Kun Helsingin asukasluku laskee, pitääkö rakentamista hidastaa?

Hel­sin­kiin on raken­net­tu asun­to­ja enem­män kuin kos­kaan, mut­ta asu­kas­lu­ku on las­ke­nut jo vii­si kuu­kaut­ta peräk­käin. Pitäi­si­kö siis asun­to­tuo­tan­toa hidas­taa? Näin ovat sano­neet asu­mis­kaa­vo­ja vas­tus­ta­vat kau­pun­ki­lai­set ja mikä jär­kyt­tä­vin­tä, myös Hel­sin­gin talous­pää­tök­siä val­mis­te­le­vat joh­ta­vat virkamiehet

Ensin pie­ni sivu­huo­mau­tus. Kan­nat­tai­si oikeas­taan odot­taa vuo­si, ennen kuin sanoo mitään sii­tä, mitä on tapah­tu­mas­sa. Vas­ta kun koro­na on ohi ja esi­mer­kik­si opis­ke­li­jat palan­neet kau­pun­kiin, näem­me mitä oikeas­ti on tapahtumassa.

Sen kui­ten­kin tie­däm­me, että asun­to­ky­syn­tä ei ole las­ke­nut. Asun­to­jen hin­nat vuo­den aika­na ovat nous­seet kai­kis­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ja eni­ten Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä on nous­sut nime­no­maan ker­ros­ta­lo­jen hin­nat, rivi­ta­lo­jen­kin hin­nat ovat nous­seet, mut­ta vähem­män. Muu­al­la rivi­ta­lo­jen hin­nat ovat nous­seet enem­män kuin ker­ros­ta­lo­jen, mikä ker­too halus­ta asua väl­jem­min. Mark­ki­noi­den mukaan siis joko ker­ros­ta­los­sa Hel­sin­gis­sä tai pien­ta­los­sa muualla.

Hel­sin­gis­sä val­mis­tui yli 7 200 asun­toa vii­me vuon­na. Ne meni­vät hyvin kau­pak­si. Kysyn­tää siis on.

Pää­sään­töi­ses­ti on siis kyse sii­tä, että hel­sin­ki­läi­set halua­vat asua väl­jem­min ja heil­lä näyt­tää ole­van sii­hen varaa.

Pala­taan­pa siis otsi­kon kysy­myk­seen. Jos hel­sin­ki­läi­set pyr­ki­vät asu­maan väl­jem­min, pitäi­si­kö raken­ta­mis­ta tämän takia hidastaa?

No ei tietenkään.

Asun­nois­ta mak­set­ta­va hin­ta on paras mit­ta­ri sil­le, mil­lai­nen nii­den  tar­ve on.

Vaik­ka varoi­tin, että vas­ta vuo­den kulut­tua kan­nat­taa tar­kas­tel­la, mitä Hel­sin­gin asun­to­mark­koi­nal­la on oikein tapah­tu­nut, spe­ku­loin silti.

Asu­mis­väl­jyy­den on syy­tä­kin nous­ta, kos­ka Hel­sin­gis­sä asu­taan ahtaas­ti. Asu­mis­väl­jyys ei ole Hel­sin­gis­sä nous­sut 15 vuo­teen, joten on jo aikakin.

Vuo­den kulut­tua tie­däm­me, onko ”tyh­jiä” asun­to­ja tul­lut enem­män. ”Tyh­jä” asun­to ei ole tyh­jä, vaan sii­nä asuu joku, joka ei ole kir­joil­la Hel­sin­gis­sä, vaan esi­mer­kik­si Viros­sa tai Espan­jan aurin­ko­ran­ni­kol­la. Monel­le maa­kun­tien napa­mie­hel­lä on kak­ko­sa­sun­to Hel­sin­gis­sä, kos­ka sen pitä­mi­nen tulee hal­vem­mak­si kuin hotel­leis­sa yöpyminen.

Kun opis­ke­li­jat siir­ret­tiin ylei­sen asu­mis­tuen pii­riin, moni on muut­ta­nut opis­ke­li­ja­so­lus­ta omaan yksi­öön. Tämä näkyy asu­mis­väl­jyy­den kas­vu­na ja väki­lu­vun pienenemisenä.

Tal­vel­la uuti­soi­tiin, että vie­ras­kie­li­nen väes­tö on alka­nut hakeu­tua hal­vem­piin ja tila­vam­piin asun­toi­hin kehys­kun­tiin. He asui­vat hyvin ahtaas­ti, joten se voi näkyä Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun las­ku­na. Hel­sin­gin seu­dun asun­to­mark­ki­nat alka­vat siis kes­kieu­roop­pa­lais­tua. Hin­tae­ro Hel­sin­gin ja kes­kus­kun­tien välil­lä on suu­ri ja on kas­va­nut taas vuo­den aika­na yli kym­me­nel­lä pro­sen­til­la. Vää­rin­kä­si­tys­ten vält­tä­mi­sek­si todet­ta­koon, että vie­ras­kie­li­sen väes­tön ylei­sin kie­li on täs­sä tapauk­ses­sa viro.

Etä­työ on voi­nut joh­taa sii­hen, että yksiös­sä yksin tai kak­sin asu­va on muut­ta­nut kak­sioon. Tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na kak­siois­sa asu­vien mää­rä kes­ki­mää­rin vähe­nee. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa nopeim­min ovat nous­seet iso­jen asun­to­jen hin­nat ja hitaim­min yksiöi­den hin­nat – lopultakin.

Vuo­kra-asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen on hidas­tu­nut, joten nii­tä on enem­män tyh­jil­lään uut­ta asu­kas­ta odot­ta­mas­sa. Tämä ilmiö var­maan­kin on ohi syyskuussa.

 

93 thoughts on “Kun Helsingin asukasluku laskee, pitääkö rakentamista hidastaa?”

  1. Enpä tie­dä oli­ko varaa — aina­kin asun­to­lai­nan kor­ko­suo­jaus seu­raa­vik­si vuo­sik­si tun­tui jär­ke­väl­tä omiin resurs­sei­hin näh­den — mut­ta muu­tin kyl­lä juu­ri pik­ku­kak­sios­ta pik­ku­kol­mioon lisätilan/työhuoneen takia.

    t. Yksi­näi­nen uus­hel­sin­ki­läi­nen (tai sit­ten juu­ril­le­ni palaa­va, aikoi­naan nime­no­maan Hel­sin­gis­sä syn­ty­nyt kun olen).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ketä kiin­nos­taa, kun vaa­lit­kin pide­tään EU:n asiois­ta ja uusi por­mes­ta­ri kuu­los­taa sel­lai­sel­ta jol­le sopii Her­ne­saa­ren kaa­van kaa­tu­mi­nen autoi­lun vuok­si. Vir­ka­mie­het var­maan omis­ta­vat asun­to­ja kes­kus­tas­sa joten heil­le­kin asun­to­jen hin­to­jen nousu sopii. Ainoa ihme on se, että raken­nus­fir­mat eivät nouse kapi­naan, kun heil­le täs­sä jää koko ajan vähem­män raken­net­ta­vaa, kun kaa­vat pitää käyt­tää auto­jen asfalt­tiin Hel­sin­gin par­haal­la meren­ran­ta­pai­kal­la­kin. Oli­si ollut monel­le kes­kus­tas­sa asu­val­le hou­kut­ta­vaa muut­taa ran­taan ja vapaut­taa sit­ten köy­him­mil­le rik­kail­le asun­to­ja hal­vem­mil­la kes­kus­ta-alueil­la. Kau­pun­gin media­kin näyt­tää vihaa­van niin pal­jon kau­pun­kia, ettei osaa näh­dä kuin nega­tii­vis­ta sen raken­ta­mi­ses­sa. Pide­tään yllä myyt­tiä ruuh­kai­ses­ta Jät­kä­saa­res­ta, jos­sa sit­ten muu­ta­ma auto menee kadul­la ja sata­ma­kin sai odo­tusa­lu­een­sa val­miik­si ja rekat hävi­si­vät sin­ne. Lai­vo­jen­kin tuo­mat ruuh­kat ovat niin nopei­ta pyräh­dyk­siä tela­kan kame­ras­ta kat­soen, että ilmei­ses­ti valois­sa het­ken jonot­ta­mi­nen on sel­lai­nen ihmi­soi­keus­louk­kaus että Her­ne­saa­ren kaa­va piti kaa­taa ja Jät­kä­saa­reen saa­da sato­jen mil­joo­nien tun­ne­li kos­ka joku voi jou­tua jopa var­tin odot­ta­maan. Kun hom­mat on oikeut­ta myö­ten fik­sat­tu tuot­ta­maan vain saas­tet­ta ja talou­del­lis­ta tap­pio­ta, niin mik­si ihmees­sä pitäi­si äänes­tää sel­lai­sia joil­la ei ole sit­ten mitään val­taa muut­taa asioita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Ketä kiin­nos­taa, kun vaa­lit­kin pide­tään EU:n asiois­ta ja uusi por­mes­ta­ri kuu­los­taa sel­lai­sel­ta jol­le sopii Her­ne­saa­ren kaa­van kaa­tu­mi­nen autoi­lun vuok­si. Vir­ka­mie­het var­maan omis­ta­vat asun­to­ja kes­kus­tas­sa joten heil­le­kin asun­to­jen hin­to­jen nousu sopii. Ainoa ihme on se, että raken­nus­fir­mat eivät nouse kapi­naan, kun heil­le täs­sä jää koko ajan vähem­män raken­net­ta­vaa, kun kaa­vat pitää käyt­tää auto­jen asfalt­tiin Hel­sin­gin par­haal­la meren­ran­ta­pai­kal­la­kin. Oli­si ollut monel­le kes­kus­tas­sa asu­val­le hou­kut­ta­vaa muut­taa ran­taan ja vapaut­taa sit­ten köy­him­mil­le rik­kail­le asun­to­ja hal­vem­mil­la kes­kus­ta-alueil­la. Kau­pun­gin media­kin näyt­tää vihaa­van niin pal­jon kau­pun­kia, ettei osaa näh­dä kuin nega­tii­vis­ta sen raken­ta­mi­ses­sa. Pide­tään yllä myyt­tiä ruuh­kai­ses­ta Jät­kä­saa­res­ta, jos­sa sit­ten muu­ta­ma auto menee kadul­la ja sata­ma­kin sai odo­tusa­lu­een­sa val­miik­si ja rekat hävi­si­vät sin­ne. Lai­vo­jen­kin tuo­mat ruuh­kat ovat niin nopei­ta pyräh­dyk­siä tela­kan kame­ras­ta kat­soen, että ilmei­ses­ti valois­sa het­ken jonot­ta­mi­nen on sel­lai­nen ihmi­soi­keus­louk­kaus että Her­ne­saa­ren kaa­va piti kaa­taa ja Jät­kä­saa­reen saa­da sato­jen mil­joo­nien tun­ne­li kos­ka joku voi jou­tua jopa var­tin odot­ta­maan. Kun hom­mat on oikeut­ta myö­ten fik­sat­tu tuot­ta­maan vain saas­tet­ta ja talou­del­lis­ta tap­pio­ta, niin mik­si ihmees­sä pitäi­si äänes­tää sel­lai­sia joil­la ei ole sit­ten mitään val­taa muut­taa asioita?

      Eihän raken­ta­mis­ta raken­nus­fir­mo­jen ehdoil­la, joil­le ihmi­sen vgiih­ty­vyys ei ole kovin­kaan tar­keä­tä ja voi­daan unoh­taa kaik­ki ark­ki­teh­tuu­rin sää­nöt. Lisäk­si raken­nus­yh­tiöt pää­se­vät jäte­maas­ta eroon, kun kau­pun­ki sal­lii sen käyt­tä­mi­sen huo­non maa­poh­jan paran­ta­mi­seen (esim eiran­ran­na täyt­ty­mi­nen kai­ken­lai­sel­la muo­vi­jät­teel­lä kuin­ka pal­jon sin­ne jää muu­ta jätet­tä) täy­tät­tää Itsek­kin aikai­sem­min että mil­lai­nen hie­no kau­pun­ki voi­tai­siin raken­taa ilman auto­ja. Jon­kun venet­sian hil­jai­suus ja valo. Sit­ten näin Hel­sin­gin vas­ti­neen jät­kä­sää­res­sa kapei­ta pimeä katu­kui­lu, jos­sa ei kas­vil­li­suut­ta eikä puis­to­ja. Osa­syy­nä tähän ovat maa­nal­le sijoi­tet­ta­vat park­ki­luo­ö­las­tot. Huo­ne­lu­ku ei kor­re­loi enää lain­kaan neliöi­den kans­sa. Kai­kis­sa huo­neis­sa ei ole iku­noi­ta. Kau­pun­gin­osat, jos­sa auto­ja ovat valoi­sia ja sie­lä on puis­to­ja ja lioik­kei­tä esi­mer­kik­si töölöö. =
      Minus­ta on jär­keen­käy­pää että puu­tut­tiin meri­sa­ta­man suun­nit­te­luun. Kyl­lä Jät­kä­saarwen vir­heis­tä pitää jotaiin opia eikä uskoa että lii­ken­neon­gel­mat rat­kea­vat itsestään.
      Soi­ni­vaa­ran väi­te että mark­ki­na todis­ta­vat, että tuot­ta­ja­mal­liin perus­tu­va pika­ra­ken­ta­mi­nen, mikä joh­taa raken­ta­mi­sen laa­dun las­ke­mi­seen ja kau­pun­ki­ku­van huo­no­ne­mi­seen ei voi olla vää­rä, kos­ka hin­nat vain kohoa­vat hel­sin­gis­sä. Ongel­ma­na on ettei hel­sin­gis­sä ole tar­jol­la mitään muu­ta kuin pika­rak­ken­nuk­sen tuloksia.

      Sitä en kui­ten­kaan hyväk­sy että kaik­ki huo­nos­ta suu­nit­te­lus­ta kes­kus­ta kuo­le­mi­ses­ta kaa­de­taan Sin­ne­mäen nis­kaan. Vapaa­vuo­ri ja kokoo­muis ovat myös muka­na hel­sin­gin ran­to­jen tuhoa­mi­ses­sa, kaup­pa­kes­kus­ten raken­ta­mi­ses­sa, kult­tu­ri­ra­ken­nus­ten tuhoutumisesta..

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Niin kuin oli todet­tu­kin, näis­sä seli­tyk­sis­sä­kin on vie­lä pal­jon spe­ku­laa­tio­ta: voi joh­tua sii­tä, voi näkyä, moni, monelle…

    Pelk­kien nume­roi­den kat­so­mi­nen ei todel­la­kaan rii­tä vaan kyl­lä pää­tös­ten tuek­si tar­vi­taan vie­lä tie­to sii­tä mitä nume­rot tar­koit­ta­vat. Asu­kas­lu­kua edus­ta­va nume­ro­tie­to näkyy abso­luut­ti­se­na fak­ta­na rekis­te­reis­tä mut­ta huo­neis­to­jen tosia­sial­li­nen käyt­tö­ai­ka ja ‑tar­koi­tus on vain oletettavissa. 

    Teh­dään­kö iso­ja pää­tök­siä har­haan­joh­ta­vien muka­oi­kei­den luku­jen vai hen­ki­lö­koh­tai­seen koke­muk­seen peru­tu­vien otak­su­mien perus­teel­la? Kum­pi­kin yhtä väärin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Olla­ko huo­lis­saan mah­dol­li­ses­ta asun­to­jen osto- ja vuo­kra­hin­to­jen las­ke­mi­ses­ta, kun hin­ta­ta­son suh­teut­taa sii­hen, mis­tä koh­taa Hel­sin­ki maa­il­man ja Euroo­pan kar­tal­ta löy­tyy? Ei.
    Sijait­sem­me poh­joi­sel­la reu­na-alu­eel­la, emme edes Skan­di­na­vias­sa vaan Fen­nos­kan­dian nie­mi­maal­la: mei­tä on suju­va maayh­teys toki Pie­ta­riin mut­ta yhtä hyvin myös Mur­mans­kiin. Kuo­lan nie­mi­maa on tuos­sa kivas­ti hollilla…

    Vai­kea kuvi­tel­la Hel­sin­gis­tä kos­kaan mitään uut­ta euroop­pa­lais­ta inno­vaa­tio­kes­kus­ta sen enem­pää sijain­nin kuin luon­no­no­lo­suh­tei­den­kaan vuoksi.
    Kun tähän lisää Suo­men huip­pu­kor­kean vero­tusas­teen ja kal­liin hin­ta­ta­son oikeas­taan kaik­kien arkie­lä­män pyö­rit­tä­mi­seen liit­ty­vien tuo­te­ryh­mien suh­teen, on mei­dän mie­les­tä­ni alet­ta­va näh­dä Hel­sin­ki sel­lai­se­na kuin se on, kes­ki­suu­re­na pie­nen maan syr­jäi­se­nä pää­kau­pun­ki­na, jon­ka veto­voi­ma­te­ki­jät ovat veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä oikeas­taan vain suo­ma­lais­ten sil­mis­sä eivät­kä täs­sä koko ajan syvenevässä
    vero-orjuusyh­teis­kun­nas­sa enää kaik­kien hei­dän­kään. Monet ovat läh­dös­sä pois. Van­hem­mat mök­kei­hin­sä maal­le, nuo­rem­mat var­si­nai­seen Euroop­paan tai vie­lä pidem­mäl­le, jos rah­kei­ta riittää. 

    Kaik­keen tähän ver­rat­tu­na asu­mi­sen hin­ta on täs­sä kau­pun­gis­sa täy­sin kohtuuton. 

    Kos­ka kau­pun­kiin kui­ten­kin edel­leen tulee väes­töä koti­maas­ta, kun johon­kin isom­paan on het­kek­si pääs­tä­vä, ja Euroo­pan ulko­puo­lel­ta mm. ystä­väl­lis­mie­li­sen sosi­aa­li­po­li­tii­kan ja tulon­siir­to­jär­jes­tel­män vuok­si, ei niin­kään työ­elä­män veto­voi­mai­suu­den, on asun­to­jen raken­ta­mis­ta jat­ket­ta­va, jot­ta kysyn­tä (eli ostajien/vuokraajien todel­li­nen mak­su­ky­ky) ja tar­jon­ta koh­taa­vat mah­dol­lis­taen sel­lai­sen kau­pun­gin talou­del­li­sen raken­teen, jos­sa ele­tään ja asu­taan omil­la rahoil­la ja myös nii­tä töi­tä teke­mäl­lä, jot­ka glo­ba­li­saa­tio tän­ne sivum­mal­le jät­tää ja valikoi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. fen­nos­kan­di sta­dis­ta:
      Vai­kea kuvi­tel­la Hel­sin­gis­tä kos­kaan mitään uut­ta euroop­pa­lais­ta inno­vaa­tio­kes­kus­ta sen enem­pää sijain­nin kuin luon­no­no­lo­suh­tei­den­kaan vuoksi.
      Kun tähän lisää Suo­men huip­pu­kor­kean vero­tusas­teen ja kal­liin hin­ta­ta­son oikeas­taan kaik­kien arkie­lä­män pyö­rit­tä­mi­seen liit­ty­vien tuo­te­ryh­mien suh­teen, on mei­dän mie­les­tä­ni alet­ta­va näh­dä Hel­sin­ki sel­lai­se­na kuin se on, kes­ki­suu­re­na pie­nen maan syr­jäi­se­nä pää­kau­pun­ki­na, jon­ka veto­voi­ma­te­ki­jät ovat veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä oikeas­taan vain suo­ma­lais­ten sil­mis­sä eivät­kä täs­sä koko ajan syvenevässä
      vero-orjuusyh­teis­kun­nas­sa enää kaik­kien heidänkään.Monet ovat läh­dös­sä pois. Van­hem­mat mök­kei­hin­sä maal­le, nuo­rem­mat var­si­nai­seen Euroop­paan tai vie­lä pidem­mäl­le, jos rah­kei­ta riittää. 

      Vie­lä 15 vuot­ta sit­ten Hel­sin­gin seu­tu oli suu­ri inno­vaa­tio­kes­kus, tääl­tä joh­det­tiin maa­il­man suu­rin­ta mat­ka­pu­he­lin­val­mis­ta­jaa. Voi­ko se tois­tua, aikai­sem­min kuin 100 vuo­den sisällä?

      Kal­lis asu­mi­nen on seu­raus­ta sii­tä, että kuten aiem­min kir­joi­tin, Hel­sin­gil­lä ei ole saman­ko­kois­ta kil­pai­le­vaa kau­pun­kia alle 5 tun­nin muun kuin len­to­mat­kan pääs­sä jos­sa työ­paik­ko­jen tar­jon­ta sama ja palk­ka­ta­so sama ja sosi­aa­li­tur­va samaa tasoa. 

      Har­va suo­ma­lai­nen uskal­taa läh­teä Tal­lin­naan asu­maan kos­ka ei tie­dä riit­tää­kö rahat elämiseen. 

      Pie­ta­ri, unoh­da niin kau­an kuin Putin on vallassa. 

      Suu­rin osa läh­tee Tuk­hol­maan tai Sak­san poh­joi­so­siin, mut­ta Tuk­hol­mas­sa asu­mi­nen vie­lä kal­liim­paa kuin Sta­dis­sa. Ruot­sin isom­pien kau­pun­kien olo­suh­tei­ta miel­le­tään myös tur­vat­to­miik­si ja las­ten kou­luo­lot huonoiksi.
      Sak­sas­sa yleen­sä käy­dään komen­nuk­sel­la ja pala­taan takai­sin vii­meis­tään kun lap­set tule­vat kou­lui­kään, suo­ma­lai­nen kou­lu­jär­jes­tel­mä kun on kuu­lem­ma niin pal­jon parempi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Har­va suo­ma­lai­nen uskal­taa läh­teä Tal­lin­naan asu­maan kos­ka ei tie­dä riit­tää­kö rahat elämiseen.
        Pie­ta­ri, unoh­da niin kau­an kuin Putin on vallassa. 

        Monel­la suo­ma­lai­sil­la on kak­ko­sa­sun­to myös Tal­lin­nas­sa ja muul­la Viron ran­nik­koa. Pie­ta­ris­sa asui vii­mek­si 20 000 suo­ma­lais­ta vuo­teen 1920 kun­nes pala­si­vat Suo­meen vuo­teen 1920 ja hei­dän­kin tilal­le tuli 10 000 punapakolaista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kak­sios­sa yksin/kaksin asu­vat ovat muut­ta­neet kol­mioon tai neli­öön. Asun­to­mark­ki­nat pun­ni­taan vuo­den kah­den kulues­sa. Sil­loin sel­vi­ää riit­tää­kö rahat kun sääs­töt on käy­tet­ty ja lyhen­nys­va­paat myös. Ja palaa­ko työt vai ei. Ja min­ne ne työt palaa. Nyt ele­tään velaksi. 

    Toki patou­tu­nut­ta kysyn­tää on. En myy ja ei löy­dy ostet­ta­vaa. Asun­non vaih­dot jumit­taa huo­non tar­jon­nan vuok­si. Juu­ri nyt ”bet­ter the devil we know”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Mikä mer­ki­tys asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­sa voi olla sil­lä, että urbaa­nia asu­mis­ta suo­si­vat ikä­luo­kat eli noin ‑80-luvul­la syn­ty­neet ovat jää­neet aiem­mis­ta suku­pol­vis­ta poi­ke­ten kes­kus­taan ja kan­ta­kau­pun­kiin eivät­kä ole muut­ta­neet kehys­kun­tiin, kun tulo­ta­so ja per­heen koko on alka­nut kasvaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ant­ti:
      Mikä mer­ki­tys asu­mis­väl­jyy­den kas­vus­sa voi olla sil­lä, että urbaa­nia asu­mis­ta suo­si­vat ikä­luo­kat eli noin ‑80-luvul­la syn­ty­neet ovat jää­neet aiem­mis­ta suku­pol­vis­ta poi­ke­ten kes­kus­taan ja kan­ta­kau­pun­kiin eivät­kä ole muut­ta­neet kehys­kun­tiin, kun tulo­ta­so ja per­heen koko on alka­nut kasvaa?

      Asu­mis­väl­jyy­teen vai­kut­taa todel­la mon­ta rin­nak­kais­ta trendiä.

      1) Kau­pun­kia­su­mi­sen suo­sion nousu: kau­pun­gis­sa halu­taan asua entis­tä enem­män, ja ollaan val­mii­ta tin­ki­mään neliöis­tä sen vuoksi.

      2) Finans­si­krii­sin jäl­ki­mai­nin­git: asu­mis­väl­jyy­den kas­vu Hel­sin­gis­sä pysäh­tyi kuin sei­nään finans­si­krii­sis­sä. Väki­sin tulee mie­leen että ihan yksin­ker­tai­ses­ti ei ollut rahaa muut­taa isom­paan asun­toon tai halua ottaa sitä talou­del­lis­ta ris­kiä joka liit­tyy nur­mi­jär­ve­läi­seen oma­ko­ti­ta­loon ja kah­teen autoon.

      3) Asun­to­kun­tien koon pie­ne­mi­nen: yksi­na­su­va käy­tän­nös­sä tar­vit­see enem­män tilaa hen­keä koh­den kuin paris­kun­ta tai per­he. Tai vähin­tään­kin koet­tu asu­mi­sen väl­jyys vaa­tii enem­män tilaa.

      4) Väes­tön ikään­ty­mi­nen: yhä suu­rem­pi osa väes­tös­tä on van­hem­paa väkeä, joi­den lap­set ovat muut­ta­neet pois kotoa, ja samal­la ikään­ty­neen väes­tön varal­li­suus on suu­rem­pi kuin kos­kaan ennen. Per­hea­sun­nois­sa asu­vien “entis­ten per­hei­den” osuus kasvaa.

      5) Maa­han­muut­to: maa­han­muut­ta­ja­per­heet ovat yleen­sä nuo­rem­pia ja köy­hem­piä kuin kan­ta­suo­ma­lai­set, jon­ka lisäk­si Hel­sin­gis­sä asuu eri­tyi­ses­ti raken­nusa­lan siir­to­työ­läi­siä hyvin­kin ahtais­sa kimppakämpissä.

      Yhdes­tä koko väes­tön asu­mis­väl­jyyt­tä kuvaa­vas­ta tun­nus­lu­vus­ta on vai­kea pääs­tä peril­le asu­mi­sen koko kuvasta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ark­ki­teh­ti:
        Yhdes­tä koko väes­tön asu­mis­väl­jyyt­tä kuvaa­vas­ta tun­nus­lu­vus­ta on vai­kea pääs­tä peril­le asu­mi­sen koko kuvasta.

        Tie­tys­ti asu­mis­väl­jyy­teen vai­kut­taa mon­ta tren­diä, mut­ta on se sil­ti aika kuvaa­va luku. Asu­mis­väl­jyy­den kään­teis­lu­ku ker­rot­tu­na asu­kas­lu­vul­la ker­too suu­rin­piir­tein paik­ka­kun­nan asut­tu­jen asun­to­jen pin­ta-alan. Se taas on ympä­ris­töl­le aiheu­tet­tui­hin hait­toi­hin liit­ty­vä tunnusluku.

        Jos kas­vi­huo­neil­miö­tä halu­taan nopeas­ti ehkäis­tä, asu­mis­väl­jyy­den ei pitäi­si saa­da enää kovin pal­joa kas­vaa poh­joi­sil­la alueil­la, jois­sa tilo­ja jou­du­taan tal­vel­la läm­mit­tä­mään. Asu­mis­mu­ka­vuu­den kan­nal­ta taas asu­mis­väl­jyy­den kas­vu on posi­tii­vi­nen asia.

        Kes­kei­nen asu­mis­väl­jyy­den kas­vua selit­tä­vä teki­jä voi olla val­tion vel­kaan­tu­mi­nen ja koti­ta­louk­sien vau­ras­tu­mi­nen sitä kaut­tam, että vero­ja on perit­ty vähem­män kuin mitä val­tio on kulut­ta­nut. Nykyi­sen edus­kun­ta­kau­den lop­puun jat­ket­ta­neen nyky­me­nol­la, mut­ta jokin tule­va edus­kun­ta ehkä toteut­taa sotu-uudis­tuk­sen, ja miet­tii sitä uusik­si, mil­lais­ta asu­mis­ta val­tion varoin halu­taan sosi­aa­li­sin perus­tein tukea ja mil­lais­ta ei. Nykyi­set tukien ehdot anta­vat hyvät tuet monil­le, mut­ta jät­tää monet hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat jopa tuetta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. sit: Tie­tys­ti asu­mis­väl­jyy­teen vai­kut­taa mon­ta tren­diä, mut­ta on se sil­ti aika kuvaa­va luku. Asu­mis­väl­jyy­den kään­teis­lu­ku ker­rot­tu­na asu­kas­lu­vul­la ker­too suu­rin­piir­tein paik­ka­kun­nan asut­tu­jen asun­to­jen pin­ta-alan. Se taas on ympä­ris­töl­le aiheu­tet­tui­hin hait­toi­hin liit­ty­vä tunnusluku.

        Jos kas­vi­huo­neil­miö­tä halu­taan nopeas­ti ehkäis­tä, asu­mis­väl­jyy­den ei pitäi­si saa­da enää kovin pal­joa kas­vaa poh­joi­sil­la alueil­la, jois­sa tilo­ja jou­du­taan tal­vel­la läm­mit­tä­mään. Asu­mis­mu­ka­vuu­den kan­nal­ta taas asu­mis­väl­jyy­den kas­vu on posi­tii­vi­nen asia.

        Kes­kei­nen asu­mis­väl­jyy­den kas­vua selit­tä­vä teki­jä voi olla val­tion vel­kaan­tu­mi­nen ja koti­ta­louk­sien vau­ras­tu­mi­nen sitä kaut­tam, että vero­ja on perit­ty vähem­män kuin mitä val­tio on kulut­ta­nut. Nykyi­sen edus­kun­ta­kau­den lop­puun jat­ket­ta­neen nyky­me­nol­la, mut­ta jokin tule­va edus­kun­ta ehkä toteut­taa sotu-uudis­tuk­sen, ja miet­tii sitä uusik­si, mil­lais­ta asu­mis­ta val­tion varoin halu­taan sosi­aa­li­sin perus­tein tukea ja mil­lais­ta ei. Nykyi­set tukien ehdot anta­vat hyvät tuet monil­le, mut­ta jät­tää monet hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat jopa tuetta.

        Ympä­ris­tö­hait­ta­tun­nus­lu­vus­ta en ole ihan samaa mieltä. 

        Ener­gian­käyt­tö­mie­les­sä oli­si vain posi­tii­vis­ta jos ihmi­set muut­tai­si­vat 1960–70-lukujen ker­ros­ta­lois­ta 10% väl­jem­piin mata­lae­ner­gia­ta­loi­hin. Mik­si vih­reäs­sä tule­vai­suu­des­sa pitäi­si tar­jo­ta vain ahtaam­paa asumista?

        Epä­suo­ra mit­ta­ri aiheut­taa myös äkkiä vää­ris­ty­miä, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa se että 25 m² uus­lof­tiyk­siö 4 met­rin huo­ne­kor­keu­del­la ja 40 m² kak­sio 2.5 met­rin huo­ne­kor­keu­del­la ovat tila­vuu­del­taan samaa luok­kaa… mut­ta toi­nen oli­si tun­nus­lu­vul­taan pal­jon parempi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. sit: Se taas on ympä­ris­töl­le aiheu­tet­tui­hin hait­toi­hin liit­ty­vä tunnusluku

        Ei kai tuol­la mitään teke­mis­tä ympä­ris­töl­le aiheu­tet­tu­jen hait­to­jen suh­teen. Ei jät­kä­saa­ri ole mikään luo­non­suo­je­lun paras ilmen­ty­mä. Tuot­ta­ja­ve­tois­ta suun­nit­te­lua, jos­sa luon­toa ei aja­tel­la lain­kaan. Ihmis­ku­nal­la on pit­kät perin­teet kau­pun­kia­su­mi­ses­ta, mut­ta Hel­sin­gis­sä pala­taan kes­kiai­kai­seen asuntosuunniotteluun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mä arve­len että Hel­sin­gin väki­lu­vun las­ku on tila­päis­tä ja joh­tuu koro­nas­ta ja mata­la­suh­dan­tees­ta. 1990-luvun laman aikaan muu­tet­tiin kans­sa pois mut­ta paluu­muut­to alkoi heti laman jälkeen. 

    Ei kan­na­ta sen takia vähen­tää raken­ta­mis­ta. Yksi­tyi­nen sek­to­ri ehkä vähen­tää mut­ta se antaa mah­dol­li­suu­den esim Hel­sin­gil­le ja muil­le kau­pun­geil­le jot­ka raken­ta­vat sosi­aa­li­sin perus­tein asun­to­ja, kil­pai­lut­taa raken­nus­liik­kei­tä. Esim Mal­min len­to­ken­tän vuo­kra-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kan­nat­tai­si käyn­nis­tää juu­ri täl­lai­ses­sa tilanteesa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kaa­voi­tus­ta ja raken­ta­mis­ta syy­tä vähen­tää, jos aikaan­saan­nok­set on samaa sur­ke­aa tasoa kuin ehdo­tel­mat Elie­lin aukios­ta. Hel­sin­ki ei tar­vit­se tihe­ää, kor­ke­aa raken­ta­mis­ta. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to on lope­tet­ta­va ensim­mäi­se­nä, kos­ka se vain lisää sos.ongelmia ja mm. puukkorikollisuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Soi­nin­vaa­ran kan­nat­tai­si käy­dä kesäl­lä Nur­mek­ses­sa kat­so­mas­sa, että mil­lais­ta idyl­liä Suo­mi voi­si tar­jo­ta meil­le. Juna vie, ja vie­lä­pä Liek­san kaut­ta, joka on niin ikään vie­rai­lun arvoi­nen paik­ka. Huo­maa konditionaali.

    Minä rakas­tan kau­nis­ta ja pien­tä ark­ki­teh­tuu­ria, joka istuu veh­re­ään miljööseen.

    Kun kat­son Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen, mut­ta myös Kuo­pion uudis­ra­ken­nus­kan­taa, niin olo­ti­la­ni on lähin­nä kuin pit­kään men­neen illan jäl­kei­se­nä aamu­na, sekun­te­ja ennen oksen­nus­ta. Hyi olkoon. Ja mitä kop­pe­ja ne ovatkaan! 

    Jäte­ve­det lorah­ta­vat tai­men­pu­roon, mut­ta ei hätää, sori sii­tä riit­tää korvaukseksi!

    Suo­mi voi­si olla menes­ty­vien pik­ku­kau­pun­kien Suo­mi, jos­sa on kor­kea­ta­sois­ta tek­no­lo­gia­teol­li­suut­ta, tut­ki­mus­ta, ja kult­tuu­ria, ympä­ri maan. Nopea ja tiheä jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­to, vesis­tö­jen var­sil­la ole­vien, menes­ty­vien pik­ku­kau­pun­kien selkärankana.

    Siis, aja­tus­maa­il­mas­sa hypät­täi­siin 1800-luvun lop­puun, ja unoh­det­tai­siin sekä kes­kus­hal­lin­to (Hel­sin­ki), että haja­si­joi­tus (alkio­lais­ten täyt­tä­kää nie­men­not­kot), ja raken­net­tai­siin Suo­mes­ta Iso-Bri­tan­nian kal­tai­nen vau­ras valtio.

    Kajaa­ni, Iisal­mi, Lapin­lah­ti, Sii­lin­jär­vi, Kuo­pio, Var­kaus… Tam­pe­re, Lem­pää­lä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski!

    Kym­me­nit­täin upei­ta pie­niä kau­pun­ke­ja vesis­tö­jen ääril­lä, jois­sa oikeas­ti voi­si elää ilman autoa, oma­ko­ti­ta­los­sa, ja mat­kal­le pää­si­si junal­la tai piensähkölentokoneella.

    Hel­sin­gin alas­ajo on seu­raa­va suo­ma­lai­nen megatrendi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. FOOBAR:
      Kajaa­ni, Iisal­mi, Lapin­lah­ti, Sii­lin­jär­vi, Kuo­pio, Var­kaus… Tam­pe­re, Lem­pää­lä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski!

      Nois­ta monen kun­nan menes­ty­sa­jat oli­vat sil­loin kun Suo­mes­sa oli pie­ni jul­ki­nen sek­to­ri ja iso yksi­tyi­nen sek­to­ri sii­hen näh­den. Nyky­ään val­tio, sai­raan­hoi­to­pii­rit jne. on mer­kit­tä­vä työ­nan­ta­ja, ja Kajaa­ni, Iisal­mi, Lapin­lah­ti, Sii­lin­jär­vi, Var­kaus sekä Val­kea­kos­ki ovat hävin­neet sii­hen liit­ty­vän pelin. Pel­kil­lä yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­koil­la ei nyky­ai­kai­nen kau­pun­ki pyö­ri — ilman, että on myös hyvä­palk­kai­sia vir­ka­mie­hiä yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja osta­mas­sa. Jos joku minis­te­riön vir­ka­mies tar­vit­see vaik­ka kon­sult­tia tai vaik­ka ravin­to­la­tar­joi­lu­ja työ­hön liit­tyen, se ei tilaa sitä mis­tään nois­ta kun­nas­ta, vaan oman sijain­ti­paik­kan­sa lähistöltä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. eitoi­mi: Nois­ta monen kun­nan menes­ty­sa­jat oli­vat sil­loin kun Suo­mes­sa oli pie­ni jul­ki­nen sek­to­ri ja iso yksi­tyi­nen sek­to­ri sii­hen näh­den. Nyky­ään val­tio, sai­raan­hoi­to­pii­rit jne. on mer­kit­tä­vä työ­nan­ta­ja, ja Kajaa­ni, Iisal­mi, Lapin­lah­ti, Sii­lin­jär­vi, Var­kaus sekä Val­kea­kos­ki ovat hävin­neet sii­hen liit­ty­vän pelin. Pel­kil­lä yksi­tyi­sen sek­to­rin työ­pai­koil­la ei nyky­ai­kai­nen kau­pun­ki pyö­ri – ilman, että on myös hyvä­palk­kai­sia vir­ka­mie­hiä yksi­tyi­siä pal­ve­lu­ja osta­mas­sa. Jos joku minis­te­riön vir­ka­mies tar­vit­see vaik­ka kon­sult­tia tai vaik­ka ravin­to­la­tar­joi­lu­ja työ­hön liit­tyen, se ei tilaa sitä mis­tään nois­ta kun­nas­ta, vaan oman sijain­ti­paik­kan­sa lähistöltä.

        Ei teil­lä ole hajua­kaan, mitä perus­in­si­nöö­ri­pa­ris­kun­ta lap­si­neen elä­mäl­tään haluaa.

        Kun pie­neen kau­pun­kiin muut­taa 100 ihmis­tä teke­mään etä­töi­tä, niin kun­ta saa vero­tet­ta­vak­seen 5 000 000 €.

        Samal­la he luo­vat kysyn­nän palveluille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. FOOBAR: Ei teil­lä ole hajua­kaan, mitä perus­in­si­nöö­ri­pa­ris­kun­ta lap­si­neen elä­mäl­tään haluaa.

        Sitä en tie­dä, mut­ta muut­to­liik­keen suun­nas­ta pää­tel­len sitä ei löy­dy pie­nil­tä paik­ka­kun­nal­ta taik­ka maaseudulta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. FOOBAR: Siis, aja­tus­maa­il­mas­sa hypät­täi­siin 1800-luvun lop­puun, ja unoh­det­tai­siin sekä kes­kus­hal­lin­to (Hel­sin­ki), että haja­si­joi­tus (alkio­lais­ten täyt­tä­kää nie­men­not­kot), ja raken­net­tai­siin Suo­mes­ta Iso-Bri­tan­nian kal­tai­nen vau­ras valtio. 

      Bri­tan­nia­han on koko Euroo­pan kes­kus­joh­toi­sin val­tio. Kuten uuti­sia seu­raa­vat tie­tä­vät, se on juu­ri par­hail­laan vaa­ras­sa hajo­ta nel­jään osaan ehkä jo lähi­vuo­si­na, kos­ka on niin kes­kus­joh­toi­nen että kol­men pie­nim­män osan asuk­kaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

      Kajaa­ni, Iisal­mi, Lapin­lah­ti, Sii­lin­jär­vi, Kuo­pio, Var­kaus… Tam­pe­re, Lem­pää­lä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski! 

      Bri­tan­nias­sa alue­po­li­tiik­kaa teh­dään suun­nil­leen saman ver­ran kuin Suo­mes­sa teh­täi­siin mikä­li kepua ei oli­si kos­kaan perus­tet­tu­kaan. Eikä siten ole yllä­tys, että pai­kal­li­set Kajaa­nit ja Val­kea­kos­ket ovat vie­lä­kin tyh­jem­piä ja kuol­leem­pia kuin Suomessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tom­mi Uscha­nov: Bri­tan­nia­han on koko Euroo­pan kes­kus­joh­toi­sin val­tio. Kuten uuti­sia seu­raa­vat tie­tä­vät, se on juu­ri par­hail­laan vaa­ras­sa hajo­ta nel­jään osaan ehkä jo lähi­vuo­si­na, kos­ka on niin kes­kus­joh­toi­nen että kol­men pie­nim­män osan asuk­kaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

        Bri­tan­nias­sa alue­po­li­tiik­kaa teh­dään suun­nil­leen saman ver­ran kuin Suo­mes­sa teh­täi­siin mikä­li kepua ei oli­si kos­kaan perus­tet­tu­kaan. Eikä siten ole yllä­tys, että pai­kal­li­set Kajaa­nit ja Val­kea­kos­ket ovat vie­lä­kin tyh­jem­piä ja kuol­leem­pia kuin Suomessa.

        Ero Suo­men ja Bri­tan­nian välil­lä on se että Bri­teis­sä asuu yli kym­me­nen ker­taa niin pal­jon ihmi­siä kuin Suo­mes­sa. Siel­lä on mon­ta Hel­sin­gin kokois­ta kau­pun­kia ja maal­la asu­vil­la­kin on mat­kaa lähi­mään kau­pun­kiin vain muu­ta­ma has­su maili.
        Bri­tan­nias­ta koko maa­il­man teol­li­suus läh­ti käyn­tiin 1800-luvun alus­sa uusien kek­sin­tö­jen höy­ry­ko­neen ym ansios­ta. Se toi­mi maa­il­man­ta­lou­den moot­to­ri­na aina toi­seen maa­il­man­so­taan asti. Myö­hem­min USA ja Sak­sa ja Japa­ni ym ajoi­vat ohi. Ilman brit­tien inno­vaa­tioi­ta suo­ma­lai­set eläi­si­vät yhä agraa­riyh­teis­kun­nas­sa torppareina.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Ero Suo­men ja Bri­tan­nian välil­lä on se että Bri­teis­sä asuu yli kym­me­nen ker­taa niin pal­jon ihmi­siä kuin Suo­mes­sa. Siel­lä on mon­ta Hel­sin­gin kokois­ta kau­pun­kia ja maal­la asu­vil­la­kin on mat­kaa lähi­mään kau­pun­kiin vain muu­ta­ma has­su maili.

        Bri­tan­nian alu­eel­li­nen väes­tö kes­kit­ty­mi­nen on pää­asias­sa Englan­nis­sa (asuk­kai­ta 56 286 961) ja har­vem­min asu­tut alu­eet ovat Skot­lan­ti, Wales ja Poh­jois-Irlan­ti. Skot­lan­nin asu­kas­lu­ku on 5 463 300 ( Suo­men väki­lu­ku on 5 536 146. Suo­mes­sa asuu 72 846 asu­kas­ta enem­män kuin siis Skot­lan­nis­sa). Wale­sin väki­lu­ku on vain 3 153 000. Poh­jois-Irlan­nin väki­lu­ku on 1 893 700. Talou­del­li­nen kes­kit­ty­mä Bri­tan­nian­kin koh­dal­la on Lon­toon seu­tu ja sen ympä­röi­vä Ete­lä-Englan­ti. Poh­jois-Irlan­ti on myös mer­kit­tä­vä talous­a­lue mut­ta sen­kin koko­nai­nen talous­a­lue muo­dos­tuu Irlan­nin tasavallasta

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Ero Suo­men ja Bri­tan­nias­ta koko maa­il­man teol­li­suus läh­ti käyn­tiin 1800-luvun alus­sa uusien kek­sin­tö­jen höy­ry­ko­neen ym ansios­ta. Se toi­mi maa­il­man­ta­lou­den moot­to­ri­na aina toi­seen maa­il­man­so­taan asti. 

        Jo vuon­na 1900 maa­il­man suu­rin teol­li­suus­maa oli Yhdys­val­lat, 2. Bri­tan­nia, 3. Sak­sa, 4. Venä­jä, 5. Rans­ka ja Itä­val­ta-Unka­ri. Sak­sa oli jo tuol­loin Euroo­pan suu­rin joh­ta­va teol­li­suus­maa. Bri­tan­nian vau­raus ja ase­ma 2 suu­rim­pa­na teol­lis­suus­maa­na koko maa­il­mas­sa perus­tui Bri­tan­nian meren­ta­kais­ten siir­to­mai­den tuot­ta­miin työ­voi­maan, tuot­tei­siin ja raa­ka-ainei­siin. Ilman siir­to­mai­ta Bri­tan­nian talous oli­si ollut todel­la ali­suo­rit­ta­ja myös 1900-luvun alus­sa. Sak­san teol­lis­ta­mi­nen ei tapah­tu­nut siir­to­mais­ta tule­vil­la tuot­teill, raa­ka-aineil­la ja työ­voi­mal­la. Juu­ri sen takia kun siir­to­maat alkoi 1960-luvul­la itse­näis­tyä niin Brian­nia menet­ti ase­man­sa joka se oli ollut vuo­des­ta 1900. Japa­nin ase­ma uute­na talous­ve­tu­ri­na muut­ti ase­tel­mia niin että Län­si-Sak­san ase­ma vah­vis­tui Euroo­pas­sa mut­ta mut­ta Bri­tan­nian teol­li­nen tuo­tan­to taan­tui vii­meis­tään 1970-luvulla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Ilman brit­tien inno­vaa­tioi­ta suo­ma­lai­set eläi­si­vät yhä­agraa­riyh­teis­kun­nas­sa torppareina.

        Suo­men­kin teol­lis­ta­mi­nen tapah­tui 1900-luvun alus­sa myös ruot­sa­lais­ten, sak­sa­lais­ten ja brit­ti­läis­ten inno­vaa­tioil­la. Sak­san ja Ruot­sin teol­li­suus oli sijoit­ta­nut Suo­meen ennen ensim­mäis­tä maa­il­man­so­taa pää­asias­sa pal­ve­le­maan Venä­jän markkinoita.Ensimmäinen maa­il­man­so­ta kat­kai­si hyvän talou­del­li­sen kehi­tyk­sen Suo­mes­sa. Bri­tan­nias­sa oli itse asias­sa torp­pa­rei­ta pit­käl­le 1900-luvul­le tosin suu­rin osa torp­pa­reis­ta asui Irlan­nin­saa­rel­la joka kuu­lui Bri­tan­ni­aan vuo­teen 1921

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tom­mi Uscha­nov: Bri­tan­nia­han on koko Euroo­pan kes­kus­joh­toi­sin val­tio. Kuten uuti­sia seu­raa­vat tie­tä­vät, se on juu­ri par­hail­laan vaa­ras­sa hajo­ta nel­jään osaan ehkä jo lähi­vuo­si­na, kos­ka on niin kes­kus­joh­toi­nen että kol­men pie­nim­män osan asuk­kaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

        Tar­ken­nuk­sek­si Tom­mi Uscha­no­vin kom­men­til­le sii­tä että Bri­tan­nia on koko Euroo­pan kes­kus­joh­toi­sin val­tio kos­kee Bri­tan­nian­kin koh­dal­la vain Englan­tia. Skot­lan­nil­la ja Wale­sil­la on oma alu­eel­li­nen par­la­ment­ti ja Poh­jois-Irlan­nis­sa on jaet­tu hal­lin­to­mal­li (power shearing)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rahul Soma­ni: Skot­lan­nil­la ja Wale­sil­la on oma alu­eel­li­nen par­la­ment­ti ja Poh­jois-Irlan­nis­sa on jaet­tu hal­lin­to­mal­li (power shearing) 

        Niin. Ja se ei pal­jon pai­na­nut, kun englan­ti­lai­set päät­ti­vät kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, että mui­den kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­lai­set halua­vat erota.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Tom­mi Uscha­nov: Niin. Ja se ei pal­jon pai­na­nut, kun englan­ti­lai­set päät­ti­vät kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, että mui­den kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­lai­set halua­vat erota.

        Saa­pa nöh­sä, päät­tä­vät­kö sko­tit ero­ta vas­taa­vas­ti Iso-Bri­tan­nias­ta. Jos päät­tä­vät, maa pitä­nee nime­tä uudel­leen Tynkä-Britanniaksi 😎

        En ymmär­rä, mitä sko­tit voi­vat eros­ta hyö­tyä? EU on kau­ka­na Englan­tiin ver­rat­tu­na ja vai­ku­tus talou­teen on var­mas­ti pal­jon mer­kit­tä­väm­pi mitä brexit. Mut­ta eipä näi­tä asioi­ta ole ennen­kään talout­ta poh­tien rat­kais­tu. Se on se epä­mää­räi­nen FREEEEEEEEDOOOOOOOMMMMMM!

        SNP tul­lee saa­maan pro­jek­til­leen myös mer­kit­tä­vää vetoa­pua idäs­tä. Onhan brit­tien ydin­a­seet­kin Skotlannissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Sylt­ty: Saa­pa nöh­sä, päät­tä­vät­kö sko­tit ero­ta vas­taa­vas­ti Iso-Bri­tan­nias­ta. Jos päät­tä­vät, maa pitä­nee nime­tä uudel­leen Tynkä-Britanniaksi 

        En ymmär­rä, mitä sko­tit voi­vat eros­ta hyö­tyä? EU on kau­ka­na Englan­tiin ver­rat­tu­na ja vai­ku­tus talou­teen on var­mas­ti pal­jon mer­kit­tä­väm­pi mitä brexit. Onhan brit­tien ydin­a­seet­kin Skotlannissa.

        Bri­tan­nian ydin­a­se mak­saa jo nyt 70 mil­joo­naa pun­taa vuo­des­sa veron­mak­sa­ji­le. Sil­lä sum­mal­la saa jo perus­pal­ve­lut kun­toon. Skot­lan­nin öljy ja kaa­su varat mene­vät suo­raan Englan­tiin eikä Skot­lan­ti ole hyö­ty­nyt niis­tä mitään. EU on kyl­lä laa­jem­pi mark­ki­na-alue kuin 56 mil­joo­nan asuk­kaan Englan­ti. Oli­si­ko Suo­men kos­kaan pitä­nyt ero­ta Venä­jäs­tä 1917? Tänä vuon­na tulee kulu­neek­si 100 vuot­ta kun Ete­lä-Irlan­ti itse­näis­tyi Bri­tan­nias­ta Irlan­nin vapaavaltiona.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Tom­mi Uscha­nov: Niin. Ja se ei pal­jon pai­na­nut, kun englan­ti­lai­set päät­ti­vät kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä, että mui­den kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­lai­set halua­vat erota.

        Poh­jois-Irlan­ti on edel­leen on EU sisä­mark­ki­noi­ta kun Brexi­tin lopul­li­nen todel­li­suus kävi ilmi että yhtäk­kiä Irlan­nin saa­ren väliin tulee­kin raja ja tul­li muu­rit jos Poh­jois-Irlan­ti jää sisä­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le. No tämä ei tapah­tu­nut Poh­jois-Irlan­nin koh­dal­la. Nyt Skot­lan­nis­sa vaa­li­tu­lok­sen myö­tä maan itse­näi­syyt­tä aja­vat poliit­ti­set puo­lu­ee­ton Skot­lan­nin kan­sal­lis­puo­lue ja Skot­lan­nin Vih­reät sai enem­mis­tön Skot­lan­nin par­la­ment­tiin. Se on toden­nä­köi­ses­ti ensim­mäis­tä ker­taa kun sepa­ra­tis­tit Euroo­pas­sa saa­vat vaa­leis­sa enem­mis­tön ilman väki­val­tais­ta yhteen­ot­to­ja tai sis­si­so­dan käyntiä .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Rahul Soma­ni: Nyt Skot­lan­nis­sa vaa­li­tu­lok­sen myö­tä maan itse­näi­syyt­tä aja­vat poliit­ti­set puo­lu­ee­ton Skot­lan­nin kan­sal­lis­puo­lue ja Skot­lan­nin Vih­reät sai enem­mis­tön Skot­lan­nin parlamenttiin.

        Mut­ta lupa kan­sa­nää­nes­tyk­seen itse­näi­syy­des­tä pitää saa­da Lon­toos­ta, ja sitä ei saa­da, niin kau­an kuin kon­ser­va­tii­vit ovat val­las­sa. Ehkä jos­kus sit­ten, kun Englan­nin vih­reät on pääministeripuolue.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Nimi: Mut­ta lupa kan­sa­nää­nes­tyk­seen itse­näi­syy­des­tä pitää saa­da Lon­toos­ta, ja sitä ei saa­da, niin kau­an kuin kon­ser­va­tii­vit ovat val­las­sa. Ehkä jos­kus sit­ten, kun Englan­nin vih­reät on pääministeripuolue.

        Toden­nä­köi­ses­ti lupa on saa­tu jo 2014 kun par­la­met­ti hyväk­syi ensimn­mäi­sen kan­sa­nää­nes­tyk­sen. Kor­kein oikeus voi antaa luvan Skot­lan­nil­le jär­jes­tää kan­sa­nää­nes­tyk­sen eikä sii­nä ole pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­eel­la mitään sano­mis­ta sen jäl­keen. Ota huo­mioon että Bri­tan­nias­sa on käy­tös­sä tapa­oi­keus (com­mon law)

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Rahul Soma­ni: Poh­jois-Irlan­ti on edel­leen on EU sisä­mark­ki­noi­ta kun Brexi­tin lopul­li­nen todel­li­suus kävi ilmi että yhtäk­kiä Irlan­nin saa­ren väliin tulee­kin raja ja tul­li muu­rit jos Poh­jois-Irlan­ti jää sisä­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le. No tämä ei tapah­tu­nut Poh­jois-Irlan­nin koh­dal­la. Nyt Skot­lan­nis­sa vaa­li­tu­lok­sen myö­tä maan itse­näi­syyt­tä aja­vat poliit­ti­set puo­lu­ee­ton Skot­lan­nin kan­sal­lis­puo­lue­ja Skot­lan­nin Vih­reät sai enem­mis­tön Skot­lan­nin par­la­ment­tiin. Se on toden­nä­köi­ses­ti ensim­mäis­tä ker­taa kun sepa­ra­tis­tit Euroo­pas­sa saa­vat vaa­leis­sa enem­mis­tön ilman väki­val­tais­ta yhteen­ot­to­ja tai sis­si­so­dan käyntiä .

        Myös Kata­lo­nian alue­vaa­leis­sa maa­lis­kuus­sa itse­näi­syyt­tä aja­vat puo­lu­eet sai­vat enem­mis­tön. Sel­lai­nen oli myös jo edel­li­ses­sä Skot­lan­nin alue­par­la­men­tis­sa ( SNP sai siis hui­kai­se­van yhden lisäpaikan).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Vil­le Vauh­ko­nen: Myös Kata­lo­nian alue­vaa­leis­sa maa­lis­kuus­sa itse­näi­syyt­tä aja­vat puo­lu­eet sai­vat enem­mis­tön. Sel­lai­nen oli myös jo edel­li­ses­sä Skot­lan­nin alue­par­la­men­tis­sa ( SNP sai siis hui­kai­se­van yhden lisäpaikan).

        Ero Kata­lo­nian ja Skot­lan­nin itse­hal­linn­to­jen koh­dal­la on se että Bri­ta­nias­sa on jo hajoi­tet­tu lain­sää­dän­tö (devo­lu­tion) siis Englan­ti & Wales (yhdes­sä), Skot­lan­ti ja Poh­jois-Irlan­ti (erik­seen). Toi­sin kuin ei ole Espan­jas­sa vie­lä toteu­te­tu tätä hajoi­tet­tu lain­sää­dän­tö mal­lia. Skot­lan­nis­sa oli 2014 myös Lon­toon tun­nus­ta­maa itse­näi­syyy­sää­nes­tys toi­sin kuin Kata­lo­nias­sa ei ollut Madri­din tun­nus­ta­maa itse­näi­syyy­sää­nes­tys­tä.. Edel­li­ses­sä Skot­lan­nin alue­par­la­men­tis­sa SNP:llä ei ollut enem­mis­tö vaan se oli 2 pai­kan ero jot­ta SNP:llä oli­si saa­vut­ta­nut enem­mis­tön 2016 alue­vaa­leis­sa Skot­lan­nin par­la­men­tiin. SNP sai 1 lisä­pai­kan mut­ta kaik­ki muut puo­lu­eet menet­ti­vät paik­koj, pait­si Skot­lan­nin Vih­reät jot­ka sai­vat 8 paik­kaa . Myös Skot­lan­nin Vih­reät sai­vat kannt­ta­vat itsenäisyyttä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Lois­ta­vaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­jär­vi-höpi­nöis­tä. Kuka vain pie­nes­sä kau­pun­gis­sa oikeas­ti käy­nyt tie­tää, että kes­kus­tan pit­kä pysä­köin­ti­pai­koik­si teh­ty rait­ti hil­je­nee noin kuu­den aikaan. Ros­sos­sa voi vie­lä käy­dä niil­lä paik­ka­kun­nil­la, joil­la sel­lai­nen on, muil­la tyy­dy­tään ainoan maa­han­muut­ta­jan 80 viik­ko­tun­nin työ­pa­nok­sil­la pyö­rit­tä­mään pizze­ri­aan. Jos kau­pun­gis­sa on ammatti(korkea) kou­lu, löy­tyy myös Hese ja Mäk­kä­ri. Kaup­po­ja on kak­si, molem­mis­ta ryh­mit­ty­mis­tä ja se ruma Lid­lin mök­ki val­ta­tien ris­teyk­ses­sä huol­ta­moi­den luona. 

      Kesäl­lä on kiva las­ten pela­ta pal­loa ja juos­ta ken­täl­lä. Lisäk­si kan­sa­lai­set viih­dyt­tä­vät itse­ään Netflixil­lä, joka strea­maa taa­ja­man kes­kus­tas­sa nopeas­ti ja muu­al­la­kin, jos ne tun sta­di­lai­set ovat sub­ven­toi­neet kym­me­niä kilo­met­riä kui­dun­ve­toa per käyttäjä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Krtek:
        Lois­ta­vaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­jär­vi-höpi­nöis­tä. Kuka vain pie­nes­sä kau­pun­gis­sa oikeas­ti käy­nyt tie­tää, että kes­kus­tan pit­kä pysä­köin­ti­pai­koik­si teh­ty rait­ti hil­je­nee noin kuu­den aikaan. 

        Iro­ni­aa niil­le jot­ka eivät ymmär­rä mil­lä taval­la suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta tyk­kää elää. 

        Monel­le riit­tää ihan oikeas­ti oma per­he, työ­ka­ve­rit, suku­lai­set, har­ras­tus­po­ru­kat tai naa­pu­rit. Ei ole tar­vet­ta läh­teä näyt­täy­ty­mään, ole­maan “euroop­pa­lai­nen” tai luo­maan inno­vaa­tio­ta tai ura­ver­kos­to­ja vapaa-ajallakin.

        Ja telk­ka­rin kat­so­mi­nen ja pleik­ka­rin pelaa­mi­nen eivät todel­la­kaan ole “maal­la” se ainoa har­ras­tus­vaih­toeh­to. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ läh­teä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la oli­si todel­la­kin myös pal­jon elä­väm­pää kult­tuu­ria kuin hese ja mäkki. 

        Toi­sia saa toki pil­ka­ta sii­tä että eivät ole saman­lai­sia kuin itse. Ei ole heil­tä pois jos joku pik­kusie­lu saa sii­tä elä­mään­sä täy­tet­tä ja het­kel­li­sen egon­ko­ho­tuk­sen huo­nol­le itse­tun­nol­leen. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta alkaa pakot­taa hei­tä elä­mään samal­la taval­la kuin itse.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Laput sil­mil­tä, ulos kuplas­ta: Iro­ni­aa niil­le jot­ka eivät ymmär­rä mil­lä taval­la suu­ri osa suo­ma­lai­sis­ta tyk­kää elää. 

        Monel­le riit­tää ihan oikeas­ti oma per­he, työ­ka­ve­rit, suku­lai­set, har­ras­tus­po­ru­kat tai naa­pu­rit. Ei ole tar­vet­ta läh­teä näyt­täy­ty­mään, ole­maan ”euroop­pa­lai­nen” tai luo­maan inno­vaa­tio­ta tai ura­ver­kos­to­ja vapaa-ajallakin.

        Ja telk­ka­rin kat­so­mi­nen ja pleik­ka­rin pelaa­mi­nen eivät todel­la­kaan ole ”maal­la” se ainoa har­ras­tus­vaih­toeh­to. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ läh­teä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la oli­si todel­la­kin myös pal­jon elä­väm­pää kult­tuu­ria kuin hese ja mäkki. 

        Toi­sia saa toki pil­ka­ta sii­tä että eivät ole saman­lai­sia kuin itse. Ei ole heil­tä pois jos joku pik­kusie­lu saa sii­tä elä­mään­sä täy­tet­tä ja het­kel­li­sen egon­ko­ho­tuk­sen huo­nol­le itse­tun­nol­leen. Ei kui­ten­kaan kan­na­ta alkaa pakot­taa hei­tä elä­mään samal­la taval­la kuin itse. 

        Jak­san ihme­tel­lä tätä “suu­rin osa halu­aa” ‑argu­ment­tiä. Maa­kun­nis­sa lie­nee ihan riit­tä­väs­ti tar­jol­la työ­voi­mak­si tätä kan­san suur­ta enemmistöä

        Ongel­ma lie­nee se, että ne, jot­ka halua­vat inno­voi­da, perus­taa kas­vu­yri­tyk­siä, hank­kia koke­muk­sia, oppia uut­ta ja ede­tä ural­laan, kai­paa­vat muu­ta­kin pal­ve­luik­si kuin ne pris­mat, ros­sot ja ABC:t ja har­ras­tuk­sek­seen muu­ta kuin puu­laa­ki­säh­ly­po­ru­kan. Ja näi­tä maa­kun­nat kovas­ti haluai­si­vat paluu­muut­ta­jik­seen luo­maan uut­ta lii­ke­toi­min­taa. Ei asen­ne voi olla se, että kun me tykä­tään täs­tä, tei­dän tuli­joi­den pitäi­si muut­tua kaltaisiksemme.

        Symp­paan pik­ku­kau­pun­ke­ja ja niis­sä on kesäi­sin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lä­hän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­ta­lo­kes­kus­tat on kor­vat­tu laa­tik­ko­mar­ke­teil­la ja park­ki­ken­til­lä, tuu­li ulvoo autioil­la kaduil­la kun kan­sa liik­kuu autol­la joka paik­kaan ja käve­ly­ka­tu­jen kivi­ja­lat ovat tyh­ji­nä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen auto­mar­ke­tin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nus­kan­taa on säi­ly­nyt, ikku­nat on vane­rien pei­tos­sa. Jää vai­ku­tel­ma, että pik­ku­kau­pun­git ovat jät­tä­neet huo­leh­ti­mat­ta niis­tä asiois­ta, jot­ka oikeas­ti voi­si­vat hou­ku­tel­la kou­lu­tet­tua kau­pun­ki­väes­töä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta beto­ni­lä­hiöi­tä­kin Hel­sin­gis­tä löy­tyy, asui­nym­pä­ris­tö­kin koko­nai­suu­des­saan on Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin esteet­ti­sem­pää kuin maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa, pois­luet­tu­na ran­ni­koi­den van­hat puu­ta­lo­kau­pun­git. Ja aina­kin vie­lä omat ala­kou­lui­käi­set lap­set juok­sen­te­le­vat omin päin ulko­na kah­dek­saan asti illal­la, joten uskal­tau­dun kyl­lä sin­ne itse­kin kuu­den jälkeen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Itse jak­san ihme­tel­lä tätä “…kesäi­sin ihan kiva käy­dä, jää vai­ku­tel­ma…” ‑argu­ment­tia jon­ka perus­teel­la teh­dään kovas­ti ana­lyyt­ti­sia joh­to­pää­tök­siä kehi­ty­sa­lueis­ta ja nii­den elinvoimasta.

        Pää­rai­tin lii­ke­huo­neis­to­jen ark­ki­teh­tuu­rin este­tiik­kaa ohia­jaes­sa ana­ly­soi­des­sa ei saa kau­hean syväl­lis­tä käsi­tys­tä sii­tä mil­lais­ta kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la on.

        Kan­nat­taa jutel­la pai­kal­lis­ten ihmis­ten kans­sa ja tutus­tua hei­dän elä­mään­sä ja haa­vei­siin­sa. Kan­nat­taa käyt­tää pal­ve­lui­ta vaik­ka sus­hia ja ipaa ei baa­reis­ta sai­si­kaan. Kan­nat­taa lukea paikallismediaa. 

        Ja voi vaik­ka vuo­kra­ta mökin ja kat­sel­la ja elää siel­lä het­ken eikä vain kau­his­tel­la joi­den­kin tyl­sää elä­mää. Niin epä­ta­val­lis­ta rat­kai­sua voi sit­ten strii­ma­ta ja seli­tel­lä omal­le kave­ri­pii­ril­leen miten fik­sun iro­ni­ses­ti tuli tutus­tut­tua böndelään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tuo­mas: Symp­paan pik­ku­kau­pun­ke­ja ja niis­sä on kesäi­sin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lä­hän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­ta­lo­kes­kus­tat on kor­vat­tu laa­tik­ko­mar­ke­teil­la ja park­ki­ken­til­lä, tuu­li ulvoo autioil­la kaduil­la kun kan­sa liik­kuu autol­la joka paik­kaan ja käve­ly­ka­tu­jen kivi­ja­lat ovat tyh­ji­nä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen auto­mar­ke­tin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nus­kan­taa on säi­ly­nyt, ikku­nat on vane­rien pei­tos­sa. Jää vai­ku­tel­ma, että pik­ku­kau­pun­git ovat jät­tä­neet huo­leh­ti­mat­ta niis­tä asiois­ta, jot­ka oikeas­ti voi­si­vat hou­ku­tel­la kou­lu­tet­tua kau­pun­ki­väes­töä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta beto­ni­lä­hiöi­tä­kin Hel­sin­gis­tä löy­tyy, asui­nym­pä­ris­tö­kin koko­nai­suu­des­saan on Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin esteet­ti­sem­pää kuin maakuntakaupungeissa

        Tuo on ihan tot­ta, ja liit­tyy kes­kei­ses­ti vau­rau­teen. Sama asia näkyy, kun liik­kuu ensin vaik­ka Sei­nä­joel­la Poh­jan­maal­la ja siir­tyy sii­tä jon­ne­kin itä-Suo­men muut­to­tap­pio­kun­taan. Ensin mai­ni­tus­sa talot ovat hyvis­sä maa­leis­sa, pihat siis­te­jä ja ympä­ris­tö esteet­ti­sem­pää, vii­mek­si mai­ni­tus­sa huo­mat­ta­vas­sa osas­sa talois­ta maa­lit ovat tip­puil­leet pois sei­nis­tä, eikä pihois­ta­kaan pidä kukaan enää huol­ta. Itä-Suo­mi on köy­hää aluet­ta. Joh­tuen sekä ihmis­ten pie­nem­mis­tä tulois­ta että sai­rauk­sil­le altis­ta­vam­mas­ta gee­ni­pe­ri­mäs­tä, joka vähen­tää vie­lä ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen kaut­ta käteen jää­viä raho­ja enti­ses­tään. Sil­loin rahat mene­vät vält­tä­mät­tö­mäm­mäk­si koet­tuun, eikä sitä jää kiin­teis­tö­jen ylläpitoon.

        Laa­tik­ko­mar­ket­te­ja Suo­men har­vem­min asu­tuil­le alueil­le tekee Suo­mes­sa kol­me isoa kaup­pa­ket­jua, joi­den kaik­kien pää­kont­to­ri on pk-seu­dul­la. Juu­ri kat­se­lin yhden pie­nen kun­nan his­to­rial­lis­ta kes­kus­taa, joka oli ollut ihan nät­ti aiem­min. Van­ha kaup­pa oli puret­tu ja aivan jär­kyt­tä­vän näköi­nen hal­li oli teh­ty uudek­si kau­pak­si. Sen yhdel­lä sei­näl­lä oli ikku­noi­ta, ja muut sivut oli­vat ikku­na­ton­ta umpi­nais­ta sei­nää. Sisään­käyn­ti­si­vua lukuu­not­ta­mat­ta raken­nus näyt­tää hal­val­ta varas­tol­ta. Näis­sä kun­nis­sa on väl­jät kaa­vat, jot­ta joku raken­tai­si edes jotain, mut­ta voi­si Suo­men isoim­mat kaup­pa­ket­jut edes hiu­kan panos­taa esteet­ti­syy­teen­kin, vaik­kei kaa­va sii­hen pakottaisikaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tuo­mas: Jak­san ihme­tel­lä tätä ”suu­rin osa halu­aa” ‑argu­ment­tiä. Maa­kun­nis­sa lie­nee ihan riit­tä­väs­ti tar­jol­la työ­voi­mak­si tätä kan­san suur­ta enemmistöä

        Ongel­ma lie­nee se, että ne, jot­ka halua­vat inno­voi­da, perus­taa kas­vu­yri­tyk­siä, hank­kia koke­muk­sia, oppia uut­ta ja ede­tä ural­laan, kai­paa­vat muu­ta­kin pal­ve­luik­si kuin ne pris­mat, ros­sot ja ABC:t ja har­ras­tuk­sek­seen muu­ta kuin puu­laa­ki­säh­ly­po­ru­kan. Ja näi­tä maa­kun­nat kovas­ti haluai­si­vat paluu­muut­ta­jik­seen luo­maan uut­ta lii­ke­toi­min­taa. Ei asen­ne voi olla se, että kun me tykä­tään täs­tä, tei­dän tuli­joi­den pitäi­si muut­tua kaltaisiksemme.

        Symp­paan pik­ku­kau­pun­ke­ja ja niis­sä on kesäi­sin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lä­hän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­ta­lo­kes­kus­tat on kor­vat­tu laa­tik­ko­mar­ke­teil­la ja park­ki­ken­til­lä, tuu­li ulvoo autioil­la kaduil­la kun kan­sa liik­kuu autol­la joka paik­kaan ja käve­ly­ka­tu­jen kivi­ja­lat ovat tyh­ji­nä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen auto­mar­ke­tin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nus­kan­taa on säi­ly­nyt, ikku­nat on vane­rien peitossa.Jää vai­ku­tel­ma, että pik­ku­kau­pun­git ovat jät­tä­neet huo­leh­ti­mat­ta niis­tä asiois­ta, jot­ka oikeas­ti voi­si­vat hou­ku­tel­la kou­lu­tet­tua kau­pun­ki­väes­töä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta beto­ni­lä­hiöi­tä­kin Hel­sin­gis­tä löy­tyy, asui­nym­pä­ris­tö­kin koko­nai­suu­des­saan on Hel­sin­gis­sä kes­ki­mää­rin esteet­ti­sem­pää kuin maa­kun­ta­kau­pun­geis­sa, pois­luet­tu­na ran­ni­koi­den van­hat puu­ta­lo­kau­pun­git. Ja aina­kin vie­lä omat ala­kou­lui­käi­set lap­set juok­sen­te­le­vat omin päin ulko­na kah­dek­saan asti illal­la, joten uskal­tau­dun kyl­lä sin­ne itse­kin kuu­den jälkeen.

        Ai kuten Eina­ri Vidgre­nin start up?

        Mil­jar­din euron lii­ke­vaih­to, Vie­re­mä, Ylä-Savo.

        Minut löy­tää taas ensi vuon­na verot­ta­jan kateus­lis­tal­ta, mut­ta ei minun tar­vit­se yrit­tää pii­lo­tel­la suomalaisuuttani.

        Tänä vuon­na olen sijoit­ta­nut ver­ti­kaa­li­vil­je­lyyn. Kaik­ki ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la, ja var­mas­ti tule­vai­suu­den kovia tekijöitä.

        Kuo­pios­sa minul­la on lää­ke­teol­li­suu­den star up sijoi­tuk­sia, mut­ta Kuo­pio näkyy kiin­nos­ta­van mui­ta­kin: mm. Uni­kie ja Vincit perus­ti­vat toi­mis­tot Kuo­pioon. Mik­si? Kos­ka Kuo­pios­sa on kor­kea­ta­sois­ta mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta, joka on perua Kuo­pion yli­opis­ton ajoilta.

        Hel­sin­ki on lii­an kal­lis investoinneille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. FOOBAR: Ai kuten Eina­ri Vidgre­nin start up?

        Mil­jar­din euron lii­ke­vaih­to, Vie­re­mä, Ylä-Savo.

        Tänä vuon­na olen sijoit­ta­nut ver­ti­kaa­li­vil­je­lyyn. Kaik­ki ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la, ja var­mas­ti tule­vai­suu­den kovia tekijöitä.

        Kuo­pios­sa minul­la on lää­ke­teol­li­suu­den star up sijoi­tuk­sia, mut­ta Kuo­pio näkyy kiin­nos­ta­van mui­ta­kin: mm. Uni­kie ja Vincit perus­ti­vat toi­mis­tot Kuo­pioon. Mik­si? Kos­ka Kuo­pios­sa on kor­kea­ta­sois­ta mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta, joka on perua Kuo­pion yli­opis­ton ajoilta.

        Hel­sin­ki on lii­an kal­lis investoinneille.

        Uni­kien ja Vinci­tin pää­to­mi­pis­teet ovat kyl­lä Tam­pe­reel­la ja toi­mi­pis­tei­tä on myös Hel­sin­gis­sä joten ei Hel­sin­ki ole yhtään lii­an kal­lis paik­ka inves­toin­neil­le. Kun sinul­la on Kuo­pios­sa lää­keal­le start up sijoi­tuk­sia niin olet­ko sjoit­ta­nut koti­mai­seen roko­te­tuo­tan­toon? Mik­si koti­mai­nen roko­te­tuo­tan­to on pää­oma pulan takia vai­keuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä mai­nos­ta­maa­si lää­ke­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta? Näin on toden­nut rokot­teen kehit­tä­jät. Eina­ri Vidgre­nin perus­ta­ma Met­sä­ko­neyh­tiö Pons­se on yhtiö­nä on aivan toi­sen­lai­nen kuin perin­tei­ses­ti on Hel­sin­kiin perus­tet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi teh­dä mis­sä vain ei se ole paik­ka­kun­ta sidon­nois­ta. Sitä teh­dään myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hol­la­nis­sa ver­ti­kaa­li­vil­je­lyä on teh­ty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kau­pun­gis­tu­nut valtio.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Rahul Soma­ni: Uni­kien­ja Vinci­tin pää­to­mi­pis­teet ovat­kyl­lä Tam­pe­reel­la ja toi­mi­pis­tei­tä onmyös Hel­sin­gis­sä joten ei Hel­sin­ki ole yhtään lii­an kal­lis paik­ka inves­toin­neil­le. Kun sinul­la on Kuo­pios­sa lää­keal­le start up sijoi­tuk­sia niin olet­ko sjoit­ta­nut koti­mai­seen roko­te­tuo­tan­toon? Mik­si koti­mai­nen roko­te­tuo­tan­to on pää­oma pulan takia vai­keuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä mai­nos­ta­maa­si lää­ke­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta? Näin on toden­nut rokot­teen kehittäjät.Einari Vidgre­nin perus­ta­ma Met­sä­ko­neyh­tiö Pons­se on yhtiö­nä on aivan toi­sen­lai­nen kuin perin­tei­ses­ti on Hel­sin­kiin perus­tet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi teh­dä mis­sä vain ei se ole paik­ka­kun­ta sidon­nois­ta. Sitä teh­dään myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hol­la­nis­sa ver­ti­kaa­li­vil­je­lyä on teh­ty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kau­pun­gis­tu­nut valtio.

        Kysees­sä ovat Uni­kien ja Vinci­tin tänä vuon­na (2021) teke­mät inves­toin­nit Kuo­pioon. Myös Pin­ja inves­toi Kuopioon.

        Mik­si Hel­sin­ki ei saa­nut näi­tä investointeja?

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuo­si­na mil­joo­nien jät­ti-inves­toin­nin Ouluun (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toi­min­to­ja Tam­pe­reel­la, mut­tei Helsingissä?

        Mik­si jopa ohjel­mis­toa­lan inves­toin­nit valu­vat maakuntiin?

        P.S Kuo­pion roko­te­ke­hit­tä­jät eivät ole haluk­kai­ta luo­pu­maan omis­ta osuuk­sis­taan vaan halua­vat val­tion tukea tai hal­paa lai­naa, eivät sijoituksia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. FOOBAR:
        Kysees­sä ovat Uni­kien ja Vinci­tin tänä vuon­na (2021) teke­mät inves­toin­nit Kuo­pioon. Myös Pin­ja inves­toi Kuopioon.

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuo­si­na mil­joo­nien jät­ti-inves­toin­nin Ouluun (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toi­min­to­ja Tam­pe­reel­la, mut­tei Helsingissä?

        Tuos­sa­kin käy ilmi että Pää­kau­pun­ki­seu­tu, Tam­pe­reen seu­tu ja Oulun kil­pail­lee kes­ke­nään mut­ta nuo Kuo­pion sijoi­tuk­set eivät ole kovin­kaan iso­ja kun ver­tai­lee näi­den fir­mo­jen mui­ta sijoi­tuk­sia Suo­mes­sa jois­ta suu­rin osa on muul­la kuin Kuo­pios­sa. Pää­kau­pun­ki­seu­tu, Tam­pe­reen ja Oulun seu­tu ovat kyl­lä veto­mai­sia aluei­ta mut­ta Kuo­pio ei kil­pai­le näi­den kau­pun­kien kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. FOOBAR:

        P.S Kuo­pion roko­te­ke­hit­tä­jät eivät ole haluk­kai­ta luo­pu­maan omis­ta osuuk­sis­taan vaan halua­vat val­tion tukea tai hal­paa lai­naa, eivät sijoituksia.

        Kysei­sen rokot­teen kehit­tä­jät tar­vit­se­vat aina­kin 60 mil­joo­naa euroa kysei­sen rokot­teen tes­tei­hin ennen kuin roko­te saa myyn­ti­lu­van. Mik­si yksi­tyi­set koti­mai­set sijoit­ta­jat eivät saa kasaan 60 mil­joo­naa euroa? Yksin­ker­tai­ses­ti sen takia kos­ka roko­te mark­ki­nat Suo­mes­sa on lii­an pie­net ja muun Euroo­pan mark­ki­nat ovat jo hyväs­sä vai­hees­sa tuo­tan­nos­sa. Kil­pai­lu on siis kovaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. FOOBAR:

        Mik­si Hel­sin­ki ei saa­nut näi­tä investointeja?

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuo­si­na mil­joo­nien jät­ti-inves­toin­nin Ouluun (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toi­min­to­ja Tam­pe­reel­la, mut­tei Helsingissä?

        Mik­si jopa ohjel­mis­toa­lan inves­toin­nit valu­vat maakuntiin?

        Nokial­la on ollut van­has­taan iso­ja lai­tok­sia Oulus­sa, jos­ta tosin osa jou­dut­tiin sul­ke­maan kun kän­nyk­kä­bis­nes lop­pui. Nyt ne taval­laan käyn­nis­te­tään uudestaan. 

        Muu­ten “maa­kun­nil­la” tar­koi­te­taan lähin­nä Tam­pe­ret­ta kun puhu­taan ohjelmistoyrityksistä. 

        Molem­mat kau­pun­git ovat siis van­ho­ja Nokia-kau­pun­ke­ja joten ihan hyvä että sikä­läi­sil­le insi­nöö­reil­le saa­daan uusia työ­mah­dol­li­suuk­sia. Mut­ta ei mihin­kään Vie­re­män tapai­sil­le paik­ka­kun­nil­le mitään iso­ja ohjel­mis­to­fir­mo­ja noin vaan pystytetä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Rahul Soma­ni: Uni­kien­ja Vinci­tin pää­to­mi­pis­teet ovat­kyl­lä Tam­pe­reel­la ja toi­mi­pis­tei­tä onmyös Hel­sin­gis­sä joten ei Hel­sin­ki ole yhtään lii­an kal­lis paik­ka inves­toin­neil­le. Kun sinul­la on Kuo­pios­sa lää­keal­le start up sijoi­tuk­sia niin olet­ko sjoit­ta­nut koti­mai­seen roko­te­tuo­tan­toon? Mik­si koti­mai­nen roko­te­tuo­tan­to on pää­oma pulan takia vai­keuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä mai­nos­ta­maa­si lää­ke­tie­teel­lis­tä osaa­mis­ta? Näin on toden­nut rokot­teen kehittäjät.Einari Vidgre­nin perus­ta­ma Met­sä­ko­neyh­tiö Pons­se on yhtiö­nä on aivan toi­sen­lai­nen kuin perin­tei­ses­ti on Hel­sin­kiin perus­tet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi teh­dä mis­sä vain ei se ole paik­ka­kun­ta sidon­nois­ta. Sitä teh­dään myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hol­la­nis­sa ver­ti­kaa­li­vil­je­lyä on teh­ty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kau­pun­gis­tu­nut valtio. 

        Pons­se voi­si jopa olla isom­pi jos se toi­mi­si Jyväs­ky­län, Lah­den tai Tam­pe­reen seu­duil­la jos­sa kone­pa­ja­teol­li­suut­ta on van­has­taan run­saas­ti ja saa­vat synergiaetua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. R.Silfverberg: Pons­se voi­si jopa olla isom­pi jos se toi­mi­si Jyväs­ky­län, Lah­den tai Tam­pe­reen seu­duil­la jos­sa kone­pa­ja­teol­li­suut­ta on van­has­taan run­saas­ti ja saa­vat synergiaetua.

        Pons­sen suu­rim­mat mark­ki­nat ovat itse asias­sa Suo­men ulko­puo­lel­la. Suo­ma­lai­sil­la his­to­ria­päi­vil­lä ( 6.2.2021 ) talous- ja lii­ke­toi­min­ta­his­to­rian pro­fes­so­ri Jari Oja­la Jyväs­ky­län yli­opis­tos­ta piti esil­te­män met­sä­teol­li­suu­den glo­baa­lis­ta muu­tok­sis­ta jos­sa hän kävi met­sä­teol­li­suu­den glo­baa­li­tuo­tan­to ket­jun ja pro­ses­sin his­to­rial­li­sen kehi­tyk­sen läpi Suo­mes­sa ja maa­il­mal­la. pro­fes­so­ri Oja­la mai­nit­si yhdek­si suo­ma­lai­sek­si met­sä­teol­li­suu­den menes­tys­te­ki­jäk­si met­sä­ko­ne tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen jon­ka Pons­se aloit­ti mut­ta tote­si heti perään että Pons­sen pää­asial­li­set mark­ki­nat eivät ole enää Suo­mes­sa vaan ulko­mail­la (Aasias­sa ja Ete­lä-ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa) . Toden­nä­köi­se­ti Pons­sel­la on myös tuo­tan­toa ulkomailla

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Rahul Soma­ni: Pons­sen suu­rim­mat mark­ki­nat ovat itse asias­sa Suo­men ulkopuolella.Suomalaisilla his­to­ria­päi­vil­lä ( 6.2.2021 ) talous- ja lii­ke­toi­min­ta­his­to­rian pro­fes­so­ri Jari Oja­la Jyväs­ky­län yli­opis­tos­ta piti esil­te­män met­sä­teol­li­suu­den glo­baa­lis­ta muu­tok­sis­ta jos­sa hän kävi met­sä­teol­li­suu­den glo­baa­li­tuo­tan­to ket­jun ja pro­ses­sin his­to­rial­li­sen kehi­tyk­sen läpi Suo­mes­sa ja maailmalla.professori Oja­la mai­nit­si yhdek­si suo­ma­lai­sek­si met­sä­teol­li­suu­den menes­tys­te­ki­jäk­si met­sä­ko­ne tek­no­lo­gian kehi­tyk­sen jon­ka Pons­se aloit­ti mut­ta tote­si heti perään että Pons­sen pää­asial­li­set mark­ki­nat eivät ole enää Suo­mes­sa vaan ulko­mail­la (Aasias­sa ja Ete­lä-ja Poh­jois-Ame­ri­kas­sa) . Toden­nä­köi­se­ti Pons­sel­la on myös tuo­tan­toa ulkomailla

        Pons­sen tuo­tan­to on sata­pro­sent­ti­ses­ti Vie­re­män teh­taal­la, jos­ta met­sä­ko­neet kul­je­te­taan lave­til­la Iisal­men rata­pi­hal­le, jos­ta ne läh­te­vät maailmalle.

        https://www.ponsse.com/fi/web/guest/yhtio/ponsse/tehdas#/

        Pons­se rek­ry­töi alku­tal­ves­ta uuden koo­da­ri­tii­min, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on hypä­tä seu­raa­val­le tasol­le met­sä­ko­nei­den datan hyödyntämisessä.

        Työ­pai­kat oli­vat tar­jol­la Vie­re­mäl­lä, Kuo­pios­sa, Iisal­mes­sa, Sei­nä­joel­la, Kajaa­nis­sa ja Tam­pe­reel­la. Tii­mi on hajau­tet­tu ympä­ri Suo­men, mut­ta yksi­kään toi­mi­pis­te ei ole Helsingissä.

        Jos tark­ko­ja ollaan, niin Pons­sel­la itsel­lään ei edes ole toi­mi­pis­tet­tä Tam­pe­reel­la. Se on Epec Oy:n toi­mi­pis­te, ja uusi avaus liit­tyy nime­no­maan dataan ja algo­rit­mei­hin, eikä mata­lan tason ohjel­moin­tiin, jota Epec Oy on tuot­ta­nut raudalle.

        Tämä­kin inves­toin­ti meni maakuntiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. R.Silfverberg:

        Pons­se voi­si jopa olla isom­pi jos se toi­mi­si Jyväs­ky­län, Lah­den tai Tam­pe­reen seu­duil­la jos­sa kone­pa­ja­teol­li­suut­ta on van­has­taan run­saas­ti ja saa­vat synergiaetua.

        Pons­sel­la on pal­ve­lu­kes­kuk­set Jyväs­ky­läs­sä, Kou­vo­las­sa ja Tam­pe­reel­la. Eli se toi­mii myös niil­lä seuduilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. Laput sil­mil­tä, ulos kuplas­ta:

        Ja telk­ka­rin kat­so­mi­nen ja pleik­ka­rin pelaa­mi­nen eivät todel­la­kaan ole ”maal­la” se ainoa har­ras­tus­vaih­toeh­to. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­ros­ta­lo­lä­hiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ läh­teä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la oli­si todel­la­kin myös pal­jon elä­väm­pää kult­tuu­ria kuin hese ja mäkki. 

        Pää­kau­pun­ki­seu­dun ker­ros­ta­lo­lä­hiöi­den tar­jon­ta on kyl­lä muu­ta kuin tuo hese ja mäk­ki. Eikä klo 18 jäl­keen ole vaa­ral­lis­ta Pää­kau­pun­ki­seu­du­lal­la mis­sään lähiös­sä pois­tua asun­nos­ta. Pää­kau­pun­ki­seut­dull­la pää­see kyl­lä pal­jon moni­puo­li­sim­piin har­ras­tuk­siin ja tapah­tu­miin lyhyel­lä ajal­la kuin syr­jä­seu­duil­la. Koke­mus­ta on itsel­lä­ni jaPää­kau­pun­ki­seu­tu tar­jo­aa moni­puo­li­se­paa har­ras­tus mah­dol­li­suuk­sia kuin jopa jot­kut Itäi­sen ja Kes­ki Uuden­maan Nur­mi­jär­vi ilmiön omaa­vat kun­nat. Pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole sama kuin Yhdys­val­tain suur­kau­pun­git joi­den väki­val­tai­nen ase­kult­tuu­ri ker­too jo pal­jon­kin sii­tä mik­si Pää­kau­pun­ki­seu­tu on rau­hal­li­nen ja tur­val­li­nen kau­pun­ki­seu­tu asua. Itse asun Espoon­lah­den alu­eel­la ja tääl­lä­kin oma­ko­ti­ta­lo­ja met­sän kes­kel­lä eivät­kä ne oma­ko­ti­ta­lot ole umpi aidat­tu­ja ja val­von­ta­ka­me­roi­den var­muus valvonnalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Krtek:
        Lois­ta­vaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­jär­vi-höpi­nöis­tä. Kuka vain pie­nes­sä kau­pun­gis­sa oikeas­ti käy­nyt tie­tää, että kes­kus­tan pit­kä pysä­köin­ti­pai­koik­si teh­ty rait­ti hil­je­nee noin kuu­den aikaan. Ros­sos­sa voi vie­lä käy­dä niil­lä paik­ka­kun­nil­la, joil­la sel­lai­nen on, muil­la tyy­dy­tään ainoan maa­han­muut­ta­jan 80 viik­ko­tun­nin työ­pa­nok­sil­la pyö­rit­tä­mään pizze­ri­aan. Jos kau­pun­gis­sa on ammatti(korkea) kou­lu, löy­tyy myös Hese ja Mäk­kä­ri. Kaup­po­ja on kak­si, molem­mis­ta ryh­mit­ty­mis­tä ja se ruma Lid­lin mök­ki val­ta­tien ris­teyk­ses­sä huol­ta­moi­den luona. 

        Kesäl­lä on kiva las­ten pela­ta pal­loa ja juos­ta ken­täl­lä. Lisäk­si kan­sa­lai­set viih­dyt­tä­vät itse­ään Netflixil­lä, joka strea­maa taa­ja­man kes­kus­tas­sa nopeas­ti ja muu­al­la­kin, jos ne tun sta­di­lai­set ovat sub­ven­toi­neet kym­me­niä kilo­met­riä kui­dun­ve­toa per käyttäjä.

        Ah, miten sta­di­lai­nen käsi­tys pää­kau­pu­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la asu­mi­ses­ta. Mis­sään muu­al­la­han ei ole kau­pun­ke­ja eikä kult­tuu­ria? Tosia­sias­sa mm. Län­si-Suo­men kult­tuu­ri­his­to­rial­li­set kau­pun­git yhä ole­mas­sao­le­vi­ne raken­nuk­si­neen, on perus­tet­tu ennen kuin Hel­sin­kiä oli ole­mas­sa­kaan. Län­nes­sä kult­tuu­ri on luon­tais­ta kak­si­kie­lis­tä aluet­ta, ei mitään tees­ken­nel­tyä kos­mo­po­li­tis­mia. Mai­nit­taa­koon myös Vaa­sa ja eräät Poh­jan­maan paik­ka­kun­nat. Kuvai­lit lähin­nä uusi­maa­lai­sen (siirto)kunnan, jos­sa asu­vat ne, jot­ka käy­vät Hel­sin­gis­sä töis­sä. Ei tuol­la ole mitään teke­mis­tä mui­den maa­kun­tien ja nii­den kult­tuu­rin, hiso­rian, ja ympä­ris­tö­jen kanssa.

        Mitä tulee kaup­po­hin, par­haim­mat ovat nettikauppoja.
        Pika­ruo­ka on epä­ter­veel­lis­tä, parem­pi kuin ei syö sitä ollenkaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Tii­viy­den tur­huus:

        Mitä tulee kaup­po­hin, par­haim­mat ovat nettikauppoja.

        Tuos­ta olen samaa miel­tä. Paras vali­koi­ma on nyky­ään netis­sä, ja hin­nat­kin ovat siel­lä parem­pia. Vain tava­roi­den vas­taan­ot­to­pää ontuu, kun ei haluai­si läh­teä nou­ta­maan paket­te­ja mis­tään pos­tin kont­to­ris­ta tai paket­ti­au­to­maa­tis­ta, ja tila­tes­sa ei tie­dä, tulee­ko paket­ti kotiin asti vai pää­tyy­kö se vaik­ka Mat­ka­huol­lon tai Pos­tin tiloi­hin — ja jos, niin mihin niistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. FOOBAR:

      Siis, aja­tus­maa­il­mas­sa hypät­täi­siin 1800-luvun lop­puun, ja unoh­det­tai­siin sekä kes­kus­hal­lin­to (Hel­sin­ki), että haja­si­joi­tus (alkio­lais­ten täyt­tä­kää nie­men­not­kot), ja raken­net­tai­siin Suo­mes­ta Iso-Bri­tan­nian kal­tai­nen vau­ras valtio.

      Bri­tan­nian asu­kas­koh­tai­nen elin­ta­so on itse asias­sa hiu­kan pie­nem­pi kuin Suo­mes­sa. Bri­tan­nian BKT per asu­kas on 42 317 € ja Suo­men BKT on 44 566 € per asu­kas. Myös Bri­tan­nian kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on vähem­män kuin Suo­men. Bri­tan­nias­sa kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on 3 251 euroa / kk ja Suo­mes­sa kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on 3 346 euroa / kk .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Bri­tan­nian asu­kas­koh­tai­nen elin­ta­so on itse asias­sa hiu­kan pie­nem­pi kuin Suo­mes­sa. Bri­tan­nian BKT per asu­kas on 42 317 € ja Suo­men BKT on 44 566 € per asu­kas. Myös Bri­tan­nian kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on vähem­män kuin Suo­men. Bri­tan­nias­sa kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on 3 251 euroa / kk ja Suo­mes­sa kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka on3 346 euroa / kk .

        Iso-Bri­tan­nia on ydin­a­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maa­il­man nopei­ten kan­sa­lai­sen­sa koro­na­vi­ruk­sel­ta rokot­ta­nut valtio.

        Suo­mi on pik­ku­rui­nen perä­hi­kiä Venä­jän kai­na­los­sa, jos­sa ei ole edes rokotetehdasta.

        Jos huo­mioi­daan kaik­ki pal­kan­saa­jat, niin kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka ei ole Suo­mes­sa edes 2700€/kk. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta työi­käi­sis­tä asuu neuk­ku­kuu­tiois­sa ja saa alle 2250€/kk palkkaa.

        Koko aja­tus, Suo­men kal­tai­sen mität­tö­män teki­jän ver­taa­mi­nen glo­baa­liin suur­val­taan, on absurdi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jos huo­mioi­daan kaik­ki pal­kan­saa­jat, niin kes­ki­mää­räi­nen brut­to­palk­ka ei ole Suo­mes­sa edes 2700€/kk. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta työi­käi­sis­tä asuu neuk­ku­kuu­tiois­sa ja saa alle 2250€/kk palkkaa.

        Nyt on tilas­tot vähän hukas­sa. Suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­palk­ka kokoai­kai­ses­ta tuös­tä oli vuon­na 2019 3170 € kk ja kai­kis­ta työ­suh­teis­ta, siis osa-aikai­set mukaan las­kein 2900 €/kk. Jakau­man oikeal­le vinos­ta muo­dos­ta joh­tuen kes­ki­pal­kat oli­vat tätä suuremmat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydin­a­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maa­il­man nopei­ten kan­sa­lai­sen­sa koro­na­vi­ruk­sel­ta rokot­ta­nut valtio.

        Onko ydin­a­se joten­kin mit­ta­ri sii­hen että kuin­ka val­tioi­den ase­maa mita­taan kan­sain­vä­li­ses­ti? Huo­maut­tai­sin että Poh­jois-Korea ja Pakis­tan ovat ydin­a­se val­tioi­ta joten onko nii­den ase­ma juu­ri ydin­a­seen takia miten­kään eri­tyi­sen kehuttava?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydin­a­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maa­il­man nopei­ten kan­sa­lai­sen­sa koro­na­vi­ruk­sel­ta rokot­ta­nut valtio.

        Suo­mi on pik­ku­rui­nen perä­hi­kiä Venä­jän kai­na­los­sa, jos­sa ei ole edes rokotetehdasta.

        Koko aja­tus, Suo­men kal­tai­sen mität­tö­män teki­jän ver­taa­mi­nen glo­baa­liin suur­val­taan, on absurdi.

        Huo­maut­tai­sin että Suo­men roko­tus­jär­jes­tys on täl­lä het­kel­lä sijal­la 3. Euroo­pan mais­ta. Edel­lä on Bri­tan­nia ja Mal­ta. Israel on sijal­la 1. Koko maa­il­mas­sa ja 2 on Seyc­hel­lit. Myös Bri­tan­nia on han­kin­nut pää­asias­sa rokot­teet muis­ta Euroo­pan mais­ta ja aset­ta­nut sii­nä yhtey­des­sä itse asias­sa myös vien­ti kiel­lon. Eipä ole kovin­kaan vapaa­kau­pan mukais­ta . Bri­tan­nial­la ei ole myös­kään AstraZe­necan lisäk­si omaa roko­te­tuo­tan­toa. Eikä Bri­tan­nia ole enää mikään glo­baa­li­suur­val­ta. Se aika­kausi päät­tyi Bri­tan­nian his­to­rias­sa jo vuon­na 1956 sil­loin­kin tap­pioon Suezin kriisissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. FOOBAR:
        Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta työi­käi­sis­tä asuu neukkukuutioissa

        Suo­ma­lais­ten asun­to olo­suh­teet ovat kyl­lä parem­mat kuin monen brit­ti­läi­sen asun­to olo­suh­teet. Tämä tuli ilmi kun Lon­toon kes­kus­tas­sa vuon­na 2017 Gren­fell-tor­ni­ta­lo paloi pur­ku­kun­toon jon­ka yhtey­des­sä kuo­li 72 ihmis­tä . Kävi ilmi että koko tor­ni­ta­los­sa (24 ker­ros­ta) oli käy­tet­ty erit­täin tulel­le herk­kiä mate­ri­aa­lia eikä sprinkle­rei­tä ollut edes asen­net­tu eikä hätä­ulos­käyn­tiä ollut erik­seen raken­net­tu. Kysees­sä oli siis Lon­toon kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo. En usko että yhdes­sä­kään Hel­sin­gin tai mui­den Suo­men kun­tien vuo­kra­ti­lois­sa on näin alkeel­li­nen palo­tur­val­li­suus kuin oli Gren­fel­lis­sä. Laa­jan kar­toi­tuk­sen jäl­keen kävi ilmi että 600 Englan­nin ker­ros­ta­lois­sa on saman­lai­nen palo­tur­val­li­suus tilan­ne kuin oli Gren­fel­lis­sä. Joten täl­läi­nen on Englan­nin ker­ros­ta­lo­jen palo­tur­val­li­suus tilan­ne. Eipä ole kehut­ta­va tilan­ne tämän “glo­baa­lin suur­val­lan “pää­kau­pun­gin asuk­kail­la. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si 600 ker­ros­ta­loa joil­la oli­si täl­lä het­kel­lä Gren­fel­lin kal­tai­set alkeel­li­set palo­tur­val­li­suus kri­tee­rit niin toden­nä­köi­ses­ti ne oli­si ajat sit­ten julis­tet­tu asu­mis kiel­toon. Osmo Soi­nin­vaa­ra voi toden­nä­köi­ses­ti vah­vis­taa että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on erit­täin tiu­kat palo­tur­val­li­suus kri­tee­rit kuin oli Grenfellissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Rahul Soma­ni: Suo­ma­lais­ten asun­to olo­suh­teet ovat kyl­lä­pa­rem­mat kuin monen brit­ti­läi­sen asun­to olo­suh­teet. Tämä tuli ilmi kun Lon­toon kes­kus­tas­sa vuon­na 2017 Gren­fell-tor­ni­ta­lo paloi pur­ku­kun­toon­jon­ka yhtey­des­sä kuo­li 72 ihmis­tä . Kävi ilmi että koko tor­ni­ta­los­sa (24 kerrosta)oli käy­tet­ty erit­täin tulel­le herk­kiä mate­ri­aa­lia eikä sprinkle­rei­tä ollut edes asen­net­tu eikä hätä­ulos­käyn­tiä ollut erik­seen raken­net­tu. Kysees­sä oli siis Lon­toon kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo. En usko että yhdes­sä­kään Hel­sin­gin tai mui­den Suo­men kun­tien vuo­kra­ti­lois­sa on näin alkeel­li­nen palo­tur­val­li­suus kuin oli Gren­fel­lis­sä. Laa­jan kar­toi­tuk­sen jäl­keen kävi ilmi että 600 Englan­nin ker­ros­ta­lois­sa on saman­lai­nen palo­tur­val­li­suus tilan­ne kuin oli Gren­fel­lis­sä. Joten täl­läi­nen on Englan­nin ker­ros­ta­lo­jen palo­tur­val­li­suus tilan­ne. Eipä ole kehut­ta­va tilan­ne tämän ”glo­baa­lin suur­val­lan ”pää­kau­pun­gin asuk­kail­la. Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli­si 600 ker­ros­ta­loa joil­la oli­si täl­lä het­kel­lä Gren­fel­lin kal­tai­set alkeel­li­set­pa­lo­tur­val­li­suus kri­tee­rit niin toden­nä­köi­ses­ti ne oli­si ajat sit­ten julis­tet­tu asu­mis kiel­toon. Osmo Soi­nin­vaa­ra voi toden­nä­köi­ses­ti vah­vis­taa että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on erit­täin tiu­kat palo­tur­val­li­suus kri­tee­rit kuin oli Grenfellissä.

        Mis­tä tuos­ta jät­kä­saa­res­ta tie­tää. Kes­kiai­kai­nen raken­nust­tyy­li, jos­sa talot todel­la lähek­käin. Tuli­pa­lo ja tau­dit voi­vat her­käs­ti levi­tä. Asu­mis­viih­tyi­syy­teen ei panos­tet­tu. Mil­lai­nen asun­toa­lue kym­me­nen vuo­den kuluttua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Kyt­ty­ra: Mis­tä tuos­ta jät­kä­saa­res­ta tie­tää. Kes­kiai­kai­nen­ra­ken­nust­tyy­li, jos­sa talot todel­la lähek­käin. Tuli­pa­lo ja tau­dit voi­vat her­käs­ti levi­tä. Asu­mis­viih­tyi­syy­teen ei panos­tet­tu. Mil­lai­nen asun­toa­lue kym­me­nen vuo­den kuluttua.

        Gren­fell-tor­nin erit­täin huo­no palo­tur­val­li­suus ei joh­tu­nut tii­viis­tä asu­mi­ses­ta tai raken­nus­vir­heist­tä vaan sii­tä että palo­tur­val­li­suu­des­ta oli Lon­toon kau­pun­ki­pii­rien val­tuus­tois­sa sääs­tet­ty poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä ja tor­nis­sa ei ollut asi­aan kuu­lu­via hätä­ulos­käyn­te­jä ja sprin­ke­le­rei­tä . Tämä oli tie­dos­sa jo kysei­sen torn­ta­lon asuk­kai­den kes­kuu­des­sa jo pit­kään. Syy mik­si taloa ei ollut perus­re­men­toi­tu kos­ka se oli kau­pun­ki­pii­rin omis­ta­ma vuo­kra­ta­lo joka vas­taa vuo­kra­ta­lo­jen kun­nos­tuk­sest. En tie­dä yhtään tapaus­ta Hel­sin­gin his­to­rias­sa jos­sa oli­si asun­toon kuol­lut 72 ihmis­tä ja aivan kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Mikä­li sotaa­ikaa ei ote­ta huo­mioon. Gren­fell talon palo oli Bri­tan­nian tuhoi­sin tuli­pa­lo 100 vuo­den aikana.Suomenkielisessä wiki­pe­dias­sa on hyvä artik­ke­li joka on hyvin läh­teis­tet­ty jos­ta voi lukea tar­kem­min. https://fi.wikipedia.org/wiki/Grenfell_Towerin_tulipalo

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydinasevalta…
        Koko aja­tus, Suo­men kal­tai­sen mität­tö­män teki­jän ver­taa­mi­nen glo­baa­liin suur­val­taan, on absurdi. 

        Venä­jä ja Pakis­tan ovat ydin­a­se­val­to­ja. Siis­pä ne ovat elin­ta­son, demo­kra­tian ja kan­sa­lais­ten hyvin­voin­nin kan­nal­ta valo­vuo­sien pääs­sä Suomesta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kenel­le näi­tä uusia tii­vii­tä asui­na­luei­ta muu­ten raken­ne­taan? Mis­tä nii­hin saa­daan asukkaat?

    Syn­ty­vyys­hän las­kee kaik­kial­la Suo­mes­sa, eikä las­kua voi kiriä enää kiin­ni. Suu­ret ikä­luo­kat puo­les­taan eivät koh­ta enää ole tääl­lä. Muu­ta­man kau­pun­gin väki­lu­vun ennus­te­taan vie­lä kas­va­van 2040 ‑men­nes­sä, mut­ta mihin nämä ennus­teet perus­tu­vat? Onko niis­sä otet­tu huo­mioon väes­tön ikä­ra­ken­teen muutokset?

    Uudet asun­not ovat tyy­pil­li­ses­ti pie­niä, per­hea­sun­noik­si aivan lii­an vähän neliöi­tä. Hel­sin­gin muut­to­voit­to tulee pal­jol­ti maa­han­muu­tos­ta, mut­ta heil­lä on usein isot per­heet. Opis­ke­li­jat eivät hekään tyy­dy lop­pue­lä­mään­sä asu­maan opis­ke­li­jayk­siös­sä, kyl­lä se on lopul­ta­kin vain yksi elä­män­vai­he, vaik­ka nyky­ään nuo­ruu­teen­sa jämäh­tä­mi­nen onkin aika yleis­tä. Epäi­len, että ennen pit­kää tul­laan huo­maa­maan, ettei näi­tä pie­niä asun­to­ja oikeas­ti tar­vi­ta enem­pää, vaan nii­tä raken­ne­taan nyt jo liikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tii­viy­den tur­huus:

      Uudet asun­not ovat tyy­pil­li­ses­ti pie­niä, per­hea­sun­noik­si aivan lii­an vähän neliöi­tä. Hel­sin­gin muut­to­voit­to tulee pal­jol­ti maa­han­muu­tos­ta, mut­ta heil­lä on usein isot per­heet. Opis­ke­li­jat eivät hekään tyy­dy lop­pue­lä­mään­sä asu­maan opis­ke­li­jayk­siös­sä, kyl­lä se on lopul­ta­kin vain yksi elä­män­vai­he, vaik­ka nyky­ään nuo­ruu­teen­sa jämäh­tä­mi­nen onkin aika yleis­tä. Epäi­len, että ennen pit­kää tul­laan huo­maa­maan, ettei näi­tä pie­niä asun­to­ja oikeas­ti tar­vi­ta enem­pää, vaan nii­tä raken­ne­taan nyt jo liikaa. 

      Ylei­ses­ti ottaen sel­lai­sil­le joi­la ei ole tar­vet­ta per­hea­sun­toon pk-seu­dul­la: Nuo­ril­le, opis­ke­li­joil­le, eron­neil­le, keik­ka­työ­läi­sil­le, senio­reil­le, varak­kai­den maa­lais­ten ja ulko­maa­lais­ten kak­kos- tai kol­mo­sa­sun­nok­si, airbnb ja vas­taa­vaan mat­kai­li­joi­den tila­päis­ma­joi­tuk­seen, asunn­ot­to­mil­le alko­ho­lis­teil­le ja huu­mei­den­käyt­tä­jil­le. Vali­tet­ta­vas­ti osa pie­na­sun­nois­ta pää­tyy suur­kau­pun­geis­sa vähän epä­mää­räi­seen käyt­töön jota en läh­de erittelemään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Vie­lä argu­ment­te­ja tii­vis­tä raken­ta­mis­ta vastaan:

    - Tii­vis raken­ta­mi­nen lisää kau­pun­kien lämpösaarekeilmiöitä
    — Aiheut­taa meluhaittoja
    — Lisää sosi­aa­li­sia ongel­mia, kun lii­kaa ihmi­siä on ahdet­tu lii­an pie­nel­le alueelle
    — Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
    — Tuho­aa vähäi­sen­kin kau­pun­ki­luon­non, joka vii­len­täi­si ja lisäi­si ihmis­ten hyvinvointia
    — Kar­kot­taa hyvin toi­meen­tu­le­vat kau­pun­kia­lueil­ta, jos raken­ne­taan pien­tä ja tiivistä
    — Tuho­aa van­hat kulttuuriympäristöt
    — Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on eko­lo­gi­sem­paa kuin uuden rakentaminen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tii­viy­den tur­huus:
      Vie­lä argu­ment­te­ja tii­vis­tä raken­ta­mis­ta vastaan:

      – Tii­vis raken­ta­mi­nen lisää kau­pun­kien lämpösaarekeilmiöitä
      – Aiheut­taa meluhaittoja
      – Lisää sosi­aa­li­sia ongel­mia, kun lii­kaa ihmi­siä on ahdet­tu lii­an pie­nel­le alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
      – Tuho­aa vähäi­sen­kin kau­pun­ki­luon­non, joka vii­len­täi­si ja lisäi­si ihmis­ten hyvinvointia
      – Kar­kot­taa hyvin toi­meen­tu­le­vat kau­pun­kia­lueil­ta, jos raken­ne­taan pien­tä ja tiivistä
      – Tuho­aa van­hat kulttuuriympäristöt
      – Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on eko­lo­gi­sem­paa kuin uuden rakentaminen

      Noi­ta mai­nit­se­mia­si lähin­nä sosi­aa­li­sia ongel­mia ei ole siis har­vaa­na­lueil­la? Hel­sin­gin kult­tuu­riym­pä­ris­tö on kyl­lä oikein hyvin hoi­det­tu. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan van­han kei­sa­ril­li­sen kes­kus­tan ark­ki­teh­tuu­riin. Suo­men har­vaa­na­lueil­la alueil­la ei ole ikä­vä kyl­lä saman­lais­ta van­haa kult­tuu­riym­pä­ris­töä mitä esim Kes­ki-Euroo­pan har­vaa­na­lueil­la alueil­la löy­tyy jot­ta se voi­si hou­ku­tel­la ihmi­siä muut­ta­maan sin­ne pysy­väs­ti. Por­voo on aina säi­ly­nyt van­ha puu­kau­pun­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun lähis­töl­lä. Hel­sin­ki on kyl­lä kau­pun­ki­luon­non kan­nal­ta par­haim­pia Euroo­pan kau­pun­ke­ja mis­sä olen itse käy­nyt ja asu­nut. Koko pää­kau­pun­ki­seu­tu on luon­non­lä­hei­nen kau­pun­ki­seu­tu. Hel­sin­gin asu­kas­ti­heys on joka ei ole kovin suu­ri eikä kovin­kaan pie­ni on itse asias­sa ollut se mis­tä Hel­sin­ki voi olla kii­tol­li­nen jat­kos­sa­kin. Jopa melu­hai­tat ovat Hel­sin­gis­sä pie­nem­mät kuin muis­sa kaupungeissa.Eikä hyvin toi­meen­tu­le­vat ole kyl­lä muut­ta­neet pois kau­pun­kia­lueil­ta vaan päin­vas­toin muut­toa ollut jopa Hel­sin­gin lähiöis­tä keskustaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Noi­ta mai­nit­se­mia­si lähin­nä sosi­aa­li­sia ongel­mia ei ole siis har­vaa­na­lueil­la? Hel­sin­gin kult­tuu­riym­pä­ris­tö on kyl­lä oikein hyvin hoi­det­tu. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan van­han kei­sa­ril­li­sen kes­kus­tan ark­ki­teh­tuu­riin. Suo­men har­vaa­na­lueil­la alueil­la ei ole ikä­vä kyl­lä saman­lais­ta van­haa kult­tuu­riym­pä­ris­töä mitä esim Kes­ki-Euroo­pan har­vaa­na­lueil­la alueil­la löy­tyy jot­ta se voi­si hou­ku­tel­la ihmi­siä muut­ta­maan sin­ne pysy­väs­ti. Por­voo on aina säi­ly­nyt van­ha puu­kau­pun­ki pää­kau­pun­ki­seu­dun lähistöllä.Helsinki on kyl­lä kau­pun­ki­luon­non kan­nal­ta par­haim­pia Euroo­pan kau­pun­ke­ja mis­sä ole­nit­se käy­nyt ja asu­nut. Koko pää­kau­pun­ki­seu­tu on luon­non­lä­hei­nen kaupunkiseutu.Helsingin asu­kas­ti­hey­son joka ei ole kovin suu­ri eikä kovin­kaan pie­ni onit­se asias­sa ollut se mis­tä Hel­sin­ki voi olla kii­tol­li­nen jat­kos­sa­kin. Jopa melu­hai­tat ovat Hel­sin­gis­sä pie­nem­mät kuin muis­sa kaupungeissa.Eikähyvin toi­meen­tu­le­vat ole kyl­lä muut­ta­neet pois­kau­pun­kia­lueil­ta vaan päin­vas­toin muut­toa ollut jopa Hel­sin­gin lähiöis­tä keskustaan.

        Kan­nat­tai­si jos­kus tutus­tua maa­kun­tien Suo­meen vaik­ka Google Map­sin avul­la. Suo­mes­sa on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­sia kau­pun­ke­ja van­hoi­ne kau­pun­gi­no­si­neen eten­kin län­nes­sä, idäs­tä­kin löy­tyy joi­tain. Län­nes­sä on van­hem­pia kuin Hel­sin­ki ja jopa Porvoo.

        Hel­sin­gin kau­pun­ki­luon­toa tuho­taan täl­lä het­kel­lä kovaa vauh­tia, kii­tos tämän tii­viin raken­ta­mi­sen ideo­lo­gian. Samoin van­ho­ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jä mega­lo­maa­ni­si­ne hank­kei­neen. Olen seu­ran­nut uuti­soin­tia, vaik­ka en siel­lä asu­kaan. Aivan pal­lo hukas­sa näil­lä ark­ki­teh­deil­la este­tii­kas­sa ja käytännöllisyydessä.
        Mil­lä perus­teel­la väi­tät, että Hel­sin­gis­sä on pie­nem­mät melu­hai­tat? Miten se oli­si edes mah­dol­lis­ta kol­kut­ta­vien rai­tio­tei­den lähel­lä tai nois­sa uusis­sa “sei­nät kaa­tuu pääl­le” — lähiöis­sä, jois­sa naa­pu­rin näkee ja kuu­lee koko ajan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tii­viy­den tur­huus:
      Vie­lä argu­ment­te­ja tii­vis­tä raken­ta­mis­ta vastaan:

      – Tii­vis raken­ta­mi­nen lisää kau­pun­kien lämpösaarekeilmiöitä
      – Aiheut­taa meluhaittoja
      – Lisää sosi­aa­li­sia ongel­mia, kun lii­kaa ihmi­siä on ahdet­tu lii­an pie­nel­le alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
      – Tuho­aa vähäi­sen­kin kau­pun­ki­luon­non, joka vii­len­täi­si ja lisäi­si ihmis­ten hyvinvointia
      – Kar­kot­taa hyvin toi­meen­tu­le­vat kau­pun­kia­lueil­ta, jos raken­ne­taan pien­tä ja tiivistä
      – Tuho­aa van­hat kulttuuriympäristöt
      – Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on eko­lo­gi­sem­paa kuin uuden rakentaminen

      Pitäi­si­kö edes mää­ri­tel­lä, mitä se tii­viys tar­koit­taa ja mis­sä vai­hees­sa on riit­tä­vän väl­jää? Tii­viy­teen ohjaa mm. kus­tan­nus­te­hok­kuus. Raken­nusa­lal­la työn tuot­ta­vuus on ylei­sen käsi­tyk­sen (tilas­to­vii­tet­tä en osaa antaa) mukaan kehit­ty­nyt erit­täin hei­kos­ti jo pit­kään, siis vuo­si­kym­me­niä. Täs­tä huo­li­mat­ta, tai näkö­kul­mas­ta riip­puen täs­tä joh­tuen, asun­to­jen hin­nat ovat nous­seet (no tar­ken­ne­taan nyt vie­lä että lähin­nä kas­vu­kes­kuk­sis­sa). Osa­syy­nä tähän lie­nee pel­käs­tään suo­ma­lai­nen kult­tuu­ri, jos­sa oma asun­to näh­dään tur­val­li­se­na sijoi­tus­koh­tee­na. Raken­nusa­lal­ta puut­tu­vat lähes tyys­tin inno­vaa­tiot, joil­la asun­to­ja pys­tyt­täi­siin teke­mään tehok­kaam­min, jol­loin ylei­nen ansion­ke­hi­tys pysyi­si parem­min neliö­hin­to­jen kehi­tys­vauh­dis­sa muka­na. On hyvä muis­taa sekin, että asun­not ovat erit­täin mer­kit­tä­vä varal­li­suuse­rä, eli hin­to­jen las­ku tar­koit­tai­si samal­la varal­li­suu­den arvon­alen­nus­ta. Raken­nusa­lal­ta puut­tu­vat minun mie­les­tä­ni kun­non kan­nus­ti­met kehit­tää omaa toi­min­taan­sa, kos­ka nyky­sys­tee­mis­sä asun­not näyt­tä­vät käy­vän hyvin kau­pak­si ilman inno­vaa­tioi­ta­kin. Puhu­taan­han sitä kyl­lä kai­ken­lai­ses­ta asun­to­jen 3d-tulos­ta­mi­ses­ta. Saa nähdä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jaak­ko K: Raken­nusa­lal­ta puut­tu­vat lähes tyys­tin inno­vaa­tiot, joil­la asun­to­ja pys­tyt­täi­siin teke­mään tehok­kaam­min, jol­loin ylei­nen ansion­ke­hi­tys pysyi­si parem­min neliö­hin­to­jen kehi­tys­vauh­dis­sa mukana.

        Tuo ei pidä paik­kaan­sa. Raken­nus­työn tuot­ta­vuu­des­sa on tapah­tu­nut val­ta­vaa kehi­tys­tä vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Ver­taa esim. sitä, pal­jon­ko työ­voi­maa aikoi­naan tar­vit­tiin Sai­maan kana­van raken­ta­mi­seen lapio­työ­nä ja nykyis­ten maan­siir­to­ko­nei­den tehok­kuut­ta, jois­sa yksi kus­ki voi teh­dä sato­jen tai jopa tuhan­sien aiem­pien työn­te­ki­jöi­den edes­tä työ­saa­vu­tus­ta. Talon­ra­ken­ta­mi­nen­kin on tehos­tu­nut rei­lus­ti. Mut­ta las­ku­tus ei ole kas­va­nut samaan tah­tiin. Ei yksi kai­vin­ko­ne las­ku­ta nyky­ään vaik­ka­pa 500:n työn­te­ki­jän tun­ti­pal­kan ver­ran, vaik­ka sen työ­saa­vu­tus oli­si­kin 500-ker­tai­nen aiem­paan nähden.

        Ne tuot­ta­vuus­ti­las­tot, joi­hin viit­taat, mit­taa­vat las­ku­tus­ta per työn­te­ki­jä. Se on pol­ke­nut raken­nusa­lal­la vuo­si­kym­me­niä suun­nil­leen ylei­sen hin­ta­ke­hi­tyk­sen tah­dis­sa eli pai­kal­laan sii­nä, mis­sä esim. finas­sia­lal­la las­ku­tus asiak­kail­ta työn­te­ki­jä­vuot­ta koh­ti on monin­ker­tais­tu­nut. Raken­ta­mi­sen tuot­ta­vuus samois­sa tilas­tois­sa kas­vai­si olen­nai­ses­ti, jos asun­nois­ta perit­täi­siin esi­mer­kik­si kol­min­ker­tais­ta hin­taa nykyi­seen näh­den. Sil­loin lii­ke­vaih­to per työn­te­ki­jä kas­vai­si kol­min­ker­tai­sek­si, jos työn mää­rä pysyi­si samana.

        Mitä sisäl­löl­li­siin muu­tok­siin tulee, vaa­ti­muk­set ovat myös kas­va­neet. Aiem­min raken­nus­pai­kat oli­vat kau­pun­kien par­hai­ta. Sen kuin raken­si talon niil­le pai­koil­le. Nyt jäl­jel­lä ole­vat raken­nus­pai­kat ovat nii­tä mit­kä eivät aiem­min kel­van­neet, eli suo­ta, savi­maa­ta tai jotain muu­ta, kuten meren­ran­taa, min­ne raken­ta­mi­nen voi vaa­tia val­ta­via maan­siir­to­ja ennen kuin pää­see edes pys­tyt­tä­mään taloa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ne tuot­ta­vuus­ti­las­tot, joi­hin viit­taat, mit­taa­vat las­ku­tus­ta per työntekijä.

        Eivät viit­taa. On sii­nä muka­na myös hin­tain­dek­si, ja se muut­taa asian aivan toi­sek­si. Talon­ra­ken­nuk­sen tuot­ta­vuus on suun­nil­leen sama kuin pal­jon­ko työ­tun­te­ja tar­vi­taan raken­ta­maan 1000 m² asuntoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Eivät viit­taa. On sii­nä muka­na myös hin­tain­dek­si, ja se muut­taa asian aivan toi­sek­si. Talon­ra­ken­nuk­sen tuot­ta­vuus on suun­nil­leen sama kuin pal­jon­ko työ­tun­te­ja tar­vi­taan raken­ta­maan 1000 m² asuntoja.

        Tar­koi­tan sitä, että tämän tyyp­pi­sis­sä tuot­ta­vuus­ti­las­tois­sa https://www.rakennuslehti.fi/wp-content/uploads/2017/09/tuottavuus.jpg avai­na­sia on se, että pal­jon­ko on arvon­li­säys per työn­te­ki­jä. Eli pal­jon­ko tulee las­ku­tus­ta per hen­ki­lö­työ­vuo­si. Mitä kal­liim­mal­la 1000 m²:n raken­nuk­sen saa myy­tyä, sitä parem­pi tuot­ta­vuus on tuol­lai­sel­la mit­ta­ril­la. Teh­das­teol­li­suu­den tuot­ta­vuus aikoi­naan pin­koi Nokian ansios­ta. Arvon­li­sä per työn­te­ki­jä oli isoa. Sit­tem­min Nokian Salon mat­ka­pu­he­lin­teh­taan hii­pu­mi­sen jäl­keen teol­li­suu­den­kin tuot­ta­vuus eli arvon­li­sä per työn­te­ki­jä­hen­ki­lö­työ­vuo­det on laskenut.

        Finans­sia­lal­la työn tuot­ta­vuu­den kehi­tys on ollut hyvää ver­rat­tu­na pank­ki­kont­to­riai­kaan. Las­ku­tus­ta per työn­te­ki­jä tulee nyky­ään suh­tees­sa pal­jon enem­män työn­te­ki­jää koh­ti, kun mm. rahas­to­jen hal­lin­to­palk­kiot ja pal­ve­lu­mak­sut juok­se­vat kont­to­reis­sa käy­mät­tä­kin. Jot­ta raken­nusa­lan tuot­ta­vuus pää­si­si tilas­tois­sa vas­taa­vaan tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­seen, pitäi­si uusien asun­to­jen hin­to­ja saa­da rei­lus­ti koro­tet­tua. Pro­vo­soin täs­sä hie­man. Mut­ta niin sel­lai­set tuot­ta­vuus­ti­las­tot, jois­sa seu­rat­ta­va­na indi­kaat­to­ri­na on arvon­li­säys, näyt­täi­si ole­van teh­dyn, että sitä kovem­pi tuot­ta­vuus, mitä kovem­pi laskutus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuol­la raken­nus­leh­den tuot­ta­vuus­mit­ta­ril­la tuot­ta­vuus raken­nusa­la­lal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Tuot­ta­vuu­del­la tar­koi­te­taan Suo­men viral­li­sis­sa tilas­tois­sa “arvon­li­säys per työ­tun­ti” ‑mit­ta­rin luke­man kehi­tys­tä, mikä on käy­tän­nös­sä sama asia: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__ttut/statfin_ttut_pxt_124k.px/ Sen indi­kaat­to­rin vuo­si­muu­tok­sia seu­ra­taan. Tilas­to­kes­kuk­sen viral­lis­ten tilas­to­jen mukai­nen tuot­ta­vuus kas­vaa, kun asiak­kail­ta perit­ty las­ku­tus per työ­tun­ti kas­vaa ver­rat­tu­na aiem­piin vuo­siin. Sitä tilas­tois­sa tar­koi­te­taan tuot­ta­vuu­den kehityksellä.

        Samaa mit­ta­ria käy­te­tään myös kun ver­ra­taan esim. tihei­den kau­pun­kia­luei­den tuot­ta­vuut­ta vaik­ka­pa pie­nem­piin kau­pun­kei­hin näh­den. Jos esim. ison kau­pun­gin kes­kus­tan asian­ajo­toi­mis­ton asia­na­ja­ja las­kut­taa vaik­ka­pa saman ajan kes­tä­väs­tä saman sisäl­töi­ses­tä perun­kir­jan laa­ti­mis­työs­tä asiak­kail­taan tupla­hin­nan ver­rat­tu­na pik­ku­kau­pun­gin asia­na­ja­jaan, sil­loin ensim­mäi­sel­lä työn tuot­ta­vuus on täl­lai­sen tilas­toin­nin mukaan sen työn osal­ta kak­sin­ker­tai­nen. Ei toi­mia­la­koh­tai­sil­la tuot­ta­vuus­ti­las­to­jen teki­jöil­lä ole pää­syä työn sisäl­töi­hin ver­tai­lu­kel­poi­sil­la tavoil­la, vaan tuot­ta­vuus­ti­las­tot teh­dään var­sin puh­taas­ti las­ken­nal­li­sen arvon­li­säyk­sen perus­teel­la eli ensi­si­jai­ses­ti sen mukaan, mitä asiak­kail­ta on laskutettu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Poi­ki­tais­ti­las­tois­sa tuot­ta­vuut­ta voi­daan ver­ra­ta las­ku­tuk­sel­la työn­te­ki­jää koh­den, mut­ta tuot­ta­vuu­den kehi­tys ajan suh­teen ei mene näin. Tuot­ta­vuut­ta on se, että nykyi­sin met­su­ri kaa­taa puu­ta 30 ker­taa enem­män kuin 1950-luvul­la, vaik­ka ei ansait­se­kaan 30 ker­taa enem­pää, kos­ka kil­pai­lu tie­tys­ti las­kee hin­taa. Met­su­rin las­ku­tus ei ole 30-ker­tai­sut­nut ‚utta met­su­rin työn tuot­ta­vuus on 30-ker­tais­tu­nut. Teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuu­den nousu näkyy teol­li­ses­ti val­mis­tet­tu­jen tava­roi­den hal­pe­ne­mi­se­na, ei las­ku­tuk­sen kasvuna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Poi­ki­tais­ti­las­tois­sa tuot­ta­vuut­ta voi­daan ver­ra­ta las­ku­tuk­sel­la työn­te­ki­jää koh­den, mut­ta tuot­ta­vuu­den kehi­tys ajan suh­teen ei mene näin. Tuot­ta­vuut­ta on se, että nykyi­sin met­su­ri kaa­taa puu­ta 30 ker­taa enem­män kuin 1950-luvul­la, vaik­ka ei ansait­se­kaan 30 ker­taa enem­pää, kos­ka kil­pai­lu tie­tys­ti las­kee hin­taa. Met­su­rin las­ku­tus ei ole 30-ker­tai­sut­nut ‚utta met­su­rin työn tuot­ta­vuus on 30-ker­tais­tu­nut. Teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuu­den nousu näkyy teol­li­ses­ti val­mis­tet­tu­jen tava­roi­den hal­pe­ne­mi­se­na, ei las­ku­tuk­sen kasvuna.

        Olen ihan samaa miel­tä aja­tuk­ses­ta. Oli­si todel­la kiva, jos oli­si ole­mas­sa kun­nol­li­set ja luo­tet­ta­vat tuot­ta­vuus­ti­las­tot, jois­sa osat­tai­siin mita­ta kun­kin asian koh­dal­la asioi­ta tuo­hon tapaan — mita­ten men­nyt­tä tuo­tan­toa ja ver­ra­ten nykyi­seen. Mut­ta kun tuo­tok­sen mää­rää edes tilas­toi­daan vain joi­den­kin asioi­den osal­ta, jol­loin on käy­tän­nös­sä var­sin vai­kea kat­ta­vas­ti ver­ra­ta men­nyt­tä ja nykyis­tä tuo­tos­ta tuot­ta­vuut­ta las­ket­taes­sa, jol­loin tuot­ta­vuus­ti­las­to­ja ei käy­tän­nös­sä saa teh­tyä kat­ta­vas­ti tuol­la tavoin. Volyy­mi­poh­jai­ses­ti tie­to­ja tilas­toi­da yrit­tä­viä tuot­ta­vuus­ti­las­to­ja­kin on, mut­ta nii­hin tilas­toi­hin liit­tyy pal­jon mene­tel­mäl­li­siä ongel­mia — kuten liit­tyy arvon­li­sä­poh­jai­siin tuottavuustilastoihinkin.

        Yksit­täi­nen met­sä­ko­ne­kul­jet­ta­ja saa nyky­ään pui­ta nurin var­maan samas­sa ajas­sa moni­sa­ta­ker­tai­ses­ti kuin aikoi­naan käsin sahaa­mal­la töi­tä teh­neet jät­kät. Maa­töis­sä on sama tilan­ne. Aikoi­naan Sai­maan kana­vaa­kin kai­vet­tiin käsin. Nyt huip­pu­ko­neil­la saa aivan val­ta­via mää­riä maa­mas­so­ja siir­rel­tyä. Ruop­paus­kin on hel­pot­tu­nut. Mut­ta mil­lä mita­ta vaik­ka­pa maa­mas­so­jen siir­te­lyyn tai ruop­pauk­sen liit­ty­vän työn tuot­ta­vuu­den kehi­tys­tä? Ei Suo­mes­sa ole edes tilas­to­ja sii­tä, pal­jon­ko maa­mas­so­ja siir­rel­lään vuo­sit­tain, tai pal­jon­ko ruo­pa­taan. Ei ole käsit­tääk­se­ni Suo­mes­sa nyky­ään tilas­to­ja sii­tä­kään, mon­ta­ko puu­ta met­su­rit vuo­sit­tain kaa­ta­vat. Nyky­ään met­su­rit kaa­ta­vat lähin­nä vai­keam­pia koh­tei­ta met­sis­tä, ja pie­nem­män puu­mää­rän koh­tei­ta asui­na­lueil­la, ja hel­pot koh­teet teh­dään metsäkoneilla.

        Tuot­ta­vuus­ti­las­tois­sa oma lukun­sa volyy­mien osal­ta ovat vie­lä digi­taa­li­set tuot­teet. Jos joku tekee vaik­ka­pa mil­joo­na kopio­ta mai­nok­ses­ta digi­taa­li­se­na, joi­ta näy­te­tään net­ti­si­vun lai­dal­la, sii­nä mis­sä aiem­min teki mai­nok­ses­taan vain 1000:n kap­pa­leen pai­nok­sen, onko mai­nos­ta­jan tuot­ta­vuus 1000-ker­tais­tu­nut? Tai jos jos jon­kun mobii­li­pe­li­val­mis­ta­jan mobii­li­pe­liä on ladat­tu mil­jar­di ker­taa, niin kuin­ka moni­ker­tai­nen peli­val­mis­ta­jan tuot­ta­vuus on ver­rat­tu­na sel­lai­seen val­mis­ta­jaan, jon­ka peliä on ladat­tu 1000 ker­taa? Miten moni­mut­kais­ten asioi­den tuot­ta­vuut­ta voi­daan las­kea muu­toin kuin lii­ke­vaih­to­poh­jai­ses­ti esi­mer­kik­si tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa? Las­ke­mal­la pelien mää­riä? (Jol­loin ris­ti­nol­la­pe­li on yksi tuo­tet­tu peli, ja vaik­ka­pa moni­mut­kai­nen stra­te­gia­pe­li on yksi tuo­tet­tu peli). Las­ke­mal­la latauk­sien mää­riä? Vai mitä? Miten muo­ka­ta eri­lai­set asiat muu­toin kuin raha­mää­räis­tä valuut­taa käyt­täen yhteis­mi­tal­li­sik­si niin, että nii­tä voi las­kea yhteen? Tai miten las­kea yhteen vaik­ka­pa maan­siir­to­työn tuot­ta­vuu­den kehi­tys­tä vaik­ka­pa ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mien raken­ta­mis­työn sekä put­ku­töi­den tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­sen kans­sa — käyt­tä­mät­tä arvon­li­säys­poh­jais­ta tapaa, jol­la asioi­ta yhteis­mi­tal­lis­te­taan lopul­ta euroiksi?

        Kan­san­ta­lou­del­li­sen tuot­ta­vuus­ti­las­toin­nin on jo aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta ollut isois­sa ongel­mis­sa. Enää ei tie­de­tä, mitä se tilas­toin­ti oikeas­taan edes mit­taa — pait­si arvon­li­sä­poh­jai­sen tuot­ta­vuus­ti­las­toin­nin osal­ta. Kun aikoi­naan opis­ke­lin kan­san­ta­lous­tie­det­tä, tuot­ta­vuu­des­ta puhut­tiin hyvin simp­pe­li­nä asia­na, käyt­täen yksin­ker­tai­sia esi­merk­ke­jä asias­ta. Ei sil­loin oppi­kir­jois­sa sanot­tu, että miten tuot­ta­vuus­ti­las­tois­sa käsi­tel­lään vai­kei­ta asioi­ta, jol­lai­nen tilas­toin­nin kan­nal­ta on vaik­ka­pa mobii­li­so­vel­lus­ten tuot­ta­vuu­den tilas­toin­ti — jos ei käy­te­tä arvon­li­säys­poh­jais­ta mit­taa­mis­ta, eli indi­kaat­to­ri­na sitä, että mitä mis­tä­kin mak­se­taan. Sel­lu­ton­ne­ja on help­po tilas­toi­da volyy­min­kin osal­ta, mut­ta monis­ta muis­ta tuo­te­tuis­ta asiois­ta puut­tuu tuo­tet­tu­jen asioi­den volyymitietojakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuol­la raken­nus­leh­den tuot­ta­vuus­mit­ta­ril­la tuot­ta­vuus raken­nusa­la­lal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Minul­la on sem­moi­nen näp­pi­tun­tu­ma, että tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sen käsi­te ei ole ylei­ses­ti ottaen ihmi­sil­le ihan sel­vä asia. Vai­kut­taa sil­tä, että jopa talous­toi­mit­ta­jat, joil­ta voi­si odot­taa kes­ki­mää­räis­tä parem­paa ymmär­rys­tä, käyt­tä­vät välil­lä tätä käsi­tet­tä, mut­ta tosia­sias­sa kyse onkin jos­tain muus­ta, jota mita­taan myyn­nil­lä / kas­sa­vir­ral­la. Tuo­tan­to on sinän­sä vähän hyö­dy­tön­tä, jos sitä ei saa myy­tyä eteen­päin eli kyse on kyl­lä olen­nai­ses­ta asias­ta, mut­ta kes­kus­te­lua vai­keut­taa se, että asiat sekoittuvat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Jaak­ko K: Minul­la on sem­moi­nen näp­pi­tun­tu­ma, että tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sen käsi­te ei ole ylei­ses­ti ottaen ihmi­sil­le ihan sel­vä asia. Vai­kut­taa sil­tä, että jopa talous­toi­mit­ta­jat, joil­ta voi­si odot­taa kes­ki­mää­räis­tä parem­paa ymmär­rys­tä, käyt­tä­vät välil­lä tätä käsi­tet­tä, mut­ta tosia­sias­sa kyse onkin jos­tain muus­ta, jota mita­taan myyn­nil­lä / kas­sa­vir­ral­la. Tuo­tan­to on sinän­sä vähän hyö­dy­tön­tä, jos sitä ei saa myy­tyä eteen­päin eli kyse on kyl­lä olen­nai­ses­ta asias­ta, mut­ta kes­kus­te­lua vai­keut­taa se, että asiat sekoittuvat.

        Nyky­ajan tie­de­poh­jai­nen kat­se­lu­kul­ma on joh­ta­nut tilan­tee­seen “jos sii­tä ei ole tilas­to­ja ja tut­ki­muk­sia, sitä ei ole ole­mas­sa”. Täs­tä syys­tä toi­mit­ta­jat­kin pysy­vät pit­käl­ti vain niis­sä asiois­sa jois­ta löy­tyy nii­tä tilas­to­ja hel­pos­ti, sama pää­tök­sen­teon suh­teen. Pää­tök­set pitää perus­tel­la joten­kin, ja nii­tä sit­ten perus­tel­laan niil­lä luvuil­la mitä on käy­tet­tä­vis­sä. Vaik­ka ne oli­si­vat puut­teel­li­sia tai eivät oikeas­ti kuvai­si tar­kas­tel­ta­vaa asi­aa kovin­kaan totuudenmukaisesti.

        Pitäi­si kui­ten­kin muis­taa että tilas­tot ker­to­vat vain hyvin sup­peas­ta aihees­ta. Sii­tä tulee iso ongel­ma jos tilas­to­ja ale­taan käyt­tä­mään syno­nyy­mi­na asial­le mitä se ei kuvaa. Näin on käy­nyt esim. eriar­voi­suus­kes­kus­te­lul­le (näin asian vie­res­tä), jos­sa yhdek­sän kym­me­nes­tä uuti­ses­ta kat­se­lee asi­aa vain tulo­jen suh­teel­li­sen gini­ker­toi­men kaut­ta, mikä on kyl­lä monin tavoin ongel­mal­li­nen mit­ta­ri seu­rat­taes­sa talou­del­li­sen eriar­voi­suu­den kehi­tys­tä vaik­ka aihet­ta sivuaakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Kil­go­re:

        Pitäi­si kui­ten­kin muis­taa että tilas­tot ker­to­vat vain hyvin sup­peas­ta aihees­ta. Sii­tä tulee iso ongel­ma jos tilas­to­ja ale­taan käyt­tä­mään syno­nyy­mi­na asial­le mitä se ei kuvaa. 

        Tuo on kes­kei­nen ongel­ma. Esi­mer­kik­si raken­nusa­lan tuot­ta­vuut­ta kos­ke­vien tilas­to­jen ongel­mia käsit­tel­lees­sä artik­ke­lis­sa “Mea­su­ring the Con­struc­tion Industry’s Pro­duc­ti­vi­ty Per­for­mance: Cri­tique of Inter­na­tio­nal Pro­duc­ti­vi­ty Com­pa­ri­sons at Industry Level”, joka on jul­kais­tu Jour­nal of Con­struc­tion Engi­nee­ring and Mana­ge­ment ‑leh­des­sä, on vii­tat­tu ihan samaan ongel­maan. Kir­joit­ta­jien mukaan raken­nusa­lan tuot­ta­vuus­ti­las­to­ja seu­ra­taan usein talou­del­lis­ten tie­to­jen poh­jal­ta ja käyt­täen nii­tä teol­li­suu­des­ta saa­ta­vil­la ole­via tie­to­ja, joi­ta on hel­pos­ti saa­ta­vil­la. He ovat kir­joit­ta­neet muun muas­sa näin:

        it is unsurpri­sing that most exis­ting works rely on rea­di­ly avai­lable official industry data. Whi­le the use of mic­ro­da­ta seem to be more appropria­te in a pro­ject-based industry like con­struc­tion because it enables to bet­ter cont­rol for the of hete­ro­ge­nei­ty in con­struc­tion acti­vi­ty and to bet­ter iden­ti­fy per­for­mance dri­vers, data avai­la­bi­li­ty impo­ses a hurd­le for such methodologies.”

        Kun ei tie­de­tä, pal­jon­ko vaik­ka nii­tä maan­siir­to­töi­tä teh­dään, kun asi­aa ei tilas­toi­da, niin tilas­tot teh­dään sit­ten käyt­täen nii­tä tie­to­ja, joi­ta hel­pos­ti saa­daan ja ver­ra­taan nii­tä. Maan­siir­to­työt ovat kui­ten­kin yksi asia, joi­den volyy­meis­sä on tapah­tu­nut val­ta­va muu­tos. 1900-luvun alus­sa mai­ta siir­rel­tiin lähin­nä ton­tin sisäl­lä. Nyt teh­dään kau­pun­ki­ke­hi­tys­hank­kei­ta, jois­sa voi­daan siir­rel­lä mil­joo­nia kuu­tioi­ta soraa kau­pun­gin­osaan tai siel­tä pois. 1800-luvun hevos­kul­je­tusai­kaan vaik­ka­pa mil­joo­nan sora­kuu­tion siir­tä­mi­nen 20 kilo­met­rin pää­hän oli­si syö­nyt koko Suo­men maa­ta­lou­teen ja ener­gian­tuo­tan­toon sito­mat­to­man työ­voi­man, eikä niin iso­ja maan­siir­to­ja oli­si sil­ti saa­tu aikaan koko vuo­si­sa­dan ajan kes­tä­väl­lä työs­ken­te­lyl­lä­kään sil­loi­sel­la työ­tun­ti­koh­tai­sel­la työ­saa­vu­tuk­sel­la. Jos taas ver­ra­taan esim. tii­lien muu­raus­työ­tä, niin tii­lien aset­te­lu­vauh­din osal­ta työ­saa­vu­tus on voi­nut jopa hidas­tua 1800-luvun jäl­keen. Sen sijaan tii­lien kul­je­tus asen­nus­pai­kan vie­reen on val­ta­van pal­jon tehok­kaam­paa nos­tu­ril­la nos­te­tul­la kuor­ma­la­van avul­la kuin oli aikoi­naan apu­poi­kien kan­taes­sa kaik­ki muu­rauk­ses­sa tar­vit­ta­vat tii­let muu­ra­ril­le kor­keal­le­kin lihas­voi­mal­la. Nyky­ään raken­ta­mis­ta teh­dään tosin pal­jon ele­men­teis­tä, jol­loin pai­kal­la muu­raus­työ­tä on pal­jon aiem­paa vähemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Jaak­ko K:

        Minul­la on sem­moi­nen näp­pi­tun­tu­ma, että tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sen käsi­te ei ole ylei­ses­ti ottaen ihmi­sil­le ihan sel­vä asia. Vai­kut­taa sil­tä, että jopa talous­toi­mit­ta­jat, joil­ta voi­si odot­taa kes­ki­mää­räis­tä parem­paa ymmär­rys­tä, käyt­tä­vät välil­lä tätä käsi­tet­tä, mut­ta tosia­sias­sa kyse onkin jos­tain muus­ta, jota mita­taan myyn­nil­lä / kassavirralla. 

        Toi­mit­ta­jat eivät ole ainoi­ta. Olen näh­nyt aina­kin ker­ran talous­tie­teen pro­fes­so­rin­kin käyt­tä­vän Suo­mes­sa arvon­li­sä­poh­jais­ta tuot­ta­vuus­ti­las­toa, ja puhu­neen sii­hen liit­tyen kuin oli­si ollut kyse volyy­mei­hin liit­ty­väs­tä tuot­ta­vuus­ke­hi­tyk­ses­tä. Sel­lai­sia­kin tilas­to­ja on teh­ty, jois­sa on seu­rat­tu arvon­li­sän kehi­tys­tä ja jaet­tu tulos tilas­toi­dul­la inflaa­tiol­la. Vaik­ka­pa maan­ra­ken­nuk­sen koh­dal­la sii­tä seu­raa kui­ten­kin sit­ten se, että kos­ka tehok­kuu­den kas­vun myö­tä kutis­tu­neet yksik­kö­hin­nat ovat las­ke­neet val­ta­kun­nal­lis­ta kes­ki­mää­räis­tä inflaa­tio­ta sel­väs­ti nopeam­min, arvon­li­säys­poh­jai­ses­ti kes­ki­mää­räi­sel­lä inflaa­tiol­la oikai­se­mal­la tuo­tet­tu­jen tilas­to­jen mukaan tuot­ta­vuus voi pol­kea pai­kal­laan — vaik­ka samaan aikaan tie­de­tään maan­ra­ken­ta­mi­sen tehok­kuu­den kas­va­neen val­ta­vas­ti vii­mei­sen 100 vuo­den aika­na, ja ihan vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä­kin — kun tek­niik­ka ja kone­kan­ta on kehittynyt.

        Jät­kä­saa­ren raken­ta­mi­nen esi­mer­kik­si ei oli­si nyt toteu­tet­ta­val­la taval­la kai­ke­ti edes onnis­tu­nut 100 vuot­ta sit­ten, kos­ka maan­ra­ken­ta­mis­osa pro­jek­tis­ta vai­keas­ti raken­net­ta­vas­sa pai­kas­sa oli­si ollut niin val­ta­van työ­läs sil­loi­sel­la tekniikalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuol­la raken­nus­leh­den tuot­ta­vuus­mit­ta­ril­la tuot­ta­vuus raken­nusa­la­lal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Entä kun raken­nus­tar­vik­keis­ta pulaa kuten nykyi­sin. Esim saha­ta­va­ran hin­ta nousee val­ta­vas­ti. Kave­ri ker­toi että met­sää kaa­tuu todel­la pal­jon. Tätä­kö se tar­koit­taa kun kau­pun­ki tii­vis­tyy niin met­sä kaa­tuu maa­kun­nis­sa. Raken­ta­mal­la kor­kea­suh­dan­tees­sa nos­te­taan asun­to­jen hin­taa, kos­ka raken­nus­re­surs­seis­ta pula. Tätä­hän et halua. Kave­ri on tyy­ty­väi­nen kun kes­ki­pa­si­las­sa van­ho­jen asun­to­jen hin­nat nouse­vat. Var­tia tote­si vii­saas­ti, ettei mis­sään kas­vu­kes­kuk­ses­sa ole asun­to­jen hin­nat läh­te­neet las­kuun raken­ta­mal­la, mut­ta kokoo­mus­lai­sit­tain suo­si rakentamista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Tii­viy­den tur­huus:
      Vie­lä argu­ment­te­ja tii­vis­tä raken­ta­mis­ta vastaan:

      – Lisää sosi­aa­li­sia ongel­mia, kun lii­kaa ihmi­siä on ahdet­tu lii­an pie­nel­le alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia

      Sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy maa­seu­dul­la yhtä lail­la kuin Hel­sin­gis­sä. Jos seu­raa val­ta­kun­na­leh­tien uuti­soin­tia rikok­sis­ta niin nii­tä tapah­tuu pik­ku­paik­ka­kun­nil­la todel­la pal­jon. Ihmi­set rii­te­le­vät type­ris­tä asiois­ta ja ovat suvait­se­mat­to­mia. Naa­pu­rit aiheut­ta­vat kiusaa toi­sil­leen ja lopul­ta jol­tain pääs­te­tään ilmat pihal­le. Alko­ho­li ja päih­teet aihaut­ta­vat enem­män ongel­mia maal­la kos­ka siel­lä ei pää­se liik­ku­maan ilman autoa. Myös polii­sin, ambu­lans­sin tai palo­kun­nan saa­mi­nen pai­kan pääl­le jos tar­vit­see kes­tää luvat­to­man kauan.
      Syn­ty­pe­räis­ten hel­sin­ki­läis­ten, tam­pe­re­lais­ten ja tur­ku­lais­ten luon­teen­pir­tee­seen kuu­luu suvait­se­vuus. Ei nos­te­ta kama­laa metak­kaa pikkuasioista.
      Suur­kau­pun­geis­sa on tosin suuu­rem­pi vaa­ra jou­tua satun­nai­sen katu­vä­ki­val­lan uhriksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy maa­seu­dul­la yhtä lail­la kuin Hel­sin­gis­sä. Jos seu­raa val­ta­kun­na­leh­tien uuti­soin­tia rikok­sis­ta niin nii­tä tapah­tuu pik­ku­paik­ka­kun­nil­la todel­la pal­jon. Ihmi­set rii­te­le­vät type­ris­tä asiois­ta jao­vat suvait­se­mat­to­mia. Naa­pu­rit aiheut­ta­vat kiusaa toi­sil­leen ja lopul­ta jol­tain pääs­te­tään ilmat pihal­le. Alko­ho­li ja päih­teet aihaut­ta­vat enem­män ongel­mia maal­la kos­ka siel­lä ei pää­se liik­ku­maan ilman autoa. Myös polii­sin, ambu­lans­sin tai palo­kun­nan saa­mi­nen pai­kan pääl­le jos tar­vit­see kes­tää luvat­to­man kauan.
        Syn­ty­pe­räis­ten hel­sin­ki­läis­ten, tam­pe­re­lais­ten ja tur­ku­lais­ten luon­teen­pir­tee­seen kuu­luu suvait­se­vuus. Ei nos­te­ta kama­laa metak­kaa pikkuasioista.
        Suur­kau­pun­geis­sa on tosin suuu­rem­pi vaa­ra jou­tua satun­nai­sen­ka­tu­vä­ki­val­lan uhriksi.

        Tie­tyn­lai­sia sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy vain kau­pun­geis­sa. Monet kau­pun­kien ilmiöis­tä puut­tu­vat koko­naan maa­seu­dul­ta uusis­ta huu­meis­ta jen­giy­ty­mi­seen ja slummiutumiseen.
        Tämä joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, että maal­la ei ole pal­jon ihmi­siä. Mitä vähem­män ihmi­siä, sen vähem­män ongel­mia. Nykyi­sin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suu­rin osa nuo­res­ta väes­tä, jot­ka näi­tä ongel­mia aiheut­taa. Levot­to­mat, säpi­näs­tä pitä­vät ihmi­set suun­taa­vat kau­pun­kei­hin. Niin ikään tie­de­tään, että pie­nem­pien paik­ka­kun­tien päih­deon­gel­mai­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, ehkä sik­si että päih­tei­tä on siel­lä moni­puo­li­sem­min tar­jol­la. Ja kau­pun­kei­hin sosi­aa­li­sia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nykyi­sin olla moni­tai­toi­nen ja itsen­sä työl­lis­tä­vä, uusa­vut­to­ma­na ei pär­jää. Näin ollen maal­le jää­vät ne ihmi­set, jot­ka ovat riit­tä­vän aktii­vi­sia ja toi­min­ta­ky­kyi­siä siel­lä elä­mään. Ennen saat­toi olla toi­sin. Minus­ta sinä kuvai­lit lähin­nä jotain 1970-luvun maa­seu­tua. Nyky­ai­ka­na maa­ta­lous­työ vaa­tii pait­si agro­no­min tie­to­ja, kykyä pyö­rit­tää kir­jan­pi­toa ja ymmär­tää moni­mut­kais­ta byro­kra­ti­aa. Pitää olla kyvyil­tään ja kou­lu­tuk­sel­taan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mai­nit­se­mie­si kau­pun­kien lähiöis­sä on taa­tus­ti myös noi­ta kuvaa­mia­si ongel­mia, ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jiä ja alk­kik­sia, lisä­nä nark­kik­set. En myös­kään meni­si van­no­maan että kau­pun­geis­sa ei nos­tet­tai­si metak­kaa pik­ku­asiois­ta. Koti­rau­han häi­rin­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyy­pil­li­sim­piä polii­sien tehtäviä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tii­viy­den tur­huus: Tie­tyn­lai­sia sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy vain kau­pun­geis­sa. Monet kau­pun­kien ilmiöis­tä puut­tu­vat koko­naan maa­seu­dul­ta uusis­ta huu­meis­ta jen­giy­ty­mi­seen ja slummiutumiseen.
        Tämä joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, että maal­la ei ole pal­jon ihmi­siä. Mitä vähem­män ihmi­siä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suu­rin osa nuo­res­ta väes­tä, jot­ka näi­tä ongel­mia aiheut­taa. Levot­to­mat, säpi­näs­tä pitä­vät ihmi­set suun­taa­vat kau­pun­kei­hin. Niin ikään tie­de­tään, että pie­nem­pien paik­ka­kun­tien päih­deon­gel­mai­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, ehkä sik­si että päih­tei­tä on siel­lä moni­puo­li­sem­min tar­jol­la. Ja kau­pun­kei­hin sosi­aa­li­sia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nykyi­sin olla moni­tai­toi­nen ja itsen­sä työl­lis­tä­vä, uusa­vut­to­ma­na ei pär­jää. Näin ollen maal­le jää­vät ne ihmi­set, jot­ka ovat riit­tä­vän aktii­vi­sia ja toi­min­ta­ky­kyi­siä siel­lä elä­mään. Ennen saat­toi olla toi­sin. Minus­ta sinä kuvai­lit lähin­nä jotain 1970-luvun maa­seu­tua. Nyky­ai­ka­na maa­ta­lous­työ vaa­tii pait­si agro­no­min tie­to­ja, kykyä pyö­rit­tää kir­jan­pi­toa ja ymmär­tää moni­mut­kais­ta byro­kra­ti­aa. Pitää olla kyvyil­tään ja kou­lu­tuk­sel­taan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mai­nit­se­mie­si kau­pun­kien lähiöis­sä on taa­tus­ti myös noi­ta kuvaa­mia­si ongel­mia, ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jiä ja alk­kik­sia, lisä­nä nark­kik­set. En myös­kään meni­si van­no­maan että kau­pun­geis­sa ei nos­tet­tai­si metak­kaa pikkuasioista.Kotirauhan häi­rin­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyy­pil­li­sim­piä polii­sien tehtäviä.

        Suo­men 5 suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa (Hki, Espoo, Van­taa, Tam­pe­re, Oulu, Tur­ku) asuu yhteen­sä n 1.7 mil­joo­naa asu­kas­ta. Muu­al­la Suo­mes­sa n 3.8 miljoonaa.
        5 suu­rim­mas­sa kau­pun­gis­sa tapah­tui hen­ki­ri­kok­sia 2010–2017 yhteen­sä 167 kpl. Muu­al­la Suo­mes­sa 473, yhteen­sä koko Suo­mes­sa 640.
        Suh­de­lu­ku muu Suo­mi / suu­rim­mat kau­pun­git hen­ki­ri­kos­ten esiin­ty­vyy­des­sä asu­kas­ta koh­ti on 1.27 ‑ker­tai­nen.
        Esi­merk­ke­jä aika pie­nis­tä kau­pun­geis­ta ja kun­nis­ta jois­sa on tapah­tu­nut suh­teel­li­sen pal­jon hen­ki­ri­kok­sia ovat Imat­ra (9), Kajaa­ni (8), Kemi (11), Kou­vo­la (12), Ääne­kos­ki (7). Kemis­sä esiin­ty­vyys on asu­kas­ta koh­ti 5‑kertainen Hel­sin­kiin näh­den (68).

        Sosi­aa­li­set ongel­mat ovat ylei­sin syy hen­ki­ri­kok­siin. Lisäk­si näil­lä pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ei asu eri­tyi­sen pal­jon maa­han­muut­ta­jia mikä voi­si joi­den­kin mie­les­tä selit­tää rajum­man luo­kan jen­gi­ri­kol­li­suu­den. Yksi seli­tys voi olla että nai­set ovat pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la sel­väs­sä vähem­mis­tös­sä hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vis­ta hen­ki­löis­tä. Kun kai­kil­le mie­hil­le ei rii­tä nai­sia syn­tyy tap­pe­lu­ja ja sosi­aa­li­sia ongel­mia. Nämä ovat tie­ten­kin eri ihmis­ten teke­miä rikok­sia kuin kun­nol­lis­ten agro­no­min kou­lu­tuk­sen saa­nei­den maa­ta­lous­yrit­tä­jien joil­la aina on per­he ja suku tuke­naan. Ne ovat nii­den ihmis­ten joi­ta maal­la ei halu­ta että asui­si, mut­ta kui­ten­kin asuvat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus: Mitä vähem­män ihmi­siä, sen vähem­män ongelmia.

        No näin­hän se tie­ten­kin on. Jos haluam­me, että ongel­mia ei ole lain­kaan, pitää pääs­tä ihmi­sis­tä eroon. Maa­seu­dul­la näkyy jo hyvää kehi­tys­tä tähän suun­taan. Onnis­tu­neen poli­tii­kan tulosta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tii­viy­den tur­huus: Tie­tyn­lai­sia sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy vain kau­pun­geis­sa. Monet kau­pun­kien ilmiöis­tä puut­tu­vat koko­naan maa­seu­dul­ta uusis­ta huu­meis­ta jen­giy­ty­mi­seen ja slummiutumiseen.
        Tämä joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, että maal­la ei ole pal­jon ihmi­siä. Mitä vähem­män ihmi­siä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suu­rin osa nuo­res­ta väes­tä, jot­ka näi­tä ongel­mia aiheut­taa. Levot­to­mat, säpi­näs­tä pitä­vät ihmi­set suun­taa­vat kaupunkeihin. 

        Kun jen­giy­ty­mis­tä tar­kis­te­lee his­to­rial­li­ses­ti esi­mer­kik­si Hel­sin­gin his­to­rian kaut­ta niin sotien jäl­kei­nen 1950-ja 1960-luvun tai­tees­sa nuo­ri­so jen­git syn­tyi­vät yksin­ker­tai­ses­ti sen takia kos­ka nuo­ri­so­kult­tuu­ri (siis pää­asias­sa rock and roll musiik­ki ja erään­lai­nen Beat­les habi­tus) oli tulos­sa Suo­meen jol­lais­ta ei ollut Suo­mes­sa aiem­min näh­ty. Tämä­kin jakoi Suo­men maaseutu/kaupunki akse­lil­le siten että nuo­ri­so­kult­tuu­ri kehit­tyi ensin kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la. Hyvä esi­merk­ki oli Suo­mes­sa musiik­ki kult­tuu­rin erkaan­tu­mi­nen tilas­tois­sa. Jok­seen­kin aina nuo­ri­so­kult­tuu­ris­sa yhtei­söl­li­syys koros­tuu voi­mak­kaam­min. Juu­ri sen takia kau­pun­geis­sa on jen­giy­ty­mis­tä. Se ei ole miten­kään huo­noa ellei jen­git ole väki­val­tai­sia. Hel­sin­gis­sä jen­gien väki­val­tai­suus oli 1950-luvul­la sotien jäl­keen toden­nä­köi­ses­ti tilas­tol­li­ses­ti erit­täin kor­kea mut­ta se las­ki 1960-ja 1970-luvun
        ja 1980-luvun tai­tees­sa. Täl­lä het­kel­lä 2010-luvul­la jen­giy­ty­mi­nen on tul­lut uudel­leen esil­le. Mitä se ei ollut 1990-luvul­la tai 2000-luvun alussa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tii­viy­den tur­huus: Niin ikään tie­de­tään, että pie­nem­pien paik­ka­kun­tien päih­deon­gel­mai­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, ehkä sik­si että päih­tei­tä on siel­lä moni­puo­li­sem­min tar­jol­la. Ja kaupunkeihin 

        Alko­ho­lis­mia on maaseudun
        suu­rin ongel­ma ihan tilas­tois­sa. Alko­ho­lin täs­sä tapauk­ses­sa vii­nan kulu­tus on suu­rem­paa maa­seu­dul­la kuin kau­pun­geis­sa Suo­mes­sa. Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa Suo­mes­sa vii­nien kulu­tus on kas­va­nut koko 1990-ja 2000-luvun. Tämän­kin on hyvä esi­merk­ki sii­tä kuin­ka alko­ho­lin kulu­tus jakaa Suo­men maa­seu­dun ja kau­pun­kien välil­lä. Hel­sin­gin koh­dal­la alko­ho­lin kulu­tuk­ses­sa näkyy myös ostos mat­kat Viroon kun Hel­sin­gis­tä pää­see nopeas­ti Tal­lin­naan jos­sa alko­ho­lin hin­ta on pal­jon edul­li­sem­paa kuin Suo­mes­sa. Täl­läis­tä Viroon suun­tau­tu­vaa vapaa­ta ostos mat­kai­lua ei ollut vie­lä Suo­mes­sa 1980-ja 1990-luvul­la. Kun Viro liit­tyi Euroo­pan unio­niin 2006 niin ostos mat­kai­lu tuon­nis­sa kään­tyi nopeas­ti nousuun. Vii­mek­si näin oli 1920-luvul­la kun suo­ma­lai­set meni­vät alko­ho­lin peräs­sä Viroon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Tii­viy­den tur­huus:

        Mai­nit­se­mie­si kau­pun­kien lähiöis­sä on taa­tus­ti myös noi­ta kuvaa­mia­si ongel­mia, ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jiä ja alk­kik­sia, lisä­nä nark­kik­set. En myös­kään meni­si van­no­maan että kau­pun­geis­sa ei nos­tet­tai­si metak­kaa pikkuasioista.Kotirauhan häi­rin­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyy­pil­li­sim­piä polii­sien tehtäviä.

        Olet oikeas­sa että koti­rau­han häi­rin­tä on ylei­nen ongel­ma mones­sa lähiöis­sä mut­ta se on myös ohi­me­ne­vää ja sii­hen kyl­lä viran­omai­set puut­tu­vat. R.Silfverberg tar­koit­ti edel­li­ses­sä kom­men­tis­saan toden­nä­köi­ses­ti naa­pu­ri rii­taa esi­mer­kik­si tont­tien rajois­ta kos­kien pel­to ja met­sä mai­den raja kiis­to­ja Täl­läis­tä maa­no­mis­tuk­seen liit­ty­viä kiis­to­ja on vähem­män kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la. Toki naa­pu­ri kau­naa voi olla mut­ta se on myös ohi mene­vää. Kau­pun­geis­sa muu­te­taan myös pal­jon enem­män kau­pun­kio­sien välil­lä joten asuk­kai­den väli­nen suh­de voi muut­tua pal­jon nopeam­min kuin maa­seu­dul­la. Maa­seu­dul­la naa­pu­rit joi­den suku on asu­nut vuo­si­kausia samal­la kylän rai­til­la on toden­nä­köi­ses­ti pal­jon pit­kä­ai­kai­sem­pia suku­jen väli­siä kiis­to­ja kuin kaupungeissa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Rahul Soma­ni:
        Tii­viy­den tur­huus:

        Mai­nit­se­mie­si kau­pun­kien lähiöis­sä on taa­tus­ti myös noi­ta kuvaa­mia­si ongel­mia, ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jiä ja alk­kik­sia, lisä­nä nark­kik­set. En myös­kään meni­si van­no­maan että kau­pun­geis­sa ei nos­tet­tai­si metak­kaa pikkuasioista.Kotirauhan häi­rin­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyy­pil­li­sim­piä polii­sien tehtäviä.

        Olet oikeas­sa että koti­rau­han häi­rin­tä on ylei­nen ongel­ma mones­sa lähiöis­sä mut­ta se on myös ohi­me­ne­vää ja sii­hen kyl­lä viran­omai­set puut­tu­vat. R.Silfverberg tar­koit­ti edel­li­ses­sä kom­men­tis­saan toden­nä­köi­ses­ti naa­pu­ri rii­taa esi­mer­kik­si tont­tien rajois­ta kos­kien pel­to ja met­sä mai­den raja kiis­to­ja Täl­läis­tä maa­no­mis­tuk­seen liit­ty­viä kiis­to­ja onvä­hem­män kau­pun­geis­sa kuin maa­seu­dul­la. Toki naa­pu­ri kau­naa voi olla mut­ta se on myös ohi mene­vää. Kau­pun­geis­sa muu­te­taan myös pal­jon enem­män kau­pun­kio­sien välil­lä joten asuk­kai­den väli­nen suh­de voi muut­tua pal­jon nopeam­min kuin maa­seu­dul­la. Maa­seu­dul­la naa­pu­rit joi­den suku on asu­nut vuo­si­kausia samal­la kylän rai­til­la on toden­nä­köi­ses­ti pal­jon pit­kä­ai­kai­sem­pia suku­jen väli­siä kiis­to­ja kuin kaupungeissa

        Juu­ri tämän­kal­tai­sia rii­to­ja jot­ka päät­ty­vät traa­gi­ses­ti tapah­tuu maal­la yhte­nään: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201804262200904278

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Krtek:
        Suo­men ”huu­me­pää­kau­pun­ki” ei muu­ten ole Hel­sin­ki eikä Van­taa vaan alle 100 000 asuk­kaan Lahti. 

        No, lähem­pä­nä totuut­ta on, että Lah­des­sa lait­to­mien piris­tei­den käyt­tö on suun­nil­leen samal­la tasol­la kuin Hel­sin­gis­sä ja tilan­net­ta tasoit­tai­si vie­lä se, että kokaii­nia ei otet­tai­si huo­mioon, kos­ka sitä käyt­tä­ne­vät vain ne, joil­la on lii­kaa rahaa.

        https://thl.fi/documents/10531/6633764/20201020_27_kaupunkia.jpg/682e4989-0571–8420-2804–5ac6a907cedc?t=1603195532687

        Kuvas­ta näh­dään, että pel­kän amfe­ta­mii­nin suh­teen Kou­vo­la ja Kot­ka saat­tai­si­vat olla suu­rim­pien joukossa.

        Kou­vo­las­sa on vain noin 80 000 asu­kas­ta ja monia kes­kuk­sia sekä pal­jon maa­seu­tua. Kes­kus­taa­ja­ma on toki suu­rin, yli puo­let asuu siel­lä, Kou­vo­lan (ennen nykyi­sen Kou­vos­to­lii­ton muo­dos­ta­mis­ta koko Kou­vo­lan kau­pun­ki), Kuusaan ja Voik­kaan alueilla. 

        Kot­ka on myös var­sin kor­keal­la amfe­ta­mii­nin käy­tös­sä. Mones­sa suh­tees­sa se on var­sin saman­lai­nen kuin Kou­vos­to­liit­to, mut­ta pie­nem­pi, vähem­män väkeä ja vain kak­si keskusta.

        Suo­men Chica­gos­sa (jos­sa olen kas­va­nut, en halua takai­sin, vaik­ka mai­se­mat ovatkin
        hie­no­ja) on 120 000 asu­kas­ta. Syy­nä tähän on mm. noin 15 000 asuk­kaan Nas­to­lan liit­tä­mi­nen Lah­teen 2016. Huu­mei­den suh­teen Lah­ti näyt­täi­si enem­män pää­kau­pun­ki­seu­dun kal­tai­sel­ta, pin­ta­lii­to­huu­mei­ta eks­taa­sia ja kokaii­nia näkyy enem­män kuin maaseutukaupungeissa.

        Eli point­ti pitää, mut­ta Kymen­laak­so on parem­pi esimerkki.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Tii­viy­den tur­huus: Tie­tyn­lai­sia sosi­aa­li­sia ongel­mia esiin­tyy vain kau­pun­geis­sa. Monet kau­pun­kien ilmiöis­tä puut­tu­vat koko­naan maa­seu­dul­ta uusis­ta huu­meis­ta jen­giy­ty­mi­seen ja slummiutumiseen.
        Tämä joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, että maal­la ei ole pal­jon ihmi­siä. Mitä vähem­män ihmi­siä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suu­rin osa nuo­res­ta väes­tä, jot­ka näi­tä ongel­mia aiheut­taa. Levot­to­mat, säpi­näs­tä pitä­vät ihmi­set suun­taa­vat kau­pun­kei­hin. Niin ikään tie­de­tään, että pie­nem­pien paik­ka­kun­tien päih­deon­gel­mai­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, ehkä sik­si että päih­tei­tä on siel­lä moni­puo­li­sem­min tar­jol­la. Ja kau­pun­kei­hin sosi­aa­li­sia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nykyi­sin olla moni­tai­toi­nen ja itsen­sä työl­lis­tä­vä, uusa­vut­to­ma­na ei pär­jää. Näin ollen maal­le jää­vät ne ihmi­set, jot­ka ovat riit­tä­vän aktii­vi­sia ja toi­min­ta­ky­kyi­siä siel­lä elä­mään. Ennen saat­toi olla toi­sin. Minus­ta sinä kuvai­lit lähin­nä jotain 1970-luvun maa­seu­tua. Nyky­ai­ka­na maa­ta­lous­työ vaa­tii pait­si agro­no­min tie­to­ja, kykyä pyö­rit­tää kir­jan­pi­toa ja ymmär­tää moni­mut­kais­ta byro­kra­ti­aa. Pitää olla kyvyil­tään ja kou­lu­tuk­sel­taan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mai­nit­se­mie­si kau­pun­kien lähiöis­sä on taa­tus­ti myös noi­ta kuvaa­mia­si ongel­mia, ker­ros­ta­lo­kyt­tää­jiä ja alk­kik­sia, lisä­nä nark­kik­set. En myös­kään meni­si van­no­maan että kau­pun­geis­sa ei nos­tet­tai­si metak­kaa pikkuasioista.Kotirauhan häi­rin­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyy­pil­li­sim­piä polii­sien tehtäviä.

        Hyvä Silf­ver ei Osmo saa puhua löy­sää teks­tiä ja ymmär­tää tar­koi­tuk­sel­la väärin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Näkö­kul­ma­si Hel­sin­gin kehi­tyk­seen on kovin sisäänlämpiävä.
    – Aina kun joku muut­taa ulos Hel­sin­gis­tä, tulee hän jon­ne­kin muu­an­ne sisään.

    Pois muut­ta­mi­nen on koko­nai­suu­den kan­nal­ta edul­lis­ta, jos (sisään- tai ulos-) muut­ta­va hen­ki­lö pys­tyy uudes­sa koti­kun­nas­sa tuot­ta­maan enem­män vaih­to­kel­poi­sia tuot­tei­ta kan­san- tai kan­sain­vä­li­seen talouteen.
    – Yksi­lön tasol­la se näkyy oman elin­ta­son muutoksena.

    Ongel­mal­lis­ta on val­tion ja kun­nan puut­tu­mi­nen yksi­löi­den talou­teen. Sen seu­rauk­se­na joku kokee elin­ta­son­sa nouse­van muu­ton seu­rauk­se­na vaik­ka muu­tos oli­si­kin tapah­tu­nut vain vero­pro­sen­tis­sa. Hen­ki­lö siir­tyy tuot­ta­vas­ta amma­tis­ta vähem­män tuottavaan.
    – Vas­taa­va kos­kee myös nega­tii­vi­seen veroon, kun­nan tai val­tion varois­ta mak­set­ta­vaan palk­kaan tai avustukseen.

    Hal­lin­non pitää ymmär­tää koko­nai­suus. Saa­da luon­nol­li­nen muut­to­lii­ke tapah­tu­maan siten kuin se tapah­tui­si, jos ei ulkoa päin puu­tu­ta yksi­löi­den tuloihin.
    – Poliit­ti­ses­ti kat­soen kui­ten­kin ääniä saa ostet­tua hal­vim­mal­la niil­tä, jot­ka pie­nim­mäl­lä rahal­la saa­vat oman suh­teel­li­sen elin­ta­son­sa nouse­maan eni­ten. Köyhiltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.