Oden vaaliohjelma (3) Luontoarvojen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteentörmäys

Asu­mi­sen alle jää aina luon­toa. Mitä har­vem­pi on yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, sitä enem­män luon­toa uhra­taan. Isos­sa kuvas­sa tii­vis yhdys­kun­ta­re­ken­ne siis sääs­tää luon­toa. Tavoit­te­len tii­vis­tä raken­net­ta, mut­ta miin, että kun­nol­li­sia vihe­ra­luei­ta on lähel­lä kaikkia.

Oli­si help­poa raken­taa tyh­jäl­le alu­eel­le kau­pun­ki, joka oli­si yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­taan tii­vis ja jos­sa kun­nol­li­set vihe­ra­lu­eet ovat lähel­lä. Ole­mas­sa ole­vaa kau­pun­kia on pal­jon vai­keam­pi kor­ja­ta täl­lai­sek­si. Käsit­te­len täs­sä kol­mea tapaus­ta, jos­sa ratio­naa­li­nen yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja asuk­kai­den arvos­ta­mat luon­toar­vot ovat tör­mäys­kurs­sil­la. Käsit­te­len Meri-Ras­ti­laa, Kivi­nok­kaa ja Haa­gan Riistavuorta.

Meri-Ras­ti­la

Vuo­saa­re­lai­set ovat eri­tyi­sen tykäs­ty­nei­tä Ras­ti­lan met­sään. Pahak­si onnek­si se sijait­see lähel­lä met­roa­se­maa, joten asun­to­jen raken­ta­mi­nen sin­ne oli eri­tyi­sen kan­nat­ta­vaa. Me vih­reät kui­ten­kin vas­tus­tim­me sin­ne raken­ta­mis­ta, vaik­ka vas­ta­puo­len argu­men­teis­sa oli oma jär­ken­sä. Sinän­sä se ehdo­tus, jon­ka kau­pun­gin­val­tuus­to aika­naan hyväk­syi, oli eri­tyi­sen höl­mö. Alue oli­si tuhot­tu, mut­ta asun­to­ja oli­si raken­net­tu vain vähän. En ymmär­rä, mitä jär­keä luon­toa­lu­een rau­nioi­den säi­lyt­tä­mi­ses­sä muis­tut­ta­mas­sa mene­te­tys­tä oli­si ollut. Poli­tii­kas­sa tar­vi­taan kom­pro­mis­se­ja, mut­ta kaa­voi­tuk­ses­sa ne tar­koit­ta­vat hel­pos­ti vain huo­no­ja rat­kai­su­ja, jois­sa on mene­tet­ty molem­mat tavoi­tel­lut näkö­koh­dat.[1]

Asuk­kaat esit­ti­vät jos­sain vai­hees­sa, että oli­si jär­ke­väm­pää tii­vis­tää kovin väl­jäs­ti raken­net­tua Meri-Ras­ti­laa kuin uhra­ta ran­ta­met­sä. En tie­dä, mis­sä olo­suh­teis­sa Meri-Ras­ti­la on kaa­voi­tet­tu niin kuin on kaa­voi­tet­tu, mut­ta on suo­ra­nai­nen ympä­ris­tö­ri­kos kaa­voit­taa met­roa­se­man vie­reen ker­ros­ta­loa­lue oma­ko­tia­lu­een tehokkuudella.

Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mis­kaa­van kans­sa edet­tiin hyvin ja vuo­den vaih­tees­sa lau­ta­kun­ta päät­ti yksi­mie­li­ses­ti, että kos­ka raken­ta­mis­ta saa­daan Meri-Ras­ti­laa tii­vis­tä­mäl­lä niin pal­jon, Ras­ti­lan met­sän raken­ta­mi­ses­ta voi­daan luo­pua. Suu­ri voit­to sil­le peri­aat­teel­le, että mitä raken­ne­taan, raken­ne­taan kun­nol­la ja sääs­te­tään hyvät vihe­ra­lu­eet lähelle.

Meri-Ras­ti­lan itä­osan kaa­va. Har­maat raken­nuk­set van­ho­ja, val­koi­set uusia.

Sen jäl­keen on ääni vähän muut­tu­nut kel­los­sa. Nyt onkin alet­tu vas­tus­taa Meri-Ras­ti­lan tii­vis­tä­mis­tä. Minä olen ollut teke­mäs­sä sopi­mus­ta, jol­la Ras­ti­lan met­sä pelas­tet­tiin. En voi hypä­tä toi­seen kelk­kaan ja pet­tää lupaus­ta. Vasem­mis­to­lii­tol­le se on näkö­jään helpompaa.

Kiis­ta kos­kee eri­tyi­ses­ti Poh­ja­ve­den­puis­ton poh­jois­puo­len kal­liois­ta maas­toa. On myön­net­tä­vä, että se on hie­no. Jos suun­nit­te­li­sim­me Meri-Ras­ti­lan puh­taal­ta pöy­däl­tä, sääs­täi­sim­me sen, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti Meri-Ras­ti­las­sa on jo raken­nuk­sia, vää­rän kokoi­sia ja vää­ril­lä paikoilla.

Meri-Ras­ti­las­sa ei ole kyse vain asu­kas­lu­vus­ta, on kyse myös segre­gaa­tios­ta. Kun 1990-luvun lama koit­ti, raken­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä pysäh­tyi ja kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja Erk­ki Heik­ko­nen halusi pelas­taa raken­nus­liik­keet ja muut­ti jok­seen­kin kaik­ki ton­tit Meri-Ras­ti­las­sa ARA-ton­teik­si. Meri-Ras­ti­lan asun­nois­ta yli 90 pro­sent­tia on hin­ta­sään­nel­tyä asu­mis­ta. Sin­ne tar­vi­taan nyt kovan rahan asun­to­ja. Nii­tä on tulos­sa juu­ri tuon­ne Poh­ja­ve­den­puis­ton kal­lioil­le. Jos tuos­ta kort­te­lis­ta nap­sas­taan puo­let pois, se toi­nen­kaan puo­li ei toteu­du kuin Heik­ko­sen ARA-asun­toi­na, kos­ka lop­pu­tu­los ei ole toi­mi­va. Meri-Ras­ti­laan ei ole kovin help­po hou­ku­tel­la kovan rahan tuo­tan­toa. Vasem­mis­to­lii­ton edus­ta­jat tie­tä­vät tämän kai­ken kyl­lä oikein hyvin.

Kivi­nok­ka

Kivi­nok­ka on noin kilo­met­rin pääs­sä Kulos­aa­ren met­roa­se­mal­ta ole­va van­ha ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen hal­lit­se­ma kesä­ma­ja-alue, jon­ka his­to­ri­aan voi tutus­tua esi­mer­kik­si Kjell Wes­tön kir­jas­ta Mis­sä kul­jim­me ker­ran. Aiem­min kokoo­mus halusi val­loit­taa tämän vasem­mis­tol­le pyhi­te­tyn alu­een kokoo­mus­lais­ten oma­ko­tia­su­jien alu­eek­si, mikä oli­si ollut maan­käyt­tö­nä aivan type­rää. Sitä oli help­po vastustaa.

Sit­ten kaa­voi­tuk­sen suun­ta muut­tui. Sin­ne kaa­vail­tiin­kin kun­non asun­to­ra­ken­ta­mis­ta met­roa­se­man lähel­le. Tämä muut­ti tilan­teen moni­mut­kai­sem­mak­si. Alu­een puo­lus­ta­mis­ta vai­keut­ti vie­lä sekin, että kesä­ma­jayh­tei­sö yrit­ti kai­kin voi­min pitää ulko­puo­li­set pois­sa. Sit­tem­min kesä­ma­jayh­tei­sö on tul­lut järkiinsä.

Minul­le tämä oli ensin vähän vai­kea tilan­ne, mut­ta omaa­tun­toa­ni loh­dut­ti se, ettei tämä ole met­roa­se­man lähel­lä. Kilo­met­rin mat­ka met­ro­py­sä­kil­le on lii­kaa, mut­ta se on myös lii­an vähän toi­mi­van lii­tyn­tä­lii­ken­teen järjestämiseksi.

Olin kah­dek­san vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja. Olim­me lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­jan, Ris­to Rau­ta­van kans­sa monis­ta asiois­ta eri miel­tä, mut­ta molem­mat oli­vat prag­maa­tik­ko­ja ja saim­me sovit­tua kes­ke­näm­me pal­jon asioi­ta. Sovim­me esi­mer­kik­si, että jyrääm­me viras­ton, joka puo­lus­ti hen­keen ja vereen Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­een säi­lyt­tä­mis­tä yksi­no­maan työ­paik­ka-alu­ee­na. Lop­pu­tu­lok­se­na alu­eel­le kaa­voi­tet­tiin aivan met­roa­se­man vie­reen asun­not 34 00 ihmi­sel­le – pal­jon enem­män kuin Kivi­nok­kaan kos­kaan kaa­vail­tiin asuk­kai­ta. Lop­pu­tu­los ei täy­sin vas­tan­nut omia aja­tuk­sia­ni – en oli­si kaa­voit­ta­nut asu­mi­seen vain yksi­tyis­ten omis­ta­mia tont­te­ja vaan myös kau­pun­gin maa­ta, mut­ta poli­tiik­ka on mah­dol­li­suuk­sien tai­ta­mis­ta. Lop­pu­tu­los on myös vähän kol­ho. Kaa­vas­sa ei mää­rä­tä raken­nus­suun­nit­te­lus­ta, vaik­ka jos­kus tun­tuu, että pitäisi.

Muu­ten olen tyy­ty­väi­nen. Pal­jon asuk­kai­ta met­roa­se­man tun­tu­mas­sa ja vas­taa­vas­ti lyhyen mat­kan pääs­sä kun­non vihe­ra­lu­eet. Juu­ri tätä tarkoitan.

Riis­ta­vuo­ri

Kau­pun­ki­bu­le­var­dit pika­ra­ti­koi­neen on vih­reän kau­pun­ki­suun­nit­te­lun suu­ria saa­vu­tuk­sia. Yksi niis­tä on Vih­din­tien pika­ra­tik­ka, jon­ka var­rel­le suun­ni­tel­laan asun­to­ja 14 000 asukkaalle.

Riis­ta­vuo­ten puis­to on kuvan ylä­osas­sa punai­sel­la soi­kiol­la merkittynä.

Ratik­ka­lin­ja kul­kee Haa­gan lii­ken­neym­py­rän jäl­keen pit­kin Vih­din­tie­tä Riis­ta­vuo­ren vihe­ra­lu­een vier­tä. Tuo alue on aika­naan jätet­ty raken­ta­mat­ta, kos­ka sii­hen aikaan oli epä­ter­veel­lis­tä asua vilk­kai­den auto­tei­den var­rel­la. Pako­kaa­suis­sa oli lyi­jyä ja se esi­mer­kik­si alen­si lii­ken­teen vai­vaa­mil­la aleil­la asu­vien las­ten älykkyyttä.

Tuon ratik­ka­lin­jan logii­kan mukaan Vih­din­tien bule­var­din var­si pitää raken­taa tii­viis­ti, mut­ta haa­ga­lai­set eivät halua luo­pua suo­si­tus­ta viheralueestaan.

Kan­sa­lai­sil­ta tul­leen palaut­teen mukaan kau­pun­ki ei ole pys­ty­nyt täy­sin ker­to­maan, mitä on tekeil­lä. Riis­ta­vuo­ren pelas­ta­mi­sek­si esi­te­tään, ettei koko ratik­ka­lin­jaa teh­dä: nykyi­set jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det kuu­lem­ma riit­tä­vät ja sitä pait­si junal­la pää­see kes­kus­taan nopeam­min kun ratikalla.

Kau­pun­ki ei ole saa­nut ker­ro­tuk­si, että rati­kas­sa ei ole kyse vain rati­kas­ta vaan myös 14 000 asuk­kaas­ta. Junal­la pää­see juna-ase­mal­ta nopeam­min Rau­ta­tie­a­se­mal­le, mut­ta pika­ra­ti­kal­la pää­see Munk­ki­nie­meen, Mei­lah­den sai­raa­la-alu­eel­le, Man­ner­hei­min­tiel­le, Kisa­hal­liin ja oop­pe­raan ja tie­tys­ti myös Vali­mon ja Poh­jois-Haa­gan asemille.

Täs­tä asu­kaat ovat teh­neet hyvän vas­taeh­do­tuk­sen, jos­sa asu­mis­ta sijoi­te­taan enem­män Vih­din­tien välit­tö­mään lähei­syy­teen ja sääs­te­tään puis­toa. Täs­sä on ainek­set hyvään kom­pro­mis­siin. Vih­din­tien melua­lue ei ole eri­tyi­sen hyvää aluet­ta virkistyskäytölle.

Jos vihe­ra­lu­eet kes­ki­te­tään kun­nol­li­sik­si alueik­si niin, että nii­tä on kai­kil­le kor­kein­taan 500 met­rin pääs­sä, miten lap­set, joil­le 500 met­riä on pit­kä mat­ka kul­kea yksin. Vas­taus on kort­te­li­pi­ha. Jos­sain seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa ker­ron, mik­si olen tykäs­ty­nyt umpikortteleihin.

[1] Olin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa vara­jä­se­ne­nä myös 1980-luvun alus­sa, kun kaa­voi­tet­tiin Aurin­ko­lah­tea. Poh­jae­si­tys oli kom­pro­mis­si raken­ta­mi­sen ja luon­toar­vo­jen välil­lä. Ran­ta oli jätet­ty ruo­vik­koi­sek­si luon­non­ran­nak­si. Puheen­joh­ta­ja Yler­mi Run­ko esit­ti, että teh­dään sii­hen kun­non ran­ta­bu­le­var­di. Viras­to puo­lus­ti esi­tys­tään. Viras­ton puo­lus­tus romah­ti, kun minä kan­na­tin Run­gon esi­tys­tä. Siel­lä se ran­ta­bu­le­var­di nyt on, eikä kukaan ole valittanut.

23 thoughts on “Oden vaaliohjelma (3) Luontoarvojen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteentörmäys”

  1. Huo­ma­sin, että olit ruk­san­nut Hesa­rin vaa­li­ko­nees­sa heti ensim­mäi­sen kysy­myk­sen vää­rin, kos­ka se oli esi­tet­ty kiel­tei­ses­sä muo­dos­sa. Eli väi­te “ei pidä aset­taa ruuh­ka­mak­su­ja” — ruk­si “täy­sin samaa miel­tä”. Vas­tauk­se­si on “Ruuh­ka­mak­su on parem­pi kuin lii­ken­teen sään­te­ly jonot­ta­mal­la” mut­ta moni ei lue vas­tauk­sia, ja ehdo­tusal­go­rit­mi ei tie­ten­kään. Ei hätää, saat äänen kui­ten­kin, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti olet val­tuus­tos­sa tar­kem­pi napin painamisessa.

    Oli­si mie­len­kiin­toi­nen poli­tii­kan tut­ki­muk­sen aihe, pal­jon­ko vaa­li­ko­nei­den lisään­tyes­sä tapah­tuu näi­tä huo­li­mat­to­muus­vir­hei­tä, ja onko niil­lä vai­ku­tus­ta myös vaa­lien tuloksiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Täy­tyy­pä vuo­saa­re­lai­se­na kiit­tää täs­tä toi­min­nas­ta­si Aurin­ko­lah­den kaa­voi­tuk­sen aikaan. Ran­ta­bu­le­var­di on monel­la tapaa aivan upea paikka! 

    Oli­si kiin­nos­ta­vaa kuul­la lisää sii­tä, miten saa­tiin toteu­tet­tua kun­nian­hi­mon ja laa­tu­ta­son suh­teen niin pal­jon muus­ta Itä-Hel­sin­gis­tä eduk­seen erot­tu­va uusi ympä­ris­tö (pait­si ran­ta­bu­le­var­di, koko Aurin­ko­lah­den alue) — ja miten vas­taa­vaa laa­tua saa­tai­siin lisää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Myl­ly­pu­ron pika­luis­te­lu­hal­lin kaa­voi­tuk­ses­ta en tie­dä mitään, kos­ka en ollut lau­ta­kun­nas­sa sil­loin. Pirk­ko­lan aikaan oli, ja tun­sin itse­ni voi­mat­to­mak­si, kos­ka “urhei­lua­han nyt kukaan ei vas­tus­ta”. Se raken­nus­ta pal­jon suu­rem­pi park­ki­kent­tä sen­tään saa­tiin nyt pois.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Suu­ri voit­to sil­le peri­aat­teel­le, että mitä raken­ne­taan, raken­ne­taan kun­nol­la ja sääs­te­tään hyvät vihe­ra­lu­eet lähelle.”

    Idioot­ti­mai­nen peri­aa­te, jon­ka jäl­jil­tä jää vain pelk­kää beto­ni­bru­ta­lis­mia. Algo­rit­mi on var­sin yksin­ker­tai­nen: loh­kai­se tont­ti met­säs­tä, raken­na se täy­teen, loh­kai­se vie­rei­ses­tä met­säs­tä uusi tont­ti, raken­na se täy­teen. Tois­ta, kun­nes ei ole met­sää jäljellä.

    Puu­tar­ha­kau­pun­gin idea­na on väl­jä, mut­ta veh­reä kau­pun­ki­ra­ken­ne. Se oli­si Suo­mes­sa paras mah­dol­li­nen yhteis­kun­ta­ra­ken­ne, joka mah­dol­lis­taa sen, että ker­ros­ta­lon­kin ikku­nas­ta näkyy pui­ta ja vehreyttä.

    Logis­tii­kan ja robo­tii­kan kehit­tyes­sä asioin­ti­mat­kat muun muas­sa jon­kin hyö­dyk­keen hank­ki­mi­sek­si vähe­ne­vät dramaattisesti.

    Suu­res­sa osas­sa yri­tyk­siä on tänä vuon­na jär­jes­tet­ty kyse­ly: mon­ta­ko päi­vää vii­kos­ta aiot työs­ken­nel­lä toi­mis­tol­la? Raja on x päi­vää, ja alle x päi­vää tar­koit­taa, ettet saa omaa työ­pis­tet­tä vaan sinun tulee käyt­tää jaet­tua työ­pis­tet­tä, yli x päi­vää tar­koit­taa, että saat oman työ­pis­teen. Osa pie­nem­mis­tä yri­tyk­sis­tä luo­puu koko­naan omis­ta sei­nis­tä ja vuo­kraa tar­peen tul­len jos­tain työpisteen.

    Esi­mer­kik­si ohjel­mis­to­y­ri­tys, joka toi­mii scrum mal­lil­la voi­si vuo­kra­ta toi­mis­ton käyt­töön vain scrum sprin­tin vaih­tu­mis­ta var­ten, jol­loin pala­ve­rit hoi­det­tai­siin vuo­kra­ti­las­sa, ja loput 13 päi­vää 14 vii­kon scru­mis­ta teh­täi­siin etänä.

    Suu­ri osa val­tion viras­tois­ta on havain­nut, ettei lähi­työ­tä tar­vi­ta lain­kaan, jol­loin tuhan­sia ja tuhan­sia työn­te­ki­jöi­tä ei tar­vit­se Hel­sin­gis­sä ole­vaa työ­pis­tet­tä lainkaan.

    Tämä kaik­ki joh­taa sii­hen, että kau­pun­gis­tu­mi­nen nykyi­ses­sä muo­dos­saan pysäh­tyy kuin sei­nään. Täy­tyy vain toi­voa, että työ­elä­keyh­tiöt kes­tä­vät tap­piot kiinteistöbisneksestään.

    Yli 25-vuo­tiais­ta iso osa ei käy­tä enää alko­ho­lia, eikä käy baa­reis­sa. Deit­tai­lu on siir­ty­nyt net­tiin, ja yöker­hon sijaan tref­fit sovi­taan luontopolulle.

    Mitä tii­vii­seen kau­pun­kiin jää, kun kivi­ja­lat on lak­kau­tet­tu, toi­mis­tot tyh­jen­ty­neet, ja per­heel­li­set muut­ta­neet väl­jem­mil­le vesille?

    Toi­mis­to­jen lak­kau­tuk­set vie­vät muka­naan kysyn­nän lou­nas­ra­vin­to­loil­ta, afterwor­keil­tä. Per­heel­lis­ten muu­tot taas kai­ken maa­il­man tur­hil­ta huvi­tuk­sil­ta, joi­ta las­ten van­hem­mat todel­li­suu­des­sa vihaa­vat yli kaiken.

    Hel­sin­kiin jää spur­gut, työt­tö­mät, ja maa­han­muut­ta­jien klaanit.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. FOOBAR:
      Yli 25-vuo­tiais­ta iso osa ei käy­tä enää alko­ho­lia, eikä käy baa­reis­sa. Deit­tai­lu on siir­ty­nyt net­tiin, ja yöker­hon sijaan tref­fit sovi­taan luontopolulle. 

      Aika kova väi­te! Läh­tei­tä kai­pai­sin. Vai onko niin että alko­ho­lia käyt­tä­vät vain epät­ren­dik­käät maa­lais­nuo­ret ja yli 50-vuo­ti­aat äijät ja akat?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Aika kova väi­te! Läh­tei­tä kai­pai­sin. Vai onko niin että alko­ho­lia käyt­tä­vät vain epät­ren­dik­käät maa­lais­nuo­ret ja yli 50-vuo­ti­aat äijät ja akat?

        Tuo­re kyse­ly: “Nuo­ret aikui­set käyt­tä­vät alko­ho­lia vähem­män kuin koskaan”
        https://yle.fi/uutiset/3–11410709

        No nyt on kun­nol­lis­ta: nuo­ret aikui­set ovat vähen­tä­neet juomista.

        Lähes joka kol­mas nuo­ri aikui­nen ker­too, ettei juo alko­ho­lia lain­kaan. Tämä käy ilmi Pani­mo­lii­ton Talous­tut­ki­muk­sel­la teet­tä­mäs­sä kyselytutkimuksessa.

        Vie­lä vuon­na 2016 saman­lai­ses­sa kyse­lys­sä 18–24-vuotiaista vain 12 pro­sent­tia ilmoit­ti, ettei juo alko­ho­lia lain­kaan. Vuon­na 2018 luku oli nous­sut 16 prosenttiin.

        Ja nyt 2020 kevääl­lä teh­dyn kyse­lyn mukaan nuo­ris­ta 29 pro­sent­tia sanoo, että kork­ki pysyy kiinni.”

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tii­viy­den tur­huus: Tuo­re kyse­ly: ”Nuo­ret aikui­set käyt­tä­vät alko­ho­lia vähem­män kuin koskaan”
        https://yle.fi/uutiset/3–11410709

        No nyt on kun­nol­lis­ta: nuo­ret aikui­set ovat vähen­tä­neet juomista.

        ”Lähes joka kol­mas nuo­ri aikui­nen ker­too, ettei juo alko­ho­lia lain­kaan. Tämä käy ilmi Pani­mo­lii­ton Talous­tut­ki­muk­sel­la teet­tä­mäs­sä kyselytutkimuksessa.

        Vie­lä vuon­na 2016 saman­lai­ses­sa kyse­lys­sä 18–24-vuotiaista vain 12 pro­sent­tia ilmoit­ti, ettei juo alko­ho­lia lain­kaan. Vuon­na 2018 luku oli nous­sut 16 prosenttiin.

        Ja nyt 2020 kevääl­lä teh­dyn kyse­lyn mukaan nuo­ris­ta 29 pro­sent­tia sanoo, että kork­ki pysyy kiinni.” 

        Edel­li­nen nimi­merk­ki tar­koit­ti yli 25-vuo­tiait­ta. Pani­mo­lii­ton tut­ki­mus 18–24 vuotiaita.
        Artik­ke­lis­sa ker­ro­taan kans­sa että THL epäi­lee että luvut eivät täsmää. 

        Kuvit­te­li­sin että 18–24 vuo­tiail­la on koro­nan takia vai­ke­aa har­ras­taa alko­ho­lin juo­mis­ta esim jos asu­vat koto­na van­hem­pien­sa tykö­nä ja samal­la ravin­to­lat ja vas­taa­vat illan­viet­to­pai­kat ovat kiin­ni. Yli 25-vuo­tiail­la jot­ka usein asu­vat jo itse­näi­ses­ti on tilan­ne toi­nen. En usko että 30% nuo­ris­ta ovat noin vaan heit­täy­ty­mäs­sä abso­lu­tis­teik­si vaan kysees­sä on koro­nan aiheut­ta­ma poik­kea­ma. Tie­tys­ti ihan hyvä asia jos ajat­te­le­vat ter­veyt­tään mut­ta kun koro­na­su­lut ovat lopul­ta jos­kus ohi ja ravin­to­lat saa­vat olla nor­maa­lis­ti auki niin en usko että kapa­kat ammot­ta­vat tyh­jyyt­tään. Ja luki­han myös että 45–55 vuo­tiail­la kulu­tus on kasvanut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Öster­sun­do­min voi­si palaut­taa Sipool­le. Se ei miten­kään kuu­lu eli­mel­li­ses­ti Hel­sin­kiin. Hel­sin­ki sääs­täi­si kau­pun­ki­mai­sis­sa vas­tuis­saan, kuten joukkoliikenteessä.

        Voi­si mui­ta­kin rajan­käyn­te­jä har­ki­ta. Poh­joi­nen Mal­min­kar­ta­no ja Hon­ka­suo Myyr­mä­keen, Ala-Tik­ku­ri­la Tik­ku­ri­laan, Kunin­kaan­tam­mi Van­taal­le, Län­si­mä­ki Hel­sin­kiin. Ja Vuo­saa­ri itsenäiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ansio­kas kirjoitus.

    Jäl­ki­kä­teen olen miet­ti­nyt, kuin­ka vah­vas­ti Kivi­no­kan ja Talin golf­ken­tän raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­vat koplat­tu Mal­min len­to­ken­tän rakentamiseen. 

    En ihmet­te­li­si, jos Mal­mis­ta tuli tämän aika­kau­den Hei­mo­lan talo. Koh­de, jos­ta myö­hem­min mie­ti­tään, että miten ihmees­sä se sal­lit­tiin pur­kaa. Mie­les­tä­ni Hert­to­nie­men tii­vis­tä­mi­nen ei suo­raan pois­ta Kivi­no­kan raken­ta­mis­pai­net­ta. Asun­to­ja pitää Hel­sin­kiin saa­da, ja ne on teh­tä­vä sin­ne, mis­sä on tilaa. 

    Yli­pää­tään met­ro­po­lia­lu­eel­ta — tai edes Kehä 1:n sisäl­tä — ei mie­les­tä­ni sai­si löy­tyä yhtä­kään aluet­ta, jot­ka täyt­tä­vät seu­raa­vat kriteerit:
    — Suu­ri, raken­nus­kel­poi­sek­si saa­tet­ta­vis­sa ole­va maa-alue, joka sijait­see hyvien rai­de­lii­ken­neyh­teyk­sien saavutettavissa,
    — alue on ajau­tu­nut pie­nen, raja­tun yhtei­sön käyttöön,
    — kysei­nen yhtei­sö ei omis­ta aluet­ta ja
    — alue on sul­jet­tu tai käy­tän­nös­sä rajat­tu vain yhtei­sön jäsenille.

    Täl­lä heu­ris­tii­kal­la jat­kai­sin Hel­sin­gin tii­vis­tä­mis­tä Kivi­no­kas­ta, Var­tio­saa­res­ta ja Talin golf­ken­täs­tä. Mal­min len­to­ken­tän työ­paik­ko­ja, lii­ken­nöin­nin poten­ti­aa­lia ja käyt­töä lähi­vir­kis­ty­sa­lu­ee­na eivät enää pelas­ta kii­to­tei­den suun­tai­ses­ti raken­net­ta­vat kadut tai joku puis­ton­läm­pä­re, joka sin­ne kai­ke­ti jätetään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
      Ansio­kas kirjoitus.

      Jäl­ki­kä­teen olen miet­ti­nyt, kuin­ka vah­vas­ti Kivi­no­kan ja Talin golf­ken­tän raken­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen oli­vat koplat­tu Mal­min len­to­ken­tän rakentamiseen. 

      En ihmet­te­li­si, jos Mal­mis­ta tuli tämän aika­kau­den Hei­mo­lan talo. Koh­de, jos­ta myö­hem­min mie­ti­tään, että miten ihmees­sä se sal­lit­tiin pur­kaa. Mie­les­tä­ni Hert­to­nie­men tii­vis­tä­mi­nen ei suo­raan pois­ta Kivi­no­kan raken­ta­mis­pai­net­ta. Asun­to­ja pitää Hel­sin­kiin saa­da, ja ne on teh­tä­vä sin­ne, mis­sä on tilaa. 

      Yli­pää­tään met­ro­po­lia­lu­eel­ta – tai edes Kehä 1:n sisäl­tä – ei mie­les­tä­ni sai­si löy­tyä yhtä­kään aluet­ta, jot­ka täyt­tä­vät seu­raa­vat kriteerit:
      – Suu­ri, raken­nus­kel­poi­sek­si saa­tet­ta­vis­sa ole­va maa-alue, joka sijait­see hyvien rai­de­lii­ken­neyh­teyk­sien saavutettavissa,
      – alue on ajau­tu­nut pie­nen, raja­tun yhtei­sön käyttöön,
      – kysei­nen yhtei­sö ei omis­ta aluet­ta ja
      – alue on sul­jet­tu tai käy­tän­nös­sä rajat­tu vain yhtei­sön jäsenille.

      Täl­lä heu­ris­tii­kal­la jat­kai­sin Hel­sin­gin tii­vis­tä­mis­tä Kivi­no­kas­ta, Var­tio­saa­res­ta ja Talin golf­ken­täs­tä. Mal­min len­to­ken­tän työ­paik­ko­ja, lii­ken­nöin­nin poten­ti­aa­lia ja käyt­töä lähi­vir­kis­ty­sa­lu­ee­na eivät enää pelas­ta kii­to­tei­den suun­tai­ses­ti raken­net­ta­vat kadut tai joku puis­ton­läm­pä­re, joka sin­ne kai­ke­ti jätetään.

      San­ta­ha­mi­na täyt­tää kriteerit

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: San­ta­ha­mi­na täyt­tää kriteerit 

        Hyvä havain­to. San­ta­ha­mi­na ei kui­ten­kaan aivan täy­tä kri­tee­re­jä, sil­lä mat­ka San­ta­ha­mi­nan por­til­ta lähim­mäl­le pysä­kil­le Rei­he­rin­tiel­le tulee ole­maan parin kilo­met­rin luok­kaa. Ete­lä­kär­jes­tä mat­kaa tulee jo 5km — samaa luok­kaa kuin Haka­mäen­tien ris­teyk­ses­tä Man­ner­hei­min­tie­tä pit­kin Kol­men sepän patsaalle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Hyvä havain­to. San­ta­ha­mi­na ei kui­ten­kaan aivan täy­tä kri­tee­re­jä, sil­lä mat­ka San­ta­ha­mi­nan por­til­ta lähim­mäl­le pysä­kil­le Rei­he­rin­tiel­le tulee ole­maan parin kilo­met­rin luok­kaa. Ete­lä­kär­jes­tä mat­kaa tulee jo 5km – samaa luok­kaa kuin Haka­mäen­tien ris­teyk­ses­tä Man­ner­hei­min­tie­tä pit­kin Kol­men sepän patsaalle.

        San­ta­ha­mi­nan omis­taa val­tio ja ainoa käyt­tä­jä on Puo­lus­tus­voi­mat. Luul­ta­vas­ti ikuisesti.
        Aika­naan ehdo­tet­tiin val­tiol­le että saa pitää Mal­min len­to­ken­tän jos antaa San­ta­ha­mi­nan vaih­dos­sa, mut­ta kaup­po­ja ei syn­ty­nyt. Kuten Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see niin suun­ni­tel­mia met­ro­tun­ne­lin raken­ta­mi­ses­ta Suo­men­lin­nan kaut­ta San­ta­ha­mi­naan ja met­ron jat­ka­mis­ta siel­tä Laa­ja­sa­loon oli myös ole­mas­sa. Kun var­mis­tui että Puo­lus­tus­voi­mat ei San­ta­ha­mi­nas­ta läh­de niin alet­tiin suun­ni­tel­la Kruu­nu­vuo­ren­se­län ylitt­tä­vää raitiotiesiltaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tii­viis­sä ja kor­keas­sa kau­pun­gis­sa har­vo­jen vihe­ra­luei­den mer­ki­tys koros­tuu. Luu­li­si siis raken­ne­tun puis­ton pää­ty­vän suun­nit­te­lun kär­keen raken­net­ta­van alu­een yti­meen. Usein pää­dyn kui­ten­kin ihmet­te­le­mään kivis­tä ja autio­ta aukio­ta, joka on kumi­pyö­rä­lii­ken­teen saar­ta­ma ja tal­vel­la lumen kaa­to­paik­ka. Ilmei­ses­ti se on aja­tel­tu torik­si, mut­ta torit ovat his­to­ri­aa. Puis­ton raken­ta­mi­nen lie­nee kal­lis­ta, mut­ta aari­kin on kei­das erä­maas­sa ja vie vain muu­ta­man autopaikan.
    Tor­ni­ta­loi­hin taas pitäi­si vel­voi­te­ra­ken­taa yhteis­käyt­töön 5–10 ker­rok­sen välein ete­län sivul­le viher­par­ve­ke, jol­la voi­si kos­ket­taa mul­taa. Rahat sai­si lie­ven­tä­mäl­lä tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­sia, joil­la nyky­ään perus­tel­laan monen­lais­ta tuhlausta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Riis­ta­vuo­ren met­sää kut­su­taan näkö­jään jo vih­rei­den­kin reto­rii­kas­sa asuk­kai­den kes­kuu­des­sa suo­si­tuk­si. Tai onhan se taval­laan ollut minu­kin suo­sios­sa hyvä­nä paik­ka­na ulkoi­lut­taa koi­raa, kos­ka siel­lä ei juu­ri kos­kaan koh­taa mui­ta. Mut­ta esi­mer­kik­si kes­kus­puis­toon tai Talin met­siin ver­rat­tu­na alue on todel­la vähäl­lä käytöllä.

    Haa­gas­sa on todel­la laa­jat ulkoi­lua­lu­eet aivan Riis­ta­vuo­ren vie­res­sä Poh­jois-Haa­gas­sa sekä idän puo­lel­la kes­kus­puis­tos­sa. Toi­vot­ta­vas­ti raken­ta­mis­suu­ni­tel­mia ei ale­ta kar­si­maan muu­ta­man äänek­kään aktii­vin takia. 

    Toki on hyvä, jos met­sää voi­daan sääs­tää mah­dol­li­sim­man pal­jon raken­ta­mis­te­hok­kuu­des­ta tin­ki­mät­tä, ja Riis­ta­vuo­ren läpi mene­vä ulkoi­lu­reit­ti on tär­keä säi­lyt­tää laa­duk­kaa­na. Mut­ta jos alu­een vir­kis­tys­käyt­töä halut­tai­siin vaka­vas­ti sel­vit­tää, ken­ties alu­eel­la voi­si teh­dä käyttäjälaskennan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.