Oden vaaliohjelma (10) Helsinki tuottamaan markkinaehtoisia vuokra-asuntoja

Kun Jätkäsaareen rakennetaan 1 500 ARA-asuntoa ja kun näiden vuokra alittaa markkinavuokratason 500 eurolla asuntoa kohden, ARA-asukkaiden saama hyöty on vuodessa yhdeksän miljoonaa euroa. Positiiviseen diskriminaatioon käytettävät rahat kohdentuvat minusta itse ongelmaan tehokkaammin.

Näitä rahoja ei voi kuitenkaan verrata. Vaikka ARA-asukkaat hyötyvät yhdeksän miljoonaa, kaupunki ei menetä tonttituloina yhdeksää miljoonaa vaan olennaisesti vähemmän.

Tämä tarkoittaa, että kaupunki saa tonttivuokria kovan rahan vuokra-asunnoista liian vähän. Miten näin voi olla, vaikka vuokrat kilpailutetaan?

Syynä on jotain, jota kutsutaan markkinapuutteeksi. Niinpä kaupunki jakaa yksityisille vuokra-asuntoyhtiöille silkkaa rahaa alihintaisina vuokratontteina.

Tosin näitä Jätkäsaaren ARA-asuntoja myös subventoidaan ohi kaupungin budjetin, siis halvemmilla alueilla asuvat ARA-asukkaat subventoivat niitä vuokrantasauksen kautta. Jonkin verran on ollut kytkykauppaa: saat kovan rahan tontin ja otat myös ARA-tontin, mikä on subventiota sekin.

Koska markkinapuutetta ei ilmeisesti voida korjata, kaupungin on ryhdyttävä tuottamaan markkinahintaisia vuokra-asuntoja itse. Näin se ohjaa itselleen ne ylituotot, jotka menisivät muuten aivan vääriin taskuihin. En pidä korvamerkitsemisistä, mutta ylimääräisen huutelun välttämiseksi kaupungin vuokrataloyhtiön tuotot tulee korvamerkitä asuntotuotantoon ja sen edistämiseen.

Myös Paavo Arhinmäki on esittänyt samaa. Olen hänen kanssaan niin harvoin samaa mieltä mistään, että tämä kannattaa mainita erikseen.

Emme me kuitenkaan aivan samaa mieltä ole. Arhinmäki on poliittisen taustansa vuoksi niin viehättynyt jonoihin, että hän esittää, että jonojen aikaansaamiseksi vuokrat olisivat kuitenkin alle markkinavuokrien.

Minä taas en ole viehättynyt jonoihin, joten kannatan jokseenkin markkinaehtoisia vuokria – kuitenkin sellaisia ”vakuutusyhtiöiden” vuokria”, joilla tähdätään pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin.

Miksi en halua jonoja? Kuvitelkaa nyt, että joku on saanut opiskelupaikan yliopistosta ja on muuttamassa sen vuoksi Helsinkiin. Ei oikein toimi, jos asunnon saa vasta kahden vuoden jälkeen.

Etuilisiko kaupungin vuokrataloyhtiö tontinjaossa? Ei tarvitse etuilla. Voi osallistua tarjouskilpailuihin niin kuin muutkin. Aika paljon isomman tarjouksen voi esittää kuin erilaiset kojamot, joiden tuottovaatimus on aivan toisesta maailmasta. Kiellettyä valtion tukea ei esiinny, ellei kaupunki ryhdy maksamaan yhtiön tappioita. Ajatus olisi, että kaupungin yhtiö tähtäisi lähelle nollatulosta ja maksaisi tonteista niin paljon, että tämä toteutuu.

Kohonneet tonttitulonsa kaupunki voi edelleen käyttää tonttitarjonnan lisäämiseen.

Jos kaupungin yhtiön tuleminen markkinoille poistaa markkinapuutteen ja tonttien vuokrat nousevat tasolle, joka vastaa asunnoista otettua vuokraa, silloin yhtiö on tehnyt tehtävänsä.

Helsingin tulisi kehittää jokin vastine karille ajaneeseen Hitas-tuotantoon. En keksi mitä se voisi olla, koska alihintaan myytyihin asuntoihin liittyy samat ongelmat kaikissa malleissa.

Siksi nämä kaupungin kovan rahan vuokra-asunnot voisivat vallata sitä tilaa AM-ohjelmassa, joka nyt on varattu Hitas-asunnoille.

Uskoisin, että kaupungin oma vuokrataloyhtiö vähentäisi julkiselle vallalle asumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuvia kustannuksia.

14 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (10) Helsinki tuottamaan markkinaehtoisia vuokra-asuntoja”

  1. Oden johtava linja..kaikessa…on saada mahdollisimman paljon veroja Helsingin kassaan..noh miksei valtionkin samalla…onko se muka tervettä ajattelutapaa?

  2. Ode,

    1)
    voisitko ottaa tehtäväksi uudessa valtuustaossa ja KaYmpLK:ssa, että vihdoin ja viimein kaupunki alkaisi julkaisemaan tilastot tonttien myyntiHINNOISTA ja vuokraHINNOISTA?

    Kun ilmeisesti tätä 2019 yritettiin ja päätöksestä oli unohtunut pois ”hinta”-sana ja siksi virkamies kätevästi julkaisee vaadittua ”tilastotietoa” ilman hintatietoa.

    Tuntuu niin kovasti hassulta jo koko ajan turhauttavemmalta keskustella aiheesta, joka perustuu salailtavaan tietoon.

    2)
    Kiinnostaisi muuten tietää, että mikä on ara-vuokraasunnossa nylyään sen ara:n vaikuttava kustannustekijä? Eikö kaupunki voisi tehdä ara-vuokra-asunnot ilman araa eli vuokraisi samalla tarveharkinalla ulos samalla hinnalla kuin ennekin.
    (Tämä siis näiden markkinahintaisten lisäksi.)
    Päästäisiin tästä ongelmasta eli ”ei löydy tarpeeks halpoja tontteja ara:lle”-syystä eroon ja voitais ehkä päästä niissä (ex-)ara-vuokraasuntotavoitteissa joskus maaliin. Tilastojen mukaan tässä ei ole onnistuttu ainakaan 13 vuoteen.
    Vanhempia tilastoja tästäkin asiasta on vaikea löytää.

  3. ”Kuvitelkaa nyt, että joku on saanut opiskelupaikan yliopistosta ja on muuttamassa sen vuoksi Helsinkiin. Ei oikein toimi, jos asunnon saa vasta kahden vuoden jälkeen.”

    Opiskelija saa välittömästi asunnon Hoasilta, jos vain tinkii tasosta.
    Jos Hoasilla olis tehokkaampi systeemi asunnon upgreidaamiseen (jollain tasolla automatisoitu systeemi), niin huomattavasti herkemmin opiskelijat suostuisivat ottamaan sen kauimmaisen soluloukon, kun tietäisivät, että siitä pääsee nopeesti ees vähän parempaan ja hitaasti oikein kivaankin.

    1. VIHREIDEN kuntavaaliohjelman mukaan veroja korotettaessa tulisi harkita ensisijaisesti kiinteistöveron korottamista.

      – Haluamme ennen kaikkea korottaa kiinteistöveroa esimerkiksi rakentamattomalla maalla, joka kannustaisi siihen, että kaavoitetaan ja rakennetaan mahdollisimman paljon, Ohisalo sanoi.

  4. Vihreiden aktivisituttini pohti, että yli 20 vuotta on jokaisen vaalin alla uhottu, että ”_nyt_ on otettu opiksi aiemmista ja vaalikampanjointi osataan” … ja yhtä kauan vaalien jälkeen on ihmeyelty ”miksei meitä äänestetty”.
    Jotenkinaina vaaleissa on aina menestys jäänyt alakanttiin.

    Tällä kertaa, jotenkin tuntuu, että Persut ovat täyttäneet kaiken äänen ja ilmatilan omilla jutuillaan ja siihen on lähdetty mukaan kaiuttamaan samoja asioita. Kovin ääni kantaa. Toki Persujen käytös, toimintatavat ja keinot ovat sellaisia, että niitä ei voisi missään muussa puolueessa hyväksyä. Uudeksi normaaliksi ne ovat tullee koska ne tuovat ääniä: vihainen ihminen äänestää ja syitä vihaan riittää kunhan hämmennetään.

    Monimutkaiset asiat ovat monimutkaisia, kompromisseja on tehtävä neuvottelemalla ja muutakin ei niin kiinnostavaa ikävää on päätettävä. Se ei vain tunnu kiinnostavan. Vaalikoneiden laatu on heikko – ja niiden tekijät eivät tunnu osaavan oikein mitään vieläkään.

    Helsingin kasvu on monimutkainen ongelma, joka pitäisi tiivistää sataan merkkiin?
    Mikähän tähän auttaisi?

  5. Soininvaara kirjoitti:

    ”Uskoisin, että kaupungin oma vuokrataloyhtiö vähentäisi julkiselle vallalle asumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuvia kustannuksia.”

    Millä mekanismilla arvioisit noin tapahtuvan? Aiemmassa kirjoituksessa esitit käsittääkseni, että asumistukimenot eivät laske eivätkä nouse, jos vuokrat nousevat tai laskevat Helsingissä jonkin verran nykytasosta, koska asumistuessa hyväksytyt maksimivuokrat ovat niin paljon keskimääräisen markkinahintatason alapuolella. Miten kaupungin oma vuokrataloyhtiö, joka tähtää lähes markkinahintaisiin vuokra-asuntoihin, voisi edes teoriassa alentaa julkisen vallan asumistukimenoja?

    Sama kysymys pätee osin toimeentulotukeen, jossa ihmiset vuokraavat yleensä tasan niin ison asunnon tai hieman isommankin kuin mitä toimeentulotuen sääntöjen mukaan toimeentulotuessa huomioidaan. Jos asuntojen vuokrat halpenee, vuokrataan vähän isompi kämppä, jos taas kasvaa, pitää tyytyä entistäkin pienempään ja huonommalla paikalla olevaan asuntoon. Miten tuollainen vuokrataloyhtiö vaikuttaisi toimeentulotukimenoihin?

    1. Nämä kaupalliset vuokrataloyhtiöt ottavat hädänalaiseen asemaan joutuneelta härskiä ylivuokraa, jonka yhteiskunta sitten joutuu tmeentulotukena maksamaan. Kaupunki voi antaa sen markkinahintaisen asunnon. Lisäksi tuomalla paljon markkinahintaista tarjoptaa painetaan markinavuoria alas.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: tuo­mal­la pal­jon mark­ki­na­hin­tais­ta tar­jop­taa pai­ne­taan mar­ki­na­vuo­ria alas

        Se, että kunta tarjoaa markkinahintaisia asuntoja yksityisten sijaan, ei lisää markkinahintaisten asuntojen tarjontaa.

      2. Se, että kunta tarjoaa markkinahintaisia asuntoja yksityisten sijaan, ei lisää markkinahintaisten asuntojen tarjontaa.

        Sinulta jäi huomaamatta se, että ajatuksena oli kanavoida tonttituotannon lisäämiseen ne ylimääräiset voitot, jotka nyt menevät markkinapuutteiden vuoksi vääriin taskuihin.

  6. Kuinka muka vuokra on ylihintainen jos se on markkinahintainen?

  7. Eiköhän korona osoittanut, ettei Helsingistä opiskelupaikan saaneen tarvitse muuttaa Helsinkiin…

    Etäopiskelu on uskomattoman iso vahvuus ja etulyöntiasema Suomen yliopistoille.

    Opiskelijoiden tehokkuus kasvaa, kun aika ei mene päihteisiin vaan opintoihin.

    1. Etäopiskelu on uskomattoman iso vahvuus ja etulyöntiasema Suomen yliopistoille.

      Heh!
      Jos opiskelun voisi tehdä etänä, silloin kai suomalaiset yliopistot kannattaisi lo0pettaa ja kirjautua kansainvälisiin huippuluokan yliopistoihin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Heh!
        Jos opis­ke­lun voi­si teh­dä etä­nä, sil­loin kai suo­ma­lai­set yli­opis­tot kan­nat­tai­si lo0pettaa ja kir­jau­tua kan­sain­vä­li­siin huip­pu­luo­kan yliopistoihin.

        ”Jos opis­ke­lun voi­si teh­dä etä­nä”

        Kummallinen kommentti aikana jolloin lähes kaikki Suomen yliopisto-opiskelijat ovat opiskelleet jo yhden kokonaisen lukukauden etänä, ja syksyllä sama jatkuu.

        Myös kymmenet korkeakoulututkinnot voi suorittaa harjoittelujaksoa tai labrakokeita lukuunottamatta etänä.

        Ei labraa tai harjoittelua varten tarvitse muuttaa Helsinkiin, ne voi käydä suorittamassa siellä.

        Tuttavani opiskelee tradenomiksi, täysin etänä. Kurssit toimivat Microsoft Teams ohjelmistoa hyödyntäen, joka on tasan sitä mitä globaalisti on tässä yli vuoden jo tehty etätöissä.

        Ollessani yliopistolla videoluentoja vasta harjoiteltiin, nyt ne ovat arkipäivää. Silloin myös pohdittiin sähköisiä tenttejä, nyt ne ovat arkipäivää.

        Se on vaan niin, että etäopiskelu on tullut jäädäkseen.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Heh!
        Jos opis­ke­lun voi­si teh­dä etä­nä, sil­loin kai suo­ma­lai­set yli­opis­tot kan­nat­tai­si lo0pettaa ja kir­jau­tua kan­sain­vä­li­siin huip­pu­luo­kan yliopistoihin.

        Niihin on kyllä lukukausimaksut ja kovemmat pääsyvaatimukset.

        Perustutkinnon suorittamiseen suomalainen yliopistojärjestelmä on ihan sopiva.

        Eikä ole kysymys päihteistä vaan myös muusta sosiaaliseta elämästä jonka menettää jos ei opiskele paikkakunnalla. Monet opiskelija potevat nyt yksinäisyyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.