Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä

Kir­joitin Verde-lehteen hiiliv­eroista. Ne ovat kus­tan­nuste­hokkain tapa vähen­tää päästöjä. Moni kokee, että ne tekevät elämästä kalli­im­paa, mut­ta ere­htyvät. Niiden tuo­ton avul­la voidaan vas­taavasti laskea muu­ta vero­tus­ta. Sik­si elämä tulee kalli­im­mak­si vain siltä osin, että osa rahas­ta menee päästö­jen vähen­tämiseen. Muut tavat vähen­tää päästöjä ovat kalli­impia, joten elämä ilman hiiliv­ero­ja on halvem­paa — pait­si, jos ei ole edes tarkoi­tus vähen­tää päästöjä.

Keskus­tan lem­pi­lap­si, vähä­varainen maal­la asu­va, jon­ka on pakko käyt­tää autoa paljon, on myyt­ti. Ei sel­l­aisia ole. Maal­la kyl­lä käytetään autoa enem­m­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta näin eivät tee pien­i­t­u­loiset vaan suurituloiset.

Lue lisää tästä

25 vastausta artikkeliin “Hiiliverot ovat halvin tapa vähentää päästöjä”

  1. Tämä “köy­hä maal­la asu­va jon­ka on pakko ajaa fos­si­il­isil­la” ‑argu­ment­ti on outo myös sen takia, että ilmas­to ei tiedä, tuleeko hiilid­iok­si­di köy­hän vai rikkaan tuot­ta­mana. Tai polte­taanko ben­saa maaseudun vai taa­jamien ajeluis­sa, saati takapi­hal­la tyn­nyris­sä. Jos hiilipäästö­jen vähen­nys fos­si­ilis­ten polt­ton­estei­den hin­taa korot­ta­mal­la koetaan jol­lain perustel­la jotain kansan­ryh­mää epäreilusti kur­muut­tavak­si, poli­itikot rak­en­takoot heille tuk­i­him­melin. Fos­si­ilis­ten käyt­töä on joka tapauk­ses­sa pakko vähen­tää ja nopeasti, ja hin­tao­h­jaus on tutk­i­tusti tehokas keino.

  2. “Keskus­tan lem­pi­lap­si, vähä­varainen maal­la asu­va, jon­ka on pakko käyt­tää autoa paljon, on myyt­ti. Ei sel­l­aisia ole. Maal­la kyl­lä käytetään autoa enem­m­män kuin kaupungeis­sa, mut­ta näin eivät tee pien­i­t­u­loiset vaan suurituloiset.”

    Voi olla aika pop­ulis­tista jakaa maa maal­la asu­vi­in ja kaupungeis­sa asu­vi­in, ja laskea sit­ten jotain keskiluku­ja. [Eikä luku­ja saa ihan oikein edes kat­sas­tusti­las­toista käsin, yhdis­tämäl­lä auton omis­ta­jan tulotiedot auton kilo­metri­ti­etoi­hin. Suomen ajoneu­vorek­ister­it ovat täyn­nä kum­mallisuuk­sia. Itsekin olen ajanut vuosia kuolin­pesän omis­ta­maa autoa. Yleistä on myös se, että esimerkik­si alaikäiset tai hil­jat­tain täysi-ikäisyy­den ylit­täneet kuskit eivät itse omista auto­ja, joil­la aja­vat. Per­heen autot taas ovat usein vain toisen puoli­son nimissä.]

    Mut­ta palatak­seni äskeiseen, niin esimerkik­si Lapis­sa on aidosti pitk­iä kilo­me­tre­jä, kun palve­lut ovat hajautet­tu­ja ja työ­paikatkin voivat olla hyvinkin kaukana. Sit­ten taas Suomes­sa on mon­ta kun­taa ja kylää, jos­sa kaik­ki keskeiset palve­lut (ja myös kun­nan työ­paikat) ovat kun­takeskuk­ses­sa 10 min­uutin käve­ly­matkan sisäl­lä, ja ajoneu­voil­la ajoa on keskimäärin hyvinkin vähän.

    Se on tot­ta, että jät­timäisiä kilo­metrimääriä ei tule pien­i­t­u­loisille. Niitä tulee etenkin kaup­pa­rat­suille. Mitä pidem­pää työvuot­ta nämä tekevät, sitä enem­män nämä aja­vat, ja sitä enem­män saa­vat myös tuloa. Sama pätee mm. toi­minim­i­tak­siyrit­täji­in, joiden autot ovat henkilöko­htai­sis­sa nimis­sä. Kilo­me­trien suu­ru­us vuosi­ta­sol­la kor­reloi tulo­jen kanssa.

    Hiiliv­erot ovat minus­ta hyvä asia. Mut­ta ne pitäisi saa­da kat­ta­maan kaik­ki hiilen kulu­tus. Eli hiiliv­erot pitäisi saa­da kat­ta­maan myös mm. laivali­ikenne ja lentokoneet. Muu­toin ne ohjaa­vat siihen, mihin nykyi­nen päästövero­tus ohjaa, eli esimerkik­si Helsingistä Oulu­un matkaami­nen on täl­lä het­kel­lä paljon halvem­paa lentäen kuin lin­ja-autol­la tai vaik­ka kah­den hen­gen kim­pas­sa henkilöau­tol­la, vaik­ka lentämi­nen on korkeapäästöisem­pää kumpaankin vai­h­toe­htoon ver­rat­tuna. Lentämis­es­tä ei mene vero­ja. Vero-ohjaus toimii esimerkik­si sil­lä reit­tivälil­lä täl­lä het­kel­lä nur­in­päin, eli kan­nus­taa korkeapäästöisem­män kulku­ta­van valintaan.

    Jot­ta hiiliv­erot toimi­si­vat, pitäisi niiden veropo­h­ja saa­da laa­jak­si. Jos esimerkik­si liikku­mista hiiliv­erote­taan, pitäisi kaik­ki liikenne saa­da sen vero­tuk­sen piiri­in. Jos taas läm­mi­tys­tä verote­taan, niin sit­ten kaik­ki fos­si­ili­nen läm­mi­tys pitäisi saa­da veron piiri­in ja niin edelleen.

    1. Mietintää:“aika pop­ulis­tista jakaa maa maal­la asu­vi­in ja kaupungeis­sa asu­vi­in, ja laskea sit­ten jotain keskilukuja.”

      Juuri näin. On vielä huo­mat­ta­va sekin, että auton omis­t­a­mi­nen ja ajami­nen on köy­hälle suh­teel­lis­es­ti kalli­im­paa, kuin hyvätuloiselle. 

      Soin­in­vaaran väite muiden vero­jen alen­e­mis­es­ta on todel­lisu­udelle vieras. Jos tapah­tu­isi sel­l­ainen ihme, niin satavar­masti verot vähen­ty­i­sivät sel­l­aises­sa ryh­mässä, joka ei mak­sa näitä päästömaksuja. 

      Verot­tamisen ja mak­su­jen sijaan vihrei­denkin tulisi etsiä keino­ja hiilen­si­d­on­nan lisäämisek­si. Uuden teknolo­gian kehit­tämi­nen ja bio­talouden edis­tämi­nen ovat keskus­tan pain­opis­tealue. Soisi vihrei­denkin tule­van samoille lin­joille kiel­to- ja vero­tus­poli­ti­ikan sijasta.

  3. Lisään vielä, että yksi tehokkaim­mista “hiiliv­eroista” täl­lä het­kel­lä voisi olla jäteveropo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen viime vuon­na teete­tyn selvi­tyk­sen mukaises­ti: https://ym.fi/documents/1410903/38678498/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf/ac6dd988-34cc-05f4-7221–8f9908f59a9a/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf?t=1605094912038

    Veropo­h­jan laa­jen­nus vähen­täisi sekä tuot­tei­den tuotan­non että kaatopaikkavai­heen kasvi­huonekaa­supäästöjä, ja lisäisi kan­nustei­ta kier­to­talouteen. Itse rapor­tis­sa ei ole rapor­toitu kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­e­miä, mut­ta jos raportin tieto­ja yhdis­telee itsenäis­es­ti mui­hin tietolähteisi­in, niin aika tehokkaal­ta keinol­ta tuo voi vaikuttaa.

    Mut­ta eipä jätevero­selvi­tyk­ses­tä ole kuu­lunut yhtään mitään sen jäl­keen, kun se vuosi sit­ten julka­isti­in. Ympäristö­valiokun­ta joskus viit­tasi siihen jos­sain lausun­nos­saan, että jätever­ou­ud­is­tus on aiheel­lista, mut­ta siihen­pä asia on sit­ten melkein jäänytkin.

    Itse olen selvi­tyk­sen lukemisen jäl­keen ollut sitä mieltä, että kaatopaikka­jät­teen vero­tus­ta olisi syytä lisätä laven­taen veropo­h­jaa selvi­tyk­sessä perustel­lul­la peri­aat­teel­la. Hiiliv­ero­tuk­ses­ta taas olen sitä mieltä, että sen osalta veropo­h­jaa pitäisi laa­jen­taa, ja seu­raa­vana step­pinä olisi hyvä saa­da mukaan mah­dol­lis­m­man laa­jasti myös vielä täl­lä het­kel­lä vero­tuk­sen ulkop­uolel­la ole­vat fos­si­iliset päästölähteet.

    Esimerkik­si laivo­jen päästöi­hin yksi ensi­vai­heen ratkaisu olisi se, että väylä­mak­sun 50 %:n alen­nus annet­taisi­in jatkos­sa vain vähäpäästöisille laivoille. Kukaan poli­itikko ei ole kuitenkaan edes ääneen poht­in­ut sitä, voisiko väylä­mak­su­ja ja päästövähen­tämistä inte­groi­da. Lop­putu­los vas­taisi sitä, mitä jonkin suu­ru­inen hiiliv­erokin tek­isi, mut­ta hiiliv­eroa ei kansal­lis­es­ti voi säätää, kun taas väylä­mak­su­jen ehdot päätetään nimeno­maan kansallisesti.

  4. Keskus­ta puo­lus­taa maaseudun var­al­lisu­u­den, maan ja siihen liit­tyvän, arvoa. On tosi luon­te­vaa muis­sakin asiois­sa ensim­mäisek­si ajatel­la juuri tuon var­al­lisu­u­den omis­ta­jia, niitä paljon ajavia.

  5. OS: “Niiden tuo­ton avul­la voidaan vas­taavasti laskea muu­ta verotusta.”

    *tirsk*

    Jos poli­itikko­jen näppei­hin pää­tyy lisää rahaa, niin se kyl­lä pää­tyy uusi­in tulon­si­ir­toau­tomaat­tei­hin (so. entistä syvem­pi­in kan­nusteloukkui­hin), kus­tan­nuste­hot­tomi­in julk­isi­in pro­jek­tei­hin (kuten kaik­ki meneil­lään ole­vat suuret rautatiepro­jek­tit) ja julkisen sek­torin pöhöt­tämiseen. Nykyisel­lä talous­dokri­inil­la (mm. yliop­pi­las “Borat” Mäky­nen) lisän­tyneet val­tion tulot johta­vat kaiken­lisäk­si yhä kiihtyvään velka­an­tu­miseen, kos­ka meil­lähän on sil­loin vara ottaa entistä enem­män velkaa, jota ei kuule­ma tarvitse mak­saa ikinä takaisin.

    Var­muu­den vuok­si vero­pro­gres­sio­ta on kuitenkin hyvä kiristää epä­tasa-arvon vähen­tämisek­si ja lait­taa vielä eläkey­htiöi­den tuo­tot verolle, jot­ta saadaan eläke­mak­sut entistä nohe­vam­paan nousuun.

    1. En ymmär­rä ollenkaan nau­reskelua ajatuk­selle että huono­ja vero­ja voitaisi­in kor­va­ta parem­mil­la. Väite, että mitään vero­ja ei koskaan alen­net­taisi kun nyt vaan on ihan totaalisen väärä. Kaiken­laisia vero­ja alen­netaan jatku­vasti, kaikkien hal­li­tusten toimesta.

      Vähän parem­paan argu­men­toin­ti­in pitäisi pystyä.

      1. Huono­ja vero­ja toki voitaisi­in (ja kan­nat­taisi) kor­ja­ta parem­mil­la. Suomes­sa vain on erit­täin pitkä his­to­ria siitä, että hal­li­tusten mihinkään lupauk­si­in vero­tuk­ses­ta ei voi luot­taa. Hyvänä esimerkkinä tästä on “väli­aikaisek­si” säädet­ty autovero, jos­ta wikipedia sanoo seuraavaa:

        ‘Lakia säädet­täessä eduskun­ta ilmoit­ti ”edel­lyt­tävän­sä, että vero on vain tilapäi­nen ja val­tion sen­hetkises­tä poikkeuk­sel­lisen kireästä rahati­lanteesta johtu­va ja että veros­ta pyritään luop­umaan etenkin halvem­man hin­talu­okan ajoneu­vo­jen osalta heti, kun val­tion­talous antaa siihen mahdollisuuden”.’

        Tiedämme kaik­ki kuin­ka hyvin tuo­ta edel­ly­tys­tä noudatettiin.

        Kyseessä on siis julkisen val­lan omil­la toimil­laan aiheut­ta­ma luot­ta­mus­pu­la ja ihmiset perustel­lusti olet­ta­vat, että moinen vero vain lisäisi kokon­ais­r­a­situs­ta uudelleen kohdis­tamisen sijaan.

  6. Vaan kun se auto ei ole vält­tämätön vain hiekka­tien päässä, toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä on käytän­nössä vain kehä 3 sisäl­lä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja muu­ta­man muun kaupun­gin ydi­nalueil­la. Välil­lä tosi­a­sio­den tun­nus­t­a­mi­nen (tun­nist­a­mi­nen?) on vihreille aivan yhtä vaikeaa kuin kepulle.

  7. Ben­san hin­ta on jo sen­ver­ran tapis­sa, että pien­i­t­u­loiset käyt­tävät sitä ain­oas­taan tosi tarpeeseen. Ei ole enää mah­dol­lista saa­da vähen­nyk­siä heiltä. Iso­tu­loisille hin­nal­la ei ole väliä.

  8. Näin on,maaseudulla har­valukuinen hyvä­tu­lois­t­en joukko ajelee autolla.
    Mum­mo­joukoil­la ei ole edes ajoko­rt­tia eikä kansaneläk­keel­lä muutenkaan ylläpi­de­tä autoa.

    Ajelin tuos­sa ympäri Kepu­lan­di­aa kesäl­lä ja Kela ‑tak­se­ja oli ruuhkak­si asti

    Muuten vihreät ovat näköjään pystyt­tämässä uut­ta SOS hal­li­tus­ta ja Vihreät siir­tymässä pitkään oppositiokauteen

  9. Mitä tarkoi­tat pien­i­t­u­loisel­la? Sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävää vai rav­in­to­latyön­tek­i­jää tai lähihoitajaa? 

    Tot­takai pien­i­t­u­loisia työssäkäyviä, maal­la asu­via autoil­i­joi­ta on paljon. En ymmär­rä pointtia?

    1. Maaseudun pien­i­t­u­loiset ovat pääosin eläkeläisiä ja auto on vält­tämätön vaik­ka ajomäärät jäävät luon­nol­li­sista syistä pienem­mik­si kuin työssäkäyvillä.

      1. Just näin. Ajok­ilo­me­trien poh­jal­ta tehdyt johtopäätök­set kaupun­ki vs haja-asu­tusalue ei ole vält­tämät­tä hedelmäl­lisiä tässä. Maaseudul­la (eikä vält­tämät­tä edes pienis­sä kaupungeis­sa) joukkoli­ikenne ei toi­mi niin hyvin että oman auton voisi sil­lä kor­va­ta, mis­tään polkupyöristä tai sähköpotku­lau­doista puhumattakaan.

      2. Jos ajok­ilo­metrit ovat vähäisiä, miten mum­mon talous voi kaat­ua polt­toainei­den hin­to­jen korotukseen?

  10. Maaseudul­lakin lop­ul­ta har­va asuu haja-asu­tusalueil­la, jois­sa mat­ka päivit­täis­tavarakaup­paan olisi kym­meniä kilo­me­tre­jä. Val­taosa asuu taa­jamis­sa, joten matko­jen keskip­itu­us siel­läkin jää alle viiden kilo­metrin. Kun joukkoli­iken­net­tä ei ole ja polkupyöräi­ly ja käve­ly ovat mum­mo­jen hom­maa, kaik­ki matkat tehdään autol­la, on se vält­tämätön­tä tai ei.

    1. On siel­lä maaseudul­la kai jonkin ver­ran töis­säkäyviäkin ihmisiä yhä, ja pääosa ei ole suu­rit­u­loisia. Jopa paikallises­sa taa­ja­mas­sakin asu­van real­is­tiset mah­dol­lisu­udet käyt­tää joukkoli­iken­net­tä työ­matkoi­hin lienevät useim­miten olemattomat. 

      Link­ki tuo­hon Aal­lon mainit­tuun raport­ti­in olisi kiva.

      1. Jos on pien­i­t­u­loinen työssäkäyvä ja asuu haja-asu­tusalueel­la kaukana kaikesta niin se on vähän oma vika. Joka kirkonkylästä voi vuokra­ta asun­non pikku­ra­hal­la ver­rat­tuna Helsin­gin hin­toi­hin ja töi­hin ja asioille pääsee ilman autoa, tai jos se auto on pakko olla, niin sil­lä ei tarvitse ajaa niin paljon että ben­san hin­nal­la olisi merkitystä.
        Maaseudun suu­rit­u­loisia ovat joko yrit­täjiä tai suurkaupungista sinne muut­tanei­ta korkealle koulutet­tu­ja. Heil­lä onkin sit­ten yksi auto jokaista 17 vuot­ta täyt­tänyt­tä per­heen­jäsen­tä kohti, jois­sain tapauk­sis­sa use­ampikin. Lisäk­si mönki­jöitä, moot­torikelkko­ja, veneitä. Näil­läkin ihmisil­lä olisi mah­dol­lisu­us muut­taa kaupunkei­hin mut­ta he eivät halua.
        Eli min­ua ei lop­pu­jen lopuk­si niin hirveästi kiin­nos­ta joutuuko joku maalainen luop­umaan autoilus­ta jos polt­toainei­den hin­nat nou­se­vat tun­tu­vasti, kos­ka niin joutuu moni kaupunkilainenkin.

  11. Helenin vesivir­ta­mak­su karkoit­taa vähitellen kaik­ki pien­talo­jen ja uusien ener­giate­hokkaiden talo­jen asukkaat kaukoläm­mön parista.

    Pitäskö asialle tehdä jotain?

  12. Ns. maaseudul­la vaik­ka tääl­lä Etelä-Savos­sa huolto­suhde on todel­la vinoutunut, vero­tu­lot kerätään hyvin pieneltä työl­lis­ten joukol­ta. Seu­tukun­nan suu­rit­u­loisek­si (täl­lä en viit­taa em Aal­to-yliopis­ton tutkimuk­seen) pääsee jo noin 2.500–3.000 euron tuloil­la. Itse en ihan halu­aisi uno­htaa tätä väestönosaa joka saat­taa ajaa työa­joa usei­ta kym­meniä-sato­ja km päivässä. Voi olla ettei tässäkään kom­men­tis­sa blo­gistin mielestä ole point­tia. Itse siis sähköau­toilen mut­ta se ei ole kaikille mahdollista.

    1. Kepu­lan­di­an kun­nis­sa liki puo­let väestöstä on eläkeläisiä sen päälle on joku koul­u­lainen ja lop­ut ovat kun­nal­la töissä.

      Yrit­täjät aja­vat kelatak­sia ja koululaiskuljetuksia.

      Kun­ta elää valtionavuilla.

      Kepu­lan­dia on ihmis­ten säilömispaikka

    2. Weikkaan, että aika iso osa kun­nal­lisveroista kerätään siel­lä eläkeläisiltä.

      1. Näin on val­taosa Kepu­lan­di­an kun­nal­lisveros­ta kerätään eläkeläisiltä.
        Toinen ryh­mä ovat kun­nan työn­tek­i­jät ja kol­mas työttömät.

        Val­taosa asukkaista ei tuo­ta lisäar­voa koko Suomelle vaan kulut­taa kansakun­nan hyvinvointia

        Kun­taa ei voi juurikaan kehittää,koska työvoimaa ei liikene avoimelle sektorille

    3. Jostain syys­tä rahat riit­tävät vielä mönkijään,moottorikelkkaan trak­tori­in, moottoriveneeseen.

      Mut­ta nehän eivät mak­sa mitään

Vastaa käyttäjälle Heikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.