Oden vaaliohjelma (3) Luontoarvojen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteentörmäys

Asumisen alle jää aina luon­toa. Mitä harvem­pi on yhdyskun­tarakenne, sitä enem­män luon­toa uhrataan. Isos­sa kuvas­sa tiivis yhdyskuntarekenne siis säästää luon­toa. Tavoit­te­len tiivistä raken­net­ta, mut­ta miin, että kun­nol­lisia viher­aluei­ta on lähel­lä kaikkia.

Olisi help­poa rak­en­taa tyhjälle alueelle kaupun­ki, joka olisi yhdyskun­tarak­en­teeltaan tiivis ja jos­sa kun­nol­liset viher­alueet ovat lähel­lä. Ole­mas­sa ole­vaa kaupunkia on paljon vaikeampi kor­ja­ta täl­laisek­si. Käsit­te­len tässä kolmea tapaus­ta, jos­sa ratio­naa­li­nen yhdyskun­tarakenne ja asukkaiden arvosta­mat luon­toar­vot ovat tör­mäyskurssil­la. Käsit­te­len Meri-Rasti­laa, Kivi­nokkaa ja Haa­gan Riistavuorta.

Meri-Rasti­la

Vuosaare­laiset ovat eri­tyisen tykästyneitä Rasti­lan met­sään. Pahak­si onnek­si se sijait­see lähel­lä metroase­maa, joten asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen sinne oli eri­tyisen kan­nat­tavaa. Me vihreät kuitenkin vas­tus­timme sinne rak­en­tamista, vaik­ka vastapuolen argu­menteis­sa oli oma järken­sä. Sinän­sä se ehdo­tus, jon­ka kaupung­in­val­tu­us­to aikanaan hyväksyi, oli eri­tyisen hölmö. Alue olisi tuhot­tu, mut­ta asun­to­ja olisi raken­net­tu vain vähän. En ymmär­rä, mitä järkeä luon­toalueen rau­nioiden säi­lyt­tämisessä muis­tut­ta­mas­sa menete­tys­tä olisi ollut. Poli­ti­ikas­sa tarvi­taan kom­pro­mis­se­ja, mut­ta kaavoituk­ses­sa ne tarkoit­ta­vat hel­posti vain huono­ja ratkaisu­ja, jois­sa on menetet­ty molem­mat tavoitel­lut näköko­h­dat.[1]

Asukkaat esit­tivät jos­sain vai­heessa, että olisi järkeväm­pää tiivistää kovin väljästi raken­net­tua Meri-Rasti­laa kuin uhra­ta rantamet­sä. En tiedä, mis­sä olo­suhteis­sa Meri-Rasti­la on kaavoitet­tu niin kuin on kaavoitet­tu, mut­ta on suo­ranainen ympäristörikos kaavoit­taa metroase­man viereen ker­rostaloalue omako­tialueen tehokkuudella.

Meri-Rasti­lan tiivistämiskaa­van kanssa edet­ti­in hyvin ja vuo­den vai­h­teessa lau­takun­ta päät­ti yksimielis­es­ti, että kos­ka rak­en­tamista saadaan Meri-Rasti­laa tiivistämäl­lä niin paljon, Rasti­lan met­sän rak­en­tamis­es­ta voidaan luop­ua. Suuri voit­to sille peri­aat­teelle, että mitä raken­netaan, raken­netaan kun­nol­la ja säästetään hyvät viher­alueet lähelle.

Meri-Rasti­lan itäosan kaa­va. Har­maat raken­nuk­set van­ho­ja, valkoiset uusia.

Sen jäl­keen on ääni vähän muut­tunut kel­los­sa. Nyt onkin alet­tu vas­tus­taa Meri-Rasti­lan tiivistämistä. Minä olen ollut tekemässä sopimus­ta, jol­la Rasti­lan met­sä pelastet­ti­in. En voi hypätä toiseen kelkkaan ja pet­tää lupaus­ta. Vasem­mis­toli­itolle se on näköjään helpompaa.

Kiista kos­kee eri­tyis­es­ti Poh­jave­den­puis­ton pohjois­puolen kallioista maas­toa. On myön­net­tävä, että se on hieno. Jos suun­nit­telisimme Meri-Rasti­lan puh­taal­ta pöy­dältä, säästäisimme sen, mut­ta valitet­tavasti Meri-Rasti­las­sa on jo raken­nuk­sia, väärän kokoisia ja vääril­lä paikoilla.

Meri-Rasti­las­sa ei ole kyse vain asukaslu­vus­ta, on kyse myös seg­re­gaa­tios­ta. Kun 1990-luvun lama koit­ti, rak­en­t­a­mi­nen Helsingis­sä pysähtyi ja kiin­teistölau­takun­nan puheen­jo­hta­ja Erk­ki Heikko­nen halusi pelas­taa raken­nus­li­ik­keet ja muut­ti jok­seenkin kaik­ki ton­tit Meri-Rasti­las­sa ARA-ton­teik­si. Meri-Rasti­lan asun­noista yli 90 pros­ent­tia on hin­tasään­nel­tyä asum­ista. Sinne tarvi­taan nyt kovan rahan asun­to­ja. Niitä on tulos­sa juuri tuonne Poh­jave­den­puis­ton kallioille. Jos tuos­ta kort­telista nap­sas­taan puo­let pois, se toinenkaan puoli ei toteudu kuin Heikkosen ARA-asun­toina, kos­ka lop­putu­los ei ole toimi­va. Meri-Rasti­laan ei ole kovin help­po houkutel­la kovan rahan tuotan­toa. Vasem­mis­toli­iton edus­ta­jat tietävät tämän kaiken kyl­lä oikein hyvin.

Kivi­nok­ka

Kivi­nok­ka on noin kilo­metrin päässä Kulosaaren metroase­mal­ta ole­va van­ha ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen hal­lit­se­ma kesä­ma­ja-alue, jon­ka his­to­ri­aan voi tutus­tua esimerkik­si Kjell West­ön kir­jas­ta Mis­sä kuljimme ker­ran. Aiem­min kokoomus halusi val­loit­taa tämän vasem­mis­tolle pyhite­tyn alueen kokoomus­lais­ten omako­ti­a­su­jien alueek­si, mikä olisi ollut maankäyt­tönä aivan type­r­ää. Sitä oli help­po vastustaa.

Sit­ten kaavoituk­sen suun­ta muut­tui. Sinne kaavailti­inkin kun­non asun­torak­en­tamista metroase­man lähelle. Tämä muut­ti tilanteen mon­imutkaisem­mak­si. Alueen puo­lus­tamista vaikeut­ti vielä sekin, että kesä­ma­jay­hteisö yrit­ti kaikin voimin pitää ulkop­uoliset pois­sa. Sit­tem­min kesä­ma­jay­hteisö on tul­lut järkiinsä.

Min­ulle tämä oli ensin vähän vaikea tilanne, mut­ta omaatun­toani lohdut­ti se, ettei tämä ole metroase­man lähel­lä. Kilo­metrin mat­ka metropy­säkille on liikaa, mut­ta se on myös liian vähän toimi­van liityn­täli­iken­teen järjestämiseksi.

Olin kahdek­san vuot­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan vara­puheen­jo­hta­ja. Olimme lau­takun­nan puheen­jo­hta­jan, Ris­to Rauta­van kanssa monista asioista eri mieltä, mut­ta molem­mat oli­vat prag­maatikko­ja ja saimme sovit­tua keskenämme paljon asioi­ta. Sovimme esimerkik­si, että jyräämme viras­ton, joka puo­lusti hen­keen ja vereen Hert­toniemen teol­lisu­usalueen säi­lyt­tämistä yksi­no­maan työ­paik­ka-alueena. Lop­putu­lok­se­na alueelle kaavoitet­ti­in aivan metroase­man viereen asun­not 34 00 ihmiselle – paljon enem­män kuin Kivi­nokkaan koskaan kaavailti­in asukkai­ta. Lop­putu­los ei täysin vas­tan­nut omia ajatuk­siani – en olisi kaavoit­tanut asumiseen vain yksi­ty­is­ten omis­tamia tont­te­ja vaan myös kaupun­gin maa­ta, mut­ta poli­ti­ik­ka on mah­dol­lisuuk­sien taita­mista. Lop­putu­los on myös vähän kol­ho. Kaavas­sa ei määrätä raken­nus­su­un­nit­telus­ta, vaik­ka joskus tun­tuu, että pitäisi.

Muuten olen tyy­tyväi­nen. Paljon asukkai­ta metroase­man tun­tu­mas­sa ja vas­taavasti lyhyen matkan päässä kun­non viher­alueet. Juuri tätä tarkoitan.

Riis­tavuori

Kaupunkibule­vardit pikaratikoi­neen on vihreän kaupunkisu­un­nit­telun suuria saavu­tuk­sia. Yksi niistä on Vihd­in­tien pikaratik­ka, jon­ka var­relle suun­nitel­laan asun­to­ja 14 000 asukkaalle.

Riis­tavuoten puis­to on kuvan yläosas­sa punaisel­la soiki­ol­la merkittynä.

Ratikkalin­ja kul­kee Haa­gan liiken­neympyrän jäl­keen pitkin Vihd­in­ti­etä Riis­tavuoren viher­alueen viertä. Tuo alue on aikanaan jätet­ty rak­en­ta­mat­ta, kos­ka siihen aikaan oli epäter­veel­listä asua vilkkaiden autotei­den var­rel­la. Pakokaa­su­is­sa oli lyi­jyä ja se esimerkik­si alen­si liiken­teen vaivaamil­la aleil­la asu­vien las­ten älykkyyttä.

Tuon ratikkalin­jan logi­ikan mukaan Vihd­in­tien bule­vardin var­si pitää rak­en­taa tiivi­isti, mut­ta haa­galaiset eivät halua luop­ua suosi­tus­ta viheralueestaan.

Kansalaisil­ta tulleen palaut­teen mukaan kaupun­ki ei ole pystynyt täysin ker­tomaan, mitä on tekeil­lä. Riis­tavuoren pelas­tamisek­si esitetään, ettei koko ratikkalin­jaa tehdä: nykyiset joukkoli­iken­ney­htey­det kuulem­ma riit­tävät ja sitä pait­si junal­la pääsee keskus­taan nopeam­min kun ratikalla.

Kaupun­ki ei ole saanut ker­ro­tuk­si, että ratikas­sa ei ole kyse vain ratikas­ta vaan myös 14 000 asukkaas­ta. Junal­la pääsee juna-ase­mal­ta nopeam­min Rautatiease­malle, mut­ta pikaratikalla pääsee Munkkiniemeen, Meilah­den sairaala-alueelle, Man­ner­heim­intielle, Kisa­hal­li­in ja oop­per­aan ja tietysti myös Val­imon ja Pohjois-Haa­gan asemille.

Tästä asukaat ovat tehneet hyvän vas­tae­hdo­tuk­sen, jos­sa asum­ista sijoite­taan enem­män Vihd­in­tien välit­tömään läheisyy­teen ja säästetään puis­toa. Tässä on ainek­set hyvään kom­pro­mis­si­in. Vihd­in­tien melu­alue ei ole eri­tyisen hyvää aluet­ta virkistyskäytölle.

Jos viher­alueet keskitetään kun­nol­lisik­si alueik­si niin, että niitä on kaikille korkein­taan 500 metrin päässä, miten lapset, joille 500 metriä on pitkä mat­ka kulkea yksin. Vas­taus on kort­telip­i­ha. Jos­sain seu­raavas­sa postauk­ses­sa ker­ron, mik­si olen tykästynyt umpikortteleihin.

[1] Olin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa vara­jäse­nenä myös 1980-luvun alus­sa, kun kaavoitet­ti­in Aurinko­lahtea. Poh­jae­si­tys oli kom­pro­mis­si rak­en­tamisen ja luon­toar­vo­jen välil­lä. Ranta oli jätet­ty ruovikkoisek­si luon­non­ran­naksi. Puheen­jo­hta­ja Yler­mi Runko esit­ti, että tehdään siihen kun­non rantab­ule­var­di. Viras­to puo­lusti esi­tys­tään. Viras­ton puo­lus­tus rom­ahti, kun minä kan­natin Run­gon esi­tys­tä. Siel­lä se rantab­ule­var­di nyt on, eikä kukaan ole valittanut.

24 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (3) Luontoarvojen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen yhteentörmäys”

  1. Huo­masin, että olit ruk­san­nut Hesarin vaa­likoneessa heti ensim­mäisen kysymyk­sen väärin, kos­ka se oli esitet­ty kiel­teisessä muo­dos­sa. Eli väite “ei pidä aset­taa ruuhka­mak­su­ja” — ruk­si “täysin samaa mieltä”. Vas­tauk­sesi on “Ruuhka­mak­su on parem­pi kuin liiken­teen sään­te­ly jonot­ta­mal­la” mut­ta moni ei lue vas­tauk­sia, ja ehdo­tusal­go­rit­mi ei tietenkään. Ei hätää, saat äänen kuitenkin, mut­ta toiv­ot­tavasti olet val­tu­us­tossa tarkem­pi napin painamisessa.

    Olisi mie­lenki­in­toinen poli­ti­ikan tutkimuk­sen aihe, paljonko vaa­likonei­den lisään­tyessä tapah­tuu näitä huoli­mat­to­muusvirheitä, ja onko niil­lä vaiku­tus­ta myös vaalien tuloksiin.

    1. Olen kor­jan­nut tuon. Ei pitäisi olla väit­teitä, joid­edn sisäl­lä on ei-sana, kos­ka se muut­taa asteikon väärin päin.

  2. Täy­tyypä vuosaare­laise­na kiit­tää tästä toimin­nas­tasi Aurinko­lah­den kaavoituk­sen aikaan. Rantab­ule­var­di on monel­la tapaa aivan upea paikka! 

    Olisi kiin­nos­tavaa kuul­la lisää siitä, miten saati­in toteutet­tua kun­ni­an­hi­mon ja laatu­ta­son suh­teen niin paljon muus­ta Itä-Helsingistä eduk­seen erot­tu­va uusi ympäristö (pait­si rantab­ule­var­di, koko Aurinko­lah­den alue) — ja miten vas­taavaa laat­ua saataisi­in lisää?

  3. Ker­rotko vielä miten hienos­ti Pirkkolan uusim­man pal­loiluhallin ja Myl­ly­puron pikaluis­teluhallin kaavoituk­set osui­v­at kohdilleen noin niinkuin omas­ta mielestä?

    1. Myl­ly­puron pikaluis­teluhallin kaavoituk­ses­ta en tiedä mitään, kos­ka en ollut lau­takun­nas­sa sil­loin. Pirkkolan aikaan oli, ja tun­sin itseni voimat­tomak­si, kos­ka “urheilu­a­han nyt kukaan ei vas­tus­ta”. Se raken­nus­ta paljon suurem­pi parkkikent­tä sen­tään saati­in nyt pois.

  4. Esit­telepä Osmo ajatuk­si­asi Var­tiosaarestakin. Eiköhän lupausten pet­tämi­nen ole vasem­mis­toli­iton ja keskus­tan lisäk­si myös vihre­itte­si poli­it­tista ydinosaamista.

  5. “Suuri voit­to sille peri­aat­teelle, että mitä raken­netaan, raken­netaan kun­nol­la ja säästetään hyvät viher­alueet lähelle.”

    Idioot­ti­mainen peri­aate, jon­ka jäljiltä jää vain pelkkää betoni­bru­tal­is­mia. Algo­rit­mi on varsin yksinker­tainen: lohkaise tont­ti met­sästä, raken­na se täy­teen, lohkaise viereis­es­tä met­sästä uusi tont­ti, raken­na se täy­teen. Toista, kunnes ei ole met­sää jäljellä.

    Puu­tarhakaupun­gin ideana on väljä, mut­ta vehreä kaupunki­rakenne. Se olisi Suomes­sa paras mah­dolli­nen yhteiskun­tarakenne, joka mah­dol­lis­taa sen, että ker­rostalonkin ikku­nas­ta näkyy pui­ta ja vehreyttä.

    Logis­ti­ikan ja roboti­ikan kehit­tyessä asioin­ti­matkat muun muas­sa jonkin hyödyk­keen han­kkimisek­si vähenevät dramaattisesti.

    Suures­sa osas­sa yri­tyk­siä on tänä vuon­na jär­jestet­ty kyse­ly: mon­tako päivää viikos­ta aiot työsken­nel­lä toimis­tol­la? Raja on x päivää, ja alle x päivää tarkoit­taa, ettet saa omaa työpis­tet­tä vaan sin­un tulee käyt­tää jaet­tua työpis­tet­tä, yli x päivää tarkoit­taa, että saat oman työpis­teen. Osa pienem­mistä yri­tyk­sistä luop­uu kokon­aan omista sein­istä ja vuokraa tarpeen tullen jostain työpisteen.

    Esimerkik­si ohjelmis­toyri­tys, joka toimii scrum mallil­la voisi vuokra­ta toimis­ton käyt­töön vain scrum sprint­in vai­h­tu­mista varten, jol­loin palaver­it hoidet­taisi­in vuokrati­las­sa, ja lop­ut 13 päivää 14 viikon scru­mista tehtäisi­in etänä.

    Suuri osa val­tion viras­toista on havain­nut, ettei lähi­työtä tarvi­ta lainkaan, jol­loin tuhan­sia ja tuhan­sia työn­tek­i­jöitä ei tarvitse Helsingis­sä ole­vaa työpis­tet­tä lainkaan.

    Tämä kaik­ki johtaa siihen, että kaupungis­tu­mi­nen nykyisessä muo­dos­saan pysähtyy kuin seinään. Täy­tyy vain toivoa, että työeläkey­htiöt kestävät tap­pi­ot kiinteistöbisneksestään.

    Yli 25-vuo­ti­aista iso osa ei käytä enää alko­ho­lia, eikä käy baareis­sa. Deit­tailu on siir­tynyt net­ti­in, ja yök­er­hon sijaan tre­f­fit sovi­taan luontopolulle.

    Mitä tiivi­iseen kaupunki­in jää, kun kivi­jalat on lakkautet­tu, toimis­tot tyh­jen­tyneet, ja per­heel­liset muut­ta­neet väl­jem­mille vesille?

    Toimis­to­jen lakkau­tuk­set vievät mukanaan kysyn­nän lounas­rav­in­toloil­ta, after­workeiltä. Per­heel­lis­ten muu­tot taas kaiken maail­man turhil­ta huvi­tuk­sil­ta, joi­ta las­ten van­hem­mat todel­lisu­udessa vihaa­vat yli kaiken.

    Helsinki­in jää spurgut, työt­tömät, ja maa­han­muut­ta­jien klaanit.

    1. FOOBAR:
      Yli 25-vuo­ti­aista iso osa ei käytä enää alko­ho­lia, eikä käy baareis­sa. Deit­tailu on siir­tynyt net­ti­in, ja yök­er­hon sijaan tre­f­fit sovi­taan luontopolulle. 

      Aika kova väite! Lähteitä kaipaisin. Vai onko niin että alko­ho­lia käyt­tävät vain epätrendikkäät maalais­nuoret ja yli 50-vuo­ti­aat äijät ja akat?

      1. R.Silfverberg: Aika kova väite! Lähteitä kaipaisin. Vai onko niin että alko­ho­lia käyt­tävät vain epätrendikkäät maalais­nuoret ja yli 50-vuo­ti­aat äijät ja akat?

        Tuore kyse­ly: “Nuoret aikuiset käyt­tävät alko­ho­lia vähem­män kuin koskaan”
        https://yle.fi/uutiset/3–11410709

        No nyt on kun­nol­lista: nuoret aikuiset ovat vähen­täneet juomista.

        “Läh­es joka kol­mas nuori aikuinen ker­too, ettei juo alko­ho­lia lainkaan. Tämä käy ilmi Pan­i­moli­iton Talous­tutkimuk­sel­la teet­tämässä kyselytutkimuksessa.

        Vielä vuon­na 2016 saman­laises­sa kyselyssä 18–24-vuotiaista vain 12 pros­ent­tia ilmoit­ti, ettei juo alko­ho­lia lainkaan. Vuon­na 2018 luku oli nous­sut 16 prosenttiin.

        Ja nyt 2020 kevääl­lä teh­dyn kyse­lyn mukaan nuorista 29 pros­ent­tia sanoo, että kork­ki pysyy kiinni.”

      2. Tiiviy­den turhu­us: Tuore kyse­ly: ”Nuoret aikuiset käyt­tävät alko­ho­lia vähem­män kuin koskaan”
        https://yle.fi/uutiset/3–11410709

        No nyt on kun­nol­lista: nuoret aikuiset ovat vähen­täneet juomista.

        ”Läh­es joka kol­mas nuori aikuinen ker­too, ettei juo alko­ho­lia lainkaan. Tämä käy ilmi Pan­i­moli­iton Talous­tutkimuk­sel­la teet­tämässä kyselytutkimuksessa.

        Vielä vuon­na 2016 saman­laises­sa kyselyssä 18–24-vuotiaista vain 12 pros­ent­tia ilmoit­ti, ettei juo alko­ho­lia lainkaan. Vuon­na 2018 luku oli nous­sut 16 prosenttiin.

        Ja nyt 2020 kevääl­lä teh­dyn kyse­lyn mukaan nuorista 29 pros­ent­tia sanoo, että kork­ki pysyy kiinni.” 

        Edelli­nen nim­imerk­ki tarkoit­ti yli 25-vuo­ti­ait­ta. Pan­i­moli­iton tutkimus 18–24 vuotiaita.
        Artikke­lis­sa ker­ro­taan kanssa että THL epäilee että luvut eivät täsmää. 

        Kuvit­telisin että 18–24 vuo­ti­ail­la on koro­nan takia vaikeaa har­ras­taa alko­holin juomista esim jos asu­vat kotona van­hempi­en­sa tykönä ja samal­la rav­in­to­lat ja vas­taa­vat illan­vi­et­topaikat ovat kiin­ni. Yli 25-vuo­ti­ail­la jot­ka usein asu­vat jo itsenäis­es­ti on tilanne toinen. En usko että 30% nuorista ovat noin vaan heit­täy­tymässä abso­lutis­teik­si vaan kyseessä on koro­nan aiheut­ta­ma poikkea­ma. Tietysti ihan hyvä asia jos ajat­tel­e­vat ter­veyt­tään mut­ta kun korona­su­lut ovat lop­ul­ta joskus ohi ja rav­in­to­lat saa­vat olla nor­maal­isti auki niin en usko että kapakat ammot­ta­vat tyhjyyt­tään. Ja luk­i­han myös että 45–55 vuo­ti­ail­la kulu­tus on kasvanut.

  6. Kuin­ka Sipool­ta saadun/otetun alueen asun­torak­en­t­a­mi­nen ete­nee? Kysyn sin­ul­ta, kun media, viimek­si HS, vaikenee.

      1. Kiitos tiedos­ta. En todel­lakaan ole havain­nut medi­an tästä kir­joit­ta­van. Kuul­lut jostain että maaperä olisi haas­teel­lista rakentamiselle.

      2. KHO kumosi yleiskaa­van perustellen kaavamerk­int­tää siel­lä, mis­sä rak­en­tam­nen olisi helpointa.

      3. Öster­sun­domin voisi palaut­taa Sipoolle. Se ei mitenkään kuu­lu elimel­lis­es­ti Helsinki­in. Helsin­ki säästäisi kaupunki­mai­sis­sa vas­tuis­saan, kuten joukkoliikenteessä.

        Voisi muitakin rajankäyn­te­jä harki­ta. Pohjoinen Malminkar­tano ja Honka­suo Myyr­mä­keen, Ala-Tikkuri­la Tikkuri­laan, Kuninkaan­tam­mi Van­taalle, Län­simä­ki Helsinki­in. Ja Vuosaari itsenäiseksi.

  7. Ansiokas kir­joi­tus.

    Jälkikä­teen olen miet­tinyt, kuin­ka vah­vasti Kivi­nokan ja Tal­in golfken­tän rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen oli­vat koplat­tu Malmin lento­ken­tän rakentamiseen. 

    En ihmettelisi, jos Malmista tuli tämän aikakau­den Heimolan talo. Kohde, jos­ta myöhem­min mietitään, että miten ihmeessä se sal­lit­ti­in purkaa. Mielestäni Hert­toniemen tiivistämi­nen ei suo­raan poista Kivi­nokan rak­en­tami­s­painet­ta. Asun­to­ja pitää Helsinki­in saa­da, ja ne on tehtävä sinne, mis­sä on tilaa. 

    Ylipäätään metropo­lialueelta — tai edes Kehä 1:n sisältä — ei mielestäni saisi löy­tyä yhtäkään aluet­ta, jot­ka täyt­tävät seu­raa­vat kriteerit:
    — Suuri, raken­nuskelpoisek­si saatet­tavis­sa ole­va maa-alue, joka sijait­see hyvien raideli­iken­ney­hteyk­sien saavutettavissa,
    — alue on ajau­tunut pienen, rajatun yhteisön käyttöön,
    — kyseinen yhteisö ei omista aluet­ta ja
    — alue on sul­jet­tu tai käytän­nössä rajat­tu vain yhteisön jäsenille.

    Täl­lä heuris­ti­ikalla jatkaisin Helsin­gin tiivistämistä Kivi­nokas­ta, Var­tiosaares­ta ja Tal­in golfken­tästä. Malmin lento­ken­tän työ­paikko­ja, liiken­nöin­nin poten­ti­aalia ja käyt­töä lähivirk­istysalueena eivät enää pelas­ta kiitotei­den suun­tais­es­ti raken­net­ta­vat kadut tai joku puis­ton­läm­päre, joka sinne kaiketi jätetään.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Ansiokas kirjoitus.

      Jälkikä­teen olen miet­tinyt, kuin­ka vah­vasti Kivi­nokan ja Tal­in golfken­tän rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen oli­vat koplat­tu Malmin lento­ken­tän rakentamiseen. 

      En ihmettelisi, jos Malmista tuli tämän aikakau­den Heimolan talo. Kohde, jos­ta myöhem­min mietitään, että miten ihmeessä se sal­lit­ti­in purkaa. Mielestäni Hert­toniemen tiivistämi­nen ei suo­raan poista Kivi­nokan rak­en­tami­s­painet­ta. Asun­to­ja pitää Helsinki­in saa­da, ja ne on tehtävä sinne, mis­sä on tilaa. 

      Ylipäätään metropo­lialueelta – tai edes Kehä 1:n sisältä – ei mielestäni saisi löy­tyä yhtäkään aluet­ta, jot­ka täyt­tävät seu­raa­vat kriteerit:
      – Suuri, raken­nuskelpoisek­si saatet­tavis­sa ole­va maa-alue, joka sijait­see hyvien raideli­iken­ney­hteyk­sien saavutettavissa,
      – alue on ajau­tunut pienen, rajatun yhteisön käyttöön,
      – kyseinen yhteisö ei omista aluet­ta ja
      – alue on sul­jet­tu tai käytän­nössä rajat­tu vain yhteisön jäsenille.

      Täl­lä heuris­ti­ikalla jatkaisin Helsin­gin tiivistämistä Kivi­nokas­ta, Var­tiosaares­ta ja Tal­in golfken­tästä. Malmin lento­ken­tän työ­paikko­ja, liiken­nöin­nin poten­ti­aalia ja käyt­töä lähivirk­istysalueena eivät enää pelas­ta kiitotei­den suun­tais­es­ti raken­net­ta­vat kadut tai joku puis­ton­läm­päre, joka sinne kaiketi jätetään.

      San­ta­ham­i­na täyt­tää kriteerit

      1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: San­ta­ham­i­na täyt­tää kriteerit 

        Hyvä havain­to. San­ta­ham­i­na ei kuitenkaan aivan täytä kri­teere­jä, sil­lä mat­ka San­ta­ham­i­nan por­til­ta lähim­mälle pysäkille Rei­her­in­tielle tulee ole­maan parin kilo­metrin luokkaa. Eteläkär­jestä matkaa tulee jo 5km — samaa luokkaa kuin Hakamäen­tien risteyk­ses­tä Man­ner­heim­inti­etä pitkin Kol­men sepän patsaalle.

      2. Jos San­ta­ham­i­na otet­taisi­in asu­tuskäyt­töön, sinne tulisi noin 30 000 asukas­ta ja sinne tulisi pikaratik­ka. Olisi tul­lut metro, jos asi­as­ta olisi päätet­ty 20 vuot­ta sitten.

      3. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Hyvä havain­to. San­ta­ham­i­na ei kuitenkaan aivan täytä kri­teere­jä, sil­lä mat­ka San­ta­ham­i­nan por­til­ta lähim­mälle pysäkille Rei­her­in­tielle tulee ole­maan parin kilo­metrin luokkaa. Eteläkär­jestä matkaa tulee jo 5km – samaa luokkaa kuin Hakamäen­tien risteyk­ses­tä Man­ner­heim­inti­etä pitkin Kol­men sepän patsaalle.

        San­ta­ham­i­nan omis­taa val­tio ja ain­oa käyt­täjä on Puo­lus­tusvoimat. Luul­tavasti ikuisesti.
        Aikanaan ehdotet­ti­in val­ti­olle että saa pitää Malmin lento­ken­tän jos antaa San­ta­ham­i­nan vai­h­dos­sa, mut­ta kaup­po­ja ei syn­tynyt. Kuten Soin­in­vaara mainit­see niin suun­nitelmia metro­tun­nelin rak­en­tamis­es­ta Suomen­lin­nan kaut­ta San­ta­ham­i­naan ja metron jatkamista sieltä Laa­jasa­loon oli myös ole­mas­sa. Kun varmis­tui että Puo­lus­tusvoimat ei San­ta­ham­i­nas­ta lähde niin alet­ti­in suun­nitel­la Kru­unuvuorenselän ylitt­tävää raitiotiesiltaa.

  8. Tiivi­is­sä ja korke­as­sa kaupungis­sa har­vo­jen viher­aluei­den merk­i­tys koros­tuu. Luulisi siis raken­netun puis­ton pää­tyvän suun­nit­telun kär­keen raken­net­ta­van alueen ytimeen. Usein pää­dyn kuitenkin ihmettelemään kivistä ja autio­ta aukio­ta, joka on kumipyöräli­iken­teen saar­ta­ma ja talvel­la lumen kaatopaik­ka. Ilmeis­es­ti se on ajatel­tu torik­si, mut­ta torit ovat his­to­ri­aa. Puis­ton rak­en­t­a­mi­nen lie­nee kallista, mut­ta aarikin on kei­das erä­maas­sa ja vie vain muu­ta­man autopaikan.
    Tor­ni­taloi­hin taas pitäisi velvoit­er­ak­en­taa yhteiskäyt­töön 5–10 ker­roksen välein etelän sivulle viher­parveke, jol­la voisi kos­ket­taa mul­taa. Rahat saisi lieven­tämäl­lä tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia, joil­la nykyään perustel­laan mon­en­laista tuhlausta.

  9. Riis­tavuoren met­sää kut­su­taan näköjään jo vihrei­denkin retori­ikas­sa asukkaiden kesku­udessa suosi­tuk­si. Tai onhan se taval­laan ollut minukin suo­sios­sa hyvänä paikkana ulkoilut­taa koiraa, kos­ka siel­lä ei juuri koskaan kohtaa mui­ta. Mut­ta esimerkik­si keskus­puis­toon tai Tal­in met­si­in ver­rat­tuna alue on todel­la vähäl­lä käytöllä.

    Haa­gas­sa on todel­la laa­jat ulkoilu­alueet aivan Riis­tavuoren vier­essä Pohjois-Haa­gas­sa sekä idän puolel­la keskus­puis­tossa. Toiv­ot­tavasti rak­en­tamis­su­u­nitelmia ei ale­ta kar­si­maan muu­ta­man äänekkään akti­ivin takia. 

    Toki on hyvä, jos met­sää voidaan säästää mah­dol­lisim­man paljon rak­en­tamis­te­hokku­ud­es­ta tin­kimät­tä, ja Riis­tavuoren läpi menevä ulkoil­ure­it­ti on tärkeä säi­lyt­tää laadukkaana. Mut­ta jos alueen virk­istyskäyt­töä halut­taisi­in vakavasti selvit­tää, ken­ties alueel­la voisi tehdä käyttäjälaskennan.

  10. “Min­ulle tämä [Kivi­nokas­sa] oli ensin vähän vaikea tilanne, mut­ta omaatun­toani lohdut­ti se, ettei tämä ole metroase­man lähel­lä. Kilo­metrin mat­ka metropy­säkille on liikaa, mut­ta se on myös liian vähän toimi­van liityn­täli­iken­teen jär­jestämisek­si.” Meri-Rasti­lan itäosan ase­makaavas­sa Poh­jave­den­puis­ton pohjoiskalli­olle suun­nitel­lut ker­rostalot ovat noin kilo­metrin käve­ly­matkan päässä kum­mas­takin metroase­mas­ta, Vuosaares­ta ja Rasti­las­ta, samoin päivit­täis­tavar­ali­ikkeistä, ja noin puolen kilo­metrin päässä liityn­täli­iken­teen pysäk­istä. Niin­pä pienelle alueelle on raken­net­ta­va kolme mas­si­ivista 3–5‑kerroksista parkki­taloa. Luon­toar­vot ovat sitä luokkaa, että alue täyt­tää luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamisen kri­teer­it. Kalli­iden omis­tusasun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen “hulppeille” met­sä­ton­teille vuokrakasarmi­alueen reunoille ei ehkäise asuinalueen seg­re­goi­tu­mista vaan päin­vas­toin tuo seg­re­gaa­tion asuinalueen sisään. Ase­makaavas­sa ei ehdote­ta mitään, mil­lä vaikutet­taisi­in alueen nyky­is­ten asukkaiden vähäo­saisu­u­teen mitään. Viher­aluei­den hupen­e­m­i­nen vahin­goit­taa päin­vas­toin eniten juuri vähäo­saisimpia asukkai­ta. Olit­tepa mitä betonivihre­itä hyvän­sä, Poh­jave­den­puis­ton rak­en­tamis­su­un­nitel­man kan­nat­ta­mi­nen tulee jät­tämään ikuisen häpeä­tahran teihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *