Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023

Helenin hal­li­tus (jon­ka puheen­jo­hta­ja olen) päät­ti tänään aikaistaa Hanasaaren kivi­hi­ilivoimalaitok­sen sulkemista 21 kuukaudel­la. Omis­ta­jao­h­jaus oli aikanaan velvoit­tanut sulke­maan voimalaitok­sen 31.12.2024, mut­ta pää­timme sulkea sen taloudel­li­sista ja ympäristösy­istä aikaisemmin.

Helenin hal­li­tus oli toden­nut jo vuosia sit­ten, että on sekä imagolli­nen että taloudelli­nen ris­ki olla Suomen viimeinen kivi­hi­ilen käyt­täjä. Taloudelli­nen ris­ki se on sik­si, että se antaa val­tio­val­lalle aseen päästä verot­ta­maan Helen oy:n voit­to­ja val­ti­olle suun­taa­mal­la ener­giavero­tus koroste­tusti kivi­hi­ileen. Näin on myös tapahtunut.

Vai­h­toe­htoisia tapo­ja tuot­taa kaukoläm­pöä on kehitet­ty mah­dol­lisim­man nopeasti kuitenkin talouden riskit tun­nistaen. Hark­it­simme esimerkik­si saman­laisen geot­er­misen kaivon perus­tamista yli kuu­den kilo­metrin syvyy­teen kuin Espoos­sa, mut­ta pää­timme, että on viisas­ta kat­soa, miten Espoon kaivon kanssa käy. Onnek­si teimme näin. Nyt teemme run­saan kah­den kilo­metrin geot­er­mistä koereikää Ruskea­suolle. Jos se on men­estys, saman­laisia tulee Helsinki­in paljon.

Tuo­tamme yli sata MW läm­pöä hyö­dyn­tämäl­lä läm­pöpumpuil­la eri­laisia hukkaläm­pöko­htei­ta. Tämä laa­je­nee nopeasti.

(Jos kotonasi on nyt kuumaa, oletko ajatel­lut ehdot­taa taloy­htiösi hal­li­tuk­selle, että kiin­teistönne liit­tyy kaukokylmään?)

Olemme aikaista­neet Vuosaari C:n eli haket­ta polt­ta­van läm­pökat­ti­lan rak­en­tamista niin, että sen pitäisi käyn­nistyä vuo­den 2023 alus­sa. Hanasaaren voimala tuot­taa kaukoläm­pöä 440 MW ja sähköä 220 MW, Vuosaaren hakekat­ti­la 250 MW kaukoläm­pöä eikä yhtään sähköä. Tämän jäl­keen ei ole tarkoi­tus laa­jen­taa bio­mas­san polttamista.

Tämä myös merk­it­see, että pimeänä ja tuulet­tomana talvipäivänä on sähköte­hoa taas 220 MW vähemmän.

Tehdyt veronko­ro­tuk­set ja päästöoikeuk­sien hin­nan merkit­tävä nousu tekivät Hanasaaren voimalaitok­sen nopeam­mas­ta sulkemis­es­ta taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­van. Asioiden mit­ta­suhteista saa kuvan siitä, että kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­ta on noin 60 €/tonni, kivi­hi­ileen kohdis­tu­va vero on yhdis­te­tyssä sähkön ja läm­mön tuotan­nos­sa 167 €/tonni, minkä lisäk­si päästöoikeuk­sista mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. Hanasaaren sulkem­i­nen tuot­taa muu­ta­man miljoo­nan rahaa Helen oy:lle, mut­ta mak­saa val­ti­olle kym­meniä miljoo­nia menetet­ty­inä verotuottoina.

Helen on panos­ta­mas­sa erit­täin paljon tuulivoimaan. Lisäk­si yhtiön ydinen­er­gian tuotan­to lisään­tyy, kun­han Olk­ilu­o­to 3 joskus käyn­nistyy. Maakaa­su jää ain­oana fos­si­iliener­giana tuote­va­likoimaan. Se on tois­taisek­si jok­seenkin vält­tämätön­tä säi­lyt­tää, kos­ka Suomes­sa tarvi­taan sähköä myös tuulet­tom­i­na aikoina. Toiv­ot­tavasti maakaa­su vai­h­tuu joskus kovan tuulen ja hal­van sähkön aikana valmis­tet­tuun syn­teet­tiseen polt­toaineeseen, mut­ta tämä teknolo­gia ei ole valmis.

Hanasaaren voimalan alueelta vapau­tuu kaupungille arvokas­ta maa­ta. Itse voimalaitosraken­nus tar­joaa mah­dol­lisuuk­sia vaik­ka mihin.

 

54 vastausta artikkeliin “Helen oy:n hallitus päätti sulkea Hanasaaren voimalaitoksen 1.4.2023”

  1. Hyvä jut­tu. Hanasaaren voimalaitos on yksi kauneimpia teol­lisia raken­nuk­sia Suomes­sa. Toivon siis, että sille löy­tyy hyö­tykäyt­töä voimalan lopetuk­sen jälkeenkin.

    1. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin. 

      Hanasaaren voi­ma­lai­toksen voisi muut­taa asun­nok­si. Lon­toos­sa vuon­na 1928 valmis­tet­tu Bat­tersean voimalaitos joka oli myös kivi­hi­ilivoimala sul­jet­ti­in vuon­na 1975. Sekin oli pitkään tyjil­lään kunnes vuon­na 2016 sen osti Apple joka muut­taa 1 400 työn­tek­i­jöi­den asunnoiksi

    2. Mat­ti Aho:
      Hyvä jut­tu. Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos on yksi kau­neim­pia teol­li­sia raken­nuk­sia Suo­mes­sa. Toi­von siis, että sil­le löy­tyy hyö­ty­käyt­töä voi­ma­lan lope­tuk­sen jälkeenkin.

      Siihen aikaan, kun voimalaitos raken­net­ti­in oli arkkite­htu­uri ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telu vielä voimis­saan ja saati­in esteet­tis­es­ti ja ajan ham­mas­ta kestävää jälkeä, kun nykyi­nen kalasa­ta­ma näyt­tää rauhat­toma­l­ta ja jo syn­tyessään kertakäyttöiseltä.

      1. Kyt­ty­ra: Sii­hen aikaan, kun voi­ma­lai­tos raken­net­tiin oli ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu vie­lä voi­mis­saan ja saa­tiin esteet­ti­ses­ti ja ajan ham­mas­ta kes­tä­vää jäl­keä, kun nykyi­nen kala­sa­ta­ma näyt­tää rau­hat­to­mal­ta ja jo syn­tyes­sään kertakäyttöiseltä.

        Tuo Hanasaaren voimalaitos (B) osa raken­net­ti­in 1960-luvun lop­ul­lu eli vuosikymme­nenä jol­loin ark­ki­teh­tuu­ri ja yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lu oli kyl­lä betoni bru­tal­is­min kul­ta aikaa joka jatkui 1970-luvulle. 

        Kalasa­ta­ma ei ole mitenkään eri­tyisen rau­hat­on asuinalue vaan päin­vas­toin erit­täin halut­tua aluet­ta.. Kalasa­ta­ma on vielä pahasti kesken joten sen viihtyvyyt­tä on vielä erit­täin vaikea­ta arvoida.

  2. Voisiko jatkos­sa kaupunkia läm­mit­tää vedyn­tuotan­non jäteläm­möl­lä? Käsit­tääk­seni vetyä tarvi­taan eri­laisi­in sovel­luk­si­in tule­vaisu­udessa yhä enem­män. Jos vety tuote­taan kaupungis­sa (mielu­usti maan alla), niin sen tuot­tamis­es­ta syn­tyväl­lä läm­möl­lä voisi läm­mit­tää (suuren osan) kaupungista. Vetyä voi myös säilöä tilanteisi­in, jois­sa vedyn tuotan­toa on pakko vähentää. 

    Ener­gia vedyn tuot­tamiseen saadaan tuuli- ja ydin­voimas­ta. Tuulivoima on koko ajan hal­ven­tu­mas­sa , joten siitä tuskin tulee pulaa. Vety­tuotan­to on hyvä keino tasa­ta tuulivoiman puuskittaisuutta. 

    Siis samaan tapaan kuin kaupunkia voi läm­mit­tää datakeskuk­sel­la (kuten jo teemme),kaupunkia voi jatkos­sa läm­mit­tää vetytehtaalla. 

    (plus tietenkin maaläm­pöä mah­dol­lisim­man paljon, esim Roi­hu­vuoreen voisi rak­en­taa koko kaupungi­nosan läm­mit­tävän maaläm­pövoimalan sen sijaan, että jokainen taloy­htiö rak­en­taa omansa)

    1. Mat­ti J Kin­nu­nen:
      Voi­si­ko jat­kos­sa kau­pun­kia läm­mit­tää vedyn­tuo­tan­non jäte­läm­möl­lä? Käsit­tääk­se­ni vetyä tar­vi­taan eri­lai­siin sovel­luk­siin tule­vai­suu­des­sa yhä enem­män. Jos vety tuo­te­taan kau­pun­gis­sa (mie­luus­ti maan alla), niin sen tuot­ta­mi­ses­ta syn­ty­väl­lä läm­möl­lä voi­si läm­mit­tää (suu­ren osan) kau­pun­gis­ta. Vetyä voi myös säi­löä tilan­tei­siin, jois­sa vedyn tuo­tan­toa on pak­ko vähentää. 

      Ener­gia vedyn tuot­ta­mi­seen saa­daan tuu­li- ja ydin­voi­mas­ta. Tuu­li­voi­ma on koko ajan hal­ven­tu­mas­sa , joten sii­tä tus­kin tulee pulaa. Vety­tuo­tan­to on hyvä kei­no tasa­ta tuu­li­voi­man puuskittaisuutta. 

      Vety­taloudessa syn­ty­isi run­saasti hukkaläm­pöä, jota voisi käyt­tää hyödyk­si, kyl­lä. Elek­trolyysin hyö­ty­suhde lie­nee 60 — 80 %, joten siitä irtoaisi aika paljon läm­pöä, mut­ta läm­mön­si­ir­ron kannal­ta epäedullis­es­ti aika mata­las­sa läm­pöti­las­sa, joten läm­pöpump­pua pitäisi käyttää.

      Varas­toin­nista sit­ten, laskeske­lin että täy­del­lä tehol­la 1 MW (sähköte­ho) mikro­tur­bi­inivoimalan neljän viikon vedyn­tarve olisi noin 72 ton­nia, joka veisi usein vedyl­lä käyte­tyssä 700 bar paineessa säil­iöti­laa sel­l­aiset 1270 kuu­tiometriä (ideaa­likaa­sun tilany­htälöstä las­ket­tuna, läm­pöti­lana 25 ℃). Tuol­laisen mikro­tur­bi­ini­laitok­sen tuot­ta­ma hel­posti hyö­dyn­net­tävä läm­pöte­ho olisi noin 1.3 MW ja kokon­aishyö­ty­suhde 64.9 %. Tässä on vain se, että 100 % vetyä käyt­täviä kaa­su­tur­bi­ine­ja ei tai­da olla vielä tuotan­tokäytössä ja luku­ni perus­tu­vat maakaa­sukäyt­töisen mikro­tur­bi­inin suori­tusar­voihin. Lähde on:

      https://www.energy.gov/sites/default/files/2016/09/f33/CHP-Microturbines_0.pdf

      Ton­nin vetyä saa 60 % hyö­ty­suh­teel­la tuotet­tua noin 55 MWh:lla tuulisähköä ja sen 1 megawatin mikro­tur­bi­inin pyörit­tämi­nen vedyl­lä vaatii keskimäärin noin 6 MW sähköte­hoa tuulivoimalla.

  3. Hienoa! Toiv­ot­tavasti upeaan punati­iliseen voimalaraken­nuk­seen saadan esimerkik­si kaupung­in­taide­museo tai design­museo, hiilika­so­jen paikalle erit­täin tehokas­ta rakentamista.

    Onko Salmisaaren kivi­hi­ilivoimala pienem­pi imagolli­nen ris­ki kun hiilet on louhit­tu (kalli­il­la) maan uumeniin?

  4. Aio­taan siis tämäkin mörskä piip­puineen jät­tää veron­mak­sajien ylläpi­det­täväk­si, kuten Pasi­lan tv-torni? Hyödytön piip­pu pilaa Kalasa­ta­man tornien näkymän keskus­tas­ta, ja itse talo on val­ta­va kier­ret­tävä laatikko keskel­lä kaupunkia jon­ka alla ole­va maa olisi paljon parem­mas­sa käytössä asun­toina. Mut­ta vis­si­in joku Veikkauk­sen rahapeli­tuo­toil­la elävä kult­tuuripöhinä on sit­ten tärkeäm­pää. Olisi kiva kuul­la miten tämä ei ole veron­mak­sajien raho­jen ja omaisu­u­den tuh­laus­ta keskel­lä kaupunkia, mut­ta sitä pitää vis­si­in kysyä muil­ta kuin vihreiltä, jot­ka osal­lis­tu­vat yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un vas­ta sit­ten kun ovat rosik­ses­sa syytet­tynä jostain. Eikö Stadikan jär­jet­tömän kallis remont­ti opet­tanut mitään siitä, että väk­isin ei pidä yrit­tää tehdä van­has­ta uut­ta, ja varsinkin tässä kun kyseessä on tehdaslaatikko?

    1. kel­la­ris­ta:
      Aio­taan siis tämä­kin mörs­kä piip­pui­neen jät­tää veron­mak­sa­jien yllä­pi­det­tä­väk­si, kuten Pasi­lan tv-tor­ni? Hyö­dy­tön piip­pu pilaa Kala­sa­ta­man tor­nien näky­män kes­kus­tas­ta, ja itse talo on val­ta­va kier­ret­tä­vä laa­tik­ko kes­kel­lä kau­pun­kia jon­ka alla ole­va maa oli­si pal­jon parem­mas­sa käy­tös­sä asun­toi­na. Mut­ta vis­siin joku Veik­kauk­sen raha­pe­li­tuo­toil­la elä­vä kult­tuu­ri­pö­hi­nä on sit­ten tär­keäm­pää. Oli­si kiva kuul­la miten tämä ei ole veron­mak­sa­jien raho­jen ja omai­suu­den tuh­laus­ta kes­kel­lä kau­pun­kia, mut­ta sitä pitää vis­siin kysyä muil­ta kuin vih­reil­tä, jot­ka osal­lis­tu­vat yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun vas­ta sit­ten kun ovat rosik­ses­sa syy­tet­ty­nä jos­tain. Eikö Sta­di­kan jär­jet­tö­män kal­lis remont­ti opet­ta­nut mitään sii­tä, että väki­sin ei pidä yrit­tää teh­dä van­has­ta uut­ta, ja var­sin­kin täs­sä kun kysees­sä on tehdaslaatikko?

      Helsin­gin kaupun­ki ei omista omis­taa Pasi­lan tv-tor­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olympia-sta­dion­in omis­taa Stadion-säätiö.

      1. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­­dio­nin omistaaStadion-säätiö.

        Sta­dion-säätiöön Helsin­gin kaupun­ki nimeää hal­li­tuk­ses­ta yli puo­let (5/9), puheen­jo­hta­jana on apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja, eli käytän­nössä sta­dion-säätiö on kaupun­gin “tytäry­htiö”, tosin yhdis­tyk­sek­si val­tion avus­tuk­sien takia rek­isteröi­ty. Koko stadikan remon­tin bud­jet­tiyl­i­tyk­set voi täysin lait­taa Helsin­gin kaupun­gin osaa­mat­to­muud­es­ta johtu­viksi, pitäisi ymmärtää nimetä hal­li­tuk­seen ammattilaisia.

      2. Rahul Soma­ni:

        Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­ta omis­taa Pasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­­dio­nin omis­taa Stadion-säätiö.

        Pasi­lan TV-tornin menot mak­se­taan verora­hoil­la. Samoin Olympia-sta­dion­in. Nor­maalivuon­na Pasi­lan TV-tornin, jol­la nykytiedon mukaan ei ole koh­ta enää mitään käyt­töä, menot ovat Ylelle noin 100 000 euroa. Osan siitä Yle mak­saa veroina Helsin­gin kaupungille, osa menee ylläpi­to­toimi­in. Yle on vuokran­nut tor­nia Dig­i­talle, sil­lä itse­hän se ei ole lähetyk­siä enää vuosikausi­in edes lähet­tänyt, mut­ta tornin käyt­tö­tarpeet ovat Dig­i­tal­lakin vähen­tyneet tekni­ikan kehi­tyt­tyä, ja koh­ta tornin käyt­tö voi lop­pua kokon­aan. Sit­ten kun torni tulee aikanaan perusko­r­jausikään, edessä on miljoon­alu­okan kor­jaus­tarpeet. Purkami­nenkin olisi varsin hin­tavaa tornin sijain­ti keskel­lä kaupunki­raken­net­ta huomioiden. Purkamisen kalleus lie­nee ainakin osasyy siihen, mik­si Yle ei lop­ul­ta ole tor­nia purkanut, tai myynyt eteen­päin, vaik­ka viral­li­sis­sa puheis­sa asi­aa on perustel­tu “brändil­lä”.

      3. Rahul Soma­ni: Hel­sin­gin kau­pun­ki ei omis­taomis­taaPasi­lan tv-tor­­­nia vaan Yleis­ra­dio. Olym­pia-sta­­dio­nin omistaaStadion-säätiö.

        Sta­dion-säätiö on kaupun­gin rahoit­ta­ma ja määräys­val­las­sa. Demokra­t­ian kukka­nen tämäkin.

      4. Olli Saa­ri­nen: Sta­­dion-sää­tiö on kau­pun­gin rahoit­ta­ma ja mää­räys­val­las­sa. Demo­kra­tian kuk­ka­nen tämäkin.

        Tuol­la on var­maan se taus­ta että kun Helsin­gin olympialaiset 1952 jär­jestet­ti­in niin se oli pääasi­as­sa Helsin­gin kaupun­gin han­ke jär­jestää olympialaiset ei niinkään Suomen val­tion. Kaupun­git kiusaa­vat olympialais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tävä taus­ta siinä että Helsin­gin Olympias­ta­dion on kaupun­gin omaisu­ut­ta. Näin on myös muis­sa kaupungeis­sa jot­ka ovat jär­jestäneet olympialaiset.

      5. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

        His­to­ria ei kuitenkaan velvoita meitä kun­nos­ta­maan urheilukent­tää joidenkin kan­sain­välis­ten jalka­pal­lo-ottelu­jen stan­dard­in mukaisek­si pienel­lä toden­näköisyy­del­lä, että sel­l­ainen ottelu joskus saataisi­in elähdyt­tämään penkki­urheil­i­jain mieltä. Kun päätök­sen­tekokin sijait­see jos­sain kaupun­gin ja sen omis­ta­man säätiön väli­maas­tossa veron­mak­sa­jain varo­ja surut­ta käyt­tävien sport­ti­henkisten piiris­sä, voi kaupunki­lainen vain nöyränä ottaa laskut piikkiinsä.

        Olen joskus valit­tanut tääl­lä Osmon pal­stal­la, miten kaupun­ki omis­taa uima­halle­ja suo­raan ja yhtiön kaut­ta. Kaupunki­lainen joutuu han­kki­maan kahdet sar­jaliput, jos käy kah­den eri saman omis­ta­jan, eli omis­sa halleis­saan. Kai täl­läkin on sporttihistoriansa.

      6. Rahul Soma­ni: Tuol­la on var­maan setaus­ta että kun Hel­sin­gin olym­pia­lai­set 1952 jär­jes­tet­tiin niin se oli pää­asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin han­ke jär­jes­tää olym­pia­lai­set ei niin­kään Suo­men val­tion. Kau­pun­git kiusaa­vat olym­pia­lais­ten haus­ta . Sinän­sä ihan ymmär­ret­tä­vä taus­ta sii­nä että Hel­sin­gin Olym­pias­ta­dion on kau­pun­gin omai­suut­ta. Näin on myös muis­sa kau­pun­geis­sa jot­ka ovat jär­jes­tä­neet olympialaiset.

        Säätiön kaut­ta rahankäyt­tö on vain saatu siiret­tyä pois demokraat­tisen valvon­nan alta. Eipä kenekään tarvitse myöskään pelätä minkään­laista virkavas­tu­u­ta vaan “pienet” bud­jet­tiyl­i­tyk­setkin kuit­taan­tu­vat totea­mal­la “oho, hup­sista” — ja kansan kart­tuisa käsi kyl­lä täytää tämänkin säätiön kirstun taas kukkuroilleen veroeu­roil­laan (vaikkei sitä kansalta kysytäkään). Eiköhän liene myös niin, ettei säätiön hal­li­tuk­ses­sa tarvitse syödä kam­pavi­inere­itä ihan hyvää hyvyyt­tään “vas­tu­ullis­es­ta” tehtävästä myös muis­te­taan pienel­lä hyvityksellä..

  5. Hyvä jut­tu Suomen päästö­jen kannalta. 

    Tämä koh­ta kuitenkin mietityttää:

    “Asioiden mit­ta­suhteista saa kuvan siitä, että kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­ta on noin 10 €/tonni, kivi­hi­ileen kohdis­tu­va vero on yhdis­te­tyssä sähkön ja läm­mön tuotan­nos­sa 167 €/tonni minkä lisäk­si päästöoikeuk­sista mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

    Jos päästökaup­pa-alueen ulkop­uolel­lakin kivi­hi­ili mak­saa vain 10 €/tonni, ja siel­lä ei per­itä veroa eikä päästöoikeusmak­su­ja, niin kivi­hi­ili on puoli-ilmainen tapa tuot­taa sähköä ja läm­pöä. EU lopet­taa vähitellen kivi­hi­ilen käytön. Mut­ta globaal­isti ei vielä ole näköpi­iris­sä kivi­hi­ilen käytön lop­pu. Kehi­tys­tren­dit näyt­tävät täl­lä het­kel­lä menevän niin, että“Kiina rak­en­si viime vuon­na enem­män hiilivoimaa kuin koko muu maail­ma sai sitä vähen­net­tyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

    Seli­tys asialle löy­tyy juuri kivi­hi­ilen super­hal­vas­ta hinnasta.

    1. sit:
      Hyvä jut­tu Suo­men pääs­tö­jen kannalta. 

      Tämä koh­ta kui­ten­kin mietityttää:

      Asioi­den mit­ta­suh­teis­ta saa kuvan sii­tä, että kivi­hii­len maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta on noin 10 €/tonni, kivi­hii­leen koh­dis­tu­va vero on yhdis­te­tys­sä säh­kön ja läm­mön tuo­tan­nos­sa 167 €/tonni min­kä lisäk­si pääs­tö­oi­keuk­sis­ta mak­se­taan vähän yli 100 €/kivihiilitonni. ”

      Jos pääs­tö­kaup­­pa-alu­een ulko­puo­lel­la­kin kivi­hii­li mak­saa vain 10 €/tonni, ja siel­lä ei peri­tä veroa eikä pääs­tö­oi­keus­mak­su­ja, niin kivi­hii­li on puo­li-ilmai­­nen tapa tuot­taa säh­köä ja läm­pöä. lopet­taa vähi­tel­len kivi­hii­len käy­tön. Mut­ta glo­baa­lis­ti ei vie­lä ole näkö­pii­ris­sä kivi­hii­len käy­tön lop­pu. Kehi­ty­stren­dit näyt­tä­vät täl­lä het­kel­lä mene­vän niin, että“Kiina raken­si vii­me vuon­na enem­män hii­li­voi­maa kuin koko muu maa­il­ma sai sitä vähen­net­tyä” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007926276.html

      Seli­tys asial­le löy­tyy juu­ri kivi­hii­len super­hal­vas­ta hinnasta.

      Hiilen maail­man­markki­nahin­ta varmis­taa sen, että Kiina ja eräät muut maat lisäävät päästöjään enem­män, kuin EU ja Suo­mi ilmas­tovouho­tuk­seltaan saa­vat säästettyä.

  6. On tuo­tu esille, että kor­vaavt investoin­nit ovat mil­jar­di euroa, eli jokainen helsinkiläi­nen mak­saa jol­lakin aikavälil­lä pari tuhat­ta euroa lisää kaukoläm­pö­mak­su­is­sa. Kor­vaa­vat investoin­nit eivät kuitenkaan kokon­aan vielä kor­vaa vajaus­ta. Se kate­taan venäläisel­lä maakaa­sul­la aika korkeal­la ener­gian­hin­nal­la ja sille oste­taan päästöoikeuksia. 

    Olisi siis oikein tun­nus­taa julkises­tikin, että kaukoläm­mön hin­ta jatkaa nousuaan. Toki hiilen polton lopet­ta­mi­nen on oikea päätös, ja päätök­sen mak­sa­jat eli kaupunki­laiset olisi hyvä pitää ajan tasalla. 

    Ei pidä uskoa Sitran pam­flet­te­ja, jois­sa väitetään päästövähen­nys­ten tuo­van välit­tömiä kus­tan­nussäästöjä. Jos näin olisi, vähäpäästöiset ratkaisut oli­si­vat jo val­lan­neet markkinat.

    1. Kaukoläm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luovu­taan kallisti verote­tu­ista ja paljon päästöoikeu­sia syöviä polttoaineita.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Kau­ko­läm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luo­vu­taan kal­lis­ti vero­te­tuis­ta ja pal­jon pääs­tö­oi­keus­ia syö­viä polttoaineita.

        Kaukoläm­mön hin­ta riip­puu Helenin omista päätök­sistä, kuten siitä, mil­lainen ker­mata­so voit­toa halu­taan kerätä, mut­ta mitä hin­tata­soi­hin tulee, niin voimalan etukäteinen sulkem­i­nen vaikut­ta­nee nos­tavasti keväästä 2023 eteen­päin sähkön hin­toi­hin nos­tavasti koko Suomes­sa, kos­ka markki­noil­la on tähän asti luul­tu tuon voimalan kap­a­siteetin ole­van jonkin ver­ran pidem­pään käytössä. 220 MW on ihan merkit­tävä määrä koko Suomenkin sähkön­tuotan­toka­p­a­siteetin kannal­ta, ja voi nos­taa sähkön hin­to­ja vuosi­na 2023 ja 2024 ver­rat­tuna siihen, mitä muuten olisi tul­lut. Vaiku­tuk­sia lieven­tää se, että Olk­ilu­o­to 3 ehti­nee käyt­töön ennen sitä, vaik­ka vielä joitain kuukau­sia viivästyk­siäkin tulisi, ja nyt kun tiede­tään voimalan menevän kiin­ni jo kevääl­lä 2023, saat­taa eri puo­lil­la jotkut jo suun­nit­teil­la olleet sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia lisäävät investoin­tisu­un­nitel­mat siir­tyä hie­man aiem­min toteu­tuk­seen, kos­ka sähkön hin­tata­soa koske­vat odotuk­set lähivu­osille nou­se­vat. Jos sulkem­i­nen nos­taa sähkön hin­taa, se voi välil­lis­es­ti näkyä myös kaukoläm­mön kus­tan­nus­ta­sos­sa siltä osin kuin kaukoläm­pöä tuote­taan sähköl­lä (esim. läm­pöpumput käyt­tävät sähköä).

      2. sit: Kau­ko­läm­mön hin­ta riip­puu Hele­nin omis­ta pää­tök­sis­tä, kuten sii­tä, mil­lai­nen ker­ma­ta­so voit­toa halu­taan kerä­tä, mut­ta mitä hin­ta­ta­soi­hin tulee, niin voi­ma­lan etu­kä­tei­nen sul­ke­mi­nen vai­kut­ta­nee nos­ta­vas­ti kevääs­tä 2023 eteen­päin säh­kön hin­toi­hin nos­ta­vas­ti koko Suo­mes­sa,kos­ka mark­ki­noil­la on tähän asti luul­tu tuon voi­ma­lan kapa­si­tee­tin ole­van jon­kin ver­ran pidem­pään käy­tös­sä. 220 on ihan mer­kit­tä­vä mää­rä koko Suo­men­kin säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin kan­nal­ta, ja voi nos­taa säh­kön hin­to­ja vuo­si­na 2023 ja 2024 ver­rat­tu­na sii­hen, mitä muu­ten oli­si tul­lut. Vai­ku­tuk­sia lie­ven­tää se, että Olki­luo­to 3 ehti­nee käyt­töön ennen sitä, vaik­ka vie­lä joi­tain kuu­kausia vii­väs­tyk­siä­kin tuli­si, ja nyt kun tie­de­tään voi­ma­lan mene­vän kiin­ni jo kevääl­lä 2023, saat­taa eri puo­lil­la jot­kut jo suun­nit­teil­la olleet säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia lisää­vät inves­toin­ti­suun­ni­tel­mat siir­tyä hie­man aiem­min toteu­tuk­seen, kos­ka säh­kön hin­ta­ta­soa kos­ke­vat odo­tuk­set lähi­vuo­sil­le nouse­vat. Jos sul­ke­mi­nen nos­taa säh­kön hin­taa, se voi välil­li­ses­ti näkyä myös kau­ko­läm­mön kus­tan­nus­ta­sos­sa sil­tä osin kuin kau­ko­läm­pöä tuo­te­taan säh­köl­lä (esim. läm­pö­pum­put käyt­tä­vät sähköä).

        Ehti­iköhän Olk­ilu­o­to 3 valmis­tua ennenkuin Hanasaari suljetaan?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kau­ko­läm­mön hin­ta ei (enää) nouse, kos­ka luo­vu­taan kal­lis­ti vero­te­tuis­ta ja pal­jon pääs­tö­oi­keus­ia syö­viä polttoaineita.

        Hyvä! Otamme tämän lupauksena.

    2. Veik­ko Kek­ko­nen: vähä­pääs­töi­set
      Ei pidä uskoa Sit­ran pamflet­te­ja, jois­sa väi­te­tään pääs­tö­vä­hen­nys­ten tuo­van välit­tö­miä kus­tan­nus­sääs­tö­jä. Jos näin oli­si, vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut oli­si­vat jo val­lan­neet markkinat.

      Itse asi­as­sa Sitran toteut­tamia malle­ja toteutetaan Yhdys­val­lois­sa monis­sa osaval­tiois­sa jos­sa korkea vähäpäästöisiä ener­gia vai­h­toe­hto­ja kor­vataan jo vero­tuk­sen kaut­ta ja etenkin aurinkoen­er­gia paneel­ien kysyn­tä siis vähä­pääs­töi­set rat­kai­sut on lisään­tynyt merkit­tävästi mon­es­sa osaval­tios­sa jos­sa per­in­teinen ene­gia oli joko kivi­hi­ili tai maaöljy. Joten Sitran pam­flet­tia toteutetaan jo ihan käytän­nössä eikä niinkään teoriassa.

    3. Veik­ko Kek­ko­nen:

      Oli­si siis oikein tun­nus­taa jul­ki­ses­ti­kin, että kau­ko­läm­mön hin­ta jat­kaa nousu­aan. Toki hii­len pol­ton lopet­ta­mi­nen on oikea pää­tös, ja pää­tök­sen mak­sa­jat eli kau­pun­ki­lai­set oli­si hyvä pitää ajan tasalla. 

      Mikä olisi kivi­hi­ilen vai­h­toe­hto? Kepu­laiset kaup­paa­vat turvet­ta jon­ka päästöt ovat kivi­hi­ilen tasol­la. Kaik­ki ener­gia ratkaisut mak­sa­vat. Kysymys kuu­luu mikä on kestävämpi ener­giantuotan­to päästö­jen ja ympäristön kannal­ta. Se olisi myös kapunki­lais­ten etu että tuotan­to olisi pois fos­si­il­i­sista polt­toaineista kohtia uusiutuvia.

  7. Guggen­heim vai kalli­ita asun­to­ja. Helsin­ki nousi läh­es 20 pykälää kalli­impi­en asuinkaupunkien listal­la ja paineli Tukhol­man ohi kalleudessa

    1. Pirk­ko­ne:
      Gug­gen­heim vai kal­lii­ta asun­to­ja. Hel­sin­ki nousi läh­es 20 pykä­lää kal­liim­pien asuin­kau­pun­kien lis­tal­la ja pai­ne­li Tuk­hol­man ohi kalleudessa 

      Tukhol­ma on kyl­lä asun­to­jen hin­nois­sa erit­täin kallis kaupun­ki. Senkin todis­taa Ruotsin van­hakan­tainen vuokrasään­te­lyjär­jestelmä joka voi sysätä maan hal­li­tuskri­isi­in. Gug­gen­heim oli kyl­lä kaup­palli­nen yksi­tyi­nen museo han­kea. Onhan Helsingis­sä saman­laisia museo­hankkei­ta ollut aiem­minkin Ateneum, Kias­ma ja Espoon puolel­la WeeGee-talo

  8. Helenin kaukokylmän hin­ta ei ole taloy­htiöille kil­pailukykyi­nen, kesän hal­val­la sähköl­lä ja oma­l­la ilmaläm­pöpumpul­la tuotet­tuna kylmä mak­saa alle puo­let Helenin kaukokylmästä. Tosin joilakin taloy­htiöl­lä ei löy­dy paikkaa oma­lle ilmaläm­pöpumpulle, sil­loin lie­nee pakotet­tu otta­maan Helenin kalli­in kaukokylmän.

    1. Omat lait­teet roikku­mas­sa talo­jen seinis­sä anta­vat jotenkin slum­mi­maisen vaikutel­man ja aiheut­ta­vat melua naapurustoon.

      1. <span class=“caps”>JH</span>:
        Omat lait­teet roik­ku­mas­sa talo­jen sei­nis­sä anta­vat joten­kin slum­mi­mai­sen vai­ku­tel­man ja aiheut­ta­vat melua naapurustoon.

        Meil­lä ja muil­lakin ne jäähdy­tyskoneet on kyl­lä katol­la, Helsingis­sä niitä ei saa asen­taa julk­i­sivu­un. Tuol­lainen kah­den jääkaapin kokoinen 25 kWh veden­jäähdy­tyskone riit­tää yhden keskikokoisen ker­rostalon tuloil­man viilen­nyk­seen. Harvi­in asuin­raken­nuk­si­in edes uud­isko­hteisi­in asen­net­tavaan ilmas­toin­ti­in toki pitää olla tehoa enem­män, sil­loin voi puhua jalus­toi­neen kokolu­okas­ta 1,5*1*4 metriä (k*l*p). Nykyään näistä kom­pres­so­ril­la toimivista veden­jäähd­tyskoneista (ilmavesiläm­pöpump­pu) ei tule meteliä, ääni­ta­sot koneen vier­essä välil­lä 47dB…60dB, eli paljon vähem­män kuin ilmanvaihtokoneesta.

  9. “Asioiden mit­ta­suhteista saa kuvan siitä, että kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­ta on noin 10 €/tonni”

    Hiilen maail­man­markki­nahin­ta lähikuukaisille on täl­lä het­kel­lä reipas 100 $/t eli tuos­sa taitaa puut­tua yksi nol­la. Tai sit­ten on tarkoitet­tu €/MWh ja hie­man eri hintaa.

    1. Hiilen maail­man­markki­nahin­ta lähikuukaisille on täl­lä het­kel­lä reipas 100 $/t eli tuos­sa taitaa puut­tua yksi nolla. 

      Siinä oli näp­päi­lyvirhe. Olen kor­jan­nut sen 60 euroksi ton­nil­ta. Nyt hin­ta näyt­tää nousseen lähem­mäs 70 euroa tonilta. 

  10. Turha esit­tää sankaria, kos­ka päätös oli tehtävä jo taloudel­li­sista syistä. Ener­gia-alal­la työsken­televänä olen seu­ran­nut miten Helenin johto on vienyt omis­ta­jaa kuin litran mit­taa ja pyörit­tänyt julk­isu­udessa viher­pe­sua “ekol­o­gis­es­ta” kaukoläm­möstä. Nytkin vitkutelti­in näin pitkään ja alle kymme­nen vuot­ta sit­ten on raken­net­tu vielä uut­ta venäläisel­lä maakaa­sul­la toimi­vaa kap­a­siteet­tia. Yhtä paha tilanne on Tam­pereel­la. Suurin osa vihreistä ei tajua yri­tys­toimin­nas­ta valitet­tavasti mitään.

    1. Krtek:
      Nyt­kin vit­ku­tel­tiin näin pit­kään ja alle kym­me­nen vuot­ta sit­ten on raken­net­tu vie­lä uut­ta venä­läi­sel­lä maa­kaa­sul­la toi­mi­vaa kapa­si­teet­tia. Suurin osa vihreistä ei tajua yri­tys­toimin­nas­ta valitet­tavasti mitään. 

      Maakaa­sun ost­a­mi­nen Venäjältä on kyl­lä taloudel­lis­es­ti paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin maakaa­sun ost­a­mi­nen Yhdys­val­loista. Senkin liike­taloudel­lisen kus­tan­nuk­sen huo­masi Yhdys­val­tain nykyi­nen pres­i­dent­ti Biden joka pur­ki lop­ul­ta hil­jat­tain kaik­ki Nord Stream 2:sta kohdis­tuneet taloudel­liset sank­tiot. Biden ymmär­si että Nord Stream 2 on taloudel­lis­es­ti paljon järkevämpi vai­h­toe­hto toisin kuin hänen edeltäjän­sä joka oli liike­talout­ta opiskel­lut ja sit­tem­min nous­sut miljonäärik­si. Pres­i­dent­ti Biden ymmär­si lop­pu­jen lopuk­si että Yhdys­val­loista tuo­tu­na maakaa­su olisi mak­sanut noin 11 mil­jar­dia dol­lar­ia kos­ka kului­hin oli pitänyt ottaa huomioon ter­mi­naalien ja tankketeirei­den erit­täin korkeat kustannukset.

      1. Rahul Soma­ni: toi­sin kuin hänen edel­tä­jän­sä joka oli lii­ke­ta­lout­ta opis­kel­lut ja sit­tem­min nous­sut miljonääriksi.

        Jos puhut oranssista, lie­nee syytä muis­taa, että hän aloit­ti käytän­nössä mon­im­iljonäärinä (isä takasi sadan miljoo­nan edestä lain­o­ja) ja lie­nee nyt lähin­nä velois­sa venäläisille pankeille (suun­nilleen samas­sa luokas­sa). Puhutaan ihmis­es­tä, joka onnis­tui aja­maan kasi­non konkurssiin.

      2. ano­nyy­mi: Jos puhut orans­sis­ta, lie­nee syy­tä muis­taa, että hän aloit­ti käy­tän­nös­sä moni­mil­jo­nää­ri­nä (isä taka­si sadan mil­joo­nan edes­tä lai­no­ja) ja lie­nee nyt lähin­nä velois­sa venä­läi­sil­le pan­keil­le (suun­nil­leen samas­sa luo­kas­sa). Puhu­taan ihmi­ses­tä, joka onnis­tui aja­maan kasi­non konkurssiin. 

        Don­ald Trump peri yhtiön isältään ja laa­jen­si toim­intaa hotellei­hin. Kasi­noon Trump ei saanut jatkolu­paa joka on luvan­varaista Yhdysvalloissa.

  11. Tun­tuu kuin kivi­hi­ilestä olisi tehty ain­oa pahis. Sitä kor­vaa­vat polt­toaineet tuot­ta­vat hiilid­iok­sidipäästöjä jopa enemmän. 

    Helenin sivuil­la san­o­taan, että Vuosaaren bio­mas­savoimalaitok­seen tuo­daan 60 rekkakuor­mallista polt­toainet­ta joka päivä sun­nun­tai­ta luku­unot­ta­mat­ta. Kivi­hi­ili on voitu tuo­da merikul­je­tuk­se­na. Myös kivi­hi­ilikasa ei ole ollut arka sateille niinkuin puupolttoaines.

    Ainakin jotkin ympäristöjär­jestöt alka­vat olla maakaa­sua vas­taan. Sen polt­to aiheut­taa myös hiilid­iok­sidipäästöjä ja lisäk­si metaanipäästöjä.

    Olisiko voitu odot­taa lop­ullista ratkaisua. Ainakin osa sitä voisi­vat olla pienydinreaktorit.

    1. Mik­ko V:
      Tun­tuu kuin kivi­hii­les­tä oli­si teh­ty ain­oa pahis. Sitä kor­vaa­vat polt­toai­neet tuot­ta­vat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä jopa enemmän. 

      Hele­nin sivuil­la sano­taan, että Vuo­saa­ren bio­mas­sa­voi­ma­lai­tok­seen tuo­daan 60 rek­ka­kuor­mal­lis­ta polt­toai­net­ta joka päi­vä sun­nun­tai­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kivi­hii­li on voi­tu tuo­da meri­kul­je­tuk­se­na. Myös kivi­hii­li­ka­sa ei ole ollut arka sateil­le niin­kuin puupolttoaines.

      Aina­kin jot­kin ympä­ris­tö­jär­jes­töt alka­vat olla maa­kaa­sua vas­taan. Sen polt­to aiheut­taa myös hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ja lisäk­si metaanipäästöjä.

      Oli­si­ko voi­tu odot­taa lopul­lis­ta rat­kai­sua. Aina­kin osa sitä voi­si­vat olla pienydinreaktorit.

      Kivi­hi­ili kil­pailee markki­na­t­alouden kysyn­nän kanssa maakaa­sun kanssa jon­ka maail­man markki­na hin­ta on paljon edullisem­pi kuin kivihiilen. 

      Hyvä esimerk­ki on Yhdys­val­loista jos­sa edelli­nen pres­i­dent­ti Trump pur­ki kaik­ki ympäristösään­te­lyn päästö kon­trol­lit kivi­hi­ilen kohdal­la jon­ka hänen edeltäjän­sä Oba­man hallinto aset­tanut. 4 vuo­den aikana (siis Trumpin pres­i­dent­ti kaudel­la) yhtäkään uut­ta kivi­hi­ili voimalaitos­ta ei oltu Yhdys­val­lois­sa raken­net­tu vaik­ka vero helpo­tuk­set ja sään­te­ly oli puret­tu. Uusi­in maakaa­su voimalai­hin oli kyl­lä investoitu. Tämä näkyy osaval­tiois­sa kuten Wyoming jos­sa rusko ja kivi­hi­ili (avo louhuk­set) on ollut osaval­tion tulon­lähde jo 100 vuo­den aikana. Kuitenkin Wyomin­gin ei ole kil­pailu kykyi­nen niiden osaval­tioiden kanssa jot­ka investoi­vat uusi­u­tu­vi­in kuten esimerkik­si Tek­sas johon on raken­net­tu paljon aurinkovoimaa. Jopa nyt Wyomingis­sä avataan tuulivoimaloi­ta jot­ka itse asi­as­sa ovat Suomes­sa pelas­ta­neet mon­en pienen kun­nan talouden. Yksinker­tais­es­ti san­ot­tuna siir­tymäkau­den kannal­ta maakaa­su on ympäristön kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto kuin kivi­hi­ili . Myös Pieny­d­in­reak­torit ovat yksi täl­läi­nen siir­tymäkau­den ener­gia vaihtoehto.

      1. Rahul Soma­ni: kuten esi­mer­kik­si Tek­sas johon on raken­net­tu pal­jon aurinkovoimaa.

        Tek­sas on hyvä muis­tu­tus siitä, että sähköjär­jestelmää ei voi rak­en­taa säästä riip­pu­vien tuotan­to­muo­to­jen varaan.

        Tek­sasista tekee erikoisen se, että tuuli- ja aurinkovoiman lisäk­si siel­lä on raken­net­tu säästä riip­pu­vaisik­si ovat myös kaasu‑, hiili- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin.

      2. Sylt­ty: Rahul Somani

        Sylt­ty:
        Tek­sa­sis­ta tekee eri­koi­sen se, että­tu­u­li- ja aurin­ko­voi­man lisäk­si siel­lä on raken­net­tu sääs­tä riip­pu­vai­sik­si ovat myös kaasu‑, hii­li- ja jopa ydinvoimalaitoksetkin. 

        Pääasi­as­sa uusim­mat ener­gia läh­teet joi­ta on investoitu Tek­sasi­in on maakaa­su ja aurinkovoimaloi­ta. Kivi­hi­iltä Tek­sasis­sa ei ole paljonkaan vaan osaval­tion taloudelli­nen men­estys on ollut paljonkin öljyn ja kaa­sun varas­sa jota on myöhem­min monipuolis­tet­tu aurinkovoimal­la. Tek­sas on Man­ner-Yhdys­val­tain suurimpia osaval­tioi­ta Kali­forn­ian jäl­keen (jos­sa on myös öljykent­tiä) ja kuitenkin osaval­tioiden sisäpoli­ti­ikas­sa on hyvin eri­laisia poli­it­tisia lin­jo­ja suh­teessa ympäristöön. Osaval­tioiden rakenne on melko saman­lainen kos­ka molem­mis­sa osaval­tiois­sa on kasvukeskuk­sia kuten Hous­ton ja Dal­las sekä Los Ange­les ja San Fran­cis­con lah­den ympäristön kaupun­git. Osaval­tiois­sa kuten Wyoming ei ole kasvukeskus­ta vaan pääkaupun­ki on osaval­tion suurin kaupun­ki joka on poikkeus Yhdysvalloissa.

  12. Nii suurin osa vihreistä ei tajua yri­tys­toimin­nas­ta mitään. Koska 

    a) ei pätkääkään kiinnosta
    b) ei ymmär­retä että lainara­ha ei ole ilmaista lopulta

    Ja joskus viher­pe­su on tärkeämpää

  13. Vähän nyt ihme­tyt­tää, mitä tuol­la ollaan tekemässä. Tuon­nehan tehti­in kon­sert­ti-/fes­ti­vaali-/ta­pah­tu­ma-alue Suvi­lah­teen. Mik­si minus­ta näyt­tää nyt siltä, että tapah­tu­mat aio­taan nyt käytän­nössä pakot­taa sieltäkin pois rak­en­ta­mal­la ympärille asuinrakennuksia?

    1. ano­nyymj: tapah­tu­mat

      Vähän nyt ihme­tyt­tää, mitä tuol­la ollaan teke­mäs­sä. Tuon­ne­han teh­tiin kon­sert­ti-/fes­ti­­vaa­li-/ta­­pah­­tu­­ma-alue Suvi­lah­teen. Mik­si minus­ta näyt­tää nyt sil­tä, että tapah­tu­mat aio­taan nyt käy­tän­nös­sä pakot­taa siel­tä­kin pois raken­ta­mal­la ympä­ril­le asuinrakennuksia? 

      Suvi­lah­den kon­sert­ti-/fes­ti­vaali-/ta­pah­tu­ma-aluet­ta ei olla häätämässä mitenkään pois. Itse asi­as­sa kon­sert­ti-/fes­ti­vaali-/ta­pah­tu­ma alalle olisi paljon parem­pi vai­h­toe­hto se että se saisi uusia asi­akkai­ta naa­pu­rus­tos­ta. Pääkaupunkiseudul­la on erit­täin paljon van­ho­ja käyt­tökelvot­to­mia kon­sert­ti-/fes­ti­vaali-/ta­pah­tu­ma paikko­ja jot­ka ovat raken­net­tu 1970-luvul­la pääasi­as­sa keskelle met­sää tai kaupunkien laita­mille kaus julkisen liiken­teen yhteyk­sistä. Eikö olisi parem­pi että Suvi­lahti saa uusia asi­akkai­ta kun Hanasaares­ta tehdään asuinalue?

  14. Suvi­lah­den ja sul­jet­ta­van voimalaitok­sen läheis­ten “Som­pasauno­jen” hiilid­iok­sidin taivaalle tupru­tus ja lop­u­ton non-stop 24/7 “kaskeami­nen” Kalasa­ta­man asun­toalueelle ja taivaalle ei kai ole kovin vihreää menoa Helsin­gin kaupun­gin mielestä vai onko sittenkin?
    Hienoa kaupunkikult­tuuria ja se klassi­nen ihan eri jut­tu ? Kos­ka nykyään sähkö on kaik­ki kaikessa eikö näi­den oma­toimisauno­jen, joi­ta elävä kaupunkikult­tuuri kuulem­ma ihan ehdot­tomasti tarvit­see, tulisi myös siir­tyä sähköön? Ehkä elokap­inal­liset otta­vat asi­ak­seen Som­pasauno­jen ikikaskeamisen katkaisemisen kun media vain ylistää? Min­un puolestani som­pasaunomi­nen jatkukoon siel­lä ja uudessa paikas­sa Her­man­nin ran­nas­sa päivät ja yöt läpeen­sä ja polt­takaa puut taivaalle, mut­ta älkää sit­ten samat ihmiset, ja Helsin­gin virkamiehet, puhuko muus­sa yhtey­dessä täysin hiilineu­traal­ista utopia-Helsingistä.

    1. En tiedä, mon­tako puuläm­mit­teistä saunaa Suomes­sa on mut­ta ainakin sato­ja tuhan­sia. Kuin­ka osuit­kin otta­maan luupin alle juuri Som­pasaunan? Viral­lis­es­ti vaan ei tosi­asial­lis­es­ti, puuläm­mi­tys on hiilineutraalia.

      1. Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä noin 3,2 miljoon­aa saunaa eli enem­män sauno­ja on Suomes­sa kuin
        on henkilöau­to­ja. Tiedot löysin Suo­ma­laisen saunan päivän sivuil­ta joka ylläpitää saunomisen kult­tuuria (https://saunanpaiva.fi/suomi-on-saunojen-maa/). Puuläm­mit­teis­ten sauno­ja on toden­näköis­es­ti puo­let tästä koko sauno­jen määrästä kun lukumäärään ote­taan kesämökkien puusaunat. On myös koti­talouk­sia jois­sa on sekä sähköläm­mit­teisiä kuin puuläm­mit­teisiä sauno­ja. Pääkaupunkiseudul­la on toden­näköis­es­ti vähem­män puuläm­mit­teisiä sauno­ja kuin sähkölämmitteisiä.

      2. Mitä tulee ver­tailu­un mui­hin satoi­hin tuhan­si­in saunoi­hin niin se kaiketi on ihan relevantti.
        Jos pie­nil­lä teoil­la ei olisi merk­i­tys­tä niin eihän Suomenkaan kan­nat­taisi tehdä hiilelle mitään kun Kiina jne.
        Kuva jon­ka näen Suvi­lah­den suun­nas­sa päivit­täin on vain niin paradok­saa­li­nen, kun vihreästä tiedostavas­ta Helsingistä puhutaan. Voimalaitok­sen suurim­man osan vuodes­ta mitään ilmaan päästämätön piip­pu ja sen ala­puolel­la kult­tuurisaunoista lei­ju­va savupil­vi aikaises­ta aamus­ta myöhäiseen yöhön vuodes­ta toiseen. Jos ei määrä niin edes sym­bol­in merkitys.
        Kyl­lähän min­unkin pitää esim. autoni päästöistä pitää huol­ta, vaik­ka maail­mas­sa on sato­ja miljoo­nia muitakin auto­ja. Ehkä edes yksi som­pasaunoista voisi pyöriä vaikka­pa tuulisähköl­lä? Ihan vaik­ka man­neki­in­i­na peri­aat­tei­den vuok­si, joi­ta Helsin­gin kaupun­ki esil­lä kovasti pitää.
        Mut­ta mitään ongel­maa ei sit­ten olekaan, kun “puuläm­mi­tys on hiilineu­traalia” kuten san­ot. Maaseudul­la tämä ote­taan ilol­la vastaan.

      3. fen­nos­kan­di sta­dis­ta:
        Mitä tulee ver­tai­luun mui­hin satoi­hin tuhan­siinsau­noi­hin niin se kai­ke­ti on ihan relevantti.
        Jos pie­nil­lä teoil­la ei oli­si mer­ki­tys­tä niin eihän Suo­men­kaan kan­nat­tai­si teh­dä hii­lel­le mitään kun Kii­na jne.
        Kuva jon­ka näen Suvi­lah­den suun­nas­sa päi­vit­täin on vain niin para­dok­saa­li­nen, kun vih­reäs­tä tie­dos­ta­vas­ta Hel­sin­gis­tä puhu­taan. Voi­ma­lai­tok­sen suu­rim­man osan vuo­des­ta mitään ilmaan pääs­tä­mä­tön piip­pu ja senala­puo­lel­la kult­tuu­ri­sau­nois­ta lei­ju­va savu­pil­vi aikai­ses­ta aamus­ta myö­häi­seen yöhön vuo­des­ta toi­seen.Jos ei mää­rä niin edes sym­bo­lin merkitys.
        Kyl­lä­hän minun­kin pitää esim. auto­ni pääs­töis­tä pitää huol­ta, vaik­ka maa­il­mas­sa on sato­ja mil­joo­nia mui­ta­kin auto­ja.Ehkä edes yksi som­pa­sau­nois­ta voi­si pyö­riä vaik­ka­pa tuu­li­säh­köl­lä?Ihan vaik­ka man­ne­kii­ni­na peri­aat­tei­den vuok­si, joi­ta Hel­sin­gin kau­pun­ki esil­lä kovas­ti pitää.
        Mut­ta mitään ongel­maa eisit­ten ole­kaan, kun “puu­läm­mi­tys on hii­li­neut­raa­lia”kuten san­ot. Maa­seu­dul­la tämä ote­taan ilol­la vastaan. 

        Jos Kiinas­sa per asukas yhtä paljon puusauno­ja kuin Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä niin Kiinan päästöt oli­si­vat toden­näköis­es­ti samaa luokkaa per asukas kuin koko Euroopan ja Yhdys­val­tain yhteen­sä. Suomes­sa on muuten emmän sauno­ja kuin autoja.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia. 

        Näin­pä, mut­ta eikös met­sien käytön muu­tos kuitenkin ote­ta huomioon päästölaskelmis­sa? Eli läm­mi­tyk­sen pitäisi tul­la mukaan pienen mutkan kautta. 

        Tosin aiheut­ta­ja ei kai mak­sa mitään joten kan­nus­teet ovat väärin.

      5. Sylt­ty: Näin­pä, mut­ta eikös met­sien käy­tön muu­tos kui­ten­kin ote­ta huo­mioon pääs­tö­las­kel­mis­sa? Eli läm­mi­tyk­sen pitäi­si tul­la mukaan pie­nen mut­kan kautta. 

        No, eikös EU ole lopet­ta­mas­sa met­sien talouskäytön Suomes­sa läh­es totaalis­es­ti (met­siä ei saa haka­ta, jollei voi aukot­tomasti osoit­taa, ettei luon­non mon­imuo­toisu­us vaaran­nu)? Jatkos­sa jäl­jelle­jäävä puuläm­mi­tys tapah­tunee siten itä-kar­jalalaisen koivupilk­keen ja Pohjois-Amerikas­ta rah­dat­tavien halko­jen varas­sa. Näin maankäytön muu­tok­set jäävät muiden huolek­si ja puuläm­mi­tys voi jatkaa hiilineu­traal­i­u­den kep­pi­hevosel­la ratsastamista.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En tie­dä, mon­ta­ko puu­läm­mit­teis­tä sau­naa Suo­mes­sa on mut­ta aina­kin sato­ja tuhan­sia. Kuin­ka osuit­kin otta­maan luu­pin alle juu­ri Som­pa­sau­nan? Viral­li­ses­ti vaan ei tosia­sial­li­ses­ti, puu­läm­mi­tys on hiilineutraalia. 

        Suomes­sa on yli miljoona puuk­i­uas­ta. Lisäk­si on puuläm­mit­teisiä takko­ja, uune­ja jne. Puuläm­mit­teisen saunan läm­mit­tämi­nen har­vaan asu­tul­la alueel­la, esim. kesämökil­lä ei ole niin paha asia (Som­pasauna samas­sa kat­e­go­ri­as­sa niin kauan, kunnes lähelle raken­netaan asuin­talo­ja), mut­ta tiivi­im­mil­lä (pientalo)alueilla puun pien­polt­to heiken­tää ilman­laat­ua merkit­tävästi. Liiken­teen, ener­gialaitosten ja teol­lisu­u­den ym. tuot­ta­mat pien­hiukkaset vähenevät päästöra­joi­tusten tiukentues­sa, mut­ta puun­polt­to vain lisääntyy.

      7. Vil­le: Suo­mes­sa on yli mil­joo­na puu­kiu­as­ta. Lisäk­si on puu­läm­mit­tei­siä tak­ko­ja, uune­ja jne. Puu­läm­mit­tei­sen sau­nan läm­mit­tä­mi­nen har­vaan asu­tul­la alu­eel­la, esim. kesä­mö­kil­lä ei ole niin paha asia (Som­pa­sau­na samas­sa kate­go­rias­sa niin kau­an, kun­nes lähel­le raken­ne­taan asuin­ta­lo­ja), mut­ta tii­viim­mil­lä (pientalo)alueilla puun pien­polt­to hei­ken­tää ilman­laa­tua mer­kit­tä­väs­ti. Lii­ken­teen, ener­gia­lai­tos­ten ja teol­li­suu­den ym. tuot­ta­mat pien­hiuk­ka­set vähe­ne­vät pääs­tö­ra­joi­tus­ten tiu­ken­tues­sa, mut­ta puun­polt­to vain lisääntyy. 

        Lop­pu­jen lopuik­si kas­ket­tuna yhteen koko Suomen puu­kiu­kaat niin hajaseu­tu kuin taa­ja­ma-alueel­la on niil­lä korkem­mat päästöt kuin Som­pasaunas­sa. Maantieelli­nen sijain­ti on tois­si­a­ji­nen kuin puu­kiu­akaiden C02 päästöt yhteen­sä koko Suomessa

      8. Rahul Soma­ni: Lop­pu­jen lopuik­si kas­ket­tu­na yhteen koko Suo­men puu­kiu­kaat niin haja­seu­tu kuin taa­­ja­­ma-alu­eel­la on niil­lä kor­kem­mat pääs­töt kuin Som­pa­sau­nas­sa. Maan­tieel­li­nen sijain­ti on tois­sia­ji­nen kuin puu­kiu­akaiden pääs­töt yhteen­sä koko Suomessa 

        Voisi kuvitel­la, että henkilösaunatun­tia kohden yksi­tyis­saunan kiukaan päästöt oli­si­vat suurem­mat, kos­ka esimerkik­si ker­ran tai kak­si viikos­sa läm­mitet­tävä jatku­valäm­mit­teinen sauna ja sen kiuas ehtivät jäähtyä enem­män kuin sauna joka on kuumana koko ajan tai ainakin suurim­man osan viikkoa ja kuuman saunan keskimääräi­nen käyt­töaste on menestyvässä/suositussa julkises­sa saunas­sa korkeampi kuin yksi­tyis­saunas­sa. Tästä olisi mie­lenki­in­toista saa­da dataa. 

        Oma arvioni henkilölöy­ly­tun­nin ener­giantarpeesta julkises­sa saunas­sa, jos­sa on ker­ran vuorokaudessa läm­mitet­ty ker­taläm­mit­teinen kiuas on noin 4 — 14 kWh/henkilölöylytunti läm­pöen­er­giaa kiukaan ja pesuve­den läm­mi­tyk­seen. Ole­tan saunan ole­van auki 5 päivänä viikos­sa, 6 h/pv, asi­aka­s­paikko­ja noin 50 ja kiukaan läm­mö­tarpeek­si noin 1 MWh/päivä+1 MWh/viikko. En laske suurem­man asi­akas­määrän (ja siten tiuhem­man löy­lyn­heiton) kiuas­ta jäähdyt­tävää vaiku­tus­ta mukaan, vaik­ka sil­läkin on merk­i­tys­tä. Löy­lyve­den kulu­tus tun­temal­la se olisi hel­posti selvitet­tävä, toki.

      9. <span class=“caps”>TTK</span>: Voi­si kuvi­tel­la, että hen­ki­lö­sau­na­tun­tia koh­den yksi­tyis­sau­nan kiu­kaan pääs­töt oli­si­vat suu­rem­mat, kos­ka esi­mer­kik­si ker­ran tai kak­si vii­kos­sa läm­mi­tet­tä­vä jat­ku­va­läm­mit­tei­nen sau­na ja sen kiu­as ehti­vät jääh­tyä enem­män kuin sau­na joka on kuu­ma­na koko ajan tai aina­kin suu­rim­man osan viik­koa ja kuu­man sau­nan kes­ki­mää­räi­nen käyt­tö­as­te on menestyvässä/suositussa jul­ki­ses­sa sau­nas­sa kor­keam­pi kuin yksi­tyis­sau­nas­sa. Täs­tä oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da dataa. 

        Isois­sa kaupunkiseuduil­la yleiset saunat kyl­lä lisään­tyneet huo­mat­tavasti viimeis­ten 15 vuo­den aikana. 1970-luvul­la raken­ne­tuis­sa talois­sa on toden­näköis­es­ti asun­to kohtainen sauna per asun­to. On myös otet­ta­va huomioon että kaupunkialueel­la on myös pieno­makoti­talo­ja jois­sa on sauna (yleen­sä sähkö sauna). Juuri tämän takia sauno­jen päästöt myös vai­htel­e­vat suuresti mil­lainen sauna tyyp­pi on käytössä. Julkiset saunat eivät ole sama kuin yleiset saunat. Julkiset saunat ovat myös uima­hal­lien saunat jot­ka ovat pääl­lä toden­näköis­es­ti niin kauan kuin menevät kiin­ni. Juuri tämän takia datan saan­ti saunoista yleis­es­ti on toden­näköis­es­ti hyvin vaikeaa. Pitäisi oikeas­t­aan ver­tail­la pelkään puusauno­ja sähkösaunoi­hin. Suomes­sa ei turkki­laisia ham­mame­ja eli höyry sauno­ja (pait­si uimahalleissa).

Vastaa käyttäjälle anonyymj Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.