Kun sähköautot yleistyvät nopeasti, tarvitaan latausinfraa paljon ja nopeasti. Se ei ole aivan halpaa. On vaadittu, että veronmaksajat subventoivat tätäkin. Markku Ollikainen sanoi Helsingin Sanomien mukaan, että jokainen bensaa myyvän huoltoasema pitäisi velvoittaa tarjoamaan myös sähkölatausta.
Minä jättäisin koko asian markkinoiden huoleksi, sillä projekti on aika kallis ja normiohjauksella toteutettuna se on monta kertaa kalliimpi.
Paras ja kokonaiskustannuksiltaan halvin paikka ladata auto on oma koti. Kotona ei tarvita mitään pikalatausta ja koska Suomessa sähkölämmityksen yleisyyden ja sähkösaunojen vuoksi sähköverkko on suhteellisen vahva, kotilataus ei vaadi sähköverkon vahvistusta toisin kuin pikalatausasemat.
Kun on matkalla Hangosta Kilpisjärvelle, on voitava ladata tässä välissäkin. Näiden välilatauspisteiden kustannukset ovat korkeat ja siksi niissä lataamisen pitää olla kalliimpaa kuin kotona lataamisen, jotta tätä kallista mahdollisuutta ei käytettäisi turhaan. Tähän hintakysymykseen palaan myöhemmin.
Pikalatauspiste ei ole aivan halpa. Jos akkuun pitää tunkea 20 minuutissa 40 kwh sähköä, tarkoittaa se lataustehona 120 kW ja sulakkeen kokona 600 amperia. Jos jossain kaukana kaikesta olevaa miehittämätöntä bensa-asemaa vaaditaan vetämään kymmenien kilometrien pätkä korkeajännitelinjaa ja tähän liittyvä muuntamo, lopputulos on, että kannattaa sulkea koko asema. Jos latauspisteitä on rinnakkain kahdeksan, niiden yhteinen teho on lähellä megawattia.
Pikalatausverkosto pitää optimoida aivan toisin perustein kuin bensalumput. On otettava huomioon, paljonko sähkökaapelin vetäminen maksaa ja mitä asiakas tekee odottaessaan 20 minuuttia
Vaikka liityntäteho olisi tuo 120 kW, lataukseen kuluu 20 minuuttia. Siksi oikea latauspiste ei ole keskellä korpea vaan paikassa, jossa voi tehdä jotain järkevää sen 20 minuutin aikana.
Nyt päästään markkinoihin. Jos lataus tapahtuu keskellä korpea ja asiakas vain odottaa, hinnan on oltava kalliimpi, koska latauksen tarjoajalle ei koidu mitään muuta hyötyä asiakkaasta. Jos sen sijaan lataus tapahtuu matkalla mökille hypermarketin parkkiluolassa, hypermarket hyötyy asiakkaasta samalla kun asiakas voi käyttää aikansa johonkin muuhun kuin somen selailuun. Sama koskee tienvarsikuppiloita ja jopa museoita.
Nyt päästään rahaan. Jos auto ladataan kotona, kilowattitunti maksaa noin 0,1 €, mikä vastaa bensan hintana 0,40 €/litra. Ei siis oikeastaan pitäisi urputtaa siitä, miten autoilijaa taas sorretaan. Kotilataus on halpaa, koska infra on jo olemassa.
Siellä, missä infraa pitää rakentaa suurin kustannuksin, latauksen pitää olla kalliimpaa, jotta osallistuttaisiin lastausinfran rakentamiseen ja ennen kaikkea, jotta ei ladattaisi näissä kalliissa pisteissä turhaan, vaan jätettäisiin ne niiden käyttöön, joille se on välttämättömyys.
Hypermarketien autohalleissa on nyt latausinfraa ja sähkö on jopa ilmaista. Koska sähkö on ilmaista, lastaus teho on vaatimaton. Tätä joku yleisönosastokirjoittaja piti autoilijoiden subventiona, jonka autottomat maksavat. On pakko sanoa, että paljon suurempi subventio on se ilmainen parkkipaikka. Nyt lataustehot ovat niin vaatimattomia, että ilmaista sähköä saa tuskin euronkaan verran. Ilmaisen parkkipaikan arvo sen sijaan on useita euroja.
Olisi toivottavaa, että kauppojen yhteyteen tulisi ilmaisten heikkotehoisten latauspisteiden rinnalle maksullisia pikalatauspaikkoja. Hinnan avulla pikalatauspaikat tulisi ohjata niiden käyttöön, jotka tätä oikeasti tarvitsevat. Kyllä niitä tulee. Ne ovat niin hyvä houkuttelemaan asiakkaita.
Auton latauksessa sähkön osuus kustannuksista on pieni verrattuna latauspisteen osuuteen. Siksi pikalatauksen tulee olla selvästi kalliimpaa kuin kotilatauksen. Kotitaloussähkö maksaa siis noin 0,1 euroa kilowattitunnilta, mikä vastaa noin 0,4 euron bensan hintaa.Halvemmalla pääsee, kunn ajoittaa latauksen halvan sähkön tunteihin. Valtateiden varteen rakennettavat pikalatauspisteet voisivat olla kaksi tai kolme kertaa kalliimpia. Jos yrittäjä haluaa latauspisteellä houkutella asiakkaita kauppaansa tai kahvilaansa, hinta voi olla tietysti halvempi. Dynaaminen hinnoittelu olisi poikaa. Juhannusliikenteessä hinta voisi olla kalliimpi, jotta ihmiset eivät käyttäisi latauspisteitä turhaan vaan ne jäisivät niiden käyttöön, jotka niitä silloin eniten tarvitsevat.
Sähkön hinta vaihtelee tunneittain. Silloin kun sähkö on kallista, se on myös likaista. Jokainen sähkön käyttäjä pitää käynnissä alueen kalleinta voimalaitosta ja maksaa sen mukaisesti. Myös lataussähkön hinnan tulisi vaihdella tunneittain. Tiedot tuntihinnoista saa jo nyt kätevästi kännykkään.
Miten lataus maksetaan? Mieluiten laskun tulisi ohjautua omaan sähkölaskuun. Tähän on monia hyviä ohjelmistoja olemassa. Itse toivon, että suomalaisen Liikennevirran järjestelmä löisi itsensä läpi kansainvälisesti.
Yhdessä asiassa tarvitaan kuitenkin valtion toimia. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekotavat eivät ole kunnossa tältäkään osin.
Oma veikkaus on että haja-asutusalueiden pikalatausasemat tullaan tekemään paikallisten akkujen avulla, ei vetämällä korkeajännitejohtoja huoltoasemille. Hajautettua akkukapasiteettia on hyvä olla olemassa joka tapauksessa kun verkkoon ylijäämäsähköä syöttäviä aurinkopaneeleja ja muuta nopeasti heittelevää sähköntuotantoa on tulevaisuudessa enemmän; jos samalla akustolla saadaan viritettyä pikalaturit huoltoasemille, aina parempi. Akkujärjestelmällä saadaan myös tasattua tuntikohtaista hintavaihtelua, mikä tarjoaa latauspisteen ylläpitäjälle mahdollisuuden bisneksen tekoon kun akkuun ladattua halpaa sähköä voi myydä autoilijalle kalliimmalla.
Isoin ongelma lienee kaupunkien kadunvarsipysäköinti ja yleiset pysäköintialueet. Kadunvarsien repiminen auki ja tolppaviidakon pystyttäminen ei ole mikään pieni juttu jonka markkinat hoitavat ilman julkisen vallan sekaantumista.
Kyl sähkön hinta siirtoineen on ny muutamas vuodes noussu siittä 10 sentistä per kilowattitunti..ainakin kotitalouksille… jo melkein hmm..arviolta 13 tai 14 senttiiin siis jossain 2 vuoden sopimuksissa. ei semmosii markkinapörssihintoi jaksa kyttäillä. ja sitten..mites monikulduuri ja sähköautot ovat yhteensopivia? niistä tulooo aikamoinen tulipalo jo yhestäkin sähköautosta..kerrostaloissa? lataustpaikkojen ja johtojen vandalisointi…. hulluu hommooo…
eli…kuten Ode kirjoitti, on ny turha ladata sitä käärmettä pyssyyn vaan antaa nyt omalla painollaan mennä tämä sähköauto..ja muukin autoilu asiat
Ajatukset kuulostavat erittäin fiksuilta, valitettavasti se miten mallissa käy on että kun pikalatauspaikkojen hinnoittelu rupeaa loma-autoilijalle lähentelemään fossiilivaihtoehdon hintaa (vaikkakin kuinka perustellusti) niin alkaa toisaalta itku autoilijoiden puolelta rahastuksesta, ja toisaalta taas valitus siitä miten sähköautoihin siirtymistä ei subventoida. Kun ihminen on tottunut (liki) ilmaisuuteen niin mikä tahansa lisämaksu tuntuu kohtuuttomalta.
En siis usko että markkinamalli tulee olemaan poliittisesti suosittu, vaan läpi runnotaan juuri jonkunmoinen keppi/porkkana-ratkaisu jossa bensa-asemat velvoitetaan tarjoamaan myös sähköä (jollain pienellä investointituella ryyditettynä) joka tappaa sitten 90% tankkausverkostosta erityisesti syrjäseuduilta ja sitten äimistellään ettei tämä ollut lain tarkoitus eikä voinut ennalta nähdä että näin tulee käymään…
Helsinki voisi myös helpottaa sähköautoilun yleistymistä asukaspysäköinnin osalta. Pistätte kadun varsiin pystyyn edes jonkin verran noita halvalla asennettavia 230V 16A tolppia ja luotte sähköautojen asukaspysäköintitunnuksen jolla saa parkittaa noihin ruutuihin, sähkön laskutus ISO 15118:lla.
Latauksen / parkituksen hinta voi olla vaikkapa jotain 15c/kWh. ”Sakkomaksua” vaikkapa normaalin pysäköintitaksan verran jos auto seisoo ruudussa ilman että lataus juoksee, jotta jengi käy siirtämässä sähköpirssinsä tolpattomiin ruutuihin kun akku on täynnä. Noita sopisi tarjota myös yhteiskäyttöautoille.
Normaalien mittaripysäköintiruutujen kohdalle voisi myös asentaa jonkun verran noita vähän rivakampia latureita. Parkkimaksua vaan reilusti ylöspäin noihin ruutuihin
Ihan vähäisetkin määrät auttaisivat kantakaupungin autoilijoita vaihtamaan sähköön. Samoin esim. jakeluautoille voisi antaa jotain porkkanaa / keppiä jos vaihtavat dieselistä sähköön.
Markkinoiden on vaikea toimia, kun kadunvarsipaikat ovat kaupungin omistamia.
Näitä sähköpisteitä on asukaspysäköintipaikoille lisätty, mutta suurin gvastustus tulee ”oikeislta” autoilijoilta, jotka vannovat fossiilsten nimiin. Heidän paikkansa kun vähenevät.
Tarkoitat varmaan Helenin tavallisia 22kW latauspisteitä, jotka sopivat ennen kaikkea asiointilataukseen tunniksi pariksi.
Tuossa kuitenkin ehdotettiin kadunvarsille kotilatausta vastaavaa latausmahdollisuutta 230 V 16A (3,7 kW) sukopistorasiasta. Varsinkin lataushybridien omistajat kaipaisivat mahdollisuutta ladata normisti (arki)yön yli, jos joka arkipäivä on pendelöitävä jonnekin muutaman kymmenen kilometrin päähän. Yön yli latauksessa 8 A riittäisi kyllä useimmille.
Täyssähköauton, jossa on pikalatausmahdollisuus, kanssa ei ole ongelmia keskustassakaan, kun käy muutaman kerran viikossa Lidlissä vaikka pikaisellakin kauppakäynnillä. Ellei aja hyvin pitkiä matkoja päivittäin.
Jakeluautojen lataukseen…
Nekin yleistyvät vähitellen. Lataus olisi järkevintä hoitaa esimerkiksi terminaalien tai ”tukkukauppojen” yhteydessä silloin kun se on mahdollista.
Niissä on jo osa infrasta valmiina. Toki tarvittaisiin esimerkiksi sähköverkkoon muutostöitä jne, mutta iso osa infrasta on jo olemassa.
Soveltuviin paikkoihin tullaan tarvitsemaan nykyisiä ”rekkatankkausasemia” vastaavia latauspisteitä joissa autoja voidaan ladata silloin kun se on mahdollista.
Vielä yksi asia…
Sähköautojen paloturvallisuus on ongelma ja raskaamman kaluston paloturvallisuus on vielä isompi ongelma.
Isoa osaa raskaasta kalustosta ei tulla koskaan käyttämään täysin sähköisenä – hybridi on toki mahdollinen.
Myöskään junakuljetusten lisääminen ei ole täydellinen ratkaisu koska rataverkko on jätetty kehittämättä jo vuosikymmenien ajan ja tämän viiveen tai puutteen korjaaminen oheisine kustannuksineen – mm. terminaalit, varikot, pistoraiteet, sähköverkon kustannukset, varavoimalat jne jne – on aivan liian suuri kirittäväksi nopeasti kiinni.
Sähkö on ihan toimiva teknologia mutta tuo tullessaan haasteita.
Suurin haaste on miten nopeasti sähköön liittyviä valtion tukia pitäisi lisätä.
Samoin pitäisi saada lisättyä alaan kohdistuvaa valvontaa, niin innovaatioiden, teknologian, laisäädännön kuin vaikka taloudellisten seikkojen kuten verotuksen osalta.
Eli tekemättä jäi. Tässäkin tulee käymään niin kuin aina ennenkin.
”Sähköautojen paloturvallisuus on ongelma ja raskaamman kaluston paloturvallisuus on vielä isompi ongelma.”
Sähköautojen paloturvallisuus on paljon pienempi ongelma kuin palavien polttoneisteiden paloturvallisuus ja niiden aiheuttamat ongelmat.
Todella tuhoisa tulipalo on todennäköisempi sähköautossa. Jää nähtäväksi tuleeko tästä ongelma sitten kun sähköautoja on enemmän ja joukossa on myös vanhempaa autokantaa.
Kyllä näistä tulipaloista tulee ongelma.
Vaikka niiden määrä ei olisikaan esimerkiksi vuotta kohti tai ajettua kilometrimäärää kohti suuri, niitä on hyvin vaikea sammuttaa.
Pitäisi myös tietää jokaisen akkujen valmistajan valmisteiden käyttäytyminen edes jollakin tavalla, mutta todennäköisesti käyttäytymisessä tulee yllätyksiä.
Kemikaalit kuormittavat luontoa ja sammutusvesi voi sisältää mitä tahansa – miten hävitetään, mitä maksaa, miten suuri kuormitus ympäristölle aiheutuu?
Markkinoiden on vaikea toimia kaupungissa kun kaupunki omistaa ne kadunvarsipaikat ja asukaspysäköinti on alihinnoiteltu 5x tjsp.
Pistäkää kadun varret täyteen noita mahdollisimman halpoja hidaslataustöpseleitä + luokaa sähköautojen asukaspysäköintitunnus jolla saa parkittaa sellaisen viereen. ISO 15118 laskutus. Autot alkavat tukea sitä vähitellen.
En ymmärrä miksi huoltoasemat änkyröivät. Jos dieselin kate on kolme senttiä, niin huolto asemalle jää euro tankillisesta. Voisi kuvitella, että sähköstä jää paljon enemmän. Lisäksi asiakkaat joutuvat viettämään enemmän aikaa huoltoaseman tiloissa.
Voisivatko markkinat hoitaa myös sen asukaspysäköintipaikkojen sähköistämisen? Riittävästi vain jakoon halukkaille sähkönjakelijoille huutokaupalla tai vaikka taloyhtiöille omalle kadulleen. Nykyään kaupunki ei anna rakentaa, ja kun harvoin antaa, niin antaa sen Helenille. Tuskinpa markkinaperusteisesti. Näillä paikoilla alkaisi keskustassa olla kova kiire. Taloyhtiöillä on harvoin mahdollisuus rakentaa paikkoja pihoillensa.
Helsingin antamat kadunvarsipaikat sähköasemille on ymmärtääkseni kilpailutettu. Helen on ne vaan voittanut.
Kilpailutettu on, ainakin periaatteessa. Esimerkiksi toissavuotisessa 59 latauspisteen kilpailutuksessa tarjouspyyntö lähetettiin kolmelle toimijalle. Näistä Fortum ja Helen tekivät tarjouksen. Fortumin tarjous hylättiin, koska se olisi halunnut saada osan tuloista myös mainospisteisiin laitettavien mainosten kautta, minkä tilaaja kielsi. Tarjouskilpailuun jäi jäljelle yksi tarjous. sekin periaatteessa kilpailutus, jos saa paikat sellaisen kilpailun kautta, jossa on vain yksi hyväksytty osallistuja.
Vaikeahan tuollaisiin kilpailutuksiin katualueella on muiden kuin paikallisen sähköyhtiön edes osallistua. Jo liittymän avaamisesta yhdenkin sähköauton lataamispaikan saamiseksi katualueelle saattaa muu toimija kuin sähköyhtiö itse joutua maksamaan paikalliselle sähköverkkoyhtiölle useamman tuhat euroa, jos liittymää ei saada jonkun lähikiinteistön olemassa olevan liittymän taakse. Lähinnä kilpailutuksessa voi joku muu pärjätä, jos latauspaikkoja on oikein paljon, ja ne saa yhden liittymän taakse kaikki rakentamalla oman verkon sen liittymän taakse. Tosin siitä ei ole kerrottu julkisuudessa, onko Helenkään saanut toimintaa kaupungilta vuokralla olevien katualuepaikkojen latauspaikkojen osalta vielä kannattavaksi, vai onko toiminta toistaiseksi vielä tappiollista.
Nykyinen kilpailutustapa on huono, sen seurauksena on vain vähäinen määrä paikkoja yhteen kohteeseen ja kalliit yksikkökustannukset. Ehdottomasti katu kerrallaan, siis vähintään korttelin matkalla kaikki paikat toiselta puolelta, tällöin kaapelointi ja tolpat paljon halvempi rakentaa, todennäköisyys löytää myös vapaalle paikalle on suurempi koska paikat lähekkäin. Jos ollaan tosissaan niin sähkölatauspaikkoja asukas-/yrityspysäköintiin pitää tehdä Helsingissä kaduille vähintään 500 vuodessa, muutaman vuoden päästä 1000 vuodessa, kahdenkymmenen vuoden päästä paikkoja pitää olla ainakin 20.000, osaakohan kukaan laskea kaupungilla. Paikkoihin asukaspysäköintitunnus ja aikaveloitus (lataustehon mukaan) tai kalliimpi tuntihinta sellaisille joilla ei asukaspysäköintipaikkaa. Sähkön hinta on toisarvoista, tila maksaa enemmän. Jos joku haluaa pysäköidä polttomoottoriautonsa latauspaikalle niin pysäköiköön, mutta maksakoon saman hinnan kuin sähkäauto latauksineen. Kilpailutetaan rakentaminen ja ylläpito erikseen (löytyy kymmeniä rakentajia) ja sähkö erikseen.
Suurin osa huoltoasemista (vanhanaikainen nimitys, tuskin missään enää mitään huolletaan) on kylmäasemia joissa ei ole mitään ylimääräisiä palveluita myytävänä.
Takavuosina kun ympäristösäännökset kiristyivät, se tappoi paljon huoltoasemia koska marginaalisesti kannattavalle asemalle ei kannattanut ruveta tekemään lisäinvestointeja. On selvää että mahdollinen latausasemapakko aiheuttaisi samanlaisen ilmiön.
Valitettavasti näyttää siltä että tässäkin rakennemuutoksessa syrjäseudut kärsivät. Tankkausasemat lähtevät herkiten juuri syrjäseuduilta, vaikka sähköautot soveltuvat sinne huonoiten. Latauspisteitä taas ei kannata sinne perustaa.
tankkausasemat lähtevät vähäisen käytön alueelta joka tapauksessa.
Sähköauto soveltuu mainiosti myös vähän syrjemmälle seudulle, ja kyläkeskuksen palvelu-keskittymä on hyvä paikka myös pikalaturille. Jossain kohdin kepu alkaa itkemään tukia syrjäseutujen fossiili-infran ylläpitoon, mutta silloin pitää vain olla kovana.
Jos tankkausasema lähtee, niin sitten lähtee, mutta en näe syytä edesauttaa kehitystä keinotekoisesti vain sillä että joku ideologinen neliö tulee ruksittua. Markkinaehtoisesti sitä latauspistettä tuskin tulee tilalle.
Työ- ja kuljetusajoneuvot tulevat tarvitsemaan fossiilisia vielä 30-50 vuotta vähintään, samaten armeija, jossain nämäkin on tankattava.
Syrjässä on joka talon pihassa sähköt, joten auton lataus tehdään tietenkin kotona. Maatiloilla on vielä todennäköisesti voimavirtapistokkeet ja jytkymmät sähköliittymät, joten sinne saa vielä vauhdikkaampaa lataustakin.
Mutta ei kai syrjäseuduilla ole tarkoitus ajaa satojen kilometrien päivämatkoja? Siis pitkin peräkylien teitä, jossa ei ole mitään. Jos syrjästä ajaa vaikka 200 km, niin yleensä on jo vähän isommalla tiellä tai paikkakunnalla.
Ja muutenkin syrjäseuduilla asuu niin vähän ihmisiä, että he voivat ajella vielä pitkään fossiilisilla. Todennäköisemmin tulee käymään niin, että syrjäseutujen polttoainehuolto loppuu ennen autoja.
Tässä ehkä näkyy hiukan stereotyyppinen näkemys tyypillisestä haja-asutusseudun asukkaasta. Ajatellaan jotain tien perillä asustelevaa mummoa, joka pari kertaa viikossa käy maalikylillä kaupassa, pankissa ja Kelassa [hyvä läppä, ei missään ole enää kahta viimeksimainittua]. Sähköauto latautuu kaikessa rauhassa kotona ajojen välissä, ja kuntakeskuksessa asioinnin välissä pikalatauspisteessä.
Tällaisiakin autoilijoita tietenkin on, mutta jos ajatellaan perheellistä, työssäkäyvää ja harrastavaa maaseudun asukkia, niin auton käyttö on aika paljon aktiivisempaa ja siihen sisältyy myös paljon erilaista lyhyen varoitusajan ex tempore-ajoa: tulee erilaisia pika- ja hätätilanteita töihin, harrastuksiin, perheasioihin jne. Jos sukulainen on saanut infarktin ja on viety Rovaniemen keskussairaalaan niin häntä lähdetään katsomaan heti, eikä sitten kun auto on ladattu 6 tunnin päästä. Jne. Samaten jos lähdetään ajamaan vaikka johonkin perhejuhliin joissa on piha täynnä autoja, niin ei se talon yksi latauspaikka siellä mitään auta. Kaikki tämä tarkoittaa sitä että autossa täytyy olla toimintamatkaa edestakaiseen matkaan, eikä se nykyisillä edullisemman segmentin sähköautoilla oikein onnistu, etenkään talvella.
Lisäksi maaseudulla on muitakin fossiilisia käyttäviä laitteita kuin autot. On traktorit, työkoneet, moottorisahat, moottoriveneet, aggregaatit~! Monissa tapauksissa bensatankin korvaaminen akulla ei toimi kovin hyvin, viimeksimainitussa ilmiselvästi ei ollenkaan.
Tämä on mielestäni väärinkäsitys. Olen ollut sähköauton haltija nyt 2 kk, josta valtaosan mökillä. Kaikkein parhaiten sähköauto sopii sinne, jossa edullista sähköä saa omasta lataustolpasta. Auton toimintamatka on yli 500 km, joten esim. Savoon suuntautuvalla mökkimatkalla ei tarvita välilatausta. Sama asia on maaseudulla asuvilla: edullisimmillakin sähköautoilla ajaa yli 200 km, joten asiointireissun päätteeksi lataa taas kotona. Jos ajaa pidempiä matkoja ”maalta”, matka suuntautunee kaupunkiin, josta latausinfraa kyllä löytyy.
Sen sijaan Liisanpuiston latausasemien riittävyys pidemmällä aikavälillä kyllä mietityttää.
Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden velvoittaminen latasinfran rakentamiseen on haaste. Meidän 40 osakkaan yhtiön ongelmaksi muodostuu saman kaltainen ilmiö kuin bensa-sseman velvoittaminen sähköautojen lataukseen. Sähköliittymä ei riitä, sähkökeskus ei riitä ja mittarikentät pitää rakentaa uudelleen. Arvio taloyhtiön investointitarpeesta sähköautolataukseen 40 autolle on 500.000 – 1.000.000 €. Voisimme tällä summalla ostaa kaikille osakkaille biokaasuautot.
Teettäkää uusi arvio. Helsingissä kaupungin vuokrataloyhtiö Heka on toteuttanut latasuspisteet murto-osalla tuosta kusannuksesta, vaikka samat ovat ongelmat. Ei teidän mitään pikalatuaspietettä tarvitse sinne hankkia, selainen 16 A:n liittymä riittää.
Meillä taloyhtiössä aletaan jossain vaiheessa tekemään sähkörungon uudistus sekä tutkitaan kaikkien rakennusten energiakuntotarkastus. Sillä nämä rakennukset ovat 60-luvun lopulla rakennettuja Suomen armeijan entisiä upseerien asuntoja. Niissä ei ole mitään hajuakaan, että minkälaiset sähköpiirustukset olivat ja ne on rakennettu ihan miten sattuu.
Pelkästään putkiremonttiin meni puoli vuotta korjaamiseen ja rakentamiseen, koska minkäänlaisia papereita ei ollut ja ne putkien päällä olivat eristeenä asbestipäällysteitä. Jo itse putkisuunnittelun teko kesti lähes vuoden ennen kuin tiedettiin aika tarkkaan, että missä mitäkin putket ovat ja mitä tilalle rakennetaan.
Tämän korjauksen sekä ikkunoiden uudistuksien jälkeen menot taloyhtiöllä putosi 70 000 eurolla vuodessa ja se tarkoitti, että vanhat olivat vuotaneet kaiken aikaa vettä sekä lämmitetty liian suurella määrällä.
Sulaketaulussa ei löydy kuin ainoastaan vahvin on liesi 20A, kaikki ovat 10A kestävyydessä ja lämpötolpissa taas on 8A maksimi yhteensä, taloyhtiössä kielletään ankarasti, että mitään sisälämmityksiä ei laiteta autoihin tai muuten kaikki tolpat lakkaavat toimimasta.
Kahta kodinkonetta ei voi käynnistää yhtäaikaa tai sulake poksahtaa ja merkitsee sitä, että nykyinen kestävyys on alle 10A. Aikoinaan poksahti aina sulake vähintään kuukauden välein ja rikkoutuneita lamppuja piti vaihtaa tiheämmin ja hoksasin, että sulaketaulun pohjakoskettimet ovat vuosien aikana löystyneet ja saattavat antaa jännitepiikin jopa 10kV ja korjasin tämän ongelman, nyt ei poksahda kuin harvoin ja lamputkin pysyneet ehjinä sen elinkaaren ajan.
Ongelma on siinä, että sähköjohdot hapertuvat ja niissä on oikosulun sekä tulipalon riski ja siksi nykyinen 10A ei taida olla totta ja ryhdytään tämän asian korjaamiseen. Kustannuksista ei tiedä, kun paljon riippuu sähkölinjoista, maaperästä ja kuinka hankalaa se voi olla vai joudutaanko hankkimaan vielä muuntaja yms. Hintavaihtelu on suurta. Maaperä on näissä kaikissa rakennuksien ympärillä melkein kokonaan kallion päällä ja syviä maakohtia ei ole juurikaan.
Nykyään osakas voi itse omalla kustannuksellaan tehdä kotilatauksen mahdolliseksi ja laskutus sähkölaskun alle ne lataukseen kuluneet watit.
Osakasvähemmistö voi itse aloitteellisesti ehdottaa ja osallistua itse kustannuksiin ilman, että kaikki asukkaat joutuisivat maksamaan.
Tässä on ajantasalla olevat tiedot latauspaikkojen rakentamisohjeistuksineen:
https://www.ara.fi/latausinfra-avustus#collapse3769
Kiinteistöliitto taas kertoo useampia vaihtoehtoja:
https://www.kiinteistoliitto.fi/media/4730/ohje_latauspisteiden_totetuttamiseksi_paivitetty_2020.pdf
Osakkeenomistajista taas on kiinni, että haluavatko enemmistö rakentaa vai ei. Pelkkä putkiremontti oli tuskan ja hien tulosta, että vuosien lykkäyksien jälkeen yksi putkirikko muutti kaikkien mielet, kun yhden asunnon vahinkojen korjaamiseen meni n. 20 000 euroa.
Täytyy vain katsoa ja toivoa, että kustannukset ovat pelättyä vähemmän, niin voi enemmistö äänestää sähkörungon lisäksi nämä latauspisteetkin mutta jos kustannukset suuria, enemmistö ei hyväksy.
Kotilataus on mielestäni yksi asia, jossa lainsäätäjää voisi vähän kaivata. Merkittävä määrä kerrostaloasujia ei voi tätä optiota käyttää. Osalle tämä optio on toki hyvinkin mielekäs, koska tiettyihin tapauksiin saa tukea. Mutta esim…
1. Jos autopaikat ovat osakkeita, ei taloyhtiöllä ole intressiä tai sananvaltaa latauspisteiden tekoon. Joissain olosuhteissa, ehkä, siihen voi omalla rahalla pistää latauspisteen mutta mitään tukea ei voi saada vaikka useampi naapuri tulisi kimppaan, eikä taloyhtiöllä ole sen paremmin velvollisuutta kuin mahdollisuuttakaan sallia, saati tukea vaadittuja sähkötöitä.
2. Monella, etenkin vuokra-asujalla on vaikeaa saada edes autopaikkaa ja usein autoja pidetään kadun varressa tai muualla.
Kirjoittajan ajatus on erittäin tuettava ja laajalti hyvällä pohjalla, mutta mielestäni kotilatauksessa on yhä liialti ratkaisemattomia ongelmia, johon markkinat eivät voi auttaa vaikka miten luovia olisivat – laki kun on esteenä. Tuntuu uskomattomalta että lainsäätäjä ei koskaan edes pohtinut ajatusta taloyhtiöstä, jossa itse yhtiö ei omistaisi autopaikkoja. Näitä on kuitenkin paljon.
Kirjoitukseni päättyi sanoihin:
”Yhdessä asiassa tarvitaan kuitenkin valtion toimia. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekotavat eivät ole kunnossa tältäkään osin.”
Juu, peukutin sitä, halusin vain vähän konkretisoida miltä kulmin asiaa sopisi lähestyä. Ei tarkoitus vastustaa, vaan koittaa ottaa seuraavaa askelta. Mitä tarkemmin ongelma tiedetään, sitä paremmat eväät on ratkaisulle.
Hyvä teksti. Pieni korjaus päästöasiaan. Latausten ajoittaminen Suomessa tai missään muuallakaan EU:ssa ei vaikuta päästöihin. Sähköntuotanto kuuluu päästökauppaan, ja päästöt määräytyvät päästökaupan (vuosittain alenevan) katon mukaan. Voidaan toki argumentoida, että ajoitus pienentää päästöoikeuden hintaa ja tekee poliittisesti helpommaksi madaltaa kattoa, mutta pääpiirteittäin näin.
Jos sähköhenkilöautoilla halutaan vähentää liikenteen päästöjä (Suomessa 20% päästöistä) ilman, että se on vain omantunnon keventämistä ja ”vihreää teknologiaa”, niin heikosti käy. Ongelma on liika henkilöautokanta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa – tuota monin tavoin (infra, luonnonvarat . . .) kuormittavaa liika-autokantaa tulisi vähentää. Joukkoliikenteen ja esim. jalkojen käyttö, pyöräily ja sähköavusteiset pyörät laudat ym. hoitavat osin myös ”ilmastoahdistusta”.
”Markkinat hoitavat”, ”vihreä teknologia ratkaisee” ovat modernia puhetta. Asioiden siirtämistä tulevaisuuteen, pois silmistä pois mielestä. Markkinat tekevät aina voittoa, voittoja ei investoida vaan ne jaetaan sijoittajille tuottona (hassua, että monet markkinatoimijat (esim. teollisuus) on velkainen, sijoittajat ottavat velkaa sijoittaakseen, valtio tukee verovaroin tuotekehittelyä erityisesti lainatakuilla, pääsääntöisesti investoinnit hoidetaan veloilla). ”Markkinat ratkovat” – miten,
ns. taloudellisuus rahassa mitattuna ei ole lainkaan yksinkertainen asia. Raha ja päästöt ovat sotkuinen yhtälö ratkaistavaksi!
Onko joku muuten kaivanut tiedon, kuinka paljon sähkön päästökauppa on vähentänyt Euroopassa päästöjä? Selkeä luku: päästöt vuonna x ja päästöt vuonna x, pyydän. Selittelyjä saa olla: päästöllinen teollisuus on siirtynyt esim. Aasiaan (kylläkin vähentää päästökaupan hyötyä!), päästöt olisivat olleet PALJON suurempia, jos päästökauppaa ei olisi . . .
Fossiiliongelma taitaa ratketa, kun metaani tundralta vapautuu . . . sen syyn voi sitten kaataa vaikka Putinin niskaan (vitsi-vitsi-vitsi – loppukevennys Huom!)
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä asiakkaan kohtelu on niin surkeaa, ettei maksukykyinen väestö edes ajattele sen käyttämistä, vaan kulkee omilla autoillaan. Ja maksukyvyttömien joukkoliikenteen käyttö ei vähennä yksityisautoilua.
Määrittele tarkemmin asiakkaiden surkea kohtelu pk-seudun joukkoliikenteessä. En ole pariinkymmeneen vuoteen huomannut että henkilökunta kohtelisi matkustajia surkeasti.
Sen myönnän että osa joukkoliikenteen matkustajista käyttäytyy tökerösti muita kohtaaan, mutta samaa voi sanoa autoilijoista kanssa. Kiilaavat ja etuilevat, roikkuvat toisten perässä kiinni, rikkovat liikennesääntöjä, pysäköivät tahallaan väärin.
Ehkä se ongelma on siinä että kun on paljon ihmisiä liikkeellä niin syntyy tilanteita että tila ei aina riitä ja pyritään ottamaan tilaa muilta.
Voisiko sitä esim. niitä sähköyhtiöiden huimasti nousseita ja alueellisesti kovasti eriarvoistavia siirtohintoja jollain tapaa velvoittaa käytettäväksi tuohon koko maan kattavan latausinfran rakentamiseen? Saataisiin sillai siirrettyä sitä sähköä autoon. Enkä minä nyt oikein tätä vihreiden ajatusta ymmärrä, että samaan aikaan kun halu olisi vähentää päästöjä, niin jätetään se sitten markkinavoimien asiaksi – toimii osin, mutta tarvitaan muutakin.
Kotilataus on ehdottoman tärkeää sähköautoilun näkökulmasta – se on totta. Sitten jos mietti vaikkapa Helsinkiä, niin aika harvassa lienee lopulta ne taloyhtiöt, joilla on niitä pihapaikkoja saati autohalli- tai autotallipaikkoja. Etenkin vihreät säännöllisin väliajoin pitävät ääntä ja kipuilevat sen kanssa ettei niitä pitäisi velvoittaa uusiinkaan taloyhtiöihin rakentamaan. Tämä on ongelma – pitäisikö mm. Helsingin, Tampereen, Turun ja muidenkin vastaavien kaupunkien myös pistää kortensa kekoon – voisiko autoilijallekin olla joskus tarjolla muutakin kuin paheksuntaa ja kieltoja? Miten lataus hoituu niissä taloytiöissä asuvilta, joissa ei autopaikkkoja ole – siis pitäisikö sitä lähteä johonkin kauppakeskukseen pyörimään kolmeksi tunniksi, että saisi sen auton ladatuksi? Haluaisin minä tietää mitä Helsingin kaupunki esimerkiksi on asian hyväksi tehnyt ja mitä aikoo tehdä?
Taloyhtiöiden parkkipaikkojen sähköistyksen pitää olla velvoittavaa eikä mitään suositushömppää. Ei ne nykyiset sähkösysteemit ilman peruskorjausta monessakaan paikoin riitä siihen, että osakas voisi omalla kustannuksellaankaan latauspistettä toteuttaa. Olen sikäli onnekas, että omassa taloyhtiössä tuli reilu vuosi sitten mahdolliseksi asennuttaa omalla kustannuksella latauspiste. Harmi vaan että kun sitä ei tehty yhtiön hankkeena, niin mitään tukeahan ei yksittäinen osakas voi saada. Latausasema on hidas, mutta tuli maksamaan kaikkinensa hieman vajaa 1700 euroa + kuukausittaiset ylläpitomaksut + kaikki toimet ja niistä koituvat kustannukset ovat osakkaan vastuulla vaikka ne tulisivat yhtön tarpeista. En tarkoita että pitäisi olla ilmaista, mutta jos toive on että lataushybridit ja sähköautot yleistyvät, niin jotain kohtuutta autoilijoidenkin rahastukseen pitäisi saada. Se on sitten lopulta sama onko se valtion, kuntien vai markkinavoimien rahaa, mutta kun autolijat ja liikenne kuitenkin kattaa ihan hitokseen ison osan yhteiskunnan tuloista, niin voisko sitä joskus käyttää edistämään myös autoilun tavoitteiden toteutumista?
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä siitä, että markkinat tuottavat todennäköisesti parhaan lopputuloksen tässäkin asiassa, ja julkisen vallan tulee olla lähinnä mahdollistaja (kuten kadunvarsipysäköinnissä, jonka otin puheeksi Tiede kohtaa kuntavaalit -keskustelussa maaliskuussa (linkkiä videoon en nyt löydä)).
Mutta vähän konkretiaa kaipaisin nyt noihin heittoihin keskellä korpea sijaitsevista huoltoasemista. Kylmäasemillakin on bensapumput, asemat ovat yleensä jotenkin valaistuja jne. On kaikkea mikä toimii sähköllä. Jos sellaiselle paikalle pystytetään tolppa, josta saa 50 kW tasavirtaa, joudutaanko siinä nyt muka tosiaan vetämään uusi ilmajohto 50 kilometrin päästä soiden ja tunturien yli?
Latausinfran puutteet ovat ennen kaikkea Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sielläkin riittäisi, että pikalatausasemia olisi vaikka kuntakeskuksissa, joissa on taatusti riittävä sähköinfra valmiina.
Ainakin itse mieluummin pysähtelisin jossain, missä on nähtävää ja erilaisia ravintoloita, kuin vain huoltiksen oma kuppila, joka ei välttämättä ole edes auki.
Hankalimpia reittejä ainakin latauskartan mukaan olisi esim. Kajaani-Kuusamo-väli, jolla ei ole yhtään pikalaturia. Missään korvessa sen välin laturit eivät tietenkään ole, vaan tiellä E63. Luulisi että tien varrella on sähköinfraa aika hyvin.
Mutta jos nyt jotakin pitää velvoittaa, niin vaikka sitten jokainen kunta laittamaan muutaman latausruudun kunnantalonsa pihalle. Sillä tavoin olisi varmasti joka tuppukylässä laturi. Ja joka paikassa tietäisi että seuraamalla kylttejä kunnantalolle pääsee laturille.
Vanhanaikaisen pienen huoltoaseman sähkönkulutus ei hirveästi eroa omakotitalosta. Pääsulake on todennäköisesti 32 A, ehkä 64 A. 50 kilowatin kolmivaihelataus edellyttää yli 100 A:n virtaa eli vähintään 125 A:n pääsulakkeita. Sen voi käytännössä toteuttaa mielekkäästi tavallisella 230 V:n verkkoliitännällä vain, jos ollaan aivan muuntamon vieressä. Käytännössä voimayhtiön on rakennettava uusi puistomuuntamo tätä liityntää varten. On aivan mahdollista, että myös keskijännitejohto on vedettävä sinne 110 kV:n asemalta, jos vanhassa johdossa ei ole riittävästi laajennusvaraa. Näin käy melkein varmasti, jos pikalatauspaikkoja on useita.
Valitsit Suomen sähköinfran kannalta ehkä huonoimman välin. Sähköverkko ei nimittäin Suomessa noudattele tiestöä. Suomussalmella on 110 kV:n asema, samoin Kajaanissa. Siinä välissä ollaan 20 kV:n verkon varassa, eikä pikalatureiden rakentaminen pitkän keskijännitelinjan päähän ole mitenkään suoraviivaista.
Helppoa on edellyttää pääkaupungista käsin, että maaseudun kunnat ryhtyvät rakentamaan liikenneverkon infraa ulkopaikkakuntalaisten hyödyksi.
Konkretia on sitä että keskellä korpea 24/7 pistorasia on turvallisuustekijä, ja sellaiseksi riittää tonnin 3x16A / 11kW -latauslaite ja kolehtirasia. Turvallisuustekijät maksetaan tyypillisesti yhteisistä rahoista.
50 kW on jo sisäänheittotekijä ravintolalle tai hypermarketille, 120 kW ja ylöspäin kiireisille suunnattua liiketoimintaa. Molemmat vaativat mikroyrittäjälle merkittäviä investointeja, turha tähän on pakottaa jollei markkinakysyntää ole.
Aika vähäiseksi jää minustakin normiohjauksen tarve.
Pari huomiota sivuston uudistuksesta ennen kuin kommentoin varsinaista aihetta.
1) Tavutus
– Kun ottaa tavutuksen käyttöön kannattaisi samalla ottaa käyttöön myös tasattu teksti, justified text, koska silmä on tottunut lukemaan tavutetun tekstin tasattuna.
2) Tavutus
– Kannattaa huomioida, että lukijalle ja kommentoijalle voi tulla läpi-tavutetusta tekstistä copy-paste ongelmia. (Juuri tämä antoi aiheen tähän kommenttiin.)
– Tekstin siirtäminen eri ohjelmien välillä vaikeutuu, vaikkapa Firefox / tekstieditori.
3) Tavutus
– Kaikki hakukoneet eivät osaa indeksoida tavutettua tekstiä.
– Voi olla, että nykyään jo osaavatkin.
4) Tavutus
– Tekstin läpi-tavutuksen sijaan voi kokeilla myös CSS- tai JavaScript-tavutusta.
5) Tavutus
– Suomenkielen online-tavutukseen voi tutustua:
https://joukahainen.puimula.org/webvoikko/hyphenate
– Sieltä kautta löytyy myös tavutusohjelmat.
6) RSS
– Rss -syötteeltä puuttuu otsikko.
Syrjäseuduilla ei ole bensa-asemia eikä tule eli ketään ei voida velvoittaa mihinkään.
Ajelin juuri 3500 km Kepulandiassa ja kyllä kaikki jakeluasemat olivat taajamissa.
Itse asiassa niitä on jo niin harvassa, että minun oli suunniteltava tankkaukset.
Ja maaseudulla on sen verran tyhjää, että jokaisella muuntoalueella on vapaata kapasiteettia ainakin yhtä pikalatausasemaa varten.
Se kepun ja muidenkin puolueiden romantisoima maaseutu kuoli jo 60-70- luvuilla ja nyt tyhjenevät kirkonkylät
Silloin jos tehdään tieoikaisuja tai levennyksiä niin vanhat bensa-asemat eivät automaattisesti siirry uudelle tielinjaukselle. Uusille teille syntyy isoja ns liikenneasemia mutta huomattavasti harvemmin kuin ennen. Näillä on mahdollisesti myös infra kunnossa sähköautojen latausta varten mutta jonot piuhoihin voivat olla pitkät varsinkin viikonloppuina. Niissä on myös pitkät jonot muutenkin kahvia ja ruokaa voi joutua jonottamaan, ja jopa vessassa käyntiä. Meidän perheen ennätys miten kauan voi joutua jonottamaan vessaan on 30 minuuttia (Heinolan Tähtihovi, naisten vessa, sunnantai-ilta n 15 vuotta sitten). Silloin kannattaa optimoida minne menee ensin jonottamaan ja kuka.
Sopii kysyä että onko maaseutu Suomessa ollut koskaan noita idyllisiä kirkonkyliä? Suomen maaseudun rakenne on ollut jo toista sataan vuotta hajautettu jonka seurauksena Suomen maaseudulle ei ole syntynyt mitään idyllistä kylä yhteisöä kuten on esimerkiksi muissa Euroopan maissa ja myös Pohjoismaissa kuten Tanskassa, Etelä-Ruotsissa ja Norjassa.
YLE näytti juuri eilen mielenkiintoisen dokumentin Etelä-Englannin eteläisestä kreivikunnasta Cornwallista kuinka siitä on tullut varakkaiden lontoolaisten vapaa-ajan vietto paikkaa jonka seurauksena siellä asuntojen hinnat ovat nousseet Lontoon tasolle koska tiivis kyläyhteisöllinen kylä rakenne houkuttelee kaupunkilaisia ostamaan vapaa-ajan asuntoja juuri tälläisestä miljööstä. Tämänkin kehityksen nurjapuoli on se että paikallisilla asukkailla ei ole varaa ostaa asuntoja Cornwallista koska hinnat ovat liian korkeat siis Lontoon tasolla. Suomesta löytyy todennäköisesti yksi maantieteellinen paikka (siis pääkaupunkiseudun ulkopuolelta) jossa kehitys on mennyt hiukan tähän suuntaan ja se on Turun saaristo.
Markkinoissa on yksi pienen pieni ongelma. Markkinat koostuvat kuluttajista, jotka eivät välitä tippaakaan ympäristöstä, muista ihmisistä tai edes itsestään, kunhan saavat haluamansa mahdollisimman halvalla ja just nyt; ja tuottajista, jotka eivät välitä tippaakaan ympäristöstä, muista ihmisistä tai edes yrityksestään, kunhan vaan saavat tuotettua mahdollisimman suuria osinkoja lyhyellä aikavälillä. Markkinat tykkäävät halvoista fossiilisista polttoaineista. Siksi markkinoiden ei voi antaa vapaasti päättää asioista, vaan markkinoita pitää pakottaa. Sähkön käyttöön pakottaminen fossiilisten polttoaineiden käytön sijaan on hyvä asia.
Tuokin näkemys että markkinat tykkäävät halvoista fossiilisista polttoaineista ei kyllä ihan pidä paikkaansa enään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa edellisen presidentin hallinnon 1 vuoden aikana purettiin kaikki ympäristösääntely kivihiilen kohdalta. Lopputulos tähän päivään mennessä on se ettei yksikään amerikkalainen energiayhtiö ole sijoittanut uusiin kivihiili tuotantoon
Yhdysvalloissa vaikka sääntely purettiin lähes kokonaan edellisen presidentin toimesta. Syy miksi uusia investointeja ei tehty tämänkin jälkeen kivihiileen Yhdysvalloissa oli yksinkertaisesti se että maakaasun hinta on ollut monta vuotta erittäin edullinen joten kivihiili ei pysy kilpailemaan markkinoilla maakaasun kanssa. Joskus käy niin kuten on käynyt Yhdysvalloissa että kaksi energia muotoa eli tässä tapauksessa maakaasu ja kivihiili kilpailevat niin että maakaasu voittaa hinta kilpailun. Ruskohiileen on tehty joitakin uusia investointeja Yhdysvalloissa mutta ne ovat pääasiassa avolouhuksia jotka sijaitsevat Montanassa. Kivihiili kaivokset Yhdysvalloissa sijaitsevat itärannikolla Appalakeilla.
Asia saattaa muuttua ihan lähitulevaisuudessa kun halvan velkavivulla tekohengissä pidetty fräkkäysöljyn ja -kaasun buumi kaatuu omaan mahdottomuutensa jo tälläkin hetkellä.
Stadist: Asia saattaa muuttua ihan lähitulevaisuudessa kun halvan velkavivulla tekohengissä pidetty fräkkäysöljyn ja ‑kaasun buumi kaatuu omaan mahdottomuutensa jo tälläkin hetkellä.
Liuskekaasu tuotanto Yhdysvalloissa on jo kokenut tuon alamäen osittain koska sen tuotanto on erittäin kallista ja toiseksi öljyntuottajamaat kuten Saudi-Arabia on pitänyt raaka-öljyn hinnan keinotekoisesti alhaalla pumppaamalla lisää raaka-öljyä jolla on vaikutusta Yhdysvaltain omaan tuotantoon. Myös liuskekaasu tuotanto on Yhdysvalloissa ollut taloudellisessa vaikeuksissa.
Tässäkin tulee pääasiassa työvoima kustannukset esille jotka ovat Yhdysvalloissa erittäin korkeat verrattuna Lähi-idän maihin
Kierttäminen on kyllä vaikuttanut myös markkinatalouteen niin että on edullisempaa kierrättää monia tuotteita kierrätyskeskuksien kautta . Uskallan väittää että Eurooppa on kierrätyksessä jopa Yhysvaltoja edellä. Yhdysvallat vie paljon kierrätysmaterialiaa Kiinaan jossa ne kierrätetään Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoille uusiokäyttöön. Mielenkiintoista kyllä ettei amerikkalaiset miljardööri sjoittaja kapitalistit ovat tätä hoksanneet kotimaaassan mutta kiinalaiset miljardööri sjoittaja kapitalistit pyörittävät tätä liiketoimintaa jonka pääasiallinen kierrätys materiaali tulee Yhdysvalloista. Tässä on jokin mennyt Yhysvaltain ja Kiinan taloudellinen kehitys päälaelle.
Aikoinaan kun lankaverkon tiheys oli liki 100% asutuista asunnoista niin asukkaiden keskittymät näkyivät hyvin liittymätilastoista
Niinpä esim Inarin kunnan liittymistä 85% oli kytketty kolmeen keskukseen.
Kun tilaajajohdon pituus oli keskimäärin kaksi kilometriä niin aika keskittynyttä asutus oli jo 80-luvulla.
Mutta suomalainen arkkitehtuuri on mitä on eivätkä nuo kylät ole idyllisiä
Hyvä kirjoitus. Olisi kuitenkin ollut mielenkiintoista kuulla kirjoittajan ajatuksia nykyisen polttoaineveron korvaamisesta. On selvää, että vastaava verokertymä pitää jotenkin saada harsittua kasaan. Julkisten lataustolppien sähköön on helppo kytkeä ”sopiva lisävero”. Kotipistorasioihin se ei onnistu. Tietysti sähköauton verottaminen monin muin keinoin on mahdollista. Tällä hetkellä käyttökustannusten erolla perinteiseen nähden voidaan houkutella siirtymistä sähköautoon. Mutta kuinka valtion verokertymän riittävyys hoidetaan? Mehän olemme tottuneet siihen, että autoilijat maksavat melkoisesti muutakin kuin itse autoiluun liittyvää (infra yms. mukaan lukien).
Tässä kapitalismin. markkinat näkee, niillä ei ole intressiä
mihinkään maailman ”pelastamiseen” vaan osingon tuottoon,
Valitettavasti. Kaksi ei-toivottua energialähdettä kisaa keskenään.
Jos Teutori Pykönen tarkoittaa kahdella ei-toivotulla energialähteellä kivihiilen ja maakaasu välistä kilpailua niin maakaasu on kyllä parempi vaihtoehto kuin kivihiili. Joten maakaasu on voittanut kisan kivihiiltä vastaan. Toki fuusioenergia on tulevaisuutta mutta tuskin voimme odottaa sinne asti tekemättä mitään nyt. Kyllä siirtymäkauden energiamuotoihin pitäisi mennä tällä hetkellä nopeammin kunnes fuusionenergiasta tulee yleinen energian tuotan tomuoto. Suomessa pitäisi siis luopua siirtymäkauden yli turpeesta ja Itä-Euroopassa pitäisi luopua kivihiilestä siirtymäkauden yli.Yhdysvalloissa on luovuttava liian korkeasta öljy-kaasu riippuvuudesta nopeammin koska Yhdysvalloissa on kyllä vaihtoehtoja uusiutuvissa. Aurinkoenergia on jo arkipäiväistyyt monessa etelävaltioissa. Jopa öljyosavaltiossa kuten Teksasissa.
Ottamatta kantaa keskellä korpea sijaitsevan latausaseman sijaintiin, Osmo Soininvaarankin ajattelussa järkevä tekeminen vaatii auton latauksen ajaksi jonkinlaisen ostosparatiisin.
Jos asiaa ajattelee sähköautoilevan kansanosan ruumiinkunnon kannalta, niin vaikkapa reipas 20 min pituushyppytuokio ja uskaliaammille mahdollisuus kolmiloikan hyppelemiseen, saattaisi olla jopa kansantaloudellisesti parempi vaihtoehto kuin notkua seisovan pöydän ääressä.
Vaikkapa Helsingin kantakaupungin katujen tienvarsipysäköintiä nähnyt ja harrastanut ymmärtää että tämä vihreä yhtälö ei tule toimimaan. Ei ole tilaa latauspisteille.
Katujen varsilla on autoja kymmenin tuhansin. Missäköhän ne kaikki tulevat lataamaan? Ehkä autoilijan on ryhdyttävä käymään päivittäin jossakin jättiostoskeskushelvetissä ja jättää autonsa lataukseen samalla, kun keskittää ostoksensa kauppakeskusten megatoimijoille. Nythän se on jo usein ainoa mahdollisuus kaupunkilaiselle.
Muissa tilanteissa jonottamiseen (ja sähkön ”halpuuteen”) kannattaa alkaa totutella: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7848d89c-bf1a-4d02-9c73-e6b4f1ae88a2
Miten vaatimaton reissu Turkuun voikaan olla noin vaikea ?
Sähkö taitaakin olla, tämän hetken tiedolla ainakin, traaginen virhevalinta autoilun vihertämiseksi. Päästöt olivat tosiasiallisesti uudella polttomoottoriteknologiallakin menossa jo todella lujaa alas. Miettikääpä mitä ovat uuden auton päästöt tänä vuonna verrattuna vaikkapa vuoden 2000 vuosimallien päästöihin.
Lisäksi sähköä parempia vaihtoehtoisia energiamuotoja oli tulossa jo autoiluunkin. Mutta oliko pakko painaa paniikkinappulaa? Käsittääkseni, ja onneksi, EU ei ole kuitenkaan kokonaan määritellyt ainakaan vielä, että sähkö on ainoa mahdollisuus liikuttaa kulkuneuvoja. Mikähän on EU:n kokonaisautokanta? Suuruusluokka lienee sadoissa miljoonissa. Töpseli seinään?
Autonvalmistajat alkavat tehdä tietenkin innolla sitä mitä tilataan. Sähköön siirtyminen on niille loistava ja uusi voittojen tekemisen mahdollisuus. Totta kai ideologinen sähköpolitiikka ja autonvalmistajien dynaaminen myyntihenkisyys yhdistyvät, ja ovat jo yhdistyneet. Nyt jos koskaan tarvitaan medialukutaitoa. Ekologialla ja ilmastolla ei ole itsestään selviä yhtäläisyysmerkkejä sähköenergian kanssa.
Itse näen että poliittinen todellinen taustalla on halu vähentää merkittävästi autoilua ja ylipäätään auton omistamista, ei vain vähentää päästöjä.
Sähkö on uusi kaiken-teoria. Tämä sähkölle asetettu odotusarvo saattaa kuitenkin tuottaa ikävän yllätyksen. Tarvitsemme tuuli-ja aurinkoenergiaa sekä ydinenergiaa reilusti lisää. Liikenteen sitominen sähköön ei olekaan siksi viisasta, koska ylivoimaisesti suurin osa energiantarpeesta liittyy muuhun kuin liikenteeseen. Sähkö tarvitaan muualle ja sinne missä sitä on helppo käyttää.
Autoilun sähköistäminen ehditään vielä perua. Se ei ole ainoa vaihtoehtoinen mahdollisuus.
Itse en soisi näkeväni sähkötolpppa – ja latauspisteviidakoitunutta Helsinkiä, kun vaihtoehtojakin on olemassa. Kannattaisi ehkä odottaa eikä rynniä.
Miten lataus maksetaan? Mieluiten laskun tulisi ohjautua omaan sähkölaskuun. Tähän on monia hyviä ohjelmistoja olemassa. Itse toivon, että suomalaisen Liikennevirran järjestelmä löisi itsensä läpi kansainvälisesti
Mikä juttu tämä on? Kuulostaa hankalalta, miksi sitä ei voisi maksaa kortilla tai jollain sovelluksella tai vaikka käteisellä?
En osaa kuvitella kuin varsin ikäviä syitä moiseen toiveeseen, ehkä korjaat.
Miten maksaisit sen käteisellä ulkona olevalle tolpalle? Muutaman kymmenen sentin korttimaksutkn olisivat aika ongelmallinen asia.
Ei kai ne kovin iso ongelma olisi? Ihmiset maksavat 20 sentin ostoksia korteilla päivittäin.
Takavuosina kaupat valittivat sekä kortti- että käteismaksujen käsittelyn hankaluudesta. Vastaukseni oli että jos rahan vastaanottaminen on noin vaikeaa, niin kannattaa sitten antaa tavara ilmaiseksi. Tähän ei ole menty, joten nähtävästi ongelmat jotenkin ratkesi.
Kaksi seikkaa pitää vielä nostaa esiin.
Akku-metallien kaivamiseen tarvitaan fossiilienergiaa hyvin pitkään.
Eli haluttuun päästöttömyyteen ei päästä todennäköisesti koskaan.
+
US armyn puolustushaarat ovat maailman suurin öljynkäyttäjä.
Se ei tule nopeasti ja helposti siirtymään fossiilisista pois.
Akkuteknologiakin kehittyy. Selluakkuun ei tarvita kaivoksia
Samalla tavalla kuin parkkimaksutkin. Sähkölaskukoplaus kuulostaa ihan pimeältä, kalliilta keskushallinnnon määräämältä ratkaisulta. Miten turisti lataa autonsa?