keino­ja päi­hdyt­tää itseään.

  22. Hyvin mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus ja perustel­tu näkökul­ma, kiitos jär­jen äänestä. 

    Uskon huo­man­neeni tuos­ta yksit­täisen asi­avirheen: Tark­istin tilas­tot tuol­ta ajanko­hdal­ta 2000–2002, ja huumekuole­mis­sa ei näy niin isoa notkah­dus­ta kuin kir­joituk­sen mukaan, (200->30), eikä noin alhaista vuo­tu­is­ten huumekuolemien määrää löy­dy itseasi­as­sa miltään vuodelta.

    Riip­puen käyte­tys­tä mit­tarista, vuosien 2000–2002 kehi­tys oli huume­myrky­tyk­sis­sä 96->66 (Oikeustok­sikolo­gia, THL) ja jos käytetään Tilas­tokeskuk­sen kuolin­syyrek­ister­iä 134->97. Oikein posi­ti­ivista kehi­tys­tä kyl­lä, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan ‑30% tuon aivan usko­mat­toman hyvän ‑85% sijas­ta eli aika eri suu­ru­us­lu­okan tulos. Tuo olisikin niin mah­ta­va paran­nus, että siitä tul­taisi­in otta­maan oppia ympäri maail­maa, kun nykyti­lanne on valitet­tavasti todel­lisu­udessa edelleen se, että meil­lä on poikkeuk­sel­lisen korkea huumekuolleisu­us euroop­palaisek­si maak­si edelleen.

    1. Jos jotain kiin­nos­taa, käytin itse tätä läh­teenä lukemille:

      San­na Rönkä 2018:
      Huumei­den käyt­täjien kuolemat Suomes­sa : Mon­imenetelmäi­nen tutkimus lääk­keel­listymisen, sosi­aalisen huono-osaisu­u­den ja huumei­den käyt­tökon­tek­stien näkökulmasta
      http://urn.fi/URN:ISBN:978–951-51–3370‑0

  23. Tuo nim­imerk­ki-Erkin selvit­tämä heit­to luvuis­sa on erit­täin tärkeä ja myös osoi­tus siitä, että blo­gis­sa esitet­ty­i­hin tietoi­hin tulee suh­tau­tua varauksella.

  24. Eri­no­mainen kir­joi­tus, kiitok­sia. Huumekaup­pa hyö­dyn­tää rikol­lisia ja ran­gais­tuk­set iskevät pahiten jo muutenkin syr­jäy­tymeeseen ongel­makäyt­täjien joukkoon.

    1. Palau­tan mieleen erään puheen­vuoron asi­as­ta vuodelta 1971 kun kannabik­sen krim­i­nal­isoin­ti oli esil­lä. Muistin­varainen lain­aus, asi­a­sisäl­lön pitäisi olla oikein:

      ”Minä olen nyt kuun­nel­lut asi­as­ta esitet­tyjä näköko­htia ja kovasti miet­tinyt sitä. Eihän se kannabis mikään vält­tämät­tömyys eikä hyvä asia ole. Muta ei niin kauhean pahakaan. Toim­i­taan kuten alko­holin kanssa. Tehdään siitä val­tion monop­o­li, niin hyö­ty tästä inhimil­lis­es­tä heikkoud­es­ta tulee koko yhteiskun­nan hyväksi.”

      Kuka tämä huumekult­tuurin edis­täjä oikein oli? Suomen Sosialidemokraatin arkki­tan­ner­i­lainen paikoit­si­ja Simp­pa eli Simo Juntunen.

  25. Itseäni huo­let­taa poli­isin julki­nen kom­men­toin­ti käyt­töran­gais­tuk­sen pois­tamiseen liit­tyen: ”Jos kannabis tulisi lail­lisek­si, mon­en­laista muu­ta omaisu­us­rikol­lisu­ut­ta jäisi piiloon, Jari Kin­nunen väittää.”

    Onko siis tosi­aan näin, että ilman käyt­täjiä jah­taa­mal­la, poli­isi ei itse osaa enää selvit­tää rikok­sia? Olisin jok­seenkin huolis­sani tästä kommentoinnista.

    1. Kyl­lähän tuo kieltämät­tä vaikut­taa siltä, että poli­isi pitäisi kannabik­sen mielel­lään lait­tomana ihan vaan sik­si, että sen veruk­keel­la voi tehdä läh­es mieli­v­al­taisia koti­etsin­töjä minne tahansa.

    2. Juurikin näin, ja Kin­nunen on pahim­mas­ta päästä. Mies käyt­tää kannabista kep­pi­hevose­na koti­etsin­töi­hin ja korkeaa ase­maansa ja julk­isu­ut­ta pelon liet­somiseen. Kas, siinähän tulikin poli­isin “kannabis­strate­gia” tiivistettynä.

  26. Voiko pössyssä tehdä töitä? Vaik­ka Sairaanhoitaja?

    Miten tämä Hasan poly­gon suh­teutetaan tupakkaan? 

    Onko EU:ssa vapaa liikku­vu­us ja saanko tila­ta Hol­lan­nista? Matkus­ta­ja­mashan­tuon­ti sallittaneen? 

    Mites has­sik­sen laukaise­mat psykoosit — varoite­taanko? Joo en tai­da enää vali­ta hapun­vihreää huumepuoluetta.

    1. Hol­lan­nista ei voi tila­ta kannabista tai mui­ta huumei­ta maan rajo­jen ulkop­uolelle mui­hin EU/ETA mai­hin. Hol­lan­nis­sa ei voi ulko­maalaiset vapaasti ostaa huumei­ta. Erilli­nen lupa on Hol­lan­nis­sa han­kit­ta­va tähän käyt­tö tarkoituk­seen. Por­tu­galis­sa tilanne on toinen. Siel­lä käyt­tö on vapaam­paa kuin Hol­lan­nis­sa. Syy mik­si Hol­lan­nis­sa on näin rajat­tu huumei­den osto vain Hol­lan­nis­sa asuville on se että siel­lä on halut­tu pitkään vält­tää huume tur­is­mia etenkin Sak­sas­ta. Vaik­ka EU/ETA maid­en välil­lä on tavaroiden vapaali­ikku­vu­us on se rajat­tu pois esimerkik­si huumei­den ja tulia­sei­den kohdal­la. Alko­holi ja tupak­ka ovat asia erik­seen kos­ka ne ovat lail­lis­tet­tu kaikissa EU/ETA maissa

    2. Ver­tailun vuok­si, ei sairaan­hoita­ja voi oikein kän­nis­säkään töi­hin tul­la. Tai jos tulee, ei sitä hyväl­läkään kat­so­ta. Kyl­lä ryyp­päämi­nenkin aiheut­taa harho­ja ja mie­len­ter­veysongelmia. Merkit­tävä osa väki­val­tarikok­sis­takin tehdään nimeno­maan humalassa.

  27. Hul­lu­a­han tästä on jauhaa. Kun puh­das­mieliset eivät ikinä myön­nä käytän­nössä nimeno­maan pönkit­tävän­sä lait­toman möm­möbis­nek­sen ase­maa ja kaikkea mikä siitä seuraa. 

    Puh­das­mieliset tauk­it – niitä löy­tyy kaikkien kent­tien kaik­il­ta laidoil­ta – tarvit­se­vat vihol­lisen. Tarvit­se­vat, jot­ta voisi­vat peilin ääressä sanoa: niin mut­ta kun nuo. 

    Voisiko­han nyt ongel­man kiertää kieltämäl­lä “luokit­telemat­tomat möm­möt” perus­tus­lais­sa, kun samal­la sal­lit­taisi­in ehtooll­isham­pun tms. käyt­tö hen­gel­lisessä tarkoituksessa? 

    Ehtool­lis­möm­mörek­isteri­in hyväksyt­täisi­in vain puh­das kama, jon­ka valmis­tus­ta voidaan valvoa ja verot­taa ja jon­ka myyn­tiketjuista rikol­liset välikädet pystytään pitämään poissa. 

    Hen­gel­liset tarkoi­tus­perät voitaisi­in kat­soa ole­tusar­voisik­si, mut­ta esim. lail­lisen tuot­teen käyt­tö lait­toman piilo­markki­noin­nis­sa / sisään­heit­to-kouku­tuk­ses­sa olisi hyväksyn­nän este.

  28. minus­ta tämä Vihrei­den kannabis­päätös oli type­rä ja iso virhe myös ter­vey­del­liseltä näkökulmalta.

    On kiis­ta­ton fak­ta ja todek­si osoitet­tu käytän­nössä ja tieteel­lis­es­ti, että kannabik­sen käyt­tö edis­tää skit­sofren­ian syn­tymistä — eri­tyis­es­ti nuo­ril­la. Toden­näköis­es­ti kannabik­sen vapaut­ta­mi­nen vain lisäisi kannabik­sen käyt­töä, kun se ei enää olisi ran­gais­ta­va teko.

    Juu Kanadas­sa, Hol­lan­nis­sa ja USAs­sa (Col­oradoss­sa) on vapautet­tu lakia kannabik­sen osalta, mut­ta mitään posi­ti­ivisia tulok­sia niiltä ei ole vielä saatu. Joten siihen on turha vedo­ta — muka edis­tyk­sel­lis­inä val­tioina, jois­sa huume­on­gel­ma tun­netusti suuri.

    Ja on jopa naivia kuvitel­la ja uskotel­la, että näin rikolli­nen kannabik­sen myyn­ti vähenisi, kun se siir­ret­täisi­in Alkoon. Huumerikol­lisu­us on niin val­ta­va bisnes, että joku suo­ma­lainen Alko ei sitä Suomes­sa saa pienen­emään mihinkään. Toden­näköis­es­ti huumerikol­liset vain taput­taisi­vat käsiään — “markki­nat kasvoivat Suomes­sa”. Niin kannabik­ses­tä on sit­ten help­po siir­tyä kovem­pi­in huumau­saineisi­in — tai houkutel­la sinne eri­lais­ten ilmais­ten tar­jousten myötä.

    Jos jotain konkreet­tista halut­taisi­in tehdä kannabiskokeilu­un syyl­listynei­den tai ‑käyt­töön osalta, niin paljon järkeväm­pää olisi vain pois­taa ko. henkilöi­den tiedot rikos­rek­ister­istä, jos eivät ole muuten syyl­listyneet rikok­si­in yms.

    On aivan var­maa, että Vihrei­den kan­na­tus läh­tee lasku­un — ja hyvä niin, jos poli­ti­ik­ka jatkuu nykyisen tapaisel­la menol­la. Vihreät ovat myös menet­täneet uskot­tavu­u­den kansan­talouden osaamis­es­ta. Har­mi, tulee ikävä van­ho­ja aikoja.

  29. A‑klinikkasäätiön Kaar­lo Simo­jo­ki sanoo :” On tärkeää, että tätä keskustelua käy­dään. Mut­ta yhteiskun­tamme ei mil­lään tapaa ole valmis tämän­tyyp­piseen muutokseen.
    Emme ole lainkaan arvioi­neet, mitä tämä tarkoit­taisi muiden näkökul­mas­ta. Ajatel­laan nyt vaik­ka työelämää, liiken­net­tä ja las­ten­suo­jelua. Tämä on iso paket­ti, jos sen halu­aa tehdä hyvin.”

    Miten tur­val­lisin mielin nouset lentokoneesee, jon­ka pilot­ti on käyt­tänyt kannabista. Alla esimerk­ki Kanadas­ta miten siinä käy.
    https://www.ohscanada.com/cannabis-use-a-factor-in-2011-northwest-territories-plane-crash/

    Seu­raavas­sa kokeesta, jos­sa pilotit polt­ti­vat kannabista ja 24 sen jäl­keen lensivät sim­u­laat­to­ril­la . Tulok­sen mukaan he itse eivät huo­man­neet mitää ero­ja selvänä lentämiseen, mut­ta koe­tu­lok­set oli­vat karua luettavaa.

    https://www.ohscanada.com/cannabis-use-a-factor-in-2011-northwest-territories-plane-crash/

    Kos­ka käyt­täjät eivät itse huo­maa mitään eroa suori­tuskyvyssään tulee aja­tusharha. Ennen työte­htäviä voi pössytel­lä ilman mitään vaaraa. Jo näi­den vähäis­ten esimerkkien mukaan näkee yhteiskun­nan tur­val­lisu­u­den heikkenevän peru­ut­ta­mat­tomasti , jos lähde­tään lib­er­al­isoin­nin harhapolulle.

    1. Tuo lentäjien päi­hdekäyt­tö on kyl­lä laa­jem­min tiedos­sa ja siihen kyl­lä ICAO pyrkii koko ajan ennal­ta kon­trol­loi­da ettei näin tapah­du jatkos­sa. Jopa Suomes­sa on yksi lento­tur­ma joka on johtunut siitä että kapteeni oli alko­holin­vaik­tuk­sen alaise­na eli Koivu­lah­den lento­tur­ma. Pitkään oli kyl­lä niin että kansal­liset lentäjäli­itot etenkin Latin­lai­sis­sa Amerikan ja Entis­ten Neu­vos­toli­iton mais­sa vas­tus­ti­vat tiukem­pia promille rajoituk­sia lentäjille. Nämäkin ICAO:n sään­nöt ovat jäsen­maid­en hyväksymiä sään­töjä. Jos yksi jäsen­maa vas­tus­taa niin sään­töä ei mene läpi

    2. Kai kannabik­sen voi silti kieltää lentäjiltä. Onhan alko­ho­likin lail­lista, mut­ta silti lentäjät eivät saa naut­tia yhtään alko­holin 12 h ennen työvuoroa ja lisäk­si pitää puhal­taa nol­la promil­lea. Samaa voisi vaa­tia kannabik­senkin osalta, mut­ta aikara­ja voisi olla vaik­ka 2 vk.

    3. Piloteil­ta on kiel­lety kaik­ki alko­holin käyt­tö tietyn ajan ennen lentoa. Muis­taak­seni vuorokausi.

    4. Sama link­ki kah­teen ker­taan, ja melko vapaal­la kadel­lä ved­it johtopäätök­set? Ja vaik­ka en lukenut vihrei­den lakialoitet­ta, olen läh­es var­ma ettei lentokonet­ta saisi edelleenkään ohja­ta päi­htyneenä. Veikkaan­pa että Kanadas­sakin pilotin on suo­tavaa olla selvin päin. Eli mikäs tässä oli se pihvi?

    5. Alko­holin juomi­nen on Suomes­sa lail­lista. Auton, lentokoneen ja muiden kulkuneu­vo­jen kul­jet­ta­mi­nen sen vaiku­tuk­sen alaise­na on krim­i­nal­isoitu, ja sitä ehkäistään mon­en­laisil­la valvon­ta- ja estomenetelmil­lä. Ajat­teletko lentokoneeseen noustes­sasi, että miehistö on var­maankin umpikän­nis­sä, kos­ka alko­holin hal­lus­sapi­to ei ole rikos?

      Kukaan asialli­nen taho ei ole esit­tänyt, etteikö kannabik­sen käyt­töä ja myyn­tiä rajoitet­taisi sen ulkoishait­to­jen perus­teel­la ihan siinä mis­sä alko­ho­lia tai tupakkaa. Kukaan ei myöskään ole esit­tänyt asial­lista argu­ment­tia sille, mik­si kannabista koske­van lain­säädän­nön pitäisi olla ratkai­sev­asti eri­laista kuin alko­holin tai tupakan.

    6. Vaan miten paljon tur­val­lisem­min lentääkään DC‑3 jon­ka pilot­ti ja perämies ovat edel­lisil­tana yhdessä lento­kent­tävirkail­i­jan kanssa naut­ti­neet 16 pul­loa olut­ta, 7 gro­gia giniä ja pul­lo konjakkia: 

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivulahden_lentoturma

      Olut­ta, giniä ja kon­jakkia saa edelleenkin kau­pas­ta. Kän­nis­sä ei kuitenkaan saa lentää. Tämä ei nykyään ole ongel­ma. Asi­aa ei ole ratkaistu sil­lä että kukaan ei saa viinaa kun joil­lain on edessä normipäivä.

      1. Vas­taan kaikille saman­tyyp­pisille kom­men­toi­jille. Se on nyt niin, että alko­holin hil­jat­tainen käyt­tö näkyy ja haisee käyt­täjässä. Kannabik­sen käyt­tö ei. 

        Lentäjiä on “rau­doitet­tu” lähtöter­mi­naalis­sa henkilökun­nan ilmoituk­sen perus­teel­la. Samoin ei voi tehdä huumei­den kohdal­la, ellei ole näkyvis­sä ilmi­selviä tun­nus­merkke­jä alen­tuneesta työkyvystä.

        “Kukaan ei myöskään ole esit­tänyt asial­lista argu­ment­tia sille, mik­si kannabista koske­van lain­säädän­nön pitäisi olla ratkai­sev­asti eri­laista kuin alko­holin tai tupakan.”

        Tässä se tulee: alko­holi ehti ensin. Se saavut­ti lain­voimais­te­tun ase­man, valmis­tus­mo­nop­o­lisoin­nin , sääte­lyn ym. Kansan­ter­vey­den ylläpitämisek­si on päätet­ty, että rasit­tei­ta on jo riit­tävästi. Ei ole järkevää lail­lis­taa yhtään uut­ta kansan­ter­veyt­tä heiken­tävää päihdettä. 

        “Eli mikäs tässä oli se pihvi?” 

        Juuri tuo yllä ole­va seli­tys. Huumei­den käyt­täjää ei tun­nista päällepäin ? Pitäisikö kannabik­sen pössyt­te­lyn dekrim­i­nal­isoin­nin jäl­keen tes­ta­ta jokainen pilot­ti, junankul­jet­ta­ja, laivakapteeni, kirur­gi, paloau­to- ambu­lanssikus­ki ? Vas­ta tes­tauk­sen jäl­keen voitaisi­in varmis­tua työkunnosta.

        “Ajat­teletko lentokoneeseen noustes­sasi, että miehistö on var­maankin umpikän­nis­sä, kos­ka alko­holin hal­lus­sapi­to ei ole rikos?”

        Alko­holin käytön pitkä his­to­ria on luonut kult­tuurin, jos­sa käyt­töra­jat sisäis­tetään kohta­laisen hyvin. Kra­pu­las­sa ole­va jää kiin­ni viimeistään ohjaa­mon por­tail­la. Alko­ho­lia käyt­tänyt tietää koke­muk­ses­taan , että työkyky on alen­tunut ryyp­päämisen jäl­keen. Kuten tutkimuk­sis­sa on todis­tet­tu, niin huumei­den käyt­täjä ei tun­nista alen­tunut­ta havain­to ym. kykyään. Hän luulee ole­vansa 100 pros­ent­tis­es­ti ok. avainalatyötehtäviinkin.

        Esimerkik­si Suomes­sa lentäjien alko­holi­ra­ja on 0,0 promil­lea, kun EU-alueel­la se on osit­tain 0,2 promil­lea. Suomen lin­jaa nou­dat­taa mm. Sak­sa mut­ta per­in­teinen ilmailumaa Englan­ti pitää rajana 0,2 promil­lea. Myös tun­ti­ra­jat saat­ta­vat vai­hdel­la. EU:n anta­ma tun­ti­ra­ja alko­holin naut­timiseen ennen työte­htävää on kahdek­san tun­tia mut­ta use­at lentoy­htiöt nou­dat­ta­vat 12 tun­nin sääntöä.

        Nyt on niin, että huumei­den käytölle ei ole tutkimuk­sen perus­teel­la minkään­laisia tun­ti­ra­jo­ja. Tun­netaan ain­oas­taan nol­la­tol­er­anssi. Ei ole ole­mas­sa riit­tävästi tutkimuk­sia, jois­sa voidaan luotet­tavasti arvioi­da huumaavien ainei­den eri­asteiset vaiku­tuk­set työkykyyn. Alko­holin suh­teen tutkimus­peit­to on laaja. 

        Onhan myös niin, että esim. kannabik­sen vaiku­tus keskush­er­mostossa on pääosin lamaa­va. Iso osa THC:sta varas­toituu kehon ras­vaan ja vapau­tuu sieltä hitaasti. Jos ainet­ta on käyt­tänyt run­saasti, THC voi säi­lyä kehos­sa parikin viikkoa. Kannabik­sen vaiku­tuk­set vai­htel­e­vat käyt­tö­ta­van, käyte­tyn valmis­teen, kasvi­la­jik­keen, käyt­töym­päristön sekä käyt­täjän koke­muk­sen ja henkilöko­htaisen herkkyy­den mukaan. Myös annoskool­la on huo­mat­ta­van suuri merkitys.

        Kun ajat­telee huumei­den kir­joa, niin on mah­do­ton­ta tutkimusten avul­la rak­en­taa taulukko, jon­ka mukaan voisi päätel­lä työkyky­isyy­den palau­tuneen riit­tävälle tasolle.Alkoholi on huumeisi­in ver­rat­tuna yksinker­tainen aine.

        Joku vetoaa huumei­den val­tio-ohjat­tuun monop­o­li­in . Saadaan tarkat annoskoot ja voimakku­udet. Kyl­lä, mut­ta miten luokitel­laan koti­valmis­teet ja pimeä kaup­pa, jos­sa huumeet ovat viral­lisia halvempia ?

        Ei mitenkään.

    7. “Miten tur­val­lisin mielin nouset lentokoneesee, jon­ka pilot­ti on käyt­tänyt kannabista.”

      En kovinkaan. Nyt pitäisi vielä ker­toa mitä tekemistä täl­lä on sen kanssa että onko kannabik­sen ost­a­mi­nen laiton­ta, olet­taen ettemme heit­täy­dy sil­lä taval­la type­r­ik­si että kuvit­telemme pilotin huumei­den käytön ole­van siitä kiinni.

    8. Mais­sa, jois­sa kannabik­sen “hupikäyt­tö” sal­lit­tu, on nykyään aika kehit­tyneet eli yksi­tyisko­htaiset rajat käytölle eri ammat­tien mukaan.

      Kaar­lo ei ehkä ole valmis muu­tok­seen, mut­ta nuorem­mat tietää, että se on jo tapahtunut.

  30. Olen nyt maas­sa, jos­sa tuo­ta hamp­pua kas­vaa tien­var­sil­la ja hoita­mat­tomil­la ton­teil­la. Eipä näy käyt­täjiä mis­sään. Itsekään en ole ottanut, vaik­ka sitä tuos­sa olisi. Enkä edes tiedä, että onko tuo lail­lista vai laitonta.

    Suomes­sa tämä keskustelu on turhaa eikä mikään tule muut­tumaan. 1990 luvul­la oli jo samat tarinat.

    1. On tässä sel­l­ainen ero, että Suo­mi joutuu myötäilemään muu­ta maailmaa.
      Nykyään enem­män kuin 30 vuot­ta sitten.

      Vähän samal­la taval­la on has­sua, kun kokka­reet huu­taa, että Suomel­la pitäisi olla päin­vas­tainen velan­ot­topoli­ti­ik­ka kuin koko muul­la planeetalla.
      Eli pop­ulis­tis­es­ti uno­hde­taan kan­sain­välisyys ja vaa­di­taan asi­aa, jol­la saa kyl­lä äänestäjiä, mut­ta joka läpi men­nessään rapaut­taisi kv. kil­pailukyvyn. Jon­ka jäl­keen hyvä lähteä taas kikyilemään.

  31. Ikävä miten ihmiset sekoit­ta­vat narkkari ter­min kannabis käyt­täjään. Tietämät­tömyys on raja­ton. Prim­i­ti­ivi­nen asenne. Uud­estaan: kannabis EI aiheuta riip­pu­vu­ut­ta. Narkkar­it ryöstävät samoin kuin alko­holi adik­toituneet, alko­han on ain­oa “kaup­pa” suomes­sa jos­sa kaltare­i­ta. En ole koskaan eikä mis­sään kuul­lut että kannabis käyt­täjä ryöstäisi saadak­seen kannabista. 

    Mon­en köy­hän maan olot parane­si­vat jos pysty­sivät myy­dä omaa mari­aa maail­malle. Kannabis on rauhoit­tavaa ja siinä hyvän mie­len tar­joa­ja. Maail­ma olisi rauhal­lisem­pi ja mukavampi jos sitä olisi tar­jol­la. Pää ei mene mitenkään sekasin, kuten alko­ho­lil­la, ain­oa huume joka sekoit­taa päätä tosi pahasti. Sik­si alko­holi kannabik­sen kanssa ei sovi lainkaan. Tulee todel­la huono olo. Jos kannabis olisi saatavil­la lailisek­si, muiden kovan huumei­den ja alko­holin käyt­tö toden­näköis­es­ti vähen­ty­isi jopa huo­mat­tavasti. Ehkä jopa suomessakin.

    Kun puhutaan asioista on hyvä että olisi jonkun suo­ra henkilöko­htainen kon­tak­ti siihen asi­aan, eikä ain­oas­taan tois­taa van­ho­ja ennakkolu­u­lo­ja ja harho­ja kun papukaija.

  32. Kuin­ka suuri osa Suomes­sa käyte­tys­tä kannabik­ses­ta on itse kasvatettua?
    Eli ei mis­sään sidok­sis­sa lail­liseen tai lait­tomaan kauppaan?

  33. Jostain syys­tä Eemelin viimeiseen töräyk­seen ei voi vas­ta­ta, mut­ta kor­jataan nyt edes yksi harha: “Iso osa THC:sta varas­toituu kehon ras­vaan ja vapau­tuu sieltä hitaasti. Jos ainet­ta on käyt­tänyt run­saasti, THC voi säi­lyä kehos­sa parikin viikkoa.” Höpöä. THCn aineen­vai­h­dun­tatuot­teet voivat kyl­lä näkyä pitkäänkin, mut­ta ne eivät ole mil­lään taval­la psykoak­ti­ivisia. Polt­ta­mal­la tai höyrys­tämäl­lä akti­ivi­nen THC pois­tuu n 8 tun­nis­sa, eli nopeam­min kuin tuke­va humala. Ja ulla­tus ulla­tus, tes­ter­it etsivät nimeno­maan noi­ta aineen­vai­h­dun­tatuot­tei­ta.. ehkä alko­holi­rat­sios­sakin pitäisi etsiä palamis­tuot­tei­ta? “Sinä oot kuule Pert­ti kolme päivää sit­ten juonu pul­lon pöytävi­inaa, kort­ti pois ja kuu­den kuukau­den päihdeseulat!”

  34. Kinkki­nen jut­tu. Kannabisa­loite ok, sen vas­taan­oto­ssa kyse on täysin mieliku­vista. Jut­tu näyt­tää pahal­ta, kos­ka osa kansas­ta vielä hys­teerisen van­hoil­lisia ja osa medi­as­ta heku­moi asial­la heku­moin­nin ilosta. Vihrei­den vas­tus­ta­jat innois­saan, haa­palat ja ukko­lat piehtaroi­vat onnes­ta kannabistunkiolla.

    Mieliku­vista on kyse myöskin vihrei­den oikeis­toki­imas­sa. Yleisessä julkises­sa keskustelus­sa vasem­mis­to­laisu­us on saatu haise­maan ja näyt­tämään pahal­ta, vaik­ka ei oikeasti ole sitä. Niin­pä vihreil­lä on val­ta­va hinku karis­taa vasem­mis­to­laisu­usepäi­lytkin harteil­ta, halu­taan äkkiä jotain ihanan kap­i­tal­is­tista ja “yrit­täjäys­täväl­listä” pöhinää, pääo­man raja­ton­ta vapaut­ta, markki­nat päät­tää, yövar­ti­javal­tio­ta, atte­har­jan­tei­ta raikas­ta­maan imagoa. 

    Vasem­mis­to­laisu­udelle sälytet­ty huono maine on pääo­man pro­pa­gan­dakoneis­ton vuosikym­menten työn tulosta ja hei­dän sitkeä työn­sä jatkuu yhä, päivit­täin por­vari­me­dia (=melkein koko medi­ak­ent­tä) mus­ta­maalaa vasem­mistop­uoluei­ta ja vasem­mis­toa jol­lain taval­la. Pääo­ma luon­nol­lis­es­ti vihaa vasem­mis­toa ja työväen­li­iket­tä, kos­ka ne yrit­tävät aset­taa rajo­ja pääo­man dik­tatu­urille ja kyl­tymät­tömälle ahneudelle. Pääo­ma on jo pitkään tehnyt PR-työtä vas­tus­ta­jan heiken­tämisek­si. Sama pro­pa­gan­da on muut­tanut mielip­iteitä oikeistop­uolueille suo­tu­isak­si ja muut­tanut siten lain­säädän­töä pääo­man var­al­lisu­u­den kas­vat­tamisek­si. Mitä enem­män val­taa, sitä enem­män var­al­lisu­ut­ta, joka tuo vielä enem­män val­taa, jol­la voi kas­vat­taa taas var­al­lisu­ut­ta jne. Rahal­la on saatu pääo­man val­ta­va medi­akoneis­to. Käykää läpi suo­ma­laisen medi­an omis­ta­jat kon­serni kon­sernil­ta (suur­pääo­maa ja maakun­tien liikemiehiä) ja pitäkää hil­jainen het­ki tas­a­puolisen jour­nal­is­min muis­tolle. Umpi­type­rä vasem­mis­to vihrei­den tuel­la päästi jopa Ylen hal­li­tuk­sen johtoon pääo­man goebbelsin! 

    Mod­ernissa yleis­vasem­mis­to­laisu­udessa ei todel­lisu­udessa ole mitään vikaa. Kaik­ki voivat ylpeästi tun­nus­tau­tua vasem­mis­to­laisik­si, itse asi­as­sa nykypäivän yleis­vasem­mis­to­laisu­us on poli­ti­ikan keskus­taa, val­tavir­taa. Vasem­mis­to­laisu­us koos­t­uu arvolib­er­al­is­mista, ihmis­ar­von ja kaiken­laisen tasa-arvon kun­nioit­tamis­es­ta, koulu­tuk­sen, tieteen ja monipuolisen kult­tuurin arvos­tus­tuk­ses­ta, oikeu­den­mukaisen vero­tuk­sen vaa­timuk­ses­ta, julki­nen sek­tori ja julki­nen omis­tus nähdään ensisi­jaise­na, yksi­tyi­nen sek­tori tärkeä mut­ta se ei saa domi­noi­da, yksi­tyi­nen sek­tori saa toimia vapaasti tietyis­sä rajois­sa. Vasem­mis­to ei ole yrit­täjä­vas­tainen, vaan vah­va julki­nen sek­tori, vah­va val­tio ja sään­te­ly on itse asi­as­sa pk-yrit­täjän paras ystävä. Tasainen tulon­jako takaa pk-yrit­täjälle asi­akkaat. Sään­te­ly on pääosin hyvästä ja jos on turhia byrokra­tial­abyrint­te­ja, ne voidaan kor­ja­ta. Ympäristökysymyk­set ovat nousseet vasem­mis­ton agen­dal­la niille kuu­lu­vaan arvoon­sa sitä mukaa kun savupi­ip­pu­jäärät ovat siir­tyneet eläk­keelle tai mul­lan alle.

    Vasem­mis­tossa on tajut­tu yksi äärim­mäisen tärkeä aspek­ti ympäristökri­isien ratkaisun kannal­ta, mitä vihreät eivät vielä ymmär­rä. Kun tule­vaisu­udessa joudumme elämään maa­pal­lon aset­tamis­sa rajois­sa, se tarkoit­taa väistämät­tä var­al­lisu­u­den ja resurssien tasaisem­paa jakoa. Se tarkoit­taa väistämät­tä pääo­man kuri­in lait­tamista! Ei siis pääo­man taka­puolen nuoleskelun jatkamista, mis­tä osa vihre­itä vielä haaveilee. Jos var­al­lisu­ut­ta ei jae­ta tasaisem­min, ympäristökri­isit johta­vat sivil­isaa­tion tuhoon.

  35. O.S:“Kannabis toimii huumekau­pan sisään­heit­to­tuot­teena, mut­ta kaup­pi­aan lop­ulli­nen tarkoi­tus on tutus­tut­taa osta­ja mui­hin, riip­pu­vu­ut­ta aiheut­tavi­in tuotteisiin.”

    Ain­oa asia huumekysymyk­sessä, jos­sa ole S:an kanssa samaa mieltä. Mut­ta mitä S. vas­taa seu­raavaan kysymyk­seen. Kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­ti johtaa käytön lisään­tymiseen. Mikä estää rikol­lisia tutus­tut­ta­mas­ta kannabik­sen käyt­täjiä kovem­pi­in aineisi­in ? Heitä on vielä entistä enem­män = laa­jem­mat markkinointimahdollisuudet. 

    Tämä on se ydinkysymys, joka vie poh­jan pois dekriminalisoinnilta.

    1. Sopii kysyä mik­si keski­o­lut on ruokakau­pas­sa mut­ta viinit eivät? Olisiko ris­ki jos viinit siir­ty­i­sivät ruokakaup­poi­hin niin asi­akaskun­ta alka­isi naut­ti­maan myös viinien lisäk­si puh­das­ta jalovi­inaa ? Lop­ulli­nen nautin­to aina olisi siis lasoli? Jos tämä olisi alko­holin yleinen kier­to kulku että se alkaa olues­ta ja päät­tyy laosoli­in niin alko­holi­tuo­teet oli­si­vat aika päiviä sit­ten kielet­ty Suomes­sa kokon­aa. Olimme Sau­di-Ara­bi­an, Afgan­istanin ja Jemenin kanssa hyvässä seuras­sa ain­oana krist­tynä maana. Täl­lä het­kel­lä kiel­to­la­ki on vain islami­lai­sis­sa mais­sa. Onhan koskenko­r­van saami­nen Alkos­ta hyvinkin help­po toimen­pide. Viinako­rt­te­ja kun ei ole enää ole­mas­sa. Alle 20 vuo­tias ei voi ostaa koskenko­r­vaa Alkos­ta mut­ta voi men­nä suo­raan baari­in ja tila­ta koskenko­r­vaa. Nykyisessäkin alko­holipoli­ti­ikas­sa on baarin men­tävä aukko. Viinien siirtämi­nen ruokakaupoi­hin ei kuitenkaan joh­da automaat­tis­es­ti viinan kulut­tamiseen kos­ka viinat pysyvät edelleen Alkos­sa. Joten jos kannabista myytäisi­in Soin­in­vaaran ehdo­tuk­sen mukaises­ti Alkos­sa kuten nyt viinaa niin ei tässä ole mitään eri­tyisen uut­ta nykyti­lanteeseen. Kannabis pysy­isi Alkos­sa kuten jaloviina.

      1. On muu­ta­ma syy mik­si vain mieto­ja juo­mia saa ruokakau­pas­ta mut­ta väke­viä viino­ja ei:
        — Väke­viä kun on helpom­pi kul­jet­taa taskus­sa ja ottaa huikat siel­lä tääl­lä muil­ta piilos­sa. Olut­ta pitäisi raa­ha­ta kokon­ainen kas­si jos halu­aa humal­tua. Poli­isin ym on helpom­pi var­tioi­da pus­sikaljot­telijoi­ta kuin taskumattinaukkailijoita.
        — Suo­ma­lai­sista osa kan­taa geeneis­sään jotain sel­l­aista hor­mo­nia joka saa riehu­maan ja käyt­täy­tymään väki­val­tais­es­ti kun on juonut viinaa. Kun viinan myyn­ti on keskitet­ty Alkoon jol­la on lyhyem­mät auki­oloa­jat kuin kaupoil­la ja tiukem­pi var­i­oin­ti niin ehkäistään järjestyshäir­iöitä kaup­po­jen ympäristössä.
        — Se on poli­it­ti­nen kom­pro­mis­si. Alko­holi­juomien myymi­nen kaupois­sa on ollut kiis­tanalainen asia 1960-luvul­ta asti. Maaseudul­la asu­vat van­hol­liset eivät olisi halun­neet sal­lia sitä alku­unkaan kos­ka se mah­dol­listi alko­holin ostamisen oma­l­ta kyläkau­pal­ta ilman että täy­tyi matkus­taa kaupunki­in asti osta­maan sitä. Kun­non maalaisen­han kuu­u­luu olla raitis. Eduskun­nas­sa päädyt­ti­in aikanaan kom­pro­mis­si­in jon­ka mukaan tietyn pros­entin alit­tavia juo­mia saa myy­dä kaupois­sa. Esim Keskustapuolueen puolueo­hjel­maan on yhä tänä päivänä kir­jat­tu että pyritään saa­maan alko­holi­juomien myyn­ti ruokakaupois­sa lop­pumaan. Kris­til­lis­demokraateil­la lie­nee sama tah­toti­la. Osa demareis­takin on ollut kireäm­män alko­holipoli­ti­ikan kannattajia.

      2. R.Silfversberg
        ” Esim Keskustapuolueen puolueo­hjel­maan on yhä tänä päivänä kir­jat­tu että pyritään saa­maan alko­holi­juomien myyn­ti ruokakaupois­sa loppumaan.”

        No ei ole ainakaan hei­dän peri­aa­teo­hjel­mas­sa ole, siinä ei maini­ta sanal­lakaan alko­ho­lia tai siihen liit­tyvää poli­ti­ikkaa. En löytänyt Kepun ohjelmista ja julis­tuk­ses­ta yhtään mitään liit­tyen päi­hde­poli­ti­ikan, joten epäilen että tietosi ovat kyl­lä näiltä osin vanhentuneet.

        Kyseessä oli vuo­den 2015 vaalio­hjel­ma, jos­sa näin ehdotet­ti­in. Veikkaan­pa, ettei se ollut tosis­saan tehty lin­jaus vaan puh­das vaal­i­tak­ti­nen veto tai sit­ten se oli keskusta­lais­ten ”moniap­sis­ten rait­tius­pi­irien” has­su älynväläys.

    2. Eemil sama argu­ment­tisi kannbista vas­taan kos­kee myös jalovi­inan kohdal­la. Itse asi­as­sa on kak­si vai­h­toe­hto. Täy­delli­nen kiel­to­la­ki (kuten täl­lä het­kel­lä on mais­sa kuten Afgan­istan, Brunei, Iran, Jemen, Sau­di-Ara­bia ja Libya tai sit­ten se että Alkon kon­trol­li monop­o­li pure­taan vai­heit­tain. Mitään kol­mat­ta toimi­vam­paa vai­h­toe­htoa en kek­si. Jos Eemil kek­sii ker­rotko sen tässä blo­gis­sa mikä on kiel­to­lain ja lail­lisu­u­den välimuoto?

  36. mjoki:“En esitä alko­holin ole­van vaarat­tomam­paa kuin kannabik­sen (tai päin­vas­toin), vaan ihmette­len että tiedäm­mekö todel­la kannabik­sen (ja muiden päi­htei­den) hai­tat riit­tävän hyvin voidak­semme julis­taa kannabik­sen turvalliseksi.”

    Asia on juuri noin, emme tiedä. Kannabis­myön­teiset vyöryt­tävät agen­daansa hoke­mal­la väit­teitä, joi­ta ei ole todis­tet­tu fak­toik­si. Toist­mal­la väit­teet eivä muu­tu tosiksi.

    “Kannabis on vähem­män haitalli­nen kuin alko­holi” Ei tutkimusnäyttöä

    “Kannabik­seen ei tule riip­pu­vu­ut­ta ” Näyt­tö on päinvastainen.

    “Dekrim­i­nal­isoin­ti paran­taa hoitoon­pääsyä” Mik­si pitää päästä hoitoon, jos se on hai­ta­ton, eikä tule riippuvuutta.

    “Port­ti­teo­ria ei pidä paikkaansa” Mik­si käyt­täjät siir­tyvät vahvem­pi­in pitoisuuk­si­in ja kovem­pi­in huumeisiin ?

    “Kannabiskaup­pa on nyt rikol­lis­ten monop­o­li ja sitä myy­dään huumetavarat­alois­sa, jois­sa on tar­jol­la myös kovia huumei­ta. Kannabis toimii huumekau­pan sisään­heit­to­tuot­teena, mut­ta kaup­pi­aan lop­ulli­nen tarkoi­tus on tutus­tut­taa osta­ja mui­hin, riip­pu­vu­ut­ta aiheut­tavi­in tuotteisiin.”

    Eivätkö rikol­liset houkut­tele Alkos­ta oste­tun ja itse valmis­te­tun kannabik­sen käyt­täjiä kovem­pi­in aineisi­in ? Kyl­lä houkut­tel­e­vat ja poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta on entistä enemmän.

    Lopuk­si O.S:n kukka­nen :“Kannabis on kaikil­la mittareil­la har­mit­tomampi huume kuin alkoholi, ”

    Mis­sä näyt­tö. Alko­holi ei aiheuta keuhkosyöpää samas­sa määrin kuin poltet­tu kannabis. Vai kaikil­la mittareilla ???

    1. ”“Dekrim­i­nal­isoin­ti paran­taa hoitoon­pääsyä” Mik­si pitää päästä hoitoon, jos se on hai­ta­ton, eikä tule riippuvuutta.”

      Mikään päi­hde ei ole hai­ta­ton, mut­ta ainakin jois­sakin suhteis­sa kannabis ei ole niin haitalli­nen kuin alko­holi. Nyky­isin ongel­makäyt­täjän ei kan­na­ta ker­toa ongelmis­taan lääkäris­sä, kos­ka siitä seu­raa hel­posti vain vielä lisää ongelmia.


      “Port­ti­teo­ria ei pidä paikkaansa” Mik­si käyt­täjät siir­tyvät vahvem­pi­in pitoisuuk­si­in ja kovem­pi­in huumeisiin ?”

      Oikeas­t­aan kaik­ki kannabik­sen käyt­täjät ovat aloit­ta­neet alko­ho­lil­la ja tupakalla, mik­si siis niitä ei las­ke­ta porttihuumeiksi?

      Ode jo selit­ti, nykyään kannabista myyvät vain tahot, joil­la on tar­jol­la usein muitakin ainei­ta. Eiköhän tämä ole pääsyy.

      Kol­man­nek­si, nykyiset kannabik­sen käyt­täjät ovat valmi­ita lait­to­muuk­si­in käyt­tääk­seen päi­hteitä, joten ei liene ihme, että siitä samas­ta porukas­ta löy­tyvät myös kovem­pi­en vetäjät. Jos alko­holi olisi kiel­let­ty, tämä sama poruk­ka ostaisi myös sitä ja sinä ihmettelisin, mik­si viina pitäisi lail­lis­taa kun se johtaa vain kannabik­sen polt­tamiseen ja sit­ten amfe­tami­inin käyttöön.

      ”Eivätkö rikol­liset houkut­tele Alkos­ta oste­tun ja itse valmis­te­tun kannabik­sen käyt­täjiä kovem­pi­in aineisiin ?”

      No Ovatko rikol­liset houkutelleet sin­ua osta­maan lail­lisen viinan sijas­ta kaiton­ta kannabista? Min­ua ei ainakaan kukaan houkutel­lut. Mik­si rikol­liset alka­isi­vat houkut­tele­maan alkokannabik­sen kohdalla?

      Minus­ta koko dekrim­i­nal­isoin­ti riip­puu täysin aineen ter­veysvaiku­tuk­sista. Mikään muu perustelu kiel­lolle ei ole kestäväl­lä poh­jal­la, kos­ka ei se kau­pas­sa olisi yhtään enem­pää port­ti mui­hin aineisi­in mitä tupak­ka on täl­lä het­kel­lä port­ti piip­ulle poltet­ta­van crackiin.

      1. Syltty:“Miksi rikol­liset alka­isi­vat houkut­tele­maan alkokannabik­sen kohdalla?”

        Tot­ta­han rikol­liset halu­a­vat lisätä tulo­jaan. Sopi­va asi­akas­ra­jap­in­ta löy­tyy huumei­ta jo käyt­tävistä. Kannabik­sen aiheut­ta­ma sosi­aa­li­nen riip­pu­vu­us kerää yhteen porukoi­ta, jois­sa käyt­täjien viidakko­rumpu saa laa­jan kaikupin­nan. Tieto leviää.

        Syltty:“aineen ter­veysvaiku­tuk­sista.” Mitä tässä asi­as­sa pul­jataan ? Kannabis on ter­veyt­tä heiken­tävä päi­hde, sik­si sen ei tule koskaan saa­da myyn­tilu­paa. Viina riit­tää kansan päi­hdyt­tämiseen. Senkin ongelmia on jo riittämiin.

      2. Näin­hän fgvar­maankin kävi myös sil­loin, kun alko­holin myyn­ti vapautet­ti­in rikol­lisil­ta Alkoon.

  37. Kannabis on port­ti­hu­ume, jon­ka käyt­töä ei tule koskaan lail­lis­taa. Se aiheut­taa osalle käyt­täjistä ns. huumep­sykoosin, jot­ka tule­vat lisään­tymään, mikäli kannabis laillistetaan

  38. “Kannabis ei aiheuta (juurikaan) riip­pu­vu­ut­ta toisin kuin alko­holi ja nikotiini.”

    Pöty­puhet­ta. Jään itse aina välit­tömästi koukku­un kannabik­seen ja sit­ten sitä on ostet­ta­va lisää ja poltet­ta­va joka päivä pitkään, kunnes onnis­tun taas vieroittautumaan. 

    Pidän itsekkäistä syistä lait­to­muut­ta hyvänä asiana, kos­ka se rajoit­taa omaa käyt­töäni. Lait­to­muus ei ole estänyt min­ua puhu­mas­ta ongel­mas­tani lääkärille ja terapeutille.

    “kaup­pi­aan lop­ulli­nen tarkoi­tus on tutus­tut­taa osta­ja mui­hin, riip­pu­vu­ut­ta aiheut­tavi­in tuotteisiin.”

    En ole koskaan tör­män­nyt täl­laiseen. Kannabiskaup­pi­aat myyvät usein pelkkää kannabista ja jos kaup­pi­aal­la on tar­jol­la eri­laisia huumei­ta niin ei hän niitä tupu­ta. Se on kyl­lä tot­ta että myyn­tipal­stoil­la on tar­jol­la kaikkea. On joskus houku­tus ostaa muutakin. 

    En usko että mar­ketit katoa­vat min­nekään kannabik­sen lail­lis­tamisen myötä, kos­ka ihmiset halu­a­vat edelleen käyt­tää ekstaa­sia, amfe­tami­inia jne (esim. bileis­sä). Kyl­lä nuoret saa­vat tietoon­sa nämä kana­vat mikäli heil­lä ei ole jo valmi­ita kon­tak­te­ja (monil­la bilet­täjil­lä on).

    1. Kuvit­telisin, että jos kannabista saa kau­pas­ta, niin sit­ten muiden huumei­den käyt­tö vähenisi. 

      Mikäli tutkii ja han­kkii tun­nuk­set ja sys­teemit netin huumekaup­poi­hin pelkän kannabik­sen takia, sieltä on sit­ten help­po tila­ta joskus jotain muutakin. 

      Onhan siinä sit­ten kyn­nys lähteä tilaa­maan jotain muu­ta, kun pitäisi ensin nähdä kaik­ki se vai­va, jos niitä tun­nuk­sia ei ole

      Jotenkin on kuitenkin vaikea kuvitel­la, että kannabik­sen käyt­tö tipah­taisi, jos se lail­lis­tet­taisi­in. Näinkin ovat jotkut ennus­ta­neet. Aika paljon pitää hin­nan nous­ta, että se vähen­täisi käyt­töä, etenkin kun päi­hteis­sä hin­nan vaiku­tus myyn­ti­in on aika vähäistä.

  39. Kysymys: Jos kannabis lail­lisete­taan ja sitä myy­dään myyn­tilu­van saaneis­sa liikkeis­sä ja sille laite­taan valmis­tevero (lisää vero­tu­lo­ja on ihan ok ), niin tämä räjäyt­tää markki­nat verova­paalle eli huumekaup­paiden myyn­nille, joiden kaut­ta samaa tuotet­ta olisi saatavil­la puoleen hin­taan? Miten eroite­taan lailli­nen ja laiton kannabis toi­sis­taan? Nyt suuri ongel­ma ovat huuma­vat ja rauhot­ta­vat lääkeaineet, joiden kaup­pa ja väärinkäyt­tö perus­tuu reseptei­hin, jot­ka ovat lail­lisia, mut­ta tätä väärinkäyt­töä ei pysty enää kukaan valvomaan.

    1. Jos kiel­to­la­ki olisi kumot­tu vuon­na 1932 ja alko­ho­lia olisi saanut vapaasti mut­ta korkeaan hin­taan Alkos­ta, ja puoleen hin­taa salakul­jet­ta­jil­ta, se olisi var­maankin räjäyt­tänyt lait­toman viinan mnarkkinat.

      1. Täl­läiset lait­tomat viina­markki­nat syn­tyivät kyl­lä myöhem­min sotien jäl­keen kun sään­nöste­lyä alet­ti­in purkaa mut­ta alko­holin myyn­tiä edelleen kon­trol­loiti­in erit­täin tiukasti pitkälle 1960-luvun lop­pu­un asti kunnes keski­o­lut vapautet­ti­in ruokakaupoi­hin. Viimek­si iso muu­tos tapah­tui 1994 kun vapaauin­ti vapautet­ti­in kokon­aan Euroopan talousalueen liit­tymisen jälkeen.

      2. Tot­ta, help­po saatavu­us Pris­man tai City­mar­ketin yhtey­destä vie poh­jan lait­toma­l­ta kannabiskau­pal­ta. Onko mitään arvioi­ta kuin­ka suuri kannabis­markki­na voisi olla? Tupakan valmis­teverot ovat n. 1 mil­jar­di vuodessa. Nykyisel­lä mallil­la mak­se­taan vain haitoista ilman mitään tuloja?

      3. O.S:“puoleen hin­taa salakul­jet­ta­jil­ta, se olisi var­maankin räjäyt­tänyt lait­toman viinan mnarkkinat.”

        En ymmär­rä O:n sarkas­mia, sil­lä juuri noin olisi tapah­tunut. Sinivuoren kom­ment­ti yllä on vah­vaa asi­aa. O. ei pystynyt vas­ta-argu­men­toin­ti­in. Eipä tietenkää, kos­ka fak­ta on faktaa. 

        Hakkarainenkin myön­tää kannabik­sen käytön kas­va­nee ulko­mail­la lib­er­al­isoin­nin jäl­keen. Kali­for­nia saa mil­jardin vero­tu­lot kannabik­sen myyn­nistä, mut­ta Hakkaraisen mukaan saadut varat eivät ole ohjau­tuneet hait­to­jen pois­tamiseen. Samoin kävisi Suomes­sa. Joten lisään­tyvät vero­tu­lot oli­si­vat plus-mii­nus-mii­nus. Ei siis plus-miinus-nolla.

        Eräässä keskusteluketjus­sa oli hyvä huomio. Miten val­tiomme voisi antaa myyn­tilu­van uudelle tupakall? Mehän pyrimme kaikin keinoin savut­tomaan yhteiskun­taan. Nyt on turha tuo­da keskustelu­un höyrys­tim­iä. Ne eivät toimi. 

        Mikko Sala­suon kannabis­agen­da ei ole kun­ni­ak­si tiedemiehelle. Hän väit­ti eil­isil­taises­sa Viimeisessä Sanas­sa kannabik­sen vas­tus­ta­jien syyl­listyvän hokemi­in, joil­la ei ole perustei­ta. Het­ki­nen, Salasuo.

        “Huumei­den vas­tainen sota on hävit­ty” Ehkä Väli-Amerikas­sa, mut­ta ei Suomes­sa. Nykyi­nen lain­säädän­tö ei toi­mi. Toimi­ipas, käyt­täjiä ja kuollei­ta olisi vähin­tään kaksinker­tainen määrä nykyiseen ver­rat­tuna, jos käyt­tö olisi vapautet­tu. Jne. jne…
        Aivan hul­va­ton määrä hokemia, jot­ka eivät perus­tu tutkimus­näyt­töön tai ovat puoli­to­tuuk­sia. Kon­tek­stistä irroitet­tu­ja väit­teitä, kuten huume­so­ta ja YK:n lausuma vapaut­tamisen puolesta.

        Kannabis­agen­dan perus­teel­la ihmette­len suuresti Sala­suon otet­ta tiedemiehen omi­naisu­udessa. Ei käryäkään objektiivisuudesta.

  40. O.S:“Näinhän fgvar­maankin kävi myös sil­loin, kun alko­holin myyn­ti vapautet­ti­in rikol­lisil­ta Alkoon.”

    Nyt eletään eri todel­lisu­udessa, kuin sil­loin sotia edeltävänä ja niiden jälkeisenä aikana. Suo­ma­lais­ten alko­holinku­lu­tus oli niinä aikoina 1–2 l ollen nyt luokkaa 11 l/asukas. Kiel­to­lain san­o­taan tulleen jo kuiv­aan maa­han. Vira­nomais- ‚kansalais­valvon­ta ja rait­tiustyö oli­vat aivan toista luokkaa nykyiseen verrattuna. 

    Viinan salapolt­to oli todel­lakin haas­tavaa ver­rat­tuna nykyiseen huumemarkki­naan. Verkon avul­la kaup­pa­paik­ka on globaal­is­tunut. Kovan kil­pailun myötä hin­nat ovat asi­akasys­täväl­lisiä. Ei puhet­takaan ay-liik­keen edun­valvon­nas­ta huumei­den vil­jelyssä ja valmis­tuk­ses­sa. Ehkäpä siinä olisikin ratkaisu huumeongelmaan .

    Vil­je­ly , valmis­tus ja myyn­ti luvan­varaisek­si . AY-liike varmis­taisi lakkoilul­la työn­tek­i­jöi­den palkat niin korkeik­si, että kulut­ta­jil­la ei olisi varaa ostaa huumei­ta. Mut­ta suo siel­lä, vetelä tääl­lä. Pimeän kau­pan hin­nat oli­si­vat halvem­pia ja asi­akkaat näyt­täi­sivät kan­tapäitään Alkoille. Näin­hän onkin käynyt jo lib­er­al­isoneis­sa mais­sa ja osavaltioissa.

    1. Suosit­te­len Eemil­iä tutus­tu­maan kiel­to­lain his­to­ri­aan Suomessa. 

      Suomes­sa oli hyvin vähän viinansalapolt­toa kiel­to­lain aikana johtuen siitä että salakul­je­tus Viros­ta (jos­sa ei ollut kiel­to­lakia) yli Suomen­lah­den oli erit­täin kan­natet­tavaa liike­toim­intaa sil­lä pääasi­as­sa kysyn­tää viinalle oli ran­nikkoalueil­la kuin sisä­maas­sa jos­sa oli salapolt­to oli yleisempää.

      Sisä­maas­sa salapoltet­tu viina ei ollut laa­jan organ­isoidun salakul­je­tuk­sen takia kil­pailukyky­istä juuri tuon salakul­jete­tun viinan takia Virosta. 

      Nimeno­maan kiel­to­lain aikana alko­holin kulu­tus Suomes­sa kasvoi huo­mat­tavasti enem­män kuin ennen kiel­to­lakia. Tämä näkyi muun muas­sa rikos ja sekä väkivaltatilastoissa. 

      Kiel­to­laista on kir­joitet­tu kyl­lä erit­täin mie­lenki­in­toisia his­to­ri­al­lisia tutkimuk­sia jos­sa käy­dään läpi koko kiel­to­lain taus­ta ja lopputulos .

      Myös sama kos­kee nyky­istä huumekaup­paa jos­sa suurim­mat erät ovat salakul­jetet­tu­ja huumei­ta ei niinkään Suomes­sa viljeltyjä. 

      Tilanne on täl­lä het­kel­lä juuri saman­lainen kuin kiel­to­lain aikana, sil­loin oli kyse viinas­ta ja täl­lä het­kel­lä huumeista . Kun asi­aa tark­istelee huumei­den kysyn­nän kohdal­la on salakul­je­tus on huumekau­pan yleisin väylä.

    2. Huumei­den vas­tainen sota ei ole ikävä kyl­lä hävit­ty Väli-Amerikas­sa kun tietää kuin­ka väki­val­tainen on Kolumbian kartel­li kun kek­sivät huumer­a­hoil­laan muu­tui­ta sijoi­tusko­htei­ta ja se näkyy Mek­sikos­sa. Väli-Amerik­ka ei ole tosin markki­naalue vaan kaut­ta kulku alue. Suurim­mat markki­nalueet ovat län­si­mais­sa johon Suomikin kuu­luu. Vai pitäisi Eemilin näke­myk­sen mukaises­ti Suo­mi luokitel­la samaan kat­e­go­ri­aan kuin El Salvador?

    1. Syltty:“No ei ole ainakaan hei­dän peri­aa­teo­hjel­mas­sa ole, siinä ei maini­ta sanal­lakaan alko­ho­lia tai siihen liit­tyvää poli­ti­ikkaa. En löytänyt Kepun ohjelmista ja julis­tuk­ses­ta yhtään mitään liit­tyen päihdepolitiikan,”

      Lain­aus Keskus­tan alko­holipoli­ti­ikan tavoit­teista :“Tavoit­telemme Suomea, jos­sa tapah­tuu alko­ho­likult­tuurin asen­nemuu­tos. Se tarkoit­taa, että alko­ho­lia voi naut­tia kohtu­udel­la jatkos­sakin. Poim­into­ja: Alko­holin myyn­nin vuorokausit­taista aikaa päivit­täis­tavarakau­pas­sa tai rav­in­tolois­sa ei muute­ta. Alkon monop­o­liase­ma tur­vataan. Selvitetään päi­hdeon­gel­mais­ten van­hempi­en las­ten tuen tarve.

      Kip­pis kohtuudelle:
      https://keskusta.fi/politiikkamme/ohjelmia-ja-linjauksia/muita-ohjelmia-ja-linjauksia/

  41. Savu­ton Suo­mi 2030 men­nessä intro:

    “Istut työpöytäsi ääressä, kun kol­le­ga vier­essäsi sytyt­tää tupakan. Lounas­tauol­la joku polt­taa kannabista viereisessä pöy­dässä. Koti­matkalla bus­sis­sa hen­gität jointin savua. Tämä oli todel­lisu­ut­ta Suomes­sa vielä joitain vuosikym­meniä sit­ten. Suomen kannabis­la­ki on men­estys­ta­ri­na, joka hakee ver­tais­taan. Vide­ol­ta näet, mil­laisia harp­pauk­sia olemme otta­neet kohti kannabis- , tupakansavu­ton­ta ja nikoti­ini­ton­ta Suomea.

    https://savutonsuomi.fi/

    Onko tämä kurk­istus tule­vaisu­u­teen ? Vai onko kuitenkin niin, että tupakan polt­ta­mi­nen ihmis­ten kesku­udessa on kiel­let­tyä, mut­ta kannabik­sen polt­ta­mi­nen sal­lit­tua ? Miten nämä kak­si ter­veysstrate­giaa sovite­taan yhteen ?

    Kannabista pro­mo­taan poltet­tavak­si, mut­ta tupakan polt­to aje­taan alas. Sälytetäänkö poli­isille valvon­ta ja rankaisu­velvoite julk­i­tu­pakoin­nista ja kannabik­sen poltos­ta ? Sehän onkin todel­la hyvä aja­tus, sil­lä poli­isil­la ja oikeuslaitok­sel­la on liian vähän töitä. Peukaloitaan pyörit­televät vain päivät pitkät. 

    Lisäte­htäviä samoille instans­seille voidaan määrätä kotikas­vatuk­sen valvon­nas­ta. Esi­tyk­sen mukaan kotona saisi kas­vat­taa neljää kasvia. Mitäs jos joku kas­vat­taakin viit­tä tai jopa kym­men­tä kasvia ? Ja ihan vain omaan käyttöön. 

    Taloy­htiöt joutu­vat investoimaan uusi­in ilmas­toin­tikoneisi­in , sil­lä kas­vat­ta­moiden kos­teusta­sot ovat aivan eri luokas­sa huonekasvei­hin ver­rat­tuna. Sähkönku­lu­tus kas­vaa , mikä on tietysti hyvä asia. Vihreää sähköä myy­dään enem­män ja ilmas­ton­muu­tos pysähtyy kuin seinään. win­win, kaik­ki voittavat

    1. Savu­ton Suo­mi 2030 on kansalaisverkos­to jos­sa on mukana 18 toim­i­jaa joiden tavoiteen­na on saa­da tupakoin­ti lop­pumaan Suomes­ta vuo­teen 2030. Savu­ton Suo­mi 2030 ei tosin pyri kieltämään tupakoin­tia kokonaan. 

      Tupakoin­ti pitää jo nyt tapah­tua ulkotilois­sa ole­vis­sa merk­i­tyis­sä paikois­sa. Sen poh­jana on vuon­na 2016 voimaan tul­lut tupakkalaki. 

      Taloy­htiöis­sä voi jo nyt kieltää parveke­tu­pakoin­ti kos­ka siitä on säädet­ty laki. Täl­läkin het­kel­lä tupakoin­ti on vähen­tynyt erit­täin paljon ja vähe­nee koko ajan. Tupakoin­nin yksi on pas­si­ivi­nen tupakoin­ti jota kohtaa eniten sisätilois­sa jos­sa se on jos­sain määrin laiton­ta mut­ta sitä edelleen tehdään. 

      Tupakoin­nis­sa suurim­mat lob­bar­it ovat tupakka­te­ol­lisu­us joka on pääasi­as­sa yksi­ty­istä liike­toim­intaa ja mut­ta kannabik­sen myyn­ti on mon­es­sa maas­sa val­tion­lisenssi­jär­jestelmän kaut­ta tapah­tu­vaa toim­intaa tai sit­ten suo­raan val­tion monop­o­liy­htiöi­den kaut­ta ole­vaa myyn­tiä. Esim Yhdys­val­lois­sa kannabik­sen myyn­ti on kokon­aan osaval­tioiden monop­o­liy­htiöi­den hal­lus­sa (vas­taa­van­lainen jär­jestel­ty on myös kasino­toimin­nas­sa ja alko­holin­myyn­nis­sä monis­sa Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa) ja Uruguyas­sa siitä vas­taa valtionmonpoliyhtiö.

    2. Usko­taan jo, Eemil ei ymmär­rä asi­as­ta mitään mut­ta pelot­taa niin pirusti.

      1. Jos Suomes­sa kas­vaisi tupak­ka samal­la taval­la kuin esimerkik­si Etelä-Euroopas­sa Eemil uskoisi kyl­lä kos­ka Suomen maat­alous ja maaseu­tu olisi ensim­mäisenä vil­jelemässä tupakkaa hyö­ty käyt­töön. Jopa Mikko Kärnä näki Aamu-tv:ssä kannabik­sen vil­jelyssä poten­ti­aalisen hyö­dyn maaseudulle ja maat­aloudelle. Sama Kärnä kyl­lä pelot­teli samal­la taval­la kuin Eemil kannabik­ses­ta mut­ta oli valmis hyö­dyn­tämään sen vil­je­lyä pelkän liike­toimin­nan takia . Tässä on suurem­pi ris­tiri­ita Eemilin ja Mikko Kärnän kohdal­la kos­ka raha ratkaisee.

  42. Somani:” Täl­läkin het­kel­lä tupakoin­ti on vähen­tynyt erit­täin paljon ja vähe­nee koko ajan. ”

    Jutun juoni­han on siinä, että tupakoin­tia halu­taan vähen­tää, mut­ta kannabik­sen polt­tamista lisätä. Eivätkö Somani ja Fidel näe tässä mitään ris­tiri­itaa ? Somani halun­nee viita­ta tupakoin­nin rajoituk­si­in, jot­ka sit­ten myös koski­si­vat kannabik­sen polttamista. 

    Silti savu­ton Suo­mi “han­ke” ja kannabik­sen lib­er­al­isoin­ti ovat vas­takkaisia pyrkimyk­siä . Kannabiswanna­bet romut­ta­vat suo­ma­laista kansan­ter­veystyötä täysin itsekkäistä syistä. Ne on vain ver­hot­tu esim. addik­tien hoitoon­pääsyn helpot­tamisek­si. Toisaal­ta he väit­tävät , että kannabis ei aiheuta riippuvuutta. 

    Täysin epäjo­hdon­mukaista argu­men­toin­tia , hmmm… tyypillistä.

      1. Tiedän kyl­lä . Suures­sa maail­mas­sa on tutkit­tu kannabik­sen terveysvaikutuksia .

        https://www.ada.org/en/member-center/oral-health-topics/cannabis-oral-health-effects.

        Samal­la tode­taan, ettei tukimus­ta ole vielä läh­eskään riit­tävästi. Joten kannabik­sen lib­er­al­isoimista aja­vat hyp­päävät tun­tem­at­tomaan. Tule­vista vaiku­tuk­sista kansan­ter­vey­teen ei tiede­tä käytän­nössä mitään eikä jo tiedos­sa ole­vista haitoista välitetä pätkän vertaa. 

        Mot­to : nautin­to mulle hai­tat sulle.

      2. Ilmeis­es­ti kannabista voi myös juoda?

        “Ne rupes meille vittuileen,
        Mut­ta kai ne on siihen luotu
        Ja ne yhteen ääneen totesivat,
        Että tääl­lä on hasista juotu”
        ‑Juice Leskinen

    1. Tupakoin­tia on kyl­lä rajoitet­tu erit­täin tehokkaasti julk­i­sis­sa tilois­sa lain­säädän­nön kaut­ta ja se kos­kee myös kannabista. Tuskin kannabista ei sal­li­taisi sisätilois­sa ja julk­i­sis­sa tilois­sa polt­taa mikäli se lail­lis­te­taan joskus kuten ei sal­li­ta täl­lä het­kel­lä tupakkaa jon­ka polt­ta­mi­nen on laillista. 

      Tuo savu­ton Suomen agen­da on nimeno­maan lopet­taa tupakoin­ti sisätilois­sa myös yksi­ty­i­sis­sä asunnoissa. 

      Tupakoin­nis­sa on myös otet­ta­va huomioon syötävät nikoti­i­ni tuot­teet. EU:n Nuuskakiel­to on sinän­sä huonos­ti toimi­va kiel­to kos­ka tupakoin­tia ei ole pystyt­ty kieltämään lain­säädän­nön kaut­ta kokon­aan. Myös Ruot­sis­sa myy­dään nuuskaa poikkeuslu­val­la vapaasti kos­ka EU:ssa on tavaroiden vapaali­ikku­vu­us. Joten valvon­ta on läh­es mah­do­ton­ta. Yksi­tyi­nen tupakka­te­ol­lisu­us on tässä kohtaa loban­nut sitä vas­taan että tupak­ka kiel­let­täisi­in kokon­aan lain­säädän­nön kaut­ta. Jos Suomes­sa olisi val­tion monop­o­li tupakalle olisi tilanne toden­näköis­es­ti hyvin toisen­lainen. Monis­sa mais­sa esimerkik­si Japanis­sa on val­tion omis­ta­ma tupak­ka monopoliyhtiö

    2. Alko­holi ongel­maon paljon suurem­pi kansan­ter­veys ongel­ma kuin kannabik­sen käyt­tö mikäli se lail­lis­te­taan . Mik­si Eemil ei ehdo­ta kiel­to­lain uudelleen ottamista käyt­töön kun alko­holin ongel­mat ovat hyvinkin tiedossa?

  43. O.S:“On kult­tuure­ja, jois­sa kannabista on käytet­ty sato­ja vuosia.”

    En tiedä mihin O.S. pyrkii näil­lä twi­iteil­lään, mut­ta kyseiset kult­tuu­rit ovat kehi­tys­maalu­okkaa Suomeen ver­rat­tuna. Vas­taa­van­lainen kult­turi rapaut­taisi suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion perus­tan. Nyt ilmeis­es­ti luul­laan hyv­in­voin­ti­val­tiomme kestävän mitä tahansa heiken­nyk­siä. Ajatel­laan palvelu­iden pysyvän yhtä hyv­inä ilman jatku­vaa pon­nis­telua . Aivan sama aja­tus­malli kuin roko­tusten kohdal­la. Roko­tuk­sia ei enää tarvi­ta , kos­ka vaka­vat tau­dit on saatu vähen­emään. Onhan huolto­suh­teen muut­tumi­nen jo itsessään val­ta­va lovi sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden rahoitukseen.

    Kum­ma kyl­lä kukaan ei ole kyseenalais­tanut esimerk­ki linkissä ole­via kannabik­sen ter­veyshait­to­ja. Miten seu­raa­van­laiset tau­ti­ti­lat saadaan hoidet­tua tule­vaisu­u­den ter­vey­den­huol­los­sa, joka jo nykyäänkin on kriisissä ? 

    Cannabis abusers gen­er­al­ly have poor­er oral health than non-users, with an increased risk of den­tal caries and peri­odon­tal dis­eases. Cannabis smoke acts as a car­cino­gen and is asso­ci­at­ed with dys­plas­tic changes and pre-malig­nant lesions with­in the oral mucosa. Users are also prone to oral infec­tions, pos­si­bly due to the immuno­sup­pres­sive effects. Den­tal treat­ment on patients intox­i­cat­ed on cannabis can result in the patient expe­ri­enc­ing acute anx­i­ety, dys­pho­ria and psy­chot­ic-like para­noiac thoughts. 

    Somanin esit­tämä ratkaisu : kannabik­sen vapaut­ta­mi­nen ja sit­ten rajaami­nen tupakoin­tisäädöksin , ei ole toimi­va kon­sep­ti. Se on itse asi­as­sa skit­sofreni­nen toimintamalli.

    Ratio­naa­li­nen ratkaisu on pitää kannabik­sen kiel­to voimas­sa ja paran­taa ter­veyspalvelu­iden tasoa ja saatavu­ut­ta huumei­den kohdalla.

    1. Eemilille tiedok­si että mikäli suo­ma­lais­ten alko­holinkäyt­töä ver­rataan niin kult­tuurei­hin jois­sa alko­ho­lia käytetään kuten Suomes­sa siis pääasi­as­sa län­si­mais­sa johon las­ke­taan mukaan Pohjois-ja Etelä-Amerik­ka niin suo­ma­lais­ten alko­holin käyt­tö on kyl­lä hyvin kehi­tys­maalu­okkaa tässä län­si­maid­en kat­e­go­ri­as­sa jos­sa alko­holi on myös kult­tuurilli­nen tuote. Kun loogis­es­ti ajatellen vas­taa­van­lainen alko­ho­likult­turi rapaut­taisi suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion perus­tan! Kiel­to­la­ki kun ei toimin­ut mis­sään län­si­mais­sa jos­sa se on ollut jos­sain his­to­ri­an vai­heessa käytössä. Mik­si sit­ten alko­holi ei ole Suomes­sa kielletty?

    2. Ratio­naaliset päätök­set perus­tu­vat tutkit­tuun tietoon ja kus­tan­nuste­hokku­u­teen, eivät pelkotiloi­hin, mieliku­vi­tusys­tävi­in tai “per­in­teisi­in arvoihin”.

    3. Itse asi­as­sa min­un ehdo­tuk­seni on se että kannabis pitäisi tuoda
      tupak­ka lain­säädän­nön alle ja muut­taa hiukan lakia siitä osalta eikä tarvitse säätää näin ollen uut­ta kannabis lakia mikäli kannabis laillistetaan. 

      Miten tämä on mitenkään skit­sofreni­nen toimintamalli? 

      Voiko Eemil ava­ta hiukan enem­män mitä Eemil täl­lä konkreet­tis­es­ti tarkoit­taa ter­mil­lä skit­sofreni­nen toim­inta­malli? Suomes­sa on jo nyt hyvin tiuk­ka tupak­ka laki joka toimii erit­täin hyvin . Emme ole kuitenkaan Suomes­sa kieltämässä tupakkaa kokonaan. 

      Minus­ta se on hyvin skit­sofreni­nen aja­tus että kannabik­sen vas­tus­ta­jat eivät hah­mo­ta että Suomes­sa on ollut vuosikau­sia erit­täin huono alko­ho­lion­gel­ma tietyn väestön kesku­udessa eikä sitä ole saatu pois kieltämäl­lä alko­ho­lia tai muil­la kiel­to toimen­piteil­lä . Tämä on todel­lisu­ut­ta johon ei ole yhtä kansan­ter­veyl­listä ratkaisua. Monia tiukko­ja kiel­to vai­h­toe­hto­ja on kokeil­tu mut­ta eivät ole toim­i­neet. Silti kukaan poli­it­ti­nen puolue ei ole kuitenkaan aja­mas­sa Suomeen uut­ta kiel­to­lakia! Mik­siköhän? Kos­ka tietävät ettei sel­l­ainen mene yksinker­tais­es­ti läpi eduskun­nas­sa kun riit­tävää enem­mistöä ei sitä tukemassa.

    4. Jos kannabik­ses­sa on ongel­mallista nimeno­maan polt­ta­mi­nen, niin sit­ten kan­nat­ta dekrim­i­nal­isoi­da vain syötävä kannabis. Jos kau­pas­ta ei saa poltet­tavaa gan­jaa, niin kyl­lä se sil­loin jää polttamatta.

    5. Kannabik­sen hai­tat liit­tyvät laa­jalti juuri krim­i­nal­isoin­ti­in, ei kannabik­seen itseen­sä. Ei kannabis tee suuhy­gien­i­as­ta huonoa, vaan kannabik­sen sosi­aaliset sivuvaikutukset.

      Kiel­to­lain kan­nat­ta­jien logi­ikalla kaik­ki sotavet­er­aan­it oli­vat alin­ta paskasakkia ja yhteiskun­takelvot­to­mia nis­te­jä, kaik­ki heistä kun vetivät hero­i­inia yskään ja laa­jalti amfe­tami­inia väsymyk­seen — siis sen kun tupakan­poltol­ta kerk­i­sivät. Todel­lisu­udessa he tietysti oli­vat ter­ve­järk­istä ja ‑voin­tista joukkoa joka piti tätä maa­ta pystyssä siinä mis­sä hei­dän jäl­keen­säkin tulleet sukupol­vet. Isoim­mat mie­len­ter­veyshai­tatkin liit­tyivät sotaan itseen­sä, ei rin­ta­mal­la käytet­ty­i­hin aineisiin.

      Jos ter­vey­delle vaar­al­li­sista aineista oltaisi­in huolis­saan, niin aivan ensim­mäisek­si rajat­taisi­in sok­erin, ras­van ja läskin saatavu­ut­ta, ja vähin­täänkin lopetet­taisi­in niiden tuotan­non tukem­i­nen verora­hoil­la. Käytön ja myyn­nin krim­i­nal­isoin­ti­in nyt ei tietysti kan­nat­taisi men­nä, mus­tan pörssin pekoni­in liit­tyy ihan samat ongel­mat kuin ammatirikol­lis­ten myymään kannabikseenkin.

  44. “Kannabiskaup­pi­aat myyvät usein pelkkää kannabista ja jos kaup­pi­aal­la on tar­jol­la eri­laisia huumei­ta niin ei hän niitä tupu­ta. Se on kyl­lä tot­ta että myyn­tipal­stoil­la on tar­jol­la kaikkea. On joskus houku­tus ostaa muutakin. ”

    Tämä on taiva­han tosi ja kuvaa hyvin, miten huumei­ta täl­lä het­kel­lä myy­dään ja oste­taan. Tor-verkos­sa on myyn­tifoo­ru­mi, ns. lau­ta, jolle myyjät jät­tävät myyn­ti-ilmoituk­si­aan. Mitä eri­laisem­pi­en huumei­den ostamis­es­ta on tul­lut tätä kaut­ta help­poa: myyjät ilmoit­ta­vat pikavi­estinsovel­luk­sen tun­nuk­sen­sa, johon vies­timäl­lä osta­ja ja myyjä sopi­vat tre­f­fit. Vak­i­tuisem­pia kaup­pa­suhtei­ta voi toki syn­tyä, mut­ta nykyään ei ole enää mitään yksit­täisiä diil­ere­itä, jot­ka tutus­tut­taisi­vat viat­tomat nuoret kovem­pi­in aineisi­in, niin kuin moni tun­tuu vielä kuvit­tel­e­van. Myös kaup­pi­aat ovat pääsään­töis­es­ti itse käyt­täjiä, eikä tuol­la tasol­la voi puhua vielä jär­jestäy­tyneestä rikol­lisu­ud­es­ta, vaik­ka yleen­sä se taustal­la onkin. Oma tun­tu­mani kuitenkin on, että täl­lä het­kel­lä myytävä kannabis on suurim­mal­ta osin kotikas­vatet­tua, joko yksit­täisen henkilön tai sit­ten jär­jestäy­tyneem­min, mut­ta jos­sain Suomes­sa kuitenkin.

  45. Somani:“Miten tämä on mitenkään skit­sofreni­nen toimintamalli? ”

    Siten , että ensin vapaute­taan ja sit­ten ruve­taan kieltämään rajoituksin. Kansan­ter­vey­delle vahin­gol­lista huumet­ta ei tule vapaut­taa mil­lään tasolla .

    ” saatu pois kieltämäl­lä alko­ho­lia tai muil­la kiel­to toimenpiteillä ” 

    Onhan ongel­maa saatu rajat­tua huo­mat­tavasti ver­rat­tuna siihen, että alko­holin käyt­tö olisi vapautet­tu kaikille ikäryh­mille, vuorokau­de­na­joille, myyn­tipaikoille jne. 

    Arkkitehti:“Kannabiksen hai­tat liit­tyvät laa­jalti juuri krim­i­nal­isoin­ti­in, ei kannabik­seen itseen­sä. Ei kannabis tee suuhy­gien­i­as­ta huonoa, vaan kannabik­sen sosi­aaliset sivuvaikutukset.”

    Kannabik­sen käyt­töä on saatu suit­sit­tua nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä ja lain toimeen­panol­la. Juuri tämän vuok­si voidaan sanoa kannabik­sen ongelmien ole­van suht. vähäisiä ajatellen demografis­es­ti. Samoin voidaan sanoa lain­säädän­nön ja toimeen­panon aiheut­ta­van ongelmia suht. pienelle joukolle. Juuri tälle joukolle tulee kohden­taa ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta aikaisem­paa paremmin.

    Hei­dän ongelmi­aan ei tule ratkaista altista­mal­la muu­ta väestöä lisään­tyvän huumei­denkäytön vaaroille. Käytön on todis­te­tusti havait­tu lisään­tyneen dekrim­i­nal­isoin­nin seurauksena. 

    Kyl­lä kannabik­sen käyt­tö on elim­istön ter­veysris­ki muutenkin kuin huonon hygien­ian seu­raus­ta. ” It has been report­ed that a syn­er­gis­tic effect between tobac­co and cannabis smoke may increase oral and neck can­cer risk for peo­ple who smoke both” Ris­ki on täl­löin erit­täin suuri eikä se pois­tu kokon­aan, vaik­ka polt­taisi vain kannabista. 

    “Isoim­mat mie­len­ter­veyshai­tatkin liit­tyivät sotaan itseen­sä, ei rin­ta­mal­la käytet­ty­i­hin aineisiin.” 

    Sotien aikaisen huumei­den käytön ver­taami­nen mil­lään taval­la nykyaikaan on järkyt­tävää roskaa. Se on rien­aus­ta ‑60 ‑70-luvun tais­to­lais­ten tapaan. Sodas­sa kyseisiä ainei­ta käytet­ti­in hengis­sä selviy­tymiseen ääri­olois­sa ei viihtymiseen. Kieltäy­dyn jyrkästi keskustele­mas­ta tästä aiheesta enempää.

    1. Ymmärsinkö oikein että Eemil kan­nat­ta alko­holin myyn­nin nyky­istä lin­jaa jos­sa on alko­holin myyn­ti rajat­tu ikäryh­mi­in 18–21 joka on sidot­tu alko­holin pros­ent­ti luku­un sekä nyky­istä auki­oloai­ka mallia? Jos näin on niin miten se poikkeaa esim tupakan myyn­ti mallista jos­sa on myös rajoituk­sia? Onko kukaan sit­ten ehdot­tanut että kannabik­sen kohdal­la tehtäisi­in poikkeus­ja se se vapautet­taisi­in kokon­aan riip­puen ikäryh­mästä? Tietääk­seni ei kukaan ole näin ehdot­tanut. Osmo Soin­in­vaaran malli on tässäkin kannabis kysymysksessä hyvin saman­lainen malli kuin nykyi­nen alko­holin ja tupakan myyn­ti ja saatavu­us malli. Jos Eemil kan­nat­taa nyky­istä alko­holipoli­ti­ikkaa niin miten se poikkeaa Osmo Soin­in­vaaran kannabik­sen myyn­ti ehdo­tuk­ses­ta eli siitä että kannbista voisi ostaa, mikäli se lail­lis­te­taan, val­tion­mo­nop­o­lista siis vain Alkosta? 

      Vai­h­toe­hto­ja on tasan kak­si niin kannbik­sen ja alko­holin myyn­nin ja saatavu­u­den kohdalla; 

      1. Nykyti­lan säi­lyt­tämi­nen jos­sa laiton katukaup­pa on kan­nibik­sen markkinapaikka
      2. Asteit­tainen kannbik­sen lail­lis­t­a­mi­nen jon­ka myyn­ti tapah­tu­isi val­tion­mo­nop­o­lin kaut­ta valvo­tus­sa olosuhteissa.
      1. Nykyti­lan säi­lyt­tämi­nen jos­sa myyn­ti tapah­tuu pääasi­as­sa val­tion­mo­nop­o­lin kautta
      2. Kiel­to­la­ki 1920-luvun maliin.

      Uskon että moni keskusteli­ja kaipaa Eemiltä kol­mat­ta vai­h­toe­hto­ja kiel­to­lain ja lib­er­al­isoin­nin väliltä. Pyytäisin Eemil­iä esit­tämään sel­l­aisen yksi­tyisko­htais­es­ti tässä blo­gis­sa muille keskustelijoille.Voiko Eemil esit­tää kol­man­nen siis poikkea­van vai­h­toe­hdon noista kahdes­ta, joka on real­is­tis­es­ti toteuttamiskelpoinen ?

    2. Eemille tiedok­si että suo­ma­lais­ten men­estymi­nen MM hiidois­sa ja muis­sa talvi­o­lympialais­la­jeis­sa sotien jäl­keen pitkälle 1970-luvulle oli suo­ra yhteys sodan aikaises­ta val­tion amfe­tami­i­ni varas­ton uudelleen ottamista käyt­töön kun sodan jäl­keen Suomelle ain­oa tapa oli pro­filoitua oli talvi­urheilus­sa ja se saavutet­ti­in käyt­tämäl­lä ylimääräi­nen val­tion amfe­tami­i­ni varas­to lop­pu­un. Moni tun­net­tu hiih­ta­jä sai suo­raan amfe­tami­inia jot­ta kul­tami­tallei­ta olisi tur­vat­tu läh­es jokaises­sa talvi­o­lympialais­la­jeis­sa jos­sa Suo­mi poi­ka otti osaa.

    3. Jos tark­istelee 1960 ‑1970-luvun huumei­den käyt­töä Suomes­sa niin vakavin ongel­ma oli kyl­lä sotavet­er­aaneil­la kos­ka hoitoa ei ollut saatavil­la ja hei­dän riip­pu­vaisu­us oli korkeam­paa kun muul­la väestöllä.

  46. Nyt on jäänyt huo­maa­mat­ta tärkeä seik­ka. Kannabis on moni­vaar­alli­nen päi­hde. Se on alko­ho­lia vaar­al­lisem­pi , kos­ka käytön kaut­ta on vaarana ajau­tua jo har­vo­jen käyt­tök­er­to­jen seu­rauk­se­na ruumishuoneelle. Mietip­pä miten se on mah­dol­lista. Lisäk­si kannabik­sen käyt­tö aiheut­taa lap­sille ja nuo­rille pysyviä vau­ri­oi­ta aivo­jen kemi­aan ja rak­en­teeseen. Pus­sikal­jan­uoret eivät joudu vas­taavaan vaaraan. Mitkään ikä,- anniskelu- ja myyn­ti­ra­joituk­set eivät poista nuorten kannabiskokeilu­ja ja dekrim­i­nal­isoin­ti lisää niitä pomminvarmasti.

    Alko­holin kohdal­la äkkikuolemat ovat todel­la harv­inaisia. Alko­holin sään­te­ly on siinä mielessä tehokas­ta. Nyt kannabik­sen kohdal­la vedo­taan samaan toim­inta­malli­in. Se vaan ei toi­mi. Mikään val­ti­olli­nen jär­jestelmä ei pysty täysin kon­trol­loimaan pimeän verkon ja huumerikol­lis­ten toim­intaa. Näille olisi lailli­nen kannabis­markki­na poten­ti­aa­li­nen asi­akas­ra­jap­in­ta, jolle markki­noi­da vahvem­pia huumei­ta. Ne huumeet eivät taa­tusti ole käyneet läpi minkään­ta­soista laadun­valvon­taa. Se markki­na ei katoa vaan kas­vaa dekrim­i­nal­isoin­nin tapahduttua. 

    Alko­holin kohdal­la tämä kehi­tyskulku ei ole toteu­tunut. Tämän vuok­si usein tois­ta­mani malli on paras: nykyi­nen lain­säädän­tö , toimeen­pano ja ongel­maryh­mille päi­hde­palvelu­iden tehost­a­mi­nen. Jatkoseu­raa­muk­set kytketään päi­hdekuntoutuk­seen sitoutumiseen.

    1. Eemil, sin­ul­la on ker­ras­saan väärät tiedot. Alko­holi tap­poi vuon­na 2019 1712 suo­ma­laista. Alko­holi tap­paa pait­si pitkäaikais­sairauk­sien kaut­ta myös alko­holimyrky­tys­ten vuok­si äkil­lis­es­ti. Kukaan ei olle kuol­lut kannabik­sen ylian­nos­tuk­seen Suomes­sa eikä oikein usko, että mis­sään muuallakaan.

      1. Osmo Soin­in­vaar­alle tiedok­si että eikö ole parem­pi käyt­tää sanaa viina kuin alko­holi kos­ka nimeno­maan viina on se mikä tap­paa eniten ihmisiä kuin esim oluet? Viina on myös alko­holi­juo­ma jon­ka pros­ent­ti­isu­us on 37,5

      2. O.S. lue­han vies­ti­ni nyt oikein ajatuk­sel­la, human­is­tisel­la sel­l­aisel­la. Ei tilas­tomiehen taulukko­lasken­nal­la. Avaan kan­taani lisää, kun­han aik­abud­jet­ti sallii…

      3. “lue­han vies­ti­ni nyt oikein ajatuk­sel­la, human­is­tisel­la sel­l­aisel­la. Ei tilas­tomiehen taulukkolaskennalla. ”

        Väi­tit että kannabis tap­paa muu­ta­mal­la käyt­tök­er­ral­la. Tämähän on ihan täysin puu­ta­heinää, kos­ka itse kannabik­seen on vaikea kuol­la. Lisäk­si viinan aiheut­ta­mat äkkikuolemat ja tap­atur­mat ovat hyvin yleisiä. Tiedän omas­ta lähipi­iristänikin kak­si alko­holin takia kuol­lut­ta, joten ei se nyt kovin harv­inaista ole. Paljon yleisem­pi se on kuin liiken­neon­net­to­muudet, omaan lähipi­iri­in kun ei ole sat­tunut yhtään liiken­neon­net­to­muudessa kuol­lut­ta. Itseasi­as­sa alko­holi tap­paa melkein 10x enem­män kuin liiken­neon­net­to­muudet, joista niistäkin merkit­tävä osa on ajet­tu kännissä.

        Kyl­lä ihan perus­fak­tat pitää olla kohdil­laan. Ymmär­rän kyl­lä negati­ivisen suh­tau­tu­misen, jos oikeasti kuvit­telet että pari henkäisyä liikaa kannabis­sätkästä tappaa.

    2. Eemil tutus­tu Alkon valikoimaan ja huo­maat ettei siel­lä myy­dä pelkästään III olut­ta. Kun puhutaan alko­holin haitoista harvem­min ote­taan esimerik­si oluet vaan viinat .Viino­jen ja muiden väke­vien alko­holi­juomien promille pitoisu­us on paljon korkeampi kuin pelkän olu­en. Näi­den juomien myyn­nin volyy­mi on paljon korkeampi kuin III oluen. 

      Juuri näi­den vahvo­jen alko­holi­juomien naut­timis­es­ta alkaa kierre joka ruokkii alkoholismia.Tähän altistuu lop­ul­ta kaiken ikäiset ihmiset. Juuri vahvo­jen alko­holi­juomien naut­timi­nen on alko­ho­likuolemien pääasialli­nen tek­i­jä ja se on myös äkkikuole­ma jos naut­tii näitä vahvo­ja alko­holi­juo­mia mitä Alkos­sa myy­dään ikäryh­mälle 20 vuo­ti­aille ylöspäin . 

      Kun mainit­sit ettei mikään val­ti­olli­nen jär­jestelmä ei pysty täysin kon­trol­loimaan pimeän verkon ja huumerikol­lis­ten toim­intaa niin sopii kysyä samaa viinas­ta (korostan siis viinaa enkä olut­ta tai viine­jä vaan viinaa jota myy­dään vain Alkos­sa) juuri tämän Alkon kaut­ta ole­va viinan myyn­ti on onnis­tunut vähen­tämään viinan kulu­tus­ta Suomes­sa enem­män kuin olu­en juuri sen takia kos­ka viinaa myy­dään Suomes­sa vain Alkossa.Myös Viros­ta tuo­tu viina on myös ikään sidon­naista kos­ka Virossa anniskeluikä on läh­es sama kuin Suomessa.

      Alko valvoo erit­täin tarkkaan mitä viino­ja saa myy­dä Suomes­sa ja mitkä ovat kiel­let­ty. Hyvä esimerk­ki on Absint­ti jon­ka valmis­tus oli mon­ta vuosikym­meniä lopetet­tu kunnes se lail­lis­tet­ti­in 2010-luvul­la tosin uuden . Absint­ti oli pitkään kielet­ty johtuen siitä että yleinen kon­sen­sus lääkärien ja ter­veysvi­ra­nomais­ten kesku­udessa oli monia vuosikym­meniä se että absint­ti on vaar­alli­nen her­mo­jär­jestelmälle. Uuden tutkimuk­sen ja valmis­tuk­sen kehittuessä absint­ti on jälleen ker­ran laillistettua. 

      Jos kannabis olisi Alkos­sa saatavil­la kuten on viina niin kon­trol­li toimisi parem­min kos­ka monop­o­liy­htiöl­lä on selkeät ohjeet ja laki­in perus­tu­va toim­inta malli valikoi­da asi­akkaat. Samal­la Alko valvoisi mitkä kannbis­tuot­teet tuli­si­vat markki­noil­lle ja mitkä eivät. 

      Täl­läkin het­kel­lä ikä,- anniskelu- ja myyn­ti­ra­joituk­set ovat kyl­lä aut­ta­neet hillit­semään viinan kulu­tus­ta Suomes­sa joten en ymmär­rä miten sys­tee­mi olisi muka auko­ton ja samaan aikaan sul­jet­tu. Sel­l­aista sys­teemiä ei ole mis­sään maas­sa jos­sa alko­holi on lail­lis­tet­tua. Pait­si mais­sa kuten Afgan­istan, Brunei, Iran, Sau­di-Ara­bia, Pak­istan ja Libya jos­sa alko­holi on täysin kiel­let­ty, ilman mitään poikkeuksia. 

      Eemil jos todel­la kan­natat nyky­istä lain­säädän­töä miten se poikkeaa jos kannbis tuo­taisi­in Alkoon kon­trol­loidun lain­säädän­nön taakse kuten on täl­lä het­kel­lä viinan kanssa tilanne? Tähän vas­tauk­seen halu­aisin real­is­tisen vai­h­toe­htoisen vas­tauk­sen jol­la olisi samal­la käytän­nönkin kanssa real­isti­nen toimi­va malli.

      1. Rahul
        “Näi­den juomien myyn­nin volyy­mi on paljon korkeampi kuin III oluen. ”

        Tämä ei kyl­lä pidä paikkaansa. Ylivoimais­es­ti eniten myy­dään kol­mos­ta ja se vas­taa koko maan alko­holinku­lu­tuk­ses­ta sat­apros­ent­tisek­si alko­ho­lik­si muutet­tuna* yksinään noin puol­ta. Olu­en mukana juo­daan alko­ho­lia enem­män mitä viinas­sa, viinis­sä ja siidereis­sä yhteensä.

        Vuon­na 2019
        Tilas­toidun alko­ho­liku­lu­tuk­sen rakenne 100-pros­ent­tise­na alko­holi­na (pyöris­tet­tynä lähim­pään prosenttiin):
        Väkevät 21%
        Viinit 20%
        Siideri 4%
        Juo­masekoituk­set 8%
        Oluet 48%

        Edel­lisessä ei ole eritel­ty nelos- ja kol­moso­lut­ta ja kos­kee vain tilas­toitua kulu­tus­ta, mut­ta eivät ne muu­ta kokonaiskuvaa.

        *) eli tässä on otet­tu huomioon juomien sisältämät alkoholimäärät

        Lähde:
        THL Alko­holi­juomien kulu­tus 2019

        https://www.julkari.fi/handle/10024/139553

    3. Sopii kysyä Eemeliltä onko yleen­sä ter­veys ja päi­hde- poli­iti­ikkaan otet­tu pelkästään human­isti­nen näkökan­ta edel­lä ole­vaa painotusta? 

      Kyl­lä tietääk­seni ter­veys ja sosi­aali poli­iti­ikkaa (johon päi­hde­poli­ti­ik­ka kuu­luu) on tehty kaikissa kehit­tyneis­sä OECD mais­sa (poikkeuk­sia on jol­lain aloil­la Japani ja Etelä-Korea) lääketi­eteel­liseen uusim­paan tutkimus tietoon pain­ot­tunut­ta eli tieteel­listä tutkimus­ta edel­lä ole­vaa tutkimus­ta kuin pelkästään human­ista tai moraal­ista ole­vaa lin­jaa. Myös sek­suaali­val­i­tus on myös sosi­aalipoli­ti­ikkaa eikä niinkään moraal­ista tai human­i­taarista poli­ti­ikkaa . Pait­si poikkeuk­se­na on Katolisen Kirkon har­joit­ta­ma sek­suaali val­i­tus johon on tosin otet­tu hyvin eri­lainen läh­estymistapa Lati­nalaises­sa Amerikassa. 

      Jos Eemil todel­la halu­aa ymmärtää päi­hde­poli­ti­ikan pelkästään humaanise­na pain­o­tuk­se­na niin sil­loin Eemilin pitäisi ottaa myön­teinen kan­nat­ta myös alko­holin kiel­to­lain puo­lessa 1920-luvun mallin mukaises­ti ja perustel­la sen käyt­töön ottoa pelkästään human­is­es­ta näkökulmasta . 

      En ole kyl­lä lukenut yhtään Eemeliltä täl­läistä näkökul­maa jos­sa Eemil perustelee esimerkik­si kiel­to­lain uudelleen ottamista käyt­töön human­i­taarise­na kysymyksenä. 

      Osmo Soin­in­vaara läh­estyy minus­ta asi­aa tarkastele­mal­la onko nykyi­nen tiuk­ka huume poli­iti­ikkaan onnis­tunut tavoit­teessaan eli sota huumei­ta vas­taan (War on drugs) jota on käy­ty vuodes­ta 1971. Siis 50 vuot­ta. Tuo julis­tus alkoi Yhdys­val­loista ja pää­tyi Yhdys­val­toi­hin sil­lä lop­putu­lok­se­na että siel­lä on osaval­tio kohtais­es­ti alet­tu lail­lis­ta­maan kannabik­sen käyt­töä kon­trol­loidun sään­te­lyn piiris­sä julk­isten monop­o­li yhtiöi­den kautta.

  47. Ode, jon­ka olen tun­tenut noin 50 vuot­ta ja jon­ka tietopo­h­jaa ja tiedonkäsit­te­lykykyä en todel­lakaan ole heikok­si havain­nut, kir­joit­ti eilen klo 19:17 mm.:
    » Kukaan ei olle [=ole? liene?] kuol­lut kannabik­sen ylian­nos­tuk­seen Suomes­sa eikä [enkä?] oikein usko, että mis­sään muuallakaan. »

    Nim­imerk­ki Eemil oli kir­joit­tanut klo 18:29 mm.:
    » Se [kannabis] on alko­ho­lia vaar­al­lisem­pi , kos­ka käytön kaut­ta on vaarana ajau­tua jo har­vo­jen käyt­tök­er­to­jen seu­rauk­se­na ruumishuoneelle. »

    Jom­mas­sakum­mas­sa väit­teessä täy­tyy olla jotain vikaa — epä­to­tu­us eli val­he tai jokin tahal­lis­es­ti lausumat­ta jätet­ty ole­tus. Näin sanoo yksinker­tainen kaupunki­laisjärkeni. Jom­paakumpaa väitet­tä pitäisi ava­ta tai täs­men­tää enemmän.

    Edel­lisen lauseen­sa perään Eemil jatkoi näin: » Mietip­pä miten se on mahdollista. »

    Minä mietin. Vaan en kek­si. En muista kuulleeni sel­l­aista yleis­es­ti tun­net­tua ja kaikkien ymmärtämää perustelua, johon tässä viitataan tai vih­jataan. Ja kos­ka en pidä edes itseäni ihan tyh­mänä ja kos­ka olen koko ikäni tarkkail­lut ihmisiä ja pan­nut merkille temp­pu­ja, joil­la jotkut hui­jaa­vat toisia — ehkä itseäänkin — en voi olla otak­sumat­ta, että tuo yllä ole­vaa Eemilin oraakke­li­mainen lisäys on itse­tyy­tyväisen ja hyvin har­joitelleen hui­jarin lause.

    Hui­jari halu­aa antaa hui­jat­taville vaikutel­man: “Voisin perustel­la, jos viit­sisin, mut­ta tiedät­te­hän te muutenkin.” Juuri tuol­la tavoin tyh­miä jymäytetään. Hor­jute­taan henkises­ti. Näytetään muka-vakavaa naamaa. 

    Koete­taan luo­da tietoisen ajat­telun sijas­ta epämääräi­nen tun­nesi­dos — käsi­tys yleis­es­tä käsi­tyk­ses­tä — jon­ka takia mon­et eivät sit­ten uskalla “pal­jas­taa tyh­myyt­tään”. Muis­tanette sadun keis­arin kledjuista.

    Tuol­laiseen muka-vakavu­u­teen viit­taa tämäkin (Eemil viime per­jan­taina klo 20:08):
    » Sotien aikaisen huumei­den käytön ver­taami­nen mil­lään taval­la nykyaikaan on järkyt­tävää roskaa. — - — Kieltäy­dyn jyrkästi keskustele­mas­ta tästä aiheesta enempää. » 

    Siinäpä kieltäy­tyy. Tah­too raja­ta peliken­tän itselleen sopivaksi.

    Tänään klo 7:50 Eemil: » O.S. lue­han vies­ti­ni nyt oikein ajatuk­sel­la, human­is­tisel­la sel­l­aisel­la. Ei tilas­tomiehen taulukko­lasken­nal­la. Avaan kan­taani lisää, kun­han aik­abud­jet­ti sallii… »

    Jep. Vedo­taan tun­teeseen: “Minä väl­itän ihmis­paroista, sinä et.” 

    Eemil, joka on kir­joit­tanut tähän ketju­un paljon ja pitk­iä jut­tu­ja ja vaatii Odea paneu­tu­maan aiheeseen parem­m­min, vetäy­tyy nyt ver­hon taakse ja valmis­tau­tuu pois­tu­maan ken­tältä hyvän ihmisen sädeke­hä päässään. 

    Kir­joi­tan ilkeästi, kos­ka en jak­sa enkä ehdi uppoutua tähän vänkäyk­seen syvemmin.

    Tämä on loogis­es­ti saman­lainen perustelu, minkä Eemilkin esit­tää toden­näköiselle pois­tu­miselleen. Sävyjä voitte verrata.

    Min­ul­la ei tietääk­seni ole lehmää ojas­sa. En ole tarvin­nut hamp­puka­maa ikinä. En myöskään tupakoin­ut. Sat­un­nainen ja maltill­i­nen alko­holin käyt­tö kuu­luu elämääni har­vak­seltaan, ja olen onnen myyrä, kun en enem­pää kaipaakaan. Ne viisi kauhea­ta kankkus­ta jot­ka joskus nuoru­usvu­osi­na tulin han­kki­neek­si, riittivät.

    Sitä vas­toin pohdin, mitkä tahot voisi­vat halu­ta (a) pitää katukaup­paa ja kouku­tus­ta yllä tai (b) yli­malka­an kylvää epä­sop­ua, häm­men­nys­tä ja epälu­ot­ta­mus­ta EU-maas­sa. Ylevästi ja korkean moraalin nimessä tietenkin. 

    Mah­dol­lisia vas­tauk­sia esim.: (a) möm­mövälit­täjä, (b) Venäjä.

    Saatan toki ere­htyä. Mut­ta lisään tähän — samas­sa sävyssä kuin Eemil: “Miet­tikääpä.”

  48. Syltty:“Väitit että kannabis tap­paa muu­ta­mal­la käyttökerralla.”

    Enhän väit­tänyt , vaan :“kos­ka käytön kaut­ta on vaarana ajau­tua jo har­vo­jen käyt­tök­er­to­jen seu­rauk­se­na ruumishuoneelle.” kannabik­sen kaut­ta on vaara ajau­tua muiden huumei­den käyt­töön, jot­ka ovat hen­gen­vaar­al­lisia. Har­va kokeilee suo­raan ekstaa­sia, hero­i­inia, amfe­tami­inia. Kyl­lä näi­hin ajaudu­taan kevyem­pi­en huumei­den kaut­ta . Tämän vuok­si kehoitin miet­timään ongel­maa laa­jem­min kuin vain tilas­to­jen kautta. 

    Soin­in­vaaran vahvu­us on tilas­totiede, samal­la myös ongel­ma, mikä estää näkemästä tilas­to­jen ympärille. Hän vetää samalle janalle alko­holi- ja kannabiskuolemat. Käyt­tömääräthän ovat aivan eri luokas­sa. Lisäk­si kannabik­sen kaut­ta kovi­in huumeisi­in ajau­tuneet ja kuolleet eivät näy kannabik­sen aiheut­tamis­sa kuolin­ti­las­tois­sa. Ja taas , käyt­tömäärät eivät ole vertailtavissa . 

    Somani:” pelkästään human­isti­nen näkökan­ta ” Vas­tasin jo yllä, tilas­to­ja ei pidä tulki­ta mekaanis­es­ti, täy­tyy hakea seli­tyk­siä laveam­mal­ta. Ja tarkoitinko pelkästään human­is­tisel­la , en, vaan tilas­ton­u­meroi­ta tulkiten , soveltaen ja selit­täen. Ei kuten O.S: alko­ho­likuolemat =kannabiskuolemat, samal­la asteikolla.

    Somani:“Samalla Alko valvoisi mitkä kannbis­tuot­teet tuli­si­vat markki­noil­lle ja mitkä eivät. ”

    Esimerk­it maail­mal­ta ovat karua ker­tomaa. Pimeät markki­nat eivät ole hävin­neet min­nekään, päin­vas­toin. Jo ennestään kannabista käyt­täneet ovat lisän­neet omaa käyt­töään ja uusia tulee , sehän on selvä. Tämä on erit­täin huomionar­voinen seik­ka, mut­ta kukaan ei ole kom­men­toin­ut eikä selit­tänyt, miten se hand­lataan ? Voisiko joku yrit­tää, Somani, Fidel, Soin­in­vaara , Sylt­ty , anybody ?

    Joku on ehdot­tanut Alkon otta­van kaik­ki huumeet myyn­ti­va­likoimaansa. Viedään markki­nat rikollisilta.

    Alkon myyjä :” Jaa­has mitäs saisi olla”? Asi­akas:” Ostin viimek­si kannabista, mut­ta se alkoi tun­tua liian keposelta, mitä voitte suositel­la ?” Myyjä , meil­lä olisi tar­jol­la vahvem­paa kannabista, lisäk­si ekstaa­sia, amfe­tami­inia, crack­ia … Asi­akas:” Ei nuo oikein tun­nu hyvältä olen kuul­lut uusista muun­to­hu­umeista, mitä teil­lä on tarjolla ?”
    Asi­akas:” Okei pan­naan niitä kun­non set­ti , pitää ottaa pohjia yök­er­hopip­paloi­ta varten, niin, meinas uno­htua, rohyp­no­lia kans. ”

    Onko tämä auvoa tulevaisuutta ?

      1. tai tenun myyn­tiä ruokakau­pas­sa olu­en rinnalla?

      2. Har­janne:” Har­jan­teen käyt­tämä sana­muo­to (siir­ryt toiseen palvelu­un) on mie­lenki­in­toinen, sil­lä tavoitelin­jaus kos­kee kaikkien lait­tomien päi­htei­den käytön dekrim­i­nal­isoin­tia, ei pelkästään kannabiksen.”

      3. Eemil
        “kaikkien lait­tomien päi­htei­den käytön dekriminalisointia”

        Käytön dekrim­i­nal­isoin­ti­han on ihan eri asia kuin myyn­ti Alkossa. 

        Käytön dekrim­i­nal­isoin­ti tarkoit­taa sitä, että myymi­nen on edelleen laiton­ta, mut­ta itse käyt­tämis­es­tä ei ran­gaista. Jos käyt­tämis­es­tä ei ran­gaista, huumedi­ileri ja käyt­täjä eivät ole enää kum­matkin sil­lä samal­la eli vääräl­lä puolel­la lakia poli­isia vastaan.

    1. Pimeitä markki­noi­ta on kyl­lä onnis­tut­tu vähen­tämään lait­toman alko­holin myynin kohdal­la siitä läh­tien kun kiel­to­la­ki kumot­ti­in. Kuitenkin voidaan kysyä onko mikään laiton salakaup­pa koskaan saatu kon­trol­li­in mis­sään päin maail­maa? Juuri Eemilin kaltainen kier­toil­maisu että kiel­to­la­ki on myös alko­holipoli­ti­ikalle oikea suun­ta mut­ta näin absur­din ehdo­tuk­sen sanomi­nen ääneen on sama kuin se että Yhdys­val­lois­sa on monel­la poli­ti­ikoil­la hyvin oma­laa­tu­inen tapa ratkaista koulu ammustelua ja se on jakaa aseet opet­ta­jille kouluissa.

    2. Sopii kysyä myy­däänkö Alkos­sa koskenko­r­van lisäk­si Ten­ua? Viimek­si 1800-luvul­la käyti­in Oop­i­u­miso­tia mut­ta nekin oli­vat taloudelli­nen kiristyskeino suur­val­tapoli­ti­ikas­sa. Onko mis­sään maas­sa dekrim­i­nal­isoitu muun­to­hu­umeet? Jos Eemil tietää lail­lisen kana­van mis­tä voi ostaa esim vähit­täiskau­pas­ta ostaa ten­ua joka olisi oluei­den ja myi­den limu­jen hyl­lyl­lä niin sil­loin uskoisin jo kaikken mut­ta tiedän ettei Ten­ua myy­dä pait­si huoltoasemil­la jon­ka myyn­ti tarkoi­tus on aivan toinen kuin sen naut­timi­nen ruoka­juo­mana illal­lise­na. Juuri tämä kannbis keskustelu voisi olla hyin saman­lainen abur­di keskustelu jos joku olisi 1960-luvun lop­ul­la vas­tus­tanut keski­olu­en myyn­tiä ruokakaupois­sa maalaile­mal­la kauhuku­via että jos­sain kohdin myös kaup­po­jen juom­ahyl­ly­il­lä olisi myytävänä ten­ua taval­lisen ruoka­juo­mana. Olisiko kukaan uskonut tuol­loin että keski­olu­en myyn­ti ruokakau­pas­sa johtaisi 10 vuo­den päästä siihen että ten­ua saisi ostaa myös ruokakaupoista ruokajuomaksi?

    3. Höpinöistä päätellen Eemelin on pakko olla Kin­nusen Jari.

      1. Kin­nusen Jari on poliisi.
        Eemil on aiem­pi­en keskustelu­iden teemo­jen perus­teel­la maanvil­jeli­jä kos­ka olen keskustel­lut juuri siitä teemas­ta hänen kanssaan tässä blo­gis­sa aiheesta aikaisem­min. Se liit­tyi turpeeseen ja ylipäätään maat­alouteen ja ruuan tuotantoon.

  49. “Voisiko joku yrit­tää, Somani, Fidel, Soin­in­vaara , Sylt­ty , anybody ?”

    Ker­tauk­se­na, maail­mal­ta saadut koke­muk­set osoit­ta­vat kannabik­sen käytön kas­va­neen ja pimei­den markki­noiden vähin­tään pysyneen lib­er­al­isoin­nin jäl­keen. Jos Suomes­sa dekrim­i­nal­isoitaisi­in kannabis ja muutkin huumeet (Har­janne), niin käyt­tömäärät lisään­ty­i­sivät. Min­un mielestäni huumei­den käyt­töä pitäisi saa­da vähen­emään. Ovatko yllä luet­tele­mani henkilöt samaa mieltä kanssani ? Odotan vas­taus­tanne, miten dekrim­i­nal­isoin­ti vähen­tää huumei­den käyttöä ????

    Syltty:“Käytön dekrim­i­nal­isoin­ti­han on ihan eri asia kuin myyn­ti Alkossa. ”
    Somani:” Samal­la Alko valvoisi mitkä kannbis­tuot­teet tuli­si­vat markki­noil­lle ja mitkä eivät.”
    Soininvaara:“En osaa sanoa muista huumeista – minus­ta olisi aika ongel­mallista myy­dä hero­i­inia val­tion huumekau­pas­sa –mut­ta vah­vat argu­men­tit puhu­vat sen puoles­ta, että kannabista pitäisi myy­dä Suomes­sa Alkossa.”

    Otteet todis­ta­vat pyrkimyk­sen myy­dä kannabista Alkos­sa. Soin­in­vaara on Har­jan­teen kanssa eri lin­joil­la. Jälkim­mäi­nen lib­er­al­isoisi kaik­ki huumeet . Toteutues­saan Har­jan­teen lin­jaus merk­it­sisi , että kannabista myytäisi­in Alkos­sa (Soin­in­vaara) , mut­ta kovat huumeet pimeässä verkos­sa ja katukau­pas­sa. Dekrim­i­nal­isoin­nin mukaises­ti kovien huumei­denkaan käyt­töä ei ran­gais­taisi, ain­oas­taan myyn­tiä. Kysyn edelleen asiantun­ti­joil­ta: miten tämä vähen­tää huumei­den käyttöä ?

    Aikaisem­mas­sa postauk­ses­sa kir­joit­ta­mani fik­ti­ivi­nen anek­doot­ti (kovat huumeet Alkos­sa) pal­jas­taa lib­er­al­isoin­tisu­un­nitelmien jär­jet­tömyy­den, kuten moni jo ehät­ti kuittaamaan.
    Fidel:“Höpinöistä päätellen…”

    Kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­tia aja­vat vetoa­vat THL:n asiantun­ti­ju­u­teen. Miten pätevältä asiantun­ti­jan peruste dekrim­i­nal­isoin­nille kuu­lostaa ?:” Käyt­tö on lisään­tynyt, joten nyt olisi aika kokeil­la jotakin uut­ta (dekrim­i­nal­isoin­ti). ”

    Siis huo­matkaa , k o k e i l l a. Tehdään ihmiskoe, miten lib­er­al­isoin­ti vaikut­taa. Savuavil­la rau­nioil­la sit­ten ihme­tel­lään, että miten tässä näin kävi ? Käyt­tö lisään­tyi. Senkö jäl­keen vedet­täisi­in jar­rut päälle ja palat­taisi­in rajoit­tavaan poli­ti­ikkaan ? Ei onnis­tu, kir­joit­taa Maakansa ja muuten moni muukin.
    Nyt on syytä lopet­taa ohipuhumi­nen tässä ketjus­sa ja vas­ta­ta pari­in esit­tämääni kysymykseen.

    1. Eemil, etkö ymmär­rä, että käytön krim­i­nal­isoin­ti on huumekaup­pi­aan toivei­den mukaista, kos­ka se tekee käyt­täjästä hänen rikoskumppaninsa?
      Käyt­täjä ei voi ilmi­antaa myyjää, kos­ka tulisi ilmi­anta­neek­si myös itsen­sä. Koukku­un saatu käyt­täjä on help­po rekry­toi­da myyjäk­si, kos­ka on jo lain vääräl­lä puolel­la. Sik­si käytön krim­i­nal­isoin­ti on Euroop­pas­sa hyvin harv­inaista, ilmeis­es­ti vain Suo­mi, Ruot­si ja Kreik­ka ovat hairah­tuneet tähän.

    2. No jos ker­ran aiheen selvästi kovin asiantun­ti­ja Maakansakin noin sanoo.. — On aivan selvä että et Eemeli tiedä koko aiheesta yhtään mitään joten mielip­i­teesi ja pelkoti­lasi ovat yhden­teke­viä. Huolestut­tavam­paa on että Arka­di­an­mäel­lä puo­let väestä on aivan yhtä hatarien tieto­jen varas­sa — ja se toinen puoli pelkää seu­raavia vaale­ja. Pääa­sia että ote val­las­ta pysyy ja oma talous on turvattu.

      1. Fidel: “Huolestut­tavam­paa on että Arka­di­an­mäel­lä puo­let väestä on aivan yhtä hatarien tieto­jen varas­sa — ja se toinen puoli pelkää seu­raavia vaale­ja. Pääa­sia että ote val­las­ta pysyy ja oma talous on turvattu.”

        Niin viimek­si Kak­istokra­tia oli val­las­sa Yhdys­val­lois­sa vuosi­na 2017–2021 ainakin senaatis­sa ja eräs sen edus­ta oli Valkoises­sa talos­sa isäntänä.

    3. Eemilille vain sel­l­ainen his­to­ri­alli­nen kat­saus että jos Suomes­sa olisi jatket­tu kiel­to­lakia 1930-luvun lop­pu­un niin ei lait­toman alko­holin salakul­je­tus­ta oltaisi­in saatu kuri­in vaik­ka ran­gais­tuk­set oli­si­vat olleet kuin­ka tiukat. Tämä on fak­ta. Sen myön­sivät kielo­lain kan­nat­ta­jat jo 1920-luvun lop­ul­la 1930-luvun alussa. 

      Dekrim­i­nal­isoin­ti on eri asia lail­lis­t­a­mi­nen. Dekrim­i­nal­isoin­nista ei ran­gaista joten se argu­ment­ti on jok­seenkin väärä että dekrim­i­nal­isoin­ti lisäisi käyt­töä kos­ka etenkin kovat huumeet oli­si­vat edelleen kiel­let­ty. Sil­loin käyt­täjät ohjat­taisi­in vain hoitoon eikä vanki­laan johon he eivät kuulu.

      Kannabis on miedoim­mista huumeista joten lail­lis­t­a­mi­nen on jo käyn­nis­sä ole­va pros­es­si sen on tehnyt muun muas­sa Uruguay (osto on tosin kiel­let­ty ulko­maalaisil­ta), Mek­siko (käyt­tö omaan käyt­töön sal­lit­tu mut­ta ei myyn­tiä ulos), Etelä-Afrik­ka (käyt­tö omaan käyt­töön sal­lit­tu mut­ta ei myyn­tiä ulos), Geor­gia (käyt­tö omaan käyt­töön sal­lit­tu mut­ta ei myyn­tiä ulos) Kana­da (kokon­aan lail­lis­tet­tu) sekä Yhdys­valt­ian osaval­tioista Alas­ka, Ari­zona, Col­orado, Etelä-Dako­ta, Illi­nois, Kali­for­nia, Maine, Mass­a­chu­setts, Michi­gan, Mon­tana, Neva­da, New Jer­sey, Ore­gon, Ver­mont, Wash­ing­tonin osaval­tios­sa ja a Wash­ing­ton D.C. jos­sa myyn­ti on luvan­varaista. Nämäkin esimerk­it ker­to­vat ettei kannabik­sen myyn­ti ja osto on myös kon­trol­li­tua senkin jäl­keen kun se laillistettu.

      Itse asi­as­sa näyt­tö esim Kanadas­ta viit­taa siihen että kannbik­sen lail­lis­t­a­mi­nen ei lisän­nyt viihdekäyttöä.

      Muiden huumei­den käyt­töä ei ole lail­lis­tet­tu joten se ei ole ver­tailu kelpoinen tähän kannabis keskustelu­un kos­ka mis­sään maas­sa jos­sa kannbis on lail­lis­tet­tu kos­ka mui­ta huumei­ta kuin kannbis ei ole lail­lis­tet­tu. Tämä olisi saman­lainen ver­tailu jos ten­ua saisi ostaa Alkos­ta lasip­ul­lois­sa jos­sa olisi etiket­ti jos­sa lukee Tenu kuten pul­lois­sa lukee tuot­teen nimi ja alko­holi pros­en­tit. Mut­ta Ten­ua ei näin olleen myy­dä Alkossa

      Suosit­te­len Eemil­iä tutus­tu­maan kuin­ka kannbik­sen myyn­nin sal­limisen lop­putu­los on tote­unut jonkin­laista tulosta Kanadas­sa. Tässä link­ki IS:n artikke­lista (päivät­ty 12.9. 2021 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008258897.html .

      Yhteen­ve­t­ona; Niis­sä mais­sa ja alueel­li­sis­sa yksiköis­sä kannabik­sen lail­lis­t­a­mi­nen on toimin­ut joten kuten . Vaik­ka kannabis lail­lis­te­taan niin silti on kovien huumei­den hal­lus­sapi­to olisi laiton­ta vaikkei siitä ran­gaista (pait­si myyjää). Kuitenkin verkko ja katukaup­paa olisi edelleen ja sitä oli edelleen jopa senkin jäl­keen kun kiel­to­la­ki kumot­ti­in etenkin väke­vien alko­holien katukaup­pa jatkui pitkälle 1970-luvulle. Mikään täl­läi­nen lail­lis­t­a­mi­nen ei ole täy­delli­nen uudistus.Ei ollut kiel­to­lain kumoami­nen 1932 mut­ta sen alku­peräi­nen päämäärä ei ollut kuitenkaan saavut­tanut todel­lista alku­peräistä tavoitet­ta se kumot­ti­in. Huumei­den vas­tainen sota ei ole saavut­tanut tavotei­ta joten jostain on aloitet­ta­va se on kannabis kos­ka miedot huumeet ja myös alko­holit ovat ensim­mäisiä jot­ka lail­lis­te­taan kun kiel­to kumotaan.

    4. Eemil kun tun­net Maakansan huume­poli­ti­ikan lin­jan toinen hyvin niin mik­si sen toim­i­tus ei suo­raan vaa­di pääkir­joi­tus sivul­la isoin otsikoin kiel­to­lakia uudelleenkäyt­töön? Ihan senkin takia kun alko­holin lib­er­al­isoin­nin todel­li­nen vaiku­tus on nähty jo 90 vuo­den aikana. Kuolleisu­us, kulu­tus ja riip­pu­vaisu­us on nous­sut 90 vuot­ta siitä kun kiel­to­la­ki kumottiin.

  50. O.S:” käytön krim­i­nal­isoin­ti on huumekaup­pi­aan toivei­den mukaista, kos­ka se tekee käyt­täjästä hänen rikoskumppaninsa?”

    Tietysti ymmär­rän. Nyt on kuitenkin tarkastelta­va muitakin näkökul­mia. Dekrim­i­nal­isoin­tis­trate­gias­sa hyö­tyvät huumek­oukus­sa ole­vat, joi­ta on lukumääräis­es­ti 10 000 ? Hyö­ty real­isoituu vain siinä tapauk­ses­sa, että he hakeu­tu­vat hoitoon, joten määrä on koko väestöä ajatellen mar­gin­aa­li­nen. Toisek­si addik­tit ovat jo leimau­tuneet rikol­lisik­si, mitään uut­ta pal­jas­tus­ta ei seu­raa , jos he hakeu­tu­vat hoitoon. Sitä­pait­si ter­veyshenkilökun­ta on vaitiolovelvollinen.

    Dekrim­i­nal­isoin­tia perustel­laan kannabik­sen käyt­täjien hoitoon­hakeu­tu­misel­la. Perustelu on nol­lalu­okkaa. Tämänkin asiantun­ti­japoolin edus­ta­jat todis­ta­vat , että kannabik­sen käyt­tö ei aiheuta mitään hait­to­ja ei addik­toi eikä joh­da kovem­pi­in huumeisi­in. Mik­si he siis hakeu­tu­isi­vat hoitoon ? Ter­veysala on edelleen vaitiolovelvollinen. 

    Kol­mas (vai mon­esko) näkökul­ma on 5,5 miljoo­nan suo­ma­laisen kansalaisen. Maail­mal­ta tulleet viestit osoit­ta­vat käytön lisään­tymisen lib­er­al­isoin­nin jäl­keen. Jo nyt Suomes­sakin huumer­atit ova ohit­ta­neet rattijuopumukset. 

    Del­rim­i­nal­isoin­tia aja­vat väit­tävät (ei näyt­töä) poli­isin työn vähen­tyvän, kun kannabik­sen käyt­tö ei ole enää rikol­lista. Lisään­tynyt käyt­tö tuo muu­ta rikol­lisu­ut­ta ja tur­vat­to­muut­ta kansalaisille. Kovien huumei­den markki­na laa­je­nee, sen todis­ta­vat lib­er­al­isoin­tikoke­muk­set maailmalta.

    Sum­ma sum­marum: lib­er­al­isoin­nin hai­tat ovat arvaa­mat­tomat (jopa THL myön­tää) , nykyjär­jestelmä on ennustet­tavis­sa. Hai­tat saadaan vähen­emään nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä ja täytän­töön­panol­la. Päi­hde­palvelui­hin panos­te­taan ja niitä kohden­netaan aikaisem­paa parem­min , esim. Por­tu­galin mallin mukaises­ti. (ilman dekriminalisointia)

      1. [i]“Kun Hol­lan­ti lail­listi kannabik­sen, hero­i­inin käyt­tö lop­pui nuorten kesku­udessa tyystin.”[/i]

        Tästä ei tain­nut tul­la Hol­lan­nis­sa lail­lis­tamis­päätöstä mis­sään vai­heessa. 1970 luvul­la alkoi Hol­lan­ti­in tule­maan kannabiskaup­po­ja ja yleinen mielipi­de kansan ja vira­nomais­ten kesken oli, että ne on Ok. Vira­nomaiset peruste­liv­at, että pitämäl­lä miedot ja vah­vat eril­lään saadaan hyvää aikaisek­si. Jos­sain vai­heessa näille alet­ti­in myön­tämään toim­ilu­pia ja käsit­tääk­seni se on siel­lä kun­nan vira­nomaisen toimi­val­taa. Sitä toim­intaa ohjaa aja­tus, että paik­ka menee kiin­ni järjestyshäir­iöistä, kovista huumeista, alko­holista, tupakkalain rikkomis­es­ta jne. Sel­l­aista selkeää lail­lis­tamista ei ole tehty, mut­ta asioi­ta tulk­i­taan näin. Suomen ja Hol­lan­nin lain­säädän­tö ei ole edes kaukana toi­sis­taan ja mei­dänkin lain toisen­lainen tulk­in­ta voisi johtaa Hol­lan­ti­laiseen toimintamalliin. 

        Sil­loin kun Blo­gin pitäjä oli perus­palve­lu­min­is­ter­inä, niin Suomes­sa oli paljon nuorten ihmis­ten huumekuolemia. Suomes­sa pyrit­ti­in saa­maan läpi aja­tus­ta “hait­to­jen vähen­tämis­es­tä”. Käytän­nön toimin­nas­sa tämän poli­ti­ikan avul­la pyrit­ti­in jaka­maan käyt­täjille puh­tai­ta neu­lo­ja. Yhdessä keskisu­ures­sa Suo­ma­laises­sa kaupungis­sa poli­isi alkoi tekemään omaa kam­pan­jaa tätä vas­taan. Poli­isi tiedot­ti, että he pidät­tävät ja tekevät koti­etsin­nän jokaiselle, joka menee paikalle. Val­takun­nan medi­as­sa oli uutisia, että käyte­tyn neu­lan hal­lus­sapi­to on automaat­tis­es­ti syy tehdä pidä­tys ja koti­etsin­tä. Neu­lan vai­h­toon pääsy oli rajoitet­tua ja neu­la piti käytön jäl­keen hylätä heti riskien min­i­moimisek­si. Tuos­sa maini­tus­sa keskikokoises­sa Suo­ma­laises­sa kaupungis­sa ter­veysneu­von­ta ja neu­lan­vai­h­to lop­pui siinä vai­heessa, kun alku­peräi­nen rahoi­tus oli käytet­ty. Poli­isin toim­inta oli ollut tehokas­ta. Asi­akkai­ta ei käynyt ensim­mäistäkään koko aikana. Jälkikä­teen tuli tietoon, että huumekau­pan tuloista osa meni huume­poli­isien henkilöko­htaisille pankkitileille. 

        Osmon aikakaudel­la ei vielä luotet­tu kan­sain­väliseen dataan ja meil­lä kuvitelti­in laa­jalti, että Suomes­sa olisi euroop­palaises­sa ver­tailus­sa keskimääräistä vähäisem­pi huume­on­gel­ma. Mei­dän huume­on­gel­ma oli Kes­ki-Euroop­paan ver­rat­tuna han­kala jo tuo­hon aikaan. Mieliku­vaan vaikut­ti merkit­tävästi se, että Köpik­sessä ja Ams­ter­damis­sa huumei­denkäyt­täjän saat­toi nähdä ja samaan aikaan Suomes­sa huumei­den käyt­täjät pysyivät piilos­sa. Nyt tilanne on muut­tunut ja päi­hdeon­gel­maa näkee nyky­isin myös Suomes­sa. Helsingis­sä näkee yhtä paljon tai enem­män huumei­denkäyt­täjiä, mitä Kes­ki-Euroopas­sa. Tilanne on tämän suh­teen nor­maalimpi ja huumeis­sa oli­jaa ei enää automaat­tis­es­ti pidätetä julkiselta paikalta. Huume­on­gel­maiset uskalta­vat liikkua näkyvil­lä myös Suomessa.

        Neu­lan­vai­h­dos­ta tuli tutkimustiedot joskus 2010 paikkeil­la. Todet­ti­in, että esim. hiv- hoi­dos­sa on merkit­tävästi vähem­män ihmisiä, mitä olisi ollut ilman neu­lan­vai­h­to­ja. Moni oli selvin­nyt huume­on­gel­mas­taan ja lop­puelämä ilman raskai­ta perus­sairauk­sia on laadul­taan parem­paa. Nyt tilanne on paran­tunut tästäkin ja HIV ei enää hoidet­tuna tar­tu ja siitä on tul­lut kan­ta­jalleen vain yksi perus­sairaus, joka ei juurikaan vaiku­ta elämään. Yhteiskun­nalle se toki on kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va perus­sairaus, jon­ka vält­tämiseen onnek­si löy­tyy tah­toa, kun estolääk­i­tys tuli vih­doinkin mah­dol­lisek­si riskiryhmille.

        Suo­mi vs. Hol­lan­ti ver­tailu­ja on tehty todel­la paljon ja pitkään:

        -Suomes­sa käytetään alko­ho­lia enem­män ja tääl­lä on suur­ta kertakäyttöä
        ‑Suomes­sa käytetään kaikkea piikitet­tävää enemmän
        ‑Kannabista käytetään saman verran
        ‑Psykedeele­jä käytetään Suomes­sa suun­nilleen tuplat Hollantiin.
        ‑Kannabista yhden ker­ran elämän­sä aikana käyt­täneitä on Hol­lan­nis­sa enemmän.
        ‑Suomes­sa on enem­män huumekuolemia
        ‑Suomes­sa huumeisi­in kuol­laan nuorina

        Samaan aikaan, kun asioi­ta pyrit­ti­in saa­maan parem­mak­si ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la, niin tämä Hol­lan­ti- ver­tailu tuli silmille. Kom­ment­ti joh­dos­ta oli suun­nilleen seu­raa­va. Jos me saamme hoidet­tua mei­dän huume­on­gel­maisia ja pidet­tyä ne hengis­sä yhtä kauan kuin Hol­lan­nis­sa, niin mei­dän huume­on­gel­ma räjähtää käsi­in. Meil­lä oli jo sil­loin paljon enem­män vahvo­ja huumei­ta käyt­täviä, mut­ta ne kuo­li­vat nuore­na. Väite kuu­lui, että jos narko­maan­it pysy­i­sivät hengis­sä yhtä kauan kuin Hol­lan­nis­sa, niin meil­lä on kah­denkymme­nen­vi­iden vuo­den päästä 80 ker­taa enem­män huumei­denkäyt­täjiä kuin Hollannissa.

        Uhkaku­va ei toteu­tunut. Meil­lä huumei­denkäyt­tö on edelleen nuorten ongel­ma ja meil­lä edelleen kuol­laan huumeisi­in nuore­na. Emme saa niitä pidet­tyä hengis­sä yhtä hyvin kuin muual­la. Huumei­denkäyt­täjän rikol­lisu­us on tääl­lä suur­ta, kun meil­lä käyt­täjän rooli on olla rikollinen. 

        Joku tilas­toti­etelijä voisi päivit­tää tuon van­han numeron tähän päivään. Jos kat­sot­taisi­in his­to­ri­aa taak­sepäin ja mietit­täisi­in miten paljon meil­lä olisi kovien huumei­den käyt­täjiä, jos oltaisi­in saatu pidet­tyä ne nuoret hengis­sä ja ne eläi­sivät vielä. Ker­roin tuskin olisi Hol­lan­ti­in ver­rat­tuna 80 ker­tainen, mut­ta veikkaan, että 20 ker­tainen olisi lähel­lä totu­ut­ta. Olisiko meil­lä nyt viisi ker­taa enem­män kuolemia, mitä hollannissa? 

        Tämä on poimit­tu yhdestä esi­tyk­ses­tä vuodelta 2008:

        -Suomes­sa on noin seit­semän ker­taa enem­män huumekuolemia kuin Unkaris­sa, Slo­va­ki­as­sa, Bul­gar­i­as­sa, Tsekeis­sä ja Ranskassa.

        -Suomes­sa on noin 3,5 ker­taa enem­män huumekuolemia kuin Puo­las­sa, Alanko­mais­sa ja Latviassa.

        -Suomes­sa on noin 2 ker­taa enem­män huumekuolemia kuin Ital­ias­sa, Roma­ni­as­sa ja Belgiassa.

        -Suomes­sa on noin puo­let enem­män huumekuolemia kuin Kyproksel­la, Ruot­sis­sa, Kreikas­sa, Sak­sas­sa ja Maltalla.

        -Suomes­sa on enem­män huumekuolemia kuin Liet­tual­la, Slove­nial­la ja Portugalilla.

        -Itä­val­lan kanssa ollaan tasoissa.

        Tuo on siis vuodelta 2008 ja käsit­tää siten var­maan datan joko vuodelta 2006 tai 2007.

        Tuon aikakau­den aikana Suomes­sa oli paljon nopei­ta muu­tok­sia huumeken­tässä. Nyky­isin huumei­den saatavu­us on vakaa­ta eikä markki­nat enää heilahtele. Edes Covid-rajoituk­set eivät vaikut­ta­neet markki­nati­lanteeseen Suomes­sa. Huume­poli­ti­ik­ka ei ole merkit­tävästi muuttunut.

    1. Jos Eemil todel­la vas­tus­taa kannabik­sen vapaut­tamista mut­ta on Por­tu­galin mallin kan­nal­la niin sil­loin Eemil itse asi­as­sa kan­nat­taa vielä lib­er­aalimpia huume­poli­ti­ikkaa kos­ka Por­tu­galis­sa kaik­ki humeet ovat dekriminalisoitu.Portugalissa ei ole mitenkään panos­tet­tu päi­hde­palvelui­hin. Mikä on Eemilin lin­ja tässä koko keskustelus­sa on kyl­lä edelleen min­ulle jäänyt auki ja moni lisä kysymys­merkke­jä Eemilin kom­men­tit aiheut­ta­vat kun Eemil tuo näke­myk­siä jot­ka ovat erit­täin ris­tiri­idas­sa hänen näke­myk­sien kanssa.

    2. Jos kiel­to­lakia ei oltaisi kumot­tu 1931 niin siitä olisi hyö­tynyt vain salakul­jet­ta­jat. Asteit­tainen huume­poli­ti­ikan lib­er­al­isoin­ti alka­en kannbik­ses­ta on kyl­lä onnis­tunut parem­min kuin tiukan­lin­jan politiikka.Syy mik­si rat­ti­juop­umusten määrät on vähenyneet johtuu siitä että autois­sa on nykyään alkolukko.

    3. Min­ua kiinos­taisi mitä Eemil tarkoit­taa koke­muk­sia maail­mal­ta ter­mil­lä? Mihin mai­hin Eemil viittaa? 

      Maail­mas­sa on tasan 4 maa­ta jot­ka ovat lail­lis­ta­neet kannbik­sen ja 20 (noin ellei las­ke­taan mukaan myös alueel­liset yksiköt mukaan siis osaval­tiot ja provinssit) maa­ta jot­ka ovat dekrim­i­nal­isoi­neet kannbik­sen käytön tiet­tyyn rajaan saak­ka ja on myös kokon­aan Dekrim­i­nal­isoitu jos­sain tapauk­sis­sa kokon­aan. Yhteen­sä maail­mas­sa on 194 maata. 

      Kannabis on lail­lis­tet­tu vain Kanadas­sa, Uruguayssa, Geor­gias­sa, Mek­sikos­sa ja Etelä-Afrikassa. 

      Kannabik­sen käyt­tö on dekrim­i­nal­isoitu Alanko­mais­sa, Espan­jas­sa, Antigua ja Bar­bu­dal­la, Argen­ti­inas­sa, Itä­val­las­sa, Bar­badok­sel­la, Belizessä, Bel­gias­sa, Bermu­dal­la, Bolivi­as­sa, Chilessä,Kolumbiassa, Cos­ta Ric­as­sa, Tsekissä, Kroa­t­i­as­sa, Domini­calla, Ecuadorissa,Virossa, Israelissa,Italiassa (hal­lus­sapi­to) , Lux­em­bour­gis­sa, Mal­tal­la, Moldovas­sa, Paraguayssa, Perus­sa, Por­tu­galiss, Saint Kitts ja Neviksel­lä, Saint Vin­cent ja Grenadi­ineil­lä, Slove­ni­as­sa, Sveit­sis­sä ja Trinidad ja Tobagos­sa sekä 18 Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa ja Aus­tralian Pohjois­ter­ri­to­rios­sa ja Etelä-Australiassa. 

      Tässä luetel­tu maat jois­sa kannabik­sen käyt­tö on dekrim­i­nal­isoitu ja lail­lis­tet­tu. Onko Eemeilil­lä jotain muu­ta tietoa näi­den maid­en kannabis poli­ti­ikas­ta jos­sa tilanne olisi men­nyt lail­lis­tamisen ja dekrim­i­nal­isoin­nin jäl­keen huonom­paan suuntaan?

  51. Kir­joitin tähän ketju­un 4.10. klo 16:40 kom­mentin, jos­ta nim­imerk­ki Eemil tuskin pitää. En ainakaan minä hänenä pitäisi.

    Mitä tek­isin, jos olisin hän? Mitä tek­isin, jos olisin hark­it­se­va hui­jari, siis
    (a) nykyti­lanteesta hyö­tyvä ylem­män por­taan möm­mövälit­täjä tai
    (b) Venäjän nyky­is­ten val­lan­pitäjien palkkaa­ma mielipi­de­vaikut­ta­ja / horjuttaja-myyrä?

    En reago­isi mitenkään. Hänenä sivu­ut­taisin kom­ment­ti­ni ole­mal­la ikään kuin ei olisi huo­man­nut. Ja toivoen, etteivät muutkaan huomaa.

    Ja hän tekee juuri niin. Se vahvis­taa käsi­tys­tä, joka min­ul­la on. 

    Pankaa merkille: minä kir­joi­tan oma­l­la nimel­läni, hän ei.

    Kuulepa Eemil. Sinä olet ammat­ti­mainen vale­hteli­ja. Nos­ta nyt oikeusjut­tu her­jauk­ses­ta. Joudut sil­loin ker­tomaan, kuka olet. 

    Olen elämäni aikana tör­män­nyt 4 ker­taa ilmi­selvi­in hui­jarei­hin. Kahdessa tapauk­ses­sa oli kysymys min­un tes­taamis­es­tani sil­loin kun vihreä liike ja vihreä eduskun­taryh­mä oli­vat uusia ilmiöitä. Kahdessa myöhem­mässä tapauk­ses­sa oli kysymys oli rahan pum­maamis­es­ta kadulla. 

    Kaik­ki nuo tapauk­set oli­vat opettavaisia. 

    Ode, sinähän mui­s­tat israelilaiset vel­jek­set Ben Abra­ham. Tajusin kyl­lä, että tari­na on pos­ke­ton ja että min­ua erit­täin toden­näköis­es­ti “kokeil­laan” ja hui­jataan. Silti suos­tut­tuani vähän aikaa kuun­tele­maan heitä kol­men kesken ryh­mähuoneessamme — muuten jo melko tyhjässä eduskun­tat­alos­sa — en osan­nutkaan päät­tää, mil­lä het­kel­lä ja mil­lä tavoin panisin pelin poik­ki ja hei­dät ulos talosta. Tähän he tietysti pyrkivätkin. En sil­loin osan­nut muu­ta kuin sanel­la puhe­lim­itse lennätinkont­tori­in sel­l­aisen säh­keen minkä he toivoivat min­un lähet­tävän — ja sanel­la toisen säh­keen hei­dän pois­tut­tuaan. Se oli todel­lakin opet­tavaista: noin se käy. 

    Has­sua, että ajat­telin hei­dän ole­van vinksah­tanei­ta ja huvit­tel­e­van omaan lasku­un­sa. Vas­ta paljon myöhem­min oivalsin: aivan. Siis Israelista. Mossadin agent­tien har­joi­tustyö. Olin koekohde.

    Toinen tapaus oli Olavi Sild, viro­lainen tai puo­livi­ro­lainen Suomes­sa asu­va tietotekni­ikan ammat­ti­lainen joka oli — kas kum­maa — hakeu­tunut töi­hin Helsin­gin puhe­liny­hdis­tyk­sen keskus­valvo­moon tms. Hanakan ystäväl­lis­es­ti hän pyr­ki myös min­un valvo­jak­seni, ns. kotiryssäk­si. Hänestä pääsin eroon, kun en suos­tunut kopi­oimaan hänelle eduskun­nan sisäistä koulutusaineistoa.

    Har­jaan­tuneille katupum­mareille olen menet­tänyt ker­ran 60 ja toisel­la ker­taa 20 egeä. Sil­loinkin ymmärsin varsin pian, että min­ua toden­näköis­es­ti vedätetään, mut­ta on häm­mästyt­tävän vaikea­ta sanoa, että nyt juuri täl­lä het­kel­lä lakkasin usko­mas­ta tarinaa.

    Nimeno­maan pos­ke­ton tari­na on hyvä koukku. Kun sitä on pää kallel­laan kuun­nel­lut 10 min­u­ut­tia, tun­tuu jo nolol­ta myön­tää men­neen­sä edes sen ver­ran lankaan. Q‑anon ja Trump­pi tietävät tämän. 

    Palatkaamme Eemili­in. Hänen tyylin­vai­h­dok­sen­sa pal­jas­ta­vat hänet. Välil­lä hän on olev­inaan syvästi jul­mis­tunut, ja koh­ta hän taas kir­joit­taa tyynesti ja kär­siväl­lis­es­ti kuin alak­oulun ope. Se onnis­tuu, jos on har­jaan­tunut. Jos tekee tätä työk­seen. Jos on tot­tunut tois­ta­maan samo­ja asioi­ta yhä uudelleen.

    Mitä hyö­tyä ja kenelle? Ainakin hyvää har­joit­telua. Ehkä ensi ker­ral­la puhutaan Natos­ta. Ja tässä vai­heessa haaskataan mei­dän aikaamme. Onhan sekin jotain.

    Eemil ystäväiseni, tule esi­in. Voimme ken­ties jär­jestää yhteen­ve­tokeskustelun kameroiden edessä.

    PS. Minä ilmas­ton­muu­tos­ta koskevas­sa HS:n kom­ment­tiketjus­sa 18.9.2009:
    » Ehdotan toim­i­tuk­selle hyvin vakavis­sani, että nim­imerk­it sal­li­taan vast’edes lähin­nä sil­loin, kun keskustel­laan urheilus­ta tai olut­laaduista tai siitä, onko tänä vuon­na tyy­likkääm­pää pitää jakaus oikeal­la vai vasem­mal­la puolel­la päätä. »

    Nim­imerk­ki “Kul­tasade”: » Voi sin­ua Ville Kom­si ‑ressuk­ka. Onko sin­un totu­ute­si kiin­ni siitä kuka sen ker­too? Etkö todel­la osaa tehdä eroa fak­tan ja roskan välil­lä muuten kuin sen mukaan kuka puhu­ja on? — - — »

    Tämä on hui­jarin tyyli.

  52. O.S:“Kun Hol­lan­ti lail­listi kannabik­sen, hero­i­inin käyt­tö lop­pui nuorten kesku­udessa tyystin.”
    Tai­datkos sit­ten selit­tä, mik­si ao. linkin mukaan hero­i­i­ni on Hol­lan­nin neljän­nek­si suurin huume­la­ji 15 — 34 vuo­ti­ail­la ? Talukos­sa tosin maini­taan koko pop­u­laa­tion ikähaarukak­si 15–64 vuo­ti­aat. Kannabista käyt­ti 17.5 % ikälu­okas­sa 15–34 vuotiaat.

    https://www.emcdda.europa.eu/system/files/publications/4512/TD0616155ENN.pdf

    Suomes­sa taasen saman ikälu­okan käyt­töpros­ent­ti oli 13.5 eikä hero­i­inia maini­ta lainkaan. Kts. ao. linkki
    https://www.emcdda.europa.eu/system/files/publications/11336/finland-cdr-2019_0.pdf
    Tämä ero on tilasto­fak­taa , ja siis Suomen kiel­to­lakipoli­ti­ikan eduk­si ver­rat­tuna vapaan sään­te­lyn Hollantiin. 

    Ihmette­len suuresti , että arvostet­tu Osmo Soin­in­vaara sor­tuu näi­hin huume­wannabei­den pro­pa­gan­doi­hin ja puoli­to­tuuk­si­in. Ellei hän nyt tuo esi­in jotakin fak­taa, mikä kumoaa esit­tämäni tilasto­fak­tat. On kyl­lä käynyt ilmi­selväk­si, ettei kukaan viit­si paneu­tua jakami­i­ni linkkei­hin, sil­lä yhä uudelleen vaa­di­taan seli­tyk­siä , jot­ka ovat toden­tuneet aikaisem­mis­sa linkeissä .

    Seu­raavas­sa taas yksi esimerk­ki huume­pro­pa­gan­dan puolitotuuksista.

    Kasia Mali­nows­ka (Open Society):“For exam­ple, in Swe­den, 52 per­cent of mar­i­jua­na users report that oth­er drugs are avail­able from their usu­al cannabis source. In the Nether­lands, only 14 per­cent of mar­i­jua­na users can get oth­er drugs from their cannabis source, accord­ing to Euro­pean drug mon­i­tors. This is large­ly because the vast major­i­ty of cannabis users buy from cof­fee shops.”

    Kun Hol­lan­nis­sa myy­dään kannabista coffeshopeis­sa, niin sen väitetään vähen­tävän kovien huumei­den tar­jon­taa samas­ta läh­teestä. Esimerkkinä käytetään Ruotsin tilan­net­ta, jos­sa jopa 52 % mar­i­hua­nan käyt­täjistä ilmoit­ti muitakin huumei­ta ole­van tar­jol­la ostet­tavak­si samas­ta läh­teestä. Tuo on var­masti totta.
    Mut­ta laadukas tutkimus olisi tilas­toin­ut ja kysynyt myös muil­ta mar­i­hua­nan käyt­täjiltä onko hei­dän kaikil­la ostopaikoil­laan (siis myös lait­tomil­la) tar­jol­la mui­ta huumeita. 

    Toden­näköis­es­ti lait­tomat markki­nat ovat suurem­pia , kuin tiede­tään viral­lis­es­ti , ja siel­lä kil­pailu­asetel­man vuok­si tavara on halvem­paa. Cof­feeshopeis­sa ikära­ja myyn­nille on 18 vuot­ta, joten tilas­toin­nin mukaan jo 15 vuo­ti­aat käyt­tävät . He saa­vat ainet­ta cof­feeshopeista jonkun välit­tämänä sekä pimeiltä markki­noil­ta. Kannabik­sen käyt­tö onkin lisään­tynyt Hol­lan­nis­sa muiden vapaut­tanei­den maid­en tavoin. Vuon­na 2017 15 ‑34 vuo­ti­aiden ikälu­okissa kannabista käyt­ti 16.9. % ja 2019 17.5 pros­ent­tia. Tot­takai nou­se­va tren­di, kos­ka lib­er­al­isoin­ti lisää käyttöä.

    Vielä yksi pro­pa­gan­da puoli­to­tu­us. THL perustelee dekrim­i­nal­isoin­tia WHO:n lausumal­la ran­gais­tuk­sien pois­tos­ta. Kyl­lähän WHO tarkoit­ti Aasian ym. suu­ri­on­gel­mais­ten maid­en ankaria ran­gais­tuk­sia, ei Suomen hik­istä rek­ister­imerk­in­tää tai sosi­aal­i­toimen kasvatuskeskustelua. 

    Esim. Tai­wanis­sa voi edelleen saa­da kuole­man­tuomion huumerikok­sista tai elinikäisiä vankeusrangaistuksia.

      1. Mut­ta kun tilas­to huomioi 15 ikävuodes­ta alka­en, selitä tarkem­min. Miten selität huumei­den käytön kasvun kannabik­sen vapaut­ta­neessa Hol­lan­nis­sa sekä muis­sa maissa ?

        Toden­näköis­es­ti 15 vuo­ti­aat hero­i­inin käyt­täjät ovat mar­gin­aalia, mut­ta nuorik­si luokitel­laan 15–34 vuo­ti­aat. Siltikään hero­i­inin käytön mah­dol­lista vähen­tymistä 15–34 vuo­ti­ail­la ei voi hehkut­taa kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­nista johtuneena suur­voit­tona. Sel­l­ainen suit­su­tus on mitä suurim­mas­sa määrin propagandaa. 

        On kun­ni­ak­si O.S:lle, että hän julkaisee keskustelua, vaik­ka kannabik­sen dekrim­i­nal­isoinin puo­lus­ta­jat ovat köy­sis­sä. Isku­ja (fak­to­ja) sataa ilma sakeanaan eikä kohde pysty ain­oaankaan vas­taisku­un (vas­ta-argu­ment­ti­in). Löysät kädet ((huume­myön­teiset heitot) täyssuojauksessa.

        THL:n blo­gi teki vas­taavas­sa tilanteessa sulun , pyy­he lensi kehään.

      2. Kiitok­set siitä että mainit­sit että eniten alko­holis­mia aiheut­taa olut. Oikeas­t­aan halusin tuo­da esille alko­holi kuolemien yhtey­den väke­vien alko­holi­juomien kohdalle kos­ka ter­mi alko­holis­mi selit­tää myös mon­en­laisia asioi­ta joiden kir­jo on laaja. 

        Alko­ho­likuolemat liit­tyvät jok­seenkin aina väke­vi­in alko­holi­juomi­in. Itsel­leni tulee aina mieleen ne tilanteet kun
        uuti­sis­sa on infor­moitu siitä että Koskenko­r­va pul­lois­sa on aivan muu­ta tavaraa kuin alku­peräistä Kos­sua vaik­ka pul­lo on myy­ty nimeno­maan Koskenko­r­vana jon­ka jäl­keen käyt­täjä on joutunut sairaalan teho­hoitoon joutu­aan toden­näköis­es­ti ten­ua tai lasolia

    1. Kuin­ka on Hol­lan­nis­sa mah­dol­lista saa­da 15-vuo­ti­aiden kannabista Cof­fee shopista kun siel­lä ei myy­dä kannabista alle 18-vuo­ti­aille? Hol­lan­nis­saä nau­tit­ta­va kannabista ei voi naut­tia coffeshop­pi­en ulkop­uolel­la kos­ka tämä ei ole lain mukaan mah­dol­lista. Cof­fee shopista saa vain yli viiden gram­man kertaostoja.Coffee shopista ei saa kovia huumei­ta. Myös cof­fee shopit eivät saa julka­ista verkos­sa myyn­nis­sä ole­via kannabis­tuot­teista. Cof­feeshopeista on toden­näköis­es­ti myy­ty lait­tomasti ulos kannabista joka on Hol­lan­nin lain vas­taista. Vas­taa­van­lais­es­ti Suomes­sa on lait­tomasti myy­ty kaduil­la Alkon tuot­tei­ta mut­ta se on lais­sa kielletty. 

      Eemil taitaa sekoit­taa vas­taa­van­laiset tapah­tu­mat Kööpen­ham­i­nan Kris­tian­ian alueelle jos­sa oli kahviloi­ta, jot­ka myyvät kannabis­tuot­tei­ta myös ulos mut­ta Tansakn poli­isi sul­ki kahvi­lat ja sekin tapah­tui 2005–2006. .

    2. Eemille vain tiedok­si ettei yksikään Aasian maa ole lail­lis­tanut kannabista mut­ta se on eri asia. Kannabis on lail­lis­tet­tu län­tisel­lä pal­lon­puoliskol­la (poikkeuk­se­na on Etelä-Afrikka). 

      Kun taas fik­ti­ivi­nen lap­si­porno on lail­l­lista Japanis­sa joten sekin on hyvin kyseenalainen yhteiskun­nalli­nen vinou­tu­ma että lap­si­pornoa pitää hal­lus­sa Japanis­sa ilman ran­gais­tus­ta. Kuole­man­tuomio ei ole Euroopas­sa voimas­sa mis­sään maas­sa pait­si Valko-Venäjäl­lä joten ver­tailu on jok­seekin huono. Onko Eemil kuole­man­tuomion kan­nat­ta­ja? Tähän viimeiseen kymyk­seen Eemililtä voiton vain selvää vastausta.

  53. Eemeli: “THL:n blo­gi teki vas­taavas­sa tilanteessa sulun , pyy­he lensi kehään.” Tai sit­ten THLn väki ei viit­si pela­ta pulu­jen kanssa shakkia.

  54. Eemil voisi pohtia sitäkin, kum­mas­ta on tul­lut USA:ssa isom­pi ongel­ma: kannabik­sen käytöstä vai opi­oidipo­h­jai­sista kip­ulääkkeistä? Ei se niin yksinker­taista ole, että lääk­keet ovat hyvä, alko­holi neu­traali ja huumeet paha. Pelkkä totea­mus pahu­ud­es­ta ei ole riit­tävä peruste, pitää pun­ni­ta hait­to­ja vs hyö­tyjä ja suh­teut­taa asioi­ta. Krim­i­nal­isoin­ti edel­lyt­tää valvon­taa, joka aina mak­saa. Onko siihen käytet­ty raha järkevästi kohden­net­tu, vai voisiko sen käyt­tää muuhunkin?

  55. Min­ul­la on nuori aikuinen poi­ka. Hän on ehtinyt kokeil­la kaikkea savukkeista nuuskaan ja olues­ta viinaan. Vaik­ka hän ei pol­ta kuin sat­u­nais­es­ti, niin hän on nikoti­in­ista niin riip­pu­vainen että joudun osta­maan hänelle “korvikenu­uskaa” eli min­u­tun makuisia annos­puse­ja että hän ei polt­taisi. En tiedä onko hän kokeil­lut kannabista, mut­ta ainakaan hajun perus­teel­la ei ole. En ainakaan toivoisi että hän alka­isi käyt­tää sitä. Enkä tietenkään mui­ta huumeita. 

    Olin pari vuot­ta sit­ten yhdessä helsinkiläisessä baaris­sa, oli se ilta kun Suo­mi oli voit­tanut Licht­en­steinin jalka­pal­lon EM-karsin­taot­telus­sa ja varmis­tanut paikan itse pää­tur­nauk­seen. Baari oli tietenkin täyn­nä väkeä. Samas­sa pöy­dässä istui nuori tyt­tö joka kyseli muu­ta­mal­ta ohikulke­val­ta tutul­ta olisiko heil­lä myy­dä “pil­veä”, käyt­täen myös joskus sanaa “kannabis”. Tyt­tö alkoi olla her­mostuneen oloinen kun ei keneltäkään saanut ostet­tua. Oli ilmeis­es­ti kyse myös rahas­ta, että hän olisi ostanut velak­si, vaik­ka hirveön suurista sum­mista ei tain­nut olla kyse. Yhdelle myyjälle hän taisi ool­la jopa velkaa jo ennestään. Jos hän ei ollut riip­pu­vainen nin mik­si hän oli niin her­mostunut ja epä­toivoisen oloinen, ihmettelen?

    En halu­aisi että pojal­leni tulisi saman­lainen tilanne että tulisi niin riip­pu­vaisek­si että jou­tu­isi ker­jäämään pilveä.

    1. Kuitenkin tupak­ka tuot­teet ovat lail­lis­tet­tu mut­ta kannabis tuot­teet eivät ole lail­lis­tet­tu. Tässä onkin se päi­hde­poli­ti­ikan outo vinou­tu­ma. Mik­si sal­limme tupakan mut­ta emme kannabista? Jos vas­tus­taa lib­er­al­isoin­tia pitäisi kan­nat­taa yhtä aikaa tupakan ja kannabik­sen kieltämistä. Rusi­noi­ta ei kan­na­ta poimia pul­las­ta. Val­in­taa ei voi tehdä että san­o­taan ei kannabik­selle mut­ta kyl­lä tupakalle. Se olisi itseään pettämistä.

      1. Tupakkaa on poltet­tu Euroopas­sa sen jäl­keen kun Amerik­ka löy­det­ti­in ja sitä polt­ta­vat pääasi­as­sa aikuiset. Tupakoin­tia on halutt­tu viime aikoina rajoit­taa ter­veyssy­istä ja ulkois­t­en hait­to­jen takia nos­ta­mal­la vero­ja ja tekemäl­lä se ainakin pien­i­t­u­loisil­ta mah­dot­tomak­si ja kieltämäl­lä se julk­i­sis­sa tilois­sa ja myös osas­sa yksi­ty­isas­un­to­ja. Ihmiset joil­la on ast­ma tai pahempia hen­gi­tystie­sairauk­sia todel­la kär­sivät muiden ihmis­ten tupakoinnista. 

        Kannabik­sen ja muiden huumei­den krim­i­nal­isoin­ti alkoi toden teol­la vas­ta 1960-luvul­la kun huumei­den käytöstä tuli nuoriso­vil­li­tys hip­pili­ik­keen mukana. Ennen sitä huumei­ta sai­vat sodas­sa ja muis­sa tap­atur­mis­sa vam­mau­tuneet ja kovista kivuista kär­sivät ostaa huumaavia ainei­ta aika vapaasti kos­ka heitä hoitavien lääkärei­den resep­tien kir­joit­telua ei valvot­tu niin tarkkaan.

    2. “Jos hän ei ollut riip­pu­vainen nin mik­si hän oli niin her­mostunut ja epä­toivoisen oloinen, ihmette­len?” — Kos­ka kannabis on laiton­ta ja jo yri­tys han­kkia sitä omaan käyt­töön on käyt­törikos? Kannabis ei edelleenkään aiheuta fyy­sistä riip­pu­vu­ut­ta. Poikasi sitä vas­toin on ilmeis­es­ti riip­pu­vainen nikoti­in­ista, mut­ta onnek­si huo­maavaise­na isänä jär­jestät korvaushoidon.

      1. No kyl­lä se tyt­tö oli her­mostunut ja itkuinen sik­si että ei saanut ostet­tua halu­a­mansa tavaraa. Kukaan ei siinä baaris­sa välit­tänyt mitä pöy­dis­sä tapah­tuu sinä iltana kun Huuhka­jat oli varmis­tanut EM-lop­puot­telu­paikan. Kaik­ki vaan hoila­si­vat että “Riv­en johdol­la me men­nään kisoihin.…”

    3. Yhdys­val­lois­sa kannabis oli vuo­teen 1937 asti lail­lista moniss osaval­tiois­sa eikä sen hal­lus­sapi­dos­ta ran­gais­tet­tu. Tämä muut­tui kun uusi vero­la­ki hyväksyt­ti­in liit­to­val­tion tasaol­la joka teki kannabik­sen hal­lus­sapi­don ran­gais­tavak­si mut­ta jos halusi ostaa, myy­dä tai pitää hal­lus­sa kannabista oli ostet­ta­va liit­to­val­tion hyväkymän kannabisveromerkin . Tämä oli ensim­mäisen kannabik­sen kieltämisen askel lain­säädän­nön kaut­ta län­tisel­lä pallonpuoliskolla.

  56. Somani:“Kuinka on Hol­lan­nis­sa mah­dol­lista saa­da 15-vuo­ti­aiden kannabista Cof­fee shopista kun siel­lä ei myy­dä kannabista alle 18-vuotiaille? ”

    Täysi-ikäisiä välit­täjiä löy­tyy aina tarvit­taes­sa. Samoin tulisi käymään Suomes­sakin, jos kannabista myytäisi­in Alkossa. 

    Somani:” kuole­man­tuomion kan­nat­ta­ja?” En ole. Kehoi­tan Soma­nia luke­maan postauk­set tarkem­min, jatku­vasti tulee vääriä tulk­in­to­ja ja ole­tuk­sia. Niiden oikomi­nen on turhan työlästä.

    Viit­tauk­ses­sa kuole­man­tuomioi­hin point­ti oli toisaal­la. Nimit­täin siinä, että WHO:n lausumaa ran­gais­tusten pois­tamis­es­ta käytetään Suomes­sa väärin. Uskotel­laan WHO:n tarkoit­ta­van suo­ma­laista ran­gais­tuskäytän­töä. Tosi­asi­as­sa se kohdis­tuu kuole­man­ran­gais­tuk­si­in ja elinkautisi­in vankeustuomioihin.

    Toinen kannabispi­irien vedä­tys kos­kee huume­so­tia. WHO on lausunut jul­ki , että huume­so­ta on hävit­ty. Taaskaan sil­lä ei tarkoite­ta suo­ma­laista huume­lain­säädän­töä ran­gais­tuksi­neen. Jopa THL uskot­telee suo­ma­laisen lin­jan ole­van väärä perus­taen kan­tansa WHO:n julkilausumiin. 

    Näin siitäkin huoli­mat­ta , että “Toisaal­ta meil­lä ollaan vielä aika kaukana maanosan keskiar­voista ja maid­en ver­tailus­sa Suo­mi sijoit­tuu edelleenkin matal­im­man käyt­töas­teen mai­hin.” Hakkarainen, Met­so, Sala­suo, 2010.

    1. Taas nol­la oikein. Tai no joo, tuo “2010” meni oikein mut­ta et itse tain­nut edes huo­ma­ta tai ymmärtää sitä.

      1. Mukavaa että Fidel on itsekin huo­manut sen minkä itsekin olen huo­man­nut Eemilin kom­menteis­sa eli sen että joka ker­ta kun Eemil esit­tää vass­ta argu­mentin, hänen omien sano­jen mukaises­ti fak­taan perus­tu­van tietoon nojat­en, on se kuitenkin ris­tiri­idas­sa todel­lisen tilanteen ja datan kanssa johtuen siitä ettei Eemil ole ymmärtänyt vieläkään hänen esit­tämien­sä fak­to­jen taus­to­jen kokonaisuutta.

    2. Kyl­lä Täysi-ikäisiä välit­täjiä löy­tyy tääl­läkin het­kel­lä niin kovien huumei­den ja viinan kohdal­la. Tämä ilmiö ei tule katoa­maan mihinkään Suomes­ta. Ellei Suomes­sa ole­ta Sau­di-Ara­bi­an tai Fil­ip­pi­inien kaltaiset rikoslait käyttöön. 

      Mik­si et ole ker­taakaan ilmais­sut huole­si väke­vien alko­holi­juomien lait­tomasti välit­täjistä ala-ikäisille? Etkä näin ollen vaa­di väke­vien alko­holi­juomien täy­del­listä kiel­to­lakia. Väkevät viinat ovat myös saman­lainen ongel­ma tek­i­jä ala-ikäisille kuin kovat huumeet. Tosin kannabis ei ole kova huume. Kannabik­sen lail­lis­t­a­mi­nen ei ole esimerkik­si Kanadas­sa johtanut kovien huumei­den käytön lisään­tymiseen eikä ole muuten edes Hol­lan­nis­sa. Mikään toimen­pide ei ole näin ollen aukoton. 

      Onko Eemelil­lä jotenkin vaikeaa sanoa ääneen että kan­natat myös väke­vien viino­jen kiel­to­lakia mut­ta sen sanomi­nen on jotenkin han­kalaa sanoa ääneen?!

    3. WHO tarkoit­taa huune­so­dal­la globaalin maail­man laa­juista huune­so­taa jon­ka YK julisti 1970-luvul­la itse asi­as­sa Yhdys­val­tain ja Län­si-Euroopan maid­en tuel­la. Tähän julis­tuk­seen kuu­lui myös Suo­mi sil­lä Pohjo­is­maat oli­vat etur­in­ta­mas­sa huune­so­dan vas­taises­sa työssä. 

      Suomes­sa ei ollut kovinkaan aku­ut­tia huume ongel­maa mut­ta itse asi­as­sa tilanne muut­tui 1990-luvul­la Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen. Suo­mi on täl­läkin het­kel­lä huumei­den läpikulku maa 

      Emme ole Suomes­sa mitenkään immuune­ja täl­laiselle toimin­nalle. Päinvastoin

      On vain ajan kysymys mil­loin Suomes­sa lail­lis­te­taan kannabik­sen käyt­tö asteit­tain val­tio­val­lan valvon­nan kon­trol­lis­sa. Kuten on lail­lis­tet­tu väke­vien alko­holi­juomien myynti.

    4. Mitä Eemil tarkoit­taa konkreet­tis­es­ti suo­ma­laisel­la huume­lain­säädän­nöl­lä ja sen ran­gais­tuk­sil­la? Tietääk­seni Suomes­sa on tiukem­mat ran­gais­tus lait kuin muis­sa Euroopan mais­sa jos­sa hal­lus­sa pito on dekrim­i­nal­isoitu. Onko nykyi­nen lain­säädän­tö mitenkään eri­tyisen toimi­va kun se tekee myös huumei­den käyt­täjistä rikol­lisen? Eemelille vain sel­l­ainen osit­tain myös his­to­ri­alli­nen tieto että kiel­to­lain aikana 1920-luvul­la moni lait­toman alko­holi­juomien salakul­jet­ta­ja ei käyt­tänyt ollenkaan alko­ho­lia henkilöko­htais­es­ti. Täl­läkin het­kel­lä moni ammat­ti­mainen huumei­den välit­täjä ei käytä ollenkaan kovia huumei­ta. He tosin pyrkivät saa­maan kovien huumei­den käyt­täjistä rikoskump­panei­ta kos­ka lain­säädän­tö myös rankaisee käyt­täjiä vaik­ka käyt­täjät ovat itse asi­as­sa uhre­ja avun tarpeessa. 

      Juuri tätä epäoikeu­den­mukaista lain­säädän­töä WHO on mon­es­sa yhtey­dessä kritisoinut

      Tämä on WHO:n kri­ti­ik­ki tiukko­ja huumei­den käyt­tö ja hal­lus­sa pito lake­ja kohtaan on sama tkuin Yhdys­val­to­jen kri­ti­ik­ki Venäjän vankilo­is­sa tapah­tu­mia kidu­tus­ta kohden jon­ka yhtey­dessä Venäjä huo­maut­taa Yhdys­val­loille että mitä tapah­tui Guan­tanamossa ja Abu Abu Ghraibissa . 

      Juuri näi­den esimerkkien takia kovat ran­gais­tuk­set pitäisi kohdis­tua niihin joi­hin se todel­lisu­udessa kuu­luu eli tek­i­jöi­hin eikä uhreihin..

      Mik­si Eemil vas­tus­taa kovien huumei­den käytön ran­gais­tuk­sien kohdal­la dekriminalisointia?
      Eemelin pitäisi kan­nat­taa itse asi­as­sa dekrim­i­nal­isoin­tia mikäli Eemil uskoo inhimil­liseen lop­putu­lok­si­in täl­läi­sis­sä rangaistuksissa. 

      Muuten Eemili olisi avoimesti san­ot­ta­va tässä muiden kom­men­taat­to­rien näh­den että hänen lin­ja on huumei­den käytön ran­gais­tuk­sess­sa on
      itse asi­as­sa Fil­ip­pi­inien pres­i­dentin Rodri­go Dutarten linja.

  57. Tässä on lop­ul­ta kyse saman­lais­es­ta asi­as­ta kuin Veikkauk­sen automaateis­sa. Sitä ei voin­ut kri­ti­soi­da, kos­ka taustal­la oli hyvä ajatus.

    Huumekau­pan hyvä aja­tus on niiden vas­tus­tamises­sa. En tiedä, että onko siel­lä todel­la kirka­so­taista hölmöyt­tä takana, mut­ta edelleen meil­lä on puk­ki kaal­i­maan var­ti­jana. Tilanne ei ole muut­tunut mihinkään niistä ajoista, kun krp:n poli­isit sanoi­vat Helsin­gin poli­isin johta­van suo­ma­laista huumekaup­paa. Yksi lam­mas laitet­ti­in teu­raalle, mut­ta hom­ma jatkuu. Bisnes ei ole ammat­tirikol­lisil­la, vaan ammattilaisilla.

    1. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti Veikkauk­sen monop­o­lista hyvän ana­lyysin viime helmiku­us­sa ja kak­si vuot­ta sit­ten 2019. Molem­mis­sa kir­joituk­sis­sa Osmo esit­ti eri­laisia malle­ja joiden kaut­ta pelaamista voisi hillitä. Yhdessäkään vai­h­toe­hdos­sa Osmo ei ehdotanut täyskiel­toa vaan Veikkauk­sen raho­jen suo­raan bud­je­toin­tia valtionbudjettiin.

      1. Kyl­lähän se ratkai­sisi mon­ta ongel­maa Suomes­sa, jos poli­isin rahoi­tus­ta leikat­taisi­in viemäl­lä heiltä osa huume­bis­nek­ses­tä siirtämäl­lä se val­tion valvontaan.

  58. Somani:” Kannabik­sen lail­lis­t­a­mi­nen ei ole esimerkik­si Kanadas­sa johtanut kovien huumei­den käytön lisään­tymiseen eikä ole muuten edes Hollannissa. ”

    Like in many coun­tries, illic­it drug use is an ongo­ing prob­lem in Cana­da. In par­tic­u­lar, much like the Unit­ed States, Cana­da is cur­rent­ly expe­ri­enc­ing an opi­oid epi­dem­ic, which has seen increas­es in hos­pi­tal­iza­tions and deaths due to hero­in, fen­tanyl, and oth­er opioids.

    https://www.statista.com/topics/4533/drug-use-in-canada/

    The Nether­lands has turned into one of the largest exporters of syn­thet­ic drugs, part­ly because of its drug poli­cies, says Anabel Hernández.
    The fact that drug traf­fick­ing goes unpun­ished in the Nether­lands and is social­ly accept­ed is dri­ving up the pro­duc­tion of syn­thet­ic drugs, with seri­ous con­se­quences — includ­ing for neigh­bor­ing coun­tries like Germany.

    https://www.dw.com/en/netherlands-the-possible-consequences-of-liberal-drugs-policies/a‑51474578

    Hol­lan­nis­sa kokai­inin, amfe­tami­inin ja MDMA:n käyt­täjämäärät Euroopan suurim­mat. Samoin kannabiskäyt­täjien määrät EU:n kärkeä. 

    https://www.emcdda.europa.eu/system/files/publications/4512/TD0616155ENN.pdf

    Somani heit­telee mutu­jaan (ei lähde­ti­etoa) trol­likäsikir­jan oppi­en mukaises­ti. Nyt hän väit­tää , ettei kyseis­ten maid­en katas­tro­faa­li­nen huumeti­lanne johdu kannabik­sen vapaut­tamis­es­ta. Sel­l­aista tutkimus­ta ei löy­dy, eikä voi tehdä, mut­ta väite sel­l­aise­naan tun­tuu raflaaval­ta kannabik­sen puolustamisessa. 

    Mut­ta:

    https://www.drugabuse.gov/publications/research-reports/marijuana/marijuana-gateway-drug

    https://www.verywellmind.com/does-marijuana-lead-to-the-use-of-other-drugs-63530

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7359408/

    “In con­clu­sion, for some at risk indi­vid­u­als, through a com­bi­na­tion of genet­ic and envi­ron­men­tal fac­tors, it is high­ly like­ly that ado­les­cent cannabis use can mean­ing­ful­ly increase risk of the ini­ti­a­tion of opi­oid use and devel­op­ment of OUD. ”

    Huumei­den käytön lisään­tymi­nen tuo väistämät­tä lisää huumeista riippuvaisia.

    1. En tiedä kuka tässä trol­laa mut­ta aikankin sen ver­ran voin Eemiltä vaa­tia että hyvän englan­ninkie­len taito olisi paikallaan kun yrit­tää tulki­ta suomenkielisenä englan­ninkielisiä lähteitä jois­sa käytetään sano­ja kuten llic­it drug eli lait­to­mia huumei­ta. Olen itse kaksikielinen.

      Jos Eemil luki oikein nuo Kanadaa koske­vat tiedot niin siel­lä luki hyvin selkästi että lait­tomien huumei­den ( illic­it drug) kuten hero­i­inin, fen­tanyylin ja muiden lait­tomien opi­oiden käyt­tö on kas­vanut Kanadas­sa sitä mukaan kuin kannabis lail­lis­tet­ti­in mut­ta näi­den kovien huumei­den käyt­tö ei ole näin olleen lail­lis­tet­tu joten ne eivät ole ver­tailu kelpoisia kannabik­sen käytön kohdalla. 

      Myös Kanadaa koskevas­sa tiedos­sa oli selvästi korostet­tu että vuon­na 2017 kannabis oli teinien ja aikuis­ten eniten käyt­tämä laiton huume Brit­tiläisessä Kolumbi­as­sa ja Prinssi Edwardinsaarel­la siis ennen lail­lis­tamista . Kanadas­sa lail­lis­tet­ti­in kannbis vas­ta 2018.

      Ilmiötä selit­tää toden­näköis­es­ti jokin muu tek­i­jä kuin Kanan­bik­sen lail­lis­t­a­mi­nen. Tämän tiedon voisi saaa­da Kanadan terveysviranomaisilta .

    2. Eemililtä vaatisin ymmärtämään tarkem­min englan­ninkielisiä sano­ja ennen kuin häne suo­raan copy pas­taa­mal­la tuo ne muiden luet­taviksi. Etenkin englan­tia kotikie­lenä kom­mu­nikoivan eteen. 

      Tuos­sakin Hol­lan­nin kohdal­la todet­ti­in nimeno­maan että lait­tomien syn­teet­tis­ten huumei­den käyt­tö on nousst Hol­lan­nis­sa johtuen lait­tomas­ta myyn­nistä ns. cof­feeshop­pi­en ulkop­uolelta ja myös cof­feeshop­pi­en oma­l­ta tahol­ta on kannabis­lain rikkomista havoittu

      Jos Eemil vaivau­tu­isi itselleen selvit­tämään mitä tarkoit­taa suomek­si syn­thet­ic drug niin hän ymmärtäisi että kyseessä ei ole kanan­bis vaan syn­teet­ti­nen huume. Mis­sään maas­sa ei ole syn­teet­tistä huumet­ta laillistettu.

      Sama ilmiö on itse asi­as­sa on havoit­tu väke­vien alko­holi­juomien kohdal­la kun jotkut käyt­täjät siir­tyvät niihin suo­raan miedoim­mista ver­sioista. Onko tämä johtanut Suomes­sa tai muis­sa län­si­mais­sa kiel­to­lain uudelleen ottamiseen käyt­töön väke­vien alko­holi­juomien kohdal­la ? En tiedä yhtään tapaus­ta. Vero­tuk­sen kiristys­tä ja ikära­jan nos­toa sekä kon­trol­lia on toki lisät­ty joka on havait­tu toimi­vam­mak­si kuin täyskielto. 

      Mis­sään län­si­mais­sa jos­sa alko­holi on osa tapakult­tuuria ei ole onnis­tut­tu kon­trol­loimaan vahvo­jen alko­holien liika käyt­töä edes 80%:in tarkku­udel­la. Myös yhdessäkään län­si­mais­sa väkevät viinat eivät ole kiel­let­ty . Poikkeus oli Islannis­sa jos­sa oli pitkään vuosi­na 1915–1989 aikakausi jol­loin olut oli maas­sa kokon­aan kiel­let­ty. Tämänkin oli outo kiel­to kun viinit vapautet­tin myyn­ti jo 1921 ja viinat kansanäänestyk­sen kaut­ta. vuon­na 1933 .

  59. Somani:“kovien huumei­den käyt­tö ei ole näin olleen lail­lis­tet­tu joten ne eivät ole ver­tailu kelpoisia kannabik­sen käytön kohdalla. ”

    Somani ei nyt näe kokon­aisu­ut­ta. Ensin hän väit­ti, että huumei­den käyt­tö ei ole lisään­tynyt Kanadas­sa ja Hol­lan­nis­sa. Esitin linkin, jos­sa hänen väit­teen­sä todis­tet­ti­in vääräk­si. Koko kuva on sel­l­ainen, että kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­ti ja lail­lis­t­a­mi­nen lisää huumei­den käyt­töä koko rin­ta­mal­la. Kun käytölle annetaan hyväksyvä sig­naali, niin tot­ta­han se vaikuttaa. 

    Häm­mästyt­tävää Kanadankin kohdal­la on nopeus. Käyt­tö kasvoi välit­tömästi lail­lis­tamisen aikoi­hin. Yleen­sä kansan­ter­vey­teen liit­tyvät elämän­ta­p­a­tren­dit muut­tuvat vuosikym­me­nien aikana. Tässäkin tapauk­ses­sa muu­tok­sen nopeus todis­taa , miten räjähdysh­erkästä päi­hdekäytöstä huumeis­sa on kyse. 

    Somani:“Jos Eemil vaivau­tu­isi itselleen selvit­tämään mitä tarkoit­taa suomek­si syn­thet­ic drug niin hän ymmärtäisi että kyseessä ei ole kanan­bis vaan syn­teet­ti­nen huume.”

    Sama tilanne kuin Kanadas­sa. Posi­ti­ivi­nen sig­naali mur­taa padot auki. Somanin olisi syytä huomioi­da artikke­lin kir­joit­ta­jan johtopäätös:“The fact that drug traf­fick­ing goes unpun­ished in the Nether­lands and is social­ly accept­ed is dri­ving up the pro­duc­tion of syn­thet­ic drugs,”

    Huumei­den käyt­tö on sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä ja kaup­paa ei valvota eikä ran­gaista tehokkaasti. Tämäkin viit­taa siihen, että Suomen pätevä huumau­sainela­ki ja lainkäyt­tö ovat toimivia. Se on pysyt­tänyt Suomen käyt­tömäärät kan­sain­välisen keski­ta­son alapuolella.

    Somani kan­taa huol­ta min­un suh­tau­tu­mis­es­tani väke­vien alko­holi­juomien lain­säädän­töön ja toteu­tuk­seen. Ensin­näkin se ei kuu­lu tähän ketju­un . Toisek­si Somanin ollessa huolis­saan väke­vien kulu­tuk­ses­ta, niin samaan aikaan hän pro­moaa kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­tia. Siis hal­lit­se­mat­toman väke­vien viino­jen rin­nalle hän toisi reper­tu­aari­in vielä yhden päi­h­teen lisää. Höh ?

    1. Jos Eemil luki oikein aiem­man kom­men­ti­ni koskien Hol­lan­nin ja Kanadan huume­poli­ti­ikan nykyis­es­tä tilanteesta ja luke­mal­la ne englan­ninkieliset linkit huolel­lis­es­ti läpi niin niis­sä tuli hyvinkin selväk­si että Kanadas­sa oli ennen kannabik­sen sal­lim­ista muun­to­hu­umei­den ja syn­teet­tis­ten huumei­den käyt­tö erit­täin korkeal­la tasol­la. Lait­tomat huumet kuten hero­i­i­ni ja fen­tanyyli oli­vat nimeno­maan ne huumeet jot­ka aiheut­ti­vat kaik­ista eniten huumeri­ipu­vaisu­ut­ta ennen kuin kanan­bis lail­lis­tet­ti­in 2018. Totesin myös että Kanadan ja Hol­lan­nin kohdal­la lisätiedon saami­nen maid­en ter­veysvi­ra­nomaisil­ta olisi parem­pi tietoon perus­tu­va data kuin ytheen läh­teeseen vetoami­nen ja väit­tämäl­lä että se on kokonaisuus .

      En ole mis­sään koko keskustelus­sa ehdot­tanut muun­to­hu­umei­den myyn­nin vapaut­tamista joten Eemilin näke­mys siitä että olisin edis­tämässä jonkun vahvem­man huumeen tulon­markki­noille on jok­seenkin harhaa­jo­htavaa väit­tet­tä ja etenkin sel­l­aista mitä vas­ta puoli (siis tässä tapauk­ses­sa siis allekir­joit­tanut) ei ole ker­takaan esit­tänyt kaikkien huumei­den käytön dekrim­i­nal­isoin­tia joka ei ole sama kuin niiden lail­lis­t­a­mi­nen. Dekrim­i­nal­isoin­ti ei rankaise käyt­täjää kos­ka myyjä on se joka tässä koko huumekau­pas­sa kuningas ei käyt­täjä. Käyt­täjä on alamainen. 

      Kanan­bis ei ole muun­to­hu­ume joten se ei kuu­lu vahvo­jen huumei­den luokkaan. Väite olisi hyvin saman­lainen jos väit­tää että viinit kuu­lu­vat väke­vien viino­jen kanssa samaan luokkaan. 

      Kysyä Eemeililtä vas­ta kom­ment­tin­na. Mik­si hänen ei näe että väkevät viinat ovat asi­as­sa ter­veysongel­ma Suomes­sa täl­läkin het­kel­lä ja itse asi­as­sa paljon pahempi kuin kannabis ? Tarkoi­tan 37% alko­holin rajaa joka las­ke­taan Suomes­sa viinaksi. Jos halu­amme keskustel­la rehellis­es­ti päi­hde­poli­ti­ikas­ta johon sisäl­tyy myös alko­holi on puhut­ta­va myös viinas­ta. Se olisi silmän ja kasvo­jen kään­tämistä itse asi­as­sa todel­lis­es­ta ongel­mas­ta pois jos keskustelu­un ei ote­ta mukaan viinat joiden vaiku­tus on Suomes­sa alko­ho­likuolemi­an kohdal­la erit­täin korkea. Osmo Soin­in­vaara on tämän jo tuon­nut selvästi esille tässä blo­gis­sa omas­sa kommentissa. 

      Ymmärtäisin Eemeilin argu­mentin jos­sa olisimme Suomes­sa vuon­na 1931 kansanäänestyk­sel­lä hyväkyneet kohden 3 joka kuu­lui seu­raavasti ” Onko kiel­to­la­ki muutet­ta­va ja säädet­tävä laki, joka sal­lii mieto­jen alko­holi­juomien valmis­tuk­sen ja kau­pan sään­nöste­lyn ja vero­tuk­sen alaisena “. 

      Kansanäänestyk­sessä koh­ta 2 voit­ti joka kuu­lui seu­raavasti; “Onko kiel­to­la­ki muutet­ta­va ja säädet­tävä laki, joka sal­lii muidenkin kuin mieto­jen alko­holi­juomien valmis­tuk­sen ja kau­pan sään­nöste­lyn ja vero­tuk­sen alaisena ”

      Olisimme väke­vien kohdal­la hyvin eri­laises­sa tilanteessa jos koh­ta 3 olisi voit­tanut vuon­na 1931. Ja uskoisin että väke­vien myyn­ti olisi ollut Suomes­sa erit­täin pien­tä. Toden­näköis­es­ti niiden saan­ti olisi ollut pelkästään mah­dol­lista joko Viros­ta ja Ruot­sista tai käytämäl­lä vod­ka­tur­isti­na Leningradis­sa. Olisimme vas­ta 1994 salli­neet väke­vien myynin kun liity­imme Euroopan talousy­hteisöön. Mut­ta näin ei käynyt 1931 vaan aivan toisen­lainen lin­ja voitti . 

      Mik­sei miedom­man vai­h­toe­hdon lail­lis­t­a­mi­nen eli kannabik­sen ei ole vai­h­toe­htona parem­pi kuin pimeät markki­nat? Kos­ka kukaan ei ole ehdot­tanut mis­sään kohtaa tässä blo­gia että kaik­ki huumeet pitäisi sal­lia. Dekrim­i­nal­isoin­ti on aivan toinen asia kuin kannabik­sen laillistaminen

      1. Kannabis ei ole muun­to­hu­ume joten se ei kuu­lu vahvo­jen huumei­den luokkaan. Väite olisi hyvin saman­lainen jos väit­tää että viinit kuu­lu­vat väke­vien viino­jen kanssa samaan luokkaan. 

        Alko­holi on voimakas riip­pu­vu­ut­ta aiheut­ta­va huume ihan siitä riip­pumat­ta, jouko sitä väkevää viinana tai miet­ona viin­inä. Eniten alko­holisimia aiheut­taa olut. Alko­holimyrky­teen tarvi­taan yleen­sä väkevää viinaa.

  60. Olen miet­tinyt THL:n asiantun­ti­joiden vaa­timus­ta kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­nista. En ole löytänyt sille järkiperusteita.

    Uskon osaseli­tyk­sen löy­tyvän huume­tutkimus­keen erikois­tuneen kon­sor­tion , Huume­tutkimussem­i­naari Seu­lan agen­das­ta. “Päi­h­teet ja riip­pu­vu­udet yksikössä toimii huume­tutkimussem­i­naari Seu­la, johon osal­lis­tuu niin THL:n kuin THL:n ulkop­uolisia tutk­i­joi­ta. Seu­lan tarkoituk­se­na on edis­tää suo­ma­laista huume­tutkimus­ta paran­ta­mal­la alan tutk­i­joiden yhtey­den­pitoa ja keskustelua. Seu­las­sa on ohjat­tu kym­meniä gradu- ja lisen­si­aat­titöitä sekä väitöskirjoja. ”

    Seu­la tekee osaltaan hyvää työtä, se fak­ta. Mut­ta ulkop­uolelta tarkastel­tuna tutkimus­näkökul­ma on yksi­no­maan huumei­den käyt­täjien näkökul­ma. Se on ymmär­ret­tävääkin, ovathan käyt­täjät huumei­den uhreja.

    Huumei­den käyt­täjien lisäk­si uhre­ja ovat : per­he, lähiy­hteisö, koulut, yhteisön tur­val­lisu­us, omaisu­u­den­suo­ja, kun­tien talous , sosi­aal­i­toimen työn­tek­i­jöi­den ylikuor­mi­tus, vaku­u­tusjär­jestelmä, poli­isi­toi­mi, kansan­ter­veysjär­jestelmä jne. Huumei­den käyt­tö vaikut­taa yhteiskun­nan kaikil­la lohkoil­la, ja tämä näkökul­ma puut­tuu Seu­lan tutkimuk­sista läh­es täydellisesti. 

    Huume­tutkimussem­i­naari Seu­lan piiristä valmis­tuneet väitöskirjat:

    12.1.2019 San­na Rönkä, Huumei­den käyt­täjien kuolemat Suomes­sa. Mon­imenetelmäi­nen tutkimus lääk­keel­listymisen, sosi­aalisen huono-osaisu­u­den ja huumei­den käyt­tökon­tek­stien näkökul­mas­ta. HY, sosiologia
    11.1.2013 Petra Kou­vo­nen, Par­tic­i­pa­to­ry poli­cies and social rights in out-of-home place­ment ser­vices. Nego­ti­at­ed agen­cies of vul­ner­a­ble chil­dren. HY, sosiologia
    13.4.2012 Tuu­la Kek­ki, Taparikol­lisu­u­den kult­tuuriset ja rak­en­teel­liset ulot­tuvu­udet. Huumei­den käyt­täjien ja poli­isin tulkin­nat taparikol­lisu­ud­es­ta. HY, sosiologia
    23.3.2012 Riik­ka Perälä, Hait­to­jen vähen­tämi­nen huume­hoi­dos­sa. Etno­grafinen tutkimus huume­on­gel­man yhteiskun­nal­lis­es­ta hallinnas­ta 2000-luvun Suomes­sa. HY, sosiologia
    10.2.2012 Anna Lep­po, Pre­car­i­ous preg­nan­cies. Alco­hol, drugs and the reg­u­la­tion of risks. HY, sosiologia
    20.5.2011 Jus­si Perälä, “Mik­si lehmät pitää tap­paa?” Etno­grafinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkki­noista Helsingis­sä, HY, sosiologia
    25.11.2011 Jani Selin, Hallinnan näkökul­mia huumeri­ip­pu­vu­u­den hoitoon Suomes­sa vuosi­na 1965–2005. JY, sosiologia
    9.5.2009 Eli­na Kotovir­ta, Huumeri­ip­pu­vu­ud­es­ta toipumi­nen Nimet­tömien Narko­maanien toveriseuras­sa, HY, sosiaalipsykologia
    6.3.2009 Sinikka Tör­mä, Kyn­nyskysymyk­siä – Huono-osaisim­mat huumei­den käyt­täjät ja mata­la kyn­nys, HY, sosiaalipolitiikka
    14.8.2009 Hei­ni Kain­u­lainen, Huumei­den käyt­täjien rikosoikeudelli­nen kon­trol­li, HY, oikeustiede
    11.1.2008 Aarne Kin­nunen, Krim­i­naalipoli­ti­ikan paradok­si – Tutkimuk­sia huumau­sainer­ikol­lisu­ud­es­ta ja sen kon­trol­lista, HY, sosiologi
    3.3.2007 Ulla Knuu­ti, Matkalla mar­gin­aal­ista val­tavir­taan? Huumei­den käytön lopet­tanei­den elämän­ta­pa ja toipumi­nen, HY, sosiaalipolitiikka
    4.5.2007 Tuuk­ka Tam­mi, Med­ical­is­ing pro­hi­bi­tion – Harm reduc­tion in Finnish and inter­na­tion­al drug pol­i­cy, HY, sosiologia
    18.5.2007 San­na Väyry­nen, Usvamet­sän nei­dot – Tutkimus nuorten nais­ten elämästä huumeku­viois­sa, LY, sosiaalityö
    14.12.2007 Taru Kekoni, Kannabik­sen käyt­tö, yhteiskun­nalli­nen reagoin­ti ja siihen vas­taami­nen – Kannabisak­tivistien näkökul­ma, TaY, sosiaalityö
    11.11.2006 Airi-Ali­na Allaste, Drug cul­tures in Esto­nia – Con­texts, mean­ings and pat­terns of illic­it drug use, HY, sosiologia
    12.5.2006 Antti Weck­roth, Val­ta ja merk­i­tys­ten tuot­ta­mi­nen kor­vaushoi­dos­sa – Etno­grafinen tutkimus kor­vaushoito­laitok­ses­ta, KY, sosiologia
    17.2.2006 Kris­ti­ina Kuus­saari, Näke­mys­ten kir­jo, sir­paloitunut tieto – ter­vey­den­huol­lon. sosi­aal­i­toimen ja nuoris­toimen työn­tek­i­jöi­den käsi­tyk­siä huumei­den käyt­täjien hoitopalvelu­jär­jestelmästä, TY, sosiologia
    19.11.2004 Mikko Sala­suo, Huumeet ajanku­vana – Huumei­den viihdekäytön kult­tuuri­nen ilmen­e­m­i­nen Suomes­sa, HY, yhteiskuntahistoria
    20.08.2004 Eli­na Virokan­nas, Nor­maalin rajan molem­mil­la puo­lil­la – Tutkimus huume-hoitoyk­sikön nuorten iden­ti­teet­tien rak­en­tu­mis­es­ta, HY, sosiaalityö

    Väitöskir­jan nimestä ei voi päätel­lä kaikkea, mut­ta yleisku­vana on huumei­den käyttäjänäkökulma.

    Yhdestä näkökul­mas­ta tarkastel­tuna huumei­den käytön hait­to­jen vähen­täm­sessä saat­taa dekrim­i­nal­isoin­ti tun­tua oikeal­ta ratkaisul­ta. Jos näkökul­mia olisi use­ampia, kaikkia osa­puo­lia kos­ket­tavia, niin ratkaisut oli­si­vat toisen sisältöisiä.

    1. Hei Eemil,

      En ole itse ollut “huume­bis­nek­sessä” enää vuosi­in, joten uusin data ja tutkimus ei ole itsel­läni tiedos­sa. Tuoreem­paa kuitenkin, mitä Osmon perus­palve­lu­min­is­terin aikakau­den tiedot.

      https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101262/002saarnio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Tuos­sa on kah­denkymme­nen vuo­den takaa ver­tailua alko­holin ja kannabik­sen väliltä. Tämä on var­maan 2000- luvun alus­sa eniten yhteiskun­nal­lista keskustelua aiheut­tanut julka­isu kannabik­ses­ta. Itse julka­isua pidet­ti­in kannabik­sen suh­teen myön­teisenä, kos­ka 20 vuot­ta sit­ten alko­holin vaaro­ja vähätelti­in reilusti. Nyky­isin ei enää herätä tun­tei­ta maini­ta, että kannabis on alko­holi­in ver­rat­tuna vaara­ton­ta, kos­ka alko­holin vaar­al­lisu­us ja hai­tat on parem­min tiedossa. 

      2000- luvul­la merkit­tävin asia huume­tutkimuk­sen osalta on ollut se, että euroop­palais­es­ta datas­ta on tul­lut ver­ta­likelpoista ja sitä kerätään eu:ssa yhteis­es­ti samoil­la kri­teereil­lä. Laitoit itsekin jonkun linkin emcdda:n sivuille. Käytän­nössä jos halu­aa ver­tailukelpoista ja luotet­tavaa tietoa asi­as­ta, niin tämä on ain­ut paik­ka, jos­ta sitä kan­nat­taa etsiä. Muuten joukkoon tulee hel­posti esim. varankeru­useen tehtyjä jut­tu­ja tai poli­it­tis­es­ti latau­tunut­ta aineis­toa. Merkit­tävim­mät julka­isut on tuol­la myös Suomeksi.

      Yllät­tävänä asiana voi tul­la se, että meil­lä ollaan mon­es­sa asi­as­sa todel­la heikos­sa tilanteessa. Esim. hip­pip­sykedeel­it, joiden kuvit­telee ole­van sitä Ams­ter­dam-tavaraa ovat Suomes­sa aivan käytön kär­jessä. Lai­tan alle lainauksen.

      Uusimpi­en kansal­lis­ten tutkimusten mukaan LSD:tä ja hal­lusi­naa­tioi­ta aiheut­tavia sieniä käyt­ti edel­lisvuon­na enin­tään yksi pros­ent­ti nuorista ja nuorista aikui­sista (15–34-vuotiaat). Poikkeuk­se­na tästä ovat hal­lusi­naa­tioi­ta aiheut­tavien sien­ten osalta Suo­mi (2,0 % vuon­na 2018), Viro (1,6 % vuon­na 2018, 16–34-vuotiaat) ja Alanko­maat (1,1 % vuon­na 2019) ja LSD:n osalta Suo­mi (2,0 % vuon­na 2018) ja Viro (1,7 % vuon­na 2018, 16–34-vuotiaat). (EMCDDA 2021) 

      Suomes­sa on euroopan nuorim­mat huumeisi­in kuol­e­vat. Alle 30 vuo­ti­aiden osu­us on tääl­lä noin 40%. Vähän jos saataisi­in suo­jel­tua nuo­ria, niin päästäisi­in siihen Bul­gar­i­an ja Unkarin kanssa samalle tasolle, mut­ta vielä ollaan euroopan paskimpia tässä asi­as­sa. Huumekuolemi­akin meil­lä on hem­metin paljon. Täl­lä het­kel­lä 3,25 ker­taa enem­män kuin Hol­lan­nis­sa. Esimerkik­si otin Hol­lan­nin vain, kos­ka siihen on per­in­teis­es­ti ver­rat­tu. Ero vai­htelee hie­man vuosit­tain. Se on ollut aiem­min huo­mat­tavasti suurem­pikin. Jokin aika sit­ten meil­lä kuoli neljä ker­taa enem­män ihmisiä huumeisi­in, mitä Hol­lan­nis­sa. Ikävää tässä on vielä se, että mei­dän kuolemat on nuo­ria toisin kun Hollannissa.

      Ja men­nään siihen kannabik­sen käyt­töön. Edel­lisen vuo­den aikana Hol­lan­nis­sa kannabista on käyt­tänyt 15,5% porukas­ta, kun kat­so­taan 15–34 vuo­ti­ai­ta. Suomes­sa pros­ent­ti on täysin sama 15,5. Eniten kannabik­sen käyt­täjiä löy­tyy Ran­skas­ta, Ital­ias­ta, Espan­jas­ta ja Kroat­ista. Suomes­sa käytetään enem­män kuin euroopas­sa keskimäärin ja kannabik­sen lail­lisu­udel­la ja lait­to­muudel­la ei tässä näytä ole­van merkitystä. 

      Joka tapauk­ses­sa meil­lä on euroop­palaisit­tain huono tilanne, jota huonol­la poli­ti­ikalla saadaan aina kär­jis­tet­tyä. Ja pahan teko tulee jatku­maan edelleen.

    2. Kaik­ki näkökul­mat ja mielip­i­teet eivät suinkaan ole yhtä arvokkai­ta. Esimerkik­si Eemelin kyvyt­tömyys ymmärtää ja tun­nus­taa tosi­a­sioi­ta tekee hänen mielip­iteistään pelkkää kär­päsen suri­naa, ja kun pää on paikas­sa jos­sa aurinko ei paista ei varsi­naista näkökul­maa edes ole.

  61. O.S:“Kannabis ei ole muun­to­hu­ume joten se ei kuu­lu vahvo­jen huumei­den luokkaan. Väite olisi hyvin saman­lainen jos väit­tää että viinit kuu­lu­vat väke­vien viino­jen kanssa samaan luokkaan. ”

    Tahal­lista väärinymmärtämistä. Eihän kyse ole siitä , että kannabis ja muun­to­hu­umeet oli­si­vat samaa luokkaa. Point­ti on siinä, että lib­er­aali huume­poli­ti­ik­ka johtaa kovienkin huumei­den kaup­paan ja käyttöön.

    … :“Käytän­nössä jos halu­aa ver­tailukelpoista ja luotet­tavaa tietoa asiasta”
    Nyt on vain niin, että minä olen ain­oa, joka kerää tutkimus­näyt­töä keskustelu­un. Wanna­bet heit­tävät hokemia aivan löysin rantein ja min­ul­ta vaa­di­taan monipuolista tutkimusnäyttöä.
    Esim. alko­holi on vaar­al­lisem­paa kuin kannabis. Mis­sä ovat tutkimus­näytöt , jos­sa käyt­tömäärät ovat saman­su­u­ruisia ? Lisäk­si huumei­den käyt­töön kuu­luu riip­pu­vu­u­den muu­tok­set ja eten­e­m­i­nen vahvem­pi­in aineisi­in. Ei kaikil­la, mut­ta osal­la. Se tulee myös ottaa huomioon ver­tail­taes­sa eri päi­htei­den haittoja.

    …:“Suomes­sa käytetään enem­män kuin euroopas­sa keskimäärin ja kannabik­sen lail­lisu­udel­la ja lait­to­muudel­la ei tässä näytä ole­van merkitystä. ”

    Oli­pas mutkat suorik­si, ei voi vetää tuol­laista johtopäätöstä. Muut­tuvia tek­i­jöitä on val­ta­va määrä, niiden vaiku­tuk­sen pois­sulkem­i­nen vaatii pätevän tutkimusasetelman.

    1. Eemil voisi tehdä itselleen palveluk­sen ja selvit­tää kuin­ka paljon suo­ma­laisia on kuol­lut kannabik­seen ja väke­vi­in alko­holi­juomi­in. Näin Eemil saa kokon­aisu­u­den käsi­tyk­sen siitä mis­tä on kyse. 

      Viit­taa­masi data pain­ot­tui pääa­sia muun­to­hu­umei­den käytön lisään­tymiseen lait­tomas­sa huumekau­pas­sa jol­la ei ole mitään suo­raa yhdis­tävää tek­i­jää kannabik­sen lail­lis­tamiselle tai yleen­sä dekrim­i­nal­isoin­nille. Epä­suo­ra yhteys toden­näköis­es­ti on mut­ta niin on väke­vien alko­holi­juomien kulu­tuk­sel­la suh­teessa mietoihtoihin. 

      Tuo epä­suo­ra yhteys tuli esi­in Kanadan kohdal­la jos­sa itse asi­as­sa tietosi oli aikaansa jäl­jessä kos­ka se käsit­teli kannabik­sen käyt­töä suh­teessa mui­hin huumeisi­in ennen lail­lis­tamista siis vuo­den 2017 tilan­net­ta ei vuo­den 2018 jol­loin kannabis Kanadas­sa laillistettiin. 

      Kuin­ka kaik­ki tämä voi olla väärinymmärtämistä? 

      Eemil toivoisin että ymmär­rät että kysei­sis­sä tutkimuk­sis­sa joi­ta tuot esille oli kyse lait­tomista huumeista. Ei niinkään kannabik­ses­ta. Yhtä hyvin olisimme Suomes­sa voineet pelkästään sal­lia vuo­den 1931 kiel­to­la­ki kansanäänestyk­sessä pelkästään miedot alko­holi­juo­mat Alkoon mut­ta toisin kävi. Myös väkevät viinat tuli lail­lisek­si. Yhdessäkään maas­sa ei ole kuitenkaan lail­lis­tet­tu muun­to­hu­umei­ta. Tämä on fak­ta. Toki mikään huume­poli­ti­ik­ka ei ole täysin auko­ton. Ain­os­taan Saudi­ara­bi­alainen alko­holipoli­ti­ik­ka ja Fil­ip­pi­inien Rodri­go Dutarten huume­poli­ti­ikan lin­jan olisi Eemilin oman huume­poli­ti­ikan lin­jan mukaista jos sitä tutkii pin­taa syvemmältä

    2. Hei Eemil.

      Kukaan ei odota sin­un tuo­van linkke­jöä tähän keskustelu­un ilman, että on ymmär­rystä siitä, mitä linkin takana olevas­sa julka­is­us­sa on kir­joitet­tu. Ja vaik­ka oletkin lait­tanut usei­ta laadukkai­ta tutkimuk­sia tähän keskustelu­un, niin veikkaan, että niitä ei juuri kukaan lue. 

      Sin­un taitaa olla han­kala hah­mot­taa sitä, mitä laadullis­es­ti hyvis­sä tutkimuk­sis­sa on tuloksi­na ja sit­ten on joukos­sa vielä lähteitä, jot­ka eivät ole mil­lään muo­toa asiallisia. 

      Sin­un kir­joit­telus­sa näkyy vielä suo­ma­laisen huumeval­is­tuk­sen jäämiä. Siel­lä on monia virheel­lisiä ajatuk­sia, jois­sa ei ole ollut päätä eikä hän­tää mis­sään vai­heessa. Kom­men­toin ain­oas­taan tuo­ta viimeis­in­tä viestiäsi. Euroopas­sa on ver­tailukelpoinen data ja se ei tue mis­sään määrin sitä, että lib­er­aalimpi huume­poli­ti­ik­ka lisäisi kovien huumei­den kaup­paa ja käyt­töä. Esimerkik­si meil­lä käytetään enem­män kovia huumei­ta mitä lib­er­aalis­sa Hol­lan­nis­sa ja saman ver­ran kannabista. Psykedeele­jä meil­lä käytetään kak­si ker­taa enem­män kuin Hol­lan­nis­sa. (emcd­da 2021)

      “Oli­pas mutkat suorik­si, ei voi vetää tuol­laista johtopäätöstä. Muut­tuvia tek­i­jöitä on val­ta­va määrä, niiden vaiku­tuk­sen pois­sulkem­i­nen vaatii pätevän tutkimusasetel­man.” Tästä on pois­sul­jet­tu kaikkia mah­dol­lisia vääristäviä tek­i­jöitä use­an vuosikymme­nen ajan. Euroopan huumau­sainei­den ja niiden väärinkäytön seu­ran­takeskus perustet­ti­in, jot­ta saati­in tarkastelun kestävää ja tutkimuk­seen perus­tu­vaa tietoa euroopan val­tioiden käyt­töön. Data kestää tarkastelun.

      JA tuos­sa on muuten sitä tutk­i­joiden kom­ment­tia kannabik­sen lail­lis­tamiseen: https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/KAA5_20_LaV_170221_THL_Hakkarainen.pdf?csf=1&e=bCAihH (THL 2021)

  62. …:“Esimerkik­si meil­lä käytetään enem­män kovia huumei­ta mitä lib­er­aalis­sa Hol­lan­nis­sa ja saman ver­ran kannabista. Psykedeele­jä meil­lä käytetään kak­si ker­taa enem­män kuin Hol­lan­nis­sa. (emcd­da 2021)”

    No, kat­soin linkin läpi ja copy­pastesin sieltä seu­raa­vat faktat:

    Metam­fe­tami­i­ni: Seit­semän EU:n jäsen­val­tio­ta ilmoit­ti purka­neen­sa 267 metam­fe­tami­ini­lab­o­ra­to­ri­o­ta vuon­na 2019. Näi­den joukos­sa oli suuren mittakaavan
    laitok­sia Bel­gias­sa (3) ja Alanko­mais­sa (9 vuon­na 2019 ja 32 vuon­na 2020), ja niihin liit­tyi toisi­naan euroop­palaisia ja mek­siko­laisia rikol­lisjoukko­ja. Efedri­iniä ja pseu­doefedri­iniä takavarikoiti­in yhteen­sä 640 kiloa (jauheena ja tablet­teina) kymme­nessä muus­sa EU-maas­sa vuon­na 2019.
    ▬ MDMA: Neljä EU:n jäsen­val­tio­ta ilmoit­ti purka­neen­sa 28 MDMA-lab­o­ra­to­ri­o­ta (23 vuon­na 2018) vuon­na 2019: Alanko­maat (20), Bel­gia (5), Sak­sa (2, joista
    yhdessä valmis­tet­ti­in MDA:ta) ja Puo­la (1).
    ▬ MDMA:n lähtöainei­den takavarikot vähenivät läh­es 7 ton­ni­in vuon­na 2019 (16 ton­nia vuon­na 2018), mut­ta MDMA:n tuotan­to ei vaiku­ta pienen­tyneen vastaavasti.
    ▬ GHB: Vuon­na 2019 puret­ti­in yhdek­sän lab­o­ra­to­ri­o­ta, jois­sa valmis­tet­ti­in GHB:tä GBL:stä, seit­semän Alanko­mais­sa ja kak­si Sak­sas­sa. Bel­gia ja Viro ilmoit­ti­vat myös löytäneen­sä tuotantolaitoksia.
    ▬ Uudet psykoak­ti­iviset aineet: Vuon­na 2019 puret­ti­in viisi laitos­ta, jois­sa valmis­tet­ti­in syn­teet­tisiä kati­none­ja: yksi Alanko­mais­sa ja neljä Puo­las­sa. Syn­teet­tisen kati­non­in lähtöainet­ta 2‑bromi 4‑metyylipropionaattiatakavarikoitiin 432 kiloa vuon­na 2019 (50 kiloa vuon­na 2018). Tästä määrästä 428 kiloa takavarikoiti­in Bel­gias­sa, Sak­sas­sa ja Alankomaissa.

    Arvio suuren riskin opi­oi­di­en käytöstä 1000 kohti : Hol­lan­ti 1,1 — 1,5 ja Suo­mi 6,9 ‑8,6. Kun tilas­toa lukee tarkasti , niin alavi­ite ker­too, ettei Hol­lan­nin luvut ole täy­del­lisiä. Ruotsinkin luku on nol­la johtuen eri­lai­sista luettelointikäytännöistä. 

    Käyt­tänyt kokai­inia 12 viime kuukau­den aikana, nuoret ja nuoret aikuiset (15–34- vuotiaat)%:

    Hol­lan­ti 6,5 % ja Suo­mi 1,5 %.

    Nämä poimin­not jo osoit­ta­vat väit­teesi täy­dek­si sanonko miksi. 

    …:” ilman, että on ymmär­rystä siitä, mitä linkin takana olevas­sa julka­is­us­sa on kir­joitet­tu. ” En tiedä onko …:n tulk­in­ta emcdda:n tilas­toista ymmärtämät­tömyyt­tä vai tahal­lista vedä­tys­tä. Ei pidä luot­taa siihen, että kukaan ei lue linkkejä .

    …:“Siel­lä on monia virheel­lisiä ajatuk­sia, jois­sa ei ole ollut päätä eikä hän­tää mis­sään vaiheessa. ”

    Et vain pysty toden­ta­maan ain­oatakaan esit­tämääni fak­taa vääräk­si, toisin oli sin­un fak­to­je­si lai­ta. Huume­wannabei­den eräs virheväit­tämä on vielä jäänyt vähälle huomiolle.

    He väit­tävät rikol­lisu­u­den vähenevän, kun kannabis siir­tyy Alkon valvot­tuun kaup­paan. Tot­ta on tietysti myyjäos­a­puolen lail­lisu­us, mut­ta osta­jis­sa on myös sel­l­aisia, jot­ka ovat han­kki­neet rahan rikok­sil­la. Ostaako kannabik­sen Alkos­ta tai rikol­lisil­ta varaste­tul­la rahal­la on yhtälail­la rikos.

    Ja huom. sana­muo­to: osta­jis­sa on m y ö s sel­l­aisia… Huo­mau­tus sik­si, että muuten joku kir­joit­taa min­un väit­tävän kaikkien osta­jien han­kki­neen rahan rikok­sel­la. Ja , kun tilas­tot ker­to­vat kannabik­sen kulu­tuk­sen kas­va­van lib­er­al­isoin­nin seu­rauk­se­na, niin lop­putule­m­ana kokon­ais­rikol­lisu­us tuskin tulee pienenemään.

    1. Onko Eemilille Alko huonom­pi vai­h­toe­hto kuin se että ruokakau­pat saisi myy­dä viinaa vai se että viinaa myy­dään nyt vain Alkos­sa? Mik­si tämä ei toimisi kannbik­sen kohdal­la? Toki pimeätä rahaa liikkuu aina. Sitä liikkuu myös kiin­teistöi­den sijoituk­sis­sa.. Alko valvoo erit­täin tarkkaan kuka saa ostaa Alkos­ta viinaa ja kuka ei. Baar­it ovat tässä kohtaa hyvin eri­laises­sa ase­mas­sa kos­ka baarien viinan myyn­ti ikära­ja on 18. Alkon se on 21. Joten Eemilin kan­nat­taisi olla huolis­saan baareis­sa tapah­tu­vista myyn­neistä kuin Alkos­ta mikäli Eemil on aidosti huolis­saan nuorten liial­lis­es­ta päi­hdekäytöstä ja viina alko­holi on nimeno­maan myös päihde.

  63. Kannabik­sen ja alko­holin aiheut­tamia ter­veyshait­to­ja on kom­ment­tiketjus­sa ver­tail­tu, ja nos­tet­tu siinä yhtey­dessä esi­in alko­holin aiheut­ta­mat kuole­man­ta­pauk­set . O.S:kin kir­joit­taa kom­men­tis­sa alko­holin aiheut­tamista pitkäaikais­sairauk­sista ja suo­ranai­sista alko­holimyrky­tyk­sistä kuole­man­sy­inä. Pelkästään niistä. En ole per­il­lä lääketi­eteel­li­sistä tilas­toin­ti­tavoista, mut­ta alko­holi­han aiheut­taa kuolemia lukuisin muinkin tavoin kuin edel­lä maini­tu­in: mm. ns. viinakramp­pi­in voi kuol­la, samoin delir­i­um tremen­si­in (promille­ja molem­mis­sa vähän tai ei lainkaan), tap­paa voi myös rajus­ta alko­holinkäytöstä johtu­va sydä­men eteisvärinä ja sen aiheut­ta­ma ver­i­hyy­tymä, joka kulkeu­tuu aivoihin. Lääkärit osaisi­vat luetel­la lisää pitkät rimp­sut eri­tyyp­pisiä tapauk­sia. Eikö näitä, varsinkaan sydänkuolemia, tilas­toi­da alko­ho­likuolemik­si? Vähän siltä vaikut­taa, että ei. Kaipa sille on syynsä.

  64. …“Data kestää tarkastelun.”
    Eipä näyt­tänyt kestävän. Pelkät tilas­totiedot eivät ole paras ja ain­oa tietolähde etsit­täessä syy- seu­raus ‑suhtei­ta. Oikein jär­jestet­ty koeasetel­ma tar­joaa mah­dol­lisu­u­den löytää syitä ja seurauksia . 

    .…“Euroopas­sa on ver­tailukelpoinen data ja se ei tue mis­sään määrin sitä, että lib­er­aalimpi huume­poli­ti­ik­ka lisäisi kovien huumei­den kaup­paa ja käyttöä”

    Emcd­da 2021 :n mukaan huumei­den pis­tokäyt­tö (fen­tanyyli) on suur­in­ta Virossa . Viro on lail­lis­tanut kevytkannabiksen. 

    Taas lisänäyt­tö lib­er­aalin huume­poli­ti­ikan vaiku­tuk­sista. Mut­ta kannabiswannabei­den mukaan lisään­tynyt huumei­den käyt­tö ei ole lib­er­aalin päi­hde­poli­ti­ikan seu­raus­ta. Mitkä tek­i­jät sit­ten selit­tävät parem­min lisään­tynyt­tä huumei­denkäyt­töä ? No, sehän on huumekiel­to­la­ki. Kiel­lot lisäävät käyt­töä , mut­ta vapaut­ta­mi­nen ei. 

    Tämä ns. pikku­lap­siseli­tys on kannabis­ta­ho­jen vakioseli­tys. Pikku­lap­si­han tekee sitä , mikä on kiel­let­tyä. Menee esim. kek­sipurkille. Huumei­den käytön seli­tys­teo­ria komp­paa aja­tus­ta. Aikuinen kokeilee huumei­ta, kos­ka ne ovat kiellettyjä. 

    Voi pyhä yksinkertaisuus !

    1. Eemilille vain sel­l­ainen fak­tan tark­istus muis­tu­tus että Virossa kevytkannabis on lail­lis­tet­tu pelkästään vien­ti­tuot­teek­si mut­ta sitä ei voi ostaa sieltä tur­isti­na kau­pas­ta. Jopa keskus­tan Mikko Kärnä tote­si 14.9.2021 Ylen aamus­sa että Suomes­sakin olisi hyvät mah­dol­lisu­udet men­nä kevytkannabis vil­je­lyyn ajat­tellen maat­alouden vien­timah­dol­lisuuk­sia. Jopa Keskusta­laiset polti­i­ikot kuten Mikko Kärnä ymmärtävät kannabis­markki­nat mut­ta ovat kuitenkin sitä mieltä ettei sen lail­lis­t­a­mi­nen ole Suomes­sa mitenkään hyvä idea. No ovat kuitenkin valmi­it edis­tämään kevytkannabis bisnestä pelkän vien­nti mielessä. On tässäkin Keskustal­la oma Zeitgeist

    2. Jos Eemil todel­la uskoo että Kiel­lot lisäävät käyt­töä , mut­ta vapaut­ta­mi­nen ei niin sil­loin Eemilin olisi syytä kan­nat­taa myös viinankiel­to­lakia. Olisimme todel­la Suomes­sa siinä tilanteessa sil­loin että viina oste­taan naa­puri­maista kuten Viros­ta ja Ruot­sista kun kysyn­tää kuitenkin on mut­ta se kiel­to­la­ki olisi kuitenkin voimassa.Muistuttaisin että sau­dit käyvät naut­ti­mas­ta alko­ho­lia Turkissa ja Bahrainis­sa sekä Dubais­sa kun siel­lä ollaan lib­er­aalem­pia tämän jalon juo­man suhteen.

  65. “tutk­i­joiden kom­ment­tia kannabik­sen laillistamiseen: ”

    Kuten jo olen aikaisem­min main­in­nut, niin tutk­i­joil­ta puut­tuu muiden osal­lis­ten tulokul­mien tutkimi­nen /vaikutusarvioinnit. Väitöskir­jat ovat foku­soituneet huumei­den käyt­täjien ongelmi­in ja samal­la uno­hta­neet muiden osal­lis­ten kohtaa­mat vaikeudet. 

    Tämä yksipuo­li­nen tulo­su­un­ta on ajanut ongel­man­ratkaisu­un, joka aut­taa vain huumei­den käyt­täjiä. Dekrim­i­nal­isoin­nil­la on val­tavasti yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia, joi­ta ei ole tutkit­tu. Pekka Hakkarainen sanoo pal­jas­tavasti: kokeil­laan dekriminalisointia. 

    On saat­tanut tapah­tua psykologi­nen ilmiö, jos­sa tutk­i­jaryh­mä sym­pa­sioituu huumei­denkyt­täjien vaikeisi­in elämänko­htaloi­hin. Isot ongel­mat kyseis­ten ihmis­ten elämässä sumen­ta­vat tutk­i­jan arvostelukyvyn nähdä ilmiön ulkop­uolelle. Ongel­maan haetaan ratkaisua, joka ei huomioi mil­lään taval­la yhteiskun­nan mui­ta osallisia.

    En tiedä enkä väitä onko seu­raaval­la ske­naar­i­ol­la mitää osaa tai arpaa tässä tapauk­ses­sa. Yliopis­to­jär­jestelmää vaivaa rak­en­teelli­nen, objek­ti­ivisen tieteen tekemistä hait­taa­va toim­intat­a­pa. Johta­va tutk­i­ja tekee väitöskir­jas­saan tietyn tulok­sen, johtopäätök­sen , läpimur­ron tms. Hän johtaa jatko-opiske­li­joiden väitöskirjaopiskelua. 

    Myön­teisen reak­tion saa­vat ne, jot­ka siteer­aa­vat pro­fes­sorin teese­jä. Tiede­julka­isui­hin kir­joite­tuis­sa papereis­sa löy­tyy näitä viit­tauk­sia ja ko gurun nimi on kir­joit­ta­jien joukos­sa. Tutkimuk­selle löy­tyy tietenkin myös rahoi­tus helpommin. 

    Tämä on oikein toteutet­tuna jär­jestelmän vahvu­us. Mut­ta äärim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa tieteen objek­ti­ivi­su­us ja kri­it­ti­nen tulokul­ma jäävät häviölle. En väitä näin tapah­tuneen tässä asi­as­sa, mut­ta muiden osal­lis­ten näkökul­ma on vajaa.

  66. O.S:“Tilastojen val­os­sa kannabis on huo­mat­tavasti har­mit­tomampi tuote kuin alko­holi tai nikotiini.” 

    Tässä O. on oike­as­sa, mut­ta hän jät­tää ker­tomat­ta kannabistapausten määrän ole­van mur­to-osan alko­holin käyt­tö­ta­pauk­si­in ver­rat­tuna. Tarkoi­tushakuista manipulointia?

    Paa­vo:” alko­holi­han aiheut­taa kuolemia lukuisin muinkin tavoin kuin edel­lä mainituin”
    Samoin on kannabik­sen aiheut­tamien kuole­man­ta­pausten kohdal­la. Wanna­bet väit­tävät , ettei kannabista voi ylian­nos­tel­la. Lääketi­eteelli­nen tutkimus osoit­taa kuitenkin muu­ta. Kannabista luul­laan tur­val­lisek­si sen vuok­si, ettei aku­ut­ti ylian­nos­tus joh­ta suo­raan kuole­maan esim. omaan oksen­nuk­seen tuke­htu­mista. Huumeen pitkäaikainen polt­ta­mi­nen kuitenkin johtaa syöpi­in, sydä­men ja muun verenkier­toe­lim­istön sairauksiin. 

    Tieteel­lisessä julka­is­us­sa , Cannabis as a cause of death, tode­taan :“Syn­thet­ic cannabi­noids have caused a large num­ber of emer­gency pre­sen­ta­tions to hos­pi­tals for adverse car­dio­vas­cu­lar events includ­ing numer­ous deaths, par­tic­u­lar­ly for the more potent analogs act­ing on the CB1 receptor”

    Lisäk­si rapor­tis­sa tode­taan kannabik­sen polt­tamisen ole­van sydä­men rak­en­teel­lis­ten ja toimin­nal­lis­ten muu­tosten yht­enä syynä. Raportin mukaan val­lit­se­va kuole­man­syi­den määrit­te­lykäytän­tö aliarvioi kannabik­sen merk­i­tys­tä yht­enä kuole­maan vaikut­ta­vana tekijänä. 

    https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30925348/

    Kan­nat­taa lukea muutkin kannabik­sen ja sydän­sairauk­sien yhteyt­tä koske­vat tutkimuk­set .(abstractin alapuolella)

    Ovatko kannabik­sen lib­er­al­isoin­tia aja­vat tahot ja tavikset tutus­tuneet lääketi­eteel­liseen tukimuk­seen, joka jo näinkin vähäisenä määränä osoit­taa huumeen laa­jen­tuneen käytön kansan­ter­veyt­tä heiken­tävän vaiku­tuk­sen ? Vähäisel­lä tutkimuk­sel­la tarkoi­tan kannabik­sen lail­lis­tamisen lyhyt­tä his­to­ri­aa. Laa­jan käytön vaiku­tusten tutkimus­ta pitäisi olla vähin­tään 50 vuot­ta ennen kuin voidaan tehdä luotet­tavia päätelmiä kansanterveyteen.

    1. Jos olisimme men­neet aikoinaan alko­holin myyn­nin täyskiel­lon kohdal­la Eemilin mallin mukaises­ti jos­sa tutkimus tieto edel­lä ja pelkästään kansan­ter­veyt­tä heiken­tävän vaiku­tuk­sen tutkims tietoon luat­taen ja nojat­en ennen kuin kiel­to­la­ki olisi kokon­aan kumot­tu olisi kiel­to­la­ki kumot­tu Suomes­ta vas­ta 1981. Siis 50 vuo­den jäl­keen kun se astui voimaan. 

      Täl­läistä lin­jaa ei ole mikään län­si­mainen maa (pait­si Islanti olu­en kohdal­la) toteu­tunut. Täl­läisiä kansan­ter­veyt­tä koske­via päätök­siä ei tehdä mis­sään kehit­tyneis­sä mais­sa pelkästään tutkit­tu tieto edel­lä vaan muut­tuvat olo­suh­teet ottaen myös huomioon. Näin se vain on.

    2. “Samoin on kannabik­sen aiheut­tamien kuole­man­ta­pausten kohdal­la. Wanna­bet väit­tävät , ettei kannabista voi ylian­nos­tel­la. Lääketi­eteelli­nen tutkimus osoit­taa kuitenkin muu­ta. Kannabista luul­laan tur­val­lisek­si sen vuok­si, ettei aku­ut­ti ylian­nos­tus joh­ta suo­raan kuole­maan esim. omaan oksen­nuk­seen tuke­htu­mista. Huumeen pitkäaikainen polt­ta­mi­nen kuitenkin johtaa syöpi­in, sydä­men ja muun verenkier­toe­lim­istön sairauksiin. ”

      Ja mil­lä tavoin kannabis poikkeaa tässä kohtaa alkoholista?

      1. Ja mil­lä tavoin kannabis poikkeaa tässä kohtaa alkoholista? 

        Tätä olen yrit­tänyt kysyä Eemiltä koko tämän keskustelun aikana jol­loin Eemil on kom­men­toin­ut aihet­ta hyvin tuulivi­iri tyyliin.Milloin Eemil vas­tus­taa kiel­to­ja mil­loin kan­nat­ta kiel­to­ja ja mil­loin Eemilin argu­ment­ti on kiel­to­jen ja sal­limisen väli­nen outo muka 3 tie joka ei ole olemassa. 

        Jos Eemil vas­taisi suo­raan kysymyk­seen: Ja mil­lä tavoin kannabis poikkeaa tässä kohtaa alko­holista? Saisimme Eemilin todol­lisen ja rehellisen näkökul­man . Eemil ei osaa vas­ta­ta koskaa mitään vas­tauk­sia jot­ka tuk­i­si­vat Eemilin näkökul­maa ei ole hänen tietolaatikossa.Jos olisi olisimme saa­neet vas­tauk­sen Eemeililtä ajat sitten

    3. Ja taas täyt­tä son­taa. Ver­tailus­sa on otet­tu käyt­tömäärät huomioon, ja “syn­teet­tisel­lä kannabik­sel­la” ei ole mitään tekemistä kannabik­sen kanssa — se on syn­teet­ti­nen muun­to­hu­ume, käytän­nössä mitä mil­loinkin. Ehkä Eemeli onkin Kalso?

  67. Jaakko K:“Ja mil­lä tavoin kannabis poikkeaa tässä kohtaa alkoholista?”

    Kannabista pääosin polte­taan, jol­loin riskinä ovat syövät ja sydäntaudit. 

    Fidel:” Ver­tailus­sa on otet­tu käyt­tömäärät huomioon,”

    Miten ?

    Somani:“pelkästään tutkit­tu tieto edellä”

    Nyt yhteiskun­ta pystyy kehit­tyneisyyten­sä avul­la ter­veyspoli­it­tiseen sään­te­lyyn. Se voi tutkimusti­etoon perustuen joko myön­tää tai kieltää lääke, — rav­in­to- ym. ainei­den valmis­tus­ta, myyn­tiä ja anniskelua. Niin se vain menee ja kuu­luukin mennä. 

    Val­tio on vas­tu­us­sa kansalais­ten ter­vey­destä. Ei voi tehdä niin, että kun suuri osa kansalai­sista halu­aa vapaan kannabik­sen, niin sit­ten vapau­tus luvataan.

    1. Eemille muu­ta­ma huo­mau­tus kom­ment­ti­in tuo­hon viimeiseen kohtaan että Val­tio on vas­tu­us­sa kansalais­ten ter­vey­destä. Näin on lain­säändän­nön mukaises­ti säädet­ty että val­ti­ol­la on velvol­lisu­us taa­ta kaikille kansalaisille ter­vey­den­huoltoa mihin tahansa sairauteen. 

      Mut­ta val­tio val­ta ei voi pakot­taa ketään esimerik­si lopet­ta­maan alko­holin tai tupakankäyt­tö vaik­ka se olisi kyseisen henkilön ter­vey­delle vaar­al­lista ja hänel­lä on poten­taalli­nen ris­ki kuol­la esim tupakkaan tai alkoholiin. 

      Sama kos­kee roko­tuk­sia. Täl­lä het­kel­lä roko­tus kat­tavu­us on sen ver­ran hyvä että sen saatavu­us on mon­es­sa kun­nis­sa todel­la kaikkien saatavil­la eikä mak­sa mitään extraa (ter­veyskeskus mak­su­ja ei esim rokot­teesta per­itä). Mut­ta silti julki­nen ter­vey­hen­huolto ei voi pakot­taa kansalaisia otta­maan esim rokot­teen joten vas­tuu on edelleen kansalaisil­la. Tässä on ero esim vaku­u­tus­po­h­jaisen ter­vey­den­huol­lon ja julkisen ter­vey­den­huol­lon omavas­tu­useen. vaku­u­tus­po­h­jainen ter­vey­den­huolto (joka on käytössä pääasi­ass anglosak­sis­sa mais­sa) voi hyvinkin hel­posti raja­ta mak­se­taanko poti­laalle ter­vey­den­huol­losta koko hoito jos esim poti­las kieltäy­tyy jostain lääk­keestä tai rokot­teesta. Mut­ta julki­nen ter­vey­den­huolto ei voi tätä tehdä. Kuitenkin aina poti­las voi kieltäy­tyä otta­mas­ta esim rokot­teen tai olla nou­dat­ta­mat­ta lääkärin määräys­tä esim tupakoi­da ja naut­tia viinaa vaik­ka nämä kak­si ainet­ta ovat poti­laalle hengenvaarallisia.

    2. Kysyn Eemeiltä suo­raan. Aluk­si ker­ron mikä on nykyi­nen tila. Jokaista päi­hdet­tä säädel­lään ikära­jan perus­teel­la täl­läkin het­kel­lä joten olisi lapsel­lista väit­tää että esim tupakkaa tai alko­holi­juo­mia saisi täl­läkin het­kel­lä ilman kon­trol­lia vähit­täiskau­pas­ta tai Alkos­ta. Joten kysymys kuu­u­luu; Onko kukaan tässä blo­gis­sa väit­tänyt että kannabik­sen pitäisi olla vapaa kaikille kansalaisille? Jos näin on san­ot­tu halu­aisin Eemeiltä siitä hänen osoit­taa todis­teet tässä keskustelu ketjussa.

    3. Tiedok­si Eemille että kan­naista kuten tupakkatuot­tei­ta voi naut­tia myös puruku­min tai karamellin muo­dos­sa jos­sa on lisät­ty nikoti­inia ja kannabista. Joten tämänkin vai­h­toe­hto on jo nyt käytössä tupakkatuot­teis­sa. Se että nuus­ka esim on type­r­äl­lä EU direk­ti­ivil­lä kiel­let­ty mut­ta Ruot­si on saanut siihen joskus 1990-luvul­la eri­tyisko­htelun on jok­seenkin kyseenalainen sil­lä tupakkatuot­teet eivät ole EU:ssa kiel­let­ty lailla.

    4. “Kannabista pääosin polte­taan, jol­loin riskinä ovat syövät ja sydäntaudit.”

      Oletko tosis­sasi? Alko­holi ei aiheuta syöpiä ja sydän­taute­ja, kos­ka sitä ei polteta?

  68. Somani:“Milloin Eemil vas­tus­taa kiel­to­ja mil­loin kan­nat­ta kiel­to­ja ja mil­loin Eemilin argu­ment­ti on kiel­to­jen ja sal­limisen väli­nen outo muka 3 tie joka ei ole olemassa. ”

    Voisiko Somani yksilöidä, mis­sä kan­natan vapaut­tamista ? Kol­mas tie , mihin Somani ilmeis­es­ti viit­taa on esit­tämäni seu­raa­van­lainen: nykyi­nen lain­säädän­tö ja toimeen­pano säi­lytetään. Addik­teille raken­netaan hoitopolku, joka sisältää nykyiset , tun­netut hoit­o­menetelmät kun­to­tuksi­neen. Jär­jestelmään sitoutunei­ta ja siinä pysyviä ei sank­tioi­da takau­tu­vasti kannabik­sen käytöstä. Sitoumuk­sen purku johtaa ran­gais­tuk­si­in lain rikkomisesta. 

    Muut huumeet ja rikok­set pysyvät tietysti rangaistavina.

    Björn Wahlroosin esit­tämä kannabik­sen lib­er­al­isoin­ti on osoi­tus siitä, miten suu­tarin pitäisi pysyä lestis­sään. B.W. voi olla vaik­ka kuin­ka ansioitunut talouden sar­al­la, mut­ta ter­veyspoli­ti­ikkaan hänel­lä ei ole kom­pe­tenssia. Miten hän talouden asiantun­ti­jana voi lausua lail­lisen myyn­nin vievän markki­nat rikollisisilta ? 

    Lail­lis­ten markki­noiden laa­jen­tunut asi­akaskun­ta on taivaan lah­ja rikol­lisille uusien tuot­tei­den markki­noi­hin. Niin markki­na­t­alous toimii rikol­lisu­udessakin, valitet­tavasti. Luuleeko B.W. rikol­lis­ten hakeu­tu­van uusi­in ammat­tei­hin esim. pyhäk­oulu­opet­ta­jik­si tai busi­ness sales man­agereik­si ? Vai panos­taako hän uusi­in markki­naseg­ment­tei­hin oma­l­la osaamisalal­laan ja verkostoillaan ?

    1. En viit­taa mihinkään kol­man­teen tiehen kos­ka en usko kol­man­teen tiehen vaan joko kiel­to­laki­in tai sit­ten Alkon kaltaiseen val­ti­ol­liseen monop­o­li myyn­ti­in. Kannabis ja väkevät viinat eivät minus­ta ole hyvä myy­dä vähit­täiskaupois­sa vaan kon­trol­loiduis­sa Alkon monop­o­lin kaut­ta. Viinien kohdal­la olisin valmis jous­ta­maan siten että viinit voitaisi­in siirtää Alkos­ta ruokakaup­poi­hin sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä jos viinien kohdal­la anniskeluikära­jaa nostetaan.

    2. Sopii kysyä Eemiltä veikö kielo­lain kumoami­nen viina­markki­nat rikol­li­sisil­ta ? Tähän on his­to­ri­alli­nen vau­taus joten mik­sei tämä toimisi kannbik­sen kohdalla?

      Björn Wahlroos esit­ti vain kannabik­sen lail­lis­tamista kos­ka ymmärtää tosi­asi­at. Kannbista ja kovia huumei­ta myyvät samat välit­täjät jos kannabis lail­lis­te­taan ja sitä oste­taan lail­lis­es­ti kon­trol­loiduista monop­o­li kaupoista kuten Alkos­ta niin kovien huumei­den myy­jen elinkeino ja tulot pienenevät kos­ka käyt­täjät menevät osta­maan kannbik­sen lail­lis­es­ti suo­raan monop­o­li kaupoista . 

      Joten virkaval­lal­la olisi helpom­pi kitkeä rikol­liset pois kaduil­ta kos­ka nämä myyvät vain kovia huumei­ta joiden myyn­tiä ei mis­sään vai­heessa olla sallimassa. 

      Käytön dekrim­i­nal­isoin­ti on asia erik­seen mut­ta sil­läkin pyritään ehkäisemään rikol­l­lisu­ut­ta kos­ka nyky­laindäänössä myös osta­jaa ran­gais­taan vaik­ka myyjä on se jota pitäisi ran­gaista. Myyjä on se joka on isän­tä mut­ta osta­ja on ren­ki kos­ka isän­tä voi aina kiristää renkiä eikä ren­ki voi men­nä valles­man­nin luo kan­tele­maan isän­nästä kos­ka itsekin syylisty­isi lainrikkomiseen 

      En ymmär­rä miten Eemilille tämä on vaikeaa ymmärtää. Tääl­läkin on paljon mui­ta nim­imerkke­jä joille Eemilin argu­men­tit ovat läh­es mah­dot­to­mia hah­mot­taa joten en ole ainoa.

    3. Ensin­näkin, asialli­nen diileri (eli henkilö joka myy aikuisille halu­tun tuot­teen) on hyödyl­lisem­pi ja har­mit­tomampi kuin pyhäk­oulu­opet­ta­ja (eli henkilö joka sur­voo las­ten päi­hin sat­u­ja tote­na). Toisek­si, gan­jan suh­teen Nalle on oike­as­sa, mut­ta taloud­es­ta ko. loisen mielipi­det­tä ei ole syytä edes kysyä. — Joko Eemeli ymmärtää kannabik­sen ja “syn­teet­tisen kannabik­sen” eron?

  69. Somani:“Näin on lain­säändän­nön mukaises­ti säädet­ty että val­ti­ol­la on velvol­lisu­us taa­ta kaikille kansalaisille ter­vey­den­huoltoa mihin tahansa sairauteen. ”

    Näin on , ja sen vuok­si val­tio kieltää ter­vey­delle vaar­al­liset aineet ja toim­intata­vat. Ter­veyslain­säädän­nöl­lä pyritään vähen­tämään sosi­aali- ja ter­vey­den­huoltomeno­jen kasvua. Täl­laista mallia kut­su­taan amerikas­sa sosial­is­mik­si. Se estää vapaan kil­pailun , kuten kannabis­markki­noiden voitontavoittelun.

    1. Eemilille vain tiedok­si että Yhdys­val­lois­sa osaval­tion kon­trol­loi­vat erit­täin tiukasti alko­holin­myyn­tiä ja mon­es­sa piirikun­nis­sa alko­holin­myyn­ti on myös kiel­let­ty paikallisel­la lainsäädännöllä. 

      Myös niis­sä osaval­tiois­sa jois­sa kannabis on lail­lis­tet­tu on myyn­ti pääasi­as­sa jär­jestet­ty osaval­tioiden hyväksymien kaup­po­jen kaut­ta eikä siel­lä ole mitään vapaa­ta kannabik­sen saatavu­ut­ta. Kotikas­va­tus on asia erik­seen ja siitä on myös säädet­ty eri osavaltioittain. 

      Jos alko­holin­myyn­tiä tark­istelee Yhdys­val­lois­sa niin se on hyvin sosialis­es­ti kon­trol­loitua vaik­ka markki­na­t­alouteen läh­es koko muu elinkeinosek­tori on toki vapaam­min sidottu. 

      Sama kos­kee myös uhkapeli lupia ja tupakan myyn­tiä Yhdys­val­lois­sa. Se on myös osaval­tioiden myön­tämien lupi­en varas­sa ja kri­teer­it ovat erit­täin tiukat ketkä saa­vat luvan uhkapeli­in ja kasino­toim­intaan. Joten suosit­te­len Eemililä pere­htymään Yhdys­val­tain alko­holin ja huumei­den sekä myös uhkapeli lupa­jär­jeste­ly­i­hin ja huo­maat että niiden kon­trol­li on erit­täin tiuk­ka monis­sa osavaltioissa. 

      Tässäkin on muis­tut­ta­va että Yhdys­val­lois­sa alko­holin, kannabik­sen, tupakan ja myös uhkapelien myyn­tiä kon­trol­loi eri osaval­tiot joil­la on eri lain­säädän­tö joten kun ote­taan Yhdys­val­lat ver­tailuk­si on syytä ver­ra­ta osaval­tioi­ta ei niinkään koko maa­ta. Juuri tämän takia kannabik­sen lail­lis­tamis­mall­e­ja ei kan­na­ta hakea Yhdys­val­loista vaan muul­ta Euroopasta.

  70. Kysymyk­siä:

    (1) Mil­lä tavoin rikol­lisille tulee helpom­mak­si markki­noi­da kaduil­la kovem­pia möm­möjä, jos kannabiskaup­pa siir­tyy Alkoon?
    (2) Mik­si ne eivät markki­noisi kovem­paa kamaa jo nyt?

    Käsit­tääk­seni niin ne tekevätkin. Saat­ta­vat jopa tahal­laan sotkea vahvem­pia myrkkyjä lievem­män sekaan, näin olen kuul­lut. Omako­htaista tietoa ei ole. Mut­ta jär­ki sanoo: mitä pahem­mas­sa koukus­sa, sitä varmem­pi asi­akas ja sitä isom­mat voitot.

    (3) Yleistyivätkö juop­pous, holtit­to­muus ja väki­val­ta Suomes­sa, kun kiel­to­la­ki kumottiin?
    (4) Yleisty­isikö kannabik­sen käyt­tö, väärinkäyt­tö tai muu kur­ju­us, jos sitä saisi Alkos­ta? Kuin­ka paljon? Miten varmasti?
    (5) Kuin­ka paljon on sel­l­aisia, jot­ka eivät ole kokeil­letkaan, pait­si minä?

    (6) Mikä ajaisi Alkos­sa jo asioi­neen sit­tenkin katukaup­pi­aan puheille? Jokin sisään­heit­to­tar­jous? Mikä estäisi rikol­lisia toim­i­joi­ta jo nyt har­ras­ta­mas­ta hin­tak­il­pailua keskenään – melkein siihen asti, että bisnes ei enää kan­na­ta? Kartel­li? No entä jos Alko rikkoisi tuon kartellin?
    (7) Mikä ylipään­sä pakot­taisi Alkon vaa­ti­maan korkeam­paa hin­taa, MIKÄLI tämä ilmeis­es­ti johtaisi nykyti­lanteen jatku­miseen ja siis SUUREMPAAN yhteiskun­nal­liseen ongel­maan? Olet­takaamme, että tätä ei päätetä pelkästään verovirastossa.
    (8) Jos hamp­pumöm­möä saisi Alkos­ta helpom­min ja yhtä hal­val­la, mik­si jotkut ostaisi­vat kadul­ta mielu­um­min? No okei, esim. ikära­joi­tus. Mut­ta mil­lä tavoin tilanne sil­loin olisi alaikäis­ten osalta nyky­istä pahempi tai vaarallisempi? 

    (9) Onko “port­ti­teo­ria” luon­non­la­ki? Mik­si en ole alka­nut tupakoi­da, vaik­ka olen juonut kahvia jo 7‑vuotiaana? Johtaako olu­en juon­ti väistämät­tä teol­lisu­usspri­in naut­timiseen? Johtaako kiroilu murhiin?

    (10) Voisiko pohjim­maise­na syynä möm­mökier­teeseen ollakin yleinen äärikoke­musten kaipuu tai tarve hais­tatel­la “sys­teemille”? Että tun­tu­isi liian pli­isul­ta ostaa mitään lail­lis­es­ti? Ja sen takia pitäisi mielu­um­min käy­dä kul­mil­la ja kysel­lä yhä rajumpia tabu­ja? … Olete­taan että näin on. Syn­ty­isikö uhit­telun­halu vas­ta Alkos­sa? Tai lähikau­pan tupakkatiskil­lä? (No joo, tupakkahyl­ly on nykyään onnek­si kas­sa­henkilön selän takana.)
    (11) Olete­taan edelleen, että noin on. Mitä tehdä? Mikä aut­taisi? Vuoriki­ipeily? Ben­ji-hypyt? Ylinopeus? Vapaa­pai­ni? Pako avaru­u­teen? Lep­osi­teet? Venäläi­nen rulet­ti? Vai rauhoit­ta­va pakkolääk­i­tys? Uteliaisu­ut­tani kyse­len. Min­ul­la ei ole vastausta.

    (12) Mikäli ei puhuta ham­pun lail­lis­tamis­es­ta vaan ain­oas­taan käytön ran­gais­tavu­u­den pois­tamis­es­ta: mitä pahaa siitä seu­raisi? Johtaisiko se siihen, että arkkipi­is­pa ja koko poli­isikun­ta makail­i­si­vat päivästä toiseen lat­tial­la ihan ding­dong ja hymy­il­i­sivät vaan jos joku kysyy, mis­tä saitte? … Vai siihen, että käyt­täjät saat­taisi­vat helpom­min hakea tukea – ja myös helpom­min ker­toa, kuka myi? … Vai molem­pi­in? Kuin­ka todennäköisesti?

    Toivon, että mah­dol­li­sis­sa vas­tauk­sis­sa viitataan numeroi­tu­i­hin kysymyk­si­in. Sil­loin on helpom­paa nähdä, mihin vas­tataan ja mikä sivuutetaan.

  71. Ville Kom­si: ( 1.)“Millä tavoin rikollisille…”

    Kuten sanoin, kannabik­sen lib­er­al­isoin­ti (myyn­ti Alkos­sa) on jokaises­sa maas­sa ja osaval­tios­sa aiheut­tanut käytön lisään­tymisen. Sen seu­rauk­se­na kas­vaa toden­näköisyys yhä use­am­man ihmisen addik­toi­tu­mis­es­ta. Suuren­tunut addik­toitunei­den joukko on hyvä markki­noin­tiko­hde kovem­mille huumeille. Ilmaisu, katukaup­pa tarkoit­taa pimeää myyn­tiä myöskin verkos­sa ja eri­lai­sis­sa verkostoissa. 

    Kom­si: (2) ..kovem­paa kamaa.. 

    Juuri näin tapah­tuu, mut­ta kuten totesin fak­toi­hin perustuen , lisään­tynyt käyt­tö tuo lisää addik­toitunei­ta. Riip­pu­vu­u­den muo­to­ja tiede­tään ole­van fyy­sisiä, psyykkisiä ja sosi­aal­isia. Riip­pu­vu­u­den kaut­ta on mah­dol­lisu­us ajau­tua kovem­pi­in aineisi­in, vaik­ka siihen ei olisi akti­ivista pyrkimys­tä. Liian tut­tu on lause:” kaveripi­iris­sä kokeiltiin…”

    Kom­si: (2) yleistyivätkö juoppous.…

    Vas­taan tähän, vaik­ka kiel­to­lain, alko­holin ja kannabik­sen lib­er­al­isoin­nin ver­tailem­i­nen ei ole rel­e­vant­tia. Kiel­to­lain lop­ut­tua alko­holin kulu­tus nousi n. 1,4 litrasta nykyiseen n. 11 litraa tasaisen var­masti. Nousupi­ikin aiheut­ti keski­olu­en vapau­tu­mi­nen. Vapaut­ta­mi­nen = kulu­tuk­sen nousu. 

    Kom­si :(4) yleisty­isikö kurjuus .…

    Edelleen sama, lib­er­al­isoin­ti on lisän­nyt käyt­töä. Kysynkin vas­takysymyk­sen, miten kansan­ter­vey­den tila paranisi, jos kannabis dekrim­i­nal­isoitaisi­in ?Sitä kuin­ka paljon yleisty­isi, ei tiedä kukaan ja mik­si pitäisi sitä kokeilla ?

    Kom­si :(6) “No entä jos Alko rikkoisi tuon kartellin?”

    Ei Alkon kevyt­tuot­teet pysty rikko­maan kovien huumei­den tar­jon­taa, tekemään kaup­pa kan­nat­ta­mat­tomak­si. Alkon tuot­teet ovat vas­ta tutus­tu­mis­tar­jous uuteen päihdekokemukseen.

    Kom­si: (9) “Onko “port­ti­teo­ria” luonnonlaki?

    Tutkimuk­set ovat näyt­täneet toteen, että ihmisil­lä on eri­lainen taipumus addik­toi­tu­miseen. Toiset jäävät koukku­un ‚mut­ta samas­ta päi­h­teestä toiselle ihmiselle ei syn­ny riip­pu­vu­ut­ta. Kahvi — tupak­ka- olut- sprii- ver­tauk­set ontu­vat. Kuten, olen innos­tunut per­hosten keräilystä, mik­si en käytä huumeita?

    Kom­si: (10) “Voisiko pohjim­maise­na syynä ”

    Kyl­lä yht­enä syynä on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle tyyp­illi­nen ilmiö. Kaik­ki on liian hyvin,työ on tasaisen puudut­tavaa, elin­ta­so on hyvä eikä sen ylläpi­to vaa­di liial­lisia pon­nis­tuk­sia. Halu­taan äärikoke­muk­sia turhau­tu­misen pois­tamisek­si, etsitään itseään. Yht­enä syynä on syrjäytyminen,mikä ajaa päi­hteisi­in. Syitä on yhtä mon­ta kuin on ihmistäkin, toki syitä voidaan ryhmitellä. 

    Kom­si: (12) “mitä pahaa siitä seuraisi?”

    Käyt­tö lisään­ty­isi ja sen mukana koko yhteiskun­nan tur­val­lisu­us heikkenisi. Nyt on vaan tilanne siten, että Suomes­sa viral­lis­tet­tu­ja päi­hde­la­je­ja on riit­tävästi. Niil­lä saa riit­tävän päi­htymiskoke­muk­sen ja yhteiskun­nan voimavarat riit­tävät niukin naukin niiden hait­to­jen klaaraamiseen. Kaik­ki tästä ylimenevä on liikaa. 

    Kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­ti toisi nykyti­lanteeseen ennal­ta arvaa­mat­toman uhkatek­i­jän kansan­ter­vey­delle . Ter­vey­den ja Hyv­in­voin­nin Laitoskin myön­tää sen ole­van kokeilun, syöksyn tuntemattomaan.

    1. Eemilille huo­mau­tus tuo­hon Ville Kom­sin kysymyk­seen kohtaan 1. joka on Eemilltä jok­seenkin väärän­lainen analysoin­ti kun Eemil väit­tää että kannbik­sen myyn­ti lisään­tynyt niis­sä mais­sa jois­sa sen myyn­ti on rajoitet­tu Alkon kaltasi­in monopolei­hin ei ole mis­sään mais­sa täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa ole­va käytän­tö kos­ka Alkon kaltai­sista monopoleis­sa ei myy­dä kannbista maiss jois­sa se on lail­lis­tet­tu vaan osaval­tioiden ylläpitämiä monopole­ja joiden myyn­tiä kon­trol­loi moni tek­i­jä joista oleel­lisen on ikä ja kyseisen osaval­tion vak­i­tu­inen asukas samal­la myyn­nin aikana on olta­va osaval­tion myön­tämä henkilöko­rt­ti mukana 

      Myös Eemilille huo­mau­tus tuo­hon Ville Kom­sin kysymyk­seen kohtaan 2. että kiel­to­lain ja kannabik­sen lib­er­al­isoin­ti ei ole muka Eemilin mukaan ver­tailus­sa rel­e­vant­tia. Eemil on oike­as­sa että kiel­to­lain lop­ut­tua alko­holin kulu­tus nousi tasais­es­ti. Mut­ta tuo keski­olu­en vapau­tu­mi­nen ruokakaupoi­hin tapah­tui vuon­na 1969 eli 37 vuot­ta kiel­to­lain pää­tymisen jäl­keen joten his­to­ri­alli­nen vetailu on sinän­sä virheelli­nen kos­ka siinä on 37 vuo­den väli kun kiel­to­la­ki ja keski­o­lut vapautettiin. 

      Välis­sä oli sotaai­ka jol­loin oli säänöste­ly aina 1950-luvun puo­liväli­in jos­ta alkoi pitkä säänöste­lyn purkami­nen joka huipen­tui oikeas­t­aan tuo­hon keski­olu­en vapaut­tamiseen ja siihen että Alko luopui viinako­rteista siinä vuo­den 1970 lopulla.

      Kuitenkin on hyvä muis­taa että keski­olu­en vapaut­tamisen jäl­keen oli pitkä keskustelu julk­isu­udessa siinä että tehti­inkö siinä virhe. Näin ei kuitenkaan tehty vaik­ka vuon­na 1980 oli 10 000 ihmisen olut­marssi jos­sa tätä toimen­pidet­tä vaaditiin. 

      Olisimme kuitenkin joutuneet vapaut­ta­maan alko­holin tuon­nin ulko­mail­ta enem­min tai myöhem­min. Tuon­ti vapau­tui 1994 kun Suo­mi liit­tyi Euroopan talousy­hteisöön joten emme olisi voineet yll­pitää tätä tiukkaa lin­jaa ihan sen takia kos­ka Viros­ta tuo­tua alko­ho­lia ei voi tul­li enää kon­trol­loi­da kuin­ka paljon saa tuo­da kos­ka tavaroiden vapaali­ikku­vu­us on Euroopan talousy­hteisössä tur­vat­tu sen perussopimuksissa.

    2. “Nyt on vaan tilanne siten, että Suomes­sa viral­lis­tet­tu­ja päi­hde­la­je­ja on riit­tävästi. Niil­lä saa riit­tävän päi­htymiskoke­muk­sen ja yhteiskun­nan voimavarat riit­tävät niukin naukin niiden hait­to­jen klaaraamiseen. Kaik­ki tästä ylimenevä on liikaa. ”

      Eli onko tilanne nyt täy­del­lisen opti­maa­li­nen; nautin­ta-ainei­ta on juuri riit­tävästi, ei lainkaan liikaa eikä lainkaan liian vähän?

      Jos kansan­ter­veyt­tä ajatel­laan, niin nautin­ta-aineista pahin­ta jälkeä tekevät sok­eri, ras­va, alko­holi ja liha. Näi­den käyt­töä pitäisi pyrk­iä vähen­tämään merkit­tävästi; krim­i­nal­isoin­ti­in ei sen­tään tarvitse men­nä, riit­tää että niiden tuotan­non tukem­i­nen lopete­taan ja vero­tus nos­te­taan muun kulu­tuk­sen kanssa samalle tasolle. Tämän jäl­keen voidaan vas­taavasti keven­tää huo­mat­tavasti muu­ta vero­tus­ta, tai vaik­ka paran­taa ter­vey­den­huol­lon ja poli­isin resurssointia.

      Bonuk­se­na myös ympäristö kiittäisi.

      1. Oho, nytkö liha las­ke­taan jo nautin­toaineek­si? Rav­it­se­vaa ja jopa hyvää, kun­han määrä ja laatu ovat järke­viä. Ja poli­isil­ta pitäisi oikeas­t­aan leika­ta 20 Me vuodessa kunnes saa­vat jotain tolkkua pri­or­isoin­ti­in­sa. Surkea ruokavalio on toki iso ja kallis ongel­ma, mut­ta vält­täisin silti ääripäitä ihan kaikessa, ihan aina.

  72. Somani :” kannbik­sen myyn­ti lisään­tynyt niis­sä mais­sa jois­sa sen myyn­ti on rajoitettu …”
    Tässä yhtey­dessä ei ole olleel­lista miten myyn­ti ja kon­trol­li on jär­jestet­ty , vaan käytön lisään­tymi­nen lail­lis­tamisen jäl­keen. Esimerkik­si tutkimus Kanadas­ta ja sen diskus­sio. Sinä on huo­mat­ta­va lyhyt aika­jänne, muu­tok­set tapah­tu­i­v­at silmän räpäyk­sessä. Vas­ta pitäaikainen seu­ran­tatutkimus antaa varmem­mat suun­tavi­ivat ja käytön kasvumäärät.

    Dis­cus­sion

    This study presents an overview of changes in cannabis use and relat­ed behav­iours in the months imme­di­ate­ly before and after the Cannabis Act was imple­ment­ed, using nation­al­ly-rep­re­sen­ta­tive, Cana­di­an data from the ten provinces.

    There is a grow­ing con­sen­sus that cannabis use can harm ado­les­cent brains and that cannabis use ini­ti­at­ed at a younger age increas­es the like­li­hood of devel­op­ing prob­lem cannabis use. Cannabis use dur­ing ado­les­cence is also asso­ci­at­ed with worse men­tal health and edu­ca­tion­al out­comes, and longer-term per­son­al disadvantage.More fre­quent users are at the high­est risk of prob­lems. Because report­ed cannabis use preva­lence tends to be high­er after legalization(although some of the increase could be owing to a greater will­ing­ness to dis­close) many feared that youth use would also rise. Ear­ly indi­ca­tions from this NCS study sug­gests use among Cana­di­an youth has not increased. This accords with the Col­orado experience—the first to legal­ize non-med­ical cannabis.However, cannabis use at old­er ages and over­all preva­lence did increase, not only dur­ing the years cov­ered by the NCS, but also over the longer term.

    For the major­i­ty, occa­sion­al use will be unre­mark­able, but oth­er stud­ies have found that when over­all preva­lence increas­es so too does the risk for cannabis use disorder.

    High­er fre­quen­cy cannabis use, typ­i­cal­ly defined as DAD, has been asso­ci­at­ed with: risk of cannabis depen­dence and use of oth­er sub­stances. Con­sumers who use cannabis more reg­u­lar­ly also con­sume high­er quan­ti­ties by weight.

    What also did not change is that cannabis use preva­lence over­all in addi­tion to DAD use remained con­sid­er­ably more com­mon among 15- to 24-year-olds than among peo­ple aged 25 and old­er. Use start­ed dur­ing ado­les­cence increas­es one’s life­time risk of devel­op­ing a sub­stance use dis­or­der, among oth­er problems.

    Huomionar­voista on , että las­ten ja nuorten kannabik­sen käyt­tö ei lisään­tynyt heti lail­lis­tamisen jäl­keen. Myyn­nin kon­trol­li toi­mi. Kuitenkin vas­ta pitkän aikavälin seu­ran­ta pal­jas­taa miten kehi­tys etenee.

    1. Olen­naista on myös, mitä tapah­tui alko­holin kulu­tuk­selle. Jos kansan­ter­veys voit­taisi, jos kovi­in huumeisi­in luet­ta­va alko­holi saadaan vaide­tuk­si miedok­si huumeek­si luokitel­tu­un kannabikseen.

      1. Näin voisi toivoa, jos eläisimme ihan­ney­hteiskun­nas­sa, mut­ta emme elä. Kannabik­sen käyt­tö ei kor­vaa alko­ho­lia , vaan johtaa monis­sa tapauk­sis­sa sekakäyt­töön. Päi­htymisen kokon­ais­määrä tulisi kasvamaan.

      2. “kansan­ter­veys voit­taisi, jos kovi­in huumeisi­in luet­ta­va alko­holi saadaan muute­tuk­si miedok­si huumeek­si luokeit­el­tu­un kannabikseen.”

        Toiv­ot­tavasti lain­aus meni kuten kir­joit­ta­ja sen alun­perin tarkoitti.

        Muis­tan aikoinaan, että päi­hdeon­gel­maiset ker­toi­vat alko­holin ja kannabik­sen ole­van yhdessä vähem­män ongel­mallista kuin alko­holi yksinään. Kun polt­ti samal­la kun joi, niin joi vähem­män. Ja hai­tat pienenivät.

        Tämä siis vain juop­po­jen ker­tomana. Koke­mus sekin.

      3. Ainakin tun­temis­tani aikui­sis­ta/kes­ki-ikäi­sistä varsin moni on jät­tänyt humala­juomisen huo­mat­tavasti vähem­mälle myssyt­te­lyn myötä. Eemelil­lä on tietenkin parem­paa tietoa, Maakansa on var­maan tässäkin yliv­er­tainen tietolähde.

    2. Ennen kuin Eemil läh­tee ver­taile­maan Yhdys­val­tain osaval­tioiden koke­muk­sia kannabik­sen lail­lis­tamisen mal­li­na niin Eemilin on muis­tet­ta­va että Col­orados­sa voi ostaa osaval­tion viral­lisen luvan myön­tämisssä kaupois­sa kannabista jo oston yhtey­dessä pitää olla osaval­tioiden myön­tämä henkilöko­rt­ti. joten ulko paikkakun­ta­laiset eivät voi ostaa kannabista . Tämä kos­kee vain osaval­tioiden asukkai­ta. Uruguayssa on val­takun­nalli­nen kannabis todis­tus käytössä jon­ka saa myös maan rajoil­ta (satamista, lentoasemil­ta ja maa rajoil­ta). Tur­is­teille tuo todis­tus on maksullinen.

  73. Sopii kysyä Eemeliltä mitä hän tarkoit­taa pidem­mäl­lä aikavälillä?20 vuot­ta? 30 vuot­ta? Eemil ehdot­ti jos­sain aiem­mas­sa kom­men­tis­sa että 50 vuot­ta olisi sopi­van pitkä aika. Jos näin kauan pitäisi ottaa ter­vey­desvaiku­tuk­seen liit­tyviä tulok­sia niin sil­loin olisi itse asi­as­sa kiel­to­lain pitänyt olla voimas­sa vuo­teen 1981. Näin ei kuitenkaan ollut. Juuri tämän takia täl­läisiä ter­vey­desvaiku­tuk­seen liit­tyviä tulok­sia ei niinkään tehdä vaan val­lit­se­van datan avul­la ver­taile­mal­la mui­ta mai­ta. En sano että kannabis pitäisi vapaut­taa 10 vuo­den päästä mut­ta sil­loin kun suuret Euroopan union­in maat niin tekevät niin hei­dän koke­muk­sista pitäisi ottaa mallia

  74. Kiitos vas­tauk­sista.

    Aja­tus kul­kee siis seu­raavasti: On iso määrä ihmisiä, jot­ka tah­toisi­vat aloit­taa päi­hdek­oukkukier­teen­sä kannabik­sel­la mut­ta eivät toh­di tart­tua mihinkään lait­tomaan – kadunkul­man tai kaverei­den – tar­jouk­seen. Sitä vas­toin, jos kannabista saisi Alkos­ta, he innos­tu­isi­vat tästä uud­es­ta äärikoke­muk­ses­ta ja alka­isi­vat sen takia kai­va­ta jotain vielä sty­dim­pää … ja sit­ten he jo uskaltaisi­vatkin läh­estyä katukauppiasta.

    Kysymyk­siä:

    (13) Kumpi koukut­taa pahem­min, hamp­pu vai viina? Olen ymmärtänyt että jälkim­mäi­nen. Käsit­tääk­seni olutkin koukut­taa monia. Olenko ihan pihalla? 

    (14) Joten: jos ker­ran viinaa saa Alkos­ta ja olut­ta lähikau­pas­ta, eivätkö samal­la logi­ikalla nykyisetkin pitkäri­paisen asi­akkaat ennem­min tai myöhem­min hakeudu Pir­i­to­rille kyse­lemään vielä ärjympiä ainei­ta? Kuin­ka paljon on niitä, jot­ka osaisi­vat tyy­tyä alko­holi­in – vaikka­pa 80%-rommiin – mut­ta eivät kannabikseen?

    (15) Miten pitäisi suh­tau­tua niihin, joiden mielestä hamp­pumöm­mö aiheut­taa vähem­män pakot­tavaa riip­pu­vu­ut­ta kuin alko­holi? Eivätkö he tiedä mitään?

    (16) Miten on mah­dol­lista, että tupakoin­ti vähe­nee, vaik­ka se on yhä laillista?

    (17) Ehkäpä alko­holin yhteen­las­ket­tu kulu­tus – litramäärät ker­rot­tuna pros­ent­tilu­vuil­la ja jaet­tuna väk­ilu­vul­la – on nous­sut kiel­to­lain ajoista reip­paasti. Mut­ta oliko kiel­to­lain aikana elämä Suomes­sa noin yli­malka­an ja keskimäärin onnel­lisem­paa – vähem­män rikol­lisu­ut­ta, väki­val­taa ja rap­pi­o­ta – kuin sen jäl­keen? Minä en tätä voi tietää, kun syn­nyin vas­ta sen jäl­keen. Isäni isä, jon­ka olen tavan­nut vain ker­ran ohi­men­nen ollessani 5 v, oli kuulem­ma raivo­raitis mut­ta naut­ti hok­man­nin tip­po­ja kaikki­in vaivoihin. Lainaan Wikipediaa:

    “Hoff­man­nin tipat (tai Hok­man­nin tipat) oli­vat 1800-luvul­la ja 1900-luvun alkupuolel­la käytössä ollut yleis­lääke, joka oli valmis­tet­tu sekoit­ta­mal­la yksi osa eet­ter­iä ja kolme osaa spri­itä. Seok­sen oli alun perin keksinyt sak­salainen Friedrich Hoff­mann (1660–1742). Sitä markki­noiti­in kaup­panimel­lä Ano­dyne kouris­tuk­si­in, kor­vasärkyyn, ham­massärkyyn, munuaiskivi­in, sap­pikivi­in, kuukautiskipui­hin ja mon­een muuhun vaivaan.

    Hoff­man­nin tip­po­ja myyti­in yleis­es­ti alko­holin korvikkeena käytet­täväk­si ja tip­po­ja käytet­ti­in täl­löin sok­eri­palaan imeytet­tynä. Tip­po­jen väärinkäyt­tö päät­tyi Etelä-Suomes­sa suurelta osin sen jäl­keen, kun kiel­to­la­ki kumot­ti­in ja lail­lista alko­ho­lia oli saata­vana. Samaan aikaan apteek­it alkoi­vat kon­trol­loi­da tehokkaasti tip­po­jen myyn­tiä. Lapis­sa tip­po­jen käyt­tö jatkui vielä 1950-luvulle saak­ka, kunnes Alkon myymäläverkko laa­jeni siel­lä ja lail­lisen alko­holin saan­ti helpottui.”

    Kysyn saman tien, onko omatekoisen sahdin, kiljun ja pon­tikan (“kor­piku­usen kyynel­ten”) tuotan­to- ja käyt­tömääristä kiel­to­lain aikana ja sen jäl­keen ver­tailukelpoisia tilastoja.

    (18) “Ei Alkon kevyt­tuot­teet pysty rikko­maan kovien huumei­den tar­jon­taa, tekemään kaup­pa kan­nat­ta­mat­tomak­si. Alkon tuot­teet ovat vas­ta tutus­tu­mis­tar­jous uuteen päihdekokemukseen.” 

    Kiin­nos­ta­va näkökul­ma, mut­ta miten tämä liit­tyy nimeno­maan kannabik­seen? Palaan kysymyk­seen, kumpi koukut­taa enem­män – fyy­sis­es­ti, psyykkises­ti tai sosi­aalis­es­ti – hamp­pu vai viina. Vai ovatko ne yhtä paho­ja? Mikä siis muut­tuisi? Raivo­rait­ti­itkin eksy­i­sivät Alkoon ja sit­ten sitä kaut­ta hämärille kaduille?

    Myön­nän käyneeni 55 vuot­ta sit­ten parin Laivas­ton koulun kämp­päkaverin kanssa iltalo­ma­l­la osta­mas­sa pimeää viinaa Rau­nis­tu­las­ta. Men­neisyyteni on tahrainen.

    (19) Ymmär­ränkö oikein, että nyt pitäisi pala­ta 30-luvulle ja pir­tukau­pan kulta-ajoille?

    (20) “Yht­enä syynä on syr­jäy­tymi­nen, mikä ajaa päihteisiin.”

    Aivan. Voitaisi­inko yrit­tää tor­jua syrjäytymistä?

    Ymmär­rän, että tässä on muna ja kana. Yht­enä perus­teena kannabik­sen käytön ran­gais­tavu­u­den pois­tamiselle on esitet­ty, että se helpot­taisi koukku­un joutuneen hakeu­tu­mista tuen ja avun piiri­in. Siis syr­jäy­tymisen tor­jun­taa. Onko se kauhean väärä ajatus?

    (21) “Käyt­tö lisään­ty­isi ja sen mukana koko yhteiskun­nan tur­val­lisu­us heikkenisi.” 

    Hiukan tarkem­min, kiitos. Halu­aisin ver­ra­ta vaakakuppeja.

    1. Ville Kom­sille vain his­to­ri­alli­nen nyanssi että kiel­to­lain aikana rikol­lisu­us ja julki­nen väki­val­ta oli Suomen rikos­ti­las­to­jen kohdal­la kaikkien korkein eli rikol­lisu­us ja väki­val­ta oli yleistä kun eri­laiset pir­tu­jen­git ja trokar­it kil­paili­vat keskenään ja poli­isin kanssa asi­akkaista ja kumpi pääsee ketäkin nopeam­min karku­un. Vain Sau­di-Ara­bi­as­sa ei ole havait­tu väki­val­taa ja julk­ista rikol­lisu­ut­ta vaik­ka maas­sa alko­holi on kokon­aan kiel­let­ty. Suo­mi ei koskaan saavu­ta Sau­di-Ara­bi­an tasoa.

  75. Komsi:“että se helpot­taisi koukku­un joutuneen hakeu­tu­mista tuen ja avun piiriin”

    Tätä veruket­ta THL on myös käyt­tänyt. Paradok­si on vain siinä, että kannabista käyt­tävät ja sen pro­moa­jat eivät tun­nista käytössä mitään ongel­maa. Ko. huume ei kuulem­ma addik­toi, siitä ei tule mitään hait­to­ja. Lääketi­eteen tutkimus ker­too kuitenkin toista . (vrt. lain­aus kanadalais­es­ta tkm:sta.)

    Pahois­sa ongelmis­sa ole­vien hakeu­tu­mista hoitoon kuulem­ma helpot­taisi dekrim­i­nal­isoin­ti. He eivät rikol­lisik­si leimau­tu­misen pelos­sa hakeudu hoitoon. He ovat kuitenkin jo leimau­tuneet rikol­lisik­si ainei­den rahoit­tamisen kaut­ta. Niiden rikosten rin­nal­la merk­in­tä kannabik­sen käytöstä on pienin murhe. 

    Kom­si:” hakeudu Pir­i­to­rille kyse­lemään vielä ärjympiä aineita?”

    Niin­pä, kyseis­ten päi­hdeainei­den luonne on täysin eri­lainen. Viinan ulot­tuvu­udet ovat eri mauis­sa, määris­sä ja alko­holipros­en­teis­sa. Huumeet var­i­oi­vat todel­la eri sfääreis­sä. Jopa kannabik­sen käytössäkin hakeudu­taan vahvem­pi­in pitoisuuk­si­in, ja kun ääri­vahvu­us on saavutet­tu, niin siir­ry­tään kovem­pi­in aineisi­in. Siis jos on siihen taipumusta.

    Komsi:“miten tämä liit­tyy nimeno­maan kannabikseen”

    Ketjus­sa­han on ollut puhet­ta kannabik­sen myyn­nistä Alkos­sa. Täl­löin sen vahvu­us olisi sään­nel­tyä = mietoa.

    Komsi:“Onko se kauhean väärä ajatus?”

    Ei ole, ja sik­si olen esit­tänyt paran­nus­ta nykyiseen käytän­töön .(kts.yllä) Tosin jo nyt poli­isi jät­tää nuo­ria sank­tioimat­ta lievis­sä tapauksissa. 

    Kom­si: (21): “Käyt­tö lisään­ty­isi ja sen mukana koko yhteiskun­nan tur­val­lisu­us heikkenisi.” 

    Huumer­atit ovat jo nyt ylit­täneet rat­ti­juop­pokuskien määrän. Omaisu­us­rikok­sien määrät lisään­tyvät, sil­lä huumei­den han­kkimiseen käytetään rikol­lisia keino­ja. Jopa Alkos­ta oste­tun kannabik­sen han­kkimiseen tehtäisi­in rikok­sia. Vaku­u­tus­mak­sut nousisivat. 

    Avainaloil­la työsken­tele­vien huume­tes­taus pitäisi sisäl­lyt­tää työter­veyspalvelui­hin. Se taasen johtaisi tasa-arvo­val­tu­ute­tun kiel­toon , mikä taas johtaisi tur­vat­to­muu­den lisään­tymiseen. Lisään­tynyt huumei­denkäyt­tö johtaisi per­he-elämän vaikeuk­si­in ja vaikut­taisi las­ten tulevaisuuteen. 

    Lainkäytön työkuor­ma kas­vaisi , mm. väki­val­tarikok­set jne. nämä on jo käy­ty läpi ketjun aikaisem­mis­sa puheenvuoroissa.

    1. Eemil;“Näin voisi toivoa, jos eläisimme ihan­ney­hteiskun­nas­sa, mut­ta emme elä. Kannabik­sen käyt­tö ei kor­vaa alko­ho­lia , vaan johtaa monis­sa tapauk­sis­sa sekakäyt­töön. Päi­htymisen kokon­ais­määrä tulisi kasvamaan.”

      Voiko Eemil antaa ihan konkreet­tis­es­ti esimerkin val­tios­ta jos­sa alko­holi on kiel­let­ty mut­ta kannabis lail­lis­tet­tu? Tuskin täl­läistä val­tio­ta on ole­mas­sa kos­ka muus­sa tapauk­ses­sa se olisi todel­lisu­udessa ihanneyhteiskunta. .

      Onko mis­sään maas­sa mieto­jen alko­holi­juomien myyn­nin lail­lis­tet­tu siten että myöhem­min jois­sain vai­heessa lail­lis­tet­ti­in myöhem­min väkevät alko­holi­juo­mat mut­ta lop­putu­los olisi ollut kuitenkin se että kulu­tus ei olisi siir­tynyt pain­opis­tet­tä kuten Eemil väit­tää siis kannabik­sen ver­tailu kohteena siten että väke­vien alko­holi­juomien lail­lis­t­a­mi­nen olisi johtanut automaat­tis­es­ti sekakäyttöön?

    2. Ja taas nol­la oikein. Kannabis on huo­mat­tavasti halvem­paa kuin alko­holi. Ja mitä huumer­at­tei­hin tulee, jostain syys­tä selvä enem­mistö onnet­to­muuk­sista ja vaarati­lanteista on edelleen ihan per­in­teis­ten viina­juop­po­jen tekosia. Aika usein poli­isi vain ilman muu­ta syytä pysäyt­tää rekkarin perus­teel­la van­han tutun (eli “huume­hörhön”) jol­la ei ole enää mitään menetet­tävää ja tikkari näyt­tää jotain muu­ta kuin puh­das­ta, ja toisaal­ta puhal­lus­rat­si­at ovat katoavaa kansan­perin­net­tä. En hyväksy päi­htyneenä ajoa, mut­ta tilas­tot näyt­tävät juuri siltä kuin poli­isi halu­aa niiden näyt­tävän. Polpo tekee julkeasti poli­ti­ikkaa ja kitisee vielä lisää rahaa ja val­tuuk­sia men­näk­seen vielä pidem­mälle. Ja vielä tuos­ta väki­val­las­ta: olen näh­nyt aika paljon eri päi­htei­den vaiku­tus­ta eri ihmisi­in ja itseeni, ja aivan ylivoimainen ykkö­nen sil­lä sar­al­la on alko­holi. Jos rav­in­to­las­sa on kolme pöytää, yhdessä hip­it, toises­sa piripäät ja kol­man­nes­sa viina­juopot en mis­sään nimessä istu siihen viinapöytään. Pait­si jos nimeno­maan halu­an tapella.

      1. Kyl­lä huume­hörhöt aiheut­ta­vat paljon liiken­neon­net­to­muk­sia holtit­tomasti kaa­haa­mal­la, mut­ta sil­loin ovat käyt­täneet jotan piris­tet­tä. Amfe­tami­i­ni taitaa olla pahin.

      2. Ode, en suinkaan sanonut etteikö hume­hissakin tör­mäiltäisi, ja sil­loin useim­miten puhutaan vauh­ti­aineista tai sekakäytöstä. Poli­isin “jo yli puo­let on huumer­at­te­ja” on kuitenkin tarkoi­tushakuista son­taa, numeroi­hin saadaan dra­mati­ikkaa pysäyt­tämäl­lä sama kol­li 15 ker­taa vuodessa. Tyyp­illi­nen alko­juop­po jää kiin­ni tört­töil­lessään, muu rat­ti kun rek­luk­i­ja huu­taa “kato se on Kemp­painen taas kaup­pareis­sul­la”. Ja niin joo, ajoko­rt­ti­han voi lähteä jo pelkän käyt­törikok­sen takia. Samal­la logi­ikalla sher­if­fi voisi kerätä Alkon ovel­la ajoko­r­tit pois kaikilta.

  76. Fidel:“selvä enem­mistö onnet­to­muuk­sista ja vaarati­lanteista on edelleen ihan per­in­teis­ten viina­juop­po­jen tekosia.”

    Kyl­lä tilas­tot ja tutkimuk­set ker­to­vat aivan muu­ta. Fidelin väite , että sama huume­jant­teri pidätetään mon­een ker­taan, ei tun­nu todelta. Jos olisi, niin se ker­toisi siitä miten piit­taam­a­ton huumei­den käyt­täjä on tois­t­en tur­val­lisu­ud­es­ta ja laeista.

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/501742/ON_Rautiainen.pdf?sequence=2

    O.S. viitan­nee kom­men­til­laan, että vain piris­teet oli­si­vat syynä liiken­neon­net­to­muuk­si­in ? Kyl­lä kannabis aiheut­taa reak­tioiden hidas­tu­mista ja havain­tokyvyn heikken­e­mistä. Ne johta­vat hel­posti liiken­neon­net­to­muuk­si­in. Ao. linkin meta-ana­lyysi todis­taa asian.

    https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2021.643315/full

    Oli hyvä, että O.S. kom­men­toi huumer­at­tion­gel­maa. Tämäkään yleistä tur­val­lisu­ut­ta heiken­tävä kehi­tys ei saanut THL:lla häly­tyskel­lo­ja soimaan. Laitos tästäkin huoli­mat­ta kehoit­taa kannabik­sen dekriminalisointiin.
    Taustal­la on melko var­masti syynä Suomen rikoslaille omi­nainen rikok­sen tek­i­jän näkökul­ma. Tässä vinou­tu­mas­sa rikok­sen tek­i­jät nähdään uhri­na ja varsi­nainen rikok­ses­ta kär­sivä osa­puoli jää vähem­mälle huomiolle.

    Tässäkin tapuk­ses­sa suurin huoli on kannabik­sen käyt­täjän rikos­merkin­nöistä, mut­ta muun yhteiskun­nan koke­ma tur­vat­to­muus jätetään vaille huomio­ta. Liiken­teessä huumaan­tuneena aja­vat koetaan yht­enä suurim­pana tur­val­lisu­usuhkana, samoin omaisu­us — ja väkivaltarikokset. 

    Kannabik­sen dekrim­i­nal­isoin­ti ei poista näitä uhkia. Kan­sain­väli­sis­sä tutkimuk­sis­sa on toden­net­tu kansalais­ten kas­va­neet pelot kannabik­sen lib­er­al­isoin­nin yhteydessä.

    1. “Ei tun­nu todelta”? Tun­te­muk­sesi ovat yks paskan hailee, mut­ta jat­ka vain itsesi vaku­ut­telua. Kek­sit jatku­vasti omia “fak­to­ja” tuke­maan mielip­iteitäsi, etkä pysty näkemään niiden ja todel­lisu­u­den eroa. Lääketi­eteessä tuolle vaivalle on ihan oma nimikin.

    2. Min­ua kiin­nos­taisi Eemililtä vai­h­toe­htoinen malli dekrim­i­nal­isoin­nille! Kun Eemil vas­tus­taa dekrim­i­nal­isoin­tia niin kuitenkin se on vähem­män epäin­himilli­nen malli ver­rat­tuna siihen ettei käyt­täjää ran­gais­te­ta vaan välittäjää . 

      Tämä johtuu siitä että kun käyt­täjä ilmi­antaa välit­täjän niin käyt­täjä ei joudu oikeu­teen kos­ka käyt­tö ei olisi kielletty. 

      Eemil­itä olen kuul­lut vain sel­l­aisia vai­h­toe­hto­ja kuin mitä Yhdys­val­lois­sa repub­likaan­it ehdot­ta­vat koulu ammuskelui­hin eli annetaan opet­ta­jille omat aseet.

  77. Los sin nombre:“Suomessa on enem­män huumekuolemia”

    Täyt­tä tuubaa, tilas­tot todis­ta­vat aivan muu­ta, alla vain yksi esimerkki: 

    https://www.emcdda.europa.eu/stats07/drdtab01a

    Poim­i­mal­la sieltä täältä muu­tamia maid­en välisiä ver­tailu­ja saadaan luo­tua halu­tun­lainen kuva. Luotet­ta­va argu­men­toin­ti vaatii koko datan huomioimista. Kuolin­syyti­las­tot enti­sistä itäblokin maista ovat epälu­otet­tavia mon­es­takin syystä.

    1. Los sin nombre:“Suomessa on enem­män huumekuolemia”

      Täyt­tä tuubaa, tilas­tot todis­ta­vat aivan muu­ta, alla vain yksi esimerkki: 

      https://www.emcdda.europa.eu/stats07/drdtab01a

      Kat­so edes itse niitä linkke­jä, mitä lai­tat. Tuo data, minkä laitoit on muu­ta­maa vuot­ta esimerkkiä van­hempaa, mut­ta lin­jas­saan. Näyt­tää esim. Suomelle reilut kolme ker­taa suurem­paa huumekuolleisu­ut­ta, mitä Hollannille.

Vastaa käyttäjälle Pettynyt Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.