Kun Helsingin asukasluku laskee, pitääkö rakentamista hidastaa?

Helsinki­in on raken­net­tu asun­to­ja enem­män kuin koskaan, mut­ta asukasluku on laskenut jo viisi kuukaut­ta peräkkäin. Pitäisikö siis asun­to­tuotan­toa hidas­taa? Näin ovat sanoneet asumiskaavo­ja vas­tus­ta­vat kaupunki­laiset ja mikä järkyt­täv­in­tä, myös Helsin­gin talous­päätök­siä valmis­tel­e­vat johta­vat virkamiehet

Ensin pieni sivuhuo­mau­tus. Kan­nat­taisi oikeas­t­aan odot­taa vuosi, ennen kuin sanoo mitään siitä, mitä on tapah­tu­mas­sa. Vas­ta kun korona on ohi ja esimerkik­si opiske­li­jat palan­neet kaupunki­in, näemme mitä oikeasti on tapahtumassa.

Sen kuitenkin tiedämme, että asun­tokysyn­tä ei ole laskenut. Asun­to­jen hin­nat vuo­den aikana ovat nousseet kaikissa suuris­sa kaupungeis­sa ja eniten Helsingis­sä. Helsingis­sä on nous­sut nimeno­maan ker­rostalo­jen hin­nat, riv­i­talo­jenkin hin­nat ovat nousseet, mut­ta vähem­män. Muual­la riv­i­talo­jen hin­nat ovat nousseet enem­män kuin ker­rostalo­jen, mikä ker­too halus­ta asua väl­jem­min. Markki­noiden mukaan siis joko ker­rostalos­sa Helsingis­sä tai pien­talos­sa muualla.

Helsingis­sä valmis­tui yli 7 200 asun­toa viime vuon­na. Ne menivät hyvin kau­pak­si. Kysyn­tää siis on.

Pääsään­töis­es­ti on siis kyse siitä, että helsinkiläiset halu­a­vat asua väl­jem­min ja heil­lä näyt­tää ole­van siihen varaa.

Palataan­pa siis otsikon kysymyk­seen. Jos helsinkiläiset pyrkivät asumaan väl­jem­min, pitäisikö rak­en­tamista tämän takia hidastaa?

No ei tietenkään.

Asun­noista mak­set­ta­va hin­ta on paras mit­tari sille, mil­lainen niiden  tarve on.

Vaik­ka varoitin, että vas­ta vuo­den kulut­tua kan­nat­taa tarkastel­la, mitä Helsin­gin asun­tomarkkoinal­la on oikein tapah­tunut, speku­loin silti.

Asum­isväljyy­den on syytäkin nous­ta, kos­ka Helsingis­sä asu­taan ahtaasti. Asum­isväljyys ei ole Helsingis­sä nous­sut 15 vuo­teen, joten on jo aikakin.

Vuo­den kulut­tua tiedämme, onko ”tyhjiä” asun­to­ja tul­lut enem­män. ”Tyhjä” asun­to ei ole tyhjä, vaan siinä asuu joku, joka ei ole kir­joil­la Helsingis­sä, vaan esimerkik­si Virossa tai Espan­jan aurinko­ran­nikol­la. Mon­elle maakun­tien napamiehel­lä on kakkosasun­to Helsingis­sä, kos­ka sen pitämi­nen tulee halvem­mak­si kuin hotelleis­sa yöpyminen.

Kun opiske­li­jat siir­ret­ti­in yleisen asum­istuen piiri­in, moni on muut­tanut opiske­li­ja­so­lus­ta omaan yksiöön. Tämä näkyy asum­isväljyy­den kasvu­na ja väk­ilu­vun pienenemisenä.

Talvel­la uuti­soiti­in, että vierask­ieli­nen väestö on alka­nut hakeu­tua halvem­pi­in ja tilavampi­in asun­toi­hin kehyskun­ti­in. He asui­v­at hyvin ahtaasti, joten se voi näkyä Helsin­gin asukaslu­vun lasku­na. Helsin­gin seudun asun­tomarkki­nat alka­vat siis keskieu­roop­palais­tua. Hin­taero Helsin­gin ja keskuskun­tien välil­lä on suuri ja on kas­vanut taas vuo­den aikana yli kymmenel­lä pros­en­til­la. Väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si todet­takoon, että vierask­ielisen väestön yleisin kieli on tässä tapauk­ses­sa viro.

Etä­työ on voin­ut johtaa siihen, että yksiössä yksin tai kaksin asu­va on muut­tanut kak­sioon. Tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na kak­siois­sa asu­vien määrä keskimäärin vähe­nee. Helsin­gin kan­takaupungis­sa nopeim­min ovat nousseet iso­jen asun­to­jen hin­nat ja hitaim­min yksiöi­den hin­nat – lopultakin.

Vuokra-asun­to­jen vuokraami­nen on hidas­tunut, joten niitä on enem­män tyhjil­lään uut­ta asukas­ta odot­ta­mas­sa. Tämä ilmiö var­maankin on ohi syyskuussa.

 

93 vastausta artikkeliin “Kun Helsingin asukasluku laskee, pitääkö rakentamista hidastaa?”

  1. Enpä tiedä oliko varaa — ainakin asun­to­lainan korko­suo­jaus seu­raaviksi vuosik­si tun­tui järkevältä omi­in resurs­sei­hin näh­den — mut­ta muutin kyl­lä juuri pikkukak­sios­ta pikkukolmioon lisätilan/työhuoneen takia.

    t. Yksinäi­nen uushelsinkiläi­nen (tai sit­ten juuril­leni palaa­va, aikoinaan nimeno­maan Helsingis­sä syn­tynyt kun olen).

  2. Ketä kiin­nos­taa, kun vaal­itkin pide­tään EU:n asioista ja uusi pormes­tari kuu­lostaa sel­l­aiselta jolle sopii Her­ne­saaren kaa­van kaa­tu­mi­nen autoilun vuok­si. Virkamiehet var­maan omis­ta­vat asun­to­ja keskus­tas­sa joten heillekin asun­to­jen hin­to­jen nousu sopii. Ain­oa ihme on se, että raken­nus­fir­mat eivät nouse kap­inaan, kun heille tässä jää koko ajan vähem­män raken­net­tavaa, kun kaa­vat pitää käyt­tää auto­jen asfalt­ti­in Helsin­gin parhaal­la meren­ran­ta­paikallakin. Olisi ollut mon­elle keskus­tas­sa asu­valle houkut­tavaa muut­taa rantaan ja vapaut­taa sit­ten köy­him­mille rikkaille asun­to­ja halvem­mil­la keskus­ta-alueil­la. Kaupun­gin medi­akin näyt­tää vihaa­van niin paljon kaupunkia, ettei osaa nähdä kuin negati­ivista sen rak­en­tamises­sa. Pide­tään yllä myyt­tiä ruuhkaises­ta Jätkäsaares­ta, jos­sa sit­ten muu­ta­ma auto menee kadul­la ja sata­makin sai odotusalueen­sa valmi­ik­si ja rekat hävi­sivät sinne. Laivo­jenkin tuo­mat ruuhkat ovat niin nopei­ta pyrähdyk­siä telakan kam­eras­ta kat­soen, että ilmeis­es­ti val­ois­sa het­ken jonot­ta­mi­nen on sel­l­ainen ihmisoikeusloukkaus että Her­ne­saaren kaa­va piti kaataa ja Jätkäsaa­reen saa­da sato­jen miljoonien tun­neli kos­ka joku voi joutua jopa vartin odot­ta­maan. Kun hom­mat on oikeut­ta myöten fik­sat­tu tuot­ta­maan vain saastet­ta ja taloudel­lista tap­pi­o­ta, niin mik­si ihmeessä pitäisi äänestää sel­l­aisia joil­la ei ole sit­ten mitään val­taa muut­taa asioita?

    1. kel­lar­ista:
      Ketä kiin­nos­taa, kun vaal­itkin pide­tään EU:n asioista ja uusi pormes­tari kuu­lostaa sel­l­aiselta jolle sopii Her­ne­saaren kaa­van kaa­tu­mi­nen autoilun vuok­si. Virkamiehet var­maan omis­ta­vat asun­to­ja keskus­tas­sa joten heillekin asun­to­jen hin­to­jen nousu sopii. Ain­oa ihme on se, että raken­nus­fir­mat eivät nouse kap­inaan, kun heille tässä jää koko ajan vähem­män raken­net­tavaa, kun kaa­vat pitää käyt­tää auto­jen asfalt­ti­in Helsin­gin parhaal­la meren­ran­ta­paikallakin. Olisi ollut mon­elle keskus­tas­sa asu­valle houkut­tavaa muut­taa rantaan ja vapaut­taa sit­ten köy­him­mille rikkaille asun­to­ja halvem­mil­la keskus­ta-alueil­la. Kaupun­gin medi­akin näyt­tää vihaa­van niin paljon kaupunkia, ettei osaa nähdä kuin negati­ivista sen rak­en­tamises­sa. Pide­tään yllä myyt­tiä ruuhkaises­ta Jätkäsaares­ta, jos­sa sit­ten muu­ta­ma auto menee kadul­la ja sata­makin sai odotusalueen­sa valmi­ik­si ja rekat hävi­sivät sinne. Laivo­jenkin tuo­mat ruuhkat ovat niin nopei­ta pyrähdyk­siä telakan kam­eras­ta kat­soen, että ilmeis­es­ti val­ois­sa het­ken jonot­ta­mi­nen on sel­l­ainen ihmisoikeusloukkaus että Her­ne­saaren kaa­va piti kaataa ja Jätkäsaa­reen saa­da sato­jen miljoonien tun­neli kos­ka joku voi joutua jopa vartin odot­ta­maan. Kun hom­mat on oikeut­ta myöten fik­sat­tu tuot­ta­maan vain saastet­ta ja taloudel­lista tap­pi­o­ta, niin mik­si ihmeessä pitäisi äänestää sel­l­aisia joil­la ei ole sit­ten mitään val­taa muut­taa asioita?

      Eihän rak­en­tamista raken­nus­fir­mo­jen ehdoil­la, joille ihmisen vgi­ihtyvyys ei ole kovinkaan tarkeätä ja voidaan uno­htaa kaik­ki arkkite­htu­urin säänöt. Lisäk­si raken­nusy­htiöt pää­sevät jätemaas­ta eroon, kun kaupun­ki sal­lii sen käyt­tämisen huonon maapo­h­jan paran­tamiseen (esim eiran­ran­na täyt­tymi­nen kaiken­laisel­la muovi­jät­teel­lä kuin­ka paljon sinne jää muu­ta jätet­tä) täytät­tää Itsekkin aikaisem­min että mil­lainen hieno kaupun­ki voitaisi­in rak­en­taa ilman auto­ja. Jonkun venet­sian hil­jaisu­us ja valo. Sit­ten näin Helsin­gin vasti­neen jätkäsääres­sa kapei­ta pimeä katukuilu, jos­sa ei kasvil­lisu­ut­ta eikä puis­to­ja. Osasyynä tähän ovat maanalle sijoitet­ta­vat parkkilu­oölas­tot. Huoneluku ei kor­reloi enää lainkaan neliöi­den kanssa. Kaikissa huoneis­sa ei ole ikunoi­ta. Kaupungi­nosat, jos­sa auto­ja ovat val­oisia ja sielä on puis­to­ja ja lioikkeitä esimerkik­si töölöö. =
      Minus­ta on jär­keenkäypää että puu­tut­ti­in merisa­ta­man suun­nit­telu­un. Kyl­lä Jätkäsaar­wen virheistä pitää jotai­in opia eikä uskoa että liiken­neon­gel­mat ratkea­vat itsestään.
      Soini­vaaran väite että markki­na todis­ta­vat, että tuot­ta­ja­malli­in perus­tu­va pikarak­en­t­a­mi­nen, mikä johtaa rak­en­tamisen laadun laskemiseen ja kaupunkiku­van huonone­miseen ei voi olla väärä, kos­ka hin­nat vain kohoa­vat helsingis­sä. Ongel­mana on ettei helsingis­sä ole tar­jol­la mitään muu­ta kuin pikarakken­nuk­sen tuloksia.

      Sitä en kuitenkaan hyväksy että kaik­ki huonos­ta suu­nit­telus­ta keskus­ta kuolemis­es­ta kaade­taan Sin­nemäen niskaan. Vapaavuori ja kokoomuis ovat myös mukana helsin­gin ranto­jen tuhoamises­sa, kaup­pakeskusten rak­en­tamises­sa, kult­turi­raken­nusten tuhoutumisesta..

  3. Niin kuin oli todet­tukin, näis­sä seli­tyk­sis­säkin on vielä paljon speku­laa­tio­ta: voi johtua siitä, voi näkyä, moni, monelle…

    Pelkkien numeroiden kat­somi­nen ei todel­lakaan riitä vaan kyl­lä päätösten tuek­si tarvi­taan vielä tieto siitä mitä numerot tarkoit­ta­vat. Asukaslukua edus­ta­va numeroti­eto näkyy absolu­ut­tise­na fak­tana rek­istereistä mut­ta huoneis­to­jen tosi­asialli­nen käyt­töai­ka ja ‑tarkoi­tus on vain oletettavissa. 

    Tehdäänkö iso­ja päätök­siä harhaan­jo­htavien mukaoikei­den luku­jen vai henkilöko­htaiseen koke­muk­seen perutu­vien otak­sum­ien perus­teel­la? Kumpikin yhtä väärin.

  4. Ollako huolis­saan mah­dol­lis­es­ta asun­to­jen osto- ja vuokrahin­to­jen laskemis­es­ta, kun hin­tata­son suh­teut­taa siihen, mis­tä kohtaa Helsin­ki maail­man ja Euroopan kar­tal­ta löy­tyy? Ei.
    Sijait­semme pohjoisel­la reuna-alueel­la, emme edes Skan­di­navi­as­sa vaan Fen­noskan­di­an niemi­maal­la: meitä on suju­va maay­hteys toki Pietari­in mut­ta yhtä hyvin myös Mur­man­ski­in. Kuolan niemi­maa on tuos­sa kivasti hollilla…

    Vaikea kuvitel­la Helsingistä koskaan mitään uut­ta euroop­palaista inno­vaa­tiokeskus­ta sen enem­pää sijain­nin kuin luon­nonolo­suhtei­denkaan vuoksi.
    Kun tähän lisää Suomen huip­puko­rkean vero­tusas­teen ja kalli­in hin­tata­son oikeas­t­aan kaikkien arkielämän pyörit­tämiseen liit­tyvien tuoteryh­mien suh­teen, on mei­dän mielestäni alet­ta­va nähdä Helsin­ki sel­l­aise­na kuin se on, keskisu­ure­na pienen maan syr­jäisenä pääkaupunk­i­na, jon­ka vetovoi­matek­i­jät ovat vetovoi­matek­i­jöitä oikeas­t­aan vain suo­ma­lais­ten silmis­sä eivätkä tässä koko ajan syvenevässä
    vero-orju­usy­hteiskun­nas­sa enää kaikkien hei­dänkään. Mon­et ovat lähdössä pois. Van­hem­mat mökkei­hin­sä maalle, nuorem­mat varsi­naiseen Euroop­paan tai vielä pidem­mälle, jos rahkei­ta riittää. 

    Kaik­keen tähän ver­rat­tuna asumisen hin­ta on tässä kaupungis­sa täysin kohtuuton. 

    Kos­ka kaupunki­in kuitenkin edelleen tulee väestöä koti­maas­ta, kun johonkin isom­paan on het­kek­si päästävä, ja Euroopan ulkop­uolelta mm. ystäväl­lis­mielisen sosi­aalipoli­ti­ikan ja tulon­si­ir­to­jär­jestelmän vuok­si, ei niinkään työelämän vetovoimaisu­u­den, on asun­to­jen rak­en­tamista jatket­ta­va, jot­ta kysyn­tä (eli ostajien/vuokraajien todel­li­nen mak­sukyky) ja tar­jon­ta kohtaa­vat mah­dol­lis­taen sel­l­aisen kaupun­gin taloudel­lisen rak­en­teen, jos­sa eletään ja asu­taan omil­la rahoil­la ja myös niitä töitä tekemäl­lä, jot­ka glob­al­isaa­tio tänne sivum­malle jät­tää ja valikoi.

    1. fen­noskan­di stadista:
      Vaikea kuvitel­la Helsingistä koskaan mitään uut­ta euroop­palaista inno­vaa­tiokeskus­ta sen enem­pää sijain­nin kuin luon­nonolo­suhtei­denkaan vuoksi.
      Kun tähän lisää Suomen huip­puko­rkean vero­tusas­teen ja kalli­in hin­tata­son oikeas­t­aan kaikkien arkielämän pyörit­tämiseen liit­tyvien tuoteryh­mien suh­teen, on mei­dän mielestäni alet­ta­va nähdä Helsin­ki sel­l­aise­na kuin se on, keskisu­ure­na pienen maan syr­jäisenä pääkaupunk­i­na, jon­ka vetovoi­matek­i­jät ovat vetovoi­matek­i­jöitä oikeas­t­aan vain suo­ma­lais­ten silmis­sä eivätkä tässä koko ajan syvenevässä
      vero-orju­usy­hteiskun­nas­sa enää kaikkien heidänkään.Monet ovat lähdössä pois. Van­hem­mat mökkei­hin­sä maalle, nuorem­mat varsi­naiseen Euroop­paan tai vielä pidem­mälle, jos rahkei­ta riittää. 

      Vielä 15 vuot­ta sit­ten Helsin­gin seu­tu oli suuri inno­vaa­tiokeskus, täältä johdet­ti­in maail­man suur­in­ta matka­puhe­lin­valmis­ta­jaa. Voiko se tois­tua, aikaisem­min kuin 100 vuo­den sisällä?

      Kallis asum­i­nen on seu­raus­ta siitä, että kuten aiem­min kir­joitin, Helsingillä ei ole samankokoista kil­pail­e­vaa kaupunkia alle 5 tun­nin muun kuin lentomatkan päässä jos­sa työ­paikko­jen tar­jon­ta sama ja palkkata­so sama ja sosi­aal­i­tur­va samaa tasoa. 

      Har­va suo­ma­lainen uskaltaa lähteä Tallinnaan asumaan kos­ka ei tiedä riit­tääkö rahat elämiseen. 

      Pietari, uno­h­da niin kauan kuin Putin on vallassa. 

      Suurin osa läh­tee Tukhol­maan tai Sak­san pohjoisosi­in, mut­ta Tukhol­mas­sa asum­i­nen vielä kalli­im­paa kuin Stadis­sa. Ruotsin isom­pi­en kaupunkien olo­suhtei­ta miel­letään myös tur­vat­tomi­ik­si ja las­ten koulu­olot huonoiksi.
      Sak­sas­sa yleen­sä käy­dään komen­nuk­sel­la ja palataan takaisin viimeistään kun lapset tule­vat kouluikään, suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä kun on kuulem­ma niin paljon parempi.

      1. R.Silfverberg:

        Har­va suo­ma­lainen uskaltaa lähteä Tallinnaan asumaan kos­ka ei tiedä riit­tääkö rahat elämiseen.
        Pietari, uno­h­da niin kauan kuin Putin on vallassa. 

        Monel­la suo­ma­laisil­la on kakkosasun­to myös Tallinnas­sa ja muul­la Viron ran­nikkoa. Pietaris­sa asui viimek­si 20 000 suo­ma­laista vuo­teen 1920 kunnes pala­si­vat Suomeen vuo­teen 1920 ja hei­dänkin tilalle tuli 10 000 punapakolaista.

  5. Kak­sios­sa yksin/kaksin asu­vat ovat muut­ta­neet kolmioon tai neliöön. Asun­tomarkki­nat pun­ni­taan vuo­den kah­den kulues­sa. Sil­loin selviää riit­tääkö rahat kun säästöt on käytet­ty ja lyhen­nys­va­paat myös. Ja palaako työt vai ei. Ja minne ne työt palaa. Nyt eletään velaksi. 

    Toki patoutunut­ta kysyn­tää on. En myy ja ei löy­dy ostet­tavaa. Asun­non vai­h­dot jumit­taa huonon tar­jon­nan vuok­si. Juuri nyt ”bet­ter the dev­il we know”

  6. Mikä merk­i­tys asum­isväljyy­den kasvus­sa voi olla sil­lä, että urbaa­nia asum­ista suo­si­vat ikälu­okat eli noin ‑80-luvul­la syn­tyneet ovat jääneet aiem­mista sukupolvista poiketen keskus­taan ja kan­takaupunki­in eivätkä ole muut­ta­neet kehyskun­ti­in, kun tulota­so ja per­heen koko on alka­nut kasvaa?

    1. Antti:
      Mikä merk­i­tys asum­isväljyy­den kasvus­sa voi olla sil­lä, että urbaa­nia asum­ista suo­si­vat ikälu­okat eli noin ‑80-luvul­la syn­tyneet ovat jääneet aiem­mista sukupolvista poiketen keskus­taan ja kan­takaupunki­in eivätkä ole muut­ta­neet kehyskun­ti­in, kun tulota­so ja per­heen koko on alka­nut kasvaa?

      Asum­isväljyy­teen vaikut­taa todel­la mon­ta rin­nakkaista trendiä.

      1) Kaupunki­a­sumisen suo­sion nousu: kaupungis­sa halu­taan asua entistä enem­män, ja ollaan valmi­ita tin­kimään neliöistä sen vuoksi.

      2) Finanssikri­isin jälki­main­in­git: asum­isväljyy­den kasvu Helsingis­sä pysähtyi kuin seinään finanssikri­i­sis­sä. Väk­isin tulee mieleen että ihan yksinker­tais­es­ti ei ollut rahaa muut­taa isom­paan asun­toon tai halua ottaa sitä taloudel­lista riskiä joka liit­tyy nur­mi­järveläiseen omakoti­taloon ja kah­teen autoon.

      3) Asun­tokun­tien koon piene­m­i­nen: yksi­na­su­va käytän­nössä tarvit­see enem­män tilaa henkeä kohden kuin pariskun­ta tai per­he. Tai vähin­täänkin koet­tu asumisen väljyys vaatii enem­män tilaa.

      4) Väestön ikään­tymi­nen: yhä suurem­pi osa väestöstä on van­hempaa väkeä, joiden lapset ovat muut­ta­neet pois kotoa, ja samal­la ikään­tyneen väestön var­al­lisu­us on suurem­pi kuin koskaan ennen. Per­hea­sun­nois­sa asu­vien “entis­ten per­hei­den” osu­us kasvaa.

      5) Maa­han­muut­to: maa­han­muut­ta­japer­heet ovat yleen­sä nuorem­pia ja köy­hempiä kuin kan­ta­suo­ma­laiset, jon­ka lisäk­si Helsingis­sä asuu eri­tyis­es­ti raken­nusalan siir­to­työläisiä hyvinkin ahtais­sa kimppakämpissä.

      Yhdestä koko väestön asum­isväljyyt­tä kuvaavas­ta tun­nus­lu­vus­ta on vaikea päästä per­ille asumisen koko kuvasta.

      1. arkkite­hti:
        Yhdestä koko väestön asum­isväljyyt­tä kuvaavas­ta tun­nus­lu­vus­ta on vaikea päästä per­ille asumisen koko kuvasta.

        Tietysti asum­isväljyy­teen vaikut­taa mon­ta trendiä, mut­ta on se silti aika kuvaa­va luku. Asum­isväljyy­den kään­teis­luku ker­rot­tuna asukaslu­vul­la ker­too suur­in­pi­irtein paikkakun­nan asut­tu­jen asun­to­jen pin­ta-alan. Se taas on ympäristölle aiheutet­tui­hin hait­toi­hin liit­tyvä tunnusluku.

        Jos kasvi­huoneilmiötä halu­taan nopeasti ehkäistä, asum­isväljyy­den ei pitäisi saa­da enää kovin paljoa kas­vaa pohjoisil­la alueil­la, jois­sa tilo­ja joudu­taan talvel­la läm­mit­tämään. Asum­is­mukavu­u­den kannal­ta taas asum­isväljyy­den kasvu on posi­ti­ivi­nen asia.

        Keskeinen asum­isväljyy­den kasvua selit­tävä tek­i­jä voi olla val­tion velka­an­tu­mi­nen ja koti­talouk­sien vauras­tu­mi­nen sitä kaut­tam, että vero­ja on perit­ty vähem­män kuin mitä val­tio on kulut­tanut. Nykyisen eduskun­takau­den lop­pu­un jatket­ta­neen nyky­menol­la, mut­ta jokin tule­va eduskun­ta ehkä toteut­taa sotu-uud­is­tuk­sen, ja miet­tii sitä uusik­si, mil­laista asum­ista val­tion varoin halu­taan sosi­aal­isin perustein tukea ja mil­laista ei. Nykyiset tukien ehdot anta­vat hyvät tuet monille, mut­ta jät­tää mon­et heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat jopa tuetta.

      2. sit: Tietysti asum­isväljyy­teen vaikut­taa mon­ta trendiä, mut­ta on se silti aika kuvaa­va luku. Asum­isväljyy­den kään­teis­luku ker­rot­tuna asukaslu­vul­la ker­too suur­in­pi­irtein paikkakun­nan asut­tu­jen asun­to­jen pin­ta-alan. Se taas on ympäristölle aiheutet­tui­hin hait­toi­hin liit­tyvä tunnusluku.

        Jos kasvi­huoneilmiötä halu­taan nopeasti ehkäistä, asum­isväljyy­den ei pitäisi saa­da enää kovin paljoa kas­vaa pohjoisil­la alueil­la, jois­sa tilo­ja joudu­taan talvel­la läm­mit­tämään. Asum­is­mukavu­u­den kannal­ta taas asum­isväljyy­den kasvu on posi­ti­ivi­nen asia.

        Keskeinen asum­isväljyy­den kasvua selit­tävä tek­i­jä voi olla val­tion velka­an­tu­mi­nen ja koti­talouk­sien vauras­tu­mi­nen sitä kaut­tam, että vero­ja on perit­ty vähem­män kuin mitä val­tio on kulut­tanut. Nykyisen eduskun­takau­den lop­pu­un jatket­ta­neen nyky­menol­la, mut­ta jokin tule­va eduskun­ta ehkä toteut­taa sotu-uud­is­tuk­sen, ja miet­tii sitä uusik­si, mil­laista asum­ista val­tion varoin halu­taan sosi­aal­isin perustein tukea ja mil­laista ei. Nykyiset tukien ehdot anta­vat hyvät tuet monille, mut­ta jät­tää mon­et heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vat jopa tuetta.

        Ympäristöhait­tatun­nus­lu­vus­ta en ole ihan samaa mieltä. 

        Ener­giankäyt­tömielessä olisi vain posi­ti­ivista jos ihmiset muut­taisi­vat 1960–70-lukujen ker­rostaloista 10% väl­jem­pi­in mata­laen­er­giat­aloi­hin. Mik­si vihreässä tule­vaisu­udessa pitäisi tar­jo­ta vain ahtaam­paa asumista?

        Epä­suo­ra mit­tari aiheut­taa myös äkkiä vääristymiä, esimerkkinä vaikka­pa se että 25 m² uusloftiyk­siö 4 metrin huoneko­rkeudel­la ja 40 m² kak­sio 2.5 metrin huoneko­rkeudel­la ovat tilavu­udeltaan samaa luokkaa… mut­ta toinen olisi tun­nus­lu­vul­taan paljon parempi.

      3. sit: Se taas on ympäristölle aiheutet­tui­hin hait­toi­hin liit­tyvä tunnusluku

        Ei kai tuol­la mitään tekemistä ympäristölle aiheutet­tu­jen hait­to­jen suh­teen. Ei jätkäsaari ole mikään luonon­suo­jelun paras ilmen­tymä. Tuot­ta­jave­toista suun­nit­telua, jos­sa luon­toa ei ajatel­la lainkaan. Ihmisku­nal­la on pitkät per­in­teet kaupunki­a­sumis­es­ta, mut­ta Helsingis­sä palataan keski­aikaiseen asuntosuunniotteluun.

  7. Mä arve­len että Helsin­gin väk­ilu­vun lasku on tilapäistä ja johtuu koronas­ta ja mata­la­suh­dan­teesta. 1990-luvun laman aikaan muutet­ti­in kanssa pois mut­ta palu­umuut­to alkoi heti laman jälkeen. 

    Ei kan­na­ta sen takia vähen­tää rak­en­tamista. Yksi­tyi­nen sek­tori ehkä vähen­tää mut­ta se antaa mah­dol­lisu­u­den esim Helsingille ja muille kaupungeille jot­ka rak­en­ta­vat sosi­aal­isin perustein asun­to­ja, kil­pailut­taa raken­nus­li­ikkeitä. Esim Malmin lento­ken­tän vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi käyn­nistää juuri täl­laises­sa tilanteesa.

  8. Kaavoitus­ta ja rak­en­tamista syytä vähen­tää, jos aikaansaan­nok­set on samaa surkeaa tasoa kuin ehdotel­mat Elielin aukios­ta. Helsin­ki ei tarvitse tiheää, korkeaa rak­en­tamista. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on lopetet­ta­va ensim­mäisenä, kos­ka se vain lisää sos.ongelmia ja mm. puukkorikollisuutta.

  9. Soin­in­vaaran kan­nat­taisi käy­dä kesäl­lä Nurmek­ses­sa kat­so­mas­sa, että mil­laista idyl­liä Suo­mi voisi tar­jo­ta meille. Juna vie, ja vieläpä Liek­san kaut­ta, joka on niin ikään vierailun arvoinen paik­ka. Huo­maa konditionaali.

    Minä rakas­tan kau­nista ja pien­tä arkkite­htu­uria, joka istuu vehreään miljööseen.

    Kun kat­son Helsin­gin ja Tam­pereen, mut­ta myös Kuo­pi­on uud­is­raken­nuskan­taa, niin oloti­lani on lähin­nä kuin pitkään men­neen illan jälkeisenä aamu­na, sekun­te­ja ennen oksen­nus­ta. Hyi olkoon. Ja mitä koppe­ja ne ovatkaan! 

    Jätevedet lorah­ta­vat taimen­puroon, mut­ta ei hätää, sori siitä riit­tää korvaukseksi!

    Suo­mi voisi olla men­estyvien pikkukaupunkien Suo­mi, jos­sa on korkeata­soista teknolo­gia­te­ol­lisu­ut­ta, tutkimus­ta, ja kult­tuuria, ympäri maan. Nopea ja tiheä joukkoli­iken­n­ev­erkos­to, vesistö­jen var­sil­la ole­vien, men­estyvien pikkukaupunkien selkärankana.

    Siis, aja­tus­maail­mas­sa hypät­täisi­in 1800-luvun lop­pu­un, ja uno­hdet­taisi­in sekä keskushallinto (Helsin­ki), että hajasi­joi­tus (alki­o­lais­ten täyt­täkää niemen­notkot), ja raken­net­taisi­in Suomes­ta Iso-Bri­tann­ian kaltainen vauras valtio.

    Kajaani, Iisal­mi, Lapin­lahti, Siil­in­järvi, Kuo­pio, Varkaus… Tam­pere, Lem­päälä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski!

    Kym­menit­täin upei­ta pieniä kaupunke­ja vesistö­jen ääril­lä, jois­sa oikeasti voisi elää ilman autoa, omakoti­talos­sa, ja matkalle pää­sisi junal­la tai piensähkölentokoneella.

    Helsin­gin alasajo on seu­raa­va suo­ma­lainen megatrendi.

    1. FOOBAR:
      Kajaani, Iisal­mi, Lapin­lahti, Siil­in­järvi, Kuo­pio, Varkaus… Tam­pere, Lem­päälä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski!

      Noista mon­en kun­nan men­estysa­jat oli­vat sil­loin kun Suomes­sa oli pieni julki­nen sek­tori ja iso yksi­tyi­nen sek­tori siihen näh­den. Nykyään val­tio, sairaan­hoitopi­ir­it jne. on merkit­tävä työ­nan­ta­ja, ja Kajaani, Iisal­mi, Lapin­lahti, Siil­in­järvi, Varkaus sekä Valkeakos­ki ovat hävin­neet siihen liit­tyvän pelin. Pelkil­lä yksi­tyisen sek­torin työ­paikoil­la ei nykyaikainen kaupun­ki pyöri — ilman, että on myös hyvä­palkkaisia virkamiehiä yksi­ty­isiä palvelu­ja osta­mas­sa. Jos joku min­is­ter­iön virkamies tarvit­see vaik­ka kon­sult­tia tai vaik­ka rav­in­to­latar­joilu­ja työhön liit­tyen, se ei tilaa sitä mis­tään noista kun­nas­ta, vaan oman sijain­tipaikkansa lähistöltä.

      1. eitoi­mi: Noista mon­en kun­nan men­estysa­jat oli­vat sil­loin kun Suomes­sa oli pieni julki­nen sek­tori ja iso yksi­tyi­nen sek­tori siihen näh­den. Nykyään val­tio, sairaan­hoitopi­ir­it jne. on merkit­tävä työ­nan­ta­ja, ja Kajaani, Iisal­mi, Lapin­lahti, Siil­in­järvi, Varkaus sekä Valkeakos­ki ovat hävin­neet siihen liit­tyvän pelin. Pelkil­lä yksi­tyisen sek­torin työ­paikoil­la ei nykyaikainen kaupun­ki pyöri – ilman, että on myös hyvä­palkkaisia virkamiehiä yksi­ty­isiä palvelu­ja osta­mas­sa. Jos joku min­is­ter­iön virkamies tarvit­see vaik­ka kon­sult­tia tai vaik­ka rav­in­to­latar­joilu­ja työhön liit­tyen, se ei tilaa sitä mis­tään noista kun­nas­ta, vaan oman sijain­tipaikkansa lähistöltä.

        Ei teil­lä ole hajuakaan, mitä perusinsinööri­pariskun­ta lapsi­neen elämältään haluaa.

        Kun pie­neen kaupunki­in muut­taa 100 ihmistä tekemään etätöitä, niin kun­ta saa verotet­tavak­seen 5 000 000 €.

        Samal­la he luo­vat kysyn­nän palveluille.

      2. FOOBAR: Ei teil­lä ole hajuakaan, mitä perusinsinööri­pariskun­ta lapsi­neen elämältään haluaa.

        Sitä en tiedä, mut­ta muut­toli­ik­keen suun­nas­ta päätellen sitä ei löy­dy pie­niltä paikkakunnal­ta taik­ka maaseudulta.

    2. FOOBAR: Siis, aja­tus­maail­mas­sa hypät­täisi­in 1800-luvun lop­pu­un, ja uno­hdet­taisi­in sekä keskushallinto (Helsin­ki), että hajasi­joi­tus (alki­o­lais­ten täyt­täkää niemen­notkot), ja raken­net­taisi­in Suomes­ta Iso-Bri­tann­ian kaltainen vauras valtio. 

      Bri­tan­ni­a­han on koko Euroopan keskusjo­htoisin val­tio. Kuten uutisia seu­raa­vat tietävät, se on juuri parhail­laan vaaras­sa hajo­ta neljään osaan ehkä jo lähivu­osi­na, kos­ka on niin keskusjo­htoinen että kol­men pien­im­män osan asukkaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

      Kajaani, Iisal­mi, Lapin­lahti, Siil­in­järvi, Kuo­pio, Varkaus… Tam­pere, Lem­päälä, Hämeen­lin­na… Valkeakoski! 

      Bri­tan­ni­as­sa alue­poli­ti­ikkaa tehdään suun­nilleen saman ver­ran kuin Suomes­sa tehtäisi­in mikäli kepua ei olisi koskaan perustet­tukaan. Eikä siten ole yllä­tys, että paikalliset Kajaan­it ja Valkeakos­ket ovat vieläkin tyh­jem­piä ja kuolleem­pia kuin Suomessa.

      1. Tom­mi Uschanov: Bri­tan­ni­a­han on koko Euroopan keskusjo­htoisin val­tio. Kuten uutisia seu­raa­vat tietävät, se on juuri parhail­laan vaaras­sa hajo­ta neljään osaan ehkä jo lähivu­osi­na, kos­ka on niin keskusjo­htoinen että kol­men pien­im­män osan asukkaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

        Bri­tan­ni­as­sa alue­poli­ti­ikkaa tehdään suun­nilleen saman ver­ran kuin Suomes­sa tehtäisi­in mikäli kepua ei olisi koskaan perustet­tukaan. Eikä siten ole yllä­tys, että paikalliset Kajaan­it ja Valkeakos­ket ovat vieläkin tyh­jem­piä ja kuolleem­pia kuin Suomessa.

        Ero Suomen ja Bri­tann­ian välil­lä on se että Briteis­sä asuu yli kymme­nen ker­taa niin paljon ihmisiä kuin Suomes­sa. Siel­lä on mon­ta Helsin­gin kokoista kaupunkia ja maal­la asuvil­lakin on matkaa lähimään kaupunki­in vain muu­ta­ma has­su maili.
        Bri­tan­ni­as­ta koko maail­man teol­lisu­us lähti käyn­ti­in 1800-luvun alus­sa uusien keksin­tö­jen höyrykoneen ym ansios­ta. Se toi­mi maail­man­talouden moot­to­ri­na aina toiseen maail­man­so­taan asti. Myöhem­min USA ja Sak­sa ja Japani ym ajoi­vat ohi. Ilman brit­tien inno­vaa­tioi­ta suo­ma­laiset eläi­sivät yhä agraariy­hteiskun­nas­sa torppareina.

      2. R.Silfverberg: Ero Suomen ja Bri­tann­ian välil­lä on se että Briteis­sä asuu yli kymme­nen ker­taa niin paljon ihmisiä kuin Suomes­sa. Siel­lä on mon­ta Helsin­gin kokoista kaupunkia ja maal­la asuvil­lakin on matkaa lähimään kaupunki­in vain muu­ta­ma has­su maili.

        Bri­tann­ian alueelli­nen väestö keskit­tymi­nen on pääasi­as­sa Englan­nis­sa (asukkai­ta 56 286 961) ja harvem­min asu­tut alueet ovat Skot­lanti, Wales ja Pohjois-Irlan­ti. Skot­lannin asukasluku on 5 463 300 ( Suomen väk­iluku on 5 536 146. Suomes­sa asuu 72 846 asukas­ta enem­män kuin siis Skot­lannis­sa). Walesin väk­iluku on vain 3 153 000. Pohjois-Irlan­nin väk­iluku on 1 893 700. Taloudelli­nen keskit­tymä Bri­tan­ni­ankin kohdal­la on Lon­toon seu­tu ja sen ympäröivä Etelä-Englan­ti. Pohjois-Irlan­ti on myös merkit­tävä talousalue mut­ta senkin kokon­ainen talousalue muo­dos­tuu Irlan­nin tasavallasta

      3. R.Silfverberg: Ero Suomen ja Bri­tan­ni­as­ta koko maail­man teol­lisu­us lähti käyn­ti­in 1800-luvun alus­sa uusien keksin­tö­jen höyrykoneen ym ansios­ta. Se toi­mi maail­man­talouden moot­to­ri­na aina toiseen maail­man­so­taan asti. 

        Jo vuon­na 1900 maail­man suurin teol­lisu­us­maa oli Yhdys­val­lat, 2. Bri­tan­nia, 3. Sak­sa, 4. Venäjä, 5. Ran­s­ka ja Itä­val­ta-Unkari. Sak­sa oli jo tuol­loin Euroopan suurin johta­va teol­lisu­us­maa. Bri­tann­ian vau­raus ja ase­ma 2 suurim­pana teol­lis­su­us­maana koko maail­mas­sa perus­tui Bri­tann­ian merentakaisten siir­tomaid­en tuot­tami­in työvoimaan, tuot­teisi­in ja raa­ka-aineisi­in. Ilman siir­tomai­ta Bri­tann­ian talous olisi ollut todel­la alisuorit­ta­ja myös 1900-luvun alus­sa. Sak­san teol­lis­t­a­mi­nen ei tapah­tunut siir­tomaista tulevil­la tuot­teill, raa­ka-aineil­la ja työvoimal­la. Juuri sen takia kun siir­tomaat alkoi 1960-luvul­la itsenäistyä niin Bri­an­nia menet­ti ase­mansa joka se oli ollut vuodes­ta 1900. Japanin ase­ma uute­na talousve­tu­ri­na muut­ti asetelmia niin että Län­si-Sak­san ase­ma vahvis­tui Euroopas­sa mut­ta mut­ta Bri­tann­ian teolli­nen tuotan­to taan­tui viimeistään 1970-luvulla.

      4. R.Silfverberg: Ilman brit­tien inno­vaa­tioi­ta suo­ma­laiset eläi­sivät yhäa­graariy­hteiskun­nas­sa torppareina.

        Suomenkin teol­lis­t­a­mi­nen tapah­tui 1900-luvun alus­sa myös ruot­salais­ten, sak­salais­ten ja brit­tiläis­ten inno­vaa­tioil­la. Sak­san ja Ruotsin teol­lisu­us oli sijoit­tanut Suomeen ennen ensim­mäistä maail­man­so­taa pääasi­as­sa palvele­maan Venäjän markkinoita.Ensimmäinen maail­man­so­ta katkaisi hyvän taloudel­lisen kehi­tyk­sen Suomes­sa. Bri­tan­ni­as­sa oli itse asi­as­sa torp­pare­i­ta pitkälle 1900-luvulle tosin suurin osa torp­pareista asui Irlan­nin­saarel­la joka kuu­lui Bri­tan­ni­aan vuo­teen 1921

      5. Tom­mi Uschanov: Bri­tan­ni­a­han on koko Euroopan keskusjo­htoisin val­tio. Kuten uutisia seu­raa­vat tietävät, se on juuri parhail­laan vaaras­sa hajo­ta neljään osaan ehkä jo lähivu­osi­na, kos­ka on niin keskusjo­htoinen että kol­men pien­im­män osan asukkaat ovat saa­mas­sa tarpeekseen.

        Tarken­nuk­sek­si Tom­mi Uschanovin kom­men­tille siitä että Bri­tan­nia on koko Euroopan keskusjo­htoisin val­tio kos­kee Bri­tan­ni­ankin kohdal­la vain Englan­tia. Skot­lannil­la ja Wale­sil­la on oma alueelli­nen par­la­ment­ti ja Pohjois-Irlan­nis­sa on jaet­tu hallintoma­lli (pow­er shearing)

      6. Rahul Somani: Skot­lannil­la ja Wale­sil­la on oma alueelli­nen par­la­ment­ti ja Pohjois-Irlan­nis­sa on jaet­tu hallintoma­lli (pow­er shearing) 

        Niin. Ja se ei paljon painanut, kun englan­ti­laiset päät­tivät kansanäänestyk­sessä, että muiden kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­laiset halu­a­vat erota.

      7. Tom­mi Uschanov: Niin. Ja se ei paljon painanut, kun englan­ti­laiset päät­tivät kansanäänestyk­sessä, että muiden kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­laiset halu­a­vat erota.

        Saa­pa nöh­sä, päät­tävätkö skotit ero­ta vas­taavasti Iso-Bri­tan­ni­as­ta. Jos päät­tävät, maa pitänee nimetä uudelleen Tynkä-Britanniaksi 😎

        En ymmär­rä, mitä skotit voivat eros­ta hyö­tyä? EU on kaukana Englan­ti­in ver­rat­tuna ja vaiku­tus talouteen on var­masti paljon merkit­tävämpi mitä brex­it. Mut­ta eipä näitä asioi­ta ole ennenkään talout­ta poh­tien ratkaistu. Se on se epämääräi­nen FREEEEEEEEDOOOOOOOMMMMMM!

        SNP tullee saa­maan pro­jek­tilleen myös merkit­tävää vetoa­pua idästä. Onhan brit­tien ydi­naseetkin Skotlannissa.

      8. Sylt­ty: Saa­pa nöh­sä, päät­tävätkö skotit ero­ta vas­taavasti Iso-Bri­tan­ni­as­ta. Jos päät­tävät, maa pitänee nimetä uudelleen Tynkä-Britanniaksi 

        En ymmär­rä, mitä skotit voivat eros­ta hyö­tyä? EU on kaukana Englan­ti­in ver­rat­tuna ja vaiku­tus talouteen on var­masti paljon merkit­tävämpi mitä brex­it. Onhan brit­tien ydi­naseetkin Skotlannissa.

        Bri­tann­ian ydi­nase mak­saa jo nyt 70 miljoon­aa pun­taa vuodessa veron­mak­sajile. Sil­lä sum­mal­la saa jo perus­palve­lut kun­toon. Skot­lannin öljy ja kaa­su varat menevät suo­raan Englan­ti­in eikä Skot­lanti ole hyö­tynyt niistä mitään. EU on kyl­lä laa­jem­pi markki­na-alue kuin 56 miljoo­nan asukkaan Englan­ti. Olisiko Suomen koskaan pitänyt ero­ta Venäjästä 1917? Tänä vuon­na tulee kuluneek­si 100 vuot­ta kun Etelä-Irlan­ti itsenäistyi Bri­tan­ni­as­ta Irlan­nin vapaavaltiona.

      9. Tom­mi Uschanov: Niin. Ja se ei paljon painanut, kun englan­ti­laiset päät­tivät kansanäänestyk­sessä, että muiden kol­men on erot­ta­va EU:sta kos­ka englan­ti­laiset halu­a­vat erota.

        Pohjois-Irlan­ti on edelleen on EU sisä­markki­noi­ta kun Brex­itin lop­ulli­nen todel­lisu­us kävi ilmi että yhtäkkiä Irlan­nin saaren väli­in tuleekin raja ja tul­li muu­rit jos Pohjois-Irlan­ti jää sisä­markki­noiden ulkop­uolelle. No tämä ei tapah­tunut Pohjois-Irlan­nin kohdal­la. Nyt Skot­lannis­sa vaal­i­t­u­lok­sen myötä maan itsenäisyyt­tä aja­vat poli­it­tiset puoluee­ton Skot­lannin kansal­lispuolue ja Skot­lannin Vihreät sai enem­mistön Skot­lannin par­la­ment­ti­in. Se on toden­näköis­es­ti ensim­mäistä ker­taa kun sep­a­ratis­tit Euroopas­sa saa­vat vaaleis­sa enem­mistön ilman väki­val­taista yhteenot­to­ja tai sis­siso­dan käyntiä .

      10. Rahul Somani: Nyt Skot­lannis­sa vaal­i­t­u­lok­sen myötä maan itsenäisyyt­tä aja­vat poli­it­tiset puoluee­ton Skot­lannin kansal­lispuolue ja Skot­lannin Vihreät sai enem­mistön Skot­lannin parlamenttiin.

        Mut­ta lupa kansanäänestyk­seen itsenäisyy­destä pitää saa­da Lon­toos­ta, ja sitä ei saa­da, niin kauan kuin kon­ser­vati­iv­it ovat val­las­sa. Ehkä joskus sit­ten, kun Englan­nin vihreät on pääministeripuolue.

      11. Nimi: Mut­ta lupa kansanäänestyk­seen itsenäisyy­destä pitää saa­da Lon­toos­ta, ja sitä ei saa­da, niin kauan kuin kon­ser­vati­iv­it ovat val­las­sa. Ehkä joskus sit­ten, kun Englan­nin vihreät on pääministeripuolue.

        Toden­näköis­es­ti lupa on saatu jo 2014 kun par­lamet­ti hyväksyi ensim­n­mäisen kansanäänestyk­sen. Korkein oikeus voi antaa luvan Skot­lannille jär­jestää kansanäänestyk­sen eikä siinä ole päämin­is­teripuolueel­la mitään san­omista sen jäl­keen. Ota huomioon että Bri­tan­ni­as­sa on käytössä tapaoikeus (com­mon law)

      12. Rahul Somani: Pohjois-Irlan­ti on edelleen on EU sisä­markki­noi­ta kun Brex­itin lop­ulli­nen todel­lisu­us kävi ilmi että yhtäkkiä Irlan­nin saaren väli­in tuleekin raja ja tul­li muu­rit jos Pohjois-Irlan­ti jää sisä­markki­noiden ulkop­uolelle. No tämä ei tapah­tunut Pohjois-Irlan­nin kohdal­la. Nyt Skot­lannis­sa vaal­i­t­u­lok­sen myötä maan itsenäisyyt­tä aja­vat poli­it­tiset puoluee­ton Skot­lannin kansal­lispuolue­ja Skot­lannin Vihreät sai enem­mistön Skot­lannin par­la­ment­ti­in. Se on toden­näköis­es­ti ensim­mäistä ker­taa kun sep­a­ratis­tit Euroopas­sa saa­vat vaaleis­sa enem­mistön ilman väki­val­taista yhteenot­to­ja tai sis­siso­dan käyntiä .

        Myös Kat­alon­ian alue­vaaleis­sa maalisku­us­sa itsenäisyyt­tä aja­vat puolueet sai­vat enem­mistön. Sel­l­ainen oli myös jo edel­lisessä Skot­lannin aluepar­la­men­tis­sa ( SNP sai siis huikai­se­van yhden lisäpaikan).

      13. Ville Vauhko­nen: Myös Kat­alon­ian alue­vaaleis­sa maalisku­us­sa itsenäisyyt­tä aja­vat puolueet sai­vat enem­mistön. Sel­l­ainen oli myös jo edel­lisessä Skot­lannin aluepar­la­men­tis­sa ( SNP sai siis huikai­se­van yhden lisäpaikan).

        Ero Kat­alon­ian ja Skot­lannin itse­hallinnto­jen kohdal­la on se että Bri­ta­ni­as­sa on jo hajoitet­tu lain­säädän­tö (devo­lu­tion) siis Englan­ti & Wales (yhdessä), Skot­lanti ja Pohjois-Irlan­ti (erik­seen). Toisin kuin ei ole Espan­jas­sa vielä toteutetu tätä hajoitet­tu lain­säädän­tö mallia. Skot­lannis­sa oli 2014 myös Lon­toon tun­nus­ta­maa itsenäisyyysäänestys toisin kuin Kat­alo­ni­as­sa ei ollut Madridin tun­nus­ta­maa itsenäisyyysäänestys­tä.. Edel­lisessä Skot­lannin aluepar­la­men­tis­sa SNP:llä ei ollut enem­mistö vaan se oli 2 paikan ero jot­ta SNP:llä olisi saavut­tanut enem­mistön 2016 alue­vaaleis­sa Skot­lannin par­la­men­ti­in. SNP sai 1 lisä­paikan mut­ta kaik­ki muut puolueet menet­tivät paikkoj, pait­si Skot­lannin Vihreät jot­ka sai­vat 8 paikkaa . Myös Skot­lannin Vihreät sai­vat kan­nt­ta­vat itsenäisyyttä.

    3. Lois­tavaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­järvi-höpinöistä. Kuka vain pienessä kaupungis­sa oikeasti käynyt tietää, että keskus­tan pitkä pysäköin­tipaikoik­si tehty rait­ti hilje­nee noin kuu­den aikaan. Rossos­sa voi vielä käy­dä niil­lä paikkakun­nil­la, joil­la sel­l­ainen on, muil­la tyy­dytään ain­oan maa­han­muut­ta­jan 80 viikko­tun­nin työ­panok­sil­la pyörit­tämään pizze­ri­aan. Jos kaupungis­sa on ammatti(korkea) koulu, löy­tyy myös Hese ja Mäkkäri. Kaup­po­ja on kak­si, molem­mista ryh­mit­tymistä ja se ruma Lidlin mök­ki val­ta­tien risteyk­sessä huolta­moiden luona. 

      Kesäl­lä on kiva las­ten pela­ta pal­loa ja juos­ta ken­täl­lä. Lisäk­si kansalaiset viihdyt­tävät itseään Net­flix­il­lä, joka strea­maa taa­ja­man keskus­tas­sa nopeasti ja muual­lakin, jos ne tun stadi­laiset ovat sub­ven­toi­neet kym­meniä kilo­metriä kuidun­ve­toa per käyttäjä.

      1. Krtek:
        Lois­tavaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­järvi-höpinöistä. Kuka vain pienessä kaupungis­sa oikeasti käynyt tietää, että keskus­tan pitkä pysäköin­tipaikoik­si tehty rait­ti hilje­nee noin kuu­den aikaan. 

        Iro­ni­aa niille jot­ka eivät ymmär­rä mil­lä taval­la suuri osa suo­ma­lai­sista tykkää elää. 

        Mon­elle riit­tää ihan oikeasti oma per­he, työkaver­it, suku­laiset, har­ras­tus­porukat tai naa­pu­rit. Ei ole tarvet­ta lähteä näyt­täy­tymään, ole­maan “euroop­palainen” tai luo­maan inno­vaa­tio­ta tai uraverkos­to­ja vapaa-ajallakin.

        Ja telkkarin kat­somi­nen ja pleikkarin pelaami­nen eivät todel­lakaan ole “maal­la” se ain­oa har­ras­tus­vai­h­toe­hto. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­rostalolähiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ lähteä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la olisi todel­lakin myös paljon eläväm­pää kult­tuuria kuin hese ja mäkki. 

        Toisia saa toki pilkata siitä että eivät ole saman­laisia kuin itse. Ei ole heiltä pois jos joku pikkusielu saa siitä elämään­sä täytet­tä ja het­kel­lisen egonko­ho­tuk­sen huonolle itse­tun­nolleen. Ei kuitenkaan kan­na­ta alkaa pakot­taa heitä elämään samal­la taval­la kuin itse.

      2. Laput silmiltä, ulos kuplas­ta: Iro­ni­aa niille jot­ka eivät ymmär­rä mil­lä taval­la suuri osa suo­ma­lai­sista tykkää elää. 

        Mon­elle riit­tää ihan oikeasti oma per­he, työkaver­it, suku­laiset, har­ras­tus­porukat tai naa­pu­rit. Ei ole tarvet­ta lähteä näyt­täy­tymään, ole­maan ”euroop­palainen” tai luo­maan inno­vaa­tio­ta tai uraverkos­to­ja vapaa-ajallakin.

        Ja telkkarin kat­somi­nen ja pleikkarin pelaami­nen eivät todel­lakaan ole ”maal­la” se ain­oa har­ras­tus­vai­h­toe­hto. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­rostalolähiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ lähteä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la olisi todel­lakin myös paljon eläväm­pää kult­tuuria kuin hese ja mäkki. 

        Toisia saa toki pilkata siitä että eivät ole saman­laisia kuin itse. Ei ole heiltä pois jos joku pikkusielu saa siitä elämään­sä täytet­tä ja het­kel­lisen egonko­ho­tuk­sen huonolle itse­tun­nolleen. Ei kuitenkaan kan­na­ta alkaa pakot­taa heitä elämään samal­la taval­la kuin itse. 

        Jak­san ihme­tel­lä tätä “suurin osa halu­aa” ‑argu­ment­tiä. Maakun­nis­sa lie­nee ihan riit­tävästi tar­jol­la työvoimak­si tätä kansan suur­ta enemmistöä

        Ongel­ma lie­nee se, että ne, jot­ka halu­a­vat innovoi­da, perus­taa kasvuyri­tyk­siä, han­kkia koke­muk­sia, oppia uut­ta ja ede­tä ural­laan, kaipaa­vat muu­takin palveluik­si kuin ne pris­mat, rossot ja ABC:t ja har­ras­tuk­sek­seen muu­ta kuin puu­laak­isäh­ly­porukan. Ja näitä maakun­nat kovasti halu­aisi­vat palu­umuut­ta­jik­seen luo­maan uut­ta liike­toim­intaa. Ei asenne voi olla se, että kun me tykätään tästä, tei­dän tuli­joiden pitäisi muut­tua kaltaisiksemme.

        Symp­paan pikkukaupunke­ja ja niis­sä on kesäisin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lähän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­talokesku­s­tat on kor­vat­tu laatikko­mar­keteil­la ja parkkiken­til­lä, tuuli ulvoo autioil­la kaduil­la kun kansa liikkuu autol­la joka paikkaan ja käve­lykatu­jen kivi­jalat ovat tyhjinä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen automar­ketin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nuskan­taa on säi­lynyt, ikku­nat on vane­r­ien peitossa. Jää vaikutel­ma, että pikkukaupun­git ovat jät­täneet huole­hti­mat­ta niistä asioista, jot­ka oikeasti voisi­vat houkutel­la koulutet­tua kaupunkiväestöä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta betonilähiöitäkin Helsingistä löy­tyy, asuinympäristökin kokon­aisu­udessaan on Helsingis­sä keskimäärin esteet­tisem­pää kuin maakun­takaupungeis­sa, pois­luet­tuna ran­nikoiden van­hat puu­talokaupun­git. Ja ainakin vielä omat alak­ouluikäiset lapset juok­sen­tel­e­vat omin päin ulkona kahdek­saan asti illal­la, joten uskaltaudun kyl­lä sinne itsekin kuu­den jälkeen.

      3. Itse jak­san ihme­tel­lä tätä “…kesäisin ihan kiva käy­dä, jää vaikutel­ma…” ‑argu­ment­tia jon­ka perus­teel­la tehdään kovasti ana­lyyt­tisia johtopäätök­siä kehi­tysalueista ja niiden elinvoimasta.

        Pääraitin liike­huoneis­to­jen arkkite­htu­urin esteti­ikkaa ohi­a­jaes­sa analysoidessa ei saa kauhean syväl­listä käsi­tys­tä siitä mil­laista kehäkol­mosen ulkop­uolel­la on.

        Kan­nat­taa jutel­la paikallis­ten ihmis­ten kanssa ja tutus­tua hei­dän elämään­sä ja haaveisi­in­sa. Kan­nat­taa käyt­tää palvelui­ta vaik­ka sushia ja ipaa ei baareista saisikaan. Kan­nat­taa lukea paikallismediaa. 

        Ja voi vaik­ka vuokra­ta mökin ja kat­sel­la ja elää siel­lä het­ken eikä vain kauhis­tel­la joidenkin tyl­sää elämää. Niin epä­taval­lista ratkaisua voi sit­ten stri­ima­ta ja selitel­lä oma­lle kaveripi­ir­illeen miten fik­sun iro­nis­es­ti tuli tutus­tut­tua böndelään.

      4. Tuo­mas: Symp­paan pikkukaupunke­ja ja niis­sä on kesäisin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lähän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­talokesku­s­tat on kor­vat­tu laatikko­mar­keteil­la ja parkkiken­til­lä, tuuli ulvoo autioil­la kaduil­la kun kansa liikkuu autol­la joka paikkaan ja käve­lykatu­jen kivi­jalat ovat tyhjinä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen automar­ketin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nuskan­taa on säi­lynyt, ikku­nat on vane­r­ien peitossa. Jää vaikutel­ma, että pikkukaupun­git ovat jät­täneet huole­hti­mat­ta niistä asioista, jot­ka oikeasti voisi­vat houkutel­la koulutet­tua kaupunkiväestöä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta betonilähiöitäkin Helsingistä löy­tyy, asuinympäristökin kokon­aisu­udessaan on Helsingis­sä keskimäärin esteet­tisem­pää kuin maakuntakaupungeissa

        Tuo on ihan tot­ta, ja liit­tyy keskeis­es­ti vau­rauteen. Sama asia näkyy, kun liikkuu ensin vaik­ka Seinäjoel­la Poh­jan­maal­la ja siir­tyy siitä jon­nekin itä-Suomen muut­to­tap­piokun­taan. Ensin maini­tus­sa talot ovat hyvis­sä maaleis­sa, pihat siis­te­jä ja ympäristö esteet­tisem­pää, viimek­si maini­tus­sa huo­mat­tavas­sa osas­sa taloista maalit ovat tip­puilleet pois sein­istä, eikä pihois­takaan pidä kukaan enää huol­ta. Itä-Suo­mi on köy­hää aluet­ta. Johtuen sekä ihmis­ten pienem­mistä tuloista että sairauk­sille altistavam­mas­ta geeniper­imästä, joka vähen­tää vielä ter­vey­den­hoit­o­meno­jen kaut­ta käteen jääviä raho­ja entis­es­tään. Sil­loin rahat menevät vält­tämät­tömäm­mäk­si koet­tuun, eikä sitä jää kiin­teistö­jen ylläpitoon.

        Laatikko­mar­ket­te­ja Suomen harvem­min asu­tu­ille alueille tekee Suomes­sa kolme isoa kaup­paketjua, joiden kaikkien pääkont­tori on pk-seudul­la. Juuri kat­selin yhden pienen kun­nan his­to­ri­al­lista keskus­taa, joka oli ollut ihan nät­ti aiem­min. Van­ha kaup­pa oli puret­tu ja aivan järkyt­tävän näköi­nen hal­li oli tehty uudek­si kau­pak­si. Sen yhdel­lä seinäl­lä oli ikkunoi­ta, ja muut sivut oli­vat ikku­na­ton­ta ump­inaista seinää. Sisäänkäyn­ti­sivua luku­unot­ta­mat­ta raken­nus näyt­tää hal­val­ta varas­tol­ta. Näis­sä kun­nis­sa on väljät kaa­vat, jot­ta joku rak­en­taisi edes jotain, mut­ta voisi Suomen isoim­mat kaup­paketjut edes hiukan panos­taa esteet­tisyy­teenkin, vaikkei kaa­va siihen pakottaisikaan.

      5. Tuo­mas: Jak­san ihme­tel­lä tätä ”suurin osa halu­aa” ‑argu­ment­tiä. Maakun­nis­sa lie­nee ihan riit­tävästi tar­jol­la työvoimak­si tätä kansan suur­ta enemmistöä

        Ongel­ma lie­nee se, että ne, jot­ka halu­a­vat innovoi­da, perus­taa kasvuyri­tyk­siä, han­kkia koke­muk­sia, oppia uut­ta ja ede­tä ural­laan, kaipaa­vat muu­takin palveluik­si kuin ne pris­mat, rossot ja ABC:t ja har­ras­tuk­sek­seen muu­ta kuin puu­laak­isäh­ly­porukan. Ja näitä maakun­nat kovasti halu­aisi­vat palu­umuut­ta­jik­seen luo­maan uut­ta liike­toim­intaa. Ei asenne voi olla se, että kun me tykätään tästä, tei­dän tuli­joiden pitäisi muut­tua kaltaisiksemme.

        Symp­paan pikkukaupunke­ja ja niis­sä on kesäisin ihan kiva käy­dä, mut­ta kyl­lähän tuo masen­taa kat­sel­la, kun van­hat puu­talokesku­s­tat on kor­vat­tu laatikko­mar­keteil­la ja parkkiken­til­lä, tuuli ulvoo autioil­la kaduil­la kun kansa liikkuu autol­la joka paikkaan ja käve­lykatu­jen kivi­jalat ovat tyhjinä kun liik­keet ovat muut­ta­neet sen automar­ketin yhtey­teen. Siel­lä mis­sä vähän van­haa raken­nuskan­taa on säi­lynyt, ikku­nat on vane­r­ien peitossa.Jää vaikutel­ma, että pikkukaupun­git ovat jät­täneet huole­hti­mat­ta niistä asioista, jot­ka oikeasti voisi­vat houkutel­la koulutet­tua kaupunkiväestöä paikkakunnalle.

        Vaik­ka ankei­ta betonilähiöitäkin Helsingistä löy­tyy, asuinympäristökin kokon­aisu­udessaan on Helsingis­sä keskimäärin esteet­tisem­pää kuin maakun­takaupungeis­sa, pois­luet­tuna ran­nikoiden van­hat puu­talokaupun­git. Ja ainakin vielä omat alak­ouluikäiset lapset juok­sen­tel­e­vat omin päin ulkona kahdek­saan asti illal­la, joten uskaltaudun kyl­lä sinne itsekin kuu­den jälkeen.

        Ai kuten Einari Vid­grenin start up?

        Mil­jardin euron liike­vai­h­to, Vieremä, Ylä-Savo.

        Min­ut löytää taas ensi vuon­na verot­ta­jan kateuslistal­ta, mut­ta ei min­un tarvitse yrit­tää piilotel­la suomalaisuuttani.

        Tänä vuon­na olen sijoit­tanut ver­tikaalivil­je­lyyn. Kaik­ki ovat pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, ja var­masti tule­vaisu­u­den kovia tekijöitä.

        Kuo­pios­sa min­ul­la on lääke­te­ol­lisu­u­den star up sijoituk­sia, mut­ta Kuo­pio näkyy kiin­nos­ta­van muitakin: mm. Unikie ja Vincit perus­ti­vat toimis­tot Kuo­pi­oon. Mik­si? Kos­ka Kuo­pios­sa on korkeata­soista matem­ati­ikan osaamista, joka on perua Kuo­pi­on yliopis­ton ajoilta.

        Helsin­ki on liian kallis investoinneille.

      6. FOOBAR: Ai kuten Einari Vid­grenin start up?

        Mil­jardin euron liike­vai­h­to, Vieremä, Ylä-Savo.

        Tänä vuon­na olen sijoit­tanut ver­tikaalivil­je­lyyn. Kaik­ki ovat pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, ja var­masti tule­vaisu­u­den kovia tekijöitä.

        Kuo­pios­sa min­ul­la on lääke­te­ol­lisu­u­den star up sijoituk­sia, mut­ta Kuo­pio näkyy kiin­nos­ta­van muitakin: mm. Unikie ja Vincit perus­ti­vat toimis­tot Kuo­pi­oon. Mik­si? Kos­ka Kuo­pios­sa on korkeata­soista matem­ati­ikan osaamista, joka on perua Kuo­pi­on yliopis­ton ajoilta.

        Helsin­ki on liian kallis investoinneille.

        Unikien ja Vincitin pää­tomip­is­teet ovat kyl­lä Tam­pereel­la ja toimip­is­teitä on myös Helsingis­sä joten ei Helsin­ki ole yhtään liian kallis paik­ka investoin­neille. Kun sin­ul­la on Kuo­pios­sa lääkealle start up sijoituk­sia niin oletko sjoit­tanut koti­maiseen rokote­tuotan­toon? Mik­si koti­mainen rokote­tuotan­to on pääo­ma pulan takia vaikeuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä main­os­ta­maasi lääketi­eteel­listä osaamista? Näin on toden­nut rokot­teen kehit­täjät. Einari Vid­grenin perus­ta­ma Met­säkoney­htiö Pon­sse on yhtiönä on aivan toisen­lainen kuin per­in­teis­es­ti on Helsinki­in perustet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi tehdä mis­sä vain ei se ole paikkakun­ta sidon­noista. Sitä tehdään myös pääkaupunkiseudul­la. Hol­lanis­sa ver­tikaalivil­je­lyä on tehty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kaupungis­tunut valtio.

      7. Rahul Somani: Unikien­ja Vincitin pää­tomip­is­teet ovatkyl­lä Tam­pereel­la ja toimip­is­teitä onmyös Helsingis­sä joten ei Helsin­ki ole yhtään liian kallis paik­ka investoin­neille. Kun sin­ul­la on Kuo­pios­sa lääkealle start up sijoituk­sia niin oletko sjoit­tanut koti­maiseen rokote­tuotan­toon? Mik­si koti­mainen rokote­tuotan­to on pääo­ma pulan takia vaikeuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä main­os­ta­maasi lääketi­eteel­listä osaamista? Näin on toden­nut rokot­teen kehittäjät.Einari Vid­grenin perus­ta­ma Met­säkoney­htiö Pon­sse on yhtiönä on aivan toisen­lainen kuin per­in­teis­es­ti on Helsinki­in perustet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi tehdä mis­sä vain ei se ole paikkakun­ta sidon­noista. Sitä tehdään myös pääkaupunkiseudul­la. Hol­lanis­sa ver­tikaalivil­je­lyä on tehty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kaupungis­tunut valtio.

        Kyseessä ovat Unikien ja Vincitin tänä vuon­na (2021) tekemät investoin­nit Kuo­pi­oon. Myös Pin­ja investoi Kuopioon.

        Mik­si Helsin­ki ei saanut näitä investointeja?

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuosi­na miljoonien jät­ti-investoin­nin Oulu­un (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toim­into­ja Tam­pereel­la, mut­tei Helsingissä?

        Mik­si jopa ohjelmis­toalan investoin­nit val­u­vat maakuntiin?

        P.S Kuo­pi­on rokoteke­hit­täjät eivät ole halukkai­ta luop­umaan omista osuuk­sis­taan vaan halu­a­vat val­tion tukea tai hal­paa lainaa, eivät sijoituksia.

      8. FOOBAR:
        Kyseessä ovat Unikien ja Vincitin tänä vuon­na (2021) tekemät investoin­nit Kuo­pi­oon. Myös Pin­ja investoi Kuopioon.

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuosi­na miljoonien jät­ti-investoin­nin Oulu­un (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toim­into­ja Tam­pereel­la, mut­tei Helsingissä?

        Tuos­sakin käy ilmi että Pääkaupunkiseu­tu, Tam­pereen seu­tu ja Oulun kil­paillee keskenään mut­ta nuo Kuo­pi­on sijoituk­set eivät ole kovinkaan iso­ja kun ver­tailee näi­den fir­mo­jen mui­ta sijoituk­sia Suomes­sa joista suurin osa on muul­la kuin Kuo­pios­sa. Pääkaupunkiseu­tu, Tam­pereen ja Oulun seu­tu ovat kyl­lä vetomaisia aluei­ta mut­ta Kuo­pio ei kil­paile näi­den kaupunkien kanssa.

      9. FOOBAR:

        P.S Kuo­pi­on rokoteke­hit­täjät eivät ole halukkai­ta luop­umaan omista osuuk­sis­taan vaan halu­a­vat val­tion tukea tai hal­paa lainaa, eivät sijoituksia.

        Kyseisen rokot­teen kehit­täjät tarvit­se­vat ainakin 60 miljoon­aa euroa kyseisen rokot­teen testei­hin ennen kuin rokote saa myyn­tilu­van. Mik­si yksi­tyiset koti­maiset sijoit­ta­jat eivät saa kasaan 60 miljoon­aa euroa? Yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka rokote markki­nat Suomes­sa on liian pienet ja muun Euroopan markki­nat ovat jo hyvässä vai­heessa tuotan­nos­sa. Kil­pailu on siis kovaa.

      10. FOOBAR:

        Mik­si Helsin­ki ei saanut näitä investointeja?

        Mik­si Nokia lait­taa lähi vuosi­na miljoonien jät­ti-investoin­nin Oulu­un (uusi R&D cam­pus), mut­tei Helsinkiin?

        Mik­si Soli­ta laa­jen­si toim­into­ja Tam­pereel­la, mut­tei Helsingissä?

        Mik­si jopa ohjelmis­toalan investoin­nit val­u­vat maakuntiin?

        Nokial­la on ollut van­has­taan iso­ja laitok­sia Oulus­sa, jos­ta tosin osa joudut­ti­in sulke­maan kun kän­nykkäbisnes lop­pui. Nyt ne taval­laan käyn­nis­tetään uudestaan. 

        Muuten “maakun­nil­la” tarkoite­taan lähin­nä Tam­peretta kun puhutaan ohjelmistoyrityksistä. 

        Molem­mat kaupun­git ovat siis van­ho­ja Nokia-kaupunke­ja joten ihan hyvä että sikäläisille insinööreille saadaan uusia työmah­dol­lisuuk­sia. Mut­ta ei mihinkään Vieremän tapaisille paikkakun­nille mitään iso­ja ohjelmistofir­mo­ja noin vaan pystytetä.

      11. Rahul Somani: Unikien­ja Vincitin pää­tomip­is­teet ovatkyl­lä Tam­pereel­la ja toimip­is­teitä onmyös Helsingis­sä joten ei Helsin­ki ole yhtään liian kallis paik­ka investoin­neille. Kun sin­ul­la on Kuo­pios­sa lääkealle start up sijoituk­sia niin oletko sjoit­tanut koti­maiseen rokote­tuotan­toon? Mik­si koti­mainen rokote­tuotan­to on pääo­ma pulan takia vaikeuk­sis­sa vaik­ka Kuo­pios­sa on tätä main­os­ta­maasi lääketi­eteel­listä osaamista? Näin on toden­nut rokot­teen kehittäjät.Einari Vid­grenin perus­ta­ma Met­säkoney­htiö Pon­sse on yhtiönä on aivan toisen­lainen kuin per­in­teis­es­ti on Helsinki­in perustet­tu­ja star up yrityksiä.Vertikaaliviljely voi tehdä mis­sä vain ei se ole paikkakun­ta sidon­noista. Sitä tehdään myös pääkaupunkiseudul­la. Hol­lanis­sa ver­tikaalivil­je­lyä on tehty jo 30 vuot­ta ja Hol­lan­ti on erit­täin kaupungis­tunut valtio. 

        Pon­sse voisi jopa olla isom­pi jos se toimisi Jyväskylän, Lah­den tai Tam­pereen seuduil­la jos­sa konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta on van­has­taan run­saasti ja saa­vat synergiaetua.

      12. R.Silfverberg: Pon­sse voisi jopa olla isom­pi jos se toimisi Jyväskylän, Lah­den tai Tam­pereen seuduil­la jos­sa konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta on van­has­taan run­saasti ja saa­vat synergiaetua.

        Pon­ssen suurim­mat markki­nat ovat itse asi­as­sa Suomen ulkop­uolel­la. Suo­ma­laisil­la his­to­ri­apäivil­lä ( 6.2.2021 ) talous- ja liike­toim­intahis­to­ri­an pro­fes­sori Jari Ojala Jyväskylän yliopis­tos­ta piti esil­temän met­sä­te­ol­lisu­u­den globaal­ista muu­tok­sista jos­sa hän kävi met­sä­te­ol­lisu­u­den globaal­i­tuotan­to ketjun ja pros­essin his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen läpi Suomes­sa ja maail­mal­la. pro­fes­sori Ojala mainit­si yhdek­si suo­ma­laisek­si met­sä­te­ol­lisu­u­den men­estys­tek­i­jäk­si met­säkone teknolo­gian kehi­tyk­sen jon­ka Pon­sse aloit­ti mut­ta tote­si heti perään että Pon­ssen pääasial­liset markki­nat eivät ole enää Suomes­sa vaan ulko­mail­la (Aasi­as­sa ja Etelä-ja Pohjois-Amerikas­sa) . Toden­näköiseti Pon­s­sel­la on myös tuotan­toa ulkomailla

      13. Rahul Somani: Pon­ssen suurim­mat markki­nat ovat itse asi­as­sa Suomen ulkopuolella.Suomalaisilla his­to­ri­apäivil­lä ( 6.2.2021 ) talous- ja liike­toim­intahis­to­ri­an pro­fes­sori Jari Ojala Jyväskylän yliopis­tos­ta piti esil­temän met­sä­te­ol­lisu­u­den globaal­ista muu­tok­sista jos­sa hän kävi met­sä­te­ol­lisu­u­den globaal­i­tuotan­to ketjun ja pros­essin his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen läpi Suomes­sa ja maailmalla.professori Ojala mainit­si yhdek­si suo­ma­laisek­si met­sä­te­ol­lisu­u­den men­estys­tek­i­jäk­si met­säkone teknolo­gian kehi­tyk­sen jon­ka Pon­sse aloit­ti mut­ta tote­si heti perään että Pon­ssen pääasial­liset markki­nat eivät ole enää Suomes­sa vaan ulko­mail­la (Aasi­as­sa ja Etelä-ja Pohjois-Amerikas­sa) . Toden­näköiseti Pon­s­sel­la on myös tuotan­toa ulkomailla

        Pon­ssen tuotan­to on sat­apros­ent­tis­es­ti Vieremän tehtaal­la, jos­ta met­säkoneet kul­jete­taan lavetil­la Iisalmen rat­api­halle, jos­ta ne lähtevät maailmalle.

        https://www.ponsse.com/fi/web/guest/yhtio/ponsse/tehdas#/

        Pon­sse rekry­töi alku­talves­ta uuden koodar­i­ti­imin, jon­ka tarkoituk­se­na on hypätä seu­raavalle tasolle met­säkonei­den datan hyödyntämisessä.

        Työ­paikat oli­vat tar­jol­la Vieremäl­lä, Kuo­pios­sa, Iisalmes­sa, Seinäjoel­la, Kajaanis­sa ja Tam­pereel­la. Tii­mi on hajautet­tu ympäri Suomen, mut­ta yksikään toimip­iste ei ole Helsingissä.

        Jos tarkko­ja ollaan, niin Pon­s­sel­la itsel­lään ei edes ole toimip­is­tet­tä Tam­pereel­la. Se on Epec Oy:n toimip­iste, ja uusi avaus liit­tyy nimeno­maan dataan ja algo­rit­mei­hin, eikä mata­lan tason ohjel­moin­ti­in, jota Epec Oy on tuot­tanut raudalle.

        Tämäkin investoin­ti meni maakuntiin.

      14. R.Silfverberg:

        Pon­sse voisi jopa olla isom­pi jos se toimisi Jyväskylän, Lah­den tai Tam­pereen seuduil­la jos­sa konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta on van­has­taan run­saasti ja saa­vat synergiaetua.

        Pon­s­sel­la on palvelukeskuk­set Jyväskylässä, Kou­volas­sa ja Tam­pereel­la. Eli se toimii myös niil­lä seuduilla.

      15. Laput silmiltä, ulos kuplas­ta:

        Ja telkkarin kat­somi­nen ja pleikkarin pelaami­nen eivät todel­lakaan ole ”maal­la” se ain­oa har­ras­tus­vai­h­toe­hto. Sitä ne ovat ehkä niis­sä ker­rostalolähiöis­sä jois­sa ulos ei _uskalla_ lähteä kuu­den jäl­keen vaik­ka tar­jol­la olisi todel­lakin myös paljon eläväm­pää kult­tuuria kuin hese ja mäkki. 

        Pääkaupunkiseudun ker­rostalolähiöi­den tar­jon­ta on kyl­lä muu­ta kuin tuo hese ja mäk­ki. Eikä klo 18 jäl­keen ole vaar­al­lista Pääkaupunkiseudu­lal­la mis­sään lähiössä pois­tua asun­nos­ta. Pääkaupunkiseut­dul­l­la pääsee kyl­lä paljon monipuolisimpi­in har­ras­tuk­si­in ja tapah­tu­mi­in lyhyel­lä ajal­la kuin syr­jäseuduil­la. Koke­mus­ta on itsel­läni jaPääkaupunkiseu­tu tar­joaa monipuolisep­aa har­ras­tus mah­dol­lisuuk­sia kuin jopa jotkut Itäisen ja Kes­ki Uuden­maan Nur­mi­järvi ilmiön omaa­vat kun­nat. Pääkaupunkiseu­tu ei ole sama kuin Yhdys­val­tain suurkaupun­git joiden väki­val­tainen asekult­tuuri ker­too jo paljonkin siitä mik­si Pääkaupunkiseu­tu on rauhalli­nen ja tur­valli­nen kaupunkiseu­tu asua. Itse asun Espoon­lah­den alueel­la ja tääl­läkin omakoti­talo­ja met­sän keskel­lä eivätkä ne omakoti­talot ole umpi aidat­tu­ja ja valvon­takameroiden var­muus valvonnalla.

      16. Krtek:
        Lois­tavaa iro­ni­aa kepun Nur­mi­järvi-höpinöistä. Kuka vain pienessä kaupungis­sa oikeasti käynyt tietää, että keskus­tan pitkä pysäköin­tipaikoik­si tehty rait­ti hilje­nee noin kuu­den aikaan. Rossos­sa voi vielä käy­dä niil­lä paikkakun­nil­la, joil­la sel­l­ainen on, muil­la tyy­dytään ain­oan maa­han­muut­ta­jan 80 viikko­tun­nin työ­panok­sil­la pyörit­tämään pizze­ri­aan. Jos kaupungis­sa on ammatti(korkea) koulu, löy­tyy myös Hese ja Mäkkäri. Kaup­po­ja on kak­si, molem­mista ryh­mit­tymistä ja se ruma Lidlin mök­ki val­ta­tien risteyk­sessä huolta­moiden luona. 

        Kesäl­lä on kiva las­ten pela­ta pal­loa ja juos­ta ken­täl­lä. Lisäk­si kansalaiset viihdyt­tävät itseään Net­flix­il­lä, joka strea­maa taa­ja­man keskus­tas­sa nopeasti ja muual­lakin, jos ne tun stadi­laiset ovat sub­ven­toi­neet kym­meniä kilo­metriä kuidun­ve­toa per käyttäjä.

        Ah, miten stadi­lainen käsi­tys pääkaupukiseudun ulkop­uolel­la asumis­es­ta. Mis­sään muual­la­han ei ole kaupunke­ja eikä kult­tuuria? Tosi­asi­as­sa mm. Län­si-Suomen kult­tuuri­his­to­ri­al­liset kaupun­git yhä ole­mas­saolevine raken­nuksi­neen, on perustet­tu ennen kuin Helsinkiä oli ole­mas­sakaan. Län­nessä kult­tuuri on luon­taista kak­sikielistä aluet­ta, ei mitään teesken­nel­tyä kos­mopolitismia. Mainit­taakoon myös Vaasa ja eräät Poh­jan­maan paikkakun­nat. Kuvailit lähin­nä uusi­maalaisen (siirto)kunnan, jos­sa asu­vat ne, jot­ka käyvät Helsingis­sä töis­sä. Ei tuol­la ole mitään tekemistä muiden maakun­tien ja niiden kult­tuurin, hiso­ri­an, ja ympäristö­jen kanssa.

        Mitä tulee kaup­po­hin, parhaim­mat ovat nettikauppoja.
        Pikaruo­ka on epäter­veel­listä, parem­pi kuin ei syö sitä ollenkaan.

      17. Tiiviy­den turhu­us:

        Mitä tulee kaup­po­hin, parhaim­mat ovat nettikauppoja.

        Tuos­ta olen samaa mieltä. Paras valikoima on nykyään netis­sä, ja hin­natkin ovat siel­lä parem­pia. Vain tavaroiden vas­taan­ot­topää ontuu, kun ei halu­aisi lähteä nouta­maan paket­te­ja mis­tään postin kont­torista tai paket­ti­au­tomaatista, ja tilates­sa ei tiedä, tuleeko paket­ti koti­in asti vai pää­tyykö se vaik­ka Matkahuol­lon tai Postin tiloi­hin — ja jos, niin mihin niistä.

    4. FOOBAR:

      Siis, aja­tus­maail­mas­sa hypät­täisi­in 1800-luvun lop­pu­un, ja uno­hdet­taisi­in sekä keskushallinto (Helsin­ki), että hajasi­joi­tus (alki­o­lais­ten täyt­täkää niemen­notkot), ja raken­net­taisi­in Suomes­ta Iso-Bri­tann­ian kaltainen vauras valtio.

      Bri­tann­ian asukasko­htainen elin­ta­so on itse asi­as­sa hiukan pienem­pi kuin Suomes­sa. Bri­tann­ian BKT per asukas on 42 317 € ja Suomen BKT on 44 566 € per asukas. Myös Bri­tann­ian keskimääräi­nen brut­topalk­ka on vähem­män kuin Suomen. Bri­tan­ni­as­sa keskimääräi­nen brut­topalk­ka on 3 251 euroa / kk ja Suomes­sa keskimääräi­nen brut­topalk­ka on 3 346 euroa / kk .

      1. Rahul Somani: Bri­tann­ian asukasko­htainen elin­ta­so on itse asi­as­sa hiukan pienem­pi kuin Suomes­sa. Bri­tann­ian BKT per asukas on 42 317 € ja Suomen BKT on 44 566 € per asukas. Myös Bri­tann­ian keskimääräi­nen brut­topalk­ka on vähem­män kuin Suomen. Bri­tan­ni­as­sa keskimääräi­nen brut­topalk­ka on 3 251 euroa / kk ja Suomes­sa keskimääräi­nen brut­topalk­ka on3 346 euroa / kk .

        Iso-Bri­tan­nia on ydi­na­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maail­man nopeit­en kansalaisen­sa koron­aviruk­selta rokot­tanut valtio.

        Suo­mi on pikku­ru­inen perähik­iä Venäjän kainalos­sa, jos­sa ei ole edes rokotetehdasta.

        Jos huomioidaan kaik­ki palka­nsaa­jat, niin keskimääräi­nen brut­topalk­ka ei ole Suomes­sa edes 2700€/kk. Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista työikäi­sistä asuu neukkukuu­tiois­sa ja saa alle 2250€/kk palkkaa.

        Koko aja­tus, Suomen kaltaisen mität­tömän tek­i­jän ver­taami­nen globaali­in suur­val­taan, on absurdi.

      2. Jos huomioidaan kaik­ki palka­nsaa­jat, niin keskimääräi­nen brut­topalk­ka ei ole Suomes­sa edes 2700€/kk. Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista työikäi­sistä asuu neukkukuu­tiois­sa ja saa alle 2250€/kk palkkaa.

        Nyt on tilas­tot vähän hukas­sa. Suo­ma­lais­ten medi­aa­ni­palk­ka kokoaikaises­ta tuöstä oli vuon­na 2019 3170 € kk ja kaik­ista työ­suhteista, siis osa-aikaiset mukaan laskein 2900 €/kk. Jakau­man oikealle vinos­ta muo­dos­ta johtuen keskipalkat oli­vat tätä suuremmat.

      3. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydi­na­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maail­man nopeit­en kansalaisen­sa koron­aviruk­selta rokot­tanut valtio.

        Onko ydi­nase jotenkin mit­tari siihen että kuin­ka val­tioiden ase­maa mitataan kan­sain­välis­es­ti? Huo­maut­taisin että Pohjois-Korea ja Pak­istan ovat ydi­nase val­tioi­ta joten onko niiden ase­ma juuri ydi­naseen takia mitenkään eri­tyisen kehuttava?

      4. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydi­na­se­val­ta ja muun muas­sa yksi maail­man nopeit­en kansalaisen­sa koron­aviruk­selta rokot­tanut valtio.

        Suo­mi on pikku­ru­inen perähik­iä Venäjän kainalos­sa, jos­sa ei ole edes rokotetehdasta.

        Koko aja­tus, Suomen kaltaisen mität­tömän tek­i­jän ver­taami­nen globaali­in suur­val­taan, on absurdi.

        Huo­maut­taisin että Suomen roko­tusjärjestys on täl­lä het­kel­lä sijal­la 3. Euroopan maista. Edel­lä on Bri­tan­nia ja Mal­ta. Israel on sijal­la 1. Koko maail­mas­sa ja 2 on Sey­chel­lit. Myös Bri­tan­nia on han­k­in­nut pääasi­as­sa rokot­teet muista Euroopan maista ja aset­tanut siinä yhtey­dessä itse asi­as­sa myös vien­ti kiel­lon. Eipä ole kovinkaan vapaakau­pan mukaista . Bri­tan­ni­al­la ei ole myöskään AstraZenecan lisäk­si omaa rokote­tuotan­toa. Eikä Bri­tan­nia ole enää mikään globaal­isu­ur­val­ta. Se aikakausi päät­tyi Bri­tann­ian his­to­ri­as­sa jo vuon­na 1956 sil­loinkin tap­pi­oon Suezin kriisissä.

      5. FOOBAR:
        Ylivoimais­es­ti suurin osa suo­ma­lai­sista työikäi­sistä asuu neukkukuutioissa

        Suo­ma­lais­ten asun­to olo­suh­teet ovat kyl­lä parem­mat kuin mon­en brit­tiläisen asun­to olo­suh­teet. Tämä tuli ilmi kun Lon­toon keskus­tas­sa vuon­na 2017 Gren­fell-tor­ni­ta­lo paloi purkukun­toon jon­ka yhtey­dessä kuoli 72 ihmistä . Kävi ilmi että koko tor­ni­talos­sa (24 ker­rosta) oli käytet­ty erit­täin tulelle herkkiä mate­ri­aalia eikä sprin­klere­itä ollut edes asen­net­tu eikä hätäu­loskäyn­tiä ollut erik­seen raken­net­tu. Kyseessä oli siis Lon­toon kaupun­gin vuokrat­a­lo. En usko että yhdessäkään Helsin­gin tai muiden Suomen kun­tien vuokratilois­sa on näin alkeelli­nen palo­tur­val­lisu­us kuin oli Gren­fel­lis­sä. Laa­jan kar­toituk­sen jäl­keen kävi ilmi että 600 Englan­nin ker­rostalois­sa on saman­lainen palo­tur­val­lisu­us tilanne kuin oli Gren­fel­lis­sä. Joten täl­läi­nen on Englan­nin ker­rostalo­jen palo­tur­val­lisu­us tilanne. Eipä ole kehut­ta­va tilanne tämän “globaalin suur­val­lan “pääkaupun­gin asukkail­la. Jos pääkaupunkiseudul­la olisi 600 ker­rostaloa joil­la olisi täl­lä het­kel­lä Gren­fellin kaltaiset alkeel­liset palo­tur­val­lisu­us kri­teer­it niin toden­näköis­es­ti ne olisi ajat sit­ten julis­tet­tu asum­is kiel­toon. Osmo Soin­in­vaara voi toden­näköis­es­ti vahvis­taa että pääkaupunkiseudul­la on erit­täin tiukat palo­tur­val­lisu­us kri­teer­it kuin oli Grenfellissä.

      6. Rahul Somani: Suo­ma­lais­ten asun­to olo­suh­teet ovat kyl­lä­parem­mat kuin mon­en brit­tiläisen asun­to olo­suh­teet. Tämä tuli ilmi kun Lon­toon keskus­tas­sa vuon­na 2017 Gren­fell-tor­ni­ta­lo paloi purkukun­toon­jon­ka yhtey­dessä kuoli 72 ihmistä . Kävi ilmi että koko tor­ni­talos­sa (24 kerrosta)oli käytet­ty erit­täin tulelle herkkiä mate­ri­aalia eikä sprin­klere­itä ollut edes asen­net­tu eikä hätäu­loskäyn­tiä ollut erik­seen raken­net­tu. Kyseessä oli siis Lon­toon kaupun­gin vuokrat­a­lo. En usko että yhdessäkään Helsin­gin tai muiden Suomen kun­tien vuokratilois­sa on näin alkeelli­nen palo­tur­val­lisu­us kuin oli Gren­fel­lis­sä. Laa­jan kar­toituk­sen jäl­keen kävi ilmi että 600 Englan­nin ker­rostalois­sa on saman­lainen palo­tur­val­lisu­us tilanne kuin oli Gren­fel­lis­sä. Joten täl­läi­nen on Englan­nin ker­rostalo­jen palo­tur­val­lisu­us tilanne. Eipä ole kehut­ta­va tilanne tämän ”globaalin suur­val­lan ”pääkaupun­gin asukkail­la. Jos pääkaupunkiseudul­la olisi 600 ker­rostaloa joil­la olisi täl­lä het­kel­lä Gren­fellin kaltaiset alkeel­liset­palo­tur­val­lisu­us kri­teer­it niin toden­näköis­es­ti ne olisi ajat sit­ten julis­tet­tu asum­is kiel­toon. Osmo Soin­in­vaara voi toden­näköis­es­ti vahvis­taa että pääkaupunkiseudul­la on erit­täin tiukat palo­tur­val­lisu­us kri­teer­it kuin oli Grenfellissä.

        Mis­tä tuos­ta jätkäsaares­ta tietää. Keski­aikainen raken­nust­tyyli, jos­sa talot todel­la lähekkäin. Tuli­pa­lo ja tau­dit voivat herkästi lev­itä. Asum­isvi­ihty­isyy­teen ei panos­tet­tu. Mil­lainen asun­toalue kymme­nen vuo­den kuluttua.

      7. Kyt­tyra: Mis­tä tuos­ta jätkäsaares­ta tietää. Keski­aikainen­raken­nust­tyyli, jos­sa talot todel­la lähekkäin. Tuli­pa­lo ja tau­dit voivat herkästi lev­itä. Asum­isvi­ihty­isyy­teen ei panos­tet­tu. Mil­lainen asun­toalue kymme­nen vuo­den kuluttua.

        Gren­fell-tornin erit­täin huono palo­tur­val­lisu­us ei johtunut tiivi­istä asumis­es­ta tai raken­nusvirheist­tä vaan siitä että palo­tur­val­lisu­ud­es­ta oli Lon­toon kaupunkipi­irien val­tu­us­tois­sa säästet­ty poli­it­tisel­la päätök­sel­lä ja tor­nissa ei ollut asi­aan kuu­lu­via hätäu­loskäyn­te­jä ja sprinkel­ere­itä . Tämä oli tiedos­sa jo kyseisen torn­talon asukkaiden kesku­udessa jo pitkään. Syy mik­si taloa ei ollut perus­re­men­toitu kos­ka se oli kaupunkipi­irin omis­ta­ma vuokrat­a­lo joka vas­taa vuokrat­alo­jen kun­nos­tuk­sest. En tiedä yhtään tapaus­ta Helsin­gin his­to­ri­as­sa jos­sa olisi asun­toon kuol­lut 72 ihmistä ja aivan kaupun­gin keskus­tas­sa. Mikäli sotaaikaa ei ote­ta huomioon. Gren­fell talon palo oli Bri­tann­ian tuhoisin tuli­pa­lo 100 vuo­den aikana.Suomenkielisessä wikipedi­as­sa on hyvä artikke­li joka on hyvin lähteis­tet­ty jos­ta voi lukea tarkem­min. https://fi.wikipedia.org/wiki/Grenfell_Towerin_tulipalo

      8. FOOBAR: Iso-Bri­tan­nia on ydinasevalta…
        Koko aja­tus, Suomen kaltaisen mität­tömän tek­i­jän ver­taami­nen globaali­in suur­val­taan, on absurdi. 

        Venäjä ja Pak­istan ovat ydi­na­se­val­to­ja. Siis­pä ne ovat elin­ta­son, demokra­t­ian ja kansalais­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta val­ovu­osien päässä Suomesta?

  10. Kenelle näitä uusia tiivi­itä asuinaluei­ta muuten raken­netaan? Mis­tä niihin saadaan asukkaat?

    Syn­tyvyyshän las­kee kaikkial­la Suomes­sa, eikä laskua voi kir­iä enää kiin­ni. Suuret ikälu­okat puolestaan eivät koh­ta enää ole tääl­lä. Muu­ta­man kaupun­gin väk­ilu­vun ennuste­taan vielä kas­va­van 2040 ‑men­nessä, mut­ta mihin nämä ennus­teet perus­tu­vat? Onko niis­sä otet­tu huomioon väestön ikärak­en­teen muutokset?

    Uudet asun­not ovat tyyp­il­lis­es­ti pieniä, per­hea­sun­noik­si aivan liian vähän neliöitä. Helsin­gin muut­tovoit­to tulee paljolti maa­han­muu­tos­ta, mut­ta heil­lä on usein isot per­heet. Opiske­li­jat eivät hekään tyy­dy lop­puelämään­sä asumaan opiske­li­jayk­siössä, kyl­lä se on lop­ul­takin vain yksi elämän­vai­he, vaik­ka nykyään nuoru­u­teen­sa jämähtämi­nen onkin aika yleistä. Epäilen, että ennen pitkää tul­laan huo­maa­maan, ettei näitä pieniä asun­to­ja oikeasti tarvi­ta enem­pää, vaan niitä raken­netaan nyt jo liikaa.

    1. Tiiviy­den turhu­us:

      Uudet asun­not ovat tyyp­il­lis­es­ti pieniä, per­hea­sun­noik­si aivan liian vähän neliöitä. Helsin­gin muut­tovoit­to tulee paljolti maa­han­muu­tos­ta, mut­ta heil­lä on usein isot per­heet. Opiske­li­jat eivät hekään tyy­dy lop­puelämään­sä asumaan opiske­li­jayk­siössä, kyl­lä se on lop­ul­takin vain yksi elämän­vai­he, vaik­ka nykyään nuoru­u­teen­sa jämähtämi­nen onkin aika yleistä. Epäilen, että ennen pitkää tul­laan huo­maa­maan, ettei näitä pieniä asun­to­ja oikeasti tarvi­ta enem­pää, vaan niitä raken­netaan nyt jo liikaa. 

      Yleis­es­ti ottaen sel­l­aisille joila ei ole tarvet­ta per­hea­sun­toon pk-seudul­la: Nuo­rille, opiske­li­joille, eron­neille, keikkatyöläisille, senior­eille, varakkaiden maalais­ten ja ulko­maalais­ten kakkos- tai kol­mosasun­nok­si, airbnb ja vas­taavaan matkail­i­joiden tilapäis­ma­joituk­seen, asun­not­tomille alko­holis­teille ja huumei­denkäyt­täjille. Valitet­tavasti osa pien­asun­noista pää­tyy suurkaupungeis­sa vähän epämääräiseen käyt­töön jota en lähde erittelemään.

  11. Vielä argu­ment­te­ja tiivistä rak­en­tamista vastaan:

    - Tiivis rak­en­t­a­mi­nen lisää kaupunkien lämpösaarekeilmiöitä
    — Aiheut­taa meluhaittoja
    — Lisää sosi­aal­isia ongelmia, kun liikaa ihmisiä on ahdet­tu liian pienelle alueelle
    — Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
    — Tuhoaa vähäisenkin kaupunkilu­on­non, joka viilen­täisi ja lisäisi ihmis­ten hyvinvointia
    — Karkot­taa hyvin toimeen­tule­vat kaupunkialueil­ta, jos raken­netaan pien­tä ja tiivistä
    — Tuhoaa van­hat kulttuuriympäristöt
    — Kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on ekol­o­gisem­paa kuin uuden rakentaminen

    1. Tiiviy­den turhu­us:
      Vielä argu­ment­te­ja tiivistä rak­en­tamista vastaan:

      – Tiivis rak­en­t­a­mi­nen lisää kaupunkien lämpösaarekeilmiöitä
      – Aiheut­taa meluhaittoja
      – Lisää sosi­aal­isia ongelmia, kun liikaa ihmisiä on ahdet­tu liian pienelle alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
      – Tuhoaa vähäisenkin kaupunkilu­on­non, joka viilen­täisi ja lisäisi ihmis­ten hyvinvointia
      – Karkot­taa hyvin toimeen­tule­vat kaupunkialueil­ta, jos raken­netaan pien­tä ja tiivistä
      – Tuhoaa van­hat kulttuuriympäristöt
      – Kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on ekol­o­gisem­paa kuin uuden rakentaminen

      Noi­ta mainit­semi­asi lähin­nä sosi­aal­isia ongelmia ei ole siis har­vaanalueil­la? Helsin­gin kult­tuuriym­päristö on kyl­lä oikein hyvin hoidet­tu. Suosit­te­len tutus­tu­maan van­han keis­ar­il­lisen keskus­tan arkkite­htu­uri­in. Suomen har­vaanalueil­la alueil­la ei ole ikävä kyl­lä saman­laista van­haa kult­tuuriym­päristöä mitä esim Kes­ki-Euroopan har­vaanalueil­la alueil­la löy­tyy jot­ta se voisi houkutel­la ihmisiä muut­ta­maan sinne pysyvästi. Por­voo on aina säi­lynyt van­ha puukaupun­ki pääkaupunkiseudun lähistöl­lä. Helsin­ki on kyl­lä kaupunkilu­on­non kannal­ta parhaimpia Euroopan kaupunke­ja mis­sä olen itse käynyt ja asunut. Koko pääkaupunkiseu­tu on luon­non­läheinen kaupunkiseu­tu. Helsin­gin asukasti­heys on joka ei ole kovin suuri eikä kovinkaan pieni on itse asi­as­sa ollut se mis­tä Helsin­ki voi olla kiitolli­nen jatkos­sakin. Jopa meluhai­tat ovat Helsingis­sä pienem­mät kuin muis­sa kaupungeissa.Eikä hyvin toimeen­tule­vat ole kyl­lä muut­ta­neet pois kaupunkialueil­ta vaan päin­vas­toin muut­toa ollut jopa Helsin­gin lähiöistä keskustaan.

      1. Rahul Somani: Noi­ta mainit­semi­asi lähin­nä sosi­aal­isia ongelmia ei ole siis har­vaanalueil­la? Helsin­gin kult­tuuriym­päristö on kyl­lä oikein hyvin hoidet­tu. Suosit­te­len tutus­tu­maan van­han keis­ar­il­lisen keskus­tan arkkite­htu­uri­in. Suomen har­vaanalueil­la alueil­la ei ole ikävä kyl­lä saman­laista van­haa kult­tuuriym­päristöä mitä esim Kes­ki-Euroopan har­vaanalueil­la alueil­la löy­tyy jot­ta se voisi houkutel­la ihmisiä muut­ta­maan sinne pysyvästi. Por­voo on aina säi­lynyt van­ha puukaupun­ki pääkaupunkiseudun lähistöllä.Helsinki on kyl­lä kaupunkilu­on­non kannal­ta parhaimpia Euroopan kaupunke­ja mis­sä olen­itse käynyt ja asunut. Koko pääkaupunkiseu­tu on luon­non­läheinen kaupunkiseutu.Helsingin asukasti­heyson joka ei ole kovin suuri eikä kovinkaan pieni onitse asi­as­sa ollut se mis­tä Helsin­ki voi olla kiitolli­nen jatkos­sakin. Jopa meluhai­tat ovat Helsingis­sä pienem­mät kuin muis­sa kaupungeissa.Eikähyvin toimeen­tule­vat ole kyl­lä muut­ta­neet poiskaupunkialueil­ta vaan päin­vas­toin muut­toa ollut jopa Helsin­gin lähiöistä keskustaan.

        Kan­nat­taisi joskus tutus­tua maakun­tien Suomeen vaik­ka Google Mapsin avul­la. Suomes­sa on kult­tuuri­his­to­ri­al­lisia kaupunke­ja van­hoine kaupungi­nosi­neen etenkin län­nessä, idästäkin löy­tyy joitain. Län­nessä on van­hempia kuin Helsin­ki ja jopa Porvoo.

        Helsin­gin kaupunkilu­on­toa tuho­taan täl­lä het­kel­lä kovaa vauh­tia, kiitos tämän tiivi­in rak­en­tamisen ide­olo­gian. Samoin van­ho­ja kult­tuuriym­päristöjä mega­lo­maani­sine han­kkei­neen. Olen seu­ran­nut uuti­soin­tia, vaik­ka en siel­lä asukaan. Aivan pal­lo hukas­sa näil­lä arkkite­hdeil­la esteti­ikas­sa ja käytännöllisyydessä.
        Mil­lä perus­teel­la väität, että Helsingis­sä on pienem­mät meluhai­tat? Miten se olisi edes mah­dol­lista kolkut­tavien raitiotei­den lähel­lä tai nois­sa uusis­sa “seinät kaatuu päälle” — lähiöis­sä, jois­sa naa­purin näkee ja kuulee koko ajan?

    2. Tiiviy­den turhu­us:
      Vielä argu­ment­te­ja tiivistä rak­en­tamista vastaan:

      – Tiivis rak­en­t­a­mi­nen lisää kaupunkien lämpösaarekeilmiöitä
      – Aiheut­taa meluhaittoja
      – Lisää sosi­aal­isia ongelmia, kun liikaa ihmisiä on ahdet­tu liian pienelle alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia
      – Tuhoaa vähäisenkin kaupunkilu­on­non, joka viilen­täisi ja lisäisi ihmis­ten hyvinvointia
      – Karkot­taa hyvin toimeen­tule­vat kaupunkialueil­ta, jos raken­netaan pien­tä ja tiivistä
      – Tuhoaa van­hat kulttuuriympäristöt
      – Kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on ekol­o­gisem­paa kuin uuden rakentaminen

      Pitäisikö edes määritel­lä, mitä se tiiviys tarkoit­taa ja mis­sä vai­heessa on riit­tävän väljää? Tiiviy­teen ohjaa mm. kus­tan­nuste­hokku­us. Raken­nusalal­la työn tuot­tavu­us on yleisen käsi­tyk­sen (tilas­tovi­itet­tä en osaa antaa) mukaan kehit­tynyt erit­täin heikosti jo pitkään, siis vuosikym­meniä. Tästä huoli­mat­ta, tai näkökul­mas­ta riip­puen tästä johtuen, asun­to­jen hin­nat ovat nousseet (no tarken­netaan nyt vielä että lähin­nä kasvukeskuk­sis­sa). Osasyynä tähän lie­nee pelkästään suo­ma­lainen kult­tuuri, jos­sa oma asun­to nähdään tur­val­lise­na sijoi­tusko­hteena. Raken­nusalal­ta puut­tuvat läh­es tyystin inno­vaa­tiot, joil­la asun­to­ja pystyt­täisi­in tekemään tehokkaam­min, jol­loin yleinen ansionke­hi­tys pysy­isi parem­min neliöhin­to­jen kehi­tys­vauhdis­sa mukana. On hyvä muis­taa sekin, että asun­not ovat erit­täin merkit­tävä var­al­lisu­userä, eli hin­to­jen lasku tarkoit­taisi samal­la var­al­lisu­u­den arvonalen­nus­ta. Raken­nusalal­ta puut­tuvat min­un mielestäni kun­non kan­nus­timet kehit­tää omaa toim­intaansa, kos­ka nykysys­tee­mis­sä asun­not näyt­tävät käyvän hyvin kau­pak­si ilman inno­vaa­tioitakin. Puhutaan­han sitä kyl­lä kaiken­lais­es­ta asun­to­jen 3d-tulostamis­es­ta. Saa nähdä.

      1. Jaakko K: Raken­nusalal­ta puut­tuvat läh­es tyystin inno­vaa­tiot, joil­la asun­to­ja pystyt­täisi­in tekemään tehokkaam­min, jol­loin yleinen ansionke­hi­tys pysy­isi parem­min neliöhin­to­jen kehi­tys­vauhdis­sa mukana.

        Tuo ei pidä paikkaansa. Raken­nustyön tuot­tavu­udessa on tapah­tunut val­tavaa kehi­tys­tä viime vuosikym­meninä. Ver­taa esim. sitä, paljonko työvoimaa aikoinaan tarvit­ti­in Saimaan kana­van rak­en­tamiseen lapi­o­työnä ja nyky­is­ten maan­si­ir­tokonei­den tehokku­ut­ta, jois­sa yksi kus­ki voi tehdä sato­jen tai jopa tuhan­sien aiem­pi­en työn­tek­i­jöi­den edestä työsaavu­tus­ta. Talon­rak­en­t­a­mi­nenkin on tehos­tunut reilusti. Mut­ta lasku­tus ei ole kas­vanut samaan tahti­in. Ei yksi kaivinkone lasku­ta nykyään vaikka­pa 500:n työn­tek­i­jän tun­tipalkan ver­ran, vaik­ka sen työsaavu­tus olisikin 500-ker­tainen aiem­paan nähden.

        Ne tuot­tavu­usti­las­tot, joi­hin viit­taat, mit­taa­vat lasku­tus­ta per työn­tek­i­jä. Se on polkenut raken­nusalal­la vuosikym­meniä suun­nilleen yleisen hin­take­hi­tyk­sen tahdis­sa eli paikallaan siinä, mis­sä esim. finas­sialal­la lasku­tus asi­akkail­ta työn­tek­i­jävuot­ta kohti on moninker­tais­tunut. Rak­en­tamisen tuot­tavu­us samoissa tilas­tois­sa kas­vaisi olen­nais­es­ti, jos asun­noista perit­täisi­in esimerkik­si kolminker­taista hin­taa nykyiseen näh­den. Sil­loin liike­vai­h­to per työn­tek­i­jä kas­vaisi kolminker­taisek­si, jos työn määrä pysy­isi samana.

        Mitä sisäl­löl­lisi­in muu­tok­si­in tulee, vaa­timuk­set ovat myös kas­va­neet. Aiem­min raken­nu­s­paikat oli­vat kaupunkien parhai­ta. Sen kuin rak­en­si talon niille paikoille. Nyt jäl­jel­lä ole­vat raken­nu­s­paikat ovat niitä mitkä eivät aiem­min kel­van­neet, eli suo­ta, sav­i­maa­ta tai jotain muu­ta, kuten meren­ran­taa, minne rak­en­t­a­mi­nen voi vaa­tia val­tavia maan­si­ir­to­ja ennen kuin pääsee edes pystyt­tämään taloa.

      2. Ne tuot­tavu­usti­las­tot, joi­hin viit­taat, mit­taa­vat lasku­tus­ta per työntekijä.

        Eivät viit­taa. On siinä mukana myös hin­tain­dek­si, ja se muut­taa asian aivan toisek­si. Talon­raken­nuk­sen tuot­tavu­us on suun­nilleen sama kuin paljonko työ­tun­te­ja tarvi­taan rak­en­ta­maan 1000 m² asuntoja.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Talon­raken­nuk­sen tuot­tavu­us on suun­nilleen sama kuin paljonko työ­tun­te­ja tarvi­taan rak­en­ta­maan 1000 m² asuntoja.

        Mut­ta eihän 20–30v sit­ten raken­net­tu 1000 m² talo ole enää ver­tailukelpoinen tämän päivän asun­non kanssa.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Eivät viit­taa. On siinä mukana myös hin­tain­dek­si, ja se muut­taa asian aivan toisek­si. Talon­raken­nuk­sen tuot­tavu­us on suun­nilleen sama kuin paljonko työ­tun­te­ja tarvi­taan rak­en­ta­maan 1000 m² asuntoja.

        Tarkoi­tan sitä, että tämän tyyp­pi­sis­sä tuot­tavu­usti­las­tois­sa https://www.rakennuslehti.fi/wp-content/uploads/2017/09/tuottavuus.jpg avaina­sia on se, että paljonko on arvon­lisäys per työn­tek­i­jä. Eli paljonko tulee lasku­tus­ta per henkilö­työvu­osi. Mitä kalli­im­mal­la 1000 m²:n raken­nuk­sen saa myy­tyä, sitä parem­pi tuot­tavu­us on tuol­laisel­la mit­tar­il­la. Tehdas­te­ol­lisu­u­den tuot­tavu­us aikoinaan pinkoi Nokian ansios­ta. Arvon­lisä per työn­tek­i­jä oli isoa. Sit­tem­min Nokian Salon matka­puhe­lin­te­htaan hiipumisen jäl­keen teol­lisu­u­denkin tuot­tavu­us eli arvon­lisä per työn­tek­i­jähenkilö­työvuodet on laskenut.

        Finanssialal­la työn tuot­tavu­u­den kehi­tys on ollut hyvää ver­rat­tuna pankkikont­to­ri­aikaan. Lasku­tus­ta per työn­tek­i­jä tulee nykyään suh­teessa paljon enem­män työn­tek­i­jää kohti, kun mm. rahas­to­jen hallintopalkkiot ja palvelumak­sut juok­se­vat kont­tor­eis­sa käymät­täkin. Jot­ta raken­nusalan tuot­tavu­us pää­sisi tilas­tois­sa vas­taavaan tuot­tavu­uske­hi­tyk­seen, pitäisi uusien asun­to­jen hin­to­ja saa­da reilusti korotet­tua. Provosoin tässä hie­man. Mut­ta niin sel­l­aiset tuot­tavu­usti­las­tot, jois­sa seu­rat­ta­vana indikaat­to­ri­na on arvon­lisäys, näyt­täisi ole­van teh­dyn, että sitä kovem­pi tuot­tavu­us, mitä kovem­pi laskutus.

      5. Tuol­la raken­nusle­hden tuot­tavu­us­mit­tar­il­la tuot­tavu­us raken­nusalalal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pailua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Tuol­la raken­nusle­hden tuot­tavu­us­mit­tar­il­la tuot­tavu­us raken­nusalalal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pailua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Tuot­tavu­udel­la tarkoite­taan Suomen viral­li­sis­sa tilas­tois­sa “arvon­lisäys per työ­tun­ti” ‑mit­tarin luke­man kehi­tys­tä, mikä on käytän­nössä sama asia: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__ttut/statfin_ttut_pxt_124k.px/ Sen indikaat­torin vuosimuu­tok­sia seu­rataan. Tilas­tokeskuk­sen viral­lis­ten tilas­to­jen mukainen tuot­tavu­us kas­vaa, kun asi­akkail­ta perit­ty lasku­tus per työ­tun­ti kas­vaa ver­rat­tuna aiem­pi­in vuosi­in. Sitä tilas­tois­sa tarkoite­taan tuot­tavu­u­den kehityksellä.

        Samaa mit­taria käytetään myös kun ver­rataan esim. tihei­den kaupunkialuei­den tuot­tavu­ut­ta vaikka­pa pienem­pi­in kaupunkei­hin näh­den. Jos esim. ison kaupun­gin keskus­tan asiana­jo­toimis­ton asiana­ja­ja laskut­taa vaikka­pa saman ajan kestävästä saman sisältöis­es­tä perunk­ir­jan laa­timistyöstä asi­akkail­taan tuplahin­nan ver­rat­tuna pikkukaupun­gin asiana­ja­jaan, sil­loin ensim­mäisel­lä työn tuot­tavu­us on täl­laisen tilas­toin­nin mukaan sen työn osalta kaksinker­tainen. Ei toimi­alako­htaisil­la tuot­tavu­usti­las­to­jen tek­i­jöil­lä ole pääsyä työn sisältöi­hin ver­tailukelpoisil­la tavoil­la, vaan tuot­tavu­usti­las­tot tehdään varsin puh­taasti lasken­nal­lisen arvon­lisäyk­sen perus­teel­la eli ensisi­jais­es­ti sen mukaan, mitä asi­akkail­ta on laskutettu.

      7. Poik­i­tais­ti­las­tois­sa tuot­tavu­ut­ta voidaan ver­ra­ta lasku­tuk­sel­la työn­tek­i­jää kohden, mut­ta tuot­tavu­u­den kehi­tys ajan suh­teen ei mene näin. Tuot­tavu­ut­ta on se, että nyky­isin met­suri kaataa puu­ta 30 ker­taa enem­män kuin 1950-luvul­la, vaik­ka ei ansait­sekaan 30 ker­taa enem­pää, kos­ka kil­pailu tietysti las­kee hin­taa. Met­surin lasku­tus ei ole 30-ker­taisut­nut ‚utta met­surin työn tuot­tavu­us on 30-ker­tais­tunut. Teol­lisu­udessa tuot­tavu­u­den nousu näkyy teol­lis­es­ti valmis­tet­tu­jen tavaroiden halpen­e­mise­na, ei lasku­tuk­sen kasvuna.

      8. Osmo Soin­in­vaara:

        Poik­i­tais­ti­las­tois­sa tuot­tavu­ut­ta voidaan ver­ra­ta lasku­tuk­sel­la työn­tek­i­jää kohden, mut­ta tuot­tavu­u­den kehi­tys ajan suh­teen ei mene näin. Tuot­tavu­ut­ta on se, että nyky­isin met­suri kaataa puu­ta 30 ker­taa enem­män kuin 1950-luvul­la, vaik­ka ei ansait­sekaan 30 ker­taa enem­pää, kos­ka kil­pailu tietysti las­kee hin­taa. Met­surin lasku­tus ei ole 30-ker­taisut­nut ‚utta met­surin työn tuot­tavu­us on 30-ker­tais­tunut. Teol­lisu­udessa tuot­tavu­u­den nousu näkyy teol­lis­es­ti valmis­tet­tu­jen tavaroiden halpen­e­mise­na, ei lasku­tuk­sen kasvuna.

        Olen ihan samaa mieltä ajatuk­ses­ta. Olisi todel­la kiva, jos olisi ole­mas­sa kun­nol­liset ja luotet­ta­vat tuot­tavu­usti­las­tot, jois­sa osat­taisi­in mita­ta kunkin asian kohdal­la asioi­ta tuo­hon tapaan — mitat­en men­nyt­tä tuotan­toa ja ver­rat­en nykyiseen. Mut­ta kun tuo­tok­sen määrää edes tilas­toidaan vain joidenkin asioiden osalta, jol­loin on käytän­nössä varsin vaikea kat­tavasti ver­ra­ta men­nyt­tä ja nyky­istä tuo­to­s­ta tuot­tavu­ut­ta las­ket­taes­sa, jol­loin tuot­tavu­usti­las­to­ja ei käytän­nössä saa tehtyä kat­tavasti tuol­la tavoin. Volyymipo­h­jais­es­ti tieto­ja tilas­toi­da yrit­täviä tuot­tavu­usti­las­to­jakin on, mut­ta niihin tilas­toi­hin liit­tyy paljon menetelmäl­lisiä ongelmia — kuten liit­tyy arvon­lisäpo­h­jaisi­in tuottavuustilastoihinkin.

        Yksit­täi­nen met­säkonekul­jet­ta­ja saa nykyään pui­ta nurin var­maan samas­sa ajas­sa mon­isa­tak­er­tais­es­ti kuin aikoinaan käsin sahaa­mal­la töitä tehneet jätkät. Maatöis­sä on sama tilanne. Aikoinaan Saimaan kanavaakin kaivet­ti­in käsin. Nyt huip­pukoneil­la saa aivan val­tavia määriä maa­mas­so­ja siir­rel­tyä. Ruop­pauskin on helpot­tunut. Mut­ta mil­lä mita­ta vaikka­pa maa­mas­so­jen siirte­lyyn tai ruop­pauk­sen liit­tyvän työn tuot­tavu­u­den kehi­tys­tä? Ei Suomes­sa ole edes tilas­to­ja siitä, paljonko maa­mas­so­ja siir­rel­lään vuosit­tain, tai paljonko ruopataan. Ei ole käsit­tääk­seni Suomes­sa nykyään tilas­to­ja siitäkään, mon­tako puu­ta met­surit vuosit­tain kaata­vat. Nykyään met­surit kaata­vat lähin­nä vaikeampia kohtei­ta met­sistä, ja pienem­män puumäärän kohtei­ta asuinalueil­la, ja helpot kohteet tehdään metsäkoneilla.

        Tuot­tavu­usti­las­tois­sa oma lukun­sa volyymien osalta ovat vielä dig­i­taaliset tuot­teet. Jos joku tekee vaikka­pa miljoona kopi­o­ta main­ok­ses­ta dig­i­taalise­na, joi­ta näytetään net­ti­sivun laidal­la, siinä mis­sä aiem­min teki main­ok­ses­taan vain 1000:n kap­paleen pain­ok­sen, onko main­os­ta­jan tuot­tavu­us 1000-ker­tais­tunut? Tai jos jos jonkun mobi­ilipeli­valmis­ta­jan mobi­ilipeliä on ladat­tu mil­jar­di ker­taa, niin kuin­ka moniker­tainen peli­valmis­ta­jan tuot­tavu­us on ver­rat­tuna sel­l­aiseen valmis­ta­jaan, jon­ka peliä on ladat­tu 1000 ker­taa? Miten mon­imutkaisten asioiden tuot­tavu­ut­ta voidaan laskea muu­toin kuin liike­vai­h­topo­h­jais­es­ti esimerkik­si tuol­lai­sis­sa tapauk­sis­sa? Laske­mal­la pelien määriä? (Jol­loin risti­nol­lapeli on yksi tuotet­tu peli, ja vaikka­pa mon­imutkainen strate­gia­peli on yksi tuotet­tu peli). Laske­mal­la latauk­sien määriä? Vai mitä? Miten muoka­ta eri­laiset asi­at muu­toin kuin rahamääräistä val­u­ut­taa käyt­täen yhteis­mi­tallisik­si niin, että niitä voi laskea yhteen? Tai miten laskea yhteen vaikka­pa maan­si­ir­to­työn tuot­tavu­u­den kehi­tys­tä vaikka­pa ilman­vai­h­to­jär­jestelmien rak­en­tamistyön sekä putkutöi­den tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen kanssa — käyt­tämät­tä arvon­lisäyspo­h­jaista tapaa, jol­la asioi­ta yhteis­mi­tallis­te­taan lop­ul­ta euroiksi?

        Kansan­taloudel­lisen tuot­tavu­usti­las­toin­nin on jo ainakin parikym­men­tä vuot­ta ollut isois­sa ongelmis­sa. Enää ei tiede­tä, mitä se tilas­toin­ti oikeas­t­aan edes mit­taa — pait­si arvon­lisäpo­h­jaisen tuot­tavu­usti­las­toin­nin osalta. Kun aikoinaan opiske­lin kansan­taloustiedet­tä, tuot­tavu­ud­es­ta puhut­ti­in hyvin simp­pelinä asiana, käyt­täen yksinker­taisia esimerkke­jä asi­as­ta. Ei sil­loin oppikir­jois­sa san­ot­tu, että miten tuot­tavu­usti­las­tois­sa käsitel­lään vaikei­ta asioi­ta, jol­lainen tilas­toin­nin kannal­ta on vaikka­pa mobi­il­isovel­lus­ten tuot­tavu­u­den tilas­toin­ti — jos ei käytetä arvon­lisäyspo­h­jaista mit­taamista, eli indikaat­to­ri­na sitä, että mitä mis­täkin mak­se­taan. Sel­l­u­ton­ne­ja on help­po tilas­toi­da volyyminkin osalta, mut­ta monista muista tuote­tu­ista asioista puut­tuu tuotet­tu­jen asioiden volyymitietojakin.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuol­la raken­nusle­hden tuot­tavu­us­mit­tar­il­la tuot­tavu­us raken­nusalalal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pailua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Min­ul­la on sem­moinen näp­pitun­tu­ma, että tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen käsite ei ole yleis­es­ti ottaen ihmisille ihan selvä asia. Vaikut­taa siltä, että jopa talous­toimit­ta­jat, joil­ta voisi odot­taa keskimääräistä parem­paa ymmär­rystä, käyt­tävät välil­lä tätä käsitet­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa kyse onkin jostain muus­ta, jota mitataan myyn­nil­lä / kas­savir­ral­la. Tuotan­to on sinän­sä vähän hyödytön­tä, jos sitä ei saa myy­tyä eteen­päin eli kyse on kyl­lä olen­nais­es­ta asi­as­ta, mut­ta keskustelua vaikeut­taa se, että asi­at sekoittuvat.

      10. Jaakko K: Min­ul­la on sem­moinen näp­pitun­tu­ma, että tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen käsite ei ole yleis­es­ti ottaen ihmisille ihan selvä asia. Vaikut­taa siltä, että jopa talous­toimit­ta­jat, joil­ta voisi odot­taa keskimääräistä parem­paa ymmär­rystä, käyt­tävät välil­lä tätä käsitet­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa kyse onkin jostain muus­ta, jota mitataan myyn­nil­lä / kas­savir­ral­la. Tuotan­to on sinän­sä vähän hyödytön­tä, jos sitä ei saa myy­tyä eteen­päin eli kyse on kyl­lä olen­nais­es­ta asi­as­ta, mut­ta keskustelua vaikeut­taa se, että asi­at sekoittuvat.

        Nykya­jan tiede­po­h­jainen kat­selukul­ma on johtanut tilanteeseen “jos siitä ei ole tilas­to­ja ja tutkimuk­sia, sitä ei ole ole­mas­sa”. Tästä syys­tä toimit­ta­jatkin pysyvät pitkälti vain niis­sä asiois­sa joista löy­tyy niitä tilas­to­ja hel­posti, sama päätök­sen­teon suh­teen. Päätök­set pitää perustel­la jotenkin, ja niitä sit­ten perustel­laan niil­lä luvuil­la mitä on käytet­tävis­sä. Vaik­ka ne oli­si­vat puut­teel­lisia tai eivät oikeasti kuvaisi tarkasteltavaa asi­aa kovinkaan totuudenmukaisesti.

        Pitäisi kuitenkin muis­taa että tilas­tot ker­to­vat vain hyvin sup­peas­ta aiheesta. Siitä tulee iso ongel­ma jos tilas­to­ja ale­taan käyt­tämään syn­onyymi­na asialle mitä se ei kuvaa. Näin on käynyt esim. eri­ar­voisu­uskeskustelulle (näin asian vier­estä), jos­sa yhdek­sän kymmen­estä uutis­es­ta kat­se­lee asi­aa vain tulo­jen suh­teel­lisen giniker­toimen kaut­ta, mikä on kyl­lä monin tavoin ongel­malli­nen mit­tari seu­rat­taes­sa taloudel­lisen eri­ar­voisu­u­den kehi­tys­tä vaik­ka aihet­ta sivuaakin.

      11. Kil­go­re:

        Pitäisi kuitenkin muis­taa että tilas­tot ker­to­vat vain hyvin sup­peas­ta aiheesta. Siitä tulee iso ongel­ma jos tilas­to­ja ale­taan käyt­tämään syn­onyymi­na asialle mitä se ei kuvaa. 

        Tuo on keskeinen ongel­ma. Esimerkik­si raken­nusalan tuot­tavu­ut­ta koske­vien tilas­to­jen ongelmia käsit­telleessä artikke­lis­sa “Mea­sur­ing the Con­struc­tion Industry’s Pro­duc­tiv­i­ty Per­for­mance: Cri­tique of Inter­na­tion­al Pro­duc­tiv­i­ty Com­par­isons at Indus­try Lev­el”, joka on julka­istu Jour­nal of Con­struc­tion Engi­neer­ing and Man­age­ment ‑lehdessä, on viitat­tu ihan samaan ongel­maan. Kir­joit­ta­jien mukaan raken­nusalan tuot­tavu­usti­las­to­ja seu­rataan usein taloudel­lis­ten tieto­jen poh­jal­ta ja käyt­täen niitä teol­lisu­ud­es­ta saatavil­la ole­via tieto­ja, joi­ta on hel­posti saatavil­la. He ovat kir­joit­ta­neet muun muas­sa näin:

        “it is unsur­pris­ing that most exist­ing works rely on read­i­ly avail­able offi­cial indus­try data. While the use of micro­da­ta seem to be more appro­pri­ate in a project-based indus­try like con­struc­tion because it enables to bet­ter con­trol for the of het­ero­gene­ity in con­struc­tion activ­i­ty and to bet­ter iden­ti­fy per­for­mance dri­vers, data avail­abil­i­ty impos­es a hur­dle for such methodologies.”

        Kun ei tiede­tä, paljonko vaik­ka niitä maan­si­ir­totöitä tehdään, kun asi­aa ei tilas­toi­da, niin tilas­tot tehdään sit­ten käyt­täen niitä tieto­ja, joi­ta hel­posti saadaan ja ver­rataan niitä. Maan­si­ir­to­työt ovat kuitenkin yksi asia, joiden volyymeis­sä on tapah­tunut val­ta­va muu­tos. 1900-luvun alus­sa mai­ta siir­relti­in lähin­nä ton­tin sisäl­lä. Nyt tehdään kaupunkike­hi­tyshankkei­ta, jois­sa voidaan siir­rel­lä miljoo­nia kuu­tioi­ta soraa kaupungi­nosaan tai sieltä pois. 1800-luvun hevoskul­je­tu­saikaan vaikka­pa miljoo­nan sorakuu­tion siirtämi­nen 20 kilo­metrin päähän olisi syönyt koko Suomen maat­alouteen ja ener­giantuotan­toon sit­o­mat­toman työvoiman, eikä niin iso­ja maan­si­ir­to­ja olisi silti saatu aikaan koko vuo­sisadan ajan kestäväl­lä työsken­te­lyl­läkään sil­loisel­la työ­tun­tiko­htaisel­la työsaavu­tuk­sel­la. Jos taas ver­rataan esim. tiilien muu­raustyötä, niin tiilien aset­telu­vauhdin osalta työsaavu­tus on voin­ut jopa hidas­tua 1800-luvun jäl­keen. Sen sijaan tiilien kul­je­tus asen­nu­s­paikan viereen on val­ta­van paljon tehokkaam­paa nos­turil­la nos­te­tul­la kuor­mala­van avul­la kuin oli aikoinaan apupoikien kan­taes­sa kaik­ki muu­rauk­ses­sa tarvit­ta­vat tiilet muurar­ille korkeallekin lihasvoimal­la. Nykyään rak­en­tamista tehdään tosin paljon ele­menteistä, jol­loin paikalla muu­raustyötä on paljon aiem­paa vähemmän.

      12. Jaakko K:

        Min­ul­la on sem­moinen näp­pitun­tu­ma, että tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sen käsite ei ole yleis­es­ti ottaen ihmisille ihan selvä asia. Vaikut­taa siltä, että jopa talous­toimit­ta­jat, joil­ta voisi odot­taa keskimääräistä parem­paa ymmär­rystä, käyt­tävät välil­lä tätä käsitet­tä, mut­ta tosi­asi­as­sa kyse onkin jostain muus­ta, jota mitataan myyn­nil­lä / kassavirralla. 

        Toimit­ta­jat eivät ole ain­oi­ta. Olen näh­nyt ainakin ker­ran talousti­eteen pro­fes­sorinkin käyt­tävän Suomes­sa arvon­lisäpo­h­jaista tuot­tavu­usti­las­toa, ja puhuneen siihen liit­tyen kuin olisi ollut kyse volyymei­hin liit­tyvästä tuot­tavu­uske­hi­tyk­ses­tä. Sel­l­aisi­akin tilas­to­ja on tehty, jois­sa on seu­rat­tu arvon­lisän kehi­tys­tä ja jaet­tu tulos tilas­toidul­la inflaa­ti­ol­la. Vaikka­pa maan­raken­nuk­sen kohdal­la siitä seu­raa kuitenkin sit­ten se, että kos­ka tehokku­u­den kasvun myötä kutis­tuneet yksikköhin­nat ovat laske­neet val­takun­nal­lista keskimääräistä inflaa­tio­ta selvästi nopeam­min, arvon­lisäyspo­h­jais­es­ti keskimääräisel­lä inflaa­ti­ol­la oikaise­mal­la tuotet­tu­jen tilas­to­jen mukaan tuot­tavu­us voi polkea paikallaan — vaik­ka samaan aikaan tiede­tään maan­rak­en­tamisen tehokku­u­den kas­va­neen val­tavasti viimeisen 100 vuo­den aikana, ja ihan viime vuosikym­meninäkin — kun tekni­ik­ka ja konekan­ta on kehittynyt.

        Jätkäsaaren rak­en­t­a­mi­nen esimerkik­si ei olisi nyt toteutet­taval­la taval­la kaiketi edes onnis­tunut 100 vuot­ta sit­ten, kos­ka maan­rak­en­tamisosa pro­jek­tista vaikeasti raken­net­tavas­sa paikas­sa olisi ollut niin val­ta­van työläs sil­loisel­la tekniikalla.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuol­la raken­nusle­hden tuot­tavu­us­mit­tar­il­la tuot­tavu­us raken­nusalalal­la ei voi kas­vaa kuin kil­pailua rajoit­ta­mal­la. Ei tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sel­lä tuo­ta tarkoiteta.

        Entä kun raken­nus­tarvikkeista pulaa kuten nyky­isin. Esim sahatavaran hin­ta nousee val­tavasti. Kaveri ker­toi että met­sää kaatuu todel­la paljon. Tätäkö se tarkoit­taa kun kaupun­ki tiivistyy niin met­sä kaatuu maakun­nis­sa. Rak­en­ta­mal­la korkea­suh­dan­teessa nos­te­taan asun­to­jen hin­taa, kos­ka raken­nus­resurs­seista pula. Tätähän et halua. Kaveri on tyy­tyväi­nen kun keskipasi­las­sa van­ho­jen asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Var­tia tote­si viisaasti, ettei mis­sään kasvukeskuk­ses­sa ole asun­to­jen hin­nat läht­e­neet lasku­un rak­en­ta­mal­la, mut­ta kokoomus­laisit­tain suosi rakentamista.

    3. Tiiviy­den turhu­us:
      Vielä argu­ment­te­ja tiivistä rak­en­tamista vastaan:

      – Lisää sosi­aal­isia ongelmia, kun liikaa ihmisiä on ahdet­tu liian pienelle alueelle
      – Lisää stres­siä ja mie­len­ter­vey­den ongelmia

      Sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy maaseudul­la yhtä lail­la kuin Helsingis­sä. Jos seu­raa val­takun­nale­htien uuti­soin­tia rikok­sista niin niitä tapah­tuu pikku­paikkakun­nil­la todel­la paljon. Ihmiset riitelevät type­r­i­stä asioista ja ovat suvait­se­mat­to­mia. Naa­pu­rit aiheut­ta­vat kiusaa toisilleen ja lop­ul­ta joltain päästetään ilmat pihalle. Alko­holi ja päi­h­teet aihaut­ta­vat enem­män ongelmia maal­la kos­ka siel­lä ei pääse liikku­maan ilman autoa. Myös poli­isin, ambu­lanssin tai palokun­nan saami­nen paikan päälle jos tarvit­see kestää luvat­toman kauan.
      Syn­type­r­äis­ten helsinkiläis­ten, tam­pere­lais­ten ja turku­lais­ten luon­teen­pir­teeseen kuu­luu suvait­se­vu­us. Ei nos­te­ta kamalaa metakkaa pikkuasioista.
      Suurkaupungeis­sa on tosin suu­urem­pi vaara joutua sat­un­naisen katu­väki­val­lan uhriksi.

      1. R.Silfverberg: Sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy maaseudul­la yhtä lail­la kuin Helsingis­sä. Jos seu­raa val­takun­nale­htien uuti­soin­tia rikok­sista niin niitä tapah­tuu pikku­paikkakun­nil­la todel­la paljon. Ihmiset riitelevät type­r­i­stä asioista jao­vat suvait­se­mat­to­mia. Naa­pu­rit aiheut­ta­vat kiusaa toisilleen ja lop­ul­ta joltain päästetään ilmat pihalle. Alko­holi ja päi­h­teet aihaut­ta­vat enem­män ongelmia maal­la kos­ka siel­lä ei pääse liikku­maan ilman autoa. Myös poli­isin, ambu­lanssin tai palokun­nan saami­nen paikan päälle jos tarvit­see kestää luvat­toman kauan.
        Syn­type­r­äis­ten helsinkiläis­ten, tam­pere­lais­ten ja turku­lais­ten luon­teen­pir­teeseen kuu­luu suvait­se­vu­us. Ei nos­te­ta kamalaa metakkaa pikkuasioista.
        Suurkaupungeis­sa on tosin suu­urem­pi vaara joutua sat­un­naisenkatu­väki­val­lan uhriksi.

        Tietyn­laisia sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy vain kaupungeis­sa. Mon­et kaupunkien ilmiöistä puut­tuvat kokon­aan maaseudul­ta uusista huumeista jengiy­tymiseen ja slummiutumiseen.
        Tämä johtuu tietysti siitä, että maal­la ei ole paljon ihmisiä. Mitä vähem­män ihmisiä, sen vähem­män ongelmia. Nyky­isin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suurin osa nuores­ta väestä, jot­ka näitä ongelmia aiheut­taa. Lev­ot­tomat, säpinästä pitävät ihmiset suun­taa­vat kaupunkei­hin. Niin ikään tiede­tään, että pienem­pi­en paikkakun­tien päi­hdeon­gel­maiset muut­ta­vat Helsinki­in, ehkä sik­si että päi­hteitä on siel­lä monipuolisem­min tar­jol­la. Ja kaupunkei­hin sosi­aal­isia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nyky­isin olla moni­taitoinen ja itsen­sä työl­listävä, uusavut­tomana ei pär­jää. Näin ollen maalle jäävät ne ihmiset, jot­ka ovat riit­tävän akti­ivisia ja toim­intakyky­isiä siel­lä elämään. Ennen saat­toi olla toisin. Minus­ta sinä kuvailit lähin­nä jotain 1970-luvun maaseu­tua. Nykyaikana maat­aloustyö vaatii pait­si agronomin tieto­ja, kykyä pyörit­tää kir­jan­pitoa ja ymmärtää mon­imutkaista byrokra­ti­aa. Pitää olla kyvy­iltään ja koulu­tuk­seltaan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mainit­semiesi kaupunkien lähiöis­sä on taa­tusti myös noi­ta kuvaami­asi ongelmia, ker­rostalokyt­tääjiä ja alkkik­sia, lisänä narkkik­set. En myöskään menisi van­no­maan että kaupungeis­sa ei nos­tet­taisi metakkaa pikkua­sioista. Koti­rauhan häir­in­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyyp­il­lisimpiä poli­isien tehtäviä.

      2. Tiiviy­den turhu­us: Tietyn­laisia sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy vain kaupungeis­sa. Mon­et kaupunkien ilmiöistä puut­tuvat kokon­aan maaseudul­ta uusista huumeista jengiy­tymiseen ja slummiutumiseen.
        Tämä johtuu tietysti siitä, että maal­la ei ole paljon ihmisiä. Mitä vähem­män ihmisiä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suurin osa nuores­ta väestä, jot­ka näitä ongelmia aiheut­taa. Lev­ot­tomat, säpinästä pitävät ihmiset suun­taa­vat kaupunkei­hin. Niin ikään tiede­tään, että pienem­pi­en paikkakun­tien päi­hdeon­gel­maiset muut­ta­vat Helsinki­in, ehkä sik­si että päi­hteitä on siel­lä monipuolisem­min tar­jol­la. Ja kaupunkei­hin sosi­aal­isia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nyky­isin olla moni­taitoinen ja itsen­sä työl­listävä, uusavut­tomana ei pär­jää. Näin ollen maalle jäävät ne ihmiset, jot­ka ovat riit­tävän akti­ivisia ja toim­intakyky­isiä siel­lä elämään. Ennen saat­toi olla toisin. Minus­ta sinä kuvailit lähin­nä jotain 1970-luvun maaseu­tua. Nykyaikana maat­aloustyö vaatii pait­si agronomin tieto­ja, kykyä pyörit­tää kir­jan­pitoa ja ymmärtää mon­imutkaista byrokra­ti­aa. Pitää olla kyvy­iltään ja koulu­tuk­seltaan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mainit­semiesi kaupunkien lähiöis­sä on taa­tusti myös noi­ta kuvaami­asi ongelmia, ker­rostalokyt­tääjiä ja alkkik­sia, lisänä narkkik­set. En myöskään menisi van­no­maan että kaupungeis­sa ei nos­tet­taisi metakkaa pikkuasioista.Kotirauhan häir­in­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyyp­il­lisimpiä poli­isien tehtäviä.

        Suomen 5 suurim­mas­sa kaupungis­sa (Hki, Espoo, Van­taa, Tam­pere, Oulu, Turku) asuu yhteen­sä n 1.7 miljoon­aa asukas­ta. Muual­la Suomes­sa n 3.8 miljoonaa.
        5 suurim­mas­sa kaupungis­sa tapah­tui henkirikok­sia 2010–2017 yhteen­sä 167 kpl. Muual­la Suomes­sa 473, yhteen­sä koko Suomes­sa 640.
        Suhdeluku muu Suo­mi / suurim­mat kaupun­git henkirikosten esi­in­tyvyy­dessä asukas­ta kohti on 1.27 ‑ker­tainen.
        Esimerkke­jä aika pienistä kaupungeista ja kun­nista jois­sa on tapah­tunut suh­teel­lisen paljon henkirikok­sia ovat Ima­tra (9), Kajaani (8), Kemi (11), Kou­vola (12), Äänekos­ki (7). Kemis­sä esi­in­tyvyys on asukas­ta kohti 5‑kertainen Helsinki­in näh­den (68).

        Sosi­aaliset ongel­mat ovat yleisin syy henkirikok­si­in. Lisäk­si näil­lä pienem­mil­lä paikkakun­nil­la ei asu eri­tyisen paljon maa­han­muut­ta­jia mikä voisi joidenkin mielestä selit­tää rajum­man luokan jen­girikol­lisu­u­den. Yksi seli­tys voi olla että naiset ovat pie­nil­lä paikkakun­nil­la selvässä vähem­mistössä hedelmäl­lisessä iässä ole­vista henkilöistä. Kun kaikille miehille ei riitä naisia syn­tyy tap­pelu­ja ja sosi­aal­isia ongelmia. Nämä ovat tietenkin eri ihmis­ten tekemiä rikok­sia kuin kun­nol­lis­ten agronomin koulu­tuk­sen saanei­den maat­alousyrit­täjien joil­la aina on per­he ja suku tuke­naan. Ne ovat niiden ihmis­ten joi­ta maal­la ei halu­ta että asu­isi, mut­ta kuitenkin asuvat.

      3. Tiiviy­den turhu­us: Mitä vähem­män ihmisiä, sen vähem­män ongelmia.

        No näin­hän se tietenkin on. Jos halu­amme, että ongelmia ei ole lainkaan, pitää päästä ihmi­sistä eroon. Maaseudul­la näkyy jo hyvää kehi­tys­tä tähän suun­taan. Onnis­tuneen poli­ti­ikan tulosta?

      4. Tiiviy­den turhu­us: Tietyn­laisia sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy vain kaupungeis­sa. Mon­et kaupunkien ilmiöistä puut­tuvat kokon­aan maaseudul­ta uusista huumeista jengiy­tymiseen ja slummiutumiseen.
        Tämä johtuu tietysti siitä, että maal­la ei ole paljon ihmisiä. Mitä vähem­män ihmisiä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suurin osa nuores­ta väestä, jot­ka näitä ongelmia aiheut­taa. Lev­ot­tomat, säpinästä pitävät ihmiset suun­taa­vat kaupunkeihin. 

        Kun jengiy­tymistä tark­istelee his­to­ri­al­lis­es­ti esimerkik­si Helsin­gin his­to­ri­an kaut­ta niin sotien jälkeinen 1950-ja 1960-luvun taiteessa nuoriso jen­git syn­tyivät yksinker­tais­es­ti sen takia kos­ka nuorisokult­tuuri (siis pääasi­as­sa rock and roll musi­ik­ki ja erään­lainen Bea­t­les habi­tus) oli tulos­sa Suomeen jol­laista ei ollut Suomes­sa aiem­min nähty. Tämäkin jakoi Suomen maaseutu/kaupunki akselille siten että nuorisokult­tuuri kehit­tyi ensin kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Hyvä esimerk­ki oli Suomes­sa musi­ik­ki kult­tuurin erkaan­tu­mi­nen tilas­tois­sa. Jok­seenkin aina nuorisokult­tuuris­sa yhteisöl­lisyys koros­tuu voimakkaam­min. Juuri sen takia kaupungeis­sa on jengiy­tymistä. Se ei ole mitenkään huonoa ellei jen­git ole väki­val­taisia. Helsingis­sä jengien väki­val­taisu­us oli 1950-luvul­la sotien jäl­keen toden­näköis­es­ti tilas­tol­lis­es­ti erit­täin korkea mut­ta se las­ki 1960-ja 1970-luvun
        ja 1980-luvun taiteessa. Täl­lä het­kel­lä 2010-luvul­la jengiy­tymi­nen on tul­lut uudelleen esille. Mitä se ei ollut 1990-luvul­la tai 2000-luvun alussa.

      5. Tiiviy­den turhu­us: Niin ikään tiede­tään, että pienem­pi­en paikkakun­tien päi­hdeon­gel­maiset muut­ta­vat Helsinki­in, ehkä sik­si että päi­hteitä on siel­lä monipuolisem­min tar­jol­la. Ja kaupunkeihin 

        Alko­holis­mia on maaseudun
        suurin ongel­ma ihan tilas­tois­sa. Alko­holin tässä tapauk­ses­sa viinan kulu­tus on suurem­paa maaseudul­la kuin kaupungeis­sa Suomes­sa. Suuris­sa kaupungeis­sa Suomes­sa viinien kulu­tus on kas­vanut koko 1990-ja 2000-luvun. Tämänkin on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka alko­holin kulu­tus jakaa Suomen maaseudun ja kaupunkien välil­lä. Helsin­gin kohdal­la alko­holin kulu­tuk­ses­sa näkyy myös ostos matkat Viroon kun Helsingistä pääsee nopeasti Tallinnaan jos­sa alko­holin hin­ta on paljon edullisem­paa kuin Suomes­sa. Täl­läistä Viroon suun­tau­tu­vaa vapaa­ta ostos matkailua ei ollut vielä Suomes­sa 1980-ja 1990-luvul­la. Kun Viro liit­tyi Euroopan unioni­in 2006 niin ostos matkailu tuon­nis­sa kään­tyi nopeasti nousu­un. Viimek­si näin oli 1920-luvul­la kun suo­ma­laiset menivät alko­holin perässä Viroon.

      6. Tiiviy­den turhu­us:

        Mainit­semiesi kaupunkien lähiöis­sä on taa­tusti myös noi­ta kuvaami­asi ongelmia, ker­rostalokyt­tääjiä ja alkkik­sia, lisänä narkkik­set. En myöskään menisi van­no­maan että kaupungeis­sa ei nos­tet­taisi metakkaa pikkuasioista.Kotirauhan häir­in­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyyp­il­lisimpiä poli­isien tehtäviä.

        Olet oike­as­sa että koti­rauhan häir­in­tä on yleinen ongel­ma mon­es­sa lähiöis­sä mut­ta se on myös ohimenevää ja siihen kyl­lä vira­nomaiset puut­tuvat. R.Silfverberg tarkoit­ti edel­lisessä kom­men­tis­saan toden­näköis­es­ti naa­puri riitaa esimerkik­si tont­tien rajoista koskien pel­to ja met­sä maid­en raja kiis­to­ja Täl­läistä maan­omis­tuk­seen liit­tyviä kiis­to­ja on vähem­män kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Toki naa­puri kau­naa voi olla mut­ta se on myös ohi menevää. Kaupungeis­sa muute­taan myös paljon enem­män kaupunkiosien välil­lä joten asukkaiden väli­nen suhde voi muut­tua paljon nopeam­min kuin maaseudul­la. Maaseudul­la naa­pu­rit joiden suku on asunut vuosikau­sia samal­la kylän rait­il­la on toden­näköis­es­ti paljon pitkäaikaisem­pia suku­jen välisiä kiis­to­ja kuin kaupungeissa

      7. Rahul Somani:
        Tiiviy­den turhu­us:

        Mainit­semiesi kaupunkien lähiöis­sä on taa­tusti myös noi­ta kuvaami­asi ongelmia, ker­rostalokyt­tääjiä ja alkkik­sia, lisänä narkkik­set. En myöskään menisi van­no­maan että kaupungeis­sa ei nos­tet­taisi metakkaa pikkuasioista.Kotirauhan häir­in­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyyp­il­lisimpiä poli­isien tehtäviä.

        Olet oike­as­sa että koti­rauhan häir­in­tä on yleinen ongel­ma mon­es­sa lähiöis­sä mut­ta se on myös ohimenevää ja siihen kyl­lä vira­nomaiset puut­tuvat. R.Silfverberg tarkoit­ti edel­lisessä kom­men­tis­saan toden­näköis­es­ti naa­puri riitaa esimerkik­si tont­tien rajoista koskien pel­to ja met­sä maid­en raja kiis­to­ja Täl­läistä maan­omis­tuk­seen liit­tyviä kiis­to­ja onvähem­män kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Toki naa­puri kau­naa voi olla mut­ta se on myös ohi menevää. Kaupungeis­sa muute­taan myös paljon enem­män kaupunkiosien välil­lä joten asukkaiden väli­nen suhde voi muut­tua paljon nopeam­min kuin maaseudul­la. Maaseudul­la naa­pu­rit joiden suku on asunut vuosikau­sia samal­la kylän rait­il­la on toden­näköis­es­ti paljon pitkäaikaisem­pia suku­jen välisiä kiis­to­ja kuin kaupungeissa

        Juuri tämänkaltaisia riito­ja jot­ka päät­tyvät traagis­es­ti tapah­tuu maal­la yht­enään: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201804262200904278

      8. Suomen “huumepääkaupun­ki” ei muuten ole Helsin­ki eikä Van­taa vaan alle 100 000 asukkaan Lahti.

      9. Krtek:
        Suomen ”huumepääkaupun­ki” ei muuten ole Helsin­ki eikä Van­taa vaan alle 100 000 asukkaan Lahti. 

        No, lähempänä totu­ut­ta on, että Lahdessa lait­tomien piris­tei­den käyt­tö on suun­nilleen samal­la tasol­la kuin Helsingis­sä ja tilan­net­ta tasoit­taisi vielä se, että kokai­inia ei otet­taisi huomioon, kos­ka sitä käyt­tänevät vain ne, joil­la on liikaa rahaa.

        https://thl.fi/documents/10531/6633764/20201020_27_kaupunkia.jpg/682e4989-0571–8420-2804–5ac6a907cedc?t=1603195532687

        Kuvas­ta nähdään, että pelkän amfe­tami­inin suh­teen Kou­vola ja Kot­ka saat­taisi­vat olla suurimpi­en joukossa.

        Kou­volas­sa on vain noin 80 000 asukas­ta ja monia keskuk­sia sekä paljon maaseu­tua. Keskus­taa­ja­ma on toki suurin, yli puo­let asuu siel­lä, Kou­volan (ennen nykyisen Kou­vos­toli­iton muo­dostamista koko Kou­volan kaupun­ki), Kuusaan ja Voikkaan alueilla. 

        Kot­ka on myös varsin korkeal­la amfe­tami­inin käytössä. Mon­es­sa suh­teessa se on varsin saman­lainen kuin Kou­vos­toli­it­to, mut­ta pienem­pi, vähem­män väkeä ja vain kak­si keskusta.

        Suomen Chicagos­sa (jos­sa olen kas­vanut, en halua takaisin, vaik­ka maise­mat ovatkin
        hieno­ja) on 120 000 asukas­ta. Syynä tähän on mm. noin 15 000 asukkaan Nas­tolan liit­tämi­nen Lah­teen 2016. Huumei­den suh­teen Lahti näyt­täisi enem­män pääkaupunkiseudun kaltaiselta, pin­tali­ito­hu­umei­ta ekstaa­sia ja kokai­inia näkyy enem­män kuin maaseutukaupungeissa.

        Eli point­ti pitää, mut­ta Kymen­laak­so on parem­pi esimerkki.

      10. Tiiviy­den turhu­us: Tietyn­laisia sosi­aal­isia ongelmia esi­in­tyy vain kaupungeis­sa. Mon­et kaupunkien ilmiöistä puut­tuvat kokon­aan maaseudul­ta uusista huumeista jengiy­tymiseen ja slummiutumiseen.
        Tämä johtuu tietysti siitä, että maal­la ei ole paljon ihmisiä. Mitä vähem­män ihmisiä, sen vähem­män ongelmia.Nykyisin maal­ta ovat muut­ta­neet pois suurin osa nuores­ta väestä, jot­ka näitä ongelmia aiheut­taa. Lev­ot­tomat, säpinästä pitävät ihmiset suun­taa­vat kaupunkei­hin. Niin ikään tiede­tään, että pienem­pi­en paikkakun­tien päi­hdeon­gel­maiset muut­ta­vat Helsinki­in, ehkä sik­si että päi­hteitä on siel­lä monipuolisem­min tar­jol­la. Ja kaupunkei­hin sosi­aal­isia asun­to­ja kaavoitetaan.

        Maal­la jos halu­aa elät­tää itsen­sä, pitää nyky­isin olla moni­taitoinen ja itsen­sä työl­listävä, uusavut­tomana ei pär­jää. Näin ollen maalle jäävät ne ihmiset, jot­ka ovat riit­tävän akti­ivisia ja toim­intakyky­isiä siel­lä elämään. Ennen saat­toi olla toisin. Minus­ta sinä kuvailit lähin­nä jotain 1970-luvun maaseu­tua. Nykyaikana maat­aloustyö vaatii pait­si agronomin tieto­ja, kykyä pyörit­tää kir­jan­pitoa ja ymmärtää mon­imutkaista byrokra­ti­aa. Pitää olla kyvy­iltään ja koulu­tuk­seltaan vähin­tään hyvää keskitasoa.

        Mainit­semiesi kaupunkien lähiöis­sä on taa­tusti myös noi­ta kuvaami­asi ongelmia, ker­rostalokyt­tääjiä ja alkkik­sia, lisänä narkkik­set. En myöskään menisi van­no­maan että kaupungeis­sa ei nos­tet­taisi metakkaa pikkuasioista.Kotirauhan häir­in­tä, kun joku valit­taa melus­ta, on yksi tyyp­il­lisimpiä poli­isien tehtäviä.

        Hyvä Sil­fver ei Osmo saa puhua löysää tek­stiä ja ymmärtää tarkoituk­sel­la väärin.

  12. Näkökul­masi Helsin­gin kehi­tyk­seen on kovin sisäänlämpiävä.
    – Aina kun joku muut­taa ulos Helsingistä, tulee hän jon­nekin muuanne sisään.

    Pois muut­ta­mi­nen on kokon­aisu­u­den kannal­ta edullista, jos (sisään- tai ulos-) muut­ta­va henkilö pystyy uudessa kotikun­nas­sa tuot­ta­maan enem­män vai­h­tokelpoisia tuot­tei­ta kansan- tai kan­sain­väliseen talouteen.
    – Yksilön tasol­la se näkyy oman elin­ta­son muutoksena.

    Ongel­mallista on val­tion ja kun­nan puut­tumi­nen yksilöi­den talouteen. Sen seu­rauk­se­na joku kokee elin­ta­son­sa nou­se­van muu­ton seu­rauk­se­na vaik­ka muu­tos olisikin tapah­tunut vain vero­pros­en­tis­sa. Henkilö siir­tyy tuot­tavas­ta amma­tista vähem­män tuottavaan.
    – Vas­taa­va kos­kee myös negati­iviseen veroon, kun­nan tai val­tion varoista mak­set­tavaan palkkaan tai avustukseen.

    Hallinnon pitää ymmärtää kokon­aisu­us. Saa­da luon­nolli­nen muut­toli­ike tapah­tu­maan siten kuin se tapah­tu­isi, jos ei ulkoa päin puu­tu­ta yksilöi­den tuloihin.
    – Poli­it­tis­es­ti kat­soen kuitenkin ääniä saa ostet­tua halvim­mal­la niiltä, jot­ka pien­im­mäl­lä rahal­la saa­vat oman suh­teel­lisen elin­ta­son­sa nouse­maan eniten. Köyhiltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.