Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

Kansalainen Jouni Siren kir­joit­ti sun­nun­tain Hesaris­sa, ettei työt­tömien taloudelli­nen ahdinko luo työ­paikko­ja. Hän sanoi, että kos­ka työ- ja elinkeino­toimis­tois­sa on 327 000 työtön­tä työn­hak­i­jaa ja vain 160 600 avoin­ta työ­paikkaa, kaikille työt­tömille ei voi löy­tyä työpaikkaa.

Jos noista työt­tömistä vaikka­pa vain satatuhat­ta onnis­tu­isi työl­listymään johonkin noista 160 000 avoimes­ta työ­paikkas­ta, hal­li­tuk­sen työl­lisyys­tavoite olisi täysi ja kehys­ri­ihi voitaisi­in päät­tää skumppatarjoiluun.

Oletin, että Sirén olisi seu­raavak­si kir­joit­tanut seu­raavak­si kohtaan­to-ongel­mas­ta, eli siitä, että noi­hin avoimi­in työ­paikkoi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pututk­in­toa, seit­semän kie­len suju­va osaamista, alle 30-vuo­den ikää ja pitkää työkoke­mus­ta, mut­ta hän kir­joit­tikin, että moni niistä tuot­taa niin huonon ansio­ta­son, ettei sil­lä tule toimeen.

Kir­joit­ta­ja puhui itsen­sä pus­si­in, kos­ka työt­tömyys­tur­van por­ras­tus­ta vaa­ti­vat esit­tävät juuri sitä, etteivät työt­tömät hakeudu mata­la­palkkaisi­in töi­hin, kos­ka työt­tömyys­tur­va takaa saman ansio­ta­son helpommin.

Silti Sirén on oike­as­sa. On jok­seenkin kohtu­u­ton­ta vaa­tia ihmisiä tekemään töitä, jos palkan päälle joutuu hake­maan rahaa toimeen­tu­lotues­ta, jot­ta rahat riit­täi­sivät ruokaan.

Tähän aikaan ei sovi aja­tus heiken­tää työt­tömien etuuk­sia niin paljon, että näi­den on henken­sä pitimik­si otet­ta­va vas­taan aivan mitä työtä hyvänsä.

Karu tosi­a­sia on, että nois­sa yli 300 000 työt­tömässä on paljon niitä, joiden ammat­ti­taito tai ter­vey­den­ti­la eivät tee real­is­tis­es­ti tavoitel­la vaa­tivia ja hyvä­palkkaisia töitä. Suo­mi on eri­tyisen huono työl­listämään vajaakun­toisia, ulko­maalaisia tai huonos­ti koulutet­tu­ja. Oikea ratkaisu asi­aan ei ole työt­tömien kas­va­va määrä, vaan pieni­palkkaisten ase­man kohentaminen.

On vähän höh­lää aset­taa työt­tömyys yhteiskun­nan mak­saman tulon­si­ir­ron ehdok­si. On tuet­ta­va myös pieni­palkkaisia ja niin paljon, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on aina selkeästi kan­nat­tavam­paa kuin työt­tömänä olem­i­nen. Tämä mak­saa, mut­ta on halvem­paa mak­saa pieni­palkkaisen elinkus­tan­nuk­sista osa kuin työt­tömän elinkus­tan­nuk­set kokonaan.

Tämä kysymys on rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ydinkysymys.

= = =

Sirén kir­joit­ti, että työ­paikat tuot­ta­vat huonon ansio­ta­son, kos­ka ne ovat osa-aikaisia. Osa-aikainen työ kan­nat­taa kyl­lä ottaa vas­taan, sil­lä sovitel­tu päivära­ha tukee osa-aikatyötä jopa vähän liiankin avokä­tis­es­ti tar­joa­mal­la mon­elle 20-tun­tis­es­ta työvi­ikos­ta samat kokon­aisan­siot kuin kokopäivätyöstä.

Ongel­ma on pieni­palkkaises­sa kokopäivä­työssä ja etenkin sel­l­aises­sa työssä, jos­sa ei ole työaikaa lainkaan, kos­ka siihen ei saa sovitel­tua päivärahaa.

 

 

168 vastausta artikkeliin “Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys”

  1. 16100 avoin­ta työ­paikkaa TE-palveluis­sa täl­lä het­kel­lä kri­teere­inä kokoaikaisu­us, palkkatyö ja kesto yli 3kk. 

    Ihmette­len julk­isu­udessa esite­tyt­tyjä väit­teitä yli 100000 avoimes­ta työpaikasta.

    1. Real­isti:
      16100 avoin­ta työ­paikkaa TE-palveluis­sa täl­lä het­kel­lä kri­teere­inä kokoaikaisu­us, palkkatyö ja kesto yli 3kk. 

      Ihmette­len julk­isu­udessa esite­tyt­tyjä väit­teitä yli 100000 avoimes­ta työpaikasta.

      Eiväthän kaik­ki työ­paikat mene TE-toimis­to­jen kaut­ta ollenkaan !

      Siren näyt­tää muuten ole­van vasem­mis­toli­itn johto­henkilöitä Tam­pereel­la ja vaaliehdokas, mikä osaltaan selit­tää tek­stin tarkoituksen.

    2. Real­isti:
      16100 avoin­ta työ­paikkaa TE-palveluis­sa täl­lä het­kel­lä kri­teere­inä kokoaikaisu­us, palkkatyö ja kesto yli 3kk. 

      Ihmette­len julk­isu­udessa esite­tyt­tyjä väit­teitä yli 100000 avoimes­ta työpaikasta.

      Tuo 160000 paikkaa on kek­sit­ty vain oikeis­ton pyrkimyk­siä tukemaan.

    3. Real­isti:
      16100 avoin­ta työ­paikkaa TE-palveluis­sa täl­lä het­kel­lä kri­teere­inä kokoaikaisu­us, palkkatyö ja kesto yli 3kk. 

      Ihmette­len julk­isu­udessa esite­tyt­tyjä väit­teitä yli 100000 avoimes­ta työpaikasta.

      Tämä on se ongelma. 

      Yri­tyk­sil­lä on nyt vim­ma pääl­lä potkia ulos ihmisiä ja uusia ote­taan vähemmän. 

      Koulute­tun joka saa ansiosi­don­naista yli 2000/kk ei kan­na­ta ottaa vas­taan mitä tahansa työtä. Nyt potk­i­taan nimeno­maan koulutet­tu­ja pois kos­ka heitä voi kor­va­ta intialaisel­la tms. Myös etä­työvim­ma aiheut­taa työttömyyttä. 

      Jos ongel­ma on EK:n mielestä että ammati­taitois­t­en ihmis­ten palkkata­so on liian korkea Suomes­sa, ja sik­si siir­retään töitä ennem­min ulko­maille, niin ennem­min keskitet­ty sisäi­nen deval­vaa­tio, että kaikkien palkko­ja ja mui­ta etuuk­sia leikataan samal­la pros­en­til­la. Se että elämi­nen kallis­tuu on tietenkin voi voi, mut­ta se kallis­tuu kaikille. Työ­markki­na­jär­jestöt neu­vot­telupöytään niin eiköhän ratkaisu synny. 

      Jos taas lähde­tään EK:n ja Suomen Yrit­täjien halu­a­malle lin­jalle ns paikallis­es­ta sopimis­es­ta, niin siitä seu­raa vain kyt­täys­tä ja anarki­aa työ­paikoille ja työrauha on menetetty .

      Sit­ten julkisen sek­torin paisum­i­nen, eikö sille voi mitään? Mik­si esim julkisel­la sek­to­ril­la pitää työa­jan olla n 3 viikkoa lyhyem­pi vuodessa kuin muil­la? Ei se mikään ihme ole että Suomen halu­tu­in työ­paik­ka nyky­isin on “Val­tio”. Ilman Oy:tä.

      1. R.Silfverberg: Tämä on se ongelma. 

        Jos taas lähde­tään EK:n ja Suomen Yrit­täjien halu­a­malle lin­jalle ns paikallis­es­ta sopimis­es­ta, niin siitä seu­raa vain kyt­täys­tä ja anarki­aa työ­paikoille­ja työrauha on menetetty .

    4. Meil­lä on ollut 19 koodarin paikkaa auki tänä vuon­na. Kan­sain­välisenä yri­tyk­senä emme julkaise TE-toimis­ton sivuil­la työ­paikkail­moituk­sia vaan Careers sivul­lamme ja LinkedIn sivullamme.

      Itse olen saanut töitä soit­ta­mal­la suo­raan, lähet­tämäl­lä sähkö­pos­tia ja pari viimeistä posi­tio­ta olen saanut siten, että min­ua on läh­estyt­ty suo­raan. Ker­taakaan en ole lähet­tänyt työhake­mus­ta yhtään mihinkään.

      Suhteil­la pääsee töi­hin. Älä ole suo­ma­lainen jurot­ta­ja vaan akti­ivi­nen ja kehitä osaamis­tasi. Verkos­toidu oma­l­la alallasi.

      Opiskelu­aikaan minä olin logis­ti­ikkakeskuk­ses­sa paket­te­ja lajit­tele­mas­sa, ja lop­ul­ta teknil­lisel­lä yliopis­tol­la alani laitok­sel­la. Ei ollut mitään hohdokas­ta opiske­li­jaelämää vaan kol­men vuo­den tiuk­ka rutis­tus, ja kyl­lä kan­nat­ti. Sen jäl­keen elämä on hymy­il­lyt, kun on koodan­nut menemään.

    5. Päivitet­ty tilanne työ­markki­noil­la. TEM tilas­tois­sa työt­tömiä ja tem­putet­tu­ja 449.000 kap­palet­ta 31.3.2021, joista noin 50.000 on korkeakoulutettuja.

      Avoimia palkkatyö­paikko­ja, kesto yli 3kk ja kokopäiväisiä nyt 18600.

      Mis­sä ovat ekon­o­mistien main­os­ta­mat avoimet työ­paikat sadoin­tuhansin ja työvoimapula??

  2. Työt­tömiä ja ns. tem­putet­tu­ja on ollut viime kuun­vai­hteis­sa n. 450000. Ns. laa­ja työt­tömyys on vielä suurem­pi. Työt­tömien määrä on murskaa­va, jos ollaan rehellisiä.

    1. Real­isti:
      Työt­tömiä ja ns. tem­putet­tu­ja on ollut viime kuun­vai­hteis­sa n. 450000. Ns. laa­ja työt­tömyys on vielä suurem­pi. Työt­tömien määrä on murskaa­va, jos ollaan rehellisiä.

      TE-toimis­ton luvuis­sa on ns. “kuollei­ta sielu­ja” kym­meniä tuhan­sia. He ovat niitä, jot­ka ovat saa­neet työ­paikan mut­ta eivät ole ilmoit­ta­neet sitä TE-toimistolle.

      1. Real­isti:

        Coun­try­boy: TE-toimis­ton luvuis­sa on ns. ”kuollei­ta sielu­ja” kym­meniä tuhan­sia. He ovat niitä, jot­ka ovat saa­neet työ­paikan mut­ta eivät ole ilmoit­ta­neet sitä TE-toimistolle.

        En pidä paikkaansa. Nuo TEMn tilas­to­jen työt­tömät ja tem­pute­tut ovat oikeutet­tu­ja työt­tömyysko­r­vauk­si­in. Työt­tömyysko­r­vaus­petok­sia on hyvin vähän, mikä johtuu tieto­jen ris­ti­ina­jos­ta eri rek­isterei­den kesken.

      2. Real­isti:
        En pidä paikkaansa. Nuo TEMn tilas­to­jen työt­tömät ja tem­pute­tut ovat oikeutet­tu­ja työttömyyskorvauksiin. 

        Eivät läh­eskään kaik­ki työt­tömät työn­hak­i­jat ole oikeutet­tu­ja kor­vauk­si­in, eikä heil­lä ole mitään insen­ti­iviä ilmoit­taa TEMi­in että ovat saa­neet töitä. Putoa­vat sit­ten tilas­toista joskus.

      3. Koost­a­va palvelu http://www.duunitori.fi antaa 20900 kokopäiväistä työpaikkaa.

        Pekka Taipale: Eivät läh­eskään kaik­ki työt­tömät työn­hak­i­jat ole oikeutet­tu­ja kor­vauk­si­in, eikä heil­lä ole mitään insen­ti­iviä ilmoit­taa TEMi­in että ovat saa­neet töitä. Putoa­vat sit­ten tilas­toista joskus.

        Ei siel­lä kukaan roiku muun kuin etuuk­sien vuoksi.

      4. Real­isti:
        Koost­a­va palvelu http://www.duunitori.fi antaa 20900 kokopäiväistä työpaikkaa.

        Ei siel­lä kukaan roiku muun kuin etuuk­sien vuoksi. 

        Kyl­lä siel­lä on, mut­ta he eivät tyyp­il­lis­es­ti ole _työttömiä työnhakijoita_ vaan opiske­li­joi­ta, nuo­ria kesä­työn­hak­i­joi­ta yms. jot­ka eivät saa työttömyysturvaa.

  3. Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin?

    1. Janne M. Korho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin?

      </blockquote

      Yhteiskunnn kus­tan­ta­ma työvoima lie­nee lop­ulli­nen tavoite.
      Ei mikään.

    2. Janne M. Korho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin? 

      Palkkat­uen määrän indek­soimi­nen työ­nan­ta­jan mak­saman palkan määrään, yhdis­tet­tynä määräyk­seen, että vain tietyn alara­jan määrältään ylit­tävä tuki maksetaan?

      1. Aika vaikea saa­da osumaan kohdalleen täl­lainen algo­rit­mi — hel­posti käy niin että juuri kukaan ei hyödy tues­ta, tai sit­ten työ­nan­ta­jat löytävät ‘sweet spotin’ jol­la ulko­maiset siir­to­työläiset saadaan tekemään siivoushom­mia 600e/kk, val­tion mak­saes­sa päälle 400e tjsp.

    3. Janne M. Korho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin?

      Juurikin näin. Käytän­nössähän siinä tuet­taisi­in niitä työ­nan­ta­jia jot­ka kehtaa­vat mak­saa surkeimpia palkko­ja. Tarvi­taan min­imi­palkkala­ki tessien rin­nalle, ei tilalle.

    4. Mikä estää niitä leikkaa­mas­ta palkko­ja nyt?

      Luon­nol­lis­es­ti se, että sit­ten ei saa työvoimaa töi­hin. Samal­la taval­la se työn­tek­i­jä päät­tää mil­lä pal­ka­lla tekee töitä jatkossakin.

      Tietenkin työ­nan­ta­jat pistävät aina palkan pien­im­pään mah­dol­liseen mil­lä työvoimaa löy­tyy, mut­ta kiitos työn tukemisen, työtä saadaan kokon­aisuute­na lisää. Ja ainakin teh­dyn työn määrä kas­vaa, kas­vaa myös kansantuote.

      Itse kan­nat­taisin jotain EITC:n tyylistä ratkaisua.

      1. Luon­nol­lis­es­ti se, että sit­ten ei saa työvoimaa töi­hin. Samal­la taval­la se työn­tek­i­jä päät­tää mil­lä pal­ka­lla tekee töitä jatkossakin. 

        Työ­nan­ta­ja on ole­tuk­se­na ahne joten ottaa ihan var­masti töi­hin kaik­ki ne jon­ka työ­panok­sel­la saa mak­set­tua palkan sivuku­luineen ja itselle kat­teen päälle.

        Se pitää vaan saa­da rahastet­tua asi­akkaal­ta. Eli kysymyk­senä on mik­si lop­ullisen päätök­sen tekevä ja työn­tek­i­jän palkan mak­sa­va asi­akas ostaa nimeno­maan suo­ma­laiselta fir­mal­ta eikä samaan hin­taa tai halvem­mal­la muual­la tuotet­tua tavaraa tai palvelua? 

        Onko ratkai­se­va tek­i­jä mak­sa­jan kannal­ta juuri sen vaikeasti työl­lis­tet­tävän suo­ma­laisen työ­panos? Harvem­min taitaa olla.

      2. Näis­sä tah­too käy­dä ajan kanssa niin, että jos siltä mata­la­palkkaiselta hupenevat muutkin vai­h­toe­hdot esimerkik­si sosi­aal­i­tur­van ostovoiman heiken­tyessä, niin ennen pitkää mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka + mah­dolli­nen tuki aset­tuu juuri siihen kipu­ra­jalle mil­lä juuri ja juuri työn­tek­i­jä pär­jää mar­gin­aalis­es­ti parem­min kuin sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Jos vai­h­toe­htona on ihmis­ar­vo­ton elämä tosi­asial­lis­es­ti riit­tämät­tömäl­lä sosi­aal­i­tur­val­la tai mar­gin­aalis­es­ti parem­pi elämä mata­la­palk­ka-alan tuet­tuna työvoimana, niin kyl­lä niitä tek­i­jöitä riittää.

        Korkeaan teknolo­giaan luot­ta­van luon­non­va­raköy­hän maan pitäisi kai pyrk­iä kehit­tämään työn tuot­tavu­ut­ta, ei tuke­maan piikomista. Sosi­aal­i­tur­van pitäisi sik­si olla niin hyvä, että kaikil­la olisi reaa­li­nen mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä työn teosta. Tämä tietysti vaatisi vähän tulon­jaon muut­tamista niin että niiltä, joil­la on val­ta­van paljon, ote­taan pikkuisen nyky­istä enemmän.

      3. Janne M. Korho­nen:
        Sosi­aal­i­tur­van pitäisi sik­si olla niin hyvä, että kaikil­la olisi reaa­li­nen mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä työn teosta. 

        Taju­at kai että tämä kuu­lostaa ikili­ikku­jal­ta (tai hölmöläis­ten peitonjatkamiselta).

      4. Janne M. Korho­nen: Sosi­aal­i­tur­van pitäisi sik­si olla niin hyvä, että kaikil­la olisi reaa­li­nen mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä työn teosta. 

        Kyl­lähän tämä jo toteu­tuu. Muuten­han maat­alouden kausi­työn­tek­i­jät taik­ka pk-seudun raken­nus­miehet ja siivoo­jat eivät olisi niin vah­vasti ulko­maalais­taus­tais­ten hommia.

      5. Janne M. Korho­nen:
        Näis­sä tah­too käy­dä ajan kanssa niin, että jos siltä mata­la­palkkaiselta hupenevat muutkin vai­h­toe­hdot esimerkik­si sosi­aal­i­tur­van ostovoiman heiken­tyessä, niin ennen pitkää mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka + mah­dolli­nen tuki aset­tuu juuri siihen kipu­ra­jalle mil­lä juuri ja juuri työn­tek­i­jä pär­jää mar­gin­aalis­es­ti parem­min kuin sosi­aal­i­tur­van varas­sa. Jos vai­h­toe­htona on ihmis­ar­vo­ton elämä tosi­asial­lis­es­ti riit­tämät­tömäl­lä sosi­aal­i­tur­val­la tai mar­gin­aalis­es­ti parem­pi elämä mata­la­palk­ka-alan tuet­tuna työvoimana, niin kyl­lä niitä tek­i­jöitä riittää.

        Korkeaan teknolo­giaan luot­ta­van luon­non­va­raköy­hän maan pitäisi kai pyrk­iä kehit­tämään työn tuot­tavu­ut­ta, ei tuke­maan piikomista. Sosi­aal­i­tur­van pitäisi sik­si olla niin hyvä, että kaikil­la olisi reaa­li­nen mah­dol­lisu­us kieltäy­tyä työn teosta. Tämä tietysti vaatisi vähän tulon­jaon muut­tamista niin että niiltä, joil­la on val­ta­van paljon, ote­taan pikkuisen nyky­istä enemmän.

        https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_797,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13–3‑10123387.png

        Korkeak­oulutet­tu­jen muut­toli­ike on pois Suomes­ta. Mata­la­palkkatöi­den sal­lim­i­nen on ain­oa vai­hoe­hto työt­tömyy­delle. Työl­lisyy­del­lä on myös sosi­aa­li­nen aspek­ti Suomen kaltaises­sa maas­sa, jos­sa ihmisy­hteisöt ovat eristettyjä.

    5. Janne M. Korho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin? 

      Jos alal­la on yleis­si­to­va työe­htosopimus, palkko­ja ei yksinker­tais­es­ti voi leika­ta ja leikkaus onnis­tu­isi vain aloil­la, joil­la ei ole työe­htosopimuk­sia. Esimerkik­si kiin­teistöalan (siivoo­jat) ja rav­in­to­la-alan (rvin­to­latyötek­i­jät) työe­htosopimuk­set ovat yleissitovia.

      Jos työ­nan­ta­jat kokon­aisu­udessa halu­a­si­vat palkata nyky­istä use­ampia työn­tek­i­jöitä, niin palka­nsaa­jalle jävää osu­ut­ta täy­ty­isi kas­vat­taa. Jos työ­nan­ta­ja pistäisi tues­ta kaik­ki omaan tasku­un­sa, kan­nat­tavu­us paranisi, mut­ta yhtään lisä­työn­tek­i­jää ei saisi töi­hin. Työvoima­pu­la-alal­la työ­nan­ta­jat ovat jo käytän­nössä palkan­neet kaik­ki, jot­ka alan val­lit­se­val­la palkata­sol­la on ylipäätän­sä saatavis­sa töi­hin. Olisi var­maan sit­ten ala- ja jopa kaupunkiko­htaista, kuin­ka suuri osa tues­ta valuisi yri­tys­ten kan­nat­tavu­u­teen ja kuin­ka suuri osa sit­ten suo­raan palkkoihin.

      Var­maankin sit­ten seu­raavis­sa TES-neu­vot­teluis­sa myös ammat­tili­itot korot­taisi­vat vaa­timuk­si­aan tuen vaiku­tuk­sen ver­ran. Palkat nousi­si­vat ja osa työn­tek­i­jöistä tipah­taisi taas työttömiksi. 

      Työl­listymis­vaiku­tuk­set saat­taisi­vat jäädä lyhy­taikaisik­si. Ei ole help­poa ei.

    6. Janne M. Korho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leikkaa­mas­ta palkoista vielä entisestäänkin?

      Var­maan ainakin työn tar­jon­nan elastisu­us. Tar­jon­ta ei liene täysin epäe­lastista (joskaan ei täysin elastis­takaan). Toisaal­ta, jos palkkakus­tan­nuk­set alenevat, niin oletet­tavasti työ­nan­ta­jien on sil­loin kan­nat­tavam­paa työl­listää enem­män ihmisiä kuin muuten, mikä sekään ei ole aivan huono asia.

      Kan­nat­taa huo­ma­ta, että, jos pien­ten palkko­jen tukem­i­nen las­kee näitä palkko­ja, niin samal­la logi­ikalla myös pien­ten palkko­jen alhaisem­man vero­tuk­sen pitäisi yhtälail­la laskea niitä. Usein kuitenkaan täl­lä perus­teel­la mata­la­palkkatukia vas­tus­ta­vat eivät sit­ten vas­taavasti kan­na­ta tasaveroa, vaik­ka tismall­een sama logi­ik­ka puhuisi tulo­haitarin alapään vero­pro­gres­sio­ta vastaan.

  4. ” avoimi­in työ­paikkoi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pututk­in­toa, seit­semän kie­len suju­va osaamista, alle 30-vuo­den ikää ja pitkää työkokemusta,”

    Tuol­laisi­akin paikko­ja var­masti on auki, mut­ta on myös tuhan­sia paikko­ja mihin haetaan esim lähi­hoita­jia tai raken­nusalan töi­hin, ja edel­ly­tyksinä ei ole yhtäkään lis­tas­tasi. Kyl­lä luulisi töitä löy­tyvän, jos ei muuten niin parin kol­men vuo­den koulu­tuk­sen jälkeen.

    1. antti:

      Tuol­laisi­akin paikko­ja var­masti on auki, mut­ta on myös tuhan­sia paikko­ja mihin haetaan esim lähi­hoita­jia tai raken­nusalan töi­hin, ja edel­ly­tyksinä ei ole yhtäkään lis­tas­tasi. Kyl­lä luulisi töitä löy­tyvän, jos ei muuten niin parin kol­men vuo­den koulu­tuk­sen jälkeen.

      Raken­nustyön­tek­i­jöis­sä on val­tavia tuot­tavu­usero­ja. Joku tekee töitä tuplavauhdil­la toiseen ver­rat­tuna, ja tarkasti mitat­en ja tuot­taen vaikka­pa tasaisia lat­tioi­ta. Toisen työ­tahti voi olla heikko, ja huonos­sa tapauk­ses­sa työn jälkikin on niin huonoa, että muut joutu­vat kor­jaile­maan jatku­vasti. Taustal­la viimek­si maini­tuis­sa tapauk­sis­sa on usein päi­hdeon­gelmahis­to­ri­aa. Hyvää laat­ua nopeasti tek­i­jöille töitä löy­tyy raken­nusalal­ta, yli TES-palkkata­soil­lakin, mut­ta vaikeus on siinä, että miten saisi työl­lis­tet­tyä myös ne raken­nustyön­tek­i­jät, joil­la on vaik­ka vuosien päi­hdeon­gel­mataus­ta, tai joil­la selkä kipey­tyy herkästi, tai jot­ka tekevät huonona päivänä huonoa laat­ua tai ovat kovin hitai­ta. Vaik­ka kuin­ka koulut­taisi vaik­ka selkäkiputaus­taa omaavaa työn­tek­i­jää, voi olla ris­ki, että tämä jää sairaslo­ma­lle tulevaisuudessa.

      Työt­tömyy­den kova ydin on vaikea kohde puut­tua. Osatyökyky­isiä pitäisi saa­da parem­min mukaan työ­markki­noille — mut­ta jotenkin niin, että oikeasti työkyky­isille ei muo­dos­tu kan­nustin­ta alkaa hyö­dyn­tää osatyökyky­is­ten työl­listymisen paran­tamisek­si tehdy­istä asioista, ja jät­täy­tyä itsekin osa-aikaisik­si työntekijöiksi..

  5. Ei teol­lisu­ut­ta pidä vaa­tia työllistäjäksi
    Jot­ta vien­timme pär­jää kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, on löy­det­tävä inno­vaa­tiot, jot­ka kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä. Ei Suo­mi voi nykyaikana men­estyä sel­l­aisen ide­olo­gian varas­sa, että työn­tek­i­jöitä verot­ta­mal­la hoide­taan val­tion­talout­ta. Se tehtävä jää suures­sa määrin vien­ti­te­ol­lisu­udelle. Kun vien­ti men­estyy parem­min, lisää rahaa ker­tyy monia reit­te­jä yhteiskun­nan rattaisiin.

    Parhait­en työl­listävät palvelu­alat. Vien­nin elpyessä kas­vaa ihmis­ten ja yri­tys­ten tarve saa­da palvelui­ta. Silti edes noususuh­dan­teessa palvelu­aloil­ta ei riitä kaikikille työtä. Inno­vaa­tiot syr­jäyt­tävät palveluis­takin työntekijöitä. 

    Yhteiskun­nan tulee taa­ta työt­tömien toimeen­tu­lo ja myös hyvä elämä. Sosi­aal­i­tur­van kaut­ta se voi tul­la kokon­aistaloudel­lis­es­ti halvem­mak­si kuin työl­listämisen keinoin. On virhe, kun yritetään työl­listämistä val­tion varoin tai kiusaa­mal­la ihmisiä työl­listämiskurs­seil­la sil­loinkin, kun ei ole soveli­ai­ta työ­paikko­ja. Vapaiden työ­paikko­jen täyt­tämi­nen pitää kuitenkin säi­lyt­tää tavoitteena.

    1. Jyr­ki Patomä­ki:
      Ei teol­lisu­ut­ta pidä vaa­tia työllistäjäksi
      Jot­ta vien­timme pär­jää kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, on löy­det­tävä inno­vaa­tiot, jot­ka kor­vaa­vat työn­tek­i­jöitä. Ei Suo­mi voi nykyaikana men­estyä sel­l­aisen ide­olo­gian varas­sa, että työn­tek­i­jöitäverot­ta­mal­la hoide­taan val­tion­talout­ta. Se tehtävä jää suures­sa määrin vien­ti­te­ol­lisu­udelle. Kun vien­ti men­estyy parem­min, lisää rahaa ker­tyy monia reit­te­jä yhteiskun­nan rattaisiin.

      Parhait­en työl­listävät palvelu­alat. Vien­nin elpyessä kas­vaa ihmis­ten ja yri­tys­ten tarve saa­da palvelui­ta. Silti edes noususuh­dan­teessa palvelu­aloil­ta ei riitä kaikikille työtä. Inno­vaa­tiot syr­jäyt­tävät palveluis­takin työntekijöitä. 

      Yhteiskun­nan tulee taa­ta työt­tömien toimeen­tu­lo ja myös hyvä elämä. Sosi­aal­i­tur­van kaut­ta se voi tul­la kokon­aistaloudel­lis­es­ti halvem­mak­si kuin työl­listämisen keinoin. On virhe, kun yritetään työl­listämistä val­tion varoin tai kiusaa­mal­la ihmisiä työl­listämiskurs­seil­la sil­loinkin, kun ei ole soveli­ai­ta työ­paikko­ja. Vapaiden työ­paikko­jen täyt­tämi­nen pitää kuitenkin säi­lyt­tää tavoitteena.

      Mik­si sit­ten tety­il­lä aloil­la on työvoima­pu­la täl­läkin het­kel­lä. Esimerkik­si maat­alous, puu­tarha ja met­sätöi­hin ei tah­do­ta saa­da työvoimaa kuin Ukrainas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta.

      1. Coun­try­boy: Mik­si sit­ten tety­il­lä aloil­la on työvoima­pu­la täl­läkin het­kel­lä. Esimerkik­si maat­alous, puu­tarha ja met­sätöi­hin ei tah­do­ta saa­da työvoimaa kuin Ukrainas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta. 

        Kos­ka noi­hin töi­hin ei ole Suomes­sa osaa­jia. Betonilähiössä kas­vanut keskiver­to-Z-sukupolvi­nen nuori ei omaa mitään inher­ent­tiä osaamista maat­alous- puu­tarha- tai met­sätöistä. Nämä ovat täysin vierai­ta alo­ja useim­mille eikä niihin tun­neta minkään­laista vetoa myöskään koulut­tau­tua kos­ka parem­pia vai­h­toe­hto­ja on tiedossa.
        Ikära­sis­mi sit­ten kar­sii pois van­hem­mis­sa sukupolvis­sa mah­dol­lis­es­ti vielä ole­via osaajia.

      2. Yama: Kos­ka noi­hin töi­hin ei ole Suomes­sa osaa­jia. Betonilähiössä kas­vanut keskiver­to-Z-sukupolvi­nen nuori ei omaa mitään inher­ent­tiä osaamista maat­alous- puu­tarha- tai metsätöistä. 

        No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta etteivät suo­ma­laiset osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suos­tu tekemään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joitelleet. Kun ukrainas­ta tulee uut­ta kausi­työn­tek­i­jöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammat­ti­lainen vaan osa on aloit­telijoi­ta. Ne oppii tekemään kun neu­votaan ja muut opettaa.

      3. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joitelleet. Kun ukrainas­ta tulee uut­ta kausi­työn­tek­i­jöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammat­ti­lainen vaan osa on aloit­telijoi­ta. Ne oppii tekemään kun neu­votaan ja muut opettaa.

        Kyl­lä nimeno­maan moti­vaa­tion puute on tärkein syy ettei maat­alouden kausityö
        kel­paa suo­ma­laisille. Syy mik­si kuin ukrainalaiset tule­vat Suomeen kausitöi­hin nimeno­maan maat­alouteen on Ukrainas­sa mak­set­ta­van perus­palkan ero suh­teessa Ukrainan val­u­u­tan hryvn­ian arvos­sa suh­teessa euroon (myös Puolan zlo­tyyn, Puo­las­sa on paljon myös ukrainalaisia työvoimaa paikkaa­maan maan työvoima pulaa vaik­ka puo­lalaisia on muut­tanut . paljon ulko­maille työn­takia) . Ukrainalaisen opet­ta­ja esimerkik­si tien­aa puolen vuo­den palkan Suomes­sa maat­aloudessa mitä hän tien­aa Ukrainas­sa opet­ta­jana. Toden­näköis­es­ti luku on täl­lä het­kel­lä suurem­pi. Uno­htuuko Syltyltä se että 1970-luvul­la suo­ma­laiset oli­vat Ruot­sis­sa hyvin tavalli­nen kausi­työ voimaa kun palkat Suomes­sa oli­vat suh­teessa Ruot­si­in paljon pienem­mät. Ukraina on täl­lä het­kel­lä siinä vai­heessa mis­sä Suo­mi oli 1970-luvul­la suh­teessa sen naa­puri­mai­hin. Siis Ukrainan kohdal­la suh­teessa Puolaan.

      4. Rahul Somani:
        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joitelleet. Kun ukrainas­ta tulee uut­ta kausi­työn­tek­i­jöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammat­ti­lainen vaan osa on aloit­telijoi­ta. Ne oppii tekemään kun neu­votaan ja muut opettaa.

        Juuri näin. Kyse ei todel­lakaan ole mis­tään koulu­tuk­sen puut­teesta, vaan siitä ettei nyky­isil­lä rak­en­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­laisille työt­tömille. Turha sitä on yrit­tää kääriä johonkin osaamattomuuteen.

      5. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta etteivät suo­ma­laiset osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suos­tu tekemään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joitelleet. Kun ukrainas­ta tulee uut­ta kausi­työn­tek­i­jöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammat­ti­lainen vaan osa on aloit­telijoi­ta. Ne oppii tekemään kun neu­votaan ja muut opettaa. 

        Niin, Suomes­sa keskipalk­ka on jotain 5–6 ker­taa suurem­pi kuin Ukrainas­sa. Var­maan suo­ma­laisi­akin tulisi enem­män noille aloille jos niiden keskipalk­ka viisinkertaistettaisiin.

      6. Suomes­sa keskipalk­ka on kymme­nenker­tainen Ukrainalaiseen ver­rat­tuna viral­lisil­la val­u­ut­takurs­seil­la. Ostovoimaero tietysti pienempi.

      7. Yama: os niiden keskipalk­ka viisinkertaistettaisiin.

        Mik­si sit­ten ensin esi­tit, että asia olisi jotenkin toisin?

        Annoit ymmärtää, että kyseessä olisi suo­ma­lais­ten osaamisen puutteet.

      8. Sylt­ty: Mik­si sit­ten ensin esi­tit, että asia olisi jotenkin toisin?

        Annoit ymmärtää, että kyseessä olisi suo­ma­lais­ten osaamisen puutteet. 

        Se onkin se perussyy. Mut­ta jos jollekin alalle lyödään tarpeek­si kova palk­ka, kyl­lä siihen ihmiset kouluttautuu.

      9. Yama: Se onkin se perussyy. Mut­ta jos jollekin alalle lyödään tarpeek­si kova palk­ka, kyl­lä siihen ihmiset kouluttautuu.

        Mar­jo­jen­poim­i­ja ei ole ammat­tin­imike tai tutk­in­to. Kova palkkainen ammat­ti on esimerkik­si aivo kirur­gi tai lentokapteeni. Kuin­ka paljon mar­jo­jen hin­nat pitäisi mak­saa vähit­täiskau­pas­sa mikäli mar­jo­jen­poim­i­joille mak­se­taan lentokapteenin palkka?.

      10. Rahul Somani: Mar­jo­jen­poim­i­ja ei ole ammat­tin­imike tai tutk­in­to. Kova palkkainen ammat­ti on esimerkik­si aivo kirur­gi tai lentokapteeni. Kuin­ka paljon mar­jo­jen hin­nat­pitäisi mak­saa vähit­täiskau­pas­sa mikäli mar­jo­jen­poim­i­joille mak­se­taan lentokapteenin palkka?. 

        Var­maan olisi hillot aika tyyri­itä! Sil­lä taval­la se kohtaan­to-ongel­ma kuitenkin ratkeaisi. Joku muu ongel­ma voisi tulla.
        Sen sijaan jonkun ansiosi­don­naisen leikkaus ei saisi työtön­tä sähköasen­ta­jaa, sosi­olo­gia tai insinööriä mar­jan­poim­intaan tai lannanluontiin.

      11. Yama: Var­maan olisi hillot aika tyyri­itä! Sil­lä taval­la se kohtaan­to-ongel­ma kuitenkin ratkeaisi. Joku muu ongel­ma voisi tulla.
        Sen sijaan jonkun ansiosi­don­naisen leikkaus ei saisi työtön­tä sähköasen­ta­jaa, sosi­olo­gia tai insinööriä mar­jan­poim­intaan tai lannanluontiin. 

        kohtaan­to-ongel­ma ei kyl­lä ratkeaisi esit­tämäl­läni taval­la vaan koko maat­alous alana katoaisi kun maat­alousyrit­täjät olisi Suomes­ta kaik­ki lopet­ta­neet jos mar­jan­poimin­nas­ta pitäisi mak­saa kirur­gin tai lentokapteenin palk­ka.. Olet siinä aivan oike­as­sa ettei ansiosi­don­naisen leikkaus ei saisi työt­tömiä sähköasen­ta­jia, sosi­olo­ge­ja tai insinööre­jä marjanpoimintaan.

      12. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta etteivät suo­ma­laiset osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suos­tu tekemään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja harjoitelleet. 

        Ne ukrainalaiset kausi­työn­tek­i­jät ovat kyl­lä opetelleet ja har­joitelleet jo Ukrainas­sa; ei Suomeen mitään tois­taitoisia opet­telijoi­ta ote­ta, vaan ammattityövoimaa.

        Ukrainalaiselle suo­ma­lainen maat­aloustyön­tek­i­jän palk­ka on houkut­tel­e­va, Suomen sosi­aal­i­tur­van piiris­sä ole­valle ei, kos­ka työ on myös kovaa ja vaatii asen­net­ta, sen lisäk­si että vaatii ammat­ti­taitoa ja kokemusta.

      13. Coun­try­boy: Mik­si sit­ten tety­il­lä aloil­la on työvoima­pu­la täl­läkin het­kel­lä. Esimerkik­si maat­alous, puu­tarha ja met­sätöi­hin ei tah­do­ta saa­da työvoimaa kuin Ukrainas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta.

        Jos olisit itse työtön, menisitkö poim­i­maan mar­jo­ja samoil­la työe­hdoil­la ja palkoil­la kuin ukrainalaiset?

      14. R.Silfverberg: Jos olisit itse työtön, menisitkö poim­i­maan mar­jo­ja samoil­la työe­hdoil­la ja palkoil­la kuin ukrainalaiset?

        Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nyky­isil­lä rak­en­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­laisille. Turha sitä on yrit­tää kääriä mihinkään muuhun.

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töi­hin men­e­m­i­nen nykisel­lään ei kan­na­ta, sille täy­tyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työt­tömiä laiskoik­si? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töi­den menos­ta kan­nat­tavam­paa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huonot palkat ja saman saa koton­akin, mik­si *kukaan* menisi noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­tavu­udelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

      15. Sylt­ty: Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nyky­isil­lä rak­en­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­laisille. Turha sitä on yrit­tää kääriä mihinkään muuhun.

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töi­hin men­e­m­i­nen nykisel­lään ei kan­na­ta, sille täy­tyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työt­tömiä laiskoik­si? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töi­den menos­ta kan­nat­tavam­paa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huonot palkat ja saman saa koton­akin, mik­si *kukaan* menisi noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­tavu­udelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

        Nuo ukrainalaisille ym tarkoite­tut kausi­työt ovat niin huonos­ti palkatut että suo­ma­lai­sista korkein­taan koul­u­laiset voisi kuvitel­la tekevän­sä sel­l­aista kesä­työnä jos ei muu­ta saa. Ne eivät ole vai­h­toe­hto kellekään joka on jo jonkin aikaa ollut työelämässä ja saanut potkut tuotan­nol­lis-taloudel­li­sista syistä. 

        Oltaisi­in kyl­lä menos­sa takaisin 1940–60 luvulle jos työt­tömyyspäivära­han saamisen ehtona olisi pakko­työ työsi­ir­tolois­sa kaukana omas­ta kodista, jois­sa olo­suh­teet eivät eroa vankiloista.

      16. R.Silfverberg: Ne eivät ole vai­h­toe­hto kellekään joka on jo jonkin aikaa ollut työelämässä ja saanut potkut tuotan­nol­lis-taloudel­li­sista syistä. 

        Ollaan edet­ty suo­ma­laises­sa työl­listymiskeskustelus­sa jo aika pitkälle, kun tode­taan että työtä näytäisi ole­van, mut­ta sitä ei vaan kan­na­ta ottaa vas­taan. Sehän mah­dol­lis­taa mietinnät siitä, onko asialle tehtävis­sä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tum­man­punais­ten vasem­mis­to­lais­ten tapaan tode­taan “työtä ei ole”*, niin siitä seu­raa­vat johtopäätök­sethän ovat aivan eri­laiset. Sil­loin esimerkik­si eläkeputken lyhen­tämiseltä tipah­taa jär­ki täysin pois. 

        *) Tämä asenne on täysin ekvi­va­lent­ti “ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole, jos on, ei liity ihmiseen, jos liit­tyy ei sille mitään mahda”-ajattelun kanssa.

      17. Sylt­ty: Ollaan edet­ty suo­ma­laises­sa työl­listymiskeskustelus­sa jo aika pitkälle, kun tode­taan että työtä näytäisi ole­van, mut­ta sitä ei vaan kan­na­ta ottaa vas­taan. Sehän mah­dol­lis­taa mietinnät siitä, onko asialle tehtävis­sä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tum­man­punais­ten vasem­mis­to­lais­ten tapaan tode­taan ”työtä ei ole”*, niin siitä seu­raa­vat johtopäätök­sethän ovat aivan eri­laiset. Sil­loin esimerkik­si eläkeputken lyhen­tämiseltä tipah­taa jär­ki täysin pois. 

        *) Tämä asenne on täysin ekvi­va­lent­ti ”ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole, jos on, ei liity ihmiseen, jos liit­tyy ei sille mitään mahda”-ajattelun kanssa.

        Kysymys on lähin­nä siitä että mikä on oikein ja mikä ei. 

        Mik­si suo­ma­laisia työt­tömiä, jot­ka ovat joutuneet pitkän työu­ran jäl­keen yri­tys­ten saneer­aus­toimen­pitei­den kohteek­si, pitäisi ran­gaista pakko­työl­lä jol­laiseen ei edes suo­ma­laiset van­git joudu? 

        Ulko­maisen hal­patyövoiman käyt­tö mar­jan­poimin­nas­sa ym elin­tarvike­tuotan­nos­sa on ollut täyn­nä eri­laisia epäko­htia mut­ta siihen ei ole puu­tut­tu kos­ka ajatel­laan että naaa­puri­mais­sa toim­i­tan samal­la taval­la, ja menetetään kil­pailue­t­ua. Maat­alous­tuot­ta­jat siis itkevät jos eivät saa teet­tää ulko­maisil­la poim­i­joil­la työtä yhtä huonol­la pal­ka­lla kuin mitä ruot­salainen saa. Niinkuin se mar­jabisnes olisi Suomelle niin tärkeää ylipään­sä? Ei se ainakaan min­un mielestäni ole. Mä uskallan syödä ulko­maisia mar­jo­ja ja kotikäyt­töön osaan poimia itse. Mut­ta ansaitak­seni itsel­leni elan­toa sitä en ala tekemään.

      18. R.Silfverberg:

        Ulko­maisen hal­patyövoiman käyt­tö mar­jan­poimin­nas­sa ym elin­tarvike­tuotan­nos­sa on ollut täyn­nä eri­laisia epäko­htia mut­ta siihen ei ole puu­tut­tu kos­ka ajatel­laan että naaa­puri­mais­sa toim­i­tan samal­la taval­la, ja menetetään kil­pailue­t­ua. Maat­alous­tuot­ta­jat siis itkevät jos eivät saa teet­tää ulko­maisil­la poim­i­joil­la työtä yhtä huonol­la pal­ka­llakuin mitä ruot­salainen saa. Niinkuin se mar­jabisnes olisi Suomelle niin tärkeää ylipään­sä? Ei se ainakaan min­un mielestäni ole.Mä uskallan syödä ulko­maisia mar­jo­ja ja kotikäyt­töön osaan poimia itse. Mut­ta ansaitak­seni itsel­leni elan­toa sitä en ala tekemään.

        Mar­jabis­nek­sen lisäksi
        työvoimaa maataliloille on vaikea saa­da koti­maas­ta mui­hinkin töi­hin mikäli kyseessä on kausi­työ. Esteenä ei ole aina palkkaus vaan työn luonne. Viime vuon­na hyvä esimerk­ki oli Brex­itin jälkeinen Bri­tan­nia jonne oli vaikea­ta saa­da maat­alouteen brit­tiläisiä paikallisia työn­tek­i­jöitä kun itäeu­roop­palainen työvoimaa ei voitu enää palkata niinkään hel­posti Brex­itin jäl­keen. Bri­tann­ian maat­alous­tuot­ta­jat tekivät kyl­lä eri­laisia kam­pan­joi­ta jois­sa korostet­ti­in työolo­jen hyviä puo­lia. Joitakin brit­tiläisiä opiske­li­joi­ta tuli ensim­mäisenä viikkona mut­ta läh­tivät pois seu­raa­vana viikkona. Per­in­teis­es­ti Bri­tann­ian maat­aloudessa työvoima tuli Irlan­nista mut­ta senkin on saman­lainen aika päiviä sit­ten menetet­ty tapaus kuin oli suo­ma­laiset kausi­työn­tek­i­jät Ruotsin maat­aloudessa 1970-luvul­la. Irlan­ti­laisia ja suo­ma­laisia kausi­työn­tek­i­jöitä Ruotsin ja Bri­tann­ian maat­aloudessa ei kut­sut­tu nyky ter­mein hal­patyövoimak­si vaik­ka todel­lisu­udessa sitä se oli kun työvoimaa tuli Ruot­si­in Suomes­ta ja Bri­tan­ni­aan Irlan­nista. Irlan­nin maat­alous on nykyään erit­täin riip­pu­vainen ulko­maalais­es­ta työvoimas­ta. Kil­pailun menet­tämisen lisäk­si maat­alous­tuot­ta­jat voivat menet­tää myös kuukau­den vihannes ja hedelmät sadon kos­ka työvoiman huonon saatavu­u­den takia tuoreet vihan­nek­set ja hedelmät mätänevät muu­ta­mas­sa viikos­sa. Juuri näin kävi Bri­tan­ni­as­sa viime vuon­na kun Itä-Euroopas­ta kausi­työvoimaa oli läh­es mah­do­ton­ta saa­da kuin oli per­in­teis­es­ti ennen Brex­i­tiä. Tuon­ti elin­tarvikkei­den saatavu­us on kyl­lä tur­vat­tu mut­ta ei sekään ole parem­pi vai­h­toe­hto ikuis­es­ti kuin myös tur­va­ta koti­mainen tuotan­to vaik­ka nyt työvoimaa pitääkin tuo­da ulko­mail­ta. Jos on parem­pia vai­h­toe­hto­ja ker­toa miten tur­va­ta koti­mainen tuotan­to maat­aloudessa ja samal­la ylläpitää korkeat palkat tiloil­la ja myös estää koti­mais­ten tuot­tei­den hin­to­jen nousu suh­teessa ulko­maalaisi­in tuot­teisi­in olisi kyseinen malli jo otet­tu aika päiviä sit­ten käyttöön.

      19. Sylt­ty:

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töi­hin men­e­m­i­nen nykisel­lään ei kan­na­ta, sille täy­tyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työt­tömiä laiskoik­si? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töi­den menos­ta kan­nat­tavam­paa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huonot palkat ja saman saa koton­akin, mik­si *kukaan* menisi noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­tavu­udelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

        Hyvä tiivistys. Toki tuo­hon asi­aan liit­tyy myös esimerkik­si työa­sun­toyk­siöi­den puute lähel­lä vaikka­pa mar­jankeru­u­paikko­ja. Suo­ma­laisille ei yleen­sä enää kel­paa yhteis­ma­joi­tus kausi­työa­sun­tona, kun hyvien asumisen tukien myötä on totut­tu siihen, että yhteiskun­nan tuke­m­ana voi asua yksiössäkin. Osal­la maatiloista majoi­tus on ihan oikeasti aika heikko­ta­soinen siihen näh­den, mis­sä Suomes­sa on totut­tu asumaan.

      20. ni: Hyvä tiivistys. Toki tuo­hon asi­aan liit­tyy myös esimerkik­si työa­sun­toyk­siöi­den puute lähel­lä vaikka­pa mar­jankeru­u­paikko­ja. Suo­ma­laisille ei yleen­sä enää kel­paa yhteis­ma­joi­tus kausi­työa­sun­tona, kun hyvien asumisen tukien myötä on totut­tu siihen, että yhteiskun­nan tuke­m­ana voi asua yksiössäkin. Osal­la maatiloista majoi­tus on ihan oikeasti aika heikko­ta­soinen siihen näh­den, mis­sä Suomes­sa on totut­tu asumaan. 

        Tässä tul­laan yleis­es­ti ongel­maan työn perässä matkus­tamisen kanssa. Jos työ­paik­ka sijait­see helpon päivit­täisen työ­matkan päässä, riit­tää työn­hak­i­jalle taloudel­lisen kan­nat­tavu­u­den kannal­ta sosi­aali- tai työt­tömyys­tur­van tuk­i­ta­so + jotain (siitä voi kiis­tel­lä, miten paljon on riit­tävää). Jos työ­paikan vuok­si pitää muut­taa uudelle paikkakun­nalle, kan­nat­tavu­us tulee vas­ta, kun sosi­aali- tai työt­tömyys­tur­va + asuin­menot + jotain + epämääräisem­pi sum­ma kor­vaa­maan kaveripi­irin jäämistä kauas, huonoa sijain­tia, puoli­son työ­paikan­vai­h­to-onge­laa jne.

        Eli esimerkik­si maat­alouden kausitöi­den kannal­ta syr­jäisel­lä maaseudul­la jo ole­vat ihmiset on peri­aat­teessa saatavis­sa halvem­mal­la töi­hin kuin työn perässä muut­ta­jat. Ongel­ma tässä, että niitä paikan pääl­lä ole­via ei ole maaseu­tuyrit­täjille riittävästi.

        Näin­hän se Lapis­sakin, matkailuelinkeinon kausi­työn­tek­i­jöille ei riitä enää peti­paik­ka use­an vier­aan henkilön kanssa jae­tus­sa huoneessa. Hekin halu­a­vat elää nor­maalia elämään­sä työn ohes­sa, kuten kaik­ki muutkin.

        Ja sit­ten on ongel­ma siinä, että tänä päivänä ei riitä vain geneer­i­nen ihmi­nen lapi­on var­teen. Työssä kuin työssä on osaami­nen ja tot­tumus, joka helpot­taa huo­mat­tavasti työ­nan­ta­jan kannal­ta (työn­tek­i­jän koulut­tamiseen ei mene aikaa ja rahaa, vaan voi ottaa heti ensi päivästä vastuuta).

      21. Sylt­ty: Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nyky­isil­lä rak­en­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­laisille. Turha sitä on yrit­tää kääriä mihinkään muuhun. 

        Ei kyse ole rak­en­teista. Vaik­ka leikkaisikin tukia, ei noi­hin hom­mi­in tulisi juuri sen enem­pää suo­ma­laisia. Niiden nykyi­nen palkkata­so ei riitä kom­pen­soimaan sitä miten pois nyky­suo­ma­lais­ten mukavu­usalueelta ne ovat.

      22. Yama:

        Ei kyse ole rak­en­teista. Vaik­ka leikkaisikin tukia, ei noi­hin hom­mi­in tulisi juuri sen enem­pää suo­ma­laisia. Niiden nykyi­nen palkkata­so ei riitä kom­pen­soimaan sitä miten pois nyky­suo­ma­lais­ten mukavu­usalueelta ne ovat.

        Kyse on vai­h­toe­hdoista. Käsit­tääk­seni ongel­ma mar­jatiloil­la ei ole se, ettei suo­ma­laisia hak­i­joi­ta olisi, vaan se, että mon­et suo­ma­lai­sista ovat niin hitai­ta tekemään töitä, että kan­nat­taa ennem­min ottaa nopeampi tek­i­jä. Muis­te­len vuosia sit­ten hak­e­neeni itsekin mar­jatiloille töi­hin. Palkkata­so olisi kel­van­nut. En ikinä päässyt. Ei tul­lut kut­sua edes haas­tat­telu­un. Mar­jo­jen itse­poimin­nas­sa olen kyl­lä ollut, ja kat­sonut, kuin­ka jotkut ammat­ti­laiset viilet­tävät vauhdil­la mar­jo­ja poimien, ja näh­nyt myös vas­ta aloit­tanei­ta nuo­ria koti­maisia ammat­tipoim­i­joi­ta ja näi­den poim­intavauh­tia. Suo­mainen poim­intaa vas­ta opet­tel­e­va saat­taa tehdä mar­jan­poim­intaa jopa vain kol­ma­sosan tahdil­la koke­neeseen ulko­maalaiseen mar­jan­poim­intakonkari­in ver­rat­tuna. Sosi­aal­i­huoltoa sel­l­ainenkin työn­tek­i­jä tarvit­see kuitenkin yhtä paljon. Eli vaik­ka olisi urakka­palkkakin, voi työ­nan­ta­jalle olla kalli­im­paa ottaa suo­ma­lainen koke­ma­ton töi­hin. Lisäk­si koti­mai­sista poim­i­joista osa lopet­taa ilmeis­es­ti hom­mat ennenaikaises­ti, eli ei tule taet­ta siitä, että työvoima säi­ly­isi läpi poim­intakau­den. Ulko­maiset työn­tek­i­jät eivät yleen­sä pois­tu kesken kauden.

      23. Tun­nen erään suo­ma­laisen mar­jati­lal­lisen. Hän sanoi suo­raan, ettei ota töi­hin suo­ma­laisia mar­jan­poim­i­joi­ta, kos­ka nämä eivät saa aikaisek­si juuri mitään.

      24. R.Silfverberg: Jos olisit itse työtön, menisitkö poim­i­maan mar­jo­ja samoil­la työe­hdoil­la ja palkoil­la kuin ukrainalaiset?

        Olen tehnyt nuore­na maat­aloustyötä ehkä noin 12 vuo­ti­aas­ta läh­tien palkat­ta tai hyvin pienel­lä pal­ka­lla. Mm. sok­er­i­ju­urikkaan har­ven­nus­ta. Eivät ukrainalaiset mar­jo­ja poi­mi, rak­en­tel­e­vat kupla­halle­ja puu­tarhatiloille ja osal­lis­tu­vat istu­tuk­si­in. Mik­si muuten tomaat­tien poim­inta När­piössä kel­paa viet­nami­laisille, mut­tei tietääk­seni soma­lialaisille niinkään. Afrikas­sa­han maat­aloustyöt ovat paljolti nais­ten työtä, onko kulttuurieroja.

        Met­sänis­tu­tuk­seenkin tuo­daan nyky­isin jopa Kroa­t­i­as­ta asti työvoimaa. Ei niin huonos­ti palkat­tua, 20 snt/taimi. Pot­tiputkel­la istut­taa hyvään maa­han hel­posti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

      25. Coun­try­boy: Mik­si muuten tomaat­tien poim­inta När­piössä kel­paa viet­nami­laisille, mut­tei tietääk­seni soma­lialaisille niinkään. Afrikas­sa­han maat­aloustyöt ovat paljolti nais­ten työtä, onko kulttuurieroja.

        Viet­nami­laiset tuli­vat Suomeen kiin­tiö pako­laisi­na YK:n leireiltä 1970–1980-luvun taiteessa ja sen pros­essin kaut­ta hei­dät asutet­ti­in Suomeen ja tääl­lä sit­ten kun­ti­in jot­ka otti­vat hei­dät vas­taan ja När­piö oli yksi niistä kun­nista. Viet­nami­laiset tuli siis
        kiin­tiöinä ja soma­lialaisia tuli pääasi­as­sa yksit­täis­inä tur­va­paikan­hak­i­joina 1990-luvul­la Neu­vos­toli­itos­ta. Tuol­loin 1990-luvul­la tur­va­paikan­hak­i­jat eivät saa­neet automaa­tis­es­ti työlu­paa. Sen piti hakea erik­seen. Kiin­tiö pako­laiset saa­vat nytkin työlu­van helpom­min kuin turvapaikanhakijat.

      26. Coun­try­boy: Afrikas­sa­han maat­aloustyöt ovat paljolti nais­ten työtä, onko kulttuurieroja.

        Tuokin näke­mys Afrikas­ta on hiukan yleistävä. Afrikan eri alueet ovat myös kult­tuuril­lis­es­ti eri­laisia ja nais­ten ase­ma on myös hyvin eri­lainen eri Afrikan mais­sa. Yhtä hyvin voisi korostaa että Venäjäl­lä nais­ten ase­ma on toisen­lainen kuin Suomes­sa ja Pohjo­is­mais­sa. Vaik­ka Neu­vos­toli­it­to olikin pro­pa­gan­das­sa nais­ten oikeuk­sien edel­läkävi­jä valtio.

      27. Coun­try­boy:

        Met­sänis­tu­tuk­seenkin tuo­daan nyky­isin jopa Kroa­t­i­as­ta asti työvoimaa. 

        Kroa­t­ia on EU maa toisin kuin on Ukraina joka ei ole EU jäsen­val­tio mut­ta Ukrainal­la on esimerkik­si viisu­mi vapaa sopimus EU:n kanssa.

      28. Coun­try­boy: Olen tehnyt nuore­na maat­aloustyötä ehkä noin 12 vuo­ti­aas­ta läh­tien palkat­ta tai hyvin pienel­lä pal­ka­lla. Mm. sok­er­i­ju­urikkaan harvennusta. 

        Ei niin huonos­ti palkat­tua, 20 snt/taimi. Pot­tiputkel­la istut­taa hyvään maa­han hel­posti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

        200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesätöis­sä voi tien­ata enem­män rahaa. En tiedä kuin­ka paljon jäätelön myyjä tien­aa kuus­sa euro määris­sä mut­ta toden­näköis­es­ti saman ver­ran kuin maatiloil­la mut­ta jäätelö myyjän työte­htävät ovat myös fyy­sis­es­ti helpom­paa kuin maati­la työt. Myös jäätelön myyjien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paikkakun­taan. Joten matkus­t­a­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maaseudul­la. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la on helpom­pi liikkua pääkaupunkiseudun sisäl­lä kos­ka autoa ei tarvitse joka paikkaan.

      29. Rahul Somani: 200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesätöis­sä voi tien­ata enem­män rahaa. En tiedä kuin­ka paljon jäätelön myyjä tien­aa kuus­sa euro määris­sä mut­ta toden­näköis­es­ti saman ver­ran kuin maatiloil­la mut­ta jäätelö myyjän työte­htävät ovat myös fyy­sis­es­ti helpom­paa kuin maati­la työt.Myös jäätelön myyjien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paikkakun­taan. Joten matkus­t­a­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maaseudul­la. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la on helpom­pi liikkua pääkaupunkiseudun sisäl­lä kos­ka autoa ei tarvitse joka paikkaan.

        Siis jos kuukaudessa on 20 työpäivää niin onhan 200 euroa päivältä hyvä palk­ka. Tekee siis 4000 kuukaudessa. 

        Mut­ta niitä parhait­en tuot­tavia keikkatöitä ei kelle tahansa aloitt­teli­jalle anneta. Pitää olla näyt­töä aikaisem­mista keikoista kos­ka työ­nan­ta­ja halu­aa varmis­tua että työt tulee tehtyä aikataulussa. 

        Selän saa kyl­lä leikkauskun­toon jos puun­taimien istu­tuk­ses­ta aikoo ammatin lop­puelämäk­seen hom­ma­ta itselleen.

      30. R.Silfverberg: 4000

        R.Silfverberg: Siis jos kuukaudessa on 20 työpäivää niin onhan 200 euroa päivältä hyvä palk­ka. Tekee siis 4000 kuukaudessa. 

        Mut­ta niitä parhait­en tuot­tavia keikkatöitä ei kelle tahansa aloitt­teli­jalle anneta. Pitää olla näyt­töä aikaisem­mista keikoista kos­ka työ­nan­ta­ja halu­aa varmis­tua että työt tulee tehtyä aikataulussa. 

        Selän saa kyl­lä leikkauskun­toon jos puun­taimien istu­tuk­ses­ta aikoo ammatin lop­puelämäk­seen hom­ma­ta itselleen.

        Ver­tasin edel­lisessä kom­men­tis­sani jäätelömyyjän ja puu­tarhatyön­tek­i­jän fyy­sistä luon­net­ta. Mut­ta uno­hdin sanoa että jäätelömyyjän kohdal­la kyseessä on kuukausi palk­ka ver­tailu ei päivä­palk­ka vertailu.

      31. Rahul Somani: 200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesätöis­sä voi tien­ata enem­män rahaa. En tiedä kuin­ka paljon jäätelön myyjä tien­aa kuus­sa euro määris­sä mut­ta toden­näköis­es­ti saman ver­ran kuin maatiloil­la mut­ta jäätelö myyjän työte­htävät ovat myös fyy­sis­es­ti helpom­paa kuin maati­la työt.Myös jäätelön myyjien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paikkakun­taan. Joten matkus­t­a­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maaseudul­la. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la on helpom­pi liikkua pääkaupunkiseudun sisäl­lä kos­ka autoa ei tarvitse joka paikkaan.

        No onpa sin­ul­la käsi­tys kesätöi­den palkoista. Ei tai­da jäätelön myyjä 4000 euroa kuus­sa saada.

      32. Coun­try­boy: No onpa sin­ul­la käsi­tys kesätöi­den palkoista. Ei tai­da jäätelön myyjä 4000 euroa kuus­sa saada.

        En toden­nut mis­sään kohdas­sa edel­lisessä kom­men­tis­sani että jäätelön myyjä saisi 4000 euroa kuus­sa vaan totesin että toden­näköis­es­ti jäätelön­myyjä voisi tien­ata tuon 200 euroa kuten tien­aa ukrainalaiset maati­latöis­sä mut­ta jäätelön­myyjän työ on myös huokut­tel­e­vam­paa kuin maati­latyöt. Juuri sen takia jäätelön­myyjä on mon­elle ensim­mäi­nen val­in­ta kuin .maati­latyöt. Tuo 4000 euroa oli kyl­lä R.Silfverbergin laskel­ma ei min­un. Toki sum­makin riip­puu kuin­ka paljon jäätelön­myyjä myy tuot­teitaan ja mil­lainen seson­ki on kyseinen kesä. Otin kan­taa vain maati­latöi­den ja jäätelömyyjän työn­lu­on­teeseen ja palk­ka oli vain tois­si­jainen ver­tailu kohde ja enkä main­in­nut mitään euro määräisiä lukuja.

  6. Kyl­lä tuo työt­tömyysongel­man ydinkysymys on ihan muual­la kuin pieni­palkkaisen tukemises­sa, joka sekin olisi oikean suun­tainen teko.

    Se men­nee nimit­täin näin:

    Vel­ka-addik­ti viher­vasem­mis­to-eli­it­ti on irtau­tunut todel­lisu­ud­es­ta ja on piit­taam­a­ton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta. 

    Hal­li­tuk­sen menoke­hys­ri­ihi-ongel­mas­sa on pohjim­mil­taan kyse juuri tästä.

    Ongel­mamme alkusyyk­si voi paikallis­taa Mauno Koivis­ton, joka oli bern­steini­lainen sosial­isti. Hänen mukaansa Marx­in oppi­en mukaiseen sosial­is­mi­in tuli ede­tä pienin askelin. 

    Täl­lä keinol­la, muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä Suomen marx­i­lainen eli­it­ti onkin luonut maa­hamme sosial­istien talouden, talut­ta­mal­la Suomen kansaa kuin päs­siä narussa. 

    Ongel­mana on nyt se, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, niin kuin kaikkial­la muuallakin.

    Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kil­pailukyvyt­tömiä ja taloutemme on vakavas­sa kriisissä.
    Suomen talouden koet­ti 2015–19 pelas­taa päämin­is­teri Juha Sip­ilä, joka loikin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
    Sit­ten viher­vasem­mis­to-eli­it­ti julisti Sip­ilän kusi­tol­pak­si, jol­loin tover­it pon­nah­ti­vat spon­taanisti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsiään taukoamatta…

    Kun ker­ran suur­te­ol­lisu­utemme on jo pois­tunut Suomes­ta ja työl­listää pääasi­as­sa siel­lä, AINOA taloutemme pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­tämme, jot­ka luo­vat suurim­man osan uusista työpaikoista.
    Pk-yri­tyk­semme eivät kuitenkaan ole valmi­it nyky­olois­sa juurikaan kas­va­maan, investoimaan ja työl­listämään Suomessa. 

    Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sille epälu­otet­ta­va, epäys­tävälli­nen, himoverot­ta­va ja vaar­alli­nenkin maa, jos­sa on maail­man jäykin työlainsäädäntö. 

    Yrit­täjien muis­tis­sa on vielä Mauno Koivis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja siitä seu­ran­neet 100 000 konkurssia ja yrit­täjien itsemurhat.

    JOHTOPÄÄTÖS: Suomes­sa pitää tehdä kaikkien talous­re­formien äiti, markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­täjille vauras­tu­misen mahdollisuus.

    Vain näin saamme isän­maamme taas kil­pailukykyisek­si, jol­loin Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us voidaan taata. 

    Ja vain näin voimme estää osaa­jien ja parhait­ten yri­tys­ten tsunamin ulkomaille…
    Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-riskiyrit­täjä, teknolo­giaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

    1. Sep­po Korp­poo:
      Kyl­lä tuo työt­tömyysongel­man ydinkysymys on ihan muual­la kuin pieni­palkkaisen tukemises­sa, joka sekin olisi oikean suun­tainen teko.

      Se men­nee nimit­täin näin:

      Vel­ka-addik­ti viher­vasem­mis­to-eli­it­ti on irtau­tunut todel­lisu­ud­es­ta ja on piit­taam­a­ton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta. 

      Hal­li­tuk­sen menoke­hys­ri­ihi-ongel­mas­sa on pohjim­mil­taan kyse juuri tästä.

      Ongel­mamme alkusyyk­si voi paikallis­taa Mauno Koivis­ton, joka oli bern­steini­lainen sosial­isti. Hänen mukaansa Marx­in oppi­en mukaiseen sosial­is­mi­in tuli ede­tä pienin askelin. 

      Täl­lä keinol­la, muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä Suomen marx­i­lainen eli­it­ti onkin luonut maa­hamme sosial­istien talouden, talut­ta­mal­la Suomen kansaa kuin päs­siä narussa. 

      Ongel­mana on nyt se, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, niin kuin kaikkial­la muuallakin.

      Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kil­pailukyvyt­tömiä ja taloutemme on vakavas­sa kriisissä.
      Suomen talouden koet­ti 2015–19 pelas­taa päämin­is­teri Juha Sip­ilä, joka loikin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
      Sit­ten viher­vasem­mis­to-eli­it­ti julisti Sip­ilän kusi­tol­pak­si, jol­loin tover­it pon­nah­ti­vat spon­taanisti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsiään taukoamatta…

      Kun ker­ran suur­te­ol­lisu­utemme on jo pois­tunut Suomes­ta ja työl­listää pääasi­as­sa siel­lä, AINOA taloutemme pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­tämme, jot­ka luo­vat suurim­man osan uusista työpaikoista.
      Pk-yri­tyk­semme eivät kuitenkaan ole valmi­it nyky­olois­sa juurikaan kas­va­maan, investoimaan ja työl­listämään Suomessa. 

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sille epälu­otet­ta­va, epäys­tävälli­nen, himoverot­ta­va ja vaar­alli­nenkin maa, jos­sa on maail­man jäykin työlainsäädäntö. 

      Yrit­täjien muis­tis­sa on vielä Mauno Koivis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja siitä seu­ran­neet 100 000 konkurssia ja yrit­täjien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suomes­sa pitää tehdä kaikkien talous­re­formien äiti, markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­täjille vauras­tu­misen mahdollisuus.

      Vain näin saamme isän­maamme taas kil­pailukykyisek­si, jol­loin Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us voidaan taata. 

      Ja vain näin voimme estää osaa­jien ja parhait­ten yri­tys­ten tsunamin ulkomaille…
      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-riskiyrit­täjä, teknolo­giaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

      Sep­po Korp­poo ei kyl­läkään työl­listä ketään. Ja taas copy­pas­teok­sen­nus joka ei liity mitenkään mihinkään. Mut­ta on se Sip­ilä kova säl­li, sai koko maail­man­talouden kasvuun..

      1. Kyl­lä sen Sep­po Korp­poon johta­mat 2 fir­maa ja 2 osakku­us­fir­maa työl­listävät useitakin suo­ma­laisia. Niis­sä rokkaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. koulut­ta­vat vuosit­tain tuhan­sia suo­ma­laisia ajanko­htai­sis­sa teemoissa, vievät suo­ma­laista tekni­ikkaa, sekä tekevät kyberturvallisuus‑, tekoä­ly- ja IoTprojekteja.…

      2. Sep­po Korp­poo:
        Kyl­lä sen Sep­po Korp­poon johta­mat 2 fir­maa ja 2 osakku­us­fir­maa työl­listävät useitakin suo­ma­laisia. Niis­sä rokkaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. koulut­ta­vat vuosit­tain tuhan­sia suo­ma­laisia ajanko­htai­sis­sa teemoissa, vievät suo­ma­laista tekni­ikkaa, sekä tekevät kyberturvallisuus‑, tekoä­ly- ja IoTprojekteja….

        Fak­tan­ta­rkas­tu­sosas­to vaatii lisäin­foa. Ihan jännittää..

      3. Sep­po Korp­poo:
        Kaik­ki OSn hienon blo­gin luk­i­jat ovat ter­ve­tullei­ta kat­so­maan seu­raavia saitteja:

        Ratek­oulu­tus Oy https://www.ratekoulutus.fi

        Innocode Oy https://www.innocode.eu/innocode-oy/

        Rate Inter­na­tion­al Oy https://rateint.eu

        Ratek­oulu­tus? Sama fir­ma joka ampui yhdessä vai­heessa ilmeis­es­ti koko Etelä-Suomen täy­teen täysin tilaam­a­ton­ta ja pyytämätön­tä tek­stivi­es­ti­main­on­taa jostain vedener­istys- ja tulityökorttikoulutuksista?

      4. Fidel: Fak­tan­ta­rkas­tu­sosas­to vaatii lisäin­foa. Ihan jännittää.. 

        Luuletko että sin­un lisäk­si ketään kiin­nos­taa asi­aan liit­tymät­tömät purkauk­set jotain yksit­täistä nim­imerkkiä vas­taan. Puhu asi­as­ta jos asi­aa on ja hoi­da henkilöko­htaiset asi­at jos­sain muualla.

    2. Sep­po Korp­poo:
      Vel­ka-addik­ti viher­vasem­mis­to-eli­it­ti on irtau­tunut todel­lisu­ud­es­ta ja on piit­taam­a­ton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta. 

      Yksikään maa eikä hal­li­tus halua ottaa tahal­laan velkaa mut­ta korona pakot­taa, että väl­tetään konkursseja. 

      Sep­po Korp­poo:
      Ongel­mana on nyt se, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, niin kuin kaikkial­la muuallakin. 

      Suomes­sa ei ole olut mitään sosial­is­tista taloukokeilua ellei kevät­tä 1918 las­ke­ta etelä-Suomen osalta.

      Sep­po Korp­poo:

      Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kil­pailukyvyt­tömiä ja taloutemme on vakavas­sa kriisissä.
      Suomen talouden koet­ti 2015–19 pelas­taa päämin­is­teri Juha Sip­ilä, joka loikin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
      Sit­ten viher­vasem­mis­to-eli­it­ti julisti Sip­ilän kusi­tol­pak­si, jol­loin tover­it pon­nah­ti­vat spon­taanisti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsiään taukoamatta… 

      Tun­nus­tan kanssa että olemme rak­en­teel­lis­es­ti kil­pailukyvyt­tömiä kos­ka teol­lisu­us ja tiede­maail­ma ei ole pystynyt kek­simään uut­ta Noki­aa. Savupi­ip­pute­ol­lisu­us ja maat­alous ja tois­t­en paito­jen pesem­i­nen kan­nat­taa huonosti.

      Sip­ilän työ­paikat oli temp­putyöl­listämistä. Ne oli­si­vat ehkä muut­tuneet pysyviksi työ­paikoik­si ellei olisi iskenyt korona.
      Sip­ilän hal­li­tuk­sen leikkauk­set työt­tömyysko­r­vauk­si­in kos­ket­ti myös työkyvyt­tömiä jot­ka eivät saa­neet eläkettä.

      Sep­po Korp­poo:
      Kun ker­ran suur­te­ol­lisu­utemme on jo pois­tunut Suomes­ta ja työl­listää pääasi­as­sa siel­lä, AINOA taloutemme pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­tämme, jot­ka luo­vat suurim­man osan uusista työpaikoista.
      Pk-yri­tyk­semme eivät kuitenkaan ole valmi­it nyky­olois­sa juurikaan kas­va­maan, investoimaan ja työl­listämään Suomessa. 

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sille epälu­otet­ta­va, epäys­tävälli­nen, himoverot­ta­va ja vaar­alli­nenkin maa, jos­sa on maail­man jäykin työlainsäädäntö. 

      Pienyri­tyk­sten osak­keen­o­mis­ta­jien ei tarvitse mak­saa yhtä paljon veroa osin­go­is­taan kuin suuryritysten.

      Sep­po Korp­poo:
      Yrit­täjien muis­tis­sa on vielä Mauno Koivis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja siitä seu­ran­neet 100 000 konkurssia ja yrit­täjien itsemurhat.

      Koivis­to ja Suomen sil­loiset hal­li­tuk­set (Holk­erin, Ahon) eivät aiheut­ta­neet lamaa vaan suurim­man kaup­pakump­panin Neu­vos­toli­iton rom­ah­t­a­mi­nen joka iski rak­en­tamiseen, telakka­te­ol­lisu­u­teen, pankkei­hin, kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­u­teen, ja kier­si koko yri­tysken­tän. Hal­li­tuk­sen moka oli väärin ajoitet­tu Suomen Markan kiin­nit­tämi­nen euroon (ecu­un) mut­ta se saati­in purettua. 

      Sep­po Korp­poo:
      JOHTOPÄÄTÖS: Suomes­sa pitää tehdä kaikkien talous­re­formien äiti, markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­täjille vauras­tu­misen mahdollisuus.

      Vain näin saamme isän­maamme taas kil­pailukykyisek­si, jol­loin Suomen hyv­in­voin­ti ja tur­val­lisu­us voidaan taata. 

      Ja vain näin voimme estää osaa­jien ja parhait­ten yri­tys­ten tsunamin ulkomaille…
      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-riskiyrit­täjä, teknolo­giaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

      Kaik­ki eivät halua riskiyrit­täjik­si eivätkä myöskään ottaa ulko­maille muut­tamisen riskiä. Työ­paik­ka vakaavarais­es­ta yleis­si­tovia työe­hto­ja nou­dat­tavas­ta suo­ma­laisyri­tyk­ses­tä riittää.

      1. R.Silfverberg:

        Yksikään maa eikä hal­li­tus halua ottaa tahal­laan velkaa mut­ta korona pakot­taa, että väl­tetään konkursseja. 

        Korona ei pako­ta, eikä konkursse­ja vält­tämät­tä lop­ul­ta edes väl­tetä. Olen itse ollut viime vuosi­na pien­velko­jan ase­mas­sa yli sadan suo­ma­laisen fir­man kohdal­la, kun tuli joskus har­rastet­tua joukko­ra­hoi­tus­ta yri­tys­lain­o­jen osalta. Täl­lä het­kel­lä veloista parisen kym­men­tä on default­issa noin 30–40. Näistä vain vähem­mistö on haet­tu konkurssi­in. Velko­jat odot­ta­vat val­tion koronatukipaket­te­ja. Niiden mak­sun jäl­keen velko­jen lyhen­nyk­set ovat usein vähän eden­neet. Täl­lä het­kel­lä fir­mo­ja ei kan­na­ta hakea konkurssi­in, kos­ka val­tion tuet lop­puisi­vat konkurssi­in. Nyt näistä var­masti konkurssi­in kyl­lä myöhem­min ajau­tu­vista yri­tyk­sistä mon­et saa­vat mak­set­tua lainan­ly­hen­nyk­sistä edes jotain ja lisäk­si korko­ja val­tion rahoista. Pesistä ei tule ole­maan jaos­sa velko­jille mon­es­sa tapauk­ses­sa pesän­hoita­jan palkkion jäl­keen yhtään mitään, joten velko­jien ei kan­na­ta hakea fir­mo­ja nyt konkurssi­in niin kauan kuin val­tion tukipaket­te­ja liikkuu.

        Mut­ta niin pahasti velko­ja on nyt monil­la suo­ma­la­is­fir­moil­la rästis­sä ainakin joukko­ra­hoi­tu­so­tok­sen perus­teel­la, että konkurssi­aal­to on läh­es var­masti koh­ta kyl­lä edessä. Mut­ta se ei alka­ne niin kauan kuin val­tion tukikukkaro pysyy auki, tai kun on toden­näköistä, että val­tion lisä­tukipaket­te­ja vielä tulee. Sit­ten kun tukipaketit lop­pu­vat, alkaa rytistä.

    3. Sep­po Korp­poo: Mauno

      Sep­po Korp­poo:
      Ongel­mamme alkusyyk­si voi paikallis­taa Mauno Koivis­ton, joka oli bern­steini­lainen sosial­isti. Hänen mukaansa Marx­in oppi­en mukaiseen sosial­is­mi­in tuli ede­tä pienin askelin. 

      Täl­lä keinol­la, muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä Suomen marx­i­lainen eli­it­ti onkin luonut maa­hamme sosial­istien talouden, talut­ta­mal­la Suomen kansaa kuin päs­siä narussa. 

      Ongel­mana on nyt se, että Suomen sosial­isti­nen talouskokeilu on epäon­nis­tunut, niin kuin kaikkial­la muuallakin.

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sille epälu­otet­ta­va, epäys­tävälli­nen, himoverot­ta­va ja vaar­alli­nenkin maa, jos­sa on maail­man jäykin työlainsäädäntö. 

      Yrit­täjien muis­tis­sa on vielä Mauno Koivis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja siitä seu­ran­neet 100 000 konkurssia ja yrit­täjien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suomes­sa pitää tehdä kaikkien talous­re­formien äiti, markki­na­t­alouden ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­täjille vauras­tu­misen mahdollisuus.

      Vai onko ongel­mamme alkusyy sit­tenkin pk-yri­tys­ten itsen­sä aiheuma huono men­estymi­nen Suomen sisä­markki­noil­la se että ulko­maalaiset yri­tys­ten kil­pailukyky on ollut aina parem­paa kuin suo­ma­lais­ten pk-yri­tys­ten? Myös muis­sa Pohjo­is­mais­sa on korkea vero­tus ja nekin pär­jäävät edelleen paljon parem­pi kuin aiem­min . Näk­isin että pitkään 1990-luvun puo­liväli­in men­nessä koti­mainen pk yrit­täjien naut­ti­ma koti­markki­noiden pro­tek­tion­isti­nen suo­ja tul­li muurin pois­tu­mi­nen toi esille sen todel­lisu­u­den joka oli ennen ja jäl­keen kun yhtäkkiä pk-yri­tys­ten kil­pailukyky olikin vain yli suo­jel­tun pro­tek­tion­is­tisen talouden sisäl­lä itse asi­as­sa keinotekois­es­ti pidet­ty kil­pailukykyisenä. Työ­markki­noiden jäykkyys on kyl­lä hyvin ongel­malli­nen ilmiö mut­ta kun asi­aa tark­istelee laa­jem­min muiden Pohjo­is­maid­en tasol­ta niin yri­tys­ten voimakas kan­sain­välistymi­nen onkin itse asi­as­sa juuri tie men­estyk­seen. Kan­sain­väliset markki­nat ovat haas­ta­vat. Mut­ta ter­veeseen markki­na­t­alouteen kuu­luu, jota Sep­po Korp­poo peräänku­u­lut­taa ja hyvä niin, myös se että yri­tyk­set omat riskit eivät sosial­isoidu veron­mak­sajien mak­set­tavak­si. Mut­ta ikävä kyl­lä tämänkin on tapah­tunut ihan per­in­teisessä markki­na­t­alouden ris­ki maas­sa eli Yhdys­val­lois­sa vuon­na 2008 ‑2009 finanssikri­isin aikana kun maan suurin auton­va­lmis­ta­ja Gen­er­al Motors oli oman johdon aiheut­tamien väärien päätösten takia hyvin lähel­lä lop­ullista konkurssia ja myös toim­i­tusjo­hta­jat oli­vat otta­neet iso­ja bonuk­sia yhtiön lasku­un velak­si vaik­ka yhtiö teki tap­pi­o­ta joka oli las­ket­tavis­sa mon­en kymme­nen jopa sato­jen miljoonien dol­lareis­sa . Kuitenkin siinäkin oper­aa­tios­sa Yhdys­val­tain liit­to­val­tio jou­tui veron­mak­sa­jat rahoil­la makaa­maan kyseisen yhtiön velat. Tämäkin oli hyvä esimerk­ki siitä kun tap­pi­ot ovat liian suuret niin sosial­is­mi onkin sit­tenkin jol­lakin taval­la ajanko­htainen vaik­ka siihen ei suo­raan pyrit­täisikään. Ris­ki sijoit­ta­mi­nen on erit­täin hyvä sil­loin kun itse aihete­tut tap­pi­ot ote­taan omi­na tap­pi­oina kuin se että veron­mak­sajien rahoil­la ne kui­tataan pois. Itse näen että 1990-luvun laman syy oli myös se että yksi­ty­is­ten yri­tys­ten omat lop­pu­jen lopuk­si väärään aikaan tehdyt huonot sijoituk­set kos­teu­tu­i­v­at tap­pi­oina koko yhteiskun­nalle. Uno­htuuko Sep­po Korp­pool­ta tämä puoli markki­na­t­aloud­es­ta kun hän nyt pitää koko Suomen talousjär­jestelmää ongel­mana muka siinä että se olisi muka sosial­isti­nen. Yksi­tyisen sek­torin omat riskit eivät pitäisi olla kenenkään muun kuin yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien ja yrit­täjien itse ottamia ja kus­tan­net­tavia riske­jä. Olen ehdot­tomasti markki­na­t­alouden kan­nat­ta­ja mut­ta itsekri­itik­ki on myös ter­veel­listä ymmärtää myös yrit­täjä puolel­la kun tark­istelee myös yksi­ty­is­ten yri­tys­ten ottamia riske­jä ajas­sa ja paikassa.

  7. “Suo­mi on eri­tyisen huono työl­listämään vajaakun­toisia, ulko­maalaisia tai huonos­ti koulutet­tu­ja. Oikea ratkaisu asi­aan ei ole työt­tömien kas­va­va määrä, vaan pieni­palkkaisten ase­man kohentaminen.”

    Tämä on mielestäni oleelli­nen asia. Ratkaisua helpot­ta­maan olisi tärkeää kuul­la perustel­tu­ja näke­myk­siä seuraavista

    - Onko väite tot­ta? Miten suuri on ero, jos käytetään ver­rokkeina pohjo­is­mai­ta tai muu­ta eurooppaa
    — Mitkä ovat ne rak­en­teel­liset tek­i­jät, jot­ka ovat ongel­man taustalla
    — Miten vas­taavia ongelmia on muual­la ratkot­tu menestyksekkäästi
    — Mitä mei­dän pitäisi käytän­nön tasol­la tehdä

    Ongel­ma lie­nee luon­teeltaan ns. vihe­liäi­nen, eikä help­po­ja nopei­ta ratkaisu­ja ole. Jotain on kuitenkin pakko tehdä, sil­lä negati­iviset ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ovat mas­si­ivisia yksilö­ta­son trage­dioista yhteiskun­nal­liseen epävakauteen.

  8. Väit­täisin, että pieni­palkkaisten ase­ma on kyl­lä tärkeä, mut­ta vain osa työt­tömyy­den syvää ongelmaa.

    Toinen tärkeä osa on työn sijain­nin kohtaa­mat­to­muus ammat­ti­taitoa (käytän­nön tai aka­teemista) vaa­tivis­sa erikois­tuneis­sa töis­sä. Toisaal­ta kah­den uran per­he, toisaal­ta pienen paikkakun­nan ja sen heikon työ­markki­nan aiheut­ta­ma ris­ki ei kan­nus­ta muut­ta­maan. Tulok­se­na työ­nan­ta­jat (julkiset ja yksi­tyiset) eivät saa tarvit­semi­aan työn­tek­i­jöitä ja toisaal­ta moni on tarpeet­tomasti työtön tai tekee lyhyt­tä sat­un­naista sijaiskeikkaa, kun pysyvää työtä ei koti­paikkakun­nal­la ole (mut­ta puolisol­la on pysyvä työ).

    Tähän kun lisää ihmis­ten pref­er­enssit asuin­paikan suh­teen, niin syr­jem­mäl­lä on läh­es lot­tovoit­to saa­da tarvit­tu koulutet­tu ammati­lainen töihin.

    Tämän takia on syr­jäkun­taan, tai jopa seu­tukaupunki­in, hyvin vaikea saa­da lääkäriä, poli­isia (HS 11.2.2019), palomi­estä (YLE 13.2.2019), eläin­lääkäriä (Kiu­ru­vesi-lehti 20.5.2020), opet­ta­jaa (Lapin Kansa 28.10.2019) tai insinööriä (Tekni­ik­ka & Talous 10.10.2019). Lääkärei­den kohdal­la ongelmis­sa ovat yliopis­tokaupun­gitkin, jos yliopis­tossa ei ole lääketi­eteel­listä tiedekun­taa. Insinöörien ja muiden erikoisam­mat­ti­lais­ten pula on voin­ut olla yksi syy esim. Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen.

    Miten suuri osa työt­tömyy­destä johtuu ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen tästä ilmiöstä, mitä voi kut­sua työ­markki­nan puut­tumisek­si (niin työ­nan­ta­jan kuin työn­tek­i­jän kannalta).

    Veikkaan, että nyky­is­ten tek­i­jöi­den jäädessä eläk­keelle lakkaa ter­veyskeskuk­sia ja alue­sairaaloi­ta jo pelkästään lääkärip­u­lan vuoksi.

    Sit­ten kysymyk­seen liian korkeas­ta työt­tömyys­tur­vas­ta: ainakaan aka­teemis­ten kohdal­la yksi­ty­isa­loil­la ei työt­tömyys­tur­va edes ansiosi­don­naise­na vält­tämät­tä houku­ta pysymään työt­tömänä yhtään ylimääräistä päivää. Kor­vaus­pros­ent­ti kun piene­nee nopeasti tulo­jen mukana, mis­tä on koke­mus­ta. Toisaal­ta paikalli­nen sopimi­nen ja palka­n­muo­dos­tuk­sen yksilöl­lisyys on ainakin aka­teemisil­la yksi­ty­isa­loil­la lähtöko­h­ta muutenkin. Ei ekonomin tai diplo­mi-insinöörin palkkaa kat­so­ta mis­tään taulukos­ta vaan neu­votel­laan itse (toki vuosiko­ro­tuk­set tulleet sit­ten TES:in mukana). Eli aka­teem­i­nen ainakin yksi­ty­isa­loil­la jous­taa kyl­lä palka­s­taan, jos töi­hin pääsy on siitä kiinni.

    1. ij:
      Tämän takia on syr­jäkun­taan, tai jopa seu­tukaupunki­in, hyvin vaikea saa­da lääkäriä, poli­isia (HS 11.2.2019), palomi­estä (YLE 13.2.2019), eläin­lääkäriä (Kiu­ru­vesi-lehti 20.5.2020), opet­ta­jaa (Lapin Kansa 28.10.2019) tai insinööriä (Tekni­ik­ka & Talous 10.10.2019). Lääkärei­den kohdal­la ongelmis­sa ovat yliopis­tokaupun­gitkin, jos yliopis­tossa ei ole lääketi­eteel­listä tiedekun­taa. Insinöörien ja muiden erikoisam­mat­ti­lais­ten pula on voin­ut olla yksi syy esim. Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen.

      Insinöörien ja erikoisam­mat­ti­lais­ten pula ei ollut syy Kaipolan tehtaan lakkaut­tamiseen. Työvoiman saatavu­us oli tehtaal­la hyvää. Kaipo­las­ta ei ole kuin 60 km Jyväskylään ja alle 100 km Tam­pereelle. Jos ei asunut Jäm­sässä, Jäm­sään pääsi Tam­pereelta ja Jyväskylästä junal­lakin, ja polkupyöräl­lä juna-ase­mal­ta pääsi 10–20 min­uutis­sa tehtaalle, riip­puen pyöräil­i­jän nopeud­es­ta. Paperite­htaiden insinööreistä on Suomes­sa ollut vuosia enem­mänkin yli­tar­jon­taa kuin työvoima­pu­laa, kun paperite­htaat ovat kadon­neet sel­l­aista vauhtia.

      Lääkärei­den työvoima­pu­laon­gel­ma on toisen­lainen. Sen taustal­la on lääkärien liian alhainen koulu­tus­määrä, joka on globaali ongel­ma. Väestö van­he­nee ha hoito­tarpeet kas­va­vat koko ajan samal­la kun lääketiede ja hoitoedel­ly­tyk­set kehit­tyvät koko ajan. Poli­isien ja palomi­esten rekry­toin­ti­in ei ole liit­tynyt kovin iso­ja ongelmia val­takun­nal­lis­es­ti, ellei ole kyse paikas­ta, jos­sa on työy­hteisössä ongelmia tai niin huonokun­toiset toim­i­ti­lat, ettei kukaan halua niihin töi­hin. Pirkan­maal­la palomi­esten tehtävi­in voi hakea 40 hak­i­jaa siinä, mis­sä vaikka­pa etelä-Savoon löy­tyy noin 5 hak­i­jaa, mut­ta sel­l­aisia tilantei­ta ei juuri esi­in­ny, ettei koulu­tuk­sen puoles­ta päte­viä hak­i­joi­ta olisi lainkaan, jos vir­ka on auki nor­maalin hakuajan.

      Opet­ta­japu­la on puolestaan eri­lainen ongel­ma. Siinä haas­teena on erikois­tu­misala ja haku­jen ajoi­tus suh­teessa siihen, mil­loin sat­tuisi ole­maan tar­jon­taa kullekin paikkakun­nalle opet­ta­jista. Jos haetaan vaik­ka johonkin Lapin pie­neen kun­taan musi­ikinopet­ta­jaa yläas­teelle, mut­ta tar­jon­taa olisi juuri sil­lä het­kel­lä vain äidinkie­lenopet­ta­jas­ta ja käsi­työopet­ta­jas­ta, maantiedon opet­ta­jas­ta ja alak­oulun opet­ta­jas­ta, niin viimek­si maini­tut eivät ole päte­viä ensin mainit­tuun tehtävään. Sekin on selvää, ettei paikkakun­nil­la voi olla kunkin alan ylimääräistä opet­ta­jaa odot­tele­mas­sa, jos vaikka­pa ain­oa sen alan opet­ta­jan toi­mi kun­nas­ta tulisi jos­sain kohtaa haku­un. Opet­ta­jien kohdal­lakin hak­i­joi­ta virkoi­hin kuitenkin yleen­sä löy­tyy, mut­ta vaikka­pa osa-aikaista ope­tustyötä tekevälle pätevän sijaisen löytämi­nen vaik­ka puolek­si vuodek­si voi olla vaikeam­paa. Tosin ei se usein onnis­tu isom­mis­sa kaupungeis­sakaan. Niis­säkin on käytössä paljon epäpäte­viä opet­ta­jan sijaisia. Eli sel­l­aisia, joil­ta viralli­nen pätevyy­teen tarvit­ta­va tutk­in­to puut­tuu. Mitä enem­män opet­ta­jien tehtävät erikois­tu­vat, sitä enem­män kohtaan­to-ongel­maa esi­in­tyy. Alak­oulun opet­ta­jia on yleen­sä helpom­pi löytää, kun siinä on erään­lainen yleis­pätevyys, kun taas yläas­teen ja lukion opet­ta­jat ovat erikois­tunei­ta kapeille sek­tor­eille opetustyössä.

      Pien­ten paikkakun­tien ja seu­tukaupunkienkin ongel­ma on nais­ten työl­listymi­nen. Nais­val­tais­ten alo­jen, kuten vaikka­pa Kelan, työ­paikko­ja ei nykyään enää monista kun­nista löy­dy. Mon­et seu­tukaupun­git ovat miehistyneet asukas­jakau­mal­taan, kun nais­val­tais­ten alo­jen työ­paikko­ja on keskitet­ty yliopis­tokaupunkei­hin, jois­sa on Kelan käsit­te­lykeskuk­sia ja keskus­sairaaloi­ta, kun taas nais­ten työl­listymis­mah­dol­lisu­udet seu­tukaupungeis­sa ovat heiken­tyneet. Kun pariskun­ta tai per­he miet­tii asuin­paikkaa, pitäisi löy­tyä töitä sekä naiselle että miehelle.

      1. sti: Insinöörien ja erikoisam­mat­ti­lais­ten pula ei ollut syy Kaipolan tehtaan lakkaut­tamiseen. Työvoiman saatavu­us oli tehtaal­la hyvää. Kaipo­las­ta ei ole kuin 60 km Jyväskylään ja alle 100 km Tam­pereelle. Jos ei asunut Jäm­sässä, Jäm­sään pääsi Tam­pereelta ja Jyväskylästä junal­lakin, ja polkupyöräl­lä juna-ase­mal­ta pääsi 10–20 min­uutis­sa tehtaalle, riip­puen pyöräil­i­jän nopeud­es­ta. Paperite­htaiden insinööreistä on Suomes­sa ollut vuosia enem­mänkin yli­tar­jon­taa kuin työvoima­pu­laa, kun paperite­htaat ovat kadon­neet sel­l­aista vauhtia. 

        Jos asi­at eivät ole hirveästi muut­tuneet 2000-luvun alkupuolelta, niin iso osa paperi-insinööreistä on tehda­s­paikkakun­nil­ta kotoisin ja hei­dän van­hempansakin ovat olleet alal­la, jotkut silmäätekev­inä, jotkut duunareina. Muidenkin osalta jo opin­to­jen alus­sa käy selväk­si mis­sä kesä­työt ja ensim­mäiset työ­paikat valmis­tu­misen jäl­keen ovat. En muista kuulleeni ken­estäkään puun­jalosta­teekkarista, joka olisi ollut kesähes­suna vaikka­pa Met­sa Groupin pääkont­to­ril­la Tapi­o­las­sa. Pöyrylle (insinööri­toimis­to, nyk. Afry) Van­taal­la tai KCL:n (tutkimus­laitos tääl­lä Otaniemessä) joku saat­toi päästä. 

        Eli halukku­us asua kos­ki-lop­puisil­la paikkakun­nil­la (pl. Hels­ing­fors) rahan­hajua hais­tele­mas­sa on ammat­in­val­in­takysymys, johon tör­mää jo opiske­li­jana. Monil­la muil­la aloil­la ei liene täl­laista valikoitumista.

  9. Vaik­ka kuin­ka hoidamme tois­temme lap­sia ja van­huk­sia, raken­namme talo­ja tai pais­tamme piz­zo­ja asi­akkaille niin yhtäkään uut­ta euroa (jaet­tavaa) ei näistä puuhista kansan­talouteemme vir­taa (ellei piz­zan osta­ja ole ulko­mainen tur­isti). Suo­ma­laiset halu­a­vat hyv­in­voin­ti­val­tion mut­ta uno­hta­vat mil­lä se rahoite­taan — vien­ti­tuot­te­ta tai palvelui­ta valmis­ta­mal­la ja ulko­maisel­la velal­la. Huoli­mat­ta kohtu­ullisen suurista koulu­tuk­seen tehtävistä panos­tuk­sista meille ei ole syn­tynyt riit­tävästi korkean jalostusas­teen työa­paikko­ja vien­ti­te­ol­lisu­u­teen joista myös mak­se­taan vero­ja joil­la puolestaan mak­se­taan vaikka­pa las­ten­tarhanopet­ta­jien palkat ja päiväko­tien kiin­teistöku­lut (päivähoito rahoite­taaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikym­men odotel­tu uusien hyvä­palkkaisten vien­tialan työ­paikko­jen syn­tymistä niiden ainakin 200 000 kadon­neen tilalle. Eipä ole tarpeek­si syn­tynyt. Olisiko nyt vih­doin jo aika ryhtyä supis­ta­maan julk­ista sektoria ?

    1. Vaik­ka kuin­ka hoidamme tois­temme lap­sia ja van­huk­sia, raken­namme talo­ja tai pais­tamme piz­zo­ja asi­akkaille niin yhtäkään uut­ta euroa (jaet­tavaa) ei näistä puuhista kansan­talouteemme vir­taa (ellei piz­zan osta­ja ole ulko­mainen turisti)

      Ajat­tale maail­man­talout­ta. Mityen se voi pär­jätä sil­lä, että me maa­pal­lo­la temme vbain tavaroi­ta ja palvelu­ja toisillemme, mut­ta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
      Jos me hoidamme lap­sia ja van­huk­sia, raken­namme talo­ja ja pais­r­tamme piz­zo­ja, meil­lä on hoide­tut lapset ja van­huk­set, talo­ja jois­sa asua ja piz­zo­ja joi­ta syödä. Muu­ta­ki voi toki tehdä.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­tale maail­man­talout­ta. Mityen se voi pär­jätä sil­lä, että me maa­pal­lo­la temme vbain tavaroi­ta ja palvelu­ja toisillemme, mut­ta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
        Jos me hoidamme lap­sia ja van­huk­sia, raken­namme talo­ja ja pais­r­tamme piz­zo­ja, meil­lä on hoide­tut lapset ja van­huk­set, talo­ja jois­sa asua ja piz­zo­ja joi­ta syödä. Muu­ta­ki voi toki tehdä.

        Maail­man­talous elää ener­gian, kaivan­nais­tuot­tei­den ja asei­den ja korkean teknolo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rak­en­teelli­nen vika että olemme täysin tuon­tiöljyn ja kaa­sun varas­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­ni­akin lähti veks.

      2. R.Silfverberg: Maail­man­talous elää ener­gian, kaivan­nais­tuot­tei­den ja asei­den­ja korkean teknolo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rak­en­teelli­nen vika että olemme täysin tuon­tiöljyn ja kaa­sun­varas­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­ni­akin lähti veks.

        Nor­ja on osa Euroopan talousaluet­ta (ETA:ta) ja mainit­se­masi Nor­jan Brent öljykent­tä Poh­jan­merel­lä on Hol­lan­nin, Tan­skan ja Bri­tann­ian talousvesien sisäl­lä. Euroopan val­tiot (mukaan lukien Bri­tan­nia ja Nor­ja ) ovat myös riip­pu­vaisia Venäjän ja Lähi-idän öljys­tä ja kaa­sus­ta. Nor­ja tai Bri­tan­nia eivät ole omavaraisia kaa­sun tai öljyn tuotan­nos­sa. Ain­oa teol­lisu­us­maat jol­la on tämä omavaraisu­us on Yhdys­val­lat ja Kana­da. Teol­lisu­us­maista Japani, Uusi-See­lan­ti, Aus­tralia ja Etelä-Korea ovat myös riip­pu­vaisia tuon­ti raa­ka-öljys­tä ja kaasusta.

      3. R.Silfverberg: Maail­man­talous elää ener­gian, kaivan­nais­tuot­tei­den ja asei­den­ja korkean teknolo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rak­en­teelli­nen vika että olemme täysin tuon­tiöljyn ja kaa­sun­varas­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­ni­akin lähti veks.

        Se, että maail­man­talous on kas­vanut ja hyv­in­voin­tia on saatu kas­vatet­tua tasolle, joka kak­sisa­taa vuot­ta sit­ten olisi tun­tunut aivan utopis­tiselta, viit­taa siihen, että talous ei ole yksinker­tainen nol­la­summapeli, jos­sa joku aina voit­taa ja toinen häviää. Mihin talouskasvu sit­ten oikein perus­tuu onkin mutkikkaampi kysymys vas­ta­ta. Aiheesta on kir­joitet­tu paljon kir­jal­lisu­ut­ta, voi vaik­ka tutus­tua siihen. Täyt­tä yksimielisyyt­tä asi­as­ta ei ymmärtääk­seni ole ole­mas­sa. Miten maa­pal­lon tasol­la talous voi kas­vaa, vaik­ka vien­tiä pla­nee­tan ulkop­uolelle ei tapah­dukaan, on itse asi­as­sa hyvä kysymys sekin. Maa­pal­lon väestöhän on kas­vanut, mil­lä saat­taa olla yhteys tähän asi­aan. Tätä taus­taa vas­ten voi tietenkin sit­ten taas miet­tiä sitä, onko talouskasvua mah­dol­lista jatkaa lop­ut­tomi­in. Jos ei ole, ollaan todel­la per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä, kos­ka Suomes­sa (kuten tietysti läh­es kaikissa muis­sakin yhteiskun­nis­sa) liki­main kaik­ki on raken­net­tu sen ehdon varaan, että talous kas­vaa. Jos kasvua ei ole, raken­nel­mat muut­tuvat jok­seenkin mah­dot­tomik­si. Asi­as­ta vielä toiseen: rak­en­teel­lisia ongelmia muuten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bi­al­la on öljyä, mut­ta hiekkaa luku­unot­ta­mat­ta juuri muu­ta ei sit­ten olekaan. Öljyl­lä toki saa dol­lare­i­ta, joil­la voi ostaa sitä kaikkea muu­ta. Mikäli ener­giantuotan­non osalta tapah­tu­isi joskus jokin inno­vaa­tio, jol­la päästäisi­in öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta, koit­taisi Saudeille toden­näköis­es­ti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen.

      4. Jaakko K:
        Rak­en­teel­lisia ongelmia muuten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bi­al­la on öljyä, mut­ta hiekkaa luku­unot­ta­mat­ta juuri muu­ta ei sit­ten olekaan. Öljyl­lä toki saa dol­lare­i­ta, joil­la voi ostaa sitä kaikkea muu­ta. Mikäli ener­giantuotan­non osalta tapah­tu­isi joskus jokin inno­vaa­tio, jol­la päästäisi­in öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta, koit­taisi Saudeille toden­näköis­es­ti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen. 

        Tähän öljyn jälkeiseen siis öljys­tä riip­pu­vu­ud­es­ta pois päin ole­vaan taloudel­liseen päämäärään pyrkii täl­lä het­kel­lä Per­sian­lah­den maista Qatar ja Yhdis­tyneet Ara­biemi­irikun­nat. Lähi-idässä on jo nytkin val­tio jon­ka taloudelli­nen men­estys tek­i­jä ei ole ollut koskaan öljyn tai kaa­sun tuotan­to. Se val­tio on nimit­täin Israel. Syy mik­si Ara­biemi­irikun­nat nor­maal­isoi viime vuon­na yllät­täen diplo­maat­tisuh­teet Israelin kanssa oli nimeno­maan se että Israelil­la on sitä osaamista ja tieto­taitoa miten kestävä kansan­talous raken­netaan ilman että se olisi ollut koskaan luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämistä. Juuri tämän takia Ara­biemi­irikun­nat ymmär­sivät että Israel on itse asi­as­sa hyödylli­nen kump­pani kuin kaukainen viholli­nen. Israelin maat­alous on esimerkik­si omavarainen jopa niin että sen maat­alous­tuot­teet ovat maail­mal­la tun­net­tu­ja tuotteita.

      5. Rahul Somani: Israelin maat­alous on esimerkik­si omavarainen jopa niin että sen maat­alous­tuot­teet ovat maail­mal­la tun­net­tu­ja tuotteita. 

        Ei Israelin maat­alous ole likikään omavarainen. Israelin vil­jan­tuon­ti on esimerkik­si Suomeen näh­den luokkaa satak­er­tainen. Maanke­hi­tys ei ole myöskään vält­tämät­tä aina niin kestävää kos­ka maan vesi­varas­tot ovat loppumassa.
        Toki Israelin maat­alous tuol­la alueel­la on poikkeuk­sel­lisen tehokas ja vaikut­ta­va saavu­tus sinän­sä, ei siinä mitään.

      6. Yama: Ei Israelin maat­alous ole likikään omavarainen. Israelin vil­jan­tuon­ti on esimerkik­si Suomeen näh­den luokkaa satak­er­tainen. Maanke­hi­tys ei ole myöskään vält­tämät­tä aina niin kestävää kos­ka maan vesi­varas­tot ovat loppumassa.
        Toki Israelin maat­alous tuol­la alueel­la on poikkeuk­sel­lisen tehokas ja vaikut­ta­va saavu­tus sinän­sä, ei siinä mitään.

        Israelin vil­jan saan­ti on ollut aina riip­pu­vainen tuon­ti vil­jas­ta joka tuo­daan pääasi­as­sa Yhdysvalloista.Israelissa kehitetään koko ajan maat­alous­tuot­tei­ta jot­ka eivät tarvitse niinkään paljon vet­tä. Tämä tutkimus on luonut Israelin hedelmä ja vihannes tuotan­nos­ta hyvin omavaraisen siten että Israel vie oman kulu­tuk­sen­sa lisäk­si hedelmiä ja vihan­nek­sia vien­ti­in niin että tuotan­tos­ta tule­va sato kat­taa Israelin oman kulu­tuk­sen. Suomen vihannes ja hedelmien tuotan­to etenkin koti­markki­noiden ulkop­uolelle on erit­täin pien­tä ver­rat­tuna Israelin tuotantoon .

      7. Jaakko K: Se, että maail­man­talous on kas­vanut ja hyv­in­voin­tia on saatu kas­vatet­tua tasolle, joka kak­sisa­taa vuot­ta sit­ten olisi tun­tunut aivan utopis­tiselta, viit­taa siihen, että talous ei ole yksinker­tainen nol­la­summapeli, jos­sa joku aina voit­taa ja toinen häviää. Mihin talouskasvu sit­ten oikein perus­tuu onkin mutkikkaampi kysymys vas­ta­ta. Aiheesta on kir­joitet­tu paljon kir­jal­lisu­ut­ta, voi vaik­ka tutus­tua siihen. Täyt­tä yksimielisyyt­tä asi­as­ta ei ymmärtääk­seni ole ole­mas­sa. Miten maa­pal­lon tasol­la talous voi kas­vaa, vaik­ka vien­tiä pla­nee­tan ulkop­uolelle ei tapah­dukaan, on itse asi­as­sa hyvä kysymys sekin. Maa­pal­lon väestöhän on kas­vanut, mil­lä saat­taa olla yhteys tähän asi­aan. Tätä taus­taa vas­ten voi tietenkin sit­ten taas miet­tiä sitä, onko talouskasvua mah­dol­lista jatkaa lop­ut­tomi­in. Jos ei ole, ollaan todel­la per­im­mäis­ten kysymys­ten äärel­lä, kos­ka Suomes­sa (kuten tietysti läh­es kaikissa muis­sakin yhteiskun­nis­sa) liki­main kaik­ki on raken­net­tu sen ehdon varaan, että talous kas­vaa. Jos kasvua ei ole, raken­nel­mat muut­tuvat jok­seenkin mah­dot­tomik­si. Asi­as­ta vielä toiseen: rak­en­teel­lisia ongelmia muuten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bi­al­la on öljyä, mut­ta hiekkaa luku­unot­ta­mat­ta juuri muu­ta ei sit­ten olekaan. Öljyl­lä toki saa dol­lare­i­ta, joil­la voi ostaa sitä kaikkea muu­ta. Mikäli ener­giantuotan­non osalta tapah­tu­isi joskus jokin inno­vaa­tio, jol­la päästäisi­in öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta, koit­taisi Saudeille toden­näköis­es­ti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen. 

        Ilman ener­giaa ei pysty tuot­ta­maan ruokaa maa­pal­lon kas­vavalle väkimäärälle. Öljyä jos­sain muo­dos­sa tul­laan käyt­tämään vii­imeiseen pis­araan asti, vai­h­toe­htoisil­la teknolo­gioil­la pystytään siirtämään sitä het­keä mut­ta teknolo­gioiden kehit­tämi­nen vie aikansa. Meil­lä piti olla fuu­siore­ak­torit käytössä 2000-luvun alus­sa mut­ta onko?

    2. “Suo­ma­laiset halu­a­vat hyv­in­voin­ti­val­tion mut­ta uno­hta­vat mil­lä se rahoite­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai palvelui­ta valmistamalla ”

      On se vähän erikoista, että kun Oulun kar­tonkite­hdas myy kar­tonkia Ruot­si­in taik­ka Nes­teen jalosta­mo Viroon, siinä syn­tyy hyv­in­voin­tia, mut­ta sama tavara myy­tynä Suomeeen ei auta mitään. Olisi myös kovin erikoista että mikäli EU päät­täisi alkaa Yhsys­val­to­jen tapaisek­si liit­toal­tiok­si, merkit­tävä osa Suomen vien­tisek­torista lakkaisikin ole­mas­ta vien­tiä ja samal­la sen hyv­in­voin­ti­vaiku­tus katoaisi.

      Eli sotket nyt asioi­ta. Suo­mi on pieni maa, joten tääl­lä ei voi olla suuria tehtai­ta ilman, että niiden tuotan­nos­ta merkit­tävä osa vietäisi­in ulko­maille. Tästä se näköharha tulee.

      1. Sylt­ty:

        . Olisi myös kovin erikoista että mikäli EU päät­täisi alkaa Yhsys­val­to­jen tapaisek­si liit­toal­tiok­si, merkit­tävä osa Suomen vien­tisek­torista lakkaisikin ole­mas­ta vien­tiä ja samal­la sen hyv­in­voin­ti­vaiku­tus katoaisi.
        Suo­mi on pieni maa, joten tääl­lä ei voi olla suuria tehtai­ta ilman, että niiden tuotan­nos­ta merkit­tävä osa vietäisi­in ulkomaille. 

        Euroopan unioni sisä­markki­nat las­ke­taan jo käytän­nössä samak­si Suomen koti­markki­noik­si mitä koros­tit. Joten näkökul­masi siitä että Euroopan union­in sisä­markki­nat oli­si­vat ulko­maan viestiä on jok­seenkin van­hen­tunut näkökul­ma kun EU:n sisä­markki­noil­la on samat pelisään­nöt kuin Suomen koti­markki­noil­la. Yhdys­val­tain ulko­maan vien­ti on teol­lisu­u­den kohdal­la erit­täin alhaista ja Yhdys­val­tain ulko­maankau­pan vai­h­to­tase on teol­lisu­udessa ali­jäämäi­nen ollut jo 30 vuot­ta. Tosin Yhdys­val­tain palvelu­vi­en­ti sek­tori on yli­jäämäi­nen. Yhdys­val­tain teol­lisu­us ei pär­jää kil­pailus­sa Euroopan teol­lisu­udelle (esimerkik­si Yhdys­val­tain sivi­ili puolen meri­te­ol­lisu­us on riip­pu­vainen Euroopas­sa valmis­te­tu­ista laivoista). Kuitenkin molem­pi­en haaste on sama eli miten pär­jätään jatkos­sa, Aasian, etenkin Kiinan teol­lisu­u­den kanssa kilpailussa.

    3. Exper­to:
      Suo­ma­laiset halu­a­vat hyv­in­voin­ti­val­tion mut­ta uno­hta­vat mil­lä se rahoite­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai palvelui­ta valmis­ta­mal­la ja ulko­maisel­la velal­la. Huoli­mat­ta kohtu­ullisen suurista koulu­tuk­seen tehtävistä panos­tuk­sista meille ei ole syn­tynyt riit­tävästi korkean jalostusas­teen työa­paikko­ja vien­ti­te­ol­lisu­u­teen joista myös mak­se­taan vero­ja joil­la puolestaan mak­se­taan vaikka­pa las­ten­tarhanopet­ta­jien palkat ja päiväko­tien kiin­teistöku­lut (päivähoito rahoite­taaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikym­men odotel­tu uusien hyvä­palkkaisten vien­tialan työ­paikko­jen syn­tymistä niiden ainakin 200 000 kadon­neen tilalle. Eipä ole tarpeek­si syn­tynyt. Olisiko nyt vih­doin jo aika ryhtyä supis­ta­maan julk­ista sektoria ? 

      Läh­es kaikissa teol­lisu­us­mais­sa uusia korkean asteen työ­paikko­ja ei ole syn­tynyt korkean jalostusas­teen tuotan­toon vaan vien­tipalvelu sek­tori on kas­vanut kil­pail­i­ja mais­sa oleellisesti
      enem­män kuin Suomes­sa. Jopa Ruotsin vien­nistä suurin osa on palvelui­ta. Sak­sa on toden­näköis­es­ti teol­lisu­udessa ain­oa kil­pailukyvyi­nen Euroopan maa jol­la on korkea jalostus asteen tuotan­toa joka voi kil­pail­la jopa Kiinan kanssa. Hyvä esimerk­ki on sak­salainen auto­te­ol­lisu­us. Jopa amerikkalainen auto­te­ol­lisu­us on ollut 1970-luvul­ta läh­tien selvi­tys­ti­las­sa. Sak­sas­sa on ymmär­ret­ty että teol­lisu­u­den ain­oa selviy­tymiskeino on uusit­tua vuosikymme­nen ajan ja siinä on myös työ­markki­noiden uusiututtava.

    4. Exper­to:
      Vaik­ka kuin­ka hoidamme tois­temme lap­sia ja van­huk­sia, raken­namme talo­ja tai pais­tamme piz­zo­ja asi­akkaille niin yhtäkään uut­ta euroa (jaettavaa)ei näistä puuhista kansan­talouteemme vir­taa (ellei piz­zan osta­ja ole ulko­mainen tur­isti). Suo­ma­laiset halu­a­vat hyv­in­voin­ti­val­tion mut­ta uno­hta­vat mil­lä se rahoite­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai palvelui­ta valmis­ta­mal­la ja ulko­maisel­la velal­la. Huoli­mat­ta kohtu­ullisen suurista koulu­tuk­seen tehtävistä panos­tuk­sista meille ei ole syn­tynyt riit­tävästi korkean jalostusas­teen työa­paikko­ja vien­ti­te­ol­lisu­u­teen joista myös mak­se­taan vero­ja joil­la puolestaan mak­se­taan vaikka­pa las­ten­tarhanopet­ta­jien palkat ja päiväko­tien kiin­teistöku­lut (päivähoito rahoite­taaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikym­men odotel­tu uusien hyvä­palkkaisten vien­tialan työ­paikko­jen syn­tymistä niiden ainakin 200 000 kadon­neen tilalle. Eipä ole tarpeek­si syn­tynyt. Olisiko nyt vih­doin jo aika ryhtyä supis­ta­maan julk­ista sektoria ?
      /blockquote>

      Yhtäkään uut­ta euroa (jaet­tavaa) ei näistä puuhista kansan­talouteemme vir­taa (ellei piz­zan osta­ja ole ulko­mainen tur­isti). Ei tarvikaan tul­la uusia euro­ja kansan­talouteemme. Sille on vai­h­toe­hto: ne paljon puhutut inno­vaa­tiot. Jos tietyssä ajas­sa — ahkeru­ut­takaan lisäämät­tä uuden inno­vaa­tion ansios­ta — leipuri tekee jatku­vasti yhden piz­zan enem­män, sil­loin­han talous kas­vaa vaikkei piz­zo­ja myy­dä ulko­maille. Piz­zan­tek­i­jöitä vapau­tuu tai joutuu uusi­in töi­hin tai yhteiskun­nan vapaa­matkus­ta­jak­si, mut­ta se ei näivetä kansan­talout­ta, jos sen kor­vaa ylimääräi­nen pizza .

  10. Jos pieni­palkkaisille mak­set­taisi­in elin­ta­so­tukea, olisi kus­tan­nus val­ta­van suuri, kos­ka pieni­palkkaisia on paljon. Eikä tämä pois­taisi tarvet­ta mak­saa työt­tömien kaik­ki kus­tan­nuk­set tämän päälle.

    Perus­tu­lokokeilu osoit­ti, että työl­listymis­vaiku­tus olisi hyvin pieni, joten säästö työl­lis­tet­ty­jen toimeen­tu­lotuen pienen­e­mis­es­tä elin­ta­sotuek­si olisi mitätön suh­teessa elin­ta­so­tukien kokon­aiskus­tan­nuk­si­in. Tämä olisi hyvin kallista työllistämistä.

    Lisä­työtä kan­nat­taa ottaa vas­taan vain, jos käteen jää merkit­tävä osa lisä­palka­s­ta. Jos net­to­tu­lot ovat y‑akselilla ja brut­to­tu­lot x‑akselilla, on kan­nus­ta­va ja riit­tävä kul­mak­er­roin koko käyrälle saatavil­la vain niin, että net­to­tu­lot ovat alus­sa alhaal­la ja lopus­sa ylhääl­lä. Net­to­tu­lo­jen keinotekoinen buus­taami­nen jos­sain kohtaa käyrää tulee 1. kalli­ik­si ja 2. tekee sen jälkeis­es­tä kohdas­ta flätin ja kan­nus­ta­mat­toman lisätöille.

  11. Tuol­la edel­lisessä keskustelus­sa väitelti­in siitä, onko työ­paikko­jen keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle tietoista keskit­tämis­poli­ti­ikkaa, vai “luon­nolli­nen” glob­al­isaa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyl­lä hyvin tietoista poli­ti­ikkaa, että asum­is­tukia mak­se­taan eniten pääkaupunkiseu­tu­laisille, joista tuen saa­jista mon­et ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toiset työt­tömiä. Jos asum­is­tukia ei mak­set­taisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämät­tä muutet­ta­va muualle asumaan. Monien elin­ta­so toden­näköis­es­ti paranisi, sil­lä pieni­palkkaisil­la aloil­la riit­tää kyl­lä töitä muis­sakin maakun­nis­sa. Sama tietysti kos­kee muitakin suurem­pia kaupunke­ja. Yhteiskun­ta säästäisi paljon rahaa asum­is­tuis­sa, jos niitä ei mak­set­taisi kalli­im­mille paikkakun­nille. Pieni­palkkaisil­la voisi halvem­mal­la seudul­la olla hyvinkin varaa itse mak­set­tuun ja vieläpä väl­jem­pään asumiseen. Jos maaseudun kausi­työläi­nen asu­isi lähel­lä sitä työ­paikkaa kirkonkyläl­lä, olisi työn vas­taan­ot­ta­mi­nen helpom­paa. Monil­la se nyky­isin nimit­täin kaatuu henkilöau­ton puut­tumiseen. Näin puutarha-aloillakin.

    Tiedän ettei täl­laista visio­ta voisi toteut­taa (asum­is­tukien lakkaut­tamista kalleil­la kaupunkiseuduil­la), kos­ka sit­ten Helsin­ki ja muut isot kaupun­git eivät saisi mis­tään hal­patyövoimaa. Olisiko aika tun­nus­taa, että köy­hänä kaupungis­sa asum­i­nen ei oikein kan­na­ta. Köy­hä saa kaik­ki kaupunki­a­sumisen hai­tat, mut­ta ei niitä hyötyjä.

    1. Tuol­la edel­lisessä keskustelus­sa väitelti­in siitä, onko työ­paikko­jen keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle tietoista keskit­tämis­poli­ti­ikkaa, vai ”luon­nolli­nen” glob­al­isaa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyl­lä hyvin tietoista poli­ti­ikkaa, että asum­is­tukia mak­se­taan eniten pääkaupunkiseu­tu­laisille, joista tuen saa­jista mon­et ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toiset työt­tömiä. Jos asum­is­tukia ei mak­set­taisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämät­tä muutet­ta­va muualle asumaan.

      Asum­is­tukea mak­se­taan lähin­nä työt­tömille. Pieni­palkkaisille vain har­voin ja sil­loinkin hyvin vähän. Jos ei mak­set­taisi, työt­tömien pitäisi muut­taa muut­to­tap­piokun­ti­in, hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat palka­nsaa­jille, yer­i­ty­set saisi­vat Helsingis­sä parem­min työvoimaa ja työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Hel­wsinki­in kiihtyisi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Asum­is­tukea mak­se­taan lähin­nä työt­tömille. Pieni­palkkaisille vain har­voin ja sil­loinkin hyvin vähän.

        Ei ole noin. Pääosa yleisen asum­istuen saa­jaruokakun­nista EI saa työt­tömyy­se­tu­us­tu­loa lainkaan.

        Kelan tuor­eimpi­en tilas­to­jen mukaan esimerkik­si maalisku­us­sa 2021 asum­is­tukea mak­set­ti­in yhteen­sä 376 345 ruokakun­nalle. Näistä 134 321:ssa ruokakun­nas­sa vähin­tään yksi asukas oli saanut laskel­mal­la perus­tur­van työt­tömyysko­r­vaus­ta ja 20 494 oli saanut ansiosi­don­naista työt­tömyysko­r­vaus­ta. Palkkat­u­loa oli 145 566:lla ruokakun­nal­la ja opin­tora­haa 121 856 ruokakun­nal­la. Osin nämä ovat päällekkäisiä, eli saman ruokakun­nan samakin henkilö voi olla saanut yhtä aikaa use­am­paa tulo­la­jia, eli vaik­ka opin­tora­haa ja palkkaa, tai työt­tömyysko­r­vaus­ta ja samaan aikaan hie­man palkkaakin.´ 23 139:lla yleistä asum­is­tukea saav­ista ruokakun­nista ei ole mitään tulo­ja. 14 570 sai las­ten­hoidon tukia eli käytän­nössä koti­hoidon­tukea. 8 435 sai van­hempainpäivära­haa. 8 470 sai sairaus­päivära­haa. 9 648 sai eläket­tä. 8 688 sai vuorot­telu­va­paako­r­vaus­ta tai kuntou­tus­ra­haa. 371 sai maat­aloustyö­tu­loa. 295 sai tap­atur­man tms. joh­dos­ta mak­set­tavaa eläketuloa.

        Luvut löy­tyvät osoitteesta:
        http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT162AL&YKIELI=S

      2. En nyt löytänyt tämän vuo­den tuor­e­i­ta luku­ja, mut­ta asum­istuen määrä on ollut kasvus­sa viime vuosina.
        Vuon­na 2018 17 pros­ent­tia työssäkäyvistä sai asum­is­tukea. Heitä on eniten juuri suurem­mis­sa kaupungeis­sa ja muuttovoittoalueilla.
        https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html
        Vierask­ielis­ten osu­us on kol­mannes asum­istuen saajista.
        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200540

        Jos ne työt­tömät Helsingis­sä ovat työt­tömiä, ehkä hei­dän tosi­aan kan­nat­taisi etsiä työtä muual­ta, tai koulut­tau­tua sopi­valle alalle ja sen jäl­keen etsiä työtä muualta.

      3. Vuon­na 2018 17 pros­ent­tia työssäkäyvistä sai asumistukea. 

        Ei kyl­lä saa. Run­saat 2 % työssä käyvistä saa asum­is­tukea. Asum­is­tukea saav­ista 17 % kävi töis­sä ainakin jonkin ver­ran. Saadak­seen asmis­tukea on olta­va niin pieni­palkkainen, että toden­näköis­es­ti tekee osa-aikatylötä, tai siten on lap­sia olta­va iso liuta.
        Tuo talous­sanomien taulukko on virheelli­nen, kos­ka sen mukaan asum­istuen saa­jista eläkeläisiä oli vain kak­si pros­ent­tia. Taisi­vat kat­soa väärää riv­iä ja uno­htaa eläk­keen­saa­jan asum­istuen kokonaan.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Asum­is­tukea mak­se­taan lähin­nä työt­tömille. Pieni­palkkaisille vain har­voin ja sil­loinkin hyvin vähän. Jos ei mak­set­taisi, työt­tömien pitäisi muut­taa muut­to­tap­piokun­ti­in, hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat palka­nsaa­jille, yri­tyk­set saisi­vat Helsingis­sä parem­min työvoimaa ja työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Helsinki­in kiihtyisi.

        Eikös tuo ole taval­laan juuri niin, kuin asioiden luon­nol­lis­es­ti kuu­luisi men­nä? Ja olisi kansan­talouden kannal­ta hyvä asia.

      5. Jos työt­töm’ät pakote­taan muut­ta­maan alueille, joil­la ei ole työ­paiko­ja, he pysyvät lop­ut­tomi­in t5yöttöminä. Halusin kir­joituk­sel­la vain sanoa, ettei asum­is­tu­ki keskitä työ­paikko­ja Helsinki­in. Pikem­minkin päin vastoin.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos työttöm’ät pakote­taan muut­ta­maan alueille, joil­la ei ole työ­paiko­ja, he pysyvät lop­ut­tomi­in t5yöttöminä. Halusin kir­joituk­sel­la vain sanoa, ettei asum­is­tu­ki keskitä työ­paikko­ja Helsinki­in. Pikem­minkin päin vastoin.

        Ei työ­paikko­ja, vaan köy­hät ja/tai syr­jäy­tyneet ihmiset. Ilman asum­is­tukia pieni­palkkaisille aloille ei saataisi riit­tävästi työn­tek­i­jöitä, mm. osa-aikaisia siivoo­jia, kos­ka siivoo­jillekaan ei monille täysiä työ­tun­te­ja ja palkko­ja enää tar­jo­ta. Näin siivousalalle kävi vuokrafir­mo­jen myötä.

        Syr­jäy­tymi­nen on vielä toinen ilmiö, heis­sä on paljon asum­istuen ja muiden yhteiskun­nan tukien saa­jia. Taan­noin esitet­ti­in ajanko­htaiso­hjel­ma, jon­ka mukaan Helsinki­in vir­taa myös muiden paikkakun­tien syr­jäy­tyneitä päi­htei­denkäyt­täjiä. Näin sik­si, kos­ka kaupungis­sa on vähem­män häpeäl­listä olla juop­po tai muu päi­hdeon­gel­mainen, kun siel­lä on heitä paljon entu­ud­estaakin. Kaupun­ki suo heille tietyn anonymi­teetin päi­hdeon­gel­maise­na, pienel­lä paikkakun­nal­la kun kaik­ki tun­te­vat toisen­sa, eikä päi­hteilyä voi har­ras­taa salaa. Tämä tuot­taa sit­ten ruuhkau­tu­mista kaupun­gin sosi­aali­palveluis­sa. Kaupun­gin vuokra-asun­to­jen jonot vain kas­va­vat ja yhteiskun­nan tukien tarve.

      7. Tiiviy­den turhu­us: Taan­noin esitet­ti­in ajanko­htaiso­hjel­ma, jon­ka mukaan Helsinki­in vir­taa myös muiden paikkakun­tien syr­jäy­tyneitä päihteidenkäyttäjiä.Näin sik­si, kos­ka kaupungis­sa on vähem­män häpeäl­listä olla juop­po tai muu päi­hdeon­gel­mainen, kun siel­lä on heitä paljon entu­ud­estaakin. Kaupun­ki suo heille tietyn anonymi­teetin päi­hdeon­gel­maise­na, pienel­lä paikkakun­nal­la kun kaik­ki tun­te­vat toisen­sa, eikä päi­hteilyä voi har­ras­taa salaa. Tämä tuot­taa sit­ten­ruuhkau­tu­mista kaupun­gin sosiaalipalveluissa.Kaupungin vuokra-asun­to­jen jonot vain kas­va­vat ja yhteiskun­nan tukien tarve.

        Syy mik­si pääkaupunkiseudulle tulee päi­hteitä on markki­nat mut­ta myös se että pääasi­as­sa Suomeen ulko­mail­ta tule­vat päi­h­teet tule­vat pääkaupunkiseudun kaut­ta kun Suomen vilkkain lentoase­ma ja sata­ma sijait­see maanti­eteel­lis­es­ti pääkaupunkiseudul­la. Helsin­ki-Van­taan lentoase­man ja Helsin­gin satamien liikenne mah­dol­lista tämän. 

        Se on yleis­maail­malli­nen ilmiö. Jopa Yhdys­val­lois­sa pääasi­as­sa eniten huumei­ta tulee suh­teel­lis­es­ti paljon lento ja meriteitse Kes­ki-ja Etelä-Amerikas­ta kun maantie kul­je­tuk­set ovat tiuken­tuneet Yhdys­val­tain etelä rajal­la. Juuri sen takia huumekau­pan pääasialli­nen tais­telu käy­dään Meksikossa. 

        Jo nytkin uuti­sis­sa on tul­lut esille että päi­hdeon­gelmia on tul­lut esille myös pien­im­miltä paikkakun­nil­ta joten tämänkin ongel­ma ei ole pääkaupunkiseu­tu­mainen erityisongelma. 

        Tuonkin aja­tus että pienel­lä paikkakun­nal­la jos­sa kaik­ki tun­te­vat toisen­sa, eikä päi­hteilyä tai juopot­telua voi h muka har­ras­taasalaa on minus­ta jok­seenkin romant­ti­nen näkymys pien­ten paikkakun­tien asemasta. 

        Todel­lakaan asia ei ole näin sil­lä myös pie­nil­lä paikkakun­nil­la ei ole niinkään tiivistä yhteisöä että kaik­ki tun­te­vat toisen­sa. Tuol­loin asukas luku pitäisi olla alle 10 000 asukasta.

        Ain­oa vai­h­toe­hto päi­hdeon­gel­malle on päi­hde­hoito eikä sitäkään ole saatavil­la kaikissa paikois­sa. Myös pääkaupunkiseudul­la on ikävä kyl­lä mon­es­sa kaupungi­nosis­sa nim­by ajat­telua joten hoito laitosten sijoit­ta­mi­nen on haas­teel­lista. Miten pien­ten paikkakun­tien ilmapi­iri eroaa siis pääkaupunkiseudun aluei­den ilmapi­iristä kun päi­hde hoitok­linikan sijain­nista päätetään poliittisesti?

      8. Osmo Soin­in­vaara: Asum­is­tukea mak­se­taan lähin­nä työt­tömille. Pieni­palkkaisille vain har­voin ja sil­loinkin hyvin vähän. Jos ei mak­set­taisi, työt­tömien pitäisi muut­taa muut­to­tap­piokun­ti­in, hei­dän asun­ton­sa vapau­tu­isi­vat palka­nsaa­jille, yer­i­ty­set saisi­vat Helsingis­sä parem­min työvoimaa ja työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Hel­wsinki­in kiihtyisi.

        Suomes­sa asum­istuen kaut­ta mak­se­taan noin 1/3 kaik­ista vuokrista. Onko­han mis­sään muus­sa maas­sa näin. Ruot­sis­sa asum­is­tukea saa­vat lähin­nä per­heet ja sitä mak­se­taan Suomea vähem­män. Täl­lä asum­istuel­la tue­taan Kojamoa ja Satoa, sekä sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jia. Nos­taa vuokratasoa !

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Suh­teessa eniten asum­is­tukea mak­se­taan ARA-asuntoihin. 

        Kojamo­han vuokraa nimeno­maan ARA-asuntoja.

      10. Kojamo­han vuokraa nimeno­maan ARA-asuntoja.

        En tiedä, onko Kojamol­la enää yhtään Ara-asun­toa, mut­ta pääasi­as­sa se on siir­tynyt vuokraa­maan kovan rahan asun­to­ja vähän kalli­im­mal­la kuin muut. Kat­so huviksesi Oikoti­etä niin huo­maat, että Kojha­mon hin­tata­so on suh­teel­lisen kova.

      11. Osmo Soin­in­vaara: En tiedä, onko Kojamol­la enää yhtään Ara-asun­toa, mut­ta pääasi­as­sa se on siir­tynyt vuokraa­maan kovan rahan asun­to­ja vähän kalli­im­mal­la kuin muut. Kat­so huviksesi Oikoti­etä niin huo­maat, että Kojha­mon hin­tata­so on suh­teel­lisen kova.

        Mikä ero on Kojamol­la, Lumol­la ja VVO:lla? Joku näistä saman kon­sernin fir­moista vuokraa ARA-asuntoja.

    2. Tiiviy­den turhu­us:
      Tuol­la edel­lisessä keskustelus­sa väitelti­in siitä, onko työ­paikko­jen keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle tietoista keskit­tämis­poli­ti­ikkaa, vai ”luon­nolli­nen” glob­al­isaa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyl­lä hyvin tietoista poli­ti­ikkaa, että asum­is­tukia mak­se­taan eniten pääkaupunkiseu­tu­laisille, joista tuen saa­jista mon­et ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toiset työt­tömiä. Jos asum­is­tukia ei mak­set­taisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämät­tä muutet­ta­va muualle asumaan. Monien elin­ta­so toden­näköis­es­ti paranisi, sil­lä pieni­palkkaisil­la aloil­la riit­tää kyl­lä töitä muis­sakin maakunnissa.Sama tietysti kos­kee muitakin suurem­pia kaupunke­ja. Yhteiskun­ta säästäisi paljon rahaa asum­is­tuis­sa, jos niitä ei mak­set­taisi kalli­im­mille paikkakun­nille. Pieni­palkkaisil­la voisi halvem­mal­la seudul­la olla hyvinkin varaa itse mak­set­tuun ja vieläpä väl­jem­pään asumiseen. Jos maaseudun kausi­työläi­nen asu­isi lähel­lä sitä työ­paikkaa kirkonkyläl­lä, olisi työn vas­taan­ot­ta­mi­nen helpom­paa. Monil­la se nyky­isin nimit­täin kaatuu henkilöau­ton puut­tumiseen. Näin puutarha-aloillakin.

      Tiedän ettei täl­laista visio­ta voisi toteut­taa (asum­is­tukien lakkaut­tamista kalleil­la kaupunkiseuduil­la), kos­ka sit­ten Helsin­ki ja muut isot kaupun­git eivät saisi mis­tään hal­patyövoimaa. Olisiko aika tun­nus­taa, että köy­hänä kaupungis­sa asum­i­nen ei oikein kan­na­ta. Köy­hä saa kaik­ki kaupunki­a­sumisen hai­tat, mut­ta ei niitä hyötyjä.

      Kun asi­aa tark­istelee laa­jem­min Euroopan ja kehit­tynei­den maid­en näkökul­mas­ta niin uusien etenkin asiantun­ti­ja ammat­tien työ­paikat syn­tyvät isoi­hin kaupunkei­hin. Suomen kohdal­la voisi kysyä mitkä oli­si­vat poten­ti­aaliset kaupunkiseudut maakun­nis­sa mitkä voisi kil­pail­la pääkaupunkiseudun kanssa? Ja samal­la pääkaupunkiseu­tu olisi kil­pailukykyi­nen myös kan­sain­välis­es­ti. Tuo esimerkkisi ei paljonkaan auta maaseu­tua kun vak­i­tu­isia mata­la­palk­ka alo­ja ei ole maaseudul­la yhtä paljon tar­jol­la kuin isois­sa kaupungeis­sa. Nytkin maaseudun kausi­työvoima rekry­toidaan ulko­mail­ta etenkin puu­tarha aloille. Viime vuon­nakin työvoimaa tuli
      pääasi­as­saa entis­es­tä Neu­vos­toli­iton maista ja Kaakkois-Aasi­as­ta vaik­ka rajat oli­vat teknis­es­ti sul­jet­tu. Myös tänä vuon­na maat­alouteen tulee myös kausi­työvoimaa kuten viime vuon­nakin ulko­mail­ta. Helsin­ki ja muut isot kaupun­git kyl­lä saisi edelleen ns.“halpatyövoimaa” (syn­onyy­mi mata­la­palk­ka aloille) kun rekry­toin­ti ulko­mail­ta olisi edelleen mah­dol­lista. Jopa Anti­ikin Kreikan filosofit oli­vat sitä mieltä että köy­hä etu on nimeno­maan asua kaupunkiseuduil­la kun avoimia työ­paikko­ja on kaupungeis­sa enem­män auki. En tiedä mitään kehit­tynyt­tä maa­ta (OECD) joka ei olisi urbaanisoitunut talouden raken­nemuu­tok­ses­ta huolimatta.

      1. Rahul Somani: Kun asi­aa tark­istelee laa­jem­min Euroopan jake­hit­tynei­den maid­en näkökul­mas­ta niin uusien etenkin asiantun­ti­ja ammat­tien työ­paikat syn­tyvät isoi­hin kaupunkeihin.Suomen kohdal­la voisi kysyä mitkä oli­si­vat poten­ti­aaliset kaupunkiseudut maakun­nis­sa mitkä voisi kil­pail­la pääkaupunkiseudun kanssa? Ja samal­lapääkaupunkiseu­tu olisi kil­pailukykyi­nen myös kan­sain­välis­es­ti. Tuo esimerkkisi ei paljonkaan auta maaseu­tua kun vak­i­tu­isia mata­la­palk­ka alo­ja ei ole maaseudul­la yhtä paljon tar­jol­la kuin isois­sa kaupungeis­sa. Nytkin maaseudun kausi­työvoima rekry­toidaan ulko­mail­ta etenkin puu­tarha aloille. Viime vuon­nakin työvoimaa tuli
        pääasi­as­saa entis­es­tä Neu­vos­toli­iton maista ja Kaakkois-Aasi­as­ta vaik­ka rajat oli­vat teknis­es­ti sul­jet­tu. Myös tänä vuon­na maat­alouteen tulee myös kausi­työvoimaa kuten viime vuon­nakin ulkomailta.Helsinki ja muut isot kaupun­git kyl­lä saisi edelleen ns.”halpatyövoimaa” (syn­onyy­mi mata­la­palk­ka aloille)kun rekry­toin­ti ulko­mail­ta olisi edelleen mah­dol­lista. Jopa Anti­ikin Kreikan filosofit oli­vat sitä mieltä että köy­hä etu on nimeno­maan asua kaupunkiseuduil­la kun avoimia työ­paikko­ja on kaupungeis­sa enem­män auki. En tiedä mitään kehit­tynyt­tä maa­ta (OECD) joka ei oli­si­ur­baanisoitunut talouden raken­nemuu­tok­ses­ta huolimatta.

        Vai­h­toe­hdot eivät ole joko” maaseu­tu” tai Helsin­ki. Puhuin vain kalleim­mista kaupunkialueista, halvem­pia kaupunke­ja Suomes­ta kyl­lä löy­tyy, jois­sa palve­lutkin toimii, jopa parem­min kuin ruuhkau­tuneel­la pääkaupunkiseudul­la. Poten­ti­aal­isia seu­tu­ja on paljon kaikissa maakun­nis­sa myös isom­pi­en kaupunkien läheisyy­dessä. Minus­ta 1–2 tun­nin etäisyys jostakin suurem­mas­ta paikas­ta ei ole liian kaukana työsskäyn­nin kannal­ta, mut­ta näiltä paikkakun­nil­ta löy­tyy kyl­lä myös töitä, esim. ter­vey­den­huol­los­sa. Näitä paikkakun­tia on vaik­ka kuin­ka paljon Etelä-Län­si ja ‑Itä­suomes­sakin. Pohjoises­sa etäisyy­det ovat pidem­piä, mut­ta toisaal­ta siel­läkin on kasvukeskuk­sia. Huo­mau­tan vielä, että 1–2 tun­nis­sa voi muis­sa maakun­nis­sa ehtiä aja­maan paljon pidem­män matkan kuin mitä pääkaupunkiseudun ruuhkissa pääsee etenemään.

        Hal­patyövoimaa tuo­daan Suomeen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­lisia palkko­ja, joil­la tääl­lä tulisi toimeen. Telakka­te­ol­lisu­us on ollut nyt paljon otsikois­sa koro­nan takia. Kyseisel­lä teol­lisu­usalal­la on suo­ma­laisia työt­töminä, jot­ka ovat työt­tömiä lähin­nä sik­si, että ammat­ti­laisen ei kan­na­ta työsken­nel­lä niin alhaisil­la palkoil­la, mil­lä saa palkat­tua itäeu­roop­palaisen. Heille se kan­nat­taa, mut­ta Suomes­sa elämi­nen on kallista. Asian ydin on se, että duu­nar­i­aloil­la pitäisi mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvi­taan parem­mat työe­hdot. Hal­patyövoiman käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kaiken­laisen työe­hto­jen ja tur­val­lisu­u­den polkemisen, mainit­takoon nyt vaik­ka koro­nan aikana ilmi tulleet parakki­a­sumiset ja ulkohuussit.

        Miten pääkaupunkiseudun kil­pailukykyä lisää se, että siel­lä on paljon työt­tömiä, joil­la ei ole oikein real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä? En viit­taa korkeak­oulutet­tui­hin enkä niihin, joil­la on mah­dol­lisu­us vai­h­taa hel­posti alal­ta toiselle.

      2. Tiiviy­den turhu­us: . Minus­ta 1–2 tun­nin etäisyys jostakin suurem­mas­ta paikas­ta ei ole liian kaukana työsskäyn­nin kannalta

        Entäs jos on perhettä?

      3. Jaakko K: Entäs jos on perhettä?

        Ja jos ottaa huomioon että se pitää ajaa autol­la niin kilo­me­tre­jä ker­tyy mit­tari­in pelkästään työ­matkoista 40–50.0000 km vuodessa. 

        Vaik­ka saisi täy­det verovähen­nyk­set niin työ­matkaku­lut uppoaa automa­llista rip­puen n 500 €/kk ylöspäin kun ottaa huomioon auton kulu­misen kanssa.

      4. Tiiviy­den turhu­us: Vai­h­toe­hdot eivät ole joko” maaseu­tu” tai Helsin­ki. Puhuin vain kalleim­mista kaupunkialueista, halvem­pia kaupunke­ja Suomes­ta kyl­lä löy­tyy, jois­sa palve­lutkin toimii, jopa parem­min kuin ruuhkau­tuneel­la pääkaupunkiseudul­la. Poten­ti­aal­isia seu­tu­ja on paljon kaikissa maakun­nis­samyös isom­pi­en kaupunkien läheisyy­dessä. Minus­ta 1–2 tun­nin etäisyys jostakin suurem­mas­ta paikas­ta ei ole liian kaukana työsskäyn­nin kannal­ta, mut­ta näiltä paikkakun­nil­ta löy­tyy kyl­lä myös töitä, esim. ter­vey­den­huol­los­sa. Näitä paikkakun­tia on vaik­ka kuin­ka paljon Etelä-Län­si ja ‑Itä­suomes­sakin. Pohjoises­sa etäisyy­det ovat pidem­piä, mut­ta toisaal­ta siel­läkin on kasvukeskuk­sia. Huo­mau­tan vielä, että 1–2 tun­nis­sa voi muis­sa maakun­nis­sa ehtiä aja­maan paljon pidem­män matkan kuin mitä pääkaupunkiseudun ruuhkissa pääsee etenemään.

        Voitko maini­ta jokin Län­si, Pohjois- ja Itä-Suomen merkit­tävän kasvukeskuk­sen joka olisi kil­pailu kykyi­nen pääkaupunkiseudun, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paikko­ja ote­ta huomioon niin syy mik­si kaupunkialueille jot­ka ovat halvem­pia ei muute­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paikko­ja kuin mainit­se­masi ter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

      5. Rahul Somani: Voitko maini­ta jokin Län­si, Pohjois- ja Itä-Suomen merkit­tävän kasvukeskuk­sen joka olisi kil­pailu kykyi­nen pääkaupunkiseudun, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paikko­ja ote­ta huomioon niin syy mik­si kaupunkialueille jot­ka ovat halvem­pia ei muute­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paikko­ja kuin mainit­se­m­a­siter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

        No vaik­ka Jyväskylä ja Kuopio.

      6. Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­ooon, vain kolme Fimean työn­tek­i­jöistä Helsingis­sä suos­tui siir­tymään Kuo­pi­oon. Jos koulute­tulle puoli­si­olle ei ole muu­ta kuin maat­alous­lomit­ta­jan työtä, ei koulutet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pi­oon. Sit­ten ón vielä las­ten koulut.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Kun Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­ooon, vain kolme Fimean työn­tek­i­jöistä Helsingis­sä suos­tui siir­tymään Kuopioon

        Tuo oli erikoinen kokeilu, eikä ker­ro siitä, mitä olisi tapah­tunut, jos olisi velvoitet­tu siir­tymään. Siir­tymi­nen oli työn­tek­i­jöille vapaae­htoista, eli annet­ti­in mah­dol­lisu­us siir­tyä tai olla siir­tymät­tä — ja vapaae­htoisu­us oli hyvin tiedos­sa. Har­va yleen­sä siir­tyy mihinkään, ellei olisi jo muut­tanut tai muu­toin muut­ta­mas­sa kaupunki­in X, jos työ­nan­ta­ja ilmoit­taa, että nyt saisi siir­tyä kaupunki­in X, jos halu­aa, mut­ta ei tarvitse siir­tyä. Kun val­tio esim. lakkaut­ti käräjäoikeudet kym­menistä kun­nista, siir­tymi­nen oli pakol­lista, ja työn­tek­i­jät siirtyivät.

        Vapaae­htoises­sa siir­tymisessä esteen voi muo­dostaa pait­si se, että vaikka­pa puoliso ei ehkä löy­dä heti töitä toiselta paikkakunnal­ta, myös se, jos saman työ­paikan kol­le­gat jäi­sivät aiem­malle paikkakun­nalle, jol­loin omas­ta vapaae­htois­es­ta siir­tymis­es­tä voisi seu­ra­ta jopa hait­taa yhteistyölle oman tiimin sisäl­lä. Pakol­li­sis­sa siir­rois­sa tiimikin siir­tyy mukana.

        Itse en kuitenkaan pidä työ­paikko­jen siirtelystä. Jos halu­taan alueel­lis­taa, uudet yksiköt pitäisi alun­perinkin jo perus­taa sinne, mis­sä niiden halu­taan ole­van. Vähän samaan tapaan kuin aikoinaan poli­isin nopeusvalvon­ta keskitet­ti­in Helsinki­in. Ei sitä tehty työ­paikko­ja siirtämäl­lä. Työt vain osoitet­ti­in Helsinki­in. Ja sen jäl­keen sen tehtävän hoito kiel­let­ti­in muual­la Suomes­sa toimivil­ta poli­i­seil­ta. Poli­isin nopeusvalvon­takameroiden tulosten tulk­in­ta on yksi sel­l­ai­sista asioista, jon­ka voisi yhtä hyvin hoitaa vaik­ka Kilpisjärveltä tai Ima­tral­ta käsin, kun tiedot kameroiden kuvista tule­vat tietoli­iken­neväyliä pitkin vain tarkasteltavak­si, eikä toimin­nol­la ole juuri syn­er­giae­tu­jakaan muun poli­isi­toimin­nan kanssa. Se toim­inta on keskitet­ty Helsinki­in. Jotkut toiset toimin­not taas omaa­vat syn­er­giae­tu­ja muun val­tion­hallinnon kanssa, ja ovat taas luon­taisem­min Helsinki­in sijoit­tuvia sil­loin, jos muu­takin val­tion­hallintoa on sinne keskitetty.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­ooon, vain kolme Fimean työn­tek­i­jöistä Helsingis­sä suos­tui siir­tymään Kuo­pi­oon. Jos koulute­tulle puoli­si­olle ei ole muu­ta kuin maat­alous­lomit­ta­jan työtä, ei koulutet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pi­oon. Sit­ten ón vielä las­ten koulut.

        Val­tion viras­to­ja voisi ihan hyvin hajasi­joit­taa, sanoi­vat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valin­nut työ­paikak­seen val­tion viras­ton, ja saanut virkamies-statuk­sen jos­sa irti­sanomis­suo­ja on yksi­ty­istä sek­to­ria parem­pi, niin pitää ymmärtää että saavute­tut edut tuo­vat myös vas­tu­u­ta. Pitää olla varautunut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Virkamies palvelee yhteiskun­taa eikä vain omaa itseään.

      9. Pitää olla varautunut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Virkamies palvelee yhteiskun­taa eikä vain omaa itseään.

        Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orja­sopimus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­tek­i­jöi­den oli paljon helpom­paa löytää uusi työ­paik­ka Helsingistä, kuin hei­dän puolison­sa Kuo­pios­ta. Parem­man palkankin sai, kun siir­tyi lääkey­htiön palveluk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää henkilökun­taansa ja palkata uusi työkkäristä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

      10. Osmo Soin­in­vaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orja­sopimus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­tek­i­jöi­den oli paljon helpom­paa löytää uusi työ­paik­ka Helsingistä, kuin hei­dän puolison­sa Kuo­pios­ta. Parem­man palkankin sai, kun siir­tyi lääkey­htiön palveluk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää henkilökun­taansa ja palkata uusi työkkäristä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Tässä tapauk­ses­sa kävi niin että provi­isorin papereil­la paikko­ja löy­tyi ylin kyllin yksi­tyiseltä puolelta, mut­ta on mui­ta erikois­tunei­ta viras­to­ja jos­sa on pakko muut­taa minne määrätään. Esimerkkinä Puo­lus­tusvoimat, jol­la on tapana sijoitel­la yksiköitään sinne mis­sä ne palvelee “strate­giaa” paremmin.

      11. R.Silfverberg: Tässä tapauk­ses­sa kävi niin että provi­isorin papereil­la paikko­ja löy­tyi ylin kyllinyk­si­tyiseltä puolelta, mut­ta on mui­ta erikois­tunei­ta viras­to­ja jos­sa on pakko muut­taa minne määrätään. Esimerkkinä Puo­lus­tusvoimat, jol­la on tapana sijoitel­la yksiköitään sinne mis­sä ne palvelee ”strate­giaa” paremmin. 

        Puo­lus­tusvoimat on luul­tavasti ain­oa val­tion organ­isaa­tio jos­sa ammat­ti soti­laat määrätään siihen yksikköön mis­sä palvelee niin kauan kuin on palvelus­sa. Siis kyseessä on osa strate­gisen maan­puo­lus­tuk­sen dok­tri­iniä. Sivi­ili puolen virkamiehel­lä ei ole täl­läistä velvol­lisu­ut­ta ja toden­näköis­es­ti lain­säädän­tö on myös jok­seenkin vaikea toteut­taa siihen suun­taan kuten on puo­lus­tusvoimis­sa. Yhdys­val­lois­sa tämä ilmiö näkyy joka 4 vuo­den aikana kun pres­i­dent­ti vai­h­tuu (Ellei istu­va pres­i­dent­ti saa vaaleis­sa 2 kau­den) ja samal­la liit­to­val­tion virkamies koneis­to vai­h­tuu. Poikkeuk­se­na on siel­läkin Yhdys­val­tain asevoimat. Edel­lisel­lä pres­i­den­til­lä oli vaikeuk­sia saa­da uut­ta henkilökun­taa moni­in liit­to­val­tion virkoi­hin kun monikaan ei halun­nut jatkaa ja moni ei halun­nut työsken­nel­lä kyseisen pres­i­dentin alaisu­udessa. Suomen
        pysyvä virkamiess organ­isaa­tio on juuri sen takia paljon toimi­vampi kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa jos­sa uuden hallinnon vai­htues­sa virkamiehet vai­hde­taan uusi­in ellei van­hat jat­ka viroissa.

      12. Ei puo­lus­tusvoimis­sakaan mitäänor­ja­sopimuk­sia ole lentäjiä luku­unot­ta­mat­ta. Hei­dän voi kyl­lä määrätä uuteen asema­paikkaan, mut­ta heil­lä on oikeus ero­ta puo­lus­tusvoimain palveluk­ses­ta, niin kuin val­tion virkamiehilläkin on oikeus ero­ta, jos viras­to siir­tyy muualle.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei puo­lus­tusvoimis­sakaan mitäänor­ja­sopimuk­sia ole lentäjiä luku­unot­ta­mat­ta. Hei­dän voi kyl­lä määrätä uuteen asema­paikkaan, mut­ta heil­lä on oikeus ero­ta puo­lus­tusvoimain palveluk­ses­ta, niin kuin val­tion virkamiehilläkin on oikeus ero­ta, jos viras­to siir­tyy muualle. 

        Kiitos kun täs­men­sit. Tarkoitin edel­lisessä kom­men­tis­sa palveluk­ses­sa ole­via ammat­ti­soti­lai­ta joil­la on asema­paik­ka sidot­tu työte­htävät mut­ta tietääk­seni sivi­ilipuolen val­tion­virkamiehillä näin ei ole. Papis­tol­la on myös asema­paikkaan sido­tut työpaikat

      14. Osmo Soin­in­vaara:

        Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orja­sopimus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­tek­i­jöi­den oli paljon helpom­paa löytää uusi työ­paik­ka Helsingistä, kuin hei­dän puolison­sa Kuo­pios­ta. Parem­man palkankin sai, kun siir­tyi lääkey­htiön palveluk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää henkilökun­taansa ja palkata uusi työkkäristä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Siitä ei ker­tynyt näyt­töä, että Fimean poruk­ka todel­la olisi lääkey­htiöi­den palveluk­seen hel­posti siir­tyvää. Jokunen yksilö voidaan lääkey­htiöi­hinkin virkamiehistä rekry­toi­da, jot­ta saadaan hal­tu­un sitä kaut­ta ymmär­rystä virkami­esten toimin­nas­ta ja verkos­to­ja, mut­ta virkamiehiä ei ihan hirveästi halu­ta yleen­sä lääkey­htiöi­hin palkata, kuten ei mui­hinkaan voit­toa tavoit­tele­vi­in fir­moi­hin kovin mielel­lään yleen­sä pitkäaikaisia virkamiehiä rekry­toi­da. Hyvä virkamies ei vält­tämät­tä ole hyvä liikemies, lääke­tutk­i­ja tai myyjä, vaik­ka poikkeuk­si­akin on.

        Alun­perin muut­toa kai ajatelti­in toteu­tu­vak­si niin, että Fimean uudet työ­paikat perustet­taisi­in Kuo­pi­oon. Sit­ten tuli vas­taan säästö­tarpeet, ja todet­ti­in, että uusia virko­ja ei luo­da, vaan että sitä mukaa kun Fimeal­ta Helsingistä väkeä siir­tyy mui­hin töi­hin tai eläköi­tyy, uudet työ­paikat peruste­taan Kuo­pi­oon. Mut­ta kun tieto tästä tuli, juuri kukaan ei enää vai­h­tanut työ­paikkaa pois Fimeal­ta eikä jäänyt eläk­keelle, jol­loin työ­paikko­ja ei päästy perus­ta­maankaan Kuo­pi­oon sitä mukaa kuin Helsingistä väkeä lähti.

        Tilanteek­si tuli sit­ten Ylen vuon­na 2014 uuti­soiman mukaan sel­l­ainen, että:
        “Fimean henkilöstöjo­hta­ja *** ker­too, että viime vuon­na työn­tek­i­jöi­den lähtö­vai­h­tu­vu­us oli Fime­as­sa ennä­tys­mäisen alhaal­la ja Kuo­pi­oon saati­in vain kahdek­san uut­ta työntekijää.”
        “- Lähtö­vai­h­tu­vu­us on ollut 20 pros­ent­tia, viime vuon­na se oli vain 2 prosenttia.”

        https://yle.fi/uutiset/3–7171010

      15. Osmo Soin­in­vaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orja­sopimus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­tek­i­jöi­den oli paljon helpom­paa löytää uusi työ­paik­ka Helsingistä, kuin hei­dän puolison­sa Kuo­pios­ta. Parem­man palkankin sai, kun siir­tyi lääkey­htiön palveluk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää henkilökun­taansa ja palkata uusi työkkäristä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään. 

        Näin­hän tämä menee. Asian kuvitelti­in julk­isu­udessa ole­van helpom­pi: valmis­tu­uhan Itä-Suomen yliopis­ton Kuo­pi­on kam­puk­selta far­masian alan korkeak­oulutet­tu­ja. Ongel­ma tässä on siinä, ettei Fimea kuin pieneltä osin tarvitse vas­tavalmis­tunei­ta, vaan niitä lääke­te­ol­lisu­udessa kokenei­ta ammat­ti­laisia. Näistä ammat­ti­lai­sista, joiden osaami­nen ja työkoke­mus riit­täi­sivät lääke­te­ol­lisu­udessa esimerkik­si myyn­tilu­pa-asioista (Reg­u­la­to­ry Affairs, RA) tai laadun­valvon­nas­ta (Qual­i­fied Per­son, QP / Vas­tu­u­nalainen Johta­ja) vas­taavak­si pääl­likök­si tai johta­jak­si. Näi­hin tehtävi­in kouli­in­nu­taan tekemäl­lä vuosia työtä alal­la kyseisen alueen tehtävissä.

        Sama kos­kee muu­takin teol­lisu­ut­ta. Paljon julk­isu­udessa ollut Ylä-Savon teol­lisu­uskeskit­tymä on joutunut perus­ta­maan tuoteke­hi­tysyk­siköitä Oulu­un, Tam­pereelle ja Pääkaupunkiseudulle, kos­ka DI/TkT-tason ammat­ti­laisia ei saa Ylä-Savoon muut­ta­maan. Jos saisikin, puoli­son uratarpeet pysäyt­tävät muuttosuunnitelman.

        Tulok­se­na varsinkin julk­isu­udessa käy­dys­tä Fimea-keskustelus­ta on kuitenkin se, että maakun­nis­sa nähdään minkä tahansa asiantun­ti­jatyö­paikan ole­van hel­posti siir­ret­tävis­sä pois maakun­nas­ta Helsinki­in, mut­ta mitään ei voi siirtää takaisin­päin. Katkeru­ut­ta on ais­tit­tavis­sa ilmas­sa aika lailla.

        Sik­si kaipaisin poli­itikoil­ta, ja varsinkin maakun­tien asi­aa kovasti julk­isu­udessa ajaval­ta Keskustal­ta posi­ti­ivisia toimen­piteitä, joil­la voitaisi­in lievit­tää syr­jäseu­tu­jen ja seu­tukaupunkien kär­simää erikoisas­iantun­ti­joiden pulaa. Tur­veyrit­täjien tuotan­totuet eivät tässä auta pätkääkään. Etteivät nämä maakun­nat sit­ten katkeru­udessaan ryhty­isi äänestämään vaar­al­lis­es­ti, kuten olemme esimerkik­si anglosak­si­sis­sa mais­sa näh­neet käyvän.

      16. ij:

        Sama kos­kee muu­takin teol­lisu­ut­ta. Paljon julk­isu­udessa ollut Ylä-Savon teol­lisu­uskeskit­tymä on joutunut perus­ta­maan tuoteke­hi­tysyk­siköitä Oulu­un, Tam­pereelle ja Pääkaupunkiseudulle, kos­ka DI/TkT-tason ammat­ti­laisia ei saa Ylä-Savoon muut­ta­maan. Jos saisikin, puoli­son uratarpeet pysäyt­tävät muuttosuunnitelman.
        Katkeru­ut­ta on ais­tit­tavis­sa ilmas­sa aika lailla.

        Sik­si kaipaisin poli­itikoil­ta, ja varsinkin maakun­tien asi­aa kovasti julk­isu­udessa ajaval­ta Keskustal­ta posi­ti­ivisia toimen­piteitä, joil­la voitaisi­in lievit­tää syr­jäseu­tu­jen ja seu­tukaupunkien kär­simää erikoisas­iantun­ti­joiden pulaa. Tur­veyrit­täjien tuotan­totuet eivät tässä auta pätkääkään. Etteivät nämä maakun­nat sit­ten katkeru­udessaan ryhty­isi äänestämään vaar­al­lis­es­ti, kuten olemme esimerkik­si anglosak­si­sis­sa mais­sa näh­neet käyvän. 

        Syy mik­si esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa äänestet­ti­in pop­ulis­te­ja joil­la oli muka yksinker­tainen ratkaisu kaikki­in ongelmi­in johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa jatko koulu­tus mah­dol­lisu­udet on erit­täin kallista. Kun monien korkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen lukukausi­mak­sut ovat tähti­ti­eteel­lisen kalli­ita Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Näi­den maid­en syr­jäseuduil­la iso­jen kaupunkien ulkop­uolel­la asuu paljon ihmisiä suh­teessa väk­iluku­un mut­ta Suomes­sa taas syr­jäseudut ovat har­vaan asut­tu­ja. Ero on asukkaiden määrässä syr­jäseu­tu­jen ja kaupun­ki seu­tu­jen kohdalla .

      17. Rahul Somani: Syy mik­si esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa äänestet­ti­in pop­ulis­te­ja joil­la oli muka yksinker­tainen ratkaisu kaikki­in ongelmi­in johtuu yksinker­tais­es­ti siitä että Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa­jatko koulu­tus mah­dol­lisu­udet on erit­täin kallista. Kun monienko­rkeak­oulu­jen ja yliopis­to­jen lukukausi­mak­sut ovat tähti­ti­eteel­lisen kalli­ita Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Näi­den maid­en syr­jäseuduil­laiso­jen kaupunkien ulkop­uolel­la asuu paljon ihmisiä suh­teessa väk­iluku­un mut­ta Suomes­sa taas syr­jäseudut ovat har­vaan asuttuja.Ero on asukkaiden määrässä syr­jäseu­tu­jen ja kaupun­ki seu­tu­jen kohdalla .

        Oikeistopop­ulis­te­ja äänestävät Suomes­sa lähin­nä iäkkäät joila ei ole niin hyvää koulu­tus­ta tai se on päässyt van­hen­tu­maan, ja sit­ten yht­enä ryh­mänä “vihaiset nuoret miehet”. Vasem­mistopop­ulis­te­ja erik­seen myös “vihaiset nuoret naiset”.

        Yhteisiä protestipuolueille ovat myös ne kan­nat­ta­jat jot­ka muuten kuu­luisi­vat keskilu­okkaan koulu­tuk­sen puoles­ta, mut­ta joille on sat­tunut epäon­nea elämässä kuten sairauk­sia, taloudel­lisia mene­tyk­siä, joutuneet rikosten uhrik­si tai joutuneet syr­ji­tyk­si jol­lain taval­la, tai koke­neet vira­nomais­ten toimin­nan mielivaltaiseksi.

      18. ij: Paljon julk­isu­udessa ollut Ylä-Savon teol­lisu­uskeskit­tymä on joutunut perus­ta­maan tuoteke­hi­tysyk­siköitä Ouluun, 

        Niin­pä.

        Mon­en syr­jässä sijait­se­van tehtaan T&K / suun­nit­teluyk­sikkö on kasvukeskuk­ses­sa, vaik­ka pelkästään tuotan­non ja työsken­te­lyn näkökul­mas­ta kat­sot­tuna järkev­in­tä olisi olla tehtaan kiinteistössä. 

        Hyvänä esimerkkinä Transtech, jon­ka tehdas sijait­see Otan­mäessä 145 km päässä Oulus­ta, mut­ta tuoteke­hi­tys / suun­nit­telu­osas­to on maalaiselle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä Oulus­sa ja vieläpä yliopis­ton naa­puris­sa! Kokenei­ta insinööre­jä tai diplo­mi-insinööre­jä on vähän han­kala rekry­toitua jopa Rovaniemelle. Rovanie­mi ei sen­tään ole pikku­paikkakun­ta ja se on vieläpä maakun­tansa keskus.

        On älytön­tä kuvitel­la, että pääkaupunkiseudul­ta, jos­sa on koko Suomen laa­jim­mat työ­markki­nat ja siis työtä kaikille koulu­tus­ta­soille siivoo­jas­ta kan­sain­välisen pörssikon­sernin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jaan saak­ka, tarvisi muut­taa val­tion töi­den perässä jon­nekin maakun­taan, ellei eri­tyis­es­ti halua. Ihmiset joil­la on puoliso, per­he, lapset ja kaik­ki kuviot selvänä, ei halua muut­taa, työ­nan­ta­jan mahtikäskyl­lä mihinkään. Ei Kuo­pios­ta Helsinki­in, eikä var­mas­r­ti Helsingistä Kuopioon. 

        Eiväthän Suomes­sa työt­tömätkään siir­ry töi­den perässä, joten minkä ihmeen takia koke­neet ihmiset siir­ty­i­sivät alueelta, jos­sa työl­listyy hel­posti, töi­den perässä jon­nekin muualle? Hai­hat­telua kuvitel­la että helsinkiläis­ten tarvisi siir­tyä töi­den perässä.

      19. Osmo Soin­in­vaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orja­sopimus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­tek­i­jöi­den oli paljon helpom­paa löytää uusi työ­paik­ka Helsingistä, kuin hei­dän puolison­sa Kuo­pios­ta. Parem­man palkankin sai, kun siir­tyi lääkey­htiön palveluk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää henkilökun­taansa ja palkata uusi työkkäristä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Puhutko­han nyt ihan tot­ta ? Kun kat­soo Fimean sivu­ja, niin siel­lä lukee:

        “Fimean pää­toimi­paik­ka sijait­see Kuo­pios­sa. Fimeal­la on työsken­te­lyp­is­teet myös Helsingis­sä, Turus­sa, Tam­pereel­la ja Oulussa.”

        On tot­ta että­monikaan ei Helsingistä sinne läht­enyt, mut­ta kaikissa Fimean timip­is­tekaupungeis­sa on vah­vaa lääketi­eteen ja far­makolo­gian osaamista. Eri­tyis­es­ti Kuo­pios­sa on hyvä tok­sikolo­gian ja far­makolo­gian sekä lääketi­eteen pain­opis­ten omaa­va yliopis­to. Kyl­lä sieltä pystytään palkkaa­maan uusia virkamiehiä, kukaan ei ole kor­vaam­a­ton pitem­män päälle.

        Olin vuo­den töis­sä Turkissa 15 vuot­ta sitte. Siel­lä oli muuten käytän­tö, että ilmaisen koulu­tuk­sen saanut lääkäri ja opet­ta­ja voiti­in velvoit­taa men­emään töi­hin tietylle paikkakun­nalle määräa­jak­si. En nyt väitä että Suomen pitäisi oma­sua sama käytän­tö, mut­ta en pidä sitä kyl­lä huononakaan.

      20. Coun­try­boy:
        Olin vuo­den töis­sä Turkissa 15 vuot­ta sitte. Siel­lä oli muuten käytän­tö, että ilmaisen koulu­tuk­sen saanut lääkäri ja opet­ta­ja voiti­in velvoit­taa men­emään töi­hin tietylle paikkakun­nalle määräa­jak­si. En nyt väitä että Suomen pitäisi oma­sua sama käytän­tö, mut­ta en pidä sitä kyl­lä huononakaan.

        Mon­es­sa kehit­tyvis­sä mais­sa on täl­läi­nen velvoite kuten Turkissa mut­ta sen var­jop­uoli on se että ruo­hon­ju­u­ri­ta­son kor­rup­tio­ta esi­in­tyy hyvinkin paljon kos­ka nimeno­maan kuin­ka moni halu­aa muut­taa syr­jäseuduille niinkin isos­sa maas­sa kuten esimerkik­si Turk­ki. Tiedän tämän kos­ka isäni on alun­perin kotoisin Inti­as­ta ja siel­lä on hyvin saman­lainen jär­jeste­ly kuin Turkissa. Sen var­jop­uoli on se että moni opet­ta­ja esimerkik­si yrit­tää saa­da uudelleen siir­ron kaupungei­hin kos­ka maaseudun tilanne kouluis­sa on erit­täin haas­ta­va. Koulu­tuk­sen taso las­kee kun opet­ta­jat vai­h­tuu joka toinen vuosi koko koulus­ta kun niin moni halu­aa siir­ron kaupungei­hin. Juuri sen takia Turkissa on
        nykyään syr­jäseuduil­laa paljon islami­laisia yksi­ty­isiä koulu­ja kos­ka val­tion koulut ovat tasoltaan huonom­pia kuin yksi­tyiset. Eikä tämä ole vain Turkin ongel­ma kos­kee myös mui­ta kehit­tyviä maita

      21. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voisi ihan hyvin hajasi­joit­taa, sanoi­vat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valin­nut työ­paikak­seen val­tion viras­ton, ja saanut virkamies-statuk­sen jos­sa irti­sanomis­suo­ja on yksi­ty­istä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmärtää että saavute­tut edut tuo­vat myös vas­tu­u­ta. Pitää olla varautunut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Virkamies palvelee yhteiskun­taa eikä vain omaa itseään.

        Vai että 800000 asukkaan yliopis­tokaupungis­sa ei löy­dy muu­ta kuin maat­alous­lomit­ta­jan työtä ? Heh heh. Tosi stadi­lainen näkökulma.

      22. Suuri syy halun jäädä Helsinki­in oli se, ettei puolisolle löy­tynyt koulu­tus­taan vas­taavaa työtä. Koulute­tul­la on yleen­sä myös koulutet­tu puoliso. Toinen syys oli las­ten koulunkäynti.

      23. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voisi ihan hyvin hajasi­joit­taa, sanoi­vat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valin­nut työ­paikak­seen val­tion viras­ton, ja saanut virkamies-statuk­sen jos­sa irti­sanomis­suo­ja on yksi­ty­istä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmärtää että saavute­tut edut tuo­vat myös vas­tu­u­ta. Pitää olla varautunut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Virkamies palvelee yhteiskun­taa eikä vain omaa itseään.

        Vuon­na 1974 tuol­loinen Sor­san I hal­li­tuk­sen nimit­tämä Hajasi­joi­tu­somitea esit­ti mietinnössä että vuo­teen 1983 men­nessä Helsingistä siiretään 26 val­tion­vi­ras­toa ja 4 val­tion­laitos­ta Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään, Kuo­pi­oon, Joen­su­uhun, Piek­sämäelle, Mikke­li­in, Lappeen­ran­taan, Kou­volaan, Kotkaan, Lah­teen, Hämeen­lin­naan, Tam­pereelle, Turku­un, Rovaniemelle, Oulu­un, Kajaani­in, Ylivieskaan ja Kokko­laan. Merkkit­täväm­mät viras­tot joiden oli tar­joi­tus olla siirtää pois Helsingistä oli muun muas­sa Maan­mit­taushal­li­tus (nkyi­nen Maan­mit­taus­laitos), Ilmati­eteen laitos, Tilas­tokeskus, Met­sähal­li­tus, Met­sän­tutkimus­laitos (nykyi­nen Luon­non­va­rakeskus), Väestörek­isterikeskus (nykyi­nen Digi- ja väestötietovirasto),Merenkulkuhallitus (nykyi­nen Merenkulku­laitos), Mer­en­tutkimus­laitos (osa nyky­istyä Suomen ympäristökeskus­ta) Rahapaja,Autorekisterikeskus (osa nyky­istä Liiken­teen turvallisuusvirastoa).
        Tämäkin hajasi­joit­tamis­hanke ei toteu­tunut edes vuosi­na 1974–1983 vaan näistä viras­toista joiden piti siirtää pois Helsingistä niiden pääkont­tori ja pää­toimi­paik­ka ja piste ovat edelleen Pääkaupunkiseudul­la (Helsingis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa) eli muun muas­sa Maan­mit­taus­laitos, Ilmati­eteen laitos, Tilas­tokeskus, Met­sähal­li­tus, Luon­non­va­rakeskus, Digi- ja väestöti­etovi­ras­to, Merenkulku­laitos, Suomen ympäristökeskus, Raha­pa­ja ja Liiken­teen tur­val­lisu­usvi­ras­to. Jos tämäkin ei onnis­tunut en ihme­tele mik­si Fimean siir­to Kuo­pi­oon ei onnis­tunut kunnolla.Tuo vuo­den 1974 Hajasi­joi­tu­somitean suun­nitel­ma toden­näköis­es­ti onnis­tut­ti­in estämään hal­li­tuk­sen vai­h­dok­sien kaut­ta ja virkami­esten halut­to­muud­es­ta muut­taa pois pääkaupunkiseudul­ta. Kuten Osmo Soin­in­vaara tote­si aiem­mas­sa kom­menteis­sa per­he ja työ sito­vat myös mui­ta per­heen jäseniä pääkaupunkiseudulle kuin muut­to maaseudun pikkukaupunkeihin.

      24. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voisi ihan hyvin hajasi­joit­taa, sanoi­vat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valin­nut työ­paikak­seen val­tion viras­ton, ja saanut virkamies-statuk­sen jos­sa irti­sanomis­suo­ja on yksi­ty­istä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmärtää että saavute­tut edut tuo­vat myös vas­tu­u­ta. Pitää olla varautunut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Virkamies palvelee yhteiskun­taa eikä vain omaa itseään.

        Älä kysy mitä maasi voi tehdä hyväk­sesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.

      25. Tiiviy­den turhu­us: Älä kysy mitä maasi voi tehdä hyväk­sesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.

        Tuokin John F Kenne­dyn lause on itse asi­as­sa tarkoitet­tu enem­mänkin sel­l­aiseen yhteiskun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglosak­siset val­tiot. Pohjo­is­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lainen lähtökohta.

      26. Rahul Somani: Tuokin John F Kenne­dyn lause on itse asi­as­sa tarkoitet­tu enem­mänkin sel­l­aiseen yhteiskun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglosak­siset val­tiot. Pohjo­is­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lainen lähtökohta.

        Mun miielestäni on ihan hyvä lähtöko­h­ta tännekin. 

        Se mitä kir­joitin siitä että virkamiehen pitää olla varautunut muutt­ta­maan sisäl­si hie­man sarkas­mia, mut­ta osa viras­toista voisi todel­la sijai­ta muual­la kuin Helsingis­sä, jos sen on tarkoi­tus palvel­la pääosin muu­ta kuin helsinkiläistä tai uus­maalaista elämää. 

        Esim Elin­tarvike­vi­ras­to tai vaik­ka Met­sähal­li­tus voisi­vat olla kokon­aan jos­sain sisä­maan kaupungis­sa. Ja koko Helsin­gin Yliopis­ton maat­alous-metäti­eteelli­nen tiedekun­ta jne. 

        Ain­oa huono puoli on että jos jos­sain maakun­takaupungis­sa on esim yksi iso viras­to mut­ta ei mui­ta, niin tieto muun val­tion­hallinnon kanssa ei liiku eli se siiloutuu. Ei tava­ta mui­ta samas­sa ase­mas­sa ole­via muiden viras­to­jen virkamiehiä samal­la taval­la kuin Helsingis­sä, ja jos kom­mu­nikoin­ti on vain netin kaut­ta niin osa tiedos­ta hukkuu tai muut­tuu matkan varrella. 

        Esimerkkinä täl­laiset net­ti­foo­ru­mit ja sosi­aa­li­nen media. Näis­sä saa kyl­lä esit­tää mitä tahansa mielip­iteitä mut­ta osa on ihan puu­ta­heinää eikä se suo­datu pois ja osa tärkeistäkin tiedoista hukkuu. Osit­tain sik­si että käytetään nim­imerkkiä ja varsi­nainen ase­ma ei näy mis­sään. En tarkoi­ta että virkamiehet käyt­täi­sivät somea tois­t­en­sa väliseen viestin­tään mut­ta sel­l­aista voi myös tapah­tua, kos­ka muut viestin­tä­ta­vat ovat kankei­ta jos maanti­eteelli­nen etäisyys on pitkä. 

        On toisaal­ta myös esimerkke­jä viras­toista jot­ka toimi­vat Helsingis­sä mut­ta johde­taan huonos­ti kuten esim VTV.

      27. R.Silfverberg:

        On toisaal­ta myös esimerkke­jä viras­toista jot­ka toimi­vat Helsingis­sä mut­ta johde­taan huonos­ti kuten esim VTV.

        Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­ton ase­ma on hyvin toise­nalainen kuin usei­den min­is­ter­iöi­den alaiset viras­tot kos­ka Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­to ei ole minkään min­is­ter­iön alaisu­u­teen (kuten ei kuu­lu myöskään Kela) ja sen ase­ma on tur­vat­tu Suomen perus­tus­lais­sa kuten on myös Kelan. Niiden toim­inta on eri­lainen kuin esim Fimean.

      28. R.Silfverberg:

        Se mitä kir­joitin siitä että virkamiehen pitää olla varautunut muutt­ta­maan sisäl­si hie­man sarkas­mia, mut­ta osa viras­toista voisi todel­la sijai­ta muual­la kuin Helsingis­sä, jos sen on tarkoi­tus palvel­la pääosin muu­ta kuin helsinkiläistä tai uus­maalaista elämää.

        Esim Elin­tarvike­vi­ras­to tai vaik­ka Met­sähal­li­tus voisi­vat olla kokon­aan jos­sain sisä­maan kaupungis­sa. Ja koko Helsin­gin Yliopis­ton maat­alous-metäti­eteelli­nen tiedekun­ta jne. 

        Sak­sas­sa yritet­ti­in 1990-luvul­la hajasi­joit­taa liit­to­tasaval­lan viras­to­ja Bon­nista Berli­ini­in mut­ta edelleen 37 pros­ent­tia Sak­san liit­to­tasaval­lan viras­toista sijait­see edelleen Bon­nis­sa. Tämäkin Sak­san esimerk­ki ker­too sen ettei viras­to­jen hajaut­ta­mi­nen niinkin isos­sa maas­sa kuten Sak­sas­sa ole mitenkään itses­tään selvää.

      29. Rahul Somani: Tuokin John F Kenne­dyn lause on itse asi­as­sa tarkoitet­tu enem­mänkin sel­l­aiseen yhteiskun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglosak­siset val­tiot. Pohjo­is­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lainen lähtökohta.

        Ei ole. Jos esim. on puo­lus­tusvoimis­sa töis­sä, kyl­lä on olta­va valmis lähtemään siihen työpis­teeseen siinä maakun­nas­sa, mikä osoite­taan. Tiedän tämän. Ja ihan rauhan aikana. Mon­et muutkin vira­nomais­te­htävät ovat sel­l­aisia, että on olta­va valmis men­emään sinne mis­sä on töitä tai vastuita.

        Miten Pohjo­is­maat muutenkaan olisi eri asia? Suomi­han on verovaroil­la ylläpi­det­ty hyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa näin ajatel­tuna kansalaisel­la pitäisi olla enem­mänkin velvol­lisuuk­sia, kuin yksilön autonomisu­ut­ta korostavas­sa Yhdysvalloissa.

      30. Tiiviy­den turhu­us: Ei ole. Jos esim. on puo­lus­tusvoimis­sa töis­sä, kyl­lä on olta­va valmis lähtemään siihen työpis­teeseen siinä maakun­nas­sa, mikä osoite­taan. Tiedän tämän. Ja ihan rauhan aikana. Mon­et muutkin vira­nomais­te­htävät ovat sel­l­aisia, että on olta­va valmis men­emään sinne mis­sä on töitä tai vastuita.

        Puo­lus­tusvoimis­sa on kyl­lä täl­läi­nen velvol­lisu­us vain ammat­ti­soti­laille jot­ka ovat palveluk­ses­sa mut­ta ei ole sivi­ilipuolen val­tion­hallinnos­sa. Molem­mis­sakin organ­isaa­tiois­sa on myös vapaae­htoisen irti­sanomisen mahdollisuus

      31. Tiiviy­den turhu­us:

        Miten Pohjo­is­maat muutenkaan olisi eri asia?Suomihan on verovaroil­la ylläpi­det­ty hyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa näin ajatel­tuna kansalaisel­la pitäisi olla enem­mänkin velvol­lisuuk­sia, kuin yksilön autonomisu­ut­ta korostavas­sa Yhdysvalloissa.

        Myös muut Pohjoismaat
        ovat verovaroil­la ylläpi­det­tyjö hyv­in­voin­ti­val­tio­ta mut­ta niis­sä ei ole esimerkik­si yleistä asevelvol­lisu­ut­ta joten Suomikin poikkeaa huo­mat­tavasti muista pohjoismaista

      32. Rahul Somani: Myös muut Pohjoismaat
        ovat verovaroil­la ylläpi­det­tyjö hyv­in­voin­ti­val­tio­ta mut­ta niis­sä ei ole esimerkik­si yleistä asevelvol­lisu­ut­ta joten Suomikin poikkeaa huo­mat­tavasti muista pohjoismaista

        Nor­jal­la on asevelvol­lisu­us sekä miehille että naisille. Tan­skas­sakin on miesten asevelvol­lisu­us mut­ta vapau­tuk­sen taitaa saa­da helpom­min kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa ei pääse upseerin tai mui­hin tur­val­lisu­usalan ammat­tei­hin ellei suori­ta asevelvol­lisu­ut­ta “vapaae­htois­es­ti”:

      33. R.Silfverberg: Nor­jal­la on asevelvol­lisu­us sekä miehille että naisille. Tan­skas­sakin on miesten asevelvol­lisu­us mut­ta vapau­tuk­sen taitaa saa­da helpom­min kuin Suomes­sa. Ruot­sis­sa ei pääse upseerin tai mui­hin tur­val­lisu­usalanam­mat­tei­hin ellei suori­ta asevelvol­lisu­ut­ta ”vapaae­htois­es­ti”:

        Nor­jas­sa on valikoi­va asevelvol­lisu­us ja Tan­skas­sakin on se poikkeus että osa kut­sun­noi­hin osal­lis­tu­vat arvotaan palveluk­seen ja sekin poikkeus on Tan­skas­sa ettei aseista kieltäy­tyjiä ran­gaista . Ruot­sis­sa on myös rajat­tu asevelvol­lisuu eikä koko aikuisväestöä kut­su­ta kut­sun­toi­hin. Suo­mi on poikkeaa siis Pohjo­is­maista että koko aikuinen miespuo­li­nen väestö on asevelvol­lisu­u­den piiris­siä. Tosin asevelvol­lisu­us ei koske ahvenanmaalaisia.Suomessa taas kieltäyjiä rangaistaan .

      34. Tiiviy­den turhu­us: Ei ole. 

        Miten Pohjo­is­maat muutenkaan olisi eri asia?Suomihan on verovaroil­la ylläpi­det­ty hyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa näin ajatel­tuna kansalaisel­la pitäisi olla enem­mänkin velvol­lisuuk­sia, kuin yksilön autonomisu­ut­ta korostavas­sa Yhdysvalloissa.

        Anglosak­siss­sa mais­sa on paljon enem­män velvol­lisuuk­sia kuin esimerkik­si Man­ner-Euroopan mais­sa mut­ta ne koros­tu­vat kyl­lä eri taval­la kun pntaa raa­put­taa yleen­sä sekin näkyy ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la anglosak­siss­sa mais­sa kuin Pohjoismaissa

      35. Osmo Soin­in­vaara:
        Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­ooon, vain kolme Fimean työn­tek­i­jöistä Helsingis­sä suos­tui siir­tymään Kuo­pi­oon. Jos koulute­tulle puoli­si­olle ei ole muu­ta kuin maat­alous­lomit­ta­jan työtä, ei koulutet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pi­oon. Sit­ten ón vielä las­ten koulut.

        Ei tarvitse löytääkään, sitä pait­si kom­ment­tisi on tosi type­rä kun on kyse 80000 asukkaan yliopis­tokaupungista jos­sa on lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Henkilökun­taa löy­tyy Helsin­gin ulkop­ull­takin, far­makolo­gia ja tok­sikolo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tealue. Taitaa yliopis­ton henkilökun­taakin olla läh­es 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toimip­is­teet uses­sa yliopistokaupungissa.

      36. Coun­try­boy: Eitarvitse löytääkään, sitä pait­si kom­ment­tisi on tosi type­rä kun on kyse 80000 asukkaan yliopis­tokaupungista jos­sa on lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Henkilökun­taa löy­tyy Helsin­gin ulkop­ull­takin, far­makolo­gia ja tok­sikolo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tealue. Taitaa yliopis­ton henkilökun­taakin olla läh­es 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toimip­is­teet uses­sa yliopistokaupungissa.

        Onko nim­imerk­ki Coun­try­boylle todel­lakin se vai­h­toe­hto että toinen puoliso jää kokon­aan työt­tömäk­si mikäli irti­sanoutuu työstään kos­ka toinen puoli­son työ­paik­ka siir­retään keinotekois­es­ti muualle? Moni pääkaupunkiseudul­la on kyl­lä töis­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja työn luonne on sel­l­ainen ettei sitä voi tehdä etänä. Vaik­ka Kuo­pios­sa on 80 000 asukas­ta niin sekään ei ole itsessään selvyys että kyseisi­in aloi­hin löy­ty­isi Kuo­pios­ta töitä pääkaupunkiseudul­la asu­valle per­heelle. Jos henkilökun­taa löy­tyy muka Fimeaan Helsin­gin ulkop­uolelta niin mik­si kuo­pi­o­laisia ei rekry­toitu Fimeaan suo­raan? kun asi­akkaikin on tässä yliopis­tokaupungis­sa Coun­try­boyn mukaan riit­tävästi. Toden­näköi­nen syy oli se että lääkealan ammat­te­ja on vähem­män kuin mui­ta alo­ja. Yhtä hyvin voisi kysyä mik­si Itä-Suomes­sa ei valmis­tet­ta laivo­ja kuten Turus­sa kuitenkin Kain­u­us­sa on Veturi tehdas? Vaik­ka Itä-Suomen yliopis­tossa on ollut 50 vuot­ta lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta niin houku­tus esimerkik­si työl­listyä yksi­tyiseen lääke­te­ol­lisu­u­teen on toden­näköis­es­ti suurem­pi. Eniten yksi­tyisen lääke­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja on Suomes­sa pääkaupunkiseudul­la ja myös Tam­pereen seudulla.

      37. Coun­try­boy: Eitarvitse löytääkään, sitä pait­si kom­ment­tisi on tosi type­rä kun on kyse 80000 asukkaan yliopis­tokaupungista jos­sa on lääketi­eteelli­nen tiedekun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Henkilökun­taa löy­tyy Helsin­gin ulkop­ull­takin, far­makolo­gia ja tok­sikolo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tealue. Taitaa yliopis­ton henkilökun­taakin olla läh­es 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toimip­is­teet uses­sa yliopistokaupungissa. 

        Minus­ta jotenkin kuu­lostaa, ettei nim­imerk­ki Coun­try­boyl­la ole koke­mus­ta Kuo­pi­oon muut­tamis­es­ta tai siel­lä asumis­es­ta ja työsken­telystä. Min­ul­la on kum­mas­takin. Puoli­son uran perässä sinne muutet­ti­in ja oman työu­ran saami­nen käyn­ti­in osoit­tau­tui todel­la vaikeak­si. Olen sinän­sä Kuo­pios­ta kotoisin ja asunut yliop­pi­laak­si siel­lä, mut­ta opiskel­lut Espoossa.

        Se kun ei riitä, että paikkakun­nal­la on oman alan fir­mo­ja, vaan pitäisi olla vapaana työ­paikko­ja juuri min­un osaamisalueel­lani. Ihmiset kun ovat yhä koulute­tumpia ja erikois­tuneem­pia ja niin tehtävätkin. Sama pätee työ­nan­ta­jaan, joka tarvit­sisi päte­viä ehdokkai­ta työntekijöiksi.

        Yhdessä vai­heessa pen­delöin maaseu­tu­paikkakun­nalle 70 km päähän (70 min ajo, reit­ti ei mitään moot­tori­ti­etä kuin vartin ver­ran). Kyseisen tehtaan työn­tek­i­jät oli­vat paikallisia, toim­i­henkilöt asui­v­at kaukana kaupungeis­sa ja tekivät osin etätöitä, osin tuli­vat paikan päälle (tehtävästä riip­puen). Toim­i­henkilöi­den vai­h­tu­vu­us oli erit­täin suur­ta: en itsekään tarvin­nut kum­mallis­takaan houkutin­ta siir­tyä kotoa 700 m päässä sijain­neeseen uuteen työhön 8 kk maaseudul­la työsken­te­lyn jäl­keen. Vai­h­tu­vu­us käy kalli­ik­si yri­tyk­selle, pere­hdy­tys uudelleen ja uudelleen menee fir­man piikkiin. 

        Olin pari vuot­ta sit­ten tilanteessa, jos­sa hain uut­ta työtä. Koko Itä-Suomen alueel­la oli vuo­den aikana viisi työkoke­muk­seni ja osaamiseni kannal­ta rel­e­vant­tia työ­paikkaa tar­jol­la. Niistä kak­si Kuo­pios­sa, yksi Joen­su­us­sa ja yksi Mikke­lis­sä. Sama kos­ki työkavare­i­tanikin edel­lisessä paikas­sa, myyn­tipääl­likkö tuli Liek­sas­ta (184 km päässä), tuotan­topääl­likkö Kiteeltä (203 km). Muutin Pääkaupunkiseudulle, jos­sa olin opiskel­lutkin ja jos­sa min­ulle hakukelpoisia työ­paikko­ja oli tar­jol­la samana aikana 42 kpl, epäilemät­tä päte­viä hak­i­joitakin oli työ­nan­ta­jille tar­jol­la ihan toisel­la tavalla.

        Eli kysymys on hyvin paljon siitä, mis­sä on työmarkki­na, ei vain sat­un­nainen yksit­täi­nen työ­paik­ka sil­loin tällöin.

      38. muut­tolin­tunen: Minus­ta jotenkin kuu­lostaa, ettei nim­imerk­ki Coun­try­boyl­la ole koke­mus­ta Kuo­pi­oon muut­tamis­es­ta tai siel­lä asumis­es­ta ja työsken­telystä. Min­ul­la on kum­mas­takin. Puoli­son uran perässä sinne muutet­ti­in ja oman työu­ran saami­nen käyn­ti­in osoit­tau­tui todel­la vaikeak­si. Olen sinän­sä Kuo­pios­ta kotoisin ja asunut yliop­pi­laak­si siel­lä, mut­ta opiskel­lut Espoossa.

        Se kun ei riitä, että paikkakun­nal­la on oman alan fir­mo­ja, vaan pitäisi olla vapaana työ­paikko­ja juuri min­un osaamisalueel­lani. Ihmiset kun ovat yhä koulute­tumpia ja erikois­tuneem­pia ja niin tehtävätkin. Sama pätee työ­nan­ta­jaan, joka tarvit­sisi päte­viä ehdokkai­ta työntekijöiksi.

        Yhdessä vai­heessa pen­delöin maaseu­tu­paikkakun­nalle 70 km päähän (70 min ajo, reit­ti ei mitään moot­tori­ti­etä kuin vartin ver­ran). Kyseisen tehtaan työn­tek­i­jät oli­vat paikallisia, toim­i­henkilöt asui­v­at kaukana kaupungeis­sa ja tekivät osin etätöitä, osin tuli­vat paikan päälle (tehtävästä riip­puen). Toim­i­henkilöi­den vai­h­tu­vu­us oli erit­täin suur­ta: en itsekään tarvin­nut kum­mallis­takaan houkutin­ta siir­tyä kotoa 700 m päässä sijain­neeseen uuteen työhön 8 kk maaseudul­la työsken­te­lyn jäl­keen. Vai­h­tu­vu­us käy kalli­ik­si yri­tyk­selle, pere­hdy­tys uudelleen ja uudelleen menee fir­man piikkiin. 

        Olin pari vuot­ta sit­ten tilanteessa, jos­sa hain uut­ta työtä. Koko Itä-Suomen alueel­la oli vuo­den aikana viisi työkoke­muk­seni ja osaamiseni kannal­ta rel­e­vant­tia työ­paikkaa tar­jol­la. Niistä kak­si Kuo­pios­sa, yksi Joen­su­us­sa ja yksi Mikke­lis­sä. Sama kos­ki työkavare­i­tanikin edel­lisessä paikas­sa, myyn­tipääl­likkö tuli Liek­sas­ta (184 km päässä), tuotan­topääl­likkö Kiteeltä (203 km). Muutin Pääkaupunkiseudulle, jos­sa olin opiskel­lutkin ja jos­sa min­ulle hakukelpoisia työ­paikko­ja oli tar­jol­la samana aikana 42 kpl, epäilemät­tä päte­viä hak­i­joitakin oli työ­nan­ta­jille tar­jol­la ihan toisel­la tavalla.

        Eli kysymys on hyvin paljon siitä, mis­sä on työmarkki­na, ei vain sat­un­nainen yksit­täi­nen työ­paik­ka sil­loin tällöin.

        Helsingis­säkin oli vain 42 työ­paikkaa sin­ulle? Työsken­telet var­maan siis harv­inaisel­la ja erikois­tuneel­la alal­la. Suurin osa suo­ma­lai­sista työsken­telee taval­li­sis­sa ammateissa.
        Miesten yleisim­mät ammatit Suomes­sa ovat kuor­ma-autonkul­jet­ta­jat, talon­rak­en­ta­jat, myyjät, varas­to­työn­tek­i­jät, kirvesmiehet jne. Näin vielä vuon­na 2019:
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/612bcf6a-7375–459a-864d-2523812865be
        Nais­ten yleisim­mät ovat sairaan­hoita­jat, lähi­hoita­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, laitossi­ivoo­jat jne.
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/c9ccf9a5-62eb-4272–895e-0be8b1510b0e

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­tek­i­jät mak­sa­vat vero­ja siinä mis­sä erikoisil­la ja huip­pualoil­lakin työsken­televät. Heitä tarvi­taan myös kun­ti­in mak­samaan vero­ja ja heistä voi tul­la helpom­min pysyviä asukkai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja tehtävis­sä työsken­televät liikku­vaiset ihmiset. Se onkin hyvä kysymys, mik­si talouskasvu- ja vaalipuheis­sa vain huip­puam­mat­ti­laisil­la olisi jotain merk­i­tys­tä? Samoin koulun opin­nono­h­jauk­ses­sa maalailti­in jotain hieno­ja tule­vaisu­u­denku­via, kuin­ka meistä tulee tule­vaisu­u­den huip­puam­mat­ti­laisia, kun suuret ikälu­okat jää eläk­keelle. Tätä ei koskaan tapah­tunut. Monille olisi mielu­um­min kan­nat­tanut hehkut­taa jotain tavanomaisem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä.

      39. Miesten yleisim­mät ammatit Suomes­sa ovat kuor­ma-autonkul­jet­ta­jat, talon­rak­en­ta­jat, myyjät, varas­to­työn­tek­i­jät, kirvesmiehet jne.

        Näin on myös esimerkik­si Bul­gaari­as­sa. Bul­gar­i­alöainen kuor­ma-autonkul­jet­ta­jha on yhtä hyvä kuin suo­ma­lainen. Elin­ta­so­ero Suomen ja Bul­gar­i­an välil­lä syn­tyy niistä harv­inai­sista, ehkä elit­is­tisim­mistä ammateista.

      40. Osmo Soin­in­vaara: Näin on myös esimerkik­si Bul­gaari­as­sa. Bul­gar­i­alöainen kuor­ma-autonkul­jet­ta­jha on yhtä hyvä kuin suo­ma­lainen. Elin­ta­so­ero Suomen ja Bul­gar­i­an välil­lä syn­tyy niistä harv­inai­sista, ehkä elit­is­tisim­mistä ammateista.

        Väärin. Suo­ma­lainen elin­ta­so on kaikkien yhteis­pelin tulosta. Suo­ma­lainen rekkamies ym. on juuri sen ver­ran rehellisem­pi, höve­limpi, sän­til­lisem­pi, että tämä maa on sitä mitä on. Suo­ma­lainen rekkamies on yksi niistä kri­it­ti­sistä O‑renkaista, jot­ka pitävät tämän maan toimin­nan halut­tu­jen para­me­trien sisäl­lä ja tekevät niitä hienom­pia asioi­ta mahdolliseksi.

        Tätä ei pidä käsit­tää niin, että kävisin tässä kaup­paa suo­ma­lais­ten nahas­ta (“Ei ammu­ta sitä ku se on niin hyvä työmies.”), vaan ajat­telin muuten vaan puut­tua asi­aan. Suo­ma­laisil­la on ihan muista syistä johtu­vat oikeudet omaan maahansa.

      41. Olli S: Väärin. Suo­ma­lainen elin­ta­so on kaikkien yhteis­pelin tulosta. Suo­ma­lainen rekkamies ym. on juuri sen ver­ran rehellisem­pi, höve­limpi, sän­til­lisem­pi, että tämä maa on sitä mitä on. Suo­ma­lainen rekkamies on yksi niistä kri­it­ti­sistä O‑renkaista, jot­ka pitävät tämän maan toimin­nan halut­tu­jen para­me­trien sisäl­lä ja tekevät niitä hienom­pia asioi­ta mahdolliseksi.

        Tätä ei pidä käsit­tää niin, että kävisin tässä kaup­paa suo­ma­lais­ten nahas­ta (”Ei ammu­ta sitä ku se on niin hyvä työmies.”), vaan ajat­telin muuten vaan puut­tua asi­aan. Suo­ma­laisil­la on ihan muista syistä johtu­vat oikeudet omaan maahansa.

        Yhtä hyvin voisi sanoa, että tämä maa on sitä mitä on, kos­ka voimme ostaa hal­val­la tehtyjä tavaroi­ta, esim. vaat­tei­ta, muista halvem­man työvoiman maista. Oli­han tuo rekkamiesver­taus tietenkin kär­jistys ja yksinker­tais­tus, mut­ta en silti käsitä miten päädy­it sauhua­maan siitä, kuin­ka suo­ma­laisil­la on oikeus omaan maa­hansa, kun keskustelu kos­kee maid­en välil­lä ole­via elin­ta­so­ero­ja ja niiden syitä.

      42. Tiiviy­den turhu­us:

        iesten yleisim­mät ammatit Suomes­sa ovat kuor­ma-autonkul­jet­ta­jat, talon­rak­en­ta­jat, myyjät, varas­to­työn­tek­i­jät, kirvesmiehet jne. Näin vielä vuon­na 2019:
        Nais­ten yleisim­mät ovat sairaan­hoita­jat, lähi­hoita­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, laitossi­ivoo­jat jne.

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­tek­i­jät mak­sa­vat vero­ja siinä mis­sä erikoisil­la ja huip­pualoil­lakin työsken­televät. Heitä tarvi­taan myös kun­ti­in mak­samaan vero­ja ja heistä voi tul­la helpom­min pysyviä asukkai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja tehtävis­sä työsken­televät liikku­vaiset ihmiset. Se onkin hyvä kysymys, mik­si talouskasvu- ja vaalipuheis­sa vain huip­puam­mat­ti­laisil­la olisi jotain merk­i­tys­tä? Samoin koulun opin­nono­h­jauk­ses­sa maalailti­in jotain hieno­ja tule­vaisu­u­denku­via, kuin­ka meistä tulee tule­vaisu­u­den huip­puam­mat­ti­laisia, kun suuret ikälu­okat jää eläk­keelle. Tätä ei koskaan tapah­tunut. Monille olisi mielu­um­min kan­nat­tanut hehkut­taa jotain tavanomaisem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä. 

        Mun mielestäni se ei ole mikään ongel­ma jos vaikka­pa jäm­säläi­nen kuor­ma-autonkul­jet­ta­ja pystyy työl­listämään itsen­sä Jäm­sässä tai jos­sain vas­taavas­sa keskisuo­ma­laises­sa kaupungis­sa. Har­va heistä edes haaveilee muu­u­tos­ta Helsinkiin. 

        Mutt­ta Helsinkikin tarvit­seen noi­ta kuor­ma-autonkul­jet­ta­jia ja lähi­hoita­jia ja kau­pan kas­so­ja. Muuten rat­taat pysähtyvät. He jot­ka tekevät niitä töitä eivät muu­ta muual­ta Suomes­ta Helsinki­in kos­ka heil­lä on ihan riit­tävän hyvät työ­markki­nat mis­sä asu­vat, ja pystyvät pal­ka­llaan elämään lev­eäm­min asumisen ollessa halvem­paa. Helsinkiläiset lähi­hoita­jat ja kuor­ma-autokuskit ovat joko syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä, joil­la ei ole onnistanut päästä yliopis­toon tai AMK:hon, tai sit­ten he ovat maahanmuuttajia. 

        Oletko siis sitä mieltä että syn­type­r­äis­ten helsinkiläis­ten mata­la­palk­ka-alo­jen ihmis­ten pitäisi muut­taa maalle kil­paile­maan sikäläis­ten kanssa? Tai maa­han­muut­ta­jien? Olisiko yhteiskun­ta jotenkin parem­min tas­apain­os­sa jos Helsingis­sä diplo­mi-insinöörit jou­tu­isi­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun varsi­naiset kuor­ma-autokuskit ovat läht­e­neet muuanne? 

        En siis ymmär­rä mikä siinä on ongel­ma että Suomel­la on pääkaupun­ki ja sen naa­puri- ja kehyskun­nat jois­sa asuu n 1.5 miljoon­aa ihmistä? Monel­la Suomea pienem­mäl­läkin val­ti­ol­la asuu pääkaupun­gin työssäkäyn­tialueel­la enem­män ihmisiä suh­teessa kuin Suomes­sa. Esim Tan­skas­sa, Nor­jas­sa, Virossa, Latvi­as­sa ja Irlan­nis­sa. Mitä Tan­s­ka olisi jos Kööpen­ham­i­na lyötäisi­in päreik­si? Tai Irlan­ti tai Viro? 

        Minkä takia Suomen pitäsi olla Euroopan agraarisin ja hajasi­joite­tu­in yhteiskun­ta? Infra­struk­tu­urin ja liiken­n­ev­erkon ylläpitämi­nen mak­saa älyt­tömästi kun etäisyy­det ovat pitkät ja majk­sajia on niin vähän. Tai sit­ten saadaan huono­laa­tu­ista infraa, kuop­paisia sorateitä ja sähköjo­hto­ja jot­ka kaatuu maa­han joka myrskyssä. Mik­si eivät ihmiset halua asua keskit­tyneem­min, parem­pi­en yhteyk­sien ja palvelu­jen ääressä ja vähän mak­saa siitä?

      43. R.Silfverberg: Mun mielestäni se ei ole mikään ongel­ma jos vaikka­pa jäm­säläi­nen kuor­ma-autonkul­jet­ta­ja pystyy työl­listämään itsen­sä Jäm­sässä tai jos­sain vas­taavas­sa keskisuo­ma­laises­sa kaupungis­sa. Har­va heistä edes haaveilee muu­u­tos­ta Helsinkiin. 

        Mutt­ta Helsinkikin tarvit­seen noi­ta kuor­ma-autonkul­jet­ta­jia ja lähi­hoita­jia ja kau­pan kas­so­ja. Muuten rat­taat pysähtyvät. He jot­ka tekevät niitä töitä eivät muu­ta muual­ta Suomes­ta Helsinki­in kos­ka heil­lä on ihan riit­tävän hyvät työ­markki­nat mis­sä asu­vat, ja pystyvät pal­ka­llaan elämään lev­eäm­min asumisen ollessa halvem­paa. Helsinkiläiset lähi­hoita­jat ja kuor­ma-autokuskit ovat joko syn­type­r­äisiä helsinkiläisiä, joil­la ei ole onnistanut päästä yliopis­toon tai AMK:hon, tai sit­ten he ovat maahanmuuttajia. 

        Oletko siis sitä mieltä että syn­type­r­äis­ten helsinkiläis­ten mata­la­palk­ka-alo­jen ihmis­ten pitäisi muut­taa maalle kil­paile­maan sikäläis­ten kanssa? Tai maa­han­muut­ta­jien? Olisiko yhteiskun­ta jotenkin parem­min tas­apain­os­sa jos Helsingis­sä diplo­mi-insinöörit jou­tu­isi­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun varsi­naiset kuor­ma-autokuskit ovat läht­e­neet muuanne? 

        En siis ymmär­rä mikä siinä on ongel­ma että Suomel­la on pääkaupun­ki ja sen naa­puri- ja kehyskun­nat jois­sa asuu n 1.5 miljoon­aa ihmistä? Monel­la Suomea pienem­mäl­läkin val­ti­ol­la asuu pääkaupun­gin työssäkäyn­tialueel­la enem­män ihmisiä suh­teessa kuin Suomes­sa. Esim Tan­skas­sa, Nor­jas­sa, Virossa, Latvi­as­sa ja Irlan­nis­sa. Mitä Tan­s­ka olisi jos Kööpen­ham­i­na lyötäisi­in päreik­si? Tai Irlan­ti tai Viro? 

        Minkä takia Suomen pitäsi olla Euroopan agraarisin ja hajasi­joite­tu­in yhteiskun­ta? Infra­struk­tu­urin jali­iken­n­ev­erkon ylläpitämi­nen mak­saa älyt­tömästi kun etäisyy­det ovat pitkät ja majk­sajia on niin vähän. Tai sit­ten saadaan huono­laa­tu­ista infraa, kuop­paisia sorateitä ja sähköjo­hto­ja jot­ka kaatuu maa­han joka myrskyssä. Mik­si eivät ihmiset halua asua keskit­tyneem­min, parem­pi­en yhteyk­sien ja palvelu­jen ääressä ja vähän mak­saa siitä?

        Tässä asi­as­sa on ole­mas­sa yleinen ja yksilön näkökul­ma. Yksilön, joka ammat­tin­sa puoles­ta voisi asua mis­sä tahansa, ei kan­na­ta asua pääkaupunkiseudul­la, jos samal­la pal­ka­lla saa muual­ta isom­man asun­non tai jopa oman ton­tin, enem­män arvos­tus­ta työssään ja tur­val­lisen asuinympäristön (ellei sit­ten nimeno­maan halua asua juuri Helsingissä).
        Helsingille kan­nat­taisi mak­saa mata­la­palk­ka-aloil­la työsken­televille parem­pia palkko­ja, jot­ta he halu­a­vat jäädä kaupunki­in. Heitä pitäisi muutenkin arvostaa enem­män, sil­lä kyl­lä moni voi koh­ta huo­ma­ta, asun­to­jen kallistues­sa, rak­en­tamisen tiivistyessä ja sosi­aal­is­ten ongelmien kas­vaes­sa, että parem­paa elämää voisi elää muual­lakin. Jokainen ajat­telee itseään aina myös yksilönä ja omaa onnel­lisu­ut­taan. Har­va var­maan ajat­telee niin, että hänen elämän­sä tarkoi­tus on jäädä kaupunki­in hyväo­sais­ten astin­lau­dak­si hyvälle elämälle. Pien­i­t­u­loiselle ei oop­per­oista ja huip­pu­rav­in­toloista ole mitään iloa, kun niihin ei ole kuitenkaan varaa.

      44. Tässä asi­as­sa on ole­mas­sa yleinen ja yksilön näkökul­ma. Yksilön, joka ammat­tin­sa puoles­ta voisi asua mis­sä tahansa, ei kan­na­ta asua pääkaupunkiseudul­la, jos samal­la pal­ka­lla saa muual­ta isom­man asun­non tai jopa oman ton­tin, enem­män arvos­tus­ta työssään ja tur­val­lisen asuinympäristön (ellei sit­ten nimeno­maan halua asua juuri Helsingissä).

        Pääkaupunkiseudul­la voi asua hyvinkin hal­val­la, jos ei ole niin nir­so sen suh­teen, mis­sä siel­lä asuu. Kehyskun­nis­sa asun­to­jen hnnat ovat laske­neet jo pitkään. Kun on valmis mak­samaan asun­nos­taan kolme ker­taa enem­män kallios­sa kuin Klaukkalas­sa, var­maankin arvostaa Kallios­sa asumista.

      45. Osmo Soin­in­vaara: Pääkaupunkiseudul­la voi asua hyvinkin hal­val­la, jos ei ole niin nir­so sen suh­teen, mis­sä siel­lä asuu. Kehyskun­nis­sa asun­to­jen hnnat ovat laske­neet jo pitkään. Kun on valmis mak­samaan asun­nos­taan kolme ker­taa enem­män kallios­sa kuin Klaukkalas­sa, var­maankin arvostaa Kallios­sa asumista.

        Näin on. Ei tarvitse kuin lähteä Van­taalle tai Pohjois-Espooseen niin saa asun­non huo­mat­tavasti halvem­mala kuin meren­ran­ta-alueil­la. Mut­ta kaik­ki suurkaupun­gin palve­lut ovat silti ulot­tuvil­la, ja Helsin­gin kulttuurielämä.

      46. Tiivy­den turhu­us: Pien­i­t­u­loiselle ei oop­per­oista ja huip­pu­rav­in­toloista ole mitään iloa, kun niihin ei ole kuitenkaan varaa.

        Teat­teri tai oop­pera ovat toden­näköis­es­ti saman hin­taisia har­ras­tuk­sia kuin jääkiekko otte­lut hyvin varusteis­sa sisäa­reenoil­la. Kuin­ka paljon
        Helsin­gin jäähal­li mak­saa helsinkiläisille vuodessa jos kus­tan­nuk­sia ver­rataan esimerkik­si Helsin­gin kaupung­inteat­teri­in. Toden­näköis­es­ti mitään isoa eroa ei ole. Oop­pera on val­tion omis­tuk­ses­sa joten se rahoite­taan suo­raan val­tion budjetista.

      47. R.Silfverberg: Olisiko yhteiskun­ta jotenkin parem­min tas­apain­os­sa jos Helsingis­sä diplo­mi-insinöörit jou­tu­isi­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun varsi­naiset kuor­ma-autokuskit ovat läht­e­neet muuanne?

        Sivu­un aiheesta (työvoiman asum­i­nen, Helsin­ki), mut­ta yleis­es­ti vas­taus kysymyk­seen on kyl­lä. Tuo on juuri sitä, mitä tarkoite­taan tasa-arvoistumisella.

        Jos koulut­ta­mal­la ja jalosta­mal­la väestöä pää­sisimme siihen tilanteeseen, että kaikil­la olisi samat edel­ly­tyk­set tehdä vaa­tivia töitä, kaikkien alo­jen palkat yhden­mukais­tu­isi­vat. Siivoami­nen ja auton­a­jami­nen olisi jopa parem­min palkit­tua, kos­ka ne ovat raskai­ta töitä, jois­sa ei ole niin paljoa henkistä palk­it­se­vu­ut­ta. Tämä olisi ihanteellista.

        Päin­vas­tainen, eli eri­ar­vois­tu­mi­nen, on taas seu­raus­ta siitä, että kaik­ki eivät kykene parem­min palkit­tui­hin töi­hin. Maa­han­muu­tos­ta ja puut­tel­lis­es­ta kieli­tai­dos­ta johtu­van eri­ar­vois­tu­misen ekon­o­mistit ovat onnis­tuneesti brändän­neet kom­ple­men­taarisu­udek­si.

        Alku­peräiseen aiheeseen lit­tyen on tietenkin nykyisessä tilanteessa parem­pi, että diplo­mi-insinööri tekee kan­nat­tavampia hom­mia eikä niitä, jot­ka rekkamie­skin voi tehdä. Mut­ta kyl­lä voisi Helsin­gin eril­lään tarkastel­tuna sanoa em. mielessä ole­van tas­apain­oinen ja tervehenkinen.

      48. Tiiviy­den turhu­us: Helsingis­säkin oli vain 42 työ­paikkaa sin­ulle? Työsken­telet var­maan siis harv­inaisel­la ja erikois­tuneel­la alal­la. Suurin osa suo­ma­lai­sista työsken­telee taval­li­sis­sa ammateissa.
        Miesten yleisim­mät ammatit Suomes­sa ovat kuor­ma-autonkul­jet­ta­jat, talon­rak­en­ta­jat, myyjät, varas­to­työn­tek­i­jät, kirvesmiehet jne. Näin vielä vuon­na 2019:
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/612bcf6a-7375–459a-864d-2523812865be
        Nais­ten yleisim­mät ovat sairaan­hoita­jat, lähi­hoita­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, laitossi­ivoo­jat jne.
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/c9ccf9a5-62eb-4272–895e-0be8b1510b0e

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­tek­i­jät mak­sa­vat vero­ja siinä mis­sä erikoisil­la ja huip­pualoil­lakin työsken­televät. Heitä tarvi­taan myös kun­ti­in mak­samaan vero­ja ja heistä voi tul­la helpom­min pysyviä asukkai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja tehtävis­sä työsken­televät liikku­vaiset ihmiset. Se onkin hyvä kysymys, mik­si talouskasvu- ja vaalipuheis­sa vain huip­puam­mat­ti­laisil­la olisi jotain merk­i­tys­tä? Samoin koulun opin­nono­h­jauk­ses­sa maalailti­in jotain hieno­ja tule­vaisu­u­denku­via, kuin­ka meistä tulee tule­vaisu­u­den huip­puam­mat­ti­laisia, kun suuret ikälu­okat jää eläk­keelle. Tätä ei koskaan tapah­tunut. Monille olisi mielu­um­min kan­nat­tanut hehkut­taa jotain tavanomaisem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä. 

        Toki “taval­lisi­in töi­hinkin” tarvi­taan tek­i­jöitä, mut­ta usein niiden taval­lis­ten töi­den mah­dol­lis­tamisek­si tarvi­taan valkokaulustyöläisik­si hyvin eri­tyisel­lä ammat­ti­taidol­la varustet­tu­ja ihmisiä, esimerkik­si tuoteke­hi­tyk­seen tai myyn­ti­in. Kuten mainitsin tek­stis­säni, myyn­tipääl­likkö tuli Liek­sas­ta (184 km päästä), tuotan­topääl­likkö Kiteeltä (203 km) päästä. 

        Yhä suurem­pi osa väestöstä on erikoisk­oulutet­tua ja heitä todel­la tarvi­taan. Se, että kun­nas­ta löy­tyy siivoo­jak­si tai kau­pan kas­sak­si aina riit­tävästi tek­i­jöitä ei auta, kun tarvi­taan koulu­un opet­ta­jaa, ter­veyskeskuk­seen lääkäriä, tai tehtaalle tuotekehitysinsinööriä.

        Ne tehtaankin sinikaulustyöt ovat mur­rokses­sa: Siemens haki viime vuosikymmenel­lä väkeä uuteen kaa­su­tur­bi­inite­htaaseen­sa Char­lottes­sa (NC, USA), mut­ta kymmen­estä tuhannes­ta hak­i­jas­ta ei ollut täyt­tämään 800 tarvit­tavaa työpaikkaa.

        “They didn’t have the tech skills we need­ed,” he said. “The skills required in those jobs has gone up dra­mat­i­cal­ly. Every­thing is run by robots and lasers. Every­thing we do has soft­ware con­nect­ed to it. We’re more of a soft­ware com­pa­ny than a hard­ware com­pa­ny.” (link­ki)

        Myös sinikaulustyöt ovat muut­tumas­sa yhä korkeam­paa erikoisk­oulu­tus­ta vaa­tiviksi. Eivätkä edes maanvil­jeli­jät halu­aisi kausi­työvoimak­si ihmisiä, jot­ka eivät valmi­ik­si osaa töitään. Pere­hdyt­tämi­nen kun mak­saa ja työkausi pere­hdy­tyk­sen mak­samisek­si on lyhyt. Osaam­a­ton työvoima vaatii myös paljon työno­h­jaus­ta, kun taas valmi­ik­si osaa­vat hoita­vat työt ohjaamattakin.

      49. Coun­try­boy: Rahul Somani

        Coun­try­boy: No vaik­ka Jyväskylä ja Kuopio.

        Jyväskylä ja Kuo­pio ei kil­paile kyl­lä pääkaupunkiseudun, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudun kanssa työ­paikoista ja asukkaista Toden­näköis­es­ti Kuo­pio ja Jyväskylä kil­pail­e­vat ehkä Hämeen­lin­nan kanssa asukkaista ja työ­paikoista sekä keskenään. Lisäk­si Jyväskylä ei sijait­see Pohjois-Suomes­sa vaan Kes­ki-Suomes­sa. Oulu on ain­oa Pohjois-Suomen kaupun­ki jon­ka ase­ma on siinä kat­e­go­ri­as­sa että se on samas­sa sar­jas­sa kuin pääkaupunkiseu­tu ja Tam­pereen seu­tu. Itä-Suomes­sa ei ole isoa kaupunkia joka olisi tässä kat­e­go­ri­as­sa pääkaupunkiseudun ja Tam­pereen seudun kanssa. His­to­ri­al­lis­es­ti olisi mie­lenki­in­toista arvioi­da mikä olisi Viipurin sija täl­lä het­kel­lä mikäli se kuu­luisi edelleen Suomeen. Viipuri oli ennen sotia Suomen 2. suurin kaupunki

      50. Rahul Somani:
        Jyväskylä ja Kuo­pio ei kil­pailekyl­lä pääkaupunkiseudun, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudun kanssa työ­paikoista ja asukkaista Toden­näköis­es­ti Kuo­pio ja Jyväskylä kil­pail­e­vat ehkä Hämeen­lin­nan kanssa asukkaista ja työ­paikoista sekä keskenään. Lisäk­si Jyväskylä ei sijait­see Pohjois-Suomes­sa vaan Kes­ki-Suomes­sa. Oulu on ain­oa Pohjois-Suomen kaupun­ki jon­ka ase­ma on siinä kat­e­go­ri­as­sa että se on samas­sa sar­jas­sa kuin pääkaupunkiseu­tu ja Tam­pereen seu­tu. Itä-Suomes­sa ei ole isoa kaupunkia joka olisi tässä kat­e­go­ri­as­sa pääkaupunkiseudun ja Tam­pereen seudun kanssa. His­to­ri­al­lis­es­ti olisi mie­lenki­in­toista arvioi­da mikä olisi Viipurin sija täl­lä het­kel­lä mikäli se kuu­luisi edelleen Suomeen. Viipuri oli ennen sotia Suomen 2. suurin kaupunki

        Kyl­lä kil­pailee niiden kuten kaikkien muidenkin aluei­den kanssa. Ei kil­pailua ole vain näi­den em kaupunkien kesken.

      51. Coun­try­boy: Kyl­lä kil­pailee niiden kuten kaikkien muidenkin aluei­den kanssa. Ei kil­pailua ole vain näi­den em kaupunkien kesken.

        Pääkaupunkiseu­tu kil­pailee kyl­lä ehdot­tomasti suurem­mas­sa kat­e­go­ri­as­sa muiden maid­en metropo­li­aupunkien kanssa. Kil­pailu Suomen sisäl­lä Pääkaupunkiseudul­la on toden­näköis­es­ti Tam­pereen ja Oulun sekä Turun kanssa. Muut kaupun­git kuten Kuo­pio ja Jyväskylä kil­pail­e­vat kyl­lä omas­sa kategoriassa.

      52. Coun­try­boy: Kyl­lä kil­pailee niiden kuten kaikkien muidenkin aluei­den kanssa. Ei kil­pailua ole vain näi­den em kaupunkien kesken.

        Höpön­löpön. Ehkä perus­du­unareista kil­pail­laan kaikkial­la saman­lail­la, mut­ta jos puhutaan isom­masti asiantun­ti­jate­htävistä, niin vaa­di­taan muu­takin. Korkein oikeus istuu Helsingis­sä, Hov­ioikeuk­sia on viisi ja Yliopis­tol­lisia sairaaloi­ta samoin. Eril­lisiä teknil­lisiä yliopis­to­ja kolme. Teol­o­gisia tiedekun­tia kak­si. Lis­taa voisi jatkaa. Mil­lä taval­la näistä kil­pail­laan aivan kuten kaikkien muidenkin kanssa?

      53. Rahul Somani: Voitko maini­ta jokin Län­si, Pohjois- ja Itä-Suomen merkit­tävän kasvukeskuk­sen joka olisi kil­pailu kykyi­nen pääkaupunkiseudun, Tam­pereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paikko­ja ote­ta huomioon niin syy mik­si kaupunkialueille jot­ka ovat halvem­pia ei muute­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paikko­ja kuin mainit­se­m­a­siter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

        Kil­pailukyky pääkaupukiseudun kanssa ei ole oleel­lista, riit­tää että on muut­tovoit­tokun­ta. Rovanie­mi. Muut­tovoit­toa etenkin ulko­mail­ta ja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna‑m/618585
        Lappeen­ran­ta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuo­pi­olle val­ta­va muut­tovoit­to, viime vuon­na kol­man­nek­si vetovoimaisin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeen­lin­na merkit­tävää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

      54. Tiiviy­den turhu­us: Kil­pailukyky pääkaupukiseudun kanssa ei ole oleel­lista, riit­tää että on muut­tovoit­tokun­ta. Rovanie­mi. Muut­tovoit­toa etenkin ulko­mail­ta­ja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna‑m/618585
        Lappeen­ran­ta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuo­pi­olle val­ta­va muut­tovoit­to, viime vuon­na kol­man­nek­si vetovoimaisin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeen­lin­na merkit­tävää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

        Nuokin muut­tovoit­tokun­nat kil­pail­e­vat keskenään mut­ta ei pääkaupunkiseudun kanssa samas­sa kat­e­go­ri­as­sa. Jopa Rovaniemen ulko­maalaisopiske­li­joi­ta suurin osa ei jää Rovaniemelle pysyvästi. Kun ulko­maalaisopiske­li­joi­ta ei las­ke­ta niin luku määrä on todel­la pieni kun sitä ver­rataan pääkaupunkiseuduln ulko­maalais­ten osuuteen.

      55. Rahul Somani: Nuokin muut­tovoit­tokun­nat kil­pail­e­vat keskenään mut­ta ei pääkaupunkiseudun kanssa samas­sa kategoriassa.Jopa Rovaniemen ulko­maalaisopiske­li­joi­ta suurin osa ei jää Rovaniemelle pysyvästi.Kun ulko­maalaisopiske­li­joi­ta ei las­ke­ta niin luku määrä on todel­la pieni kun sitä ver­rataan­pääkaupunkiseuduln ulko­maalais­ten osuuteen.

        Minä en puhunut varsi­nais­es­ti kil­pailus­ta, vaan siitä voiko ylipäätään muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la asua. Vas­taus on todel­lakin voi, ellei työsken­tele jol­lain harv­inaisel­la erikoisalalla.

      56. Tii­ivy­den turhu­us: Minä en puhunut varsi­nais­es­ti kil­pailus­ta, vaan siitä voiko ylipäätään muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la asua. Vas­taus on todel­lakin voi, ellei työsken­tele jol­lain harv­inaisel­la erikoisalalla.

        Pääkaupunkiseudul­la, Tam­pereen ja Turun seudun on kyl­lä enem­män eri­ty­isa­lo­jen työ­paikko­ja tar­jol­la kuin muissa
        Suomen kaupunkiseuduil­la. Juuri tämän takia pääkaupunkiseu­tu kil­pailee pääasi­as­sa muiden maid­en metropolien kanssa.

      57. Tii­ivy­den turhu­us: Minä en puhunut varsi­nais­es­ti kil­pailus­ta, vaan siitä voiko ylipäätään muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la asua. Vas­taus on todel­lakin voi, ellei työsken­tele jol­lain harv­inaisel­la erikoisalalla.

        Aika har­va rak­en­taa argu­ment­tin­sa sen varaan, että muual­la ei voisi elää. Kyl­lähän erikoisas­iantun­ti­jakin voisi alkaa oman alansa riv­i­työn­tek­i­jäk­si tai sit­ten men­nä kau­pan kas­salle (tai minne nyt ikä sat­tuu pääsemäänkään) ja hyväksyä sat­un­naiset työttömyysjaksot.

        Useim­mat vain näyt­tävät pitävän pk-seudun tar­jon­taa parem­pana vaik­ka Suomes­sa olisi tilaa eri­tyis­es­ti muualla.

      58. Tiiviy­den turhu­us:
        Hal­patyövoimaa tuo­daan Suomeen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­lisia palkko­ja, joil­la tääl­lä tulisi toimeen. Telakka­te­ol­lisu­us on ollut nyt paljon otsikois­sa koro­nan takia. Kyseisel­lä teol­lisu­usalal­la on suo­ma­laisia työt­töminä, jot­ka ovat työt­tömiä lähin­nä sik­si, että ammat­ti­laisen ei kan­na­ta työsken­nel­lä niin alhaisil­la palkoil­la, mil­lä saa palkat­tua itäeu­roop­palaisen. Heille se kan­nat­taa, mut­ta Suomes­sa elämi­nen on kallista. Asian ydin on se, että duu­nar­i­aloil­la pitäisi mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvi­taan parem­mat työe­hdot. Hal­patyövoiman käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kaiken­laisen työe­hto­jen ja tur­val­lisu­u­den polkemisen, mainit­takoon nyt vaik­ka koro­nan aikana ilmi tulleet parakki­a­sumiset ja ulkohuussit.

        Miten pääkaupunkiseudun kil­pailukykyä lisää se, että siel­lä on paljon työt­tömiä, joil­la ei ole oikein real­is­tista mah­dol­lisu­ut­ta työl­listyä? En viit­taa korkeak­oulutet­tui­hin enkä niihin, joil­la on mah­dol­lisu­us vai­h­taa hel­posti alal­ta toiselle.

        Syy mik­si telakka­te­ol­lisu­udessa on ulko­maalaista työvoimaa johtuu siitä että suo­ma­lai­sista ammat­tiko­rkeak­ouluista valmis­tuu vähem­män alalle kuten
        mainit­se­masi telakkaa ja raken­nus teol­lisu­us . Kaikkien alo­jen palkkat kehit­tyvät kyl­lä sitä myöten kuin­ka kil­pailukykyi­nen kyseinen ala on. Esimerkik­si telakka­te­ol­lisu­u­den suh­dan­teet ovat viimeiset 20 vuo­den aikana ovat olleet erit­täin haas­tavia kun kan­sain­vä­li­nen kil­pailu on enem­män lisään­tynyt ja sitä myöten palk­ka kehi­tys etenkin Euroopas­sa on joutunut sopeu­tu­maan Itä-Aasian (etenkin Etelä-Kore­an) telak­ka teol­lisu­u­den kil­pailulle. Onko vai­h­toe­hto se että Suomes­ta häviäisi koko telakka­te­ol­lisu­us kokon­aan pois kun sen kus­tan­nuk­set nousivat
        myös osit­tain keinotekois­t­en palkko­jen nousun takia niin että se joutuu sulke­maan tuotan­toa muiden maid­en kovan kil­pailun takia? Juuri sen takia esimerkik­si use­at Euroopan maid­en telakat ovat joutuneet pyytämään val­tion apua kun telak­ka teol­lisu­u­den kil­pailukyky menetet­ty kun kus­tan­nuk­set ovat nousseet liian korkealle . Tämänkin ei ole kovinkaan kestävää kehi­tys­tä kun hyvin kan­sain­välis­es­ti haas­ta­va kil­pailun takia val­tion apu on näköjään myös Suomes­sa myös ajanko­htainen kun telakka­te­ol­lisu­u­den vaikeudet alkavat.

      59. Tiiviy­den turhu­us:
        Hal­patyövoimaa tuo­daan Suomeen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­lisia palkko­ja, joil­la tääl­lä tulisi toimeen. Asian ydin on se, että duu­nar­i­aloil­la pitäisi mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvi­taan parem­mat työe­hdot. Hal­patyövoiman käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kaiken­laisen työe­hto­jen ja tur­val­lisu­u­den polkemisen, mainit­takoon nyt vaik­ka koro­nan aikana ilmi tulleet parakki­a­sumiset ja ulkohuussit.

        Mainit­se­maasi ns. “Hal­patyövoimaa” (syn­onyy­mi mata­la­palk­ka työlle) tuo­daan Suomeen ihan senkin takia kos­ka näille teol­lisu­us aloille ei valmis­tu tarpeek­si uusia osaa­jia ammat­tiko­rkeak­ouluista kos­ka aloille ei yksinker­tais­es­ti hakeudu riit­tävän paljon uusia opiskelijoita.Motivaatio men­nä opiskele­maan mui­ta alo­ja kuten luovi­in työ­paikkoi­hin jot­ka eivät ole fyy­sis­es­ti raskai­ta on suurem­pi houkutus. 

        Kuitenkin Tiiviy­den turhu­us piti kuitenkin vai­h­toe­htona että mata­la­palk­ka ja kausi­työ­paikko­ja on nytkin avoime­na maakun­nis­sa niin mik­si näi­hin työ­paikkoi­hin maakun­nis­sa ei ole paljonkaan otta­jia? Syy mik­si palkko­ja ei voi nos­taa enem­män on se että mikäli niitä nos­te­taan huo­mat­tavasti niin toden­näköis­es­ti koko ala kär­sii sen jäl­keen kokon­aan huonos­ta kil­pailukyvys­tä. En tarkoi­ta nyt siis ter­vey­den­huol­lon alaa. Siinä olisi toden­näköis­es­ti palkkauk­selle nos­tamisen paik­ka. Tarkoi­tan siis
        pääasi­as­sa maat­alouden ja puu­tarha alan kausitöitä. Kovinkaan moni maat­alous yrit­täjä ei kyl­lä voi nos­taa lyhyen kausi­työn ajan työn­hin­taa Suomes­sa mikäli halu on jatkos­sakin myy­dä koti­maisia maat­alous ja puu­tarha tuot­tei­ta vähit­täiskaup­poi­hin. Vai­h­toe­htona olisi se että ulko­mail­ta tulisi pelkästään edullisia alan maat­alous ja puu­tarha tuot­tei­ta jot­ka oli­si­vat itse asi­as­sa pien­tu­loisille hei­dän ostovoiman kannal­ta ain­oa vai­h­toe­hto. Tätä vai­h­toe­htoa en kyl­lä kan­na­ta itsekään mut­ta Suomes­sa ei ole mah­dol­lista suo­jel­la pro­tek­tion­is­tis­es­ti mitään alo­ja ulko­maalais­es­ta kilpailusta.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Taisi­vat kat­soa väärää riv­iä ja uno­htaa eläk­keen­saa­jan asum­istuen kokonaan. 

    Jos yleinen ja eläk­keen­saa­jien asum­is­tu­ki las­ke­taan yhteen, noin 1/3 tuen saa­jista on eläkeläisiä. Osa eläk­keen­saa­jista tosin kuu­luu samal­la työssäkäyvien joukkoon. Mie­lenki­in­toista on, että töis­sä käyvil­lä van­hu­useläk­keen saa­jil­la on korkeat eläk­keet, eli kan­nuste työn­tekoon ei ole siinä, että tulota­so on pieni. Jos tämän yleistäisi koske­maan työikäisiä, menisi poh­ja monil­ta työllisyystoimilta. 🙂

Vastaa käyttäjälle Realisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.