Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys

Kan­sa­lai­nen Jou­ni Siren kir­joit­ti sun­nun­tain Hesa­ris­sa, ettei työt­tö­mien talou­del­li­nen ahdin­ko luo työ­paik­ko­ja. Hän sanoi, että kos­ka työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tois­sa on 327 000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa ja vain 160 600 avoin­ta työ­paik­kaa, kai­kil­le työt­tö­mil­le ei voi löy­tyä työpaikkaa.

Jos nois­ta työt­tö­mis­tä vaik­ka­pa vain sata­tu­hat­ta onnis­tui­si työl­lis­ty­mään johon­kin nois­ta 160 000 avoi­mes­ta työ­paik­kas­ta, hal­li­tuk­sen työl­li­syys­ta­voi­te oli­si täy­si ja kehys­rii­hi voi­tai­siin päät­tää skumppatarjoiluun.

Ole­tin, että Sirén oli­si seu­raa­vak­si kir­joit­ta­nut seu­raa­vak­si koh­taan­to-ongel­mas­ta, eli sii­tä, että noi­hin avoi­miin työ­paik­koi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pu­tut­kin­toa, seit­se­män kie­len suju­va osaa­mis­ta, alle 30-vuo­den ikää ja pit­kää työ­ko­ke­mus­ta, mut­ta hän kir­joit­ti­kin, että moni niis­tä tuot­taa niin huo­non ansio­ta­son, ettei sil­lä tule toimeen.

Kir­joit­ta­ja puhui itsen­sä pus­siin, kos­ka työt­tö­myys­tur­van por­ras­tus­ta vaa­ti­vat esit­tä­vät juu­ri sitä, ettei­vät työt­tö­mät hakeu­du mata­la­palk­kai­siin töi­hin, kos­ka työt­tö­myys­tur­va takaa saman ansio­ta­son helpommin.

Sil­ti Sirén on oikeas­sa. On jok­seen­kin koh­tuu­ton­ta vaa­tia ihmi­siä teke­mään töi­tä, jos pal­kan pääl­le jou­tuu hake­maan rahaa toi­meen­tu­lo­tues­ta, jot­ta rahat riit­täi­si­vät ruokaan.

Tähän aikaan ei sovi aja­tus hei­ken­tää työt­tö­mien etuuk­sia niin pal­jon, että näi­den on hen­ken­sä piti­mik­si otet­ta­va vas­taan aivan mitä työ­tä hyvänsä.

Karu tosia­sia on, että nois­sa yli 300 000 työt­tö­mäs­sä on pal­jon nii­tä, joi­den ammat­ti­tai­to tai ter­vey­den­ti­la eivät tee rea­lis­ti­ses­ti tavoi­tel­la vaa­ti­via ja hyvä­palk­kai­sia töi­tä. Suo­mi on eri­tyi­sen huo­no työl­lis­tä­mään vajaa­kun­toi­sia, ulko­maa­lai­sia tai huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Oikea rat­kai­su asi­aan ei ole työt­tö­mien kas­va­va mää­rä, vaan pie­ni­palk­kais­ten ase­man kohentaminen.

On vähän höh­lää aset­taa työt­tö­myys yhteis­kun­nan mak­sa­man tulon­siir­ron ehdok­si. On tuet­ta­va myös pie­ni­palk­kai­sia ja niin pal­jon, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on aina sel­keäs­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin työt­tö­mä­nä ole­mi­nen. Tämä mak­saa, mut­ta on hal­vem­paa mak­saa pie­ni­palk­kai­sen elin­kus­tan­nuk­sis­ta osa kuin työt­tö­män elin­kus­tan­nuk­set kokonaan.

Tämä kysy­mys on raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ydinkysymys.

= = =

Sirén kir­joit­ti, että työ­pai­kat tuot­ta­vat huo­non ansio­ta­son, kos­ka ne ovat osa-aikai­sia. Osa-aikai­nen työ kan­nat­taa kyl­lä ottaa vas­taan, sil­lä sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha tukee osa-aika­työ­tä jopa vähän lii­an­kin avo­kä­ti­ses­ti tar­joa­mal­la monel­le 20-tun­ti­ses­ta työ­vii­kos­ta samat koko­nai­san­siot kuin kokopäivätyöstä.

Ongel­ma on pie­ni­palk­kai­ses­sa koko­päi­vä­työs­sä ja eten­kin sel­lai­ses­sa työs­sä, jos­sa ei ole työ­ai­kaa lain­kaan, kos­ka sii­hen ei saa sovi­tel­tua päivärahaa.

 

 

168 thoughts on “Pienipalkaisten heikko asema on työttömyysongelman ydinkysymys”

  1. 16100 avoin­ta työ­paik­kaa TE-pal­ve­luis­sa täl­lä het­kel­lä kri­tee­rei­nä kokoai­kai­suus, palk­ka­työ ja kes­to yli 3kk. 

    Ihmet­te­len jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt­ty­jä väit­tei­tä yli 100000 avoi­mes­ta työpaikasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rea­lis­ti:
      16100 avoin­ta työ­paik­kaa TE-pal­ve­luis­sa täl­lä het­kel­lä kri­tee­rei­nä kokoai­kai­suus, palk­ka­työ ja kes­to yli 3kk. 

      Ihmet­te­len jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt­ty­jä väit­tei­tä yli 100000 avoi­mes­ta työpaikasta.

      Eivät­hän kaik­ki työ­pai­kat mene TE-toi­mis­to­jen kaut­ta ollenkaan !

      Siren näyt­tää muu­ten ole­van vasem­mis­to­liitn joh­to­hen­ki­löi­tä Tam­pe­reel­la ja vaa­lieh­do­kas, mikä osal­taan selit­tää teks­tin tarkoituksen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Rea­lis­ti:
      16100 avoin­ta työ­paik­kaa TE-pal­ve­luis­sa täl­lä het­kel­lä kri­tee­rei­nä kokoai­kai­suus, palk­ka­työ ja kes­to yli 3kk. 

      Ihmet­te­len jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt­ty­jä väit­tei­tä yli 100000 avoi­mes­ta työpaikasta.

      Tuo 160000 paik­kaa on kek­sit­ty vain oikeis­ton pyr­ki­myk­siä tukemaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Rea­lis­ti:
      16100 avoin­ta työ­paik­kaa TE-pal­ve­luis­sa täl­lä het­kel­lä kri­tee­rei­nä kokoai­kai­suus, palk­ka­työ ja kes­to yli 3kk. 

      Ihmet­te­len jul­ki­suu­des­sa esi­te­tyt­ty­jä väit­tei­tä yli 100000 avoi­mes­ta työpaikasta.

      Tämä on se ongelma. 

      Yri­tyk­sil­lä on nyt vim­ma pääl­lä pot­kia ulos ihmi­siä ja uusia ote­taan vähemmän. 

      Kou­lu­te­tun joka saa ansio­si­don­nais­ta yli 2000/kk ei kan­na­ta ottaa vas­taan mitä tahan­sa työ­tä. Nyt pot­ki­taan nime­no­maan kou­lu­tet­tu­ja pois kos­ka hei­tä voi kor­va­ta intia­lai­sel­la tms. Myös etä­työ­vim­ma aiheut­taa työttömyyttä. 

      Jos ongel­ma on EK:n mie­les­tä että amma­ti­tai­tois­ten ihmis­ten palk­ka­ta­so on lii­an kor­kea Suo­mes­sa, ja sik­si siir­re­tään töi­tä ennem­min ulko­mail­le, niin ennem­min kes­ki­tet­ty sisäi­nen deval­vaa­tio, että kaik­kien palk­ko­ja ja mui­ta etuuk­sia lei­ka­taan samal­la pro­sen­til­la. Se että elä­mi­nen kal­lis­tuu on tie­ten­kin voi voi, mut­ta se kal­lis­tuu kai­kil­le. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt neu­vot­te­lu­pöy­tään niin eikö­hän rat­kai­su synny. 

      Jos taas läh­de­tään EK:n ja Suo­men Yrit­tä­jien halua­mal­le lin­jal­le ns pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, niin sii­tä seu­raa vain kyt­täys­tä ja anar­ki­aa työ­pai­koil­le ja työ­rau­ha on menetetty .

      Sit­ten jul­ki­sen sek­to­rin pai­su­mi­nen, eikö sil­le voi mitään? Mik­si esim jul­ki­sel­la sek­to­ril­la pitää työ­ajan olla n 3 viik­koa lyhyem­pi vuo­des­sa kuin muil­la? Ei se mikään ihme ole että Suo­men halu­tuin työ­paik­ka nykyi­sin on “Val­tio”. Ilman Oy:tä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Tämä on se ongelma. 

        Jos taas läh­de­tään EK:n ja Suo­men Yrit­tä­jien halua­mal­le lin­jal­le ns pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, niin sii­tä seu­raa vain kyt­täys­tä ja anar­ki­aa työ­pai­koil­le­ja työ­rau­ha on menetetty .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Meil­lä on ollut 19 koo­da­rin paik­kaa auki tänä vuon­na. Kan­sain­vä­li­se­nä yri­tyk­se­nä emme jul­kai­se TE-toi­mis­ton sivuil­la työ­paik­kail­moi­tuk­sia vaan Careers sivul­lam­me ja Lin­ke­dIn sivullamme.

      Itse olen saa­nut töi­tä soit­ta­mal­la suo­raan, lähet­tä­mäl­lä säh­kö­pos­tia ja pari vii­meis­tä posi­tio­ta olen saa­nut siten, että minua on lähes­tyt­ty suo­raan. Ker­taa­kaan en ole lähet­tä­nyt työ­ha­ke­mus­ta yhtään mihinkään.

      Suh­teil­la pää­see töi­hin. Älä ole suo­ma­lai­nen jurot­ta­ja vaan aktii­vi­nen ja kehi­tä osaa­mis­ta­si. Ver­kos­toi­du omal­la alallasi.

      Opis­ke­luai­kaan minä olin logis­tiik­ka­kes­kuk­ses­sa paket­te­ja lajit­te­le­mas­sa, ja lopul­ta tek­nil­li­sel­lä yli­opis­tol­la ala­ni lai­tok­sel­la. Ei ollut mitään hoh­do­kas­ta opis­ke­li­jae­lä­mää vaan kol­men vuo­den tiuk­ka rutis­tus, ja kyl­lä kan­nat­ti. Sen jäl­keen elä­mä on hymyil­lyt, kun on koo­dan­nut menemään.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    5. Päi­vi­tet­ty tilan­ne työ­mark­ki­noil­la. TEM tilas­tois­sa työt­tö­miä ja tem­pu­tet­tu­ja 449.000 kap­pa­let­ta 31.3.2021, jois­ta noin 50.000 on korkeakoulutettuja.

      Avoi­mia palk­ka­työ­paik­ko­ja, kes­to yli 3kk ja koko­päi­väi­siä nyt 18600.

      Mis­sä ovat eko­no­mis­tien mai­nos­ta­mat avoi­met työ­pai­kat sadoin­tu­han­sin ja työvoimapula??

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rea­lis­ti:
      Työt­tö­miä ja ns. tem­pu­tet­tu­ja on ollut vii­me kuun­vaih­teis­sa n. 450000. Ns. laa­ja työt­tö­myys on vie­lä suu­rem­pi. Työt­tö­mien mää­rä on murs­kaa­va, jos ollaan rehellisiä.

      TE-toi­mis­ton luvuis­sa on ns. “kuol­lei­ta sie­lu­ja” kym­me­niä tuhan­sia. He ovat nii­tä, jot­ka ovat saa­neet työ­pai­kan mut­ta eivät ole ilmoit­ta­neet sitä TE-toimistolle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rea­lis­ti:

        Count­ry­boy: TE-toi­mis­ton luvuis­sa on ns. ”kuol­lei­ta sie­lu­ja” kym­me­niä tuhan­sia. He ovat nii­tä, jot­ka ovat saa­neet työ­pai­kan mut­ta eivät ole ilmoit­ta­neet sitä TE-toimistolle.

        En pidä paik­kaan­sa. Nuo TEMn tilas­to­jen työt­tö­mät ja tem­pu­te­tut ovat oikeu­tet­tu­ja työt­tö­myys­kor­vauk­siin. Työt­tö­myys­kor­vaus­pe­tok­sia on hyvin vähän, mikä joh­tuu tie­to­jen ris­tiin­ajos­ta eri rekis­te­rei­den kesken.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Rea­lis­ti:
        En pidä paik­kaan­sa. Nuo TEMn tilas­to­jen työt­tö­mät ja tem­pu­te­tut ovat oikeu­tet­tu­ja työttömyyskorvauksiin. 

        Eivät lähes­kään kaik­ki työt­tö­mät työn­ha­ki­jat ole oikeu­tet­tu­ja kor­vauk­siin, eikä heil­lä ole mitään insen­tii­viä ilmoit­taa TEMiin että ovat saa­neet töi­tä. Putoa­vat sit­ten tilas­tois­ta joskus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Koos­ta­va pal­ve­lu http://www.duunitori.fi antaa 20900 koko­päi­väis­tä työpaikkaa.

        Pek­ka Tai­pa­le: Eivät lähes­kään kaik­ki työt­tö­mät työn­ha­ki­jat ole oikeu­tet­tu­ja kor­vauk­siin, eikä heil­lä ole mitään insen­tii­viä ilmoit­taa TEMiin että ovat saa­neet töi­tä. Putoa­vat sit­ten tilas­tois­ta joskus.

        Ei siel­lä kukaan roi­ku muun kuin etuuk­sien vuoksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tark­kaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leik­kaa­mas­ta pal­kois­ta vie­lä entisestäänkin? 

      Palk­ka­tuen mää­rän indek­soi­mi­nen työ­nan­ta­jan mak­sa­man pal­kan mää­rään, yhdis­tet­ty­nä mää­räyk­seen, että vain tie­tyn ala­ra­jan mää­räl­tään ylit­tä­vä tuki maksetaan?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Aika vai­kea saa­da osu­maan koh­dal­leen täl­lai­nen algo­rit­mi — hel­pos­ti käy niin että juu­ri kukaan ei hyö­dy tues­ta, tai sit­ten työ­nan­ta­jat löy­tä­vät ‘sweet spo­tin’ jol­la ulko­mai­set siir­to­työ­läi­set saa­daan teke­mään sii­vous­hom­mia 600e/kk, val­tion mak­saes­sa pääl­le 400e tjsp.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tark­kaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leik­kaa­mas­ta pal­kois­ta vie­lä entisestäänkin?

      Juu­ri­kin näin. Käy­tän­nös­sä­hän sii­nä tuet­tai­siin nii­tä työ­nan­ta­jia jot­ka keh­taa­vat mak­saa sur­keim­pia palk­ko­ja. Tar­vi­taan mini­mi­palk­ka­la­ki tes­sien rin­nal­le, ei tilalle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Mikä estää nii­tä leik­kaa­mas­ta palk­ko­ja nyt?

      Luon­nol­li­ses­ti se, että sit­ten ei saa työ­voi­maa töi­hin. Samal­la taval­la se työn­te­ki­jä päät­tää mil­lä pal­kal­la tekee töi­tä jatkossakin.

      Tie­ten­kin työ­nan­ta­jat pis­tä­vät aina pal­kan pie­nim­pään mah­dol­li­seen mil­lä työ­voi­maa löy­tyy, mut­ta kii­tos työn tuke­mi­sen, työ­tä saa­daan koko­nai­suu­te­na lisää. Ja aina­kin teh­dyn työn mää­rä kas­vaa, kas­vaa myös kansantuote.

      Itse kan­nat­tai­sin jotain EITC:n tyy­lis­tä ratkaisua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Luon­nol­li­ses­ti se, että sit­ten ei saa työ­voi­maa töi­hin. Samal­la taval­la se työn­te­ki­jä päät­tää mil­lä pal­kal­la tekee töi­tä jatkossakin. 

        Työ­nan­ta­ja on ole­tuk­se­na ahne joten ottaa ihan var­mas­ti töi­hin kaik­ki ne jon­ka työ­pa­nok­sel­la saa mak­set­tua pal­kan sivu­ku­lui­neen ja itsel­le kat­teen päälle.

        Se pitää vaan saa­da rahas­tet­tua asiak­kaal­ta. Eli kysy­myk­se­nä on mik­si lopul­li­sen pää­tök­sen teke­vä ja työn­te­ki­jän pal­kan mak­sa­va asia­kas ostaa nime­no­maan suo­ma­lai­sel­ta fir­mal­ta eikä samaan hin­taa tai hal­vem­mal­la muu­al­la tuo­tet­tua tava­raa tai palvelua? 

        Onko rat­kai­se­va teki­jä mak­sa­jan kan­nal­ta juu­ri sen vai­keas­ti työl­lis­tet­tä­vän suo­ma­lai­sen työ­pa­nos? Har­vem­min tai­taa olla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Näis­sä tah­too käy­dä ajan kans­sa niin, että jos sil­tä mata­la­palk­kai­sel­ta hupe­ne­vat muut­kin vaih­toeh­dot esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tur­van osto­voi­man hei­ken­tyes­sä, niin ennen pit­kää mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka + mah­dol­li­nen tuki aset­tuu juu­ri sii­hen kipu­ra­jal­le mil­lä juu­ri ja juu­ri työn­te­ki­jä pär­jää mar­gi­naa­li­ses­ti parem­min kuin sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Jos vaih­toeh­to­na on ihmi­sar­vo­ton elä­mä tosia­sial­li­ses­ti riit­tä­mät­tö­mäl­lä sosi­aa­li­tur­val­la tai mar­gi­naa­li­ses­ti parem­pi elä­mä mata­la­palk­ka-alan tuet­tu­na työ­voi­ma­na, niin kyl­lä nii­tä teki­jöi­tä riittää.

        Kor­ke­aan tek­no­lo­gi­aan luot­ta­van luon­non­va­ra­köy­hän maan pitäi­si kai pyr­kiä kehit­tä­mään työn tuot­ta­vuut­ta, ei tuke­maan pii­ko­mis­ta. Sosi­aa­li­tur­van pitäi­si sik­si olla niin hyvä, että kai­kil­la oli­si reaa­li­nen mah­dol­li­suus kiel­täy­tyä työn teos­ta. Tämä tie­tys­ti vaa­ti­si vähän tulon­jaon muut­ta­mis­ta niin että niil­tä, joil­la on val­ta­van pal­jon, ote­taan pik­kui­sen nykyis­tä enemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
        Sosi­aa­li­tur­van pitäi­si sik­si olla niin hyvä, että kai­kil­la oli­si reaa­li­nen mah­dol­li­suus kiel­täy­tyä työn teosta. 

        Tajuat kai että tämä kuu­los­taa iki­liik­ku­jal­ta (tai höl­mö­läis­ten peitonjatkamiselta).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Jan­ne M. Kor­ho­nen: Sosi­aa­li­tur­van pitäi­si sik­si olla niin hyvä, että kai­kil­la oli­si reaa­li­nen mah­dol­li­suus kiel­täy­tyä työn teosta. 

        Kyl­lä­hän tämä jo toteu­tuu. Muu­ten­han maa­ta­lou­den kausi­työn­te­ki­jät taik­ka pk-seu­dun raken­nus­mie­het ja sii­voo­jat eivät oli­si niin vah­vas­ti ulko­maa­lais­taus­tais­ten hommia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
        Näis­sä tah­too käy­dä ajan kans­sa niin, että jos sil­tä mata­la­palk­kai­sel­ta hupe­ne­vat muut­kin vaih­toeh­dot esi­mer­kik­si sosi­aa­li­tur­van osto­voi­man hei­ken­tyes­sä, niin ennen pit­kää mata­la­palk­ka-alo­jen palk­ka + mah­dol­li­nen tuki aset­tuu juu­ri sii­hen kipu­ra­jal­le mil­lä juu­ri ja juu­ri työn­te­ki­jä pär­jää mar­gi­naa­li­ses­ti parem­min kuin sosi­aa­li­tur­van varas­sa. Jos vaih­toeh­to­na on ihmi­sar­vo­ton elä­mä tosia­sial­li­ses­ti riit­tä­mät­tö­mäl­lä sosi­aa­li­tur­val­la tai mar­gi­naa­li­ses­ti parem­pi elä­mä mata­la­palk­ka-alan tuet­tu­na työ­voi­ma­na, niin kyl­lä nii­tä teki­jöi­tä riittää.

        Kor­ke­aan tek­no­lo­gi­aan luot­ta­van luon­non­va­ra­köy­hän maan pitäi­si kai pyr­kiä kehit­tä­mään työn tuot­ta­vuut­ta, ei tuke­maan pii­ko­mis­ta. Sosi­aa­li­tur­van pitäi­si sik­si olla niin hyvä, että kai­kil­la oli­si reaa­li­nen mah­dol­li­suus kiel­täy­tyä työn teos­ta. Tämä tie­tys­ti vaa­ti­si vähän tulon­jaon muut­ta­mis­ta niin että niil­tä, joil­la on val­ta­van pal­jon, ote­taan pik­kui­sen nykyis­tä enemmän.

        https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_797,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13–3‑10123387.png

        Kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen muut­to­lii­ke on pois Suo­mes­ta. Mata­la­palk­ka­töi­den sal­li­mi­nen on ainoa vai­hoeh­to työt­tö­myy­del­le. Työl­li­syy­del­lä on myös sosi­aa­li­nen aspek­ti Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa, jos­sa ihmi­syh­tei­söt ovat eristettyjä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tark­kaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leik­kaa­mas­ta pal­kois­ta vie­lä entisestäänkin? 

      Jos alal­la on yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus, palk­ko­ja ei yksin­ker­tai­ses­ti voi lei­ka­ta ja leik­kaus onnis­tui­si vain aloil­la, joil­la ei ole työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­alan (sii­voo­jat) ja ravin­to­la-alan (rvin­to­la­työ­te­ki­jät) työ­eh­to­so­pi­muk­set ovat yleissitovia.

      Jos työ­nan­ta­jat koko­nai­suu­des­sa halua­si­vat pal­ka­ta nykyis­tä useam­pia työn­te­ki­jöi­tä, niin pal­kan­saa­jal­le jävää osuut­ta täy­tyi­si kas­vat­taa. Jos työ­nan­ta­ja pis­täi­si tues­ta kaik­ki omaan tas­kuun­sa, kan­nat­ta­vuus para­ni­si, mut­ta yhtään lisä­työn­te­ki­jää ei sai­si töi­hin. Työ­voi­ma­pu­la-alal­la työ­nan­ta­jat ovat jo käy­tän­nös­sä pal­kan­neet kaik­ki, jot­ka alan val­lit­se­val­la pal­ka­ta­sol­la on yli­pää­tän­sä saa­ta­vis­sa töi­hin. Oli­si var­maan sit­ten ala- ja jopa kau­pun­ki­koh­tais­ta, kuin­ka suu­ri osa tues­ta valui­si yri­tys­ten kan­nat­ta­vuu­teen ja kuin­ka suu­ri osa sit­ten suo­raan palkkoihin.

      Var­maan­kin sit­ten seu­raa­vis­sa TES-neu­vot­te­luis­sa myös ammat­ti­lii­tot korot­tai­si­vat vaa­ti­muk­si­aan tuen vai­ku­tuk­sen ver­ran. Pal­kat nousi­si­vat ja osa työn­te­ki­jöis­tä tipah­tai­si taas työttömiksi. 

      Työl­lis­ty­mis­vai­ku­tuk­set saat­tai­si­vat jää­dä lyhy­tai­kai­sik­si. Ei ole help­poa ei.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    5. Jan­ne M. Kor­ho­nen:
      Jos mata­la­palk­ka-alo­ja tue­taan, niin mikä tark­kaan ottaen estää näi­den alo­jen työ­nan­ta­jia leik­kaa­mas­ta pal­kois­ta vie­lä entisestäänkin?

      Var­maan aina­kin työn tar­jon­nan elas­ti­suus. Tar­jon­ta ei lie­ne täy­sin epäe­las­tis­ta (jos­kaan ei täy­sin elas­tis­ta­kaan). Toi­saal­ta, jos palk­ka­kus­tan­nuk­set ale­ne­vat, niin ole­tet­ta­vas­ti työ­nan­ta­jien on sil­loin kan­nat­ta­vam­paa työl­lis­tää enem­män ihmi­siä kuin muu­ten, mikä sekään ei ole aivan huo­no asia.

      Kan­nat­taa huo­ma­ta, että, jos pien­ten palk­ko­jen tuke­mi­nen las­kee näi­tä palk­ko­ja, niin samal­la logii­kal­la myös pien­ten palk­ko­jen alhai­sem­man vero­tuk­sen pitäi­si yhtä­lail­la las­kea nii­tä. Usein kui­ten­kaan täl­lä perus­teel­la mata­la­palk­ka­tu­kia vas­tus­ta­vat eivät sit­ten vas­taa­vas­ti kan­na­ta tasa­ve­roa, vaik­ka tis­mal­leen sama logiik­ka puhui­si tulo­hai­ta­rin ala­pään vero­progres­sio­ta vastaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. ” avoi­miin työ­paik­koi­hin vaa­di­taan kak­si lop­pu­tut­kin­toa, seit­se­män kie­len suju­va osaa­mis­ta, alle 30-vuo­den ikää ja pit­kää työkokemusta,”

    Tuol­lai­sia­kin paik­ko­ja var­mas­ti on auki, mut­ta on myös tuhan­sia paik­ko­ja mihin hae­taan esim lähi­hoi­ta­jia tai raken­nusa­lan töi­hin, ja edel­ly­tyk­si­nä ei ole yhtä­kään lis­tas­ta­si. Kyl­lä luu­li­si töi­tä löy­ty­vän, jos ei muu­ten niin parin kol­men vuo­den kou­lu­tuk­sen jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ant­ti:

      Tuol­lai­sia­kin paik­ko­ja var­mas­ti on auki, mut­ta on myös tuhan­sia paik­ko­ja mihin hae­taan esim lähi­hoi­ta­jia tai raken­nusa­lan töi­hin, ja edel­ly­tyk­si­nä ei ole yhtä­kään lis­tas­ta­si. Kyl­lä luu­li­si töi­tä löy­ty­vän, jos ei muu­ten niin parin kol­men vuo­den kou­lu­tuk­sen jälkeen.

      Raken­nus­työn­te­ki­jöis­sä on val­ta­via tuot­ta­vuuse­ro­ja. Joku tekee töi­tä tupla­vauh­dil­la toi­seen ver­rat­tu­na, ja tar­kas­ti mita­ten ja tuot­taen vaik­ka­pa tasai­sia lat­tioi­ta. Toi­sen työ­tah­ti voi olla heik­ko, ja huo­nos­sa tapauk­ses­sa työn jäl­ki­kin on niin huo­noa, että muut jou­tu­vat kor­jai­le­maan jat­ku­vas­ti. Taus­tal­la vii­mek­si mai­ni­tuis­sa tapauk­sis­sa on usein päih­deon­gel­ma­his­to­ri­aa. Hyvää laa­tua nopeas­ti teki­jöil­le töi­tä löy­tyy raken­nusa­lal­ta, yli TES-palk­ka­ta­soil­la­kin, mut­ta vai­keus on sii­nä, että miten sai­si työl­lis­tet­tyä myös ne raken­nus­työn­te­ki­jät, joil­la on vaik­ka vuo­sien päih­deon­gel­ma­taus­ta, tai joil­la sel­kä kipey­tyy her­käs­ti, tai jot­ka teke­vät huo­no­na päi­vä­nä huo­noa laa­tua tai ovat kovin hitai­ta. Vaik­ka kuin­ka kou­lut­tai­si vaik­ka sel­kä­ki­pu­taus­taa omaa­vaa työn­te­ki­jää, voi olla ris­ki, että tämä jää sai­ras­lo­mal­le tulevaisuudessa.

      Työt­tö­myy­den kova ydin on vai­kea koh­de puut­tua. Osa­työ­ky­kyi­siä pitäi­si saa­da parem­min mukaan työ­mark­ki­noil­le — mut­ta joten­kin niin, että oikeas­ti työ­ky­kyi­sil­le ei muo­dos­tu kan­nus­tin­ta alkaa hyö­dyn­tää osa­työ­ky­kyis­ten työl­lis­ty­mi­sen paran­ta­mi­sek­si teh­dyis­tä asiois­ta, ja jät­täy­tyä itse­kin osa-aikai­sik­si työntekijöiksi..

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ei teol­li­suut­ta pidä vaa­tia työllistäjäksi
    Jot­ta vien­tim­me pär­jää kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, on löy­det­tä­vä inno­vaa­tiot, jot­ka kor­vaa­vat työn­te­ki­jöi­tä. Ei Suo­mi voi nyky­ai­ka­na menes­tyä sel­lai­sen ideo­lo­gian varas­sa, että työn­te­ki­jöi­tä verot­ta­mal­la hoi­de­taan val­tion­ta­lout­ta. Se teh­tä­vä jää suu­res­sa mää­rin vien­ti­teol­li­suu­del­le. Kun vien­ti menes­tyy parem­min, lisää rahaa ker­tyy monia reit­te­jä yhteis­kun­nan rattaisiin.

    Par­hai­ten työl­lis­tä­vät pal­ve­lua­lat. Vien­nin elpyes­sä kas­vaa ihmis­ten ja yri­tys­ten tar­ve saa­da pal­ve­lui­ta. Sil­ti edes noususuh­dan­tees­sa pal­ve­lua­loil­ta ei rii­tä kai­ki­kil­le työ­tä. Inno­vaa­tiot syr­jäyt­tä­vät pal­ve­luis­ta­kin työntekijöitä. 

    Yhteis­kun­nan tulee taa­ta työt­tö­mien toi­meen­tu­lo ja myös hyvä elä­mä. Sosi­aa­li­tur­van kaut­ta se voi tul­la koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti hal­vem­mak­si kuin työl­lis­tä­mi­sen kei­noin. On vir­he, kun yri­te­tään työl­lis­tä­mis­tä val­tion varoin tai kiusaa­mal­la ihmi­siä työl­lis­tä­mis­kurs­seil­la sil­loin­kin, kun ei ole sove­liai­ta työ­paik­ko­ja. Vapai­den työ­paik­ko­jen täyt­tä­mi­nen pitää kui­ten­kin säi­lyt­tää tavoitteena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jyr­ki Pato­mä­ki:
      Ei teol­li­suut­ta pidä vaa­tia työllistäjäksi
      Jot­ta vien­tim­me pär­jää kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa, on löy­det­tä­vä inno­vaa­tiot, jot­ka kor­vaa­vat työn­te­ki­jöi­tä. Ei Suo­mi voi nyky­ai­ka­na menes­tyä sel­lai­sen ideo­lo­gian varas­sa, että työn­te­ki­jöi­tä­ve­rot­ta­mal­la hoi­de­taan val­tion­ta­lout­ta. Se teh­tä­vä jää suu­res­sa mää­rin vien­ti­teol­li­suu­del­le. Kun vien­ti menes­tyy parem­min, lisää rahaa ker­tyy monia reit­te­jä yhteis­kun­nan rattaisiin.

      Par­hai­ten työl­lis­tä­vät pal­ve­lua­lat. Vien­nin elpyes­sä kas­vaa ihmis­ten ja yri­tys­ten tar­ve saa­da pal­ve­lui­ta. Sil­ti edes noususuh­dan­tees­sa pal­ve­lua­loil­ta ei rii­tä kai­ki­kil­le työ­tä. Inno­vaa­tiot syr­jäyt­tä­vät pal­ve­luis­ta­kin työntekijöitä. 

      Yhteis­kun­nan tulee taa­ta työt­tö­mien toi­meen­tu­lo ja myös hyvä elä­mä. Sosi­aa­li­tur­van kaut­ta se voi tul­la koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti hal­vem­mak­si kuin työl­lis­tä­mi­sen kei­noin. On vir­he, kun yri­te­tään työl­lis­tä­mis­tä val­tion varoin tai kiusaa­mal­la ihmi­siä työl­lis­tä­mis­kurs­seil­la sil­loin­kin, kun ei ole sove­liai­ta työ­paik­ko­ja. Vapai­den työ­paik­ko­jen täyt­tä­mi­nen pitää kui­ten­kin säi­lyt­tää tavoitteena.

      Mik­si sit­ten tetyil­lä aloil­la on työ­voi­ma­pu­la täl­lä­kin het­kel­lä. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous, puu­tar­ha ja met­sä­töi­hin ei tah­do­ta saa­da työ­voi­maa kuin Ukrai­nas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Count­ry­boy: Mik­si sit­ten tetyil­lä aloil­la on työ­voi­ma­pu­la täl­lä­kin het­kel­lä. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous, puu­tar­ha ja met­sä­töi­hin ei tah­do­ta saa­da työ­voi­maa kuin Ukrai­nas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta. 

        Kos­ka noi­hin töi­hin ei ole Suo­mes­sa osaa­jia. Beto­ni­lä­hiös­sä kas­va­nut kes­ki­ver­to-Z-suku­pol­vi­nen nuo­ri ei omaa mitään inhe­rent­tiä osaa­mis­ta maa­ta­lous- puu­tar­ha- tai met­sä­töis­tä. Nämä ovat täy­sin vie­rai­ta alo­ja useim­mil­le eikä nii­hin tun­ne­ta min­kään­lais­ta vetoa myös­kään kou­lut­tau­tua kos­ka parem­pia vaih­toeh­to­ja on tiedossa.
        Ikä­ra­sis­mi sit­ten kar­sii pois van­hem­mis­sa suku­pol­vis­sa mah­dol­li­ses­ti vie­lä ole­via osaajia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Yama: Kos­ka noi­hin töi­hin ei ole Suo­mes­sa osaa­jia. Beto­ni­lä­hiös­sä kas­va­nut kes­ki­ver­to-Z-suku­pol­vi­nen nuo­ri ei omaa mitään inhe­rent­tiä osaa­mis­ta maa­ta­lous- puu­tar­ha- tai metsätöistä. 

        No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta ettei­vät suo­ma­lai­set osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on teh­nyt eikä myös­kään opi, jos ei suos­tu teke­mään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrai­na­lai­set­kaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joi­tel­leet. Kun ukrai­nas­ta tulee uut­ta kausi­työn­te­ki­jöi­tä, ei niis­tä jokai­nen ole alan­sa ammat­ti­lai­nen vaan osa on aloit­te­li­joi­ta. Ne oppii teke­mään kun neu­vo­taan ja muut opettaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        Eivät ne ukrai­na­lai­set­kaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joi­tel­leet. Kun ukrai­nas­ta tulee uut­ta kausi­työn­te­ki­jöi­tä, ei niis­tä jokai­nen ole alan­sa ammat­ti­lai­nen vaan osa on aloit­te­li­joi­ta. Ne oppii teke­mään kun neu­vo­taan ja muut opettaa.

        Kyl­lä nime­no­maan moti­vaa­tion puu­te on tär­kein syy ettei maa­ta­lou­den kausityö
        kel­paa suo­ma­lai­sil­le. Syy mik­si kuin ukrai­na­lai­set tule­vat Suo­meen kausi­töi­hin nime­no­maan maa­ta­lou­teen on Ukrai­nas­sa mak­set­ta­van perus­pal­kan ero suh­tees­sa Ukrai­nan valuu­tan hryv­nian arvos­sa suh­tees­sa euroon (myös Puo­lan zlo­tyyn, Puo­las­sa on pal­jon myös ukrai­na­lai­sia työ­voi­maa paik­kaa­maan maan työ­voi­ma pulaa vaik­ka puo­la­lai­sia on muut­ta­nut . pal­jon ulko­mail­le työn­ta­kia) . Ukrai­na­lai­sen opet­ta­ja esi­mer­kik­si tie­naa puo­len vuo­den pal­kan Suo­mes­sa maa­ta­lou­des­sa mitä hän tie­naa Ukrai­nas­sa opet­ta­ja­na. Toden­nä­köi­ses­ti luku on täl­lä het­kel­lä suu­rem­pi. Unoh­tuu­ko Syl­tyl­tä se että 1970-luvul­la suo­ma­lai­set oli­vat Ruot­sis­sa hyvin taval­li­nen kausi­työ voi­maa kun pal­kat Suo­mes­sa oli­vat suh­tees­sa Ruot­siin pal­jon pie­nem­mät. Ukrai­na on täl­lä het­kel­lä sii­nä vai­hees­sa mis­sä Suo­mi oli 1970-luvul­la suh­tees­sa sen naa­pu­ri­mai­hin. Siis Ukrai­nan koh­dal­la suh­tees­sa Puolaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Rahul Soma­ni:
        Eivät ne ukrai­na­lai­set­kaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joi­tel­leet. Kun ukrai­nas­ta tulee uut­ta kausi­työn­te­ki­jöi­tä, ei niis­tä jokai­nen ole alan­sa ammat­ti­lai­nen vaan osa on aloit­te­li­joi­ta. Ne oppii teke­mään kun neu­vo­taan ja muut opettaa.

        Juu­ri näin. Kyse ei todel­la­kaan ole mis­tään kou­lu­tuk­sen puut­tees­ta, vaan sii­tä ettei nykyi­sil­lä raken­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­lai­sil­le työt­tö­mil­le. Tur­ha sitä on yrit­tää kää­riä johon­kin osaamattomuuteen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta ettei­vät suo­ma­lai­set osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on teh­nyt eikä myös­kään opi, jos ei suos­tu teke­mään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrai­na­lai­set­kaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja har­joi­tel­leet. Kun ukrai­nas­ta tulee uut­ta kausi­työn­te­ki­jöi­tä, ei niis­tä jokai­nen ole alan­sa ammat­ti­lai­nen vaan osa on aloit­te­li­joi­ta. Ne oppii teke­mään kun neu­vo­taan ja muut opettaa. 

        Niin, Suo­mes­sa kes­ki­palk­ka on jotain 5–6 ker­taa suu­rem­pi kuin Ukrai­nas­sa. Var­maan suo­ma­lai­sia­kin tuli­si enem­män noil­le aloil­le jos nii­den kes­ki­palk­ka viisinkertaistettaisiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Yama: os nii­den kes­ki­palk­ka viisinkertaistettaisiin.

        Mik­si sit­ten ensin esi­tit, että asia oli­si joten­kin toisin?

        Annoit ymmär­tää, että kysees­sä oli­si suo­ma­lais­ten osaa­mi­sen puutteet.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Sylt­ty: Mik­si sit­ten ensin esi­tit, että asia oli­si joten­kin toisin?

        Annoit ymmär­tää, että kysees­sä oli­si suo­ma­lais­ten osaa­mi­sen puutteet. 

        Se onkin se perus­syy. Mut­ta jos jol­le­kin alal­le lyö­dään tar­peek­si kova palk­ka, kyl­lä sii­hen ihmi­set kouluttautuu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Yama: Se onkin se perus­syy. Mut­ta jos jol­le­kin alal­le lyö­dään tar­peek­si kova palk­ka, kyl­lä sii­hen ihmi­set kouluttautuu.

        Mar­jo­jen­poi­mi­ja ei ole ammat­ti­ni­mi­ke tai tut­kin­to. Kova palk­kai­nen ammat­ti on esi­mer­kik­si aivo kirur­gi tai len­to­kap­tee­ni. Kuin­ka pal­jon mar­jo­jen hin­nat pitäi­si mak­saa vähit­täis­kau­pas­sa mikä­li mar­jo­jen­poi­mi­joil­le mak­se­taan len­to­kap­tee­nin palkka?.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Rahul Soma­ni: Mar­jo­jen­poi­mi­ja ei ole ammat­ti­ni­mi­ke tai tut­kin­to. Kova palk­kai­nen ammat­ti on esi­mer­kik­si aivo kirur­gi tai len­to­kap­tee­ni. Kuin­ka pal­jon mar­jo­jen hin­nat­pi­täi­si mak­saa vähit­täis­kau­pas­sa mikä­li mar­jo­jen­poi­mi­joil­le mak­se­taan len­to­kap­tee­nin palkka?. 

        Var­maan oli­si hil­lot aika tyy­rii­tä! Sil­lä taval­la se koh­taan­to-ongel­ma kui­ten­kin rat­ke­ai­si. Joku muu ongel­ma voi­si tulla.
        Sen sijaan jon­kun ansio­si­don­nai­sen leik­kaus ei sai­si työ­tön­tä säh­kö­asen­ta­jaa, sosio­lo­gia tai insi­nöö­riä mar­jan­poi­min­taan tai lannanluontiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Yama: Var­maan oli­si hil­lot aika tyy­rii­tä! Sil­lä taval­la se koh­taan­to-ongel­ma kui­ten­kin rat­ke­ai­si. Joku muu ongel­ma voi­si tulla.
        Sen sijaan jon­kun ansio­si­don­nai­sen leik­kaus ei sai­si työ­tön­tä säh­kö­asen­ta­jaa, sosio­lo­gia tai insi­nöö­riä mar­jan­poi­min­taan tai lannanluontiin. 

        koh­taan­to-ongel­ma ei kyl­lä rat­ke­ai­si esit­tä­mäl­lä­ni taval­la vaan koko maa­ta­lous ala­na katoai­si kun maa­ta­lous­yrit­tä­jät oli­si Suo­mes­ta kaik­ki lopet­ta­neet jos mar­jan­poi­min­nas­ta pitäi­si mak­saa kirur­gin tai len­to­kap­tee­nin palk­ka.. Olet sii­nä aivan oikeas­sa ettei ansio­si­don­nai­sen leik­kaus ei sai­si työt­tö­miä säh­kö­asen­ta­jia, sosio­lo­ge­ja tai insi­nöö­re­jä marjanpoimintaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Sylt­ty: No ihan höpö höpö sentään. 

        On tot­ta ettei­vät suo­ma­lai­set osaa Mut­ta ei kukaan osaa ennen kuin on teh­nyt eikä myös­kään opi, jos ei suos­tu teke­mään, kun ei kannata. 

        Eivät ne ukrai­na­lai­set­kaan ole osan­neet, ennen kuin ovat aloit­ta­neet työt ja harjoitelleet. 

        Ne ukrai­na­lai­set kausi­työn­te­ki­jät ovat kyl­lä ope­tel­leet ja har­joi­tel­leet jo Ukrai­nas­sa; ei Suo­meen mitään tois­tai­toi­sia opet­te­li­joi­ta ote­ta, vaan ammattityövoimaa.

        Ukrai­na­lai­sel­le suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­työn­te­ki­jän palk­ka on hou­kut­te­le­va, Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­ris­sä ole­val­le ei, kos­ka työ on myös kovaa ja vaa­tii asen­net­ta, sen lisäk­si että vaa­tii ammat­ti­tai­toa ja kokemusta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Count­ry­boy: Mik­si sit­ten tetyil­lä aloil­la on työ­voi­ma­pu­la täl­lä­kin het­kel­lä. Esi­mer­kik­si maa­ta­lous, puu­tar­ha ja met­sä­töi­hin ei tah­do­ta saa­da työ­voi­maa kuin Ukrai­nas­ta, Viros­ta ja Kroatiasta.

        Jos oli­sit itse työ­tön, meni­sit­kö poi­mi­maan mar­jo­ja samoil­la työ­eh­doil­la ja pal­koil­la kuin ukrainalaiset?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. R.Silfverberg: Jos oli­sit itse työ­tön, meni­sit­kö poi­mi­maan mar­jo­ja samoil­la työ­eh­doil­la ja pal­koil­la kuin ukrainalaiset?

        Ei tie­ten­kään kukaan mene. Sehän se täs­sä on pointtina!

        Nykyi­sil­lä raken­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­lai­sil­le. Tur­ha sitä on yrit­tää kää­riä mihin­kään muuhun.

        Kes­kus­te­lu kier­tää kehää:
        A: Töi­hin mene­mi­nen nyki­sel­lään ei kan­na­ta, sil­le täy­tyy teh­dä jotain.
        B: Väi­tät­kö työt­tö­miä lais­koik­si? *pöy­ris­tys* Kun vaan ei vaan ole töi­tä, niin ei ole. Joten mikään tapa teh­dä töi­den menos­ta kan­nat­ta­vam­paa, ei auta.
        A: No on töi­tä esi­mer­kik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huo­not pal­kat ja saman saa koto­na­kin, mik­si *kukaan* meni­si noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­ta­vuu­del­le pitäi­si siis teh­dä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Sylt­ty: Ei tie­ten­kään kukaan mene. Sehän se täs­sä on pointtina!

        Nykyi­sil­lä raken­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­lai­sil­le. Tur­ha sitä on yrit­tää kää­riä mihin­kään muuhun.

        Kes­kus­te­lu kier­tää kehää:
        A: Töi­hin mene­mi­nen nyki­sel­lään ei kan­na­ta, sil­le täy­tyy teh­dä jotain.
        B: Väi­tät­kö työt­tö­miä lais­koik­si? *pöy­ris­tys* Kun vaan ei vaan ole töi­tä, niin ei ole. Joten mikään tapa teh­dä töi­den menos­ta kan­nat­ta­vam­paa, ei auta.
        A: No on töi­tä esi­mer­kik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huo­not pal­kat ja saman saa koto­na­kin, mik­si *kukaan* meni­si noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­ta­vuu­del­le pitäi­si siis teh­dä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

        Nuo ukrai­na­lai­sil­le ym tar­koi­te­tut kausi­työt ovat niin huo­nos­ti pal­ka­tut että suo­ma­lai­sis­ta kor­kein­taan kou­lu­lai­set voi­si kuvi­tel­la teke­vän­sä sel­lais­ta kesä­työ­nä jos ei muu­ta saa. Ne eivät ole vaih­toeh­to kel­le­kään joka on jo jon­kin aikaa ollut työ­elä­mäs­sä ja saa­nut pot­kut tuo­tan­nol­lis-talou­del­li­sis­ta syistä. 

        Oltai­siin kyl­lä menos­sa takai­sin 1940–60 luvul­le jos työt­tö­myys­päi­vä­ra­han saa­mi­sen ehto­na oli­si pak­ko­työ työ­siir­to­lois­sa kau­ka­na omas­ta kodis­ta, jois­sa olo­suh­teet eivät eroa vankiloista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. R.Silfverberg: Ne eivät ole vaih­toeh­to kel­le­kään joka on jo jon­kin aikaa ollut työ­elä­mäs­sä ja saa­nut pot­kut tuo­tan­nol­lis-talou­del­li­sis­ta syistä. 

        Ollaan edet­ty suo­ma­lai­ses­sa työl­lis­ty­mis­kes­kus­te­lus­sa jo aika pit­käl­le, kun tode­taan että työ­tä näy­täi­si ole­van, mut­ta sitä ei vaan kan­na­ta ottaa vas­taan. Sehän mah­dol­lis­taa mie­tin­nät sii­tä, onko asial­le teh­tä­vis­sä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tum­man­pu­nais­ten vasem­mis­to­lais­ten tapaan tode­taan “työ­tä ei ole”*, niin sii­tä seu­raa­vat joh­to­pää­tök­set­hän ovat aivan eri­lai­set. Sil­loin esi­mer­kik­si elä­ke­put­ken lyhen­tä­mi­sel­tä tipah­taa jär­ki täy­sin pois. 

        *) Tämä asen­ne on täy­sin ekvi­va­lent­ti “ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole, jos on, ei lii­ty ihmi­seen, jos liit­tyy ei sil­le mitään mahda”-ajattelun kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Sylt­ty: Ollaan edet­ty suo­ma­lai­ses­sa työl­lis­ty­mis­kes­kus­te­lus­sa jo aika pit­käl­le, kun tode­taan että työ­tä näy­täi­si ole­van, mut­ta sitä ei vaan kan­na­ta ottaa vas­taan. Sehän mah­dol­lis­taa mie­tin­nät sii­tä, onko asial­le teh­tä­vis­sä jotain. Ehkä on, ehkä ei.

        Jos vain tum­man­pu­nais­ten vasem­mis­to­lais­ten tapaan tode­taan ”työ­tä ei ole”*, niin sii­tä seu­raa­vat joh­to­pää­tök­set­hän ovat aivan eri­lai­set. Sil­loin esi­mer­kik­si elä­ke­put­ken lyhen­tä­mi­sel­tä tipah­taa jär­ki täy­sin pois. 

        *) Tämä asen­ne on täy­sin ekvi­va­lent­ti ”ilmas­ton­muu­tos­ta ei ole, jos on, ei lii­ty ihmi­seen, jos liit­tyy ei sil­le mitään mahda”-ajattelun kanssa.

        Kysy­mys on lähin­nä sii­tä että mikä on oikein ja mikä ei. 

        Mik­si suo­ma­lai­sia työt­tö­miä, jot­ka ovat jou­tu­neet pit­kän työ­uran jäl­keen yri­tys­ten sanee­raus­toi­men­pi­tei­den koh­teek­si, pitäi­si ran­gais­ta pak­ko­työl­lä jol­lai­seen ei edes suo­ma­lai­set van­git joudu? 

        Ulko­mai­sen hal­pa­työ­voi­man käyt­tö mar­jan­poi­min­nas­sa ym elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­sa on ollut täyn­nä eri­lai­sia epä­koh­tia mut­ta sii­hen ei ole puu­tut­tu kos­ka aja­tel­laan että naaa­pu­ri­mais­sa toi­mi­tan samal­la taval­la, ja mene­te­tään kil­pai­lue­tua. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat siis itke­vät jos eivät saa teet­tää ulko­mai­sil­la poi­mi­joil­la työ­tä yhtä huo­nol­la pal­kal­la kuin mitä ruot­sa­lai­nen saa. Niin­kuin se mar­ja­bis­nes oli­si Suo­mel­le niin tär­ke­ää yli­pään­sä? Ei se aina­kaan minun mie­les­tä­ni ole. Mä uskal­lan syö­dä ulko­mai­sia mar­jo­ja ja koti­käyt­töön osaan poi­mia itse. Mut­ta ansai­tak­se­ni itsel­le­ni elan­toa sitä en ala tekemään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. R.Silfverberg:

        Ulko­mai­sen hal­pa­työ­voi­man käyt­tö mar­jan­poi­min­nas­sa ym elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nos­sa on ollut täyn­nä eri­lai­sia epä­koh­tia mut­ta sii­hen ei ole puu­tut­tu kos­ka aja­tel­laan että naaa­pu­ri­mais­sa toi­mi­tan samal­la taval­la, ja mene­te­tään kil­pai­lue­tua. Maa­ta­lous­tuot­ta­jat siis itke­vät jos eivät saa teet­tää ulko­mai­sil­la poi­mi­joil­la työ­tä yhtä huo­nol­la pal­kal­la­kuin mitä ruot­sa­lai­nen saa. Niin­kuin se mar­ja­bis­nes oli­si Suo­mel­le niin tär­ke­ää yli­pään­sä? Ei se aina­kaan minun mie­les­tä­ni ole.Mä uskal­lan syö­dä ulko­mai­sia mar­jo­ja ja koti­käyt­töön osaan poi­mia itse. Mut­ta ansai­tak­se­ni itsel­le­ni elan­toa sitä en ala tekemään.

        Mar­ja­bis­nek­sen lisäksi
        työ­voi­maa maa­ta­li­loil­le on vai­kea saa­da koti­maas­ta mui­hin­kin töi­hin mikä­li kysees­sä on kausi­työ. Estee­nä ei ole aina palk­kaus vaan työn luon­ne. Vii­me vuon­na hyvä esi­merk­ki oli Brexi­tin jäl­kei­nen Bri­tan­nia jon­ne oli vai­kea­ta saa­da maa­ta­lou­teen brit­ti­läi­siä pai­kal­li­sia työn­te­ki­jöi­tä kun itäeu­roop­pa­lai­nen työ­voi­maa ei voi­tu enää pal­ka­ta niin­kään hel­pos­ti Brexi­tin jäl­keen. Bri­tan­nian maa­ta­lous­tuot­ta­jat teki­vät kyl­lä eri­lai­sia kam­pan­joi­ta jois­sa koros­tet­tiin työ­olo­jen hyviä puo­lia. Joi­ta­kin brit­ti­läi­siä opis­ke­li­joi­ta tuli ensim­mäi­se­nä viik­ko­na mut­ta läh­ti­vät pois seu­raa­va­na viik­ko­na. Perin­tei­ses­ti Bri­tan­nian maa­ta­lou­des­sa työ­voi­ma tuli Irlan­nis­ta mut­ta sen­kin on saman­lai­nen aika päi­viä sit­ten mene­tet­ty tapaus kuin oli suo­ma­lai­set kausi­työn­te­ki­jät Ruot­sin maa­ta­lou­des­sa 1970-luvul­la. Irlan­ti­lai­sia ja suo­ma­lai­sia kausi­työn­te­ki­jöi­tä Ruot­sin ja Bri­tan­nian maa­ta­lou­des­sa ei kut­sut­tu nyky ter­mein hal­pa­työ­voi­mak­si vaik­ka todel­li­suu­des­sa sitä se oli kun työ­voi­maa tuli Ruot­siin Suo­mes­ta ja Bri­tan­ni­aan Irlan­nis­ta. Irlan­nin maa­ta­lous on nyky­ään erit­täin riip­pu­vai­nen ulko­maa­lai­ses­ta työ­voi­mas­ta. Kil­pai­lun menet­tä­mi­sen lisäk­si maa­ta­lous­tuot­ta­jat voi­vat menet­tää myös kuu­kau­den vihan­nes ja hedel­mät sadon kos­ka työ­voi­man huo­non saa­ta­vuu­den takia tuo­reet vihan­nek­set ja hedel­mät mätä­ne­vät muu­ta­mas­sa vii­kos­sa. Juu­ri näin kävi Bri­tan­nias­sa vii­me vuon­na kun Itä-Euroo­pas­ta kausi­työ­voi­maa oli lähes mah­do­ton­ta saa­da kuin oli perin­tei­ses­ti ennen Brexi­tiä. Tuon­ti elin­tar­vik­kei­den saa­ta­vuus on kyl­lä tur­vat­tu mut­ta ei sekään ole parem­pi vaih­toeh­to ikui­ses­ti kuin myös tur­va­ta koti­mai­nen tuo­tan­to vaik­ka nyt työ­voi­maa pitää­kin tuo­da ulko­mail­ta. Jos on parem­pia vaih­toeh­to­ja ker­toa miten tur­va­ta koti­mai­nen tuo­tan­to maa­ta­lou­des­sa ja samal­la yllä­pi­tää kor­keat pal­kat tiloil­la ja myös estää koti­mais­ten tuot­tei­den hin­to­jen nousu suh­tees­sa ulko­maa­lai­siin tuot­tei­siin oli­si kysei­nen mal­li jo otet­tu aika päi­viä sit­ten käyttöön.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. Sylt­ty:

        Kes­kus­te­lu kier­tää kehää:
        A: Töi­hin mene­mi­nen nyki­sel­lään ei kan­na­ta, sil­le täy­tyy teh­dä jotain.
        B: Väi­tät­kö työt­tö­miä lais­koik­si? *pöy­ris­tys* Kun vaan ei vaan ole töi­tä, niin ei ole. Joten mikään tapa teh­dä töi­den menos­ta kan­nat­ta­vam­paa, ei auta.
        A: No on töi­tä esi­mer­kik­si aloil­la X, Y, Z
        B: No mut­ta nois­sa on niin huo­not pal­kat ja saman saa koto­na­kin, mik­si *kukaan* meni­si noi­hin töihin?
        A: Kan­nat­ta­vuu­del­le pitäi­si siis teh­dä jotain
        B: Mut­ta kun ei vaan ole töitä!

        Hyvä tii­vis­tys. Toki tuo­hon asi­aan liit­tyy myös esi­mer­kik­si työ­asun­to­yk­siöi­den puu­te lähel­lä vaik­ka­pa mar­jan­ke­ruu­paik­ko­ja. Suo­ma­lai­sil­le ei yleen­sä enää kel­paa yhteis­ma­joi­tus kausi­työ­asun­to­na, kun hyvien asu­mi­sen tukien myö­tä on totut­tu sii­hen, että yhteis­kun­nan tuke­ma­na voi asua yksiös­sä­kin. Osal­la maa­ti­lois­ta majoi­tus on ihan oikeas­ti aika heik­ko­ta­soi­nen sii­hen näh­den, mis­sä Suo­mes­sa on totut­tu asumaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. ni: Hyvä tii­vis­tys. Toki tuo­hon asi­aan liit­tyy myös esi­mer­kik­si työ­asun­to­yk­siöi­den puu­te lähel­lä vaik­ka­pa mar­jan­ke­ruu­paik­ko­ja. Suo­ma­lai­sil­le ei yleen­sä enää kel­paa yhteis­ma­joi­tus kausi­työ­asun­to­na, kun hyvien asu­mi­sen tukien myö­tä on totut­tu sii­hen, että yhteis­kun­nan tuke­ma­na voi asua yksiös­sä­kin. Osal­la maa­ti­lois­ta majoi­tus on ihan oikeas­ti aika heik­ko­ta­soi­nen sii­hen näh­den, mis­sä Suo­mes­sa on totut­tu asumaan. 

        Täs­sä tul­laan ylei­ses­ti ongel­maan työn peräs­sä mat­kus­ta­mi­sen kans­sa. Jos työ­paik­ka sijait­see hel­pon päi­vit­täi­sen työ­mat­kan pääs­sä, riit­tää työn­ha­ki­jal­le talou­del­li­sen kan­nat­ta­vuu­den kan­nal­ta sosi­aa­li- tai työt­tö­myys­tur­van tuki­ta­so + jotain (sii­tä voi kiis­tel­lä, miten pal­jon on riit­tä­vää). Jos työ­pai­kan vuok­si pitää muut­taa uudel­le paik­ka­kun­nal­le, kan­nat­ta­vuus tulee vas­ta, kun sosi­aa­li- tai työt­tö­myys­tur­va + asuin­me­not + jotain + epä­mää­räi­sem­pi sum­ma kor­vaa­maan kave­ri­pii­rin jää­mis­tä kau­as, huo­noa sijain­tia, puo­li­son työ­pai­kan­vaih­to-onge­laa jne.

        Eli esi­mer­kik­si maa­ta­lou­den kausi­töi­den kan­nal­ta syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la jo ole­vat ihmi­set on peri­aat­tees­sa saa­ta­vis­sa hal­vem­mal­la töi­hin kuin työn peräs­sä muut­ta­jat. Ongel­ma täs­sä, että nii­tä pai­kan pääl­lä ole­via ei ole maa­seu­tu­yrit­tä­jil­le riittävästi.

        Näin­hän se Lapis­sa­kin, mat­kai­lue­lin­kei­non kausi­työn­te­ki­jöil­le ei rii­tä enää peti­paik­ka usean vie­raan hen­ki­lön kans­sa jae­tus­sa huo­nees­sa. Hekin halua­vat elää nor­maa­lia elä­mään­sä työn ohes­sa, kuten kaik­ki muutkin.

        Ja sit­ten on ongel­ma sii­nä, että tänä päi­vä­nä ei rii­tä vain genee­ri­nen ihmi­nen lapion var­teen. Työs­sä kuin työs­sä on osaa­mi­nen ja tot­tu­mus, joka hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti työ­nan­ta­jan kan­nal­ta (työn­te­ki­jän kou­lut­ta­mi­seen ei mene aikaa ja rahaa, vaan voi ottaa heti ensi päi­väs­tä vastuuta).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      20. Sylt­ty: Ei tie­ten­kään kukaan mene. Sehän se täs­sä on pointtina!

        Nykyi­sil­lä raken­teil­la nuo hom­mat kan­na­ta suo­ma­lai­sil­le. Tur­ha sitä on yrit­tää kää­riä mihin­kään muuhun. 

        Ei kyse ole raken­teis­ta. Vaik­ka leik­kai­si­kin tukia, ei noi­hin hom­miin tuli­si juu­ri sen enem­pää suo­ma­lai­sia. Nii­den nykyi­nen palk­ka­ta­so ei rii­tä kom­pen­soi­maan sitä miten pois nyky­suo­ma­lais­ten muka­vuusa­lu­eel­ta ne ovat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      21. Yama:

        Ei kyse ole raken­teis­ta. Vaik­ka leik­kai­si­kin tukia, ei noi­hin hom­miin tuli­si juu­ri sen enem­pää suo­ma­lai­sia. Nii­den nykyi­nen palk­ka­ta­so ei rii­tä kom­pen­soi­maan sitä miten pois nyky­suo­ma­lais­ten muka­vuusa­lu­eel­ta ne ovat.

        Kyse on vaih­toeh­dois­ta. Käsit­tääk­se­ni ongel­ma mar­ja­ti­loil­la ei ole se, ettei suo­ma­lai­sia haki­joi­ta oli­si, vaan se, että monet suo­ma­lai­sis­ta ovat niin hitai­ta teke­mään töi­tä, että kan­nat­taa ennem­min ottaa nopeam­pi teki­jä. Muis­te­len vuo­sia sit­ten hake­nee­ni itse­kin mar­ja­ti­loil­le töi­hin. Palk­ka­ta­so oli­si kel­van­nut. En iki­nä pääs­syt. Ei tul­lut kut­sua edes haas­tat­te­luun. Mar­jo­jen itse­poi­min­nas­sa olen kyl­lä ollut, ja kat­so­nut, kuin­ka jot­kut ammat­ti­lai­set vii­let­tä­vät vauh­dil­la mar­jo­ja poi­mien, ja näh­nyt myös vas­ta aloit­ta­nei­ta nuo­ria koti­mai­sia ammat­ti­poi­mi­joi­ta ja näi­den poi­min­ta­vauh­tia. Suo­mai­nen poi­min­taa vas­ta opet­te­le­va saat­taa teh­dä mar­jan­poi­min­taa jopa vain kol­mas­osan tah­dil­la koke­nee­seen ulko­maa­lai­seen mar­jan­poi­min­ta­kon­ka­riin ver­rat­tu­na. Sosi­aa­li­huol­toa sel­lai­nen­kin työn­te­ki­jä tar­vit­see kui­ten­kin yhtä pal­jon. Eli vaik­ka oli­si urak­ka­palk­ka­kin, voi työ­nan­ta­jal­le olla kal­liim­paa ottaa suo­ma­lai­nen koke­ma­ton töi­hin. Lisäk­si koti­mai­sis­ta poi­mi­jois­ta osa lopet­taa ilmei­ses­ti hom­mat ennen­ai­kai­ses­ti, eli ei tule taet­ta sii­tä, että työ­voi­ma säi­lyi­si läpi poi­min­ta­kau­den. Ulko­mai­set työn­te­ki­jät eivät yleen­sä pois­tu kes­ken kauden.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      22. R.Silfverberg: Jos oli­sit itse työ­tön, meni­sit­kö poi­mi­maan mar­jo­ja samoil­la työ­eh­doil­la ja pal­koil­la kuin ukrainalaiset?

        Olen teh­nyt nuo­re­na maa­ta­lous­työ­tä ehkä noin 12 vuo­ti­aas­ta läh­tien pal­kat­ta tai hyvin pie­nel­lä pal­kal­la. Mm. soke­ri­juu­rik­kaan har­ven­nus­ta. Eivät ukrai­na­lai­set mar­jo­ja poi­mi, raken­te­le­vat kupla­hal­le­ja puu­tar­ha­ti­loil­le ja osal­lis­tu­vat istu­tuk­siin. Mik­si muu­ten tomaat­tien poi­min­ta När­piös­sä kel­paa viet­na­mi­lai­sil­le, mut­tei tie­tääk­se­ni soma­lia­lai­sil­le niin­kään. Afri­kas­sa­han maa­ta­lous­työt ovat pal­jol­ti nais­ten työ­tä, onko kulttuurieroja.

        Met­sä­nis­tu­tuk­seen­kin tuo­daan nykyi­sin jopa Kroa­tias­ta asti työ­voi­maa. Ei niin huo­nos­ti pal­kat­tua, 20 snt/taimi. Pot­ti­put­kel­la istut­taa hyvään maa­han hel­pos­ti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      23. Count­ry­boy: Mik­si muu­ten tomaat­tien poi­min­ta När­piös­sä kel­paa viet­na­mi­lai­sil­le, mut­tei tie­tääk­se­ni soma­lia­lai­sil­le niin­kään. Afri­kas­sa­han maa­ta­lous­työt ovat pal­jol­ti nais­ten työ­tä, onko kulttuurieroja.

        Viet­na­mi­lai­set tuli­vat Suo­meen kiin­tiö pako­lai­si­na YK:n lei­reil­tä 1970–1980-luvun tai­tees­sa ja sen pro­ses­sin kaut­ta hei­dät asu­tet­tiin Suo­meen ja tääl­lä sit­ten kun­tiin jot­ka otti­vat hei­dät vas­taan ja När­piö oli yksi niis­tä kun­nis­ta. Viet­na­mi­lai­set tuli siis
        kiin­tiöi­nä ja soma­lia­lai­sia tuli pää­asias­sa yksit­täi­si­nä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­na 1990-luvul­la Neu­vos­to­lii­tos­ta. Tuol­loin 1990-luvul­la tur­va­pai­kan­ha­ki­jat eivät saa­neet auto­maa­ti­ses­ti työ­lu­paa. Sen piti hakea erik­seen. Kiin­tiö pako­lai­set saa­vat nyt­kin työ­lu­van hel­pom­min kuin turvapaikanhakijat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      24. Count­ry­boy: Afri­kas­sa­han maa­ta­lous­työt ovat pal­jol­ti nais­ten työ­tä, onko kulttuurieroja.

        Tuo­kin näke­mys Afri­kas­ta on hiu­kan yleis­tä­vä. Afri­kan eri alu­eet ovat myös kult­tuu­ril­li­ses­ti eri­lai­sia ja nais­ten ase­ma on myös hyvin eri­lai­nen eri Afri­kan mais­sa. Yhtä hyvin voi­si koros­taa että Venä­jäl­lä nais­ten ase­ma on toi­sen­lai­nen kuin Suo­mes­sa ja Poh­jois­mais­sa. Vaik­ka Neu­vos­to­liit­to oli­kin pro­pa­gan­das­sa nais­ten oikeuk­sien edel­lä­kä­vi­jä valtio.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      25. Count­ry­boy:

        Met­sä­nis­tu­tuk­seen­kin tuo­daan nykyi­sin jopa Kroa­tias­ta asti työvoimaa. 

        Kroa­tia on EU maa toi­sin kuin on Ukrai­na joka ei ole EU jäsen­val­tio mut­ta Ukrai­nal­la on esi­mer­kik­si vii­su­mi vapaa sopi­mus EU:n kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      26. Count­ry­boy: Olen teh­nyt nuo­re­na maa­ta­lous­työ­tä ehkä noin 12 vuo­ti­aas­ta läh­tien pal­kat­ta tai hyvin pie­nel­lä pal­kal­la. Mm. soke­ri­juu­rik­kaan harvennusta. 

        Ei niin huo­nos­ti pal­kat­tua, 20 snt/taimi. Pot­ti­put­kel­la istut­taa hyvään maa­han hel­pos­ti 1000 taimea/päivä = 200 euro/pv.

        200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesä­töis­sä voi tie­na­ta enem­män rahaa. En tie­dä kuin­ka pal­jon jää­te­lön myy­jä tie­naa kuus­sa euro mää­ris­sä mut­ta toden­nä­köi­ses­ti saman ver­ran kuin maa­ti­loil­la mut­ta jää­te­lö myy­jän työ­teh­tä­vät ovat myös fyy­si­ses­ti hel­pom­paa kuin maa­ti­la työt. Myös jää­te­lön myy­jien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paik­ka­kun­taan. Joten mat­kus­ta­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maa­seu­dul­la. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on hel­pom­pi liik­kua pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kos­ka autoa ei tar­vit­se joka paikkaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      27. Rahul Soma­ni: 200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesä­töis­sä voi tie­na­ta enem­män rahaa. En tie­dä kuin­ka pal­jon jää­te­lön myy­jä tie­naa kuus­sa euro mää­ris­sä mut­ta toden­nä­köi­ses­ti saman ver­ran kuin maa­ti­loil­la mut­ta jää­te­lö myy­jän työ­teh­tä­vät ovat myös fyy­si­ses­ti hel­pom­paa kuin maa­ti­la työt.Myös jää­te­lön myy­jien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paik­ka­kun­taan. Joten mat­kus­ta­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maa­seu­dul­la. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on hel­pom­pi liik­kua pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kos­ka autoa ei tar­vit­se joka paikkaan.

        Siis jos kuu­kau­des­sa on 20 työ­päi­vää niin onhan 200 euroa päi­väl­tä hyvä palk­ka. Tekee siis 4000 kuukaudessa. 

        Mut­ta nii­tä par­hai­ten tuot­ta­via keik­ka­töi­tä ei kel­le tahan­sa aloitt­te­li­jal­le anne­ta. Pitää olla näyt­töä aikai­sem­mis­ta kei­kois­ta kos­ka työ­nan­ta­ja halu­aa var­mis­tua että työt tulee teh­tyä aikataulussa. 

        Selän saa kyl­lä leik­kaus­kun­toon jos puun­tai­mien istu­tuk­ses­ta aikoo amma­tin lop­pue­lä­mäk­seen hom­ma­ta itselleen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      28. R.Silfverberg: 4000

        R.Silfverberg: Siis jos kuu­kau­des­sa on 20 työ­päi­vää niin onhan 200 euroa päi­väl­tä hyvä palk­ka. Tekee siis 4000 kuukaudessa. 

        Mut­ta nii­tä par­hai­ten tuot­ta­via keik­ka­töi­tä ei kel­le tahan­sa aloitt­te­li­jal­le anne­ta. Pitää olla näyt­töä aikai­sem­mis­ta kei­kois­ta kos­ka työ­nan­ta­ja halu­aa var­mis­tua että työt tulee teh­tyä aikataulussa. 

        Selän saa kyl­lä leik­kaus­kun­toon jos puun­tai­mien istu­tuk­ses­ta aikoo amma­tin lop­pue­lä­mäk­seen hom­ma­ta itselleen.

        Ver­ta­sin edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni jää­te­lö­myy­jän ja puu­tar­ha­työn­te­ki­jän fyy­sis­tä luon­net­ta. Mut­ta unoh­din sanoa että jää­te­lö­myy­jän koh­dal­la kysees­sä on kuu­kausi palk­ka ver­tai­lu ei päi­vä­palk­ka vertailu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      29. Rahul Soma­ni: 200 euroa on aika vähän kun muis­sa kesä­töis­sä voi tie­na­ta enem­män rahaa. En tie­dä kuin­ka pal­jon jää­te­lön myy­jä tie­naa kuus­sa euro mää­ris­sä mut­ta toden­nä­köi­ses­ti saman ver­ran kuin maa­ti­loil­la mut­ta jää­te­lö myy­jän työ­teh­tä­vät ovat myös fyy­si­ses­ti hel­pom­paa kuin maa­ti­la työt.Myös jää­te­lön myy­jien kesä­työ paik­ka on yleen­sä sidot­tu paik­ka­kun­taan. Joten mat­kus­ta­mi­nen on myös lyhyem­pää kuin maa­seu­dul­la. Esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on hel­pom­pi liik­kua pää­kau­pun­ki­seu­dun sisäl­lä kos­ka autoa ei tar­vit­se joka paikkaan.

        No onpa sinul­la käsi­tys kesä­töi­den pal­kois­ta. Ei tai­da jää­te­lön myy­jä 4000 euroa kuus­sa saada.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      30. Count­ry­boy: No onpa sinul­la käsi­tys kesä­töi­den pal­kois­ta. Ei tai­da jää­te­lön myy­jä 4000 euroa kuus­sa saada.

        En toden­nut mis­sään koh­das­sa edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa­ni että jää­te­lön myy­jä sai­si 4000 euroa kuus­sa vaan tote­sin että toden­nä­köi­ses­ti jää­te­lön­myy­jä voi­si tie­na­ta tuon 200 euroa kuten tie­naa ukrai­na­lai­set maa­ti­la­töis­sä mut­ta jää­te­lön­myy­jän työ on myös huo­kut­te­le­vam­paa kuin maa­ti­la­työt. Juu­ri sen takia jää­te­lön­myy­jä on monel­le ensim­mäi­nen valin­ta kuin .maa­ti­la­työt. Tuo 4000 euroa oli kyl­lä R.Silfverbergin las­kel­ma ei minun. Toki sum­ma­kin riip­puu kuin­ka pal­jon jää­te­lön­myy­jä myy tuot­tei­taan ja mil­lai­nen seson­ki on kysei­nen kesä. Otin kan­taa vain maa­ti­la­töi­den ja jää­te­lö­myy­jän työn­luon­tee­seen ja palk­ka oli vain tois­si­jai­nen ver­tai­lu koh­de ja enkä mai­nin­nut mitään euro mää­räi­siä lukuja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kyl­lä tuo työt­tö­myy­son­gel­man ydin­ky­sy­mys on ihan muu­al­la kuin pie­ni­palk­kai­sen tuke­mi­ses­sa, joka sekin oli­si oikean suun­tai­nen teko.

    Se men­nee nimit­täin näin:

    Vel­ka-addik­ti viher­va­sem­mis­to-eliit­ti on irtau­tu­nut todel­li­suu­des­ta ja on piit­taa­ma­ton / ymmär­tä­mä­tön Suo­men talou­den tilasta. 

    Hal­li­tuk­sen meno­ke­hys­rii­hi-ongel­mas­sa on poh­jim­mil­taan kyse juu­ri tästä.

    Ongel­mam­me alkusyyk­si voi pai­kal­lis­taa Mau­no Koi­vis­ton, joka oli berns­tei­ni­lai­nen sosia­lis­ti. Hänen mukaan­sa Marxin oppien mukai­seen sosia­lis­miin tuli ede­tä pie­nin askelin. 

    Täl­lä kei­nol­la, muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä Suo­men marxi­lai­nen eliit­ti onkin luo­nut maa­ham­me sosia­lis­tien talou­den, talut­ta­mal­la Suo­men kan­saa kuin päs­siä narussa. 

    Ongel­ma­na on nyt se, että Suo­men sosia­lis­ti­nen talous­ko­kei­lu on epä­on­nis­tu­nut, niin kuin kaik­kial­la muuallakin.

    Olem­me nyt RAKENTEELLISESTI kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä ja talou­tem­me on vaka­vas­sa kriisissä.
    Suo­men talou­den koet­ti 2015–19 pelas­taa pää­mi­nis­te­ri Juha Sipi­lä, joka loi­kin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
    Sit­ten viher­va­sem­mis­to-eliit­ti julis­ti Sipi­län kusi­tol­pak­si, jol­loin tove­rit pon­nah­ti­vat spon­taa­nis­ti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsi­ään taukoamatta…

    Kun ker­ran suur­teol­li­suu­tem­me on jo pois­tu­nut Suo­mes­ta ja työl­lis­tää pää­asias­sa siel­lä, AINOA talou­tem­me pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­täm­me, jot­ka luo­vat suu­rim­man osan uusis­ta työpaikoista.
    Pk-yri­tyk­sem­me eivät kui­ten­kaan ole val­miit nyky­olois­sa juu­ri­kaan kas­va­maan, inves­toi­maan ja työl­lis­tä­mään Suomessa. 

    Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sil­le epä­luo­tet­ta­va, epäys­tä­väl­li­nen, himo­ve­rot­ta­va ja vaa­ral­li­nen­kin maa, jos­sa on maa­il­man jäy­kin työlainsäädäntö. 

    Yrit­tä­jien muis­tis­sa on vie­lä Mau­no Koi­vis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja sii­tä seu­ran­neet 100 000 kon­kurs­sia ja yrit­tä­jien itsemurhat.

    JOHTOPÄÄTÖS: Suo­mes­sa pitää teh­dä kaik­kien talous­re­for­mien äiti, mark­ki­na­ta­lou­den ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­tä­jil­le vau­ras­tu­mi­sen mahdollisuus.

    Vain näin saam­me isän­maam­me taas kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, jol­loin Suo­men hyvin­voin­ti ja tur­val­li­suus voi­daan taata. 

    Ja vain näin voim­me estää osaa­jien ja par­hait­ten yri­tys­ten tsu­na­min ulkomaille…
    Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-ris­kiy­rit­tä­jä, tek­no­lo­gia­vie­jä ja var­sin­kin nuor­ten työllistäjä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo:
      Kyl­lä tuo työt­tö­myy­son­gel­man ydin­ky­sy­mys on ihan muu­al­la kuin pie­ni­palk­kai­sen tuke­mi­ses­sa, joka sekin oli­si oikean suun­tai­nen teko.

      Se men­nee nimit­täin näin:

      Vel­ka-addik­ti viher­va­sem­mis­to-eliit­ti on irtau­tu­nut todel­li­suu­des­ta ja on piit­taa­ma­ton / ymmär­tä­mä­tön Suo­men talou­den tilasta. 

      Hal­li­tuk­sen meno­ke­hys­rii­hi-ongel­mas­sa on poh­jim­mil­taan kyse juu­ri tästä.

      Ongel­mam­me alkusyyk­si voi pai­kal­lis­taa Mau­no Koi­vis­ton, joka oli berns­tei­ni­lai­nen sosia­lis­ti. Hänen mukaan­sa Marxin oppien mukai­seen sosia­lis­miin tuli ede­tä pie­nin askelin. 

      Täl­lä kei­nol­la, muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä Suo­men marxi­lai­nen eliit­ti onkin luo­nut maa­ham­me sosia­lis­tien talou­den, talut­ta­mal­la Suo­men kan­saa kuin päs­siä narussa. 

      Ongel­ma­na on nyt se, että Suo­men sosia­lis­ti­nen talous­ko­kei­lu on epä­on­nis­tu­nut, niin kuin kaik­kial­la muuallakin.

      Olem­me nyt RAKENTEELLISESTI kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä ja talou­tem­me on vaka­vas­sa kriisissä.
      Suo­men talou­den koet­ti 2015–19 pelas­taa pää­mi­nis­te­ri Juha Sipi­lä, joka loi­kin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
      Sit­ten viher­va­sem­mis­to-eliit­ti julis­ti Sipi­län kusi­tol­pak­si, jol­loin tove­rit pon­nah­ti­vat spon­taa­nis­ti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsi­ään taukoamatta…

      Kun ker­ran suur­teol­li­suu­tem­me on jo pois­tu­nut Suo­mes­ta ja työl­lis­tää pää­asias­sa siel­lä, AINOA talou­tem­me pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­täm­me, jot­ka luo­vat suu­rim­man osan uusis­ta työpaikoista.
      Pk-yri­tyk­sem­me eivät kui­ten­kaan ole val­miit nyky­olois­sa juu­ri­kaan kas­va­maan, inves­toi­maan ja työl­lis­tä­mään Suomessa. 

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sil­le epä­luo­tet­ta­va, epäys­tä­väl­li­nen, himo­ve­rot­ta­va ja vaa­ral­li­nen­kin maa, jos­sa on maa­il­man jäy­kin työlainsäädäntö. 

      Yrit­tä­jien muis­tis­sa on vie­lä Mau­no Koi­vis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja sii­tä seu­ran­neet 100 000 kon­kurs­sia ja yrit­tä­jien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suo­mes­sa pitää teh­dä kaik­kien talous­re­for­mien äiti, mark­ki­na­ta­lou­den ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­tä­jil­le vau­ras­tu­mi­sen mahdollisuus.

      Vain näin saam­me isän­maam­me taas kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, jol­loin Suo­men hyvin­voin­ti ja tur­val­li­suus voi­daan taata. 

      Ja vain näin voim­me estää osaa­jien ja par­hait­ten yri­tys­ten tsu­na­min ulkomaille…
      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-ris­kiy­rit­tä­jä, tek­no­lo­gia­vie­jä ja var­sin­kin nuor­ten työllistäjä

      Sep­po Korp­poo ei kyl­lä­kään työl­lis­tä ketään. Ja taas copy­pas­teok­sen­nus joka ei lii­ty miten­kään mihin­kään. Mut­ta on se Sipi­lä kova säl­li, sai koko maa­il­man­ta­lou­den kasvuun..

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kyl­lä sen Sep­po Korp­poon joh­ta­mat 2 fir­maa ja 2 osak­kuus­fir­maa työl­lis­tä­vät usei­ta­kin suo­ma­lai­sia. Niis­sä rok­kaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. kou­lut­ta­vat vuo­sit­tain tuhan­sia suo­ma­lai­sia ajan­koh­tai­sis­sa tee­mois­sa, vie­vät suo­ma­lais­ta tek­niik­kaa, sekä teke­vät kyberturvallisuus‑, teko­ä­ly- ja IoTprojekteja.…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sep­po Korp­poo:
        Kyl­lä sen Sep­po Korp­poon joh­ta­mat 2 fir­maa ja 2 osak­kuus­fir­maa työl­lis­tä­vät usei­ta­kin suo­ma­lai­sia. Niis­sä rok­kaa ja on on kovaa pöhinää…
        Ne mm. kou­lut­ta­vat vuo­sit­tain tuhan­sia suo­ma­lai­sia ajan­koh­tai­sis­sa tee­mois­sa, vie­vät suo­ma­lais­ta tek­niik­kaa, sekä teke­vät kyberturvallisuus‑, teko­ä­ly- ja IoTprojekteja….

        Fak­tan­tar­kas­tus­osas­to vaa­tii lisäin­foa. Ihan jännittää..

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sep­po Korp­poo:
        Kaik­ki OSn hie­non blo­gin luki­jat ovat ter­ve­tul­lei­ta kat­so­maan seu­raa­via saitteja:

        Rate­kou­lu­tus Oy https://www.ratekoulutus.fi

        Innoco­de Oy https://www.innocode.eu/innocode-oy/

        Rate Inter­na­tio­nal Oy https://rateint.eu

        Rate­kou­lu­tus? Sama fir­ma joka ampui yhdes­sä vai­hees­sa ilmei­ses­ti koko Ete­lä-Suo­men täy­teen täy­sin tilaa­ma­ton­ta ja pyy­tä­mä­tön­tä teks­ti­vies­ti­mai­non­taa jos­tain vede­ne­ris­tys- ja tulityökorttikoulutuksista?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Fidel: Fak­tan­tar­kas­tus­osas­to vaa­tii lisäin­foa. Ihan jännittää.. 

        Luu­let­ko että sinun lisäk­si ketään kiin­nos­taa asi­aan liit­ty­mät­tö­mät pur­kauk­set jotain yksit­täis­tä nimi­merk­kiä vas­taan. Puhu asias­ta jos asi­aa on ja hoi­da hen­ki­lö­koh­tai­set asiat jos­sain muualla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Sep­po Korp­poo:
      Vel­ka-addik­ti viher­va­sem­mis­to-eliit­ti on irtau­tu­nut todel­li­suu­des­ta ja on piit­taa­ma­ton / ymmär­tä­mä­tön Suo­men talou­den tilasta. 

      Yksi­kään maa eikä hal­li­tus halua ottaa tahal­laan vel­kaa mut­ta koro­na pakot­taa, että väl­te­tään konkursseja. 

      Sep­po Korp­poo:
      Ongel­ma­na on nyt se, että Suo­men sosia­lis­ti­nen talous­ko­kei­lu on epä­on­nis­tu­nut, niin kuin kaik­kial­la muuallakin. 

      Suo­mes­sa ei ole olut mitään sosia­lis­tis­ta talou­ko­kei­lua ellei kevät­tä 1918 las­ke­ta ete­lä-Suo­men osalta.

      Sep­po Korp­poo:

      Olem­me nyt RAKENTEELLISESTI kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä ja talou­tem­me on vaka­vas­sa kriisissä.
      Suo­men talou­den koet­ti 2015–19 pelas­taa pää­mi­nis­te­ri Juha Sipi­lä, joka loi­kin 140 000 uut­ta työpaikkaa.
      Sit­ten viher­va­sem­mis­to-eliit­ti julis­ti Sipi­län kusi­tol­pak­si, jol­loin tove­rit pon­nah­ti­vat spon­taa­nis­ti sei­so­maan ja taput­ti­vat käsi­ään taukoamatta… 

      Tun­nus­tan kans­sa että olem­me raken­teel­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­vyt­tö­miä kos­ka teol­li­suus ja tie­de­maa­il­ma ei ole pys­ty­nyt kek­si­mään uut­ta Noki­aa. Savu­piip­pu­teol­li­suus ja maa­ta­lous ja tois­ten pai­to­jen pese­mi­nen kan­nat­taa huonosti.

      Sipi­län työ­pai­kat oli temp­pu­työl­lis­tä­mis­tä. Ne oli­si­vat ehkä muut­tu­neet pysy­vik­si työ­pai­koik­si ellei oli­si iske­nyt korona.
      Sipi­län hal­li­tuk­sen leik­kauk­set työt­tö­myys­kor­vauk­siin kos­ket­ti myös työ­ky­vyt­tö­miä jot­ka eivät saa­neet eläkettä.

      Sep­po Korp­poo:
      Kun ker­ran suur­teol­li­suu­tem­me on jo pois­tu­nut Suo­mes­ta ja työl­lis­tää pää­asias­sa siel­lä, AINOA talou­tem­me pelas­tus ovat 300 000 pk-yri­tys­täm­me, jot­ka luo­vat suu­rim­man osan uusis­ta työpaikoista.
      Pk-yri­tyk­sem­me eivät kui­ten­kaan ole val­miit nyky­olois­sa juu­ri­kaan kas­va­maan, inves­toi­maan ja työl­lis­tä­mään Suomessa. 

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sil­le epä­luo­tet­ta­va, epäys­tä­väl­li­nen, himo­ve­rot­ta­va ja vaa­ral­li­nen­kin maa, jos­sa on maa­il­man jäy­kin työlainsäädäntö. 

      Pie­ny­ri­tyks­ten osak­kee­no­mis­ta­jien ei tar­vit­se mak­saa yhtä pal­jon veroa osin­gois­taan kuin suuryritysten.

      Sep­po Korp­poo:
      Yrit­tä­jien muis­tis­sa on vie­lä Mau­no Koi­vis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja sii­tä seu­ran­neet 100 000 kon­kurs­sia ja yrit­tä­jien itsemurhat.

      Koi­vis­to ja Suo­men sil­loi­set hal­li­tuk­set (Hol­ke­rin, Ahon) eivät aiheut­ta­neet lamaa vaan suu­rim­man kaup­pa­kump­pa­nin Neu­vos­to­lii­ton romah­ta­mi­nen joka iski raken­ta­mi­seen, telak­ka­teol­li­suu­teen, pank­kei­hin, kulu­tus­ta­va­ra­teol­li­suu­teen, ja kier­si koko yri­tys­ken­tän. Hal­li­tuk­sen moka oli vää­rin ajoi­tet­tu Suo­men Mar­kan kiin­nit­tä­mi­nen euroon (ecuun) mut­ta se saa­tiin purettua. 

      Sep­po Korp­poo:
      JOHTOPÄÄTÖS: Suo­mes­sa pitää teh­dä kaik­kien talous­re­for­mien äiti, mark­ki­na­ta­lou­den ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­tä­jil­le vau­ras­tu­mi­sen mahdollisuus.

      Vain näin saam­me isän­maam­me taas kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, jol­loin Suo­men hyvin­voin­ti ja tur­val­li­suus voi­daan taata. 

      Ja vain näin voim­me estää osaa­jien ja par­hait­ten yri­tys­ten tsu­na­min ulkomaille…
      Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-ris­kiy­rit­tä­jä, tek­no­lo­gia­vie­jä ja var­sin­kin nuor­ten työllistäjä

      Kaik­ki eivät halua ris­kiy­rit­tä­jik­si eivät­kä myös­kään ottaa ulko­mail­le muut­ta­mi­sen ris­kiä. Työ­paik­ka vakaa­va­rai­ses­ta yleis­si­to­via työ­eh­to­ja nou­dat­ta­vas­ta suo­ma­lais­yri­tyk­ses­tä riittää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg:

        Yksi­kään maa eikä hal­li­tus halua ottaa tahal­laan vel­kaa mut­ta koro­na pakot­taa, että väl­te­tään konkursseja. 

        Koro­na ei pako­ta, eikä kon­kurs­se­ja vält­tä­mät­tä lopul­ta edes väl­te­tä. Olen itse ollut vii­me vuo­si­na pien­vel­ko­jan ase­mas­sa yli sadan suo­ma­lai­sen fir­man koh­dal­la, kun tuli jos­kus har­ras­tet­tua jouk­ko­ra­hoi­tus­ta yri­tys­lai­no­jen osal­ta. Täl­lä het­kel­lä velois­ta pari­sen kym­men­tä on defaul­tis­sa noin 30–40. Näis­tä vain vähem­mis­tö on haet­tu kon­kurs­siin. Vel­ko­jat odot­ta­vat val­tion koro­na­tu­ki­pa­ket­te­ja. Nii­den mak­sun jäl­keen vel­ko­jen lyhen­nyk­set ovat usein vähän eden­neet. Täl­lä het­kel­lä fir­mo­ja ei kan­na­ta hakea kon­kurs­siin, kos­ka val­tion tuet lop­pui­si­vat kon­kurs­siin. Nyt näis­tä var­mas­ti kon­kurs­siin kyl­lä myö­hem­min ajau­tu­vis­ta yri­tyk­sis­tä monet saa­vat mak­set­tua lai­nan­ly­hen­nyk­sis­tä edes jotain ja lisäk­si kor­ko­ja val­tion rahois­ta. Pesis­tä ei tule ole­maan jaos­sa vel­ko­jil­le mones­sa tapauk­ses­sa pesän­hoi­ta­jan palk­kion jäl­keen yhtään mitään, joten vel­ko­jien ei kan­na­ta hakea fir­mo­ja nyt kon­kurs­siin niin kau­an kuin val­tion tuki­pa­ket­te­ja liikkuu.

        Mut­ta niin pahas­ti vel­ko­ja on nyt monil­la suo­ma­lais­fir­moil­la räs­tis­sä aina­kin jouk­ko­ra­hoi­tuso­tok­sen perus­teel­la, että kon­kurs­si­aal­to on lähes var­mas­ti koh­ta kyl­lä edes­sä. Mut­ta se ei alka­ne niin kau­an kuin val­tion tuki­kuk­ka­ro pysyy auki, tai kun on toden­nä­köis­tä, että val­tion lisä­tu­ki­pa­ket­te­ja vie­lä tulee. Sit­ten kun tuki­pa­ke­tit lop­pu­vat, alkaa rytistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Sep­po Korp­poo: Mau­no

      Sep­po Korp­poo:
      Ongel­mam­me alkusyyk­si voi pai­kal­lis­taa Mau­no Koi­vis­ton, joka oli berns­tei­ni­lai­nen sosia­lis­ti. Hänen mukaan­sa Marxin oppien mukai­seen sosia­lis­miin tuli ede­tä pie­nin askelin. 

      Täl­lä kei­nol­la, muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä Suo­men marxi­lai­nen eliit­ti onkin luo­nut maa­ham­me sosia­lis­tien talou­den, talut­ta­mal­la Suo­men kan­saa kuin päs­siä narussa. 

      Ongel­ma­na on nyt se, että Suo­men sosia­lis­ti­nen talous­ko­kei­lu on epä­on­nis­tu­nut, niin kuin kaik­kial­la muuallakin.

      Suo­mi on nimit­täin pk-yri­tyk­sil­le epä­luo­tet­ta­va, epäys­tä­väl­li­nen, himo­ve­rot­ta­va ja vaa­ral­li­nen­kin maa, jos­sa on maa­il­man jäy­kin työlainsäädäntö. 

      Yrit­tä­jien muis­tis­sa on vie­lä Mau­no Koi­vis­ton aiheut­ta­ma 90-luvun lama ja sii­tä seu­ran­neet 100 000 kon­kurs­sia ja yrit­tä­jien itsemurhat.

      JOHTOPÄÄTÖS: Suo­mes­sa pitää teh­dä kaik­kien talous­re­for­mien äiti, mark­ki­na­ta­lou­den ehto­jen mukaan, ja annet­ta­va ris­ki-yrit­tä­jil­le vau­ras­tu­mi­sen mahdollisuus.

      Vai onko ongel­mam­me alkusyy sit­ten­kin pk-yri­tys­ten itsen­sä aiheu­ma huo­no menes­ty­mi­nen Suo­men sisä­mark­ki­noil­la se että ulko­maa­lai­set yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky on ollut aina parem­paa kuin suo­ma­lais­ten pk-yri­tys­ten? Myös muis­sa Poh­jois­mais­sa on kor­kea vero­tus ja nekin pär­jää­vät edel­leen pal­jon parem­pi kuin aiem­min . Näki­sin että pit­kään 1990-luvun puo­li­vä­liin men­nes­sä koti­mai­nen pk yrit­tä­jien naut­ti­ma koti­mark­ki­noi­den pro­tek­tio­nis­ti­nen suo­ja tul­li muu­rin pois­tu­mi­nen toi esil­le sen todel­li­suu­den joka oli ennen ja jäl­keen kun yhtäk­kiä pk-yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky oli­kin vain yli suo­jel­tun pro­tek­tio­nis­ti­sen talou­den sisäl­lä itse asias­sa kei­no­te­koi­ses­ti pidet­ty kil­pai­lu­ky­kyi­se­nä. Työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyys on kyl­lä hyvin ongel­mal­li­nen ilmiö mut­ta kun asi­aa tar­kis­te­lee laa­jem­min mui­den Poh­jois­mai­den tasol­ta niin yri­tys­ten voi­ma­kas kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen onkin itse asias­sa juu­ri tie menes­tyk­seen. Kan­sain­vä­li­set mark­ki­nat ovat haas­ta­vat. Mut­ta ter­vee­seen mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­luu, jota Sep­po Korp­poo perään­kuu­lut­taa ja hyvä niin, myös se että yri­tyk­set omat ris­kit eivät sosia­li­soi­du veron­mak­sa­jien mak­set­ta­vak­si. Mut­ta ikä­vä kyl­lä tämän­kin on tapah­tu­nut ihan perin­tei­ses­sä mark­ki­na­ta­lou­den ris­ki maas­sa eli Yhdys­val­lois­sa vuon­na 2008 ‑2009 finans­si­krii­sin aika­na kun maan suu­rin auton­val­mis­ta­ja Gene­ral Motors oli oman joh­don aiheut­ta­mien vää­rien pää­tös­ten takia hyvin lähel­lä lopul­lis­ta kon­kurs­sia ja myös toi­mi­tus­joh­ta­jat oli­vat otta­neet iso­ja bonuk­sia yhtiön las­kuun velak­si vaik­ka yhtiö teki tap­pio­ta joka oli las­ket­ta­vis­sa monen kym­me­nen jopa sato­jen mil­joo­nien dol­la­reis­sa . Kui­ten­kin sii­nä­kin ope­raa­tios­sa Yhdys­val­tain liit­to­val­tio jou­tui veron­mak­sa­jat rahoil­la makaa­maan kysei­sen yhtiön velat. Tämä­kin oli hyvä esi­merk­ki sii­tä kun tap­piot ovat lii­an suu­ret niin sosia­lis­mi onkin sit­ten­kin jol­la­kin taval­la ajan­koh­tai­nen vaik­ka sii­hen ei suo­raan pyrit­täi­si­kään. Ris­ki sijoit­ta­mi­nen on erit­täin hyvä sil­loin kun itse aihe­te­tut tap­piot ote­taan omi­na tap­pioi­na kuin se että veron­mak­sa­jien rahoil­la ne kui­ta­taan pois. Itse näen että 1990-luvun laman syy oli myös se että yksi­tyis­ten yri­tys­ten omat lop­pu­jen lopuk­si vää­rään aikaan teh­dyt huo­not sijoi­tuk­set kos­teu­tui­vat tap­pioi­na koko yhteis­kun­nal­le. Unoh­tuu­ko Sep­po Korp­pool­ta tämä puo­li mark­ki­na­ta­lou­des­ta kun hän nyt pitää koko Suo­men talous­jär­jes­tel­mää ongel­ma­na muka sii­nä että se oli­si muka sosia­lis­ti­nen. Yksi­tyi­sen sek­to­rin omat ris­kit eivät pitäi­si olla kenen­kään muun kuin yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien ja yrit­tä­jien itse otta­mia ja kus­tan­net­ta­via ris­ke­jä. Olen ehdot­to­mas­ti mark­ki­na­ta­lou­den kan­nat­ta­ja mut­ta itse­krii­tik­ki on myös ter­veel­lis­tä ymmär­tää myös yrit­tä­jä puo­lel­la kun tar­kis­te­lee myös yksi­tyis­ten yri­tys­ten otta­mia ris­ke­jä ajas­sa ja paikassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Suo­mi on eri­tyi­sen huo­no työl­lis­tä­mään vajaa­kun­toi­sia, ulko­maa­lai­sia tai huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Oikea rat­kai­su asi­aan ei ole työt­tö­mien kas­va­va mää­rä, vaan pie­ni­palk­kais­ten ase­man kohentaminen.”

    Tämä on mie­les­tä­ni oleel­li­nen asia. Rat­kai­sua hel­pot­ta­maan oli­si tär­ke­ää kuul­la perus­tel­tu­ja näke­myk­siä seuraavista

    - Onko väi­te tot­ta? Miten suu­ri on ero, jos käy­te­tään ver­rok­kei­na poh­jois­mai­ta tai muu­ta eurooppaa
    — Mit­kä ovat ne raken­teel­li­set teki­jät, jot­ka ovat ongel­man taustalla
    — Miten vas­taa­via ongel­mia on muu­al­la rat­kot­tu menestyksekkäästi
    — Mitä mei­dän pitäi­si käy­tän­nön tasol­la tehdä

    Ongel­ma lie­nee luon­teel­taan ns. vihe­liäi­nen, eikä help­po­ja nopei­ta rat­kai­su­ja ole. Jotain on kui­ten­kin pak­ko teh­dä, sil­lä nega­tii­vi­set ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set ovat mas­sii­vi­sia yksi­lö­ta­son tra­ge­diois­ta yhteis­kun­nal­li­seen epävakauteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Väit­täi­sin, että pie­ni­palk­kais­ten ase­ma on kyl­lä tär­keä, mut­ta vain osa työt­tö­myy­den syvää ongelmaa.

    Toi­nen tär­keä osa on työn sijain­nin koh­taa­mat­to­muus ammat­ti­tai­toa (käy­tän­nön tai aka­tee­mis­ta) vaa­ti­vis­sa eri­kois­tu­neis­sa töis­sä. Toi­saal­ta kah­den uran per­he, toi­saal­ta pie­nen paik­ka­kun­nan ja sen hei­kon työ­mark­ki­nan aiheut­ta­ma ris­ki ei kan­nus­ta muut­ta­maan. Tulok­se­na työ­nan­ta­jat (jul­ki­set ja yksi­tyi­set) eivät saa tar­vit­se­mi­aan työn­te­ki­jöi­tä ja toi­saal­ta moni on tar­peet­to­mas­ti työ­tön tai tekee lyhyt­tä satun­nais­ta sijais­keik­kaa, kun pysy­vää työ­tä ei koti­paik­ka­kun­nal­la ole (mut­ta puo­li­sol­la on pysy­vä työ).

    Tähän kun lisää ihmis­ten pre­fe­rens­sit asuin­pai­kan suh­teen, niin syr­jem­mäl­lä on lähes lot­to­voit­to saa­da tar­vit­tu kou­lu­tet­tu amma­ti­lai­nen töihin.

    Tämän takia on syr­jä­kun­taan, tai jopa seu­tu­kau­pun­kiin, hyvin vai­kea saa­da lää­kä­riä, polii­sia (HS 11.2.2019), palo­mies­tä (YLE 13.2.2019), eläin­lää­kä­riä (Kiu­ru­ve­si-leh­ti 20.5.2020), opet­ta­jaa (Lapin Kan­sa 28.10.2019) tai insi­nöö­riä (Tek­niik­ka & Talous 10.10.2019). Lää­kä­rei­den koh­dal­la ongel­mis­sa ovat yli­opis­to­kau­pun­git­kin, jos yli­opis­tos­sa ei ole lää­ke­tie­teel­lis­tä tie­de­kun­taa. Insi­nöö­rien ja mui­den eri­koi­sam­mat­ti­lais­ten pula on voi­nut olla yksi syy esim. Kai­po­lan teh­taan lakkauttamiseen.

    Miten suu­ri osa työt­tö­myy­des­tä joh­tuu ker­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen täs­tä ilmiös­tä, mitä voi kut­sua työ­mark­ki­nan puut­tu­mi­sek­si (niin työ­nan­ta­jan kuin työn­te­ki­jän kannalta).

    Veik­kaan, että nykyis­ten teki­jöi­den jää­des­sä eläk­keel­le lak­kaa ter­veys­kes­kuk­sia ja alue­sai­raa­loi­ta jo pel­käs­tään lää­kä­ri­pu­lan vuoksi.

    Sit­ten kysy­myk­seen lii­an kor­keas­ta työt­tö­myys­tur­vas­ta: aina­kaan aka­tee­mis­ten koh­dal­la yksi­tyis­aloil­la ei työt­tö­myys­tur­va edes ansio­si­don­nai­se­na vält­tä­mät­tä hou­ku­ta pysy­mään työt­tö­mä­nä yhtään yli­mää­räis­tä päi­vää. Kor­vaus­pro­sent­ti kun pie­ne­nee nopeas­ti tulo­jen muka­na, mis­tä on koke­mus­ta. Toi­saal­ta pai­kal­li­nen sopi­mi­nen ja pal­kan­muo­dos­tuk­sen yksi­löl­li­syys on aina­kin aka­tee­mi­sil­la yksi­tyis­aloil­la läh­tö­koh­ta muu­ten­kin. Ei eko­no­min tai diplo­mi-insi­nöö­rin palk­kaa kat­so­ta mis­tään tau­lu­kos­ta vaan neu­vo­tel­laan itse (toki vuo­si­ko­ro­tuk­set tul­leet sit­ten TES:in muka­na). Eli aka­tee­mi­nen aina­kin yksi­tyis­aloil­la jous­taa kyl­lä pal­kas­taan, jos töi­hin pää­sy on sii­tä kiinni.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ij:
      Tämän takia on syr­jä­kun­taan, tai jopa seu­tu­kau­pun­kiin, hyvin vai­kea saa­da lää­kä­riä, polii­sia (HS 11.2.2019), palo­mies­tä (YLE 13.2.2019), eläin­lää­kä­riä (Kiu­ru­ve­si-leh­ti 20.5.2020), opet­ta­jaa (Lapin Kan­sa 28.10.2019) tai insi­nöö­riä (Tek­niik­ka & Talous 10.10.2019). Lää­kä­rei­den koh­dal­la ongel­mis­sa ovat yli­opis­to­kau­pun­git­kin, jos yli­opis­tos­sa ei ole lää­ke­tie­teel­lis­tä tie­de­kun­taa. Insi­nöö­rien ja mui­den eri­koi­sam­mat­ti­lais­ten pula on voi­nut olla yksi syy esim. Kai­po­lan teh­taan lakkauttamiseen.

      Insi­nöö­rien ja eri­koi­sam­mat­ti­lais­ten pula ei ollut syy Kai­po­lan teh­taan lak­kaut­ta­mi­seen. Työ­voi­man saa­ta­vuus oli teh­taal­la hyvää. Kai­po­las­ta ei ole kuin 60 km Jyväs­ky­lään ja alle 100 km Tam­pe­reel­le. Jos ei asu­nut Jäm­säs­sä, Jäm­sään pää­si Tam­pe­reel­ta ja Jyväs­ky­läs­tä junal­la­kin, ja pol­ku­pyö­räl­lä juna-ase­mal­ta pää­si 10–20 minuu­tis­sa teh­taal­le, riip­puen pyö­räi­li­jän nopeu­des­ta. Pape­ri­teh­tai­den insi­nöö­reis­tä on Suo­mes­sa ollut vuo­sia enem­män­kin yli­tar­jon­taa kuin työ­voi­ma­pu­laa, kun pape­ri­teh­taat ovat kadon­neet sel­lais­ta vauhtia.

      Lää­kä­rei­den työ­voi­ma­pu­laon­gel­ma on toi­sen­lai­nen. Sen taus­tal­la on lää­kä­rien lii­an alhai­nen kou­lu­tus­mää­rä, joka on glo­baa­li ongel­ma. Väes­tö van­he­nee ha hoi­to­tar­peet kas­va­vat koko ajan samal­la kun lää­ke­tie­de ja hoi­toe­del­ly­tyk­set kehit­ty­vät koko ajan. Polii­sien ja palo­mies­ten rek­ry­toin­tiin ei ole liit­ty­nyt kovin iso­ja ongel­mia val­ta­kun­nal­li­ses­ti, ellei ole kyse pai­kas­ta, jos­sa on työyh­tei­sös­sä ongel­mia tai niin huo­no­kun­toi­set toi­mi­ti­lat, ettei kukaan halua nii­hin töi­hin. Pir­kan­maal­la palo­mies­ten teh­tä­viin voi hakea 40 haki­jaa sii­nä, mis­sä vaik­ka­pa ete­lä-Savoon löy­tyy noin 5 haki­jaa, mut­ta sel­lai­sia tilan­tei­ta ei juu­ri esiin­ny, ettei kou­lu­tuk­sen puo­les­ta päte­viä haki­joi­ta oli­si lain­kaan, jos vir­ka on auki nor­maa­lin hakuajan.

      Opet­ta­ja­pu­la on puo­les­taan eri­lai­nen ongel­ma. Sii­nä haas­tee­na on eri­kois­tu­mi­sa­la ja haku­jen ajoi­tus suh­tees­sa sii­hen, mil­loin sat­tui­si ole­maan tar­jon­taa kul­le­kin paik­ka­kun­nal­le opet­ta­jis­ta. Jos hae­taan vaik­ka johon­kin Lapin pie­neen kun­taan musii­kin­opet­ta­jaa ylä­as­teel­le, mut­ta tar­jon­taa oli­si juu­ri sil­lä het­kel­lä vain äidin­kie­len­opet­ta­jas­ta ja käsi­työ­opet­ta­jas­ta, maan­tie­don opet­ta­jas­ta ja ala­kou­lun opet­ta­jas­ta, niin vii­mek­si mai­ni­tut eivät ole päte­viä ensin mai­nit­tuun teh­tä­vään. Sekin on sel­vää, ettei paik­ka­kun­nil­la voi olla kun­kin alan yli­mää­räis­tä opet­ta­jaa odot­te­le­mas­sa, jos vaik­ka­pa ainoa sen alan opet­ta­jan toi­mi kun­nas­ta tuli­si jos­sain koh­taa hakuun. Opet­ta­jien koh­dal­la­kin haki­joi­ta vir­koi­hin kui­ten­kin yleen­sä löy­tyy, mut­ta vaik­ka­pa osa-aikais­ta ope­tus­työ­tä teke­väl­le päte­vän sijai­sen löy­tä­mi­nen vaik­ka puo­lek­si vuo­dek­si voi olla vai­keam­paa. Tosin ei se usein onnis­tu isom­mis­sa kau­pun­geis­sa­kaan. Niis­sä­kin on käy­tös­sä pal­jon epä­pä­te­viä opet­ta­jan sijai­sia. Eli sel­lai­sia, joil­ta viral­li­nen päte­vyy­teen tar­vit­ta­va tut­kin­to puut­tuu. Mitä enem­män opet­ta­jien teh­tä­vät eri­kois­tu­vat, sitä enem­män koh­taan­to-ongel­maa esiin­tyy. Ala­kou­lun opet­ta­jia on yleen­sä hel­pom­pi löy­tää, kun sii­nä on erään­lai­nen yleis­pä­te­vyys, kun taas ylä­as­teen ja lukion opet­ta­jat ovat eri­kois­tu­nei­ta kapeil­le sek­to­reil­le opetustyössä.

      Pien­ten paik­ka­kun­tien ja seu­tu­kau­pun­kien­kin ongel­ma on nais­ten työl­lis­ty­mi­nen. Nais­val­tais­ten alo­jen, kuten vaik­ka­pa Kelan, työ­paik­ko­ja ei nyky­ään enää monis­ta kun­nis­ta löy­dy. Monet seu­tu­kau­pun­git ovat mie­his­ty­neet asu­kas­ja­kau­mal­taan, kun nais­val­tais­ten alo­jen työ­paik­ko­ja on kes­ki­tet­ty yli­opis­to­kau­pun­kei­hin, jois­sa on Kelan käsit­te­ly­kes­kuk­sia ja kes­kus­sai­raa­loi­ta, kun taas nais­ten työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det seu­tu­kau­pun­geis­sa ovat hei­ken­ty­neet. Kun paris­kun­ta tai per­he miet­tii asuin­paik­kaa, pitäi­si löy­tyä töi­tä sekä nai­sel­le että miehelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. sti: Insi­nöö­rien ja eri­koi­sam­mat­ti­lais­ten pula ei ollut syy Kai­po­lan teh­taan lak­kaut­ta­mi­seen. Työ­voi­man saa­ta­vuus oli teh­taal­la hyvää. Kai­po­las­ta ei ole kuin 60 km Jyväs­ky­lään ja alle 100 km Tam­pe­reel­le. Jos ei asu­nut Jäm­säs­sä, Jäm­sään pää­si Tam­pe­reel­ta ja Jyväs­ky­läs­tä junal­la­kin, ja pol­ku­pyö­räl­lä juna-ase­mal­ta pää­si 10–20 minuu­tis­sa teh­taal­le, riip­puen pyö­räi­li­jän nopeu­des­ta. Pape­ri­teh­tai­den insi­nöö­reis­tä on Suo­mes­sa ollut vuo­sia enem­män­kin yli­tar­jon­taa kuin työ­voi­ma­pu­laa, kun pape­ri­teh­taat ovat kadon­neet sel­lais­ta vauhtia. 

        Jos asiat eivät ole hir­veäs­ti muut­tu­neet 2000-luvun alku­puo­lel­ta, niin iso osa pape­ri-insi­nöö­reis­tä on teh­das­paik­ka­kun­nil­ta kotoi­sin ja hei­dän van­hem­pan­sa­kin ovat olleet alal­la, jot­kut sil­mää­te­ke­vi­nä, jot­kut duu­na­rei­na. Mui­den­kin osal­ta jo opin­to­jen alus­sa käy sel­väk­si mis­sä kesä­työt ja ensim­mäi­set työ­pai­kat val­mis­tu­mi­sen jäl­keen ovat. En muis­ta kuul­lee­ni kenes­tä­kään puun­ja­los­ta­teek­ka­ris­ta, joka oli­si ollut kesä­hes­su­na vaik­ka­pa Met­sa Grou­pin pää­kont­to­ril­la Tapio­las­sa. Pöy­ryl­le (insi­nöö­ri­toi­mis­to, nyk. Afry) Van­taal­la tai KCL:n (tut­ki­mus­lai­tos tääl­lä Ota­nie­mes­sä) joku saat­toi päästä. 

        Eli haluk­kuus asua kos­ki-lop­pui­sil­la paik­ka­kun­nil­la (pl. Hel­sing­fors) rahan­ha­jua hais­te­le­mas­sa on amma­tin­va­lin­ta­ky­sy­mys, johon tör­mää jo opis­ke­li­ja­na. Monil­la muil­la aloil­la ei lie­ne täl­lais­ta valikoitumista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Vaik­ka kuin­ka hoi­dam­me tois­tem­me lap­sia ja van­huk­sia, raken­nam­me talo­ja tai pais­tam­me pizzo­ja asiak­kail­le niin yhtä­kään uut­ta euroa (jaet­ta­vaa) ei näis­tä puu­his­ta kan­san­ta­lou­teem­me vir­taa (ellei pizzan osta­ja ole ulko­mai­nen turis­ti). Suo­ma­lai­set halua­vat hyvin­voin­ti­val­tion mut­ta unoh­ta­vat mil­lä se rahoi­te­taan — vien­ti­tuot­te­ta tai pal­ve­lui­ta val­mis­ta­mal­la ja ulko­mai­sel­la velal­la. Huo­li­mat­ta koh­tuul­li­sen suu­ris­ta kou­lu­tuk­seen teh­tä­vis­tä panos­tuk­sis­ta meil­le ei ole syn­ty­nyt riit­tä­väs­ti kor­kean jalos­tusas­teen työ­apaik­ko­ja vien­ti­teol­li­suu­teen jois­ta myös mak­se­taan vero­ja joil­la puo­les­taan mak­se­taan vaik­ka­pa las­ten­tar­han­opet­ta­jien pal­kat ja päi­vä­ko­tien kiin­teis­tö­ku­lut (päi­vä­hoi­to rahoi­te­taaan yli 90 % vero­va­roin). Nyt on vuo­si­kym­men odo­tel­tu uusien hyvä­palk­kais­ten vien­tia­lan työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä nii­den aina­kin 200 000 kadon­neen tilal­le. Eipä ole tar­peek­si syn­ty­nyt. Oli­si­ko nyt vih­doin jo aika ryh­tyä supis­ta­maan jul­kis­ta sektoria ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaik­ka kuin­ka hoi­dam­me tois­tem­me lap­sia ja van­huk­sia, raken­nam­me talo­ja tai pais­tam­me pizzo­ja asiak­kail­le niin yhtä­kään uut­ta euroa (jaet­ta­vaa) ei näis­tä puu­his­ta kan­san­ta­lou­teem­me vir­taa (ellei pizzan osta­ja ole ulko­mai­nen turisti)

      Ajat­ta­le maa­il­man­ta­lout­ta. Mityen se voi pär­jä­tä sil­lä, että me maa­pal­lo­la tem­me vbain tava­roi­ta ja pal­ve­lu­ja toi­sil­lem­me, mut­ta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
      Jos me hoi­dam­me lap­sia ja van­huk­sia, raken­nam­me talo­ja ja paisr­tam­me pizzo­ja, meil­lä on hoi­de­tut lap­set ja van­huk­set, talo­ja jois­sa asua ja pizzo­ja joi­ta syö­dä. Muu­ta­ki voi toki tehdä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajat­ta­le maa­il­man­ta­lout­ta. Mityen se voi pär­jä­tä sil­lä, että me maa­pal­lo­la tem­me vbain tava­roi­ta ja pal­ve­lu­ja toi­sil­lem­me, mut­ta emme myy mitään ulkoavaruuteen?
        Jos me hoi­dam­me lap­sia ja van­huk­sia, raken­nam­me talo­ja ja paisr­tam­me pizzo­ja, meil­lä on hoi­de­tut lap­set ja van­huk­set, talo­ja jois­sa asua ja pizzo­ja joi­ta syö­dä. Muu­ta­ki voi toki tehdä.

        Maa­il­man­ta­lous elää ener­gian, kai­van­nais­tuot­tei­den ja asei­den ja kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku hävi­ää aina. EU:ssa on se raken­teel­li­nen vika että olem­me täy­sin tuon­tiöl­jyn ja kaa­sun varas­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­nia­kin läh­ti veks.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Maa­il­man­ta­lous elää ener­gian, kai­van­nais­tuot­tei­den ja asei­den­ja kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku hävi­ää aina. EU:ssa on se raken­teel­li­nen vika että olem­me täy­sin tuon­tiöl­jyn ja kaa­sun­va­ras­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­nia­kin läh­ti veks.

        Nor­ja on osa Euroo­pan talous­a­luet­ta (ETA:ta) ja mai­nit­se­ma­si Nor­jan Brent öljy­kent­tä Poh­jan­me­rel­lä on Hol­lan­nin, Tans­kan ja Bri­tan­nian talous­ve­sien sisäl­lä. Euroo­pan val­tiot (mukaan lukien Bri­tan­nia ja Nor­ja ) ovat myös riip­pu­vai­sia Venä­jän ja Lähi-idän öljys­tä ja kaa­sus­ta. Nor­ja tai Bri­tan­nia eivät ole oma­va­rai­sia kaa­sun tai öljyn tuo­tan­nos­sa. Ainoa teol­li­suus­maat jol­la on tämä oma­va­rai­suus on Yhdys­val­lat ja Kana­da. Teol­li­suus­mais­ta Japa­ni, Uusi-See­lan­ti, Austra­lia ja Ete­lä-Korea ovat myös riip­pu­vai­sia tuon­ti raa­ka-öljys­tä ja kaasusta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Maa­il­man­ta­lous elää ener­gian, kai­van­nais­tuot­tei­den ja asei­den­ja kor­kean tek­no­lo­gian tuot­tei­den kau­pal­la. Joku voit­taa ja joku hävi­ää aina. EU:ssa on se raken­teel­li­nen vika että olem­me täy­sin tuon­tiöl­jyn ja kaa­sun­va­ras­sa. Ei saa­da edes Nor­jaa mukaan ja Bri­tan­nia­kin läh­ti veks.

        Se, että maa­il­man­ta­lous on kas­va­nut ja hyvin­voin­tia on saa­tu kas­va­tet­tua tasol­le, joka kak­si­sa­taa vuot­ta sit­ten oli­si tun­tu­nut aivan uto­pis­ti­sel­ta, viit­taa sii­hen, että talous ei ole yksin­ker­tai­nen nol­la­sum­ma­pe­li, jos­sa joku aina voit­taa ja toi­nen hävi­ää. Mihin talous­kas­vu sit­ten oikein perus­tuu onkin mut­kik­kaam­pi kysy­mys vas­ta­ta. Aihees­ta on kir­joi­tet­tu pal­jon kir­jal­li­suut­ta, voi vaik­ka tutus­tua sii­hen. Täyt­tä yksi­mie­li­syyt­tä asias­ta ei ymmär­tääk­se­ni ole ole­mas­sa. Miten maa­pal­lon tasol­la talous voi kas­vaa, vaik­ka vien­tiä pla­nee­tan ulko­puo­lel­le ei tapah­du­kaan, on itse asias­sa hyvä kysy­mys sekin. Maa­pal­lon väes­tö­hän on kas­va­nut, mil­lä saat­taa olla yhteys tähän asi­aan. Tätä taus­taa vas­ten voi tie­ten­kin sit­ten taas miet­tiä sitä, onko talous­kas­vua mah­dol­lis­ta jat­kaa loput­to­miin. Jos ei ole, ollaan todel­la perim­mäis­ten kysy­mys­ten äärel­lä, kos­ka Suo­mes­sa (kuten tie­tys­ti lähes kai­kis­sa muis­sa­kin yhteis­kun­nis­sa) liki­main kaik­ki on raken­net­tu sen ehdon varaan, että talous kas­vaa. Jos kas­vua ei ole, raken­nel­mat muut­tu­vat jok­seen­kin mah­dot­to­mik­si. Asias­ta vie­lä toi­seen: raken­teel­li­sia ongel­mia muu­ten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bial­la on öljyä, mut­ta hiek­kaa lukuu­not­ta­mat­ta juu­ri muu­ta ei sit­ten ole­kaan. Öljyl­lä toki saa dol­la­rei­ta, joil­la voi ostaa sitä kaik­kea muu­ta. Mikä­li ener­gian­tuo­tan­non osal­ta tapah­tui­si jos­kus jokin inno­vaa­tio, jol­la pääs­täi­siin öljy­riip­pu­vuu­des­ta, koit­tai­si Sau­deil­le toden­nä­köi­ses­ti kovat ajat. Tämä siis vain huo­mio­na sii­tä, että ei tämä­kään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Jaak­ko K:
        Raken­teel­li­sia ongel­mia muu­ten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bial­la on öljyä, mut­ta hiek­kaa lukuu­not­ta­mat­ta juu­ri muu­ta ei sit­ten ole­kaan. Öljyl­lä toki saa dol­la­rei­ta, joil­la voi ostaa sitä kaik­kea muu­ta. Mikä­li ener­gian­tuo­tan­non osal­ta tapah­tui­si jos­kus jokin inno­vaa­tio, jol­la pääs­täi­siin öljy­riip­pu­vuu­des­ta, koit­tai­si Sau­deil­le toden­nä­köi­ses­ti kovat ajat. Tämä siis vain huo­mio­na sii­tä, että ei tämä­kään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen. 

        Tähän öljyn jäl­kei­seen siis öljys­tä riip­pu­vuu­des­ta pois päin ole­vaan talou­del­li­seen pää­mää­rään pyr­kii täl­lä het­kel­lä Per­sian­lah­den mais­ta Qatar ja Yhdis­ty­neet Ara­bie­mii­ri­kun­nat. Lähi-idäs­sä on jo nyt­kin val­tio jon­ka talou­del­li­nen menes­tys teki­jä ei ole ollut kos­kaan öljyn tai kaa­sun tuo­tan­to. Se val­tio on nimit­täin Israel. Syy mik­si Ara­bie­mii­ri­kun­nat nor­maa­li­soi vii­me vuon­na yllät­täen diplo­maat­ti­suh­teet Israe­lin kans­sa oli nime­no­maan se että Israe­lil­la on sitä osaa­mis­ta ja tie­to­tai­toa miten kes­tä­vä kan­san­ta­lous raken­ne­taan ilman että se oli­si ollut kos­kaan luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tä­mis­tä. Juu­ri tämän takia Ara­bie­mii­ri­kun­nat ymmär­si­vät että Israel on itse asias­sa hyö­dyl­li­nen kump­pa­ni kuin kau­kai­nen vihol­li­nen. Israe­lin maa­ta­lous on esi­mer­kik­si oma­va­rai­nen jopa niin että sen maa­ta­lous­tuot­teet ovat maa­il­mal­la tun­net­tu­ja tuotteita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Rahul Soma­ni: Israe­lin maa­ta­lous on esi­mer­kik­si oma­va­rai­nen jopa niin että sen maa­ta­lous­tuot­teet ovat maa­il­mal­la tun­net­tu­ja tuotteita. 

        Ei Israe­lin maa­ta­lous ole liki­kään oma­va­rai­nen. Israe­lin vil­jan­tuon­ti on esi­mer­kik­si Suo­meen näh­den luok­kaa sata­ker­tai­nen. Maan­ke­hi­tys ei ole myös­kään vält­tä­mät­tä aina niin kes­tä­vää kos­ka maan vesi­va­ras­tot ovat loppumassa.
        Toki Israe­lin maa­ta­lous tuol­la alu­eel­la on poik­keuk­sel­li­sen teho­kas ja vai­kut­ta­va saa­vu­tus sinän­sä, ei sii­nä mitään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Yama: Ei Israe­lin maa­ta­lous ole liki­kään oma­va­rai­nen. Israe­lin vil­jan­tuon­ti on esi­mer­kik­si Suo­meen näh­den luok­kaa sata­ker­tai­nen. Maan­ke­hi­tys ei ole myös­kään vält­tä­mät­tä aina niin kes­tä­vää kos­ka maan vesi­va­ras­tot ovat loppumassa.
        Toki Israe­lin maa­ta­lous tuol­la alu­eel­la on poik­keuk­sel­li­sen teho­kas ja vai­kut­ta­va saa­vu­tus sinän­sä, ei sii­nä mitään.

        Israe­lin vil­jan saan­ti on ollut aina riip­pu­vai­nen tuon­ti vil­jas­ta joka tuo­daan pää­asias­sa Yhdysvalloista.Israelissa kehi­te­tään koko ajan maa­ta­lous­tuot­tei­ta jot­ka eivät tar­vit­se niin­kään pal­jon vet­tä. Tämä tut­ki­mus on luo­nut Israe­lin hedel­mä ja vihan­nes tuo­tan­nos­ta hyvin oma­va­rai­sen siten että Israel vie oman kulu­tuk­sen­sa lisäk­si hedel­miä ja vihan­nek­sia vien­tiin niin että tuo­tan­tos­ta tule­va sato kat­taa Israe­lin oman kulu­tuk­sen. Suo­men vihan­nes ja hedel­mien tuo­tan­to eten­kin koti­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le on erit­täin pien­tä ver­rat­tu­na Israe­lin tuotantoon .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Jaak­ko K: Se, että maa­il­man­ta­lous on kas­va­nut ja hyvin­voin­tia on saa­tu kas­va­tet­tua tasol­le, joka kak­si­sa­taa vuot­ta sit­ten oli­si tun­tu­nut aivan uto­pis­ti­sel­ta, viit­taa sii­hen, että talous ei ole yksin­ker­tai­nen nol­la­sum­ma­pe­li, jos­sa joku aina voit­taa ja toi­nen hävi­ää. Mihin talous­kas­vu sit­ten oikein perus­tuu onkin mut­kik­kaam­pi kysy­mys vas­ta­ta. Aihees­ta on kir­joi­tet­tu pal­jon kir­jal­li­suut­ta, voi vaik­ka tutus­tua sii­hen. Täyt­tä yksi­mie­li­syyt­tä asias­ta ei ymmär­tääk­se­ni ole ole­mas­sa. Miten maa­pal­lon tasol­la talous voi kas­vaa, vaik­ka vien­tiä pla­nee­tan ulko­puo­lel­le ei tapah­du­kaan, on itse asias­sa hyvä kysy­mys sekin. Maa­pal­lon väes­tö­hän on kas­va­nut, mil­lä saat­taa olla yhteys tähän asi­aan. Tätä taus­taa vas­ten voi tie­ten­kin sit­ten taas miet­tiä sitä, onko talous­kas­vua mah­dol­lis­ta jat­kaa loput­to­miin. Jos ei ole, ollaan todel­la perim­mäis­ten kysy­mys­ten äärel­lä, kos­ka Suo­mes­sa (kuten tie­tys­ti lähes kai­kis­sa muis­sa­kin yhteis­kun­nis­sa) liki­main kaik­ki on raken­net­tu sen ehdon varaan, että talous kas­vaa. Jos kas­vua ei ole, raken­nel­mat muut­tu­vat jok­seen­kin mah­dot­to­mik­si. Asias­ta vie­lä toi­seen: raken­teel­li­sia ongel­mia muu­ten on sit­ten myös öljy­val­tioil­la. Sau­di-Ara­bial­la on öljyä, mut­ta hiek­kaa lukuu­not­ta­mat­ta juu­ri muu­ta ei sit­ten ole­kaan. Öljyl­lä toki saa dol­la­rei­ta, joil­la voi ostaa sitä kaik­kea muu­ta. Mikä­li ener­gian­tuo­tan­non osal­ta tapah­tui­si jos­kus jokin inno­vaa­tio, jol­la pääs­täi­siin öljy­riip­pu­vuu­des­ta, koit­tai­si Sau­deil­le toden­nä­köi­ses­ti kovat ajat. Tämä siis vain huo­mio­na sii­tä, että ei tämä­kään asia (siis omat öljyvarat=onnen tae) ole niin yksinkertainen. 

        Ilman ener­gi­aa ei pys­ty tuot­ta­maan ruo­kaa maa­pal­lon kas­va­val­le väki­mää­räl­le. Öljyä jos­sain muo­dos­sa tul­laan käyt­tä­mään viii­mei­seen pisa­raan asti, vaih­toeh­toi­sil­la tek­no­lo­gioil­la pys­ty­tään siir­tä­mään sitä het­keä mut­ta tek­no­lo­gioi­den kehit­tä­mi­nen vie aikan­sa. Meil­lä piti olla fuusio­reak­to­rit käy­tös­sä 2000-luvun alus­sa mut­ta onko?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Suo­ma­lai­set halua­vat hyvin­voin­ti­val­tion mut­ta unoh­ta­vat mil­lä se rahoi­te­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai pal­ve­lui­ta valmistamalla ”

      On se vähän eri­kois­ta, että kun Oulun kar­ton­ki­teh­das myy kar­ton­kia Ruot­siin taik­ka Nes­teen jalos­ta­mo Viroon, sii­nä syn­tyy hyvin­voin­tia, mut­ta sama tava­ra myy­ty­nä Suo­meeen ei auta mitään. Oli­si myös kovin eri­kois­ta että mikä­li EU päät­täi­si alkaa Yhsys­val­to­jen tapai­sek­si liit­toal­tiok­si, mer­kit­tä­vä osa Suo­men vien­ti­sek­to­ris­ta lak­kai­si­kin ole­mas­ta vien­tiä ja samal­la sen hyvin­voin­ti­vai­ku­tus katoaisi.

      Eli sot­ket nyt asioi­ta. Suo­mi on pie­ni maa, joten tääl­lä ei voi olla suu­ria teh­tai­ta ilman, että nii­den tuo­tan­nos­ta mer­kit­tä­vä osa vie­täi­siin ulko­mail­le. Täs­tä se näkö­har­ha tulee.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sylt­ty:

        . Oli­si myös kovin eri­kois­ta että mikä­li EU päät­täi­si alkaa Yhsys­val­to­jen tapai­sek­si liit­toal­tiok­si, mer­kit­tä­vä osa Suo­men vien­ti­sek­to­ris­ta lak­kai­si­kin ole­mas­ta vien­tiä ja samal­la sen hyvin­voin­ti­vai­ku­tus katoaisi.
        Suo­mi on pie­ni maa, joten tääl­lä ei voi olla suu­ria teh­tai­ta ilman, että nii­den tuo­tan­nos­ta mer­kit­tä­vä osa vie­täi­siin ulkomaille. 

        Euroo­pan unio­ni sisä­mark­ki­nat las­ke­taan jo käy­tän­nös­sä samak­si Suo­men koti­mark­ki­noik­si mitä koros­tit. Joten näkö­kul­ma­si sii­tä että Euroo­pan unio­nin sisä­mark­ki­nat oli­si­vat ulko­maan vies­tiä on jok­seen­kin van­hen­tu­nut näkö­kul­ma kun EU:n sisä­mark­ki­noil­la on samat peli­sään­nöt kuin Suo­men koti­mark­ki­noil­la. Yhdys­val­tain ulko­maan vien­ti on teol­li­suu­den koh­dal­la erit­täin alhais­ta ja Yhdys­val­tain ulko­maan­kau­pan vaih­to­ta­se on teol­li­suu­des­sa ali­jää­mäi­nen ollut jo 30 vuot­ta. Tosin Yhdys­val­tain pal­ve­lu­vien­ti sek­to­ri on yli­jää­mäi­nen. Yhdys­val­tain teol­li­suus ei pär­jää kil­pai­lus­sa Euroo­pan teol­li­suu­del­le (esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain sivii­li puo­len meri­teol­li­suus on riip­pu­vai­nen Euroo­pas­sa val­mis­te­tuis­ta lai­vois­ta). Kui­ten­kin molem­pien haas­te on sama eli miten pär­jä­tään jat­kos­sa, Aasian, eten­kin Kii­nan teol­li­suu­den kans­sa kilpailussa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Exper­to:
      Suo­ma­lai­set halua­vat hyvin­voin­ti­val­tion mut­ta unoh­ta­vat mil­lä se rahoi­te­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai pal­ve­lui­ta val­mis­ta­mal­la ja ulko­mai­sel­la velal­la. Huo­li­mat­ta koh­tuul­li­sen suu­ris­ta kou­lu­tuk­seen teh­tä­vis­tä panos­tuk­sis­ta meil­le ei ole syn­ty­nyt riit­tä­väs­ti kor­kean jalos­tusas­teen työ­apaik­ko­ja vien­ti­teol­li­suu­teen jois­ta myös mak­se­taan vero­ja joil­la puo­les­taan mak­se­taan vaik­ka­pa las­ten­tar­han­opet­ta­jien pal­kat ja päi­vä­ko­tien kiin­teis­tö­ku­lut (päi­vä­hoi­to rahoi­te­taaan yli 90 % vero­va­roin). Nyt on vuo­si­kym­men odo­tel­tu uusien hyvä­palk­kais­ten vien­tia­lan työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä nii­den aina­kin 200 000 kadon­neen tilal­le. Eipä ole tar­peek­si syn­ty­nyt. Oli­si­ko nyt vih­doin jo aika ryh­tyä supis­ta­maan jul­kis­ta sektoria ? 

      Lähes kai­kis­sa teol­li­suus­mais­sa uusia kor­kean asteen työ­paik­ko­ja ei ole syn­ty­nyt kor­kean jalos­tusas­teen tuo­tan­toon vaan vien­ti­pal­ve­lu sek­to­ri on kas­va­nut kil­pai­li­ja mais­sa oleellisesti
      enem­män kuin Suo­mes­sa. Jopa Ruot­sin vien­nis­tä suu­rin osa on pal­ve­lui­ta. Sak­sa on toden­nä­köi­ses­ti teol­li­suu­des­sa ainoa kil­pai­lu­ky­vyi­nen Euroo­pan maa jol­la on kor­kea jalos­tus asteen tuo­tan­toa joka voi kil­pail­la jopa Kii­nan kans­sa. Hyvä esi­merk­ki on sak­sa­lai­nen auto­teol­li­suus. Jopa ame­rik­ka­lai­nen auto­teol­li­suus on ollut 1970-luvul­ta läh­tien sel­vi­tys­ti­las­sa. Sak­sas­sa on ymmär­ret­ty että teol­li­suu­den ainoa sel­viy­ty­mis­kei­no on uusit­tua vuo­si­kym­me­nen ajan ja sii­nä on myös työ­mark­ki­noi­den uusiututtava.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Exper­to:
      Vaik­ka kuin­ka hoi­dam­me tois­tem­me lap­sia ja van­huk­sia, raken­nam­me talo­ja tai pais­tam­me pizzo­ja asiak­kail­le niin yhtä­kään uut­ta euroa (jaettavaa)ei näis­tä puu­his­ta kan­san­ta­lou­teem­me vir­taa (ellei pizzan osta­ja ole ulko­mai­nen turis­ti). Suo­ma­lai­set halua­vat hyvin­voin­ti­val­tion mut­ta unoh­ta­vat mil­lä se rahoi­te­taan – vien­ti­tuot­te­ta tai pal­ve­lui­ta val­mis­ta­mal­la ja ulko­mai­sel­la velal­la. Huo­li­mat­ta koh­tuul­li­sen suu­ris­ta kou­lu­tuk­seen teh­tä­vis­tä panos­tuk­sis­ta meil­le ei ole syn­ty­nyt riit­tä­väs­ti kor­kean jalos­tusas­teen työ­apaik­ko­ja vien­ti­teol­li­suu­teen jois­ta myös mak­se­taan vero­ja joil­la puo­les­taan mak­se­taan vaik­ka­pa las­ten­tar­han­opet­ta­jien pal­kat ja päi­vä­ko­tien kiin­teis­tö­ku­lut (päi­vä­hoi­to rahoi­te­taaan yli 90 % vero­va­roin). Nyt on vuo­si­kym­men odo­tel­tu uusien hyvä­palk­kais­ten vien­tia­lan työ­paik­ko­jen syn­ty­mis­tä nii­den aina­kin 200 000 kadon­neen tilal­le. Eipä ole tar­peek­si syn­ty­nyt. Oli­si­ko nyt vih­doin jo aika ryh­tyä supis­ta­maan jul­kis­ta sektoria ?
      /blockquote>

      Yhtä­kään uut­ta euroa (jaet­ta­vaa) ei näis­tä puu­his­ta kan­san­ta­lou­teem­me vir­taa (ellei pizzan osta­ja ole ulko­mai­nen turis­ti). Ei tar­vi­kaan tul­la uusia euro­ja kan­san­ta­lou­teem­me. Sil­le on vaih­toeh­to: ne pal­jon puhu­tut inno­vaa­tiot. Jos tie­tys­sä ajas­sa — ahke­ruut­ta­kaan lisää­mät­tä uuden inno­vaa­tion ansios­ta — lei­pu­ri tekee jat­ku­vas­ti yhden pizzan enem­män, sil­loin­han talous kas­vaa vaik­kei pizzo­ja myy­dä ulko­mail­le. Pizzan­te­ki­jöi­tä vapau­tuu tai jou­tuu uusiin töi­hin tai yhteis­kun­nan vapaa­mat­kus­ta­jak­si, mut­ta se ei näi­ve­tä kan­san­ta­lout­ta, jos sen kor­vaa yli­mää­räi­nen pizza .

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos pie­ni­palk­kai­sil­le mak­set­tai­siin elin­ta­so­tu­kea, oli­si kus­tan­nus val­ta­van suu­ri, kos­ka pie­ni­palk­kai­sia on pal­jon. Eikä tämä pois­tai­si tar­vet­ta mak­saa työt­tö­mien kaik­ki kus­tan­nuk­set tämän päälle.

    Perus­tu­lo­ko­kei­lu osoit­ti, että työl­lis­ty­mis­vai­ku­tus oli­si hyvin pie­ni, joten sääs­tö työl­lis­tet­ty­jen toi­meen­tu­lo­tuen pie­ne­ne­mi­ses­tä elin­ta­so­tuek­si oli­si mitä­tön suh­tees­sa elin­ta­so­tu­kien koko­nais­kus­tan­nuk­siin. Tämä oli­si hyvin kal­lis­ta työllistämistä.

    Lisä­työ­tä kan­nat­taa ottaa vas­taan vain, jos käteen jää mer­kit­tä­vä osa lisä­pal­kas­ta. Jos net­to­tu­lot ovat y‑akselilla ja brut­to­tu­lot x‑akselilla, on kan­nus­ta­va ja riit­tä­vä kul­ma­ker­roin koko käy­räl­le saa­ta­vil­la vain niin, että net­to­tu­lot ovat alus­sa alhaal­la ja lopus­sa ylhääl­lä. Net­to­tu­lo­jen kei­no­te­koi­nen buus­taa­mi­nen jos­sain koh­taa käy­rää tulee 1. kal­liik­si ja 2. tekee sen jäl­kei­ses­tä koh­das­ta flä­tin ja kan­nus­ta­mat­to­man lisätöille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Tuol­la edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa väi­tel­tiin sii­tä, onko työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tie­tois­ta kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa, vai “luon­nol­li­nen” glo­ba­li­saa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Sii­nä mie­les­sä se on ollut kyl­lä hyvin tie­tois­ta poli­tiik­kaa, että asu­mis­tu­kia mak­se­taan eni­ten pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­le, jois­ta tuen saa­jis­ta monet ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toi­set työt­tö­miä. Jos asu­mis­tu­kia ei mak­set­tai­si, oli­si suu­ren osan pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tös­tä vää­jää­mät­tä muu­tet­ta­va muu­al­le asu­maan. Monien elin­ta­so toden­nä­köi­ses­ti para­ni­si, sil­lä pie­ni­palk­kai­sil­la aloil­la riit­tää kyl­lä töi­tä muis­sa­kin maa­kun­nis­sa. Sama tie­tys­ti kos­kee mui­ta­kin suu­rem­pia kau­pun­ke­ja. Yhteis­kun­ta sääs­täi­si pal­jon rahaa asu­mis­tuis­sa, jos nii­tä ei mak­set­tai­si kal­liim­mil­le paik­ka­kun­nil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­la voi­si hal­vem­mal­la seu­dul­la olla hyvin­kin varaa itse mak­set­tuun ja vie­lä­pä väl­jem­pään asu­mi­seen. Jos maa­seu­dun kausi­työ­läi­nen asui­si lähel­lä sitä työ­paik­kaa kir­kon­ky­läl­lä, oli­si työn vas­taa­not­ta­mi­nen hel­pom­paa. Monil­la se nykyi­sin nimit­täin kaa­tuu hen­ki­lö­au­ton puut­tu­mi­seen. Näin puutarha-aloillakin.

    Tie­dän ettei täl­lais­ta visio­ta voi­si toteut­taa (asu­mis­tu­kien lak­kaut­ta­mis­ta kal­leil­la kau­pun­ki­seu­duil­la), kos­ka sit­ten Hel­sin­ki ja muut isot kau­pun­git eivät sai­si mis­tään hal­pa­työ­voi­maa. Oli­si­ko aika tun­nus­taa, että köy­hä­nä kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei oikein kan­na­ta. Köy­hä saa kaik­ki kau­pun­kia­su­mi­sen hai­tat, mut­ta ei nii­tä hyötyjä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuol­la edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa väi­tel­tiin sii­tä, onko työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tie­tois­ta kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa, vai ”luon­nol­li­nen” glo­ba­li­saa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Sii­nä mie­les­sä se on ollut kyl­lä hyvin tie­tois­ta poli­tiik­kaa, että asu­mis­tu­kia mak­se­taan eni­ten pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­le, jois­ta tuen saa­jis­ta monet ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toi­set työt­tö­miä. Jos asu­mis­tu­kia ei mak­set­tai­si, oli­si suu­ren osan pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tös­tä vää­jää­mät­tä muu­tet­ta­va muu­al­le asumaan.

      Asu­mis­tu­kea mak­se­taan lähin­nä työt­tö­mil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­le vain har­voin ja sil­loin­kin hyvin vähän. Jos ei mak­set­tai­si, työt­tö­mien pitäi­si muut­taa muut­to­tap­pio­kun­tiin, hei­dän asun­ton­sa vapau­tui­si­vat pal­kan­saa­jil­le, yeri­ty­set sai­si­vat Hel­sin­gis­sä parem­min työ­voi­maa ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen Helw­sin­kiin kiihtyisi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Asu­mis­tu­kea mak­se­taan lähin­nä työt­tö­mil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­le vain har­voin ja sil­loin­kin hyvin vähän.

        Ei ole noin. Pää­osa ylei­sen asu­mis­tuen saa­ja­ruo­ka­kun­nis­ta EI saa työt­tö­myy­se­tuus­tu­loa lainkaan.

        Kelan tuo­reim­pien tilas­to­jen mukaan esi­mer­kik­si maa­lis­kuus­sa 2021 asu­mis­tu­kea mak­set­tiin yhteen­sä 376 345 ruo­ka­kun­nal­le. Näis­tä 134 321:ssa ruo­ka­kun­nas­sa vähin­tään yksi asu­kas oli saa­nut las­kel­mal­la perus­tur­van työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja 20 494 oli saa­nut ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Palk­ka­tu­loa oli 145 566:lla ruo­ka­kun­nal­la ja opin­to­ra­haa 121 856 ruo­ka­kun­nal­la. Osin nämä ovat pääl­lek­käi­siä, eli saman ruo­ka­kun­nan sama­kin hen­ki­lö voi olla saa­nut yhtä aikaa useam­paa tulo­la­jia, eli vaik­ka opin­to­ra­haa ja palk­kaa, tai työt­tö­myys­kor­vaus­ta ja samaan aikaan hie­man palk­kaa­kin.´ 23 139:lla yleis­tä asu­mis­tu­kea saa­vis­ta ruo­ka­kun­nis­ta ei ole mitään tulo­ja. 14 570 sai las­ten­hoi­don tukia eli käy­tän­nös­sä koti­hoi­don­tu­kea. 8 435 sai van­hem­pain­päi­vä­ra­haa. 8 470 sai sai­raus­päi­vä­ra­haa. 9 648 sai elä­ket­tä. 8 688 sai vuo­rot­te­lu­va­paa­kor­vaus­ta tai kun­tou­tus­ra­haa. 371 sai maa­ta­lous­työ­tu­loa. 295 sai tapa­tur­man tms. joh­dos­ta mak­set­ta­vaa eläketuloa.

        Luvut löy­ty­vät osoitteesta:
        http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT162AL&YKIELI=S

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. En nyt löy­tä­nyt tämän vuo­den tuo­rei­ta luku­ja, mut­ta asu­mis­tuen mää­rä on ollut kas­vus­sa vii­me vuosina.
        Vuon­na 2018 17 pro­sent­tia työs­sä­käy­vis­tä sai asu­mis­tu­kea. Hei­tä on eni­ten juu­ri suu­rem­mis­sa kau­pun­geis­sa ja muuttovoittoalueilla.
        https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html
        Vie­ras­kie­lis­ten osuus on kol­man­nes asu­mis­tuen saajista.
        https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1200540

        Jos ne työt­tö­mät Hel­sin­gis­sä ovat työt­tö­miä, ehkä hei­dän tosi­aan kan­nat­tai­si etsiä työ­tä muu­al­ta, tai kou­lut­tau­tua sopi­val­le alal­le ja sen jäl­keen etsiä työ­tä muualta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Vuon­na 2018 17 pro­sent­tia työs­sä­käy­vis­tä sai asumistukea. 

        Ei kyl­lä saa. Run­saat 2 % työs­sä käy­vis­tä saa asu­mis­tu­kea. Asu­mis­tu­kea saa­vis­ta 17 % kävi töis­sä aina­kin jon­kin ver­ran. Saa­dak­seen asmis­tu­kea on olta­va niin pie­ni­palk­kai­nen, että toden­nä­köi­ses­ti tekee osa-aika­ty­lö­tä, tai siten on lap­sia olta­va iso liuta.
        Tuo talous­sa­no­mien tau­luk­ko on vir­heel­li­nen, kos­ka sen mukaan asu­mis­tuen saa­jis­ta elä­ke­läi­siä oli vain kak­si pro­sent­tia. Tai­si­vat kat­soa vää­rää riviä ja unoh­taa eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen kokonaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asu­mis­tu­kea mak­se­taan lähin­nä työt­tö­mil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­le vain har­voin ja sil­loin­kin hyvin vähän. Jos ei mak­set­tai­si, työt­tö­mien pitäi­si muut­taa muut­to­tap­pio­kun­tiin, hei­dän asun­ton­sa vapau­tui­si­vat pal­kan­saa­jil­le, yri­tyk­set sai­si­vat Hel­sin­gis­sä parem­min työ­voi­maa ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen Hel­sin­kiin kiihtyisi.

        Eikös tuo ole taval­laan juu­ri niin, kuin asioi­den luon­nol­li­ses­ti kuu­lui­si men­nä? Ja oli­si kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta hyvä asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Jos työt­töm’ät pako­te­taan muut­ta­maan alueil­le, joil­la ei ole työ­pai­ko­ja, he pysy­vät loput­to­miin t5yöttöminä. Halusin kir­joi­tuk­sel­la vain sanoa, ettei asu­mis­tu­ki kes­ki­tä työ­paik­ko­ja Hel­sin­kiin. Pikem­min­kin päin vastoin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos työttöm’ät pako­te­taan muut­ta­maan alueil­le, joil­la ei ole työ­pai­ko­ja, he pysy­vät loput­to­miin t5yöttöminä. Halusin kir­joi­tuk­sel­la vain sanoa, ettei asu­mis­tu­ki kes­ki­tä työ­paik­ko­ja Hel­sin­kiin. Pikem­min­kin päin vastoin.

        Ei työ­paik­ko­ja, vaan köy­hät ja/tai syr­jäy­ty­neet ihmi­set. Ilman asu­mis­tu­kia pie­ni­palk­kai­sil­le aloil­le ei saa­tai­si riit­tä­väs­ti työn­te­ki­jöi­tä, mm. osa-aikai­sia sii­voo­jia, kos­ka sii­voo­jil­le­kaan ei monil­le täy­siä työ­tun­te­ja ja palk­ko­ja enää tar­jo­ta. Näin sii­vousa­lal­le kävi vuo­kra­fir­mo­jen myötä.

        Syr­jäy­ty­mi­nen on vie­lä toi­nen ilmiö, heis­sä on pal­jon asu­mis­tuen ja mui­den yhteis­kun­nan tukien saa­jia. Taan­noin esi­tet­tiin ajan­koh­tais­oh­jel­ma, jon­ka mukaan Hel­sin­kiin vir­taa myös mui­den paik­ka­kun­tien syr­jäy­ty­nei­tä päih­tei­den­käyt­tä­jiä. Näin sik­si, kos­ka kau­pun­gis­sa on vähem­män häpeäl­lis­tä olla juop­po tai muu päih­deon­gel­mai­nen, kun siel­lä on hei­tä pal­jon entuu­des­taa­kin. Kau­pun­ki suo heil­le tie­tyn ano­ny­mi­tee­tin päih­deon­gel­mai­se­na, pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la kun kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa, eikä päih­tei­lyä voi har­ras­taa salaa. Tämä tuot­taa sit­ten ruuh­kau­tu­mis­ta kau­pun­gin sosi­aa­li­pal­ve­luis­sa. Kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­jen jonot vain kas­va­vat ja yhteis­kun­nan tukien tarve.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Tii­viy­den tur­huus: Taan­noin esi­tet­tiin ajan­koh­tais­oh­jel­ma, jon­ka mukaan Hel­sin­kiin vir­taa myös mui­den paik­ka­kun­tien syr­jäy­ty­nei­tä päihteidenkäyttäjiä.Näin sik­si, kos­ka kau­pun­gis­sa on vähem­män häpeäl­lis­tä olla juop­po tai muu päih­deon­gel­mai­nen, kun siel­lä on hei­tä pal­jon entuu­des­taa­kin. Kau­pun­ki suo heil­le tie­tyn ano­ny­mi­tee­tin päih­deon­gel­mai­se­na, pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la kun kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa, eikä päih­tei­lyä voi har­ras­taa salaa. Tämä tuot­taa sit­ten­ruuh­kau­tu­mis­ta kau­pun­gin sosiaalipalveluissa.Kaupungin vuo­kra-asun­to­jen jonot vain kas­va­vat ja yhteis­kun­nan tukien tarve.

        Syy mik­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tulee päih­tei­tä on mark­ki­nat mut­ta myös se että pää­asias­sa Suo­meen ulko­mail­ta tule­vat päih­teet tule­vat pää­kau­pun­ki­seu­dun kaut­ta kun Suo­men vilk­kain len­toa­se­ma ja sata­ma sijait­see maan­tie­teel­li­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Hel­sin­ki-Van­taan len­toa­se­man ja Hel­sin­gin sata­mien lii­ken­ne mah­dol­lis­ta tämän. 

        Se on yleis­maa­il­mal­li­nen ilmiö. Jopa Yhdys­val­lois­sa pää­asias­sa eni­ten huu­mei­ta tulee suh­teel­li­ses­ti pal­jon len­to ja meri­teit­se Kes­ki-ja Ete­lä-Ame­ri­kas­ta kun maan­tie kul­je­tuk­set ovat tiu­ken­tu­neet Yhdys­val­tain ete­lä rajal­la. Juu­ri sen takia huu­me­kau­pan pää­asial­li­nen tais­te­lu käy­dään Meksikossa. 

        Jo nyt­kin uuti­sis­sa on tul­lut esil­le että päih­deon­gel­mia on tul­lut esil­le myös pie­nim­mil­tä paik­ka­kun­nil­ta joten tämän­kin ongel­ma ei ole pää­kau­pun­ki­seu­tu­mai­nen erityisongelma. 

        Tuon­kin aja­tus että pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la jos­sa kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa, eikä päih­tei­lyä tai juo­pot­te­lua voi h muka har­ras­taa­sa­laa on minus­ta jok­seen­kin romant­ti­nen näky­mys pien­ten paik­ka­kun­tien asemasta. 

        Todel­la­kaan asia ei ole näin sil­lä myös pie­nil­lä paik­ka­kun­nil­la ei ole niin­kään tii­vis­tä yhtei­söä että kaik­ki tun­te­vat toi­sen­sa. Tuol­loin asu­kas luku pitäi­si olla alle 10 000 asukasta.

        Ainoa vaih­toeh­to päih­deon­gel­mal­le on päih­de­hoi­to eikä sitä­kään ole saa­ta­vil­la kai­kis­sa pai­kois­sa. Myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ikä­vä kyl­lä mones­sa kau­pun­gi­no­sis­sa nim­by ajat­te­lua joten hoi­to lai­tos­ten sijoit­ta­mi­nen on haas­teel­lis­ta. Miten pien­ten paik­ka­kun­tien ilma­pii­ri ero­aa siis pää­kau­pun­ki­seu­dun aluei­den ilma­pii­ris­tä kun päih­de hoi­tokli­ni­kan sijain­nis­ta pää­te­tään poliittisesti?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asu­mis­tu­kea mak­se­taan lähin­nä työt­tö­mil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­le vain har­voin ja sil­loin­kin hyvin vähän. Jos ei mak­set­tai­si, työt­tö­mien pitäi­si muut­taa muut­to­tap­pio­kun­tiin, hei­dän asun­ton­sa vapau­tui­si­vat pal­kan­saa­jil­le, yeri­ty­set sai­si­vat Hel­sin­gis­sä parem­min työ­voi­maa ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen Helw­sin­kiin kiihtyisi.

        Suo­mes­sa asu­mis­tuen kaut­ta mak­se­taan noin 1/3 kai­kis­ta vuo­kris­ta. Onko­han mis­sään muus­sa maas­sa näin. Ruot­sis­sa asu­mis­tu­kea saa­vat lähin­nä per­heet ja sitä mak­se­taan Suo­mea vähem­män. Täl­lä asu­mis­tuel­la tue­taan Koja­moa ja Satoa, sekä sijoi­tusa­sun­to­jen omis­ta­jia. Nos­taa vuokratasoa !

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Koja­mo­han vuo­kraa nime­no­maan ARA-asuntoja.

        En tie­dä, onko Koja­mol­la enää yhtään Ara-asun­toa, mut­ta pää­asias­sa se on siir­ty­nyt vuo­kraa­maan kovan rahan asun­to­ja vähän kal­liim­mal­la kuin muut. Kat­so huvik­se­si Oiko­tie­tä niin huo­maat, että Koj­ha­mon hin­ta­ta­so on suh­teel­li­sen kova.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En tie­dä, onko Koja­mol­la enää yhtään Ara-asun­toa, mut­ta pää­asias­sa se on siir­ty­nyt vuo­kraa­maan kovan rahan asun­to­ja vähän kal­liim­mal­la kuin muut. Kat­so huvik­se­si Oiko­tie­tä niin huo­maat, että Koj­ha­mon hin­ta­ta­so on suh­teel­li­sen kova.

        Mikä ero on Koja­mol­la, Lumol­la ja VVO:lla? Joku näis­tä saman kon­ser­nin fir­mois­ta vuo­kraa ARA-asuntoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tii­viy­den tur­huus:
      Tuol­la edel­li­ses­sä kes­kus­te­lus­sa väi­tel­tiin sii­tä, onko työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tie­tois­ta kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa, vai ”luon­nol­li­nen” glo­ba­li­saa­tion kehi­tyk­sen ilmiö. Sii­nä mie­les­sä se on ollut kyl­lä hyvin tie­tois­ta poli­tiik­kaa, että asu­mis­tu­kia mak­se­taan eni­ten pää­kau­pun­ki­seu­tu­lai­sil­le, jois­ta tuen saa­jis­ta monet ovat mata­la­palk­ka-aloil­la, toi­set työt­tö­miä. Jos asu­mis­tu­kia ei mak­set­tai­si, oli­si suu­ren osan pää­kau­pun­ki­seu­dun väes­tös­tä vää­jää­mät­tä muu­tet­ta­va muu­al­le asu­maan. Monien elin­ta­so toden­nä­köi­ses­ti para­ni­si, sil­lä pie­ni­palk­kai­sil­la aloil­la riit­tää kyl­lä töi­tä muis­sa­kin maakunnissa.Sama tie­tys­ti kos­kee mui­ta­kin suu­rem­pia kau­pun­ke­ja. Yhteis­kun­ta sääs­täi­si pal­jon rahaa asu­mis­tuis­sa, jos nii­tä ei mak­set­tai­si kal­liim­mil­le paik­ka­kun­nil­le. Pie­ni­palk­kai­sil­la voi­si hal­vem­mal­la seu­dul­la olla hyvin­kin varaa itse mak­set­tuun ja vie­lä­pä väl­jem­pään asu­mi­seen. Jos maa­seu­dun kausi­työ­läi­nen asui­si lähel­lä sitä työ­paik­kaa kir­kon­ky­läl­lä, oli­si työn vas­taa­not­ta­mi­nen hel­pom­paa. Monil­la se nykyi­sin nimit­täin kaa­tuu hen­ki­lö­au­ton puut­tu­mi­seen. Näin puutarha-aloillakin.

      Tie­dän ettei täl­lais­ta visio­ta voi­si toteut­taa (asu­mis­tu­kien lak­kaut­ta­mis­ta kal­leil­la kau­pun­ki­seu­duil­la), kos­ka sit­ten Hel­sin­ki ja muut isot kau­pun­git eivät sai­si mis­tään hal­pa­työ­voi­maa. Oli­si­ko aika tun­nus­taa, että köy­hä­nä kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei oikein kan­na­ta. Köy­hä saa kaik­ki kau­pun­kia­su­mi­sen hai­tat, mut­ta ei nii­tä hyötyjä.

      Kun asi­aa tar­kis­te­lee laa­jem­min Euroo­pan ja kehit­ty­nei­den mai­den näkö­kul­mas­ta niin uusien eten­kin asian­tun­ti­ja ammat­tien työ­pai­kat syn­ty­vät isoi­hin kau­pun­kei­hin. Suo­men koh­dal­la voi­si kysyä mit­kä oli­si­vat poten­ti­aa­li­set kau­pun­ki­seu­dut maa­kun­nis­sa mit­kä voi­si kil­pail­la pää­kau­pun­ki­seu­dun kans­sa? Ja samal­la pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen myös kan­sain­vä­li­ses­ti. Tuo esi­merk­ki­si ei pal­jon­kaan auta maa­seu­tua kun vaki­tui­sia mata­la­palk­ka alo­ja ei ole maa­seu­dul­la yhtä pal­jon tar­jol­la kuin isois­sa kau­pun­geis­sa. Nyt­kin maa­seu­dun kausi­työ­voi­ma rek­ry­toi­daan ulko­mail­ta eten­kin puu­tar­ha aloil­le. Vii­me vuon­na­kin työ­voi­maa tuli
      pää­asias­saa enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­ton mais­ta ja Kaak­kois-Aasias­ta vaik­ka rajat oli­vat tek­ni­ses­ti sul­jet­tu. Myös tänä vuon­na maa­ta­lou­teen tulee myös kausi­työ­voi­maa kuten vii­me vuon­na­kin ulko­mail­ta. Hel­sin­ki ja muut isot kau­pun­git kyl­lä sai­si edel­leen ns.“halpatyövoimaa” (syno­nyy­mi mata­la­palk­ka aloil­le) kun rek­ry­toin­ti ulko­mail­ta oli­si edel­leen mah­dol­lis­ta. Jopa Antii­kin Krei­kan filo­so­fit oli­vat sitä miel­tä että köy­hä etu on nime­no­maan asua kau­pun­ki­seu­duil­la kun avoi­mia työ­paik­ko­ja on kau­pun­geis­sa enem­män auki. En tie­dä mitään kehit­ty­nyt­tä maa­ta (OECD) joka ei oli­si urbaa­ni­soi­tu­nut talou­den raken­ne­muu­tok­ses­ta huolimatta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rahul Soma­ni: Kun asi­aa tar­kis­te­lee laa­jem­min Euroo­pan jake­hit­ty­nei­den mai­den näkö­kul­mas­ta niin uusien eten­kin asian­tun­ti­ja ammat­tien työ­pai­kat syn­ty­vät isoi­hin kaupunkeihin.Suomen koh­dal­la voi­si kysyä mit­kä oli­si­vat poten­ti­aa­li­set kau­pun­ki­seu­dut maa­kun­nis­sa mit­kä voi­si kil­pail­la pää­kau­pun­ki­seu­dun kans­sa? Ja samal­la­pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen myös kan­sain­vä­li­ses­ti. Tuo esi­merk­ki­si ei pal­jon­kaan auta maa­seu­tua kun vaki­tui­sia mata­la­palk­ka alo­ja ei ole maa­seu­dul­la yhtä pal­jon tar­jol­la kuin isois­sa kau­pun­geis­sa. Nyt­kin maa­seu­dun kausi­työ­voi­ma rek­ry­toi­daan ulko­mail­ta eten­kin puu­tar­ha aloil­le. Vii­me vuon­na­kin työ­voi­maa tuli
        pää­asias­saa enti­ses­tä Neu­vos­to­lii­ton mais­ta ja Kaak­kois-Aasias­ta vaik­ka rajat oli­vat tek­ni­ses­ti sul­jet­tu. Myös tänä vuon­na maa­ta­lou­teen tulee myös kausi­työ­voi­maa kuten vii­me vuon­na­kin ulkomailta.Helsinki ja muut isot kau­pun­git kyl­lä sai­si edel­leen ns.”halpatyövoimaa” (syno­nyy­mi mata­la­palk­ka aloille)kun rek­ry­toin­ti ulko­mail­ta oli­si edel­leen mah­dol­lis­ta. Jopa Antii­kin Krei­kan filo­so­fit oli­vat sitä miel­tä että köy­hä etu on nime­no­maan asua kau­pun­ki­seu­duil­la kun avoi­mia työ­paik­ko­ja on kau­pun­geis­sa enem­män auki. En tie­dä mitään kehit­ty­nyt­tä maa­ta (OECD) joka ei oli­siur­baa­ni­soi­tu­nut talou­den raken­ne­muu­tok­ses­ta huolimatta.

        Vaih­toeh­dot eivät ole joko” maa­seu­tu” tai Hel­sin­ki. Puhuin vain kal­leim­mis­ta kau­pun­kia­lueis­ta, hal­vem­pia kau­pun­ke­ja Suo­mes­ta kyl­lä löy­tyy, jois­sa pal­ve­lut­kin toi­mii, jopa parem­min kuin ruuh­kau­tu­neel­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Poten­ti­aa­li­sia seu­tu­ja on pal­jon kai­kis­sa maa­kun­nis­sa myös isom­pien kau­pun­kien lähei­syy­des­sä. Minus­ta 1–2 tun­nin etäi­syys jos­ta­kin suu­rem­mas­ta pai­kas­ta ei ole lii­an kau­ka­na työss­käyn­nin kan­nal­ta, mut­ta näil­tä paik­ka­kun­nil­ta löy­tyy kyl­lä myös töi­tä, esim. ter­vey­den­huol­los­sa. Näi­tä paik­ka­kun­tia on vaik­ka kuin­ka pal­jon Ete­lä-Län­si ja ‑Itä­suo­mes­sa­kin. Poh­joi­ses­sa etäi­syy­det ovat pidem­piä, mut­ta toi­saal­ta siel­lä­kin on kas­vu­kes­kuk­sia. Huo­mau­tan vie­lä, että 1–2 tun­nis­sa voi muis­sa maa­kun­nis­sa ehtiä aja­maan pal­jon pidem­män mat­kan kuin mitä pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­kis­sa pää­see etenemään.

        Hal­pa­työ­voi­maa tuo­daan Suo­meen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­li­sia palk­ko­ja, joil­la tääl­lä tuli­si toi­meen. Telak­ka­teol­li­suus on ollut nyt pal­jon otsi­kois­sa koro­nan takia. Kysei­sel­lä teol­li­suusa­lal­la on suo­ma­lai­sia työt­tö­mi­nä, jot­ka ovat työt­tö­miä lähin­nä sik­si, että ammat­ti­lai­sen ei kan­na­ta työs­ken­nel­lä niin alhai­sil­la pal­koil­la, mil­lä saa pal­kat­tua itäeu­roop­pa­lai­sen. Heil­le se kan­nat­taa, mut­ta Suo­mes­sa elä­mi­nen on kal­lis­ta. Asian ydin on se, että duu­na­ria­loil­la pitäi­si mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muu­ten­kin tar­vi­taan parem­mat työ­eh­dot. Hal­pa­työ­voi­man käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kai­ken­lai­sen työ­eh­to­jen ja tur­val­li­suu­den pol­ke­mi­sen, mai­nit­ta­koon nyt vaik­ka koro­nan aika­na ilmi tul­leet parak­kia­su­mi­set ja ulkohuussit.

        Miten pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lu­ky­kyä lisää se, että siel­lä on pal­jon työt­tö­miä, joil­la ei ole oikein rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta työl­lis­tyä? En viit­taa kor­kea­kou­lu­tet­tui­hin enkä nii­hin, joil­la on mah­dol­li­suus vaih­taa hel­pos­ti alal­ta toiselle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jaak­ko K: Entäs jos on perhettä?

        Ja jos ottaa huo­mioon että se pitää ajaa autol­la niin kilo­met­re­jä ker­tyy mit­ta­riin pel­käs­tään työ­mat­kois­ta 40–50.0000 km vuodessa. 

        Vaik­ka sai­si täy­det vero­vä­hen­nyk­set niin työ­mat­ka­ku­lut uppo­aa auto­mal­lis­ta rip­puen n 500 €/kk ylös­päin kun ottaa huo­mioon auton kulu­mi­sen kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus: Vaih­toeh­dot eivät ole joko” maa­seu­tu” tai Hel­sin­ki. Puhuin vain kal­leim­mis­ta kau­pun­kia­lueis­ta, hal­vem­pia kau­pun­ke­ja Suo­mes­ta kyl­lä löy­tyy, jois­sa pal­ve­lut­kin toi­mii, jopa parem­min kuin ruuh­kau­tu­neel­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Poten­ti­aa­li­sia seu­tu­ja on pal­jon kai­kis­sa maa­kun­nis­sa­myös isom­pien kau­pun­kien lähei­syy­des­sä. Minus­ta 1–2 tun­nin etäi­syys jos­ta­kin suu­rem­mas­ta pai­kas­ta ei ole lii­an kau­ka­na työss­käyn­nin kan­nal­ta, mut­ta näil­tä paik­ka­kun­nil­ta löy­tyy kyl­lä myös töi­tä, esim. ter­vey­den­huol­los­sa. Näi­tä paik­ka­kun­tia on vaik­ka kuin­ka pal­jon Ete­lä-Län­si ja ‑Itä­suo­mes­sa­kin. Poh­joi­ses­sa etäi­syy­det ovat pidem­piä, mut­ta toi­saal­ta siel­lä­kin on kas­vu­kes­kuk­sia. Huo­mau­tan vie­lä, että 1–2 tun­nis­sa voi muis­sa maa­kun­nis­sa ehtiä aja­maan pal­jon pidem­män mat­kan kuin mitä pää­kau­pun­ki­seu­dun ruuh­kis­sa pää­see etenemään.

        Voit­ko mai­ni­ta jokin Län­si, Poh­jois- ja Itä-Suo­men mer­kit­tä­vän kas­vu­kes­kuk­sen joka oli­si kil­pai­lu kykyi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dun, Tam­pe­reen, Oulun ja Turun seu­dun kans­sa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paik­ko­ja ote­ta huo­mioon niin syy mik­si kau­pun­kia­lueil­le jot­ka ovat hal­vem­pia ei muu­te­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paik­ko­ja kuin mai­nit­se­ma­si ter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Rahul Soma­ni: Voit­ko mai­ni­ta jokin Län­si, Poh­jois- ja Itä-Suo­men mer­kit­tä­vän kas­vu­kes­kuk­sen joka oli­si kil­pai­lu kykyi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dun, Tam­pe­reen, Oulun ja Turun seu­dun kans­sa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paik­ko­ja ote­ta huo­mioon niin syy mik­si kau­pun­kia­lueil­le jot­ka ovat hal­vem­pia ei muu­te­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paik­ko­ja kuin mai­nit­se­ma­si­ter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

        No vaik­ka Jyväs­ky­lä ja Kuopio.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­piooon, vain kol­me Fimean työn­te­ki­jöis­tä Hel­sin­gis­sä suos­tui siir­ty­mään Kuo­pioon. Jos kou­lu­te­tul­le puo­li­siol­le ei ole muu­ta kuin maa­ta­lous­lo­mit­ta­jan työ­tä, ei kou­lu­tet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pioon. Sit­ten ón vie­lä las­ten koulut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­piooon, vain kol­me Fimean työn­te­ki­jöis­tä Hel­sin­gis­sä suos­tui siir­ty­mään Kuopioon

        Tuo oli eri­koi­nen kokei­lu, eikä ker­ro sii­tä, mitä oli­si tapah­tu­nut, jos oli­si vel­voi­tet­tu siir­ty­mään. Siir­ty­mi­nen oli työn­te­ki­jöil­le vapaa­eh­tois­ta, eli annet­tiin mah­dol­li­suus siir­tyä tai olla siir­ty­mät­tä — ja vapaa­eh­toi­suus oli hyvin tie­dos­sa. Har­va yleen­sä siir­tyy mihin­kään, ellei oli­si jo muut­ta­nut tai muu­toin muut­ta­mas­sa kau­pun­kiin X, jos työ­nan­ta­ja ilmoit­taa, että nyt sai­si siir­tyä kau­pun­kiin X, jos halu­aa, mut­ta ei tar­vit­se siir­tyä. Kun val­tio esim. lak­kaut­ti kärä­jä­oi­keu­det kym­me­nis­tä kun­nis­ta, siir­ty­mi­nen oli pakol­lis­ta, ja työn­te­ki­jät siirtyivät.

        Vapaa­eh­toi­ses­sa siir­ty­mi­ses­sä esteen voi muo­dos­taa pait­si se, että vaik­ka­pa puo­li­so ei ehkä löy­dä heti töi­tä toi­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta, myös se, jos saman työ­pai­kan kol­le­gat jäi­si­vät aiem­mal­le paik­ka­kun­nal­le, jol­loin omas­ta vapaa­eh­toi­ses­ta siir­ty­mi­ses­tä voi­si seu­ra­ta jopa hait­taa yhteis­työl­le oman tii­min sisäl­lä. Pakol­li­sis­sa siir­rois­sa tii­mi­kin siir­tyy mukana.

        Itse en kui­ten­kaan pidä työ­paik­ko­jen siir­te­lys­tä. Jos halu­taan alu­eel­lis­taa, uudet yksi­köt pitäi­si alun­pe­rin­kin jo perus­taa sin­ne, mis­sä nii­den halu­taan ole­van. Vähän samaan tapaan kuin aikoi­naan polii­sin nopeus­val­von­ta kes­ki­tet­tiin Hel­sin­kiin. Ei sitä teh­ty työ­paik­ko­ja siir­tä­mäl­lä. Työt vain osoi­tet­tiin Hel­sin­kiin. Ja sen jäl­keen sen teh­tä­vän hoi­to kiel­let­tiin muu­al­la Suo­mes­sa toi­mi­vil­ta polii­seil­ta. Polii­sin nopeus­val­von­ta­ka­me­roi­den tulos­ten tul­kin­ta on yksi sel­lai­sis­ta asiois­ta, jon­ka voi­si yhtä hyvin hoi­taa vaik­ka Kil­pis­jär­vel­tä tai Imat­ral­ta käsin, kun tie­dot kame­roi­den kuvis­ta tule­vat tie­to­lii­ken­ne­väy­liä pit­kin vain tar­kas­tel­ta­vak­si, eikä toi­min­nol­la ole juu­ri syner­giae­tu­ja­kaan muun polii­si­toi­min­nan kans­sa. Se toi­min­ta on kes­ki­tet­ty Hel­sin­kiin. Jot­kut toi­set toi­min­not taas omaa­vat syner­giae­tu­ja muun val­tion­hal­lin­non kans­sa, ja ovat taas luon­tai­sem­min Hel­sin­kiin sijoit­tu­via sil­loin, jos muu­ta­kin val­tion­hal­lin­toa on sin­ne keskitetty.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­piooon, vain kol­me Fimean työn­te­ki­jöis­tä Hel­sin­gis­sä suos­tui siir­ty­mään Kuo­pioon. Jos kou­lu­te­tul­le puo­li­siol­le ei ole muu­ta kuin maa­ta­lous­lo­mit­ta­jan työ­tä, ei kou­lu­tet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pioon. Sit­ten ón vie­lä las­ten koulut.

        Val­tion viras­to­ja voi­si ihan hyvin haja­si­joit­taa, sanoi­vat vir­ka­mie­het mitä sano­vat. Kun on valin­nut työ­pai­kak­seen val­tion viras­ton, ja saa­nut vir­ka­mies-sta­tuk­sen jos­sa irti­sa­no­mis­suo­ja on yksi­tyis­tä sek­to­ria parem­pi, niin pitää ymmär­tää että saa­vu­te­tut edut tuo­vat myös vas­tuu­ta. Pitää olla varau­tu­nut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Vir­ka­mies pal­ve­lee yhteis­kun­taa eikä vain omaa itseään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Pitää olla varau­tu­nut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Vir­ka­mies pal­ve­lee yhteis­kun­taa eikä vain omaa itseään.

        Vir­ka­mies ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään orja­so­pi­mus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­te­ki­jöi­den oli pal­jon hel­pom­paa löy­tää uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä, kuin hei­dän puo­li­son­sa Kuo­pios­ta. Parem­man pal­kan­kin sai, kun siir­tyi lää­keyh­tiön pal­ve­luk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää hen­ki­lö­kun­taan­sa ja pal­ka­ta uusi työk­kä­ris­tä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vir­ka­mies ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään orja­so­pi­mus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­te­ki­jöi­den oli pal­jon hel­pom­paa löy­tää uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä, kuin hei­dän puo­li­son­sa Kuo­pios­ta. Parem­man pal­kan­kin sai, kun siir­tyi lää­keyh­tiön pal­ve­luk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää hen­ki­lö­kun­taan­sa ja pal­ka­ta uusi työk­kä­ris­tä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Täs­sä tapauk­ses­sa kävi niin että pro­vii­so­rin pape­reil­la paik­ko­ja löy­tyi ylin kyl­lin yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta, mut­ta on mui­ta eri­kois­tu­nei­ta viras­to­ja jos­sa on pak­ko muut­taa min­ne mää­rä­tään. Esi­merk­ki­nä Puo­lus­tus­voi­mat, jol­la on tapa­na sijoi­tel­la yksi­köi­tään sin­ne mis­sä ne pal­ve­lee “stra­te­gi­aa” paremmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. R.Silfverberg: Täs­sä tapauk­ses­sa kävi niin että pro­vii­so­rin pape­reil­la paik­ko­ja löy­tyi ylin kyl­li­nyk­si­tyi­sel­tä puo­lel­ta, mut­ta on mui­ta eri­kois­tu­nei­ta viras­to­ja jos­sa on pak­ko muut­taa min­ne mää­rä­tään. Esi­merk­ki­nä Puo­lus­tus­voi­mat, jol­la on tapa­na sijoi­tel­la yksi­köi­tään sin­ne mis­sä ne pal­ve­lee ”stra­te­gi­aa” paremmin. 

        Puo­lus­tus­voi­mat on luul­ta­vas­ti ainoa val­tion orga­ni­saa­tio jos­sa ammat­ti soti­laat mää­rä­tään sii­hen yksik­köön mis­sä pal­ve­lee niin kau­an kuin on pal­ve­lus­sa. Siis kysees­sä on osa stra­te­gi­sen maan­puo­lus­tuk­sen dokt­rii­niä. Sivii­li puo­len vir­ka­mie­hel­lä ei ole täl­läis­tä vel­vol­li­suut­ta ja toden­nä­köi­ses­ti lain­sää­dän­tö on myös jok­seen­kin vai­kea toteut­taa sii­hen suun­taan kuten on puo­lus­tus­voi­mis­sa. Yhdys­val­lois­sa tämä ilmiö näkyy joka 4 vuo­den aika­na kun pre­si­dent­ti vaih­tuu (Ellei istu­va pre­si­dent­ti saa vaa­leis­sa 2 kau­den) ja samal­la liit­to­val­tion vir­ka­mies koneis­to vaih­tuu. Poik­keuk­se­na on siel­lä­kin Yhdys­val­tain ase­voi­mat. Edel­li­sel­lä pre­si­den­til­lä oli vai­keuk­sia saa­da uut­ta hen­ki­lö­kun­taa moniin liit­to­val­tion vir­koi­hin kun moni­kaan ei halun­nut jat­kaa ja moni ei halun­nut työs­ken­nel­lä kysei­sen pre­si­den­tin alai­suu­des­sa. Suomen
        pysy­vä vir­ka­miess orga­ni­saa­tio on juu­ri sen takia pal­jon toi­mi­vam­pi kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa jos­sa uuden hal­lin­non vaih­tues­sa vir­ka­mie­het vaih­de­taan uusiin ellei van­hat jat­ka viroissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Ei puo­lus­tus­voi­mis­sa­kaan mitää­nor­ja­so­pi­muk­sia ole len­tä­jiä lukuu­not­ta­mat­ta. Hei­dän voi kyl­lä mää­rä­tä uuteen ase­ma­paik­kaan, mut­ta heil­lä on oikeus ero­ta puo­lus­tus­voi­main pal­ve­luk­ses­ta, niin kuin val­tion vir­ka­mie­hil­lä­kin on oikeus ero­ta, jos viras­to siir­tyy muualle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ei puo­lus­tus­voi­mis­sa­kaan mitää­nor­ja­so­pi­muk­sia ole len­tä­jiä lukuu­not­ta­mat­ta. Hei­dän voi kyl­lä mää­rä­tä uuteen ase­ma­paik­kaan, mut­ta heil­lä on oikeus ero­ta puo­lus­tus­voi­main pal­ve­luk­ses­ta, niin kuin val­tion vir­ka­mie­hil­lä­kin on oikeus ero­ta, jos viras­to siir­tyy muualle. 

        Kii­tos kun täs­men­sit. Tar­koi­tin edel­li­ses­sä kom­men­tis­sa pal­ve­luk­ses­sa ole­via ammat­ti­so­ti­lai­ta joil­la on ase­ma­paik­ka sidot­tu työ­teh­tä­vät mut­ta tie­tääk­se­ni sivii­li­puo­len val­tion­vir­ka­mie­hil­lä näin ei ole. Papis­tol­la on myös ase­ma­paik­kaan sido­tut työpaikat

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Vir­ka­mies ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään orja­so­pi­mus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­te­ki­jöi­den oli pal­jon hel­pom­paa löy­tää uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä, kuin hei­dän puo­li­son­sa Kuo­pios­ta. Parem­man pal­kan­kin sai, kun siir­tyi lää­keyh­tiön pal­ve­luk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää hen­ki­lö­kun­taan­sa ja pal­ka­ta uusi työk­kä­ris­tä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Sii­tä ei ker­ty­nyt näyt­töä, että Fimean poruk­ka todel­la oli­si lää­keyh­tiöi­den pal­ve­luk­seen hel­pos­ti siir­ty­vää. Joku­nen yksi­lö voi­daan lää­keyh­tiöi­hin­kin vir­ka­mie­his­tä rek­ry­toi­da, jot­ta saa­daan hal­tuun sitä kaut­ta ymmär­rys­tä vir­ka­mies­ten toi­min­nas­ta ja ver­kos­to­ja, mut­ta vir­ka­mie­hiä ei ihan hir­veäs­ti halu­ta yleen­sä lää­keyh­tiöi­hin pal­ka­ta, kuten ei mui­hin­kaan voit­toa tavoit­te­le­viin fir­moi­hin kovin mie­lel­lään yleen­sä pit­kä­ai­kai­sia vir­ka­mie­hiä rek­ry­toi­da. Hyvä vir­ka­mies ei vält­tä­mät­tä ole hyvä lii­ke­mies, lää­ke­tut­ki­ja tai myy­jä, vaik­ka poik­keuk­sia­kin on.

        Alun­pe­rin muut­toa kai aja­tel­tiin toteu­tu­vak­si niin, että Fimean uudet työ­pai­kat perus­tet­tai­siin Kuo­pioon. Sit­ten tuli vas­taan sääs­tö­tar­peet, ja todet­tiin, että uusia vir­ko­ja ei luo­da, vaan että sitä mukaa kun Fimeal­ta Hel­sin­gis­tä väkeä siir­tyy mui­hin töi­hin tai elä­köi­tyy, uudet työ­pai­kat perus­te­taan Kuo­pioon. Mut­ta kun tie­to täs­tä tuli, juu­ri kukaan ei enää vaih­ta­nut työ­paik­kaa pois Fimeal­ta eikä jää­nyt eläk­keel­le, jol­loin työ­paik­ko­ja ei pääs­ty perus­ta­maan­kaan Kuo­pioon sitä mukaa kuin Hel­sin­gis­tä väkeä lähti.

        Tilan­teek­si tuli sit­ten Ylen vuon­na 2014 uuti­soi­man mukaan sel­lai­nen, että:
        “Fimean hen­ki­lös­tö­joh­ta­ja *** ker­too, että vii­me vuon­na työn­te­ki­jöi­den läh­tö­vaih­tu­vuus oli Fimeas­sa ennä­tys­mäi­sen alhaal­la ja Kuo­pioon saa­tiin vain kah­dek­san uut­ta työntekijää.”
        “- Läh­tö­vaih­tu­vuus on ollut 20 pro­sent­tia, vii­me vuon­na se oli vain 2 prosenttia.”

        https://yle.fi/uutiset/3–7171010

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vir­ka­mies ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään orja­so­pi­mus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­te­ki­jöi­den oli pal­jon hel­pom­paa löy­tää uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä, kuin hei­dän puo­li­son­sa Kuo­pios­ta. Parem­man pal­kan­kin sai, kun siir­tyi lää­keyh­tiön pal­ve­luk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää hen­ki­lö­kun­taan­sa ja pal­ka­ta uusi työk­kä­ris­tä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään. 

        Näin­hän tämä menee. Asian kuvi­tel­tiin jul­ki­suu­des­sa ole­van hel­pom­pi: val­mis­tuu­han Itä-Suo­men yli­opis­ton Kuo­pion kam­puk­sel­ta far­m­asian alan kor­kea­kou­lu­tet­tu­ja. Ongel­ma täs­sä on sii­nä, ettei Fimea kuin pie­nel­tä osin tar­vit­se vas­ta­val­mis­tu­nei­ta, vaan nii­tä lää­ke­teol­li­suu­des­sa koke­nei­ta ammat­ti­lai­sia. Näis­tä ammat­ti­lai­sis­ta, joi­den osaa­mi­nen ja työ­ko­ke­mus riit­täi­si­vät lää­ke­teol­li­suu­des­sa esi­mer­kik­si myyn­ti­lu­pa-asiois­ta (Regu­la­to­ry Affairs, RA) tai laa­dun­val­von­nas­ta (Qua­li­fied Per­son, QP / Vas­tuu­na­lai­nen Joh­ta­ja) vas­taa­vak­si pääl­li­kök­si tai joh­ta­jak­si. Näi­hin teh­tä­viin kou­liin­nu­taan teke­mäl­lä vuo­sia työ­tä alal­la kysei­sen alu­een tehtävissä.

        Sama kos­kee muu­ta­kin teol­li­suut­ta. Pal­jon jul­ki­suu­des­sa ollut Ylä-Savon teol­li­suus­kes­kit­ty­mä on jou­tu­nut perus­ta­maan tuo­te­ke­hi­ty­syk­si­köi­tä Ouluun, Tam­pe­reel­le ja Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka DI/TkT-tason ammat­ti­lai­sia ei saa Ylä-Savoon muut­ta­maan. Jos sai­si­kin, puo­li­son ura­tar­peet pysäyt­tä­vät muuttosuunnitelman.

        Tulok­se­na var­sin­kin jul­ki­suu­des­sa käy­dys­tä Fimea-kes­kus­te­lus­ta on kui­ten­kin se, että maa­kun­nis­sa näh­dään min­kä tahan­sa asian­tun­ti­ja­työ­pai­kan ole­van hel­pos­ti siir­ret­tä­vis­sä pois maa­kun­nas­ta Hel­sin­kiin, mut­ta mitään ei voi siir­tää takai­sin­päin. Kat­ke­ruut­ta on ais­tit­ta­vis­sa ilmas­sa aika lailla.

        Sik­si kai­pai­sin polii­ti­koil­ta, ja var­sin­kin maa­kun­tien asi­aa kovas­ti jul­ki­suu­des­sa aja­val­ta Kes­kus­tal­ta posi­tii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä, joil­la voi­tai­siin lie­vit­tää syr­jä­seu­tu­jen ja seu­tu­kau­pun­kien kär­si­mää eri­kois­asian­tun­ti­joi­den pulaa. Tur­vey­rit­tä­jien tuo­tan­to­tuet eivät täs­sä auta pät­kää­kään. Ettei­vät nämä maa­kun­nat sit­ten kat­ke­ruu­des­saan ryh­tyi­si äänes­tä­mään vaa­ral­li­ses­ti, kuten olem­me esi­mer­kik­si anglo­sak­si­sis­sa mais­sa näh­neet käyvän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. ij:

        Sama kos­kee muu­ta­kin teol­li­suut­ta. Pal­jon jul­ki­suu­des­sa ollut Ylä-Savon teol­li­suus­kes­kit­ty­mä on jou­tu­nut perus­ta­maan tuo­te­ke­hi­ty­syk­si­köi­tä Ouluun, Tam­pe­reel­le ja Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka DI/TkT-tason ammat­ti­lai­sia ei saa Ylä-Savoon muut­ta­maan. Jos sai­si­kin, puo­li­son ura­tar­peet pysäyt­tä­vät muuttosuunnitelman.
        Kat­ke­ruut­ta on ais­tit­ta­vis­sa ilmas­sa aika lailla.

        Sik­si kai­pai­sin polii­ti­koil­ta, ja var­sin­kin maa­kun­tien asi­aa kovas­ti jul­ki­suu­des­sa aja­val­ta Kes­kus­tal­ta posi­tii­vi­sia toi­men­pi­tei­tä, joil­la voi­tai­siin lie­vit­tää syr­jä­seu­tu­jen ja seu­tu­kau­pun­kien kär­si­mää eri­kois­asian­tun­ti­joi­den pulaa. Tur­vey­rit­tä­jien tuo­tan­to­tuet eivät täs­sä auta pät­kää­kään. Ettei­vät nämä maa­kun­nat sit­ten kat­ke­ruu­des­saan ryh­tyi­si äänes­tä­mään vaa­ral­li­ses­ti, kuten olem­me esi­mer­kik­si anglo­sak­si­sis­sa mais­sa näh­neet käyvän. 

        Syy mik­si esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa äänes­tet­tiin popu­lis­te­ja joil­la oli muka yksin­ker­tai­nen rat­kai­su kaik­kiin ongel­miin joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa jat­ko kou­lu­tus mah­dol­li­suu­det on erit­täin kal­lis­ta. Kun monien kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen luku­kausi­mak­sut ovat täh­ti­tie­teel­li­sen kal­lii­ta Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa. Näi­den mai­den syr­jä­seu­duil­la iso­jen kau­pun­kien ulko­puo­lel­la asuu pal­jon ihmi­siä suh­tees­sa väki­lu­kuun mut­ta Suo­mes­sa taas syr­jä­seu­dut ovat har­vaan asut­tu­ja. Ero on asuk­kai­den mää­räs­sä syr­jä­seu­tu­jen ja kau­pun­ki seu­tu­jen kohdalla .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Rahul Soma­ni: Syy mik­si esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa äänes­tet­tiin popu­lis­te­ja joil­la oli muka yksin­ker­tai­nen rat­kai­su kaik­kiin ongel­miin joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä että Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa­jat­ko kou­lu­tus mah­dol­li­suu­det on erit­täin kal­lis­ta. Kun monien­kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen luku­kausi­mak­sut ovat täh­ti­tie­teel­li­sen kal­lii­ta Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa. Näi­den mai­den syr­jä­seu­duil­lai­so­jen kau­pun­kien ulko­puo­lel­la asuu pal­jon ihmi­siä suh­tees­sa väki­lu­kuun mut­ta Suo­mes­sa taas syr­jä­seu­dut ovat har­vaan asuttuja.Ero on asuk­kai­den mää­räs­sä syr­jä­seu­tu­jen ja kau­pun­ki seu­tu­jen kohdalla .

        Oikeis­to­po­pu­lis­te­ja äänes­tä­vät Suo­mes­sa lähin­nä iäk­käät joi­la ei ole niin hyvää kou­lu­tus­ta tai se on pääs­syt van­hen­tu­maan, ja sit­ten yhte­nä ryh­mä­nä “vihai­set nuo­ret mie­het”. Vasem­mis­to­po­pu­lis­te­ja erik­seen myös “vihai­set nuo­ret naiset”.

        Yhtei­siä pro­tes­ti­puo­lueil­le ovat myös ne kan­nat­ta­jat jot­ka muu­ten kuu­lui­si­vat kes­ki­luok­kaan kou­lu­tuk­sen puo­les­ta, mut­ta joil­le on sat­tu­nut epä­on­nea elä­mäs­sä kuten sai­rauk­sia, talou­del­li­sia mene­tyk­siä, jou­tu­neet rikos­ten uhrik­si tai jou­tu­neet syr­ji­tyk­si jol­lain taval­la, tai koke­neet viran­omais­ten toi­min­nan mielivaltaiseksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. ij: Pal­jon jul­ki­suu­des­sa ollut Ylä-Savon teol­li­suus­kes­kit­ty­mä on jou­tu­nut perus­ta­maan tuo­te­ke­hi­ty­syk­si­köi­tä Ouluun, 

        Niin­pä.

        Monen syr­jäs­sä sijait­se­van teh­taan T&K / suun­nit­te­lu­yk­sik­kö on kas­vu­kes­kuk­ses­sa, vaik­ka pel­käs­tään tuo­tan­non ja työs­ken­te­lyn näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na jär­ke­vin­tä oli­si olla teh­taan kiinteistössä. 

        Hyvä­nä esi­merk­ki­nä Trans­tech, jon­ka teh­das sijait­see Otan­mäes­sä 145 km pääs­sä Oulus­ta, mut­ta tuo­te­ke­hi­tys / suun­nit­te­luo­sas­to on maa­lai­sel­le tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä Oulus­sa ja vie­lä­pä yli­opis­ton naa­pu­ris­sa! Koke­nei­ta insi­nöö­re­jä tai diplo­mi-insi­nöö­re­jä on vähän han­ka­la rek­ry­toi­tua jopa Rova­nie­mel­le. Rova­nie­mi ei sen­tään ole pik­ku­paik­ka­kun­ta ja se on vie­lä­pä maa­kun­tan­sa keskus.

        On äly­tön­tä kuvi­tel­la, että pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, jos­sa on koko Suo­men laa­jim­mat työ­mark­ki­nat ja siis työ­tä kai­kil­le kou­lu­tus­ta­soil­le sii­voo­jas­ta kan­sain­vä­li­sen pörs­si­kon­ser­nin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jaan saak­ka, tar­vi­si muut­taa val­tion töi­den peräs­sä jon­ne­kin maa­kun­taan, ellei eri­tyi­ses­ti halua. Ihmi­set joil­la on puo­li­so, per­he, lap­set ja kaik­ki kuviot sel­vä­nä, ei halua muut­taa, työ­nan­ta­jan mah­ti­käs­kyl­lä mihin­kään. Ei Kuo­pios­ta Hel­sin­kiin, eikä var­masr­ti Hel­sin­gis­tä Kuopioon. 

        Eivät­hän Suo­mes­sa työt­tö­mät­kään siir­ry töi­den peräs­sä, joten min­kä ihmeen takia koke­neet ihmi­set siir­tyi­si­vät alu­eel­ta, jos­sa työl­lis­tyy hel­pos­ti, töi­den peräs­sä jon­ne­kin muu­al­le? Hai­hat­te­lua kuvi­tel­la että hel­sin­ki­läis­ten tar­vi­si siir­tyä töi­den perässä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vir­ka­mies ei kui­ten­kaan ole teh­nyt mitään orja­so­pi­mus­ta. Hän voi ero­ta viras­taan, jos val­tio yrit­tää pakot­taa hänet muut­ta­maan pois per­heen­sä luo­ta. Kävi ilmi, että Fimean työn­te­ki­jöi­den oli pal­jon hel­pom­paa löy­tää uusi työ­paik­ka Hel­sin­gis­tä, kuin hei­dän puo­li­son­sa Kuo­pios­ta. Parem­man pal­kan­kin sai, kun siir­tyi lää­keyh­tiön pal­ve­luk­seen. Fimeal­la ei ole varaa menet­tää hen­ki­lö­kun­taan­sa ja pal­ka­ta uusi työk­kä­ris­tä. Sik­si muu­tos­ta ei tul­lut mitään.

        Puhut­ko­han nyt ihan tot­ta ? Kun kat­soo Fimean sivu­ja, niin siel­lä lukee:

        Fimean pää­toi­mi­paik­ka sijait­see Kuo­pios­sa. Fimeal­la on työs­ken­te­ly­pis­teet myös Hel­sin­gis­sä, Turus­sa, Tam­pe­reel­la ja Oulussa.”

        On tot­ta että­mo­ni­kaan ei Hel­sin­gis­tä sin­ne läh­te­nyt, mut­ta kai­kis­sa Fimean timi­pis­te­kau­pun­geis­sa on vah­vaa lää­ke­tie­teen ja far­ma­ko­lo­gian osaa­mis­ta. Eri­tyi­ses­ti Kuo­pios­sa on hyvä tok­si­ko­lo­gian ja far­ma­ko­lo­gian sekä lää­ke­tie­teen pain­opis­ten omaa­va yli­opis­to. Kyl­lä siel­tä pys­ty­tään palk­kaa­maan uusia vir­ka­mie­hiä, kukaan ei ole kor­vaa­ma­ton pitem­män päälle.

        Olin vuo­den töis­sä Tur­kis­sa 15 vuot­ta sit­te. Siel­lä oli muu­ten käy­tän­tö, että ilmai­sen kou­lu­tuk­sen saa­nut lää­kä­ri ja opet­ta­ja voi­tiin vel­voit­taa mene­mään töi­hin tie­tyl­le paik­ka­kun­nal­le mää­rä­ajak­si. En nyt väi­tä että Suo­men pitäi­si oma­sua sama käy­tän­tö, mut­ta en pidä sitä kyl­lä huononakaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. Count­ry­boy:
        Olin vuo­den töis­sä Tur­kis­sa 15 vuot­ta sit­te. Siel­lä oli muu­ten käy­tän­tö, että ilmai­sen kou­lu­tuk­sen saa­nut lää­kä­ri ja opet­ta­ja voi­tiin vel­voit­taa mene­mään töi­hin tie­tyl­le paik­ka­kun­nal­le mää­rä­ajak­si. En nyt väi­tä että Suo­men pitäi­si oma­sua sama käy­tän­tö, mut­ta en pidä sitä kyl­lä huononakaan.

        Mones­sa kehit­ty­vis­sä mais­sa on täl­läi­nen vel­voi­te kuten Tur­kis­sa mut­ta sen var­jo­puo­li on se että ruo­hon­juu­ri­ta­son kor­rup­tio­ta esiin­tyy hyvin­kin pal­jon kos­ka nime­no­maan kuin­ka moni halu­aa muut­taa syr­jä­seu­duil­le niin­kin isos­sa maas­sa kuten esi­mer­kik­si Turk­ki. Tie­dän tämän kos­ka isä­ni on alun­pe­rin kotoi­sin Intias­ta ja siel­lä on hyvin saman­lai­nen jär­jes­te­ly kuin Tur­kis­sa. Sen var­jo­puo­li on se että moni opet­ta­ja esi­mer­kik­si yrit­tää saa­da uudel­leen siir­ron kau­pun­gei­hin kos­ka maa­seu­dun tilan­ne kou­luis­sa on erit­täin haas­ta­va. Kou­lu­tuk­sen taso las­kee kun opet­ta­jat vaih­tuu joka toi­nen vuo­si koko kou­lus­ta kun niin moni halu­aa siir­ron kau­pun­gei­hin. Juu­ri sen takia Tur­kis­sa on
        nyky­ään syr­jä­seu­duil­laa pal­jon isla­mi­lai­sia yksi­tyi­siä kou­lu­ja kos­ka val­tion kou­lut ovat tasol­taan huo­nom­pia kuin yksi­tyi­set. Eikä tämä ole vain Tur­kin ongel­ma kos­kee myös mui­ta kehit­ty­viä maita

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      20. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voi­si ihan hyvin haja­si­joit­taa, sanoi­vat vir­ka­mie­het mitä sano­vat. Kun on valin­nut työ­pai­kak­seen val­tion viras­ton, ja saa­nut vir­ka­mies-sta­tuk­sen jos­sa irti­sa­no­mis­suo­ja on yksi­tyis­tä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmär­tää että saa­vu­te­tut edut tuo­vat myös vas­tuu­ta. Pitää olla varau­tu­nut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Vir­ka­mies pal­ve­lee yhteis­kun­taa eikä vain omaa itseään.

        Vai että 800000 asuk­kaan yli­opis­to­kau­pun­gis­sa ei löy­dy muu­ta kuin maa­ta­lous­lo­mit­ta­jan työ­tä ? Heh heh. Tosi sta­di­lai­nen näkökulma.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      21. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voi­si ihan hyvin haja­si­joit­taa, sanoi­vat vir­ka­mie­het mitä sano­vat. Kun on valin­nut työ­pai­kak­seen val­tion viras­ton, ja saa­nut vir­ka­mies-sta­tuk­sen jos­sa irti­sa­no­mis­suo­ja on yksi­tyis­tä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmär­tää että saa­vu­te­tut edut tuo­vat myös vas­tuu­ta. Pitää olla varau­tu­nut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Vir­ka­mies pal­ve­lee yhteis­kun­taa eikä vain omaa itseään.

        Vuon­na 1974 tuol­loi­nen Sor­san I hal­li­tuk­sen nimit­tä­mä Haja­si­joi­tuso­mi­tea esit­ti mie­tin­nös­sä että vuo­teen 1983 men­nes­sä Hel­sin­gis­tä sii­re­tään 26 val­tion­vi­ras­toa ja 4 val­tion­lai­tos­ta Vaa­saan, Sei­nä­joel­le, Jyväs­ky­lään, Kuo­pioon, Joen­suu­hun, Piek­sä­mäel­le, Mik­ke­liin, Lap­peen­ran­taan, Kou­vo­laan, Kot­kaan, Lah­teen, Hämeen­lin­naan, Tam­pe­reel­le, Tur­kuun, Rova­nie­mel­le, Ouluun, Kajaa­niin, Yli­vies­kaan ja Kok­ko­laan. Merk­kit­tä­väm­mät viras­tot joi­den oli tar­joi­tus olla siir­tää pois Hel­sin­gis­tä oli muun muas­sa Maan­mit­taus­hal­li­tus (nkyi­nen Maan­mit­taus­lai­tos), Ilma­tie­teen lai­tos, Tilas­to­kes­kus, Met­sä­hal­li­tus, Met­sän­tut­ki­mus­lai­tos (nykyi­nen Luon­non­va­ra­kes­kus), Väes­tö­re­kis­te­ri­kes­kus (nykyi­nen Digi- ja väestötietovirasto),Merenkulkuhallitus (nykyi­nen Meren­kul­ku­lai­tos), Meren­tut­ki­mus­lai­tos (osa nykyis­tyä Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus­ta) Rahapaja,Autorekisterikeskus (osa nykyis­tä Lii­ken­teen turvallisuusvirastoa).
        Tämä­kin haja­si­joit­ta­mis­han­ke ei toteu­tu­nut edes vuo­si­na 1974–1983 vaan näis­tä viras­tois­ta joi­den piti siir­tää pois Hel­sin­gis­tä nii­den pää­kont­to­ri ja pää­toi­mi­paik­ka ja pis­te ovat edel­leen Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la (Hel­sin­gis­sä, Van­taal­la ja Espoos­sa) eli muun muas­sa Maan­mit­taus­lai­tos, Ilma­tie­teen lai­tos, Tilas­to­kes­kus, Met­sä­hal­li­tus, Luon­non­va­ra­kes­kus, Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to, Meren­kul­ku­lai­tos, Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus, Raha­pa­ja ja Lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­to. Jos tämä­kin ei onnis­tu­nut en ihme­te­le mik­si Fimean siir­to Kuo­pioon ei onnis­tu­nut kunnolla.Tuo vuo­den 1974 Haja­si­joi­tuso­mi­tean suun­ni­tel­ma toden­nä­köi­ses­ti onnis­tut­tiin estä­mään hal­li­tuk­sen vaih­dok­sien kaut­ta ja vir­ka­mies­ten halut­to­muu­des­ta muut­taa pois pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta. Kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­si aiem­mas­sa kom­men­teis­sa per­he ja työ sito­vat myös mui­ta per­heen jäse­niä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le kuin muut­to maa­seu­dun pikkukaupunkeihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      22. R.Silfverberg: Val­tion viras­to­ja voi­si ihan hyvin haja­si­joit­taa, sanoi­vat vir­ka­mie­het mitä sano­vat. Kun on valin­nut työ­pai­kak­seen val­tion viras­ton, ja saa­nut vir­ka­mies-sta­tuk­sen jos­sa irti­sa­no­mis­suo­ja on yksi­tyis­tä sek­to­ria parempi,niin pitää ymmär­tää että saa­vu­te­tut edut tuo­vat myös vas­tuu­ta. Pitää olla varau­tu­nut muut­ta­maan jos viras­to muut­taa. Vir­ka­mies pal­ve­lee yhteis­kun­taa eikä vain omaa itseään.

        Älä kysy mitä maa­si voi teh­dä hyväk­se­si, vaan mitä sinä voit teh­dä maa­si hyväksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      23. Tii­viy­den tur­huus: Älä kysy mitä maa­si voi teh­dä hyväk­se­si, vaan mitä sinä voit teh­dä maa­si hyväksi.

        Tuo­kin John F Ken­ne­dyn lause on itse asias­sa tar­koi­tet­tu enem­män­kin sel­lai­seen yhteis­kun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglo­sak­si­set val­tiot. Poh­jois­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lai­nen lähtökohta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      24. Rahul Soma­ni: Tuo­kin John F Ken­ne­dyn lause on itse asias­sa tar­koi­tet­tu enem­män­kin sel­lai­seen yhteis­kun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglo­sak­si­set val­tiot. Poh­jois­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lai­nen lähtökohta.

        Mun mii­eles­tä­ni on ihan hyvä läh­tö­koh­ta tännekin. 

        Se mitä kir­joi­tin sii­tä että vir­ka­mie­hen pitää olla varau­tu­nut muutt­ta­maan sisäl­si hie­man sar­kas­mia, mut­ta osa viras­tois­ta voi­si todel­la sijai­ta muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä, jos sen on tar­koi­tus pal­vel­la pää­osin muu­ta kuin hel­sin­ki­läis­tä tai uus­maa­lais­ta elämää. 

        Esim Elin­tar­vi­ke­vi­ras­to tai vaik­ka Met­sä­hal­li­tus voi­si­vat olla koko­naan jos­sain sisä­maan kau­pun­gis­sa. Ja koko Hel­sin­gin Yli­opis­ton maa­ta­lous-metä­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta jne. 

        Ainoa huo­no puo­li on että jos jos­sain maa­kun­ta­kau­pun­gis­sa on esim yksi iso viras­to mut­ta ei mui­ta, niin tie­to muun val­tion­hal­lin­non kans­sa ei lii­ku eli se sii­lou­tuu. Ei tava­ta mui­ta samas­sa ase­mas­sa ole­via mui­den viras­to­jen vir­ka­mie­hiä samal­la taval­la kuin Hel­sin­gis­sä, ja jos kom­mu­ni­koin­ti on vain netin kaut­ta niin osa tie­dos­ta huk­kuu tai muut­tuu mat­kan varrella. 

        Esi­merk­ki­nä täl­lai­set net­ti­foo­ru­mit ja sosi­aa­li­nen media. Näis­sä saa kyl­lä esit­tää mitä tahan­sa mie­li­pi­tei­tä mut­ta osa on ihan puu­ta­hei­nää eikä se suo­da­tu pois ja osa tär­keis­tä­kin tie­dois­ta huk­kuu. Osit­tain sik­si että käy­te­tään nimi­merk­kiä ja var­si­nai­nen ase­ma ei näy mis­sään. En tar­koi­ta että vir­ka­mie­het käyt­täi­si­vät somea tois­ten­sa väli­seen vies­tin­tään mut­ta sel­lais­ta voi myös tapah­tua, kos­ka muut vies­tin­tä­ta­vat ovat kan­kei­ta jos maan­tie­teel­li­nen etäi­syys on pitkä. 

        On toi­saal­ta myös esi­merk­ke­jä viras­tois­ta jot­ka toi­mi­vat Hel­sin­gis­sä mut­ta joh­de­taan huo­nos­ti kuten esim VTV.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      25. R.Silfverberg:

        On toi­saal­ta myös esi­merk­ke­jä viras­tois­ta jot­ka toi­mi­vat Hel­sin­gis­sä mut­ta joh­de­taan huo­nos­ti kuten esim VTV.

        Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­ton ase­ma on hyvin toi­se­na­lai­nen kuin usei­den minis­te­riöi­den alai­set viras­tot kos­ka Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­to ei ole min­kään minis­te­riön alai­suu­teen (kuten ei kuu­lu myös­kään Kela) ja sen ase­ma on tur­vat­tu Suo­men perus­tus­lais­sa kuten on myös Kelan. Nii­den toi­min­ta on eri­lai­nen kuin esim Fimean.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      26. R.Silfverberg:

        Se mitä kir­joi­tin sii­tä että vir­ka­mie­hen pitää olla varau­tu­nut muutt­ta­maan sisäl­si hie­man sar­kas­mia, mut­ta osa viras­tois­ta voi­si todel­la sijai­ta muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä, jos sen on tar­koi­tus pal­vel­la pää­osin muu­ta kuin hel­sin­ki­läis­tä tai uus­maa­lais­ta elämää.

        Esim Elin­tar­vi­ke­vi­ras­to tai vaik­ka Met­sä­hal­li­tus voi­si­vat olla koko­naan jos­sain sisä­maan kau­pun­gis­sa. Ja koko Hel­sin­gin Yli­opis­ton maa­ta­lous-metä­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta jne. 

        Sak­sas­sa yri­tet­tiin 1990-luvul­la haja­si­joit­taa liit­to­ta­sa­val­lan viras­to­ja Bon­nis­ta Ber­lii­niin mut­ta edel­leen 37 pro­sent­tia Sak­san liit­to­ta­sa­val­lan viras­tois­ta sijait­see edel­leen Bon­nis­sa. Tämä­kin Sak­san esi­merk­ki ker­too sen ettei viras­to­jen hajaut­ta­mi­nen niin­kin isos­sa maas­sa kuten Sak­sas­sa ole miten­kään itses­tään selvää.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      27. Rahul Soma­ni: Tuo­kin John F Ken­ne­dyn lause on itse asias­sa tar­koi­tet­tu enem­män­kin sel­lai­seen yhteis­kun­taan kuten Yhdys­val­lat ja muut anglo­sak­si­set val­tiot. Poh­jois­mais­sa on kyl­lä hyvin eri­lai­nen lähtökohta.

        Ei ole. Jos esim. on puo­lus­tus­voi­mis­sa töis­sä, kyl­lä on olta­va val­mis läh­te­mään sii­hen työ­pis­tee­seen sii­nä maa­kun­nas­sa, mikä osoi­te­taan. Tie­dän tämän. Ja ihan rau­han aika­na. Monet muut­kin viran­omais­teh­tä­vät ovat sel­lai­sia, että on olta­va val­mis mene­mään sin­ne mis­sä on töi­tä tai vastuita.

        Miten Poh­jois­maat muu­ten­kaan oli­si eri asia? Suo­mi­han on vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty hyvin­voin­ti­val­tio, jos­sa näin aja­tel­tu­na kan­sa­lai­sel­la pitäi­si olla enem­män­kin vel­vol­li­suuk­sia, kuin yksi­lön auto­no­mi­suut­ta koros­ta­vas­sa Yhdysvalloissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      28. Tii­viy­den tur­huus: Ei ole. Jos esim. on puo­lus­tus­voi­mis­sa töis­sä, kyl­lä on olta­va val­mis läh­te­mään sii­hen työ­pis­tee­seen sii­nä maa­kun­nas­sa, mikä osoi­te­taan. Tie­dän tämän. Ja ihan rau­han aika­na. Monet muut­kin viran­omais­teh­tä­vät ovat sel­lai­sia, että on olta­va val­mis mene­mään sin­ne mis­sä on töi­tä tai vastuita.

        Puo­lus­tus­voi­mis­sa on kyl­lä täl­läi­nen vel­vol­li­suus vain ammat­ti­so­ti­lail­le jot­ka ovat pal­ve­luk­ses­sa mut­ta ei ole sivii­li­puo­len val­tion­hal­lin­nos­sa. Molem­mis­sa­kin orga­ni­saa­tiois­sa on myös vapaa­eh­toi­sen irti­sa­no­mi­sen mahdollisuus

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      29. Tii­viy­den tur­huus:

        Miten Poh­jois­maat muu­ten­kaan oli­si eri asia?Suomihan on vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty hyvin­voin­ti­val­tio, jos­sa näin aja­tel­tu­na kan­sa­lai­sel­la pitäi­si olla enem­män­kin vel­vol­li­suuk­sia, kuin yksi­lön auto­no­mi­suut­ta koros­ta­vas­sa Yhdysvalloissa.

        Myös muut Pohjoismaat
        ovat vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty­jö hyvin­voin­ti­val­tio­ta mut­ta niis­sä ei ole esi­mer­kik­si yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta joten Suo­mi­kin poik­ke­aa huo­mat­ta­vas­ti muis­ta pohjoismaista

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      30. Rahul Soma­ni: Myös muut Pohjoismaat
        ovat vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty­jö hyvin­voin­ti­val­tio­ta mut­ta niis­sä ei ole esi­mer­kik­si yleis­tä ase­vel­vol­li­suut­ta joten Suo­mi­kin poik­ke­aa huo­mat­ta­vas­ti muis­ta pohjoismaista

        Nor­jal­la on ase­vel­vol­li­suus sekä mie­hil­le että nai­sil­le. Tans­kas­sa­kin on mies­ten ase­vel­vol­li­suus mut­ta vapau­tuk­sen tai­taa saa­da hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Ruot­sis­sa ei pää­se upsee­rin tai mui­hin tur­val­li­suusa­lan ammat­tei­hin ellei suo­ri­ta ase­vel­vol­li­suut­ta “vapaa­eh­toi­ses­ti”:

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      31. R.Silfverberg: Nor­jal­la on ase­vel­vol­li­suus sekä mie­hil­le että nai­sil­le. Tans­kas­sa­kin on mies­ten ase­vel­vol­li­suus mut­ta vapau­tuk­sen tai­taa saa­da hel­pom­min kuin Suo­mes­sa. Ruot­sis­sa ei pää­se upsee­rin tai mui­hin tur­val­li­suusa­la­nam­mat­tei­hin ellei suo­ri­ta ase­vel­vol­li­suut­ta ”vapaa­eh­toi­ses­ti”:

        Nor­jas­sa on vali­koi­va ase­vel­vol­li­suus ja Tans­kas­sa­kin on se poik­keus että osa kut­sun­noi­hin osal­lis­tu­vat arvo­taan pal­ve­luk­seen ja sekin poik­keus on Tans­kas­sa ettei aseis­ta kiel­täy­ty­jiä ran­gais­ta . Ruot­sis­sa on myös rajat­tu ase­vel­vol­li­suu eikä koko aikuis­väes­töä kut­su­ta kut­sun­toi­hin. Suo­mi on poik­ke­aa siis Poh­jois­mais­ta että koko aikui­nen mies­puo­li­nen väes­tö on ase­vel­vol­li­suu­den pii­ris­siä. Tosin ase­vel­vol­li­suus ei kos­ke ahvenanmaalaisia.Suomessa taas kiel­täy­jiä rangaistaan .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      32. Tii­viy­den tur­huus: Ei ole. 

        Miten Poh­jois­maat muu­ten­kaan oli­si eri asia?Suomihan on vero­va­roil­la yllä­pi­det­ty hyvin­voin­ti­val­tio, jos­sa näin aja­tel­tu­na kan­sa­lai­sel­la pitäi­si olla enem­män­kin vel­vol­li­suuk­sia, kuin yksi­lön auto­no­mi­suut­ta koros­ta­vas­sa Yhdysvalloissa.

        Anglo­sak­siss­sa mais­sa on pal­jon enem­män vel­vol­li­suuk­sia kuin esi­mer­kik­si Man­ner-Euroo­pan mais­sa mut­ta ne koros­tu­vat kyl­lä eri taval­la kun pntaa raa­put­taa yleen­sä sekin näkyy ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la anglo­sak­siss­sa mais­sa kuin Pohjoismaissa

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kuo­pio ei kyl­lä ole. Kun Fime­aa yri­tet­tiin siir­tää Kuo­piooon, vain kol­me Fimean työn­te­ki­jöis­tä Hel­sin­gis­sä suos­tui siir­ty­mään Kuo­pioon. Jos kou­lu­te­tul­le puo­li­siol­le ei ole muu­ta kuin maa­ta­lous­lo­mit­ta­jan työ­tä, ei kou­lu­tet­tu ihmi­nen muu­ta Kuo­pioon. Sit­ten ón vie­lä las­ten koulut.

        Ei tar­vit­se löy­tää­kään, sitä pait­si kom­ment­ti­si on tosi type­rä kun on kyse 80000 asuk­kaan yli­opis­to­kau­pun­gis­ta jos­sa on lää­ke­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Hen­ki­lö­kun­taa löy­tyy Hel­sin­gin ulko­pull­ta­kin, far­ma­ko­lo­gia ja tok­si­ko­lo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tea­lue. Tai­taa yli­opis­ton hen­ki­lö­kun­taa­kin olla lähes 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toi­mi­pis­teet uses­sa yliopistokaupungissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      34. Count­ry­boy: Eitar­vit­se löy­tää­kään, sitä pait­si kom­ment­ti­si on tosi type­rä kun on kyse 80000 asuk­kaan yli­opis­to­kau­pun­gis­ta jos­sa on lää­ke­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Hen­ki­lö­kun­taa löy­tyy Hel­sin­gin ulko­pull­ta­kin, far­ma­ko­lo­gia ja tok­si­ko­lo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tea­lue. Tai­taa yli­opis­ton hen­ki­lö­kun­taa­kin olla lähes 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toi­mi­pis­teet uses­sa yliopistokaupungissa.

        Onko nimi­merk­ki Count­ry­bo­yl­le todel­la­kin se vaih­toeh­to että toi­nen puo­li­so jää koko­naan työt­tö­mäk­si mikä­li irti­sa­nou­tuu työs­tään kos­ka toi­nen puo­li­son työ­paik­ka siir­re­tään kei­no­te­koi­ses­ti muu­al­le? Moni pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on kyl­lä töis­sä yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ja työn luon­ne on sel­lai­nen ettei sitä voi teh­dä etä­nä. Vaik­ka Kuo­pios­sa on 80 000 asu­kas­ta niin sekään ei ole itses­sään sel­vyys että kysei­siin aloi­hin löy­tyi­si Kuo­pios­ta töi­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­val­le per­heel­le. Jos hen­ki­lö­kun­taa löy­tyy muka Fime­aan Hel­sin­gin ulko­puo­lel­ta niin mik­si kuo­pio­lai­sia ei rek­ry­toi­tu Fime­aan suo­raan? kun asiak­kai­kin on täs­sä yli­opis­to­kau­pun­gis­sa Count­ry­bo­yn mukaan riit­tä­väs­ti. Toden­nä­köi­nen syy oli se että lää­kea­lan ammat­te­ja on vähem­män kuin mui­ta alo­ja. Yhtä hyvin voi­si kysyä mik­si Itä-Suo­mes­sa ei val­mis­tet­ta lai­vo­ja kuten Turus­sa kui­ten­kin Kai­nuus­sa on Vetu­ri teh­das? Vaik­ka Itä-Suo­men yli­opis­tos­sa on ollut 50 vuot­ta lää­ke­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta niin hou­ku­tus esi­mer­kik­si työl­lis­tyä yksi­tyi­seen lää­ke­teol­li­suu­teen on toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­pi. Eni­ten yksi­tyi­sen lää­ke­teol­li­suu­den työ­paik­ko­ja on Suo­mes­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja myös Tam­pe­reen seudulla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      35. Count­ry­boy: Eitar­vit­se löy­tää­kään, sitä pait­si kom­ment­ti­si on tosi type­rä kun on kyse 80000 asuk­kaan yli­opis­to­kau­pun­gis­ta jos­sa on lää­ke­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta ollut koh­ta 50 vuot­ta. Hen­ki­lö­kun­taa löy­tyy Hel­sin­gin ulko­pull­ta­kin, far­ma­ko­lo­gia ja tok­si­ko­lo­gia on yksi ISY: n pain­opis­tea­lue. Tai­taa yli­opis­ton hen­ki­lö­kun­taa­kin olla lähes 10000. Fimean pää­paik­ka on Kuo­pio ja sil­lä on toi­mi­pis­teet uses­sa yliopistokaupungissa. 

        Minus­ta joten­kin kuu­los­taa, ettei nimi­merk­ki Count­ry­bo­yl­la ole koke­mus­ta Kuo­pioon muut­ta­mi­ses­ta tai siel­lä asu­mi­ses­ta ja työs­ken­te­lys­tä. Minul­la on kum­mas­ta­kin. Puo­li­son uran peräs­sä sin­ne muu­tet­tiin ja oman työ­uran saa­mi­nen käyn­tiin osoit­tau­tui todel­la vai­keak­si. Olen sinän­sä Kuo­pios­ta kotoi­sin ja asu­nut yli­op­pi­laak­si siel­lä, mut­ta opis­kel­lut Espoossa.

        Se kun ei rii­tä, että paik­ka­kun­nal­la on oman alan fir­mo­ja, vaan pitäi­si olla vapaa­na työ­paik­ko­ja juu­ri minun osaa­mi­sa­lu­eel­la­ni. Ihmi­set kun ovat yhä kou­lu­te­tum­pia ja eri­kois­tu­neem­pia ja niin teh­tä­vät­kin. Sama pätee työ­nan­ta­jaan, joka tar­vit­si­si päte­viä ehdok­kai­ta työntekijöiksi.

        Yhdes­sä vai­hees­sa pen­de­löin maa­seu­tu­paik­ka­kun­nal­le 70 km pää­hän (70 min ajo, reit­ti ei mitään moot­to­ri­tie­tä kuin var­tin ver­ran). Kysei­sen teh­taan työn­te­ki­jät oli­vat pai­kal­li­sia, toi­mi­hen­ki­löt asui­vat kau­ka­na kau­pun­geis­sa ja teki­vät osin etä­töi­tä, osin tuli­vat pai­kan pääl­le (teh­tä­väs­tä riip­puen). Toi­mi­hen­ki­löi­den vaih­tu­vuus oli erit­täin suur­ta: en itse­kään tar­vin­nut kum­mal­lis­ta­kaan hou­ku­tin­ta siir­tyä kotoa 700 m pääs­sä sijain­nee­seen uuteen työ­hön 8 kk maa­seu­dul­la työs­ken­te­lyn jäl­keen. Vaih­tu­vuus käy kal­liik­si yri­tyk­sel­le, pereh­dy­tys uudel­leen ja uudel­leen menee fir­man piikkiin. 

        Olin pari vuot­ta sit­ten tilan­tees­sa, jos­sa hain uut­ta työ­tä. Koko Itä-Suo­men alu­eel­la oli vuo­den aika­na vii­si työ­ko­ke­muk­se­ni ja osaa­mi­se­ni kan­nal­ta rele­vant­tia työ­paik­kaa tar­jol­la. Niis­tä kak­si Kuo­pios­sa, yksi Joen­suus­sa ja yksi Mik­ke­lis­sä. Sama kos­ki työ­ka­va­rei­ta­ni­kin edel­li­ses­sä pai­kas­sa, myyn­ti­pääl­lik­kö tuli Liek­sas­ta (184 km pääs­sä), tuo­tan­to­pääl­lik­kö Kiteel­tä (203 km). Muu­tin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa olin opis­kel­lut­kin ja jos­sa minul­le haku­kel­poi­sia työ­paik­ko­ja oli tar­jol­la sama­na aika­na 42 kpl, epäi­le­mät­tä päte­viä haki­joi­ta­kin oli työ­nan­ta­jil­le tar­jol­la ihan toi­sel­la tavalla.

        Eli kysy­mys on hyvin pal­jon sii­tä, mis­sä on työmark­ki­na, ei vain satun­nai­nen yksit­täi­nen työ­paik­ka sil­loin tällöin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      36. muut­to­lin­tu­nen: Minus­ta joten­kin kuu­los­taa, ettei nimi­merk­ki Count­ry­bo­yl­la ole koke­mus­ta Kuo­pioon muut­ta­mi­ses­ta tai siel­lä asu­mi­ses­ta ja työs­ken­te­lys­tä. Minul­la on kum­mas­ta­kin. Puo­li­son uran peräs­sä sin­ne muu­tet­tiin ja oman työ­uran saa­mi­nen käyn­tiin osoit­tau­tui todel­la vai­keak­si. Olen sinän­sä Kuo­pios­ta kotoi­sin ja asu­nut yli­op­pi­laak­si siel­lä, mut­ta opis­kel­lut Espoossa.

        Se kun ei rii­tä, että paik­ka­kun­nal­la on oman alan fir­mo­ja, vaan pitäi­si olla vapaa­na työ­paik­ko­ja juu­ri minun osaa­mi­sa­lu­eel­la­ni. Ihmi­set kun ovat yhä kou­lu­te­tum­pia ja eri­kois­tu­neem­pia ja niin teh­tä­vät­kin. Sama pätee työ­nan­ta­jaan, joka tar­vit­si­si päte­viä ehdok­kai­ta työntekijöiksi.

        Yhdes­sä vai­hees­sa pen­de­löin maa­seu­tu­paik­ka­kun­nal­le 70 km pää­hän (70 min ajo, reit­ti ei mitään moot­to­ri­tie­tä kuin var­tin ver­ran). Kysei­sen teh­taan työn­te­ki­jät oli­vat pai­kal­li­sia, toi­mi­hen­ki­löt asui­vat kau­ka­na kau­pun­geis­sa ja teki­vät osin etä­töi­tä, osin tuli­vat pai­kan pääl­le (teh­tä­väs­tä riip­puen). Toi­mi­hen­ki­löi­den vaih­tu­vuus oli erit­täin suur­ta: en itse­kään tar­vin­nut kum­mal­lis­ta­kaan hou­ku­tin­ta siir­tyä kotoa 700 m pääs­sä sijain­nee­seen uuteen työ­hön 8 kk maa­seu­dul­la työs­ken­te­lyn jäl­keen. Vaih­tu­vuus käy kal­liik­si yri­tyk­sel­le, pereh­dy­tys uudel­leen ja uudel­leen menee fir­man piikkiin. 

        Olin pari vuot­ta sit­ten tilan­tees­sa, jos­sa hain uut­ta työ­tä. Koko Itä-Suo­men alu­eel­la oli vuo­den aika­na vii­si työ­ko­ke­muk­se­ni ja osaa­mi­se­ni kan­nal­ta rele­vant­tia työ­paik­kaa tar­jol­la. Niis­tä kak­si Kuo­pios­sa, yksi Joen­suus­sa ja yksi Mik­ke­lis­sä. Sama kos­ki työ­ka­va­rei­ta­ni­kin edel­li­ses­sä pai­kas­sa, myyn­ti­pääl­lik­kö tuli Liek­sas­ta (184 km pääs­sä), tuo­tan­to­pääl­lik­kö Kiteel­tä (203 km). Muu­tin Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa olin opis­kel­lut­kin ja jos­sa minul­le haku­kel­poi­sia työ­paik­ko­ja oli tar­jol­la sama­na aika­na 42 kpl, epäi­le­mät­tä päte­viä haki­joi­ta­kin oli työ­nan­ta­jil­le tar­jol­la ihan toi­sel­la tavalla.

        Eli kysy­mys on hyvin pal­jon sii­tä, mis­sä on työmark­ki­na, ei vain satun­nai­nen yksit­täi­nen työ­paik­ka sil­loin tällöin.

        Hel­sin­gis­sä­kin oli vain 42 työ­paik­kaa sinul­le? Työs­ken­te­let var­maan siis har­vi­nai­sel­la ja eri­kois­tu­neel­la alal­la. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta työs­ken­te­lee taval­li­sis­sa ammateissa.
        Mies­ten ylei­sim­mät amma­tit Suo­mes­sa ovat kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jat, talon­ra­ken­ta­jat, myy­jät, varas­to­työn­te­ki­jät, kir­ves­mie­het jne. Näin vie­lä vuon­na 2019:
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/612bcf6a-7375–459a-864d-2523812865be
        Nais­ten ylei­sim­mät ovat sai­raan­hoi­ta­jat, lähi­hoi­ta­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, lai­tos­sii­voo­jat jne.
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/c9ccf9a5-62eb-4272–895e-0be8b1510b0e

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­te­ki­jät mak­sa­vat vero­ja sii­nä mis­sä eri­koi­sil­la ja huip­pua­loil­la­kin työs­ken­te­le­vät. Hei­tä tar­vi­taan myös kun­tiin mak­sa­maan vero­ja ja heis­tä voi tul­la hel­pom­min pysy­viä asuk­kai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vät liik­ku­vai­set ihmi­set. Se onkin hyvä kysy­mys, mik­si talous­kas­vu- ja vaa­li­pu­heis­sa vain huip­puam­mat­ti­lai­sil­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä? Samoin kou­lun opin­no­noh­jauk­ses­sa maa­lail­tiin jotain hie­no­ja tule­vai­suu­den­ku­via, kuin­ka meis­tä tulee tule­vai­suu­den huip­puam­mat­ti­lai­sia, kun suu­ret ikä­luo­kat jää eläk­keel­le. Tätä ei kos­kaan tapah­tu­nut. Monil­le oli­si mie­luum­min kan­nat­ta­nut heh­kut­taa jotain tavan­omai­sem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      37. Mies­ten ylei­sim­mät amma­tit Suo­mes­sa ovat kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jat, talon­ra­ken­ta­jat, myy­jät, varas­to­työn­te­ki­jät, kir­ves­mie­het jne.

        Näin on myös esi­mer­kik­si Bul­gaa­rias­sa. Bul­ga­ria­lö­ai­nen kuor­ma-auton­kul­jet­taj­ha on yhtä hyvä kuin suo­ma­lai­nen. Elin­ta­soe­ro Suo­men ja Bul­ga­rian välil­lä syn­tyy niis­tä har­vi­nai­sis­ta, ehkä eli­tis­ti­sim­mis­tä ammateista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      38. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näin on myös esi­mer­kik­si Bul­gaa­rias­sa. Bul­ga­ria­lö­ai­nen kuor­ma-auton­kul­jet­taj­ha on yhtä hyvä kuin suo­ma­lai­nen. Elin­ta­soe­ro Suo­men ja Bul­ga­rian välil­lä syn­tyy niis­tä har­vi­nai­sis­ta, ehkä eli­tis­ti­sim­mis­tä ammateista.

        Vää­rin. Suo­ma­lai­nen elin­ta­so on kaik­kien yhteis­pe­lin tulos­ta. Suo­ma­lai­nen rek­ka­mies ym. on juu­ri sen ver­ran rehel­li­sem­pi, höve­lim­pi, sän­til­li­sem­pi, että tämä maa on sitä mitä on. Suo­ma­lai­nen rek­ka­mies on yksi niis­tä kriit­ti­sis­tä O‑renkaista, jot­ka pitä­vät tämän maan toi­min­nan halut­tu­jen para­met­rien sisäl­lä ja teke­vät nii­tä hie­nom­pia asioi­ta mahdolliseksi.

        Tätä ei pidä käsit­tää niin, että kävi­sin täs­sä kaup­paa suo­ma­lais­ten nahas­ta (“Ei ammu­ta sitä ku se on niin hyvä työ­mies.”), vaan ajat­te­lin muu­ten vaan puut­tua asi­aan. Suo­ma­lai­sil­la on ihan muis­ta syis­tä joh­tu­vat oikeu­det omaan maahansa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      39. Olli S: Vää­rin. Suo­ma­lai­nen elin­ta­so on kaik­kien yhteis­pe­lin tulos­ta. Suo­ma­lai­nen rek­ka­mies ym. on juu­ri sen ver­ran rehel­li­sem­pi, höve­lim­pi, sän­til­li­sem­pi, että tämä maa on sitä mitä on. Suo­ma­lai­nen rek­ka­mies on yksi niis­tä kriit­ti­sis­tä O‑renkaista, jot­ka pitä­vät tämän maan toi­min­nan halut­tu­jen para­met­rien sisäl­lä ja teke­vät nii­tä hie­nom­pia asioi­ta mahdolliseksi.

        Tätä ei pidä käsit­tää niin, että kävi­sin täs­sä kaup­paa suo­ma­lais­ten nahas­ta (”Ei ammu­ta sitä ku se on niin hyvä työ­mies.”), vaan ajat­te­lin muu­ten vaan puut­tua asi­aan. Suo­ma­lai­sil­la on ihan muis­ta syis­tä joh­tu­vat oikeu­det omaan maahansa.

        Yhtä hyvin voi­si sanoa, että tämä maa on sitä mitä on, kos­ka voim­me ostaa hal­val­la teh­ty­jä tava­roi­ta, esim. vaat­tei­ta, muis­ta hal­vem­man työ­voi­man mais­ta. Oli­han tuo rek­ka­mies­ver­taus tie­ten­kin kär­jis­tys ja yksin­ker­tais­tus, mut­ta en sil­ti käsi­tä miten pää­dyit sau­hua­maan sii­tä, kuin­ka suo­ma­lai­sil­la on oikeus omaan maa­han­sa, kun kes­kus­te­lu kos­kee mai­den välil­lä ole­via elin­ta­soe­ro­ja ja nii­den syitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      40. Tii­viy­den tur­huus:

        ies­ten ylei­sim­mät amma­tit Suo­mes­sa ovat kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jat, talon­ra­ken­ta­jat, myy­jät, varas­to­työn­te­ki­jät, kir­ves­mie­het jne. Näin vie­lä vuon­na 2019:
        Nais­ten ylei­sim­mät ovat sai­raan­hoi­ta­jat, lähi­hoi­ta­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, lai­tos­sii­voo­jat jne.

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­te­ki­jät mak­sa­vat vero­ja sii­nä mis­sä eri­koi­sil­la ja huip­pua­loil­la­kin työs­ken­te­le­vät. Hei­tä tar­vi­taan myös kun­tiin mak­sa­maan vero­ja ja heis­tä voi tul­la hel­pom­min pysy­viä asuk­kai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vät liik­ku­vai­set ihmi­set. Se onkin hyvä kysy­mys, mik­si talous­kas­vu- ja vaa­li­pu­heis­sa vain huip­puam­mat­ti­lai­sil­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä? Samoin kou­lun opin­no­noh­jauk­ses­sa maa­lail­tiin jotain hie­no­ja tule­vai­suu­den­ku­via, kuin­ka meis­tä tulee tule­vai­suu­den huip­puam­mat­ti­lai­sia, kun suu­ret ikä­luo­kat jää eläk­keel­le. Tätä ei kos­kaan tapah­tu­nut. Monil­le oli­si mie­luum­min kan­nat­ta­nut heh­kut­taa jotain tavan­omai­sem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä. 

        Mun mie­les­tä­ni se ei ole mikään ongel­ma jos vaik­ka­pa jäm­sä­läi­nen kuor­ma-auton­kul­jet­ta­ja pys­tyy työl­lis­tä­mään itsen­sä Jäm­säs­sä tai jos­sain vas­taa­vas­sa kes­ki­suo­ma­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa. Har­va heis­tä edes haa­vei­lee muuu­tos­ta Helsinkiin. 

        Mutt­ta Hel­sin­ki­kin tar­vit­seen noi­ta kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jia ja lähi­hoi­ta­jia ja kau­pan kas­so­ja. Muu­ten rat­taat pysäh­ty­vät. He jot­ka teke­vät nii­tä töi­tä eivät muu­ta muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin kos­ka heil­lä on ihan riit­tä­vän hyvät työ­mark­ki­nat mis­sä asu­vat, ja pys­ty­vät pal­kal­laan elä­mään leveäm­min asu­mi­sen olles­sa hal­vem­paa. Hel­sin­ki­läi­set lähi­hoi­ta­jat ja kuor­ma-auto­kus­kit ovat joko syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä, joil­la ei ole onnis­ta­nut pääs­tä yli­opis­toon tai AMK:hon, tai sit­ten he ovat maahanmuuttajia. 

        Olet­ko siis sitä miel­tä että syn­ty­pe­räis­ten hel­sin­ki­läis­ten mata­la­palk­ka-alo­jen ihmis­ten pitäi­si muut­taa maal­le kil­pai­le­maan sikä­läis­ten kans­sa? Tai maa­han­muut­ta­jien? Oli­si­ko yhteis­kun­ta joten­kin parem­min tasa­pai­nos­sa jos Hel­sin­gis­sä diplo­mi-insi­nöö­rit jou­tui­si­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun var­si­nai­set kuor­ma-auto­kus­kit ovat läh­te­neet muuanne? 

        En siis ymmär­rä mikä sii­nä on ongel­ma että Suo­mel­la on pää­kau­pun­ki ja sen naa­pu­ri- ja kehys­kun­nat jois­sa asuu n 1.5 mil­joo­naa ihmis­tä? Monel­la Suo­mea pie­nem­mäl­lä­kin val­tiol­la asuu pää­kau­pun­gin työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la enem­män ihmi­siä suh­tees­sa kuin Suo­mes­sa. Esim Tans­kas­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa, Lat­vias­sa ja Irlan­nis­sa. Mitä Tans­ka oli­si jos Köö­pen­ha­mi­na lyö­täi­siin päreik­si? Tai Irlan­ti tai Viro? 

        Min­kä takia Suo­men pitä­si olla Euroo­pan agraa­ri­sin ja haja­si­joi­te­tuin yhteis­kun­ta? Infra­struk­tuu­rin ja lii­ken­ne­ver­kon yllä­pi­tä­mi­nen mak­saa älyt­tö­mäs­ti kun etäi­syy­det ovat pit­kät ja majk­sa­jia on niin vähän. Tai sit­ten saa­daan huo­no­laa­tuis­ta infraa, kuop­pai­sia sora­tei­tä ja säh­kö­joh­to­ja jot­ka kaa­tuu maa­han joka myrs­kys­sä. Mik­si eivät ihmi­set halua asua kes­kit­ty­neem­min, parem­pien yhteyk­sien ja pal­ve­lu­jen ääres­sä ja vähän mak­saa siitä?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      41. R.Silfverberg: Mun mie­les­tä­ni se ei ole mikään ongel­ma jos vaik­ka­pa jäm­sä­läi­nen kuor­ma-auton­kul­jet­ta­ja pys­tyy työl­lis­tä­mään itsen­sä Jäm­säs­sä tai jos­sain vas­taa­vas­sa kes­ki­suo­ma­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa. Har­va heis­tä edes haa­vei­lee muuu­tos­ta Helsinkiin. 

        Mutt­ta Hel­sin­ki­kin tar­vit­seen noi­ta kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jia ja lähi­hoi­ta­jia ja kau­pan kas­so­ja. Muu­ten rat­taat pysäh­ty­vät. He jot­ka teke­vät nii­tä töi­tä eivät muu­ta muu­al­ta Suo­mes­ta Hel­sin­kiin kos­ka heil­lä on ihan riit­tä­vän hyvät työ­mark­ki­nat mis­sä asu­vat, ja pys­ty­vät pal­kal­laan elä­mään leveäm­min asu­mi­sen olles­sa hal­vem­paa. Hel­sin­ki­läi­set lähi­hoi­ta­jat ja kuor­ma-auto­kus­kit ovat joko syn­ty­pe­räi­siä hel­sin­ki­läi­siä, joil­la ei ole onnis­ta­nut pääs­tä yli­opis­toon tai AMK:hon, tai sit­ten he ovat maahanmuuttajia. 

        Olet­ko siis sitä miel­tä että syn­ty­pe­räis­ten hel­sin­ki­läis­ten mata­la­palk­ka-alo­jen ihmis­ten pitäi­si muut­taa maal­le kil­pai­le­maan sikä­läis­ten kans­sa? Tai maa­han­muut­ta­jien? Oli­si­ko yhteis­kun­ta joten­kin parem­min tasa­pai­nos­sa jos Hel­sin­gis­sä diplo­mi-insi­nöö­rit jou­tui­si­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun var­si­nai­set kuor­ma-auto­kus­kit ovat läh­te­neet muuanne? 

        En siis ymmär­rä mikä sii­nä on ongel­ma että Suo­mel­la on pää­kau­pun­ki ja sen naa­pu­ri- ja kehys­kun­nat jois­sa asuu n 1.5 mil­joo­naa ihmis­tä? Monel­la Suo­mea pie­nem­mäl­lä­kin val­tiol­la asuu pää­kau­pun­gin työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la enem­män ihmi­siä suh­tees­sa kuin Suo­mes­sa. Esim Tans­kas­sa, Nor­jas­sa, Viros­sa, Lat­vias­sa ja Irlan­nis­sa. Mitä Tans­ka oli­si jos Köö­pen­ha­mi­na lyö­täi­siin päreik­si? Tai Irlan­ti tai Viro? 

        Min­kä takia Suo­men pitä­si olla Euroo­pan agraa­ri­sin ja haja­si­joi­te­tuin yhteis­kun­ta? Infra­struk­tuu­rin jalii­ken­ne­ver­kon yllä­pi­tä­mi­nen mak­saa älyt­tö­mäs­ti kun etäi­syy­det ovat pit­kät ja majk­sa­jia on niin vähän. Tai sit­ten saa­daan huo­no­laa­tuis­ta infraa, kuop­pai­sia sora­tei­tä ja säh­kö­joh­to­ja jot­ka kaa­tuu maa­han joka myrs­kys­sä. Mik­si eivät ihmi­set halua asua kes­kit­ty­neem­min, parem­pien yhteyk­sien ja pal­ve­lu­jen ääres­sä ja vähän mak­saa siitä?

        Täs­sä asias­sa on ole­mas­sa ylei­nen ja yksi­lön näkö­kul­ma. Yksi­lön, joka ammat­tin­sa puo­les­ta voi­si asua mis­sä tahan­sa, ei kan­na­ta asua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos samal­la pal­kal­la saa muu­al­ta isom­man asun­non tai jopa oman ton­tin, enem­män arvos­tus­ta työs­sään ja tur­val­li­sen asui­nym­pä­ris­tön (ellei sit­ten nime­no­maan halua asua juu­ri Helsingissä).
        Hel­sin­gil­le kan­nat­tai­si mak­saa mata­la­palk­ka-aloil­la työs­ken­te­le­vil­le parem­pia palk­ko­ja, jot­ta he halua­vat jää­dä kau­pun­kiin. Hei­tä pitäi­si muu­ten­kin arvos­taa enem­män, sil­lä kyl­lä moni voi koh­ta huo­ma­ta, asun­to­jen kal­lis­tues­sa, raken­ta­mi­sen tii­vis­tyes­sä ja sosi­aa­lis­ten ongel­mien kas­vaes­sa, että parem­paa elä­mää voi­si elää muu­al­la­kin. Jokai­nen ajat­te­lee itse­ään aina myös yksi­lö­nä ja omaa onnel­li­suut­taan. Har­va var­maan ajat­te­lee niin, että hänen elä­män­sä tar­koi­tus on jää­dä kau­pun­kiin hyvä­osais­ten astin­lau­dak­si hyväl­le elä­mäl­le. Pie­ni­tu­loi­sel­le ei oop­pe­rois­ta ja huip­pu­ra­vin­to­lois­ta ole mitään iloa, kun nii­hin ei ole kui­ten­kaan varaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      42. Täs­sä asias­sa on ole­mas­sa ylei­nen ja yksi­lön näkö­kul­ma. Yksi­lön, joka ammat­tin­sa puo­les­ta voi­si asua mis­sä tahan­sa, ei kan­na­ta asua pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jos samal­la pal­kal­la saa muu­al­ta isom­man asun­non tai jopa oman ton­tin, enem­män arvos­tus­ta työs­sään ja tur­val­li­sen asui­nym­pä­ris­tön (ellei sit­ten nime­no­maan halua asua juu­ri Helsingissä).

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi asua hyvin­kin hal­val­la, jos ei ole niin nir­so sen suh­teen, mis­sä siel­lä asuu. Kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hnnat ovat las­ke­neet jo pit­kään. Kun on val­mis mak­sa­maan asun­nos­taan kol­me ker­taa enem­män kal­lios­sa kuin Klauk­ka­las­sa, var­maan­kin arvos­taa Kal­lios­sa asumista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi asua hyvin­kin hal­val­la, jos ei ole niin nir­so sen suh­teen, mis­sä siel­lä asuu. Kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hnnat ovat las­ke­neet jo pit­kään. Kun on val­mis mak­sa­maan asun­nos­taan kol­me ker­taa enem­män kal­lios­sa kuin Klauk­ka­las­sa, var­maan­kin arvos­taa Kal­lios­sa asumista.

        Näin on. Ei tar­vit­se kuin läh­teä Van­taal­le tai Poh­jois-Espoo­seen niin saa asun­non huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­ma­la kuin meren­ran­ta-alueil­la. Mut­ta kaik­ki suur­kau­pun­gin pal­ve­lut ovat sil­ti ulot­tu­vil­la, ja Hel­sin­gin kulttuurielämä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      44. Tii­vy­den tur­huus: Pie­ni­tu­loi­sel­le ei oop­pe­rois­ta ja huip­pu­ra­vin­to­lois­ta ole mitään iloa, kun nii­hin ei ole kui­ten­kaan varaa.

        Teat­te­ri tai oop­pe­ra ovat toden­nä­köi­ses­ti saman hin­tai­sia har­ras­tuk­sia kuin jää­kiek­ko otte­lut hyvin varus­teis­sa sisä­aree­noil­la. Kuin­ka paljon
        Hel­sin­gin jää­hal­li mak­saa hel­sin­ki­läi­sil­le vuo­des­sa jos kus­tan­nuk­sia ver­ra­taan esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kau­pun­gin­teat­te­riin. Toden­nä­köi­ses­ti mitään isoa eroa ei ole. Oop­pe­ra on val­tion omis­tuk­ses­sa joten se rahoi­te­taan suo­raan val­tion budjetista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      45. R.Silfverberg: Oli­si­ko yhteis­kun­ta joten­kin parem­min tasa­pai­nos­sa jos Hel­sin­gis­sä diplo­mi-insi­nöö­rit jou­tui­si­vat aja­maan kuor­ma-autoa kun var­si­nai­set kuor­ma-auto­kus­kit ovat läh­te­neet muuanne?

        Sivuun aihees­ta (työ­voi­man asu­mi­nen, Hel­sin­ki), mut­ta ylei­ses­ti vas­taus kysy­myk­seen on kyl­lä. Tuo on juu­ri sitä, mitä tar­koi­te­taan tasa-arvoistumisella.

        Jos kou­lut­ta­mal­la ja jalos­ta­mal­la väes­töä pää­si­sim­me sii­hen tilan­tee­seen, että kai­kil­la oli­si samat edel­ly­tyk­set teh­dä vaa­ti­via töi­tä, kaik­kien alo­jen pal­kat yhden­mu­kais­tui­si­vat. Sii­voa­mi­nen ja auto­na­ja­mi­nen oli­si jopa parem­min pal­kit­tua, kos­ka ne ovat ras­kai­ta töi­tä, jois­sa ei ole niin pal­joa hen­kis­tä pal­kit­se­vuut­ta. Tämä oli­si ihanteellista.

        Päin­vas­tai­nen, eli eriar­vois­tu­mi­nen, on taas seu­raus­ta sii­tä, että kaik­ki eivät kyke­ne parem­min pal­kit­tui­hin töi­hin. Maa­han­muu­tos­ta ja puut­tel­li­ses­ta kie­li­tai­dos­ta joh­tu­van eriar­vois­tu­mi­sen eko­no­mis­tit ovat onnis­tu­nees­ti brän­dän­neet komple­men­taa­ri­suu­dek­si.

        Alku­pe­räi­seen aihee­seen lit­tyen on tie­ten­kin nykyi­ses­sä tilan­tees­sa parem­pi, että diplo­mi-insi­nöö­ri tekee kan­nat­ta­vam­pia hom­mia eikä nii­tä, jot­ka rek­ka­mies­kin voi teh­dä. Mut­ta kyl­lä voi­si Hel­sin­gin eril­lään tar­kas­tel­tu­na sanoa em. mie­les­sä ole­van tasa­pai­noi­nen ja tervehenkinen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      46. Tii­viy­den tur­huus: Hel­sin­gis­sä­kin oli vain 42 työ­paik­kaa sinul­le? Työs­ken­te­let var­maan siis har­vi­nai­sel­la ja eri­kois­tu­neel­la alal­la. Suu­rin osa suo­ma­lai­sis­ta työs­ken­te­lee taval­li­sis­sa ammateissa.
        Mies­ten ylei­sim­mät amma­tit Suo­mes­sa ovat kuor­ma-auton­kul­jet­ta­jat, talon­ra­ken­ta­jat, myy­jät, varas­to­työn­te­ki­jät, kir­ves­mie­het jne. Näin vie­lä vuon­na 2019:
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/612bcf6a-7375–459a-864d-2523812865be
        Nais­ten ylei­sim­mät ovat sai­raan­hoi­ta­jat, lähi­hoi­ta­jat, lastenhoitajat,toimistotyöntekijät, lai­tos­sii­voo­jat jne.
        https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/c9ccf9a5-62eb-4272–895e-0be8b1510b0e

        Taval­lis­ten ammat­tien työn­te­ki­jät mak­sa­vat vero­ja sii­nä mis­sä eri­koi­sil­la ja huip­pua­loil­la­kin työs­ken­te­le­vät. Hei­tä tar­vi­taan myös kun­tiin mak­sa­maan vero­ja ja heis­tä voi tul­la hel­pom­min pysy­viä asuk­kai­ta, kuin huip­pu­vi­rois­sa ja teh­tä­vis­sä työs­ken­te­le­vät liik­ku­vai­set ihmi­set. Se onkin hyvä kysy­mys, mik­si talous­kas­vu- ja vaa­li­pu­heis­sa vain huip­puam­mat­ti­lai­sil­la oli­si jotain mer­ki­tys­tä? Samoin kou­lun opin­no­noh­jauk­ses­sa maa­lail­tiin jotain hie­no­ja tule­vai­suu­den­ku­via, kuin­ka meis­tä tulee tule­vai­suu­den huip­puam­mat­ti­lai­sia, kun suu­ret ikä­luo­kat jää eläk­keel­le. Tätä ei kos­kaan tapah­tu­nut. Monil­le oli­si mie­luum­min kan­nat­ta­nut heh­kut­taa jotain tavan­omai­sem­paa ammat­tia, jos­sa aina riit­täää töitä. 

        Toki “taval­li­siin töi­hin­kin” tar­vi­taan teki­jöi­tä, mut­ta usein nii­den taval­lis­ten töi­den mah­dol­lis­ta­mi­sek­si tar­vi­taan val­ko­kau­lus­työ­läi­sik­si hyvin eri­tyi­sel­lä ammat­ti­tai­dol­la varus­tet­tu­ja ihmi­siä, esi­mer­kik­si tuo­te­ke­hi­tyk­seen tai myyn­tiin. Kuten mai­nit­sin teks­tis­sä­ni, myyn­ti­pääl­lik­kö tuli Liek­sas­ta (184 km pääs­tä), tuo­tan­to­pääl­lik­kö Kiteel­tä (203 km) päästä. 

        Yhä suu­rem­pi osa väes­tös­tä on eri­kois­kou­lu­tet­tua ja hei­tä todel­la tar­vi­taan. Se, että kun­nas­ta löy­tyy sii­voo­jak­si tai kau­pan kas­sak­si aina riit­tä­väs­ti teki­jöi­tä ei auta, kun tar­vi­taan kou­luun opet­ta­jaa, ter­veys­kes­kuk­seen lää­kä­riä, tai teh­taal­le tuotekehitysinsinööriä.

        Ne teh­taan­kin sini­kau­lus­työt ovat mur­rok­ses­sa: Sie­mens haki vii­me vuo­si­kym­me­nel­lä väkeä uuteen kaa­su­tur­bii­ni­teh­taa­seen­sa Char­lot­tes­sa (NC, USA), mut­ta kym­me­nes­tä tuhan­nes­ta haki­jas­ta ei ollut täyt­tä­mään 800 tar­vit­ta­vaa työpaikkaa.

        They didn’t have the tech skills we nee­ded,” he said. “The skills requi­red in tho­se jobs has gone up dra­ma­tical­ly. Eve­ryt­hing is run by robots and lasers. Eve­ryt­hing we do has softwa­re con­nec­ted to it. We’re more of a softwa­re com­pa­ny than a hardwa­re com­pa­ny.” (link­ki)

        Myös sini­kau­lus­työt ovat muut­tu­mas­sa yhä kor­keam­paa eri­kois­kou­lu­tus­ta vaa­ti­vik­si. Eivät­kä edes maan­vil­je­li­jät haluai­si kausi­työ­voi­mak­si ihmi­siä, jot­ka eivät val­miik­si osaa töi­tään. Pereh­dyt­tä­mi­nen kun mak­saa ja työ­kausi pereh­dy­tyk­sen mak­sa­mi­sek­si on lyhyt. Osaa­ma­ton työ­voi­ma vaa­tii myös pal­jon työ­noh­jaus­ta, kun taas val­miik­si osaa­vat hoi­ta­vat työt ohjaamattakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      47. Count­ry­boy: Rahul Somani

        Count­ry­boy: No vaik­ka Jyväs­ky­lä ja Kuopio.

        Jyväs­ky­lä ja Kuo­pio ei kil­pai­le kyl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun, Tam­pe­reen, Oulun ja Turun seu­dun kans­sa työ­pai­kois­ta ja asuk­kais­ta Toden­nä­köi­ses­ti Kuo­pio ja Jyväs­ky­lä kil­pai­le­vat ehkä Hämeen­lin­nan kans­sa asuk­kais­ta ja työ­pai­kois­ta sekä kes­ke­nään. Lisäk­si Jyväs­ky­lä ei sijait­see Poh­jois-Suo­mes­sa vaan Kes­ki-Suo­mes­sa. Oulu on ainoa Poh­jois-Suo­men kau­pun­ki jon­ka ase­ma on sii­nä kate­go­rias­sa että se on samas­sa sar­jas­sa kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu ja Tam­pe­reen seu­tu. Itä-Suo­mes­sa ei ole isoa kau­pun­kia joka oli­si täs­sä kate­go­rias­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Tam­pe­reen seu­dun kans­sa. His­to­rial­li­ses­ti oli­si mie­len­kiin­tois­ta arvioi­da mikä oli­si Vii­pu­rin sija täl­lä het­kel­lä mikä­li se kuu­lui­si edel­leen Suo­meen. Vii­pu­ri oli ennen sotia Suo­men 2. suu­rin kaupunki

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      48. Rahul Soma­ni:
        Jyväs­ky­lä ja Kuo­pio ei kil­pai­le­kyl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dun, Tam­pe­reen, Oulun ja Turun seu­dun kans­sa työ­pai­kois­ta ja asuk­kais­ta Toden­nä­köi­ses­ti Kuo­pio ja Jyväs­ky­lä kil­pai­le­vat ehkä Hämeen­lin­nan kans­sa asuk­kais­ta ja työ­pai­kois­ta sekä kes­ke­nään. Lisäk­si Jyväs­ky­lä ei sijait­see Poh­jois-Suo­mes­sa vaan Kes­ki-Suo­mes­sa. Oulu on ainoa Poh­jois-Suo­men kau­pun­ki jon­ka ase­ma on sii­nä kate­go­rias­sa että se on samas­sa sar­jas­sa kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu ja Tam­pe­reen seu­tu. Itä-Suo­mes­sa ei ole isoa kau­pun­kia joka oli­si täs­sä kate­go­rias­sa pää­kau­pun­ki­seu­dun ja Tam­pe­reen seu­dun kans­sa. His­to­rial­li­ses­ti oli­si mie­len­kiin­tois­ta arvioi­da mikä oli­si Vii­pu­rin sija täl­lä het­kel­lä mikä­li se kuu­lui­si edel­leen Suo­meen. Vii­pu­ri oli ennen sotia Suo­men 2. suu­rin kaupunki

        Kyl­lä kil­pai­lee nii­den kuten kaik­kien mui­den­kin aluei­den kans­sa. Ei kil­pai­lua ole vain näi­den em kau­pun­kien kesken.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      49. Count­ry­boy: Kyl­lä kil­pai­lee nii­den kuten kaik­kien mui­den­kin aluei­den kans­sa. Ei kil­pai­lua ole vain näi­den em kau­pun­kien kesken.

        Pää­kau­pun­ki­seu­tu kil­pai­lee kyl­lä ehdot­to­mas­ti suu­rem­mas­sa kate­go­rias­sa mui­den mai­den met­ro­po­li­au­pun­kien kans­sa. Kil­pai­lu Suo­men sisäl­lä Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on toden­nä­köi­ses­ti Tam­pe­reen ja Oulun sekä Turun kans­sa. Muut kau­pun­git kuten Kuo­pio ja Jyväs­ky­lä kil­pai­le­vat kyl­lä omas­sa kategoriassa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      50. Count­ry­boy: Kyl­lä kil­pai­lee nii­den kuten kaik­kien mui­den­kin aluei­den kans­sa. Ei kil­pai­lua ole vain näi­den em kau­pun­kien kesken.

        Höpön­lö­pön. Ehkä perus­duu­na­reis­ta kil­pail­laan kaik­kial­la saman­lail­la, mut­ta jos puhu­taan isom­mas­ti asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­tä, niin vaa­di­taan muu­ta­kin. Kor­kein oikeus istuu Hel­sin­gis­sä, Hovioi­keuk­sia on vii­si ja Yli­opis­tol­li­sia sai­raa­loi­ta samoin. Eril­li­siä tek­nil­li­siä yli­opis­to­ja kol­me. Teo­lo­gi­sia tie­de­kun­tia kak­si. Lis­taa voi­si jat­kaa. Mil­lä taval­la näis­tä kil­pail­laan aivan kuten kaik­kien mui­den­kin kanssa?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      51. Rahul Soma­ni: Voit­ko mai­ni­ta jokin Län­si, Poh­jois- ja Itä-Suo­men mer­kit­tä­vän kas­vu­kes­kuk­sen joka oli­si kil­pai­lu kykyi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dun, Tam­pe­reen, Oulun ja Turun seu­dun kans­sa. Jos ei ter­vey­den­huol­lon työ­paik­ko­ja ote­ta huo­mioon niin syy mik­si kau­pun­kia­lueil­le jot­ka ovat hal­vem­pia ei muu­te­ta on se että niis­sä on vähem­män mui­ta työ­paik­ko­ja kuin mai­nit­se­ma­si­ter­vey­den­huol­lon työpaikkat.

        Kil­pai­lu­ky­ky pää­kau­pu­ki­seu­dun kans­sa ei ole oleel­lis­ta, riit­tää että on muut­to­voit­to­kun­ta. Rova­nie­mi. Muut­to­voit­toa eten­kin ulko­mail­ta ja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna‑m/618585
        Lap­peen­ran­ta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuo­piol­le val­ta­va muut­to­voit­to, vii­me vuon­na kol­man­nek­si veto­voi­mai­sin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeen­lin­na mer­kit­tä­vää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      52. Tii­viy­den tur­huus: Kil­pai­lu­ky­ky pää­kau­pu­ki­seu­dun kans­sa ei ole oleel­lis­ta, riit­tää että on muut­to­voit­to­kun­ta. Rova­nie­mi. Muut­to­voit­toa eten­kin ulko­mail­ta­ja opiskelijoista.
        https://www.lapinkansa.fi/rovaniemen-vakiluku-jatkaa-kasvuaan-viime-vuonna‑m/618585
        Lap­peen­ran­ta. https://www.esaimaa.fi/paikalliset/3773017
        Kuo­piol­le val­ta­va muut­to­voit­to, vii­me vuon­na kol­man­nek­si veto­voi­mai­sin kunta.
        https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3343401
        Hämeen­lin­na mer­kit­tä­vää kasvua:
        https://www.hameenlinna.fi/tiedotteet/hameenlinnan-muuttovoitto-kasvaa-ja-tyollisyys-kohenee/

        Nuo­kin muut­to­voit­to­kun­nat kil­pai­le­vat kes­ke­nään mut­ta ei pää­kau­pun­ki­seu­dun kans­sa samas­sa kate­go­rias­sa. Jopa Rova­nie­men ulko­maa­lais­opis­ke­li­joi­ta suu­rin osa ei jää Rova­nie­mel­le pysy­väs­ti. Kun ulko­maa­lais­opis­ke­li­joi­ta ei las­ke­ta niin luku mää­rä on todel­la pie­ni kun sitä ver­ra­taan pää­kau­pun­ki­seu­duln ulko­maa­lais­ten osuuteen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      53. Rahul Soma­ni: Nuo­kin muut­to­voit­to­kun­nat kil­pai­le­vat kes­ke­nään mut­ta ei pää­kau­pun­ki­seu­dun kans­sa samas­sa kategoriassa.Jopa Rova­nie­men ulko­maa­lais­opis­ke­li­joi­ta suu­rin osa ei jää Rova­nie­mel­le pysyvästi.Kun ulko­maa­lais­opis­ke­li­joi­ta ei las­ke­ta niin luku mää­rä on todel­la pie­ni kun sitä ver­ra­taan­pää­kau­pun­ki­seu­duln ulko­maa­lais­ten osuuteen.

        Minä en puhu­nut var­si­nai­ses­ti kil­pai­lus­ta, vaan sii­tä voi­ko yli­pää­tään muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asua. Vas­taus on todel­la­kin voi, ellei työs­ken­te­le jol­lain har­vi­nai­sel­la erikoisalalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      54. Tiii­vy­den tur­huus: Minä en puhu­nut var­si­nai­ses­ti kil­pai­lus­ta, vaan sii­tä voi­ko yli­pää­tään muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asua. Vas­taus on todel­la­kin voi, ellei työs­ken­te­le jol­lain har­vi­nai­sel­la erikoisalalla.

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, Tam­pe­reen ja Turun seu­dun on kyl­lä enem­män eri­tyi­sa­lo­jen työ­paik­ko­ja tar­jol­la kuin muissa
        Suo­men kau­pun­ki­seu­duil­la. Juu­ri tämän takia pää­kau­pun­ki­seu­tu kil­pai­lee pää­asias­sa mui­den mai­den met­ro­po­lien kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      55. Tiii­vy­den tur­huus: Minä en puhu­nut var­si­nai­ses­ti kil­pai­lus­ta, vaan sii­tä voi­ko yli­pää­tään muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asua. Vas­taus on todel­la­kin voi, ellei työs­ken­te­le jol­lain har­vi­nai­sel­la erikoisalalla.

        Aika har­va raken­taa argu­ment­tin­sa sen varaan, että muu­al­la ei voi­si elää. Kyl­lä­hän eri­kois­asian­tun­ti­ja­kin voi­si alkaa oman alan­sa rivi­työn­te­ki­jäk­si tai sit­ten men­nä kau­pan kas­sal­le (tai min­ne nyt ikä sat­tuu pää­se­mään­kään) ja hyväk­syä satun­nai­set työttömyysjaksot.

        Useim­mat vain näyt­tä­vät pitä­vän pk-seu­dun tar­jon­taa parem­pa­na vaik­ka Suo­mes­sa oli­si tilaa eri­tyi­ses­ti muualla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      56. Tii­viy­den tur­huus:
        Hal­pa­työ­voi­maa tuo­daan Suo­meen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­li­sia palk­ko­ja, joil­la tääl­lä tuli­si toi­meen. Telak­ka­teol­li­suus on ollut nyt pal­jon otsi­kois­sa koro­nan takia. Kysei­sel­lä teol­li­suusa­lal­la on suo­ma­lai­sia työt­tö­mi­nä, jot­ka ovat työt­tö­miä lähin­nä sik­si, että ammat­ti­lai­sen ei kan­na­ta työs­ken­nel­lä niin alhai­sil­la pal­koil­la, mil­lä saa pal­kat­tua itäeu­roop­pa­lai­sen. Heil­le se kan­nat­taa, mut­ta Suo­mes­sa elä­mi­nen on kal­lis­ta. Asian ydin on se, että duu­na­ria­loil­la pitäi­si mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muu­ten­kin tar­vi­taan parem­mat työ­eh­dot. Hal­pa­työ­voi­man käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kai­ken­lai­sen työ­eh­to­jen ja tur­val­li­suu­den pol­ke­mi­sen, mai­nit­ta­koon nyt vaik­ka koro­nan aika­na ilmi tul­leet parak­kia­su­mi­set ja ulkohuussit.

        Miten pää­kau­pun­ki­seu­dun kil­pai­lu­ky­kyä lisää se, että siel­lä on pal­jon työt­tö­miä, joil­la ei ole oikein rea­lis­tis­ta mah­dol­li­suut­ta työl­lis­tyä? En viit­taa kor­kea­kou­lu­tet­tui­hin enkä nii­hin, joil­la on mah­dol­li­suus vaih­taa hel­pos­ti alal­ta toiselle.

        Syy mik­si telak­ka­teol­li­suu­des­sa on ulko­maa­lais­ta työ­voi­maa joh­tuu sii­tä että suo­ma­lai­sis­ta ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tuu vähem­män alal­le kuten
        mai­nit­se­ma­si telak­kaa ja raken­nus teol­li­suus . Kaik­kien alo­jen palk­kat kehit­ty­vät kyl­lä sitä myö­ten kuin­ka kil­pai­lu­ky­kyi­nen kysei­nen ala on. Esi­mer­kik­si telak­ka­teol­li­suu­den suh­dan­teet ovat vii­mei­set 20 vuo­den aika­na ovat olleet erit­täin haas­ta­via kun kan­sain­vä­li­nen kil­pai­lu on enem­män lisään­ty­nyt ja sitä myö­ten palk­ka kehi­tys eten­kin Euroo­pas­sa on jou­tu­nut sopeu­tu­maan Itä-Aasian (eten­kin Ete­lä-Korean) telak­ka teol­li­suu­den kil­pai­lul­le. Onko vaih­toeh­to se että Suo­mes­ta häviäi­si koko telak­ka­teol­li­suus koko­naan pois kun sen kus­tan­nuk­set nousivat
        myös osit­tain kei­no­te­kois­ten palk­ko­jen nousun takia niin että se jou­tuu sul­ke­maan tuo­tan­toa mui­den mai­den kovan kil­pai­lun takia? Juu­ri sen takia esi­mer­kik­si useat Euroo­pan mai­den tela­kat ovat jou­tu­neet pyy­tä­mään val­tion apua kun telak­ka teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky mene­tet­ty kun kus­tan­nuk­set ovat nous­seet lii­an kor­keal­le . Tämän­kin ei ole kovin­kaan kes­tä­vää kehi­tys­tä kun hyvin kan­sain­vä­li­ses­ti haas­ta­va kil­pai­lun takia val­tion apu on näkö­jään myös Suo­mes­sa myös ajan­koh­tai­nen kun telak­ka­teol­li­suu­den vai­keu­det alkavat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      57. Tii­viy­den tur­huus:
        Hal­pa­työ­voi­maa tuo­daan Suo­meen sik­si, että näil­lä aloil­la ei halu­ta mak­saa kun­nol­li­sia palk­ko­ja, joil­la tääl­lä tuli­si toi­meen. Asian ydin on se, että duu­na­ria­loil­la pitäi­si mak­saa PAREMPAA PALKKAA ja muu­ten­kin tar­vi­taan parem­mat työ­eh­dot. Hal­pa­työ­voi­man käyt­tö mah­dol­lis­taa myös kai­ken­lai­sen työ­eh­to­jen ja tur­val­li­suu­den pol­ke­mi­sen, mai­nit­ta­koon nyt vaik­ka koro­nan aika­na ilmi tul­leet parak­kia­su­mi­set ja ulkohuussit.

        Mai­nit­se­maa­si ns. “Hal­pa­työ­voi­maa” (syno­nyy­mi mata­la­palk­ka työl­le) tuo­daan Suo­meen ihan sen­kin takia kos­ka näil­le teol­li­suus aloil­le ei val­mis­tu tar­peek­si uusia osaa­jia ammat­ti­kor­kea­kou­luis­ta kos­ka aloil­le ei yksin­ker­tai­ses­ti hakeu­du riit­tä­vän pal­jon uusia opiskelijoita.Motivaatio men­nä opis­ke­le­maan mui­ta alo­ja kuten luo­viin työ­paik­koi­hin jot­ka eivät ole fyy­si­ses­ti ras­kai­ta on suu­rem­pi houkutus. 

        Kui­ten­kin Tii­viy­den tur­huus piti kui­ten­kin vaih­toeh­to­na että mata­la­palk­ka ja kausi­työ­paik­ko­ja on nyt­kin avoi­me­na maa­kun­nis­sa niin mik­si näi­hin työ­paik­koi­hin maa­kun­nis­sa ei ole pal­jon­kaan otta­jia? Syy mik­si palk­ko­ja ei voi nos­taa enem­män on se että mikä­li nii­tä nos­te­taan huo­mat­ta­vas­ti niin toden­nä­köi­ses­ti koko ala kär­sii sen jäl­keen koko­naan huo­nos­ta kil­pai­lu­ky­vys­tä. En tar­koi­ta nyt siis ter­vey­den­huol­lon alaa. Sii­nä oli­si toden­nä­köi­ses­ti palk­kauk­sel­le nos­ta­mi­sen paik­ka. Tar­koi­tan siis
        pää­asias­sa maa­ta­lou­den ja puu­tar­ha alan kausi­töi­tä. Kovin­kaan moni maa­ta­lous yrit­tä­jä ei kyl­lä voi nos­taa lyhyen kausi­työn ajan työn­hin­taa Suo­mes­sa mikä­li halu on jat­kos­sa­kin myy­dä koti­mai­sia maa­ta­lous ja puu­tar­ha tuot­tei­ta vähit­täis­kaup­poi­hin. Vaih­toeh­to­na oli­si se että ulko­mail­ta tuli­si pel­käs­tään edul­li­sia alan maa­ta­lous ja puu­tar­ha tuot­tei­ta jot­ka oli­si­vat itse asias­sa pien­tu­loi­sil­le hei­dän osto­voi­man kan­nal­ta ainoa vaih­toeh­to. Tätä vaih­toeh­toa en kyl­lä kan­na­ta itse­kään mut­ta Suo­mes­sa ei ole mah­dol­lis­ta suo­jel­la pro­tek­tio­nis­ti­ses­ti mitään alo­ja ulko­maa­lai­ses­ta kilpailusta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tai­si­vat kat­soa vää­rää riviä ja unoh­taa eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen kokonaan. 

    Jos ylei­nen ja eläk­keen­saa­jien asu­mis­tu­ki las­ke­taan yhteen, noin 1/3 tuen saa­jis­ta on elä­ke­läi­siä. Osa eläk­keen­saa­jis­ta tosin kuu­luu samal­la työs­sä­käy­vien jouk­koon. Mie­len­kiin­tois­ta on, että töis­sä käy­vil­lä van­huuse­läk­keen saa­jil­la on kor­keat eläk­keet, eli kan­nus­te työn­te­koon ei ole sii­nä, että tulo­ta­so on pie­ni. Jos tämän yleis­täi­si kos­ke­maan työi­käi­siä, meni­si poh­ja monil­ta työllisyystoimilta. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.