Oden vaaliohjelma (9) Tonttimaan kiinteistöveroa on korotettava rutkasti

Palkkaan kohdis­tu­vat verot ovat myrkkyä kaupungeille, kos­ka kaupunkien idea on vai­h­dan­ta ja erot jar­rut­ta­vat tätä. Verol­lis­ten palvelu­jen kil­pail­i­jat ovat verot­tomat itsepa­lve­lut tai itse tekeminen.

Tämä yksi syy siihen, että kiin­teistövero on parem­pi tapa kerätä rahaa kaupunkien kassaan.

Toinen syy liit­tyy maapo­h­jan ansiot­tomaan arvon­nousu­un. Se, että ranta­tont­ti Kata­janokalla mak­saa 3 000€/m2 ja saman­lainen ranta­tont­ti Inkoos­sa vähem­män kuin sada­sosan tästä, johtuu tietysti siitä ympäril­lä olev­as­ta kaupungista eikä mis­tään sen ton­tin omi­naisu­ud­es­ta, joka olisi ton­tin omis­ta­jan ansiota.

Anglosak­sises­sa maail­mas­sa pide­tään luon­nol­lise­na verot­taa tont­ti­maan arvon­nousu kiin­teistöveron kaut­ta yhteiskun­nalle. Jos näin olisi tehty aina, kukaan ei esit­täisi siihen mitään muu­tos­ta.  Sil­loin tont­tien (ja asun­to­jen) hin­nat oli­si­vat halvem­pia ja vas­taavasti vuo­tu­inen asumiskus­tan­nus korkeampi. Asumiskus­tan­nuk­set yhteen­sä asun­non osto­hin­ta mukaan luet­tuna ei siitä nousisi, joskaan ei myöskään lask­isi. Vuokrille ei tapah­tu­isi mitään.

Vaik­ka vuosit­tain perit­tävä kiin­teistövero kävisi kaupunki­lais­ten kukkarolle, kun­nal­lisveroa perit­täisi­in vas­taavasti vähemmän.

Helsin­gin kan­takaupungis­sa asun­to­jen nimel­liset hin­nat ovat kolminker­tais­tuneet 25 vuodessa ja kaksinker­tais­tuneet reaalis­es­ti. Jos kun­nolli­nen kiin­teistövero olisi ollut voimas­sa tuona aikana ja se olisi nous­sut asun­to­jen arvon tahdis­sa, kan­takaupun­gin asun­not oli­si­vat nyt paljon halvem­pia ja vero­pros­ent­ti olen­nais­es­ti matalampi.

Kos­ka joku sen kuitenkin äkkää, totean, että kuu­lun itse niihin, jot­ka ovat hyö­tyneet tästä asun­to­jen arvon­nousus­ta tuntuvasti.

Asun­to­jen tolku­ton hin­to­jen nousu on tehnyt oikeud­es­ta asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa läh­es perin­nöl­lisen. Kan­nat­ti omis­taa asun­to kan­takaupungis­sa hin­to­jen lähtiessä nousuun.

Voimas­sa ole­va laki kiin­teistöveros­ta ei – taaskaan – sovel­lu kaupunkei­hin, kos­ka ei tun­neta maapo­h­jan kiin­teistöveroa. On vain yleinen kiin­teistövero, joka kos­kee pait­si maapo­h­jaa, myös ton­til­la ole­via raken­nuk­sia. Maapo­h­jaan kohdis­tu­va kiin­teistövero on hai­ta­ton, kos­ka se ei vääristä käyt­täy­tymistä, kun taas raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero on outo pis­tevero, jos­ta on hyvinkin paljon haittaa.

Helsin­gin pitäisi olla akti­ivi­nen val­tio­val­taan päin kiin­teistövero­lain muut­tamisek­si niin, että tont­ti­maalle olisi oma verolu­okkansa. Kiin­teistövero ei ole ain­oa asia, jos­sa val­takun­nalli­nen lain­säädän­tö ei sovi kaupunkei­hin. On käytet­ty maalaisjärkeä, kun olisi pitänyt käyt­tää kaupunkilaisjärkeä.

Ekon­o­mistit ovat erit­täin yksimielisiä siitä, että tont­ti­maan kiin­teistövero on hyvä vero. Mik­si siis taloudel­lisen jär­jen puolueena esi­in­tyvä kokoomus ei sitä kan­na­ta? Muu­ta­ma yksit­täi­nen älykkö puolueesta löy­tyy, joka tämän ymmärtää ja myön­tää, mut­ta puolueena kokoomus perii mielu­um­min korkeaa kun­nal­lisveroa kuin korkeaa kiinteistöveroa.

Kiin­teistövero kap­i­tal­isoituu kiin­teistön arvoon. Se las­kee ton­tin arvoa ja sitä kaut­ta sille raken­net­tu­jen asun­to­jen arvoa.  Jos meil­lä olisi ollut vuon­na 1995 hitaasti nou­se­vat kiin­teistövero, joka olisi leikan­nut kaupun­gin tasku­un tont­ti­maan arvon­nousun, kaik­ki olisi men­nyt hyvin. Jos nyt lätkäistäisi­in ker­ral­la kiin­teistövero, joka palaut­taa asun­to­jen arvon vuo­den 1995 tasol­la, mon­elle vastikään asun­non osta­neelle kävisi kehnos­ti. Sik­si kiin­teistöveroa on nos­tet­ta­va hitaasti ja pitkäjänteisesti.

Kos­ka se pitää tehdä hitaasti, se kan­nat­taa aloit­taa heti.

 

23 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (9) Tonttimaan kiinteistöveroa on korotettava rutkasti”

  1. Ja sit­ten kun — ei jos — kv. yri­tyk­siä houkutel­laan paikalle veroe­duil­la, tont­ti­maan vero­tuk­ses­ta annetaan alen­nuk­sia. Lop­putu­lok­se­na suur­fir­mat saa­vat haalit­tua Helsin­gin pri­ima­ton­tit edullis­es­ti kos­ka muut mah­dol­liset osta­jat jou­tu­isi­vat mak­samaan niistä korkeam­paa veroa eivätkä sik­si tar­joa kil­pailukyky­istä hintaa…

  2. Mik­si Kata­janokan ranta­ton­tit myy­dään paljon halvem­mal­la pääkont­torik­si kuin asun­noik­si? Kiin­teistöverokin lie­nee täl­löin pienempi?

    1. Ville: Mik­si Kata­janokan ranta­ton­tit myy­dään paljon halvem­mal­la pääkont­torik­si kuin asun­noik­si? Kiin­teistöverokin lie­nee täl­löin pienempi?

      Kiin­teistövero nimeno­maan on isom­pi asun­noista. Sen sijaan se on ongel­mallista, että Helsingis­säkään kiin­teistövero ei riipu sijain­nista eli kiin­teistön arvos­ta kaupun­gin sisäl­lä. Malminkar­tanos­sa ja Kata­janokan ranta­ton­til­la on sama kiin­teistövero, jos talo on samankokoinen, saman ikäi­nen ja samal­la käyt­tö­tarkoituk­sel­la. Kiin­teistövero taval­laan yliv­erot­taa halvimpia asuinaluei­ta ja aliv­erot­taa kalleimpia asuinaluei­ta — kos­ka lasken­tasään­nöt ovat suo­raan 1970-luvul­ta, jol­loin ei ollut vielä nykyisenkaltaisia tilas­to­ja käytet­tävis­sä alueel­li­sista hintaeroista.

    2. Kor­jaus. Meni väärin päin. Piti lukea, että kiin­teistövero on nimeno­maan PIENEMPI asun­noista. Tont­ti on halvem­pi, jos sen käyt­tö­tarkoi­tus on yleisen kiin­teistöveron mukainen. Asia ei johdu pelkästään siitä, että kiin­teistöveroku­lut ovat kalli­im­mat, vaan myös markki­noista muutenkin, mut­ta pieni osasyy sekin ilmeis­es­ti asi­aan on.

  3. Osin olen tästä samaa mieltä, mut­ta kiin­teistövero on kuitenkin var­al­lisu­usvero isoine haittoineen.

    Kiin­teistöveron nos­taes­sa asun­non kuukausikus­tan­nuk­sia voi se mon­es­sa tapauk­ses­sa tehdä sen, että asun­non aikanaan osta­neel­la ei ole enää varaa asua asun­nos­sa. Kuukausit­taiset huit­o­menot kas­va­vat kiin­teistöveron nousun myötä. Samaa ei pääse käymään jos kiin­teistövero pysyy samal­la tasolla.

    Toise­na nyky­isin hoito­vastik­keen suu­ru­us ei töysin kor­reloi asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen kanssa. Korkea hoito­vastike ei alen­na asun­non myyn­ti­hin­taa riit­tävästi. Saman vaiku­tuk­sen tek­isi var­masti kiin­teistöveron nos­to. Vaiku­tus asun­non arvoon on vähäisem­pi ja näin asumisen kus­tan­nuk­set nou­se­vat entisestään.

    Kol­man­te­na kun­nat alka­isi­vat kil­pail­la enstistä enem­män hyvistä veron mak­sajista ja tahal­laan pitäi­sivät asun­to­tuotan­non pienenä tont­ti­maan­nar­von nousun toivossa. 

    Näk­isin että asun­to­jen arvo­jen nousulle olisi paljon parem­pi hillit­semiskeino. Asun­to­tuotan­non kas­vat­ta­mi­nen ja varsinkin sel­l­aisen asun­to­jen osal­la mitkä ovat kaikkein kalleimpia. Hyville paikoille tulisi siis rak­en­taa tiivistä korttelikaupunkia.

    1. Kaupunki­lainen: Kiin­teistöveron nos­taes­sa asun­non kuukausikus­tan­nuk­sia voi se mon­es­sa tapauk­ses­sa tehdä sen, että asun­non aikanaan osta­neel­la ei ole enää varaa asua asun­nos­sa. Kuukausit­taiset huit­o­menot kas­va­vat kiin­teistöveron nousun myötä. Samaa ei pääse käymään jos kiin­teistövero pysyy samal­la tasolla.

      Kol­man­te­na kun­nat alka­isi­vat kil­pail­la enstistä enem­män hyvistä veron mak­sajista ja tahal­laan pitäi­sivät asun­to­tuotan­non pienenä tont­ti­maan­nar­von nousun toivossa.

      Kyl­lähän noin on aina aikaisem­minkin käynyt. Jotkut osti­vat / rak­sasi­vat ison omakoti­talon uima-altaal­la ja öljyläm­mi­tyk­sel­lä ennen öljykri­isiä ja sit­ten yhtäkkiä tulikin ongelmia.

      Ja ihan itses­tä riip­pumat­tomista syistä.

    2. Kaupunki­lainen: Kiin­teistöveron nos­taes­sa asun­non kuukausikus­tan­nuk­sia voi se mon­es­sa tapauk­ses­sa tehdä sen, että asun­non aikanaan osta­neel­la ei ole enää varaa asua asunnossa.

      Ei mun mielestä ole kohtu­ullista jät­tää vero­tuk­sen raken­net­ta paran­ta­mat­ta vain, kos­ka joku on pin­got­tanut asum­is­menon­sa aivan äärim­milleen. Lisäk­si, Osmon ehdo­tushan oli vas­taavasti alen­taa kun­nal­lisveroa. Se kom­pen­soisi ainakin osan tuos­ta lisäkus­tan­nuk­ses­ta (jollei esim saa pelkkiä pääomatuloja).

      1. Ossi Sare­so­ja: Ei mun mie­les­tä ole koh­tuul­lis­ta jät­tää vero­tuk­sen raken­net­ta paran­ta­mat­ta vain, kos­ka joku on pin­got­ta­nut asu­mis­me­non­sa aivan äärim­mil­leen. Lisäk­si, Osmon ehdo­tus­han oli vas­taa­vas­ti alen­taa kun­nal­lis­ve­roa. Se kom­pen­soi­si aina­kin osan tuos­ta lisä­kus­tan­nuk­ses­ta (jol­lei esim saa pelk­kiä pääomatuloja).

        VÄÄRIN. Kyse ei ole asum­is­menoista, vaan siitä että pienel­lä kansaneläk­keel­lä asu­va mum­mo heit­etään ulos per­in­tö­talostaan, kos­ka hänel­lä ei ole riit­tävästi tuloja.
        Sel­l­aista ei voi verot­taa, joka ei tuo­ta mitään. Asum­i­nen on pelkkä kulu.

  4. On vain yleinen kiin­teistövero, joka kos­kee pait­si maapo­h­jaa, myös ton­til­la ole­via rakennuksia.

    Mut­ta yleinen kiin­teistövero ei kuitenkaan koske vak­i­tu­isia asun­to­ja, joil­la on oma kiin­teistövero­pros­ent­tin­sa. Myöskin muil­la kuin vak­i­tu­isil­la asun­noil­la on oma kiin­teistövero­pros­ent­tin­sa (ja voimalaitok­sil­la omansa). Näin ollen kun­ta voi kyl­lä halutes­saan suur­in­ta osaa raken­nuk­sista verot­taa eri pros­en­til­la kuin tonttia.

    raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero on outo pis­tevero, jos­ta on hyvinkin paljon haittaa.

    Mä en itseasi­as­sa ole vaku­ut­tunut siitä, että siitä on paljonkaan hait­taa. Tässä joitain argu­ment­te­ja myös raken­nusten verottamiselle:

    1) Ton­tin vero­tusar­vo kiin­teistöverossa tai kaupun­gin omis­ta­man ton­tin vuokra menee usein alakant­ti­in. Tämän oletet­tavasti kap­i­tal­isoituu raken­nuk­sen hin­taan, jol­loin on hyvä verot­taa myös sitä. Täl­löin siis raken­nuk­sen kiin­teistövero oikeasti verot­taa myös osit­tain tont­tia, jos tont­tia ei suo­raan verote­ta tarpeeksi.
    2) Vaik­ka raken­nuk­sen vero voi peri­aat­teessa tehdä niiden rak­en­tamis­es­ta vähem­män kan­nat­tavaa, kom­pen­soi rak­en­ta­mat­toman raken­nu­s­paikan korkeampi kiin­teistövero sitä. (Ainakin tämän veron voisi muuten saman tien nos­taa tap­pi­in eli 6%:iin.)
    3) Asun­to­jen osalta kiin­teistöveroa voi ajatel­la kulu­tusverona, joka ei sekään ole hirveän huono vero. Tähän voi vas­ta­ta, että uusista raken­nuk­sista menee jo ALV ja kiin­teistövero tulee tämän päälle, mut­ta toisaal­ta Ram­sey sään­nön mukaan sel­l­aista kulu­tus­ta, jon­ka kysyn­tä tai tar­jon­ta on keskimääräistä epäe­las­tisem­paa, pitäisi verot­taa rankem­min. En ole var­ma, mut­ta tun­tu­isi loogiselta, että asumisen kysyn­tä olisi muu­ta kulu­tus­ta epäe­las­tisem­paa, kos­ka kaik­ki tarvit­se­vat ainakin jonkin­laisen asun­non. Myös asun­to­jen tar­jon­ta voi olla epäe­lastista, jos sitä rajoit­taa esim kaavoitus eivätkä rakennuskustannukset.

    1. Ossi Sare­so­ja:

      Mä en itseasi­as­sa ole vaku­ut­tunut siitä, että siitä on paljonkaan haittaa. 

      Etenkään ver­rat­tuna mui­hin veroi­hin. Melkein mikä tahansa vero on parem­pi kuin työn vero­tus, jos tavoit­teena on hyv­in­voin­nin kasvattaminen.

  5. Soinini­vaaran ehdo­tus on aika radikaali enkä usko enkä toi­vo että otet­taisi­in käyt­töön ainakaan koko Suomes­sa. Kiin­teistö­jen ja omist­susasun­to­jen omis­ta­jille, varsinkin eläkeläisil­lä, iskisi raha­pu­la jos kiin­teistövero alka­isi koho­ta. Se olisi sama kuin jou­tu­isi osta­maan asun­ton­sa uud­estaan, osamak­sul­la. Muut­to halvem­paan ei ole aina mahdollista. 

    Sen olen lukenut joskus että on ehdotet­tu että tyhjistä ton­teista tai isoista käyt­tämät­tömistä raken­nu­soikeusneliöistä alka­isi määräa­jan jäl­keen juos­ta korotet­tu kiin­teistövero. Se olisi oikeu­den­mukaista jos alueel­la val­lit­see asuntopula. 

    Kor­jatkaa jos olen väärässä: Sil­loin kun Sote-uud­is­tus­ta yritet­ti­in edel­lisessä hal­li­tuk­ses­sa sor­va­ta, oli mukana ele­ment­ti jos­sa maakun­nille olisi tul­lut oikeus per­iä kiin­teistöveroa. Sitä varten muu­tamille isolle IT-fir­malle lähti tar­jous­pyyn­töjä ohjelmis­toista jot­ka ylläpitäisi ajan­ta­saista ja tarkkaa kiin­teistörek­ister­iä kos­ka kaikissa kun­nis­sa ei sel­l­aista ollut ja kiin­teistöverot eivät vas­tan­neet kiin­teistö­jen todel­lista arvoa. Tarkoi­tus oli siis rahoit­taa maakun­tien kohoavia meno­ja korot­ta­mal­la kiin­teistöveroa. Tästä syn­tyikin jonkin­laista poli­it­tista keskustelua, kenen kiin­teistöjä verotet­taisi­in eniten. Nykyisen hal­li­tuk­sen Sote-ja maakun­ta­hallinto-ehdo­tuk­ses­sa täl­laista i ole tietääkseni.

    1. R.Silfverberg: Soinini­vaaran ehdo­tus on aika radikaali enkä usko enkä toi­vo että otet­taisi­in käyt­töön ainakaan koko Suomes­sa. Kiin­teistö­jen ja omist­susasun­to­jen omis­ta­jille, varsinkin eläkeläisil­lä, iskisi raha­pu­la jos kiin­teistövero alka­isi koho­ta. Se olisi sama kuin jou­tu­isi osta­maan asun­ton­sa uud­estaan, osamak­sul­la. Muut­to halvem­paan ei ole aina mahdollista.

      Ehdo­tus ei ole radikaali vaan järkevä. Ehdo­tuk­seen­han myös sisäl­tyi, että kun­nal­lisveroa sit­ten perit­täisi­in vas­taavasti vähem­män. Tämä kom­pen­soisi kiin­teistöveron koro­tus­ta myös noille mainit­semisille eläkeläisille.

      1. Ossi Sare­so­ja: Ehdo­tus ei ole radikaali vaan järkevä. Ehdo­tuk­seen­han myös sisäl­tyi, että kun­nal­lisveroa sit­ten perit­täisi­in vas­taavasti vähem­män. Tämä kom­pen­soisi kiin­teistöveron koro­tus­ta myös noille mainit­semisille eläkeläisille.

        Ei se nyt aina mene niin tasan. Eläkeläiset mak­sa­vat niin vähän kun­nal­lisveroa ettei se kom­pen­soi. Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen ilman että sil­lä saataisi­in jotain paran­nus­ta aikaan on vain rahastusta.

      2. R.Silfverberg: Ei se nyt aina mene niin tasan. Eläkeläiset mak­sa­vat niin vähän kun­nal­lisveroa ettei se kom­pen­soi. Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen ilman että sil­lä saataisi­in jotain paran­nus­ta aikaan on vain rahastusta.

        Riit­tävän van­hoille eläkeläisille voisi antaa mah­dol­lisu­u­den jät­tää vero velak­si, joka sit­ten perit­täisi­in kuolin­pesältä pois. Muille ratkaisu on halvem­paan asun­toon vai­h­t­a­mi­nen, ellei sit­ten ota kään­teistä asun­to­lainaa vero­jen mak­sua varten.

        Noin lähtöko­htais­es­ti ihmi­nen joka omis­taa arvokaan kiin­teistön ei ole minkään eri­tyisen tuen tarpeessa. Suurim­mat häviäjät veronko­ro­tuk­ses­sa oli­si­vat nuoret jot­ka ovat juuri osta­neet mak­sim­i­lainal­la asun­non, jon­ka markki­na-arvo lask­isi veron nousun myötä; sille ihmis­ryh­mälle olisi oikeasti tarpeen kehit­tää jokin pehmennin.

      3. arkkite­hti: Riit­tävän van­hoille eläkeläisille voisi antaa mah­dol­lisu­u­den jät­tää vero velak­si, joka sit­ten perit­täisi­in kuolin­pesältä pois. Muille ratkaisu on halvem­paan asun­toon vai­h­t­a­mi­nen, ellei sit­ten ota kään­teistä asun­to­lainaa vero­jen mak­sua varten.

        Noin lähtöko­htais­es­ti ihmi­nen joka omis­taa arvokaan kiin­teistön ei ole minkään eri­tyisen tuen tarpeessa. Suurim­mat häviäjät veronko­ro­tuk­ses­sa oli­si­vat nuoret jot­ka ovat juuri osta­neet mak­sim­i­lainal­la asun­non, jon­ka markki­na-arvo lask­isi veron nousun myötä; sille ihmis­ryh­mälle olisi oikeasti tarpeen kehit­tää jokin pehmennin.

        Olete­taan että Oden malli ote­taan käyt­töön koko Suomes­sa. Sil­loin PK-seudun kiin­teistöverot kohoaisi­vat, vaik­ka asukkaat eivät saisi mitään vastinet­ta sille, varsinkaan eläkeläiset jot­ka ovat jo ker­ran asun­ton­sa mak­sa­neet mut­ta joiden tulot ovat pienem­mät kuin palka­nsaa­jil­la. Voit­ta­ji­na oli­si­vat palka­nsaa­jat jot­ka saisi­vat täy­den kom­pen­saa­tion kun­nal­lisveron keventyessä. 

        Eläkeläi­nen elää keskimäärin vielä 20 vuot­ta. Se on aika pitkä aika. Pitääkö sil­loin elää köy­hänä? Muut­to PK-seudul­ta halvem­paan kaupunki­in tai maaseudulle ei kaik­il­ta onnis­tu. Ei ole mitään suku­lais- tai ystäväverkos­toa muual­la jos koko ikän­sä on asunut pk-seudul­la. Ter­vey­den­hoitokin huonom­paa pikku­paikkakun­nil­la vaik­ka Sote-uud­is­tus toteutuisi.

      4. R.Silfverberg: Elä­ke­läi­set mak­sa­vat niin vähän kun­nal­lis­ve­roa ettei se kompensoi.

        Eläkeläiset ovat var­maan mak­sa­neet jo asun­to­lainansa usein pois, joten luulisi ole­van varaa pie­neen kiin­teistöveron koro­tuk­seen? Ei kun­nal­la voi olla velvol­lisu­ut­ta jät­tää paran­ta­mat­ta vero­tuk­sen raken­net­ta vain sen takia, että joku on saat­tanut han­kkia ylikalli­in asun­non, johon on vain nip­pa-nap­pa varaa.

      5. Ossi Sare­so­ja: Elä­ke­läi­set ovat var­maan mak­sa­neet jo asun­to­lai­nan­sa usein pois, joten luu­li­si ole­van varaa pie­neen kiin­teis­tö­ve­ron koro­tuk­seen? Ei kun­nal­la voi olla vel­vol­li­suut­ta jät­tää paran­ta­mat­ta vero­tuk­sen raken­net­ta vain sen takia, että joku on saat­ta­nut hank­kia yli­kal­liin asun­non, johon on vain nip­­pa-nap­­pa varaa. 

        Eläkeläis­ten omis­tusasun­not kaupungeis­sa ovat tyyp­il­lis­es­ti yli 40 vuot­ta van­hois­sa talois­sa joil­la on put­ki- tai muu iso remont­ti joko juuri tehty tai tulos­sa, ja mah­dol­lis­es­ti velkaa yhtiölainan muo­dos­sa. Sil­loin ei kiin­nos­ta ruve­ta mak­samaan vielä enem­män kiin­teistöveroa jos sen tarkoi­tus on vain mah­dol­lis­taa halvem­pi asum­i­nen nuo­rille. Se ei ole eläkeläis­ten tehtävä muut­taa pois asun­nois­taan että nuoret pää­si­sivät asumaan muotikaupunginosissa.
        Nuoret ja ter­veet asukoot siel­lä mis­sä heil­lä on varaa.

      6. R.Silfverberg: Elä­ke­läis­ten omis­tusa­sun­not kau­pun­geis­sa ovat tyy­pil­li­ses­ti yli 40 vuot­ta van­hois­sa talois­sa joil­la on put­­ki- tai muu iso remont­ti joko juu­ri teh­ty tai tulos­sa, ja mah­dol­li­ses­ti vel­kaa yhtiö­lai­nan muo­dos­sa. Sil­loin ei kiin­nos­ta ruve­ta mak­sa­maan vie­lä enem­män kiin­teis­tö­ve­roa jos sen tar­koi­tus on vain mah­dol­lis­taa hal­vem­pi asu­mi­nen nuo­ril­le. Se ei ole elä­ke­läis­ten teh­tä­vä muut­taa pois asun­nois­taan että nuo­ret pää­si­si­vät asu­maan muotikaupunginosissa.
        Nuo­ret ja ter­veet asu­koot siel­lä mis­sä heil­lä on varaa.

        Jos eläkeläis­ten asenne on tuo, niin pitänee alkaa virit­telemään oikein kun­non sukupolvikap­inaa. Julki­nen ter­vey­den­hoito nol­li­in, eläkkei­den indek­siko­ro­tuk­set nol­laan, eläke­mak­sut nol­laan, kukin pär­jätköön omil­laan. Täysi anarkokap­i­tal­is­mi tilalle.

        Suurten ikälu­okkien ahneudelle ja itaru­udelle ei ole rajaa.

      7. ark­ki­teh­ti: Jos elä­ke­läis­ten asen­ne on tuo, niin pitä­nee alkaa virit­te­le­mään oikein kun­non suku­pol­vi­ka­pi­naa. Jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to nol­liin, eläk­kei­den indek­si­ko­ro­tuk­set nol­laan, elä­ke­mak­sut nol­laan, kukin pär­jät­köön omil­laan. Täy­si anar­ko­ka­pi­ta­lis­mi tilalle.

        Suur­ten ikä­luok­kien ahneu­del­le ja ita­ruu­del­le ei ole rajaa. 

        Eläkeläisiä on jo nuorem­pia kuin suuris­sa ikälu­okissa. Kaik­ista tulee joskus eläkeläisiä. Myös sinusta.
        Eläk­keelle tai sen kaltaiseen oloti­laan että ansiot tip­puu voi joutua ennenaikaiseti sairau­den tai työt­tömyy­den takia.
        Siinäkö oli kiitos siitä että ennen 1970-lukua syn­tyneet mak­soi­vat Suomen ulos lamas­ta 1990-luvulla?

        Osmon idea nos­taa kiin­teistövero­tus­ta tun­tu­vasti ja alen­taa kun­tien tuloveroa on yhtä pop­ulisti­nen kuin kokoomus­lais­ten ja perus­suo­ma­lais­ten usein ehdot­ta­ma että autovero pitää pois­taa kokon­aan ja kor­va­ta vero­tu­lot nos­ta­mal­la vuosit­taista ajoneu­voveroa tun­tu­vasti . Ihmiset jot­ka elävät säästeliäästi ja aja­vat van­hoil­la autoil­la muu­ta­ma tuhat km vuodessa jou­tu­isi­vat luop­umaan autos­ta kos­ka muuten jou­tu­isi mak­samaan sen uud­estaan, niin että nuoret jupit saisi­vat ostaa uusia mese­jä ja aude­ja ja bemare­i­ta kos­ka käytet­ty ei heille kel­paa . Nuo­ril­la pitää siis olla uudet autot ja/tai asun­not kalli­il­la paikoil­la, muu ei kel­paa, pääa­sia ettei itse tarvi maksaa.

        PK-seudun asun­to-ongelmista pääsee eroon vain kaavoit­ta­mal­la enem­män tont­te­ja ja rak­en­ta­mal­la asun­to­ja lisää. Pien­i­t­u­loisille joille ei ole varaa markki­nahin­taiseen asumiseen pitää olla mui­ta mekanis­me­ja ja tuet­tua asum­ista mut­ta sen pitää olla tarve­hark­in­taista ja asun­to lähössä saa kyl­lä kel­va­ta sii­inä tapauk­ses­sa. Helsingillä on tietääk­seni oma asun­to­tuotan­to-organ­isaa­tio joka pystyy rak­en­ta­maan halvem­mal­la kuin gryn­der­it, ainakin jos ton­tit ovat kaupun­gin omistuksessa.

      8. R.Silfverberg: Elä­ke­läi­siä on jo nuo­rem­pia kuin suu­ris­sa ikä­luo­kis­sa. Kai­kis­ta tulee jos­kus elä­ke­läi­siä. Myös sinusta.
        Eläk­keel­le tai sen kal­tai­seen olo­ti­laan että ansiot tip­puu voi jou­tua ennen­ai­kai­se­ti sai­rau­den tai työt­tö­myy­den takia.
        Sii­nä­kö oli kii­tos sii­tä että ennen 1970-lukua syn­ty­neet mak­soi­vat Suo­men ulos lamas­ta 1990-luvulla?

        Osmon idea nos­taa kiin­teis­tö­ve­ro­tus­ta tun­tu­vas­ti ja alen­taa kun­tien tulo­ve­roa on yhtä popu­lis­ti­nen kuin kokoo­mus­lais­ten ja perus­suo­ma­lais­ten usein ehdot­ta­ma että auto­ve­ro pitää pois­taa koko­naan ja kor­va­ta vero­tu­lotnos­ta­mal­la vuo­sit­tais­ta ajo­neu­vo­ve­roa tun­tu­vas­ti . Ihmi­set jot­ka elä­vät sääs­te­li­ääs­ti ja aja­vat van­hoil­la autoil­la muu­ta­ma tuhat km vuo­des­sa jou­tui­si­vat luo­pu­maan autos­ta kos­ka muu­ten jou­tui­si mak­sa­maan sen uudes­taan, niin että nuo­ret jupit sai­si­vat ostaa uusia mese­jä ja aude­ja ja bema­rei­ta kos­ka käy­tet­ty ei heil­le kel­paa . Nuo­ril­la pitää siis olla uudet autot ja/tai asun­not kal­liil­lapai­koil­la, muu ei kel­paa, pää­asia ettei itse tar­vi maksaa.

        PK-seu­­dun asun­­to-ongel­mis­­ta pää­see eroon vain kaa­voit­ta­mal­la enem­män tont­te­ja ja raken­ta­mal­la asun­to­ja lisää. Pie­ni­tu­loi­sil­le joil­le ei ole varaa mark­ki­na­hin­tai­seen asu­mi­seen pitää olla mui­ta meka­nis­me­ja ja tuet­tua asu­mis­ta mut­ta sen pitää olla tar­ve­har­kin­tais­ta ja asun­to lähös­sä saa kyl­lä kel­va­ta siii­nä tapauk­ses­sa.Hel­sin­gil­lä on tie­tääk­se­ni oma asun­­to­­tuo­­tan­­to-orga­ni­saa­­tio joka pys­tyy raken­ta­maan hal­vem­mal­la kuin gryn­de­rit, aina­kin jos ton­tit ovat kau­pun­gin omistuksessa.

        Nämä ihmiset ovat saa­neet ympäröivät yhteiskun­nan kehi­tyk­sen vuok­si itselleen huna­japotin nyt arvokkaan aa sun­non muo­dos­sa, jota ei ole verotet­tu kiin­teistöverol­la nimek­sikään. Nytkö on trage­dia että vuosikym­menten ilmaisen tuen jäl­keen ale­taan verot­ta­maan jotain? Mei­dän muiden näkökul­mas­ta jot­ka emme voit­ta­neet esimerkki­ta­pauk­sen asun­tolo­to­ssa trage­dia on että mei­dän verovaroil­la tehtyä arvon­nousua ei ole käytän­nössä tähän asti mitenkään verotettu.

        Eläkeläisille kiitok­se­na kaikesta on var­masti tarpeek­si nyky­isille suurilukuisille rläkeläisille superedulli­nen eläke­jär­jestelmä jon­ka he ovat itselleen virit­täneet vuosikym­me­nien saatossa. Nuoret mak­sa­vat enem­män eläke­mak­su­ja, saa­vat vähem­män eläke­mak­suilleen tuot­toa, pää­sevät van­hempana eläk­keelle, eivät pääse naut­ti­maan eläkeputkesta eivätkä superkart­tumas­ta. Ehkä tässä kaikessa olisi jo tarpeek­si, ehkä asun­tomarkki­noil­la edes voisi tosi­aan vähän miet­tiä nyt nuo­ri­akin jot­ka haaveil­e­vat omas­ta kodista?

      9. Kil­go­re: Nämä ihmi­set ovat saa­neet ympä­röi­vät yhteis­kun­nan kehi­tyk­sen vuok­si itsel­leen huna­ja­po­tin nyt arvok­kaan aa sun­non muo­dos­sa, jota ei ole vero­tet­tu kiin­teis­tö­ve­rol­la nimek­si­kään. Nyt­kö on tra­ge­dia että vuo­si­kym­men­ten ilmai­sen tuen jäl­keen ale­taan verot­ta­maan jotain? Mei­dän mui­den näkö­kul­mas­ta jot­ka emme voit­ta­neet esi­merk­ki­ta­pauk­sen asun­to­lo­tos­sa tra­ge­dia on että mei­dän vero­va­roil­la teh­tyä arvon­nousua ei ole käy­tän­nös­sä tähän asti miten­kään verotettu.

        Elä­ke­läi­sil­le kii­tok­se­na kai­kes­ta on var­mas­ti tar­peek­si nykyi­sil­le suu­ri­lu­kui­sil­le rlä­ke­läi­sil­le supe­re­dul­li­nen elä­ke­jär­jes­tel­mä jon­ka he ovat itsel­leen virit­tä­neet vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa. Nuo­ret mak­sa­vat enem­män elä­ke­mak­su­ja, saa­vat vähem­män elä­ke­mak­suil­leen tuot­toa, pää­se­vät van­hem­pa­na eläk­keel­le, eivät pää­se naut­ti­maan elä­ke­put­kes­ta eivät­kä super­kart­tu­mas­ta. Ehkä täs­sä kai­kes­sa oli­si jo tar­peek­si, ehkä asun­to­mark­ki­noil­la edes voi­si tosi­aan vähän miet­tiä nyt nuo­ria­kin jot­ka haa­vei­le­vat omas­ta kodista?

        Niitä super­eläkkeitä saa­vat vain 1940-luvul­la syntyneet.
        1960-luvul­la syn­tyneille iskee jo eli­naikak­er­roin eli eläke piene­nee ja eläkeikä nousee. 1950–60 luvul­la synyt­neet mak­soi­vat Suomen ulos lamas­ta. Kaik­ki eivät ehti­neet ostaa oikeaan aikaan ekan asun­ton­sa vaan sai­vat mustapekkako­rtin jon­ka arvo rom­ahti ja jou­tui aloit­ta­maan alusta.

        Kiin­teistöveron nos­ton ymmärtäisin jos sitä tarvit­taisi­in infran tai palvelu­jen rahoit­tamiseen kyseisi­in alueisi­in joi­ta se kos­kee. Oli se sit­ten parem­pi joukkoli­ikenne, parem­pi kun­nal­lis­tekni­ik­ka, parem­pi tele ja sähköin­fra, jokin edulli­nen ja ympäristöys­tävälli­nen läm­mi­tysjäre­jstelmä tai jotain muu­ta paran­nus­ta ympäristöön joka oikeut­taa koro­tuk­sen. Ei se että asun­to­jen arvoa halu­taan leika­ta ja ajaa van­hat asukkaat liriin.

  6. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Voimas­sa ole­va laki kiin­teistöveros­ta ei – taaskaan – sovel­lu kaupunkei­hin, kos­ka ei tun­neta maapo­h­jan kiin­teistöveroa. On vain yleinen kiin­teistövero, joka kos­kee pait­si maapo­h­jaa, myös ton­til­la ole­via raken­nuk­sia. Maapo­h­jaan kohdis­tu­va kiin­teistövero on hai­ta­ton, kos­ka se ei vääristä käyt­täy­tymistä, kun taas raken­nuk­seen kohdis­tu­va kiin­teistövero on outo pis­tevero, jos­ta on hyvinkin paljon haittaa.”

    Vak­i­tu­isille asuin­raken­nuk­sille ja voimaloille on oma kiin­teistöverokan­tansa nyky­isinkin, ja pääosa raken­nuk­sista on kaupungeis­sa asuin­raken­nuk­sia neliöi­den osalta. Mut­ta voisi tosi­aan vaik­ka sairaaloille (kun­tay­htymät mak­sa­vat raken­nuk­sis­taan kiin­teistöveroa, toisin kuin kun­nat omista raken­nuk­sis­taan) olla oma verokan­tansa ja esimerkik­si kaupoille omansa. Ylipäätään pitäisi päästä eroon raken­nus­ta­son yleis­es­tä kiin­teistöveros­ta, ja päästä todel­lisen käyt­tö­tarkoituk­sen mukaiseen vero­tuk­seen, jos­sa vaikka­pa 50 % asun­to­ja ja 40 % kaup­po­ja sekä 10 % varas­to­ja omaa­van raken­nuk­sen kiin­teistövero olisi käyt­tö­tarkoi­tusten mukaisten osuuk­sien mukainen eikä niin, että se määräy­tyy vain pää­tarkoituk­sen mukaan. Kaupungeis­sa raken­nuk­set ovat usein hybride­jä, monel­la käyttötarkoituksella.

  7. En nyt valitet­tavasti lukenut kaikkia mui­ta kom­ment­te­ja kokon­aan. Kohtu­udel­la. Kata­janokan pääkont­torit eivät ole yhtä kalli­ita sik­si, että ker­rosneliöitä ei ole jyvitet­ty 40 m² nokareisi­in. Ton­tin kiin­teistövero on jo ole­mas­sa ton­tin vuokrana. Kaupun­git ovat vain sössi­neet tämän jär­jestelmän liian pitkil­lä vuokra­sopimuk­sil­la ja tont­tien myyn­nil­lä. Nyt jos tont­ti­maalle laitet­taisi­in vero, niin kehyskun­nat käyt­täi­sivät sitä härskisti ker­mankuor­in­taaan. Vaik­ka viiden tai kymme­nen vuo­den sopimuk­sil­la oltaisi­i­in päästy oikeaan pro­gres­sioon kehit­tyvil­lä alueil­la. Sama pätisi niihin toimialakiinteistöihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.