Palkkaan kohdistuvat verot ovat myrkkyä kaupungeille, koska kaupunkien idea on vaihdanta ja erot jarruttavat tätä. Verollisten palvelujen kilpailijat ovat verottomat itsepalvelut tai itse tekeminen.
Tämä yksi syy siihen, että kiinteistövero on parempi tapa kerätä rahaa kaupunkien kassaan.
Toinen syy liittyy maapohjan ansiottomaan arvonnousuun. Se, että rantatontti Katajanokalla maksaa 3 000€/m2 ja samanlainen rantatontti Inkoossa vähemmän kuin sadasosan tästä, johtuu tietysti siitä ympärillä olevasta kaupungista eikä mistään sen tontin ominaisuudesta, joka olisi tontin omistajan ansiota.
Anglosaksisessa maailmassa pidetään luonnollisena verottaa tonttimaan arvonnousu kiinteistöveron kautta yhteiskunnalle. Jos näin olisi tehty aina, kukaan ei esittäisi siihen mitään muutosta. Silloin tonttien (ja asuntojen) hinnat olisivat halvempia ja vastaavasti vuotuinen asumiskustannus korkeampi. Asumiskustannukset yhteensä asunnon ostohinta mukaan luettuna ei siitä nousisi, joskaan ei myöskään laskisi. Vuokrille ei tapahtuisi mitään.
Vaikka vuosittain perittävä kiinteistövero kävisi kaupunkilaisten kukkarolle, kunnallisveroa perittäisiin vastaavasti vähemmän.
Helsingin kantakaupungissa asuntojen nimelliset hinnat ovat kolminkertaistuneet 25 vuodessa ja kaksinkertaistuneet reaalisesti. Jos kunnollinen kiinteistövero olisi ollut voimassa tuona aikana ja se olisi noussut asuntojen arvon tahdissa, kantakaupungin asunnot olisivat nyt paljon halvempia ja veroprosentti olennaisesti matalampi.
Koska joku sen kuitenkin äkkää, totean, että kuulun itse niihin, jotka ovat hyötyneet tästä asuntojen arvonnoususta tuntuvasti.
Asuntojen tolkuton hintojen nousu on tehnyt oikeudesta asua Helsingin kantakaupungissa lähes perinnöllisen. Kannatti omistaa asunto kantakaupungissa hintojen lähtiessä nousuun.
Voimassa oleva laki kiinteistöverosta ei – taaskaan – sovellu kaupunkeihin, koska ei tunneta maapohjan kiinteistöveroa. On vain yleinen kiinteistövero, joka koskee paitsi maapohjaa, myös tontilla olevia rakennuksia. Maapohjaan kohdistuva kiinteistövero on haitaton, koska se ei vääristä käyttäytymistä, kun taas rakennukseen kohdistuva kiinteistövero on outo pistevero, josta on hyvinkin paljon haittaa.
Helsingin pitäisi olla aktiivinen valtiovaltaan päin kiinteistöverolain muuttamiseksi niin, että tonttimaalle olisi oma veroluokkansa. Kiinteistövero ei ole ainoa asia, jossa valtakunnallinen lainsäädäntö ei sovi kaupunkeihin. On käytetty maalaisjärkeä, kun olisi pitänyt käyttää kaupunkilaisjärkeä.
Ekonomistit ovat erittäin yksimielisiä siitä, että tonttimaan kiinteistövero on hyvä vero. Miksi siis taloudellisen järjen puolueena esiintyvä kokoomus ei sitä kannata? Muutama yksittäinen älykkö puolueesta löytyy, joka tämän ymmärtää ja myöntää, mutta puolueena kokoomus perii mieluummin korkeaa kunnallisveroa kuin korkeaa kiinteistöveroa.
Kiinteistövero kapitalisoituu kiinteistön arvoon. Se laskee tontin arvoa ja sitä kautta sille rakennettujen asuntojen arvoa. Jos meillä olisi ollut vuonna 1995 hitaasti nousevat kiinteistövero, joka olisi leikannut kaupungin taskuun tonttimaan arvonnousun, kaikki olisi mennyt hyvin. Jos nyt lätkäistäisiin kerralla kiinteistövero, joka palauttaa asuntojen arvon vuoden 1995 tasolla, monelle vastikään asunnon ostaneelle kävisi kehnosti. Siksi kiinteistöveroa on nostettava hitaasti ja pitkäjänteisesti.
Koska se pitää tehdä hitaasti, se kannattaa aloittaa heti.
Ja sitten kun – ei jos – kv. yrityksiä houkutellaan paikalle veroeduilla, tonttimaan verotuksesta annetaan alennuksia. Lopputuloksena suurfirmat saavat haalittua Helsingin priimatontit edullisesti koska muut mahdolliset ostajat joutuisivat maksamaan niistä korkeampaa veroa eivätkä siksi tarjoa kilpailukykyistä hintaa…
Miksi Katajanokan rantatontit myydään paljon halvemmalla pääkonttoriksi kuin asunnoiksi? Kiinteistöverokin lienee tällöin pienempi?
Kiinteistövero nimenomaan on isompi asunnoista. Sen sijaan se on ongelmallista, että Helsingissäkään kiinteistövero ei riipu sijainnista eli kiinteistön arvosta kaupungin sisällä. Malminkartanossa ja Katajanokan rantatontilla on sama kiinteistövero, jos talo on samankokoinen, saman ikäinen ja samalla käyttötarkoituksella. Kiinteistövero tavallaan yliverottaa halvimpia asuinalueita ja aliverottaa kalleimpia asuinalueita – koska laskentasäännöt ovat suoraan 1970-luvulta, jolloin ei ollut vielä nykyisenkaltaisia tilastoja käytettävissä alueellisista hintaeroista.
Korjaus. Meni väärin päin. Piti lukea, että kiinteistövero on nimenomaan PIENEMPI asunnoista. Tontti on halvempi, jos sen käyttötarkoitus on yleisen kiinteistöveron mukainen. Asia ei johdu pelkästään siitä, että kiinteistöverokulut ovat kalliimmat, vaan myös markkinoista muutenkin, mutta pieni osasyy sekin ilmeisesti asiaan on.
Osin olen tästä samaa mieltä, mutta kiinteistövero on kuitenkin varallisuusvero isoine haittoineen.
Kiinteistöveron nostaessa asunnon kuukausikustannuksia voi se monessa tapauksessa tehdä sen, että asunnon aikanaan ostaneella ei ole enää varaa asua asunnossa. Kuukausittaiset huitomenot kasvavat kiinteistöveron nousun myötä. Samaa ei pääse käymään jos kiinteistövero pysyy samalla tasolla.
Toisena nykyisin hoitovastikkeen suuruus ei töysin korreloi asuntojen myyntihintojen kanssa. Korkea hoitovastike ei alenna asunnon myyntihintaa riittävästi. Saman vaikutuksen tekisi varmasti kiinteistöveron nosto. Vaikutus asunnon arvoon on vähäisempi ja näin asumisen kustannukset nousevat entisestään.
Kolmantena kunnat alkaisivat kilpailla enstistä enemmän hyvistä veron maksajista ja tahallaan pitäisivät asuntotuotannon pienenä tonttimaannarvon nousun toivossa.
Näkisin että asuntojen arvojen nousulle olisi paljon parempi hillitsemiskeino. Asuntotuotannon kasvattaminen ja varsinkin sellaisen asuntojen osalla mitkä ovat kaikkein kalleimpia. Hyville paikoille tulisi siis rakentaa tiivistä korttelikaupunkia.
Kyllähän noin on aina aikaisemminkin käynyt. Jotkut ostivat / raksasivat ison omakotitalon uima-altaalla ja öljylämmityksellä ennen öljykriisiä ja sitten yhtäkkiä tulikin ongelmia.
Ja ihan itsestä riippumattomista syistä.
Ei mun mielestä ole kohtuullista jättää verotuksen rakennetta parantamatta vain, koska joku on pingottanut asumismenonsa aivan äärimmilleen. Lisäksi, Osmon ehdotushan oli vastaavasti alentaa kunnallisveroa. Se kompensoisi ainakin osan tuosta lisäkustannuksesta (jollei esim saa pelkkiä pääomatuloja).
VÄÄRIN. Kyse ei ole asumismenoista, vaan siitä että pienellä kansaneläkkeellä asuva mummo heitetään ulos perintötalostaan, koska hänellä ei ole riittävästi tuloja.
Sellaista ei voi verottaa, joka ei tuota mitään. Asuminen on pelkkä kulu.
Mutta yleinen kiinteistövero ei kuitenkaan koske vakituisia asuntoja, joilla on oma kiinteistöveroprosenttinsa. Myöskin muilla kuin vakituisilla asunnoilla on oma kiinteistöveroprosenttinsa (ja voimalaitoksilla omansa). Näin ollen kunta voi kyllä halutessaan suurinta osaa rakennuksista verottaa eri prosentilla kuin tonttia.
Mä en itseasiassa ole vakuuttunut siitä, että siitä on paljonkaan haittaa. Tässä joitain argumentteja myös rakennusten verottamiselle:
1) Tontin verotusarvo kiinteistöverossa tai kaupungin omistaman tontin vuokra menee usein alakanttiin. Tämän oletettavasti kapitalisoituu rakennuksen hintaan, jolloin on hyvä verottaa myös sitä. Tällöin siis rakennuksen kiinteistövero oikeasti verottaa myös osittain tonttia, jos tonttia ei suoraan veroteta tarpeeksi.
2) Vaikka rakennuksen vero voi periaatteessa tehdä niiden rakentamisesta vähemmän kannattavaa, kompensoi rakentamattoman rakennuspaikan korkeampi kiinteistövero sitä. (Ainakin tämän veron voisi muuten saman tien nostaa tappiin eli 6%:iin.)
3) Asuntojen osalta kiinteistöveroa voi ajatella kulutusverona, joka ei sekään ole hirveän huono vero. Tähän voi vastata, että uusista rakennuksista menee jo ALV ja kiinteistövero tulee tämän päälle, mutta toisaalta Ramsey säännön mukaan sellaista kulutusta, jonka kysyntä tai tarjonta on keskimääräistä epäelastisempaa, pitäisi verottaa rankemmin. En ole varma, mutta tuntuisi loogiselta, että asumisen kysyntä olisi muuta kulutusta epäelastisempaa, koska kaikki tarvitsevat ainakin jonkinlaisen asunnon. Myös asuntojen tarjonta voi olla epäelastista, jos sitä rajoittaa esim kaavoitus eivätkä rakennuskustannukset.
Etenkään verrattuna muihin veroihin. Melkein mikä tahansa vero on parempi kuin työn verotus, jos tavoitteena on hyvinvoinnin kasvattaminen.
Soininivaaran ehdotus on aika radikaali enkä usko enkä toivo että otettaisiin käyttöön ainakaan koko Suomessa. Kiinteistöjen ja omistsusasuntojen omistajille, varsinkin eläkeläisillä, iskisi rahapula jos kiinteistövero alkaisi kohota. Se olisi sama kuin joutuisi ostamaan asuntonsa uudestaan, osamaksulla. Muutto halvempaan ei ole aina mahdollista.
Sen olen lukenut joskus että on ehdotettu että tyhjistä tonteista tai isoista käyttämättömistä rakennusoikeusneliöistä alkaisi määräajan jälkeen juosta korotettu kiinteistövero. Se olisi oikeudenmukaista jos alueella vallitsee asuntopula.
Korjatkaa jos olen väärässä: Silloin kun Sote-uudistusta yritettiin edellisessä hallituksessa sorvata, oli mukana elementti jossa maakunnille olisi tullut oikeus periä kiinteistöveroa. Sitä varten muutamille isolle IT-firmalle lähti tarjouspyyntöjä ohjelmistoista jotka ylläpitäisi ajantasaista ja tarkkaa kiinteistörekisteriä koska kaikissa kunnissa ei sellaista ollut ja kiinteistöverot eivät vastanneet kiinteistöjen todellista arvoa. Tarkoitus oli siis rahoittaa maakuntien kohoavia menoja korottamalla kiinteistöveroa. Tästä syntyikin jonkinlaista poliittista keskustelua, kenen kiinteistöjä verotettaisiin eniten. Nykyisen hallituksen Sote-ja maakuntahallinto-ehdotuksessa tällaista i ole tietääkseni.
Ehdotus ei ole radikaali vaan järkevä. Ehdotukseenhan myös sisältyi, että kunnallisveroa sitten perittäisiin vastaavasti vähemmän. Tämä kompensoisi kiinteistöveron korotusta myös noille mainitsemisille eläkeläisille.
Ei se nyt aina mene niin tasan. Eläkeläiset maksavat niin vähän kunnallisveroa ettei se kompensoi. Kiinteistöveron korottaminen ilman että sillä saataisiin jotain parannusta aikaan on vain rahastusta.
Riittävän vanhoille eläkeläisille voisi antaa mahdollisuuden jättää vero velaksi, joka sitten perittäisiin kuolinpesältä pois. Muille ratkaisu on halvempaan asuntoon vaihtaminen, ellei sitten ota käänteistä asuntolainaa verojen maksua varten.
Noin lähtökohtaisesti ihminen joka omistaa arvokaan kiinteistön ei ole minkään erityisen tuen tarpeessa. Suurimmat häviäjät veronkorotuksessa olisivat nuoret jotka ovat juuri ostaneet maksimilainalla asunnon, jonka markkina-arvo laskisi veron nousun myötä; sille ihmisryhmälle olisi oikeasti tarpeen kehittää jokin pehmennin.
Oletetaan että Oden malli otetaan käyttöön koko Suomessa. Silloin PK-seudun kiinteistöverot kohoaisivat, vaikka asukkaat eivät saisi mitään vastinetta sille, varsinkaan eläkeläiset jotka ovat jo kerran asuntonsa maksaneet mutta joiden tulot ovat pienemmät kuin palkansaajilla. Voittajina olisivat palkansaajat jotka saisivat täyden kompensaation kunnallisveron keventyessä.
Eläkeläinen elää keskimäärin vielä 20 vuotta. Se on aika pitkä aika. Pitääkö silloin elää köyhänä? Muutto PK-seudulta halvempaan kaupunkiin tai maaseudulle ei kaikilta onnistu. Ei ole mitään sukulais- tai ystäväverkostoa muualla jos koko ikänsä on asunut pk-seudulla. Terveydenhoitokin huonompaa pikkupaikkakunnilla vaikka Sote-uudistus toteutuisi.
Eläkeläiset ovat varmaan maksaneet jo asuntolainansa usein pois, joten luulisi olevan varaa pieneen kiinteistöveron korotukseen? Ei kunnalla voi olla velvollisuutta jättää parantamatta verotuksen rakennetta vain sen takia, että joku on saattanut hankkia ylikalliin asunnon, johon on vain nippa-nappa varaa.
Eläkeläisten omistusasunnot kaupungeissa ovat tyypillisesti yli 40 vuotta vanhoissa taloissa joilla on putki- tai muu iso remontti joko juuri tehty tai tulossa, ja mahdollisesti velkaa yhtiölainan muodossa. Silloin ei kiinnosta ruveta maksamaan vielä enemmän kiinteistöveroa jos sen tarkoitus on vain mahdollistaa halvempi asuminen nuorille. Se ei ole eläkeläisten tehtävä muuttaa pois asunnoistaan että nuoret pääsisivät asumaan muotikaupunginosissa.
Nuoret ja terveet asukoot siellä missä heillä on varaa.
Jos eläkeläisten asenne on tuo, niin pitänee alkaa virittelemään oikein kunnon sukupolvikapinaa. Julkinen terveydenhoito nolliin, eläkkeiden indeksikorotukset nollaan, eläkemaksut nollaan, kukin pärjätköön omillaan. Täysi anarkokapitalismi tilalle.
Suurten ikäluokkien ahneudelle ja itaruudelle ei ole rajaa.
Eläkeläisiä on jo nuorempia kuin suurissa ikäluokissa. Kaikista tulee joskus eläkeläisiä. Myös sinusta.
Eläkkeelle tai sen kaltaiseen olotilaan että ansiot tippuu voi joutua ennenaikaiseti sairauden tai työttömyyden takia.
Siinäkö oli kiitos siitä että ennen 1970-lukua syntyneet maksoivat Suomen ulos lamasta 1990-luvulla?
Osmon idea nostaa kiinteistöverotusta tuntuvasti ja alentaa kuntien tuloveroa on yhtä populistinen kuin kokoomuslaisten ja perussuomalaisten usein ehdottama että autovero pitää poistaa kokonaan ja korvata verotulot nostamalla vuosittaista ajoneuvoveroa tuntuvasti . Ihmiset jotka elävät säästeliäästi ja ajavat vanhoilla autoilla muutama tuhat km vuodessa joutuisivat luopumaan autosta koska muuten joutuisi maksamaan sen uudestaan, niin että nuoret jupit saisivat ostaa uusia mesejä ja audeja ja bemareita koska käytetty ei heille kelpaa . Nuorilla pitää siis olla uudet autot ja/tai asunnot kalliilla paikoilla, muu ei kelpaa, pääasia ettei itse tarvi maksaa.
PK-seudun asunto-ongelmista pääsee eroon vain kaavoittamalla enemmän tontteja ja rakentamalla asuntoja lisää. Pienituloisille joille ei ole varaa markkinahintaiseen asumiseen pitää olla muita mekanismeja ja tuettua asumista mutta sen pitää olla tarveharkintaista ja asunto lähössä saa kyllä kelvata siiinä tapauksessa. Helsingillä on tietääkseni oma asuntotuotanto-organisaatio joka pystyy rakentamaan halvemmalla kuin grynderit, ainakin jos tontit ovat kaupungin omistuksessa.
Nämä ihmiset ovat saaneet ympäröivät yhteiskunnan kehityksen vuoksi itselleen hunajapotin nyt arvokkaan aa sunnon muodossa, jota ei ole verotettu kiinteistöverolla nimeksikään. Nytkö on tragedia että vuosikymmenten ilmaisen tuen jälkeen aletaan verottamaan jotain? Meidän muiden näkökulmasta jotka emme voittaneet esimerkkitapauksen asuntolotossa tragedia on että meidän verovaroilla tehtyä arvonnousua ei ole käytännössä tähän asti mitenkään verotettu.
Eläkeläisille kiitoksena kaikesta on varmasti tarpeeksi nykyisille suurilukuisille rläkeläisille superedullinen eläkejärjestelmä jonka he ovat itselleen virittäneet vuosikymmenien saatossa. Nuoret maksavat enemmän eläkemaksuja, saavat vähemmän eläkemaksuilleen tuottoa, pääsevät vanhempana eläkkeelle, eivät pääse nauttimaan eläkeputkesta eivätkä superkarttumasta. Ehkä tässä kaikessa olisi jo tarpeeksi, ehkä asuntomarkkinoilla edes voisi tosiaan vähän miettiä nyt nuoriakin jotka haaveilevat omasta kodista?
Niitä supereläkkeitä saavat vain 1940-luvulla syntyneet.
1960-luvulla syntyneille iskee jo elinaikakerroin eli eläke pienenee ja eläkeikä nousee. 1950-60 luvulla synytneet maksoivat Suomen ulos lamasta. Kaikki eivät ehtineet ostaa oikeaan aikaan ekan asuntonsa vaan saivat mustapekkakortin jonka arvo romahti ja joutui aloittamaan alusta.
Kiinteistöveron noston ymmärtäisin jos sitä tarvittaisiin infran tai palvelujen rahoittamiseen kyseisiin alueisiin joita se koskee. Oli se sitten parempi joukkoliikenne, parempi kunnallistekniikka, parempi tele ja sähköinfra, jokin edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysjärejstelmä tai jotain muuta parannusta ympäristöön joka oikeuttaa korotuksen. Ei se että asuntojen arvoa halutaan leikata ja ajaa vanhat asukkaat liriin.
Soininvaara kirjoitti:
”Voimassa oleva laki kiinteistöverosta ei – taaskaan – sovellu kaupunkeihin, koska ei tunneta maapohjan kiinteistöveroa. On vain yleinen kiinteistövero, joka koskee paitsi maapohjaa, myös tontilla olevia rakennuksia. Maapohjaan kohdistuva kiinteistövero on haitaton, koska se ei vääristä käyttäytymistä, kun taas rakennukseen kohdistuva kiinteistövero on outo pistevero, josta on hyvinkin paljon haittaa.”
Vakituisille asuinrakennuksille ja voimaloille on oma kiinteistöverokantansa nykyisinkin, ja pääosa rakennuksista on kaupungeissa asuinrakennuksia neliöiden osalta. Mutta voisi tosiaan vaikka sairaaloille (kuntayhtymät maksavat rakennuksistaan kiinteistöveroa, toisin kuin kunnat omista rakennuksistaan) olla oma verokantansa ja esimerkiksi kaupoille omansa. Ylipäätään pitäisi päästä eroon rakennustason yleisestä kiinteistöverosta, ja päästä todellisen käyttötarkoituksen mukaiseen verotukseen, jossa vaikkapa 50 % asuntoja ja 40 % kauppoja sekä 10 % varastoja omaavan rakennuksen kiinteistövero olisi käyttötarkoitusten mukaisten osuuksien mukainen eikä niin, että se määräytyy vain päätarkoituksen mukaan. Kaupungeissa rakennukset ovat usein hybridejä, monella käyttötarkoituksella.
En nyt valitettavasti lukenut kaikkia muita kommentteja kokonaan. Kohtuudella. Katajanokan pääkonttorit eivät ole yhtä kalliita siksi, että kerrosneliöitä ei ole jyvitetty 40m2 nokareisiin. Tontin kiinteistövero on jo olemassa tontin vuokrana. Kaupungit ovat vain sössineet tämän järjestelmän liian pitkillä vuokrasopimuksilla ja tonttien myynnillä. Nyt jos tonttimaalle laitettaisiin vero, niin kehyskunnat käyttäisivät sitä härskisti kermankuorintaaan. Vaikka viiden tai kymmenen vuoden sopimuksilla oltaisiiin päästy oikeaan progressioon kehittyvillä alueilla. Sama pätisi niihin toimialakiinteistöihin.