Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla

Helenin hal­li­tus ei tee hark­in­taan perus­tu­via päätök­siä kaukoläm­mön hin­nas­ta.  Joskus kauan sit­ten on päätet­ty algo­rit­mista, jon­ka perus­teel­la hin­ta määräy­tyy automaat­tis­es­ti kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti. Välil­lä hin­ta on nous­sut, välil­lä laskenut. Kos­ka Helen on määräävässä markki­na-ase­mas­sa, kovin luo­vaa hark­in­taa kaukoläm­mön hin­nan osalta ei edes saa harjoittaa.

Eloku­un läh­estyessä lop­puaan Helenin toim­i­tusjo­hta­ja J‑P Weck­ström otti min­u­un yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kaukoläm­mön hin­ta-algo­rit­mi osoit­ti 50 pros­entin nousua.

Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nousseet. Kivi­hi­ilen hin­ta on vuodessa kaksinker­tais­tunut, päästöoikeuk­sien hin­nat ovat yli kaksinker­tais­tuneet, maakaa­sun hin­ta on kym­menker­tais­tunut (!) sähkön hin­ta on nous­sut läh­es kaksinker­taisek­si ja hal­li­tus on korot­tanut ener­giavero­ja tuntuvasti.

Sähköäkin Helen käyt­tää kaukoläm­mön tuotan­toon, sil­lä yli 100 MW tehdään läm­pöpumpuil­la. Hal­li­tus on luvan­nut laskea teol­lisen mit­takaa­van läm­pöpump­pu­jen ener­giavero­ja, mut­ta päätöstä ei ole pan­tu toimeen.

Olisimme voineet sopia koro­tuk­ses­ta toim­i­tusjo­hta­jan kanssa kak­sis­taan, mut­ta olin sitä mieltä, tuskaa pitää jakaa muillekin hal­li­tuk­sen jäse­nille. Sähkö­postikeskustelun tulok­se­na esitin, että hinnnan nousu rajataan 30 pros­ent­ti­in ja toim­i­tusjo­hta­ja otti esi­tyk­sen nimiinsä.

Tätä alem­mak­si emme voineet men­nä, kos­ka kaukoläm­mön tuotan­nos­ta olisi tul­lut tap­pi­ol­lista. Olisimme joutuneet sub­ven­tiomaan sitä lähin­nä ydin­voimaloiden, vesivoiman ja tuulivoiman tuo­toil­la, mikä olisi voin­ut johtaa syyt­teeseen saal­is­tushin­noit­telus­ta. Maaläm­pökaup­pi­aat oli­si­vat oikeutetusti koke­neet itsen­sä väärin kohdelluksi.

Olisiko pitänyt antaa kus­tan­nusten vain siir­tyä hin­toi­in sel­l­aise­naan, eli nos­taa hin­taa 50 pros­en­til­la. Mik­si toimia sitä vas­taan, että kulut­t­jat irtau­tu­vat kaukoläm­möstä. Vaik­ka kaukoläm­pö on nyt kovin fos­si­iliperäistä ja sik­si oikeutetuk­stikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuo­den päästä. Sik­si asi­akkaat on järkevää säi­lyt­tää sekä ajatellen yhtiön talout­ta että ilmastoa.

Helenin hal­li­tus on reagoin­ut olt­toainei­den ja päästöoikeuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tämäl­lä aikaistaa Hanasaaren kivi­hi­ilivoimalan alasajoa liki kahdel­la vuodella.

 

105 vastausta artikkeliin “Helenin kaukolämmön hinnan korotus 30 prosentilla”

    1. Niko L.:
      maa­kaa­sun hin­ta on kymmenkertaistunut”
      Mis­tä noin suu­ri hinn­an­nousu johtuu? 

      Kaa­sun maail­man­markki­nahin­ta taisi olla viime vuon­na aika poh­jaluke­mis­saan korona-epi­demi­an seu­rauk­se­na ja tänä vuon­na on nous­tu nor­maal­i­ta­solle? Mitenkään his­to­ri­al­lisen kallista maakaa­su ei ole tänä päivänä, ennen lamaa markki­nahin­ta oli jopa 3‑kertainen nykyiseen.

      1. Maakaa­sun hin­ta oli todel­la alhaal­la vuosi sit­ten. Nyt kun kaukoläm­mön hin­ta nousee 30 pros­ent­tia suh­teessa viime­vuo­teen, tuo­hon ver­tailuhin­taan vaikut­ti maakaa­sun mata­la hin­ta vaikut­ti ja sik­si se on osa tätä koro­tus­ta, vaik­ka viime­vuo­den hin­ta oli nor­maalia alempi.

    2. Niko L.:

      Elo­kuun lähes­tyes­sä lop­pu­aan Hele­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja J‑P Weck­ström otti min­u­un yhteyt­tä ja sanoi, että meil­lä on ongel­ma. Kau­ko­läm­mön hin­­ta-algo­­rit­­mi osoit­ti 50 pro­sen­tin nousua.

      Ainakin enti­saikaan kaukoläm­mön tuot­ta­jat reagoi­vat polt­toainei­den hin­nan nousu­un vai­h­ta­mal­la polt­toainei­ta. Jos kivi­hi­ilen hin­ta nousi, alet­ti­in polt­taa puu­ta, ja jos puun hin­ta nousi, niin vaik­ka maakaa­sua tai turvet­ta. Biopolt­toainei­den hin­nat eivät ole juurikaan nousseet viime vuodesta.

      Mitä ener­giantuotan­non vero­tuk­seen tulee, niin se ei ole Suomes­sa vieläkään kovin paljoa fos­si­il­isia polt­toainei­ta eri­ty­isverot­tavaa. Vaik­ka onkin päästökaup­pa, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön vero­pro­gres­sio­ta voisi lisätä, jos Suomen halu­taan ole­van muu­ta euroop­paa aiem­min hiilineutraali.

      Myös jäteveroa kan­nat­taisi nos­taa ja sen veropo­h­jaa laa­jen­taa viime vuo­tisen imin­is­ter­iön julkisen virkamiesesi­tyk­sen mukaises­ti. Se lisäisi jät­teen lajit­telun ja vähen­tämisen kan­nat­tavu­ut­ta, ja kan­nus­taisi kier­to­talouteen paljon tehokkaam­min kuin jotkut eril­liset yri­tystuet. Se toi­mi olisi myös ilmeis­es­ti huo­mat­ta­van kus­tan­nuste­hokas kasvi­huonekaa­supäästö­jen vähen­tämisen kannal­ta moni­in mui­hin keinoi­hin näden. Jäteveron nykyi­nen vuosi­ta­son ker­tymä Suomes­sa on alle 2 euroa per asukas, eli ihan olema­ton. Vuon­na 2019 sen määrä vuosi­ta­sol­la oli jopa vain alle euron per asukas.

      1. mie­tin­tää: Aina­kin enti­sai­kaan kau­ko­läm­mön tuot­ta­jat rea­goi­vat polt­toai­nei­den hin­nan nousu­un vaih­ta­mal­la polt­toai­nei­ta. Jos kivi­hii­len hin­ta nousi, alet­tiin polt­taa puu­ta, ja jos puun hin­ta nousi, niin vaik­ka maa­kaa­sua tai tur­vet­ta. Bio­polt­toai­nei­den hin­nat eivät ole juu­ri­kaan nous­seet vii­me vuodesta.

        Mitä ener­gian­tuo­tan­non vero­tuk­seen tulee, niin se ei ole Suo­mes­sa vie­lä­kään kovin pal­joa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta eri­tyis­ve­rot­ta­vaa. Vaik­ka onkin pääs­tö­kaup­pa, fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön vero­progres­sio­ta voi­si lisä­tä, jos Suo­men halu­taan ole­van muu­ta euroop­paa aiem­min hiilineutraali. 

        1) Kuten Ode jo ker­toi, kivi­hi­ilen vero­ton hin­ta on myös kaksinker­tais­tunut viime kesästä. Ja päästöoikeuk­sien hin­nan­nousu ja veronko­ro­tuk­set iskevät kivi­hi­ileen vielä kovem­min kuin maakaa­sun. Eli polt­toaineen vai­h­to hiilen ja kaa­sun välil­lä ei ole niin yksinker­tainen kik­ka kuin annat ymmärtää. Myös sähkön hin­ta on tuplaan­tunut, mikä näkyy läm­pöpump­pu­jen tuotan­to­hin­nas­sa, kuten Ode ker­too. Pel­let­ti jo onkin palanut Helsingis­sä kesäl­lä fos­si­ilis­ten sijaan, mut­ta talviku­lu­tus­ta sil­lä ei
        yksinään kateta.

        Väität myös, että Suomes­sa fos­si­ilis­ten vero­tus olisi jotenkin mata­laa. Itse asi­as­sa Suomes­sa on yksi Euroopan kireimpiä fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vero­jär­jestelmistä, sil­lä läm­mi­tyspolt­toaineet mak­sa­vat sekä 10,33 €/MWh ener­gia­sisältöveroa että hiilid­iok­sidi­veroa, joka perus­tuu CO2-päästök­er­toimeen ja 53 €/t CO2-päästön hin­taan. Tämä tarkoit­taa esim. kivi­hi­ilelle n. 20 €/MWh lisäkus­tan­nus­ta. Ja tämän päälle vielä päästöoikeuskus­tan­nus. Ver­tailun vuok­si EU:n määrit­telemä minim­i­ta­so fos­si­iliv­eroille on 0,50 €/MWh ja tätä monis­sa EU-mais­sa käytetäänkin eikä mitään CO2-perusteista veroa, kuten Suomessa.

      2. Mir­ka Mäke­lä: 1) Kuten Ode jo ker­toi, kivi­hii­len vero­ton hin­ta on myös kak­sin­ker­tais­tu­nut vii­me kesäs­tä. Ja pääs­tö­oi­keuk­sien hinn­an­nousu ja veron­ko­ro­tuk­set iske­vät kivi­hii­leen vie­lä kovem­min kuin maa­kaa­sun. Eli polt­toai­neen vaih­to hii­len ja kaa­sun välil­lä ei ole niin yksin­ker­tai­nen kik­ka kuin annat ymmär­tää. Myös säh­kön hin­ta on tuplaan­tu­nut, mikä näkyy läm­pö­pump­pu­jen tuo­tan­to­hin­nas­sa, kuten Ode kertoo. 

        Päästöoikeu­den ja polt­toainei­den veron sum­ma on voimalois­sa edelleen vain pieni mur­to-osa siitä, mitä se on ben­san osalta hiilid­iok­sidi­ton­nia kohti. Päästöoikeu­den pitäisi mak­saa kymp­pi­en sijaan sato­ja euro­ja, jot­ta oltaisi­in samal­la suu­ru­us­lu­okalla ilman voimaloi­hin kohdis­tu­via veronko­ro­tuk­sia. Teo­ri­an mukaan päästö­jen vähen­tämi­nen on tehokkain­ta sil­loin, kun päästön hin­ta on mah­dol­lisim­man saman­lainen sen aiheut­tamisko­hteesta riip­pumat­ta. Eli teo­ri­an mukaan päästöjä vähen­netään tehokkaim­min kun esimerkik­si hiilid­iok­sidi­ton­ni niin auton pakop­utkesta, laivas­ta, lentokoneesta, raken­nuk­sen öljyläm­mi­tyk­ses­tä kuin vaikka­pa CHP-voimalas­takin tuotet­tuna aiheut­taa yhtä ison hait­takus­tan­nuk­sen sen aiheut­ta­jalle, jol­loin päästöjä voidaan vähen­tää sieltä, mis­tä pien­im­min hyö­dyn vähen­nyksin niitä saadaan vähen­net­tyä. Nyt laivoil­la ei ole päästö­mak­su­ja kuten polt­toain­evero­ja tai päästökaup­pa­mak­su­ja lainkaan, voimaloil­la ja raken­nusten öljyläm­mi­tyk­sel­lä on jonkin ver­ran ja autoli­iken­teel­lä mak­sut ovat moninker­taiset. Kaukoläm­mön tuotan­non kasvi­huonekaa­supäästöt oli­si­vat ken­ties alle neljännes nyky­ta­sos­ta, jos voimaloiden päästövero­tus olisi sil­lä tasol­la kuin autoli­iken­teessä. Kyse on valin­noista. Kaukoläm­mön tuotan­to Suomes­sa on yhä erit­täin kasvihuonekaasupäästöistä.

        Tiedän varsin hyvin, ettei kaikkea polt­toainet­ta saa­da vai­hdet­tua, mut­ta myöskin sen, että kaukoläm­mön tuotan­nos­sa hin­ta­muu­tosten vaiku­tus on pienem­pi kuin korkeimpi­en hin­nan­nousu­jen polt­toainei­den pros­en­tu­aa­li­nen nousu, kos­ka polt­toainei­ta on mon­ta ja niiden jakau­maa jatku­vasti muutel­laan markki­nahin­to­jen mukana.

        Sähkön hin­ta on toki myös nous­sut reilusti, mut­ta Helenin tapauk­ses­sa se nousu näkyy myös tulos­riv­il­lä. Jos lähtöti­lanteessa CHP-voimaloille kir­jaute­taan isot voitot sähköön ja nol­lat­u­los kaukoläm­pöön, voi siir­tyä myös malli­in, jos­sa tuotan­non kulu­ja kir­jaute­taan enem­män sähkölle ja vähem­män kaukoläm­mölle, jol­loin näi­den keskinäiset tulok­set näyt­tävät taas eri­laisil­ta. Laki ei Suomes­sa määrää sitä, miten CHP-voimaloiden tuo­tot ja kus­tan­nuk­set jae­taan ener­giay­htiön sisäisessä kir­jan­pidos­sa. Asi­aan on tar­jol­la usei­ta eri­laisia laskukaavo­ja. Yhtiö päät­tää itse, mitä niistä käyt­tää — osin sen mukaan, minne halu­aa näyt­tää enem­män tulosta ja minne vähemmän.

      3. Helen tekee sähköä enem­män muil­la tavoil­la kuin CHP:llä. CHP-tuotan­to kokon­aisu­udessaan ei ole kovin kan­nat­tavaa näil­lä hin­nil­la, verol­la ja päästöoikeuk­sien maksuilla.

      4. mie­tin­tää: Säh­kön hin­ta on toki myös nous­sut rei­lus­ti, mut­ta Hele­nin tapauk­ses­sa se nousu näkyy myös tulos­ri­vil­lä. Jos läh­tö­ti­lan­tees­sa CHP-voi­­ma­loil­le kir­jau­te­taan isot voi­tot säh­köön ja nol­la­tu­los kau­ko­läm­pöön, voi siir­tyä myös mal­liin, jos­sa tuo­tan­non kulu­ja kir­jau­te­taan enem­män säh­köl­le ja vähem­män kau­ko­läm­möl­le, jol­loin näi­den kes­ki­näi­set tulok­set näyt­tä­vät taas eri­lai­sil­ta. Laki ei Suo­mes­sa mää­rää sitä, miten CHP-voi­­ma­loi­­den tuo­tot ja kus­tan­nuk­set jae­taan ener­giayh­tiön sisäi­ses­sä kir­jan­pi­dos­sa. Asi­aan on tar­jol­la usei­ta eri­lai­sia las­ku­kaa­vo­ja. Yhtiö päät­tää itse, mitä niis­tä käyt­tää — osin sen mukaan, min­ne halu­aa näyt­tää enem­män tulos­ta ja min­ne vähemmän.

        Tässä asi­as­sa olet valitet­tavasti väärässä. Kuten Ode jo alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa toi esille, Kil­pailu­vi­ras­to ei hyväksy täl­laista kikkailua CHP-laitosten kus­tan­nus­jaol­la yri­tyk­seltä, joka on määräävässä markki­na-ase­mas­sa, kuten Helen on. Jos määräävää markki­na-ase­maa ei olisi, kuvaami­asi vapauk­sia olisi enemmän.

      5. Mir­ka Mäke­lä:

        Täs­sä asias­sa olet vali­tet­ta­vas­ti vää­räs­sä. Kuten Ode jo alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa toi esil­le, Kil­pai­lu­vi­ras­to ei hyväk­sy täl­lais­ta kik­kai­lua CHP-lai­­tos­ten kus­tan­nus­jaol­la yri­tyk­sel­tä, joka on mää­rää­väs­sä mark­k­i­­na-ase­­mas­sa, kuten Helen on. Jos mää­rää­vää mark­k­i­­na-ase­­maa ei oli­si, kuvaa­mia­si vapauk­sia oli­si enemmän.

        Ker­rotko vielä läh­teet, jot­ka osoit­ta­vat väärässä olemisen? En usko siihen, että Kil­pailu­vi­ras­to olisi tehnyt puut­tunut siihen, mil­lä menetelmäl­lä Helenin CHP-laitosten kus­tan­nusjyvi­tyk­siä täy­tyy tehdä sähkön ja läm­mön tuotan­non kesken. Jos kil­pailu­vi­ra­nomainen on siitä antanut määräyk­sen, niin ker­ro päätös ja sen päiväys, niin että kyseisen julkisen asi­akir­jan voi saa­da Kil­pailu­vi­ras­tos­ta asi­akir­japyyn­nöl­lä. Kil­pailu­vi­ra­nomaisen toimin­nas­ta liikkuu myös huhu­ja ja tulk­in­to­ja, jot­ka menevät yli sen, mitä kil­pailu­vi­ra­nomainen täs­mälleen ottaen on toimin­ut, tai mihin sil­lä on edes toimivaltaa.

        CHP-laitosten hyö­ty­jen ja kus­tan­nusten jakomenet­te­ly­jen mon­i­naisu­us ja siihen liit­tyvien perus­lasken­tat­apo­jen (esim. hyö­dyn­jakomenetelmä, ener­gia­mentelmä jne.) opet­telu oli ainakin takavu­osi­na ener­giat­alousopin­to­jen peruskurssi­ta­son asi­aa. Ei siihen ole mitään luon­non­lakia, että miten kus­tan­nuk­set jyvitetään, kun tuot­teena on yhtä aikaa sähköä ja läm­pöä, vaan Suomen kaukoläm­pöken­tässä on niiden jyvi­tys­ten tekemiseen käytössä on joukko eri­laisia menetelmiä lukui­sine pieniä yksi­tyisko­htia koskevine vari­aa­tioi­neen. Eikä siitä lakikaan säädä. Eri kaukoläm­pöy­htiöt tekevät laskelmia eri tavoin, ja kil­pailu­vi­ra­nomainen on pitänyt mon­taa eri­laista lasken­tat­a­paa yhtä aikaa ok:na. Helenkin voisi tehdä lasken­nat myös joil­tain osin eri­laisin kaavoin — jos haluaisi.

        Itse asi­as­sa Helenin omil­la net­ti­sivuil­la ihan konkreet­tis­es­ti tode­taan päästökon­tek­stis­sa, että se, miten sähkön ja kaukoläm­mön osalta päästöt jae­taan CHP:ssa on viime kädessä yhtiön itse päätet­tävis­sä ole­va makua­sia, ja ker­ro­taan siitä, miten Helen vuon­na 2020 päät­ti vai­h­taa lasken­tamenetelmää sen osalta. Siel­lä tode­taan myös, että “Helenin kaukoläm­mön vuo­den 2019 päästök­er­roin eri menetelmil­lä las­ket­tuna on ener­giamenetelmäl­lä 298 g /kWh, hyö­dyn­jaol­la 198 g/kWh ja primääriener­giamenetelmäl­lä 134 g/kWh”. (ja vas­taavasti sähkön päästök­er­toimet reagoi­vat toisi­in suun­ti­in). Ihan sama pätee kus­tan­nusten jakoon kaukoläm­pöpuolen ja sähköpuolen kesken. Jyvi­tys­ta­van saa yhtiön sisäl­lä päät­tää eri lasken­tamenetelmien joukos­ta. Eri menetelmät johta­vat siinäkin tapauk­ses­sa eri­laisi­in tuloksiin.

        Määräävää markki­na-ase­maa koske­va eduskun­nan säätämä lain­säädän­tö löy­tyy tästä:
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110948#L2P7
        Kiel­let­tyä ovat lain mukaan KOHTUUTTOMAT osto- ja myyn­ti­hin­nat. Laki ei pako­ta per­imään sal­lit­tua mak­sim­i­tuot­toa. Pääsään­töis­es­ti kil­pailu­vi­ra­nomainen seu­raa maanti­eteel­lis­ten luon­nol­lis­ten monop­o­lien osalta, joil­la suo­ria kil­pail­i­joi­ta ei alueel­laan edes ole, vain mak­sim­i­tuot­toa. Eli valvon­ta kohdis­tuu pääasi­as­sa siihen, ettei toimi­ta kohdan 2 mukaises­ti hin­noit­telus­sa eli asi­akkaiden vahin­gok­si. Edulli­nen hin­ta ei ole asi­akkaalle vahin­gol­lista, yli­hin­ta on. Ali­hin­ta voisi olla vahin­gol­lista kil­pail­i­jalle. Ali­hin­nan osalta kiel­let­tyä on vain kohtu­u­ton ali­hin­noit­telu. Kohtu­ulli­nen ali­hin­noit­telu ei ole kil­pailu­lain mukaan laitonta.

      6. Mir­ka Mäke­lä: Itse asias­sa Suo­mes­sa on yksi Euroo­pan kireim­piä fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vero­jär­jes­tel­mis­tä, sil­lä läm­mi­tys­polt­toai­neet mak­sa­vat sekä 10,33 €/MWh ener­gia­si­säl­tö­ve­roa että hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka perus­tuu CO2-pääs­tö­k­er­­toi­meen ja 53 €/t CO2-pääs­tön hintaan. 

        Tuo nimeno­maan on edulli­nen vero­ta­so ver­rat­tuna muuhun vero­tuk­seen. Esimerkik­si moot­toriben­si­in­istä val­ti­olle perit­ty vero­ta­so on nyky­isin 75,96 €/l + 24 % ALV eli 94,2 sent­tiä litral­ta ennen jälleen­myyjän per­imää osu­ut­ta hin­nas­ta (lähde: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/valmisteverotus/nestemaiset-polttoaineet/verotaulukot ). Yhden litran ben­saa ener­gia­sisältö on 9 kWh. Moot­toriben­si­inis­sä vero on siis 100 €/MWh + jälleen­myyjän per­imä vero­ton hin­ta itse polt­toaineesta + arvon­lisävero siitä verot­tomas­ta hinnasta.

        Ben­si­inin CO2-päästöt ovat noin 2,35 kg/litra. Val­tion per­imä vero ennen kuin jälleen­myyjä on perinyt mitään hin­taa (ja alvia on perit­ty siltä osin) on siis (0,942 €/litra)/(2,35 kg CO2/l) = 401 €/t CO2. Voimaloiden päästöt ovat Suomes­sa varsin halpo­ja tuot­taa siihen näh­den, mil­laista vero­tus­ta fos­si­il­i­sis­sa polt­toaineis­sa on Suomen tieli­iken­teessä. Tilanne on vielä sikäli nurinkuri­nen, että tieli­iken­teessä, jos­sa päästöt ovat kalli­ita tuot­ta­jalleen, ajoneu­vo­jen omis­ta­jista ja käyt­täjistä mon­et ovat pääo­maköy­hiä eli eivät omaa taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia uud­is­taa ajoneu­vokan­taa, kun taas sähkön ja kaukoläm­mön tuot­ta­jil­la Suomes­sa pääo­mia investoin­tei­hin olisi, mut­ta kan­nustines­teen muo­dostaa se, että päästöt ovat niin halpo­ja tuot­taa, että investoin­te­ja ei tehdä enem­pää sen vuoksi.

      7. Toi­han on Hele­nille ker­ras­saan nerokasta.
        Voi itse päät­tää jyvit­tää CHP-tuotan­non päästö­mak­sut enem­män “sään­nel­lyn” monop­o­likaukoläm­mön piikki­in ja sit­ten tahkoa rahaa edullis­es­ti “tuote­tul­la” sähköl­lä samas­ta kattilasta.

        On ne lait vaan hienos­ti säädetty.

      8. Käsi­tys, että Helen tuot­taisi CHP-laitok­sil­la suur­ta voit­toa, joka voidaan jyvit­tää mieli­v­al­tais­es­ti joko sähkölle tai läm­mölle, on väärä. CHP-laitok­set eivät tuo­ta juuri voit­toa. Sik­si lakkau­tamme Hanasaaren hiilivoimalan kak­si vuot­ta etuajassa.

      9. On tää vaan häm­men­tävä alus­ta, kun jos halu­an vas­ta­ta vas­tauk­seen, niin pitää kela­ta kymme­nen kom­ment­tia ylöspäin, että löytää ees vastausnappulan.

        Ode,
        kyse ei ole voiton tuot­tamis­es­ta, vaan kulu­jen siirtämis­es­tä tois­es­ta seg­men­tistä toiseen.
        Sitä Helenin kan­nat­taa tehdä, vaik­ka tekis tappiota.
        Ja ihan ver­masti siis tekee, kos­ka mik­si ei?

        Kikkailu sit­ten lop­puu, kun CHP loppuu.
        Vuosaa­res­sa ei kai vielä pitkään aikaan?

        Ode,
        haluisitko kom­men­toi­da tätä Helenin vir­tausves­i­mak­su­jen merk­i­tys­tä asun­to­jen pak­en­e­mis­es­ta KL-verkosta?
        Kun pien­talot ja uudet ener­giapi­hit talot mak­sa­vat jo paljon enem­män tätä kiin­teää kk-mak­sua kuin itse ener­gias­ta, niin pitäskö hin­to­jen suhdet­ta miet­tiä uudelleen vai oikeasti antaa KL-verkon keskit­tyä suurimpi­in ker­rostaloi­hin ja vetäy­tyä pienem­män tehokku­u­den alueilta?

        Mun mielestä on jotenkin kuvaavaa, että kaupun­gin uusi raken­net­ta­va päiväkoti KALLIOSSA tulee käyt­tämään maaläm­pöä kaukoläm­mön sijasta.

        Ollaanko tilanteessa, jos­sa hajautet­tu läm­mön­tuotan­to tekee kalli­ista verkos­ta van­hen­tuneen? Vähän samal­la taval­la, kuin­ka gum­mi­jal­ka teki rataverkos­ta tavarakul­je­tuk­ses­sa van­hen­tuneen. Jos olis toiminu “ket­terästi”, niin oisko näi­den molem­pi­en verkko­jen hyödyt nyt ja tule­vaisu­udessa paljon tehokkaam­mas­sa käytössä?

    3. Niko L.:
      maa­kaa­sun hin­ta on kymmenkertaistunut”
      Mis­tä noin suu­ri hinn­an­nousu johtuu?

      Kesäl­lä 2020 maakaa­su oli erit­täin hal­paa, noin 5 €/MWh, kos­ka koro­nan pysäyt­tämä talous, 2019–2020 läm­min talvi ja täyn­nä ole­vat kaa­su­varas­tot. Kaik­ki tämä yhdessä = kysyn­tä sakkasi ja hin­ta romahti.

      Nyt kesäl­lä ja syksyl­lä 2021 hin­ta on noin viidessäkymp­is­sä ja nous­sut näin lujaa use­asta syystä :
      — päästöoikeu­den hin­ta on nous­sut , kun ilmas­to­tavoit­tei­ta on kiris­tet­ty -> kivi­hi­ili kor­vau­tuu Euroopas­sa vähäpäästöisem­mäl­lä kaa­sul­la -> kysyn­tä kasvaa.
      — Talvi 2020–2021 oli kylmä ja kaa­sua kului -> kaa­su­varas­tot ovat tyh­jen­tyneet -> vähem­män tarjontaa
      — tähän yhdis­tyy “win­ter is com­ing” eli kuitenkin toim­i­joiden pitää ostaa varas­toon kaa­sua tule­van tal­ven var­alle -> lisää kysyntää
      — Nord Stream 2:n valmis­tu­mi­nen viivästyi Trumpin pakot­tei­den takia -> vähem­män tarjontaa.
      — Sähkön hin­ta on nous­sut samaa tah­tia, kun ollut kuiv­aa ja tyyn­tä -> tarvet­ta on paikat­tu kaa­susähköl­lä -> lisää kysyntää
      — toipunut maail­man talous lisää ener­gian ja siten myös kaa­sun kysyn­tää globaalisti

      Eli tässä on mon­ta samaan suun­taan vaikut­tavaa tekijää.

      1. Mir­ka Mäke­lä: Kesäl­lä 2020 maa­kaa­su oli erit­täin hal­paa, noin5 €/MWh, kos­ka koro­nan pysäyt­tä­mä talous, 2019–2020 läm­min tal­vi ja täyn­nä ole­vat kaa­su­va­ras­tot. Kaik­ki tämä yhdes­sä = kysyn­tä sak­ka­si ja hin­ta romahti.

        Nyt kesäl­lä ja syk­syl­lä 2021 hin­ta on noin vii­des­sä­kym­pis­sä ja nous­sut näin lujaa useas­ta syystä :
        — pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on nous­sut , kun ilmas­to­ta­voit­tei­ta on kiris­tet­ty -> kivi­hii­li kor­vau­tuu Euroo­pas­sa vähä­pääs­töi­sem­mäl­lä kaa­sul­la -> kysyn­tä kasvaa.
        — Tal­vi 2020–2021 oli kyl­mä ja kaa­sua kului -> kaa­su­va­ras­tot ovat tyh­jen­ty­neet -> vähem­män tarjontaa
        — tähän yhdis­tyy “win­ter is com­ing” eli kui­ten­kin toi­mi­joi­den pitää ostaa varas­toon kaa­sua tule­van tal­ven varal­le -> lisää kysyntää
        — Nord Stream 2:n val­mis­tu­mi­nen vii­väs­tyi Trum­pin pakot­tei­den takia -> vähem­män tarjontaa.
        — Säh­kön hin­ta on nous­sut samaa tah­tia, kun ollut kui­vaa ja tyyn­tä -> tar­vet­ta on pai­kat­tu kaa­susäh­köl­lä -> lisää kysyntää
        — toi­pu­nut maa­il­man talous lisää ener­gian ja siten myös kaa­sun kysyn­tää globaalisti

        Eli täs­sä on mon­ta samaan suun­taan vai­kut­ta­vaa tekijää.

        Paljonkos siis maakaa­sun päästöoikeudet maksavat?
        Onko ne siis verossa sisäl­lä ja onko vero sama kuin tuo kivi­hi­ilen eli 20€/MWh?

      2. toke: Pal­jon­kos siis maa­kaa­sun pääs­tö­oi­keu­det maksavat?
        Onko ne siis veros­sa sisäl­lä ja onko vero sama kuin tuo kivi­hii­len eli 20€/MWh?

        Päästöoikeudet mak­se­taan veroista eril­lis­inä kus­tan­nuksi­na, joten ne eivät ole tuos­sa 20 €/MWh sisäl­lä. Yhden kivi­hi­il­imegawat­ti­tun­nin polt­ta­mi­nen tuot­taa n. 0,34 ton­nia hiilid­iok­sidia. Päästöoikeuskus­tan­nus €/MWh on siis kivi­hi­ilelle 0,34 t/MWh * päästöoikeu­den markki­nahin­ta €/t. Kun markki­nahin­ta tänään on n. 60 €/t, on kokon­ais­päästökus­tan­nus 10,3 €/MWh (ener­gia­sisältövero) + 20 €/MWh (hiilid­iok­sidi­vero) + 0,34*60=20 €/MWh (päästöoikeudet) = 50,3 €/MWh.

        Maakaa­sulle vas­taa­va päästök­er­roin on 0,2. Sen perus­teel­la las­ket­tu hiilid­iok­sidi­vero on 13 €/MWh ja päästöoikeuskus­tan­nus 0,2*60 €/MWh = 12 €/MWh. Yhteen­sä ener­gia­sisältöveron kanssa 35 €/MWh.

        Huo­maa, että päästöoikeu­den markki­nahin­ta elää päivittäin.

      3. Kivi­hi­ilel­lä tuote­tun megawatin ener­gia­sisältövero on siis 10,3€ ja maakaa­sul­la 13€, mis­tä ero? Las­ke­taanko vero esim. polt­toaineen mas­san tai jonkun muun kum­mallisu­u­den, kuin ener­gia­sisäl­lön tai hiilid­iok­sid­i­tuo­ton mukaan?

  1. Toiv­ot­tavasti ener­giaveron alen­nus ei koske ain­oas­taan läm­pöpump­pu­ja, vaan myös vas­tuk­sil­la toimivia vesikat­tiloi­ta. Vaik­ka niiden ener­giate­hokku­us ei ole niin hyvä kuin läm­pöpumpun, ne ovat halpo­ja ja niil­lä on help­po luo­da kysyntäjoustoa. 

    Tarkem­min ajatellen ener­giaveron alen­nus pitäisi antaa jokaiselle sähkön suurku­lut­ta­jalle. Jokainen pavun­lask­i­ja joka las­kee fos­si­il­i­sista luop­umisen kan­nat­tavu­ut­ta sähkö-vai­h­toe­htoon ver­rat­tuna tör­mää ener­giaveroon. Oli sit­ten kyse sähköbussien varikos­ta, kaukoläm­möstä tai mis­tä tahansa muus­ta sähkön käyt­täjästä joka ei mah­du nykyiseen, tiukkaan teol­lisu­udelle rajat­tuun ener­giaveron alennukseen. 

    Mene­timme jo muu­ta­man datakeskuk­sen ruot­si­in, kun ruot­salaiset oli­vat nopeampia pois­ta­maan datakeskuk­sil­ta ener­giaveron. Mitä muu­ta menetämme tiukalla sähköveron alen­neuk­sen rajauksilla?

    1. hap­po­sai:
      Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia­ve­ron alen­nus ei kos­ke ainoas­taan läm­pö­pump­pu­ja, vaan myös vas­tuk­sil­la toi­mi­via vesi­kat­ti­loi­ta. Vaik­ka nii­den ener­gia­te­hok­kuus ei ole niin hyvä kuin läm­pö­pum­pun, ne ovat hal­po­ja ja niil­lä on help­po luo­da kysyntäjoustoa. 

      Tar­kem­min aja­tel­len ener­gia­ve­ron alen­nus pitäi­si antaa jokai­sel­le säh­kön suur­ku­lut­ta­jal­le. Jokai­nen pavun­las­ki­ja joka las­kee fos­sii­li­sis­ta luo­pu­mi­sen kan­nat­ta­vuut­ta säh­kö-vai­h­­toe­h­­toon ver­rat­tu­na tör­mää ener­gia­ve­roon. Oli sit­ten kyse säh­kö­bus­sien vari­kos­ta, kau­ko­läm­mös­tä tai mis­tä tahan­sa muus­ta säh­kön käyt­tä­jäs­tä joka ei mah­du nykyi­seen, tiuk­kaan teol­li­suu­del­le rajat­tuun ener­gia­ve­ron alennukseen. 

      Mene­tim­me jo muu­ta­man data­kes­kuk­sen ruot­siin, kun ruot­sa­lai­set oli­vat nopeam­pia pois­ta­maan data­kes­kuk­sil­ta ener­gia­ve­ron. Mitä muu­ta mene­täm­me tiu­kal­la säh­kö­ve­ron alen­neuk­sen rajauksilla?

      Sama sähköveron alen­nus tuli voimaan jo tämän vuo­den alus­ta yli 5 MW:n kone­saleille. Pienem­mille saleille alen­nus on luvat­tu toteut­taa samal­la, kun lämpöpumpuillekin.

      Teol­lisu­uskäyt­tö onkin ollut jo vuosikau­sia tämän mata­lan veron piiris­sä, ml. suuret kulut­ta­jat, kuten metalli‑, met­sä- ja kemi­ante­ol­lisu­us. Tarpeek­si suuret teol­lisu­usku­lut­ta­jat ovat jopa saa­neet palau­tuk­sia tästä mata­las­ta verostakin.

  2. Onko kaukoläm­pöverkos­ton ylläpitämiselle tule­vaisu­udessa mitään järke­viä perustei­ta, jos uno­hde­taan kaupun­gin omat fiskaalit näkökul­mat? Koko sys­tee­mi on kehitet­ty suuren (sähkön) tuotan­to­laitok­sen hukkaläm­mön hyö­dyn­tämisek­si. Kun tämä suuri tuotan­to pois­tuu, jäl­jelle jäävät vain kadun alle ruos­tu­vat putket. Aikooko kaupun­ki pora­ta Kiinaan asti ulot­tuvan reiän, jot­ta verkos­toon saadaan riit­tävästi lämpöä?

    Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo läh­es nol­laen­er­giaisia. Läm­pöpumput hyvin tehokkai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa paikallis­es­ti ener­gian tarpeen lähelle siir­to­häviöi­den min­i­moimisek­si. Tarvit­ta­va vähä sähkö sit­ten myl­ly­istä tms. Jos olisin Helsin­gin ener­gia, perus­taisin kiireesti riit­tävät tuulipuis­tot sinne minne ne armei­jan puoles­ta sopii laittaa.

    1. Suun­nit­te­li­ja:
      Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkö­kul­mat? Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat put­ket. Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?

      Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo läh­es nol­lae­ner­giai­sia. Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den mini­moi­mi­sek­si. Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.

      Pelkki­in hajautet­tui­hin läm­pöpump­pui­hin perus­tu­van ratkaisun ongel­ma on sähkönku­lu­tuk­sen val­ta­va kasvu jo ennestään sähköverkon kannal­ta han­kalien tal­ven huip­puku­lu­tus­tun­tien aikana. Kaukoläm­pöä kun voidaan käytän­nössä aina tuot­taa parem­mal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin hajautet­tua läm­pöpump­puläm­pöä, puhu­mat­takaan ratkaisu­ista kuten geot­er­mi­nen ener­gia tai ydinkaukoläm­pö joi­ta ei pysty käyt­tämään kuin kaukoläm­pöverkon avulla.

      Uusi­u­tu­vat sähkön­tuotan­tokeinot sopi­vat huonos­ti kylmän tal­ven huip­putuotan­toon, ja ydin­voiman pääo­makus­tan­nuk­set eivät nekään oikein auta.

      Hajautet­tu maaläm­pö näyt­tää taloudel­liselta vai­h­toe­hdol­ta kun käytetään nyky­isiä luku­ja, mut­ta jos tarkoi­tus on oikeasti lopet­taa fos­si­ilis­ten polt­to, saadaan läm­mi­tyssähkölle Suomes­sakin viime tal­ven Tex­a­s­ia vas­taa­vat hin­nat. Raken­nuskan­nan muut­ta­mi­nen kokon­aan nol­laen­er­giat­aloik­si kun ei ole oikein real­isti­nen vai­h­toe­hto mil­lään ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta rel­e­van­til­la aikavälillä.

      1. Olk­ilu­o­to 3 tehdään kuin IIsakin kirkkoa, kum­ma että 40 vuot sit­ten saati­in kolmes vuodes aikaan toimi­va, tehokas, edulli­nen, tur­valli­nen ydin­voimala raken­netuk­si, jot­ka on edelleen käytös

    2. “Onko kaukoläm­pöverkos­ton ylläpitämiselle tule­vaisu­udessa mitään järke­viä perustei­ta, jos uno­hde­taan kaupun­gin omat fiskaalit näkökulmat? ”

      On. Läm­pöverkko tuo mah­dol­lisu­u­den tar­jo­ta tarvit­ta­va läm­mi­ty­sen­er­gia usei­ta eri vähäpäästöisiä ener­gialähteitä hyö­dyn­täen. Ilman läm­pöverkkoa kaik­ki hukkaläm­möt menevät harakoille tai ahvenille. 

      “Koko sys­tee­mi on kehitet­ty suuren (sähkön) tuotan­to­laitok­sen hukkaläm­mön hyödyntämiseksi.”

      Ei ole. sys­tee­mi on kehitet­ty, että taloko­htai­sista hiilikat­tiloista on päästy eroon, ja läm­pö ollut mah­dol­lista tuot­taa tehokkaam­min ja pienem­min lähipäästöin. Maail­man­laa­juis­es­ti esimerkkinä pide­tyis­sä Helsin­gin CHP-voimalois­sa määrit­tävä tek­i­jä ei ole sähkö, vaan läm­pö. Sähkön­tuotan­to on paran­tanut laitosten kan­nat­tavu­ut­ta ja edis­tänyt sähkön toimitusvarmuutta. 

      “Kun tämä suuri tuotan­to pois­tuu, jäl­jelle jäävät vain kadun alle ruos­tu­vat putket.”

      Ei vaan läm­pölähteisi­in tulee uusia ja jotain aiem­paa poistuu.

      ” Aikooko kaupun­ki pora­ta Kiinaan asti ulot­tuvan reiän, jot­ta verkos­toon saadaan riit­tävästi lämpöä?”

      Tuskin­pa, eikä kaupun­ki poraa mitään. Helen hyö­dyn­tää laa­jasti eri­laisia saatavil­la ole­via läm­pölähteitä. Teol­lisen mit­takaa­van maaläm­pöpumput voivat kuu­lua valikoimaan.

      “Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo läh­es nollaenergiaisia.”

      Eivät ole. Läm­min käyt­tövesi tarvi­taan aina, ja sitä nol­laen­er­giaa voi tes­ta­ta jät­tämäl­lä pat­ter­it kiin­ni syksyn edetessä.

      “Läm­pöpumput hyvin tehokkai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa paikallis­es­ti ener­gian tarpeen lähelle siir­to­häviöi­den minimoimiseksi.”

      Niin ovat, ja mitä suurem­pi ja korkeampilämöi­nen lähde, sitä tehokkaampi. Siir­to­häviöt eivät ole kaukoläm­mössä kovin merkittävät

      ” Tarvit­ta­va vähä sähkö sit­ten myl­ly­istä tms. Jos olisin Helsin­gin ener­gia, perus­taisin kiireesti riit­tävät tuulipuis­tot sinne minne ne armei­jan puoles­ta sopii laittaa.”

      Onnea vain talvel­la sen taloko­htaisen läm­pöpumpun kanssa jos tuule­ton viikko. Helen omis­taa monipuolis­es­ti sähkön­tuotan­toa. Tuulivoimaa, ydin­voimao­suuk­sia, vesivoimao­suuk­sia, yms.

    3. Suun­nit­te­li­ja:
      Onko kau­ko­läm­pö­ver­kos­ton yllä­pi­tä­mi­sel­le tule­vai­suu­des­sa mitään jär­ke­viä perus­tei­ta, jos unoh­de­taan kau­pun­gin omat fis­kaa­lit näkö­kul­mat? Koko sys­tee­mi on kehi­tet­ty suu­ren (säh­kön) tuo­tan­to­lai­tok­sen huk­ka­läm­mön hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Kun tämä suu­ri tuo­tan­to pois­tuu, jäl­jel­le jää­vät vain kadun alle ruos­tu­vat put­ket. Aikoo­ko kau­pun­ki pora­ta Kii­naan asti ulot­tu­van reiän, jot­ta ver­kos­toon saa­daan riit­tä­väs­ti lämpöä?

      Hyvin eris­te­tyt raken­nuk­set ovat jo läh­es nol­lae­ner­giai­sia. Läm­pö­pum­put hyvin tehok­kai­ta ja ne kan­nat­taa sijoit­taa pai­kal­li­ses­ti ener­gian tar­peen lähel­le siir­to­hä­viöi­den mini­moi­mi­sek­si. Tar­vit­ta­va vähä säh­kö sit­ten myl­lyis­tä tms. Jos oli­sin Hel­sin­gin ener­gia, perus­tai­sin kii­rees­ti riit­tä­vät tuu­li­puis­tot sin­ne min­ne ne armei­jan puo­les­ta sopii laittaa.

      Umpiko­rt­te­likaupungis­sa ei tula riitä maaläm­mölle, kun maan alla on muu­takin kuin kaivoja.

  3. Ikäviä tuol­laiset “monop­o­lit”. Ne siir­to­hin­noit­tel­e­vat voitot emolleen ylikalli­il­la lain­oil­la tms menetelmil­lä ja pystyvät siten määräävästä markki­na-ase­mas­ta huoli­mat­ta nos­ta­maan hin­nat pil­vi­in. Kulukuria ei ole, kos­ka kaik­ki kulut ovat “koti­in­päin” kos­ka niiden avul­la voidaan nos­taa hin­to­ja. Yksi­ty­istä kuten Carunaa sen­tään sään­telijä tun­tuu ahdis­tel­e­van, mut­ta julk­ista vas­taan kansalainen on voima­ton. Kyl­lä nyt vaan kan­nat­taa irti­sanoa kaukoläm­pö vaik­ka se sen 5tonnia maksaakin.

  4. Kaukoläm­pöy­htiöil­lä on sama ongel­ma kuin turpeen­tuot­ta­jil­la: mis­tä löytää uut­ta liike­toim­intaa tehdy­ille investoin­neille? Suomes­sa ei ole yhtä nopeaa mur­rosta ennen koet­tu. Lähin ver­tailuko­h­ta lie­nee län­nen kultamaat.

  5. “Joskus kauan sit­ten on päätet­ty algo­rit­mista, jon­ka perus­teel­la hin­ta määräy­tyy automaat­tis­es­ti kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti.” — Vai niin! Ja samal­la algo­rit­mil­läkö on päätet­ty yhtiön tuot­to­pros­ent­ti, jol­la on voitu kiihtyväl­lä tahdil­la mak­saa osinko­ja omis­ta­jalle eli Helsin­gin kaupungille. Vuosi­na 2016–2020 osinko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kaukana kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ta hin­noit­telus­ta, jon­ka pitäisi olla ehdo­ton lähtöko­h­ta määräävässä markkina-asemassa.

    1. Vuosi­na 2016–2020 osinko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kaukana kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ta hin­noit­telus­ta, jon­ka pitäisi olla ehdo­ton lähtöko­h­ta määräävässä markkina-asemassa.

      Helenin voit­to tulee käytän­nössä ydin- vesi ja tuulivoimas­ta. Kaukoläm­pö ei tuo­ta juuri mitään. On jopa kiel­let­tyä har­joit­taa ris­tisub­ven­tio­ta näi­den välil­lä, kos­ka määräävä markkinaosuus.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hele­nin voit­to tulee käy­tän­nös­sä ydin- vesi ja tuu­li­voi­mas­ta. Kau­ko­läm­pö ei tuo­ta juu­ri mitään. On jopa kiel­let­tyä har­joit­taa ris­ti­sub­ven­tio­ta näi­den välil­lä, kos­ka mää­rää­vä markkinaosuus. 

        Kaupungilta otet­tu raha­laitoslain­o­ja kalli­im­mat suuret lainat. En nyt tämän pika-ana­lyysin perus­teel­la syytä lait­tomak­si, mut­ta näyt­tää aivan nor­maalil­ta siir­to­hin­noit­telul­ta, jota esim. kun­tien vesi­laitok­set jatku­vasti käyt­tävät kun­ta­lais­ten “piiloverot­tamisen” väli­neenä ja määräävään markki­na-ase­maan liityvien säädösten kiertämiseen. Hävetkää!

      2. Noil­la lain­oil­la kyl­lä siiv­otaan voit­toa verot­t­jaan ulot­tumat­tomi­in. Jär­jeste­ly on todet­tu lail­lisek­si. Täl­lä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kaukoläm­män hin­nan kanssa. Jos ei tule voit­toa, ei tule vero­jakaan. Voit­toa tuot­taa sähkön erillistuotanto.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Noil­la lai­noil­la kyl­lä sii­vo­taan voit­toa verott­jaan ulot­tu­mat­to­miin. Jär­jes­te­ly on todet­tu lail­li­sek­si. Täl­lä ei ole kui­ten­kaan mitään teke­mis­tä kau­ko­läm­män hin­nan kans­sa. Jos ei tule voit­toa, ei tule vero­ja­kaan. Voit­toa tuot­taa säh­kön erillistuotanto.

        Ok. Uskon että nämä on sit­ten hoidettu:
        1) ok verot­ta­jalle (ettei lain­o­jen korko ylitä veronkiertotasoa)
        2) se Helenin salainen hin­noit­telu algo­rit­mi ei huomioi näitä ylisu­urik­si paisutet­tu­ja korkomeno­ja kuluina (ettei hin­taa paisute­ta määrävässä markki­na-ase­mas­sa kil­pailun­ra­joi­tus­lain vastaisesti)

    2. Mika Heik­ki­lä:
      Jos­kus kau­an sit­ten on pää­tet­ty algo­rit­mis­ta, jon­ka perus­teel­la hin­ta mää­räy­tyy auto­maat­ti­ses­ti kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti.” — Vai niin! Ja samal­la algo­rit­mil­lä­kö on pää­tet­ty yhtiön tuot­to­pro­sent­ti, jol­la on voi­tu kiih­ty­väl­lä tah­dil­la mak­saa osin­ko­ja omis­ta­jal­le eli Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Vuo­si­na 2016–2020 osin­ko­ja on mak­set­tu 246.000.000 €. Ollaan kau­ka­na kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ta hin­noit­te­lus­ta, jon­ka pitäi­si olla ehdo­ton läh­tö­koh­ta mää­rää­väs­sä markkina-asemassa.

      Heikkilä puhuu vas­ten parem­paa tietoa. Todel­lisu­udessa kil­pailu­vi­ra­nomainen on tarkas­tanut algo­rit­min ja nimeno­maan vaat­in­ut, että se on juuri kus­tan­nus­pe­rusteinen eikä hatus­ta vedet­ty. Näin, kos­ka Oden mainit­se­ma määräävä markkina-asema.

      1. Mir­ka Mäke­lä: Todel­li­suu­des­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kas­ta­nut algo­rit­min ja nime­no­maan vaa­ti­nut, että se on juu­ri kus­tan­nus­pe­rus­tei­nen eikä hatus­ta vedet­ty. Näin, kos­ka Oden mai­nit­se­ma mää­rää­vä markkina-asema.

        Kil­pailu­vi­ra­nomainen on tark­istanut käsit­tääk­seni suurimpi­en kaukoläm­mön­tuot­ta­jien hin­noit­telumallit vain kohtu­ut­toman voiton tavoit­telun riskin var­al­ta. Kus­tan­nusten alle hin­noit­telua ei ole kiel­let­ty luon­nol­lisil­ta monopoleil­ta. Ali­hin­noit­telu on kiel­let­ty lähin­nä vain ns. saal­is­tushin­noit­telun osalta, joka liit­tyy siihen, jos jonkun toim­i­jan tarkoituk­sel­lise­na tavoit­teena on tiput­taa mui­ta toim­i­joi­ta markkinal­ta. Minkään vuosi­akaan tap­pi­ol­lis­es­ti toim­i­neen luon­nol­lisen monop­o­lin ei oma­l­la alueel­laan ole Suomes­sa koskaan kai todet­tu syyl­listyneen saal­is­tushin­noit­telu­un. Sel­l­aiseen syyl­listymi­nen voisi olla vaikeaa, jos ja kun suo­ria kil­pail­i­joi­ta ei edes ole. Mut­ta saal­is­tushin­noit­telun rajana ei pääsään­töis­es­ti ole edes tap­pi­olli­nen toim­inta, vaan väl­tet­tävis­sä ole­vien kus­tan­nusten alit­ta­va hin­noit­telu — eli jos hin­noit­telu ylit­tää edes muut­tuvat kus­tan­nuk­set (ja jos ei ole eril­listä näyt­töä ole­mas­sa tarkoituk­ses­ta syr­jäyt­tää mui­ta toim­i­joi­ta markkinal­ta), ei ole kyse kiel­letys­tä hin­noit­telus­ta. Kiin­teitä kus­tan­nuk­sia laki ei velvoita kat­ta­maan. Kaukoläm­mön tapauk­ses­sa huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sista on kiinteitä.

        Se, että kil­pailu­vi­ra­nomainen on tark­istanut hin­noit­telumallin, ja toden­nut sen sal­li­tuk­si, ei tarkoi­ta sitä, että hin­noit­telu voitaisi­in tehdä vain juuri sil­lä taval­la. Kil­pailu­vi­ra­nomainen on tark­istanut hin­noit­telumallin kaksinu­meroiselta määrältä kaukoläm­mön tuot­ta­jia, ja toden­nut ne sal­li­tuik­si — vaik­ka mallit ovat keskenään mon­elta osin eri­laisia. Kil­pailu­vi­ra­nomaisen tarkas­tusten taustal­la oli takavu­osi­na ensisi­jais­es­ti pelko nimeno­maan kohtu­ut­toman suures­ta hin­noit­telus­ta. En ole tör­män­nyt ikinä sel­l­aiseen asi­akir­jaan, jos­sa kil­pailu­vi­ra­nomainen olisi kaukoläm­mön tuotan­non osalta ollut huolis­saan alihinnoittelusta.

      2. mie­tin­tää: Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut käsit­tääk­se­ni suu­rim­pien kau­ko­läm­mön­tuot­ta­jien hin­noit­te­lu­mal­lit vain koh­tuut­to­man voi­ton tavoit­te­lun ris­kin varal­ta. Kus­tan­nus­ten alle hin­noit­te­lua ei ole kiel­let­ty luon­nol­li­sil­ta mono­po­leil­ta. Ali­hin­noit­te­lu on kiel­let­ty lähin­nä vain ns. saa­lis­tus­hin­noit­te­lun osal­ta, joka liit­tyy sii­hen, jos jon­kun toi­mi­jan tar­koi­tuk­sel­li­se­na tavoit­tee­na on tiput­taa mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta. Min­kään vuo­sia­kaan tap­piol­li­ses­ti toi­mi­neen luon­nol­li­sen mono­po­lin ei omal­la alu­eel­laan ole Suo­mes­sa kos­kaan kai todet­tu syyl­lis­ty­neen saa­lis­tus­hin­noit­te­luun. Sel­lai­seen syyl­lis­ty­mi­nen voi­si olla vai­ke­aa, jos ja kun suo­ria kil­pai­li­joi­ta ei edes ole. Mut­ta saa­lis­tus­hin­noit­te­lun raja­na ei pää­sään­töi­ses­ti ole edes tap­piol­li­nen toi­min­ta, vaan väl­tet­tä­vis­sä ole­vien kus­tan­nus­ten alit­ta­va hin­noit­te­lu — eli jos hin­noit­te­lu ylit­tää edes muut­tu­vat kus­tan­nuk­set (ja jos ei ole eril­lis­tä näyt­töä ole­mas­sa tar­koi­tuk­ses­ta syr­jäyt­tää mui­ta toi­mi­joi­ta mark­ki­nal­ta), ei ole kyse kiel­le­tys­tä hin­noit­te­lus­ta. Kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia laki ei vel­voi­ta kat­ta­maan.Kau­ko­läm­mön tapauk­ses­sa huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sis­ta on kiinteitä.

        Se, että kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin, ja toden­nut sen sal­li­tuk­si, ei tar­koi­ta sitä, että hin­noit­te­lu voi­tai­siin teh­dä vain juu­ri sil­lä taval­la. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen on tar­kis­ta­nut hin­noit­te­lu­mal­lin kak­si­nu­me­roi­sel­ta mää­räl­tä kau­ko­läm­mön tuot­ta­jia, ja toden­nut ne sal­li­tuik­si — vaik­ka mal­lit ovat kes­ke­nään monel­ta osin eri­lai­sia. Kil­pai­lu­vi­ran­omai­sen tar­kas­tus­ten taus­tal­la oli taka­vuo­si­na ensi­si­jai­ses­ti pel­ko nime­no­maan koh­tuut­to­man suu­res­ta hin­noit­te­lus­ta. En ole tör­män­nyt iki­nä sel­lai­seen asia­kir­jaan, jos­sa kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen oli­si kau­ko­läm­mön tuo­tan­non osal­ta ollut huo­lis­saan alihinnoittelusta.

        Se, että sinä et ole näh­nyt tai kuul­lut asioi­ta, ei todista, ettei niitä ole olemassa. 

        Päin­vas­toin, tätä Helenin algo­rit­miä nimeno­maan joudut­ti­in päivit­tämään Kil­pailu­vi­ras­ton tarkas­tuk­sen jäl­keen, kun se halusi varmis­taa, että kaik­ki kus­tan­nuk­set huomioidaan oikein eikä ali­hin­noit­telua synny.

        Tois­tan vielä, että Heleniä ei koske monop­o­lisään­te­ly, kos­ka se ei sel­l­ainen KKV:n mielestä ole. Kyse on määräävästä markki­na-ase­mas­ta, mikä on eri asia.

    3. Jokainen euro joka sataa kaupun­gin laari­in on kuitenkin Kaupun­gin bud­jetis­sa plus­sas­arak­keessa ja osaltaan vähen­tämässä tarvet­ta veroäyrin nostamiseen.

      Kun­ta­laisen kannal­ta on nähdäk­seni aikalail­la yhden­tekevää, että laskute­taanko raha kaukoläm­pölaskus­sa vaiko kunnallisverossa.

      200 miljoon­aa vas­taa luokkaa 6–7%:ia kun­nal­lisveron tuo­to­s­ta, joten kun­nal­lisveroa pitäisi herkästi nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saataisi­in kom­pen­soitua. En tunne kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmien lasken­ta­pe­rustei­ta, joten en ole var­ma ovatko kun­nal­lisvero ja läm­pöy­htiön osin­got ident­tisiä val­tiono­suuk­sien määräy­tymisen perusteina.

      1. Sepi:
        Kun­ta­lai­sen kan­nal­ta on näh­däk­se­ni aika­lail­la yhden­te­ke­vää, että las­ku­te­taan­ko raha kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai­ko kunnallisverossa.

        200 mil­joo­naa vas­taa luok­kaa 6–7%:ia kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta, joten kun­nal­lis­ve­roa pitäi­si her­käs­ti nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saa­tai­siin kom­pen­soi­tua. En tun­ne kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mien las­ken­ta­pe­rus­tei­ta, joten en ole var­ma ovat­ko kun­nal­lis­ve­ro ja läm­pöyh­tiön osin­got ident­ti­siä val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mi­sen perusteina.

        Läm­pöy­htiö ei jaa juuri osinko­ja, sil­lä val­tio verot­taa yhtiötä, jos se päästää voitot tulos­riv­illeen. Ener­giay­htiöi­den voit­to­ja nos­te­taan ulos sen takia lainaa­mal­la kunnal­ta niille rahaa mah­dol­lisim­man korkeal­la korol­la, ja nos­ta­mal­la voit­to­ja osinko­jen sijaan korkoina, jota kaut­ta väl­tetään val­tion verotusta.

        Mitä siihen tulee, onko sama, laskute­taanko rahat kaukoläm­pölaskus­sa vai kun­nal­lisverossa, niin siihen pätee sama tilanne kään­teis­es­ti. Kaukoläm­pölaskus­ta val­tio perii mm. 24 %:n alvit. Eli osa laskus­ta lisää val­tion tulo­ja ja kun­ta saa vain osan. Jot­ta saa 1 000 000 euroa lisää tulo­ja kun­ta-kon­sernin taseeseen kaukoläm­pölaskun kaut­ta, pitää kaukoläm­pölasku­ja lisätä siis vähin­tään 1240 000 eurol­la. Ja jot­ta sen sum­man saa vielä kun­nan omaan kas­saan, se pitää saa­da siir­ret­tyä kon­serniy­htiöstä vielä kun­nan omaan taseeseenkin.

      2. Sepi:
        Jokai­nen euro joka sataa kau­pun­gin laa­riin on kui­ten­kin Kau­pun­gin bud­je­tis­sa plus­sa­sa­rak­kees­sa ja osal­taan vähen­tä­mäs­sä tar­vet­ta vero­äy­rin nostamiseen.

        Kun­ta­lai­sen kan­nal­ta on näh­däk­se­ni aika­lail­la yhden­te­ke­vää, että las­ku­te­taan­ko raha kau­ko­läm­pö­las­kus­sa vai­ko kunnallisverossa.

        200 mil­joo­naa vas­taa luok­kaa 6–7%:ia kun­nal­lis­ve­ron tuo­tos­ta, joten kun­nal­lis­ve­roa pitäi­si her­käs­ti nos­taa 1.25–1.5% tjsp, jot­ta tuo saa­tai­siin kom­pen­soi­tua. En tun­ne kun­tien val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mien las­ken­ta­pe­rus­tei­ta, joten en ole var­ma ovat­ko kun­nal­lis­ve­ro ja läm­pöyh­tiön osin­got ident­ti­siä val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mi­sen perusteina.

        Luon­nol­lis­es­ti kan­natat tasaveroa?

      3. Asia ei ole lainkaan yhden­tekevä, ellei halu­ta luo­da tulon­si­ir­tomekanis­mia perustuen siihen paljonko kyseinen henkilö käyt­tää kaukoläm­pöä. Sik­si hin­noit­telun tulee olla kustannusperustainen.

        Valitet­tavasti tol­laiset tulon­si­ir­rot ovat yleisiä mon­es­sa kun­nas­sa, esimerkik­si kun­nan omis­ta­ma sähkön siir­toverkko yhtiö tuot­taa voit­toa kun­nalle, eli jär­jestelmä on tulon­si­ir­tomekanis­mi esim. sähköläm­mit­täjiltä muille kuntalaisille.

  6. Mihin peru­s­tat olet­ta­muk­sesi, että viiden vuo­den kulues­sa kaukoläm­pö halpenisi? Sil­loin­han Salmisaar­ta aje­taan alas, vaik­ka sitä kor­vaavaa tuotan­toa ei ole edes ole­mas­sa, pait­si kallis­tu­vaa maakaa­sua polt­ta­vat läm­pökeskuk­set. Entä Vuosaaren biopolt­toaine, sen hin­ta tuskin on laskusu­un­nas­sa, ja saatavu­uskin voi olla ongel­ma. Ja kun tästä vielä men­nään vähän eteen­päin, tulee eteen Vuosaaren voimalaitok­sen ja läm­pökeskusten maakaa­sun lopet­ta­mi­nen. Uusi­in investoin­tei­hin tarvi­taan mil­jarde­ja, ja kaukoläm­pöasi­akkaat ne maksavat.

    1. Veik­ko Kek­ko­nen:
      Mihin perus­tat olet­ta­muk­se­si, että vii­den vuo­den kulues­sa kau­ko­läm­pö hal­pe­ni­si? Sil­loin­han Sal­mi­saar­ta aje­taan alas, vaik­ka sitä kor­vaa­vaa tuo­tan­toa ei ole edes ole­mas­sa, pait­si kal­lis­tu­vaa maa­kaa­sua polt­ta­vat läm­pö­kes­kuk­set. Entä Vuo­saa­ren bio­polt­toai­ne, sen hin­ta tus­kin on las­kusuun­nas­sa, ja saa­ta­vuus­kin voi olla ongel­ma. Ja kun täs­tä vie­lä men­nään vähän eteen­päin, tulee eteen Vuo­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen ja läm­pö­kes­kus­ten maa­kaa­sun lopet­ta­mi­nen. Uusi­in inves­toin­tei­hin tar­vi­taan mil­jar­de­ja, ja kau­ko­läm­pö­asiak­kaat ne maksavat.

      Kekko­nen jak­saa levit­tää val­heel­lista väitet­tään siitä, että maakaa­su olisi se Salmisaaren kor­vaa­va tuotan­to­muo­to. Ei näköjään auta, vaik­ka eri mediois­sa hänelle asioiden oikea lai­ta ker­ro­taankin. Ensim­mäistä Salmisaaren kor­vaavaa osaratkaisua, Katri Valan seit­semät­tä yksikköä, raken­netaan jo ja muista pro­jek­teista, kuten Kilpi­lahdes­ta, merivesiläm­möstä, kone­saleista, maaläm­möstä, pieny­d­in­voimas­ta, lista jatkuu…, on jo selvi­tyk­set käyn­nis­sä. Kekkosen päähän ei vain mah­du, että emme elä enää 2000-luvun alus­sa, jol­loin isot keskite­tyt ratkaisut oli­vat muo­tia. 2020- ja 2030-luvul­la ratkaisut ovat mon­i­naisia ja koos­t­u­vat useista eri paloista, ei yksit­täi­sistä hopealuodeista.

      1. Edes Hanasaar­ta ei pystytä kor­vaa­maan ilman maakaa­suläm­pökeskusten lisäkäyt­töä. Salmisaaren kor­vaamisen ei ole mitään konkreet­tista vielä tulos­sa. On siis kak­si vai­h­toe­htoa, joko maakaa­sun tun­tu­va lisäämi­nen tai huo­mat­ta­va lisäin­vestoin­tio­hjel­ma nykyisen päälle. Kaik­ki tämä hei­jas­tuu kaukoläm­mön hin­take­hi­tyk­seen. En saanut vas­taus­ta kysymyk­seeni, mik­si kaukoläm­mön hin­ta muka lähtisi laskuun.

      2. Veik­ko Kek­ko­nen:
        Edes Hana­saar­ta ei pys­ty­tä kor­vaa­maan ilman maa­kaa­su­läm­pö­kes­kus­ten lisä­käyt­töä. Sal­mi­saa­ren kor­vaa­mi­sen ei ole mitään kon­kreet­tis­ta vie­lä tulos­sa.On siis kak­si vaih­toeh­toa, joko maa­kaa­sun tun­tu­va lisää­mi­nen tai huo­mat­ta­va lisäin­ves­toin­tioh­jel­ma nykyi­sen pääl­le. Kaik­ki tämä hei­jas­tuu kau­ko­läm­mön hin­ta­ke­hi­tyk­seen. En saa­nut vas­taus­ta kysy­myk­see­ni, mik­si kau­ko­läm­mön hin­ta muka läh­ti­si laskuun.

        Älä jak­sa Veikko jatkaa val­het­tasi. Hanasaaren sulkem­i­nen ei lisää kaa­suläm­pökeskusten käyt­töä muuten kuin sin­un harhai­sis­sa laskelmis­sasi. Tämäkin on sin­ulle jo aiem­min selitet­ty. Uut­ta tehoa raken­netaan vähin­tään Hanasaaren kaukoläm­pöte­hon verran.

        Lisää investoin­te­ja tulee kyl­lä ja sieltä pääo­makus­tan­nus­ta, mut­ta kos­ka uusi tuotan­to on muut­tuval­ta kus­tan­nuk­sel­laan merkit­tävästi edullisem­paa kuin van­ha tuotan­to, kokon­aiskus­tan­nus putoaa. Ja muut­tu­va kus­tan­nus on pienem­pi, kos­ka läm­pöpumput tai bio eivät tarvitse päästöoikeuk­sia, bioa ei verote­ta ja läm­pöpumput mak­sa­vat tule­vaisu­udessa vain pienen 0,5 €/MWh sähköveron per kulutet­tu sähkö-MWh. Läm­pöpump­pu­jen COP = 3 huomioiden sähkövero on siis mitätön kus­tan­nus per kaukolämpö-MWh.

  7. Enää vas­taa­mat­ta onko ver­rokkikaupunkien kus­tan­nuk­set nousseet saman vai onko Helsin­ki töpän­nyt jotain. Eli Tallinnas­ta ja Tukhol­mas­ta samat luvut kiitos.

    1. tap­sa:
      Enää vas­taa­mat­ta onko ver­rok­ki­kau­pun­kien kus­tan­nuk­set nous­seet saman vai onko Hel­sin­ki töpän­nyt jotain. Eli Tal­lin­nas­ta ja Tuk­hol­mas­ta samat luvut kiitos.

      Ver­taat vääri­in kaupunkei­hin. Pitäisi pysyä suomen sisäl­lä, jot­ta ver­tailu olisi reilua. Suomen sisäl­lä meil­lä on saman­laiset vero­tuk­sel­liset tek­i­jät, jot­ka määräävät sen, mil­lä lämmitetään.

      Toki on ikävää, että valmi­iseen kaukoläm­pöverkos­toon ei enää voi liit­tää mitään. Siinä vai­heessa, kun kaa­van määräämät pakkoli­itok­set lop­pui­v­at, niin näitä ei ole enää oikein tul­lut. On oikeas­t­aan aika iro­nista, kun raken­nuk­sis­sa usein piir­retään kuvaa­jalle suo­ran sähkön kus­tan­nus ja sit­ten sitä, miten lisäin­vestoin­ti mak­saa itsen­sä takaisin eri vai­h­toe­hdois­sa, niin kaukoläm­pö läh­tee sukelta­maan väärään suun­taan. Kallein läm­mi­tys­muo­to useim­mis­sa tapauksissa. 

      Uuteen raken­nuk­seen kaukoläm­pöä ei saa mitenkään kan­nat­ta­maan, kos­ka kiin­teät kulut ovat val­ta­vat suh­teessa oste­tun ener­gian määrään. Viime vuon­na las­ket­ti­in van­haan taloon öljy -> kaukoläm­pö siir­tymää ja tämäkään ei mak­sa itseään koskaan takaisin. Edes kovat tukieu­rot öljys­tä luop­umisek­si eivät muut­ta­neet tilan­net­ta ja edelleen öljy jäi tässä kiin­teistössä halvim­mak­si ja parhaak­si ratkaisuksi. 

      Sel­l­aista se on.

      1. kom­ment­ti: Ver­taat vää­riin kau­pun­kei­hin. Pitäi­si pysyä suo­men sisäl­lä, jot­ta ver­tai­lu oli­si rei­lua. Suo­men sisäl­lä meil­lä on saman­lai­set vero­tuk­sel­li­set teki­jät, jot­ka mää­rää­vät sen, mil­lä lämmitetään.

        Toki on ikä­vää, että val­mii­seen kau­ko­läm­pö­ver­kos­toon ei enää voi liit­tää mitään. Sii­nä vai­hees­sa, kun kaa­van mää­rää­mät pak­ko­lii­tok­set lop­pui­vat, niin näi­tä ei ole enää oikein tul­lut. On oikeas­taan aika iro­nis­ta, kun raken­nuk­sis­sa usein piir­re­tään kuvaa­jal­le suo­ran säh­kön kus­tan­nus ja sit­ten sitä, miten lisäin­ves­toin­ti mak­saa itsen­sä takai­sin eri vaih­toeh­dois­sa, niin kau­ko­läm­pö läh­tee sukel­ta­maan vää­rään suun­taan. Kal­lein läm­mi­tys­muo­to useim­mis­sa tapauksissa. 

        Uuteen raken­nuk­seen kau­ko­läm­pöä ei saa miten­kään kan­nat­ta­maan, kos­ka kiin­teät kulut ovat val­ta­vat suh­tees­sa oste­tun ener­gian mää­rään. Vii­me vuon­na las­ket­tiin van­haan taloon öljy -> kau­ko­läm­pö siir­ty­mää ja tämä­kään ei mak­sa itse­ään kos­kaan takai­sin. Edes kovat tukieu­rot öljys­tä luo­pu­mi­sek­si eivät muut­ta­neet tilan­net­ta ja edel­leen öljy jäi täs­sä kiin­teis­tös­sä hal­vim­mak­si ja par­haak­si ratkaisuksi. 

        Sel­lais­ta se on.

        Onpa outo käsi­tys, joka ei ainakaan perus­tu todel­lisi­in lukui­hin. Joo, voi hyvin olla, että sähköverkon reunamille tehtävään uuteen omakoti­taloon ei kaukoläm­pöä kan­na­ta lait­taa. Sen sijaan täy­den­nys­rak­en­tamises­sa kaukoläm­pö on edelleen hyvin suosittua.

        Helsingis­sä tehti­in 2019 ennä­tyk­siä liit­tymäte­hon kasvus­sa, kun tehoa liitet­ti­in yli 80 MW, kts. https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat

        Ener­gia­te­ol­lisu­us ry:n tilas­to­jen mukaan 91 % uusista ker­rostaloista Suomes­sa liitet­ti­in kaukoläm­pöön, kaik­ista raken­nuk­sista 56 %. Ver­tailun vuok­si maaläm­mön ja läm­pöpump­pu­jen yhteen­las­ket­tu osu­us kaik­ista uud­is­raken­nuk­sista oli n. 22 % ja suo­ran sähkön n. 22 %. Lähde: https://energia.fi/tilastot/kaukolampotilastot

      2. Mir­ka Mäke­lä:

        Hel­sin­gis­sä teh­tiin 2019 ennä­tyk­siä liit­ty­mä­te­hon kas­vus­sa, kun tehoa lii­tet­tiin yli 80 MW, kts. https://www.helen.fi/uutiset/2019/kaukolampoliittymat

        Tuo kuu­lostaa markki­noin­tipuheelta. Linkissä on ker­rot­tu vain uusista liit­tymistä liit­tymis­te­hon osalta, mut­ta jätet­ty ker­tomat­ta van­ho­jen asi­akkaiden kulu­tuk­sen pois­tu­mas­ta. Liit­tymis­te­ho on vuosi vuodelta kuvan­nut huonom­min kaukoläm­mön volyymejä. Asia näkyy havain­nol­lis­es­ti Helenin tuor­eim­mas­ta liike­toim­intakat­sauk­ses­ta, jon­ka mukaan kaukoläm­mön liit­tymis­te­hot ovat kas­va­neet vuo­den 2016 jäl­keen (vuo­den 2019 kasvu­luke­mat oli­vat sivu­men­nen san­ot­tuna tuon läh­teen mukaan linkitet­tyä markki­noin­ti­tiedotet­ta pienem­mät), mut­ta kaukoläm­mön kulu­tus on laskenut siten, että toteu­tunut kulu­tus per kir­jan­pidolli­nen liit­tymis­te­ho oli 16,9 % alem­pi vuon­na 2020 kuin oli ollut vuon­na 2016. Kaukoläm­mön kulu­tuk­sen vähen­emään 2020 ja 2021 on vaikut­tanut korona­su­lutkin ja toki sääl­läkin on merk­i­tys­tä, mut­ta trendi­in, jos­sa viralli­nen liityn­täte­ho ja kulu­tus erkanevat, on vaikut­tanut myös mm. se, että nykyään yhä use­am­min kiin­teistöis­sä on läm­pöpump­pu­ja kaukoläm­mön rin­nal­la. Kaukoläm­mön kulu­tus­ta siis on jo vuosien ajan pois­tunut nopeam­min kaukoläm­pö­taloista kuin uusia asi­akkai­ta on tul­lut rak­en­tamis­bu­umin aikanakaan tilalle. Sähkön käytön kehi­tys on ollut tasaisempaa.

      3. Sääl­lä oli val­ta­va merk­i­tys varsinkin vuo­den 2020 lukuihin.

    2. Tallinnan tilan­net­ta en tunne, mut­ta Tukhol­mas­sa on panos­tet­tu bio­mas­san polt­toon. Ei todel­lakaan kestävä tai mallikelpoinen ratkaisu, mut­ta päästöoikeuk­sien hin­nan­nousu ei heitä het­kau­ta, kos­ka bio on niistä vapautet­tu. Kaukoläm­mön hin­ta asi­akkaille on viime vuosi­na ollut samaa luokkaa kuin Helsingis­sä, mut­ta koro­tu­s­paine lie­nee nyt mata­lampi. Tuol­ta kaivele­maan: https://www.stockholmexergi.se/fjarrvarme/

      Tukhol­mas­sa muuten on myös aika paljon lauhempi ilmas­to kuin Helsingis­sä (esim. helmiku­un pitkän ajan keskiar­vo yli 3 C korkeampi), joten kaukoläm­mön kulu­tus per k‑m² lie­nee aika mon­ta kWh pienem­pi vuosi­ta­sol­la. Iro­nista kyl­lä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on ehkä kaik­ista suurin ilmastopäästö­jen vähen­tämistä helpot­ta­va tek­i­jä tääl­lä Pohjolassa.

      https://www.stockholmexergi.se/om-stockholm-exergi/vara-anlaggningar/

      Vär­taver­ket: bio
      Bris­taver­ket: bio ja jäte
      Ham­mar­byver­ket: lämpöpumppuja
      Hög­dalen­ver­ket: jäte
      Häs­sel­byvär­ket: bio

      Näil­lä tuote­taan suurin osa Tukhol­man kaukoläm­möstä. Vär­taan on ilmeis­es­ti tarkoi­tus asen­taa hiilen tal­teenot­to­jär­jestelmät joskus tulevaisuudessa?

      jhtre

  8. Ode,
    kuinkas ja mil­läs algo­rit­mil­lä vesivir­ta­mak­sun suu­ru­ut­ta säädellään?

    Esim. mei­dän talos­sa so on neljä­sosa koko mak­sus­ta ja jää usein käsit­telemät­tä, ts. moni ei edes tiedä sen olemassaolosta.

      1. ant­ti: Tääl­lä­hän tätä vesi­vir­ta­mak­sua seli­te­tään, https://www.helen.fi/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/nykyisille-asiakkaille/helenin-lampoasiakkaiden-sopimusvesivirrat

        Noh, ei Helen (tietenkään) avaa niitä numeroi­ta mitenkään.
        Koko Suomea koske­va ohjeis­tus ei ainakaan ota Helsin­gin kaukoläm­pöverkon eri­ty­isyyt­tä mitenkään huomioon.

        Vesivir­ta­mak­suhan on se pääsyy, mik­si talot irtau­tuu verkos­ta. Vaik­ka et käyt­täisi yhtään ener­giaa, mak­sat ton­nin kuus­sa. Kun sit­ten tarvit­set ener­giaa, niin parem­pi ostaa se jostain muualta.

    1. Vesivir­ta­mak­sun suu­ru­ut­ta seu­rataan Helsingis­sä vuosit­tain asi­akkaan kulu­tus­lukemi­in perustuen.

      Todel­liseen kulu­tuk­seen perus­tu­va sopimusvesivir­ran määrit­tämi­nen lisää mak­su­pe­rustei­den selkeyt­tä, tas­a­puolisu­ut­ta ja avoimuutta.

      1. Jos sul­la on jotain tietoa asi­as­ta, niin ker­rop­pa paljonko on kk-mak­su jatkos­sa, kun vvm on 3,8 m³/h?
        Täl­lä het­kel­lä se on 38% korkeampi kuin vaik­ka Tampereella.

  9. “Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nousseet. Kivi­hi­ilen hin­ta on vuodessa kaksinker­tais­tunut, päästöoikeuk­sien hin­nat ovat yli kaksinker­tais­tuneet, maakaa­sun hin­ta on kym­menker­tais­tunut (!) sähkön hin­ta on nous­sut läh­es kaksinker­taisek­si ja hal­li­tus on korot­tanut ener­giavero­ja tuntuvasti.”

    Artikke­lis­sa tode­tut asi­at eivät ole mitään itses­tään tapah­tu­via luon­non­lake­ja vaan jär­jet­tömän poli­ti­ikan lopputulos. 

    Pääkaupunkia tai koko Suomea ei tarvitse muut­taa hiilineu­traa­lik­si etu­a­jas­sa — eikä mis­sään muus­sakaan ajas­sa. Näin ollen ei tarvi­ta turhaa päästökaup­paa nos­ta­maan hin­to­ja entis­es­tään — eikä kaiken maail­man vero­pro­gres­sioi­ta entis­ten päälle.

    Viimeinen lause on kuin totea­mus Hölmölän päivälehdestä:

    “Helenin hal­li­tus on reagoin­ut olt­toainei­den ja päästöoikeuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tämäl­lä aikaistaa Hanasaaren kivi­hi­ilivoimalan alasajoa liki kahdel­la vuodella.”

    Eli sen sijaan, että yrit­täisimme han­kki­u­tua eroon ide­olo­giapoli­ti­ikan aiheut­tamista haitoista, lopetamme ener­gian tuot­tamisen kokon­aan — ja kuvit­telemme, että ener­gian hin­nan­nousu siinä jotenkin taittuu?

    Suuri teko, pieni vaiku­tus näil­lä “ilmas­to­toimil­la”.

    1. Mark­ku:
      Pää­kau­pun­kia tai koko Suo­mea ei tar­vit­se muut­taa hii­li­neut­raa­lik­si etua­jas­sa — eikä mis­sään muus­sa­kaan ajas­sa. Näin ollen ei tar­vi­ta tur­haa pääs­tö­kaup­paa nos­ta­maan hin­to­ja enti­ses­tään — eikä kai­ken maa­il­man vero­progres­sioi­ta entis­ten päälle. 

      Kuten tapana on sanoa, ihmisil­lä on oikeus omi­in mielip­iteisi­in­sä mut­ta ei omi­in tosi­a­sioi­hin­sa. Ilmas­to­muu­tos on tosi­a­sia samas­sa mielessä kuin vaikka­pa evoluu­tio tai DNA-tun­nis­tus; se on osa äärim­mäisen laa­jalti hyväksyt­tyä tieteel­listä teo­ri­aa, joka on osoit­tau­tunut myös käytän­nössä toimivaksi.

      Totea­muk­sesi, että Helsin­gin ei tarvitse muut­tua hiilineu­traa­lik­si, on siis toivo­mus, että ihmiskun­taa uhkaavaan ilmas­ton­muu­tok­sen tulisi ede­tä häiritsemättä.

      Toisek­si ener­gian hin­nan nousu ei lisää uusia vero­pro­gres­sioi­ta. Päin­vas­toin: se on regres­si­ivi­nen ilmiö, kos­ka se iskee suh­teel­lis­es­ti eniten pienituloisiin.

      Hele­nin hal­li­tus on rea­goi­nut olt­toai­nei­den ja pääs­tö­oi­keuk­sien nous­sei­hin hin­toi­hin päät­tä­mäl­lä aikais­taa Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­lan alas­ajoa liki kah­del­la vuodella.”

      Eli sen sijaan, että yrit­täi­sim­me hank­kiu­tua eroon ideo­lo­gia­po­li­tii­kan aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta, lope­tam­me ener­gian tuot­ta­mi­sen koko­naan — ja kuvit­te­lem­me, että ener­gian hinn­an­nousu sii­nä joten­kin taittuu? 

      Tässä sekoite­taan yhteiskun­nan eri elin­ten toim­inta. Helenin hal­li­tus ei voi luop­ua päästökau­pas­ta eikä vaikut­taa kivi­hi­ilen hin­taan, joten riip­pumat­ta siitä, miten Helen suh­tau­tuu ilmas­ton­muu­tok­seen, sen ei kan­na­ta taloudel­lise­na toim­i­jana pyrk­iä potki­maan tutkain­ta vas­taan. (Tämä on koko päästökau­pan idea.) Eli jos halu­aisit Hanasaaren voimalan pysyvän käytössä, on sin­un syytä kään­tyä eduskun­nan ja europar­la­mentin puoleen.

    2. Mark­ku:
      Kaik­ki kus­tan­nuk­set ovat nous­seet. Kivi­hii­len hin­ta on vuo­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nat ovat yli kak­sin­ker­tais­tu­neet, maa­kaa­sun hin­ta on kym­men­ker­tais­tu­nut (!) säh­kön hin­ta on nous­sut läh­es kak­sin­ker­tai­sek­si ja hal­li­tus on korot­ta­nut ener­gia­ve­ro­ja tuntuvasti.”

      Artik­ke­lis­sa tode­tut asi­at eivät ole mitään itses­tään tapah­tu­via luon­non­la­ke­ja vaan jär­jet­tö­män poli­tii­kan lopputulos. 

      Mil­lä perus­teel­la kivi­hi­ileen ja maakaa­sun markki­nahin­to­jen nousu on “jär­jet­tömän poli­ti­ikan lop­putu­los”? Joo, jär­jetön­tä on, että noi­ta edelleen polte­taan ja niiden hin­nan­vai­hteluista kär­sitään, mut­ta sitä et ilmeis­es­ti tarkoittanut?

      Käytän­nössä kaik­ki maakaa­su ja kivi­hi­ili tuo­daan Suomeen Venäjältä. Täl­lä het­kel­lä Venäjä kiristää Euroopan kaa­suhano­ja, mikä nos­taa hin­to­ja. Se taas liit­tyy ilmeis­es­ti Nord­stream 2 ‑han­kkeeseen, jon­ka “vält­tämät­tömyys” halu­taan iskostaa sak­salais­ten kalloon. Sähkön hin­nat Sak­sas­sa ovat viimeisen parin kuukau­den aikana huidelleet astronomisel­la tasol­la, joten näyt­tää tep­sivän. Toiv­ot­tavasti Kes­ki-Euroopan talves­ta ei tule kylmä. Täl­laisen suur­val­tapoli­ti­ikan peli­nap­pu­lak­si pieni maa hel­posti joutuu, kun rak­en­taa ener­giapoli­ti­ikkansa fos­si­ilis­ten varaan. Sak­salaiset ovat menet­täneet järken­sä eikä hei­dän ener­giamöh­läi­lyjään voi enää kor­ja­ta, mut­ta Suomen olisi ehdot­tomasti panos­tet­ta­va isosti ydin­voimaan, ihan jo ener­giatur­val­lisu­u­den nimis­sä. Päästötkin vähenevät siinä sivussa.

  10. “Vaik­ka kaukoläm­pö on nyt kovin fos­si­iliperäistä ja sik­si oikeutetuk­stikin kallista, se ei ole sitä enää viiden vuo­den päästä.”

    Tästä visios­ta oli hyvä kuul­la tarkem­mat askelmerk­it. Esimerkik­si siitä, mikä on kokon­aishi­il­i­tase, kun Vuosaaren uuteen voimalaan kuskataan päivit­täin 50 diesel­rekallista biopolt­toainet­ta. Pelkään ettei kovin mairit­tel­e­va ilman luo­vaa kir­jan­pidol­lista matem­ati­ikkaa. Edelleen, esimerkik­si jätevesien läm­pöen­er­gian hyö­dyn­tämi­nen läm­pöpumpuil­la on eri­no­mainen asia, mut­ta jostain ener­gian­läh­teestä se läm­pö jätevesi­inkin sitä ennen on latau­tunut. Sama jut­tu nol­laen­er­giat­alois­sa, ihan kiva mut­ta meil­lä on aika mon­ta taloa jot­ka eivät nol­laen­er­gialu­okkaa ole näh­neetkään — ja nol­lat­alois­sakin tykätään käyt­tää läm­mintä vet­tä. Ilman­vai­h­to jne on myös huomioita­va asia, mut­ta puhutaan nyt läm­möstä ja ajatel­laan että sähkö tulee töpselistä.

    Läm­pöen­er­giaa siis tarvi­taan ja ole­mas­sa ole­va kaukoläm­pöverkko on resurssi, jota ei kan­na­ta huka­ta. Fos­si­ili­nen kaukoläm­pö pitäisi kor­va­ta mod­u­laarisel­la minireak­to­ril­la. Teknis­es­ti täl­lainen ratkaisu olisi mah­dol­lista saa­da tulille hyvinkin nopeasti. Esteet ovat poli­it­tisia, juri­disia ja taikauskoon perus­tu­via. Näistä jokainen on kuitenkin voitet­tavis­sa, jos poli­it­tista tah­toa löy­tyy. Aika pes­simistis­es­ti kuitenkin suh­taudun viime vuosien näyt­tö­jen valossa.

    Jos ja kun paras ratkaisu on tavoit­tam­a­ton, näk­isin mielu­usti Helsin­gin ener­gian visioi­ta vedyn käyt­tämis­es­tä ener­giavaras­tona uusi­u­tuville. Kesäl­lä aurinko pais­taa ja tuulimyl­lyt pyörivät, mut­ta läm­pöä tarvi­taan talvella.

  11. Ettekös te nimeno­maan tehneet hark­in­taan perus­tu­van päätök­sen, kun algo­rit­mi näyt­ti 50% ja hin­ta nousi vain 30%?

    Kum­mallista, että kivi­hi­ilen hin­ta kaksinker­tais­tuu, kun koko maail­ma luop­uu siitä. Vai onko Hesaria luke­mal­la saanut väärän kuvan?

    1. Jalo­nen:

      Kum­mal­lis­ta, että kivi­hii­len hin­ta kak­sin­ker­tais­tuu, kun koko maa­il­ma luo­puu sii­tä. Vai onko Hesa­ria luke­mal­la saa­nut vää­rän kuvan?

      En lue hesaria, joten en tiedä tuos­ta. Fak­ta on joka tapauk­ses­sa se, että Euroopas­sa on tänä vuon­na poltet­tu hiiltä eniten pitkään aikaan. Suurin tek­i­jä on se, että Sak­sas­sa ei ole tuul­lut tänä vuon­na yhtä paljon kuin yleen­sä. Niin nau­ret­tavaa kuin se onkin, tätä sääri­ip­pu­vaista ener­giantuon­toa on varsinkin Län­si-Euroopas­sa halut­tu ja nyt siitä kärsitään.

      https://www.ise.fraunhofer.de/en/press-media/press-releases/2021/german-net-electricity-generation-in-first-half-of-2021-decline-in-renewables-due-to-weak-winds.html

      “In the first six months of 2021, solar and wind fed a total of 87.3 ter­awatt hours (TWh) into the pub­lic grid, com­pared with 102.9 TWh with­in the same time peri­od in 2020. This was most­ly due to the large drop in wind pow­er, which declined by 20.5 per­cent com­pared to 2020. In con­trast, the share of net elec­tric­i­ty gen­er­a­tion in the pub­lic pow­er sup­ply from brown coal (+37.6 per­cent), hard coal (+38.9 per­cent), gas (+18.6 per­cent)… increased.”

      Sak­sa on Euroopan ylivoimais­es­ti suurin tuon­tikivi­hi­ilen käyt­täjä, joten jos siel­lä kysyn­tä kas­vaa, se näkyy heti hin­nois­sa myös Suomessa.

  12. Mun täy­tyy vaan sanoa että onnek­si olkoon Helsin­ki, omas­ta lavas­ta lensi omaan maali­in niin että rysähti! Toisaal­ta voidaan lait­taa kel­lo käymään mil­loin For­tum Espoo ja Van­taan Ener­gia nos­ta­vat kanssa kaukoläm­mön hin­taa ja samal­la pros­en­til­la. Ja Apol­lonkadul­la skump­papul­lot poksahtavat.

    1. R.Silfverberg:
      Mun täy­tyy vaan sanoa että onnek­si olkoon Hel­sin­ki, omas­ta lavas­ta len­si omaan maa­liin niin että rysäh­ti! Toi­saal­ta voi­daan lait­taa kel­lo käy­mään mil­loin For­tum Espoo ja Van­taan Ener­gia nos­ta­vat kans­sa kau­ko­läm­mön hin­taa ja samal­la pro­sen­til­la. Ja Apol­lon­ka­dul­la skump­pa­pul­lot poksahtavat.

      Van­taan Ener­gia ei ole enää yhtä riip­pu­vainen fos­si­il­i­sista kuin Helen, kos­ka se sai Uuden­maan jät­teen­polt­toon monop­o­lisopimuk­sen, joka kestää vuo­teen 2034 asti. Jät­teil­lä lämpiää suuri osa Van­taa­ta ja lopus­ta taas iso bio­mas­sal­la. Ja jät­teen­polt­toa ja bio­han eivät koske ener­giavero­tus eikä päästökaup­pa. (Tosin hal­li­tu­so­hjel­mas­sa lukee, että jät­teen­polt­toveroa selvitetään, mut­ta mitään konkre­ti­aa ei asian eteen ole tehty). Joten vaikea nähdä, mil­lä perusteil­la VE tuol­laista koro­tus­ta lähtisi tekemään.

  13. Täl­laiseen keskustelu­un olisi syytä lait­taa ver­tailuk­si kaukoläm­mön hin­ta tänä syksynä muis­sa suo­ma­lai­sis­sa kaupungeissa.

    Pikaisel­la ver­tailul­la jouluku­ulle näyt­täi­sivät hin­nat ole­van (ALV 24 %) Helsin­ki 87,67 €/MWh, Espoo 78,95 €/MWh, Joen­suu 81,47 €/MWh, Kuo­pio 70,16 €/MWh, Tam­pere 74,40 €/MWh, Turku 82,88 €/MWh ja Van­taa 76,26 €/MWh. Espoos­sa, Helsingis­sä ja Joen­su­us­sa ilmoite­taan hin­nas­tossa ALV 0 % hin­ta, muis­sa ALV 24 %, joten olen laskenut kaikki­in mukaan ALV 24 %.

    Tätä voi ver­ra­ta siihen, että sähkö mak­soi tänään päiväl­lä noin 101 €/MWh.

    Näistä Kuo­pio ja Joen­suu käsit­tääk­seni pisim­mäl­lä siir­tymästä pois fos­si­il­i­sista hiilestä, maakaa­sus­ta ja turpeesta.

    1. Tää blo­gialus­ta on kyl­lä poh­jan­oteer­aus keskustelun kannal­ta, eihän näitä “lomit­tuvia kom­ment­te­ja löy­dä mitenkään. (Ode!)
      Mut­ta asiaan,
      mitähän Tam­pere tekee oikein?

      1. Polt­taa puu­ta ja muu­ta bio­mas­saa. Lisäk­si myös turvet­ta, jol­la on huo­mat­tavasti mata­lam­mat verot kuin kivi­hi­ilel­lä ja maakaa­sul­la. Kaukoläm­mön hin­ta Tam­pereel­la on ollut tasais­es­ti yli 70 €/MWh jo ainakin vuodes­ta 2013 läh­tien, eli usei(mpi)na vuosi­na Helsinkiäkin kalliimpaa.

    2. “Tätä voi ver­ra­ta siihen, että sähkö mak­soi tänään päiväl­lä noin 101 €/MWh.”

      Ver­taat siis suo­rasähköläm­mi­tyk­seen? Maaläm­pöpumpul­la tuotet­tu läm­mi­ty­sen­er­gia on sit­ten noin 30€/MWh.

      1. Sepä.
        Jos KL-verkon ole­mas­sao­lo on niin kallista kuin Helenin vv-mak­su antaa olet­taa, niin läm­pöpumput käytän­nössä tap­poi­vat kaukolämmön.
        Tää kai sit­ten on sitä kohut­tua dis­rup­ti­ivista teknologiaa.

        Kaiken lisäk­si KL-hin­ta tiet­ty kohoaa sitä mukaa, kun taloy­htiöt siitä irtaantuvat.
        Aika pahal­ta tun­tuu olla osakkaana taloy­htiössä, jon­ka alle ei oikein saa maaläm­pöpump­pu­ja, kos­ka metron “tur­va-alue”.

    3. Hin­taero eri kaupunkien välil­lä voi johtua myös eri­tahti­sista hin­noit­telupäätök­sistä. Tam­pere (kuten useim­mat muutkin) näyt­tää ilmoit­ta­neen koko vuo­den hin­nat etukä­teen, Helsin­ki kol­man­nesvu­osit­tain. Kan­nat­ta­nee ver­tail­la uud­estaan kun nähdään, mitä tam­miku­un läm­mi­ty­sen­er­gia­mak­sut ovat.

      Noista kaukoläm­pöverkos­ta irtau­tu­mis­mak­su­ista näk­isi mielel­lään ver­tailua, mut­ten löytänyt tietoa ainakaan Espoos­ta (For­tum), Joen­su­us­ta (Savon Voima) enkä Kuo­pios­ta. Tam­pereel­la mak­su on 1860 € (ALV 24 %).

      Sähkön hin­ta mukana ver­tailu­ar­vok­si ener­gian hintana.

  14. Yhtiömme tar­josi Hele­nille CO2 vapaa­ta polt­toainet­ta, jota olisi voin­ut käyt­tää suo­raan kivi­hi­ilen korvikkeena ja jon­ka käytöstä ei siis olis tietenkään tarvin­nut mak­saa päästöoikeuk­sia, eikä kivi­hi­ilen hait­taveroa. Ei kel­van­nut, kun oli juuri sil­lä het­kel­lä (talvi 2021) kalli­im­pa kuin kivi­hi­ili, ei edes halut­tu keskustel­la. Kollee­gani sano­jen mukaan johto ja poli­itikot vah­tuu, mut­ta Helenin pääkont­torin “seinis­sä” asuu kivi­hi­ilen ja fos­si­ilis­ten polt­to kuin täi ter­vas­sa ja meno ei muu­tu miksikään.
    Myös Kanadalainen kollee­gani nau­raa Helsingille, kaupun­ki jos­sa johto on ollut hyvinkin vah­vasti vihrei­den käsis­sä ja silti on dinosaurus fos­si­ilis­ten käytön suhteen…

    Onnek­si on kaupunki­laisil­la mah­dol­lisu­us äänestää ja vai­h­taa johtoa, jos ei nykyi­nen osaa toimia kaupunki­laisen eduksi.

    1. Mikähän tämä myyt­ti­nen “CO2-vapaa polt­toaine, jota olisi voin­ut käyt­tää suo­raan kivi­hi­ilen korvikkeena” mah­taa olla? Joku biokaa­su­jut­tu? Myös Espoo (For­tum) olisi var­masti kiin­nos­tunut tästä uud­es­ta innio­vaa­tios­ta. Olet­teko niille tar­jon­neet? Mitä sanoi­vat? Esteek­si taitaa muo­dos­tua se, että tari­na ei pidä paikkaansa.

      Ja että oikein kanadalainen kollee­ga nau­roi? Jukupätkä. Siel­lä onkin varaa nau­reskel­la, kun talot lämpiävät lähin­nä suo­ral­la kaa­suläm­mi­tyk­sel­lä tai sit­ten fos­si­il­isil­la tuote­tul­la sähköl­lä. Toki Ontar­ios­sa ja Que­be­cis­sä on paljon ydin- ja vesivoimaa, että siitä pis­teet heille.

  15. Helen nos­taa tosi­as­sa kaukoläm­mön hin­taa 50%, se nos­taa kiin­teistö­jen vesivir­ta­mak­su­ja eli perus­mak­su­ja sopimusten vas­tais­es­ti uudel­la lasken­tataval­la, jos­sa hin­ta määräy­tyy het­kel­lisen huip­puku­lu­tuk­sen mukaan. Kir­jeet ovat läht­e­neet ja lähdössä kiin­teistöille. Suuri tais­telu lie­nee edessä yksipuolis­es­ta sopimusrikkomuksesta.
    Itsel­läni 20 vuot­ta kaukoläm­mössä, vuosit­tainen läm­mönku­lu­tus on tasais­es­ti hiukan laskenut. Nyt Helen halu­aa nos­taa perus­mak­sua 40% . Miten se sat­tuukin sopi­vasti, sil­lä päästään tuo­hon 50% nousu­un, mut­ta ei näytä ulospäin niin pahalle.

    1. Kaukoläm­mön hin­ta koos­t­uu ener­gia­mak­sus­ta ja vesivir­ta­mak­sus­ta. Ener­gia­mak­su nousee 29,9 % syyskau­den ajak­si. Kiin­teistö­jen vesivir­ta­mak­su­ja päivitetään myös, ja tämä päiv­i­tys on vuosit­tainen toimenpide.

      Vesivir­ta­mak­sun suu­ru­ut­ta seu­rataan Helsingis­sä vuosit­tain asi­akkaan kulu­tus­lukemi­in perustuen. Vesivir­ta­mak­su voi siis säi­lyä ennal­laa, nous­ta tai laskea, riip­puen asi­akkaan kulu­tuk­ses­ta. Todel­liseen kulu­tuk­seen perus­tu­va sopimusvesivir­ran määrit­tämi­nen lisää mak­su­pe­rustei­den selkeyt­tä, tas­a­puolisu­ut­ta ja avoimuutta.

      1. Palaut­taako Helen myös koro­tuk­sen liit­tymis­mak­su­un kun vesivir­ta laskee?

  16. Tyyp­il­lis­es­ti läm­mi­tys on kol­ma­sosa taloy­htiön kuluista. Kaukoläm­mön 30% nousu tarkoit­taa siten 10% nousua hoito­vastik­keeseen. Merkit­tävä juttu.

  17. Eiköhän tämä Helen Oy:n toim­inta aiheuta joukkopaon kaukoläm­möstä. Ainakin kaik­ki pien­talot ja var­maan lähiöi­den ker­rostalot, joil­la tont­ti riit­tää eikä ole tun­nelei­ta alla, siir­tyvät maaläm­pöön. Lie­nee sit­ten ollut päät­täjien tarkoituskin?

    Itsel­läni esimerkik­si eloku­us­sa perus­mak­su 97,60€ ja ener­gia 45,29€.
    Talvikaudel­la ener­gia noin 200€. Ilmoite­tut hin­nan­nousut ovat tosi­asi­as­sa 50% ener­gia­mak­su­un suhteutettuna.

  18. Kai sul­lakin Osmo on iso vas­tuu tässä Helen-gates­sa. Ei täl­laista iny­our­face-hin­nanko­ro­tus­ta vaan voi heit­tää ihmisille, vaan asioista tulee tiedot­taa hyvis­sä ajoin ja antaa mah­dol­lisu­us tehdä omat johtopäätök­set ja toimenpiteet.
    Vieläkään ei Helen ole tiedot­tanut asi­akkaitaan vaan tyr­mäistyt­tävä uuti­nen tul­lut ilmi medi­an kautta. 

    Olen ollut yhtey­dessä Helenin asi­akas­palvelu­un, jos­ta on luvat­tu selvit­tää vesivir­ta­mak­sun alen­tamista mah­dol­lisim­man pian. No kolmeen päivään ei ole kuu­lunut mitään…

    1. Kaukoläm­mön hin­ta vai­h­tuu Helsingis­sä neljä ker­taa vuodessa. Kuukaut­ta ennen hin­nan­muu­tos­ta seu­raa­van kau­den hin­ta löy­tyy net­ti­sivuil­ta helen.fi/hinnat. Myös asi­akkaiden laskul­ta löy­tyvät uudet hin­nat. Näin Helen on toimin­ut myös aikaisem­mis­sa hin­nan­muu­tok­sis­sa, oli ne sit­ten koro­tuk­sia tai hinnanalennuksia.

    2. Helen-gate ja iny­our­face-koro­tuk­set. I hear ya, mate! Joopa joo.

      Helen ilmoit­ti noista koro­tuk­sista sivuil­laan ihan nor­maali­in tapaan. Suomes­sa on niin laiska media, että eivät var­maan sitäkään olisi huo­man­neet, mut­ta Soin­in­vaaran blogi­postauk­sen myötä sen­tään nos­ti­vat aiheen uutisi­in. Eipä tuos­sa oikein mitään voi. Kivi­hi­ilen hin­ta on nous­sut, samoin päästöoikeuksien.

  19. Joskus asioi­hin on ole­mas­sa yksinker­tainen ratkaisu, jota turhaan kierrellään.
    Tähän se on: lisää ydin­voimaa, paljon, ja mah­dol­lisim­man nopeasti.
    Jos uraanin hin­ta on korkeal­la, sitä etsimään, kaikkialta.
    Jo pitkälle kehit­teil­lä ole­vat pieny­d­in­voimalat tuot­ta­maan kaupunkei­hin energiaa. 

    Tämä ratkaisu edesaut­taa myös aidosti, eikä vain mieliku­val­lis­es­ti, akku­te­ol­lisu­u­den ekol­o­gisu­ut­ta, hiilidioksidipuhtautta.
    Lisäpotkua tähän tietenkin tuulivoimal­la ja aurinkoen­er­gial­la sekä uusil­la keinoil­la säästää ener­giaa, mut­ta tarvit­ta­va volu­u­mi on saatavis­sa vain ydinvoimalla.

    1. Ydin­voima on ollut ja on edelleen housu­un kusemista. Siihen tur­vau­tu­mi­nen vei pitkään kaik­ki Suomen panos­tuk­set uusi­u­tuvil­ta, onnek­si Tan­s­ka ja Sak­sa pitivät lip­pua korkealla. 

      Jos jatke­taan ydin­voimal­la, voidaan olla var­mo­ja siitä että mikään ei muu­tu ja insinööri jälleen yllät­tyy kun seu­raa­va onnet­to­muus tapah­tuu jälleen yllät­täväl­lä ja ennakoimat­toma­l­la taval­la (vrt. Tser­nobyl ja Fukushi­ma). Tämä pitää kai joka sukupol­ven itse kokea.

      1. Ydin­voima ei ole vienyt Suomes­sa panos­tuk­sia “uusi­u­tuvil­ta”, kos­ka ydin­voimaa on raken­net­tu markki­nae­htois­es­ti. Tuulivoimaa on sen sijaan tuet­tu sadoil­la miljoonil­la (syöt­tö­tar­if­fit) ja tuet ovat voimas­sa vielä vuo­teen 2029 asti. 

        Tan­s­ka ja Sak­sa pitävät lip­pua korkeal­la? Tarkoitit var­maan, että pitävät päästöjä korkeal­la? Kir­joi­tushetken päästöti­lanne em. maid­en sähköverkois­sa + ver­tailun vuok­si ydin­voima­maa Ran­s­ka: https://i.imgur.com/iynd9ID.png

        Täältä näkee reaali­aikaisen tilanteen: https://www.electricitymap.org

        Suomel­lakin on alem­mat sähköverkon omi­nais­päästöt (CO2ekv/kWh) kuin tuulivoimaan hirt­täy­tyneil­lä Sak­sal­la ja Tan­skalla. Puhu­mat­takaan sähkön hin­nas­ta, joka on tääl­lä alle puo­let Sak­san ja Tan­skan järkyt­tävistä luvuista:
        — Tämän päivän tukkusähkön hin­nat Nord­poolista: https://i.imgur.com/JlqgSjI.png
        — Kulut­ta­jasähkön hin­nat EU-mais­sa 2020 (H2): https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/0/0e/Electricity_prices_for_household_consumers%2C_second_half_2020_%28EUR_per_kWh%29_v1.png (huom. Sak­san ja Tan­skan korkeat sähköverot ovat ole­mas­sa pitkälti juuri “uusi­u­tu­van” tuotan­non sub­ven­toin­tia varten. Eli ilman korkei­ta vero­ja tuo with­out tax­es ‑osu­us nousisi jok­seenkin vas­taavasti.) Kuvan lähde: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Electricity_price_statistics#Electricity_prices_for_household_consumers

        Mitä ydin­voimaon­net­to­muuk­si­in tulee, niin valaisetko min­ua, mon­tako ihmistä esim. Ran­skas­sa tai Yhdys­val­lois­sa kuolee vuosit­tain niis­sä? Tai mis­sään muus­sakaan maas­sa? Ilmeis­es­ti vähin­tään sato­ja, kos­ka näet aiheel­lisek­si nos­taa tämän “ongel­man” esille. Ver­tailun vuok­si Sak­san vuosikymmen­estä toiseen jatkunut kivi­hi­ilen ja maakaa­sun tur­put­telu tap­paa tuhan­sia vuosit­tain ja aiheut­taa sadoille tuhan­sille hen­gi­tystie­sairauk­sia ja ‑oire­i­ta, mut­ta se on ilmeis­es­ti ihan ok, kos­ka Sak­sas­sa on paljon tuulivoimaloi­ta ja aurinkopa­neele­ja. Tuot­ta­vatko tuulivoimalat ja aurinkopa­neel­it mitään vai joudu­taanko sähkö kuitenkin tekemään lähin­nä kaa­sua ja kivi­hi­iltä poltellen näyt­tää ole­van sivuseikka.

      2. Tser­nobylis­sä tehti­in vaar­al­lisek­si tiedet­ty koe epä­vakaak­si tiedetyl­lä grafi­it­ti­hi­dasteisel­la reak­to­ril­la (tästä kokeesta muu­tamien muiden RMBK-laitosten johto oli kieltäy­tynyt / kiemur­rel­lut irti). Lisäk­si laitok­ses­sa oli suun­nit­telu­virhe (säätösauvo­jen kär­jet oli­vat grafi­it­tia), joka oli tul­lut ilmi jo vuosia aiem­min — mut­ta oli salat­tu keskusjo­htoisen “ihan­ney­hteiskun­nan” tapaan.

        Fukushi­mas­sa van­himpi­en neljän reak­torin suo­jarak­en­teet ja jäähdy­tysjär­jestelmät eivät olleet väähään aikaan vas­tan­neet viral­lisia vaa­timuk­sia, mut­ta kun ne oli­vat kuitenkin pian pois­tu­mas­sa — ja Japanis­sakin val­lit­see vah­vasti “maan tapa” mm. suurten yri­tys­ten suh­teen, niin asialle ei tehty mitään. Sinän­sä noidenkin reak­to­rien rak­en­teel­liset virheet oli­vat tun­net­tu­ja ja jotain varautu­misia niiden suh­teen olisi voin­ut tehdä.

        Näistäkin huoli­mat­ta Tser­non seu­rauk­se­na taisi kuol­la luokkaa muu­ta­ma kymme­nen ihmistä (suurin inhimilli­nen trage­dia taisi olla mm. Green­pea­cen pro­pa­gan­dan syn­nyt­tämät abort­tit­suna­mit Sak­sas­sa ja muual­la Kes­ki-Euroopas­sa) ja Fukus­sa taisi mene­htyä yksi voimalaitok­sen työn­tek­i­jä — mut­ta oliko sekään mikään säteily­on­net­to­muus? Muuten­han Japanis­sa ja Ukrainas­sa on edelleen asumat­tom­i­na aluei­ta, joil­la säteily­ta­sot ovat alaisem­pia kuin jos­sain meikäläisel­lä kun­non radon-alueel­la kuten Pispalassa.

      3. Uusi­u­tu­vis­sa on tulos­sa seinän pää vas­taan Suomes­sa. Vesivoimaa ei voi­da lisätä (päin­vas­toin paine on vähen­tää), aurinkovoima ei ole tääl­lä kovin ideaali ja tuu­lessakin on jo se raja nähtävis­sä ettei kan­na­ta enem­pää rak­en­taa — eikä oikein voidakaan kos­ka Itä-Suomeen ei saa rak­en­taa ja Lap­pi­in niitä ei halu­ta. Eikä tuulivoima ole eri­tyisen ympäristöys­täväl­listä muuten kuin hiil­i­jalan­jäl­jen puolesta.
        Valitet­tavasti fis­si­ol­la se on men­tävä vielä muu­ta­ma vuosikym­men kunnes fuu­sio saadaan toimivaksi.

      4. ksee sanoo:
        14.9.2021 5:23
        “Tser­nobylis­sä…”
        “Fukushi­mas­sa…”
        Näitähän voi selitel­lä kaikin tavoin aina kun uus ilmestyy.

        Loogis­es­ti voi kuitenkin päätel­lä, että vas­taavia on tulos­sa lisää, kos­ka niitä on tul­lut ennenkin. Aika mon­es­sa maas­sa on “maan tapa”.

        Nyky­het­ki ei oikein ker­ro mitään tulevasta.
        Voi tiet­ty kysel­lä, että oliko Sak­san ydin­voimaloiden pysäy­tys “pähkähul­lua” vai vält­tämätön alkusysäys sille, että ener­gian varas­toin­ti kehitetään sille tasolle, että VRE toimii 24–7‑365.

        Joka tiet­ty joidenkin vuosien päästä on se, mihin koko pla­nee­tan ener­giantuotan­to nojaa. Pait­si Kiinan ja Suomen. Hienos­sa seuras­sa ollaan.
        Ei muu­ta kuin venäläistä ydin­voimaa tänne rak­en­tele­maan, sehän lupaa vain hyvää tule­vaisu­udessa… Ja valmista tulee alle kahdessa vuosikymmenessä?

      5. Mik­sei täl­lä blo­gialustal­la toi­mi lain­aus enää? 

        toke kir­joit­ti: “Voi tiet­ty kysel­lä, että oliko Sak­san ydin­voimaloiden pysäy­tys “pähkähul­lua” vai vält­tämätön alkusysäys sille, että ener­gian varas­toin­ti kehitetään sille tasolle, että VRE toimii 24–7‑365.”

        En näe mitään syy-yhteyt­tä ener­gian varas­toin­nin kehit­tämisen ja Sak­san ydin­voimaloiden ennenaikaisen sulkemisen välil­lä. Varas­toin­tia olisi voin­ut kehit­tää aivan yhtä hyvin, vaik­ka ensik­si olisi sul­jet­tu hiilivoimalat, sit­ten kaa­su­voimalat ja vas­ta viimeisek­si ydin­voimalat. Tai vaik­ka mitään ei olisi sul­jet­tu. Suurin osa kehi­tyk­ses­tä tapah­tuu muutenkin Sak­san ulkopuolella.

        Minus­ta tuol­laiseen varas­toin­tite­knolo­gian heurekaan luot­tau­tu­mi­nen on vähän sama kuin pistäisi kaiken fuu­sion varaan. Läpimur­to varastoinnissa/fuusiossa saat­taa tapah­tua joskus tule­vaisu­udessa, tai sit­ten ei, mut­ta kan­nat­taako sen varaan pela­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semistä? San­o­taan nyt sekin, että hal­van ja skaalau­tu­van sähkön varas­toin­ti­ratkaisun löy­tymi­nen ei vält­tämät­tä edes tarkoit­taisi sitä, että sähköä kan­nat­taisi tuot­taa ain­oas­taan uusi­u­tuvil­la. Varas­toin­tia voi tehdä yhtä hyvin esim. ydin­sähkölle yöaikaan, jol­loin sähkön kulu­tus ja hin­ta ovat alempana.

      6. Ydin­voimaa ei ole Suomes­sa raken­net­tu markki­nae­htois­es­ti. Sitä ei ole raken­net­tu ollenkaan, kos­ka tilat­tu reak­tori ei ole valmis­tunut 16 vuodessa. Sinä aikana on viimein Suomes­sa alet­tu rak­en­taa uusi­u­tu­vaa, jota ei ennen sitä tehty lainkaan. En nyt laske metaa­nipäästöjä aiheut­tavia altai­ta uusiutuviksi.

        Ksee tosi­aan todisti point­ti­ni siitä, että aina löy­tyy uusi seli­tys sille mik­si TAAS tuli uusi ydinvoimalaonnettomuus.

        Teknolo­gia ei ole ratkaisu ihmiskun­nan ongelmi­in vaan ongelmien lähde. Kuin­ka mon­ta insinööriä tarvi­taan vai­h­ta­maan hehkulamppu?

  20. Ei insinöörin tarvi vai­h­taa hehku­lamp­pua. Hän on kehit­tänyt loisteputket.
    Jos ei kehitä teknolo­giaa, niin sit­ten ei koskaan kehi­ty myöskään ne mullis­ta­vat sähkön varas­toin­timenetelmät joiden varaan tuulivoima-kort­ti­taloa raken­netaan. (Voi tosin olla ettei ne kehi­ty muutenkaan: paras sähkön varas­toin­ti­ta­pa on edelleen se ensim­mäi­nen, eli lyijyakku).

    Muuten, tuulivoimalat tuot­ta­vat ikuis­es­ti säi­lyvää ongel­ma­jätet­tä enem­män kuin ydinvoimalat.

    1. Määrit­tele ikuisu­us? Oisko myös mate­ri­aalin haitallisu­us hyvä huomioida?

      Tuulivoima on jatkos­sa kuitenkin pienenevä osa VRE:tä, joten tun­tuu has­sul­ta, että tak­er­ru­taan johonkin lapo­jen kier­rä­tyk­seen, joka taitaa toimia siel­lä mis­sä halu­taan, 2 vuo­den päästä.

      Miten se lyi­jyakku on muuten parem­pi kuin vir­tausakku? Tai kiin­teä akku (sol­id state)?
      Onko siis lyi­jyakku ehkä paras minkä SINÄ tiedät?
      Ootko sat­tumoisin ollu ettimässä kesämökille sopivia akku­ja aurinkopaneelijärjestelmään?
      Ei oo oikeen hyviä vai­h­toe­hto­ja tarjolla…

      1. Lasikuidun kier­rä­tyk­sessä ei ole edis­tyt­ty kauheasti jotain 90 vuo­teen, mut­ta ehkä läpimur­to tulee sit­ten kah­den vuo­den päästä? Sitä odotel­lessa. Täl­lä het­kel­lä tuulivoimaloiden lavat hau­dataan pääasi­as­sa maa­han, pikkuhil­jaa sinne muren­e­maan mikro­muoviksi. Ei tietenkään hait­taa meitä juuri nyt, kuten ei ydinjätekään.

        Olen ollut. Lyi­jyakku on edulli­nen, tur­valli­nen ja 100% kier­rätet­tävis­sä. Teknisil­lä perusteil­la siis edelleen mon­een käyt­tö­tarkoituk­seen paras ratkaisu, kaikesta kehi­tyk­ses­tä ja näen­näisen lupaav­ista kehi­tyspoluista huolimatta.

      2. Mie­lenki­in­toista lasikuidun kier­rätet­tävyy­dessä on eri­tyis­es­ti se, että se on alka­nut kiin­nos­taa vas­ta kun se on pää­tynyt tulivoimaloiden lapoihin.
        Tähän asti — 90 vuot­ta — sitä on saanut tuot­taa ja dumpa­ta miljoo­nia ton­ne­ja ihan mihin vaan.
        Onnek­si ratkaisu on läm­pänä kuin huomataankaan.
        Kaik­ki Suomen lapa­ma­te­ri­aali voidaan käyt­tää sekoit­ta­mal­la se Onkalon tun­nelei­den täyt­tö­ma­te­ri­aali­in. Seu­raa­vat sata vuot­ta on hoidet­tu ja vas­ta sit­ten pitää alkaa miet­tiä sitä oikeaa kierrätystä?

        Niin mikä tekikään lyi­jyakus­ta parem­man kuin flow- tai sol­id state-?
        Lyi­jyakul­la on hyvin lyhyt elinikä, eikä kestä kun­nol­la syvem­pää purkausta.
        Onneton reliikki.

      3. Jos ihan tosis­saan mietitään lasikuidun kier­rät­tämistä, niin helpoin tapa on tehdä siitä sementtiä:
        https://www.ge.com/news/reports/concrete-benefits-recycling-old-wind-turbine-blades-could-help-cement-industry-cut-co2
        Muitakin tapo­ja löytyy.
        https://www.ge.com/news/reports/break-it-down-this-big-wind-industry-player-is-seeking-to-make-future-turbine-blades-100
        https://uk-ireland.rwe.com/-/media/RWE/RWE-UK/downloads/fahy-beg/more-information/what-happens-to-old-turbine-blades.pdf

        Tragikoomis­ta­han asi­as­sa on, että tuulivoimaloiden tuot­ta­jat ja kan­nat­ta­vat ovat tehneet pien­estä asi­as­ta ison, kos­ka ovat halun­neet, että kaik­ki kemail­lis­es­ti har­mit­tomatkin mate­ri­aalit kier­rätetään, mut­ta sit­ten “vastapuoli” on nos­tanut ja pitänyt asi­aa tikun nokassa.

  21. Olis tosi­aan kiva, jos Ode sais joltain kon­sul­taa­tioa­pua sel­l­aisen alus­tan val­in­taan, jos­sa keskustelu vois olla jopa säikeis­tet­tyä ja käteväm­min seu­rat­tavis­sa. Nythän ei tiedä mis­sä on uusia kom­ment­te­ja, jos ei rul­laa koko keskustelua joka ker­ta läpi. Reunakol­mum­nis­sa näkyy 10 viimeistä kom­ment­tia koko sivus­tol­la. Siinä kaik­ki “opas­tus uusi­in kom­ment­tei­hin ja vas­tauk­si­in. Ollaan takas 80-luvul­la bbs-hom­mis­sa. Ois­pa usenet-news…

    Fis­siour­po:
    “En näe mitään syy-yhteyt­tä ener­gian varas­toin­nin kehit­tämisen ja Sak­san ydin­voimaloiden ennenaikaisen sulkemisen välil­lä. Varas­toin­tia olisi voin­ut kehit­tää aivan yhtä hyvin, vaik­ka ensik­si olisi sul­jet­tu hiilivoimalat, sit­ten kaa­su­voimalat ja vas­ta viimeisek­si ydin­voimalat. Tai vaik­ka mitään ei olisi sul­jet­tu. Suurin osa kehi­tyk­ses­tä tapah­tuu muutenkin Sak­san ulkopuolella.

    Minus­ta tuol­laiseen varas­toin­tite­knolo­gian heurekaan luot­tau­tu­mi­nen on vähän sama kuin pistäisi kaiken fuu­sion varaan. Läpimur­to varastoinnissa/fuusiossa saat­taa tapah­tua joskus tule­vaisu­udessa, tai sit­ten ei, mut­ta kan­nat­taako sen varaan pela­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semistä? San­o­taan nyt sekin, että hal­van ja skaalau­tu­van sähkön varas­toin­ti­ratkaisun löy­tymi­nen ei vält­tämät­tä edes tarkoit­taisi sitä, että sähköä kan­nat­taisi tuot­taa ain­oas­taan uusi­u­tuvil­la. Varas­toin­tia voi tehdä yhtä hyvin esim. ydin­sähkölle yöaikaan, jol­loin sähkön kulu­tus ja hin­ta ovat alempana.”

    Surullista, ettet huo­maa ilmi­selvää yhteyt­tä. Sama asia tosin kaikessa ener­giaan liit­tyvässä: ydin­voima hoitaa kaiken niin “kätevästi”, ettei vaikeampia vai­h­toe­hto­ja ole tutkittu.

    Ener­gian varas­toin­ti on sen ver­ran iso ongel­ma, että Sak­san päätös “pakot­ti” sen kehit­tämiseen. Voi speku­loi­da, että olis syn­tyny muutenkin, mut­ta var­masti ei yhtä suurel­la tehokkuudella.
    Tot­takai ydin­sähköäkin olisi voin­ut varas­toi­da vrk-vai­htelun tarpeisi­in jo 50 vuot­ta. Ei kuitenkaan ole varas­toitu, kos­ka ei pakko. Helpom­pi lait­taa toinen reak­tori viereen.
    Sak­sa on kyl­lä ener­gian varas­toin­nis­sa johtavia mai­ta, joten ei siis “suurin osa” tapah­du Sak­san ulkopuolella.
    Hyvin loogista olis ajatel­la, että jos sak­sa olis lisän­ny ydin­voimaa ja sit­ten pois­tanu sen asnsi­ol­la fos­si­iliset, niin VRE:tä tai sen varas­toin­tia ei olisi syn­tynyt. Kos­ka ei tarvet­ta. Helpoim­mal­la men­nään, kos­ka hin­ta ja varmuus.

    Yhtä hyvin voi sanoa, ettei ydin­voima ole hidas­tanut VRE:n käyt­töönot­toa, eri­tyis­es­ti Suomes­sa. Todel­lisu­us kuitenkin on ihan päät­täjien ja julkisen mielip­i­teen mukaan: “viher­pi­ipertäjien pro­pelle­ja” ei kan­na­ta rak­en­taa, kos­ka ydin­voima. Vaikee kuvitel­la samaa argu­ment­tia, jos ydin­voimaa ei olisi.

  22. “Mie­lenki­in­toista lasikuidun kier­rätet­tävyy­dessä on eri­tyis­es­ti se, että se on alka­nut kiin­nos­taa vas­ta kun se on pää­tynyt tulivoimaloiden lapoihin.”
    Ei siinä mitään ihmeel­listä ole. Muovien ympäristöhait­to­ja ei aikaisem­min täysin ymmär­ret­ty kos­ka ne eivät ole myrkyl­lisiä (sama jut­tu fre­onien kanssa, sitäkin aluk­si pidet­ti­in nimeno­maan ympäristöys­täväl­lisenä). Nykyään muovien lop­pukäsit­te­lyä pide­tään tärkeänä eikä tuulivoimalat voi olla mikään poikkeus.
    Voihan ne tietysti hau­da­ta Onkaloon. Se vaan voi olla vähän kalli­im­paa tuulimyl­ly­fir­moille kuin nykyi­nen tapa (maa­han hau­taami­nen pusku­trak­to­ril­la). Betoniksi murskaami­nen tietenkin vain lykkää ongel­maa, pitää se betonikin jos­sain välis­sä kierrättää. 

    Lyi­jyakku­jen hyvät omi­naisu­udet selitin jo. Ei var­maan ole vain iner­ti­aa että jos vaa­timuk­se­na ei ole varas­toin­timenetelmän keveys ja kom­pak­tius, niin lyi­jyakku on edelleen käyte­tyin menetelmä. Se on myös ympäristöys­täväl­lisem­pi kuin litiu­makku. Tietenkin mon­een sovel­luk­seen ne eivät ole hyviä.

    1. Niin, ne lavat sisältää ihan samo­ja ainei­ta, kuin kaikku muutkin per­in­teis­es­ti kaatopaikalle peit­et­tävät tavarat: muovia, lasia, met­al­lia, puuta.
      Ja niille var­maan voi tehdä samoin kuin tälle “per­in­teiselle” jät­teelle: polte­taan ja laite­taan maa­han vain se osu­us, joka ei palanut pois.
      Betonin täyteaineena se voidaan uudelleenkäyt­tää betonin täyteaineena.

      Uno­hdit selit­tää lyi­jyakku­jen huonot ominaisuudet.
      Jon­ka takia noi­ta uusia akkute­knolo­gioi­ta kehitetään.
      Jos lyi­jyakuista olisi taloudel­lista rak­en­taa ener­giavaras­to­ja, niitä olis jo kaik­ki paikat täynnä.
      Lyi­jyakus­ta voi ottaa ulos vain jotaan alle 20% täy­destä purus­ta, jos sen halu­taan kestävän yli tuhat syk­liä. Joka tarkoit­taa sit­ten ener­giamäärän putoamista alle viides­osaan tai hin­nan kohoamista yli 5‑kertaiseksi.

    2. Sil­läkin tosin voi olla merk­i­tys­tä, että lyi­jyakku­ja tuote­taan täl­lä het­kel­lä kai jotain 12 miljoon­aa ton­nia vuodessa ja vaik­ka kier­rä­tysaste olisi 98% globaal­isti, niin se tarkoit­taisi 240 000 ton­nia vaar­al­lista jätet­tä “luon­toon” joka vuosi.
      Ja todel­lisu­us on kuitenkin se, että tuo lähel­lä satas­ta ole­va kier­rä­tysprossa kos­kee vain Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa.

      Eli har­val­la “viher­pi­ipertäjä-ener­giavaras­to-fir­mal­la” olis intoa alkaa rak­en­ta­maan laitok­si­aan lyi­jyakku­jen varaan.

      1. Lyi­jyakuis­sa kier­rä­tys on kiin­ni lähin­nä viit­seliäisyy­destä: jois­sain mais­sa kier­rä­tys on jär­jestet­ty hyvin, toi­sis­sa (tois­taisek­si) huonos­ti, kuten muukin kier­rä­tys. Litiu­makku­jen ja vaik­ka juuri lasikuidun kier­rä­tys taas tökkii teknisi­in ongelmi­in: kier­rä­tys on työlästä ja energiaintensiivistä.

        En tiedä mis­tä on tul­lut käsi­tyk­sesi että lyi­jyakuil­la on huono maine: yleis­es­ti ottaen niitä pide­tään eri­no­maise­na keksin­tönä. Pait­si ehkä EUn mielestä joka yrit­tää ulot­taa lyi­jy­hys­ter­ian myös akkui­hin, mut­ta se on toinen stoori.

      2. Globaalit vaa­timuk­set “viit­seliäisyy­delle” ovat vaikei­ta toteut­taa. Sik­si mon­et “supermyrkyt” vain kielletään.
        Liit­tyy vähän siihen, että tois­t­en maid­en on vaikea osoitel­la sormil­la vaik­ka, että “te ette saa käyt­tää ydin­voimaa, kos­ka ette ole tarpeek­si viit­seliäitä kaikkien asioiden suh­teen. Sen sijaan me saamme.”

        Lyi­jyakun “huono maine” johtuu siitä, et lyi­jy on varsin myrkyl­listä ja sitä dump­pat­ti­in ympäristöömme miljoo­nia ton­ne­ja. Jotaan asian vakavu­ud­es­ta ker­too tosi­aan se, että mais­sa, jois­sa ei ollut mitään kier­rä­tys­tä ekol­o­gi­sista syistä vielä mon­een vuosikymme­neen, niin lyi­jyakku­jen kier­rä­tys kuitenkin jär­jestet­ti­in. Ei sekään tiet­ty mitenkään hel­posti onnistunut.
        Nää on näit vähän samo­ja jut­tu­ja, kuin että voidaan väit­tää, että meil­lä olis 8‑tuntiset työpäivät, vaik­ka ammat­tili­it­to­ja ei olis keksitty…

  23. Kun luin tämän Helen ketjun jäi pääl­lim­mäisek­si mieleen se, että mik­si on vitkutel­tu näin pitkään. On nau­tit­tu aiem­min vallinneista kivi­hi­ilen ja päästöoikeuk­sien halvoista hin­noista. Tukhol­ma sen sijaan on toimin­ut ennakoiden ja pyrkinyt sys­temaat­tis­es­ti eroon fossiilisista.

  24. Asia konkreti­soi­tui eilen, kun tuli kaukoläm­mön kulu­tusen­nuste vuodelle 2022. Kun muu­timme tähän rin­ta­mami­estaloon 2001, läm­mi­tys oli 1600€/vuosi. 2022 tulee ole­maan 4000€/vuosi, vaik­ka kulu­tus on vähän pienentynyt.
    Jos ajat­telee nor­maalin palka­nsaa­jan net­to­tu­lo­ja, tuo on todel­la paljon. Eikä sil­lä saa kuin sen, että taloon vir­taa sisään kuumaa vet­tä. Kaik­ki putket ja tekni­ik­ka talon sisäl­lä jää itse hoidettavaksi.
    Yhteis­tuotan­toa ja kaukoläm­mön järkevyyt­tä hehkutet­ti­in vielä 2000-luvun alus­sa maas­ta taivaaseen. Nyt pitäisi löytää keinot, että aiem­mat huonot päätök­set eivät enem­pää kuri­ta monop­o­lin puris­tuk­ses­sa ole­via hyväuskoisia kaupunkilaisia.

  25. Arvoisa puheen­jo­hta­ja

    Rvi­taloa­sun­non Helenin kaukoläm­pölasku on kylmäänä. Aiem­min samal­ta ajal­ta lasku­tus on ollut noin 320€, 1/2022 ‑lasku oli 450€.

    Ihan aikuisen oikeasti. Kiina ja Intia lisäävät hili­hi­ilen käyt­töä ja te kur­jis­tat­te stadilaisia.

    Mil­lä mielestä pitäisi läm­mit­tää? kivi­hi­ili ei teille käy, ydin­voima ei teille käy, puun­polt­to ei teille käy, vesivoimaa ei ole, tuulivoimaa ei ole — siis mil­lä te ajet­telitte pääkaupun­gin ker­ros- ja riv­i­talot läm­mitet­tävän kos­ka Helsingis­sä ei juuri enää saa monille alueille lupaa maaläm­pöön ver­tikaaliputki­neen, vaaka­putk­istoon har­van taloy­htiön tont­tiala riittää.

    1. Kaukoläm­mön hin­ta ei ole nous­sut noin paljon.Isompi lasku johtunee iitöä, että olette läm­mit­täneet enem­män kuin vuosi sitte, ja se var4maankin johtuu kylmästä jouluku­us­ta. Kylmä joulukuu ei sen­tään ole Helenin syy. Helen on investoin­ut huo­mat­ta­van paljon sekä ydin­voimaan että tuulivoimaa ja myös lämpöpumppuihin.
      Kaik­ki muut läm­mi­ty­muoot ovat kallis­tuneet enem­män kuin kaukoläm­pö. Eniten sähköläm­mi­tys eikö öljyläm­mit­täjil­läkään ole kivaa.

Vastaa käyttäjälle iij Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.