Jatkan kaupunkisuunnittelukysymysten seuraamista blogillani

Olin elämäni viimeises­sa kaupunkiym­päristölau­takun­nan kok­ouk­ses­sa pari viikkoa sit­ten. Tähän päät­tyi 12-vuoti­nen, oikeas­t­aan 16-vuoti­nen urani kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavas­sa lau­takun­nas­sa. Alka­vana vaa­likau­t­e­nani tehtäväni selvästi kevenevät.

Helsin­gin kehit­tämi­nen on edelleen into­hi­moni. Sik­si tulen täl­lä blogilla seu­raa­maan kaupunkiym­päristölau­takun­nan asioi­ta — myös kaupung­in­hal­li­tuk­sen asioi­ta ‑mut­ta en rapor­toi kaikesta vaan vain merkit­tävim­mistä ja min­ua eniten kiin­nos­tavista kysymyk­sistä tukeutuen kaikille avoimi­in esityslistoihin.

26 vastausta artikkeliin “Jatkan kaupunkisuunnittelukysymysten seuraamista blogillani”

    2. Kai­sa K:
      https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008095178.html

      Kau­pun­ki­lai­set halu­aa että teet­te meil­le tämän kaupungin

      Eivät halua. Siinä nim­byt ovat vaan siirtäneet raken­nus­mas­sat oman ikku­nansa edestä muiden ikkunoiden eteen. 

      Raken­netaan: torin etelälai­ta, huoltoase­man tont­ti, Mer­i­makasi­inin tont­ti. Ei lin­ja­ta kat­ua uusik­si. Siinä se.

      Vastaa

      1. j‑lu: Eivät halua. Sii­nä nim­byt ovat vaan siir­tä­neet raken­nus­mas­sat oman ikku­nan­sa edes­tä mui­den ikku­noi­den eteen. 

        Raken­ne­taan: torin ete­lä­lai­ta, huol­toa­se­man tont­ti, Meri­ma­ka­sii­nin tont­ti. Ei lin­ja­ta kat­ua uusik­si. Sii­nä se.

        Nimeno­maan, lisäk­si Hieta­lah­den torille on siir­ret­ty val­ta­va raken­nus­mas­sa. Toisek­seen tuo muu­ta­man asukkaan näköalan suo­jelem­i­nen mak­saa veron­mak­sajille sato­ja miljoo­nia. Ideak­il­pailu­un osal­lis­tuneen Schau­man & Nord­gren arkkite­htien VE2 on yksi pahaim­mista koskaan tehdy­istä ehdo­tuk­sista Helsingis­sä, tun­tu­isi oudol­ta mik­si sitä ei toteutettaisi.

      2. Tämä kaupunki­lainen halu­aisi tuo­hon kohtaan ennen kaikkea parem­paa suo­jaa toria kohti suo­raan avomereltä puhal­tavalle tuulelle, vaik­ka siitä var­masti onkin vaikeampi piirtää havain­neku­via. Telakkanäköala taas ei muu­tu ais­te­ja hiveleväk­si tehti­in­pä tuo­hon mitä tahansa.

    3. Laa­jasa­lo­laise­na olen kovin pet­tynyt Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­un. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on epäon­nis­tunut työssään. Kiitok­sia se ei paljon ansaitse. Osmon hehkut­ta­ma Kru­unuvuoren­ran­ta on vielä pääosin aloit­ta­mat­ta, sen kom­men­toin­nin jätän myöhäisemmäksi.
      Laa­jasa­lon­ti­etä ollaan nyt muut­ta­mas­sa kaupunkibule­vardik­si. Bule­var­dia reunus­taa jo vastikään valmis­tunut pitkä ker­rosta­lo. “Bule­vardille” avau­tuu nyt harv­inaisen kolkon näköi­nen talo. Asuin­huoneet on tietenkin sijoitet­tu pois kokoo­jakadun melul­ta, jät­täen rap­pukäytävien monot­o­niset ikku­nar­iv­istöt kadun julk­i­sivulle. Ei kaup­po­ja, ei kahviloi­ta eikä yhtään mitään muu­takaan, joka edes jotenkin elävöit­täisi katunäkymää. Eikö näitä kaupunkibule­varde­ja suun­nitel­tu juuri niin, että saadaan miel­lyt­tävää, viihty­isää kaupunkiym­päristöä? Oli­vatko havain­neku­vat Helsin­gin kaupunkibule­vardeista aikanaan pelkkää val­het­ta? Siltä näyt­tää. Onko ihmisiä ihan tietois­es­ti harhautettu?
      Ja kun pere­htyy tarkem­min suun­nitelmi­in, niin huo­maa, että lop­pu raken­net­ta­va asun­tokan­ta ei paljon poikkea tästä raken­netus­ta. Käykääpä kat­so­mas­sa ja pere­htykää suun­nitelmi­in. Ikävän­näköistä betonikuu­tio­ta pukkaa.
      Lop­putu­los tulee ole­maan ker­rostalo­jen väli­nen tuuli­tun­neli, jol­la suhahtel­e­vat autot ja pyörät kaistoil­laan. Jalka­käytävä tuskin houkut­telee muuhun kuin pois pääsemiseen ja mah­dol­lisim­man pian.

      Vastaa

      1. Jus­si:
        Laa­ja­sa­lo­lai­se­na olen kovin pet­ty­nyt Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­luun. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta on epä­on­nis­tu­nut työs­sään. Kii­tok­sia se ei pal­jon ansaitse.
        Ei kaup­po­ja, ei kah­vi­loi­ta eikä yhtään mitään muu­ta­kaan, joka edes joten­kin elä­vöit­täi­si katunäkymää. 

        Kaup­po­ja ja rav­in­toloi­ta sekä kahviloi­ta pyörit­tävät lähiöis­sä pääasi­as­sa yksi­tyiset elinkeinon­har­joit­ta­jat joten Helsin­gin kaupun­gin on hyvin vaikeaa ava­ta rav­in­toloi­ta ja kahviloi­ta ja kaup­po­ja uusi­in asuinalueisi­in. Helsingistä löy­tyy myös län­sipuolelta toinen saman­lainen asuinalue jos­sa ei ole kaup­po­ja, rav­in­toloi­ta tai kahviloi­ta eli Kuu­sisaari joka on Otaniemen ja Munkkinie­mi-Meilah­den välis­sä jon­ka asukkaiden ostovoima on kyl­lä sen ver­ran korkea että kysyn­tää olisi. Mikäli asuinalueel­la on tarpeek­si iso asukas keskit­tymä niin palvelui­ta kuten kaup­pa, rav­in­toloi­ta ja kahviloi­ta tulee ihan kysyn­nän ja tar­jon­nan lakien mukaan. Vai onko Jus­si sitä mieltä että Helsin­gin kaupun­ki pitäisi ava­ta kaupun­gin pyörit­tämiä kahviloi­ta, rav­in­toloi­ta ja kaup­po­ja uusi­in vielä kesken ole­vi­in asuinalueisi­in tai asuinalueisi­in jois­sa on suh­teel­lisen pieni väkiluku ?

      2. Rahul Soma­ni: Kaup­po­ja ja ravin­to­loi­ta sekä kah­vi­loi­ta pyö­rit­tä­vät lähiöis­sä pää­asias­sa yksi­tyi­set elin­kei­non­har­joit­ta­jat joten Hel­sin­gin kau­pun­gin on hyvin vai­ke­aa ava­ta ravin­to­loi­ta ja kah­vi­loi­ta ja kaup­po­ja uusi­in asui­na­luei­siin. Hel­sin­gis­tä löy­tyy myös län­si­puo­lel­ta toi­nen saman­lai­nen asui­na­lue jos­sa ei ole kaup­po­ja, ravin­to­loi­ta tai kah­vi­loi­ta eli Kuusi­saa­ri joka on Ota­nie­men ja Munk­k­i­nie­­mi-Mei­lah­­den välis­sä jon­ka asuk­kai­den osto­voi­ma on kyl­lä sen ver­ran kor­kea että kysyn­tää oli­si.Mikä­li asui­na­lu­eel­la on tar­peek­si iso asu­kas kes­kit­ty­mä niin pal­ve­lui­ta kuten kaup­pa, ravin­to­loi­ta ja kah­vi­loi­ta tulee ihan kysyn­nän ja tar­jon­nan lakien mukaan. Vai onko Jus­si sitä miel­tä että Hel­sin­gin kau­pun­ki pitäi­si ava­ta kau­pun­gin pyö­rit­tä­miä kah­vi­loi­ta, ravin­to­loi­ta ja kaup­po­ja uusi­in vie­lä kes­ken ole­viin asui­na­luei­siin tai asui­na­luei­siin jois­sa on suh­teel­li­sen pie­ni väkiluku ?

        Laa­jasa­lo vas­taa pikem­min Laut­tasaar­ta kooltaan ja asukas­määrältään. Kyl­lä siel­lä on kaup­pakeskuk­sen ohel­la pääväylän var­rel­la kahviloi­ta, kukkakaup­po­ja, val­oku­vaamo, sis­us­tus­li­ike ja paljon muu­ta. Jos Kuu­sisaar­ta ver­taa Laa­jasa­loon, niin kan­nat­taa tutus­tua perusti­etoi­hin ja käy­dä Laa­jasa­los­sa paikan päällä.
        Toisek­si tietääk­seni Helsingis­sä raken­nuskaavas­ta vas­taa vielä Helsin­gin kaupun­ki eikä raken­nus­fir­mat. Kaupun­ki voi, jos halu­aa, määrätä halu­a­mansa määrän kau­pal­lisia tilo­ja kaavaan.
        Tätä kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta ei ole halunnut?

  2. Kiitok­sia tässä kohti arvokkaas­ta työru­pea­mas­tasi lau­takun­nas­sa! Ja toiv­ot­tavasti tosi­aan saamme lukea älyl­lis­es­ti kun­ni­an­hi­moisia kom­ment­te­jasi kaupunkisu­un­nit­telu­un jatkossakin.

    Vastaa

  3. Kiitos! Olet ehdot­tomasti vihreistä poli­itikoista paras ja älyl­lisyy­dessä, selkärankaisu­udessa ja asial­lisu­udessa omaa luokkaasi. Kaikkea on saatu aikaan ja kaikkea jää muille tehtäväk­si. Kun­pa vain Vihreis­sä olisi enem­män ei-vasem­mis­to­laisia. Hirvit­tää äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa, mut­ta kokoomuk­ses­sakin on suurem­mat sisäiset ongelmansa…

    Vastaa

  4. Oikeut­tiko vaal­i­t­u­los ko. lau­takun­ta­paikan selvem­min jollekin toiselle vai mis­tä moinen?

    Vastaa

    1. Helsinkiä pilataan rak­en­ta­mal­la kanikoppeja.

      Et tain­nut huiomas­ta, että nopi­den miko­roa­sun­to­jen osu­us uus­tuotan­nos­ta oli tutk­i­tu­ista kaupungeista pienin Helsingis­sä. Helsin­ki käuyt­tää kaavoitus­val­taansa asun­to­jen koon suurentamiseen, mikä raiv­ot­tut­taa raken­nus­li­ikkeitä. En ole tähän aivan syytän, kos­ka aikanaan vaa­timus 75 neliön keskikoos­ta tuli asun­to-ohjel­maan min­un esityksestäni.

      Vastaa

      1. Kan­nat­taa tutus­tua tuo­hon kan­sain­väliseen vertailuun

      2. Mik­si kir­joitit että Helsin­ki, kun Helsin­ki on kuitenkin hoi­tanut tämän asian parem­min kuin muut kaupungit?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mik­si kir­joi­tit että Hel­sin­ki, kun Hel­sin­ki on kui­ten­kin hoi­ta­nut tämän asian parem­min kuin muut kaupungit?

        Hyvä huomio. Kuka tahansa voi ilman vai­vat­ta huo­ma­ta että Suomen 6.suurimman kaupunkien ver­tailus­sa Helsingis­sä on vähiten pros­en­tu­aal­lis­es­ti alle 37 m² mikroa­sun­to­ja. Helsin­gin luku on siis 29%, jopa Espoo johtaa Helsinkiä vaik­ka Helsin­gin maap­in­ta-ala on paljon pienem­pi kuin Espoon maap­in­ta-ala . Van­taan ja Helsin­gin erot maap­in­ta-alas­sa on hiuk­sen hieno ero. Eikös tämä ole ihan selvä että Helsingis­sä on vähiten mikroa­sun­to­ja suh­teessa pin­ta-alaan Suomen 6 suurim­man kaupun­gin joukossa.

      4. Lii­an van­ha:
        Kan­nat­taa tutus­tua tuo­hon kan­sain­vä­li­seen vertailuun

        Tuos­sa Helsin­gin yliopis­ton ver­tailus­sa jon­ka mainit­sit niin Suomen kaikissa kuudessa suurim­mi­as­sa kaupungeis­sa eniten mikroa­sun­to alle 37 neliömetrin asun­to­ja on järjestyk­sessä Turus­sa (50%), 44% Van­taal­la ja Oulus­sa, Tam­pereel­la 42% , Espoos­sa 35% ja vähiten on Helsingis­sä jos­sa luku on 29%. Helsingis­sä on siis kaik­ista vähiten alle 37 m² asun­to­ja Suomen 6. suurimpi­en kaupunkien ver­tailus­sa. Eikös tämä ole itse asi­as­sa päin­vas­tainen kehi­tys jota Helsingis­sä kuin muual­la Suomen suurim­mis­sa kaupungeis­sa. Jopa Espoo on sijal­la 5 siis ennen Helsinkiä (jon­ka maap­in­ta­la on 215,19 km²) vaik­ka maap­in­ta­la on Espoos­sa 330,23 km². Jopa Van­talla, jon­ka maap­in­ta­la (240,35 km²) on hiukan suurem­pi kuin Helsin­gin on eniten asun­to­ja joiden neliömetrit on alle 37 m² . Tämänkin ver­tailu on selvä. Helsingis­sä on vähiten alle 37 m² mikroa­sun­to­ja Suomen 6 suurim­man kaupun­gin vertailussa.

    1. Lii­an van­ha:
      Mut­ta huo­nost mon­een muu­hun verrattuna

      Mihin kaupunki­in ver­taat? Voitko antaa esimerkke­jä Euroopas­ta mis­sä tilanne olisi muka parem­min? Suomen 6 suurim­man kaupun­gin joukos­sa Helsin­gin asun­to olo­suh­teet ovat tuon ver­tailun mukaises­ti parhaat. Jopa Espoos­sa mikroa­sun­to­jen neliömetri­it ovat pienem­mät kuin Helsingis­sä. Olen tör­män­nyt tähän väit­tämään aiem­min että muka pääkaupunkiseudul­la olisi muka kan­sain­välis­es­ti pienem­mät asun­not . Juuri ennen kun­tavaale­ja olin Kiven­lahdessa Espoon yhden val­ta­puolueen vaaliteltas­sa juuri samal­la viikol­la kuin oli vaalit. Eräs pariskun­ta väit­ti että pääkaupunkiseudul­la olisi muka kan­sain­välisen ver­tailun mukaan pienem­mät asun­not kuin muis­sa pääkaupunkiseuduil­la. Kysyin häneiltä mis­sä olisi esimerkik­si ulko­maan pääkaupunkiseudus­ta jos­sa olisi suurem­mat asun­not kuin esimerkik­si Suomen pääkaupunkiseudul­la. Hei­dän vas­taus oli Wien. Totesin että Wien ei vas­taa kyl­lä ole kan­sain­välisessä ver­tailus­sa mikään val­tavir­taa vaan poikkeus itse asi­as­sa myös Euroopan maid­en ver­tailus­sa. Pitäisi ver­ra­ta itse asi­as­sa Euroopan, Aasian, Afrikan, Pohjois-ja Etelä-Amerikan ja Australia+Oseanian maid­en suurem­pia kaupunkiseu­tu­ja keskenään suh­teessa väk­iluku­un ei niinkään pin­ta-alaan jot­ta kokon­aisu­us hahmotuisi .

      Vastaa

      1. Rahul Soma­ni: Mihin kau­pun­kiin ver­taat? Voit­ko antaa esi­merk­ke­jä Euroo­pas­ta mis­sä tilan­ne oli­si muka parem­min? Suo­men 6 suu­rim­man kau­pun­gin jou­kos­sa Hel­sin­gin asun­to olo­suh­teet ovat tuon ver­tai­lun mukai­ses­ti par­haat. Jopa Espoos­sa mik­roa­sun­to­jen neliö­met­riit ovat pie­nem­mät kuinHel­sin­gis­sä. Olen tör­män­nyt tähän väit­tä­mään aiem­min että muka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si muka kan­sain­vä­li­ses­ti pie­nem­mät asun­not . Juu­ri ennen kun­ta­vaa­le­ja olin Kiven­lah­des­sa Espoon yhden val­ta­puo­lu­een vaa­li­tel­tas­sajuu­ri samal­la vii­kol­la kuin oli vaa­lit. Eräs paris­kun­ta väit­ti että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si muka kan­sain­vä­li­sen ver­tai­lun mukaan pie­nem­mät asun­not kuin muis­sa pää­kau­pun­ki­seu­duil­la.Kysyin häneil­tä mis­sä oli­si esi­mer­kik­si ulko­maan pää­kau­pun­ki­seu­dus­ta jos­sa oli­si suu­rem­mat asun­not kuinesi­mer­kik­si Suo­men pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hei­dän vas­taus oli Wien. Tote­sin että Wien ei vas­taa kyl­lä ole kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa mikään val­ta­vir­taa vaan poik­keus itse asias­sa myös Euroo­pan mai­den ver­tai­lus­sa. Pitäi­si ver­ra­ta itse asias­sa Euroo­pan, Aasian, Afri­kan, Poh­jois-ja Ete­lä-Ame­ri­kan ja Australia+Oseanian mai­den suu­rem­pia kau­pun­ki­seu­tu­ja kes­ke­nään suh­tees­sa väki­lu­kuun ei niin­kään pin­­ta-alaan jot­ta koko­nai­suus hahmotuisi .

        Lue tuo artikkeli
        Esim Tan­skas­sa min­imikoko on 40 m² eivätkä tan­skalaiset asu kadulla

      2. Lii­an van­ha: tans­k

        Lii­an van­ha: Lue tuo artikke­liEs­im Tans­kas­sa mini­mi­ko­ko on 40 m² eivät­kä tans­ka­lai­set asu kadulla

        Kyl­lä luin tuon artikke­lin ja siinäkin koroste­taan vain ker­rostaloa­sun­non kokoa ei niinkään omakoti­talo­jen, riv­i­talo­jen ja par­i­talo­jen koko­ja kaupunkiseuduilla. 

        Tuos­sa Tan­s­ka ver­tailu­us­sa tuoti­in koko Tan­s­ka ei vain Kööpen­ham­i­nan asun­tokan­taa. Tässä Osmo Soin­in­vaaran blo­gis­sa ote­taan kan­taa vain Helsin­gin asun­tokan­taan ei koko Suomen asuntokantaan. 

        Juuri sen takia näitä kan­sain­välisiä ver­tailu­ja ei pitäisi tehdä yhden yksit­täis­ten maid­en tilanteen takia vaan use­an mon­en muun val­tion kohdal­la jois­sa on saman­laiset asuntoolosuhteet.

        Juuri sen takia ver­tailu pelkästään Wieni­in tai Tan­skaan ei anna kokon­aisku­vaa mikä on kan­sain­vä­li­nen tren­di muual­la Euroopas­sa vaan se antaa sen mikä on tilanne Wienis­sä tai Tan­skas­sa. Muiden maid­en kaupun­ki ver­tailut lois­taa pois­saolol­la kokon­aan. Jos ver­tailaan Kööpen­ham­i­nan ja Helsin­gin asun­toolo­suhtei­ta asun­to­jen koon kaut­ta uskoisin että Helsingis­sä on paljon tilavam­mat asun­not kuin Kööpen­ham­i­nas­sa. Kööpen­ham­i­nas­sa on paljon pien­taloa­sun­to­ja aivan kaupun­gin ydinkeskustassa.

      3. Lii­an van­ha: Lue tuo artikke­liEs­im Tans­kas­sa mini­mi­ko­ko on 40 m² eivät­kä tans­ka­lai­set asu kadulla 

        Suo­ma­laiset eivät asu myöskään kadul­la. Juuri sen takia ei pitäisi ver­ra­ta kaupunkien ja koko­maan asun­toolo­suhtei­ta kokon­aisu­udessa. Suur-Kööpen­ham­i­nan asukasti­heys on kyl­lä suurem­pi kuin koko pääkaupunkiseudun ja sen naa­purikun­tien kos­ka Sjæl­landin saari jos­sa Kööpen­ham­i­na sijait­see on maap­in­ta-altaan pienem­pi kuin Pääkaupunkiseudun. Suur-Kööpen­ham­i­nan maap­in­ta-ala on 7 031 km² kun taas pääkaupunkiseudun pin­ta-ala (Helsin­ki, Van­taa, Espoo, Kau­ni­ainen yhteen­sä) on pin­ta-altaan 770,35 km². Lisäk­si pääkaupunkiseu­tu voi vielä laa­jen­tua siitä eteen­päin itään, län­teen ja pohjoiseen. Suur-Kööpen­ham­i­nas­ta ihmisiä on muut­tanut paljon Juutin­rau­man toiselle puolelle Malmöön jos­ta he matkus­ta­vat päivit­täin töi­hin Kööpen­ham­i­naan Juutin­rau­man sil­taa pitkin. Näin ei ole tilanne Helsingis­sä. Tallinnas­ta tulee pääasi­as­sa viro­laisia työn­tek­i­jöitä pääkaupunkiseudulle mut­ta heil­läkin kakkosasun­to Virossa. Joten Kööpen­ham­i­nal­la on maanti­eteel­lisen sijain­nin takia parem­pi mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää Etelä-Ruotsin kaupunke­ja kuin Helsingillä Pohjois-Viron kaupunkeja

      4. Lii­an van­ha: Lue tuo artikke­liEs­im Tans­kas­sa mini­mi­ko­ko on 40 m² eivät­kä tans­ka­lai­set asu kadulla

        Tan­skas­sa myös las­ke­taan osa yleis­ten tilo­jen neliöistä asun­non kokoon mukaan, joten luvut eivät ole ver­tailukelpoisia. 40 Tan­skan neliötä lie­nee noin 30 suo­ma­laista. Voi olla vähem­mänkin, en ole asiantun­ti­ja, lähin­nä vaan eri kolkissa asunut.

        Ja jos tieto on Vaat­to­vaar­al­ta peräisin, niin en yhtään ihmettele, jos uno­hti tämän asian ker­toa, vaik­ka aivan var­masti kyl­lä tietää. Hänel­lä tun­tuu ole­van ns. agenda.

  7. Jee, kovan rahan nim­byt tekevät jo Hesarin jutut kuvi­neen. Komeaa demokra­ti­aa, että pieni joukko rikkai­ta pääsee puhu­maan kansan äänel­lä ja kansan puoles­ta. Vaat­to­vaaran poruk­ka sit­ten todis­taa että Helsin­gin yliopis­toon on helpom­paa päästä opet­ta­maan kuin opiskele­maan, mikä näkyy ver­tailuis­sa. Jo vuosia käyt­tänyt omia hatus­ta vedet­tyjä luku­ja ja oikeis­takin etsinyt vain sopivim­mat. Pos­ket­toman törkeää vaa­ti­aa isom­paa ja vähem­män, ja samal­la itkeä asumisen hin­nas­ta. Jos­sain itkivät jo pien­talo­jen perään keskus­taan, joten ilmeis­es­ti eivät kat­so muuallekin kuin Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan, kos­ka pyörälenkeil­lä tulee uusia pien­taloaluei­ta vas­taan aika usein. Lisäk­si kumpaankin on tulos­sa lisää pienen­pää rak­en­tamista, mut­ta näi­den ei näköjään tarvitse ottaa mis­tään selvää, kun tit­telei­den­sä takaa pistävät potaskaa tule­maan. Pitäisikö jonkun muis­tut­taa näille että pien­ta­lo keskus­tas­sa mak­saisi usei­ta miljoo­nia ja silti olisi tap­pi­olli­nen veron­mak­sa­jalle, joka on jo mak­sanut liiken­teen ja muun infran. Sit­ten vielä sen sijaan, että ker­rostalon 50 per­het­tä kävisi lähikau­pas­sa ja rav­in­to­las­sa, niin siinä olisi vain se yksi per­he jos­sa 5 mahaa ruokit­ta­vana, ehkä 150–200 sijaan. Hirveä tap­pio palvelu­alan työ­paikoille. Hesari on ottanut kum­man asen­teen kaik­keen Helsin­gin rak­en­tamises­sa kun kaik­ki tun­tuu ole­van paskaa jos ei ole kus­ta, ja vahin­gos­sakaan ei kysel­lä muil­ta kuin eläkeläis­arkkite­hdeil­ta ja huuhaa­ta esit­täviltä yliopis­toih­misiltä. Hauskin­ta tyh­myy­dessä on se, että kir­joite­taan aivan kuin kaik­ki arkkite­hdit oli­si­vat kaikkea vas­taan, mut­ta ne sadat arkkite­hdit jot­ka piirtävät Helsinkiä eivät pääse ääneen. Vihaa­vatko hekin itseään ja töitään?

    Vastaa

    1. kel­la­ris­ta:
      Pos­ket­to­man tör­ke­ää vaa­ti­aa isom­paa ja vähem­män, ja samal­la itkeä asu­mi­sen hin­nas­ta. Jos­sain itki­vät jo pien­ta­lo­jen perään kes­kus­taan, joten ilmei­ses­ti eivät kat­so muu­al­le­kin kuin Jät­kä­saa­reen ja Kala­sa­ta­maan, kos­ka pyö­rä­len­keil­lä tulee uusia pien­ta­loa­luei­ta vas­taan aika usein..Pitäi­si­kö jon­kun muis­tut­taa näil­le että pien­ta­lo kes­kus­tas­sa mak­sai­si usei­ta mil­joo­nia ja sil­ti oli­si tap­piol­li­nen veron­mak­sa­jal­le, joka on jo mak­sa­nut lii­ken­teen ja muun infran.

      Hyvä point­ti. Tuol­la logi­ikalla Töölön­lahti, Kaivopuis­to ja Lin­nun­laulu olisi jo kaavoitet­tu täy­teen asuntoja.

      Vastaa

  8. Suuret kiitok­set Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­te­lu­ti­lanteen rapor­toin­nista näi­den vuosien aikana. Tämä blo­gi on onnis­tunut avaa­maan kotikaupun­gin kaavoitus­ta ja muu­ta suun­nit­telua parem­min kuin mikään muu lähde. Lau­takun­tien esi­tys­lis­toil­ta ja pöytäkir­joista ei taustal­la ole­va poli­ti­ik­ka tyyp­il­lis­es­ti avaudu ja media tyyp­il­lis­es­ti on toimit­ta­jien intressien ja eri­lais­ten lob­baus­ryh­mien hal­lus­sa, mitä kaupunkisu­un­nit­telu­un tulee. Joku Hesari esimerkik­si tykkää kovasti otsikoi­da ilmas­ton­muu­tosteemo­ja, mut­ta kun käytän­nön poli­ti­ikan aika tulee, esimerkik­si maankäytön tai liiken­teen suh­teen, niin men­nään etu­jaan puo­lus­tavien hyväo­sais­ten ehdoilla.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.