Kummallinen kehysriihi

Kom­men­toin Verde-lehdessä kehysriihtä.

Ei ole eri­tyisen edis­tyk­sel­listä lykätä aina vain toimen­piteitä työl­lisyy­den nos­tamisek­si. Jos rakas­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, pitäisi huole­htia myös työl­lisyy­destä. Pitää tehdä kan­nat­tavak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palkkaista työtä. Kepin sijaan voi käyt­tää myös porkkanaa.

En kuu­lu niihin, jot­ka pitäi­sivät inflaa­tio­ta pahana peiko­ja, mut­ta nyt suh­dan­teet voivat yliku­umen­tua. Näin kävi vuon­na 2007 ja siitä kär­sit­tin kymme­nen vuot­ta, kos­ka kus­tan­nus­ta­so nousi eikä sit­ten laskenut. Hin­nat ja palkat ovat jäykkiä alaspäin, eikä enää voi devalvoi­da. En olisi jatkanut elvy­tys­tä tätä vuot­ta kauem­mak­si. Ennen kaikkea pitäisi varautua nopeaan­jar­ru­tuk­seen, jos keitos uhkaa kiehua yli.

Käy luke­mas­sa, siihen pääsee tästä.

35 vastausta artikkeliin “Kummallinen kehysriihi”

  1. Iltale­hdessä oli jo ilmas­to­muu­tok­sen tutk­i­ja Juha Itko­nen laskenut että jokainen turvete­ol­lisu­u­den työ­paik­ka mak­saa val­ti­olle 400.000,- euroa vuodessa eri­laisi­na tuk­i­na tai menetyksinä.

    1. Peksu:

      Iltale­hdessä oli jo ilmas­to­muu­tok­sen tutk­i­ja Juha Itko­nen laskenut että jokainen turvete­ol­lisu­u­den työ­paik­ka mak­saa val­ti­olle 400.000,- euroa vuodessa eri­laisi­na tuk­i­na tai menetyksinä.

      Riip­puu aina siitä, minkä las­kee tuek­si. Vero­jen mak­su, mut­ta alem­mal­la tasol­la kuin miten jotain muu­ta verote­taan, on jonkun näke­myk­sen mukaan tuki, toisen näke­myk­sen mukaan vero. Myös vaikka­pa polt­top­u­un polt­toain­everot­to­muus on jonkun näke­myk­sen mukaan val­ta­va vero­tu­ki, kun las­ke­taan sen vaiku­tuk­set val­takun­nal­lis­es­ti ver­rat­en vaikka­pa siihen, miten verote­taan kivi­hi­ilen käyt­töä, ja toisen näke­myk­sen mukaan se ei ole tuki lainkaan (jos ver­rokki­na on vaikka­pa Itämeren ris­teil­i­jöi­den tai lentokonei­den polt­toain­evero­tus, jota siis ei ole). Vero­tuk­i­ti­las­tois­sa mer­ili­iken­teen ja lentoli­iken­teen polt­toain­everot­to­muut­ta ei Suomes­sa tilas­toi­da verotuek­si. Se on osin mieli­v­al­taista, mitä las­ke­taan verotuek­si ja mihin asi­aa sil­loin ver­rataan, kos­ka esim. ener­giavero­tuk­ses­sa on kym­meniä eri­laisia veroti­lantei­ta, joista mitä tahansa voisi peri­aat­teessa käyt­tää ver­rokki­na — vai­hdellen päästöjä aiheut­ta­van ener­giantuotan­non nollavero­tuk­ses­ta vaik­ka henkilöau­to­jen ben­san vero­tuk­seen, jos­sa vero­tus kilo­wat­ti­tun­tia ja päästö­ton­nia kohden on jo aika kovaa luokkaa.

      Edes siitä ei ole kai muo­dos­tunut koskaan yksimielisyyt­tä, paljonko turvete­ol­lisu­us työl­listää. Osa las­kee vain suo­ria työ­paikko­ja nos­to­toimin­nas­ta, osa myös vaik­ka turpeen kul­je­tuk­sen työ­paikko­ja, osa myös voimaloiden työ­paikko­ja, osa vielä vaik­ka tili­toimis­to­jen työ­paikatkin turve­toim­i­joiden kir­jan­pidon hoita­mis­es­ta jne. Ihan niin hämärää lasken­ta ei kai kuitenkaan ole kuin hal­li­tuk­sen tuore väite siitä, että työvoima­palvelu­iden siir­to kun­ti­in lisäisi työ­paikko­ja Suomes­sa 10 000:lla — tilanteessa, jos­sa ei ole edes tietoa, mil­laisin yksi­tyisko­hdin siir­to toteutet­taisi­in, kun lakiesi­tyk­siä asi­as­ta ei ole vielä ole­mas­sakaan. Sel­l­aisel­la työ­paikko­jen lasken­tataval­la voi minkä tahansa asian työl­lisyys­vaiku­tuk­sik­si saa­da melkein mitä tahansa. Asi­aa on perustel­tu sil­lä, että kun­tia alet­taisi­in nyky­istä enem­män sank­tioi­da siitä, jos niis­sä on pitkäaikaistyöt­tömiä, mikä pakot­taisi kun­nat lait­ta­maan väkeä pois työt­tömyy­den piiristä.

      Helpoin tapa vält­tää kun­nan sakot on kai toime­na se, jos kun­ta koit­taa ajaa pitkäaikaistyöt­tömät kir­joille johonkin muuhun kun­taan. Esim. pienis­sä kun­nis­sa halvin tapa vält­tää työt­tömien sakko­mak­su­ja voi olla purkaa sel­l­aisia van­ho­ja vajaakäyt­töisiä ARA-talo­ja, joiden asukkaiden joukos­sa on ollut eri­tyis­es­ti pitkäaikaistyöt­tömiä. Toisek­si helpoin tapa on lait­taa työt­tömät palvelu­iden piiri­in, ja työl­listää ihmisiä tuot­ta­maan niitä palvelui­ta kun­taan. Kol­man­nek­si helpoin tapa on luo­da kun­taan tai kun­nan omis­ta­maan yhtiöön työ­paikko­ja, ja palkata työt­tömiä niihin, jos työl­listämi­nen mak­saa vähem­män kuin sakko­mak­sut mak­saisi­vat. Näistä vält­tämät­tä mikään ei joh­da julkisen talouden paranemiseen.

  2. Melkoista akti­ivis­es­ti uno­htaa maini­ta vuo­den 2008 pankkikri­isi ja siitä alka­nut sekoilu, joka johti, omien sano­jen­sa mukaan enkeleitä näkevän, val­tio­varain­min­is­terin kehit­telemi­in Kreik­ka-vakuuk­si­in, jot­ka oli­vat saman­lainen kum­malli­nen kehitelmä kuin tämän­päivän per­su­pelkois­t­en kokkarei­den velka­pelko­larp­paus per­suhengessä. Nyt jo yli vuosikym­men men­nyt siihen että poli­ti­ikkaa ohjaa pelko siitä että kaik­ki ovat koh­ta per­su­ja, ja että per­su­jen ääni on arvokkaampi kuin muiden joka pitää ottaa ennen mui­ta huomioon, vaik­ka puolueen kan­na­tus vain paris­sakymp­is­sä ja kärt­ty­is­ten ukko­jen varas­sa joi­ta ohjaa vain sokea kiukku jota on help­po luo­da. Suuret puolueet ovat aivan kum­mallisia selkäran­gat­to­mia otuk­sia joil­la ei ole mitään omaa päämäärää, vain tarve suo­ja­ta rahoit­ta­ji­aan ja yrit­tää imeä tuos­ta samas­ta kiukus­ta jota kepu on vuosikymmenet maakun­nis­sa kas­vat­tanut, mut­ta nyt per­sut veivät siltä senkin. Jos demar­it ja kokkar­it oli­si­vat tehneet muu­ta kuin yrit­täneet olla per­su-light, niin noi­ta kiukkuisia ukko­ja olisi nyt paljon vähem­män ja talous toimisi parem­min. Nyt Orpo vetää sit­ten vielä ihan hirveät poh­jat poli­ti­ikan viemisessä mutasar­jaan ja saa siitä kiitok­sek­si vaal­i­tap­pi­on, kos­ka mik­si vali­ta light kun orig­i­nal on vieressä.

  3. OS:

    Veron alen­nusten vaa­timi­nen taas on ide­ologi­nen kan­nan­ot­to, jon­ka esit­täjät pitävät yksi­ty­istä kulu­tus­ta tärkeäm­pänä kuin vaikka­pa las­ten hyvää koulutusta.

    Oli­pa aika hal­pa ja naivi heit­to. Eiköhän sit­ten nos­te­ta vero­tus vaik­ka 110% tasolle, jot­tei van­hus­ten täy­dy maa­ta van­hois­sa vaipois­sa vuodeosas­tol­la, jot­ta kaik­ki lapset voivat har­ras­taa ihan mitä halu­a­vat ja vaalean­punaiset lentävät yksis­arviset piereskelevät CO2:sta neu­traloivia sateenkaaria helmikir­jail­luista takamuksistaan?

    Itse en ainakaan tunne ensim­mäistäkään vero­ta­son alen­tamisen kan­nat­ta­jaa, jon­ka mielestä julkisen sek­torin kulu­tus­ta pitäisi suisia sik­si, että itselle jäisi enem­män rahaa vaikka­pa vuosik­er­ta skump­paan ja kobe-härän sisä­fileisi­in. Kyl­lä huoli on pääasi­as­sa siitä, että korkea vero­ta­so yhdis­tet­tynä julkea…eiku…julkisen sek­torin mas­si­iviseen velka­ra­hoitet­tuun ali­jäämään on jo sinän­sä aiheut­tanut yli vuosikymme­nen mit­taisen näivet­tymisen — ja että pidäkkei­den näem­mä lauet­tua lop­ullis­es­ti, seu­rauk­se­na voi hitaan näivet­tymisen sijaan olla selvä alamäki.

    Tun­tuu, ettei kenel­läkään “lisää vaan velkaa ja vero­ja” ‑porukas­ta ole minkään laista huol­ta siitä, että minkä tasoista koulu­tus­ta tässä maas­sa on tar­jol­la lap­sille 10 vuo­den kulut­tua, pystyykö yhteiskun­ta tar­joa­maan muu­ta kuin vält­tämätön­tä aku­ut­tia sairaan­hoitoa (ja mil­lä tasol­la sitäkin) tai kestääkö työeläke­jär­jestelmä edes sen ver­taa, että elä­keel­lä eläisi.

    Me olemme jos­sain käsit­tämät­tömässä pahan kehi­tyk­sen kier­teessä — veroaste on maail­man kärk­i­ta­soa, julki­nen sek­tori velka­an­tuu tästä huoli­mat­ta, talouske­hi­tys on maail­man heikoin­ta — ja ain­oa “lääke” mitä poli­it­ti­nen jär­jestelmä pystyy kek­simään, on lisää vero­ja ja ali­jäämää. Kos­ka muuten las­ten koulu­tus ja van­hus­ten vaipat.

    1. Voisitko vielä täs­men­tää, nämä kog­ni­ti­iviset dis­so­nanssit ovat aina mielenkiintoisia.

      Siis vero­ja pitäisi entis­es­tään alen­taa julkisen talouden ali­jäämäisyy­den vuok­si, ja koulu­tuk­ses­ta ja ter­vey­den­hoi­dos­ta pitäisi entis­es­tään säästää, jot­ta niihin riit­täisi rahaa kymme­nen vuo­den päästä, vai miten?

  4. Eli turve­tu­ki ei niin hait­taa, aina­han voi kurit­taa autoil­i­joi­ta? Ja työt­tömiä olisi syytä kurit­taa heti? Oliko­han kir­joit­ta­ja vihreä Osmo vai laitaoikeis­ton Juhana..

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Fideliltä jäi pieni sarkas­mi huomaamatta.

        Tun­nus­tan, vas­ta yhdet aamukahvit alla joten.. lähin­nä vaan ihmette­len vihrei­den jous­tavu­ut­ta aina väärässä paikassa.

  5. Suomes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olemme veroas­t­eessa läh­es MM-mitaleil­la kirey­dessä, muis­taak­seni 5. Kireä vero­tus on syy huonoon kil­pailukykyyn maail­man­markki­noil­la ja pitää investoin­nit alhaal­la. Julkiselle sek­to­rille help­po, verotet­tu raha on kuin huumetta.

    Yhteiskun­nan pain­opiste on siir­ret­tävä yksi­tyiselle, markki­nave­toiselle puolelle nykyisen EU-/val­tiove­toisen sijaan. Kuvaavaa on, että yliopis­to-opiske­li­joiden suosikki­työ­nan­ta­ja on Valtio.

    1. Real­isti: Suomes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olemme veroas­t­eessa läh­es MM-mitaleil­la kirey­dessä, muis­taak­seni 5. Kireä vero­tus on syy huonoon kil­pailukykyyn maail­man­markki­noil­la ja pitää investoin­nit alhaalla.

      Suomen kireä vero­tus on henkilövero­tus­ta, joten se ei voi mitenkään pitää investoin­te­ja alhaalla.

      Mik­si muuten muil­la Pohjo­is­mail­la menee taloudel­lis­es­ti niin paljon parem­min kuin Suomel­la, vaik­ka veroaste on samal­la maail­man­laa­juis­es­ti huip­puko­rkeal­la tasol­la myös niissä?

      1. Tom­mi Uschanov:
        Real­isti: Suomes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olemme veroas­t­eessa läh­es MM-mitaleil­la kirey­dessä, muis­taak­seni 5. Kireä vero­tus on syy huonoon kil­pailukykyyn maail­man­markki­noil­la ja pitää investoin­nit alhaalla.

        Suomen kireä vero­tus on henkilövero­tus­ta, joten se ei voi mitenkään pitää investoin­te­ja alhaalla.

        Mik­si muuten muil­la Pohjo­is­mail­la menee taloudel­lis­es­ti niin paljon parem­min kuin Suomel­la, vaik­ka veroaste on samal­la maail­man­laa­juis­es­ti huip­puko­rkeal­la tasol­la myös niissä?

        Muut Pohjo­is­maat eivät ole mukana euroksi kut­su­tus­sa pakkopaitasysteemissä.

      2. Real­isti: Muut Pohjo­is­maat eivät ole mukana euroksi kut­su­tus­sa pakkopaitasysteemissä.

        Tan­s­ka on ERM II:ssa, joten se käytän­nössä seu­raa EKP:n rahapoli­ti­ikkaa. Se siis vapaae­htois­es­ti liikkuu “pakkopaidan” mukaan. Toki se voisi peri­aat­teessa antaa val­u­ut­takurssin liukua ylös tai alas, mut­ta sil­lä ei ole vaiku­tus­ta niin kauan, kuin se ei val­itse tehdä niin.

      3. Nor­jal­la öljyä, ei koskaan kun­non lamaa öljyra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la monipuolisem­pi elinkeino­rakenne, lähempänä kes­ki-Euroop­paa, nuorem­pi väestö, run­saasti uusi­u­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

      4. Coun­try­boy:
        Nor­jal­la öljyä, ei koskaan kun­non­la­maa öljyra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la monipuolisem­pi elinkeino­rakenne, lähempänä kes­ki-Euroop­paa, nuorem­pi väestö, run­saasti uusi­u­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

        Tan­skan työt­tömyys­tur­va­malli­han on saanut pitkään kehu­ja — paljon resursse­ja työvoima­palvelui­hin, hyvät edut tiet­tyyn rajaan asti… ja kokon­aisu­ud­es­ta tulok­se­na suh­teessa alhainen työt­tömyyspros­ent­ti ja hyvä työvoiman liikkuvuus. 

        Suomes­sa eri­tyis­es­ti por­varipuolueet tar­joa­vat ratkaisuk­si tähän “työ­paikko­jen luon­ti­in” vain kep­piä ja lisäby­rokra­ti­aa — työt­tömän elämän tekemistä mah­dol­lisim­man vaikeak­si — ja kaiken­lainen “hyysäämi­nen” on kauhis­tus… sivus­ta seu­ran­neena joskus tun­tuu, että tavoit­teena ei suinkaan ole työt­tömän nopea työl­listämi­nen vaan laitostaminen.

        Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa on myös sitä ns. van­haa rahaa ihan eri lail­la kuin Suomessa.

      5. Tan­skan työt­tömyys­tur­va on todel­la velvoit­tavaa. Jos ei meinaa löytää itselleen töitä, siel­lä laite­taan työtön lop­ul­ta kun­han hom­mi­in nol­la­pal­ka­lla. Suomes­sa tuo johtaisi yleislakkoon.

        ”Tans­kas­sa työtön joutuu jopa sii­voa­maan puis­to­ja — “Minä kut­sui­sin sitä rangaistukseksi”
        Mar­i­anne Stahl on osal­lis­tunut aktivoin­ti­in kuu­lu­vi­in yleishyödyl­lisi­in töi­hin, joi­ta piti nöyryyttävinä.”

        https://www.kaleva.fi/tanskassa-tyoton-joutuu-jopa-siivoamaan-puistoja‑m/1858792

      6. Mikko:

        Suomes­sa eri­tyis­es­ti por­varipuolueet tar­joa­vat ratkaisuk­si tähän ”työ­paikko­jen luon­ti­in” vain kep­piä ja lisäby­rokra­ti­aa – työt­tömän elämän tekemistä mah­dol­lisim­man vaikeak­si – ja kaiken­lainen ”hyysäämi­nen” on kauhis­tus… sivus­ta seu­ran­neena joskus tun­tuu, että tavoit­teena ei suinkaan ole työt­tömän nopea työl­listämi­nen vaan laitostaminen.

        Tuo­ta noin… eikös lisäby­rokra­t­ian ja kyykyt­tämisen vaa­timuk­set ole tulleet läh­es aina vasem­mistop­uoluei­den ja/tai ay-liik­keen suunnal­ta? Mieleen tulee use­ampikin ker­ta, jol­loin uud­is­tuk­set ovat kaatuneet tai per­in­po­h­jais­es­ti muut­tuneet, kun vasem­mal­ta on älähdet­ty, ettei työt­tömiä saa hylätä ja jät­tää yksi vaan heitä on jatku­vasti “aktivoita­va”. Tuli­han se riisto­por­varei­den syyk­si laitet­tu akti­ivi­malli alun­perin STTK:n suun­nas­ta, kun sil­loisen hal­li­tuk­sen suun­nitel­mat eivät kel­van­neet Hakaniemessä istu­valle “par­la­mentin ylähuoneelle”.

      7. Niin, piti vielä lisäämäni tuo­hon työt­tömyys­tur­vaan liit­tyen, että vasem­mis­tol­la on sit­ten taas ohjen­uo­rana tarve­hark­in­ta, joka tässä maas­sa toteutetaan aina taval­la, joka lisää hur­jasti byrokra­ti­aa — ja hark­in­tapäätösten läpinäkymät­tömyys on omi­aan liet­so­maan pop­ulis­tista kateut­ta ja kyräi­lyä eri ryh­mien välil­lä — joskus syys­tä, usein syyt­tä. Hajoi­ta ja hallitse?

        Vihrei­den ajamista konkreet­ti­sista tavoit­teista perus­tu­lo on ehkä sel­l­ainen jos­ta olen vahvim­min samaa mieltä että kyseessä olisi oikeasti hyvä ja toimi­va idea (tarkas­ta mallista voi var­masti keskustella)

      8. Coun­try­boy:
        Nor­jal­la öljyä, ei koskaan kun­non­la­maa öljyra­has­ton vuoksi.
        Ruot­sil­la monipuolisem­pi elinkeino­rakenne, lähempänä kes­ki-Euroop­paa, nuorem­pi väestö, run­saasti uusi­u­tu­vaa energiaa
        Tanska ???

        Moni asia on hoidet­tu Ruot­sis­sa fik­sum­min mut­ta muis­tamme että nuoriso­työt­tömyys EU:n korkein Espan­jan, Ital­ian, Por­tu­galin ja Kreikan jäl­keen sekä kokon­aistyöt­tömyys EU:n viiden­nek­si korkein (lähde Euro­stat). Olet­taisin että työt­tömyyt­tä “hoidet­tu” Ruo­ti­sis­sa “val­tion toimen­pitein” paljonkin enem­män kuin vaikka­pa Espan­jas­sa, jos­sa tosin maa­han­muut­ta­jien työelämään inte­groin­nis­sa onnis­tut­tu Ruot­sia paljon paremmin.

    2. Real­isti:
      Suomes­sa vero­tus­ta pitää keven­tää. Olemme veroas­t­eessa läh­es MM-mitaleil­la kirey­dessä, muis­taak­seni 5. Kireä vero­tus on syy huonoon kil­pailukykyyn maail­man­markki­noil­la ja pitää investoin­nit alhaal­la. Julkiselle sek­to­rille help­po, verotet­tu raha on kuin huumetta.

      Yhteiskun­nan pain­opiste on siir­ret­tävä yksi­tyiselle, markki­nave­toiselle puolelle nykyisen EU-/val­tiove­toisen sijaan. Kuvaavaa on, että yliopis­to-opiske­li­joiden suosikki­työ­nan­ta­ja on Valtio.

      Tämä johtuu globaalin talousjär­jestelmän rak­en­teesta ja hyvin epäter­veistä käytännöistä.

      Mm. defla­tori­nen korkopoli­ti­ik­ka joka on jatkunut vuosikym­meniä. Velka­kir­jo­jen luon­teen ja merk­i­tyk­sen muutos.

      Mata­lat korot tekevät puh­taasti yksi­ty­i­sistä investoin­neista yhä han­kalampia toteuttaa.

      Yksinker­tais­es­ti talousjär­jestelmä toimii varakkaiden hyväk­si ja siirtää var­al­lisu­ut­ta niille joil­la on sitä jo ennestään.

      Vain pieni osa siitä val­uu alaspäin, niin kuin se joskus oletet­ti­in valuvan.

      Tyhjän päälle luo­dul­la velka­ra­hal­la — FIAT-val­u­u­tat — ei ole var­al­lisu­u­den säi­lyt­tämisen ominaisuutta.

      Nykyisessä jär­jestelmässä mikään ei säi­lytä arvoaan, edes hopea tai kul­ta tai kupari ei toi­mi var­al­lisu­u­den takeena niin kuin joskus ennen.

      Se joka hal­lit­see val­u­ut­taa, sen luomista ja sen liikkeitä, omaa käytän­nössä kaiken val­lan yhteiskunnassa. 

      Hän pystyy lait­ta­maan vasalleik­seen jopa kuninkaat ja muut poliitikot.

      Mitään ei tapah­du ilman ns. “suur­pääo­man” kan­taa asi­aan ja sen edus­ta­jat pyrkivät estämään itselleen kiel­teis­ten asioiden tapahtumisen.

  6. Ei tuos­sa kehys­ri­ihessä mitään kum­mallista ollut.

    Kyseessä on klassi­nen val­tatais­telu ja maan eli­itin pelko siitä, että Suomen kansalle pal­jas­tuu hei­dän huijauksensa.

    Suomen kansa on nimit­täin saatu usko­maan se, että taloutemme on niin hyvässä kun­nos­sa, ettei mitään leikkauk­sia / talous­re­formia tarvi­ta. Sitä pait­si velkaa saa hal­val­la ja talouskasvu on aivan nurkan takana, jol­loin kaik­ki ongel­mat ratkea­vat aivan itsestään. 

    Todel­lisu­u­den paineessa tämä hui­jaus vääjäämät­tä pal­jas­tuu kansalaisille.

    Suo­mi on nyt RAKENTEELLISESTI kil­pailukyvytön: Meil­lä on 500 000 työtön­tä ja hylät­ty nuorten sukupolvi, väestö ikään­tyy ja syn­tyvyys laskenut, talous ollut yli 20 vuot­ta pysähtyneenä maail­man jäykimpi­en työ­markki­noiden ja järkyt­tävän kokon­aisveroas­t­een johdosta.

    Suomes­sa on varsinkin pk-yrit­täjälle merkit­tävä poli­it­ti­nen ris­ki, mikä taas ker­ran pal­jas­tui tässä kehys­ri­ihessä. Meil­lä ei ide­ol­o­gi­sista syistä sal­li­ta ris­ki-yrit­täjän vauras­tu­mista, kasvua ja työllistämistä.

    Tässä tilanteessa Suomen markki­noille ryn­täävät veroparati­i­seista globaal­i­fir­mat ja maas­ta karkaa­vat tsunam­i­na parhaat yri­tyk­set ja osaajat. 

    Sodan lopus­sa Gen­er­alis­simus Stal­in sanoi: ”Suomen kansa on niin kovapäistä ja hidasä­ly­istä, että tosi­asi­at pitää lyödä sen päähän lekalla!”

    Lop­pu­peleis­sä Suomen kohtalon ratkaisee uurnil­la Suomen kovapäi­nen ja hidasä­lyi­nen kansa!

  7. Yliku­umen­e­m­i­nen hiljen­tynee jo 2022 tule­vaan työeläke­mak­su­jen koro­tuk­seen. Vuodelta 2020 pörssiy­htiöt tekevät ennä­tys­tu­lok­sia. Vuodelle 2020 alen­net­ti­in työ­nan­ta­jien työeläke­mak­su­ja olen­nais­es­ti korona­toime­na. Se näkyy nyt viivan alla, mut­ta lisää työl­listämisen kus­tan­nuk­sia vas­taavasti vuodes­ta 2022 eteen­päin, kun näitä alen­nuk­sia ale­taan per­iä takaisin.

    Mitä päästövähen­nyk­si­in maat­alouden osalta tulee, niin itse kan­nat­taisin jotain sel­l­aista kuin että maat­alous­tukien raken­net­ta muutet­taisi­in niin, että sähkövero tiputet­taisi­in teol­lisu­u­den sähköveron tasalle ja polt­toöljyltä pois­tet­taisi­in vero­tu­ki kokon­aan työkonekäytössä. Eli trak­torit mak­saisi­vat sen jäl­keen dieselin hin­taa polt­toaineestaan, samoin öljykuiv­aimet. Siitä tulisi voimakas kan­nustin sähköistää maatalous.

    Yksi merkit­tävim­mistä esite­ty­istä työl­lisyys­toimista näyt­täisi ole­van työperäisin maa­han­muu­ton lisäämi­nen. Sen työl­lisyys­vaiku­tuk­sek­si esitet­ti­in 10 000. Eli jos ja kun on osoit­tau­tunut vaikeak­si saa­da työl­lisyys­tavoitet­ta täy­teen työl­listämäl­lä työt­tömänä maas­sa ole­via, ollaan otta­mas­sa käyt­töön temp­pu, jol­la työl­lisyys­tavoit­teisi­in las­ket­tavi­in saataisi­in mukaan lisää väkeä haal­i­mal­la väkeä muual­ta. Ongel­mana on se, että sama temp­pu lisän­nee myös työvoiman ulkop­uolel­la ja työt­töminä ole­vien määriä, ja että ulko­maisen työvoiman mak­sama vero­ta­so on tavan­nut olla keskimäärin alhaista. Suomeen muut­ta­mi­nen korkea­palkkaisi­in töi­hin on vaikeaa pääosaan työte­htävistä, jos ei ole esim. kieli­taitoa. Iso­jen kielialuei­den mais­sa maa­han­muu­ton kaut­ta on helpom­pi saa­da korkeaa työl­lisyyt­tä, kun kieli ei ole yhtä suuri työl­listymisen este, kun taas pienen kielialueen Suomes­sa maa­han­muut­ta­jien työl­lisyysaste on suomen- ja ruotsinkielistä väestöä alem­mal­la tasolla.

    Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Suh­dan­neke­hi­tyk­sen kannal­ta sil­lä, käyt­tääkö val­tio vii­sisa­taa miljoon­aa enem­män tai vähem­män rahaa, on aika pieni merk­i­tys ver­rat­tuna yksi­ty­isille pankki­tileille korona-aikana ker­tyneisi­in ylimääräisi­in kymme­nen mil­jardin euron säästöi­hin. Ne ovat säästöjä, jot­ka vain odot­ta­vat Suomen avautumista.”

    Tuo­hon en usko. Suo­ma­lais­ten pankki­tileil­lä oli ennen koron­akri­isiäkin lähem­mäs 100 mil­jar­dia euroa. Vaik­ka määrä on kas­vanut, tuskin ne aiem­matkaan mil­jardit oli­vat odot­tele­mas­sa vain Suomen avau­tu­mista. Tilit kaikissa euro­mais­sa paisu­vat, kos­ka EKP luo joka kuukausi niin paljon uusia euro­ja markki­noille, ja koit­taa saa­da rahaa liik­keelle, joka kuitenkaan ei rahan määrän kas­vaes­sakaan ole tuonut tavoitel­tua taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, vaan ker­tynyt ihmisille ja organ­isaa­tioille säästöik­si tileille, jonne raha on jäänyt sit­ten makaa­maan. Sit­ten jos ja kun raha läh­tee tileiltä ker­ral­la liik­keelle, voi olla edessä megain­flaa­tio. Mut­ta niin ei tapah­du vält­tämät­tä vielä lähiaikoina.

    Huolestut­tavaa on se, että vaik­ka Suomes­sa on läh­es ennä­tystyöl­lisyys eli yhä työl­lisyysas­teen tren­di on yli 71 pros­ent­tia, val­tion­talous on erit­täin pahasti tap­pi­ol­la. Aikoinaan puhut­ti­in siitä, että työl­lisyy­den nousu on avain val­tion­talouden parane­miseen, mut­ta 71 pros­en­tista matkaa ei ole enää kauheasti ylöspäin. Teo­reet­ti­nen mak­si­mi työl­lisyysas­teessa saat­taa olla län­si­mais­sa nyky­isin jos­sain 80 pros­entin tienoil­la, kun huomioi sen, että on myös sairaut­ta, syn­nyn­näistä inva­lidi­teet­tia, opiskelua, las­ten syn­nyt­tämistä ja muu­ta sel­l­aista, joka voi ajaa ihmisiä ulos työ­markki­noil­ta. Vaik­ka työl­lisyysaste olisi nyt 80 pros­ent­tia niin, että lisä­työl­listyvät tien­aisi­vat kaik­ki esim. 800 €/kk, val­tion­talous olisi pakkasel­la, kos­ka menot ovat nyt niin valtavat.

  8. Hal­li­tus näyt­tää ainakin lehti­jut­tu­jen perus­teel­la ryhtyneen piilot­ta­maan meno­ja koron­aelvy­tyk­sen taakse piiloon. Kaiken­laista kivaa saa ilman, että tarvii tehdä raskai­ta päätök­siä. Kaikki­han sen tajuu, että pitää elvyt­tää pan­demi­an aiheut­tamien vau­ri­oiden takia, vai mitä? Ei tarvi perua lem­pi­hankkei­ta ja Kepulle on var­maankin luvat­tu maaseu­tu­ra­haa enem­mänkin kuin tuo turveavustus. 

    Tää on sel­l­as­ta hyvän tuulen poli­ti­ikkaa, jota viimek­si har­rastet­ti­in noin 15 vuo­ta sit­ten, ennen kuin Suomen talous ja poli­it­ti­nen jär­jestelmä ammat­tili­it­toi­neen osoit­tau­tui kyken­emät­tömäk­si uud­is­tu­maan tiukan paikan tullen. 

    Niin ja euro.

  9. Mut­ta, mut­ta. Eihän suo­ma­lainen yksinelävä pitkäaikaistyötön euroop­palaises­sa ver­tailus­sa kulu­ta poikkeuk­sel­lisen paljon julk­isia varo­ja. Ellei ala räy­häämään, työl­listämään poli­isia, oikeuslaitos­ta tahi vankein­hoitoa. Suo­mi on ver­rat­tain ikära­sisti­nen maa jos­sa 45–50+ ikävu­o­sista alka­en uudelleen työl­listymistä voi ver­ra­ta lot­tovoit­toon. On vaan työ­nan­ta­jan silmis­sä liian van­ha. Yksi seik­ka kuitenkin pistää kan­sain­välisessä ver­tailus­sa silmään: suo­ma­lainen asum­is­tuk­i­jär­jestelmä. Kun ennen koron­aa tuli poiket­tua Sak­san Berli­inis­sä ver­rat­tain usein kävi selville että siel­lä työtön yksineläjä on ”unter­mi­eter” tai jakaa yksiön toisen työt­tömän kanssa (kuten myös pien­tä eläket­tä saa­vat muut­ta­vat halvem­pi­in asun­toi­hin kun eivät ole enää työssä.) Toki on niitäkin joiden van­hem­mat osal­lis­tu­vat jälkikasvun­sa vuokran mak­su­un. Hieno asia Sak­sas­sa on että työtönkin voi verkos­toitua lähikup­pi­las­sa olusel­la kun ei tarvitse mure­htia tuopin hin­taa kuten meil­lä. Eräs toinenkin seik­ka pisti silmään. Vähit­täiskaup­pa työl­listää siel­lä lähin­nä kes­ki-ikäistä tai van­hempaa työvoimaa. Opiske­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juurikaan näkynyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suomes­sa kau­pan kas­salle vaa­di­taan että on korkeak­oulu­opiske­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­laiset” jäävät vaille työtä tai saa­vat vain koural­lisen työ­tun­te­ja. Opiske­li­joiden ohjauk­seen tulisikin panos­taa ja kan­nus­taa vai­h­ta­maan kau­pan hyl­ly­jen välit oman alansa har­joit­telu­paikkoi­hin. Näin vapau­tu­isi työ­paikko­ja niille vähem­män koulute­tu­ille. Meil­lä halu­taan matkia Ruotsin mallia ja perus­taa Samhall tyyp­pinen työn­väl­i­tys. Kuitenkin kun keskustelu­ja seu­raa niin Samhall ei niinkään työl­listä vajaakyky­isiä vaan täysin työkyky­isiä joiden eten­e­mistä vapaille työ­markki­noille estää lähin­nä vajavainen kielitaito.

    1. Exper­to: Eräs toinenkin seik­ka pisti silmään. Vähit­täiskaup­pa työl­listää siel­lä lähin­nä kes­ki-ikäistä tai van­hempaa työvoimaa. Opiske­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juurikaan näkynyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suomes­sa kau­pan kas­salle vaa­di­taan että on korkeak­oulu­opiske­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­laiset” jäävät vaille työtä tai saa­vat vain koural­lisen työtunteja. 

      Tuo johtuu Suomen opin­to­tu­ki- ja asum­is­tuk­i­jär­jestelmästä sekä vero­tuk­ses­ta. Niiden sään­tö­jen mukaan opiske­li­joiden kan­nat­taa tien­ata tasais­es­ti vähän joka kuukausi koko opin­to­jen ajan, jol­loin tulot saa jok­seenkin verot­tom­i­na ja sosi­aalietuuk­sien määrää vähen­tämät­töminä. Kau­pat tar­joa­vat Suomes­sa opiske­li­joille sel­l­aista työaikaa ja tulota­soa, joka sopii hyvin sosi­aalietuuk­sien kanssa yhteen. Yhdessä opin­tososi­aal­is­ten etuuk­sien (mukaan lukien markki­nahin­tata­soa halvem­mat asun­not) kanssa käteen jäävien tulo­jen tulota­sos­ta tulee opin­to­jen ohes­sa työsken­televille jopa hyvä, usein parem­pikin kuin vas­ta valmis­tuneil­la. Se on yksi suo­ma­lainen erikoisu­us siihen näh­den, mitä muis­sa mais­sa on tul­lut vastaan.

      Kau­pan kas­sal­la työsken­te­ly on eri­tyisen yleistä aloil­la, joil­ta työl­listytään julkiselle sek­to­rille, jos­sa työn­hakui­hin liit­ty­isi tutk­in­to­ja koske­via pätevyys­vaa­timuk­sia. Esimerkik­si ohjel­moin­nin opiske­li­joista erit­täin har­va sen sijaan menee töi­hin kau­pan kas­soille, vaan nämä työl­listyvät usein opin­to­jen aikana oma­lle alalleen.

    2. Exper­to:
      Opiske­li­joi­ta kau­pan hyl­ly­jen välis­sä ei juurikaan näkynyt. Mis­sä muus­sa maas­sa kuin Suomes­sa kau­pan kas­salle vaa­di­taan että on korkeak­oulu­opiske­li­ja ? Samal­la tuhan­net ja taas tuhan­net kau­pan ”ammat­ti­laiset” jäävät vaille työtä tai saa­vat vain koural­lisen työ­tun­te­ja. Opiske­li­joiden ohjauk­seen tulisikin panos­taa ja kan­nus­taa vai­h­ta­maan kau­pan hyl­ly­jen välit oman alansa har­joit­telu­paikkoi­hin. Näin vapau­tu­isi työ­paikko­ja niille vähem­män koulutetuille. 

      Suomes­sa­han yri­tyk­set ovat äärim­mäisen nir­so­ja ja palkkaa­vat vain parhaim­mista parhaim­mat, ja mik­si ei kun maas­sa on niin jäätävä yli­tar­jon­ta työ­paikoista. Oliko kak­si vuot­ta sit­ten kun rav­in­to­la-alal­la itket­ti­in ettei osaavaa ja kokenut­ta rav­in­to­la­henkilöstöä löy­dä kesäk­si jokaiseen niemen­notkoon, palkko­ja ei tietenkään kyet­ty mak­samaan yhtään enem­pää, ja sit­ten kun uutisen rav­in­to­la lupasi työn­tek­i­jästä löytö­palkkion (eli lisää palkkaa) niin hake­muk­sia tuli ja parhaat valit­ti­in. Tuostakin tapauk­ses­ta jäi pääl­lim­mäisenä mieleen että työ­markki­nat näyt­tävät toimi­van ihan main­iosti, yri­tyk­siä vaan har­mit­taa kun kaikille ei riitä kokenei­ta työn­tek­i­jöitä TES:sin min­imil­lä. Myös joi­hinkin tehtävi­in suosi­taan ihan selkeästi naisia, mut­ta nämä ovatkin sit­ten mata­lasti palkat­tu­ja palve­lutöitä, jol­loin saman­laista tasa-arvok­it­inää ei pääse syntymään.

      Kum­ma kyl­lä kun jos työn­tek­i­jälle ei löy­dy töitä niin suositel­laan koulut­tau­tu­maan, mut­ta yri­tyk­setä eivät itse ota mitään vas­tu­u­ta koulut­taa ja kehit­tää omien työn­tek­i­jöi­den­sä osaamista, ei, val­tion pitää tämäkin mak­saa hamaan tule­vaisu­u­teen asti. Mieluiten ote­taan aina jonkun muun kouluttama.

      1. Stadist: yri­tyk­setä eivät itse ota mitään vas­tu­u­ta koulut­taa ja kehit­tää omien työn­tek­i­jöi­den­sä osaamista

        Se ei hel­posti ole kan­nat­tavaa yri­tyk­selle. Pitäisi olla har­joit­telu joko palkat­ta tai hyvin pienel­lä pal­ka­lla, että yri­tyk­selle kannattaisi.

  10. Turpeen poltos­ta aiheut­vat CO2 päästöt ovat tänä vuon­na ilmeis­es­ti tasoa 3,2 milj CO2 ton­nia (Mar­tikaien, Vapo). Siis samaa tasoa kuin Helenin päästöt yhdestä kaupungista. Medi­as­sa käytetään vielä van­ho­ja huip­u­luku­ja, jot­ka ovat noin kaksinker­taisia. Lisäk­si turpeen käyt­tö on nyky­isin vähäisem­pää kuin sen kasvu. Itko­nen oli käyt­tänyt laskelmis­saan muis­taak­seni turvetyön­tek­i­jöille liian pien­tä klukumäärää (1400) , kun esim Sitra käyt­ti lukumäärää noin 3000.

    1. Coun­try­boy: Turpeen poltos­ta aiheut­vat CO2 päästöt ovat tänä vuon­na ilmeis­es­ti tasoa 3,2 milj CO2 ton­nia (Mar­tikaien, Vapo). Siis samaa tasoa kuin Helenin päästöt yhdestä kaupungista. Medi­as­sa käytetään vielä van­ho­ja huip­u­luku­ja, jot­ka ovat noin kaksinker­taisia. Lisäk­si turpeen käyt­tö on nyky­isin vähäisem­pää kuin sen kasvu. 

      Jos turpeen poltos­ta syn­tyneet CO2-päästöt ovat noin 3,2 Mt, turpeen polt­to ja turpeen CO2-sidon­ta ovat suurin piirtein tas­apain­os­sa. Suomen luon­non­ti­lais­ten soiden hiilin­ielun suu­ru­udek­si on nimit­täin arvioitu 3 Mt CO2/vuosi (Turunen, J. 2008). Kan­nat­taa kuitenkin huo­ma­ta, että turpeen­tuotan­toalueet ovat kasvi­huonekaa­su­jen lähteitä, sil­lä ne on ojitet­tu ja kui­v­atet­tu. Arvio­dut päästöt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Sep­pälä, J. 2019).

      1. Jos turpeen poltos­ta syn­tyneet CO2-päästöt ovat noin 3,2 Mt, turpeen polt­to ja turpeen CO2-sidon­ta ovat suurin piirtein tasapainossa.

        En tiedä, mon­tako ker­taa tämä pitää sanoa, mut­ta uusi­u­tu­vu­udel­la ei tarkoite­ta tuota.
        Jos ajat­telemme täysikasvuista met­sää, ja ver­taamme kah­ta vai­h­toe­htoa, A) met­sä säästetään ja B)metsä poltetaan
        Vai­h­toe­hdos­sa A) met­sä on tas­apain­os­sa, ei sido enää hiiltä kos­ka on täysikasvuinen, mut6ta ilmake­hään ei myöskään siir­ry lisää hiiltä, kos­ka met­sä imee sen minkä lahottaa.
        Vvai­h­toe­hto B) syn­tyy päästöjä poltet­taes­sa (jopa enem­män kuin fos­si­iliset) ja ilmake­hän kannal­ta tilanne on huonom­pi kuin vai­h­toe­hto A) mut­ta noin 70 vuo­den kulut­tua puu­ta on met­sässä yhtä paljon kuin alus­sa ja molem­mat vai­h­toe­hdot ovat lop­ul­ta yhtä hyviä.

        Jos meil­lä on turvesuo ja siinä samat vai­h­toe­hdot vaihtoehdossa
        A) ilmake­hään ei siir­ry hiiltä vaan suo on sitoo määrän Y) vuodessa. Sen lisäk­si Suomen muut suot nielevät vuodessa määrän X hiilid­iok­sidia ilmakehästä.
        B) ilmake­hään siir­tyy määrä Z ker­ral­la. Sen jäl­keen suo sitoo ilmake­hästä määrän Y) vuodessa ja Suomen muut suot määrän X vuodessa. 

        Molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa vuo­tu­inen nielu on Y+X eikä suon polt­ta­mi­nen vaiku­ta tähän (jos suo palaute­taan suok­si. Jos se palaute­taan met­säk­si, nielu piene­nee ajan myötä ja vai­h­toe­hto heikke­nee ilmake­hää ajatellen edelleen lisää)
        Niin­pä suon polt­tamis­es­ta aiheutuen ilmake­hässä on vai­h­toe­hdos­sa B) iilid­iok­sidia määrä Z tästä eteen­poäin niin pitkälle, kun pystymme asi­aa tarkastelemaan. 

        Niin­pä suo ei oe mil­lään järkeväl­lä aika­jän­teel­lä uusi­u­tu­va aivan siitåä riip­pumat­ta, kuin­ka suuri on maa­pal­lon muiden soiden yhteen­las­ket­tu nielu.

        Met­sän tapauk­ses­sa olen­naista on, että täysikasvuinen met­sä ei ole nielu, mut­ta hakat­tu met­sä on.
        Tästä jok­seenkin ikuisuuten polton ansios­ta ilmakehäss 

        joka hakataan ja polte­taan joka kas­vaa täysikasvuisek­si seit­semässä vuodessa

      2. Osmo Soin­in­vaara: Niin­pä suo ei oe mil­lään järkeväl­lä aika­jän­teel­lä uusi­u­tu­va aivan siitåä riip­pumat­ta, kuin­ka suuri on maa­pal­lon muiden soiden yhteen­las­ket­tu nielu.

        Uusi­u­tu­vu­us ja nielu ovat mielestäni kak­si eri asi­aa. Polt­to­turve ei mis­sään nimessä ole uusi­u­tu­va luon­non­va­ra, sil­lä nyt kas­va­van turpeen muut­tumi­nen polt­to­turpeek­si vaatii usei­ta tuhan­sia (5000?) vuosia. Turpeen polton CO2 päästöt ja kas­va­van turpeen nielu­vaiku­tus voivat sen sijaan olla CO2eqv tarkastelus­sa tas­apain­os­sa. Eivät nekään Suomes­sa vielä tas­apain­os­sa ole, sil­lä kui­v­ate­tut turve­tuotan­toalueet tuot­ta­vat metaa­nia yms. Arvioidut päästöt ovat 1,8 MtCO2-ekv (Sep­pälä, J. 2019).

  11. Kum­mallista puo­liväliri­ihessä oli VM:n täy­delli­nen syr­jäyt­tämi­nen, sen sijaan uskot­ti­in SDPn talous­neroa, yliop­pi­las Matias Mäkys­tä. Tämä Poh­jan­maan Borat näyt­tää nyt johta­van talous­poli­it­tista ajat­telua. Ei muuten vihreätkään hal­li­tuk­ses­sa näytä aja­van mitään talouskuria, any­thing goes.

    Mik­si muuten hal­li­tus uskoo sokeasti Ilmastopa­neel­ia, mut­ta Talouden arvioin­tineu­vos­toa ei usko­ta. Vil­munen esit­ti, että kehyk­seen pitäisi ala­ta jo 2022.

    1. Coun­try­boy: Mik­si muuten hal­li­tus uskoo sokeasti Ilmastopa­neel­ia, mut­ta Talouden arvioin­tineu­vos­toa ei uskota. 

      Kun luon­non­ti­eteis­sä ollaan jostain asi­as­ta var­mo­ja, maal­likon kan­nat­taa luot­taa hyvin sokeasti siihen. Yhteiskun­tati­eteil­i­jät (ml. taloustiede) ja human­is­tit eivät nau­ti samaa luot­ta­mus­ta, ja syystä.

  12. Tässä vielä link­ki turpeen päästö­jen vähen­e­miseen, hal­li­tu­so­hjel­man puoli­tus­tavoite näyt­tää toteu­tu­van jo viimeistään ensi vuon­na tätä menoa.

    https://www.neova-group.com/blogi/posts/147/hallituksen_suomen_ennatys_-_tavoite_alittui_9_vuotta

    Itkosen lakel­mat ovat käsit­tääk­seni sikäli väärät, että suuri oa tues­ta­han menee turve­tuot­ta­jien ja työn­tek­i­jöi­den uudelleen koulu­tuk­seen ja osa rahas­ta tulee EU:n kaut­ta JTF-rahas­tos­ta (oikeu­den­mukaisen siir­tymän rahasto).

  13. “Ei ole eri­tyisen edis­tyk­sel­listä lykätä aina vain toimen­piteitä työl­lisyy­den nos­tamisek­si. Jos rakas­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, pitäisi huole­htia myös työl­lisyy­destä. Pitää tehdä kan­nat­tavak­si ottaa vas­taan mylös mata­la­palkkaista työtä.”

    Voisiko syy hal­li­tuk­sen toimille — tai pikem­minkin toimet­to­muudelle- ettei työl­lisyyt­tä halu­ta nos­taa, kos­ka sen merk­i­tys­tä ymmär­retä tai se ei vain sovi maail­mankat­so­muk­seen. Iron­ian huip­pua edus­taa puheet vas­tu­ullisu­ud­es­ta ja oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, sil­lä mitään kiin­nos­tus­ta (talouden) tule­vaisu­u­teen ei vaiku­ta ole­van. Itse toivoisin, että vasem­mis­to palaisi takaisin reali­teet­tien pari­in talous­poli­ti­ikas­sa, eikä vain käyt­täisi lop­ut­to­mia kau­na-argu­ment­te­ja eriävistä mielip­iteistä. Muis­taak­seni aikoinaan Kale­vi Sor­sa oli huolis­saan hyv­in­voin­ti­val­tion taloudel­lis­es­ta kestävyy­destä, ja riit­tävän suures­ta työl­lisyy­destä kuten Osmo aloituk­ses­saan. On käsit­tämätön­tä, että nykyään Sor­sa edus­taisi tiukkaa ääri­oikeis­toa poli­it­tises­sa diskurssissa.

Vastaa käyttäjälle Stadist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.