Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?

32 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?”

1. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008007277.html

   Etuovin.com tilas­to­ja Talous­sanomien artikkelissa.

   Ei tämä nyt ihan taval­lista ole, että muun muas­sa Tam­pereel­la myyn­ti­ai­ka on 14 päivää!

   Helsingis­sä omakoti­talo­jen hin­nat ovat nousseet 25,80%, joka kuvaa aika hyvin sitä, että mihin kysyn­tä oikeasti suuntautuu.

   Oden opil­la Helsinki­in raken­netaan min­i­maal­isia kanankoppe­ja, kos­ka tavoite on vain mak­si­moi­da asun­to­jen lukumäärä. Näistä muute­taan pois heti, kun on mah­dol­lista. Ne oli­si­vat ongel­ma­jätet­tä, jos talous kas­vaisi niin paljon, että duu­nari voisi ostaa omakotitalon.

   Yli miljoona työl­listä voi tehdä töitään etänä tai osit­tain etänä.

   Mik­si sitoa koko elämän­sä kanankop­pi­in, jos­ta on lyhyt mat­ka työ­paikalle, jos­sa ei tarvitse käy­dä kuin joskus ja jouluna?

   Toimis­tot ja etä­työläiset ruokki­vat palveluyrit­täjiä. Kun toimis­tot ja etä­työläiset eivät mak­sa Helsin­gin palvelui­ta, niin ne lähtevät sinne mis­sä toimis­tot ja etä­työläiset ovat.

   Ei Helsinki­in uusia asun­to­ja tarvi­ta. Päin­vas­toin, pitäisi purkaa pois ja paljon. Hin­nat nousi­si­vat ja sit­ten rom­ah­taisi­vat, ja lop­ul­ta tas­apaino löytyisi.

   Kanankop­pi­en rak­en­tamisel­la kas­vate­taan Helsin­gin pahoin­voin­tia sil­lä sen enem­pää kuin kanakaan, ei ihmi­nenkään kestä kopis­sa olemista.

   Helsin­ki ei tar­joa muu­ta kuin kanankopin ja päi­hteitä, joil­la tur­rut­taa hukkaan val­u­va elämä.

   Vastaa

2. Olisin kaivan­nut enem­män pohd­in­taa, miten ne vähä­varaisille kohden­netut asun­not jaet­taisi­in. Etenkin työt­tömät vs pieni­palkkaiset. Kol­mas kysymys oli­si­vat kai opiske­li­jat, mut­ta heille on jo ole­mas­sa omat ratkaisumallinsa, joiden yhden­ver­taisu­ud­es­ta voi tosin olla mon­taa mieltä. 

   Ehkä seu­raavas­sa kirjoituksessa.

   Vastaa

   1. Palaan tähän asun­to­jen jakoon myöhemmin.

      Vastaa

3. Neljäs tapa olisi veropoli­ti­ik­ka. Jos merkit­tävä osa ansio­tuloveros­ta kor­vat­taisi­in markki­nahin­taan sido­tul­la kiin­teistöverol­la, edullis­ten markki­nahin­to­jen alueet muut­tuisi­vat suh­teessa suosi­tum­mik­si asuinpaikoiksi.

   Yksi syy mik­si asun­to­jen hin­nat nou­se­vat on että suo­ma­laises­sa vero­jär­jestelmässä kan­nat­taa mak­si­moi­da asum­is­tu­lon määrä, eli jos yksilölle laadullis­es­ti tasa-arvoiset vai­h­toe­hdot ovat asum­i­nen keskus­tas­sa ja pienem­mät pääo­mat­u­lot tai asum­i­nen kauem­pana ja suurem­mat pääo­mat­u­lot, kan­nat­taa vero­tuk­sen vuok­si aina vali­ta keskus­tas­sa asuminen.

   Vastaa

   1. Palaan kiin­teistöveroon myöhem­min tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa. Kan­natan sitä suuresti. Se ei kuitenkaan tee asumis­es­ta halvem­paa (eikä kalli­im­paa!) mut­ta ohjaa siitä tulevban tulovir­ran kun­nalle sen sijaan, että se val­uu ansiot­tomi­in taskuihin.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Sen uhre­ja ovat ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät ole tarpeek­si pieni­palkkaisia saadak­seen ARA-asun­toa mut­ta eivät tarpeek­si suuri­palkkaisia pär­jätäk­seen vapail­la asuntomarkkinoilla.

         ARA-asun­toon ei pääse pienel­lä palkalla.
         ARA-asun­toon pääsee, jos ei ole palkkaa ollenkaan tai on asunnoton.

         Vuosit­tain ARA-asun­toon pääse noin 4000 asun­tokun­taa ja jonos­sa on 25 000. Jos vaik­ka puo­let asun­non saa­jista eivät kuu­lu tähän “pienipalkkaiset”-ryhmään, niin matemaatikko laske­nee siitä keskimääräisen odotusajan?

      2. toke:

         ARA-asun­toon ei pääse pienel­lä palkalla.
         ARA-asun­toon pääsee, jos ei ole palkkaa ollenkaan tai on asunnoton.

         Vuosit­tain ARA-asun­toon pääse noin 4000 asun­tokun­taa ja jonos­sa on 25 000. Jos vaik­ka puo­let asun­non saa­jista eivät kuu­lu tähän ”pienipalkkaiset”-ryhmään, niin matemaatikko laske­nee siitä keskimääräisen odotusajan?

         ARA-asun­toon pääsee myös pienel­lä pal­ka­lla. ARA-kohteista asum­isoikeusasun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollenkaan nykyään. Var­al­lisu­us­ra­ja niis­sä on, ainakin teoriassa.

         Asun­non saa­jat kuu­lu­vat kuitenkin pääosin pien­i­t­u­lois­t­en ryh­mään, mut­ta jos asun­non on hak­enut aikoinaan esim. pien­i­t­u­loise­na opiske­li­jana, ja on sit­ten vaik­ka 10 vuot­ta myöhem­min ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanut ylem­pi toim­i­henkilö, ei ARA-kohteen asukas vält­tämät­tä ole enää pien­i­t­u­loinen, vaik­ka olisi asun­non saan­ti­vai­het­ta ennen vielä ollutkin. ARA-tukien ongel­mana on se, että yhden pis­temäisen het­ken tulo- tai var­al­lisu­usti­lanteen perus­teel­la voi määräy­tyä se, saako joku jopa vuosikym­meniksi tue­tun asun­non — tilanteessa, jos­sa moni muu jää ilman.

      3. hi: ARA-asun­toon pääsee myös pienel­lä pal­ka­lla. ARA-kohteista asum­isoikeusasun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollenkaan nykyään. Var­al­lisu­us­ra­ja niis­sä on, ainakin teoriassa.

         Asum­isoikeusasun­toen var­al­lisu­us­ra­ja kos­kee vain alle 55-vuo­ti­ai­ta. Eläkeläisen voi olla jopa kan­nat­tavaa myy­dä omis­tusasun­to ja muut­taa asum­isoikeusasun­toon ja elää säästöil­lään + asum­istuel­la! Voi asua vaik­ka Espan­jas­sa osan vuotta.

      4. hi: ARA-asun­toon pääsee myös pienel­lä pal­ka­lla. ARA-kohteista asum­isoikeusasun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollenkaan nykyään. Var­al­lisu­us­ra­ja niis­sä on, ainakin teoriassa.

         Asun­non saa­jat kuu­lu­vat kuitenkin pääosin pien­i­t­u­lois­t­en ryh­mään, mut­ta jos asun­non on hak­enut aikoinaan esim. pien­i­t­u­loise­na opiske­li­jana, ja on sit­ten vaik­ka 10 vuot­ta myöhem­min ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanut ylem­pi toim­i­henkilö, ei ARA-kohteen asukas vält­tämät­tä ole enää pien­i­t­u­loinen, vaik­ka olisi asun­non saan­ti­vai­het­ta ennen vielä ollutkin. ARA-tukien ongel­mana on se, että yhden pis­temäisen het­ken tulo- tai var­al­lisu­usti­lanteen perus­teel­la voi määräy­tyä se, saako joku jopa vuosikym­meniksi tue­tun asun­non – tilanteessa, jos­sa moni muu jää ilman.

         Pääsee ja pääsee.
         Jonos­sa on 24000 ja 3000 pääsee per vuosi.
         Luon­nol­lis­es­ti val­i­taan ekak­si ne, joil­la ei tulo­ja ollenkaan.
         Kuin­ka paljon alle 3000 kuvit­t­let heitä oelvan?
         Joten hyvin har­va pääsee pienel­lä palkalla.
         Joskus puhut­ti­in hitas-arpa­jai­sista, kos­ka arpa­jai­sis­sa on niin paljon voittajia.
         Tässä kaupun­gin ara-loto­ssa on siis voit­ta­jia yhtä vähän kuin lotossa.
         Jos tien­aa yhtään mitään.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Palaan kiin­teistöveroon myöhem­min tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa. Kan­natan sitä suuresti. Se ei kuitenkaan tee asumis­es­ta halvem­paa (eikä kalli­im­paa!) mut­ta ohjaa siitä tule­van tulovir­ran kun­nalle sen sijaan, että se val­uu ansiot­tomi­in taskuihin. 

         Jos kiin­teistö­jen hin­ta saataisi­in kiin­teistöveron kiristämisel­lä lasku­un, ne eivät olisi enää niin kiin­nos­tavia sijoi­tusko­hteina, eikä raken­net­taisi tarpeek­si uusia asun­to­ja. Asia var­maankin kor­jat­taisi­in mak­samal­la kun­nan saa­mat lisä­tu­lot — ja vähän päällekin — investoin­ti­tuk­i­na raken­nut­ta­jille 🙂 Jos taas kiin­teistövero­tu­loil­la keven­net­täisi­in muu­ta vero­tus­ta (jota ei todel­lisu­udessa tule tapah­tu­maan), ihmisil­lä olisi lisää rahaa käytet­tävis­sä, ja varaa mak­saa enem­män asumis­es­ta. Asumisen kohdal­la ei tun­nu toimi­van teo­ria siitä, että rahaa käytet­täisi­in mielu­um­min vai­h­toe­htoiseen tarkoituk­seen, jos on mah­dol­lisu­us valita. 🙂

4. Vuokrat ovat nousseet 2010-luvul­la n. kol­man­nek­sen pait­si pääkaupunkiseudul­la, niin myös koko Suomessa:
   https://www.stat.fi/til/asvu/2018/02/asvu_2018_02_2018-08–02_tie_001_fi.html

   Johtuuko asumisen aina vain kallis­tu­va hin­ta siitä että Suomeen halu­aa enem­män ihmisiä asumaan kuin tänne mah­tuu? Vai ken­ties alhais­es­ta korko­ta­sos­ta ja asun­tosi­joi­tus­bu­umista? Vai jostain muusta?

   Asum­i­nen on muut­tunut yhä enem­män suo­tu­isak­si speku­laa­ti­olle, ja asun­tosi­joit­ta­mi­nen onkin ollut kuuma ja sijoit­ta­jille suo­tu­isa tren­di. Näk­isin että asum­i­nen halpe­nee kun asun­tospeku­loi­jien ympäristö muut­tuu heille vähem­män suo­tu­isak­si. Kos­ka poli­itikot eivät näytä juurikaan halua asi­aan puut­tua, voimme me ensi­a­sun­toa kodik­si haaveil­e­vat eikä sijoi­tusin­stru­ment­ti­na pitävät vain toivoa että korko­ta­sot lähtevät nousu­un ja pahim­mat vivut­ta­jat joutu­vat myymään sijoituk­si­aan jot­ta myös meille tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us päästä omaan koti­in ilman että mei­dän tarvit­see mak­saa hillitön­tä extraa halpo­jen korko­jen ilmaa puo­lilleen pump­paamil­ta nykymarkkinoilta.

   Vastaa

   1. Kil­go­re:

      Johtuuko asumisen aina vain kallis­tu­va hin­ta siitä että Suomeen halu­aa enem­män ihmisiä asumaan kuin tänne mah­tuu? Vai ken­ties alhais­es­ta korko­ta­sos­ta ja asun­tosi­joi­tus­bu­umista? Vai jostain muusta?

      Helsingis­sä asia johtuu kovas­ta kysyn­nästä. Muut­to­tap­pioalueil­la vuokrien nousu johtuu etenkin vero­jen ja muiden kus­tan­nusten nousus­ta. Niis­sä vuokrat ovat usein lähel­lä omis­ta­jan omakus­tan­nush­in­taa. Kun­nal­liset vuokrat­aloy­htiöt ovat mon­es­sa kun­nas­sa jopa tap­pi­ol­lisia eli vuokraa­vat alle omien kus­tan­nusten­sa. Se on syönyt mon­es­ta kun­nas­ta yksi­tyisen vuokra-asun­to­tar­jon­nan. Mut­ta vuokrat nou­se­vat niis­säkin. Mon­et vuokrat­aloy­htiöt ovat perusko­r­jausiässä. Niihin liit­tyy kalli­ita meno­ja. Lisäk­si mm. ener­giavero­tus­ta on nos­tet­tu reilusti. Kun­nal­lis­ten vuokrat­alo­jen tapauk­ses­sa kiin­teistövero­jen menoko­ro­tuk­setkin tun­tu­vat usein täysimääräis­es­ti, kos­ka omakus­tan­nushin­nan nousua pyritään siirtämään asukkaille. Toki sit­ten asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen kaut­ta kiin­teistöveron mak­su­taak­ka siir­tyy huo­mat­taval­ta osin kun­nal­li­sis­sa vuokrat­alois­sa val­ti­olle, mut­ta se on toinen tari­na se.

      Vastaa

      1. si: Helsingis­sä asia johtuu kovas­ta kysyn­nästä. Muut­to­tap­pioalueil­la vuokrien nousu johtuu etenkin vero­jen ja muiden kus­tan­nusten noususta.

         Ihanko tot­ta?
         Paljonko nous­sei­den vero­jen osu­us vuokranan­ta­jien kus­tan­nuk­sista on?
         Entä paljonko vuokrat ovat nousseet?

5. Kun talousle­hdis­sä ja val­tu­us­tossa ei myön­netä hin­nan ker­to­van siitä mitä ihmiset halu­a­vat ja mitä heille pitäisi rak­en­taa, niin tämä keskustelu jatkaa samaa typre­rää polkuaan vuodes­ta toiseen. Luulisi ole­van poli­itikollekin vapaut­tavaa huo­ma­ta, että tuolta­han näkee hel­posti mitä tehdä edes jos­sain poli­ti­ikan lajis­sa kun katso­vat eri aluei­den hin­to­ja. Nyt kuitenkin poli­itikot ja media toimii tässäkin kuin puu­tarhuri joka ensin suun­nit­telee omas­ta mielestään hienon puis­ton, mut­ta ihmiset kuitenkin alka­vat kulkea suorem­paa reit­tiä yli nur­mikon ja alka­vat muoka­ta näkyvää polkua itselleen. Tästäpäs puu­tarhuri ei otakaan viestiä markki­noil­ta että polku on väärässä paikas­sa ja tee uut­ta polkua siihen mis­tä ihmiset halu­a­vat kulkea, vaan joka aamu koit­taa kor­ja­ta ihmis­ten tekemää jälkeä ja koit­taa sit­ten tehdä esteitä ettei ihmiset saa kulkea siitä mis­tä halu­a­vat, vaan hei­dän pitää men­nä sieltä mis­tä puu­tarhuri on suun­nitel­lut kulun.

   Vastaa

   1. kel­lar­ista:
      Kun talousle­hdis­sä ja val­tu­us­tossa ei myön­netä hin­nan ker­to­van siitä mitä ihmiset halu­a­vat ja mitä heille pitäisi rak­en­taa, niin tämä keskustelu jatkaa samaa typre­rää polkuaan vuodes­ta toiseen. Luulisi ole­van poli­itikollekin vapaut­tavaa huo­ma­ta, että tuolta­han näkee hel­posti mitä tehdä edes jos­sain poli­ti­ikan lajis­sa kun katso­vat eri aluei­den hin­to­ja. Nyt kuitenkin poli­itikot ja media toimii tässäkin kuin puu­tarhuri joka ensin suun­nit­telee omas­ta mielestään hienon puis­ton, mut­ta ihmiset kuitenkin alka­vat kulkea suorem­paa reit­tiä yli nur­mikon ja alka­vat muoka­ta näkyvää polkua itselleen. Tästäpäs puu­tarhuri ei otakaan viestiä markki­noil­ta että polku on väärässä paikas­sa ja tee uut­ta polkua siihen mis­tä ihmiset halu­a­vat kulkea, vaan joka aamu koit­taa kor­ja­ta ihmis­ten tekemää jälkeä ja koit­taa sit­ten tehdä esteitä ettei ihmiset saa kulkea siitä mis­tä halu­a­vat, vaan hei­dän pitää men­nä sieltä mis­tä puu­tarhuri on suun­nitel­lut kulun.

      Olen samaa mieltä ajatuk­sis­tasi. Taustal­la lie­nee hyvin mus­tavalkoinen ajat­telu, jon­ka mukaan tasa-arvon pitää olla täy­del­listä, mitään tilas­tol­lisia ero­ja ei saa olla (pait­si ne, joista minä itse hyö­dyn) Yleen­sä jos tavoitel­laan täy­del­listä lop­putulemien tasa-arvoa, joudu­taan jos­sain vai­heessa heit­tämään oikeu­den­mukaisu­us romukop­paan. Ihmiset nyt kuin­tenkin halu­a­vat ja arvosta­vat eri asioi­ta. Esimerkkisi puu­tarhuri voisi keskit­tyä luo­maan suuret kulku­väylät ihmisille, ja jos nyt muu­ta­mat har­vat kulke­vat eri reit­tiä, niin voisiko hei­dän antaa kulkea sitä?

      Vastaa

   2. kel­lar­ista: Kun talousle­hdis­sä ja val­tu­us­tossa ei myön­netä hin­nan ker­to­van siitä mitä ihmiset halu­a­vat ja mitä heille pitäisi rak­en­taa, niin tämä keskustelu jatkaa samaa typre­rää polkuaan vuodes­ta toiseen.

      Vaikeus on toki siinä, että ei markki­na ker­ro suo­raan, mitä ihmiset lop­ul­ta halu­a­vat. Väärässä paikas­sa nopeim­paan reit­ti­in näh­den menevän pol­un taustal­lakin voi olla jokin peruste ainakin joskus. Kysymys on myös siitä, että halu­taanko kallista asum­ista. Eli tehdä lisää nimeno­maan sitä, minkä markki­nat hin­noit­tel­e­vat kaikkein kalleim­mak­si. Jos taas pääos­al­la ihmi­sistä toiveena olisi kalli­in sijaan hal­pa asun­to. Jos esimerkik­si tiede­tään, että yli 20 ker­roksen korkeudel­la ole­vista asun­noista mer­inäköalal­la mak­se­taan 2–3 ker­tais­es­ti ver­rat­tuna kol­mosker­roksen asun­toi­hin matalis­sa talois­sa, pitäisikö kaupun­gin sil­loin tehdä eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, vai väl­tel­lä sel­l­aisia, jot­tei asun­to­jen keski­hin­nat karkaa? 

      Jos ver­taa autoi­hin, niin kyse on siitä, että jos uud­es­ta Fer­rarista mak­se­taan miljoona ja Toy­otas­ta 20 000 euroa, niin pitäisikö poli­ti­ikas­sa pyrk­iä siihen, että kaikil­la on Fer­rari, jota markki­nat markki­nahin­to­jen perus­teel­la pitävät parem­pana — vai edis­tää kuitenkin toisen­laista poli­ti­ikkaa kuin mitä markki­nahin­nat näyt­tävät arvostetuimmaksi.

      Vastaa

      1. hi: Vaikeus on toki siinä, että ei markki­na ker­ro suo­raan, mitä ihmiset lop­ul­ta halu­a­vat. Väärässä paikas­sa nopeim­paan reit­ti­in näh­den menevän pol­un taustal­lakin voi olla jokin peruste ainakin joskus. Kysymys on myös siitä, että halu­taanko kallista asum­ista. Eli tehdä lisää nimeno­maan sitä, minkä markki­nat hin­noit­tel­e­vat kaikkein kalleim­mak­si. Jos taas pääos­al­la ihmi­sistä toiveena olisi kalli­in sijaan hal­pa asun­to. Jos esimerkik­si tiede­tään, että yli 20 ker­roksen korkeudel­la ole­vista asun­noista mer­inäköalal­la mak­se­taan 2–3 ker­tais­es­ti ver­rat­tuna kol­mosker­roksen asun­toi­hin matalis­sa talois­sa, pitäisikö kaupun­gin sil­loin tehdä eri­tyis­es­ti sel­l­aisia, vai väl­tel­lä sel­l­aisia, jot­tei asun­to­jen keski­hin­nat karkaa? 

         Jos ver­taa autoi­hin, niin kyse on siitä, että jos uud­es­ta Fer­rarista mak­se­taan miljoona ja Toy­otas­ta 20 000 euroa, niin pitäisikö poli­ti­ikas­sa pyrk­iä siihen, että kaikil­la on Fer­rari, jota markki­nat markki­nahin­to­jen perus­teel­la pitävät parem­pana – vai edis­tää kuitenkin toisen­laista poli­ti­ikkaa kuin mitä markki­nahin­nat näyt­tävät arvostetuimmaksi. 

         Tuo on ihan asuil­lista pohd­in­taa. Se mikä on muo­tia nyt voi ola pois­sa muodista 10 vuo­den päästä. Nur­mi­järvi-ilmiö ja urbaanin asumisen ihanne vuorot­tel­e­vat n 15 vuo­den syklillä.

      2. hi: Kysymys on myös siitä, että halu­taanko kallista asum­ista. Eli tehdä lisää nimeno­maan sitä, minkä markki­nat hin­noit­tel­e­vat kaikkein kalleim­mak­si. Jos taas pääos­al­la ihmi­sistä toiveena olisi kalli­in sijaan hal­pa asunto. 

         Blo­gisti on oikonut tätä ajat­telua mm. kir­joituk­sis­sa Huonoa ei kan­na­ta rak­en­taa ja Kan­nat­taa rak­en­taa sinne mis­sä asun­not ovat kalli­ita”.

6. Voisiko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asumisen tukemisen aiheut­ta­man hin­tanousun (huono asia) kanssa tehdä kom­pro­missin. Määritel­lään Helsin­gin keskus­tan ympärille jokin raja, jon­ka sisäl­lä asum­istuet­tu­ja asum­ista ei tarjota. 

   Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­metrimäärä 3 Sepän pat­saal­ta tai alueen hin­tata­son perus­teel­la kar­talle piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yletön nousu­paine tait­tuu, ja ulkop­uolel­la riit­tää vielä monin ver­roin taa­jamia, joi­hin tuen tarvit­si­jat hajaute­taan vau­raampi­en sekaan.

   Vastaa

   1. viher­lan­dia:
      Voisiko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asumisen tukemisen aiheut­ta­man hin­tanousun (huono asia) kanssa tehdä kom­pro­missin. Määritel­lään Helsin­gin keskus­tan ympärille jokin raja, jon­ka sisäl­lä asum­istuet­tu­ja asum­ista ei tarjota. 

      Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­metrimäärä 3 Sepän pat­saal­ta tai alueen hin­tata­son perus­teel­la kar­talle piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yletön nousu­paine tait­tuu, ja ulkop­uolel­la riit­tää vielä monin ver­roin taa­jamia, joi­hin tuen tarvit­si­jat hajaute­taan vau­raampi­en sekaan.

      Voit vetää rajan minne halu­at, mut­ta todel­lisu­us on se, ettei kalleim­mil­la paikoil­la voi asua asumistuella.
      Jos yhtään tun­net asum­is­tukea, niin siinä on mak­sim­imäärän­sä, jota tukea saa ja sil­lä kun ei kalleimpia vuokria mak­se­ta. Jos sit­ten tien­aat lisää rahaa vuokraa varten, niin asum­is­tu­ki las­kee läh­es vas­taavasti, joten yhtälö ei vain toimi.

      Vastaa

      1. toke: Voit vetää rajan minne halu­at, mut­ta todel­lisu­us on se, ettei kalleim­mil­la paikoil­la voi asua asumistuella.
         Jos yhtään tun­net asum­is­tukea, niin siinä on mak­sim­imäärän­sä, jota tukea saa ja sil­lä kun ei kalleimpia vuokria mak­se­ta. Jos sit­ten tien­aat lisää rahaa vuokraa varten, niin asum­is­tu­ki las­kee läh­es vas­taavasti, joten yhtälö ei vain toimi.

         Asum­is­tukea saa kyl­lä, se ei vain riitä siihen asumiseen, jol­loin lopu voi mak­saa pääo­mat­u­loil­la, säästöil­lä tai pimeil­lä töillä.

         Hul­lu­u­den huip­pu on, että yrit­täjille mak­se­taan itse val­i­tun yel-työ­tu­lon mukaan asum­is­tukea. Voin siis saa­da fir­maan sata ton­nia kuus­sa ja silti täy­den asum­istuen, kos­ka mak­san min­i­mi-yel-työ­tu­lon 8000€/v mukaan.

         Asum­istues­ta pitäisi päästä eroon ja kor­va­ta se kansalaispalkalla.

      2. toke:
         Voit vetää rajan minne halu­at, mut­ta todel­lisu­us on se, ettei kalleim­mil­la paikoil­la voi asua asumistuella.

         Voi, jos ei muuten, niin esim. jonkun tutun vuokraa­mas­sa asun­nos­sa, jon­ka vuokra on alle markki­nahin­nan. Per­he saa parem­mat tulot, jos perii edes jotain vuokraa, jos­ta Kela mak­saa ison osan kuin jos ei peri mitään. Asum­istues­sa tosin on ehtona, että jos vuokranan­ta­ja on isä tai äiti, ei saa asua samas­sa osoit­teessa, mut­ta toimeen­tu­lotues­sa van­hem­mat saa­vat vuokra­ta vaik­ka yhteis­es­tä asun­nos­ta lapsen oman huoneen 18-vuot­ta täyt­täneelle, ja Kela mak­saa sit­ten vuokran tarpeen mukaan vuokranan­ta­jalle. Van­hempi­en ela­tusvelvol­lisu­us päät­tyy 18 ikävuo­teen, ja Suomes­sa van­hem­mil­la on lak­isääteinen oikeus per­iä vuokraa 18 vuot­ta täyt­täneiltä, kotona asuvil­ta lap­sil­taan, jos niin halu­a­vat tehdä.

         Suomes­sa on myös kaiken­maail­man yhdis­tyk­siä ja säätiöitä, joil­la on hyvil­lä paikoil­la asun­to­ja reilusti alle markki­nahin­nan tar­jol­la niille, jot­ka sat­tuvat niitä asun­to­ja saa­maan, ja tietämään, mis­tä niitä voi ylipäätään edes hakea. Osa näistä on hyvinkin muinaisia jär­jestöjä vail­la net­ti­sivu­ja yms.

      3. hi:

         Suomes­sa on myös kaiken­maail­man yhdis­tyk­siä ja säätiöitä, joil­la on hyvil­lä paikoil­la asun­to­ja reilusti alle markki­nahin­nan tar­jol­la niille, jot­ka sat­tuvat niitä asun­to­ja saa­maan, ja tietämään, mis­tä niitä voi ylipäätään edes hakea. Osa näistä on hyvinkin muinaisia jär­jestöjä vail­la net­ti­sivu­ja yms.

         Näin on. Esim jotkus suomen­ruot­salaiset säätiöt omis­ta­vat kali­ita asun­to­ja Helsin­gin keskus­tass­sa joi­ta vuokraa­vat onnekkaille jonkin­laisi­na “stipen­deinä”.

         Sit­ten ovat nuo eri osakun­tien asun­not . Ne eivät ole tarkoitet­tu pk-seudul­ta kotoisin oleville opiske­li­joille vaan muual­ta Suomes­ta tuleville isän­maan toivoille.

      4. R.Silfverberg:

         Sit­ten ovat nuo eri osakun­tien asun­not . Ne eivät ole tarkoitet­tu pk-seudul­ta kotoisin oleville opiske­li­joille vaan muual­ta Suomes­ta tuleville isän­maan toivoille.

         Osakun­tien asun­noista voi ihan perustel­lusti olla mon­taa mieltä, samoin voidaan argu­men­toi­da ettei pk-seudul­ta kotoisin olevil­la ole saman­laista tarvet­ta asun­nolle kuin kauem­paa tulevil­la. Mut­ta Suomes­sa yhden­ver­taisu­us on arvotet­tu niin korkealle, toisin on esimerkik­si sel­l­aises­sa perähik­iässä kuin Sak­sas­sa jos­sa kaik­ki opiske­li­jat eivät saa tukea:

         https://en.wikipedia.org/wiki/Student_financial_aid_(Germany)

         Tosin Suomes­sa­han on läh­es kansalli­nen ylpey­de­nai­he hakea itselleen kaik­ki mah­dol­liset tuet, eli minkään­laista moraalia ei tun­neta. Pait­si ilmeis­es­ti varsinkin heikom­pio­sais­ten joukos­sa tukien alikäyt­tö on ilmeisen mit­tavaa useista syistä johtuen, joista yksi on läh­es var­masti kehtaami­nen ja häpeä.

      5. Stadist:
         Tosin Suomes­sa­han on läh­es kansalli­nen ylpey­de­nai­he hakea itselleen kaik­ki mah­dol­liset tuet, eli minkään­laista moraalia ei tun­neta. Pait­si ilmeis­es­ti varsinkin heikom­pio­sais­ten joukos­sa tukien alikäyt­tö on ilmeisen mit­tavaa useista syistä johtuen, joista yksi on läh­es var­masti kehtaami­nen ja häpeä. 

         Näin on!
         Tuo että pitää rak­en­taa halpo­ja asun­to­ja Helsinki­in lisää ymmär­rän kos­ka muuten pien­i­t­u­loiset, eläkeläiset ja opiske­li­jat eivät voisi asua koko kaupungis­sa. Mut­ta se että pitääkö noiden tuet­tu­jen asum­is­muo­to­jen olla juuri kalli­im­mil­la paikoil­la en ymmär­rä? Se herät­tää raivoa sekä heis­sä jot­ka ovat hikises­ti tien­a­tu­il­la rahoilaan mak­sa­neet asun­ton­sa itse, että niis­sä jot­ka asu­vat muual­la Suomes­sa kuin Helsingis­sä joil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta päästä naut­ti­maan sel­l­ais­es­ta luksuksesta. 

         Ei se seg­re­goi­tu­mi­nen ole niin pahaa kuin jotkut väit­tää. Olen per­heeni kanssa asunut n 20 vuo­den ajan paris­sa tun­netusti seg­re­goituneessa lähiöis­sä Van­taal­la ja Espoos­sa ja ihan hyvin niis­sä pystyi asumaan. Ei niis­sä jen­git ammuskele sar­jat­ul­ta katu­ja pitkin eikä ole no-go zone­ja, paria ase­manseu­tua luku­unot­ta­mat­ta, mut­ta ne pystyy öiseen aikaan kiertämään kun on paikallis­tun­te­mus­ta. Sanois­in että Kallion Vaasanaukio on paljon vaar­al­lisem­pi paik­ka. Tai Man­ner­heim­intie sen jäl­keen kun HIFKin futis­jen­gi on hävin­nyt paikallis­der­byn. Mut­ta sekin on sitä pöhinää jota kaivataan.
         Ain­oa minkä asum­i­nen nois­sa lähiöis­sä aiheut­ti on että en ymmär­rä mik­si joku var­ta vas­ten halu­aa lähteä loma­lle Thaimaa­han! Tai peräti asumaan!

      6. Stadist: Osakun­tien asun­noista voi ihan perustel­lusti olla mon­taa mieltä, samoin voidaan argu­men­toi­da ettei pk-seudul­ta kotoisin olevil­la ole saman­laista tarvet­ta asun­nolle kuin kauem­paa tulevil­la. Mut­ta Suomes­sa yhden­ver­taisu­us on arvotet­tu niin korkealle, toisin on esimerkik­si sel­l­aises­sa perähik­iässä kuin Sak­sas­sa jos­sa kaik­ki opiske­li­jat eivät saa tukea:

         https://en.wikipedia.org/wiki/Student_financial_aid_(Germany)

         Tosin Suomes­sa­han on läh­es kansalli­nen ylpey­de­nai­he hakea itselleen kaik­ki mah­dol­liset tuet, eli minkään­laista moraalia ei tun­neta. Pait­si ilmeis­es­ti varsinkin heikom­pio­sais­ten joukos­sa tukien alikäyt­tö on ilmeisen mit­tavaa useista syistä johtuen, joista yksi on läh­es var­masti kehtaami­nen ja häpeä.

         Muis­telisin, että 90-luvul­la oli oikeusjut­tu, jos­sa hoa­sia kiel­let­ti­in kohtele­mas­ta eri­ar­vois­es­ti hak­i­joi­ta sen mukaan, kuin­ka kaukana hei­dän van­hempansa opiskelu­paikas­ta asuvat.
         Ja että tämä olisi suo­raan sovel­let­tu koske­maan myös osakuntia.

         Mut­ta voi tiet­ty hyvin olla, että joku uusi por­saan­reikä on löy­tynyt sille, mik­si “lähel­lä asu­vien van­hempi­en lap­si” saa käyt­tää vaik­ka 2 tun­tia koulumatkaan ja herätä kukon­laulun aikaan. Kos­ka huono säkä.

      7. R.Silfverberg: Näin on. Esim jotkus suomen­ruot­salaiset säätiöt omis­ta­vat kali­ita asun­to­ja Helsin­gin keskus­tass­sa joi­ta vuokraa­vat onnekkaille jonkin­laisi­na ”stipen­deinä”.

         Sit­ten ovat nuo eri osakun­tien asun­not . Ne eivät ole tarkoitet­tu pk-seudul­ta kotoisin oleville opiske­li­joille vaan muual­ta Suomes­ta tuleville isän­maan toivoille.

         Nuo osakun­ta-asun­not ovat peräisin ajal­ta ennen HOA­Sia. Niiden jakope­ri­aate on hyvä: etusi­ja kan­ta-alueelta tuleville uusille osakuntalaisille.

   2. viher­lan­dia:
      Voisiko seg­re­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asumisen tukemisen aiheut­ta­man hin­tanousun (huono asia) kanssa tehdä kom­pro­missin. Määritel­lään Helsin­gin keskus­tan ympärille jokin raja, jon­ka sisäl­lä asum­istuet­tu­ja asum­ista ei tarjota. 

      Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­metrimäärä 3 Sepän pat­saal­ta tai alueen hin­tata­son perus­teel­la kar­talle piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yletön nousu­paine tait­tuu, ja ulkop­uolel­la riit­tää vielä monin ver­roin taa­jamia, joi­hin tuen tarvit­si­jat hajaute­taan vau­raampi­en sekaan.

      Peri­aat­teessa voisi olla toimi­vakin ratkaisu pin­ta­puolis­es­ti, mut­ta se johtaa vah­vasti siihen, että etenkin koulut tule­vat erit­täin halu­tuik­si (sieltä kun puut­tuvat ongelmaper­hei­den ja maa­han­muut­ta­jien lapset), ja sit­ten tätä eksklu­u­siovyöhyket­tä kas­vate­taan tasais­es­ti, sitä mukaa kun poli­it­tiset vaikut­ta­jat itse muut­ta­vat alueelle. Lop­ul­ta asun­not ovat niin kalli­ita, ettei sinne ole varaa muut­taa, eikä poli­itikot suos­tu rak­en­ta­maan sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa tms, kos­ka se ”pilaisi” hei­dän oman takapi­hansa ja lähik­oulun­sa. Eikös suur­in­pi­irtein tästä ilmiöstä Hesarikin kir­joit­tanut viikko — pari sitten?

      Vastaa

7. Suo­mi on EU:n kärkipaikoil­la avio­eroiti­las­tois­sa. Avio­eron jäl­keen ruokakun­ta jakau­tuu kah­tia: yhden asun­non sijas­ta tarvi­taankin kak­si. Ei ehkä heti käy mielessä mut­ta avio­erot itse asi­as­sa lisäävät asun­to­jen tarvet­ta. Suo­ma­laisil­la tun­tuu ole­van se käsi­tys että alivuokralaisu­us kuu­luu pimeään men­neisyy­teen. Mut­ta näin­hän ei ole — ei edes meitä paljon, paljon parem­min men­estyvis­sä mais­sa kuten Sak­sas­sa. Kyl­lä siel­lä työtön beri­iniläi­nen sinkku on usein “unter­mi­eter” sen sijaan että asustelisi omaa yksiötä. Näin samas­sa asun­nos­sa voi asua use­ampikin henkilö mikä vähen­tää asun­to­jen tarvet­ta. Opiske­li­jat var­maan mielel­lään asu­vat Helsingis­sä. Mut­ta miten taval­lista on muual­la maail­mas­sa että maan pääkaupun­gin parhail­lakin paikoil­la opiske­li­jat asu­vat verovaroin tuet­tuna yksiöis­sä. Asun­to­jen tarvet­ta vähen­täisi huo­mat­tavasti jos opiske­li­jat asu­isi­vat alivuokralaisi­na. Samal­la yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja saisi vuokrat­u­lo­ja jot­ka ainakin osit­tain siir­ty­i­sivät talouden kier­toon. Korkeak­oulu­opetuk­ses­sa tul­laan var­masti käyt­tämään entistä enem­män (joskaan ei kokon­aan) verkko-ope­tus­ta. Näin opiske­li­joiden tarve käy­dä “opinahjos­sa” tulee huo­mat­tavasti vähen­emään. Helsin­gin yliopis­ton opiske­li­ja voisi siten asua vaik­ka Tam­pereel­la ja mik­sei vielä van­hempi­en­sa kanssa ? Jälleen vähenisi asun­to­jen tarve Hesas­sa. Entä sit­ten eläkeläiset. Kyl­lä hyvät suo­ma­laiset asia on vain niin että muual­la pien­i­t­u­loiset eläkeläiset muut­ta­vat pääkaupunkien kalli­ista vuokrista halvem­mille alueille. Näin vapau­tuu asun­to­ja työssäkäyville. Yleistä esimerkik­si Sak­sas­sa. Taitaa Hesan asun­top­u­la ja asumisen kalleus olla osit­tain suo­ma­laisen yhteiskun­nan tietois­t­en val­in­to­jen tulosta.

   Vastaa

   1. :Exper­ta:
      Mut­ta miten taval­lista on muual­la maail­mas­sa että maan pääkaupun­gin parhail­lakin paikoil­la opiske­li­jat asu­vat verovaroin tuet­tuna yksiöissä. 

      Ei kovin taval­lista. Kimp­pa tai asun­to­lakämp­pä on se nor­mi Euroopas­sa ja USA:ssa. Sit­ten kun on van­hempi opiske­li­ja ja osan ajas­ta käy töis­sä, tai on per­heelli­nen niin eri juttu. 

      Sit­ten nuo van­hat sivistys­maat eroa­vat Suomes­ta niin että suurin osa johtavista yliopis­toista on perustet­tu keski­a­jal­la eivätkä ole maan pääkaupungis­sa vaan eril­li­sis­sä yliopis­tokaupungeis­sa jois­sa asum­i­nen on halvempaa.

      :Exper­ta:
      Korkeak­oulu­opetuk­ses­sa tul­laan var­masti käyt­tämään entistä enem­män (joskaan ei kokon­aan) verkko-ope­tus­ta. Näin opiske­li­joiden tarve käy­dä ”opinahjos­sa” tulee huo­mat­tavasti vähen­emään. Helsin­gin yliopis­ton opiske­li­ja voisi siten asua vaik­ka Tam­pereel­la ja mik­sei vielä van­hempi­en­sa kanssa ? Jälleen vähenisi asun­to­jen tarve Hesassa. 

      Jos asuu Tam­pereel­la ja opiskelee Helsingis­sä jää kokon­aan ilman opiskelijaelämää. 

      :Exper­ta:
      Entä sit­ten eläkeläiset. Kyl­lä hyvät suo­ma­laiset asia on vain niin että muual­la pien­i­t­u­loiset eläkeläiset muut­ta­vat pääkaupunkien kalli­ista vuokrista halvem­mille alueille. Näin vapau­tuu asun­to­ja työssäkäyville.Yleistä esimerkik­si Sak­sas­sa. Taitaa Hesan asun­top­u­la ja asumisen kalleus olla osit­tain suo­ma­laisen yhteiskun­nan tietois­t­en val­in­to­jen tulosta. 

      Suomes­sa eläkeläiset yleen­sä omis­ta­vat asun­ton­sa. Jotkut eläkeläiset tosin kikkail­e­vat niin että myyvät asun­ton­sa hyvis­sä ajoin ennenkuin koit­taa van­hainkoti­in muut­to, ja anta­vat rahat ennakkoperintönä. 

      Asumisen kalleus Helsingis­sä ja muu­ta­mas­sa kasvuk­seskuk­ses­sa on seu­raus Suomen huonos­ta maanti­eteel­lis­es­tä sijain­nista eli siitä että naa­puri­mai­hin pitää joko lentää tai men­nä hitaal­la laival­la tai sit­ten raja on kokon­aan kiin­ni pait­si niiltä joil­la on työkomen­nus- tai akkred­i­toin­tivi­isu­mi tai kyseisen naa­puri­maan kansalaisuus. 

      Toisaal­ta Helsin­gin korkeat asun­to­hin­nat hei­jas­tu­vat jo lähimm­pään naa­puri­maan pääkaupunki­in Tallinnaan eli siel­läkin on kallista.

      Vastaa

8. > kun­nat ovat har­joit­ta­neet ideologisesti
   > pain­ot­tunut­ta asukkaiden valikoin­tia pitkään.
   Rikkaus ei ole ide­ologi­nen kysymys vaik­ka se poli­ti­ikas­ta leipän­sä saavas­ta siltä näyt­tää: val­it­se­mal­la oikean ide­olo­gian varmis­taa muka­van toimeen­tu­lon itselleen ja siinä sivus­sa jär­jestää lap­silleen elinikäiset virat.
   – Vauras­tu­mi­nen on vain yksi elämän selviy­tymis­strate­gia muiden joukos­sa, mut­ta se ei ole elämän tarkoitus.
   – Yksi tutkimuk­sen aihe, jolle on mah­do­ton­ta saa­da rahoi­tus­ta onkin «virko­jen periy­tyvyys»; kuin­ka toden­näköis­es­ti virkamiehen lap­si pää­tyy virkamieheksi.

   Ide­ologi­nen asukas­val­in­ta suosii köy­hiä, kos­ka heiltä ostet­tuna yhden äänen hin­ta on kaikkein halvin.
   – Ei tarvi­ta kalli­ita meren­ran­ta­tont­te­ja, ei poikkeuslu­pia kaavapäätök­si­in, ei …

   Vastaa

9. > Asumisen korkea hin­ta johtuu siitä, että
   > Helsinki­in halu­aisi päästä asumaan
   > enem­män ihmisiä kuin kaupunki­in mahtuu

   Kaupun­ki ei kuitenkaan ole staat­ti­nen oloti­la. Sinne jatku­vasti tulee uusia ihmisiä ja toim­i­joi­ta ja sieltä läh­tee pois. Kaupun­ki on ole­mas­sa myös niitä naa­purikun­ta­laisia varten, jot­ka vain poikkea­vat siel­lä, kuka töis­sä, kuka huvia saadakseen.

   Tule­vaisu­u­den kaupunkia ei pidä rak­en­taa poli­it­tis­ten unelmien varaan vaan tren­dit on nähtävis­sä jo nyt.

   Tyhjä liiketi­la.
   Käyt­tämät­tömiä neliöitä on Helsingis­säkin aika paljon. Mik­si: kos­ka sään­te­ly estää liiketi­lan muut­tamisen asuinkäyttöön.

   Mielestäni pitää ensin täyt­tää jo ole­mas­sa ole­vat neliöt ja vas­ta sen jäl­keen ryhtyä rak­en­ta­maan uutta.
   – Käyt­tämät­tömät neliöt pitää antaa niiden käyt­töön, jot­ka mak­sa­vat niistä eniten. Ei seisot­taa tyhjän pant­ti­na odot­ta­mas­sa sitä «tule­vaisu­u­den kaupunkia», jos­sa nuokin tilat oli­si­vat sit­ten käytössä.
   – Eihän liiketi­lan rak­en­t­a­mi­nen ole sen kalli­im­paa kuin asuin­neliöi­den. Ne tilat vain ovat kalli­im­mil­la paikoilla.

   Vastaa