Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka

Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

Kansalainen Jouni Siren kirjoitti sunnuntain Hesarissa, ettei työttömien taloudellinen ahdinko luo työpaikkoja. Hän sanoi, että koska työ- ja elinkeinotoimistoissa on 327 000 työtöntä työnhakijaa ja vain 160 600 avointa työpaikkaa, kaikille työttömille ei voi löytyä työpaikkaa.

Jos noista työttömistä vaikkapa vain satatuhatta onnistuisi työllistymään johonkin noista 160 000 avoimesta työpaikkasta, hallituksen työllisyystavoite olisi täysi ja kehysriihi voitaisiin päättää skumppatarjoiluun.

Oletin, että Sirén olisi seuraavaksi kirjoittanut seuraavaksi kohtaanto-ongelmasta, eli siitä, että noihin avoimiin työpaikkoihin vaaditaan kaksi loppututkintoa, seitsemän kielen sujuva osaamista, alle 30-vuoden ikää ja pitkää työkokemusta, mutta hän kirjoittikin, että moni niistä tuottaa niin huonon ansiotason, ettei sillä tule toimeen.

Kirjoittaja puhui itsensä pussiin, koska työttömyysturvan porrastusta vaativat esittävät juuri sitä, etteivät työttömät hakeudu matalapalkkaisiin töihin, koska työttömyysturva takaa saman ansiotason helpommin.

Silti Sirén on oikeassa. On jokseenkin kohtuutonta vaatia ihmisiä tekemään töitä, jos palkan päälle joutuu hakemaan rahaa toimeentulotuesta, jotta rahat riittäisivät ruokaan.

Tähän aikaan ei sovi ajatus heikentää työttömien etuuksia niin paljon, että näiden on henkensä pitimiksi otettava vastaan aivan mitä työtä hyvänsä.

Karu tosiasia on, että noissa yli 300 000 työttömässä on paljon niitä, joiden ammattitaito tai terveydentila eivät tee realistisesti tavoitella vaativia ja hyväpalkkaisia töitä. Suomi on erityisen huono työllistämään vajaakuntoisia, ulkomaalaisia tai huonosti koulutettuja. Oikea ratkaisu asiaan ei ole työttömien kasvava määrä, vaan pienipalkkaisten aseman kohentaminen.

On vähän höhlää asettaa työttömyys yhteiskunnan maksaman tulonsiirron ehdoksi. On tuettava myös pienipalkkaisia ja niin paljon, että työn vastaanottaminen on aina selkeästi kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Tämä maksaa, mutta on halvempaa maksaa pienipalkkaisen elinkustannuksista osa kuin työttömän elinkustannukset kokonaan.

Tämä kysymys on rakenteellisen työttömyyden ydinkysymys.

= = =

Sirén kirjoitti, että työpaikat tuottavat huonon ansiotason, koska ne ovat osa-aikaisia. Osa-aikainen työ kannattaa kyllä ottaa vastaan, sillä soviteltu päiväraha tukee osa-aikatyötä jopa vähän liiankin avokätisesti tarjoamalla monelle 20-tuntisesta työviikosta samat kokonaisansiot kuin kokopäivätyöstä.

Ongelma on pienipalkkaisessa kokopäivätyössä ja etenkin sellaisessa työssä, jossa ei ole työaikaa lainkaan, koska siihen ei saa soviteltua päivärahaa.

 

 

149 thoughts on “Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

  1. 16100 avointa työpaikkaa TE-palveluissa tällä hetkellä kriteereinä kokoaikaisuus, palkkatyö ja kesto yli 3kk.

    Ihmettelen julkisuudessa esitetyttyjä väitteitä yli 100000 avoimesta työpaikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Realisti:
      16100 avointa työpaikkaa TE-palveluissa tällä hetkellä kriteereinä kokoaikaisuus, palkkatyö ja kesto yli 3kk.

      Ihmettelen julkisuudessa esitetyttyjä väitteitä yli 100000 avoimesta työpaikasta.

      Eiväthän kaikki työpaikat mene TE-toimistojen kautta ollenkaan !

      Siren näyttää muuten olevan vasemmistoliitn johtohenkilöitä Tampereella ja vaaliehdokas, mikä osaltaan selittää tekstin tarkoituksen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Realisti:
      16100 avointa työpaikkaa TE-palveluissa tällä hetkellä kriteereinä kokoaikaisuus, palkkatyö ja kesto yli 3kk.

      Ihmettelen julkisuudessa esitetyttyjä väitteitä yli 100000 avoimesta työpaikasta.

      Tuo 160000 paikkaa on keksitty vain oikeiston pyrkimyksiä tukemaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Realisti:
      16100 avointa työpaikkaa TE-palveluissa tällä hetkellä kriteereinä kokoaikaisuus, palkkatyö ja kesto yli 3kk.

      Ihmettelen julkisuudessa esitetyttyjä väitteitä yli 100000 avoimesta työpaikasta.

      Tämä on se ongelma.

      Yrityksillä on nyt vimma päällä potkia ulos ihmisiä ja uusia otetaan vähemmän.

      Koulutetun joka saa ansiosidonnaista yli 2000/kk ei kannata ottaa vastaan mitä tahansa työtä. Nyt potkitaan nimenomaan koulutettuja pois koska heitä voi korvata intialaisella tms. Myös etätyövimma aiheuttaa työttömyyttä.

      Jos ongelma on EK:n mielestä että ammatitaitoisten ihmisten palkkataso on liian korkea Suomessa, ja siksi siirretään töitä ennemmin ulkomaille, niin ennemmin keskitetty sisäinen devalvaatio, että kaikkien palkkoja ja muita etuuksia leikataan samalla prosentilla. Se että eläminen kallistuu on tietenkin voi voi, mutta se kallistuu kaikille. Työmarkkinajärjestöt neuvottelupöytään niin eiköhän ratkaisu synny.

      Jos taas lähdetään EK:n ja Suomen Yrittäjien haluamalle linjalle ns paikallisesta sopimisesta, niin siitä seuraa vain kyttäystä ja anarkiaa työpaikoille ja työrauha on menetetty .

      Sitten julkisen sektorin paisuminen, eikö sille voi mitään? Miksi esim julkisella sektorilla pitää työajan olla n 3 viikkoa lyhyempi vuodessa kuin muilla? Ei se mikään ihme ole että Suomen halutuin työpaikka nykyisin on ”Valtio”. Ilman Oy:tä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Meillä on ollut 19 koodarin paikkaa auki tänä vuonna. Kansainvälisenä yrityksenä emme julkaise TE-toimiston sivuilla työpaikkailmoituksia vaan Careers sivullamme ja LinkedIn sivullamme.

      Itse olen saanut töitä soittamalla suoraan, lähettämällä sähköpostia ja pari viimeistä positiota olen saanut siten, että minua on lähestytty suoraan. Kertaakaan en ole lähettänyt työhakemusta yhtään mihinkään.

      Suhteilla pääsee töihin. Älä ole suomalainen jurottaja vaan aktiivinen ja kehitä osaamistasi. Verkostoidu omalla alallasi.

      Opiskeluaikaan minä olin logistiikkakeskuksessa paketteja lajittelemassa, ja lopulta teknillisellä yliopistolla alani laitoksella. Ei ollut mitään hohdokasta opiskelijaelämää vaan kolmen vuoden tiukka rutistus, ja kyllä kannatti. Sen jälkeen elämä on hymyillyt, kun on koodannut menemään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. Päivitetty tilanne työmarkkinoilla. TEM tilastoissa työttömiä ja temputettuja 449.000 kappaletta 31.3.2021, joista noin 50.000 on korkeakoulutettuja.

      Avoimia palkkatyöpaikkoja, kesto yli 3kk ja kokopäiväisiä nyt 18600.

      Missä ovat ekonomistien mainostamat avoimet työpaikat sadointuhansin ja työvoimapula??

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Realisti:
      Työttömiä ja ns. temputettuja on ollut viime kuunvaihteissa n. 450000. Ns. laaja työttömyys on vielä suurempi. Työttömien määrä on murskaava, jos ollaan rehellisiä.

      TE-toimiston luvuissa on ns. ”kuolleita sieluja” kymmeniä tuhansia. He ovat niitä, jotka ovat saaneet työpaikan mutta eivät ole ilmoittaneet sitä TE-toimistolle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Realisti:

        Countryboy: TE-toimiston luvuissa on ns. ”kuolleita sieluja” kymmeniä tuhansia. He ovat niitä, jotka ovat saaneet työpaikan mutta eivät ole ilmoittaneet sitä TE-toimistolle.

        En pidä paikkaansa. Nuo TEMn tilastojen työttömät ja temputetut ovat oikeutettuja työttömyyskorvauksiin. Työttömyyskorvauspetoksia on hyvin vähän, mikä johtuu tietojen ristiinajosta eri rekistereiden kesken.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Realisti:
        En pidä paikkaansa. Nuo TEMn tilastojen työttömät ja temputetut ovat oikeutettuja työttömyyskorvauksiin.

        Eivät läheskään kaikki työttömät työnhakijat ole oikeutettuja korvauksiin, eikä heillä ole mitään insentiiviä ilmoittaa TEMiin että ovat saaneet töitä. Putoavat sitten tilastoista joskus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Koostava palvelu http://www.duunitori.fi antaa 20900 kokopäiväistä työpaikkaa.

        Pekka Taipale: Eivät läheskään kaikki työttömät työnhakijat ole oikeutettuja korvauksiin, eikä heillä ole mitään insentiiviä ilmoittaa TEMiin että ovat saaneet töitä. Putoavat sitten tilastoista joskus.

        Ei siellä kukaan roiku muun kuin etuuksien vuoksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Janne M. Korhonen:
      Jos matalapalkka-aloja tuetaan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näiden alojen työnantajia leikkaamasta palkoista vielä entisestäänkin?

      Palkkatuen määrän indeksoiminen työnantajan maksaman palkan määrään, yhdistettynä määräykseen, että vain tietyn alarajan määrältään ylittävä tuki maksetaan?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika vaikea saada osumaan kohdalleen tällainen algoritmi – helposti käy niin että juuri kukaan ei hyödy tuesta, tai sitten työnantajat löytävät ’sweet spotin’ jolla ulkomaiset siirtotyöläiset saadaan tekemään siivoushommia 600e/kk, valtion maksaessa päälle 400e tjsp.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Janne M. Korhonen:
      Jos matalapalkka-aloja tuetaan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näiden alojen työnantajia leikkaamasta palkoista vielä entisestäänkin?

      Juurikin näin. Käytännössähän siinä tuettaisiin niitä työnantajia jotka kehtaavat maksaa surkeimpia palkkoja. Tarvitaan minimipalkkalaki tessien rinnalle, ei tilalle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Mikä estää niitä leikkaamasta palkkoja nyt?

      Luonnollisesti se, että sitten ei saa työvoimaa töihin. Samalla tavalla se työntekijä päättää millä palkalla tekee töitä jatkossakin.

      Tietenkin työnantajat pistävät aina palkan pienimpään mahdolliseen millä työvoimaa löytyy, mutta kiitos työn tukemisen, työtä saadaan kokonaisuutena lisää. Ja ainakin tehdyn työn määrä kasvaa, kasvaa myös kansantuote.

      Itse kannattaisin jotain EITC:n tyylistä ratkaisua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Luonnollisesti se, että sitten ei saa työvoimaa töihin. Samalla tavalla se työntekijä päättää millä palkalla tekee töitä jatkossakin.

        Työnantaja on oletuksena ahne joten ottaa ihan varmasti töihin kaikki ne jonka työpanoksella saa maksettua palkan sivukuluineen ja itselle katteen päälle.

        Se pitää vaan saada rahastettua asiakkaalta. Eli kysymyksenä on miksi lopullisen päätöksen tekevä ja työntekijän palkan maksava asiakas ostaa nimenomaan suomalaiselta firmalta eikä samaan hintaa tai halvemmalla muualla tuotettua tavaraa tai palvelua?

        Onko ratkaiseva tekijä maksajan kannalta juuri sen vaikeasti työllistettävän suomalaisen työpanos? Harvemmin taitaa olla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Näissä tahtoo käydä ajan kanssa niin, että jos siltä matalapalkkaiselta hupenevat muutkin vaihtoehdot esimerkiksi sosiaaliturvan ostovoiman heikentyessä, niin ennen pitkää matalapalkka-alojen palkka + mahdollinen tuki asettuu juuri siihen kipurajalle millä juuri ja juuri työntekijä pärjää marginaalisesti paremmin kuin sosiaaliturvan varassa. Jos vaihtoehtona on ihmisarvoton elämä tosiasiallisesti riittämättömällä sosiaaliturvalla tai marginaalisesti parempi elämä matalapalkka-alan tuettuna työvoimana, niin kyllä niitä tekijöitä riittää.

        Korkeaan teknologiaan luottavan luonnonvaraköyhän maan pitäisi kai pyrkiä kehittämään työn tuottavuutta, ei tukemaan piikomista. Sosiaaliturvan pitäisi siksi olla niin hyvä, että kaikilla olisi reaalinen mahdollisuus kieltäytyä työn teosta. Tämä tietysti vaatisi vähän tulonjaon muuttamista niin että niiltä, joilla on valtavan paljon, otetaan pikkuisen nykyistä enemmän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Janne M. Korhonen:
        Sosiaaliturvan pitäisi siksi olla niin hyvä, että kaikilla olisi reaalinen mahdollisuus kieltäytyä työn teosta.

        Tajuat kai että tämä kuulostaa ikiliikkujalta (tai hölmöläisten peitonjatkamiselta).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Janne M. Korhonen: Sosiaaliturvan pitäisi siksi olla niin hyvä, että kaikilla olisi reaalinen mahdollisuus kieltäytyä työn teosta.

        Kyllähän tämä jo toteutuu. Muutenhan maatalouden kausityöntekijät taikka pk-seudun rakennusmiehet ja siivoojat eivät olisi niin vahvasti ulkomaalaistaustaisten hommia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Janne M. Korhonen:
        Näissä tahtoo käydä ajan kanssa niin, että jos siltä matalapalkkaiselta hupenevat muutkin vaihtoehdot esimerkiksi sosiaaliturvan ostovoiman heikentyessä, niin ennen pitkää matalapalkka-alojen palkka + mahdollinen tuki asettuu juuri siihen kipurajalle millä juuri ja juuri työntekijä pärjää marginaalisesti paremmin kuin sosiaaliturvan varassa. Jos vaihtoehtona on ihmisarvoton elämä tosiasiallisesti riittämättömällä sosiaaliturvalla tai marginaalisesti parempi elämä matalapalkka-alan tuettuna työvoimana, niin kyllä niitä tekijöitä riittää.

        Korkeaan teknologiaan luottavan luonnonvaraköyhän maan pitäisi kai pyrkiä kehittämään työn tuottavuutta, ei tukemaan piikomista. Sosiaaliturvan pitäisi siksi olla niin hyvä, että kaikilla olisi reaalinen mahdollisuus kieltäytyä työn teosta. Tämä tietysti vaatisi vähän tulonjaon muuttamista niin että niiltä, joilla on valtavan paljon, otetaan pikkuisen nykyistä enemmän.

        https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_797,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10123387.png

        Korkeakoulutettujen muuttoliike on pois Suomesta. Matalapalkkatöiden salliminen on ainoa vaihoehto työttömyydelle. Työllisyydellä on myös sosiaalinen aspekti Suomen kaltaisessa maassa, jossa ihmisyhteisöt ovat eristettyjä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Janne M. Korhonen:
      Jos matalapalkka-aloja tuetaan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näiden alojen työnantajia leikkaamasta palkoista vielä entisestäänkin?

      Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, palkkoja ei yksinkertaisesti voi leikata ja leikkaus onnistuisi vain aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksia. Esimerkiksi kiinteistöalan (siivoojat) ja ravintola-alan (rvintolatyötekijät) työehtosopimukset ovat yleissitovia.

      Jos työnantajat kokonaisuudessa haluasivat palkata nykyistä useampia työntekijöitä, niin palkansaajalle jävää osuutta täytyisi kasvattaa. Jos työnantaja pistäisi tuesta kaikki omaan taskuunsa, kannattavuus paranisi, mutta yhtään lisätyöntekijää ei saisi töihin. Työvoimapula-alalla työnantajat ovat jo käytännössä palkanneet kaikki, jotka alan vallitsevalla palkatasolla on ylipäätänsä saatavissa töihin. Olisi varmaan sitten ala- ja jopa kaupunkikohtaista, kuinka suuri osa tuesta valuisi yritysten kannattavuuteen ja kuinka suuri osa sitten suoraan palkkoihin.

      Varmaankin sitten seuraavissa TES-neuvotteluissa myös ammattiliitot korottaisivat vaatimuksiaan tuen vaikutuksen verran. Palkat nousisivat ja osa työntekijöistä tipahtaisi taas työttömiksi.

      Työllistymisvaikutukset saattaisivat jäädä lyhytaikaisiksi. Ei ole helppoa ei.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. Janne M. Korhonen:
      Jos matalapalkka-aloja tuetaan, niin mikä tarkkaan ottaen estää näiden alojen työnantajia leikkaamasta palkoista vielä entisestäänkin?

      Varmaan ainakin työn tarjonnan elastisuus. Tarjonta ei liene täysin epäelastista (joskaan ei täysin elastistakaan). Toisaalta, jos palkkakustannukset alenevat, niin oletettavasti työnantajien on silloin kannattavampaa työllistää enemmän ihmisiä kuin muuten, mikä sekään ei ole aivan huono asia.

      Kannattaa huomata, että, jos pienten palkkojen tukeminen laskee näitä palkkoja, niin samalla logiikalla myös pienten palkkojen alhaisemman verotuksen pitäisi yhtälailla laskea niitä. Usein kuitenkaan tällä perusteella matalapalkkatukia vastustavat eivät sitten vastaavasti kannata tasaveroa, vaikka tismalleen sama logiikka puhuisi tulohaitarin alapään veroprogressiota vastaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ” avoimiin työpaikkoihin vaaditaan kaksi loppututkintoa, seitsemän kielen sujuva osaamista, alle 30-vuoden ikää ja pitkää työkokemusta,”

    Tuollaisiakin paikkoja varmasti on auki, mutta on myös tuhansia paikkoja mihin haetaan esim lähihoitajia tai rakennusalan töihin, ja edellytyksinä ei ole yhtäkään listastasi. Kyllä luulisi töitä löytyvän, jos ei muuten niin parin kolmen vuoden koulutuksen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. antti:

      Tuollaisiakin paikkoja varmasti on auki, mutta on myös tuhansia paikkoja mihin haetaan esim lähihoitajia tai rakennusalan töihin, ja edellytyksinä ei ole yhtäkään listastasi. Kyllä luulisi töitä löytyvän, jos ei muuten niin parin kolmen vuoden koulutuksen jälkeen.

      Rakennustyöntekijöissä on valtavia tuottavuuseroja. Joku tekee töitä tuplavauhdilla toiseen verrattuna, ja tarkasti mitaten ja tuottaen vaikkapa tasaisia lattioita. Toisen työtahti voi olla heikko, ja huonossa tapauksessa työn jälkikin on niin huonoa, että muut joutuvat korjailemaan jatkuvasti. Taustalla viimeksi mainituissa tapauksissa on usein päihdeongelmahistoriaa. Hyvää laatua nopeasti tekijöille töitä löytyy rakennusalalta, yli TES-palkkatasoillakin, mutta vaikeus on siinä, että miten saisi työllistettyä myös ne rakennustyöntekijät, joilla on vaikka vuosien päihdeongelmatausta, tai joilla selkä kipeytyy herkästi, tai jotka tekevät huonona päivänä huonoa laatua tai ovat kovin hitaita. Vaikka kuinka kouluttaisi vaikka selkäkiputaustaa omaavaa työntekijää, voi olla riski, että tämä jää sairaslomalle tulevaisuudessa.

      Työttömyyden kova ydin on vaikea kohde puuttua. Osatyökykyisiä pitäisi saada paremmin mukaan työmarkkinoille – mutta jotenkin niin, että oikeasti työkykyisille ei muodostu kannustinta alkaa hyödyntää osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi tehdyistä asioista, ja jättäytyä itsekin osa-aikaisiksi työntekijöiksi..

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ei teollisuutta pidä vaatia työllistäjäksi
    Jotta vientimme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, on löydettävä innovaatiot, jotka korvaavat työntekijöitä. Ei Suomi voi nykyaikana menestyä sellaisen ideologian varassa, että työntekijöitä verottamalla hoidetaan valtiontaloutta. Se tehtävä jää suuressa määrin vientiteollisuudelle. Kun vienti menestyy paremmin, lisää rahaa kertyy monia reittejä yhteiskunnan rattaisiin.

    Parhaiten työllistävät palvelualat. Viennin elpyessä kasvaa ihmisten ja yritysten tarve saada palveluita. Silti edes noususuhdanteessa palvelualoilta ei riitä kaikikille työtä. Innovaatiot syrjäyttävät palveluistakin työntekijöitä.

    Yhteiskunnan tulee taata työttömien toimeentulo ja myös hyvä elämä. Sosiaaliturvan kautta se voi tulla kokonaistaloudellisesti halvemmaksi kuin työllistämisen keinoin. On virhe, kun yritetään työllistämistä valtion varoin tai kiusaamalla ihmisiä työllistämiskursseilla silloinkin, kun ei ole soveliaita työpaikkoja. Vapaiden työpaikkojen täyttäminen pitää kuitenkin säilyttää tavoitteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jyrki Patomäki:
      Ei teollisuutta pidä vaatia työllistäjäksi
      Jotta vientimme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, on löydettävä innovaatiot, jotka korvaavat työntekijöitä. Ei Suomi voi nykyaikana menestyä sellaisen ideologian varassa, että työntekijöitäverottamalla hoidetaan valtiontaloutta. Se tehtävä jää suuressa määrin vientiteollisuudelle. Kun vienti menestyy paremmin, lisää rahaa kertyy monia reittejä yhteiskunnan rattaisiin.

      Parhaiten työllistävät palvelualat. Viennin elpyessä kasvaa ihmisten ja yritysten tarve saada palveluita. Silti edes noususuhdanteessa palvelualoilta ei riitä kaikikille työtä. Innovaatiot syrjäyttävät palveluistakin työntekijöitä.

      Yhteiskunnan tulee taata työttömien toimeentulo ja myös hyvä elämä. Sosiaaliturvan kautta se voi tulla kokonaistaloudellisesti halvemmaksi kuin työllistämisen keinoin. On virhe, kun yritetään työllistämistä valtion varoin tai kiusaamalla ihmisiä työllistämiskursseilla silloinkin, kun ei ole soveliaita työpaikkoja. Vapaiden työpaikkojen täyttäminen pitää kuitenkin säilyttää tavoitteena.

      Miksi sitten tetyillä aloilla on työvoimapula tälläkin hetkellä. Esimerkiksi maatalous, puutarha ja metsätöihin ei tahdota saada työvoimaa kuin Ukrainasta, Virosta ja Kroatiasta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Countryboy: Miksi sitten tetyillä aloilla on työvoimapula tälläkin hetkellä. Esimerkiksi maatalous, puutarha ja metsätöihin ei tahdota saada työvoimaa kuin Ukrainasta, Virosta ja Kroatiasta.

        Koska noihin töihin ei ole Suomessa osaajia. Betonilähiössä kasvanut keskiverto-Z-sukupolvinen nuori ei omaa mitään inherenttiä osaamista maatalous- puutarha- tai metsätöistä. Nämä ovat täysin vieraita aloja useimmille eikä niihin tunneta minkäänlaista vetoa myöskään kouluttautua koska parempia vaihtoehtoja on tiedossa.
        Ikärasismi sitten karsii pois vanhemmissa sukupolvissa mahdollisesti vielä olevia osaajia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Yama: Koska noihin töihin ei ole Suomessa osaajia. Betonilähiössä kasvanut keskiverto-Z-sukupolvinen nuori ei omaa mitään inherenttiä osaamista maatalous- puutarha- tai metsätöistä.

        No ihan höpö höpö sentään.

        On totta etteivät suomalaiset osaa Mutta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suostu tekemään, kun ei kannata.

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osanneet, ennen kuin ovat aloittaneet työt ja harjoitelleet. Kun ukrainasta tulee uutta kausityöntekijöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammattilainen vaan osa on aloittelijoita. Ne oppii tekemään kun neuvotaan ja muut opettaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty: No ihan höpö höpö sentään.

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osanneet, ennen kuin ovat aloittaneet työt ja harjoitelleet. Kun ukrainasta tulee uutta kausityöntekijöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammattilainen vaan osa on aloittelijoita. Ne oppii tekemään kun neuvotaan ja muut opettaa.

        Kyllä nimenomaan motivaation puute on tärkein syy ettei maatalouden kausityö
        kelpaa suomalaisille. Syy miksi kuin ukrainalaiset tulevat Suomeen kausitöihin nimenomaan maatalouteen on Ukrainassa maksettavan peruspalkan ero suhteessa Ukrainan valuutan hryvnian arvossa suhteessa euroon (myös Puolan zlotyyn, Puolassa on paljon myös ukrainalaisia työvoimaa paikkaamaan maan työvoima pulaa vaikka puolalaisia on muuttanut . paljon ulkomaille työntakia) . Ukrainalaisen opettaja esimerkiksi tienaa puolen vuoden palkan Suomessa maataloudessa mitä hän tienaa Ukrainassa opettajana. Todennäköisesti luku on tällä hetkellä suurempi. Unohtuuko Syltyltä se että 1970-luvulla suomalaiset olivat Ruotsissa hyvin tavallinen kausityö voimaa kun palkat Suomessa olivat suhteessa Ruotsiin paljon pienemmät. Ukraina on tällä hetkellä siinä vaiheessa missä Suomi oli 1970-luvulla suhteessa sen naapurimaihin. Siis Ukrainan kohdalla suhteessa Puolaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Rahul Somani:
        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osanneet, ennen kuin ovat aloittaneet työt ja harjoitelleet. Kun ukrainasta tulee uutta kausityöntekijöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammattilainen vaan osa on aloittelijoita. Ne oppii tekemään kun neuvotaan ja muut opettaa.

        Juuri näin. Kyse ei todellakaan ole mistään koulutuksen puutteesta, vaan siitä ettei nykyisillä rakenteilla nuo hommat kannata suomalaisille työttömille. Turha sitä on yrittää kääriä johonkin osaamattomuuteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Syltty: No ihan höpö höpö sentään.

        On totta etteivät suomalaiset osaa Mutta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suostu tekemään, kun ei kannata.

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osanneet, ennen kuin ovat aloittaneet työt ja harjoitelleet. Kun ukrainasta tulee uutta kausityöntekijöitä, ei niistä jokainen ole alansa ammattilainen vaan osa on aloittelijoita. Ne oppii tekemään kun neuvotaan ja muut opettaa.

        Niin, Suomessa keskipalkka on jotain 5-6 kertaa suurempi kuin Ukrainassa. Varmaan suomalaisiakin tulisi enemmän noille aloille jos niiden keskipalkka viisinkertaistettaisiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Syltty: Miksi sitten ensin esitit, että asia olisi jotenkin toisin?

        Annoit ymmärtää, että kyseessä olisi suomalaisten osaamisen puutteet.

        Se onkin se perussyy. Mutta jos jollekin alalle lyödään tarpeeksi kova palkka, kyllä siihen ihmiset kouluttautuu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Yama: Se onkin se perussyy. Mutta jos jollekin alalle lyödään tarpeeksi kova palkka, kyllä siihen ihmiset kouluttautuu.

        Marjojenpoimija ei ole ammattinimike tai tutkinto. Kova palkkainen ammatti on esimerkiksi aivo kirurgi tai lentokapteeni. Kuinka paljon marjojen hinnat pitäisi maksaa vähittäiskaupassa mikäli marjojenpoimijoille maksetaan lentokapteenin palkka?.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Rahul Somani: Marjojenpoimija ei ole ammattinimike tai tutkinto. Kova palkkainen ammatti on esimerkiksi aivo kirurgi tai lentokapteeni. Kuinka paljon marjojen hinnatpitäisi maksaa vähittäiskaupassa mikäli marjojenpoimijoille maksetaan lentokapteenin palkka?.

        Varmaan olisi hillot aika tyyriitä! Sillä tavalla se kohtaanto-ongelma kuitenkin ratkeaisi. Joku muu ongelma voisi tulla.
        Sen sijaan jonkun ansiosidonnaisen leikkaus ei saisi työtöntä sähköasentajaa, sosiologia tai insinööriä marjanpoimintaan tai lannanluontiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Yama: Varmaan olisi hillot aika tyyriitä! Sillä tavalla se kohtaanto-ongelma kuitenkin ratkeaisi. Joku muu ongelma voisi tulla.
        Sen sijaan jonkun ansiosidonnaisen leikkaus ei saisi työtöntä sähköasentajaa, sosiologia tai insinööriä marjanpoimintaan tai lannanluontiin.

        kohtaanto-ongelma ei kyllä ratkeaisi esittämälläni tavalla vaan koko maatalous alana katoaisi kun maatalousyrittäjät olisi Suomesta kaikki lopettaneet jos marjanpoiminnasta pitäisi maksaa kirurgin tai lentokapteenin palkka.. Olet siinä aivan oikeassa ettei ansiosidonnaisen leikkaus ei saisi työttömiä sähköasentajia, sosiologeja tai insinöörejä marjanpoimintaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Syltty: No ihan höpö höpö sentään.

        On totta etteivät suomalaiset osaa Mutta ei kukaan osaa ennen kuin on tehnyt eikä myöskään opi, jos ei suostu tekemään, kun ei kannata.

        Eivät ne ukrainalaisetkaan ole osanneet, ennen kuin ovat aloittaneet työt ja harjoitelleet.

        Ne ukrainalaiset kausityöntekijät ovat kyllä opetelleet ja harjoitelleet jo Ukrainassa; ei Suomeen mitään toistaitoisia opettelijoita oteta, vaan ammattityövoimaa.

        Ukrainalaiselle suomalainen maataloustyöntekijän palkka on houkutteleva, Suomen sosiaaliturvan piirissä olevalle ei, koska työ on myös kovaa ja vaatii asennetta, sen lisäksi että vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Countryboy: Miksi sitten tetyillä aloilla on työvoimapula tälläkin hetkellä. Esimerkiksi maatalous, puutarha ja metsätöihin ei tahdota saada työvoimaa kuin Ukrainasta, Virosta ja Kroatiasta.

        Jos olisit itse työtön, menisitkö poimimaan marjoja samoilla työehdoilla ja palkoilla kuin ukrainalaiset?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. R.Silfverberg: Jos olisit itse työtön, menisitkö poimimaan marjoja samoilla työehdoilla ja palkoilla kuin ukrainalaiset?

        Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nykyisillä rakenteilla nuo hommat kannata suomalaisille. Turha sitä on yrittää kääriä mihinkään muuhun.

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töihin meneminen nykisellään ei kannata, sille täytyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työttömiä laiskoiksi? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töiden menosta kannattavampaa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkiksi aloilla X, Y, Z
        B: No mutta noissa on niin huonot palkat ja saman saa kotonakin, miksi *kukaan* menisi noihin töihin?
        A: Kannattavuudelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mutta kun ei vaan ole töitä!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Syltty: Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nykyisillä rakenteilla nuo hommat kannata suomalaisille. Turha sitä on yrittää kääriä mihinkään muuhun.

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töihin meneminen nykisellään ei kannata, sille täytyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työttömiä laiskoiksi? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töiden menosta kannattavampaa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkiksi aloilla X, Y, Z
        B: No mutta noissa on niin huonot palkat ja saman saa kotonakin, miksi *kukaan* menisi noihin töihin?
        A: Kannattavuudelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mutta kun ei vaan ole töitä!

        Nuo ukrainalaisille ym tarkoitetut kausityöt ovat niin huonosti palkatut että suomalaisista korkeintaan koululaiset voisi kuvitella tekevänsä sellaista kesätyönä jos ei muuta saa. Ne eivät ole vaihtoehto kellekään joka on jo jonkin aikaa ollut työelämässä ja saanut potkut tuotannollis-taloudellisista syistä.

        Oltaisiin kyllä menossa takaisin 1940-60 luvulle jos työttömyyspäivärahan saamisen ehtona olisi pakkotyö työsiirtoloissa kaukana omasta kodista, joissa olosuhteet eivät eroa vankiloista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. R.Silfverberg: Ne eivät ole vaihtoehto kellekään joka on jo jonkin aikaa ollut työelämässä ja saanut potkut tuotannollis-taloudellisista syistä.

        Ollaan edetty suomalaisessa työllistymiskeskustelussa jo aika pitkälle, kun todetaan että työtä näytäisi olevan, mutta sitä ei vaan kannata ottaa vastaan. Sehän mahdollistaa mietinnät siitä, onko asialle tehtävissä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tummanpunaisten vasemmistolaisten tapaan todetaan ”työtä ei ole”*, niin siitä seuraavat johtopäätöksethän ovat aivan erilaiset. Silloin esimerkiksi eläkeputken lyhentämiseltä tipahtaa järki täysin pois.

        *) Tämä asenne on täysin ekvivalentti ”ilmastonmuutosta ei ole, jos on, ei liity ihmiseen, jos liittyy ei sille mitään mahda”-ajattelun kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. Syltty: Ollaan edetty suomalaisessa työllistymiskeskustelussa jo aika pitkälle, kun todetaan että työtä näytäisi olevan, mutta sitä ei vaan kannata ottaa vastaan. Sehän mahdollistaa mietinnät siitä, onko asialle tehtävissä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tummanpunaisten vasemmistolaisten tapaan todetaan ”työtä ei ole”*, niin siitä seuraavat johtopäätöksethän ovat aivan erilaiset. Silloin esimerkiksi eläkeputken lyhentämiseltä tipahtaa järki täysin pois.

        *) Tämä asenne on täysin ekvivalentti ”ilmastonmuutosta ei ole, jos on, ei liity ihmiseen, jos liittyy ei sille mitään mahda”-ajattelun kanssa.

        Kysymys on lähinnä siitä että mikä on oikein ja mikä ei.

        Miksi suomalaisia työttömiä, jotka ovat joutuneet pitkän työuran jälkeen yritysten saneeraustoimenpiteiden kohteeksi, pitäisi rangaista pakkotyöllä jollaiseen ei edes suomalaiset vangit joudu?

        Ulkomaisen halpatyövoiman käyttö marjanpoiminnassa ym elintarviketuotannossa on ollut täynnä erilaisia epäkohtia mutta siihen ei ole puututtu koska ajatellaan että naaapurimaissa toimitan samalla tavalla, ja menetetään kilpailuetua. Maataloustuottajat siis itkevät jos eivät saa teettää ulkomaisilla poimijoilla työtä yhtä huonolla palkalla kuin mitä ruotsalainen saa. Niinkuin se marjabisnes olisi Suomelle niin tärkeää ylipäänsä? Ei se ainakaan minun mielestäni ole. Mä uskallan syödä ulkomaisia marjoja ja kotikäyttöön osaan poimia itse. Mutta ansaitakseni itselleni elantoa sitä en ala tekemään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. R.Silfverberg:

        Ulkomaisen halpatyövoiman käyttö marjanpoiminnassa ym elintarviketuotannossa on ollut täynnä erilaisia epäkohtia mutta siihen ei ole puututtu koska ajatellaan että naaapurimaissa toimitan samalla tavalla, ja menetetään kilpailuetua. Maataloustuottajat siis itkevät jos eivät saa teettää ulkomaisilla poimijoilla työtä yhtä huonolla palkallakuin mitä ruotsalainen saa. Niinkuin se marjabisnes olisi Suomelle niin tärkeää ylipäänsä? Ei se ainakaan minun mielestäni ole.Mä uskallan syödä ulkomaisia marjoja ja kotikäyttöön osaan poimia itse. Mutta ansaitakseni itselleni elantoa sitä en ala tekemään.

        Marjabisneksen lisäksi
        työvoimaa maataliloille on vaikea saada kotimaasta muihinkin töihin mikäli kyseessä on kausityö. Esteenä ei ole aina palkkaus vaan työn luonne. Viime vuonna hyvä esimerkki oli Brexitin jälkeinen Britannia jonne oli vaikeata saada maatalouteen brittiläisiä paikallisia työntekijöitä kun itäeurooppalainen työvoimaa ei voitu enää palkata niinkään helposti Brexitin jälkeen. Britannian maataloustuottajat tekivät kyllä erilaisia kampanjoita joissa korostettiin työolojen hyviä puolia. Joitakin brittiläisiä opiskelijoita tuli ensimmäisenä viikkona mutta lähtivät pois seuraavana viikkona. Perinteisesti Britannian maataloudessa työvoima tuli Irlannista mutta senkin on samanlainen aika päiviä sitten menetetty tapaus kuin oli suomalaiset kausityöntekijät Ruotsin maataloudessa 1970-luvulla. Irlantilaisia ja suomalaisia kausityöntekijöitä Ruotsin ja Britannian maataloudessa ei kutsuttu nyky termein halpatyövoimaksi vaikka todellisuudessa sitä se oli kun työvoimaa tuli Ruotsiin Suomesta ja Britanniaan Irlannista. Irlannin maatalous on nykyään erittäin riippuvainen ulkomaalaisesta työvoimasta. Kilpailun menettämisen lisäksi maataloustuottajat voivat menettää myös kuukauden vihannes ja hedelmät sadon koska työvoiman huonon saatavuuden takia tuoreet vihannekset ja hedelmät mätänevät muutamassa viikossa. Juuri näin kävi Britanniassa viime vuonna kun Itä-Euroopasta kausityövoimaa oli lähes mahdotonta saada kuin oli perinteisesti ennen Brexitiä. Tuonti elintarvikkeiden saatavuus on kyllä turvattu mutta ei sekään ole parempi vaihtoehto ikuisesti kuin myös turvata kotimainen tuotanto vaikka nyt työvoimaa pitääkin tuoda ulkomailta. Jos on parempia vaihtoehtoja kertoa miten turvata kotimainen tuotanto maataloudessa ja samalla ylläpitää korkeat palkat tiloilla ja myös estää kotimaisten tuotteiden hintojen nousu suhteessa ulkomaalaisiin tuotteisiin olisi kyseinen malli jo otettu aika päiviä sitten käyttöön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. Syltty:

        Keskustelu kiertää kehää:
        A: Töihin meneminen nykisellään ei kannata, sille täytyy tehdä jotain.
        B: Väitätkö työttömiä laiskoiksi? *pöyristys* Kun vaan ei vaan ole töitä, niin ei ole. Joten mikään tapa tehdä töiden menosta kannattavampaa, ei auta.
        A: No on töitä esimerkiksi aloilla X, Y, Z
        B: No mutta noissa on niin huonot palkat ja saman saa kotonakin, miksi *kukaan* menisi noihin töihin?
        A: Kannattavuudelle pitäisi siis tehdä jotain
        B: Mutta kun ei vaan ole töitä!

        Hyvä tiivistys. Toki tuohon asiaan liittyy myös esimerkiksi työasuntoyksiöiden puute lähellä vaikkapa marjankeruupaikkoja. Suomalaisille ei yleensä enää kelpaa yhteismajoitus kausityöasuntona, kun hyvien asumisen tukien myötä on totuttu siihen, että yhteiskunnan tukemana voi asua yksiössäkin. Osalla maatiloista majoitus on ihan oikeasti aika heikkotasoinen siihen nähden, missä Suomessa on totuttu asumaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. ni: Hyvä tiivistys. Toki tuohon asiaan liittyy myös esimerkiksi työasuntoyksiöiden puute lähellä vaikkapa marjankeruupaikkoja. Suomalaisille ei yleensä enää kelpaa yhteismajoitus kausityöasuntona, kun hyvien asumisen tukien myötä on totuttu siihen, että yhteiskunnan tukemana voi asua yksiössäkin. Osalla maatiloista majoitus on ihan oikeasti aika heikkotasoinen siihen nähden, missä Suomessa on totuttu asumaan.

        Tässä tullaan yleisesti ongelmaan työn perässä matkustamisen kanssa. Jos työpaikka sijaitsee helpon päivittäisen työmatkan päässä, riittää työnhakijalle taloudellisen kannattavuuden kannalta sosiaali- tai työttömyysturvan tukitaso + jotain (siitä voi kiistellä, miten paljon on riittävää). Jos työpaikan vuoksi pitää muuttaa uudelle paikkakunnalle, kannattavuus tulee vasta, kun sosiaali- tai työttömyysturva + asuinmenot + jotain + epämääräisempi summa korvaamaan kaveripiirin jäämistä kauas, huonoa sijaintia, puolison työpaikanvaihto-ongelaa jne.

        Eli esimerkiksi maatalouden kausitöiden kannalta syrjäisellä maaseudulla jo olevat ihmiset on periaatteessa saatavissa halvemmalla töihin kuin työn perässä muuttajat. Ongelma tässä, että niitä paikan päällä olevia ei ole maaseutuyrittäjille riittävästi.

        Näinhän se Lapissakin, matkailuelinkeinon kausityöntekijöille ei riitä enää petipaikka usean vieraan henkilön kanssa jaetussa huoneessa. Hekin haluavat elää normaalia elämäänsä työn ohessa, kuten kaikki muutkin.

        Ja sitten on ongelma siinä, että tänä päivänä ei riitä vain geneerinen ihminen lapion varteen. Työssä kuin työssä on osaaminen ja tottumus, joka helpottaa huomattavasti työnantajan kannalta (työntekijän kouluttamiseen ei mene aikaa ja rahaa, vaan voi ottaa heti ensi päivästä vastuuta).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. Syltty: Ei tietenkään kukaan mene. Sehän se tässä on pointtina!

        Nykyisillä rakenteilla nuo hommat kannata suomalaisille. Turha sitä on yrittää kääriä mihinkään muuhun.

        Ei kyse ole rakenteista. Vaikka leikkaisikin tukia, ei noihin hommiin tulisi juuri sen enempää suomalaisia. Niiden nykyinen palkkataso ei riitä kompensoimaan sitä miten pois nykysuomalaisten mukavuusalueelta ne ovat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      20. Yama:

        Ei kyse ole rakenteista. Vaikka leikkaisikin tukia, ei noihin hommiin tulisi juuri sen enempää suomalaisia. Niiden nykyinen palkkataso ei riitä kompensoimaan sitä miten pois nykysuomalaisten mukavuusalueelta ne ovat.

        Kyse on vaihtoehdoista. Käsittääkseni ongelma marjatiloilla ei ole se, ettei suomalaisia hakijoita olisi, vaan se, että monet suomalaisista ovat niin hitaita tekemään töitä, että kannattaa ennemmin ottaa nopeampi tekijä. Muistelen vuosia sitten hakeneeni itsekin marjatiloille töihin. Palkkataso olisi kelvannut. En ikinä päässyt. Ei tullut kutsua edes haastatteluun. Marjojen itsepoiminnassa olen kyllä ollut, ja katsonut, kuinka jotkut ammattilaiset viilettävät vauhdilla marjoja poimien, ja nähnyt myös vasta aloittaneita nuoria kotimaisia ammattipoimijoita ja näiden poimintavauhtia. Suomainen poimintaa vasta opetteleva saattaa tehdä marjanpoimintaa jopa vain kolmasosan tahdilla kokeneeseen ulkomaalaiseen marjanpoimintakonkariin verrattuna. Sosiaalihuoltoa sellainenkin työntekijä tarvitsee kuitenkin yhtä paljon. Eli vaikka olisi urakkapalkkakin, voi työnantajalle olla kalliimpaa ottaa suomalainen kokematon töihin. Lisäksi kotimaisista poimijoista osa lopettaa ilmeisesti hommat ennenaikaisesti, eli ei tule taetta siitä, että työvoima säilyisi läpi poimintakauden. Ulkomaiset työntekijät eivät yleensä poistu kesken kauden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      21. R.Silfverberg: Jos olisit itse työtön, menisitkö poimimaan marjoja samoilla työehdoilla ja palkoilla kuin ukrainalaiset?

        Olen tehnyt nuorena maataloustyötä ehkä noin 12 vuotiaasta lähtien palkatta tai hyvin pienellä palkalla. Mm. sokerijuurikkaan harvennusta. Eivät ukrainalaiset marjoja poimi, rakentelevat kuplahalleja puutarhatiloille ja osallistuvat istutuksiin. Miksi muuten tomaattien poiminta Närpiössä kelpaa vietnamilaisille, muttei tietääkseni somalialaisille niinkään. Afrikassahan maataloustyöt ovat paljolti naisten työtä, onko kulttuurieroja.

        Metsänistutukseenkin tuodaan nykyisin jopa Kroatiasta asti työvoimaa. Ei niin huonosti palkattua, 20 snt/taimi. Pottiputkella istuttaa hyvään maahan helposti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      22. Countryboy: Miksi muuten tomaattien poiminta Närpiössä kelpaa vietnamilaisille, muttei tietääkseni somalialaisille niinkään. Afrikassahan maataloustyöt ovat paljolti naisten työtä, onko kulttuurieroja.

        Vietnamilaiset tulivat Suomeen kiintiö pakolaisina YK:n leireiltä 1970-1980-luvun taiteessa ja sen prosessin kautta heidät asutettiin Suomeen ja täällä sitten kuntiin jotka ottivat heidät vastaan ja Närpiö oli yksi niistä kunnista. Vietnamilaiset tuli siis
        kiintiöinä ja somalialaisia tuli pääasiassa yksittäisinä turvapaikanhakijoina 1990-luvulla Neuvostoliitosta. Tuolloin 1990-luvulla turvapaikanhakijat eivät saaneet automaatisesti työlupaa. Sen piti hakea erikseen. Kiintiö pakolaiset saavat nytkin työluvan helpommin kuin turvapaikanhakijat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      23. Countryboy: Afrikassahan maataloustyöt ovat paljolti naisten työtä, onko kulttuurieroja.

        Tuokin näkemys Afrikasta on hiukan yleistävä. Afrikan eri alueet ovat myös kulttuurillisesti erilaisia ja naisten asema on myös hyvin erilainen eri Afrikan maissa. Yhtä hyvin voisi korostaa että Venäjällä naisten asema on toisenlainen kuin Suomessa ja Pohjoismaissa. Vaikka Neuvostoliitto olikin propagandassa naisten oikeuksien edelläkävijä valtio.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      24. Countryboy:

        Metsänistutukseenkin tuodaan nykyisin jopa Kroatiasta asti työvoimaa.

        Kroatia on EU maa toisin kuin on Ukraina joka ei ole EU jäsenvaltio mutta Ukrainalla on esimerkiksi viisumi vapaa sopimus EU:n kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      25. Countryboy: Olen tehnyt nuorena maataloustyötä ehkä noin 12 vuotiaasta lähtien palkatta tai hyvin pienellä palkalla. Mm. sokerijuurikkaan harvennusta.

        Ei niin huonosti palkattua, 20 snt/taimi. Pottiputkella istuttaa hyvään maahan helposti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

        200 euroa on aika vähän kun muissa kesätöissä voi tienata enemmän rahaa. En tiedä kuinka paljon jäätelön myyjä tienaa kuussa euro määrissä mutta todennäköisesti saman verran kuin maatiloilla mutta jäätelö myyjän työtehtävät ovat myös fyysisesti helpompaa kuin maatila työt. Myös jäätelön myyjien kesätyö paikka on yleensä sidottu paikkakuntaan. Joten matkustaminen on myös lyhyempää kuin maaseudulla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on helpompi liikkua pääkaupunkiseudun sisällä koska autoa ei tarvitse joka paikkaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      26. Rahul Somani: 200 euroa on aika vähän kun muissa kesätöissä voi tienata enemmän rahaa. En tiedä kuinka paljon jäätelön myyjä tienaa kuussa euro määrissä mutta todennäköisesti saman verran kuin maatiloilla mutta jäätelö myyjän työtehtävät ovat myös fyysisesti helpompaa kuin maatila työt.Myös jäätelön myyjien kesätyö paikka on yleensä sidottu paikkakuntaan. Joten matkustaminen on myös lyhyempää kuin maaseudulla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on helpompi liikkua pääkaupunkiseudun sisällä koska autoa ei tarvitse joka paikkaan.

        Siis jos kuukaudessa on 20 työpäivää niin onhan 200 euroa päivältä hyvä palkka. Tekee siis 4000 kuukaudessa.

        Mutta niitä parhaiten tuottavia keikkatöitä ei kelle tahansa aloitttelijalle anneta. Pitää olla näyttöä aikaisemmista keikoista koska työnantaja haluaa varmistua että työt tulee tehtyä aikataulussa.

        Selän saa kyllä leikkauskuntoon jos puuntaimien istutuksesta aikoo ammatin loppuelämäkseen hommata itselleen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      27. R.Silfverberg: 4000

        R.Silfverberg: Siis jos kuukaudessa on 20 työpäivää niin onhan 200 euroa päivältä hyvä palkka. Tekee siis 4000 kuukaudessa.

        Mutta niitä parhaiten tuottavia keikkatöitä ei kelle tahansa aloitttelijalle anneta. Pitää olla näyttöä aikaisemmista keikoista koska työnantaja haluaa varmistua että työt tulee tehtyä aikataulussa.

        Selän saa kyllä leikkauskuntoon jos puuntaimien istutuksesta aikoo ammatin loppuelämäkseen hommata itselleen.

        Vertasin edellisessä kommentissani jäätelömyyjän ja puutarhatyöntekijän fyysistä luonnetta. Mutta unohdin sanoa että jäätelömyyjän kohdalla kyseessä on kuukausi palkka vertailu ei päiväpalkka vertailu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      28. Rahul Somani: 200 euroa on aika vähän kun muissa kesätöissä voi tienata enemmän rahaa. En tiedä kuinka paljon jäätelön myyjä tienaa kuussa euro määrissä mutta todennäköisesti saman verran kuin maatiloilla mutta jäätelö myyjän työtehtävät ovat myös fyysisesti helpompaa kuin maatila työt.Myös jäätelön myyjien kesätyö paikka on yleensä sidottu paikkakuntaan. Joten matkustaminen on myös lyhyempää kuin maaseudulla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on helpompi liikkua pääkaupunkiseudun sisällä koska autoa ei tarvitse joka paikkaan.

        No onpa sinulla käsitys kesätöiden palkoista. Ei taida jäätelön myyjä 4000 euroa kuussa saada.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      29. Countryboy: No onpa sinulla käsitys kesätöiden palkoista. Ei taida jäätelön myyjä 4000 euroa kuussa saada.

        En todennut missään kohdassa edellisessä kommentissani että jäätelön myyjä saisi 4000 euroa kuussa vaan totesin että todennäköisesti jäätelönmyyjä voisi tienata tuon 200 euroa kuten tienaa ukrainalaiset maatilatöissä mutta jäätelönmyyjän työ on myös huokuttelevampaa kuin maatilatyöt. Juuri sen takia jäätelönmyyjä on monelle ensimmäinen valinta kuin .maatilatyöt. Tuo 4000 euroa oli kyllä R.Silfverbergin laskelma ei minun. Toki summakin riippuu kuinka paljon jäätelönmyyjä myy tuotteitaan ja millainen sesonki on kyseinen kesä. Otin kantaa vain maatilatöiden ja jäätelömyyjän työnluonteeseen ja palkka oli vain toissijainen vertailu kohde ja enkä maininnut mitään euro määräisiä lukuja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kyllä tuo työttömyysongelman ydinkysymys on ihan muualla kuin pienipalkkaisen tukemisessa, joka sekin olisi oikean suuntainen teko.

    Se mennee nimittäin näin:

    Velka-addikti vihervasemmisto-eliitti on irtautunut todellisuudesta ja on piittaamaton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta.

    Hallituksen menokehysriihi-ongelmassa on pohjimmiltaan kyse juuri tästä.

    Ongelmamme alkusyyksi voi paikallistaa Mauno Koiviston, joka oli bernsteinilainen sosialisti. Hänen mukaansa Marxin oppien mukaiseen sosialismiin tuli edetä pienin askelin.

    Tällä keinolla, muutamassa vuosikymmenessä Suomen marxilainen eliitti onkin luonut maahamme sosialistien talouden, taluttamalla Suomen kansaa kuin pässiä narussa.

    Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.

    Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kilpailukyvyttömiä ja taloutemme on vakavassa kriisissä.
    Suomen talouden koetti 2015–19 pelastaa pääministeri Juha Sipilä, joka loikin 140 000 uutta työpaikkaa.
    Sitten vihervasemmisto-eliitti julisti Sipilän kusitolpaksi, jolloin toverit ponnahtivat spontaanisti seisomaan ja taputtivat käsiään taukoamatta…

    Kun kerran suurteollisuutemme on jo poistunut Suomesta ja työllistää pääasiassa siellä, AINOA taloutemme pelastus ovat 300 000 pk-yritystämme, jotka luovat suurimman osan uusista työpaikoista.
    Pk-yrityksemme eivät kuitenkaan ole valmiit nykyoloissa juurikaan kasvamaan, investoimaan ja työllistämään Suomessa.

    Suomi on nimittäin pk-yrityksille epäluotettava, epäystävällinen, himoverottava ja vaarallinenkin maa, jossa on maailman jäykin työlainsäädäntö.

    Yrittäjien muistissa on vielä Mauno Koiviston aiheuttama 90-luvun lama ja siitä seuranneet 100 000 konkurssia ja yrittäjien itsemurhat.

    JOHTOPÄÄTÖS: Suomessa pitää tehdä kaikkien talousreformien äiti, markkinatalouden ehtojen mukaan, ja annettava riski-yrittäjille vaurastumisen mahdollisuus.

    Vain näin saamme isänmaamme taas kilpailukykyiseksi, jolloin Suomen hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata.

    Ja vain näin voimme estää osaajien ja parhaitten yritysten tsunamin ulkomaille…
    Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 pk-riskiyrittäjä, teknologiaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo Korppoo:
      Kyllä tuo työttömyysongelman ydinkysymys on ihan muualla kuin pienipalkkaisen tukemisessa, joka sekin olisi oikean suuntainen teko.

      Se mennee nimittäin näin:

      Velka-addikti vihervasemmisto-eliitti on irtautunut todellisuudesta ja on piittaamaton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta.

      Hallituksen menokehysriihi-ongelmassa on pohjimmiltaan kyse juuri tästä.

      Ongelmamme alkusyyksi voi paikallistaa Mauno Koiviston, joka oli bernsteinilainen sosialisti. Hänen mukaansa Marxin oppien mukaiseen sosialismiin tuli edetä pienin askelin.

      Tällä keinolla, muutamassa vuosikymmenessä Suomen marxilainen eliitti onkin luonut maahamme sosialistien talouden, taluttamalla Suomen kansaa kuin pässiä narussa.

      Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.

      Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kilpailukyvyttömiä ja taloutemme on vakavassa kriisissä.
      Suomen talouden koetti 2015–19 pelastaa pääministeri Juha Sipilä, joka loikin 140 000 uutta työpaikkaa.
      Sitten vihervasemmisto-eliitti julisti Sipilän kusitolpaksi, jolloin toverit ponnahtivat spontaanisti seisomaan ja taputtivat käsiään taukoamatta…

      Kun kerran suurteollisuutemme on jo poistunut Suomesta ja työllistää pääasiassa siellä, AINOA taloutemme pelastus ovat 300 000 pk-yritystämme, jotka luovat suurimman osan uusista työpaikoista.
      Pk-yrityksemme eivät kuitenkaan ole valmiit nykyoloissa juurikaan kasvamaan, investoimaan ja työllistämään Suomessa.

      Suomi on nimittäin pk-yrityksille epäluotettava, epäystävällinen, himoverottava ja vaarallinenkin maa, jossa on maailman jäykin työlainsäädäntö.

      Yrittäjien muistissa on vielä Mauno Koiviston aiheuttama 90-luvun lama ja siitä seuranneet 100 000 konkurssia ja yrittäjien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suomessa pitää tehdä kaikkien talousreformien äiti, markkinatalouden ehtojen mukaan, ja annettava riski-yrittäjille vaurastumisen mahdollisuus.

      Vain näin saamme isänmaamme taas kilpailukykyiseksi, jolloin Suomen hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata.

      Ja vain näin voimme estää osaajien ja parhaitten yritysten tsunamin ulkomaille…
      Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 pk-riskiyrittäjä, teknologiaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

      Seppo Korppoo ei kylläkään työllistä ketään. Ja taas copypasteoksennus joka ei liity mitenkään mihinkään. Mutta on se Sipilä kova sälli, sai koko maailmantalouden kasvuun..

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kyllä sen Seppo Korppoon johtamat 2 firmaa ja 2 osakkuusfirmaa työllistävät useitakin suomalaisia. Niissä rokkaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. kouluttavat vuosittain tuhansia suomalaisia ajankohtaisissa teemoissa, vievät suomalaista tekniikkaa, sekä tekevät kyberturvallisuus-, tekoäly- ja IoTprojekteja….

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Seppo Korppoo:
        Kyllä sen Seppo Korppoon johtamat 2 firmaa ja 2 osakkuusfirmaa työllistävät useitakin suomalaisia. Niissä rokkaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. kouluttavat vuosittain tuhansia suomalaisia ajankohtaisissa teemoissa, vievät suomalaista tekniikkaa, sekä tekevät kyberturvallisuus-, tekoäly- ja IoTprojekteja….

        Faktantarkastusosasto vaatii lisäinfoa. Ihan jännittää..

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Seppo Korppoo:
        Kaikki OSn hienon blogin lukijat ovat tervetulleita katsomaan seuraavia saitteja:

        Ratekoulutus Oy https://www.ratekoulutus.fi

        Innocode Oy https://www.innocode.eu/innocode-oy/

        Rate International Oy https://rateint.eu

        Ratekoulutus? Sama firma joka ampui yhdessä vaiheessa ilmeisesti koko Etelä-Suomen täyteen täysin tilaamatonta ja pyytämätöntä tekstiviestimainontaa jostain vedeneristys- ja tulityökorttikoulutuksista?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Fidel: Faktantarkastusosasto vaatii lisäinfoa. Ihan jännittää..

        Luuletko että sinun lisäksi ketään kiinnostaa asiaan liittymättömät purkaukset jotain yksittäistä nimimerkkiä vastaan. Puhu asiasta jos asiaa on ja hoida henkilökohtaiset asiat jossain muualla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Seppo Korppoo:
      Velka-addikti vihervasemmisto-eliitti on irtautunut todellisuudesta ja on piittaamaton / ymmärtämätön Suomen talouden tilasta.

      Yksikään maa eikä hallitus halua ottaa tahallaan velkaa mutta korona pakottaa, että vältetään konkursseja.

      Seppo Korppoo:
      Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.

      Suomessa ei ole olut mitään sosialistista taloukokeilua ellei kevättä 1918 lasketa etelä-Suomen osalta.

      Seppo Korppoo:

      Olemme nyt RAKENTEELLISESTI kilpailukyvyttömiä ja taloutemme on vakavassa kriisissä.
      Suomen talouden koetti 2015–19 pelastaa pääministeri Juha Sipilä, joka loikin 140 000 uutta työpaikkaa.
      Sitten vihervasemmisto-eliitti julisti Sipilän kusitolpaksi, jolloin toverit ponnahtivat spontaanisti seisomaan ja taputtivat käsiään taukoamatta…

      Tunnustan kanssa että olemme rakenteellisesti kilpailukyvyttömiä koska teollisuus ja tiedemaailma ei ole pystynyt keksimään uutta Nokiaa. Savupiipputeollisuus ja maatalous ja toisten paitojen peseminen kannattaa huonosti.

      Sipilän työpaikat oli tempputyöllistämistä. Ne olisivat ehkä muuttuneet pysyviksi työpaikoiksi ellei olisi iskenyt korona.
      Sipilän hallituksen leikkaukset työttömyyskorvauksiin kosketti myös työkyvyttömiä jotka eivät saaneet eläkettä.

      Seppo Korppoo:
      Kun kerran suurteollisuutemme on jo poistunut Suomesta ja työllistää pääasiassa siellä, AINOA taloutemme pelastus ovat 300 000 pk-yritystämme, jotka luovat suurimman osan uusista työpaikoista.
      Pk-yrityksemme eivät kuitenkaan ole valmiit nykyoloissa juurikaan kasvamaan, investoimaan ja työllistämään Suomessa.

      Suomi on nimittäin pk-yrityksille epäluotettava, epäystävällinen, himoverottava ja vaarallinenkin maa, jossa on maailman jäykin työlainsäädäntö.

      Pienyrityksten osakkeenomistajien ei tarvitse maksaa yhtä paljon veroa osingoistaan kuin suuryritysten.

      Seppo Korppoo:
      Yrittäjien muistissa on vielä Mauno Koiviston aiheuttama 90-luvun lama ja siitä seuranneet 100 000 konkurssia ja yrittäjien itsemurhat.

      Koivisto ja Suomen silloiset hallitukset (Holkerin, Ahon) eivät aiheuttaneet lamaa vaan suurimman kauppakumppanin Neuvostoliiton romahtaminen joka iski rakentamiseen, telakkateollisuuteen, pankkeihin, kulutustavarateollisuuteen, ja kiersi koko yrityskentän. Hallituksen moka oli väärin ajoitettu Suomen Markan kiinnittäminen euroon (ecuun) mutta se saatiin purettua.

      Seppo Korppoo:
      JOHTOPÄÄTÖS: Suomessa pitää tehdä kaikkien talousreformien äiti, markkinatalouden ehtojen mukaan, ja annettava riski-yrittäjille vaurastumisen mahdollisuus.

      Vain näin saamme isänmaamme taas kilpailukykyiseksi, jolloin Suomen hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata.

      Ja vain näin voimme estää osaajien ja parhaitten yritysten tsunamin ulkomaille…
      Seppo Korppoo, 30+ vuotta 24/7 pk-riskiyrittäjä, teknologiaviejä ja varsinkin nuorten työllistäjä

      Kaikki eivät halua riskiyrittäjiksi eivätkä myöskään ottaa ulkomaille muuttamisen riskiä. Työpaikka vakaavaraisesta yleissitovia työehtoja noudattavasta suomalaisyrityksestä riittää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Yksikään maa eikä hallitus halua ottaa tahallaan velkaa mutta korona pakottaa, että vältetään konkursseja.

        Korona ei pakota, eikä konkursseja välttämättä lopulta edes vältetä. Olen itse ollut viime vuosina pienvelkojan asemassa yli sadan suomalaisen firman kohdalla, kun tuli joskus harrastettua joukkorahoitusta yrityslainojen osalta. Tällä hetkellä veloista parisen kymmentä on defaultissa noin 30-40. Näistä vain vähemmistö on haettu konkurssiin. Velkojat odottavat valtion koronatukipaketteja. Niiden maksun jälkeen velkojen lyhennykset ovat usein vähän edenneet. Tällä hetkellä firmoja ei kannata hakea konkurssiin, koska valtion tuet loppuisivat konkurssiin. Nyt näistä varmasti konkurssiin kyllä myöhemmin ajautuvista yrityksistä monet saavat maksettua lainanlyhennyksistä edes jotain ja lisäksi korkoja valtion rahoista. Pesistä ei tule olemaan jaossa velkojille monessa tapauksessa pesänhoitajan palkkion jälkeen yhtään mitään, joten velkojien ei kannata hakea firmoja nyt konkurssiin niin kauan kuin valtion tukipaketteja liikkuu.

        Mutta niin pahasti velkoja on nyt monilla suomalaisfirmoilla rästissä ainakin joukkorahoitusotoksen perusteella, että konkurssiaalto on lähes varmasti kohta kyllä edessä. Mutta se ei alkane niin kauan kuin valtion tukikukkaro pysyy auki, tai kun on todennäköistä, että valtion lisätukipaketteja vielä tulee. Sitten kun tukipaketit loppuvat, alkaa rytistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Seppo Korppoo: Mauno

      Seppo Korppoo:
      Ongelmamme alkusyyksi voi paikallistaa Mauno Koiviston, joka oli bernsteinilainen sosialisti. Hänen mukaansa Marxin oppien mukaiseen sosialismiin tuli edetä pienin askelin.

      Tällä keinolla, muutamassa vuosikymmenessä Suomen marxilainen eliitti onkin luonut maahamme sosialistien talouden, taluttamalla Suomen kansaa kuin pässiä narussa.

      Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.

      Suomi on nimittäin pk-yrityksille epäluotettava, epäystävällinen, himoverottava ja vaarallinenkin maa, jossa on maailman jäykin työlainsäädäntö.

      Yrittäjien muistissa on vielä Mauno Koiviston aiheuttama 90-luvun lama ja siitä seuranneet 100 000 konkurssia ja yrittäjien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suomessa pitää tehdä kaikkien talousreformien äiti, markkinatalouden ehtojen mukaan, ja annettava riski-yrittäjille vaurastumisen mahdollisuus.

      Vai onko ongelmamme alkusyy sittenkin pk-yritysten itsensä aiheuma huono menestyminen Suomen sisämarkkinoilla se että ulkomaalaiset yritysten kilpailukyky on ollut aina parempaa kuin suomalaisten pk-yritysten? Myös muissa Pohjoismaissa on korkea verotus ja nekin pärjäävät edelleen paljon parempi kuin aiemmin . Näkisin että pitkään 1990-luvun puoliväliin mennessä kotimainen pk yrittäjien nauttima kotimarkkinoiden protektionistinen suoja tulli muurin poistuminen toi esille sen todellisuuden joka oli ennen ja jälkeen kun yhtäkkiä pk-yritysten kilpailukyky olikin vain yli suojeltun protektionistisen talouden sisällä itse asiassa keinotekoisesti pidetty kilpailukykyisenä. Työmarkkinoiden jäykkyys on kyllä hyvin ongelmallinen ilmiö mutta kun asiaa tarkistelee laajemmin muiden Pohjoismaiden tasolta niin yritysten voimakas kansainvälistyminen onkin itse asiassa juuri tie menestykseen. Kansainväliset markkinat ovat haastavat. Mutta terveeseen markkinatalouteen kuuluu, jota Seppo Korppoo peräänkuuluttaa ja hyvä niin, myös se että yritykset omat riskit eivät sosialisoidu veronmaksajien maksettavaksi. Mutta ikävä kyllä tämänkin on tapahtunut ihan perinteisessä markkinatalouden riski maassa eli Yhdysvalloissa vuonna 2008 -2009 finanssikriisin aikana kun maan suurin autonvalmistaja General Motors oli oman johdon aiheuttamien väärien päätösten takia hyvin lähellä lopullista konkurssia ja myös toimitusjohtajat olivat ottaneet isoja bonuksia yhtiön laskuun velaksi vaikka yhtiö teki tappiota joka oli laskettavissa monen kymmenen jopa satojen miljoonien dollareissa . Kuitenkin siinäkin operaatiossa Yhdysvaltain liittovaltio joutui veronmaksajat rahoilla makaamaan kyseisen yhtiön velat. Tämäkin oli hyvä esimerkki siitä kun tappiot ovat liian suuret niin sosialismi onkin sittenkin jollakin tavalla ajankohtainen vaikka siihen ei suoraan pyrittäisikään. Riski sijoittaminen on erittäin hyvä silloin kun itse aihetetut tappiot otetaan omina tappioina kuin se että veronmaksajien rahoilla ne kuitataan pois. Itse näen että 1990-luvun laman syy oli myös se että yksityisten yritysten omat loppujen lopuksi väärään aikaan tehdyt huonot sijoitukset kosteutuivat tappioina koko yhteiskunnalle. Unohtuuko Seppo Korppoolta tämä puoli markkinataloudesta kun hän nyt pitää koko Suomen talousjärjestelmää ongelmana muka siinä että se olisi muka sosialistinen. Yksityisen sektorin omat riskit eivät pitäisi olla kenenkään muun kuin yksityisten sijoittajien ja yrittäjien itse ottamia ja kustannettavia riskejä. Olen ehdottomasti markkinatalouden kannattaja mutta itsekriitikki on myös terveellistä ymmärtää myös yrittäjä puolella kun tarkistelee myös yksityisten yritysten ottamia riskejä ajassa ja paikassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ”Suomi on erityisen huono työllistämään vajaakuntoisia, ulkomaalaisia tai huonosti koulutettuja. Oikea ratkaisu asiaan ei ole työttömien kasvava määrä, vaan pienipalkkaisten aseman kohentaminen.”

    Tämä on mielestäni oleellinen asia. Ratkaisua helpottamaan olisi tärkeää kuulla perusteltuja näkemyksiä seuraavista

    – Onko väite totta? Miten suuri on ero, jos käytetään verrokkeina pohjoismaita tai muuta eurooppaa
    – Mitkä ovat ne rakenteelliset tekijät, jotka ovat ongelman taustalla
    – Miten vastaavia ongelmia on muualla ratkottu menestyksekkäästi
    – Mitä meidän pitäisi käytännön tasolla tehdä

    Ongelma lienee luonteeltaan ns. viheliäinen, eikä helppoja nopeita ratkaisuja ole. Jotain on kuitenkin pakko tehdä, sillä negatiiviset kerrannaisvaikutukset ovat massiivisia yksilötason tragedioista yhteiskunnalliseen epävakauteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Väittäisin, että pienipalkkaisten asema on kyllä tärkeä, mutta vain osa työttömyyden syvää ongelmaa.

    Toinen tärkeä osa on työn sijainnin kohtaamattomuus ammattitaitoa (käytännön tai akateemista) vaativissa erikoistuneissa töissä. Toisaalta kahden uran perhe, toisaalta pienen paikkakunnan ja sen heikon työmarkkinan aiheuttama riski ei kannusta muuttamaan. Tuloksena työnantajat (julkiset ja yksityiset) eivät saa tarvitsemiaan työntekijöitä ja toisaalta moni on tarpeettomasti työtön tai tekee lyhyttä satunnaista sijaiskeikkaa, kun pysyvää työtä ei kotipaikkakunnalla ole (mutta puolisolla on pysyvä työ).

    Tähän kun lisää ihmisten preferenssit asuinpaikan suhteen, niin syrjemmällä on lähes lottovoitto saada tarvittu koulutettu ammatilainen töihin.

    Tämän takia on syrjäkuntaan, tai jopa seutukaupunkiin, hyvin vaikea saada lääkäriä, poliisia (HS 11.2.2019), palomiestä (YLE 13.2.2019), eläinlääkäriä (Kiuruvesi-lehti 20.5.2020), opettajaa (Lapin Kansa 28.10.2019) tai insinööriä (Tekniikka & Talous 10.10.2019). Lääkäreiden kohdalla ongelmissa ovat yliopistokaupungitkin, jos yliopistossa ei ole lääketieteellistä tiedekuntaa. Insinöörien ja muiden erikoisammattilaisten pula on voinut olla yksi syy esim. Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen.

    Miten suuri osa työttömyydestä johtuu kerrannaisvaikutuksineen tästä ilmiöstä, mitä voi kutsua työmarkkinan puuttumiseksi (niin työnantajan kuin työntekijän kannalta).

    Veikkaan, että nykyisten tekijöiden jäädessä eläkkeelle lakkaa terveyskeskuksia ja aluesairaaloita jo pelkästään lääkäripulan vuoksi.

    Sitten kysymykseen liian korkeasta työttömyysturvasta: ainakaan akateemisten kohdalla yksityisaloilla ei työttömyysturva edes ansiosidonnaisena välttämättä houkuta pysymään työttömänä yhtään ylimääräistä päivää. Korvausprosentti kun pienenee nopeasti tulojen mukana, mistä on kokemusta. Toisaalta paikallinen sopiminen ja palkanmuodostuksen yksilöllisyys on ainakin akateemisilla yksityisaloilla lähtökohta muutenkin. Ei ekonomin tai diplomi-insinöörin palkkaa katsota mistään taulukosta vaan neuvotellaan itse (toki vuosikorotukset tulleet sitten TES:in mukana). Eli akateeminen ainakin yksityisaloilla joustaa kyllä palkastaan, jos töihin pääsy on siitä kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ij:
      Tämän takia on syrjäkuntaan, tai jopa seutukaupunkiin, hyvin vaikea saada lääkäriä, poliisia (HS 11.2.2019), palomiestä (YLE 13.2.2019), eläinlääkäriä (Kiuruvesi-lehti 20.5.2020), opettajaa (Lapin Kansa 28.10.2019) tai insinööriä (Tekniikka & Talous 10.10.2019). Lääkäreiden kohdalla ongelmissa ovat yliopistokaupungitkin, jos yliopistossa ei ole lääketieteellistä tiedekuntaa. Insinöörien ja muiden erikoisammattilaisten pula on voinut olla yksi syy esim. Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen.

      Insinöörien ja erikoisammattilaisten pula ei ollut syy Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen. Työvoiman saatavuus oli tehtaalla hyvää. Kaipolasta ei ole kuin 60 km Jyväskylään ja alle 100 km Tampereelle. Jos ei asunut Jämsässä, Jämsään pääsi Tampereelta ja Jyväskylästä junallakin, ja polkupyörällä juna-asemalta pääsi 10-20 minuutissa tehtaalle, riippuen pyöräilijän nopeudesta. Paperitehtaiden insinööreistä on Suomessa ollut vuosia enemmänkin ylitarjontaa kuin työvoimapulaa, kun paperitehtaat ovat kadonneet sellaista vauhtia.

      Lääkäreiden työvoimapulaongelma on toisenlainen. Sen taustalla on lääkärien liian alhainen koulutusmäärä, joka on globaali ongelma. Väestö vanhenee ha hoitotarpeet kasvavat koko ajan samalla kun lääketiede ja hoitoedellytykset kehittyvät koko ajan. Poliisien ja palomiesten rekrytointiin ei ole liittynyt kovin isoja ongelmia valtakunnallisesti, ellei ole kyse paikasta, jossa on työyhteisössä ongelmia tai niin huonokuntoiset toimitilat, ettei kukaan halua niihin töihin. Pirkanmaalla palomiesten tehtäviin voi hakea 40 hakijaa siinä, missä vaikkapa etelä-Savoon löytyy noin 5 hakijaa, mutta sellaisia tilanteita ei juuri esiinny, ettei koulutuksen puolesta päteviä hakijoita olisi lainkaan, jos virka on auki normaalin hakuajan.

      Opettajapula on puolestaan erilainen ongelma. Siinä haasteena on erikoistumisala ja hakujen ajoitus suhteessa siihen, milloin sattuisi olemaan tarjontaa kullekin paikkakunnalle opettajista. Jos haetaan vaikka johonkin Lapin pieneen kuntaan musiikinopettajaa yläasteelle, mutta tarjontaa olisi juuri sillä hetkellä vain äidinkielenopettajasta ja käsityöopettajasta, maantiedon opettajasta ja alakoulun opettajasta, niin viimeksi mainitut eivät ole päteviä ensin mainittuun tehtävään. Sekin on selvää, ettei paikkakunnilla voi olla kunkin alan ylimääräistä opettajaa odottelemassa, jos vaikkapa ainoa sen alan opettajan toimi kunnasta tulisi jossain kohtaa hakuun. Opettajien kohdallakin hakijoita virkoihin kuitenkin yleensä löytyy, mutta vaikkapa osa-aikaista opetustyötä tekevälle pätevän sijaisen löytäminen vaikka puoleksi vuodeksi voi olla vaikeampaa. Tosin ei se usein onnistu isommissa kaupungeissakaan. Niissäkin on käytössä paljon epäpäteviä opettajan sijaisia. Eli sellaisia, joilta virallinen pätevyyteen tarvittava tutkinto puuttuu. Mitä enemmän opettajien tehtävät erikoistuvat, sitä enemmän kohtaanto-ongelmaa esiintyy. Alakoulun opettajia on yleensä helpompi löytää, kun siinä on eräänlainen yleispätevyys, kun taas yläasteen ja lukion opettajat ovat erikoistuneita kapeille sektoreille opetustyössä.

      Pienten paikkakuntien ja seutukaupunkienkin ongelma on naisten työllistyminen. Naisvaltaisten alojen, kuten vaikkapa Kelan, työpaikkoja ei nykyään enää monista kunnista löydy. Monet seutukaupungit ovat miehistyneet asukasjakaumaltaan, kun naisvaltaisten alojen työpaikkoja on keskitetty yliopistokaupunkeihin, joissa on Kelan käsittelykeskuksia ja keskussairaaloita, kun taas naisten työllistymismahdollisuudet seutukaupungeissa ovat heikentyneet. Kun pariskunta tai perhe miettii asuinpaikkaa, pitäisi löytyä töitä sekä naiselle että miehelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. sti: Insinöörien ja erikoisammattilaisten pula ei ollut syy Kaipolan tehtaan lakkauttamiseen. Työvoiman saatavuus oli tehtaalla hyvää. Kaipolasta ei ole kuin 60 km Jyväskylään ja alle 100 km Tampereelle. Jos ei asunut Jämsässä, Jämsään pääsi Tampereelta ja Jyväskylästä junallakin, ja polkupyörällä juna-asemalta pääsi 10-20 minuutissa tehtaalle, riippuen pyöräilijän nopeudesta. Paperitehtaiden insinööreistä on Suomessa ollut vuosia enemmänkin ylitarjontaa kuin työvoimapulaa, kun paperitehtaat ovat kadonneet sellaista vauhtia.

        Jos asiat eivät ole hirveästi muuttuneet 2000-luvun alkupuolelta, niin iso osa paperi-insinööreistä on tehdaspaikkakunnilta kotoisin ja heidän vanhempansakin ovat olleet alalla, jotkut silmäätekevinä, jotkut duunareina. Muidenkin osalta jo opintojen alussa käy selväksi missä kesätyöt ja ensimmäiset työpaikat valmistumisen jälkeen ovat. En muista kuulleeni kenestäkään puunjalostateekkarista, joka olisi ollut kesähessuna vaikkapa Metsa Groupin pääkonttorilla Tapiolassa. Pöyrylle (insinööritoimisto, nyk. Afry) Vantaalla tai KCL:n (tutkimuslaitos täällä Otaniemessä) joku saattoi päästä.

        Eli halukkuus asua koski-loppuisilla paikkakunnilla (pl. Helsingfors) rahanhajua haistelemassa on ammatinvalintakysymys, johon törmää jo opiskelijana. Monilla muilla aloilla ei liene tällaista valikoitumista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Vaikka kuinka hoidamme toistemme lapsia ja vanhuksia, rakennamme taloja tai paistamme pizzoja asiakkaille niin yhtäkään uutta euroa (jaettavaa) ei näistä puuhista kansantalouteemme virtaa (ellei pizzan ostaja ole ulkomainen turisti). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion mutta unohtavat millä se rahoitetaan – vientituotteta tai palveluita valmistamalla ja ulkomaisella velalla. Huolimatta kohtuullisen suurista koulutukseen tehtävistä panostuksista meille ei ole syntynyt riittävästi korkean jalostusasteen työapaikkoja vientiteollisuuteen joista myös maksetaan veroja joilla puolestaan maksetaan vaikkapa lastentarhanopettajien palkat ja päiväkotien kiinteistökulut (päivähoito rahoitetaaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikymmen odoteltu uusien hyväpalkkaisten vientialan työpaikkojen syntymistä niiden ainakin 200 000 kadonneen tilalle. Eipä ole tarpeeksi syntynyt. Olisiko nyt vihdoin jo aika ryhtyä supistamaan julkista sektoria ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vaikka kuinka hoidamme toistemme lapsia ja vanhuksia, rakennamme taloja tai paistamme pizzoja asiakkaille niin yhtäkään uutta euroa (jaettavaa) ei näistä puuhista kansantalouteemme virtaa (ellei pizzan ostaja ole ulkomainen turisti)

      Ajattale maailmantaloutta. Mityen se voi pärjätä sillä, että me maapallola temme vbain tavaroita ja palveluja toisillemme, mutta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
      Jos me hoidamme lapsia ja vanhuksia, rakennamme taloja ja paisrtamme pizzoja, meillä on hoidetut lapset ja vanhukset, taloja joissa asua ja pizzoja joita syödä. Muutaki voi toki tehdä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Ajattale maailmantaloutta. Mityen se voi pärjätä sillä, että me maapallola temme vbain tavaroita ja palveluja toisillemme, mutta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
        Jos me hoidamme lapsia ja vanhuksia, rakennamme taloja ja paisrtamme pizzoja, meillä on hoidetut lapset ja vanhukset, taloja joissa asua ja pizzoja joita syödä. Muutaki voi toki tehdä.

        Maailmantalous elää energian, kaivannaistuotteiden ja aseiden ja korkean teknologian tuotteiden kaupalla. Joku voittaa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rakenteellinen vika että olemme täysin tuontiöljyn ja kaasun varassa. Ei saada edes Norjaa mukaan ja Britanniakin lähti veks.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Maailmantalous elää energian, kaivannaistuotteiden ja aseidenja korkean teknologian tuotteiden kaupalla. Joku voittaa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rakenteellinen vika että olemme täysin tuontiöljyn ja kaasunvarassa. Ei saada edes Norjaa mukaan ja Britanniakin lähti veks.

        Norja on osa Euroopan talousaluetta (ETA:ta) ja mainitsemasi Norjan Brent öljykenttä Pohjanmerellä on Hollannin, Tanskan ja Britannian talousvesien sisällä. Euroopan valtiot (mukaan lukien Britannia ja Norja ) ovat myös riippuvaisia Venäjän ja Lähi-idän öljystä ja kaasusta. Norja tai Britannia eivät ole omavaraisia kaasun tai öljyn tuotannossa. Ainoa teollisuusmaat jolla on tämä omavaraisuus on Yhdysvallat ja Kanada. Teollisuusmaista Japani, Uusi-Seelanti, Australia ja Etelä-Korea ovat myös riippuvaisia tuonti raaka-öljystä ja kaasusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Maailmantalous elää energian, kaivannaistuotteiden ja aseidenja korkean teknologian tuotteiden kaupalla. Joku voittaa ja joku häviää aina. EU:ssa on se rakenteellinen vika että olemme täysin tuontiöljyn ja kaasunvarassa. Ei saada edes Norjaa mukaan ja Britanniakin lähti veks.

        Se, että maailmantalous on kasvanut ja hyvinvointia on saatu kasvatettua tasolle, joka kaksisataa vuotta sitten olisi tuntunut aivan utopistiselta, viittaa siihen, että talous ei ole yksinkertainen nollasummapeli, jossa joku aina voittaa ja toinen häviää. Mihin talouskasvu sitten oikein perustuu onkin mutkikkaampi kysymys vastata. Aiheesta on kirjoitettu paljon kirjallisuutta, voi vaikka tutustua siihen. Täyttä yksimielisyyttä asiasta ei ymmärtääkseni ole olemassa. Miten maapallon tasolla talous voi kasvaa, vaikka vientiä planeetan ulkopuolelle ei tapahdukaan, on itse asiassa hyvä kysymys sekin. Maapallon väestöhän on kasvanut, millä saattaa olla yhteys tähän asiaan. Tätä taustaa vasten voi tietenkin sitten taas miettiä sitä, onko talouskasvua mahdollista jatkaa loputtomiin. Jos ei ole, ollaan todella perimmäisten kysymysten äärellä, koska Suomessa (kuten tietysti lähes kaikissa muissakin yhteiskunnissa) likimain kaikki on rakennettu sen ehdon varaan, että talous kasvaa. Jos kasvua ei ole, rakennelmat muuttuvat jokseenkin mahdottomiksi. Asiasta vielä toiseen: rakenteellisia ongelmia muuten on sitten myös öljyvaltioilla. Saudi-Arabialla on öljyä, mutta hiekkaa lukuunottamatta juuri muuta ei sitten olekaan. Öljyllä toki saa dollareita, joilla voi ostaa sitä kaikkea muuta. Mikäli energiantuotannon osalta tapahtuisi joskus jokin innovaatio, jolla päästäisiin öljyriippuvuudesta, koittaisi Saudeille todennäköisesti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jaakko K:
        Rakenteellisia ongelmia muuten on sitten myös öljyvaltioilla. Saudi-Arabialla on öljyä, mutta hiekkaa lukuunottamatta juuri muuta ei sitten olekaan. Öljyllä toki saa dollareita, joilla voi ostaa sitä kaikkea muuta. Mikäli energiantuotannon osalta tapahtuisi joskus jokin innovaatio, jolla päästäisiin öljyriippuvuudesta, koittaisi Saudeille todennäköisesti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen.

        Tähän öljyn jälkeiseen siis öljystä riippuvuudesta pois päin olevaan taloudelliseen päämäärään pyrkii tällä hetkellä Persianlahden maista Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Lähi-idässä on jo nytkin valtio jonka taloudellinen menestys tekijä ei ole ollut koskaan öljyn tai kaasun tuotanto. Se valtio on nimittäin Israel. Syy miksi Arabiemiirikunnat normaalisoi viime vuonna yllättäen diplomaattisuhteet Israelin kanssa oli nimenomaan se että Israelilla on sitä osaamista ja tietotaitoa miten kestävä kansantalous rakennetaan ilman että se olisi ollut koskaan luonnonvarojen hyödyntämistä. Juuri tämän takia Arabiemiirikunnat ymmärsivät että Israel on itse asiassa hyödyllinen kumppani kuin kaukainen vihollinen. Israelin maatalous on esimerkiksi omavarainen jopa niin että sen maataloustuotteet ovat maailmalla tunnettuja tuotteita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani: Israelin maatalous on esimerkiksi omavarainen jopa niin että sen maataloustuotteet ovat maailmalla tunnettuja tuotteita.

        Ei Israelin maatalous ole likikään omavarainen. Israelin viljantuonti on esimerkiksi Suomeen nähden luokkaa satakertainen. Maankehitys ei ole myöskään välttämättä aina niin kestävää koska maan vesivarastot ovat loppumassa.
        Toki Israelin maatalous tuolla alueella on poikkeuksellisen tehokas ja vaikuttava saavutus sinänsä, ei siinä mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Yama: Ei Israelin maatalous ole likikään omavarainen. Israelin viljantuonti on esimerkiksi Suomeen nähden luokkaa satakertainen. Maankehitys ei ole myöskään välttämättä aina niin kestävää koska maan vesivarastot ovat loppumassa.
        Toki Israelin maatalous tuolla alueella on poikkeuksellisen tehokas ja vaikuttava saavutus sinänsä, ei siinä mitään.

        Israelin viljan saanti on ollut aina riippuvainen tuonti viljasta joka tuodaan pääasiassa Yhdysvalloista.Israelissa kehitetään koko ajan maataloustuotteita jotka eivät tarvitse niinkään paljon vettä. Tämä tutkimus on luonut Israelin hedelmä ja vihannes tuotannosta hyvin omavaraisen siten että Israel vie oman kulutuksensa lisäksi hedelmiä ja vihanneksia vientiin niin että tuotantosta tuleva sato kattaa Israelin oman kulutuksen. Suomen vihannes ja hedelmien tuotanto etenkin kotimarkkinoiden ulkopuolelle on erittäin pientä verrattuna Israelin tuotantoon .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Jaakko K: Se, että maailmantalous on kasvanut ja hyvinvointia on saatu kasvatettua tasolle, joka kaksisataa vuotta sitten olisi tuntunut aivan utopistiselta, viittaa siihen, että talous ei ole yksinkertainen nollasummapeli, jossa joku aina voittaa ja toinen häviää. Mihin talouskasvu sitten oikein perustuu onkin mutkikkaampi kysymys vastata. Aiheesta on kirjoitettu paljon kirjallisuutta, voi vaikka tutustua siihen. Täyttä yksimielisyyttä asiasta ei ymmärtääkseni ole olemassa. Miten maapallon tasolla talous voi kasvaa, vaikka vientiä planeetan ulkopuolelle ei tapahdukaan, on itse asiassa hyvä kysymys sekin. Maapallon väestöhän on kasvanut, millä saattaa olla yhteys tähän asiaan. Tätä taustaa vasten voi tietenkin sitten taas miettiä sitä, onko talouskasvua mahdollista jatkaa loputtomiin. Jos ei ole, ollaan todella perimmäisten kysymysten äärellä, koska Suomessa (kuten tietysti lähes kaikissa muissakin yhteiskunnissa) likimain kaikki on rakennettu sen ehdon varaan, että talous kasvaa. Jos kasvua ei ole, rakennelmat muuttuvat jokseenkin mahdottomiksi. Asiasta vielä toiseen: rakenteellisia ongelmia muuten on sitten myös öljyvaltioilla. Saudi-Arabialla on öljyä, mutta hiekkaa lukuunottamatta juuri muuta ei sitten olekaan. Öljyllä toki saa dollareita, joilla voi ostaa sitä kaikkea muuta. Mikäli energiantuotannon osalta tapahtuisi joskus jokin innovaatio, jolla päästäisiin öljyriippuvuudesta, koittaisi Saudeille todennäköisesti kovat ajat. Tämä siis vain huomiona siitä, että ei tämäkään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen.

        Ilman energiaa ei pysty tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väkimäärälle. Öljyä jossain muodossa tullaan käyttämään viiimeiseen pisaraan asti, vaihtoehtoisilla teknologioilla pystytään siirtämään sitä hetkeä mutta teknologioiden kehittäminen vie aikansa. Meillä piti olla fuusioreaktorit käytössä 2000-luvun alussa mutta onko?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion mutta unohtavat millä se rahoitetaan – vientituotteta tai palveluita valmistamalla ”

      On se vähän erikoista, että kun Oulun kartonkitehdas myy kartonkia Ruotsiin taikka Nesteen jalostamo Viroon, siinä syntyy hyvinvointia, mutta sama tavara myytynä Suomeeen ei auta mitään. Olisi myös kovin erikoista että mikäli EU päättäisi alkaa Yhsysvaltojen tapaiseksi liittoaltioksi, merkittävä osa Suomen vientisektorista lakkaisikin olemasta vientiä ja samalla sen hyvinvointivaikutus katoaisi.

      Eli sotket nyt asioita. Suomi on pieni maa, joten täällä ei voi olla suuria tehtaita ilman, että niiden tuotannosta merkittävä osa vietäisiin ulkomaille. Tästä se näköharha tulee.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty:

        . Olisi myös kovin erikoista että mikäli EU päättäisi alkaa Yhsysvaltojen tapaiseksi liittoaltioksi, merkittävä osa Suomen vientisektorista lakkaisikin olemasta vientiä ja samalla sen hyvinvointivaikutus katoaisi.
        Suomi on pieni maa, joten täällä ei voi olla suuria tehtaita ilman, että niiden tuotannosta merkittävä osa vietäisiin ulkomaille.

        Euroopan unioni sisämarkkinat lasketaan jo käytännössä samaksi Suomen kotimarkkinoiksi mitä korostit. Joten näkökulmasi siitä että Euroopan unionin sisämarkkinat olisivat ulkomaan viestiä on jokseenkin vanhentunut näkökulma kun EU:n sisämarkkinoilla on samat pelisäännöt kuin Suomen kotimarkkinoilla. Yhdysvaltain ulkomaan vienti on teollisuuden kohdalla erittäin alhaista ja Yhdysvaltain ulkomaankaupan vaihtotase on teollisuudessa alijäämäinen ollut jo 30 vuotta. Tosin Yhdysvaltain palveluvienti sektori on ylijäämäinen. Yhdysvaltain teollisuus ei pärjää kilpailussa Euroopan teollisuudelle (esimerkiksi Yhdysvaltain siviili puolen meriteollisuus on riippuvainen Euroopassa valmistetuista laivoista). Kuitenkin molempien haaste on sama eli miten pärjätään jatkossa, Aasian, etenkin Kiinan teollisuuden kanssa kilpailussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Experto:
      Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion mutta unohtavat millä se rahoitetaan – vientituotteta tai palveluita valmistamalla ja ulkomaisella velalla. Huolimatta kohtuullisen suurista koulutukseen tehtävistä panostuksista meille ei ole syntynyt riittävästi korkean jalostusasteen työapaikkoja vientiteollisuuteen joista myös maksetaan veroja joilla puolestaan maksetaan vaikkapa lastentarhanopettajien palkat ja päiväkotien kiinteistökulut (päivähoito rahoitetaaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikymmen odoteltu uusien hyväpalkkaisten vientialan työpaikkojen syntymistä niiden ainakin 200 000 kadonneen tilalle. Eipä ole tarpeeksi syntynyt. Olisiko nyt vihdoin jo aika ryhtyä supistamaan julkista sektoria ?

      Lähes kaikissa teollisuusmaissa uusia korkean asteen työpaikkoja ei ole syntynyt korkean jalostusasteen tuotantoon vaan vientipalvelu sektori on kasvanut kilpailija maissa oleellisesti
      enemmän kuin Suomessa. Jopa Ruotsin viennistä suurin osa on palveluita. Saksa on todennäköisesti teollisuudessa ainoa kilpailukyvyinen Euroopan maa jolla on korkea jalostus asteen tuotantoa joka voi kilpailla jopa Kiinan kanssa. Hyvä esimerkki on saksalainen autoteollisuus. Jopa amerikkalainen autoteollisuus on ollut 1970-luvulta lähtien selvitystilassa. Saksassa on ymmärretty että teollisuuden ainoa selviytymiskeino on uusittua vuosikymmenen ajan ja siinä on myös työmarkkinoiden uusiututtava.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Experto:
      Vaikka kuinka hoidamme toistemme lapsia ja vanhuksia, rakennamme taloja tai paistamme pizzoja asiakkaille niin yhtäkään uutta euroa (jaettavaa)ei näistä puuhista kansantalouteemme virtaa (ellei pizzan ostaja ole ulkomainen turisti). Suomalaiset haluavat hyvinvointivaltion mutta unohtavat millä se rahoitetaan – vientituotteta tai palveluita valmistamalla ja ulkomaisella velalla. Huolimatta kohtuullisen suurista koulutukseen tehtävistä panostuksista meille ei ole syntynyt riittävästi korkean jalostusasteen työapaikkoja vientiteollisuuteen joista myös maksetaan veroja joilla puolestaan maksetaan vaikkapa lastentarhanopettajien palkat ja päiväkotien kiinteistökulut (päivähoito rahoitetaaan yli 90 % verovaroin). Nyt on vuosikymmen odoteltu uusien hyväpalkkaisten vientialan työpaikkojen syntymistä niiden ainakin 200 000 kadonneen tilalle. Eipä ole tarpeeksi syntynyt. Olisiko nyt vihdoin jo aika ryhtyä supistamaan julkista sektoria ?
      /blockquote>

      Yhtäkään uutta euroa (jaettavaa) ei näistä puuhista kansantalouteemme virtaa (ellei pizzan ostaja ole ulkomainen turisti). Ei tarvikaan tulla uusia euroja kansantalouteemme. Sille on vaihtoehto: ne paljon puhutut innovaatiot. Jos tietyssä ajassa – ahkeruuttakaan lisäämättä uuden innovaation ansiosta – leipuri tekee jatkuvasti yhden pizzan enemmän, silloinhan talous kasvaa vaikkei pizzoja myydä ulkomaille. Pizzantekijöitä vapautuu tai joutuu uusiin töihin tai yhteiskunnan vapaamatkustajaksi, mutta se ei näivetä kansantaloutta, jos sen korvaa ylimääräinen pizza .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jos pienipalkkaisille maksettaisiin elintasotukea, olisi kustannus valtavan suuri, koska pienipalkkaisia on paljon. Eikä tämä poistaisi tarvetta maksaa työttömien kaikki kustannukset tämän päälle.

    Perustulokokeilu osoitti, että työllistymisvaikutus olisi hyvin pieni, joten säästö työllistettyjen toimeentulotuen pienenemisestä elintasotueksi olisi mitätön suhteessa elintasotukien kokonaiskustannuksiin. Tämä olisi hyvin kallista työllistämistä.

    Lisätyötä kannattaa ottaa vastaan vain, jos käteen jää merkittävä osa lisäpalkasta. Jos nettotulot ovat y-akselilla ja bruttotulot x-akselilla, on kannustava ja riittävä kulmakerroin koko käyrälle saatavilla vain niin, että nettotulot ovat alussa alhaalla ja lopussa ylhäällä. Nettotulojen keinotekoinen buustaaminen jossain kohtaa käyrää tulee 1. kalliiksi ja 2. tekee sen jälkeisestä kohdasta flätin ja kannustamattoman lisätöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tuolla edellisessä keskustelussa väiteltiin siitä, onko työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tietoista keskittämispolitiikkaa, vai ”luonnollinen” globalisaation kehityksen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyllä hyvin tietoista politiikkaa, että asumistukia maksetaan eniten pääkaupunkiseutulaisille, joista tuen saajista monet ovat matalapalkka-aloilla, toiset työttömiä. Jos asumistukia ei maksettaisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämättä muutettava muualle asumaan. Monien elintaso todennäköisesti paranisi, sillä pienipalkkaisilla aloilla riittää kyllä töitä muissakin maakunnissa. Sama tietysti koskee muitakin suurempia kaupunkeja. Yhteiskunta säästäisi paljon rahaa asumistuissa, jos niitä ei maksettaisi kalliimmille paikkakunnille. Pienipalkkaisilla voisi halvemmalla seudulla olla hyvinkin varaa itse maksettuun ja vieläpä väljempään asumiseen. Jos maaseudun kausityöläinen asuisi lähellä sitä työpaikkaa kirkonkylällä, olisi työn vastaanottaminen helpompaa. Monilla se nykyisin nimittäin kaatuu henkilöauton puuttumiseen. Näin puutarha-aloillakin.

    Tiedän ettei tällaista visiota voisi toteuttaa (asumistukien lakkauttamista kalleilla kaupunkiseuduilla), koska sitten Helsinki ja muut isot kaupungit eivät saisi mistään halpatyövoimaa. Olisiko aika tunnustaa, että köyhänä kaupungissa asuminen ei oikein kannata. Köyhä saa kaikki kaupunkiasumisen haitat, mutta ei niitä hyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuolla edellisessä keskustelussa väiteltiin siitä, onko työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tietoista keskittämispolitiikkaa, vai ”luonnollinen” globalisaation kehityksen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyllä hyvin tietoista politiikkaa, että asumistukia maksetaan eniten pääkaupunkiseutulaisille, joista tuen saajista monet ovat matalapalkka-aloilla, toiset työttömiä. Jos asumistukia ei maksettaisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämättä muutettava muualle asumaan.

      Asumistukea maksetaan lähinnä työttömille. Pienipalkkaisille vain harvoin ja silloinkin hyvin vähän. Jos ei maksettaisi, työttömien pitäisi muuttaa muuttotappiokuntiin, heidän asuntonsa vapautuisivat palkansaajille, yerityset saisivat Helsingissä paremmin työvoimaa ja työpaikkojen keskittyminen Helwsinkiin kiihtyisi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:

        Asumistukea maksetaan lähinnä työttömille. Pienipalkkaisille vain harvoin ja silloinkin hyvin vähän.

        Ei ole noin. Pääosa yleisen asumistuen saajaruokakunnista EI saa työttömyysetuustuloa lainkaan.

        Kelan tuoreimpien tilastojen mukaan esimerkiksi maaliskuussa 2021 asumistukea maksettiin yhteensä 376 345 ruokakunnalle. Näistä 134 321:ssa ruokakunnassa vähintään yksi asukas oli saanut laskelmalla perusturvan työttömyyskorvausta ja 20 494 oli saanut ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Palkkatuloa oli 145 566:lla ruokakunnalla ja opintorahaa 121 856 ruokakunnalla. Osin nämä ovat päällekkäisiä, eli saman ruokakunnan samakin henkilö voi olla saanut yhtä aikaa useampaa tulolajia, eli vaikka opintorahaa ja palkkaa, tai työttömyyskorvausta ja samaan aikaan hieman palkkaakin.´ 23 139:lla yleistä asumistukea saavista ruokakunnista ei ole mitään tuloja. 14 570 sai lastenhoidon tukia eli käytännössä kotihoidontukea. 8 435 sai vanhempainpäivärahaa. 8 470 sai sairauspäivärahaa. 9 648 sai eläkettä. 8 688 sai vuorotteluvapaakorvausta tai kuntoutusrahaa. 371 sai maataloustyötuloa. 295 sai tapaturman tms. johdosta maksettavaa eläketuloa.

        Luvut löytyvät osoitteesta:
        http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT162AL&YKIELI=S

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. En nyt löytänyt tämän vuoden tuoreita lukuja, mutta asumistuen määrä on ollut kasvussa viime vuosina.
        Vuonna 2018 17 prosenttia työssäkäyvistä sai asumistukea. Heitä on eniten juuri suuremmissa kaupungeissa ja muuttovoittoalueilla.
        https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html
        Vieraskielisten osuus on kolmannes asumistuen saajista.
        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200540

        Jos ne työttömät Helsingissä ovat työttömiä, ehkä heidän tosiaan kannattaisi etsiä työtä muualta, tai kouluttautua sopivalle alalle ja sen jälkeen etsiä työtä muualta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Vuonna 2018 17 prosenttia työssäkäyvistä sai asumistukea.

        Ei kyllä saa. Runsaat 2 % työssä käyvistä saa asumistukea. Asumistukea saavista 17 % kävi töissä ainakin jonkin verran. Saadakseen asmistukea on oltava niin pienipalkkainen, että todennäköisesti tekee osa-aikatylötä, tai siten on lapsia oltava iso liuta.
        Tuo taloussanomien taulukko on virheellinen, koska sen mukaan asumistuen saajista eläkeläisiä oli vain kaksi prosenttia. Taisivat katsoa väärää riviä ja unohtaa eläkkeensaajan asumistuen kokonaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Asumistukea maksetaan lähinnä työttömille. Pienipalkkaisille vain harvoin ja silloinkin hyvin vähän. Jos ei maksettaisi, työttömien pitäisi muuttaa muuttotappiokuntiin, heidän asuntonsa vapautuisivat palkansaajille, yritykset saisivat Helsingissä paremmin työvoimaa ja työpaikkojen keskittyminen Helsinkiin kiihtyisi.

        Eikös tuo ole tavallaan juuri niin, kuin asioiden luonnollisesti kuuluisi mennä? Ja olisi kansantalouden kannalta hyvä asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Jos työttöm’ät pakotetaan muuttamaan alueille, joilla ei ole työpaikoja, he pysyvät loputtomiin t5yöttöminä. Halusin kirjoituksella vain sanoa, ettei asumistuki keskitä työpaikkoja Helsinkiin. Pikemminkin päin vastoin.

        Ei työpaikkoja, vaan köyhät ja/tai syrjäytyneet ihmiset. Ilman asumistukia pienipalkkaisille aloille ei saataisi riittävästi työntekijöitä, mm. osa-aikaisia siivoojia, koska siivoojillekaan ei monille täysiä työtunteja ja palkkoja enää tarjota. Näin siivousalalle kävi vuokrafirmojen myötä.

        Syrjäytyminen on vielä toinen ilmiö, heissä on paljon asumistuen ja muiden yhteiskunnan tukien saajia. Taannoin esitettiin ajankohtaisohjelma, jonka mukaan Helsinkiin virtaa myös muiden paikkakuntien syrjäytyneitä päihteidenkäyttäjiä. Näin siksi, koska kaupungissa on vähemmän häpeällistä olla juoppo tai muu päihdeongelmainen, kun siellä on heitä paljon entuudestaakin. Kaupunki suo heille tietyn anonymiteetin päihdeongelmaisena, pienellä paikkakunnalla kun kaikki tuntevat toisensa, eikä päihteilyä voi harrastaa salaa. Tämä tuottaa sitten ruuhkautumista kaupungin sosiaalipalveluissa. Kaupungin vuokra-asuntojen jonot vain kasvavat ja yhteiskunnan tukien tarve.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Tiiviyden turhuus: Taannoin esitettiin ajankohtaisohjelma, jonka mukaan Helsinkiin virtaa myös muiden paikkakuntien syrjäytyneitä päihteidenkäyttäjiä.Näin siksi, koska kaupungissa on vähemmän häpeällistä olla juoppo tai muu päihdeongelmainen, kun siellä on heitä paljon entuudestaakin. Kaupunki suo heille tietyn anonymiteetin päihdeongelmaisena, pienellä paikkakunnalla kun kaikki tuntevat toisensa, eikä päihteilyä voi harrastaa salaa. Tämä tuottaa sittenruuhkautumista kaupungin sosiaalipalveluissa.Kaupungin vuokra-asuntojen jonot vain kasvavat ja yhteiskunnan tukien tarve.

        Syy miksi pääkaupunkiseudulle tulee päihteitä on markkinat mutta myös se että pääasiassa Suomeen ulkomailta tulevat päihteet tulevat pääkaupunkiseudun kautta kun Suomen vilkkain lentoasema ja satama sijaitsee maantieteellisesti pääkaupunkiseudulla. Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin satamien liikenne mahdollista tämän.

        Se on yleismaailmallinen ilmiö. Jopa Yhdysvalloissa pääasiassa eniten huumeita tulee suhteellisesti paljon lento ja meriteitse Keski-ja Etelä-Amerikasta kun maantie kuljetukset ovat tiukentuneet Yhdysvaltain etelä rajalla. Juuri sen takia huumekaupan pääasiallinen taistelu käydään Meksikossa.

        Jo nytkin uutisissa on tullut esille että päihdeongelmia on tullut esille myös pienimmiltä paikkakunnilta joten tämänkin ongelma ei ole pääkaupunkiseutumainen erityisongelma.

        Tuonkin ajatus että pienellä paikkakunnalla jossa kaikki tuntevat toisensa, eikä päihteilyä tai juopottelua voi h muka harrastaasalaa on minusta jokseenkin romanttinen näkymys pienten paikkakuntien asemasta.

        Todellakaan asia ei ole näin sillä myös pienillä paikkakunnilla ei ole niinkään tiivistä yhteisöä että kaikki tuntevat toisensa. Tuolloin asukas luku pitäisi olla alle 10 000 asukasta.

        Ainoa vaihtoehto päihdeongelmalle on päihdehoito eikä sitäkään ole saatavilla kaikissa paikoissa. Myös pääkaupunkiseudulla on ikävä kyllä monessa kaupunginosissa nimby ajattelua joten hoito laitosten sijoittaminen on haasteellista. Miten pienten paikkakuntien ilmapiiri eroaa siis pääkaupunkiseudun alueiden ilmapiiristä kun päihde hoitoklinikan sijainnista päätetään poliittisesti?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara: Asumistukea maksetaan lähinnä työttömille. Pienipalkkaisille vain harvoin ja silloinkin hyvin vähän. Jos ei maksettaisi, työttömien pitäisi muuttaa muuttotappiokuntiin, heidän asuntonsa vapautuisivat palkansaajille, yerityset saisivat Helsingissä paremmin työvoimaa ja työpaikkojen keskittyminen Helwsinkiin kiihtyisi.

        Suomessa asumistuen kautta maksetaan noin 1/3 kaikista vuokrista. Onkohan missään muussa maassa näin. Ruotsissa asumistukea saavat lähinnä perheet ja sitä maksetaan Suomea vähemmän. Tällä asumistuella tuetaan Kojamoa ja Satoa, sekä sijoitusasuntojen omistajia. Nostaa vuokratasoa !

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Kojamohan vuokraa nimenomaan ARA-asuntoja.

        En tiedä, onko Kojamolla enää yhtään Ara-asuntoa, mutta pääasiassa se on siirtynyt vuokraamaan kovan rahan asuntoja vähän kalliimmalla kuin muut. Katso huviksesi Oikotietä niin huomaat, että Kojhamon hintataso on suhteellisen kova.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: En tiedä, onko Kojamolla enää yhtään Ara-asuntoa, mutta pääasiassa se on siirtynyt vuokraamaan kovan rahan asuntoja vähän kalliimmalla kuin muut. Katso huviksesi Oikotietä niin huomaat, että Kojhamon hintataso on suhteellisen kova.

        Mikä ero on Kojamolla, Lumolla ja VVO:lla? Joku näistä saman konsernin firmoista vuokraa ARA-asuntoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tiiviyden turhuus:
      Tuolla edellisessä keskustelussa väiteltiin siitä, onko työpaikkojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tietoista keskittämispolitiikkaa, vai ”luonnollinen” globalisaation kehityksen ilmiö. Siinä mielessä se on ollut kyllä hyvin tietoista politiikkaa, että asumistukia maksetaan eniten pääkaupunkiseutulaisille, joista tuen saajista monet ovat matalapalkka-aloilla, toiset työttömiä. Jos asumistukia ei maksettaisi, olisi suuren osan pääkaupunkiseudun väestöstä vääjäämättä muutettava muualle asumaan. Monien elintaso todennäköisesti paranisi, sillä pienipalkkaisilla aloilla riittää kyllä töitä muissakin maakunnissa.Sama tietysti koskee muitakin suurempia kaupunkeja. Yhteiskunta säästäisi paljon rahaa asumistuissa, jos niitä ei maksettaisi kalliimmille paikkakunnille. Pienipalkkaisilla voisi halvemmalla seudulla olla hyvinkin varaa itse maksettuun ja vieläpä väljempään asumiseen. Jos maaseudun kausityöläinen asuisi lähellä sitä työpaikkaa kirkonkylällä, olisi työn vastaanottaminen helpompaa. Monilla se nykyisin nimittäin kaatuu henkilöauton puuttumiseen. Näin puutarha-aloillakin.

      Tiedän ettei tällaista visiota voisi toteuttaa (asumistukien lakkauttamista kalleilla kaupunkiseuduilla), koska sitten Helsinki ja muut isot kaupungit eivät saisi mistään halpatyövoimaa. Olisiko aika tunnustaa, että köyhänä kaupungissa asuminen ei oikein kannata. Köyhä saa kaikki kaupunkiasumisen haitat, mutta ei niitä hyötyjä.

      Kun asiaa tarkistelee laajemmin Euroopan ja kehittyneiden maiden näkökulmasta niin uusien etenkin asiantuntija ammattien työpaikat syntyvät isoihin kaupunkeihin. Suomen kohdalla voisi kysyä mitkä olisivat potentiaaliset kaupunkiseudut maakunnissa mitkä voisi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa? Ja samalla pääkaupunkiseutu olisi kilpailukykyinen myös kansainvälisesti. Tuo esimerkkisi ei paljonkaan auta maaseutua kun vakituisia matalapalkka aloja ei ole maaseudulla yhtä paljon tarjolla kuin isoissa kaupungeissa. Nytkin maaseudun kausityövoima rekrytoidaan ulkomailta etenkin puutarha aloille. Viime vuonnakin työvoimaa tuli
      pääasiassaa entisestä Neuvostoliiton maista ja Kaakkois-Aasiasta vaikka rajat olivat teknisesti suljettu. Myös tänä vuonna maatalouteen tulee myös kausityövoimaa kuten viime vuonnakin ulkomailta. Helsinki ja muut isot kaupungit kyllä saisi edelleen ns.”halpatyövoimaa” (synonyymi matalapalkka aloille) kun rekrytointi ulkomailta olisi edelleen mahdollista. Jopa Antiikin Kreikan filosofit olivat sitä mieltä että köyhä etu on nimenomaan asua kaupunkiseuduilla kun avoimia työpaikkoja on kaupungeissa enemmän auki. En tiedä mitään kehittynyttä maata (OECD) joka ei olisi urbaanisoitunut talouden rakennemuutoksesta huolimatta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Kun asiaa tarkistelee laajemmin Euroopan jakehittyneiden maiden näkökulmasta niin uusien etenkin asiantuntija ammattien työpaikat syntyvät isoihin kaupunkeihin.Suomen kohdalla voisi kysyä mitkä olisivat potentiaaliset kaupunkiseudut maakunnissa mitkä voisi kilpailla pääkaupunkiseudun kanssa? Ja samallapääkaupunkiseutu olisi kilpailukykyinen myös kansainvälisesti. Tuo esimerkkisi ei paljonkaan auta maaseutua kun vakituisia matalapalkka aloja ei ole maaseudulla yhtä paljon tarjolla kuin isoissa kaupungeissa. Nytkin maaseudun kausityövoima rekrytoidaan ulkomailta etenkin puutarha aloille. Viime vuonnakin työvoimaa tuli
        pääasiassaa entisestä Neuvostoliiton maista ja Kaakkois-Aasiasta vaikka rajat olivat teknisesti suljettu. Myös tänä vuonna maatalouteen tulee myös kausityövoimaa kuten viime vuonnakin ulkomailta.Helsinki ja muut isot kaupungit kyllä saisi edelleen ns.”halpatyövoimaa” (synonyymi matalapalkka aloille)kun rekrytointi ulkomailta olisi edelleen mahdollista. Jopa Antiikin Kreikan filosofit olivat sitä mieltä että köyhä etu on nimenomaan asua kaupunkiseuduilla kun avoimia työpaikkoja on kaupungeissa enemmän auki. En tiedä mitään kehittynyttä maata (OECD) joka ei olisiurbaanisoitunut talouden rakennemuutoksesta huolimatta.

        Vaihtoehdot eivät ole joko” maaseutu” tai Helsinki. Puhuin vain kalleimmista kaupunkialueista, halvempia kaupunkeja Suomesta kyllä löytyy, joissa palvelutkin toimii, jopa paremmin kuin ruuhkautuneella pääkaupunkiseudulla. Potentiaalisia seutuja on paljon kaikissa maakunnissa myös isompien kaupunkien läheisyydessä. Minusta 1-2 tunnin etäisyys jostakin suuremmasta paikasta ei ole liian kaukana työsskäynnin kannalta, mutta näiltä paikkakunnilta löytyy kyllä myös töitä, esim. terveydenhuollossa. Näitä paikkakuntia on vaikka kuinka paljon Etelä-Länsi ja -Itäsuomessakin. Pohjoisessa etäisyydet ovat pidempiä, mutta toisaalta sielläkin on kasvukeskuksia. Huomautan vielä, että 1-2 tunnissa voi muissa maakunnissa ehtiä ajamaan paljon pidemmän matkan kuin mitä pääkaupunkiseudun ruuhkissa pääsee etenemään.

        Halpatyövoimaa tuodaan Suomeen siksi, että näillä aloilla ei haluta maksaa kunnollisia palkkoja, joilla täällä tulisi toimeen. Telakkateollisuus on ollut nyt paljon otsikoissa koronan takia. Kyseisellä teollisuusalalla on suomalaisia työttöminä, jotka ovat työttömiä lähinnä siksi, että ammattilaisen ei kannata työskennellä niin alhaisilla palkoilla, millä saa palkattua itäeurooppalaisen. Heille se kannattaa, mutta Suomessa eläminen on kallista. Asian ydin on se, että duunarialoilla pitäisi maksaa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvitaan paremmat työehdot. Halpatyövoiman käyttö mahdollistaa myös kaikenlaisen työehtojen ja turvallisuuden polkemisen, mainittakoon nyt vaikka koronan aikana ilmi tulleet parakkiasumiset ja ulkohuussit.

        Miten pääkaupunkiseudun kilpailukykyä lisää se, että siellä on paljon työttömiä, joilla ei ole oikein realistista mahdollisuutta työllistyä? En viittaa korkeakoulutettuihin enkä niihin, joilla on mahdollisuus vaihtaa helposti alalta toiselle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jaakko K: Entäs jos on perhettä?

        Ja jos ottaa huomioon että se pitää ajaa autolla niin kilometrejä kertyy mittariin pelkästään työmatkoista 40-50.0000 km vuodessa.

        Vaikka saisi täydet verovähennykset niin työmatkakulut uppoaa automallista rippuen n 500 €/kk ylöspäin kun ottaa huomioon auton kulumisen kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tiiviyden turhuus: Vaihtoehdot eivät ole joko” maaseutu” tai Helsinki. Puhuin vain kalleimmista kaupunkialueista, halvempia kaupunkeja Suomesta kyllä löytyy, joissa palvelutkin toimii, jopa paremmin kuin ruuhkautuneella pääkaupunkiseudulla. Potentiaalisia seutuja on paljon kaikissa maakunnissamyös isompien kaupunkien läheisyydessä. Minusta 1-2 tunnin etäisyys jostakin suuremmasta paikasta ei ole liian kaukana työsskäynnin kannalta, mutta näiltä paikkakunnilta löytyy kyllä myös töitä, esim. terveydenhuollossa. Näitä paikkakuntia on vaikka kuinka paljon Etelä-Länsi ja -Itäsuomessakin. Pohjoisessa etäisyydet ovat pidempiä, mutta toisaalta sielläkin on kasvukeskuksia. Huomautan vielä, että 1-2 tunnissa voi muissa maakunnissa ehtiä ajamaan paljon pidemmän matkan kuin mitä pääkaupunkiseudun ruuhkissa pääsee etenemään.

        Voitko mainita jokin Länsi, Pohjois- ja Itä-Suomen merkittävän kasvukeskuksen joka olisi kilpailu kykyinen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei terveydenhuollon työpaikkoja oteta huomioon niin syy miksi kaupunkialueille jotka ovat halvempia ei muuteta on se että niissä on vähemmän muita työpaikkoja kuin mainitsemasi terveydenhuollon työpaikkat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Rahul Somani: Voitko mainita jokin Länsi, Pohjois- ja Itä-Suomen merkittävän kasvukeskuksen joka olisi kilpailu kykyinen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei terveydenhuollon työpaikkoja oteta huomioon niin syy miksi kaupunkialueille jotka ovat halvempia ei muuteta on se että niissä on vähemmän muita työpaikkoja kuin mainitsemasiterveydenhuollon työpaikkat.

        No vaikka Jyväskylä ja Kuopio.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Kuopio ei kyllä ole. Kun Fimeaa yritettiin siirtää Kuopiooon, vain kolme Fimean työntekijöistä Helsingissä suostui siirtymään Kuopioon. Jos koulutetulle puolisiolle ei ole muuta kuin maatalouslomittajan työtä, ei koulutettu ihminen muuta Kuopioon. Sitten ón vielä lasten koulut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara: Kun Fimeaa yritettiin siirtää Kuopiooon, vain kolme Fimean työntekijöistä Helsingissä suostui siirtymään Kuopioon

        Tuo oli erikoinen kokeilu, eikä kerro siitä, mitä olisi tapahtunut, jos olisi velvoitettu siirtymään. Siirtyminen oli työntekijöille vapaaehtoista, eli annettiin mahdollisuus siirtyä tai olla siirtymättä – ja vapaaehtoisuus oli hyvin tiedossa. Harva yleensä siirtyy mihinkään, ellei olisi jo muuttanut tai muutoin muuttamassa kaupunkiin X, jos työnantaja ilmoittaa, että nyt saisi siirtyä kaupunkiin X, jos haluaa, mutta ei tarvitse siirtyä. Kun valtio esim. lakkautti käräjäoikeudet kymmenistä kunnista, siirtyminen oli pakollista, ja työntekijät siirtyivät.

        Vapaaehtoisessa siirtymisessä esteen voi muodostaa paitsi se, että vaikkapa puoliso ei ehkä löydä heti töitä toiselta paikkakunnalta, myös se, jos saman työpaikan kollegat jäisivät aiemmalle paikkakunnalle, jolloin omasta vapaaehtoisesta siirtymisestä voisi seurata jopa haittaa yhteistyölle oman tiimin sisällä. Pakollisissa siirroissa tiimikin siirtyy mukana.

        Itse en kuitenkaan pidä työpaikkojen siirtelystä. Jos halutaan alueellistaa, uudet yksiköt pitäisi alunperinkin jo perustaa sinne, missä niiden halutaan olevan. Vähän samaan tapaan kuin aikoinaan poliisin nopeusvalvonta keskitettiin Helsinkiin. Ei sitä tehty työpaikkoja siirtämällä. Työt vain osoitettiin Helsinkiin. Ja sen jälkeen sen tehtävän hoito kiellettiin muualla Suomessa toimivilta poliiseilta. Poliisin nopeusvalvontakameroiden tulosten tulkinta on yksi sellaisista asioista, jonka voisi yhtä hyvin hoitaa vaikka Kilpisjärveltä tai Imatralta käsin, kun tiedot kameroiden kuvista tulevat tietoliikenneväyliä pitkin vain tarkasteltavaksi, eikä toiminnolla ole juuri synergiaetujakaan muun poliisitoiminnan kanssa. Se toiminta on keskitetty Helsinkiin. Jotkut toiset toiminnot taas omaavat synergiaetuja muun valtionhallinnon kanssa, ja ovat taas luontaisemmin Helsinkiin sijoittuvia silloin, jos muutakin valtionhallintoa on sinne keskitetty.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Kuopio ei kyllä ole. Kun Fimeaa yritettiin siirtää Kuopiooon, vain kolme Fimean työntekijöistä Helsingissä suostui siirtymään Kuopioon. Jos koulutetulle puolisiolle ei ole muuta kuin maatalouslomittajan työtä, ei koulutettu ihminen muuta Kuopioon. Sitten ón vielä lasten koulut.

        Valtion virastoja voisi ihan hyvin hajasijoittaa, sanoivat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valinnut työpaikakseen valtion viraston, ja saanut virkamies-statuksen jossa irtisanomissuoja on yksityistä sektoria parempi, niin pitää ymmärtää että saavutetut edut tuovat myös vastuuta. Pitää olla varautunut muuttamaan jos virasto muuttaa. Virkamies palvelee yhteiskuntaa eikä vain omaa itseään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Pitää olla varautunut muuttamaan jos virasto muuttaa. Virkamies palvelee yhteiskuntaa eikä vain omaa itseään.

        Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orjasopimusta. Hän voi erota virastaan, jos valtio yrittää pakottaa hänet muuttamaan pois perheensä luota. Kävi ilmi, että Fimean työntekijöiden oli paljon helpompaa löytää uusi työpaikka Helsingistä, kuin heidän puolisonsa Kuopiosta. Paremman palkankin sai, kun siirtyi lääkeyhtiön palvelukseen. Fimealla ei ole varaa menettää henkilökuntaansa ja palkata uusi työkkäristä. Siksi muutosta ei tullut mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orjasopimusta. Hän voi erota virastaan, jos valtio yrittää pakottaa hänet muuttamaan pois perheensä luota. Kävi ilmi, että Fimean työntekijöiden oli paljon helpompaa löytää uusi työpaikka Helsingistä, kuin heidän puolisonsa Kuopiosta. Paremman palkankin sai, kun siirtyi lääkeyhtiön palvelukseen. Fimealla ei ole varaa menettää henkilökuntaansa ja palkata uusi työkkäristä. Siksi muutosta ei tullut mitään.

        Tässä tapauksessa kävi niin että proviisorin papereilla paikkoja löytyi ylin kyllin yksityiseltä puolelta, mutta on muita erikoistuneita virastoja jossa on pakko muuttaa minne määrätään. Esimerkkinä Puolustusvoimat, jolla on tapana sijoitella yksiköitään sinne missä ne palvelee ”strategiaa” paremmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. R.Silfverberg: Tässä tapauksessa kävi niin että proviisorin papereilla paikkoja löytyi ylin kyllinyksityiseltä puolelta, mutta on muita erikoistuneita virastoja jossa on pakko muuttaa minne määrätään. Esimerkkinä Puolustusvoimat, jolla on tapana sijoitella yksiköitään sinne missä ne palvelee ”strategiaa” paremmin.

        Puolustusvoimat on luultavasti ainoa valtion organisaatio jossa ammatti sotilaat määrätään siihen yksikköön missä palvelee niin kauan kuin on palvelussa. Siis kyseessä on osa strategisen maanpuolustuksen doktriiniä. Siviili puolen virkamiehellä ei ole tälläistä velvollisuutta ja todennäköisesti lainsäädäntö on myös jokseenkin vaikea toteuttaa siihen suuntaan kuten on puolustusvoimissa. Yhdysvalloissa tämä ilmiö näkyy joka 4 vuoden aikana kun presidentti vaihtuu (Ellei istuva presidentti saa vaaleissa 2 kauden) ja samalla liittovaltion virkamies koneisto vaihtuu. Poikkeuksena on sielläkin Yhdysvaltain asevoimat. Edellisellä presidentillä oli vaikeuksia saada uutta henkilökuntaa moniin liittovaltion virkoihin kun monikaan ei halunnut jatkaa ja moni ei halunnut työskennellä kyseisen presidentin alaisuudessa. Suomen
        pysyvä virkamiess organisaatio on juuri sen takia paljon toimivampi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa jossa uuden hallinnon vaihtuessa virkamiehet vaihdetaan uusiin ellei vanhat jatka viroissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Ei puolustusvoimissakaan mitäänorjasopimuksia ole lentäjiä lukuunottamatta. Heidän voi kyllä määrätä uuteen asemapaikkaan, mutta heillä on oikeus erota puolustusvoimain palveluksesta, niin kuin valtion virkamiehilläkin on oikeus erota, jos virasto siirtyy muualle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soininvaara:
        Ei puolustusvoimissakaan mitäänorjasopimuksia ole lentäjiä lukuunottamatta. Heidän voi kyllä määrätä uuteen asemapaikkaan, mutta heillä on oikeus erota puolustusvoimain palveluksesta, niin kuin valtion virkamiehilläkin on oikeus erota, jos virasto siirtyy muualle.

        Kiitos kun täsmensit. Tarkoitin edellisessä kommentissa palveluksessa olevia ammattisotilaita joilla on asemapaikka sidottu työtehtävät mutta tietääkseni siviilipuolen valtionvirkamiehillä näin ei ole. Papistolla on myös asemapaikkaan sidotut työpaikat

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara:

        Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orjasopimusta. Hän voi erota virastaan, jos valtio yrittää pakottaa hänet muuttamaan pois perheensä luota. Kävi ilmi, että Fimean työntekijöiden oli paljon helpompaa löytää uusi työpaikka Helsingistä, kuin heidän puolisonsa Kuopiosta. Paremman palkankin sai, kun siirtyi lääkeyhtiön palvelukseen. Fimealla ei ole varaa menettää henkilökuntaansa ja palkata uusi työkkäristä. Siksi muutosta ei tullut mitään.

        Siitä ei kertynyt näyttöä, että Fimean porukka todella olisi lääkeyhtiöiden palvelukseen helposti siirtyvää. Jokunen yksilö voidaan lääkeyhtiöihinkin virkamiehistä rekrytoida, jotta saadaan haltuun sitä kautta ymmärrystä virkamiesten toiminnasta ja verkostoja, mutta virkamiehiä ei ihan hirveästi haluta yleensä lääkeyhtiöihin palkata, kuten ei muihinkaan voittoa tavoitteleviin firmoihin kovin mielellään yleensä pitkäaikaisia virkamiehiä rekrytoida. Hyvä virkamies ei välttämättä ole hyvä liikemies, lääketutkija tai myyjä, vaikka poikkeuksiakin on.

        Alunperin muuttoa kai ajateltiin toteutuvaksi niin, että Fimean uudet työpaikat perustettaisiin Kuopioon. Sitten tuli vastaan säästötarpeet, ja todettiin, että uusia virkoja ei luoda, vaan että sitä mukaa kun Fimealta Helsingistä väkeä siirtyy muihin töihin tai eläköityy, uudet työpaikat perustetaan Kuopioon. Mutta kun tieto tästä tuli, juuri kukaan ei enää vaihtanut työpaikkaa pois Fimealta eikä jäänyt eläkkeelle, jolloin työpaikkoja ei päästy perustamaankaan Kuopioon sitä mukaa kuin Helsingistä väkeä lähti.

        Tilanteeksi tuli sitten Ylen vuonna 2014 uutisoiman mukaan sellainen, että:
        ”Fimean henkilöstöjohtaja *** kertoo, että viime vuonna työntekijöiden lähtövaihtuvuus oli Fimeassa ennätysmäisen alhaalla ja Kuopioon saatiin vain kahdeksan uutta työntekijää.”
        ”- Lähtövaihtuvuus on ollut 20 prosenttia, viime vuonna se oli vain 2 prosenttia.”

        https://yle.fi/uutiset/3-7171010

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orjasopimusta. Hän voi erota virastaan, jos valtio yrittää pakottaa hänet muuttamaan pois perheensä luota. Kävi ilmi, että Fimean työntekijöiden oli paljon helpompaa löytää uusi työpaikka Helsingistä, kuin heidän puolisonsa Kuopiosta. Paremman palkankin sai, kun siirtyi lääkeyhtiön palvelukseen. Fimealla ei ole varaa menettää henkilökuntaansa ja palkata uusi työkkäristä. Siksi muutosta ei tullut mitään.

        Näinhän tämä menee. Asian kuviteltiin julkisuudessa olevan helpompi: valmistuuhan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselta farmasian alan korkeakoulutettuja. Ongelma tässä on siinä, ettei Fimea kuin pieneltä osin tarvitse vastavalmistuneita, vaan niitä lääketeollisuudessa kokeneita ammattilaisia. Näistä ammattilaisista, joiden osaaminen ja työkokemus riittäisivät lääketeollisuudessa esimerkiksi myyntilupa-asioista (Regulatory Affairs, RA) tai laadunvalvonnasta (Qualified Person, QP / Vastuunalainen Johtaja) vastaavaksi päälliköksi tai johtajaksi. Näihin tehtäviin kouliinnutaan tekemällä vuosia työtä alalla kyseisen alueen tehtävissä.

        Sama koskee muutakin teollisuutta. Paljon julkisuudessa ollut Ylä-Savon teollisuuskeskittymä on joutunut perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun, Tampereelle ja Pääkaupunkiseudulle, koska DI/TkT-tason ammattilaisia ei saa Ylä-Savoon muuttamaan. Jos saisikin, puolison uratarpeet pysäyttävät muuttosuunnitelman.

        Tuloksena varsinkin julkisuudessa käydystä Fimea-keskustelusta on kuitenkin se, että maakunnissa nähdään minkä tahansa asiantuntijatyöpaikan olevan helposti siirrettävissä pois maakunnasta Helsinkiin, mutta mitään ei voi siirtää takaisinpäin. Katkeruutta on aistittavissa ilmassa aika lailla.

        Siksi kaipaisin poliitikoilta, ja varsinkin maakuntien asiaa kovasti julkisuudessa ajavalta Keskustalta positiivisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin lievittää syrjäseutujen ja seutukaupunkien kärsimää erikoisasiantuntijoiden pulaa. Turveyrittäjien tuotantotuet eivät tässä auta pätkääkään. Etteivät nämä maakunnat sitten katkeruudessaan ryhtyisi äänestämään vaarallisesti, kuten olemme esimerkiksi anglosaksisissa maissa nähneet käyvän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. ij:

        Sama koskee muutakin teollisuutta. Paljon julkisuudessa ollut Ylä-Savon teollisuuskeskittymä on joutunut perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun, Tampereelle ja Pääkaupunkiseudulle, koska DI/TkT-tason ammattilaisia ei saa Ylä-Savoon muuttamaan. Jos saisikin, puolison uratarpeet pysäyttävät muuttosuunnitelman.
        Katkeruutta on aistittavissa ilmassa aika lailla.

        Siksi kaipaisin poliitikoilta, ja varsinkin maakuntien asiaa kovasti julkisuudessa ajavalta Keskustalta positiivisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin lievittää syrjäseutujen ja seutukaupunkien kärsimää erikoisasiantuntijoiden pulaa. Turveyrittäjien tuotantotuet eivät tässä auta pätkääkään. Etteivät nämä maakunnat sitten katkeruudessaan ryhtyisi äänestämään vaarallisesti, kuten olemme esimerkiksi anglosaksisissa maissa nähneet käyvän.

        Syy miksi esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa äänestettiin populisteja joilla oli muka yksinkertainen ratkaisu kaikkiin ongelmiin johtuu yksinkertaisesti siitä että Yhdysvalloissa ja Britanniassa jatko koulutus mahdollisuudet on erittäin kallista. Kun monien korkeakoulujen ja yliopistojen lukukausimaksut ovat tähtitieteellisen kalliita Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Näiden maiden syrjäseuduilla isojen kaupunkien ulkopuolella asuu paljon ihmisiä suhteessa väkilukuun mutta Suomessa taas syrjäseudut ovat harvaan asuttuja. Ero on asukkaiden määrässä syrjäseutujen ja kaupunki seutujen kohdalla .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. Rahul Somani: Syy miksi esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa äänestettiin populisteja joilla oli muka yksinkertainen ratkaisu kaikkiin ongelmiin johtuu yksinkertaisesti siitä että Yhdysvalloissa ja Britanniassajatko koulutus mahdollisuudet on erittäin kallista. Kun monienkorkeakoulujen ja yliopistojen lukukausimaksut ovat tähtitieteellisen kalliita Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Näiden maiden syrjäseuduillaisojen kaupunkien ulkopuolella asuu paljon ihmisiä suhteessa väkilukuun mutta Suomessa taas syrjäseudut ovat harvaan asuttuja.Ero on asukkaiden määrässä syrjäseutujen ja kaupunki seutujen kohdalla .

        Oikeistopopulisteja äänestävät Suomessa lähinnä iäkkäät joila ei ole niin hyvää koulutusta tai se on päässyt vanhentumaan, ja sitten yhtenä ryhmänä ”vihaiset nuoret miehet”. Vasemmistopopulisteja erikseen myös ”vihaiset nuoret naiset”.

        Yhteisiä protestipuolueille ovat myös ne kannattajat jotka muuten kuuluisivat keskiluokkaan koulutuksen puolesta, mutta joille on sattunut epäonnea elämässä kuten sairauksia, taloudellisia menetyksiä, joutuneet rikosten uhriksi tai joutuneet syrjityksi jollain tavalla, tai kokeneet viranomaisten toiminnan mielivaltaiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. ij: Paljon julkisuudessa ollut Ylä-Savon teollisuuskeskittymä on joutunut perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun,

        Niinpä.

        Monen syrjässä sijaitsevan tehtaan T&K / suunnitteluyksikkö on kasvukeskuksessa, vaikka pelkästään tuotannon ja työskentelyn näkökulmasta katsottuna järkevintä olisi olla tehtaan kiinteistössä.

        Hyvänä esimerkkinä Transtech, jonka tehdas sijaitsee Otanmäessä 145 km päässä Oulusta, mutta tuotekehitys / suunnitteluosasto on maalaiselle tuntemattomasta syystä Oulussa ja vieläpä yliopiston naapurissa! Kokeneita insinöörejä tai diplomi-insinöörejä on vähän hankala rekrytoitua jopa Rovaniemelle. Rovaniemi ei sentään ole pikkupaikkakunta ja se on vieläpä maakuntansa keskus.

        On älytöntä kuvitella, että pääkaupunkiseudulta, jossa on koko Suomen laajimmat työmarkkinat ja siis työtä kaikille koulutustasoille siivoojasta kansainvälisen pörssikonsernin hallituksen puheenjohtajaan saakka, tarvisi muuttaa valtion töiden perässä jonnekin maakuntaan, ellei erityisesti halua. Ihmiset joilla on puoliso, perhe, lapset ja kaikki kuviot selvänä, ei halua muuttaa, työnantajan mahtikäskyllä mihinkään. Ei Kuopiosta Helsinkiin, eikä varmasrti Helsingistä Kuopioon.

        Eiväthän Suomessa työttömätkään siirry töiden perässä, joten minkä ihmeen takia kokeneet ihmiset siirtyisivät alueelta, jossa työllistyy helposti, töiden perässä jonnekin muualle? Haihattelua kuvitella että helsinkiläisten tarvisi siirtyä töiden perässä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. Osmo Soininvaara: Virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt mitään orjasopimusta. Hän voi erota virastaan, jos valtio yrittää pakottaa hänet muuttamaan pois perheensä luota. Kävi ilmi, että Fimean työntekijöiden oli paljon helpompaa löytää uusi työpaikka Helsingistä, kuin heidän puolisonsa Kuopiosta. Paremman palkankin sai, kun siirtyi lääkeyhtiön palvelukseen. Fimealla ei ole varaa menettää henkilökuntaansa ja palkata uusi työkkäristä. Siksi muutosta ei tullut mitään.

        Puhutkohan nyt ihan totta ? Kun katsoo Fimean sivuja, niin siellä lukee:

        ”Fimean päätoimipaikka sijaitsee Kuopiossa. Fimealla on työskentelypisteet myös Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.”

        On totta ettämonikaan ei Helsingistä sinne lähtenyt, mutta kaikissa Fimean timipistekaupungeissa on vahvaa lääketieteen ja farmakologian osaamista. Erityisesti Kuopiossa on hyvä toksikologian ja farmakologian sekä lääketieteen painopisten omaava yliopisto. Kyllä sieltä pystytään palkkaamaan uusia virkamiehiä, kukaan ei ole korvaamaton pitemmän päälle.

        Olin vuoden töissä Turkissa 15 vuotta sitte. Siellä oli muuten käytäntö, että ilmaisen koulutuksen saanut lääkäri ja opettaja voitiin velvoittaa menemään töihin tietylle paikkakunnalle määräajaksi. En nyt väitä että Suomen pitäisi omasua sama käytäntö, mutta en pidä sitä kyllä huononakaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. Countryboy:
        Olin vuoden töissä Turkissa 15 vuotta sitte. Siellä oli muuten käytäntö, että ilmaisen koulutuksen saanut lääkäri ja opettaja voitiin velvoittaa menemään töihin tietylle paikkakunnalle määräajaksi. En nyt väitä että Suomen pitäisi omasua sama käytäntö, mutta en pidä sitä kyllä huononakaan.

        Monessa kehittyvissä maissa on tälläinen velvoite kuten Turkissa mutta sen varjopuoli on se että ruohonjuuritason korruptiota esiintyy hyvinkin paljon koska nimenomaan kuinka moni haluaa muuttaa syrjäseuduille niinkin isossa maassa kuten esimerkiksi Turkki. Tiedän tämän koska isäni on alunperin kotoisin Intiasta ja siellä on hyvin samanlainen järjestely kuin Turkissa. Sen varjopuoli on se että moni opettaja esimerkiksi yrittää saada uudelleen siirron kaupungeihin koska maaseudun tilanne kouluissa on erittäin haastava. Koulutuksen taso laskee kun opettajat vaihtuu joka toinen vuosi koko koulusta kun niin moni haluaa siirron kaupungeihin. Juuri sen takia Turkissa on
        nykyään syrjäseuduillaa paljon islamilaisia yksityisiä kouluja koska valtion koulut ovat tasoltaan huonompia kuin yksityiset. Eikä tämä ole vain Turkin ongelma koskee myös muita kehittyviä maita

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      20. R.Silfverberg: Valtion virastoja voisi ihan hyvin hajasijoittaa, sanoivat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valinnut työpaikakseen valtion viraston, ja saanut virkamies-statuksen jossa irtisanomissuoja on yksityistä sektoria parempi,niin pitää ymmärtää että saavutetut edut tuovat myös vastuuta. Pitää olla varautunut muuttamaan jos virasto muuttaa. Virkamies palvelee yhteiskuntaa eikä vain omaa itseään.

        Vai että 800000 asukkaan yliopistokaupungissa ei löydy muuta kuin maatalouslomittajan työtä ? Heh heh. Tosi stadilainen näkökulma.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      21. R.Silfverberg: Valtion virastoja voisi ihan hyvin hajasijoittaa, sanoivat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valinnut työpaikakseen valtion viraston, ja saanut virkamies-statuksen jossa irtisanomissuoja on yksityistä sektoria parempi,niin pitää ymmärtää että saavutetut edut tuovat myös vastuuta. Pitää olla varautunut muuttamaan jos virasto muuttaa. Virkamies palvelee yhteiskuntaa eikä vain omaa itseään.

        Vuonna 1974 tuolloinen Sorsan I hallituksen nimittämä Hajasijoitusomitea esitti mietinnössä että vuoteen 1983 mennessä Helsingistä siiretään 26 valtionvirastoa ja 4 valtionlaitosta Vaasaan, Seinäjoelle, Jyväskylään, Kuopioon, Joensuuhun, Pieksämäelle, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Kouvolaan, Kotkaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Turkuun, Rovaniemelle, Ouluun, Kajaaniin, Ylivieskaan ja Kokkolaan. Merkkittävämmät virastot joiden oli tarjoitus olla siirtää pois Helsingistä oli muun muassa Maanmittaushallitus (nkyinen Maanmittauslaitos), Ilmatieteen laitos, Tilastokeskus, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos (nykyinen Luonnonvarakeskus), Väestörekisterikeskus (nykyinen Digi- ja väestötietovirasto),Merenkulkuhallitus (nykyinen Merenkulkulaitos), Merentutkimuslaitos (osa nykyistyä Suomen ympäristökeskusta) Rahapaja,Autorekisterikeskus (osa nykyistä Liikenteen turvallisuusvirastoa).
        Tämäkin hajasijoittamishanke ei toteutunut edes vuosina 1974-1983 vaan näistä virastoista joiden piti siirtää pois Helsingistä niiden pääkonttori ja päätoimipaikka ja piste ovat edelleen Pääkaupunkiseudulla (Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa) eli muun muassa Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos, Tilastokeskus, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Digi- ja väestötietovirasto, Merenkulkulaitos, Suomen ympäristökeskus, Rahapaja ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Jos tämäkin ei onnistunut en ihmetele miksi Fimean siirto Kuopioon ei onnistunut kunnolla.Tuo vuoden 1974 Hajasijoitusomitean suunnitelma todennäköisesti onnistuttiin estämään hallituksen vaihdoksien kautta ja virkamiesten haluttomuudesta muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. Kuten Osmo Soininvaara totesi aiemmassa kommenteissa perhe ja työ sitovat myös muita perheen jäseniä pääkaupunkiseudulle kuin muutto maaseudun pikkukaupunkeihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      22. R.Silfverberg: Valtion virastoja voisi ihan hyvin hajasijoittaa, sanoivat virkamiehet mitä sanovat. Kun on valinnut työpaikakseen valtion viraston, ja saanut virkamies-statuksen jossa irtisanomissuoja on yksityistä sektoria parempi,niin pitää ymmärtää että saavutetut edut tuovat myös vastuuta. Pitää olla varautunut muuttamaan jos virasto muuttaa. Virkamies palvelee yhteiskuntaa eikä vain omaa itseään.

        Älä kysy mitä maasi voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      23. Tiiviyden turhuus: Älä kysy mitä maasi voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.

        Tuokin John F Kennedyn lause on itse asiassa tarkoitettu enemmänkin sellaiseen yhteiskuntaan kuten Yhdysvallat ja muut anglosaksiset valtiot. Pohjoismaissa on kyllä hyvin erilainen lähtökohta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      24. Rahul Somani: Tuokin John F Kennedyn lause on itse asiassa tarkoitettu enemmänkin sellaiseen yhteiskuntaan kuten Yhdysvallat ja muut anglosaksiset valtiot. Pohjoismaissa on kyllä hyvin erilainen lähtökohta.

        Mun miielestäni on ihan hyvä lähtökohta tännekin.

        Se mitä kirjoitin siitä että virkamiehen pitää olla varautunut muutttamaan sisälsi hieman sarkasmia, mutta osa virastoista voisi todella sijaita muualla kuin Helsingissä, jos sen on tarkoitus palvella pääosin muuta kuin helsinkiläistä tai uusmaalaista elämää.

        Esim Elintarvikevirasto tai vaikka Metsähallitus voisivat olla kokonaan jossain sisämaan kaupungissa. Ja koko Helsingin Yliopiston maatalous-metätieteellinen tiedekunta jne.

        Ainoa huono puoli on että jos jossain maakuntakaupungissa on esim yksi iso virasto mutta ei muita, niin tieto muun valtionhallinnon kanssa ei liiku eli se siiloutuu. Ei tavata muita samassa asemassa olevia muiden virastojen virkamiehiä samalla tavalla kuin Helsingissä, ja jos kommunikointi on vain netin kautta niin osa tiedosta hukkuu tai muuttuu matkan varrella.

        Esimerkkinä tällaiset nettifoorumit ja sosiaalinen media. Näissä saa kyllä esittää mitä tahansa mielipiteitä mutta osa on ihan puutaheinää eikä se suodatu pois ja osa tärkeistäkin tiedoista hukkuu. Osittain siksi että käytetään nimimerkkiä ja varsinainen asema ei näy missään. En tarkoita että virkamiehet käyttäisivät somea toistensa väliseen viestintään mutta sellaista voi myös tapahtua, koska muut viestintätavat ovat kankeita jos maantieteellinen etäisyys on pitkä.

        On toisaalta myös esimerkkejä virastoista jotka toimivat Helsingissä mutta johdetaan huonosti kuten esim VTV.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      25. R.Silfverberg:

        On toisaalta myös esimerkkejä virastoista jotka toimivat Helsingissä mutta johdetaan huonosti kuten esim VTV.

        Valtiontalouden tarkastusviraston asema on hyvin toisenalainen kuin useiden ministeriöiden alaiset virastot koska Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole minkään ministeriön alaisuuteen (kuten ei kuulu myöskään Kela) ja sen asema on turvattu Suomen perustuslaissa kuten on myös Kelan. Niiden toiminta on erilainen kuin esim Fimean.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      26. R.Silfverberg:

        Se mitä kirjoitin siitä että virkamiehen pitää olla varautunut muutttamaan sisälsi hieman sarkasmia, mutta osa virastoista voisi todella sijaita muualla kuin Helsingissä, jos sen on tarkoitus palvella pääosin muuta kuin helsinkiläistä tai uusmaalaista elämää.

        Esim Elintarvikevirasto tai vaikka Metsähallitus voisivat olla kokonaan jossain sisämaan kaupungissa. Ja koko Helsingin Yliopiston maatalous-metätieteellinen tiedekunta jne.

        Saksassa yritettiin 1990-luvulla hajasijoittaa liittotasavallan virastoja Bonnista Berliiniin mutta edelleen 37 prosenttia Saksan liittotasavallan virastoista sijaitsee edelleen Bonnissa. Tämäkin Saksan esimerkki kertoo sen ettei virastojen hajauttaminen niinkin isossa maassa kuten Saksassa ole mitenkään itsestään selvää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      27. Rahul Somani: Tuokin John F Kennedyn lause on itse asiassa tarkoitettu enemmänkin sellaiseen yhteiskuntaan kuten Yhdysvallat ja muut anglosaksiset valtiot. Pohjoismaissa on kyllä hyvin erilainen lähtökohta.

        Ei ole. Jos esim. on puolustusvoimissa töissä, kyllä on oltava valmis lähtemään siihen työpisteeseen siinä maakunnassa, mikä osoitetaan. Tiedän tämän. Ja ihan rauhan aikana. Monet muutkin viranomaistehtävät ovat sellaisia, että on oltava valmis menemään sinne missä on töitä tai vastuita.

        Miten Pohjoismaat muutenkaan olisi eri asia? Suomihan on verovaroilla ylläpidetty hyvinvointivaltio, jossa näin ajateltuna kansalaisella pitäisi olla enemmänkin velvollisuuksia, kuin yksilön autonomisuutta korostavassa Yhdysvalloissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      28. Osmo Soininvaara:
        Kuopio ei kyllä ole. Kun Fimeaa yritettiin siirtää Kuopiooon, vain kolme Fimean työntekijöistä Helsingissä suostui siirtymään Kuopioon. Jos koulutetulle puolisiolle ei ole muuta kuin maatalouslomittajan työtä, ei koulutettu ihminen muuta Kuopioon. Sitten ón vielä lasten koulut.

        Ei tarvitse löytääkään, sitä paitsi kommenttisi on tosi typerä kun on kyse 80000 asukkaan yliopistokaupungista jossa on lääketieteellinen tiedekunta ollut kohta 50 vuotta. Henkilökuntaa löytyy Helsingin ulkopulltakin, farmakologia ja toksikologia on yksi ISY: n painopistealue. Taitaa yliopiston henkilökuntaakin olla lähes 10000. Fimean pääpaikka on Kuopio ja sillä on toimipisteet usessa yliopistokaupungissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      29. Countryboy: Eitarvitse löytääkään, sitä paitsi kommenttisi on tosi typerä kun on kyse 80000 asukkaan yliopistokaupungista jossa on lääketieteellinen tiedekunta ollut kohta 50 vuotta. Henkilökuntaa löytyy Helsingin ulkopulltakin, farmakologia ja toksikologia on yksi ISY: n painopistealue. Taitaa yliopiston henkilökuntaakin olla lähes 10000. Fimean pääpaikka on Kuopio ja sillä on toimipisteet usessa yliopistokaupungissa.

        Onko nimimerkki Countryboylle todellakin se vaihtoehto että toinen puoliso jää kokonaan työttömäksi mikäli irtisanoutuu työstään koska toinen puolison työpaikka siirretään keinotekoisesti muualle? Moni pääkaupunkiseudulla on kyllä töissä yksityisellä sektorilla ja työn luonne on sellainen ettei sitä voi tehdä etänä. Vaikka Kuopiossa on 80 000 asukasta niin sekään ei ole itsessään selvyys että kyseisiin aloihin löytyisi Kuopiosta töitä pääkaupunkiseudulla asuvalle perheelle. Jos henkilökuntaa löytyy muka Fimeaan Helsingin ulkopuolelta niin miksi kuopiolaisia ei rekrytoitu Fimeaan suoraan? kun asiakkaikin on tässä yliopistokaupungissa Countryboyn mukaan riittävästi. Todennäköinen syy oli se että lääkealan ammatteja on vähemmän kuin muita aloja. Yhtä hyvin voisi kysyä miksi Itä-Suomessa ei valmistetta laivoja kuten Turussa kuitenkin Kainuussa on Veturi tehdas? Vaikka Itä-Suomen yliopistossa on ollut 50 vuotta lääketieteellinen tiedekunta niin houkutus esimerkiksi työllistyä yksityiseen lääketeollisuuteen on todennäköisesti suurempi. Eniten yksityisen lääketeollisuuden työpaikkoja on Suomessa pääkaupunkiseudulla ja myös Tampereen seudulla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      30. Countryboy: Eitarvitse löytääkään, sitä paitsi kommenttisi on tosi typerä kun on kyse 80000 asukkaan yliopistokaupungista jossa on lääketieteellinen tiedekunta ollut kohta 50 vuotta. Henkilökuntaa löytyy Helsingin ulkopulltakin, farmakologia ja toksikologia on yksi ISY: n painopistealue. Taitaa yliopiston henkilökuntaakin olla lähes 10000. Fimean pääpaikka on Kuopio ja sillä on toimipisteet usessa yliopistokaupungissa.

        Minusta jotenkin kuulostaa, ettei nimimerkki Countryboylla ole kokemusta Kuopioon muuttamisesta tai siellä asumisesta ja työskentelystä. Minulla on kummastakin. Puolison uran perässä sinne muutettiin ja oman työuran saaminen käyntiin osoittautui todella vaikeaksi. Olen sinänsä Kuopiosta kotoisin ja asunut ylioppilaaksi siellä, mutta opiskellut Espoossa.

        Se kun ei riitä, että paikkakunnalla on oman alan firmoja, vaan pitäisi olla vapaana työpaikkoja juuri minun osaamisalueellani. Ihmiset kun ovat yhä koulutetumpia ja erikoistuneempia ja niin tehtävätkin. Sama pätee työnantajaan, joka tarvitsisi päteviä ehdokkaita työntekijöiksi.

        Yhdessä vaiheessa pendelöin maaseutupaikkakunnalle 70 km päähän (70 min ajo, reitti ei mitään moottoritietä kuin vartin verran). Kyseisen tehtaan työntekijät olivat paikallisia, toimihenkilöt asuivat kaukana kaupungeissa ja tekivät osin etätöitä, osin tulivat paikan päälle (tehtävästä riippuen). Toimihenkilöiden vaihtuvuus oli erittäin suurta: en itsekään tarvinnut kummallistakaan houkutinta siirtyä kotoa 700 m päässä sijainneeseen uuteen työhön 8 kk maaseudulla työskentelyn jälkeen. Vaihtuvuus käy kalliiksi yritykselle, perehdytys uudelleen ja uudelleen menee firman piikkiin.

        Olin pari vuotta sitten tilanteessa, jossa hain uutta työtä. Koko Itä-Suomen alueella oli vuoden aikana viisi työkokemukseni ja osaamiseni kannalta relevanttia työpaikkaa tarjolla. Niistä kaksi Kuopiossa, yksi Joensuussa ja yksi Mikkelissä. Sama koski työkavareitanikin edellisessä paikassa, myyntipäällikkö tuli Lieksasta (184 km päässä), tuotantopäällikkö Kiteeltä (203 km). Muutin Pääkaupunkiseudulle, jossa olin opiskellutkin ja jossa minulle hakukelpoisia työpaikkoja oli tarjolla samana aikana 42 kpl, epäilemättä päteviä hakijoitakin oli työnantajille tarjolla ihan toisella tavalla.

        Eli kysymys on hyvin paljon siitä, missä on työmarkkina, ei vain satunnainen yksittäinen työpaikka silloin tällöin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      31. Countryboy: Rahul Somani

        Countryboy: No vaikka Jyväskylä ja Kuopio.

        Jyväskylä ja Kuopio ei kilpaile kyllä pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun seudun kanssa työpaikoista ja asukkaista Todennäköisesti Kuopio ja Jyväskylä kilpailevat ehkä Hämeenlinnan kanssa asukkaista ja työpaikoista sekä keskenään. Lisäksi Jyväskylä ei sijaitsee Pohjois-Suomessa vaan Keski-Suomessa. Oulu on ainoa Pohjois-Suomen kaupunki jonka asema on siinä kategoriassa että se on samassa sarjassa kuin pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu. Itä-Suomessa ei ole isoa kaupunkia joka olisi tässä kategoriassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun kanssa. Historiallisesti olisi mielenkiintoista arvioida mikä olisi Viipurin sija tällä hetkellä mikäli se kuuluisi edelleen Suomeen. Viipuri oli ennen sotia Suomen 2. suurin kaupunki

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      32. Rahul Somani:
        Jyväskylä ja Kuopio ei kilpailekyllä pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun seudun kanssa työpaikoista ja asukkaista Todennäköisesti Kuopio ja Jyväskylä kilpailevat ehkä Hämeenlinnan kanssa asukkaista ja työpaikoista sekä keskenään. Lisäksi Jyväskylä ei sijaitsee Pohjois-Suomessa vaan Keski-Suomessa. Oulu on ainoa Pohjois-Suomen kaupunki jonka asema on siinä kategoriassa että se on samassa sarjassa kuin pääkaupunkiseutu ja Tampereen seutu. Itä-Suomessa ei ole isoa kaupunkia joka olisi tässä kategoriassa pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun kanssa. Historiallisesti olisi mielenkiintoista arvioida mikä olisi Viipurin sija tällä hetkellä mikäli se kuuluisi edelleen Suomeen. Viipuri oli ennen sotia Suomen 2. suurin kaupunki

        Kyllä kilpailee niiden kuten kaikkien muidenkin alueiden kanssa. Ei kilpailua ole vain näiden em kaupunkien kesken.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      33. Countryboy: Kyllä kilpailee niiden kuten kaikkien muidenkin alueiden kanssa. Ei kilpailua ole vain näiden em kaupunkien kesken.

        Pääkaupunkiseutu kilpailee kyllä ehdottomasti suuremmassa kategoriassa muiden maiden metropoliaupunkien kanssa. Kilpailu Suomen sisällä Pääkaupunkiseudulla on todennäköisesti Tampereen ja Oulun sekä Turun kanssa. Muut kaupungit kuten Kuopio ja Jyväskylä kilpailevat kyllä omassa kategoriassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      34. Rahul Somani: Voitko mainita jokin Länsi, Pohjois- ja Itä-Suomen merkittävän kasvukeskuksen joka olisi kilpailu kykyinen pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun seudun kanssa. Jos ei terveydenhuollon työpaikkoja oteta huomioon niin syy miksi kaupunkialueille jotka ovat halvempia ei muuteta on se että niissä on vähemmän muita työpaikkoja kuin mainitsemasiterveydenhuollon työpaikkat.

        Kilpailukyky pääkaupukiseudun kanssa ei ole oleellista, riittää että on muuttovoittokunta. Rovaniemi. Muuttovoittoa etenkin ulkomailta ja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna-m/618585
        Lappeenranta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuopiolle valtava muuttovoitto, viime vuonna kolmanneksi vetovoimaisin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeenlinna merkittävää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      35. Tiiviyden turhuus: Kilpailukyky pääkaupukiseudun kanssa ei ole oleellista, riittää että on muuttovoittokunta. Rovaniemi. Muuttovoittoa etenkin ulkomailtaja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna-m/618585
        Lappeenranta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuopiolle valtava muuttovoitto, viime vuonna kolmanneksi vetovoimaisin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeenlinna merkittävää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

        Nuokin muuttovoittokunnat kilpailevat keskenään mutta ei pääkaupunkiseudun kanssa samassa kategoriassa. Jopa Rovaniemen ulkomaalaisopiskelijoita suurin osa ei jää Rovaniemelle pysyvästi. Kun ulkomaalaisopiskelijoita ei lasketa niin luku määrä on todella pieni kun sitä verrataan pääkaupunkiseuduln ulkomaalaisten osuuteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      36. Rahul Somani: Nuokin muuttovoittokunnat kilpailevat keskenään mutta ei pääkaupunkiseudun kanssa samassa kategoriassa.Jopa Rovaniemen ulkomaalaisopiskelijoita suurin osa ei jää Rovaniemelle pysyvästi.Kun ulkomaalaisopiskelijoita ei lasketa niin luku määrä on todella pieni kun sitä verrataanpääkaupunkiseuduln ulkomaalaisten osuuteen.

        Minä en puhunut varsinaisesti kilpailusta, vaan siitä voiko ylipäätään muualla kuin pääkaupunkiseudulla asua. Vastaus on todellakin voi, ellei työskentele jollain harvinaisella erikoisalalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      37. Tiiviyden turhuus:
        Halpatyövoimaa tuodaan Suomeen siksi, että näillä aloilla ei haluta maksaa kunnollisia palkkoja, joilla täällä tulisi toimeen. Telakkateollisuus on ollut nyt paljon otsikoissa koronan takia. Kyseisellä teollisuusalalla on suomalaisia työttöminä, jotka ovat työttömiä lähinnä siksi, että ammattilaisen ei kannata työskennellä niin alhaisilla palkoilla, millä saa palkattua itäeurooppalaisen. Heille se kannattaa, mutta Suomessa eläminen on kallista. Asian ydin on se, että duunarialoilla pitäisi maksaa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvitaan paremmat työehdot. Halpatyövoiman käyttö mahdollistaa myös kaikenlaisen työehtojen ja turvallisuuden polkemisen, mainittakoon nyt vaikka koronan aikana ilmi tulleet parakkiasumiset ja ulkohuussit.

        Miten pääkaupunkiseudun kilpailukykyä lisää se, että siellä on paljon työttömiä, joilla ei ole oikein realistista mahdollisuutta työllistyä? En viittaa korkeakoulutettuihin enkä niihin, joilla on mahdollisuus vaihtaa helposti alalta toiselle.

        Syy miksi telakkateollisuudessa on ulkomaalaista työvoimaa johtuu siitä että suomalaisista ammattikorkeakouluista valmistuu vähemmän alalle kuten
        mainitsemasi telakkaa ja rakennus teollisuus . Kaikkien alojen palkkat kehittyvät kyllä sitä myöten kuinka kilpailukykyinen kyseinen ala on. Esimerkiksi telakkateollisuuden suhdanteet ovat viimeiset 20 vuoden aikana ovat olleet erittäin haastavia kun kansainvälinen kilpailu on enemmän lisääntynyt ja sitä myöten palkka kehitys etenkin Euroopassa on joutunut sopeutumaan Itä-Aasian (etenkin Etelä-Korean) telakka teollisuuden kilpailulle. Onko vaihtoehto se että Suomesta häviäisi koko telakkateollisuus kokonaan pois kun sen kustannukset nousivat
        myös osittain keinotekoisten palkkojen nousun takia niin että se joutuu sulkemaan tuotantoa muiden maiden kovan kilpailun takia? Juuri sen takia esimerkiksi useat Euroopan maiden telakat ovat joutuneet pyytämään valtion apua kun telakka teollisuuden kilpailukyky menetetty kun kustannukset ovat nousseet liian korkealle . Tämänkin ei ole kovinkaan kestävää kehitystä kun hyvin kansainvälisesti haastava kilpailun takia valtion apu on näköjään myös Suomessa myös ajankohtainen kun telakkateollisuuden vaikeudet alkavat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      38. Tiiviyden turhuus:
        Halpatyövoimaa tuodaan Suomeen siksi, että näillä aloilla ei haluta maksaa kunnollisia palkkoja, joilla täällä tulisi toimeen. Asian ydin on se, että duunarialoilla pitäisi maksaa PAREMPAA PALKKAA ja muutenkin tarvitaan paremmat työehdot. Halpatyövoiman käyttö mahdollistaa myös kaikenlaisen työehtojen ja turvallisuuden polkemisen, mainittakoon nyt vaikka koronan aikana ilmi tulleet parakkiasumiset ja ulkohuussit.

        Mainitsemaasi ns. ”Halpatyövoimaa” (synonyymi matalapalkka työlle) tuodaan Suomeen ihan senkin takia koska näille teollisuus aloille ei valmistu tarpeeksi uusia osaajia ammattikorkeakouluista koska aloille ei yksinkertaisesti hakeudu riittävän paljon uusia opiskelijoita.Motivaatio mennä opiskelemaan muita aloja kuten luoviin työpaikkoihin jotka eivät ole fyysisesti raskaita on suurempi houkutus.

        Kuitenkin Tiiviyden turhuus piti kuitenkin vaihtoehtona että matalapalkka ja kausityöpaikkoja on nytkin avoimena maakunnissa niin miksi näihin työpaikkoihin maakunnissa ei ole paljonkaan ottajia? Syy miksi palkkoja ei voi nostaa enemmän on se että mikäli niitä nostetaan huomattavasti niin todennäköisesti koko ala kärsii sen jälkeen kokonaan huonosta kilpailukyvystä. En tarkoita nyt siis terveydenhuollon alaa. Siinä olisi todennäköisesti palkkaukselle nostamisen paikka. Tarkoitan siis
        pääasiassa maatalouden ja puutarha alan kausitöitä. Kovinkaan moni maatalous yrittäjä ei kyllä voi nostaa lyhyen kausityön ajan työnhintaa Suomessa mikäli halu on jatkossakin myydä kotimaisia maatalous ja puutarha tuotteita vähittäiskauppoihin. Vaihtoehtona olisi se että ulkomailta tulisi pelkästään edullisia alan maatalous ja puutarha tuotteita jotka olisivat itse asiassa pientuloisille heidän ostovoiman kannalta ainoa vaihtoehto. Tätä vaihtoehtoa en kyllä kannata itsekään mutta Suomessa ei ole mahdollista suojella protektionistisesti mitään aloja ulkomaalaisesta kilpailusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara: Taisivat katsoa väärää riviä ja unohtaa eläkkeensaajan asumistuen kokonaan.

    Jos yleinen ja eläkkeensaajien asumistuki lasketaan yhteen, noin 1/3 tuen saajista on eläkeläisiä. Osa eläkkeensaajista tosin kuuluu samalla työssäkäyvien joukkoon. Mielenkiintoista on, että töissä käyvillä vanhuuseläkkeen saajilla on korkeat eläkkeet, eli kannuste työntekoon ei ole siinä, että tulotaso on pieni. Jos tämän yleistäisi koskemaan työikäisiä, menisi pohja monilta työllisyystoimilta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.