Oden vaaliohjelma (6) Asuntopolitiikan kolme hiljaista tavoitetta

Ase­tan hyväl­le asun­to­po­li­tii­kal­le kol­me tavoi­tet­ta, jot­ka ohjaa­vat asun­to­po­liit­tis­ten kei­no­jen käyttöä.

  • Se kun­nioit­taa ihmis­ten asumispreferenssejä.
  • Se ei tuo­ta lukitusvaikutusta
  • Se vält­tää segre­gaa­tio­ta mut­ta ei estä oma­lei­mai­sia asuinalueita.

Pre­fe­rens­sit

Kuvi­tel­kaam­me, että asun­non jako perus­tui­si arvon­taan. Asuin­kun­nan saa vali­ta, mut­ta ei kau­pun­gin­osaa. Tämä on tar­koi­tet­tu sel­ven­tä­mään peri­aa­tet­ta. En sen­tään väi­tä, että kukaan oli­si arvon­taa esit­tä­nyt, vaik­ka oli­si­han se var­ma kei­no ehkäis­tä segre­gaa­tio­ta. Tosin on sitä arvon­taa­kin esiin­ty­nyt Hel­sin­gin asuntopolitiikassa.

Joi­den­kin koh­dal­la arpa­li­pus­sa luki­si Kal­lio. Jot­kut himoit­se­vat asun­nos­ta Kal­lios­sa ja toi­sil­le alue on inhok­ki. Arvon­ta joh­tai­si sii­hen, että moni jou­tui­si Kal­lioon vas­ten tah­to­aan ja jot­kut taas evät pää­si­si sin­ne, vaik­ka kiih­keäs­ti halua­vat. Syn­tyi­si val­ta­va hyvinvointitappio.

Hyvin­voin­ti­tap­pion suu­ruu­den voi­si pää­tel­lä sii­tä, mitä itse kukin oli­si val­mis mak­sa­maan asu­mi­ses­ta Kal­lios­sa. Jot­kut ovat val­mii­ta mak­sa­maan kak­sios­ta Kal­lios­ta enem­män kuin oma­ko­ti­ta­los­ta Paki­las­sa — hin­nois­ta pää­tel­len jopa aika moni.  Jos Vir­ta­nen on val­mis mak­sa­maan 300 000, mut­ta kak­sio menee­kin Kal­lio­ta inhoa­val­le Lah­ti­sel­le, joka mak­sai­si sii­tä kor­kein­taan 100 000 euroa, syn­tyy 200 000 euron hyvin­voin­ti­tap­pio. Tämä ei näy raha­na, mut­ta se on yhtä suu­ri hyvin­voin­nin mene­tys kuin oli­si 200 000 euron tur­ha meno.

Kal­lio on ehkä äärie­si­merk­ki, mut­ta kyl­lä näi­tä asu­mispre­fe­rens­sien ero­ja on mui­ta­kin. Osa niis­tä riip­puu kau­pun­gin­osan luon­tees­ta kuten Kal­lion tapauk­ses­sa, osa taas sijain­nis­ta. Mikä on toi­sen kan­nal­ta kau­ka­na kai­kes­ta, on toi­sen kan­nal­ta lähel­lä sitä, mikä hänen elä­mäs­sään on tärkeätä.

Hyvä asun­to­po­li­tik­ka kun­nioit­taa asu­mispre­fe­rens­se­jä. Sen tuot­ta­ma hyö­ty on rahas­sa mitat­tu­na todel­la suuri.

Luki­tus­vai­ku­tus

Luki­tus­vai­ku­tus tar­koit­taa sitä, että asu­kas on sidot­tu asun­toon, vaik­ka per­heen koko kas­vaa tai pie­ne­nee tai työ­paik­ka siir­tyy kau­pun­gin vas­tak­kai­sel­le lai­dal­le. Mitä her­kem­min asun­toa vaih­de­taan olo­suh­tei­den vaih­tues­sa sitä parempi.

Val­tio­val­ta pitää luki­tus­vai­ku­tuk­ses­ta. Se on sää­tä­nyt oikein asun­non vaih­ta­mis­ve­ron, jota kut­sut­tiin ennen lei­ma­ve­rok­si ja nyt varain­siir­to­ve­rok­si. Sen vai­ku­tus ei ole aivan vähäi­nen. Jos elä­ke­läis­pa­ris­kun­ta asuu lii­an suu­res­sa asun­nos­sa ja vaih­taa pie­nem­pään, joka on 20 % hal­vem­pi, hei­dän hyö­tyn­sä asun­non vaih­dos­ta on tuot­to tuol­le hin­nan erol­le. Jos arvioim­me tuo­ton vähän ylä­kant­tiin kah­dek­si pro­sen­tik­si, varain­siir­to­ve­ro vie vii­den vuo­den hyö­dyn. Ei siis kan­na­ta vaih­taa pie­nem­pään vaan asua yli­suu­res­sa ja antaa peril­lis­ten myö­hem­min myy­dä asun­non. Kun elä­ke­läi­set näin pako­te­taan pysy­mään per­hea­sun­nois­saan, lap­si­per­heet jou­tu­vat vas­taa­vas­ti sin­nit­te­le­mään pienasunnoissa.

Luki­tus­vai­ku­tuk­sel­la on mer­ki­tys­tä ARA-asun­to­jen ja Hitas-asun­to­jen kohdalla.

Oma­lei­mai­set asuinalueet

Jos asuk­kaat oli­si alun perin arvot­tu kau­pun­gi­no­siin ja joku Kal­lioon halun­nut oli­si jou­tu­nut Paki­laan, hän ei oli­si halun­nut enää Kal­lioon, kos­ka arvon­nan tulok­se­na Kal­lio ei oli­si enää se Kal­lio, johon hän oli­si halun­nut. Kal­lioon ei halu­ta sen ark­ki­teh­tuu­rin eikä edes sijain­nin vaan ennen kaik­kea sen takia, että siel­lä asuu saman­mie­li­siä ihmisiä.

Segre­gaa­tion tor­ju­mi­sen nimis­sä ei pidä estää oma­pe­räis­ten asui­na­luei­den syn­ty­mis­tä. Euroo­pas­sa asti ihail­tiin aika­naan Greenwich Vil­la­gea, eikä puhut­tu mitään segregaatiosta.

Ei ole aivan yksin­ker­tais­ta tor­jua segre­gaa­tio­ta ilman, että tul­laan samal­la tuhon­neek­si kau­pun­gi­no­sien hen­ki­nen oma­lei­mai­suus, mut­ta elä­mä on täyn­nä haasteita.

Ei ole hyvä sijoit­taa kaik­kia ulko­maa­lai­sia samoi­hin kau­pun­gi­no­siin niin, että siel­lä mis­sä on soma­lia­lai­sia, on myös ira­ki­lai­sia, mut­ta samas­ta maas­ta kotoi­sin ole­vien hakeu­tu­mi­nen tois­ten­sa lähei­syy­teen on luon­nol­lis­ta. Maa­il­ma on täyn­nä chi­na­tow­ne­ja ja hyvä niin.

Miten itse käyt­täy­tyi­sim­me? Kuvi­tel­kaam­me, että mei­tä oli­si tuhat suo­ma­lais­ta läh­dös­sä pako­lai­sik­si Nai­ro­biin, sen jäl­keen, kun Jus­si Hal­la-ahos­ta on tul­lut kokoo­muk­sen tuke­ma­na pää­mi­nis­te­ri. Miten aset­tui­sim­me asu­maan Nai­ro­bis­sa? Mah­dol­li­sim­man hajal­leen, ettei syn­tyi­si suo­ma­lais­ten ghet­toa vai tii­viis­ti tur­vaa ja seu­raa toi­sis­tam­me hakien? Ainoa huo­no puo­li lähek­käin asu­mi­ses­sa oli­si, että oppi­sim­me huo­nom­min swahilia.

Raha­nar­voi­sia vaan ei rahas­sa mitattavia

Nämä kol­me tavoi­tet­ta ovat ihmis­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta hyvin arvok­kai­ta – sato­jen mil­joo­nien euro­jen arvoi­sia, vaik­ka ne eivät näy­kään mis­sään menoi­na tai tuloi­na. Sik­si ne hel­pos­ti unoh­tu­vat syrjään.

25 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (6) Asuntopolitiikan kolme hiljaista tavoitetta”

  1. Kun­tien asun­to-omis­ta­mi­nen pitäi­si näh­dä sijoi­tus­toi­min­ta­na, jos­sa asun­to­ja jat­ku­vas­ti oste­taan ja myy­dään. Ei han­ki­ta kolosseja.

    Sil­loin kun vuo­kra­lai­sen tulo­ta­so ylit­tää sen, mil­lä hän nyky­ti­lan­tees­sa pää­si­si asu­maan vuo­kral­le omaan asun­toon­sa, oli­si pyrit­tä­vä rat­kai­suun, että hän ostaa asun­non omak­si. Pankkilainalla.
    – Voi­si jopa aja­tel­la, että oman asun­non sijas­ta voi­si ostaa jon­kin muun asun­non kun­nan asun­to­kan­nas­ta. Päi­vit­tää asu­mi­sen­sa uudel­le tasolle.
    – Kun­nan saa­ma kaup­pa­hin­ta luon­nol­li­ses­ti sijoi­te­taan uuteen asun­toon sin­ne, mis­sä sil­lä het­kel­lä on suu­rin tar­ve. Dynaa­mi­nen asuntopolitiikka.
    – Täl­lai­ses­ta oman asun­non osta­mi­ses­ta ei pitäi­si mitään varain­siir­to­ve­ro­ja periä.

    Dynaa­mi­sen asun­to­po­li­tii­kan hait­ta­puo­le­na on, että vuo­kra­lai­sen siir­tyes­sä omis­ta­jak­si hän saat­taa samal­la vaih­taa äänes­tä­mään­sä puoluetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K‑Veikko:
      Kun­tien asun­to-omis­ta­mi­nen pitäi­si näh­dä sijoi­tus­toi­min­ta­na, jos­sa asun­to­ja jat­ku­vas­ti oste­taan ja myy­dään. Ei han­ki­ta kolosseja. 

      Hel­sin­gin asun­to­han­kin­nal­la voi­si olla täl­lai­nen dynaa­mi­nen roo­li — osit­tain sil­lä on aiem­min sel­lai­nen ollutkin.

      Esim. kun 1990-luvun alus­sa lama romah­dut­ti asun­to­jen hin­nat ja kysyn­nän Hel­sin­gis­sä (ja tätä mah­dol­li­ses­ti vauh­dit­ti se, että apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja ennus­ti jul­ki­suu­des­sa hin­to­jen las­ke­van vie­lä lisää) Hel­sin­gin asun­to­han­kin­nal­le tar­jot­tiin pie­na­sun­to­ja enem­män kuin pys­tyt­tiin osta­maan (rahoi­tus oli kal­lis­ta) ja osa myy­jis­tä oli­si halun­nut jää­dä vuo­kral­le asun­toon­sa, mikä ei ilmei­ses­ti tuol­loin onnistunut. 

      Nykyi­sin asun­to­han­kin­ta saa myy­dä asun­to­jaan, aiem­min tul­kit­tiin että vero­tuk­sel­li­sis­ta syis­tä se oli mah­do­ton­ta. Tämän seu­rauk­se­na esim. Myl­ly­pu­ron kaa­to­pai­kan pääl­le raken­ne­tut talot kau­pun­ki lunas­ti lukuun otta­mat­ta asun­to­han­kin­nan omis­ta­mia talo­ja. Nyt­tem­min aina­kin vapaa­ra­hoit­tei­sia asun­to­ja on voi­tu myy­dä, mut­ta ne on ilmei­ses­ti myy­ty asun­to­mark­ki­noil­la eikä tar­jot­tu vuo­kra­lais­ten ostettavaksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Tuo luki­tus­vai­ku­tus on vai­kea kysy­mys. Pit­kään vuo­kral­la asu­neil­la luki­tus­vai­ku­tus on ilmei­ses­ti jok­seen­kin yhtä iso kuin omis­tusa­sun­nos­sa asu­vil­la. Esi­mer­kik­si työn peräs­sä muut­ta­mi­nen ihan koko­naan toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le muut­tuu sitä vai­keam­mak­si, mitä pidem­pään on luo­nut jos­sain ver­kos­to­ja. Some-aika­kaan ei ole muut­ta­nut koko­naan ilmei­ses­ti sitä. Asun­non vaih­ta­mi­nen muut­tuu kon­kreet­ti­ses­ti vai­keam­mak­si sitä mukaa, mitä enem­män tava­raa ja kaik­kea sel­lais­ta asun­toon vuo­sien var­rel­la kertyy.

    Varain­siir­to­ve­roa kan­nat­tai­sin vähin­tään alen­net­ta­van ja yhte­neis­tet­tä­vän. Se on nyt asun­to-osa­keyh­tiöis­sä 2 % ja kiin­teis­töis­sä perä­ti 4 %. Voi­si olla jat­kos­sa molem­mis­sa 1 %. Toi­saal­ta ymmär­rän sen veron tar­vet­ta­kin. Esim. kan­sain­vä­lis­ten sijoit­ta­jien osal­ta se voi olla ainoi­ta vero­ja kiin­teis­tö­ve­ron pääl­le, mitä sijoit­ta­ja Suo­meen mak­saa. Eli ihan nol­la­ve­ro­kan­taan en oli­si mene­mäs­sä fis­kaa­li­sis­ta syis­tä. Mut­ta nykyi­nen vero on luk­kiu­ta­mis­vai­ku­tuk­sil­taan lii­an iso. Jos varain­siir­to­ve­ro oli­si pie­nem­pi, oli­si kan­nat­ta­vam­paa myös esim. ostaa huo­no­kun­toi­sem­pia oma­ko­ti­ta­lo­ja, rem­pa­ta ne, ja myy­dä eteen­päin. Nyt remp­paus­vä­lios­to­ja teh­dään lähin­nä vain asun­to-osa­keyh­tiöi­den osal­ta, mut­ta nii­tä­kin teh­täi­siin enem­män, jos varain­siir­to­ve­ro oli­si alempi.

    Kun­ta­vaa­lia­sia tämä ei toki kui­ten­kaan ole, vaan edus­kun­nan asiaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Mie­len­kiin­tois­ta. Eni­ten odo­tan ehdo­tus­ta­si Aran tilal­le, eli kuin­ka uudis­taa asu­mis­tu­ki, ja pääs­tä samal­la eroon segre­goi­vis­ta kau­pun­gin vuokrataloista.

    Espoon Vih­reis­sä ehdok­kais­sa lähes kaik­ki kan­nat­ta­vat vaa­li­ko­nei­den mukaan edul­lis­ten vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mis­ta. He eivät ilmei­ses­ti lue tätä blo­gia­si. Tekee äänes­tä­mi­sen vaikeaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Hei!

    Ja ter­vei­siä Myllypurossa.

    Tääl­lä on rei­lus­ti kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja — ja suo­sik­ki aja­tuk­se­ni on, että alu­een pro­fii­li muut­tui­si muka­vam­mak­si jos vuo­kra­ta­lo­ja oli­si vähem­män. Ja oma leh­mä täs­sä tie­tys­ti on ojassa.

    Olen miet­ti­nyt että oli­si­ko ehkä mah­dol­lis­ta, että ison perus­kor­jauk­sen yhtey­des­sä jot­kin talot muu­tet­tai­siin vaik­ka asu­mi­soi­keus taloiksi.

    Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot on var­mas­ti hyvä tapa sekoit­taa väes­töä, mut­ta oma koke­muk­se­ni (tän­ne muut­ta­nee­na Hert­to­nie­mes­tä) oli­si että lap­si­per­heem­me kai­pai­si ehkä vähän vähem­män huo­no-osai­sia naapureita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tähän liit­tyen, tänään oli HS:ssä mie­len­kiin­toi­nen kir­joi­tus Puu-Käpy­län his­to­rias­ta. Alue oli saa­nut 40 vuo­den iäs­sä, 60-luvul­le tul­taes­sa pur­ku­tuo­mion. Talot miel­let­tiin pur­ku­kun­toi­sik­si ja huo­lel­li­ses­ti suun­ni­tel­lut puu­tar­hat oli­vat vil­liin­ty­neet. Talot oli­vat ajau­tu­neet huo­noon kun­toon. Vaik­ka täs­tä ei voi syyt­tää yksin vuo­kra­lai­sia, jokin kum­ma huo­non kier­teen meka­nis­mi laa­joi­hin ja pie­nem­piin­kin vuo­kra-aluei­siin liit­tyy, mikä oli näky­nyt jo Käpy­läs­sä­kin jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Sel­vyy­den vuok­si: alu­een nykyi­nen lois­to ja arvos­tus on toki ylei­ses­ti tie­dos­sa, ilmei­ses­ti omis­tus­poh­ja­kin on osak­si muuttunut.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eivät nämä ole hil­jai­sia tavoit­tei­ta. Ihmi­set äänes­tä­vät joka päi­vä kaik­kien näi­den puo­les­ta asuin­paik­ko­ja omal­la rahal­la vali­tes­saan tai niis­sä pysyes­sään. Vas­taan tais­te­lee kai­kin kei­noin kunta.

    Ensin kaa­voi­tus­vi­ras­to yksi­se­lit­tei­ses­ti kiel­tää rak­saa­mas­ta sin­ne mis­sä on pulaa ja mis­sä on kysyn­tää. Toi­sek­seen niis­tä vähis­tä rak­sat­ta­vis­ta osa on vie­lä ARA-vuo­kra­kämp­piä, jot­ka läh­tö­koh­tai­ses­ti pois­ta­vat val­lin­nan mah­dol­li­suu­den 80%:lta kun­ta­lai­sis­ta ja loput­kin käy­tän­nös­sä jou­tu­vat arval­la tiet­tyi­hin paikkoihin.

    Kun­ta tekee kaik­ken­sa, jot­ta pre­fe­rens­se­jä ei mis­sään tapauk­ses­sa nou­da­tet­tai­si. Kun­ta esim. kiel­tää muut­ta­mas­ta toi­mis­toa asun­nok­si ja asun­toa toi­min­nok­si, kos­ka pre­fe­rens­se­jä ei nyt vaan saa mis­sään tapauk­ses­sa pääs­tää vai­kut­ta­maan mihin­kään suoraan.


    Et muu­ten Osmo tar­joa yhtään rat­kai­sueh­do­tus­ta näi­hin ongelmiin.

    Ilmei­nen sel­lai­nen oli­si kaa­voi­tus­po­li­tii­kan raju muu­tos, ts. lie­ven­net­täi­siin kaa­voi­tus­vaa­ti­muk­sia reip­pas­ti. Itse kopioi­sin Japa­nis­ta kaa­voi­tus­tyy­lin. Minus­ta se vai­kut­taa parem­mal­ta kuin nykyi­nen mikromangeeraus.

    https://urbankchoze.blogspot.com/2014/04/japanese-zoning.html?m=1

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. En tie­dä seu­rai­si­ko sään­te­lyn vie­mi­ses­tä val­tion sään­te­le­mäk­si mitään hyvää, mut­ta muu­ten nuo koh­dat kyl­lä ovat jär­ke­vin­tä mitä olen kaa­voi­tuk­ses­ta luke­nut aikoi­hin. Eri­tyi­ses­ti koh­ta 3; en ole kos­kaan tajun­nut mik­si halu­taan teh­dä talo/kerrostalopeltoja, jois­sa 1) pie­nem­mäs­tä isom­paan (eli käy­tän­nös­sä ker­ros­ta­los­ta riva­riin tai oma­ko­ti­ta­loon) vaih­det­taes­sa ihmi­nen jou­tuu muut­ta­maan kau­as pois ja 2) jou­tuu mat­kus­ta­maan autol­la kau­as pääs­täk­seen pal­ve­lui­den ääreen. Tyk­käi­sin pal­jon enem­män “pien­kes­kus­tois­ta”, jois­sa sekä oma­ko­ti­ta­lo- että ker­ros­ta­loa­su­jal­la on käve­ly­mat­kan pääs­sä kaik­ki oleellinen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Hyviä ehdo­tuk­sia täs­sa, esim luki­tus­jut­tu ja muut­kin. Toi­voi­sin, että espoo­lai­sia ei pai­nos­tet­tai­si käy­mään Hel­sin­gis­sä shop­pai­le­mas­sa tai muis­ta syis­tä. Aikoi­naan Hel­sin­ki vas­tus­ti kehä­tei­den raken­ta­mis­ta, nyt on esil­lä park­ki­mak­su­jen levit­tä­mi­nen Espoo­seen, var­maan ruuh­ka­mak­su­ja­kin oli­si tar­koi­tus levit­tää ( ei niin­kuin esim Tuk­hol­mas­sa, vaan joku maan laa­jui­nen satel­liit­ti­di­gi­taa­li­nen vim­pain). Tot­ta­kai on edul­li­sin­ta talou­del­li­ses­ti ja ympä­ris­töl­li­ses­ti shop­pail­la lähi­kau­pas­sa tai ver­kos­sa eikä mat­kus­taa pitem­mäl­le. Minul­la on oikein eet­ti­nen olo, asun pien­ta­los­sa, on hie­man pihaa, luon­toa lähel­lä siis ei mök­ki­mat­ko­ja, noja­tui­li­mat­ko­ja koto­na kau­ko­mail­le, kat­se­lin Repi­nin näyt­te­lyn­kin netis­tä. Var­maan jot­kut kai­paa­vat Hel­sin­gin pöhi­nää, mut­ta eivät kaik­ki. Niin ja seu­raan vie­lä parin yli­opis­ton luen­to­se­ro­ja USAsta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. erk­ki nii­nie:
      Hyviä ehdo­tuk­sia täs­sa, esim luki­tus­jut­tu ja muut­kin. Toi­voi­sin, että espoo­lai­sia ei pai­nos­tet­tai­si käy­mään Hel­sin­gis­sä shop­pai­le­mas­sa tai muis­ta syis­tä. Aikoi­naan Hel­sin­ki vas­tus­ti kehä­tei­den raken­ta­mis­ta, nyt on esil­lä park­ki­mak­su­jen levit­tä­mi­nen Espoo­seen, var­maan ruuh­ka­mak­su­ja­kin oli­si tar­koi­tus levit­tää ( ei niin­kuin esim Tuk­hol­mas­sa, vaan joku maan laa­jui­nen satel­liit­ti­di­gi­taa­li­nen vimpain).Tottakai on edul­li­sin­ta talou­del­li­ses­ti ja ympä­ris­töl­li­ses­ti shop­pail­la lähi­kau­pas­sa tai ver­kos­sa eikä mat­kus­taa pitem­mäl­le. Minul­la on oikein eet­ti­nen olo, asun pien­ta­los­sa, on hie­man pihaa, luon­toa lähel­lä siis ei mök­ki­mat­ko­ja, noja­tui­li­mat­ko­ja koto­na kau­ko­mail­le, kat­se­lin Repi­nin näyt­te­lyn­kin netis­tä. Var­maan jot­kut kai­paa­vat Hel­sin­gin pöhi­nää, mut­ta eivät kaik­ki. Niin ja seu­raan vie­lä parin yli­opis­ton luen­to­se­ro­ja USAsta.

      Ei kai ketään espoo­lais­ta pako­te­ta käy­mään Hel­sin­gis­sä muu­toin kuin töis­sä jos työ­paik­ka on siellä?
      Jos ruuh­ka­mak­su­ja tulee niin ne tulee toden­nä­köi­ses­ti samaan mal­liin kuin Tuk­holm­mas­sa tai Oslos­sa eli vain kan­ta­kau­pun­gin sisään­tu­lo­teil­le. Sin­ne on muu­ten­kin hel­poin­ta men­nä jul­ki­sil­la töi­hin tuli mis­tä ilman­suun­nas­ta tahan­sa. Yrit­tä­jät ja muut jot­ka tar­vit­se­vat autoa työ­teh­tä­vien­sä hoi­ta­mi­seen voi­vat vähen­tää vero­tuk­ses­ta ruuh­ka ja pysä­köin­ti­mak­sut tai las­kut­taa ne asiakkaalta.

      Kehä­teis­tä kol­mo­nen ja ykkö­nen raken­net­tiin jo 50–60 vuot­ta sit­ten eikä Hel­sin­ki vas­tus­ta­nut nii­tä. Kehä­kak­kos­ta ei jat­ket­tu kos­ka Van­taa ei halun­nut sitä. Toi­aal­ta Espoos­sa­kin se oli­si tah­nyt haa­van kes­kel­le asutusta.

      Espoon pysä­köin­ti­mak­sut kos­ke­vat vain Tapio­laa ja Lep­pä­vaa­raa. Useas­sa park­ki­hal­lis­sa on jo nyt mak­sul­li­nen pysäköinti. 

      Suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta ja myös työi­käi­sis­tä aikui­sis­ta halua­vat sil­loin täll­löin käy­dä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tapaa­mas­sa ystä­viä ja naut­tia kult­tuu­ris­ta ja huveis­ta, ja liik­kua niil­lä mat­koil­la ilman autoa. Kaik­ki eivät halua viet­tää mum­mo tai vaa­rie­lä­mää vain koto­na istuskellen. 

      Muis­tan että sil­loin kun olin nuo­ri niin ei Espoo tar­jon­nut juu­ri mitään huve­ja iltai­sin, tai niis­tä har­vois­ta oli han­ka­la tul­la kotiin kos­ka lähiöi­den väli­set bus­sit eivät kul­ke­neet klo 22 jäl­keen. Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta toi­sin kul­ki bus­se­ja ja junia vii­kon­lop­pui­sin vie­lä kel­lo 1:00.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Tuhat suo­ma­lais­ta kes­ke­nään Nai­ro­bis­sa aiheut­tai­si ihan samo­ja ongel­mia kuin vas­taa­va pei­li­ku­va täällä.

    Siel­lä se vaan ilme­ni­si päih­tei­den käyt­tö­nä (jos ei kil­jua ja vot­kaa maas­ta saa, teh­dään itse tai sala­kul­je­te­taan), per­he­vä­ki­val­ta­na (joka sel­vi­te­tään omil­la sään­nöil­lä oman poru­kan kes­kuu­des­sa jos sel­vi­te­tään), pik­ku­hui­jauk­si­na ja omai­suus­ri­kok­si­na (joi­ta saa itse kek­si­tyn moraa­li­koo­dis­ton mukaan teh­dä toi­sil­le mut­ta ei omil­le), pahim­mil­laan jopa nii­hin mui­hin koh­dis­tu­va­na jär­jes­täy­ty­nee­nä väki­val­ta­na, har­maa­na talou­te­na (napa­taan yhteis­kun­nan edut mut­ta ei osal­lis­tu­ta sen yllä­pi­toon oman yhtei­sön ulko­puo­lel­la) ja joh­tai­si lopul­ta kuplau­tu­mi­sen jäl­keen sisäsiittoisuuteen. 

    Kyse ei ole kepeäs­ti vain kie­li­tai­dos­ta ja ruo­ka­kult­tuu­rin mausteisuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. On assioi­ta jois­sa kan­nat­taa muis­taa koke­muk­set maailmalta.
    Hel­sin­gin veto­voi­ma ver­kot­tu­nee­na ja työ­paik­ko­ja tar­joa­va­na alu­ee­na on edel­leen lisääntymässä.
    Se tar­koit­taa kal­liim­pia asun­to­ja. Ris­ki­nä on, että erit­täin tar­peel­li­set mata­la­palk­ka-alat sii­vous, kul­je­tus, myyn­ti, raken­ta­mi­nen jne ja yli­pää­tään kulut­ta­ja­pal­ve­lut kär­si­vät työn­te­ki­jä­pu­las­ta, joka joh­tuu asu­mi­sen hin­nas­ta. Näil­lä aloil­la etä­työ kun ei ole ratkaisu.
    Hoi­toa­lal­la koh­tuu­hin­tais­ten asun­to­jen tar­joa­mi­nen on osa kil­pai­lua työ­voi­mas­ta. Tämä koet­tiin jo 1950–60 luvuil­la, jol­loin suu­ret työ­nan­ta­jat raken­si­vat työ­suh­dea­sun­to­ja pal­jon osa­na kaupungistumista.

    Raken­nusa­lal­la on omat syvät ongel­man­sa, joi­den seu­rauk­se­na asun­to­jen hin­ta mää­räy­tyy pal­jon­ko kak­si työs­sä­käy­vää pys­tyy enin­tään mak­sa­maan 20 vuo­den ajan asu­mi­ses­taan. Raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la on tähän hyvin vähän vaikutusta.
    Yrit­tä­jän ja yri­tyk­sen kan­nal­ta Hel­sin­gil­le ei oikeas­taan ole vaih­toeh­toa. Yri­tys­ver­kos­tot ja työ­voi­man saa­ta­vuus ovat niin tär­kei­tä voimavaroja.
    Jouk­ko­lii­ken­ne hie­man hel­pot­taa asu­mi­son­gel­maa laa­jen­ta­mal­la hybri­di­työn (osa toi­mis­tol­la, osa etä­nä) teke­mi­sa­luet­ta. Tun­ti työ­mat­ka-aika­na suun­taan­sa on sil­loin­kin inhi­mil­le­nen maksimi.

    https://www.businessinsider.com/silicon-valley-exodus-local-real-estate-trends-2021–5?r=US&IR=T

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Käy­tän­nön esi­merk­ki asun­to­jen arpo­mi­ses­ta ja todel­li­sis­ta asumiskustannuksista:

    Koja­mo on vuo­kran­ko­ro­tuk­sel­laan aja­mas­sa minua nykyi­ses­tä asun­nos­ta­ni ja kai­voin esiin aso-nume­ro­ni, jon­ka olin hank­ki­nut Saton ajet­tua minut vuo­kran­ko­ro­tuk­sel­laan edel­li­ses­tä asunnostani.

    Löy­sin­kin Haso-asun­non met­roa­se­man lähel­tä: tila­va 1980-luvun asun­to kymp­pi­ton­nin sijoi­tuk­sel­la ja 600 euron vuo­kral­la. Mut­ta asun­to meni jol­le­kul­le, joka oli ollut asun­to­tar­pees­sa 1990-luvul­la ja saa­nut sil­loin alhai­sen varausnumeron.

    Haso käsit­tääk­se­ni hoi­taa asun­to­kan­taa oma­kus­tan­nus­pe­ri­aat­teel­la vail­la yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den välis­tä­ve­to­ja. Ymmär­rän­kö siis oikein, että jos 1980-luvun rahan­run­sau­des­sa tai 1990-luvun laman alhai­sil­la kus­tan­nuk­sil­la oli­si raken­net­tu mal­mit, tapa­ni­lat, meri­haat ja las­si­lat täy­teen kor­kei­ta Haso-asun­to­ja tuo 10000/600 oli­si nor­mi, kun­han asun­to­ja oli­si riit­tä­väs­ti ja Van­taa teh­nyt osuutensa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­han asun­to­ja on riit­tä­väs­ti, ne ofvat edul­li­sia ihan hal­lin­ta­muo­dos­ta riip­pu­mat­ta. Jos nii­tä on lii­an vähän, mii­tä jae­taan joko hin­nan perus­teel­la tai jonottamalla.

        Näin­hän se on mut­ta mik­si asia teh­dään niin vai­keak­si? Itse kir­joi­tin aiko­ja sit­ten Hesa­riin asun­to­jen tar­jon­nan lisää­mi­sen ole­va ainoa rat­kai­su ylei­seen asun­to-ongel­maan, mut­ta eri­tyi­ses­ti van­ha vasem­mis­to on tah­to­nut lisä­tä raken­ta­mis­ta kei­no­te­koi­sel­la asu­mis­muo­don kiin­tiöin­nil­lä. Ehdo­tin myös mah­dol­li­suut­ta hank­kia kau­pun­gil­le asun­to­ja kovan rahan talois­ta kau­pun­gin vuo­kra­käyt­töön mut­ta sehän oli­si mer­kin­nyt äänes­tä­jä­kun­taa lei­maa­van pro­le­taa­ri­ko­ke­muk­sen katoamista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ossi Sare­so­ja: Tämä ei lisäi­si asun­to­jen määrää.

        Tämä voi­si lisä­tä nii­den asun­to­jen mää­rää, joi­hin köy­hem­pi puo­lis­ko hel­sin­ki­läi­sis­tä voi muut­taa asumaan.

        Nyky­ti­lan­teen kehit­tyes­sä, meil­lä on hyvin pie­ni mää­rä kau­pun­ki­lai­sis­ta, jot­ka omis­taa kaik­kien mui­den kodit.

        Raken­ta­mi­sen mää­rän lisäk­si pitää kat­soa mitä se mää­rä sisältää.

        Jos raken­nat 20 000 asun­toa vuo­des­sa, joi­hin on varaa vain 15%:lla hel­sin­ki­läi­sis­tä (Finans­si­val­von­nan ukaa­si estää tavik­sil­ta tar­peek­si isot lai­nat, vain peri­mäl­lä voit pääs­tä omis­tusa­sun­toon), niin kes­ki­tu­loi­set asuu näis­sä asun­nois­sa isoil­la vuo­kril­la köy­hä­nä koko elä­män­sä. Kuten myös hei­dän lapsensa.
        Tai muut­ta­vat pois.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­han asun­to­ja on riit­tä­väs­ti, ne ofvat edul­li­sia ihan hal­lin­ta­muo­dos­ta riip­pu­mat­ta. Jos nii­tä on lii­an vähän, mii­tä jae­taan joko hin­nan perus­teel­la tai jonottamalla.

        Ongel­ma on se, ettei kukaan tie­dä mikä on riit­tä­väs­ti ja kos­ka sii­hen päästään.
        Koko vii­me vuo­si­kym­men on raken­net­tu koko ajan enem­män ja enemmän.
        Pal­jon­kos sen takia vii­me vuo­si­kym­me­nen aika­na hin­nat las­ki­vat eli muut­tui­vat “koh­tuul­li­sik­si”?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hin­nat ovat las­ke­neen Hel­sin­gin seu­dun lai­doil­la, eri­tyi­ses­ti kehys­kun­nis­sa ja Van­taal­la, mut­ta myös jois­sa­kin Hel­sin­gin lähiöis­sä. Menee aivan teo­rian mukaan.

        Onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä miten pit­käl­le sijoit­ta­ja­ve­toi­nen raken­ta­mi­nen kan­taa. Jos tont­te­ja rit­tää, niin jos­sain vai­hees­sa tuo­tot ale­ne­vat sen ver­ran että asun­to­ja tulee sijoit­ta­jil­ta myyntiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hin­nat ovat las­ke­neen Hel­sin­gin seu­dun lai­doil­la, eri­tyi­ses­ti kehys­kun­nis­sa ja Van­taal­la, mut­ta myös jois­sa­kin Hel­sin­gin lähiöis­sä. Menee aivan teo­rian mukaan.

        Jos nyt vaik­ka tar­kas­tel­tais ihan sitä kun­taa, jon­ka pää­tök­sen­te­koon osallistut?
        Pait­si tie­tys­ti huu­da heti hep, jos mie­les­tä­si rat­kai­su asu­mi­son­gel­maan on se, että köy­hät muut­taa kehyskuntiin.

        Pal­jon­ko hin­nat ovat las­ke­neet “jois­sain Hkin lähiöissä”?
        Vii­tit­kö vil­kais­ta min­kä vuo­den tasol­la ne nyt ovat?
        Kos­ka saa­vu­tet­tai­siin edul­li­suu­des­sa vaik­ka vuo­den 2010 taso?
        Kuin­ka suu­rel­la osal­la hel­sin­ki­läi­sis­tä on mah­dol­li­suus ostaa asun­to näis­tä “hal­ven­neis­ta lähiöistä”?
        Odot­tai­sin tilas­to­tie­tei­li­jäl­tä hie­man löy­sää mutua parem­paa. Aina­kin vaa­lien alla.
        Vaik­ka se vai­vaa aiheuttaakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Haso­jen ongel­ma toi­saal­ta on se, että osa niis­tä eli uusim­mat ovat ihan tör­keän hin­tai­sia. Vie­res­tä löy­dät saman­lai­sen vapail­ta mark­ki­noil­ta samaan hintaan.
      Tähän var­maan lie­nee syy­nä se, että tilaa­jal­ta on kadon­nut jos­sain vai­hees­sa ymmär­rys sii­tä, mitä asu­mi­nen sai­si maksaa.
      Kos­ka oman omis­tusa­sun­non arvo sen­kun vaan kasvaa.

      Ehkä asun­to­po­li­tii­kas­ta päät­tä­mään ja toteut­ta­maan pitäi­si saa­da väkeä, jot­ka asu­vat mark­ki­na­vuo­kral­la ja ilman varal­li­suut­ta. Löy­tyis­kö­hän tällaisia?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ossi Sare­so­ja: Tämä ei lisäi­si asun­to­jen määrää.

    Asia liit­tyy laa­jem­paan poh­din­taan mik­ro­segre­gaa­tios­ta ja kau­pun­gin tar­pees­ta vara­ta joka uudis­kort­te­lis­ta osa kul­le­kin asu­mis­muo­dol­le siten, että muka­na raa­ha­taan jos­tain ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä myös kuol­lee­na syn­ty­nyt­tä Hitas­ta mikä osoit­taa ajat­te­lun ja raken­teen jäykkyyden. 

    Kos­ka pää­osin koval­la rahal­la hyvään kau­pun­gin kaa­vaan yksi­tyi­ses­ti gryn­da­tus­sa Taka-Töö­lös­sä on sama vuo­kra-asun­to­jen osuus kuin uudem­mis­sa lähiöis­sä, ei vuo­kra-asun­to­jen syn­ty ole­kaan pel­käs­tään valp­pai­den luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ansiota.

    Jos lähes­tym­me kaa­voi­tus­ta siten, että laa­di­taan hyvä kaa­va, johon sisäl­tyy mää­räyk­siä asun­to­jen laa­dus­ta ja koos­ta ja sit­ten koko kort­te­li anne­taan kovan rahan raken­net­ta­vak­si voi ton­tin hin­ta muo­dos­tua alem­mak­si kuin nyt kovan rahan kil­pail­les­sa ainoan nurk­kan­sa hin­nan pil­viin mikä muo­dos­taa myös tue­tul­le asu­mi­sel­le las­ken­nal­li­nen ton­tin­hin­nan. Kau­pun­ki voi­si sit­ten ton­tin­myyn­ti­tu­loil­la hank­kia kovan rahan kort­te­lin asun­to­kan­nas­ta ne asun­not, jot­ka se itse oli­si rakennuttanut.

    Asi­aa voi tar­kas­tel­la myös päin­vas­tai­ses­ta kan­nal­ta. Jos kau­pun­ki raken­taa tont­tin­sa itse se voi myy­dä osan asun­nois­ta vapail­la mark­ki­noil­la ja vuo­kra­ta loput joko vapaas­ti tai sosi­aa­li­sin perus­tein. — Joka kort­te­liin sijoi­te­taan joke­ri-asun­to, joka arvo­taan puo­leen hin­taan jonoon ilmottautuneille.

    Kum­mat­kin tavat ovat jous­ta­vam­pia kuin nykyi­nen tapa, mis­sä asu­mis­muo­to­jen osuus on nau­lit­tu taval­la, jon­ka perus­teet on jo unoh­det­tu mut­ta ryh­mä­oh­jel­miin kir­ja­tut ja siten ikuisia. 

    Asun­to­jen mää­rä on tär­kein hin­taan vai­kut­ta­va teki­jä ja päin­vas­toin: nykyi­nen kor­kea vuo­kra­ta­so on hou­ku­tel­lut sijoit­ta­jia joten rahoi­tuk­ses­ta ei ole puu­te vaan ton­teis­ta. Kaa­voi­tus on hidas­ta vali­tuk­si­neen ja arvo­kas kau­pun­ki­ti­la on pai­koin käy­tet­ty tehot­to­mas­ti. Itse oli­sin esi­mer­kik­si val­mis nos­ta­maan Pih­la­ja­mäen pit­kät kol­mi­ker­rok­si­set talot pys­tyyn pil­ven­piir­tä­jik­si hyväl­le kal­lio­poh­jal­le kun­han täs­tä väl­jäs­ti raken­ne­tus­ta suo­je­lu­koh­tees­ta on ensin skan­nat­tu vir­tu­aa­li­kau­pun­ki ark­ki­teh­tien ala­ti ja ikui­ses­ti tutkittavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Olli Saa­ri­nen: Asia liit­tyy laa­jem­paan poh­din­taan mik­ro­segre­gaa­tios­ta ja kau­pun­gin tar­pees­ta vara­ta joka uudis­kort­te­lis­ta osa kul­le­kin asu­mis­muo­dol­le siten, että muka­na raa­ha­taan jos­tain ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä myös kuol­lee­na syn­ty­nyt­tä Hitas­ta mikä osoit­taa ajat­te­lun ja raken­teen jäykkyyden. 

      Kos­ka pää­osin koval­la rahal­la hyvään kau­pun­gin kaa­vaan yksi­tyi­ses­ti gryn­da­tus­sa Taka-Töö­lös­sä on sama vuo­kra-asun­to­jen osuus kuin uudem­mis­sa lähiöis­sä, ei vuo­kra-asun­to­jen syn­ty ole­kaan pel­käs­tään valp­pai­den luot­ta­mus­hen­ki­löi­den ansiota.

      Jos lähes­tym­me kaa­voi­tus­ta siten, että laa­di­taan hyvä kaa­va, johon sisäl­tyy mää­räyk­siä asun­to­jen laa­dus­ta ja koos­ta ja sit­ten koko kort­te­li anne­taan kovan rahan raken­net­ta­vak­si voi ton­tin hin­ta muo­dos­tua alem­mak­si kuin nyt kovan rahan kil­pail­les­sa ainoan nurk­kan­sa hin­nan pil­viin mikä muo­dos­taa myös tue­tul­le asu­mi­sel­le las­ken­nal­li­nen tontinhinnan.Kaupunki voi­si sit­ten ton­tin­myyn­ti­tu­loil­la hank­kia kovan rahan kort­te­lin asun­to­kan­nas­ta ne asun­not, jot­ka se itse oli­si rakennuttanut.

      Asi­aa voi tar­kas­tel­la myös päin­vas­tai­ses­ta kan­nal­ta. Jos kau­pun­ki raken­taa tont­tin­sa itse se voi myy­dä osan asun­nois­ta vapail­la mark­ki­noil­la ja vuo­kra­ta loput joko vapaas­ti tai sosi­aa­li­sin perus­tein. – Joka kort­te­liin sijoi­te­taan joke­ri-asun­to, joka arvo­taan puo­leen hin­taan jonoon ilmottautuneille.

      Kum­mat­kin­ta­vat ovat jous­ta­vam­pia kuin nykyi­nen tapa, mis­sä asu­mis­muo­to­jen osuus on nau­lit­tu taval­la, jon­ka perus­teet on jo unoh­det­tu mut­ta ryh­mä­oh­jel­miin kir­ja­tut ja siten ikuisia. 

      Asun­to­jen mää­rä on tär­kein hin­taan vai­kut­ta­va teki­jä ja päin­vas­toin: nykyi­nen kor­kea vuo­kra­ta­so on hou­ku­tel­lut sijoit­ta­jia joten rahoi­tuk­ses­ta ei ole puu­te vaan ton­teis­ta. Kaa­voi­tus on hidas­ta vali­tuk­si­neen ja arvo­kas kau­pun­ki­ti­la on pai­koin käy­tet­ty tehot­to­mas­ti. Itse oli­sin esi­mer­kik­si val­mis nos­ta­maan Pih­la­ja­mäen pit­kät kol­mi­ker­rok­si­set talot pys­tyyn pil­ven­piir­tä­jik­si hyväl­le kal­lio­poh­jal­le kun­han täs­tä väl­jäs­ti raken­ne­tus­ta suo­je­lu­koh­tees­ta on ensin skan­nat­tu vir­tu­aa­li­kau­pun­ki ark­ki­teh­tien ala­ti ja ikui­ses­ti tutkittavaksi.

      Hitas ei ole miten­kään kuol­lee­na syn­ty­nyt, vaan se on täyt­tä­nyt sen tar­peen, johon mark­ki­nat eivät vastanneet.

      Ongel­ma on asu­mi­sen hin­ta NYT. Ongel­ma ei ole asu­mi­sen hin­ta 50 vuo­den päästä.
      Vain “lisää raken­ta­mi­nen” rat­kai­see asu­mi­sen hin­nan ongel­man 50 vuo­den aikana.
      Ongel­ma on, että jo nyt, vuo­des­ta 2010 eteen­päin koko ajan suu­rem­pi jouk­ko hel­sin­ki­läi­siä on tuo­mit­tu ikui­seen köy­hyy­teen eli mark­ki­na­hin­tai­seen vuo­kraan ja jouk­ko kas­vaa koko ajan.
      Tämä ei tai­da riit­tä­väs­ti häi­ri­tä nii­tä, joil­la omis­tusa­sun­to ja kor­kea elin­ta­so on. Joka tar­koit­taa polii­tik­ko­ja ja tämän­kin pals­tan keskustelijoita.

      On peri­aat­tees­sa aiwa­nyks­hai­lee, miten nii­tä pie­nem­män asu­mi­sen hin­nan asun­to­ja teh­dään, seg­men­toi­daan ja arvo­taan, kun­han nii­tä vain teh­täi­siin enem­män kuin nyt.
      Vuo­kra-asun­nois­sa Hki on hirt­täy­ty­nyt ARA-him­me­liin ja se toi­mii teko­syy­nä sil­le, että aina­kaan 13 vuo­teen Hki ei ole pääs­syt näi­den raken­ta­mi­ses­sa tavoitteisiinsa.

      Se kuin­ka pal­jon tämä polii­tik­ko­ja eri­tyi­ses­ti Vih­rei­tä kiin­nos­taa, osoit­tau­tuu sil­lä, että kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan Vih­reä vara­jä­sen oppi tämän asian vas­ta rei­lu viik­ko sitten.

      Kun se asu­mi­sen hin­na las­ku ei kiin­nos­ta, niin ei se vaan kiinnosta.
      Muut asiat ovat kiin­nos­ta­vam­pia, kun asu­mi­sen hin­ta ei kos­ke­ta omaa elämää.
      Mut­ta täs­tä oikeas­ti tulee Hkil­le yhtä iso ongel­ma, kuin mitä on tul­lut monil­le muil­le­kin suur­kau­pun­geil­le ja on surul­lis­ta, ettei Hki halua tätä ongel­maa välttää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.