Markkinat soveltuvat parhaiten sähköautojen latausinfran ohjaajaksi

57 vastausta artikkeliin “Markkinat soveltuvat parhaiten sähköautojen latausinfran ohjaajaksi”

1. Oma veikkaus on että haja-asu­tusaluei­den pikalatausase­mat tul­laan tekemään paikallis­ten akku­jen avul­la, ei vetämäl­lä korkea­jän­nite­jo­hto­ja huoltoasemille. Hajautet­tua akkuka­p­a­siteet­tia on hyvä olla ole­mas­sa joka tapauk­ses­sa kun verkkoon yli­jäämäsähköä syöt­täviä aurinkopa­neele­ja ja muu­ta nopeasti heit­televää sähkön­tuotan­toa on tule­vaisu­udessa enem­män; jos samal­la akus­tol­la saadaan viritet­tyä pikala­tu­rit huoltoasemille, aina parem­pi. Akku­jär­jestelmäl­lä saadaan myös tasat­tua tun­tiko­htaista hin­tavai­htelua, mikä tar­joaa lataus­pis­teen ylläpitäjälle mah­dol­lisu­u­den bis­nek­sen tekoon kun akku­un ladat­tua hal­paa sähköä voi myy­dä autoil­i­jalle kalliimmalla.

   Isoin ongel­ma lie­nee kaupunkien kadun­var­sipysäköin­ti ja yleiset pysäköin­tialueet. Kadun­var­sien repimi­nen auki ja tolp­pavi­idakon pystyt­tämi­nen ei ole mikään pieni jut­tu jon­ka markki­nat hoita­vat ilman julkisen val­lan sekaantumista.

   Vastaa

   1. Kyl sähkön hin­ta siir­toi­neen on ny muu­ta­mas vuodes nous­su siit­tä 10 sen­tistä per kilowattitunti..ainakin koti­talouk­sille… jo melkein hmm..arviolta 13 tai 14 sent­ti­i­in siis jos­sain 2 vuo­den sopimuk­sis­sa. ei sem­mosii markki­napörssi­hin­toi jak­sa kyt­täil­lä. ja sitten..mites monikul­du­uri ja sähköau­tot ovat yhteen­sopivia? niistä tulooo aikamoinen tuli­pa­lo jo yhestäkin sähköautosta..kerrostaloissa? lataust­paikko­jen ja johto­jen van­dal­isoin­ti.… hul­luu hommooo…

      eli…kuten Ode kir­joit­ti, on ny turha lada­ta sitä käärmet­tä pyssyyn vaan antaa nyt oma­l­la pain­ol­laan men­nä tämä sähköauto..ja muukin autoilu asiat

      Vastaa

2. Ajatuk­set kuu­losta­vat erit­täin fik­suil­ta, valitet­tavasti se miten mallis­sa käy on että kun pikalatau­s­paikko­jen hin­noit­telu rupeaa loma-autoil­i­jalle lähen­telemään fos­si­ili­vai­h­toe­hdon hin­taa (vaikkakin kuin­ka perustel­lusti) niin alkaa toisaal­ta itku autoil­i­joiden puolelta rahas­tuk­ses­ta, ja toisaal­ta taas val­i­tus siitä miten sähköau­toi­hin siir­tymistä ei sub­ven­toi­da. Kun ihmi­nen on tot­tunut (liki) ilmaisu­u­teen niin mikä tahansa lisä­mak­su tun­tuu kohtuuttomalta.

   En siis usko että markki­na­malli tulee ole­maan poli­it­tis­es­ti suosit­tu, vaan läpi run­no­taan juuri jonkun­moinen kep­pi/­porkkana-ratkaisu jos­sa ben­sa-ase­mat velvoite­taan tar­joa­maan myös sähköä (jol­lain pienel­lä investoin­tituel­la ryy­ditet­tynä) joka tap­paa sit­ten 90% tankkausverkos­tos­ta eri­tyis­es­ti syr­jäseuduil­ta ja sit­ten äimis­tel­lään ettei tämä ollut lain tarkoi­tus eikä voin­ut ennal­ta nähdä että näin tulee käymään…

   Vastaa

3. Helsin­ki voisi myös helpot­taa sähköau­toilun yleistymistä asukaspysäköin­nin osalta. Pistätte kadun var­si­in pystyyn edes jonkin ver­ran noi­ta hal­val­la asen­net­tavia 230V 16A tolp­pia ja luotte sähköau­to­jen asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen jol­la saa parkit­taa noi­hin ruu­tu­i­hin, sähkön lasku­tus ISO 15118:lla.

   Latauk­sen / park­i­tuk­sen hin­ta voi olla vaikka­pa jotain 15c/kWh. “Sakko­mak­sua” vaikka­pa nor­maalin pysäköin­ti­tak­san ver­ran jos auto seisoo ruudus­sa ilman että lataus juok­see, jot­ta jen­gi käy siirtämässä sähköpirssin­sä tol­pat­tomi­in ruu­tu­i­hin kun akku on täyn­nä. Noi­ta sopisi tar­jo­ta myös yhteiskäyttöautoille.

   Nor­maalien mit­taripysäköin­tiru­u­tu­jen kohdalle voisi myös asen­taa jonkun ver­ran noi­ta vähän rivakampia lature­i­ta. Parkki­mak­sua vaan reilusti ylöspäin noi­hin ruutuihin

   Ihan vähäisetkin määrät aut­taisi­vat kan­takaupun­gin autoil­i­joi­ta vai­h­ta­maan sähköön. Samoin esim. jakelu­au­toille voisi antaa jotain porkkanaa / kep­piä jos vai­h­ta­vat dieselistä sähköön.

   Markki­noiden on vaikea toimia, kun kadun­var­si­paikat ovat kaupun­gin omistamia.

   Vastaa

   1. Näitä sähköpis­teitä on asukaspysäköin­tipaikoille lisät­ty, mut­ta suurin gvas­tus­tus tulee “oikeisl­ta” autoil­i­joil­ta, jot­ka van­no­vat fos­si­il­sten nimi­in. Hei­dän paikkansa kun vähenevät.

      Vastaa

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
         Näi­tä säh­kö­pis­tei­tä on asu­kas­py­sä­köin­ti­pai­koil­le lisät­ty, mut­ta suu­rin gvas­tus­tus tulee “oikeisl­ta” autoi­li­joil­ta, jot­ka van­no­vat fos­siils­ten nimi­in. Hei­dän paik­kan­sa kun vähenevät. 

         Tarkoi­tat var­maan Helenin taval­lisia 22kW lataus­pis­teitä, jot­ka sopi­vat ennen kaikkea asioin­ti­latauk­seen tun­niksi pariksi.

         Tuos­sa kuitenkin ehdotet­ti­in kadun­var­sille koti­lataus­ta vas­taavaa lataus­mah­dol­lisu­ut­ta 230 V 16A (3,7 kW) sukopis­torasi­as­ta. Varsinkin lataushy­bri­di­en omis­ta­jat kaipaisi­vat mah­dol­lisu­ut­ta lada­ta normisti (arki)yön yli, jos joka arkipäivä on pen­delöitävä jon­nekin muu­ta­man kymme­nen kilo­metrin päähän. Yön yli latauk­ses­sa 8 A riit­täisi kyl­lä useimmille.

         Täyssähköau­ton, jos­sa on pikalataus­mah­dol­lisu­us, kanssa ei ole ongelmia keskus­tas­sakaan, kun käy muu­ta­man ker­ran viikos­sa Lidlis­sä vaik­ka pikaisel­lakin kaup­pakäyn­nil­lä. Ellei aja hyvin pitk­iä matko­ja päivittäin.

   2. ”
      Ihan vähäi­set­kin mää­rät aut­tai­si­vat kan­ta­kau­pun­gin autoi­li­joi­ta vaih­ta­maan säh­köön. Samoin esim. jake­luau­toil­le voi­si antaa jotain pork­ka­naa / kep­piä jos vaih­ta­vat die­se­lis­tä sähköön.

      ”

      Jakelu­au­to­jen lataukseen…

      Nekin yleistyvät vähitellen. Lataus olisi järkev­in­tä hoitaa esimerkik­si ter­mi­naalien tai “tukkukaup­po­jen” yhtey­dessä sil­loin kun se on mahdollista.

      Niis­sä on jo osa infra­s­ta valmi­ina. Toki tarvit­taisi­in esimerkik­si sähköverkkoon muu­tostöitä jne, mut­ta iso osa infra­s­ta on jo olemassa.

      Sovel­tuvi­in paikkoi­hin tul­laan tarvit­se­maan nyky­isiä “rekkatankkausasemia” vas­taavia lataus­pis­teitä jois­sa auto­ja voidaan lada­ta sil­loin kun se on mahdollista.

      Vielä yksi asia…

      Sähköau­to­jen palo­tur­val­lisu­us on ongel­ma ja raskaam­man kalus­ton palo­tur­val­lisu­us on vielä isom­pi ongelma.

      Isoa osaa raskaas­ta kalus­tos­ta ei tul­la koskaan käyt­tämään täysin sähköisenä — hybri­di on toki mahdollinen.

      Myöskään junakul­je­tusten lisäämi­nen ei ole täy­delli­nen ratkaisu kos­ka rataverkko on jätet­ty kehit­tämät­tä jo vuosikym­me­nien ajan ja tämän viiveen tai puut­teen kor­jaami­nen ohei­sine kus­tan­nuksi­neen — mm. ter­mi­naalit, varikot, pis­toraiteet, sähköverkon kus­tan­nuk­set, var­avoimalat jne jne — on aivan liian suuri kirit­täväk­si nopeasti kiinni.

      Sähkö on ihan toimi­va teknolo­gia mut­ta tuo tul­lessaan haasteita.

      Suurin haaste on miten nopeasti sähköön liit­tyviä val­tion tukia pitäisi lisätä.

      Samoin pitäisi saa­da lisät­tyä alaan kohdis­tu­vaa valvon­taa, niin inno­vaa­tioiden, teknolo­gian, laisäädän­nön kuin vaik­ka taloudel­lis­ten seikko­jen kuten vero­tuk­sen osalta.

      Eli tekemät­tä jäi. Tässäkin tulee käymään niin kuin aina ennenkin.

      Vastaa

      1. “Sähköau­to­jen palo­tur­val­lisu­us on ongel­ma ja raskaam­man kalus­ton palo­tur­val­lisu­us on vielä isom­pi ongelma.”

         Sähköau­to­jen palo­tur­val­lisu­us on paljon pienem­pi ongel­ma kuin palavien polt­toneis­tei­den palo­tur­val­lisu­us ja niiden aiheut­ta­mat ongelmat.

      2. Rol­le:
         Säh­kö­au­to­jen palo­tur­val­li­suus on ongel­ma ja ras­kaam­man kalus­ton palo­tur­val­li­suus on vie­lä isom­pi ongelma.”

         Säh­kö­au­to­jen palo­tur­val­li­suus on pal­jon pie­nem­pi ongel­ma kuin pala­vien polt­to­nes­tei­den palo­tur­val­li­suus ja nii­den aiheut­ta­mat ongelmat. 

         Todel­la tuhoisa tuli­pa­lo on toden­näköisem­pi sähköau­tossa. Jää nähtäväk­si tuleeko tästä ongel­ma sit­ten kun sähköau­to­ja on enem­män ja joukos­sa on myös van­hempaa autokantaa.

      3. Yama: Todel­la tuhoi­sa tuli­pa­lo on toden­nä­köi­sem­pi säh­kö­au­tos­sa. Jää näh­tä­väk­si tulee­ko täs­tä ongel­ma sit­ten kun säh­kö­au­to­ja on enem­män ja jou­kos­sa on myös van­hem­paa autokantaa.

         Kyl­lä näistä tuli­paloista tulee ongelma.

         Vaik­ka niiden määrä ei olisikaan esimerkik­si vuot­ta kohti tai ajet­tua kilo­metrimäärää kohti suuri, niitä on hyvin vaikea sammuttaa.

         Pitäisi myös tietää jokaisen akku­jen valmis­ta­jan valmis­tei­den käyt­täy­tymi­nen edes jol­lakin taval­la, mut­ta toden­näköis­es­ti käyt­täy­tymisessä tulee yllätyksiä.

         Kemikaalit kuor­mit­ta­vat luon­toa ja sam­mu­tusvesi voi sisältää mitä tahansa — miten hävitetään, mitä mak­saa, miten suuri kuor­mi­tus ympäristölle aiheutuu?

4. Markki­noiden on vaikea toimia kaupungis­sa kun kaupun­ki omis­taa ne kadun­var­si­paikat ja asukaspysäköin­ti on ali­hin­noitel­tu 5x tjsp.

   Pistäkää kadun var­ret täy­teen noi­ta mah­dol­lisim­man halpo­ja hidaslataustöpse­leitä + luokaa sähköau­to­jen asukaspysäköin­ti­tun­nus jol­la saa parkit­taa sel­l­aisen viereen. ISO 15118 lasku­tus. Autot alka­vat tukea sitä vähitellen.

   Vastaa

5. En ymmär­rä mik­si huoltoase­mat änkyröivät. Jos dieselin kate on kolme sent­tiä, niin huolto ase­malle jää euro tankil­lis­es­ta. Voisi kuvitel­la, että sähköstä jää paljon enem­män. Lisäk­si asi­akkaat joutu­vat viet­tämään enem­män aikaa huoltoase­man tiloissa.

   Vastaa

   1. Voisi­vatko markki­nat hoitaa myös sen asukaspysäköin­tipaikko­jen sähköistämisen? Riit­tävästi vain jakoon halukkaille sähkön­jake­li­joille huu­tokau­pal­la tai vaik­ka taloy­htiöille oma­lle kadulleen. Nykyään kaupun­ki ei anna rak­en­taa, ja kun har­voin antaa, niin antaa sen Hele­nille. Tuskin­pa markki­nape­rusteis­es­ti. Näil­lä paikoil­la alka­isi keskus­tas­sa olla kova kiire. Taloy­htiöil­lä on har­voin mah­dol­lisu­us rak­en­taa paikko­ja pihoillensa.

      Vastaa

      1. Helsin­gin anta­mat kadun­var­si­paikat sähköasemille on ymmärtääk­seni kil­pailutet­tu. Helen on ne vaan voittanut.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
         Hel­sin­gin anta­mat kadun­var­si­pai­kat säh­kö­ase­mil­le on ymmär­tääk­se­ni kil­pai­lu­tet­tu. Helen on ne vaan voittanut.

         Kil­pailutet­tu on, ainakin peri­aat­teessa. Esimerkik­si tois­savuo­tises­sa 59 lataus­pis­teen kil­pailu­tuk­ses­sa tar­jous­pyyn­tö lähetet­ti­in kolmelle toim­i­jalle. Näistä For­tum ja Helen tekivät tar­jouk­sen. For­tu­min tar­jous hylät­ti­in, kos­ka se olisi halun­nut saa­da osan tuloista myös main­ospis­teisi­in laitet­tavien main­os­ten kaut­ta, minkä tilaa­ja kiel­si. Tar­jouskil­pailu­un jäi jäl­jelle yksi tar­jous. sekin peri­aat­teessa kil­pailu­tus, jos saa paikat sel­l­aisen kil­pailun kaut­ta, jos­sa on vain yksi hyväksyt­ty osallistuja.

         Vaikea­han tuol­laisi­in kil­pailu­tuk­si­in kat­u­alueel­la on muiden kuin paikallisen sähköy­htiön edes osal­lis­tua. Jo liit­tymän avaamis­es­ta yhdenkin sähköau­ton lataami­s­paikan saamisek­si kat­u­alueelle saat­taa muu toim­i­ja kuin sähköy­htiö itse joutua mak­samaan paikalliselle sähköverkkoy­htiölle use­am­man tuhat euroa, jos liit­tymää ei saa­da jonkun lähiki­in­teistön ole­mas­sa ole­van liit­tymän taakse. Lähin­nä kil­pailu­tuk­ses­sa voi joku muu pär­jätä, jos latau­s­paikko­ja on oikein paljon, ja ne saa yhden liit­tymän taakse kaik­ki rak­en­ta­mal­la oman verkon sen liit­tymän taakse. Tosin siitä ei ole ker­rot­tu julk­isu­udessa, onko Helenkään saanut toim­intaa kaupungilta vuokral­la ole­vien kat­u­alue­paikko­jen latau­s­paikko­jen osalta vielä kan­nat­tavak­si, vai onko toim­inta tois­taisek­si vielä tappiollista.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
         Hel­sin­gin anta­mat kadun­var­si­pai­kat säh­kö­ase­mil­le on ymmär­tääk­se­ni kil­pai­lu­tet­tu. Helen on ne vaan voittanut.

         Nykyi­nen kil­pailu­tustapa on huono, sen seu­rauk­se­na on vain vähäi­nen määrä paikko­ja yhteen kohteeseen ja kalli­it yksikkökus­tan­nuk­set. Ehdot­tomasti katu ker­ral­laan, siis vähin­tään kort­telin matkalla kaik­ki paikat toiselta puolelta, täl­löin kaapeloin­ti ja tol­pat paljon halvem­pi rak­en­taa, toden­näköisyys löytää myös vapaalle paikalle on suurem­pi kos­ka paikat lähekkäin. Jos ollaan tosis­saan niin sähkölatau­s­paikko­ja asukas-/yri­tyspysäköin­ti­in pitää tehdä Helsingis­sä kaduille vähin­tään 500 vuodessa, muu­ta­man vuo­den päästä 1000 vuodessa, kah­denkymme­nen vuo­den päästä paikko­ja pitää olla ainakin 20.000, osaako­han kukaan laskea kaupungilla. Paikkoi­hin asukaspysäköin­ti­tun­nus ja aikaveloi­tus (latauste­hon mukaan) tai kalli­impi tun­ti­hin­ta sel­l­aisille joil­la ei asukaspysäköin­tipaikkaa. Sähkön hin­ta on tois­ar­voista, tila mak­saa enem­män. Jos joku halu­aa pysäköidä polt­to­moot­to­ri­au­ton­sa latau­s­paikalle niin pysäköiköön, mut­ta mak­sakoon saman hin­nan kuin sähkäau­to latauksi­neen. Kil­pailute­taan rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to erik­seen (löy­tyy kym­meniä rak­en­ta­jia) ja sähkö erikseen.

   2. Ris­to:
      En ymmär­rä mik­si huol­toa­se­mat änky­röi­vät. Jos die­se­lin kate on kol­me sent­tiä, niin huol­to ase­mal­le jää euro tan­kil­li­ses­ta. Voi­si kuvi­tel­la, että säh­kös­tä jää pal­jon enem­män. Lisäk­si asiak­kaat jou­tu­vat viet­tä­mään enem­män aikaa huol­toa­se­man tiloissa. 

      Suurin osa huoltoasemista (van­hanaikainen nim­i­tys, tuskin mis­sään enää mitään huol­letaan) on kylmäasemia jois­sa ei ole mitään ylimääräisiä palvelui­ta myytävänä.
      Takavu­osi­na kun ympäristösään­nök­set kiristyivät, se tap­poi paljon huoltoasemia kos­ka mar­gin­aalis­es­ti kan­nat­tavalle ase­malle ei kan­nat­tanut ruve­ta tekemään lisäin­vestoin­te­ja. On selvää että mah­dolli­nen latausasema­pakko aiheut­taisi saman­laisen ilmiön.

      Valitet­tavasti näyt­tää siltä että tässäkin raken­nemuu­tok­ses­sa syr­jäseudut kär­sivät. Tankkausase­mat lähtevät herkiten juuri syr­jäseuduil­ta, vaik­ka sähköau­tot sovel­tu­vat sinne huonoiten. Lataus­pis­teitä taas ei kan­na­ta sinne perustaa.

      Vastaa

      1. tankkausase­mat lähtevät vähäisen käytön alueelta joka tapauksessa.

         Sähköau­to sovel­tuu main­iosti myös vähän syr­jem­mälle seudulle, ja kyläkeskuk­sen palvelu-keskit­tymä on hyvä paik­ka myös pikala­turille. Jos­sain kohdin kepu alkaa itkemään tukia syr­jäseu­tu­jen fos­si­ili-infran ylläpi­toon, mut­ta sil­loin pitää vain olla kovana.

      2. Rol­le:
         tank­kaus­a­se­mat läh­te­vät vähäi­sen käy­tön alu­eel­ta joka tapauksessa.

         Säh­kö­au­to sovel­tuu mai­nios­ti myös vähän syr­jem­mäl­le seu­dul­le, ja kylä­kes­kuk­sen pal­ve­lu-kes­k­it­­ty­mä on hyvä paik­ka myös pika­la­tu­ril­le. Jos­sain koh­din kepu alkaa itke­mään tukia syr­jä­seu­tu­jen fos­­si­i­li-infran yllä­pi­toon, mut­ta sil­loin pitää vain olla kovana. 

         Jos tankkausase­ma läh­tee, niin sit­ten läh­tee, mut­ta en näe syytä edesaut­taa kehi­tys­tä keinotekois­es­ti vain sil­lä että joku ide­ologi­nen neliö tulee ruk­sit­tua. Markki­nae­htois­es­ti sitä lataus­pis­tet­tä tuskin tulee tilalle.
         Työ- ja kul­je­tusajoneu­vot tule­vat tarvit­se­maan fos­si­il­isia vielä 30–50 vuot­ta vähin­tään, samat­en armei­ja, jos­sain nämäkin on tankattava.

      3. Yama:
         Vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää sil­tä että täs­sä­kin raken­ne­muu­tok­ses­sa syr­jä­seu­dut kär­si­vät. Tank­kaus­a­se­mat läh­te­vät her­ki­ten juu­ri syr­jä­seu­duil­ta, vaik­ka säh­kö­au­tot sovel­tu­vat sin­ne huo­noi­ten. Lataus­pis­tei­tä taas ei kan­na­ta sin­ne perustaa. 

         Syr­jässä on joka talon pihas­sa sähköt, joten auton lataus tehdään tietenkin kotona. Maatiloil­la on vielä toden­näköis­es­ti voimavir­tapis­tok­keet ja jytkym­mät sähköli­it­tymät, joten sinne saa vielä vauhdikkaam­paa lataustakin.

         Mut­ta ei kai syr­jäseuduil­la ole tarkoi­tus ajaa sato­jen kilo­me­trien päivä­matko­ja? Siis pitkin peräkylien teitä, jos­sa ei ole mitään. Jos syr­jästä ajaa vaik­ka 200 km, niin yleen­sä on jo vähän isom­mal­la tiel­lä tai paikkakunnalla.

         Ja muutenkin syr­jäseuduil­la asuu niin vähän ihmisiä, että he voivat ajel­la vielä pitkään fos­si­il­isil­la. Toden­näköisem­min tulee käymään niin, että syr­jäseu­tu­jen polt­toaine­huolto lop­puu ennen autoja.

      4. Sylt­ty: Syr­jäs­sä on joka talon pihas­sa säh­köt, joten auton lataus teh­dään tie­ten­kin koto­na. Maa­ti­loil­la on vie­lä toden­nä­köi­ses­ti voi­ma­vir­ta­pis­tok­keet ja jyt­kym­mät säh­kö­liit­ty­mät, joten sin­ne saa vie­lä vauh­dik­kaam­paa lataustakin.

         Mut­ta ei kai syr­jä­seu­duil­la ole tar­koi­tus ajaa sato­jen kilo­met­rien päi­vä­mat­ko­ja? Siis pit­kin perä­ky­lien tei­tä, jos­sa ei ole mitään. Jos syr­jäs­tä ajaa vaik­ka 200 km, niin yleen­sä on jo vähän isom­mal­la tiel­lä tai paikkakunnalla.

         Ja muu­ten­kin syr­jä­seu­duil­la asuu niin vähän ihmi­siä, että he voi­vat ajel­la vie­lä pit­kään fos­sii­li­sil­la. Toden­nä­köi­sem­min tulee käy­mään niin, että syr­jä­seu­tu­jen polt­toai­ne­huol­to lop­puu ennen autoja. 

         Tässä ehkä näkyy hiukan stereo­tyyp­pinen näke­mys tyyp­il­lis­es­tä haja-asu­tusseudun asukkaas­ta. Ajatel­laan jotain tien per­il­lä asustel­e­vaa mum­moa, joka pari ker­taa viikos­sa käy maa­likylil­lä kau­pas­sa, pankissa ja Kelas­sa [hyvä läp­pä, ei mis­sään ole enää kah­ta viimek­si­mainit­tua]. Sähköau­to latau­tuu kaikessa rauhas­sa kotona ajo­jen välis­sä, ja kun­takeskuk­ses­sa asioin­nin välis­sä pikalatauspisteessä.

         Täl­laisi­akin autoil­i­joi­ta tietenkin on, mut­ta jos ajatel­laan per­heel­listä, työssäkäyvää ja har­ras­tavaa maaseudun asukkia, niin auton käyt­tö on aika paljon akti­ivisem­paa ja siihen sisäl­tyy myös paljon eri­laista lyhyen varoi­tusa­jan ex tem­pore-ajoa: tulee eri­laisia pika- ja hätäti­lantei­ta töi­hin, har­ras­tuk­si­in, per­hea­sioi­hin jne. Jos suku­lainen on saanut infark­tin ja on viety Rovaniemen keskus­sairaalaan niin hän­tä lähde­tään kat­so­maan heti, eikä sit­ten kun auto on ladat­tu 6 tun­nin päästä. Jne. Samat­en jos lähde­tään aja­maan vaik­ka johonkin per­he­juh­li­in jois­sa on piha täyn­nä auto­ja, niin ei se talon yksi latau­s­paik­ka siel­lä mitään auta. Kaik­ki tämä tarkoit­taa sitä että autossa täy­tyy olla toim­inta­matkaa edestakaiseen matkaan, eikä se nyky­isil­lä edullisem­man seg­mentin sähköau­toil­la oikein onnis­tu, etenkään talvella.

         Lisäk­si maaseudul­la on muitakin fos­si­il­isia käyt­täviä lait­tei­ta kuin autot. On trak­torit, työkoneet, moot­torisa­hat, moot­torive­neet, aggre­gaatit~! Monis­sa tapauk­sis­sa ben­sa­tankin kor­vaami­nen akul­la ei toi­mi kovin hyvin, viimek­si­maini­tus­sa ilmi­selvästi ei ollenkaan.

      5. Yama: Suu­rin osa huol­toa­se­mis­ta (van­han­ai­kai­nen nimi­tys, tus­kin mis­sään enää mitään huol­le­taan) on kyl­mä­ase­mia jois­sa ei ole mitään yli­mää­räi­siä pal­ve­lui­ta myytävänä.
         Taka­vuo­si­na kun ympä­ris­tö­sään­nök­set kiris­tyi­vät, se tap­poi pal­jon huol­toa­se­mia kos­ka mar­gi­naa­li­ses­ti kan­nat­ta­val­le ase­mal­le ei kan­nat­ta­nut ruve­ta teke­mään lisäin­ves­toin­te­ja. On sel­vää että mah­dol­li­nen lataus­a­se­ma­pak­ko aiheut­tai­si saman­lai­sen ilmiön.

         Vali­tet­ta­vas­ti näyt­tää sil­tä että täs­sä­kin raken­ne­muu­tok­ses­sa syr­jä­seu­dut kär­si­vät. Tank­kaus­a­se­mat läh­te­vät her­ki­ten juu­ri syr­jä­seu­duil­ta, vaik­ka säh­kö­au­tot sovel­tu­vat sin­ne huo­noi­ten. Lataus­pis­tei­tä taas ei kan­na­ta sin­ne perustaa.

         Tämä on mielestäni väärinkäsi­tys. Olen ollut sähköau­ton halti­ja nyt 2 kk, jos­ta val­taosan mökil­lä. Kaikkein parhait­en sähköau­to sopii sinne, jos­sa edullista sähköä saa omas­ta lataus­tol­pas­ta. Auton toim­inta­mat­ka on yli 500 km, joten esim. Savoon suun­tau­tu­val­la mökki­matkalla ei tarvi­ta välilataus­ta. Sama asia on maaseudul­la asuvil­la: edullisim­mil­lakin sähköau­toil­la ajaa yli 200 km, joten asioin­tireis­sun päät­teek­si lataa taas kotona. Jos ajaa pidem­piä matko­ja ”maal­ta”, mat­ka suun­tau­tunee kaupunki­in, jos­ta lataus­in­fraa kyl­lä löytyy.

         Sen sijaan Liisan­puis­ton latausasemien riit­tävyys pidem­mäl­lä aikavälil­lä kyl­lä mietityttää.

6. Asun­to- ja kiin­teistöy­htiöi­den velvoit­ta­mi­nen latas­in­fran rak­en­tamiseen on haaste. Mei­dän 40 osakkaan yhtiön ongel­mak­si muo­dos­tuu saman kaltainen ilmiö kuin ben­sa-sse­man velvoit­ta­mi­nen sähköau­to­jen latauk­seen. Sähköli­it­tymä ei riitä, sähkökeskus ei riitä ja mit­tariken­tät pitää rak­en­taa uudelleen. Arvio taloy­htiön investoin­ti­tarpeesta sähköau­to­latauk­seen 40 autolle on 500.000 — 1.000.000 €. Voisimme täl­lä sum­mal­la ostaa kaikille osakkaille biokaasuautot.

   Vastaa

   1. Arvio taloy­htiön investoin­ti­tarpeesta sähköau­to­latauk­seen 40 autolle on 500.000 – 1.000.000 €.

      Teet­täkää uusi arvio. Helsingis­sä kaupun­gin vuokrat­aloy­htiö Heka on toteut­tanut lata­sus­pis­teet mur­to-osal­la tuos­ta kusan­nuk­ses­ta, vaik­ka samat ovat ongel­mat. Ei tei­dän mitään pikalat­u­aspi­etet­tä tarvitse sinne han­kkia, selainen 16 A:n liit­tymä riittää.

      Vastaa

      1. Meil­lä taloy­htiössä ale­taan jos­sain vai­heessa tekemään sähkörun­gon uud­is­tus sekä tutk­i­taan kaikkien raken­nusten ener­giakun­to­tarkas­tus. Sil­lä nämä raken­nuk­set ovat 60-luvun lop­ul­la raken­net­tu­ja Suomen armei­jan entisiä upsee­rien asun­to­ja. Niis­sä ei ole mitään hajuakaan, että minkälaiset sähköpi­irus­tuk­set oli­vat ja ne on raken­net­tu ihan miten sattuu.

         Pelkästään putkire­mont­ti­in meni puoli vuot­ta kor­jaamiseen ja rak­en­tamiseen, kos­ka minkään­laisia papere­i­ta ei ollut ja ne putkien pääl­lä oli­vat eris­teenä asbestipäällysteitä. Jo itse putk­isu­un­nit­telun teko kesti läh­es vuo­den ennen kuin tiedet­ti­in aika tarkkaan, että mis­sä mitäkin putket ovat ja mitä tilalle rakennetaan.

         Tämän kor­jauk­sen sekä ikkunoiden uud­is­tuk­sien jäl­keen menot taloy­htiöl­lä putosi 70 000 eurol­la vuodessa ja se tarkoit­ti, että van­hat oli­vat vuota­neet kaiken aikaa vet­tä sekä läm­mitet­ty liian suurel­la määrällä.

         Sulake­taulus­sa ei löy­dy kuin ain­oas­taan vahvin on liesi 20A, kaik­ki ovat 10A kestävyy­dessä ja läm­pö­tolpis­sa taas on 8A mak­si­mi yhteen­sä, taloy­htiössä kiel­letään ankarasti, että mitään sisäläm­mi­tyk­siä ei laite­ta autoi­hin tai muuten kaik­ki tol­pat lakkaa­vat toimimasta.

         Kah­ta kodinkonet­ta ei voi käyn­nistää yhtäaikaa tai sulake pok­sah­taa ja merk­it­see sitä, että nykyi­nen kestävyys on alle 10A. Aikoinaan pok­sahti aina sulake vähin­tään kuukau­den välein ja rikkoutunei­ta lamp­pu­ja piti vai­h­taa tiheäm­min ja hok­sasin, että sulake­taulun poh­jakos­ket­timet ovat vuosien aikana löystyneet ja saat­ta­vat antaa jän­nitepi­ikin jopa 10kV ja kor­jasin tämän ongel­man, nyt ei pok­sah­da kuin har­voin ja lam­putkin pysyneet ehjinä sen elinkaaren ajan.

         Ongel­ma on siinä, että sähköjo­hdot haper­tu­vat ja niis­sä on oiko­su­lun sekä tuli­palon ris­ki ja sik­si nykyi­nen 10A ei tai­da olla tot­ta ja ryhdytään tämän asian kor­jaamiseen. Kus­tan­nuk­sista ei tiedä, kun paljon riip­puu sähkölin­joista, maaperästä ja kuin­ka han­kalaa se voi olla vai joudu­taanko han­kki­maan vielä muun­ta­ja yms. Hin­tavai­htelu on suur­ta. Maaperä on näis­sä kaikissa raken­nuk­sien ympäril­lä melkein kokon­aan kallion pääl­lä ja syviä maako­htia ei ole juurikaan.

         Nykyään osakas voi itse oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan tehdä koti­latauk­sen mah­dol­lisek­si ja lasku­tus sähkölaskun alle ne latauk­seen kuluneet watit.

         Osakasvähem­mistö voi itse aloit­teel­lis­es­ti ehdot­taa ja osal­lis­tua itse kus­tan­nuk­si­in ilman, että kaik­ki asukkaat jou­tu­isi­vat maksamaan.

         Tässä on ajan­tasal­la ole­vat tiedot latau­s­paikko­jen rakentamisohjeistuksineen:

         https://www.ara.fi/latausinfra-avustus#collapse3769

         Kiin­teistöli­it­to taas ker­too use­ampia vaihtoehtoja:

         https://www.kiinteistoliitto.fi/media/4730/ohje_latauspisteiden_totetuttamiseksi_paivitetty_2020.pdf

         Osak­keen­o­mis­ta­jista taas on kiin­ni, että halu­a­vatko enem­mistö rak­en­taa vai ei. Pelkkä putkire­mont­ti oli tuskan ja hien tulosta, että vuosien lykkäyk­sien jäl­keen yksi putkirikko muut­ti kaikkien mielet, kun yhden asun­non vahinko­jen kor­jaamiseen meni n. 20 000 euroa.

         Täy­tyy vain kat­soa ja toivoa, että kus­tan­nuk­set ovat pelät­tyä vähem­män, niin voi enem­mistö äänestää sähkörun­gon lisäk­si nämä lataus­pis­teetkin mut­ta jos kus­tan­nuk­set suuria, enem­mistö ei hyväksy.

7. Koti­lataus on mielestäni yksi asia, jos­sa lain­säätäjää voisi vähän kai­va­ta. Merkit­tävä määrä ker­rostaloa­su­jia ei voi tätä optio­ta käyt­tää. Osalle tämä optio on toki hyvinkin mielekäs, kos­ka tiet­ty­i­hin tapauk­si­in saa tukea. Mut­ta esim…

   1. Jos autopaikat ovat osakkei­ta, ei taloy­htiöl­lä ole intres­siä tai sanan­val­taa lataus­pis­tei­den tekoon. Jois­sain olo­suhteis­sa, ehkä, siihen voi oma­l­la rahal­la pistää lataus­pis­teen mut­ta mitään tukea ei voi saa­da vaik­ka use­ampi naa­puri tulisi kimp­paan, eikä taloy­htiöl­lä ole sen parem­min velvol­lisu­ut­ta kuin mah­dol­lisu­ut­takaan sal­lia, saati tukea vaa­dit­tu­ja sähkötöitä.
   2. Monel­la, etenkin vuokra-asu­jal­la on vaikeaa saa­da edes autopaikkaa ja usein auto­ja pide­tään kadun var­res­sa tai muualla. 

   Kir­joit­ta­jan aja­tus on erit­täin tuet­ta­va ja laa­jalti hyväl­lä poh­jal­la, mut­ta mielestäni koti­latauk­ses­sa on yhä liialti ratkaise­mat­to­mia ongelmia, johon markki­nat eivät voi aut­taa vaik­ka miten luovia oli­si­vat — laki kun on esteenä. Tun­tuu usko­mat­toma­l­ta että lain­säätäjä ei koskaan edes poht­in­ut aja­tus­ta taloy­htiöstä, jos­sa itse yhtiö ei omis­taisi autopaikko­ja. Näitä on kuitenkin paljon.

   Vastaa

   1. Koti­lataus on mielestäni yksi asia, jos­sa lain­säätäjää voisi vähän kaivata.

      Kir­joituk­seni päät­tyi sanoihin:
      “Yhdessä asi­as­sa tarvi­taan kuitenkin val­tion toimia. Asun­to-osakey­htiöi­den päätök­sen­teko­ta­vat eivät ole kun­nos­sa tältäkään osin.”

      Vastaa

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kir­joi­tuk­se­ni päät­tyi sanoihin:
         “Yhdes­sä asias­sa tar­vi­taan kui­ten­kin val­tion toi­mia. Asun­­to-osa­key­h­tiöi­­den pää­tök­sen­te­ko­ta­vat eivät ole kun­nos­sa täl­tä­kään osin.”

         Juu, peukutin sitä, halusin vain vähän konkreti­soi­da miltä kul­min asi­aa sopisi läh­estyä. Ei tarkoi­tus vas­tus­taa, vaan koit­taa ottaa seu­raavaa askelta. Mitä tarkem­min ongel­ma tiede­tään, sitä parem­mat eväät on ratkaisulle.

8. Hyvä tek­sti. Pieni kor­jaus päästöasi­aan. Latausten ajoit­ta­mi­nen Suomes­sa tai mis­sään muual­lakaan EU:ssa ei vaiku­ta päästöi­hin. Sähkön­tuotan­to kuu­luu päästökaup­paan, ja päästöt määräy­tyvät päästökau­pan (vuosit­tain alenevan) katon mukaan. Voidaan toki argu­men­toi­da, että ajoi­tus pienen­tää päästöoikeu­den hin­taa ja tekee poli­it­tis­es­ti helpom­mak­si madal­taa kat­toa, mut­ta pääpi­irteit­täin näin.

   Vastaa

   1. Juha Kän­kä­nen:
      Hyvä teks­ti. Pie­ni kor­jaus pääs­tö­asi­aan. Lataus­ten ajoit­ta­mi­nen Suo­mes­sa tai mis­sään muu­al­la­kaan :ssa ei vai­ku­ta pääs­töi­hin. Säh­kön­tuo­tan­to kuu­luu pääs­tö­kaup­paan, ja pääs­töt mää­räy­ty­vät pääs­tö­kau­pan (vuo­sit­tain ale­ne­van) katon mukaan. Voi­daan toki argu­men­toi­da, että ajoi­tus pie­nen­tää pääs­tö­oi­keu­den hin­taa ja tekee poliit­ti­ses­ti hel­pom­mak­si madal­taa kat­toa, mut­ta pää­piir­teit­täin näin.

      Jos sähköhenkilöau­toil­la halu­taan vähen­tää liiken­teen päästöjä (Suomes­sa 20% päästöistä) ilman, että se on vain oman­tun­non keven­tämistä ja “vihreää teknolo­giaa”, niin heikosti käy. Ongel­ma on liika henkilöau­tokan­ta eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la ja suurem­mis­sa kaupungeis­sa — tuo­ta monin tavoin (infra, luon­non­va­rat …) kuor­mit­tavaa liika-autokan­taa tulisi vähen­tää. Joukkoli­iken­teen ja esim. jalko­jen käyt­tö, pyöräi­ly ja sähköavusteiset pyörät lau­dat ym. hoita­vat osin myös “ilmas­toahdis­tus­ta”.

      “Markki­nat hoita­vat”, “vihreä teknolo­gia ratkaisee” ovat mod­er­nia puhet­ta. Asioiden siirtämistä tule­vaisu­u­teen, pois silmistä pois mielestä. Markki­nat tekevät aina voit­toa, voit­to­ja ei investoi­da vaan ne jae­taan sijoit­ta­jille tuot­tona (has­sua, että mon­et markki­na­toim­i­jat (esim. teol­lisu­us) on velkainen, sijoit­ta­jat otta­vat velkaa sijoit­taak­seen, val­tio tukee verovaroin tuoteke­hit­te­lyä eri­tyis­es­ti lainatakuil­la, pääsään­töis­es­ti investoin­nit hoide­taan veloil­la). “Markki­nat ratko­vat” — miten,
      ns. taloudel­lisu­us rahas­sa mitat­tuna ei ole lainkaan yksinker­tainen asia. Raha ja päästöt ovat sotkuinen yhtälö ratkaistavaksi!

      Onko joku muuten kaivanut tiedon, kuin­ka paljon sähkön päästökaup­pa on vähen­tänyt Euroopas­sa päästöjä? Selkeä luku: päästöt vuon­na x ja päästöt vuon­na x, pyy­dän. Selit­te­lyjä saa olla: päästölli­nen teol­lisu­us on siir­tynyt esim. Aasi­aan (kyl­läkin vähen­tää päästökau­pan hyö­tyä!), päästöt oli­si­vat olleet PALJON suurem­pia, jos päästökaup­paa ei olisi … 

      Fos­si­il­ion­gel­ma taitaa ratke­ta, kun metaani tun­dral­ta vapau­tuu … sen syyn voi sit­ten kaataa vaik­ka Putinin niskaan (vit­si-vit­si-vit­si — lop­pukeven­nys Huom!)

      Vastaa

      1. Teu­to­ri Pykö­nen: Jos säh­kö­hen­ki­lö­au­toil­la halu­taan vähen­tää lii­ken­teen pääs­tö­jä (Suo­mes­sa 20% pääs­töis­tä) ilman, että se on vain oman­tun­non keven­tä­mis­tä ja “vih­re­ää tek­no­lo­gi­aa”, niin hei­kos­ti käy. Ongel­ma on lii­ka hen­ki­lö­au­to­kan­ta eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa — tuo­ta monin tavoin (infra, luon­non­va­rat …) kuor­mit­ta­vaa lii­­ka-auto­kan­­taa tuli­si vähen­tää. Jouk­ko­lii­ken­teen ja esim. jal­ko­jen käyt­tö, pyö­räi­ly ja säh­kö­avus­tei­set pyö­rät lau­dat ym. hoi­ta­vat osin myös “ilmas­toah­dis­tus­ta”.

         Pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teessä asi­akkaan kohtelu on niin surkeaa, ettei mak­sukykyi­nen väestö edes ajat­tele sen käyt­tämistä, vaan kul­kee omil­la autoil­laan. Ja mak­sukyvyt­tömien joukkoli­iken­teen käyt­tö ei vähen­nä yksityisautoilua.

      2. J. Kaa­sa­lai­nen: Pää­kau­pun­ki­seu­dun jouk­ko­lii­ken­tees­sä asiak­kaan koh­te­lu on niin sur­ke­aa, ettei mak­su­ky­kyi­nen väes­tö edes ajat­te­le sen käyt­tä­mis­tä, vaan kul­kee omil­la autoil­laan. Ja mak­su­ky­vyt­tö­mien jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö ei vähen­nä yksityisautoilua. 

         Määrit­tele tarkem­min asi­akkaiden surkea kohtelu pk-seudun joukkoli­iken­teessä. En ole pari­inkymme­neen vuo­teen huo­man­nut että henkilökun­ta kohtelisi matkus­ta­jia surkeasti. 

         Sen myön­nän että osa joukkoli­iken­teen matkus­ta­jista käyt­täy­tyy tök­erösti mui­ta kohtaaan, mut­ta samaa voi sanoa autoil­i­joista kanssa. Kiilaa­vat ja etu­il­e­vat, roikku­vat tois­t­en perässä kiin­ni, rikko­vat liiken­nesään­töjä, pysäköivät tahal­laan väärin. 

         Ehkä se ongel­ma on siinä että kun on paljon ihmisiä liik­keel­lä niin syn­tyy tilantei­ta että tila ei aina riitä ja pyritään otta­maan tilaa muilta.

9. Voisiko sitä esim. niitä sähköy­htiöi­den huimasti nous­sei­ta ja alueel­lis­es­ti kovasti eri­ar­vois­tavia siir­to­hin­to­ja jol­lain tapaa velvoit­taa käytet­täväk­si tuo­hon koko maan kat­ta­van lataus­in­fran rak­en­tamiseen? Saataisi­in sil­lai siir­ret­tyä sitä sähköä autoon. Enkä minä nyt oikein tätä vihrei­den aja­tus­ta ymmär­rä, että samaan aikaan kun halu olisi vähen­tää päästöjä, niin jätetään se sit­ten markki­navoimien asi­ak­si — toimii osin, mut­ta tarvi­taan muutakin.

   Koti­lataus on ehdot­toman tärkeää sähköau­toilun näkökul­mas­ta — se on tot­ta. Sit­ten jos miet­ti vaikka­pa Helsinkiä, niin aika har­vas­sa lie­nee lop­ul­ta ne taloy­htiöt, joil­la on niitä piha­paikko­ja saati auto­hal­li- tai auto­tal­li­paikko­ja. Etenkin vihreät sään­nöl­lisin väli­a­join pitävät ään­tä ja kipuil­e­vat sen kanssa ettei niitä pitäisi velvoit­taa uusi­inkaan taloy­htiöi­hin rak­en­ta­maan. Tämä on ongel­ma — pitäisikö mm. Helsin­gin, Tam­pereen, Turun ja muidenkin vas­taavien kaupunkien myös pistää kor­ten­sa kekoon — voisiko autoil­i­jallekin olla joskus tar­jol­la muu­takin kuin pahek­sun­taa ja kiel­to­ja? Miten lataus hoituu niis­sä taloytiöis­sä asuvil­ta, jois­sa ei autopaikkko­ja ole — siis pitäisikö sitä lähteä johonkin kaup­pakeskuk­seen pyörimään kolmek­si tun­niksi, että saisi sen auton ladatuk­si? Halu­aisin minä tietää mitä Helsin­gin kaupun­ki esimerkik­si on asian hyväk­si tehnyt ja mitä aikoo tehdä?

   Taloy­htiöi­den parkkipaikko­jen sähköistyk­sen pitää olla velvoit­tavaa eikä mitään suosi­tushömp­pää. Ei ne nykyiset sähkösys­teemit ilman perusko­r­jaus­ta mon­es­sakaan paikoin riitä siihen, että osakas voisi oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laankaan lataus­pis­tet­tä toteut­taa. Olen sikäli onnekas, että omas­sa taloy­htiössä tuli reilu vuosi sit­ten mah­dol­lisek­si asen­nut­taa oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la lataus­piste. Har­mi vaan että kun sitä ei tehty yhtiön han­kkeena, niin mitään tukea­han ei yksit­täi­nen osakas voi saa­da. Latausase­ma on hidas, mut­ta tuli mak­samaan kaikki­nen­sa hie­man vajaa 1700 euroa + kuukausit­taiset ylläpit­o­mak­sut + kaik­ki toimet ja niistä koitu­vat kus­tan­nuk­set ovat osakkaan vas­tu­ul­la vaik­ka ne tuli­si­vat yhtön tarpeista. En tarkoi­ta että pitäisi olla ilmaista, mut­ta jos toive on että lataushy­brid­it ja sähköau­tot yleistyvät, niin jotain kohtu­ut­ta autoil­i­joidenkin rahas­tuk­seen pitäisi saa­da. Se on sit­ten lop­ul­ta sama onko se val­tion, kun­tien vai markki­navoimien rahaa, mut­ta kun autoli­jat ja liikenne kuitenkin kat­taa ihan hitok­seen ison osan yhteiskun­nan tuloista, niin voisko sitä joskus käyt­tää edis­tämään myös autoilun tavoit­tei­den toteutumista?

   Vastaa

10. Yleis­es­ti ottaen olen samaa mieltä siitä, että markki­nat tuot­ta­vat toden­näköis­es­ti parhaan lop­putu­lok­sen tässäkin asi­as­sa, ja julkisen val­lan tulee olla lähin­nä mah­dol­lis­ta­ja (kuten kadun­var­sipysäköin­nis­sä, jon­ka otin puheek­si Tiede kohtaa kun­tavaalit ‑keskustelus­sa maalisku­us­sa (linkkiä videoon en nyt löydä)).

    Mut­ta vähän konkre­ti­aa kaipaisin nyt noi­hin heit­toi­hin keskel­lä kor­pea sijait­se­vista huoltoasemista. Kylmäasemil­lakin on ben­sa­pumput, ase­mat ovat yleen­sä jotenkin valais­tu­ja jne. On kaikkea mikä toimii sähköl­lä. Jos sel­l­aiselle paikalle pystytetään tolp­pa, jos­ta saa 50 kW tasavir­taa, joudu­taanko siinä nyt muka tosi­aan vetämään uusi ilma­jo­hto 50 kilo­metrin päästä soiden ja tun­turien yli?

    Lataus­in­fran puut­teet ovat ennen kaikkea Itä- ja Pohjois-Suomes­sa. Siel­läkin riit­täisi, että pikalatausasemia olisi vaik­ka kun­takeskuk­sis­sa, jois­sa on taa­tusti riit­tävä sähköin­fra valmiina.

    Ainakin itse mielu­um­min pysähtelisin jos­sain, mis­sä on nähtävää ja eri­laisia rav­in­toloi­ta, kuin vain huoltik­sen oma kup­pi­la, joka ei vält­tämät­tä ole edes auki.

    Han­kalimpia reit­te­jä ainakin latauskar­tan mukaan olisi esim. Kajaani-Kuusamo-väli, jol­la ei ole yhtään pikala­turia. Mis­sään korves­sa sen välin latu­rit eivät tietenkään ole, vaan tiel­lä E63. Luulisi että tien var­rel­la on sähköin­fraa aika hyvin.

    Mut­ta jos nyt jotakin pitää velvoit­taa, niin vaik­ka sit­ten jokainen kun­ta lait­ta­maan muu­ta­man lataus­ru­udun kun­nan­talon­sa pihalle. Sil­lä tavoin olisi var­masti joka tup­pukylässä laturi. Ja joka paikas­sa tietäisi että seu­raa­mal­la kylt­te­jä kun­nan­talolle pääsee laturille.

    Vastaa

    1. Mar­ko Hami­lo:
       Mut­ta vähän kon­kre­ti­aa kai­pai­sin nyt noi­hin heit­toi­hin kes­kel­lä kor­pea sijait­se­vis­ta huol­toa­se­mis­ta. Kyl­mä­ase­mil­la­kin on bens­a­pum­put, ase­mat ovat yleen­sä joten­kin valais­tu­ja jne. On kaik­kea mikä toi­mii säh­köl­lä. Jos sel­lai­sel­le pai­kal­le pys­ty­te­tään tolp­pa, jos­ta saa 50 kW tasa­vir­taa, jou­du­taan­ko sii­nä nyt muka tosi­aan vetä­mään uusi ilma­joh­to 50 kilo­met­rin pääs­tä soi­den ja tun­tu­rien yli? 

       Van­hanaikaisen pienen huoltoase­man sähkönku­lu­tus ei hirveästi eroa omakoti­talosta. Pää­su­lake on toden­näköis­es­ti 32 A, ehkä 64 A. 50 kilo­watin kolmi­vai­he­lataus edel­lyt­tää yli 100 A:n vir­taa eli vähin­tään 125 A:n pää­su­lakkei­ta. Sen voi käytän­nössä toteut­taa mielekkäästi taval­lisel­la 230 V:n verkkoli­itän­näl­lä vain, jos ollaan aivan muun­ta­mon vier­essä. Käytän­nössä voimay­htiön on raken­net­ta­va uusi puis­to­muun­ta­mo tätä liityn­tää varten. On aivan mah­dol­lista, että myös keski­jän­nite­jo­hto on vedet­tävä sinne 110 kV:n ase­mal­ta, jos van­has­sa joh­dos­sa ei ole riit­tävästi laa­jen­nus­varaa. Näin käy melkein var­masti, jos pikalatau­s­paikko­ja on useita.

       Han­ka­lim­pia reit­te­jä aina­kin lataus­kar­tan mukaan oli­si esim. Kajaa­ni-Kuusa­­mo-väli, jol­la ei ole yhtään pika­la­tu­ria. Mis­sään kor­ves­sa sen välin latu­rit eivät tie­ten­kään ole, vaan tiel­lä . Luu­li­si että tien var­rel­la on säh­köin­fraa aika hyvin. 

       Val­it­sit Suomen sähköin­fran kannal­ta ehkä huonoim­man välin. Sähköverkko ei nimit­täin Suomes­sa nou­dat­tele tiestöä. Suo­mus­salmel­la on 110 kV:n ase­ma, samoin Kajaanis­sa. Siinä välis­sä ollaan 20 kV:n verkon varas­sa, eikä pikala­turei­den rak­en­t­a­mi­nen pitkän keski­jän­nitelin­jan päähän ole mitenkään suoraviivaista.

       Mut­ta jos nyt jota­kin pitää vel­voit­taa, niin vaik­ka sit­ten jokai­nen kun­ta lait­ta­maan muu­ta­man lataus­ruu­dun kun­nan­ta­lon­sa pihal­le. Sil­lä tavoin oli­si var­mas­ti joka tup­pu­ky­läs­sä latu­ri. Ja joka pai­kas­sa tie­täi­si että seu­raa­mal­la kylt­te­jä kun­nan­ta­lol­le pää­see laturille. 

       Help­poa on edel­lyt­tää pääkaupungista käsin, että maaseudun kun­nat ryhtyvät rak­en­ta­maan liiken­n­ev­erkon infraa ulkopaikkakun­ta­lais­ten hyödyksi.

       Vastaa

    2. Mar­ko Hami­lo: Mut­ta vähän kon­kre­ti­aa kai­pai­sin nyt noi­hin heit­toi­hin kes­kel­lä kor­pea sijait­se­vis­ta huoltoasemista.

       Konkre­tia on sitä että keskel­lä kor­pea 24/7 pis­tora­sia on tur­val­lisu­ustek­i­jä, ja sel­l­aisek­si riit­tää ton­nin 3x16A / 11kW ‑lataus­laite ja kole­hti­ra­sia. Tur­val­lisu­ustek­i­jät mak­se­taan tyyp­il­lis­es­ti yhtei­sistä rahoista.

       50 kW on jo sisään­heit­totek­i­jä rav­in­to­lalle tai hyper­mar­ketille, 120 kW ja ylöspäin kiireisille suun­nat­tua liike­toim­intaa. Molem­mat vaa­ti­vat mikroyrit­täjälle merkit­täviä investoin­te­ja, turha tähän on pakot­taa jollei markki­nakysyn­tää ole.

       Aika vähäisek­si jää minus­takin normio­h­jauk­sen tarve.

       Vastaa

11. Pari huomio­ta sivus­ton uud­is­tuk­ses­ta ennen kuin kom­men­toin varsi­naista aihetta.

    1) Tavutus
    – Kun ottaa tavu­tuk­sen käyt­töön kan­nat­taisi samal­la ottaa käyt­töön myös tasat­tu tek­sti, jus­ti­fied text, kos­ka silmä on tot­tunut luke­maan tavute­tun tek­stin tasattuna.

    2) Tavutus
    – Kan­nat­taa huomioi­da, että luk­i­jalle ja kom­men­toi­jalle voi tul­la läpi-tavute­tus­ta tek­stistä copy-paste ongelmia. (Juuri tämä antoi aiheen tähän kommenttiin.)
    – Tek­stin siirtämi­nen eri ohjelmien välil­lä vaikeu­tuu, vaikka­pa Fire­fox / tekstieditori.

    3) Tavutus
    – Kaik­ki hakukoneet eivät osaa indek­soi­da tavutet­tua tekstiä.
    – Voi olla, että nykyään jo osaavatkin.

    4) Tavutus
    – Tek­stin läpi-tavu­tuk­sen sijaan voi kokeil­la myös CSS- tai JavaScript-tavutusta.

    5) Tavutus
    – Suomenkie­len online-tavu­tuk­seen voi tutustua:
    https://joukahainen.puimula.org/webvoikko/hyphenate
    – Sieltä kaut­ta löy­tyy myös tavutusohjelmat.

    6) RSS
    – Rss ‑syöt­teeltä puut­tuu otsikko.

    Vastaa

12. Syr­jäseuduil­la ei ole ben­sa-asemia eikä tule eli ketään ei voi­da velvoit­taa mihinkään.
    Ajelin juuri 3500 km Kepu­lan­di­as­sa ja kyl­lä kaik­ki jakelu­ase­mat oli­vat taajamissa.
    Itse asi­as­sa niitä on jo niin har­vas­sa, että min­un oli suun­nitelta­va tankkaukset.
    Ja maaseudul­la on sen ver­ran tyhjää, että jokaisel­la muun­toalueel­la on vapaa­ta kap­a­siteet­tia ainakin yhtä pikalatausase­maa varten.

    Se kepun ja muidenkin puoluei­den roman­ti­soima maaseu­tu kuoli jo 60–70- luvuil­la ja nyt tyh­jenevät kirkonkylät

    Vastaa

    1. Lii­an van­ha:
       Syr­jä­seu­duil­la ei ole ben­sa-ase­mia eikä tule eli ketään ei voi­da vel­voit­taa mihinkään.
       Aje­lin juu­ri 3500 km Kepu­lan­dias­sa ja kyl­lä kaik­ki jake­lua­se­mat oli­vat taajamissa.
       Itse asias­sa nii­tä on jo niin har­vas­sa, että min­un oli suun­ni­tel­ta­va tankkaukset.

       Sil­loin jos tehdään tieoikaisu­ja tai leven­nyk­siä niin van­hat ben­sa-ase­mat eivät automaat­tis­es­ti siir­ry uudelle tielin­jauk­selle. Uusille teille syn­tyy iso­ja ns liiken­neasemia mut­ta huo­mat­tavasti harvem­min kuin ennen. Näil­lä on mah­dol­lis­es­ti myös infra kun­nos­sa sähköau­to­jen lataus­ta varten mut­ta jonot piuhoi­hin voivat olla pitkät varsinkin viikon­lop­puina. Niis­sä on myös pitkät jonot muutenkin kahvia ja ruokaa voi joutua jonot­ta­maan, ja jopa ves­sas­sa käyn­tiä. Mei­dän per­heen ennä­tys miten kauan voi joutua jonot­ta­maan ves­saan on 30 min­u­ut­tia (Heinolan Tähti­hovi, nais­ten ves­sa, sun­nan­tai-ilta n 15 vuot­ta sit­ten). Sil­loin kan­nat­taa opti­moi­da minne menee ensin jonot­ta­maan ja kuka.

       Vastaa

    2. Lii­an van­ha:

       Se kepun ja mui­den­kin puo­luei­den roman­ti­soi­ma maa­seu­tu kuo­li jo 60–70- luvuil­la ja nyt tyh­je­ne­vät kirkonkylät

       Sopii kysyä että onko maaseu­tu Suomes­sa ollut koskaan noi­ta idyl­lisiä kirkonkyliä? Suomen maaseudun rakenne on ollut jo toista sataan vuot­ta hajautet­tu jon­ka seu­rauk­se­na Suomen maaseudulle ei ole syn­tynyt mitään idyl­listä kylä yhteisöä kuten on esimerkik­si muis­sa Euroopan mais­sa ja myös Pohjo­is­mais­sa kuten Tan­skas­sa, Etelä-Ruot­sis­sa ja Norjassa. 

       YLE näyt­ti juuri eilen mie­lenki­in­toisen doku­mentin Etelä-Englan­nin eteläis­es­tä kreivikun­nas­ta Corn­wal­lista kuin­ka siitä on tul­lut varakkaiden lon­toolais­ten vapaa-ajan viet­to paikkaa jon­ka seu­rauk­se­na siel­lä asun­to­jen hin­nat ovat nousseet Lon­toon tasolle kos­ka tiivis kyläy­hteisölli­nen kylä rakenne houkut­telee kaupunki­laisia osta­maan vapaa-ajan asun­to­ja juuri täl­läis­es­tä miljööstä. Tämänkin kehi­tyk­sen nur­japuoli on se että paikallisil­la asukkail­la ei ole varaa ostaa asun­to­ja Corn­wal­lista kos­ka hin­nat ovat liian korkeat siis Lon­toon tasol­la. Suomes­ta löy­tyy toden­näköis­es­ti yksi maanti­eteelli­nen paik­ka (siis pääkaupunkiseudun ulkop­uolelta) jos­sa kehi­tys on men­nyt hiukan tähän suun­taan ja se on Turun saaristo.

       Vastaa

13. Markki­nois­sa on yksi pienen pieni ongel­ma. Markki­nat koos­t­u­vat kulut­ta­jista, jot­ka eivät väl­itä tip­paakaan ympäristöstä, muista ihmi­sistä tai edes itses­tään, kun­han saa­vat halu­a­mansa mah­dol­lisim­man hal­val­la ja just nyt; ja tuot­ta­jista, jot­ka eivät väl­itä tip­paakaan ympäristöstä, muista ihmi­sistä tai edes yri­tyk­ses­tään, kun­han vaan saa­vat tuotet­tua mah­dol­lisim­man suuria osinko­ja lyhyel­lä aikavälil­lä. Markki­nat tykkäävät halvoista fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Sik­si markki­noiden ei voi antaa vapaasti päät­tää asioista, vaan markki­noi­ta pitää pakot­taa. Sähkön käyt­töön pakot­ta­mi­nen fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön sijaan on hyvä asia.

    Vastaa

    1. Ant­ti Lai­ne:
       Mark­ki­nat tyk­kää­vät hal­vois­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Sik­si mark­ki­noi­den ei voi antaa vapaas­ti päät­tää asiois­ta, vaan mark­ki­noi­ta pitää pakot­taa. Säh­kön käyt­töön pakot­ta­mi­nen fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käy­tön sijaan on hyvä asia. 

       Tuokin näke­mys että mark­ki­nat tyk­kää­vät hal­vois­ta fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta ei kyl­lä ihan pidä paikkaansa enään. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa edel­lisen pres­i­dentin hallinnon 1 vuo­den aikana puret­ti­in kaik­ki ympäristösään­te­ly kivi­hi­ilen kohdal­ta. Lop­putu­los tähän päivään men­nessä on se ettei yksikään amerikkalainen ener­giay­htiö ole sijoit­tanut uusi­in kivi­hi­ili tuotantoon
       Yhdys­val­lois­sa vaik­ka sään­te­ly puret­ti­in läh­es kokon­aan edel­lisen pres­i­dentin toimes­ta. Syy mik­si uusia investoin­te­ja ei tehty tämänkin jäl­keen kivi­hi­ileen Yhdys­val­lois­sa oli yksinker­tais­es­ti se että maakaa­sun hin­ta on ollut mon­ta vuot­ta erit­täin edulli­nen joten kivi­hi­ili ei pysy kil­paile­maan markki­noil­la maakaa­sun kanssa. Joskus käy niin kuten on käynyt Yhdys­val­lois­sa että kak­si ener­gia muo­toa eli tässä tapauk­ses­sa maakaa­su ja kivi­hi­ili kil­pail­e­vat niin että maakaa­su voit­taa hin­ta kil­pailun. Rusko­hi­ileen on tehty joitakin uusia investoin­te­ja Yhdys­val­lois­sa mut­ta ne ovat pääasi­as­sa avolouhuk­sia jot­ka sijait­se­vat Mon­tanas­sa. Kivi­hi­ili kai­vok­set Yhdys­val­lois­sa sijait­se­vat itäran­nikol­la Appalakeilla.

       Vastaa

       1. Rahul Soma­ni:
          Yhdys­val­lois­savaik­ka sään­te­ly puret­tiin läh­es koko­naan edel­li­sen pre­si­den­tin toi­mes­ta. Syy mik­si uusia inves­toin­te­ja ei teh­ty tämän­kin jäl­keen kivi­hii­leen Yhdys­val­lois­sa oli yksin­ker­tai­ses­ti se että maa­kaa­sun hin­ta on ollut mon­ta vuot­ta erit­täin edul­li­nen joten kivi­hii­li ei pysy kil­pai­le­maan mark­ki­noil­la maa­kaa­sun kans­sa. Jos­kus käy niin kuten on käy­nyt Yhdys­val­lois­sa että kak­si ener­gia muo­toa eli täs­sä tapauk­ses­sa maa­kaa­su ja kivi­hii­li kil­pai­le­vat niin että maa­kaa­su voit­taa hin­ta kil­pai­lun. Rus­ko­hii­leen on teh­ty joi­ta­kin uusia inves­toin­te­ja Yhdys­val­lois­sa mut­ta ne ovat pää­asias­sa avo­lou­huk­sia jot­ka sijait­se­vat Mon­ta­nas­sa. Kivi­hii­li kai­vok­set Yhdys­val­lois­sa sijait­se­vat itä­ran­ni­kol­la Appalakeilla. 

          Asia saat­taa muut­tua ihan lähi­t­ule­vaisu­udessa kun hal­van velka­vivul­la teko­hengis­sä pidet­ty fräkkäysöljyn ja ‑kaa­sun buu­mi kaatuu omaan mah­dot­to­muuten­sa jo täl­läkin hetkellä.

       2. Sta­dist: Asia saat­taa muut­tua ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa kun hal­van vel­ka­vi­vul­la teko­hen­gis­sä pidet­ty fräk­käy­söl­jyn ja ‑kaa­sun buu­mi kaa­tuu omaan mah­dot­to­muu­ten­sa jo täl­lä­kin hetkellä.

          Liuskekaa­su tuotan­to Yhdys­val­lois­sa on jo kokenut tuon alamäen osit­tain kos­ka sen tuotan­to on erit­täin kallista ja toisek­si öljyn­tuot­ta­ja­maat kuten Sau­di-Ara­bia on pitänyt raa­ka-öljyn hin­nan keinotekois­es­ti alhaal­la pump­paa­mal­la lisää raa­ka-öljyä jol­la on vaiku­tus­ta Yhdys­val­tain omaan tuotan­toon. Myös liuskekaa­su tuotan­to on Yhdys­val­lois­sa ollut taloudel­lises­sa vaikeuksissa.
          Tässäkin tulee pääasi­as­sa työvoima kus­tan­nuk­set esille jot­ka ovat Yhdys­val­lois­sa erit­täin korkeat ver­rat­tuna Lähi-idän maihin

    2. Ant­ti Lai­ne: lan­ka­ver­kon

       Ant­ti Lai­ne:
       Mark­ki­nois­sa on yksi pie­nen pie­ni ongel­ma. Mark­ki­nat koos­tu­vat kulut­ta­jis­ta, jot­ka eivät väli­tä tip­paa­kaan ympä­ris­tös­tä, muis­ta ihmi­sis­tä tai edes itses­tään, kun­han saa­vat halua­man­sa mah­dol­li­sim­man hal­val­la ja just nyt; ja tuot­ta­jis­ta, jot­ka eivät väli­tä tip­paa­kaan ympä­ris­tös­tä, muis­ta ihmi­sis­tä tai edes yri­tyk­ses­tään, kun­han vaan saa­vat tuo­tet­tua mah­dol­li­sim­man suu­ria osin­ko­ja lyhyel­lä aikavälillä.

       Kiert­tämi­nen on kyl­lä vaikut­tanut myös markki­na­t­alouteen niin että on edullisem­paa kier­rät­tää monia tuot­tei­ta kier­rä­tyskeskuk­sien kaut­ta . Uskallan väit­tää että Euroop­pa on kier­rä­tyk­sessä jopa Yhys­val­to­ja edel­lä. Yhdys­val­lat vie paljon kier­rä­tys­ma­te­ri­ali­aa Kiinaan jos­sa ne kier­rätetään Kiinan ja Yhdys­val­tain markki­noille uusiokäyt­töön. Mie­lenki­in­toista kyl­lä ettei amerikkalaiset mil­jardööri sjoit­ta­ja kap­i­tal­is­tit ovat tätä hok­san­neet koti­maaas­san mut­ta kiinalaiset mil­jardööri sjoit­ta­ja kap­i­tal­is­tit pyörit­tävät tätä liike­toim­intaa jon­ka pääasialli­nen kier­rä­tys mate­ri­aali tulee Yhdys­val­loista. Tässä on jokin men­nyt Yhys­val­tain ja Kiinan taloudelli­nen kehi­tys päälaelle.

       Vastaa

14. Aikoinaan kun lankaverkon tiheys oli liki 100% asu­tu­ista asun­noista niin asukkaiden keskit­tymät näkyivät hyvin liittymätilastoista

    Niin­pä esim Inar­in kun­nan liit­tymistä 85% oli kytket­ty kolmeen keskukseen.
    Kun tilaa­ja­jo­hdon pitu­us oli keskimäärin kak­si kilo­metriä niin aika keskit­tynyt­tä asu­tus oli jo 80-luvulla.
    Mut­ta suo­ma­lainen arkkite­htu­uri on mitä on eivätkä nuo kylät ole idyllisiä

    Vastaa

15. Hyvä kir­joi­tus. Olisi kuitenkin ollut mie­lenki­in­toista kuul­la kir­joit­ta­jan ajatuk­sia nykyisen polt­toain­everon kor­vaamis­es­ta. On selvää, että vas­taa­va vero­ker­tymä pitää jotenkin saa­da har­sit­tua kasaan. Julk­isten lataus­tolp­pi­en sähköön on help­po kytkeä ”sopi­va lisävero”. Kotip­is­tora­sioi­hin se ei onnis­tu. Tietysti sähköau­ton verot­ta­mi­nen monin muin keinoin on mah­dol­lista. Täl­lä het­kel­lä käyt­tökus­tan­nusten erol­la per­in­teiseen näh­den voidaan houkutel­la siir­tymistä sähköau­toon. Mut­ta kuin­ka val­tion vero­ker­tymän riit­tävyys hoide­taan? Mehän olemme tot­tuneet siihen, että autoil­i­jat mak­sa­vat melkois­es­ti muu­takin kuin itse autoilu­un liit­tyvää (infra yms. mukaan lukien).

    Vastaa

16. Tässä kap­i­tal­is­min. markki­nat näkee, niil­lä ei ole intressiä
    mihinkään maail­man “pelas­tamiseen” vaan osin­gon tuottoon,
    Valitet­tavasti. Kak­si ei-toiv­ot­tua ener­gialähdet­tä kisaa keskenään.

    Vastaa

    1. Teu­to­ri Pykö­nen:
       Täs­sä kapi­ta­lis­min. mark­ki­nat näkee, niil­lä ei ole intressiä
       mihin­kään maa­il­man “pelas­ta­mi­seen” vaan osin­gon tuottoon,
       Vali­tet­ta­vas­ti. Kak­si ei-toi­vot­­tua ener­gia­läh­det­tä kisaa keskenään.

       Jos Teu­tori Pykö­nen tarkoit­taa kahdel­la ei-toi­vot­ul­la ener­gia­läh­teellä kivi­hi­ilen ja maakaa­su välistä kil­pailua niin maakaa­su on kyl­lä parem­pi vai­h­toe­hto kuin kivi­hi­ili. Joten maakaa­su on voit­tanut kisan kivi­hi­iltä vas­taan. Toki fuu­sioen­er­gia on tule­vaisu­ut­ta mut­ta tuskin voimme odot­taa sinne asti tekemät­tä mitään nyt. Kyl­lä siir­tymäkau­den ener­gia­muo­toi­hin pitäisi men­nä täl­lä het­kel­lä nopeam­min kunnes fuu­sionen­er­gias­ta tulee yleinen ener­gian tuotan tomuo­to. Suomes­sa pitäisi siis luop­ua siir­tymäkau­den yli turpeesta ja Itä-Euroopas­sa pitäisi luop­ua kivi­hi­ilestä siir­tymäkau­den yli.Yhdysvalloissa on luovut­ta­va liian korkeas­ta öljy-kaa­su riip­pu­vu­ud­es­ta nopeam­min kos­ka Yhdys­val­lois­sa on kyl­lä vai­h­toe­hto­ja uusi­u­tu­vis­sa. Aurinkoen­er­gia on jo arkipäiväistyyt mon­es­sa etelä­val­tiois­sa. Jopa öljyosaval­tios­sa kuten Teksasissa.

       Vastaa

17. Otta­mat­ta kan­taa keskel­lä kor­pea sijait­se­van latausase­man sijain­ti­in, Osmo Soin­in­vaarankin ajat­telus­sa järkevä tekem­i­nen vaatii auton latauk­sen ajak­si jonkin­laisen ostosparatiisin.

    Jos asi­aa ajat­telee sähköau­toil­e­van kansanosan ruumi­inkun­non kannal­ta, niin vaikka­pa reipas 20 min pitu­ushyp­py­tuokio ja uskali­aam­mille mah­dol­lisu­us kolmiloikan hyp­pelemiseen, saat­taisi olla jopa kansan­taloudel­lis­es­ti parem­pi vai­h­toe­hto kuin notkua seiso­van pöy­dän ääressä.

    Vastaa

18. Vaikka­pa Helsin­gin kan­takaupun­gin katu­jen tien­var­sipysäköin­tiä näh­nyt ja har­ras­tanut ymmärtää että tämä vihreä yhtälö ei tule toim­i­maan. Ei ole tilaa latauspisteille.
    Katu­jen var­sil­la on auto­ja kym­menin tuhansin. Mis­säköhän ne kaik­ki tule­vat lataa­maan? Ehkä autoil­i­jan on ryhdyt­tävä käymään päivit­täin jos­sakin jät­tios­toskeskushel­vetis­sä ja jät­tää auton­sa latauk­seen samal­la, kun keskit­tää ostok­sen­sa kaup­pakeskusten mega­toim­i­joille. Nythän se on jo usein ain­oa mah­dol­lisu­us kaupunkilaiselle. 

    Muis­sa tilanteis­sa jonot­tamiseen (ja sähkön “halpu­u­teen”) kan­nat­taa alkaa totutel­la: https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/7848d89c-bf1a-4d02-9c73-e6b4f1ae88a2
    Miten vaa­ti­ma­ton reis­su Turku­un voikaan olla noin vaikea ?

    Sähkö taitaakin olla, tämän het­ken tiedol­la ainakin, traagi­nen virhe­val­in­ta autoilun vihertämisek­si. Päästöt oli­vat tosi­asial­lis­es­ti uudel­la polt­to­moot­torite­knolo­gial­lakin menos­sa jo todel­la lujaa alas. Miet­tikääpä mitä ovat uuden auton päästöt tänä vuon­na ver­rat­tuna vaikka­pa vuo­den 2000 vuosi­mallien päästöihin.
    Lisäk­si sähköä parem­pia vai­h­toe­htoisia ener­gia­muo­to­ja oli tulos­sa jo autoilu­unkin. Mut­ta oliko pakko painaa pani­ikki­nap­pu­laa? Käsit­tääk­seni, ja onnek­si, EU ei ole kuitenkaan kokon­aan määritel­lyt ainakaan vielä, että sähkö on ain­oa mah­dol­lisu­us liikut­taa kulkuneu­vo­ja. Mikähän on EU:n kokon­aisautokan­ta? Suu­ru­us­lu­ok­ka lie­nee sadois­sa miljoonis­sa. Töpseli seinään?
    Auton­va­lmis­ta­jat alka­vat tehdä tietenkin innol­la sitä mitä tilataan. Sähköön siir­tymi­nen on niille lois­ta­va ja uusi voit­to­jen tekemisen mah­dol­lisu­us. Tot­ta kai ide­ologi­nen sähköpoli­ti­ik­ka ja auton­va­lmis­ta­jien dynaami­nen myyn­ti­henkisyys yhdis­tyvät, ja ovat jo yhdis­tyneet. Nyt jos koskaan tarvi­taan medi­aluku­taitoa. Ekolo­gial­la ja ilmas­tol­la ei ole itses­tään selviä yhtäläisyys­merkke­jä sähköen­er­gian kanssa. 

    Itse näen että poli­it­ti­nen todel­li­nen taustal­la on halu vähen­tää merkit­tävästi autoilua ja ylipäätään auton omis­tamista, ei vain vähen­tää päästöjä.
    Sähkö on uusi kaiken-teo­ria. Tämä sähkölle asetet­tu odotusar­vo saat­taa kuitenkin tuot­taa ikävän yllä­tyk­sen. Tarvit­semme tuuli-ja aurinkoen­er­giaa sekä ydinen­er­giaa reilusti lisää. Liiken­teen sit­o­mi­nen sähköön ei olekaan sik­si viisas­ta, kos­ka ylivoimais­es­ti suurin osa ener­giantarpeesta liit­tyy muuhun kuin liiken­teeseen. Sähkö tarvi­taan muualle ja sinne mis­sä sitä on help­po käyttää.
    Autoilun sähköistämi­nen ehditään vielä perua. Se ei ole ain­oa vai­h­toe­htoinen mahdollisuus.
    Itse en soisi näkeväni sähkö­tolpp­pa — ja lataus­pis­te­vi­idakoitunut­ta Helsinkiä, kun vai­h­toe­hto­jakin on ole­mas­sa. Kan­nat­taisi ehkä odot­taa eikä rynniä.

    Vastaa

19. Miten lataus mak­se­taan? Mieluiten laskun tulisi ohjau­tua omaan sähkölasku­un. Tähän on monia hyviä ohjelmis­to­ja ole­mas­sa. Itse toivon, että suo­ma­laisen Liiken­nevir­ran jär­jestelmä löisi itsen­sä läpi kansainvälisesti

    Mikä jut­tu tämä on? Kuu­lostaa han­kalal­ta, mik­si sitä ei voisi mak­saa kor­tilla tai jol­lain sovel­luk­sel­la tai vaik­ka käteisellä?

    En osaa kuvitel­la kuin varsin ikäviä syitä moi­seen toiveeseen, ehkä korjaat.

    Vastaa

    1. Miten mak­saisit sen käteisel­lä ulkona ole­valle tol­palle? Muu­ta­man kymme­nen sentin kort­ti­mak­sutkn oli­si­vat aika ongel­malli­nen asia.

       Vastaa

       1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
          Miten mak­sai­sit sen kätei­sel­lä ulko­na ole­val­le tol­pal­le? Muu­ta­man kym­me­nen sen­tin kort­ti­mak­sutkn oli­si­vat aika ongel­mal­li­nen asia. 

          Ei kai ne kovin iso ongel­ma olisi? Ihmiset mak­sa­vat 20 sentin ostok­sia kor­te­il­la päivittäin.
          Takavu­osi­na kau­pat valit­ti­vat sekä kort­ti- että käteis­mak­su­jen käsit­te­lyn han­kalu­ud­es­ta. Vas­tauk­seni oli että jos rahan vas­taan­ot­ta­mi­nen on noin vaikeaa, niin kan­nat­taa sit­ten antaa tavara ilmaisek­si. Tähän ei ole men­ty, joten nähtävästi ongel­mat jotenkin ratkesi.

20. Kak­si seikkaa pitää vielä nos­taa esiin.

    Akku-met­al­lien kaivamiseen tarvi­taan fos­si­iliener­giaa hyvin pitkään.

    Eli halut­tuun päästöt­tömyy­teen ei päästä toden­näköis­es­ti koskaan.

    +

    US armyn puo­lus­tushaarat ovat maail­man suurin öljynkäyttäjä.

    Se ei tule nopeasti ja hel­posti siir­tymään fos­si­il­i­sista pois.

    Vastaa

    1. ant­ti k.:
       Kak­si seik­kaa pitää vie­lä nos­taa esiin.

       Akku-met­al­lien kai­va­mi­seen tar­vi­taan fos­sii­lie­ner­gi­aa hyvin pitkään.

       Eli halut­tuun pääs­töt­tö­myy­teen ei pääs­tä toden­nä­köi­ses­ti koskaan.

       +

       armyn puo­lus­tus­haa­rat ovat maa­il­man suu­rin öljynkäyttäjä.

       Se ei tule nopeas­ti ja hel­pos­ti siir­ty­mään fos­sii­li­sis­ta pois.

       Akkute­knolo­giakin kehit­tyy. Sel­l­u­akku­un ei tarvi­ta kaivoksia

       Vastaa

21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Miten mak­sai­sit sen kätei­sel­lä ulko­na ole­val­le tol­pal­le? Muu­ta­man kym­me­nen sen­tin kort­ti­mak­sutkn oli­si­vat aika ongel­mal­li­nen asia.

    Samal­la taval­la kuin parkki­mak­sutkin. Sähkölaskuko­plaus kuu­lostaa ihan pimeältä, kalli­il­ta keskushallinnnon määräämältä ratkaisul­ta. Miten tur­isti lataa autonsa?

    Vastaa