Asuntotuotanto ennätysluvuissa, mutta Helsingin asukasluku laskee

Hel­sin­gis­sä on lisät­ty raken­ta­mis­ta, jot­ta asu­mi­sen hin­ta ale­ni­si. Hin­nat eivät ole kuten­kaan las­ke­neet. Onko teo­ria siis väärä?

Asu­mi­sen hin­taa Hel­sin­gis­sä nos­taa ihmis­ten halu muut­taa Hel­sin­kiin ja sitä las­kee asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen. Hin­nat nouse­vat, vaik­ka raken­net­tai­siin lisää, jos Hel­sin­kiin halua­vien mää­rä nousee asun­to­kan­taa nopeammin.

Asun­to­tuo­tan­to voi nos­taa hin­to­ja siel­lä, min­ne raken­ne­taan lisää. Uudet asuk­kaat tuo­vat elä­mää, parem­mat pal­ve­lut ja jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det. Hin­nat las­ke­vat seu­dun muis­sa osis­sa. Sijoi­tusa­sun­to kan­nat­taa ostaa siel­tä, min­ne raken­ne­taan lisää.

Kau­pun­gin koon kas­vu voi teh­dä sen asun­nois­ta kal­liim­pia myös koko kau­pun­gin alu­eel­la, kos­ka kau­pun­gis­ta tulee parem­pi. Jos New York oli­si pik­ku­kau­pun­ki, asun­not tus­kin oli­si­vat Man­hat­ta­nil­la niin kal­lii­ta kuin ovat.

Mitä suu­rem­pi on kau­pun­ki, sitä arvok­kaam­pia ovat asun­not sen kes­kus­tas­sa. Näin on vain jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­geis­sa, ker­too ame­rik­ka­lai­nen kau­pun­ki­tut­ki­mus­gu­ru Edward Glae­ser. Suu­ris­sa hen­ki­lö­au­toi­hin perus­tu­vis­sa kau­pun­geis­sa kes­kus­ta slum­miu­tuu hei­kon saa­vu­tet­ta­vuu­den vuoksi.

Kun Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa ovat nos­ta­neet asun­to­tuo­tan­toa, asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet kehys­kun­nis­sa ja osis­sa Espoo­ta ja Van­taa­ta. Tämä on kuin oppi­kir­jois­ta. Asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen kes­kel­lä kau­pun­kia alen­taa hin­to­ja kau­pun­gin laidoilla.

Jos on muut­ta­mas­sa Hel­sin­gin seu­dul­le, mut­ta ei ole niin krant­tu kau­pun­gin­osan suh­teen, pää­see asun­toon kiin­ni siis aiem­paa halvemmalla.

Mitä tapah­tui lop­pu­vuo­des­ta 2020?

Vii­me kuu­kausi­na on kui­ten­kin tapah­tu­nut jotain outoa. Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on las­ke­nut, vaik­ka asun­to­ja val­mis­tuu ennä­tys­tah­tiin. Uudet asun­not ovat men­neet hyvin kau­pak­si. Van­has­sa asun­to­kan­nas­sa asuu siis sel­väs­ti vähem­män ihmi­siä, vaik­ka mer­kit­tä­vä mää­rä Airbnb-asun­to­ja on palau­tu­nut asuntokäyttöön.

Seli­tys voi olla asu­mis­väl­jyy­des­sä. Sen kas­vu pysäh­tyi Hel­sin­gis­sä vuon­na 2007. Muun maan kiin­ni otta­mi­seen meni­si kuu­den vuo­den asuntotuotanto.

Kos­ka asun­nois­ta ei ole tul­lut isom­pia, asu­mis­väl­jyyt­tä voi kas­vat­taa vain se, että ruo­ka­kun­nis­ta on tul­lut pie­nem­piä. Se selit­tyi­si syn­ty­vyy­den las­kul­la, yksin asu­mi­sen yleis­ty­mi­sel­lä ja väes­tön ikään­ty­mi­sel­lä, mut­ta nämä ovat hitai­ta tren­de­jä. Miten se oli­si voi­nut yhtäk­kiä tapahtua?

Van­has­sa asun­to­kan­nas­sa näyt­tää ole­van aiem­paa enem­män ”tyh­jiä” asun­to­ja. ”Tyh­jäs­sä” asun­nos­sa asuu yleen­sä joku, joka ei ole sii­nä kir­joil­la – esi­mer­kik­si koro­na-aika­na kimp­pa­ma­joi­tus­ta kaih­ta­va viro­lai­nen raken­nus­mies tai paluu­muut­ta­ja Espan­jan aurin­ko­ran­ni­kol­ta. Kum­man­kaan ei kan­na­ta vero­tuk­sen vuok­si siir­tää kir­jo­jaan Suomeen.

Asun­to voi olla tyh­jä myös, kos­ka sitä ei ole saa­tu vuo­kra­tuk­si. Vuo­krausai­ko­jen ker­ro­taan veny­neen. Oli­si­ko niin, että mark­ki­na­vuo­krat oli­si­vat lopul­ta kään­ty­neet las­kuun, mut­ta nouse­viin vuo­kriin tot­tu­neet vuo­kra­nan­ta­jat eivät sitä vie­lä ymmärrä?

Vuo­kra­nan­ta­jat saat­ta­vat pan­na toi­von­sa sii­hen, että opis­ke­li­jat palaa­vat koro­nan jäl­keen. Se voi aut­taa vähän, mut­ta vain vähän, sil­lä 20–29 vuo­tiai­den mää­rä Hel­sin­gis­sä on las­ke­nut alle 3 000 asuk­kaal­la korona-aikana.

Oli­si­ko asu­mi­sen kor­kea hin­ta alka­nut kar­kot­taa ihmi­siä hal­vem­piin paik­koi­hin? Vuo­des­sa sekä 50–54 ‑vuo­tiai­den että 65–74 ‑vuo­tiai­den mää­rä on las­ke­nut Hel­sin­gis­sä noin 1 100 asuk­kaal­la. Kun työ tai las­ten kou­lu eivät enää sido Hel­sin­kiin, voi asun­to­va­ral­li­suu­den pan­na lihoik­si ja elää huo­mat­ta­van äve­riäs­tä elä­mää jos­sain muualla.

Pit­kä­ai­kai­ses­ti tämä ei Hel­sin­gin asu­kas­lu­kua las­ke, sil­lä asu­mi­sen hin­nal­la on varaa sopeu­tua ilman, että uus­tuo­tan­to käy kannattamattomaksi.

Raken­nus­yh­tiöt voi­si­vat siir­tyä raken­ta­maan Hel­sin­kiä, jos asun­to­tuo­tan­to ei enää kan­na­ta muis­sa seu­dun kun­nis­sa, mut­ta tämä vaa­ti­si tont­te­ja. Hel­sin­gin on estet­tä­vä tont­ti­po­li­tii­kal­la asun­to­tuo­tan­non notkahtaminen.

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talouselämässä

79 thoughts on “Asuntotuotanto ennätysluvuissa, mutta Helsingin asukasluku laskee”

  1. Juu­ri tänään Saton edus­ta­ja kom­men­toi tilan­net­ta mediassa:

    …raken­net­ta­vien yksiöi­den osuus riip­puu kaa­va­mää­räys­ten lisäk­si pal­jon raken­net­ta­vas­ta alu­ees­ta. Kau­em­pa­na hyvis­tä jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä per­hea­sun­to­jen osuus on hie­man suu­rem­pi kuin hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le raken­net­ta­vis­sa kohteissa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Nyt ehkä ihan oikeas­ti on lisään­ty­nyt tyh­jien tilo­jen mää­rä. Tyh­jien asun­to­jen todel­li­seen mää­rään kul­loin­kin on perin­tei­ses­ti kun­nis­sa ollut par­hain näky­mä säh­köyh­tiöl­lä. Säh­köyh­tiö tie­tää parem­min kuin kun­nan joh­to, että moni­ko säh­kö­liit­ty­mäl­li­nen asun­to on tyh­jil­lään. Esi­mer­kik­si Hele­nin hal­li­tuk­sel­la on halu­tes­saan mah­dol­li­suus saa­da tie­tää, miten tyh­jien asun­to­jen mää­rä on Hel­sin­gis­sä kehit­ty­nyt. Jos Helen haluai­si, se voi­si ihan jul­ki­ses­ti tie­dot­taa vaik­ka 2 ker­taa vuo­des­sa, että miten tyh­jil­tä vai­kut­ta­vien asun­to­jen mää­rät ovat kehit­ty­neet. Täyt­tä var­muut­ta ihan täs­mäl­li­sis­tä luku­mää­ris­tä ei toki tuli­si, kos­ka toki aina joku voi asua vaik­ka kynt­ti­län­va­los­sa­kin, tai tyh­jäs­sä asun­nos­sa voi olla säh­köä enem­män­kin käyt­tä­viä lait­tei­ta­kin, jot­ka sot­ke­vat arvioi­ta, mut­ta jos mene­tel­mä oli­si sama eri ajan­koh­tia tilas­toi­taes­sa, eri ajan­jak­so­jen arviot oli­si­vat kui­ten­kin kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia, ja antai­si­vat pal­jon parem­mat arviot asi­aan kuin mitä tie­to­ja nyt on käytettävissä.

    Tyh­jiä asun­to­ja ovat hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä sel­lai­set asun­not, joi­den säh­kön kulu­tus pysyy sama­na maa­nan­tais­ta sun­nun­tai­hin ympä­ri vuo­den, eli jois­sa vain asun­non säh­kö­lait­teet, kuten ilman­vaih­to­ko­ne tai jää­kaap­pi, aiheut­ta­vat vähäis­tä säh­kön kulu­tus­ta. Asu­tuis­sa asun­nois­sa puo­les­taan säh­kön kulu­tus vaih­te­lee elä­mis­ryt­mien mukaan sil­loin kun asu­kas säh­köä käyt­tää, eli esim. illan pime­tes­sä voi syt­tyä lamp­pu­ja jne.

    Hele­nin hal­li­tus­ta voi­si koit­taa kan­nus­taa teke­mään pää­tök­sen, että Helen voi­si jul­kais­ta tie­dot tyh­jien säh­kö­liit­ty­mäl­lis­ten asun­to­jen mää­rien kehi­tyk­ses­tä vaik­ka puo­li­vuo­sit­tain, nel­jän­ne­vuo­sit­tain tai edes ker­ran vuo­des­sa, antaen tie­dot ihan jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­le. Asian tilas­toi­mi­nen saat­tai­si vaa­tia parin hen­ki­lö­työ­kuu­kau­den työ­pa­nok­sen jol­tain osaa­val­ta koo­da­ril­ta, jot­ta joku luo koo­din, jol­la arvio tyh­jis­tä asun­nois­ta saa­daan säh­kön­käyt­tö­da­tois­ta teh­tyä. Käy­tän­nös­sä pitäi­si osa­ta erot­taa asun­to­jen säh­kö­liit­ty­mät muis­ta säh­kö­liit­ty­mis­tä ja lisäk­si tun­nis­taa tyh­jät asun­not muis­ta asunnoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tut­ta­va­pii­rin perus­teel­la vah­vis­tan van­hem­man väes­tön muut­to­liik­keen. Kun aiem­min muu­tet­tiin las­ten var­tut­tua per­hea­sun­nos­ta pie­nem­piin neliöi­hin kes­kus­taan, vaih­de­taan nyt asu­mi­sen nivel­koh­das­sa yllät­tä­vän usein kau­pun­kia. Eten­kin elä­ke­läi­siä tun­tuu nyt siir­ty­vän pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta toi­sen tai molem­pien koti­seu­tu­jen kasvukeskuksiin.

    Huo­les­tut­ta­vam­paa on se, että samaa tren­diä on havait­ta­vis­sa myös blue col­lar / suo­rit­ta­van työn teki­jöis­sä. “Kun molem­mat saa­tiin työ­pai­kat niin muu­tet­tiin Haa­gan kak­sios­ta Lah­teen rivi­ta­loon” ‑tari­nat ovat nor­ma­tii­vi­ses­ti tar­kas­tel­tu­na yleis­ty­mään päin.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että asun­to­jen hin­toi­hin Hel­sin­gis­sä vai­kut­taa muu­ta maa­ta voi­mak­kaam­min kor­ko­ta­so. Monet hel­sin­ki­läi­set asun­no­nos­ta­jat osta­vat nyt “niin kal­liin asun­non kuin saa­vat”: hel­sin­ki­läi­set otta­vat isom­pia asun­to­lai­no­ja kuin kou­vo­la­lai­set tai oulu­lai­set. Ansio­tu­lo­jen erot eivät toki ole yhtä suu­ria: hyvä­tu­loi­sia on Hel­sin­gis­sä enem­män, mut­ta hyvä­tu­loi­set asu­vat kuin pie­nem­pien paik­ka­kun­tien keskituloiset.

    Kun tar­jon­taa on vähän, kulu­tus­mah­dol­li­suu­det ovat koro­nan takia rajoit­tu­neet ja alhai­nen kor­ko­ta­so tun­tuu jat­ku­van ikui­ses­ti, ei ole ihme, että osta­jia riit­tää. Esi­mer­kik­si asun­to­luo­tot­ta­mi­sen kiris­tä­mi­nen voi­si joh­taa kaup­pa­mää­rien supis­tu­mi­sen kaut­ta asun­to­jen hin­to­jen las­kuun jopa Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: .

      Kun tar­jon­taa on vähän, kulu­tus­mah­dol­li­suu­det ovat koro­nan takia rajoit­tu­neet ja alhai­nen kor­ko­ta­so tun­tuu jat­ku­van ikui­ses­ti, ei ole ihme, että osta­jia riit­tää. Esi­mer­kik­si asun­to­luo­tot­ta­mi­sen kiris­tä­mi­nen voi­si joh­taa kaup­pa­mää­rien supis­tu­mi­sen kaut­ta asun­to­jen hin­to­jen las­kuun jopa Helsingissä.

      Voi­si, mut­ta asun­to­jen hin­nat ovat toki eri asia kuin asu­mis­me­not. Vaik­ka asun­to­jen hin­nat romah­tai­si­vat, vuo­kril­le ei kävi­si vält­tä­mät­tä samoin. Nykyi­sin­kin vaik­ka­pa Ina­ris­sa, Imat­ral­la tai Kok­ko­las­sa vuo­kra­ta­so (sisäl­täen läm­mi­tyk­sen ja veden) on pal­jon lähem­pä­nä Hel­sin­gin tasoa kuin asun­to­jen hin­nat. Asu­mis­me­noi­hin hei­jas­tu­vat myös paik­ka­kun­nil­la peri­tyt kor­keam­mat kor­ko­ta­sot — samoin kuin vaik­ka­pa kor­keam­mat läm­mi­tyk­sen ja veden hin­nat­kin. Lähes nol­la-arvoi­sis­sa asun­nois­sa­kin voi olla suh­teel­li­sen kor­keat asumismenot.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun las­kuun voi­pi vai­kut­taa sekin, että Hel­sin­gin ja Suo­men­kin kiin­nos­ta­vuus ovat laskussa.

      Sti­mu­loi­va pöhi­nä on siir­ty­mäs­sä lii­ke­toi­min­ta- ja autoe­päys­tä­väl­li­ses­tä Hel­sin­gis­tä muu­al­le, hal­vem­mil­le pai­koil­le esim. Espoo­seen ja Vantaalle.

      Maa­il­man onnel­li­sim­man kan­san sosia­lis­ti­nen kokei­lu on epä­on­nis­tu­nut ja Suo­men talous krii­siy­tyy. Isän­maam­me aivo­vuo­to kiih­tyy tsunamiksi…

      Kor­keas­ti kou­lu­te­tut suo­ma­lais-nuo­ret ovat kan­sain­vä­lis­tä poruk­kaa, jol­le hir­mu­ve­ro­tuk­sem­me ei anna mah­dol­li­suut­ta vau­ras­tua palkkatuloilla. 

      Kar­kaa­vat maas­ta tah­tiin 4000 / vuo­si ja par­haat yri­tyk­set myy­dään ulkomaille…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Kun aiem­min muu­tet­tiin las­ten var­tut­tua per­hea­sun­nos­ta pie­nem­piin neliöi­hin kes­kus­taan, vaih­de­taan nyt asu­mi­sen nivel­koh­das­sa yllät­tä­vän usein kaupunkia.

      Omaan tut­ta­va­pii­rii­ni taas on osu­nut pari­kin avio­pa­ria, jot­ka ovat teh­neet tuon liik­keen koro­na-aika­na jo rei­lus­ti ennen elä­köi­ty­mis­tä, etä­työ­mah­dol­li­suu­teen noja­ten. Näi­den lap­set ovat muut­ta­neet kotoa opis­ke­le­maan, mut­ta työ­elä­mää on jäl­jel­lä vie­lä 15 vuot­ta. Kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa ‘van­ha pari’ muut­ti ker­ros­ta­loa­sun­nos­ta toi­seen, ja uusi sijait­see käve­lye­täi­syy­del­lä pää­ra­dan ase­mas­ta, jot­ta lähi­työ­päi­vä­nä ei tar­vit­se autoa. Ase­mat Sei­nä­jo­ki ja Toi­ja­la, työ­pai­kat Tam­pe­reel­la ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Auto­ja näil­lä ihmi­sil­lä kyl­lä on, ja toi­sel­la paril­la myös mök­ki jär­ven rannalla.

      Pää­kau­pun­ki­seu­dun vuo­kra-asu­jis­sa voi­sin kuvi­tel­la ole­van pal­jon­kin hal­vem­paan vaih­ta­jia nii­den kes­kuu­des­sa, joil­ta koro­na­krii­si on vie­nyt työt tai muu­ten aiheut­ta­nut tulo­jen mene­tyk­siä. Täs­tä ei uuti­sis­sa kovin pal­jon puhu­ta, kun työt­tö­mien mää­rä ei Suo­mes­sa ole pom­pan­nut samal­la taval­la kuin jois­sa­kin muis­sa mais­sa, mut­ta esim. tapah­tu­ma- ja ravin­to­la-alan ihmi­siä on pal­jon pääkaupunkiseudulla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kos­ka asun­nois­ta ei ole tul­lut isom­pia, asu­mis­väl­jyyt­tä voi kas­vat­taa vain se, että ruo­ka­kun­nis­ta on tul­lut pie­nem­piä. Se selit­tyi­si syn­ty­vyy­den las­kul­la, yksin asu­mi­sen yleis­ty­mi­sel­lä väes­tön ikään­ty­mi­sel­lä, mut­ta nämä ovat hitai­ta tren­de­jä. Miten se oli­si voi­nut yhtäk­kiä tapahtua?

    Van­has­sa asun­to­kan­nas­sa näyt­tää ole­van aiem­paa enem­män ”tyh­jiä” asun­to­ja. ”Tyh­jäs­sä” asun­nos­sa asuu yleen­sä joku, joka ei ole sii­nä kir­joil­la – esi­mer­kik­si koro­na-aika­na kimp­pa­ma­joi­tus­ta kaih­ta­va viro­lai­nen raken­nus­mies tai paluu­muut­ta­ja Espan­jan aurin­ko­ran­ni­kol­ta. Kum­man­kaan ei kan­na­ta vero­tuk­sen vuok­si siir­tää kir­jo­jaan Suomeen.

    Yksi luon­nol­li­nen seli­tys on myös muut­to muu­al­le Suo­meen, mut­ta Hel­sin­gin asun­non jät­tä­mi­nen “kesä­mö­kik­si” — tai odot­ta­maan tilan­teen sel­key­ty­mis­tä koro­nan jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tcrown:

      Yksi luon­nol­li­nen seli­tys on myös muut­to muu­al­le Suo­meen, mut­ta Hel­sin­gin asun­non jät­tä­mi­nen ”kesä­mö­kik­si” – tai odot­ta­maan tilan­teen sel­key­ty­mis­tä koro­nan jälkeen.

      Muut­to­ti­las­to­jen mukaan muu­tot Hel­sin­gis­tä ovat kiih­ty­neet nyt ympä­ris­tö­kun­tiin. Mut­ta eivät kau­heas­ti muu­al­le Suo­meen. Lisäk­si maa­han­muut­to ulko­mail­ta Hel­sin­kiin on vähen­ty­nyt, kun len­noil­la ja lai­voil­la on ollut rajoi­tuk­sia, ja len­to­tar­jon­ta moniin mai­hin on kutis­tu­nut. Syn­ty­vyys on ollut Hel­sin­gis­sä lähes his­to­rial­li­sen vähäis­tä. Se ei vai­ku­ta uskot­ta­val­ta seli­tyk­sel­tä, että Hel­sin­gin asun­nois­ta oli­si tul­lut “kesä­mök­ke­jä” muu­al­le Suo­meen muut­ta­neil­le, kos­ka muu­tois­sa muu­al­le Suo­meen kuin lähi­kun­tiin ei vai­ku­ta tapah­tu­neen iso­ja muutoksia.

      Yksi jän­nä yksi­tyis­koh­ta on vie­lä se, että uudet asun­not ovat käy­neet hyvin kau­pak­si, ja val­mii­den asun­to­jen varan­to on kutis­tu­nut vii­me kuu­kausi­na. Tyh­jien asun­to­jen mää­rien kas­vua ei täl­lä ker­taa seli­tä se, että uudet asun­not oli­si­vat jää­neet raken­nus­liik­keil­le olen­nai­ses­ti aiem­paa suu­rem­mas­sa mää­rin käsiin. Asu­mis­tu­kea saa­vien ruo­ka­kun­tien mää­rä on kas­va­nut Hel­sin­gis­sä 7400:lla maa­lis­kuus­ta 2020 maa­lis­kuu­hun 2021. 

      Sel­lai­nen pie­ni muu­tos tosin tilas­tois­sa näkyy, että Kelan yleis­tä asu­mis­tu­kea saa­vil­la asun­to­jen kes­ki­ko­ko Hel­sin­gis­sä on kohon­nut nyt noin 1,5 % vuo­den aika­na. Esi­mer­kik­si yksin asu­vien asu­mis­tu­kea saa­vien asun­non kes­ki­ko­ko Hel­sin­gis­sä on nous­sut 0,5 neliö­tä vuo­des­sa 34,8 neliös­tä 35,3 neli­öön ja lap­set­to­mil­la pareil­la 49,7 neliös­tä 50,4 neliöön.

      Muus­sa val­ta­kun­nas­sa asun­to­jen kes­ki­koot ovat pysy­neet samaan aikaan lähes ennal­laan yksin asu­vien osal­ta (eli val­ta­kun­nal­li­nen nousu on tapah­tu­nut lähin­nä Hel­sin­gis­sä) ja lap­set­to­mien paris­kun­tien osal­ta nousua neliö­mää­ris­sä on ollut muu­al­la­kin, mut­ta kes­ki­mää­rin pie­nem­pä­nä kuin Hel­sin­gis­sä. Val­ta­kun­nal­li­nen yksin asu­vien neliöi­den kes­kiar­vo ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa on nyt 39,3 neliö­tä. Hel­sin­gis­sä asun­to­jen kes­ki­ko­ko yksi­na­su­vil­la asu­mis­tues­sa on enää 10,2 % val­ta­kun­nal­li­sen kes­kiar­von alle (35,3 vs. val­ta­kun­nal­li­nen 39,3 neliötä).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. > Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on laskenut

    Tren­di on kään­ty­nyt. Muu­tos on pysyvä.

    Yli­pää­tään ajan kul­ku tai his­to­rian tapah­tu­mat eivät ole kausaa­li­sia. Ne ovat sykli­siä ja frak­taa­li­sia. Kun täl­lai­sil­la syy – seu­raus ‑mal­leil­la yrit­tää selit­tää ajas­sa tapah­tu­via ilmiöi­tä, vää­jää­mät­tä pää­tyy vää­riin johtopäätöksiin.
    – Mut­ta poliit­ti­ses­ti kat­soen vää­rät joh­to­pää­tök­set voi­vat kui­ten­kin olla hyödyllisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ei ole uusi asia, että asun­to­jen hin­to­jen nous­tes­sa tar­peek­si nopeas­ti asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen ei ole sijoit­ta­jien kan­nal­ta enää edes kovin kiin­nos­ta­vaa. Vuo­kra­lai­ses­ta voi olla vai­kea pääs­tä eroon ja asun­non kun­to voi hei­ken­tyä, kun se on vuo­kral­la yms. Asun­to on sijoi­tus­koh­de sii­nä mis­sä mikä tahan­sa muu sijoi­tus­koh­de. Asun­to­po­li­tii­kan kan­nal­ta tämä ei var­maan­kaan ole toi­vot­ta­va kehityssuunta 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vil­le:
      Ei ole uusi asia, että asun­to­jen hin­to­jen nous­tes­sa tar­peek­si nopeas­ti asun­to­jen vuo­kraa­mi­nen ei ole sijoit­ta­jien kan­nal­ta enää edes kovin kiin­nos­ta­vaa. Vuo­kra­lai­ses­ta voi olla vai­kea pääs­tä eroon ja asun­non kun­to voi hei­ken­tyä, kun se on vuo­kral­la yms. Asun­to on sijoi­tus­koh­de sii­nä mis­sä mikä tahan­sa muu sijoi­tus­koh­de. Asun­to­po­li­tii­kan kan­nal­ta tämä ei var­maan­kaan ole toi­vot­ta­va kehityssuunta 

      Juu­ri­kin noin. On huo­mat­ta­va, että asun­to­jen hin­to­jen nous­tes­sa ei vuo­kra­ta­so ole pysy­nyt muka­na. Vii­den pro­sen­tin hyvin koh­tuul­li­sel­la tuot­to­vaa­ti­muk­sel­la pitäi­si 300 000 euron asun­non (siis kak­sio kes­kus­tas­sa) net­to­vuo­kran olla 15 000 euroa vuo­des­sa eli 1250 euroa kuu­kau­des­sa. Jokai­nen ymmär­tää, ettei tähän nykyi­sel­lään pääs­tä. Kun sijoi­tusa­sun­non tuo­tos­ta yhä suu­rem­pi osuus on hinn­an­nousua, ei vuo­kraa­mi­nen enää vält­tä­mät­tä ns. mak­sa vaivaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Kos­ka asun­nois­ta ei ole tul­lut isom­pia, asu­mis­väl­jyyt­tä voi kas­vat­taa vain se, että ruo­ka­kun­nis­ta on tul­lut pie­nem­piä. Se selit­tyi­si syn­ty­vyy­den las­kul­la, yksin asu­mi­sen yleis­ty­mi­sel­lä väes­tön ikään­ty­mi­sel­lä, mut­ta nämä ovat hitai­ta tren­de­jä. Miten se oli­si voi­nut yhtäk­kiä tapahtua?”

    Asi­aa voi selit­tää myös se, jos saman­ko­koi­set ruo­ka­kun­nat ovat alka­neet asua isom­mis­sa tilois­sa. Tuo­ta seli­tys­lin­jaa tuke­vat nyt Kelan asu­mis­tu­ki­ti­las­to­jen luvut, joi­den mukaan yksin asu­vien asu­mis­tuen­saa­jien ja kak­sin asu­vien paris­kun­tien asun­to­jen kes­ki­koot Hel­sin­gis­sä ovat nous­seet noin 1,5 % vuo­den 2020 jäl­keen. Siis ver­tail­taes­sa saman­ko­koi­sia (aikuis­ten) ruo­ka­kun­tia näkyy nyt kas­vua kes­ki­mää­räi­sis­sä neliö­mää­ris­sä. Asun­to­jen vuo­krat ovat ehkä hie­man hal­ven­tu­neet, jol­loin ihmi­sil­lä on ollut tuki­mää­rät huo­mioi­den varaa vaih­taa hie­man aiem­paa isom­piin asun­toi­hin. Kak­sin asu­via on ehkä siir­ty­nyt kol­mioi­hin ja yksin asu­via soluis­ta yksiöi­hin ja yksiöis­tä puo­les­taan kak­sioi­hin. Toi­nen seli­tys­vaih­toeh­to on se, että asu­mis­tuen pii­riin on tipah­ta­nut aiem­paa isom­mis­sa asun­nois­sa asu­nei­ta, kun ihmi­siä on lomau­tet­tu tai jää­nyt työt­tö­mäk­si. Sitä­kin kaut­ta voi nimit­täin saa­da seli­tys­tä se, että asu­mis­tu­ki­ti­las­tois­sa asu­mis­väl­jyys on Hel­sin­gis­sä kas­va­nut puo­li­sen­tois­ta pro­sent­tia vuo­des­sa ylös­päin. Voi olla, että on tapah­tu­nut molem­pia kehi­tyk­siä yhtä aikaakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Vii­me vuo­si­na on kui­ten­kin tapah­tu­nut jotain outoa. Lap­peen­ran­nan asu­kas­lu­ku on las­ke­nut, vaik­ka asun­to­ja val­mis­tuu ennätystahtiin.

    No joo. Ei se niin outoa ole. Kysy vaik­ka put­ki­mie­hel­tä. Enää ei löy­dy oikein ker­ros­ta­lo­ja, jois­sa ei oli­si asun­to­koh­tai­sia vesi­mit­ta­rei­ta. Nii­tä on asen­net­tu asun­toi­hin samaa tah­tia, mitä asun­not ovat ”tyh­jen­ty­neet”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kuin­ka moni Hel­sin­kiin muu­al­ta tul­leis­ta oikeas­ti asuu siel­lä vapaa­eh­toi­ses­ti? Jos työ­paik­ko­ja löy­tyi­si enem­män muu­al­ta Suo­mes­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku voi­si olla pal­jon nykyis­tä pie­nem­pi. Monil­le tii­vis­ti raken­net­tu kau­pun­ki on myös enem­män dys­to­pia kuin mitään muu­ta. Toi­sil­le vih­reys mer­kit­see elä­vää luon­to­suh­det­ta, eikä sitä, että asuu jos­sain beto­ni­vii­da­kos­sa ihmis­pal­jou­den kes­kel­lä, lii­an pie­nes­sä asunnossa.
    Nuo­ril­le 20–30 ‑vuo­tiail­le ei vält­tä­mät­tä asun­non koko tai sijain­ti vie­lä mer­kit­se niin pal­jon, mut­ta kun ihmi­set alka­vat kes­ki-ikäis­tyä, kanin­ko­pis­sa asu­mi­nen alkaa ahdis­taa. Har­va halu­aa perus­taa per­het­tä asues­saan jos­sain levot­to­mas­sa kau­pun­ki­lä­hiös­sä. Asu­mi­sen tii­viy­del­lä ei muu­ten ole juu­ri teke­mis­tä eko­lo­gi­suu­den kans­sa, vaan olen­nais­ta on toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Nyt kun etä­työ ja säh­kö­au­tot tule­vat yleis­ty­mään, menee tuol­ta­kin poin­til­ta vähän poh­ja pois. Se on niin ikään myyt­ti, että maa­kun­nis­sa asu­vat kul­ki­si­vat ilman muu­ta pit­kiä työ­mat­ko­ja autol­la. Tosia­sias­sa maa­seu­dul­la ja ympä­rys­kun­nis­sa työ­paik­ka löy­tyy usein ihan kodin tun­tu­mas­ta, tai kun­nan taa­ja­ma­kes­kuk­ses­ta. Itse asias­sa sii­tä­kin on tut­ki­muk­sia, että suu­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on kau­pun­kien kes­kus­tois­sa asu­vil­la, kos­ka he kulut­ta­vat mui­ta pal­jon enem­män eri­lai­sia pal­ve­lu­ja. Sik­si­hän nii­hin kes­kus­toi­hin muu­te­taan­kin, kun niis­sä on kult­tuu­ri- tms. palveluita.

    Suo­mes­sa oli­si yllin kyl­lin tyh­jiä kiin­teis­tö­jä pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa ja kun­nis­sa, hyvä­kun­toi­sia raken­nuk­sia vie­mä­röin­tei­neen, jois­sa voi­si asua väl­jäs­ti. Mik­si ihmees­sä Suo­men työl­lis­tä­mis­po­li­tiik­ka on täl­lais­ta, että kaik­ki halu­taan ahtaa yhä ahtaam­mak­si käy­väl­le pääkaupunkiseudulle?

    Täs­sä muu­ta­ma hyvä link­ki aiheesta:
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli
    https://yle.fi/uutiset/3–11829138

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tii­viy­den tur­huus:
      Kuin­ka moni Hel­sin­kiin muu­al­ta tul­leis­ta oikeas­ti asuu siel­lä vapaa­eh­toi­ses­ti? Jos työ­paik­ko­ja löy­tyi­si enem­män muu­al­ta Suo­mes­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku voi­si olla pal­jon nykyis­tä pie­nem­pi. Monil­le tii­vis­ti raken­net­tu kau­pun­ki on myös enem­män dys­to­pia kuin mitään muu­ta. Toi­sil­le vih­reys mer­kit­see elä­vää luon­to­suh­det­ta, eikä sitä, että asuu jos­sain beto­ni­vii­da­kos­sa ihmis­pal­jou­den kes­kel­lä, lii­an pie­nes­sä asunnossa.
      Nuo­ril­le 20–30 ‑vuo­tiail­le ei vält­tä­mät­tä asun­non koko tai sijain­ti vie­lä mer­kit­se niin pal­jon, mut­ta kun ihmi­set alka­vat kes­ki-ikäis­tyä, kanin­ko­pis­sa asu­mi­nen alkaa ahdis­taa. Har­va halu­aa perus­taa per­het­tä asues­saan jos­sain levot­to­mas­sa kau­pun­ki­lä­hiös­sä. Asu­mi­sen tii­viy­del­lä ei muu­ten ole juu­ri teke­mis­tä eko­lo­gi­suu­den kans­sa, vaan olen­nais­ta on toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Nyt kun etä­työ ja säh­kö­au­tot tule­vat yleis­ty­mään, menee tuol­ta­kin poin­til­ta vähän poh­ja pois. Se on niin ikään myyt­ti, että maa­kun­nis­sa asu­vat kul­ki­si­vat ilman muu­ta pit­kiä työ­mat­ko­ja autol­la. Tosia­sias­sa maa­seu­dul­la ja ympä­rys­kun­nis­sa työ­paik­ka löy­tyy usein ihan kodin tun­tu­mas­ta, tai kun­nan taajamakeskuksesta.Itse asias­sa sii­tä­kin on tut­ki­muk­sia, että suu­rin hii­li­ja­lan­jäl­ki on kau­pun­kien kes­kus­tois­sa asu­vil­la, kos­ka he kulut­ta­vat mui­ta pal­jon enem­män eri­lai­sia pal­ve­lu­ja. Sik­si­hän nii­hin kes­kus­toi­hin muu­te­taan­kin, kun niis­sä on kult­tuu­ri- tms. palveluita.

      Suo­mes­sa oli­si yllin kyl­lin tyh­jiä kiin­teis­tö­jä pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa ja kun­nis­sa, hyvä­kun­toi­sia raken­nuk­sia vie­mä­röin­tei­neen, jois­sa voi­si asua väl­jäs­ti. Mik­si ihmees­sä Suo­men työl­lis­tä­mis­po­li­tiik­ka on täl­lais­ta, että kaik­ki halu­taan ahtaa yhä ahtaam­mak­si käy­väl­le pääkaupunkiseudulle? 

      Ker­ro esi­merk­ki län­si­maas­ta jos­sa muut kuin maa­ta­lou­teen ja matl­kai­luun liit­ty­vät työ­pai­kat ovat pää­asias­sa muu­al­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa tai teollisuuskeskittymissä? 

      Suu­rin osa pk-seu­dun asuk­kais­ta on syn­ty­nyt tääl­lä eikä halua aina­kaan pit­käk­si aikaa sitou­tua muut­ta­maan pie­nel­le pai­ka­kun­nal­le ellei talous ole tur­vat­tu. Vaik­ka asu­mi­nen oli­si hal­paa niin kaik­ki muut pal­ve­lut ovat niin har­vas­sa ja han­ka­lien mat­ko­jen pääs­sä, että vaa­tii eri­tyis­tä uudis­rai­vaa­ja­hen­keä että ryh­tyi­si sii­hen. Etä­työ­vil­li­tys tulee mene­mään ohi aika pian sen jäl­keen kun koro­na­ti­lan­ne on ohi. Ihmi­set tyl­sis­ty­vät koto­na töi­tä tteh­des­sä. Kult­tuu­ri­pal­ve­lut on se muka­vuus­te­ki­jä joka pitää ihmi­set kau­pun­geis­sa. Ei niis­tä vapaa­eh­toi­ses­ti halu­ta luopua. 

      Suo­mes­sa väes­tö voi­si asua tasai­sem­min ympä­ri maa­ta jos asuk­kai­ta oli­si vähin­tään 20 mil­joo­naa. Sil­loin infran yllä­pi­to oli­si suh­tees­sa hal­vem­paa kun mak­sa­jia on enem­män, ja etäi­syy­det lähim­piin täy­den pal­ve­lun kes­kuk­siin lyhe­ni­si­vät. Kes­ki-Euroo­pas­sa se onnis­tuu, mut­ta har­vaa­na­su­tus­sa Poh­jo­las­sa ei. On luon­te­vin­ta että pää­kau­pun­ki ja pari muu­ta tär­ke­ää kau­pun­kia ovat sil­loin iso­ja. Näin on muis­sa­kin har­vaan asu­tuis­sa mais­sa Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa, Kana­das­sa, Austra­lias­sa, Venäjällä.…

      Hel­sin­ki on ennen vuott­ta 1990 itse­näis­ty­nei­den Euroo­pan mai­den pää­kau­pun­geis­ta pie­nin, ellei paria lil­li­put­ti­val­tio­ta ja saa­ri­val­tio­ta las­ke­ta. Mik­si ei sai­si seu­ra­ta mui­den Euroo­pan met­ro­po­lien kehi­tys­tä, raken­taa uusia hie­no­ja raken­nuk­sia van­ho­jen rän­sis­ty­nei­den varas­to­jen tilal­le, panos­taa kult­tuu­riin ja tai­tee­seen. En halua että pää­kau­pun­kim­me muis­tut­tai­si mitään kehi­tys­maan pik­ku­pää­kau­pun­kia jon­ka jou­to­maat muis­tut­ta­vat sodas­ta ja pom­mi­tuk­sis­ta, ja jos­sa aika on pysäh­ty­nyt 1960-luvul­le. Iso kun­non pää­kau­pun­ki on pie­nen maan käyn­ti­kort­ti. Mikä Tans­ka oli­si esim ilman Kööpenhaminaa? 

      Espoos­sa ja Van­taal­la on pal­jon väl­jiä pien­ta­loa­luei­ta heil­le jot­ka halua­vat ulkoil­la luon­nos­sa. Toi­sal­ta vaik­ka on räh­jäi­siä beto­ni­lä­hiöi­tä­kin niin nii­tä on muis­sa­kaan Suo­men kaupungeissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ker­ro esi­merk­ki län­si­maas­ta jos­sa muut kuin maa­ta­lou­teen ja matl­kai­luun liit­ty­vät työ­pai­kat ovat pää­asias­sa muu­al­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa tai teollisuuskeskittymissä? ”

        Minul­ta ei kysyt­ty, mut­ta mie­leen tulee esi­merk­ki­nä Bel­gia. Brys­sel ei ole suu­ri kau­pun­ki eikä teol­li­suus­kes­kit­ty­mä. Se on var­sin puh­das hal­lin­to­kau­pun­ki, jos­sa on sit­ten hal­lin­toa tuke­mas­sa myös esi­mer­kik­si ravin­to­loi­ta ja hotel­le­ja työ­mat­kaa­jil­le, mut­ta ei pal­joa­kaan loma­mat­kai­lua. Var­si­nai­ses­sa Brys­se­lin kau­pun­gis­sa on vain noin 150 000 asu­kas­ta. Toki se on osa laa­jem­paa met­ro­po­lia­luet­ta, mut­ta aika väl­jää sellaista.

        Haag on myös sen tyyp­pi­nen kau­pun­ki. Se on Hel­sin­kiä pie­nem­pi hal­lin­to­pää­kau­pun­ki Hol­lan­nis­sa. Kes­kei­nen työl­lis­tä­jä on jul­ki­nen sek­to­ri ja sitä tuke­vat yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lut kon­sult­ti­ta­lois­ta IT-taloi­hin, ravin­to­loi­hin ja hotel­lei­hin. Mut­ta turis­te­ja ei lii­ku paljoakaan.

        Itse olen miet­ti­nyt asuin­paik­kaa monel­ta kan­nal­ta. Asuin men­nei­syy­des­sä Hel­sin­gis­sä­kin jon­kin aikaa. En asu enää. Mut­ta asun yhä kau­pun­gis­sa. Sil­ti en käy­tä juu­ri lain­kaan kau­pun­gin pal­ve­lu­tar­jon­taa. En kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta, en museoi­ta. En jää­hal­le­ja. En edes kun­to­sa­le­ja. Enkä käy usein edes ravin­to­lois­sa lou­nas­ra­vin­to­la­puol­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Peri­aat­tees­sa voi­sin asua mis­sä vain. Oikeas­taan lähin­nä työ­paik­ka­tar­jon­ta sekä ihmis­suh­de­ver­kos­to sitoo asuin­paik­kaa. Kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le on työ­paik­ka­tar­jon­taa ympä­ri Suo­men lähin­nä lää­kä­rei­den, opet­ta­jien ja mui­den kun­nal­lis­ten viran­hal­ti­joi­den osal­ta, mut­ta muu­toin asuin­paik­kaa rajaa todel­la pal­jon se, että työ vaa­tii aina­kin toi­si­naan läs­nä­oloa fyy­si­ses­ti pai­kas­sa, jon­ka työ­nan­ta­ja on päät­tä­nyt. Lisäk­si mie­lel­lään haluai­si asua pai­kas­sa, jos­sa on joi­tain mui­ta­kin samaa alaa lähel­lä ole­via, jot­ta on myös vapaa-ajal­la jut­tuseu­raa oman­kin alan pii­ris­sä. Etäyh­tey­det eivät aina­kaan tois­tai­sek­si ole kor­van­neet sii­hen liit­ty­viä tarpeita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. jot:

        Minul­ta ei kysyt­ty, mut­ta mie­leen tulee esi­merk­ki­nä Bel­gia. Brys­sel ei ole suu­ri kau­pun­ki eikä teol­li­suus­kes­kit­ty­mä. Se on var­sin puh­das hal­lin­to­kau­pun­ki, jos­sa on sit­ten hal­lin­toa tuke­mas­sa myös esi­mer­kik­si ravin­to­loi­ta ja hotel­le­ja työ­mat­kaa­jil­le, mut­ta ei pal­joa­kaan loma­mat­kai­lua. Var­si­nai­ses­sa Brys­se­lin kau­pun­gis­sa on vain noin 150 000 asu­kas­ta. Toki se on osa laa­jem­paa met­ro­po­lia­luet­ta, mut­ta aika väl­jää sellaista. 

        Brys­sel on pai­su­nut isok­si EU:n ja Naton ja mui­den kan­sain­vä­lis­ten jär­jes­tö­jen pää­ma­jo­jen takia. Ilmei­ses­ti kes­kei­sen sijain­tin­sa tai­ka vaik­ka Bel­gia on muu­ten pie­ni maa. Nuo jär­jes­töt ja nii­den hyvä­palk­kai­set työn­te­ki­jät ovat var­maan hyviä veron­mak­sa­jia joten aika­moi­sia kul­ta­kai­vok­sia ne ovat Belgialle. 

        jot:
        Haag on myös sen tyyp­pi­nen kau­pun­ki. Se on Hel­sin­kiä pie­nem­pi hal­lin­to­pää­kau­pun­ki Hol­lan­nis­sa. Kes­kei­nen työl­lis­tä­jä on jul­ki­nen sek­to­ri ja sitä tuke­vat yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­ve­lut kon­sult­ti­ta­lois­ta IT-taloi­hin, ravin­to­loi­hin ja hotel­lei­hin. Mut­ta turis­te­ja ei lii­ku paljoakaan. 

        Haag kuu­luu Rot­ter­da­min met­ro­po­lia­lu­ee­seen joka on Hel­sin­gin seu­tua jon­kun ver­ran väki­rik­kaam­pi ja ennen kaik­kea tiheäm­pi seu­tu. Haa­gia voi ver­ra­ta johon­ki Espoo­seen ja Kau­niai­siin. Yli­pään­sä kes­ki-Euroop­paa vai­kea ver­ra­ta kos­ka etäi­syy­det niin lyhyet kau­pun­kien välillä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Vaik­ka asu­mi­nen oli­si hal­paa niin kaik­ki muut pal­ve­lut ovat niin har­vas­sa ja han­ka­lien mat­ko­jen päässä,

        Tämä ei kyl­lä seli­tä sitä, mik­si pks hou­kut­te­lee niin pal­jon enem­män ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Tam­pe­re, Tur­ku taik­ka Oulu. 

        Minä väi­tän että samal­la rahal­la pää­set maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­geis­sa pal­jon lähem­mäs pal­ve­lui­ta (siis kes­kem­mäs kes­kus­taa) mitä Hel­sin­gis­sä. Jos­tain Esp­pon rivi­ta­loa­lu­eel­ta hyvien pal­ve­lui­den kes­kel­le ei pää­se miten­kään nopeas­ti tai hel­pos­ti. Toi­saal­ta siel­tä sit­ten pää­see eri­kois­pal­ve­lui­hin eli suo­ral­le ulko­maan len­nol­le tai oop­pe­raan todel­la hel­pos­ti ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Turkuun. 

        Eli pks täy­tyy olla pal­ve­lui­ta, joi­ta muis­sa kau­pun­geis­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole ollen­kaan ja työ­paik­ko­ja, joi­ta muil­la työs­sä­käyn­tia­lueil­le ei vaan ole tar­jol­la. Pelk­kä liik­ku­mi­seen kulu­va aika, kun ottaa huo­mioon kuin­ka kau­as samal­la rahal­la jou­tuu kes­kus­tas­ta Hel­sin­gis­sä**, ei mie­les­tä­ni oikein seli­tä tätä. Nimit­täin Oulus­sa voi asua kes­kel­lä kes­kus­taa kun jou­tuu Hel­sin­gis­sä asu­maan kauempana.

        *) eri­tyis­pal­ve­lut joi­ta löy­tyy vain pks, kuten oop­pe­ra, suo­rat len­to­yh­tey­det ulko­mail­le jne jou­tuu jät­tä­mään pois laskuista

        **) Oulun ydin­kes­kus­tan hal­vin 3h asun­to mak­saa alkaen 150 000e, Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta alkaen 560 000 e

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Olim­me jos­kus vai­mo­ni kans­sa teat­te­ri­mat­kal­la Tam­pe­reel­la. Teat­te­rin jäl­keen klo 21 halusim­me syö­määän, mut­ta auki oli vain juot­to­loi­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta auki kym­me­nit­täin. Lopul­ta piti alis­tua syö­mään hotellissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Olim­me jos­kus vai­mo­ni kans­sa teat­te­ri­mat­kal­la Tam­pe­reel­la. Teat­te­rin jäl­keen klo 21 halusim­me syö­määän, mut­ta auki oli vain juot­to­loi­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta auki kym­me­nit­täin. Lopul­ta piti alis­tua syö­mään hotellissa.

        Niin, riip­puu tosi­aan sii­tä, mil­lä elä­män­ta­val­la halu­aa elää. Kaik­ki kau­pun­gis­sa asu­vat­kaan eivät vält­tä­mät­tä tosia­sias­sa käy­tä tai tar­vit­se useim­pia kau­pun­gin palveluja.
        Pie­ni­tu­loi­sil­la ei ole edes varaa mihin­kään ulko­na syö­mi­seen ja monet muut­kin kulu­tus­mah­dol­li­suu­det ovat heil­tä joka tapauk­ses­sa pois sul­jet­tu­ja. Pie­nem­mil­lä tuloil­la voi elää parem­min ja asua tila­vam­min jos­sain Hel­sin­gin ja mui­den kal­lii­den aluei­den ulkopuolella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olim­me jos­kus vai­mo­ni kans­sa teat­te­ri­mat­kal­la Tam­pe­reel­la. Teat­te­rin jäl­keen klo 21 halusim­me syö­määän, mut­ta auki oli vain juot­to­loi­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta auki kym­me­nit­täin. Lopul­ta piti alis­tua syö­mään hotellissa.

        Tuo lie­nee mah­dol­lis­ta vain, jos ette ole olleet mis­sään ydin­kes­kus­tan teat­te­ris­sa, vaan esim. Työ­väen teat­te­ris­sa, jon­ka sijain­ti on syr­jäi­sem­pi Hämeen­puis­ton lai­dal­la. Sen lähel­lä on vähän asu­tus­ta, eikä se sijait­se jul­ki­sen lii­ken­teen reit­tien var­rel­la­kaan, jot­ka oli­si­vat asia­kas­vir­taa tuo­mas­sa, vaan puis­ton vie­res­sä, joten sen lähei­syy­des­sä eivät ruo­ka­ra­vin­to­lat ole auki iltai­sin kovin myö­hään. Kes­kus­to­rin ja rau­ta­tie­a­se­man suun­nal­la ravin­to­lat ovat kyl­lä auki pidempään.

        Kes­kus­tas­sa sijait­se­van Tam­pe­reen teat­te­rin yhtey­des­sä ole­va Kult­tuu­ri­ra­vin­to­la Kivi­kin on tavan­nut olla auki klo 22 tai 23 asti, päi­väs­tä riip­puen. Se ruo­ka­ra­vin­to­la on käy­tän­nös­sä aina auki kun teat­te­ri on auki, kos­ka se kerää juu­ri väkeä teat­te­ris­sa kävi­jöis­tä­kin. Sen lähei­syy­des­sä on osuus­kau­pan ruo­ka­ra­vin­to­la Puis­to, joka on auki ma-to klo 22 asti ja per­jan­tai­sin sekä lau­an­tai­sin klo 23 asti. Myös monet muut Hämeen­ka­dun lähei­syy­des­sä ole­vat ruo­ka­ra­vin­to­lat ovat tavan­neet olla Tam­pe­reel­la auki klo 21:ta pidem­pään — pait­si nyt koronatilanteessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Olim­me jos­kus vai­mo­ni kans­sa teat­te­ri­mat­kal­la Tam­pe­reel­la. Teat­te­rin jäl­keen klo 21 halusim­me syö­määän, mut­ta auki oli vain juot­to­loi­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta auki kym­me­nit­täin. Lopul­ta piti alis­tua syö­mään hotellissa. 

        Täs­sä ei ole kyse Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin kau­pun­kien eri­lai­suu­des­ta vaan ainoas­taan eros­ta paikallistuntemuksessa.

        Kum­mas­sa tahan­sa kau­pun­gis­sa on han­ka­laa saa­da ravin­to­la­ruo­kaa klo 21 jäl­keen. On aika har­vi­nais­ta, että Suo­mes­sa on mis­sään kok­kia töis­sä klo 21 jäl­keen. Mik­ro / uppo­pais­tet­tu / esi­val­mis­tet­tu on sitä, mitä vie­lä löy­tyy, mut­ta hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta ei ole Hel­sin­gis­sä klo 21 jäl­keen auki kym­me­nit­täin. Yksi jos löy­tyy, niin tämä on ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sel­le pie­ni ihme. Niin mon­ta ker­taa olen sel­lais­ta Hel­sin­gis­tä etsi­nyt ja se on jää­nyt löytymättä.

        Eikä tämä ole kau­pun­gin kokoon liit­ty­vä asia. Yri­tä saa­da ihan mitä tahan­sa Shang­hais­sa myö­hään illal­la / yöl­lä. On haas­teel­lis­ta, vaik­ka haluai­sit ainoas­taan pul­lon vet­tä ja suklaa-patu­kan. Toki riip­puu sii­tä, mil­lä alu­eel­la Shang­hai­ta asus­tat. Pie­ta­ris­sa sen sijaan saa hyvää hel­pos­ti ja miten myö­hään tahan­sa. Kult­tuu­rie­ro­ja nämä ovat. 

        Eni­ten Hel­sin­gis­sä häi­rit­see itseä­ni ruo­an suh­teen se, että ne pai­kat, jois­sa itse käyn töis­sä ovat sel­lai­sia, että koh­tuul­li­sen lou­naan syö­mi­nen on vähin­tään­kin haas­teel­lis­ta. Omal­ta koh­dal­ta­ni veik­kai­sin, että 20 huo­noim­mas­ta, Suo­mes­sa syö­dys­tä lou­naas­ta aina­kin 15 jää Hel­sin­gin rajo­jen sisäpuolelle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Olim­me jos­kus vai­mo­ni kans­sa teat­te­ri­mat­kal­la Tam­pe­reel­la. Teat­te­rin jäl­keen klo 21 halusim­me syö­määän, mut­ta auki oli vain juot­to­loi­ta. Hel­sin­gis­sä oli­si ollut hyvä­ta­soi­sia ravin­to­loi­ta auki kym­me­nit­täin. Lopul­ta piti alis­tua syö­mään hotellissa.

        Kuin­ka moni suo­ma­lai­nen käy teat­te­ri­mat­koil­la ja kai­paa ravin­to­las­ta muu­ta kuin hal­vin­ta lageria?

        Kysyn­tä on jopa Hel­sin­gis­sä­kin hyvin pien­tä teat­te­ri­mat­koil­le ja jälkipönötykselle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Sylt­ty:
        Eli pks täy­tyy olla pal­ve­lui­ta, joi­ta muis­sa kau­pun­geis­sa ei yksin­ker­tai­ses­ti ole ollen­kaan ja työ­paik­ko­ja, joi­ta muil­la työs­sä­käyn­tia­lueil­le ei vaan ole tar­jol­la. Pelk­kä liik­ku­mi­seen kulu­va aika, kun ottaa huo­mioon kuin­ka kau­as samal­la rahal­la jou­tuu kes­kus­tas­ta Hel­sin­gis­sä**, ei mie­les­tä­ni oikein seli­tä tätä. Nimit­täin Oulus­sa voi asua kes­kel­lä kes­kus­taa kun jou­tuu Hel­sin­gis­sä asu­maan kauempana.

        Parem­pi työ­paik­ka­tar­jon­ta ja esim se että pal­ve­lu­ja (päi­vä­ko­dit, kou­lut) saa PK-seu­dul­la myös tåi­sel­la kåti­mai­sel­la. Ja sitt­ten se että jos on koko ikän­sä asu­nut pk-seu­dul­la niin kyn­nys vaih­taa aikui­siäl­lä tai sil­loin kun lap­set käy kou­lua, johon­kin toi­seen kau­pun­kiin on kor­keam­pi kuin nuo­rel­la sinkulla. 

        Ja sit­ten paik­ka­kun­nan mai­ne yli­pään­sä. Kaik­ki eivät vält­tä­mät­tä pidä Oulun ydin­kes­kus­taa niin tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na. Mie­lum­min vaik­ka sit­ten iso oma­ko­ti­ta­lo kau­pun­gin ulko­puo­lel­ta mut­ta sil­ti Oulun seu­tua lei­maa uskon­nol­li­set lah­kot ja teko­py­hyys toi­saal­ta a poh­jois­suo­ma­lai­nen mac­ho-mei­nin­ki ja sen lie­veil­miöt toi­saal­ta. Ja sit­ten se perä­me­rel­tä puhal­ta­va repi­vä pakkastuuli. 

        Tam­pe­ret­ta voi pitää jo aito­na vaih­toeh­to­na Hel­sin­gil­le ja onhan Tam­pe­reen asun­not­kin liki Hel­sin­gin hinnoissa. 

        Tur­ku oli­si miel­lyt­tä­väm­pi kult­tu­rel­li­sel­tä tar­jon­nal­taan ja sik­si että se on kan­sain­vä­li­sem­pi ja skan­di­naa­vis­vai­kut­tei­nen mut­ta samal­la sisään­päin­läm­piä­vä. Työ­paik­ka­tar­jon­ta kans­sa yksipuolisempi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. R.Silfverberg: Iso kun­non pää­kau­pun­ki on pie­nen maan käyntikortti.

        En oikeas­taan tah­toi­si asua kenen­kään visio­nää­rin käyn­ti­kor­tis­sa enkä var­sin­kaan näin lähiö­elä­ke­läi­se­nä tah­toi­si kus­tan­taa sitä. Pal­jon­ko­han meil­lä on teh­ty kal­lii­ta vir­hei­tä “kos­ka metropoli”?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Olli Saa­ri­nen: En oikeas­taan tah­toi­si asua kenen­kään visio­nää­rin käyn­ti­kor­tis­sa enkä var­sin­kaan näin lähiö­elä­ke­läi­se­nä tah­toi­si kus­tan­taa sitä. Pal­jon­ko­han meil­lä on teh­ty kal­lii­ta vir­hei­tä ”kos­ka metropoli”?

        No mitä kal­lii­ta vir­hei­tä on mie­les­tä­si teh­ty vii­mei­sen 20 vuo­den aikana?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tii­viy­den tur­huus:
      Kuin­ka moni Hel­sin­kiin muu­al­ta tul­leis­ta oikeas­ti asuu siel­lä vapaa­eh­toi­ses­ti? Jos työ­paik­ko­ja löy­tyi­si enem­män muu­al­ta Suo­mes­ta, pää­kau­pun­ki­seu­dun väki­lu­ku voi­si olla pal­jon nykyis­tä pienempi. 

      Lako­ni­nen vas­taus: Jos.

      Suo­ma­lais­kan­sal­li­nen vas­taus: Jos jos-sanaa ei oli­si kek­sit­ty leh­mät­kin lentäisivät.

      Lisäys edel­li­seen RFC 1925:n (The Twel­ve Networ­king Truths*) 3:tta koh­taa suo­ma­lai­sit­tain mukail­len: Leh­mät saa len­tä­mään kun pis­tää riit­tä­väs­ti voi­maa taak­se, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta, las­keu­tu­mis­paik­ka on epä­var­ma ja yli len­tä­vien leh­mien seu­raa­mi­nen voi olla vaarallista.

      Vähän vaka­vam­min:

      Toi­sil­le vih­reys mer­kit­see elä­vää luon­to­suh­det­ta, eikä sitä, että asuu jos­sain beto­ni­vii­da­kos­sa ihmis­pal­jou­den kes­kel­lä, lii­an pie­nes­sä asunnossa.
      Nuo­ril­le 20–30 ‑vuo­tiail­le ei vält­tä­mät­tä asun­non koko tai sijain­ti vie­lä mer­kit­se niin pal­jon, mut­ta kun ihmi­set alka­vat kes­ki-ikäis­tyä, kanin­ko­pis­sa asu­mi­nen alkaa ahdis­taa. Har­va halu­aa perus­taa per­het­tä asues­saan jos­sain levot­to­mas­sa kau­pun­ki­lä­hiös­sä. Asu­mi­sen tii­viy­del­lä ei muu­ten ole juu­ri teke­mis­tä eko­lo­gi­suu­den kans­sa, vaan olen­nais­ta on toi­mi­va joukkoliikenne. 

      Se toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne vaa­tii jouk­ko­ja tai sit­ten men­nään taas kar­jan­len­nä­tyk­seen. Väit­täi­sin myös, että “beto­ni­vii­dak­ko” ei ole homo­gee­nis­ta ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Kal­lion kort­te­leis­ta löy­tyy kaik­kea hyvin ankeas­ta auto­jen­säi­ly­tys­po­te­ro­pi­has­ta hyvin­kin veh­rei­siin ja viih­ty­siin pihoi­hin. Erot voi­vat olla suu­ret jopa saman kort­te­lin alu­eel­la. Jopa asfalt­ti­pi­han saa viih­tyi­säk­si ruuk­ku- ja laa­tik­ko­kas­veil­la sekä pen­keil­lä ja pöy­dil­lä. Kai­ken tämän olen näh­nyt Kol­man­nen ja Vii­den­nen lin­jan välillä.

      Luon­nos­ta ja vih­rey­des­tä sit­ten, syvim­piä vais­to­jam­me hive­le­vää sade­kau­den savan­nia etäi­ses­ti muis­tut­ta­va mai­se­ma alkaa Lin­nan­mäen tie­noil­ta ja tihe­nee lauh­keak­si ja subark­ti­sek­si met­sä­maak­si kun suun­taa luoteeseen/pohjoiseen. Vil­lie­läi­met­kin löy­ty­vät (enkä nyt puhu city­ka­neis­ta, val­ko­pos­ki­han­his­ta ja puluis­ta), itse näin luon­nos­sa ketun ensim­mäis­tä ker­taa juu­ri Hel­sin­gis­sä (en suin­kaan Hämeen ja Kes­ki-Uuden­maan maa­seu­dul­la tai taa­ja­mis­sa, jois­sa kasvoin).

      Ihmi­sil­lä on eri­lai­sia miel­ty­myk­siä ja prio­ri­teet­te­jä, eikä mitään pää­tös­tä teh­dä tyhjiössä.

      Toki Kehä III:n tuol­la puo­len on laa­jem­pia pel­to­ja ja met­siä ja pää­see vaik­ka­pa hir­vi­met­säl­le. Oikein se on siel­lä­kin elää ja työs­ken­nel­lä, jos voi.

      __
      * = https://tools.ietf.org/html/rfc1925

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. TTK: “Se toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne vaa­tii jouk­ko­ja tai sit­ten men­nään taas kar­jan­len­nä­tyk­seen. Väit­täi­sin myös, että ”beto­ni­vii­dak­ko” ei ole homo­gee­nis­ta ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Kal­lion kort­te­leis­ta löy­tyy kaik­kea hyvin ankeas­ta auto­jen­säi­ly­tys­po­te­ro­pi­has­ta hyvin­kin veh­rei­siin ja viih­ty­siin pihoi­hin. Erot voi­vat olla suu­ret jopa saman kort­te­lin alu­eel­la. Jopa asfalt­ti­pi­han saa viih­tyi­säk­si ruuk­ku- ja laa­tik­ko­kas­veil­la sekä pen­keil­lä ja pöy­dil­lä. Kai­ken tämän olen näh­nyt Kol­man­nen ja Vii­den­nen lin­jan välillä.”

        Piha ei ole sama asia kuin metsä.

        Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin kyl­lä kaik­kiin pie­nem­piin­kin kau­pun­kei­hin ja kun­tiin, jos vain oli­si tah­to­ti­laa. Junayh­teyk­siä­kin, joi­hin Suo­mel­la tun­tui ole­van varaa vie­lä 80-luvul­la, on vain lak­kau­tet­tu. Suo­mi ei ollut sil­loin nykyis­tä rik­kaam­pi maa, mut­ta ajat­te­lu­ta­pa oli eri­lai­nen. Val­tion rau­ta­tei­den tar­koi­tus oli pal­vel­la tasa-arvoi­ses­ti kan­sa­lais­ten mah­dol­li­suut­ta liik­ku­mi­seen, ehkä ilmas­to­asian nimis­sä tämä aja­tus voi­tai­siin uudel­leen­läm­mit­tää. Tosia­sias­sa­han monet uusi­maa­lai­set­kin har­ras­ta­vat pen­de­löin­tiä omal­la autol­laan. Junayh­teyk­sien ja lähi­ju­nien lisää­mi­nen muis­sa maa­kun­nis­sa voi­si lisä­tä myös väes­tö­mää­rää niis­sä. Niin kuin aiem­min lait­ta­mas­sa lin­kis­sä­ni ker­rot­tiin, mil­joo­na suo­ma­lais­ta on har­kin­nut vaka­vas­ti maal­le muuttoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Juna ei ole mien­kään eri­tyi­sen ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen kul­ku­neu­vo, jos mat­kus­ta­jia on vain muu­ta­ma. Tak­si on sekä kus­tan­nuk­sil­taan hal­vem­pi että vähäpäästöisempi.

        Tuo on tot­ta. Sama pätee bus­sei­hin nyt kun kehi­tys kul­kee koh­ti säh­kö­au­to­ja. Jos bus­sis­sa on vain muu­ta­ma mat­kus­ta­ja, oli­si ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää ajat­taa mat­kus­ta­jat ennem­min vaik­ka tak­sil­la. Ruuh­ka-aikaan bus­sien etu­na on se, että ne vie­vät pal­jon vähem­män katu­ti­laa kuin vas­taa­van väki­mää­rän kul­je­tus eril­li­sil­lä autoil­la. Har­vem­paan asu­tul­la alu­eel­la ei katu­ti­las­ta ole kui­ten­kaan niin pulaa. Tava­ra­lii­ken­tees­sä pai­na­van rah­din kul­jet­ta­mi­ses­sa pidem­piä mat­ko­ja junat ovat yli­voi­mai­sia rek­koi­hin näh­den ja niis­sä ilmas­to­hyö­ty on iso sii­tä, jos kul­je­tuk­sen saa teh­tyä junal­la rek­ko­jen sijaan. Rekat eivät näy­tä ole­van säh­köis­ty­mäs­sä­kään niin nopeas­ti kuin henkilöautot.

        Monel­la har­vaan asu­tul­la alu­eel­la teho­kas kul­je­tus­ta­pa oli­si se, jos oli­si toi­mi­vat sovel­luk­set kyy­tien jakoon. Esim. 5 hen­gen hen­ki­lö­au­to 5 mat­kus­ta­jal­la on ilmas­to­vai­ku­tuk­sil­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­pi kuin 1 hen­gen kul­jet­ta­mi­nen 5 hen­gen autol­la. Pääs­töt per mat­kus­ta­ja­kin ovat kes­ki­mää­rin täy­des­sä hen­ki­lö­au­tos­sa pie­nem­mät kuin esim. bus­sil­la kul­kies­sa — osin sik­si, että mat­ka menee suo­raan mää­rän­pää­hän, kun taas bus­si­mat­kat aiheut­ta­vat usein yli­mää­räis­tä mat­kaa. Mut­ta kyy­din­ja­ko­so­vel­luk­set eivät tois­tai­sek­si ole saa­neet kun­nol­lis­ta ase­maa har­vem­paan asu­tuil­la alueilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus:
        Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin kyl­lä kaik­kiin pie­nem­piin­kin kau­pun­kei­hin ja kun­tiin, jos vain oli­si tah­to­ti­laa. Junayh­teyk­siä­kin, joi­hin Suo­mel­la tun­tui ole­van varaa vie­lä 80-luvul­la, on vain lak­kau­tet­tu. Suo­mi ei ollut sil­loin nykyis­tä rik­kaam­pi maa, mut­ta ajat­te­lu­ta­pa oli eri­lai­nen. Val­tion rau­ta­tei­den tar­koi­tus oli pal­vel­la­ta­sa-arvoi­ses­ti kan­sa­lais­ten mah­dol­li­suut­ta liik­ku­mi­seen, ehkä ilmas­to­asian nimis­sä tämä aja­tus voi­tai­siin uudel­leen­läm­mit­tää. Tosia­sias­sa­han monet uusi­maa­lai­set­kin har­ras­ta­vat pen­de­löin­tiä omal­la autol­laan. Junayh­teyk­sien ja lähi­ju­nien lisää­mi­nen muis­sa maa­kun­nis­sa voi­si lisä­tä myös väes­tö­mää­rää niis­sä. Niin kuin aiem­min lait­ta­mas­sa lin­kis­sä­ni ker­rot­tiin, mil­joo­na suo­ma­lais­ta on har­kin­nut vaka­vas­ti maal­le muuttoa.

        Tuo joh­tuu aika pal­jon sii­tä että VR:llä on mono­po­li mat­kuas­ta­jau­na­lii­ken­tee­seen ja omis­taa kai­ken käyt­tö­kel­poi­sen kaluston.
        Edel­li­nen hal­li­tus oli­si halun­nut saa­da aikaan kil­pai­lua rau­ta­teil­le siten että VR:n junat, tai aina­kin taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­tee­seen sopi­via oli­si siir­ret­ty kalus­to­pank­kiin, jos­ta muut yhtiöt kuin VR olis saa­nut vuo­kra­ta nitä.
        Mari­nin hal­li­tus kes­keyt­ti suun­ni­tel­mat. Kil­pai­lu on peri­aat­tees­sa sal­lit­tua mut­ta omal­la kalus­tol­la, ei VR:n nimiss­sä ole­val­la, eikä VR edes myy van­haa käy­tet­tyä kalus­toa vaan romut­taa sen. Käy­tet­tyä ulko­mais­ta kalus­toa ei voi käyt­tää Suo­mes­sa kos­ka eri rai­de­le­veys, tai muu­tos­työt maksavat. 

        Toi­nen jut­tu on että 1970–80-luvulla lak­kau­tet­tiin juna­vuo­ro­ja rei­teil­lä jois­sa ei ollut kysyn­tää juu­ri ollen­kaan. Sel­lai­sil­ta kuten Kon­tio­mä­ki-Tai­val­kos­ki tai Savon­lin­na-Piek­sä­mä­ki tai Lah­ti-Lovii­sa tai Kera­va-Por­voo. Tyy­pil­lis­tä niil­le oli että ne eivät joh­ta­neet Hel­sin­kiin tai mui­hin isoi­hin keskuksiin. 

        Toi­nen syy on sii­nä että van­ho­ja junia kor­vaa­vaa kalus­toa jol­la voi­si ajaa säh­käis­tä­mät­tö­mil­lä radoil­la ei ole han­kit­tu riit­tä­väs­ti. Nyt voi­si olla tar­vet­ta mat­kus­ta­ja­ju­nil­le välil­lä Tur­ku-Uusi­kau­pun­ki mut­ta VR ei aloi­ta sitä kos­ka sopi­vaa kalus­toa ei ole. 

        Itse näki­sin että yhtä­lö saa­tai­siin toi­mi­maan jos maa­kun­nat tai kun­tayh­ty­mät osta­vat juna­lii­ken­net­tä samaan tapaan kuin Tam­pe­reen seu­dul­la on aloi­tet­tu, mut­ta että lii­ken­nöit­si­jä ei oli­si auto­maat­ti­ses­ti VR vaan kil­pai­lu­tet­tu, ja että VR:ää vel­voi­tet­tai­a­siin mymään van­hem­paa kalus­toa haluk­kail­le, ennem­min kuin että romu­te­taan sitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Piha ei ole sama asia kuin metsä. 

        Ei ole ei, mut­ta sekin voi olla elä­vä, myös asui­na­lu­eel­la, jos­sa asuu 20 000 ihmis­tä neliö­ki­lo­met­ril­lä. Ja Kal­lios­ta lyhyem­pi mat­ka met­sään kuin haja-asu­tusa­lu­eel­la naa­pu­riin. Tal­vi­puu­tar­has­ta poh­joi­seen, radan ja Lin­nan­mäen län­si­puo­lel­ta, alkaa met­säi­nen alue, joka liit­tyy Kes­kus­puis­toon ja jat­kuu Hal­tia­lan pel­loil­le asti Hel­sin­gin poh­jois­ra­jal­la. Ete­lä-Hel­sin­gis­sä on sit­ten meri ja saaristo.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tii­viy­den tur­huus:

        Toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin kyl­lä kaik­kiin pie­nem­piin­kin kau­pun­kei­hin ja kun­tiin, jos vain oli­si tah­to­ti­laa. Junayh­teyk­siä­kin, joi­hin Suo­mel­la tun­tui ole­van varaa vie­lä 80-luvul­la, on vain lakkautettu.

        Onhan näi­tä aina sil­loin täl­löin kokeil­tu — tulok­set ovat tupan­neet ole­maan selai­sia, että yhden vuo­ro­kau­den mat­kus­ta­ja­mää­rä oli­si mah­tu­nut samaan tila­tak­siin. Vähän vai­kea kuvi­tel­la miten tuol­lai­sen sai­si miten­kään kan­nat­ta­vak­si tai edes ympäristöystävälliseksi.

        Oli­si myös mie­len­kiin­tois­ta näh­dä se mal­li, mil­lä pie­nem­piin­kin kau­pun­kei­hin saa­tai­siin toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Käy­tän­nön tilan­ne jos­sain kek­si­ko­koi­ses­sa­kin kau­pun­gis­sa näyt­tää ole­van se, että yhdes­sä ker­ran tun­nis­sa mene­väs­sä bus­sis­sa on mat­kus­ta­ji­na kes­ki­mää­rin 1–2 mum­me­lia mat­kal­la joko apteek­kiin tai ter­veys­kes­kuk­seen. Kou­lu­jen alka­mis- ja päät­ty­mi­sai­koi­hin voi lisäk­si olla ehkä puo­len tusi­naa kou­lu­lais­ta “ruuh­kaut­ta­mas­sa” bussia.

        No, ehkä tah­to­ti­la täs­sä kun­non puna­mul­ta­tyy­liin tar­koit­taa sitä, että jouk­ko­lii­ken­ne kyl­lä jär­jes­tyi­si kor­pi­ky­liin­kin, jos pk-seu­tu­lai­set mak­sai­si­vat sen entis­tä suu­rem­pi­na val­tion osuuk­sien tasauksina?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Tii­viy­den tur­huus:

      Mik­si ihmees­sä Suo­men työl­lis­tä­mis­po­li­tiik­ka on täl­lais­ta, että kaik­ki halu­taan ahtaa yhä ahtaam­mak­si käy­väl­le pääkaupunkiseudulle?

      Aika har­hais­ta olet­taa, että ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­sen taus­tal­la oli­si joku tie­toi­nen pää­tös — kut­sut­ta­koon sitä nyt “työl­lis­tä­mis­po­li­tii­kak­si” tms. Tie­tys­ti täl­lai­set ole­tuk­set ja kuvi­tel­mat lie­ne­vät var­sin tyy­pil­li­siä inhi­mil­li­sel­le ajat­te­lul­le, joka yhdes­sä ääri­pääs­sä ilme­nee sala­liit­to­teo­ri­soin­ti­na, jon­ka yti­mes­sä on se, ettei oikeas­taan mitään mitään tapah­du sat­tu­mal­ta tai tie­dos­ta­mat­to­mien yksit­täis­ten pää­tös­ten kasaan­tu­va­na ket­ju­na (esim. “ei voi olla mah­dol­lis­ta, että ter­ro­ris­tit onnis­tuis­vat kaap­paa­maan usei­ta len­to­ko­nei­ta ja tör­mäi­si­vät niil­lä pil­ven­piir­tä­jiin — pak­ko olla CIAn/aseteollisuuden/reptiliaanien sala­liit­to”).

      Todel­li­suu­des­sa ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen on glo­baa­li ilmiö, joka “rie­huu” maas­sa kuin maas­sa huo­li­mat­ta val­taa­pi­tä­vien nou­dat­ta­mas­ta poli­tii­kaas­ta asian suh­teen — tai poli­tii­kan puut­tees­ta. Uskot­ta­vin seli­tys taus­tal­la ovat skaa­lae­dut — kun väki lisään­tyy tie­tyl­lä alu­eel­la, inno­vaa­tioi­den mää­rä, talous­kas­vu jne. lisään­ty­vät eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti — ja kas­vu (mm. parem­mat työ­mah­dol­li­suu­det) lisää­vät kas­va­van alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta mikä taas takaa kas­vun jat­ku­mi­sen. Kysees­sä on siis itse­ään vah­vis­ta­va kier­re, johon “poli­tii­kat” eivät juu­ri pys­ty vai­kut­ta­maan kuin hait­taa­vas­ti (esim. han­ka­loi­te­taan muut­toa) tai har­vois­sa tapauk­sis­sa vahvistavasti.

      Hive­nen yllät­tä­vää, ettei kom­mu­ni­kaa­tio­yh­teyk­sien para­ne­mi­sel­la tun­nu oleen vie­lä­kään näh­tä­vis­sä ole­via vai­ku­tuk­sia kes­kit­ty­mi­sen luon­tai­seen vetovoimaan.

      Suo­mi lie­nee aina­kin län­si­mais­ten teol­li­suus­mai­den jou­kos­sa nii­tä mai­ta, jois­sa ei todel­la­kaan (tupail­to­jen sala­liit­to­teo­riois­ta huo­li­mat­ta) ole ollut min­kään val­ta­kun­nan kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kaa. Päin vas­toin täl­lä on teh­ty kaik­ki mah­dol­li­nen luon­tai­sen kau­pun­gis­tu­mi­sen kam­pit­ta­mi­sek­si ja siten aiheu­tet­tu koko kan­sa­kun­taa rasit­ta­via kumu­loi­tu­via hyvin­voin­ti- ja talouskasvutappioita.

      Täl­lai­ses­ta kol­lek­tii­vi­ses­ta omaan jal­kaan ampu­mi­ses­ta oli­si hyvä vih­doin­kin luo­pua — ei “poron­hoi­toa­luet­ta (alkoi­kos se sii­tä koh­ta Kehä III jäl­keen?)” tar­vit­se miten­kään aktii­vi­ses­ti ruve­ta tyh­jen­tä­mään, mut­ta kai­ken­maa­il­man alue­tuet ja val­tio­no­suuk­sien tasauk­set oli­si syy­tä lopet­taa lyhyen siir­ty­mä­ajan jäl­keen. Kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set infra­struk­tuu­ri-inves­toin­nit­kin oli­si syy­tä kes­kit­tää sin­ne mis­sä kan­sa­tuo­te oikeas­ti syntyy.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ksee: Uskot­ta­vin seli­tys taus­tal­la ovat skaa­lae­dut – kun väki lisään­tyy tie­tyl­lä alu­eel­la, inno­vaa­tioi­den mää­rä, talous­kas­vu jne. lisään­ty­vät eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti – ja kas­vu (mm. parem­mat työ­mah­dol­li­suu­det) lisää­vät kas­va­van alu­een hou­kut­te­le­vuut­ta mikä taas takaa kas­vun jatkumisen

        Skaa­lae­dut näky­vät talous­kas­vun ja työl­li­syy­den lisäk­si myös kulu­tuk­ses­sa: riit­tä­vän suu­res­sa kau­pun­gis­sa asia­kas­kun­taa riit­tää aina vain eri­kois­tu­neem­mil­le pal­ve­luil­le, jol­loin valin­nan­va­ra lisään­tyy. Ravin­to­laa etsies­sä vaih­toeh­dot eivät ole “aasia­lai­nen” ja “pizza-kebab”, vaan voi vali­ta nepa­li­lai­sen, intia­lai­sen, thai­maa­lai­sen, sic­hua­ni­lai­sen, japa­ni­lai­sen, ita­lia­lai­sen, turk­ki­lai­sen tai liba­no­ni­lai­sen välil­tä. Lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det eivät rajoi­tu kun­to­sa­liin ja joo­gaan, vaan eri­lai­sia kun­to­sa­le­ja ja joo­ga­tyy­le­jä on enem­män kuin pys­tyy lue­tel­la. Puhu­mat­ta­kaan vaik­ka ter­vey­den­huol­to- tai koulutuspalveluista.

        Toki valin­nan vai­keus on yksi nykyih­mi­sen rasi­tuk­sis­ta, ja ymmär­rän hyvin ihmi­siä jot­ka mie­lel­lään elä­vät ympä­ris­tös­sä jos­sa tar­jon­nan vähäi­syys rajoit­taa valintoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Suo­mes­sa on alue­po­li­tii­kas­sa teh­ty vir­he sii­nä, että on yrit­ty pitä­mään teko­hen­gi­tyk­sel­lä hen­gis­sä kaik­ki pie­nen­pie­net alue­kes­kuk­set perä­ky­liä myö­ten. Kan­nat­tai­si vain myön­tää kes­kit­ty­mi­nen ja panos­taa isoi­hin kaupunkeihin*.

        Kun yksi­kään muis­ta kau­pun­geis­ta ei kas­va, niin pks on aivan yli­voi­mai­nen. Kepun alue­po­li­tiik­ka joh­taa­kin juu­ri sii­hen, mitä sil­lä yri­tet­tiin kyn­sin ja ham­pain torjua!

        *) Mikä­li siis halu­taan tyli­pää­tän­sä ehdä alue­po­li­tiik­kaa eli ohjail­la väes­tö­mää­riä Suo­men sisällä

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. kse: “Aika har­hais­ta olet­taa, että ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­sen taus­tal­la oli­si joku tie­toi­nen pää­tös – kut­sut­ta­koon sitä nyt ”työl­lis­tä­mis­po­li­tii­kak­si” tms.”
        Polii­tik­ko­jen pää­tök­set ovat täy­sin tie­toi­sia pää­tök­siä, mai­nit­ta­koon nyt vaik­ka esi­merk­ki­nä val­tion viras­to­jen sijoit­ta­mi­nen tai kou­lu­tus­paik­ko­jen, joil­la on mer­ki­tys­tä aluei­den työl­lis­ty­mi­sel­le. Tulee mie­leen vaik­ka­pa Savon­lin­nan opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen lak­kaut­ta­mi­nen, toi­saal­ta päin­vas­tai­nen esi­merk­ki, lää­ke­lai­tok­sen sijoit­ta­mi­nen Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon. Täl­lai­set pää­tök­set ovat joka tapauk­ses­sa nii­tä, joil­la on vai­ku­tus­ta työl­li­syy­teen eri­tyi­ses­ti maa­kun­nis­sa, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko pää­tök­sen­te­ki­jät sitä ajatelleet.

        kse:“Todellisuudessa ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen on glo­baa­li ilmiö, joka ”rie­huu” maas­sa kuin maas­sa huo­li­mat­ta val­taa­pi­tä­vien nou­dat­ta­mas­ta poli­tii­kaas­ta asian suh­teen – tai poli­tii­kan puutteesta.”
        Ani­har­vaa Euroo­pan maa­ta asu­te­taan niin yhteen paik­kaan kes­kit­ty­nees­ti kuin Suo­mea, vaik­ka lää­niä oli­si vaik­ka mil­lä mital­la ja val­mii­ta asuinpaikkoja.

        kse:“Päin vas­toin täl­lä on teh­ty kaik­ki mah­dol­li­nen luon­tai­sen kau­pun­gis­tu­mi­sen kam­pit­ta­mi­sek­si ja siten aiheu­tet­tu koko kan­sa­kun­taa rasit­ta­via kumu­loi­tu­via hyvin­voin­ti- ja talouskasvutappioita.”
        Nyt puhut ris­tiin itse­si kans­sa. Ensin väi­tit, että ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen on ilmiö, joka ei rii­pu poli­tii­kas­ta. Sit­ten väi­tät­kin, että Suo­mes­sa on teh­ty “kaik­ki mah­dol­li­nen luon­nol­li­sen kau­pun­gis­tu­mi­sen kam­pit­ta­mi­sek­si.” Kum­paan uskot?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tii­viy­den tur­huus:
        Ani­har­vaa Euroo­pan maa­ta asu­te­taan niin yhteen paik­kaan kes­kit­ty­nees­ti kuin Suo­mea, vaik­ka lää­niä oli­si vaik­ka mil­lä mital­la ja val­mii­ta asuinpaikkoja. 

        Nor­ja, Ruot­si , Suo­mi ja Venä­jä, saman­lais­ta, muu­ta­ma iso kes­kus, muu­ten asu­tus har­vaa, iso­ja osia maas­ta aivan tyh­jil­lään. Ilmas­to on kanss arat­kai­se­va teki­jä, ete­leäs­sä on vain parem­pi ilmas­to kuin pohjoisessa. 

        Nor­jas­sa on eni­ten alue­po­li­tiik­kaa ja haja­si­joit­ta­mis­ta har­joi­tet­tu mut­ta heil­le se on mah­dol­lis­ta öljy­tu­lo­jen takia. Maan­tie­de asett­kaa kans­sa haas­tei­ta kos­ka on kor­kei­ta vuo­ria ja vuo­no­ja yli­tet­tä­vä­nä. Sil­ti Oslo on jo kas­va­nut Hel­sin­kiä suuremmaksi. 

        Ruot­si ja Venä­jä muis­tut­ta­vat toi­si­aan talous­maa­nie­teel­li­se­ti. Poh­joi­ses­sa vain teol­li­suut­ta ja kai­vok­sia, ete­läs­sä maataloutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tii­viy­den tur­huus:

        Polii­tik­ko­jen pää­tök­set ovat täy­sin tie­toi­sia pää­tök­siä, mai­nit­ta­koon nyt vaik­ka esi­merk­ki­nä val­tion viras­to­jen sijoit­ta­mi­nen tai kou­lu­tus­paik­ko­jen, joil­la on mer­ki­tys­tä aluei­den työllistymiselle.

        Jul­ki­sen sek­to­rin osuus työ­pai­kois­ta ei ole edes Hel­sin­gis­sa miten­kään koros­tu­nut — maa­kun­nis­ta löy­tyy kau­pun­ke­ja, jot­ka mene­vät täs­sä ohi. Koko­nai­suu­te­na kat­sot­tu­na pk-seu­dul­la enem­min “kär­si­tään pulaa” val­tion työ­pai­kois­ta, kos­ka esim. Espoos­sa ja Van­taal­la nii­tä ei käy­tän­nös­sä juu­ri­kaan ole.

        Mitä tulee kou­lu­tus­paik­ko­hin, niin jon­ne­kin­han ne on sijoi­tet­ta­va — ei tähän maa­han voi­da perus­taa omaa amkoo­ta joka kun­taan vaik­ka maa­kun­tien polii­ti­kot näin ilmei­ses­ti haluai­si­vat — eivät rii­tä rahat, resurs­sit, opet­ta­jat tai opiskelijat.

        Tulee mie­leen vaik­ka­pa Savon­lin­nan opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen lak­kaut­ta­mi­nen, toi­saal­ta päin­vas­tai­nen esi­merk­ki, lää­ke­lai­tok­sen sijoit­ta­mi­nen Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon. Täl­lai­set pää­tök­set ovat joka tapauk­ses­sa nii­tä, joil­la on vai­ku­tus­ta työl­li­syy­teen eri­tyi­ses­ti maa­kun­nis­sa, ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, ovat­ko pää­tök­sen­te­ki­jät sitä ajatelleet.

        Lää­ke­lai­tok­sen siir­to­han oli oikein hyvä esi­merk­ki, miten kan­net­tu vesi pysyy polii­tik­ko­jen mah­ti­sa­nal­la kai­vos­sa. Suu­rin osa asian­tun­ti­jois­ta tote­si, ettei muu­ta Kuo­pioon — osa vaih­toi suo­raan työ­paik­kaa ja kun loput­kaan eivät lii­kah­ta­neet mihin­kään, oli pak­ko tun­nus­taa tilan­ne, jos­sa mer­kit­tä­vä osa toi­min­nois­ta jää edel­leen Hel­sin­kiin. Pro­ses­sin lop­pu­tu­lok­se­na hävi­tet­tiin pal­jon ker­ty­nyt­tä osaa­mis­ta, nos­tet­tiin kus­tan­nuk­sia ja saa­tiin tehot­to­mam­pi raken­ne — ja ehkä ne muu­ta­ma kym­me­nen työ­paik­kaa Kuo­pioon. Aika kal­lis­ta lystiä…

        Ani­har­vaa Euroo­pan maa­ta asu­te­taan niin yhteen paik­kaan kes­kit­ty­nees­ti kuin Suo­mea, vaik­ka lää­niä oli­si vaik­ka mil­lä mital­la ja val­mii­ta asuinpaikkoja.

        Ihan samal­la taval­la se maa­seu­tu tyh­je­nee muu­al­la­kin Itä-Euroo­pas­sa. Suo­mi on tie­tys­ti niin har­vaan asut­tu maa, että tääl­lä vai­ku­tuk­set näky­vät ehkä jyr­kem­pi­nä, kos­ka väkeä on koko­nai­suu­te­na vain parin kukois­ta­van alu­een kasvuun.

        kse:”Päin vas­toin täl­lä on teh­ty kaik­ki mah­dol­li­nen luon­tai­sen kau­pun­gis­tu­mi­sen kam­pit­ta­mi­sek­si ja siten aiheu­tet­tu koko kan­sa­kun­taa rasit­ta­via kumu­loi­tu­via hyvin­voin­ti- ja talouskasvutappioita.”
        Nyt puhut ris­tiin itse­si kans­sa. Ensin väi­tit, että ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­nen on ilmiö, joka ei rii­pu poli­tii­kas­ta. Sit­ten väi­tät­kin, että Suo­mes­sa on teh­ty ”kaik­ki mah­dol­li­nen luon­nol­li­sen kau­pun­gis­tu­mi­sen kam­pit­ta­mi­sek­si.” Kum­paan uskot?

        Miten niin? Tuo­han päin­vas­toin vah­vis­taa väit­tei­tä­ni — kau­pun­gis­tu­mi­nen on jat­ku­nut vah­va­na vaik­ka sitä on aiko­jen saa­tos­sa pyrit­ty kei­nol­la jos toi­sel­la estä­mään (alue­tuet, haja­si­joi­tus, lii­ken­nein­fran raken­ta­mi­nen kor­pi­mail­le, kul­je­tus­tuet, EUn raken­ne­ra­has­tot jne.).

        Poli­tii­kal­la täs­sä on voi­tu vai­kut­taa vain sii­hen, mitä hom­ma tulee lop­pu­pe­lis­sä mak­sa­maan. Suo­mes­sa on pää­tet­ty koit­taa raken­taa ja yllä­pi­tää jotain risu­pa­toa tul­van tor­ju­mi­sek­si ja tulok­se­na on ympä­ri bön­deä tyh­jiä teol­li­suus­ky­liä, vuo­kra­ta­lo­ja jne. joi­ta nyt val­tion rahal­la sit­ten pure­taan pois. Aika moni taan­tu­va kylä­pa­ha­nen on var­maan­kin myös kum­mis­saan, kun vaik­ka­pa vesi­huol­toin­fran käyt­töi­kä tulee päähänsä.

        Samaan aikaan kau­pun­git on jätet­ty aika lail­la oman onnen­sa nojaan kas­vun kans­sa — omat hait­tan­sa täs­tä on tie­tys­ti ollut pk-seu­dul­le, mut­ta moni pie­nem­pi alue­kes­kus on suu­ris­sa ongel­mis­sa, kun rahat on ripo­tel­tu salo­seu­tu­jen kir­kon­ky­liin ja alue­kes­kuk­set ovat jää­neet näi­vet­ty­mään väen muut­taes­sa Ruuhka-Suomeen.

        Tie­tys­ti täs­sä oli­si voi­tu jo aiko­ja sit­ten ottaa lusik­ka kau­nii­seen käteen ja tun­nus­taa fak­tat (väki pak­kau­tuu kui­ten­kin lopul­ta suu­riin kau­pun­kei­hin) — ja sit­ten miet­tiä miten pro­ses­sia voi­si par­hai­ten tukea s.e. lop­pu­tu­los oli­si kan­san­ta­lou­den ja ylei­sen­hy­vin­voin­nin kan­nal­ta paras. No, meil­lä Kek­kos­lo­va­kian puna­mul­ta­pe­rin­tö elää edel­leen niin vah­va­na, ettei täl­lais­ta voi­si kyl­lä iki­päi­vä­nä kuvitella.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. ksee:

        Aika har­hais­ta olet­taa, että ihmis­ten ja työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­mi­sen taus­tal­la oli­si joku tie­toi­nen pää­tös – kut­sut­ta­koon sitä nyt ”työl­lis­tä­mis­po­li­tii­kak­si” tms. Tie­tys­ti täl­lai­set ole­tuk­set ja kuvi­tel­mat lie­ne­vät var­sin tyy­pil­li­siä inhi­mil­li­sel­le ajat­te­lul­le, joka yhdes­sä ääri­pääs­sä ilme­nee sala­liit­to­teo­ri­soin­ti­na, jon­ka yti­mes­sä on se, ettei oikeas­taan mitään mitään tapah­du sat­tu­mal­ta tai tie­dos­ta­mat­to­mien yksit­täis­ten pää­tös­ten kasaan­tu­va­na ket­ju­na (esim. ”ei voi olla mah­dol­lis­ta, että ter­ro­ris­tit onnis­tuis­vat kaap­paa­maan usei­ta len­to­ko­nei­ta ja tör­mäi­si­vät niil­lä pil­ven­piir­tä­jiin – pak­ko olla CIAn/aseteollisuuden/reptiliaanien salaliitto”).

        Sala­liit­to­teo­riat ovat tyl­siä. Mut­ta kyl­lä kes­kit­tä­mis­ten taus­tal­la on ymös ihan sel­kei­tä pää­tök­siä. Esi­mer­kik­si kes­kit­tä­mis­a­se­tus (Val­tio­neu­vos­ton ase­tus 582/2017) on var­sin sel­keä sii­nä, että sii­nä kiel­le­tään toi­min­nan har­joit­ta­mi­nen muis­sa pai­kois­sa kuin niil­lä alueil­la, joi­hin ter­vey­den­huol­lon työ­pai­kat on halut­tu kes­kit­tää. Tai vaik­ka kärä­jä­oi­keuk­sien kes­kit­tä­mis­pää­tök­set oli­vat var­sin sel­kei­tä kes­kit­tä­mis­pää­tök­siä, joi­den seu­rauk­se­na pait­si tuo­ma­ri­työ­pai­kat, myös asian­ajo­toi­mis­to­jen työ­pai­kat ovat kadon­neet monis­ta niis­tä kau­pun­geis­ta, jot­ka ovat kes­kit­tä­mis­pää­tök­sil­lä menet­tä­neet kärä­jä­oi­keu­den. Kor­keim­mat oikeu­det on Suo­mes­sa kes­ki­tet­ty pää­kau­pun­kiin. Samal­la kor­kea­palk­kai­sim­mat laki­mies­työ­pai­kat kes­kit­ty­vät sin­ne. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa on toi­mit­tu toi­sin. Siel­lä liit­to­val­tion kor­kein oikeus (Bun­des­ge­richtshof) ja perus­tus­la­ki­tuo­miois­tuin sijait­see mil­joo­na­kau­pun­kien sijaan fyy­si­ses­ti Karls­ru­hen kau­pun­gis­sa, jos­sa on noin 300 000 asu­kas­ta. Sak­sas­sa asun­to­jen hin­ta­ta­sot ovat eri kau­pun­geis­sa tasai­sem­pia kuin mones­sa muus­sa Euroo­pan maassa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kes­kit­tä­mis­pää­tök­set ter­vey­den­huol­los­sa on teh­ty poti­las­tur­val­li­suu­den vuok­si ja tuo­miois­tui­mis­sa vähän samas­ta syys­tä, takaa­maan oikei­ta ja tas­a­puo­li­sia ratkaisuja. 

        Noin on. Pää­tök­sil­le on toki ollut perus­tei­ta. Aiem­min joku kysee­na­lais­ti sen, että kes­kit­tä­mis­pää­tök­siä oli­si oikeas­ti edes teh­ty. Mitä perus­te­lui­hin tulee, niin jäl­kim­mäis­ten eli tuo­miois­tuin­ten kes­kit­tä­mis­ten osal­ta on ollut aika kysee­na­lais­ta, että onko seu­rauk­se­na ollut oikeam­pia ja tas­a­puo­li­sem­pia rat­kai­su­ja. Sen sijaan on käy­nyt ilmi, että oikeu­den saa­mi­nen on tul­lut entis­tä vai­keam­mak­si kansalaisille.

        Mitä enem­män olen kärä­jä­oi­keus­ver­kos­ton kar­si­mi­ses­ta luke­nut, sitä enem­män olen tul­lut kan­nal­le, että alim­man tuo­miois­tui­nas­te­ver­kos­ton pitäi­si olla jotain ter­veys­kes­kus­ten kal­tais­ta. Eli tar­jon­taa pitäi­si olla siel­lä sun tääl­lä käsit­te­le­mään yksin­ker­tai­sia asioi­ta. Suu­rin osa alim­pien tuo­miois­tuin­ten asiois­ta on sel­lai­sia. Vas­taa­vas­ti kuin on eri­kois­sai­raan­hoi­toa, tar­vi­taan myös eri­kois­tu­nei­ta tuo­miois­tui­mia käsit­te­le­mään vai­keam­pia oikeu­del­li­sia kysy­myk­siä. Sik­si vaik­ka­pa jotain 500 mil­joo­nan euron raken­nus­hank­keen rii­taa ei kan­na­ta vie­dä pie­neen itä-suo­ma­lai­seen kärä­jä­oi­keu­teen käsi­tel­tä­väk­si, vaan tuo­miois­tui­meen, jos­sa on eri­kois­tu­nei­ta tuo­ma­rei­ta käsit­te­le­mään sel­lai­sia kysy­myk­siä. Iso­ja raken­nus­rii­to­ja ei vie­dä kärä­jä­oi­keuk­siin yleen­sä edes isoi­hin kärä­jä­oi­keuk­siin, kos­ka nii­den tuo­ma­rei­den asian­tun­te­muk­seen ei luo­te­ta, eikä isois­sa rii­dois­sa ole varaa odot­taa vuo­sia lain­voi­mais­ta pää­tös­tä Suo­men hitaas­ta oikeus­jär­jes­tel­mäs­tä, vaan välimiesmenettelyyn.

        Toi­saal­ta monis­sa yksin­ker­tai­sis­sa rii­dois­sa olen­nais­ta on se, että oikeu­den­käyn­tiin on hal­pa ja help­po pää­sy. Kärä­jä­oi­keuk­sien ei-sum­maa­ri­sis­ta rii­ta-asiois­ta moniin liit­tyy suul­lis­ta käsit­te­lyä. Jos jo pel­kät mat­ka­ku­lut oikeu­den­käyn­tiin ovat kovat, tai mat­ka-aika käsit­te­lyi­hin kas­vaa isok­si, se voi estää oikeu­den hake­mi­sen ja saa­mi­sen. Mat­kois­sa mak­saa eri­tyi­ses­ti juris­tien tun­ti­las­ku­tus mat­ka-ajal­ta, mikä­li juris­ti on muu­al­ta kuin oikeu­den­käyn­ti­paik­ka­kun­nal­ta, mikä käy­tän­nös­sä pakot­taa monet valit­se­maan juris­tin oman koti­paik­kan­sa sijaan oikeu­den­käyn­ti­paik­ka­kun­nal­ta — ja mer­kit­see sitä, että osas­sa Suo­mea on juris­ti­kes­kit­ty­miä ja toi­saal­la juris­te­ja ei ole väes­tös­sä juu­ri lain­kaan (mil­lä voi olla hei­jas­tu­mia myös esim. pai­kal­li­seen kun­nal­lis­po­li­tiik­kaan). Mitä isom­pi kyn­nys on oikeu­teen, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, ettei tule edes huo­no­ja tuo­mioi­ta, kun kan­sa­lai­set ja yri­tyk­set eivät uskal­la vie­dä asioi­taan käsi­tel­tä­väk­si oikeu­teen ollen­kaan, vaan ennem­min tyy­ty­vät tilanteeseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Eli tar­jon­taa pitäi­si olla siel­lä sun tääl­lä käsit­te­le­mään yksin­ker­tai­sia asioi­ta. Suu­rin osa alim­pien tuo­miois­tuin­ten asiois­ta on sellaisia.

        Ennen oli kau­pun­geis­sa raas­tu­va­noi­keuk­sia, jos­sa ammat­ti­tuo­ma­rit käsit­te­li­vät kau­pun­ki­lais­ten moni­mut­kai­sia asioi­ta ja maal­la kih­la­kun­na­noi­keu­det, jois­sa käsi­tel­tiin enem­män har­ras­te­li­ja­voi­min maa­lais­ten yksin­ker­tai­sia asioi­ta, mut­ta tämä jako popis­tet­tiin eriarvoistavana.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Ennen oli kau­pun­geis­sa raas­tu­va­noi­keuk­sia, jos­sa ammat­ti­tuo­ma­rit käsit­te­li­vät kau­pun­ki­lais­ten moni­mut­kai­sia asioi­ta ja maal­la kih­la­kun­na­noi­keu­det, jois­sa käsi­tel­tiin enem­män har­ras­te­li­ja­voi­min maa­lais­ten yksin­ker­tai­sia asioi­ta, mut­ta tämä jako popis­tet­tiin eriarvoistavana.

        Omas­ta mie­les­tä­ni se vas­ta eriar­vois­ta­vaa onkin, jos taval­li­sil­la ihmi­sil­lä ei nyky­ään ole varaa vie­dä asioi­taan oikeu­den käsi­tel­tä­väk­si, kos­ka on ris­ki, että se mak­saa lii­kaa. Lähes kaik­ki toi­met, joil­la rii­to­jen rat­ko­mis­ta­po­ja saa hal­vem­mik­si kan­sa­lais­ten kan­nal­ta, on oikeus­tur­vaa paran­ta­vaa — vaik­ka men­täi­siin koh­ti tilan­net­ta, jos­sa eri tuo­miois­tui­met tuot­ta­vat jos­kus eri­lai­sia rat­kai­su­ja*. Kun­han sii­nä ei astu­ta lii­an pit­käl­le. Paluu­ta har­ras­ta­ja­tuo­mioi­hin ei lie­ne edes­sä, mut­ta on ihan sel­vää, että yksin­ker­tai­sia rii­to­ja var­ten tar­vit­tai­siin mata­lam­man kus­tan­nus­ta­son paik­ko­ja rat­koa nii­tä. Las­ten­val­vo­jan vir­kaa on kehi­tel­ty kun­tiin rat­ko­maan huol­ta­juus­asioi­hin liit­ty­viä asioi­ta ilman, että niis­tä tar­vit­see men­nä aina kal­liis­ti rii­te­le­mään oikeu­teen, mut­ta vas­taa­vas­ti pitäi­si ruo­hon­juu­ri­ta­sol­le saa­da mui­hin­kin oikeu­del­li­siin rii­toi­hin edul­li­sem­pia rat­kai­su­paik­ko­ja. Kal­leil­la tuo­miois­tui­mil­la­kin on paik­kan­sa, mut­ta ne ovat toi­mi­mat­to­mia tilan­teis­sa, jois­sa ihmi­sil­lä ja orga­ni­saa­tioil­la ei ole nii­den käyt­töön varaa. Lisäk­si ihmis­ten mat­kus­tut­ta­mi­nen nii­hin on nyky­ään mones­sa tapauk­ses­sa koh­tuu­ton­ta. Ihmi­sil­lä voi men­nä mat­ka-aiko­jen takia koko työ­päi­vä jo toi­mi­mi­seen todis­ta­ja­na tai asian­osai­se­na, vaik­ka oikeus­is­tun­nos­sa kävi­si vain lyhyes­ti, jos kärä­jä­oi­keus on kau­ka­na ja vaa­di­taan suul­lis­ta todis­te­lua. Vähin­tään kun­tiin pitäi­si saa­da riit­tä­vän kat­ta­vas­ti kärä­jä­oi­keuk­sien etä­pis­tei­tä, jois­ta käsin voi­si etä­osal­lis­tua viral­li­sis­ta pai­kois­ta jou­tu­mat­ta mat­kaa­maan pit­kiä mat­ko­ja kärä­jä­oi­keu­teen — jos tie­to­suo­ja­syis­tä etä­osal­lis­tu­mi­nen ei ole sal­lit­tua kodeis­ta käsin ihmis­ten omil­la lait­teil­la. Tuos­ta puhut­tiin aikoi­naan kärä­jä­oi­keus­ver­kos­toa supis­tet­taes­sa, mut­ta etäyh­teys­mah­dol­li­suuk­sien toteu­tus on pit­käl­ti yhä tekemättä.

        * Kyl­lä ammat­ti­tuo­ma­rit­kin kyke­ne­vät epä­ta­sa-arvoi­sen tilan­teen luo­maan oikeus­käy­tän­töön, kuten kävi taas äsken, kun samas­ta asias­ta tuli Turus­sa ja Lapis­sa päin­vas­tai­set, tosin molem­mis­sa tapauk­sis­sa kyl­lä hyvin perus­tel­lut rat­kai­sut hal­lin­to-oikeu­des­ta saman­lai­ses­sa asias­sa ilman vali­tus­mah­dol­li­suut­ta: https://yle.fi/uutiset/3–11886441 . Toki myös esim. KHO ja KKO äänes­tä­vät jat­ku­vas­ti asiois­ta, kun juri­dii­kan huip­pu­asian­tun­ti­jat näi­den tuo­ma­rei­na tul­kit­se­vat joko tilan­tei­ta tai lake­ja kes­ke­nään eri tavoin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. jot:

        Noin on. Pää­tök­sil­le on toki ollut perus­tei­ta. Aiem­min joku kysee­na­lais­ti sen, että kes­kit­tä­mis­pää­tök­siä oli­si oikeas­ti edes teh­ty. Mitä perus­te­lui­hin tulee, niin jäl­kim­mäis­ten eli tuo­miois­tuin­ten kes­kit­tä­mis­ten osal­ta on ollut aika kysee­na­lais­ta, että onko seu­rauk­se­na ollut oikeam­pia ja tas­a­puo­li­sem­pia rat­kai­su­ja. Sen sijaan on käy­nyt ilmi, että oikeu­den saa­mi­nen on tul­lut entis­tä vai­keam­mak­si kansalaisille.

        En nyt ihan meni­si pitä­mään esiin­tuo­mia­si muu­ta­man toi­min­non kes­ki­kit­tä­mis­pää­tök­siä todis­tee­na sii­tä, että jos­sain oli­si teh­ty salai­nen pää­tös kai­ken kan­san ja talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kes­kit­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin (niin kuin maa­kun­tien mie­het tun­tu­vat väittävän).

        Tus­kin­pa ko. pää­tök­set ovat näky­neet pk-seu­dun kas­vus­sa pyö­ris­tys­vir­hei­tä enem­pää — ennem­min täl­lai­set pää­tök­set ovat var­maan­kin vah­vis­ta­neet alu­eel­lis­ten kes­kus­kau­pun­kien kil­pai­lu­ky­kyä ja vetovoimaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Hel­sin­gil­le val­tion viras­tot ovat rasi­te, kos­ka ne eivät mak­sa yhtei­sö­ve­roa, mut­ta varaa­vat niuk­kaa asun­to­ka­pa­si­teet­tia, min­kä vuok­si veroa mak­sa­vien yri­tys­ten on hakeu­dut­ta­va maa­kun­tiin — tai ulkomaille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. ksee: En nyt ihan meni­si pitä­mään esiin­tuo­mia­si muu­ta­man toi­min­non kes­ki­kit­tä­mis­pää­tök­siä todis­tee­na sii­tä, että jos­sain oli­si teh­ty salai­nen pää­tös kai­ken kan­san ja talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kes­kit­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin (niin kuin maa­kun­tien mie­het tun­tu­vat väittävän).

        Tus­kin­pa ko. pää­tök­set ovat näky­neet pk-seu­dun kas­vus­sa pyö­ris­tys­vir­hei­tä enem­pää – ennem­min täl­lai­set pää­tök­set ovat var­maan­kin vah­vis­ta­neet alu­eel­lis­ten kes­kus­kau­pun­kien kil­pai­lu­ky­kyä ja vetovoimaa.

        Tuo väi­te “salai­ses­ta pää­tök­ses­tä” on ihan sinun itse raken­ta­ma­si olkiuk­ko, jota kukaan ei ole täs­sä kes­kus­te­lus­sa esittänyt. 

        Kyl­lä kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­ka on näky­nyt ihan jul­ki­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa jo vuo­sia, on sii­tä sit­ten mitä miel­tä tahan­sa. Pal­ve­lui­den keskittäminen,virastojen, kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­nen, syn­ny­tys­osas­to­jen, mis­sä toi­min­taa voi­si vie­lä jat­kaa, jne. Kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kal­le on syyn­sä, sen näh­dään mm. lisää­vän toi­min­nan tehok­kuut­ta, mut­ta mii­nus­puo­le­na on ihmis­ten muut­to kal­liil­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa elä­mi­sen laa­tu voi hei­ken­tyä. Puhun nyt eten­kin pie­nem­pi­tu­loi­sis­ta ihmi­sis­tä. Ei kau­pun­ki tar­joa heil­le vält­tä­mät­tä mitään parem­paa, kal­liim­paa ja ahtaam­paa asu­mis­ta vain. On eri asia olla köy­hä kuin rikas Helsingissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. Syn­ny­tys­ten kes­kit­tä­mi­ses­sä­kin on kyse tur­val­li­suu­des­ta. Kun syn­ny­tyk­siä on har­vak­sel­taan, niis­sä tapah­tuu enem­män onnet­to­muuk­sia, kos­ka esimr­kik­si hätä­sek­tio­val­miut­ta ei kye­tä ylläpitämään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Tii­viy­den tur­huus:

        Kyl­lä kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­ka on näky­nyt ihan jul­ki­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa jo vuo­sia, on sii­tä sit­ten mitä miel­tä tahan­sa. Pal­ve­lui­den keskittäminen,virastojen, kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­nen, syn­ny­tys­osas­to­jen, mis­sä toi­min­taa voi­si vie­lä jat­kaa, jne. Kes­kit­tä­mis­po­li­tii­kal­le on syyn­sä, sen näh­dään mm. lisää­vän toi­min­nan tehok­kuut­ta, mut­ta mii­nus­puo­le­na on ihmis­ten muut­to kal­liil­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, jos­sa elä­mi­sen laa­tu voi hei­ken­tyä. Puhun nyt eten­kin pie­nem­pi­tu­loi­sis­ta ihmi­sis­tä. Ei kau­pun­ki tar­joa heil­le vält­tä­mät­tä mitään parem­paa, kal­liim­paa ja ahtaam­paa asu­mis­ta vain. On eri asia olla köy­hä kuin rikas Helsingissä.

        Miten jul­kis­ten pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­nen maa­kun­tien kes­kuk­siin joh­taa ihmis­ten muut­ta­mi­seen pk-seu­dul­le? Eikö luu­li­si enem­min käy­vän niin, että maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­kien veto­voi­ma ja kil­pai­lu­ky­ky lisääntyisi?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. ksee: En nyt ihan meni­si pitä­mään esiin­tuo­mia­si muu­ta­man toi­min­non kes­ki­kit­tä­mis­pää­tök­siä todis­tee­na sii­tä, että jos­sain oli­si teh­ty salai­nen pää­tös kai­ken kan­san ja talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kes­kit­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin (niin kuin maa­kun­tien mie­het tun­tu­vat väittävän).

        Ei kai­ken talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den kes­kit­tä­mi­ses­tä Hel­sin­kiin ole tie­ten­kään pää­tök­siä. Mut­ta joil­tain osin sel­lais­ta on. Kum­pi­kaan ääri­lai­ta ei ole uskot­ta­va: ei se lai­ta, joka kiis­tää mitään kes­kit­tä­mis­pää­tök­siä teh­dyn eikä se, joka väit­tää, että kaik­ki joh­tui­si vain keskittämispäätöksistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. Jos aja­tel­laan aktii­vi­sia pää­tök­siä, nii­tä on teh­ty pois päin Hel­sin­gis­tä enem­män kuin Hel­sin­kiin päin. Jos hel­sin­ki­läi­nen soi­taa Kelaan, savon mur­teel­la siel­lä vas­ta­taan. En täl­lä halua vähä­tel­lä maa­kun­tien ahdin­koa. Glo­baa­li kau­pun­gis­tu­mi­nen on suu­rim­mal­le osal­le alö­uei­ta ikä­vä ilmiö, muta sitä aja­vat talou­den lai­na­lai­suu­det, ei tie­toi­nen keskittäminen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Glo­baa­li kau­pun­gis­tu­mi­nen on suu­rim­mal­le osal­le alö­uei­ta ikä­vä ilmiö, muta sitä aja­vat talou­den lai­na­lai­suu­det, ei tie­toi­nen keskittäminen.

        Juu­ri näin!

        Ydin­ky­sy­mys onkin, että hyväk­sy­tään­kö tosi­asiat ja poh­di­taan miten tilan­tees­sa pääs­tään par­hai­ten eteen­päin (mm. kas­vun ja kuih­tu­mi­sen alu­eel­li­sia seu­rauk­sia hoi­ta­mal­la) — vai työn­ne­tään­kö pää pen­saa­seen, hoe­taan, että “jos vain poliit­tiis­ta tah­toa oli­si eikä ihmi­siä pak­ko­muu­ta­tet­tai­si Hel­sin­kiin, niin meil­lä oli­si elin­voi­mai­nen maa­kun­tien Suo­mi (ja Hel­sin­ki vain nui­va kylä­pa­ha­nen tuu­li­sel­la kal­lio­nie­mel­lä)” — ja kaa­de­taan täl­lä perus­teel­la mil­jar­de­ja alue­po­li­tii­kan kank­ku­lan kaivoon.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. ksee: Juu­ri näin!

        Ydin­ky­sy­mys onkin, että hyväk­sy­tään­kö tosi­asiat ja poh­di­taan miten tilan­tees­sa pääs­tään par­hai­ten eteen­päin (mm. kas­vun ja kuih­tu­mi­sen alu­eel­li­sia seu­rauk­sia hoi­ta­mal­la) – vai työn­ne­tään­kö pää pen­saa­seen, hoe­taan, että ”jos vain poliit­tiis­ta tah­toa oli­si eikä ihmi­siä pak­ko­muu­ta­tet­tai­si Hel­sin­kiin, niin meil­lä oli­si elin­voi­mai­nen maa­kun­tien Suo­mi (ja Hel­sin­ki vain nui­va kylä­pa­ha­nen tuu­li­sel­la kal­lio­nie­mel­lä)” – ja kaa­de­taan täl­lä perus­teel­la mil­jar­de­ja alue­po­li­tii­kan kank­ku­lan kaivoon.

        Talous ei ole mikään tai­vaas­ta las­keu­tu­nut mys­ti­nen olen­to jon­ka mie­le­noik­kui­hin mei­dän täy­tyy vain sopeu­tua, vaan sen “lai­na­lai­suu­det” muo­dos­tu­vat ihmis­ten kol­lek­tii­vi­ses­ti teke­mien pää­tös­ten sum­mas­ta. Poli­tiik­ka on juu­ri­kin pro­ses­si mis­sä näi­tä pää­tök­siä ja muu­tok­sia yhdes­sä teh­dään, jol­loin ne talou­den “lai­na­lai­suu­det” muuttuvat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. Kil­go­re:

        Talous ei ole mikään tai­vaas­ta las­keu­tu­nut mys­ti­nen olen­to jon­ka mie­le­noik­kui­hin mei­dän täy­tyy vain sopeu­tua, vaan sen ”lai­na­lai­suu­det” muo­dos­tu­vat ihmis­ten kol­lek­tii­vi­ses­ti teke­mien pää­tös­ten summasta.

        Toki — jo mm. F. Hayek aikoi­naan tote­si, että kyse on yksit­täis­ten ihmis­ten pää­tös­ten seurauksista.

        Poli­tiik­ka on juu­ri­kin pro­ses­si mis­sä näi­tä pää­tök­siä ja muu­tok­sia yhdes­sä teh­dään, jol­loin ne talou­den ”lai­na­lai­suu­det” muuttuvat.

        No, ei. Kysees­sä ei ole mikään tie­toi­nen tai hie­rark­ki­nen pro­ses­si vaan taus­tal­la on yksit­täi­sis­tä (omaa etua tavoit­te­le­vis­ta) pää­tök­sis­tä seu­raa­va spont­taa­ni itseor­ga­ni­soi­tu­mi­nen — ei siis mikään tupail­to­jen huu­to­ää­nes­tys. Yksit­täis­ten ihmis­ten pää­tök­set — rea­goi­mi­nen eri­lai­siin insen­tii­vei­hin — on se joka lopul­ta rat­kai­see mitä tapahtuu.

        Näkee­hän tämän vaik­ka kai­kis­sa sosia­lis­mi­ko­kei­luis­sa ympä­ri maa­il­man — “pää­tök­set ja muu­tok­set” voi­vat toki näen­näi­ses­ti kään­tää yhteis­kun­nan lai­na­lai­suu­det nurin­nis­koin, mut­ta eipä aikaa­kaan, kun viral­li­sen yhteis­kun­nan rin­nal­le syn­tyy var­jo­ta­lous ja ‑yhteis­kun­ta, joka lopul­ta muo­dos­tuu jopa vah­vem­mak­si — hin­ta­na kor­rup­tio, klep­to­kra­tia, jär­jes­ty­nyt rikol­li­suus ja tehottomuus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      20. Kil­go­re: Talous ei ole mikään tai­vaas­ta las­keu­tu­nut mys­ti­nen olen­to jon­ka mie­le­noik­kui­hin mei­dän täy­tyy vain sopeu­tua, vaan sen ”lai­na­lai­suu­det” muo­dos­tu­vat ihmis­ten kol­lek­tii­vi­ses­ti teke­mien pää­tös­ten sum­mas­ta. Poli­tiik­ka on juu­ri­kin pro­ses­si mis­sä näi­tä pää­tök­siä ja muu­tok­sia yhdes­sä teh­dään, jol­loin ne talou­den ”lai­na­lai­suu­det” muuttuvat.

        Talout­ta sää­del­lään eri­lai­sin ohjaus­kei­noin, mut­ta toi­saal­ta näen asian myös niin, että talous on ihmis­ten toi­me­liai­suut­ta, tai aina­kin hei­jas­te­lee sitä. Talous on ikään kuin yksi näky­vä (no ehkä sit­ten­kin vain osit­tain näky­vä) aal­lon­pi­tuus ihmis­ten elä­mäs­tä. Sitä on siis myös hyvin vai­kea kont­rol­loi­da täy­si­mää­räi­ses­ti. Peri­aat­tees­sa monet ohjaus­me­ka­nis­mit muis­tut­ta­vat poh­jim­mil­taan yri­tys­ten tulos­palk­kaus­jär­jes­tel­miä. Jos olet ollut sel­lais­ten kans­sa teke­mi­sis­sä, tie­dät kuin­ka vai­ke­aa ongel­mat­to­man jär­jes­tel­män laa­ti­mi­nen on.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      21. ksee: Juu­ri näin!

        Ydin­ky­sy­mys onkin, että hyväk­sy­tään­kö tosi­asiat ja poh­di­taan miten tilan­tees­sa pääs­tään par­hai­ten eteen­päin (mm. kas­vun ja kuih­tu­mi­sen alu­eel­li­sia seu­rauk­sia hoi­ta­mal­la) – vai työn­ne­tään­kö pää pen­saa­seen, hoe­taan, että ”jos vain poliit­tiis­ta tah­toa oli­si eikä ihmi­siä pak­ko­muu­ta­tet­tai­si Hel­sin­kiin, niin meil­lä oli­si elin­voi­mai­nen maa­kun­tien Suo­mi (ja Hel­sin­ki vain nui­va kylä­pa­ha­nen tuu­li­sel­la kal­lio­nie­mel­lä)” – ja kaa­de­taan täl­lä perus­teel­la mil­jar­de­ja alue­po­li­tii­kan kank­ku­lan kaivoon.

        Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos aja­tel­laan aktii­vi­sia pää­tök­siä, nii­tä on teh­ty pois päin Hel­sin­gis­tä enem­män kuin Hel­sin­kiin päin. Jos hel­sin­ki­läi­nen soi­taa Kelaan, savon mur­teel­la siel­lä vas­ta­taan. En täl­lä halua vähä­tel­lä maa­kun­tien ahdin­koa. Glo­baa­li kau­pun­gis­tu­mi­nen on suu­rim­mal­le osal­le alö­uei­ta ikä­vä ilmiö, muta sitä aja­vat talou­den lai­na­lai­suu­det, ei tie­toi­nen keskittäminen.

        Täs­sä on kyse talou­den lisäk­si pai­kal­lis­kult­tuu­ris­ta, sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta ja nii­den säi­ly­mi­ses­tä, oikeu­des­ta toi­vo­maan­sa asuin­paik­kaan siel­lä mis­sä on syn­ty­nyt. Monet jou­tu­vat töi­den takia läh­te­mään pää­kau­pun­ki­seu­dul­le eroon per­hees­tään, ystä­vis­tään ja suku­lai­sis­taan. Asioi­ta voi talou­den lisäk­si tar­kas­tel­la muis­ta­kin näkö­kul­mis­ta. Juu­ret­to­muus aiheut­taa hen­kis­tä pahoinvointia.

        Glo­baa­lis­ti sama ilmiö uhkaa monia pai­kal­lis­kult­tuu­re­ja, jot­ka eivät ehkä talou­del­li­ses­ti ole arvok­kai­ta, mut­ta kult­tuu­rin kon­teks­tis­sa ovat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      22. Tii­viy­den tur­huus:
        Täs­sä on kyse talou­den lisäk­si pai­kal­lis­kult­tuu­ris­ta, sosi­aa­li­sis­ta suh­teis­ta­ja nii­den säi­ly­mi­ses­tä, oikeu­des­ta toi­vo­maan­sa asuin­paik­kaan siel­lä mis­sä on syn­ty­nyt. Monet jou­tu­vat töi­den takia läh­te­mään pää­kau­pun­ki­seu­dul­le eroon per­hees­tään, ystä­vis­tään ja suku­lai­sis­taan. Asioi­ta voi talou­den lisäk­si tar­kas­tel­la muis­ta­kin näkökulmista.Juurettomuus aiheut­taa hen­kis­tä pahoinvointia.

        Glo­baa­lis­ti sama ilmiö uhkaa monia pai­kal­lis­kult­tuu­re­ja, jot­ka eivät ehkä talou­del­li­ses­ti ole arvok­kai­ta, mut­ta kult­tuu­rin kon­teks­tis­sa ovat.

        Jos tar­koi­tat pie­ni­tu­loi­sil­la esim ammat­ti­kou­lun käy­nei­tä, niin hei­dän ei kan­na­ta muut­taa pk-seu­dul­le työn peräs­sä, kos­ka töi­tä löy­tyy muu­al­ta­kin. Lähi­hoi­ta­jil­le, auto­na­sen­ta­jil­le, sahu­reil­le jne. Toi­nen jut­tu ovat pk-seu­dul­la syn­ty­neet ja koko ikän­sä asu­neet pie­ni­tu­loi­set ja mata­las­ti kou­lu­te­tut. Heil­le muut­to muu­al­le vaik­ka hal­vem­man asu­mi­sen peräs­sä voi olla kyn­nys. Uudel­ta paik­ka­kun­nal­ta ei löy­dy ystä­viä eikä suku­lai­sia, eli aivan kuten ei löy­dy muu­al­ta pk-seu­dul­le­kaan muut­te­neil­la. Pie­ni­tu­loi­set pk-seu­dul­la ovat joko siel­lä syn­ty­nei­tä tai ulko­mail­ta sin­ne muut­ta­nei­ta. Tai sit­ten työt­tö­myy­den tai sai­rauk­sien koet­te­le­mia enti­siä keskituloisia. 

        Suu­rin osa kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta jot­ka muut­taa muu­al­ta pk-seu­dul­le ovat käy­neet enem­män kou­lu­ja ja ovat vähin­tään kes­ki­tu­loi­sia. He ovat joko tul­leeet opis­ke­le­maan tai aika pian val­mis­tut­tu­aan. Heil­le se on ollut tie­toi­nen valin­ta. Hei­dän sosi­aa­li­set suh­teeen­sa­kin pk-seu­dul­la koos­tuu usein muis­ta samas­ta maa­kun­nas­ta tul­leis­ta mut­ta sosi­aa­li­sia suh­tei­ta luo­daan usein myös typöpaikoillla. 

        On ole­mas­sa ammat­te­ja joil­le löy­tyy töi­tä vain pk-seu­dul­ta ja isom­mis­ta kau­pun­geis­ta, ja kaik­ki ei väto­le eri­tyi­sen suu­ri­palk­kai­sia. Näi­tä ovat esim huma­nis­tis­ten tai tai­dea­lo­jen tai media-alan amma­tit. He ovat olleet toki tie­toi­sia amma­tin­sa vali­tes­sa että näin on. Osa on pää­ty­nyt nii­hin töi­hin oltu­aan ensin jos­sain muus­sa amma­tis­sa joka ei ole kiinnostanut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      23. Anna R:
        Vas­taa­va esi­merk­ki löy­tyy lähem­pää­kin: Viron kor­kein oikeus (Rii­gi­ko­hus) sijait­see Tartossa.

        Tar­tos­sa­han on myös Viron joh­ta­va yli­opis­to, perus­tet­tu 1600-luvul­la Ruot­sin val­lan aika­na. Ja Viron Kan­sal­lis­museo jne. 

        Sil­lä ei ole suur­ta mer­ki­tys­tä mis­sä esim Suo­men kor­kein oikeus tai vaik­ka Suo­men Pank­ki sijait­si­si. Ne voi­si­vat yhtä hyvin olla vaik­ka Jyväs­ky­läs­sä. Vaik­ka koko val­tion­hal­lin­to edus­kun­taa myö­ten siir­ret­täi­siin sisä­maa­han niin Hel­sin­ki pysyy maan joh­ta­va­na kauppakaupunkina. 

        Onko muu­ten kenel­lä­kään paik­kan­sa­pi­tä­vää tie­toa seu­aa­vas­ta asiasta:
        Kun EU:n Eurooo­pan Par­la­ment­ti perus­tet­tiin, pää­tet­tiin että sen istun­not pide­tään Stras­bour­gis­sa Brys­se­lin sijaan. Tämä ilmei­ses­ti Rans­kan alue­po­liit­tis­ten haja­si­joit­ta­mis­vaa­ti­mus­ten takia. Niin kau­an kuin Suo­mi on ollut EU:n jäsen ovat var­sin­kin EU:n vas­tus­ta­jat hel­li­neet myyt­tiä että istun­to­vii­koik­si rah­da­taan mon­ta rek­ka-auto­kuor­mal­lis­ta pape­rei­ta Brys­se­lin ja Stras­bour­gin välil­lä, ja rat­kai­sua on kri­ti­soi­tu ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vak­si. Pitää­kö myyt­ti paik­kan­sa vai onko pik­ku­hil­jaa siir­ryt­ty säh­köi­seen doku­ment­tien arkis­toin­tiin ja siirtoon?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      24. R.Silfverberg: Niin kau­an kuin Suo­mi on ollut EU:n jäsen ovat var­sin­kin EU:n vas­tus­ta­jat hel­li­neet myyt­tiä että istun­to­vii­koik­si rah­da­taan mon­ta rek­ka-auto­kuor­mal­lis­ta pape­rei­ta Brys­se­lin ja Stras­bour­gin välil­lä, ja rat­kai­sua on kri­ti­soi­tu ympä­ris­töä kuor­mit­ta­vak­si. Pitää­kö myyt­ti paik­kan­sa vai onko pik­ku­hil­jaa siir­ryt­ty säh­köi­seen doku­ment­tien arkis­toin­tiin ja siirtoon?

        Among the costs acc­rued by the month­ly reloca­tion, howe­ver, inclu­des […] in addi­tion to paperwork that is trans­por­ted by truck between the locations.”

        https://www.euronews.com/2019/05/20/eu-parliament-s-114m-a-year-move-to-strasbourg-a-waste-of-money-but-will-it-ever-be-scrapp

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Ker­ro esi­merk­ki län­si­maas­ta jos­sa muut kuin maa­ta­lou­teen ja matl­kai­luun liit­ty­vät työ­pai­kat ovat pää­asias­sa muu­al­la kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa tai teollisuuskeskittymissä? ”

    Suo­mes­sa ei ole yhtään var­si­nais­ta suur­kau­pun­kia, eikä tar­vit­se olla­kaan. Pie­ni kau­pun­ki tai kun­ta voi tar­jo­ta samat asiat kuin isom­pi­kin, vain pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Suo­mes­sa oli työ­paik­ko­ja tasai­sem­min ympä­ri maa­ta vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Samoin pal­ve­lut­kin löy­tyi­vät pie­nil­tä paik­ka­kun­nil­ta tasa-arvoi­sem­min. Esi­mer­kik­si yli­opis­to jol­lain paik­ka­kun­nal­la tuo myös työ­paik­ko­ja ja opis­ke­li­joi­ta, samoin kun eri­lais­ten val­tion viras­to­jen sijoit­ta­mi­nen. Tie­to­työ­tä voi teh­dä mil­lä paik­ka­kun­nal­la tahan­sa. Minä puhuin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­li­ses­ta alu­ees­ta. Ei koko muu Suo­mi ole kaik­ki jotain lan­dea tai kor­pea, tuo on nyt hyvin hel­sin­ki­läi­nen käsitys.

    Kult­tuu­ri­pal­ve­lut on se muka­vuus­te­ki­jä joka pitää ihmi­set kaupungeissa.”

    Kult­tuu­ri­pal­ve­lu­ja ja aitoa van­haa kult­tuu­riym­pä­ris­töä löy­tyy maaltakin. 

    Suu­rin osa pk-seu­dun asuk­kais­ta on syn­ty­nyt tääl­lä eikä halua aina­kaan pit­käk­si aikaa sitou­tua muut­ta­maan pie­nel­le pai­ka­kun­nal­le ellei talous ole turvattu. ”

    Ei pidä paik­kaan­sa, vain alle 40 pro­sent­tia pää­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta on HS:n mukaan syn­ty­nyt Helsingissä.
    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006221041.html
    Liki mil­joo­na suo­ma­lais­ta on kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa har­kin­nut maal­le­muut­toa vakavasti:
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.764349

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Työ­paik­ko­ja oli ennen tasai­sem­min, kun ne eivät olleet niin eri­kois­tu­nei­ta. Nyky­ään mer­kit­tä­vä osa töis­tä vaa­tii AMK/yliopistokoulutuksen. Yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen rek­ry­toin­ti paik­ka­kun­nil­le, joil­la ei ole yli­opis­toa tai on vää­rän tie­de­kun­nan yli­opis­to, on yksin­ker­tai­ses­ti vaikeaa. 

      Jos yri­tys halu­aa hyvää työ­voi­maa, sen kan­nat­taa sijoit­tua yliopistokaupunkiin. 

      Näin se vain menee eikä täl­le ole teh­tä­vis­sä yhtään mitään. Omis­tan kah­den toi­mi­pis­teen asian­tun­ti­jay­ri­tyk­sen. Kum­pi­kin toi­mi­pis­te on yli­opis­to­kau­pun­gis­sa, mut­ta toi­ses­sa on oman alam­me tie­de­kun­ta, toi­ses­sa ei. Ja sen kyl­lä huo­maa rek­ry­tes­sä! Pai­kal­li­ses­ta tie­de­kun­nas­ta löy­tyy hel­pos­ti uusia työn­te­ki­jöi­tä, kun taas toi­ses­sa on sel­väs­ti nihkeämpää. 

      Voin vain kuvi­tel­la, kuin­ka vai­ke­aa oli­si löy­tää työ­voi­maa jon­ne­kin syrjemmälle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Sylt­ty:
        Työ­paik­ko­ja oli ennen tasai­sem­min, kun ne eivät olleet niin eri­kois­tu­nei­ta. Nyky­ään mer­kit­tä­vä osa töis­tä vaa­tii AMK/yliopistokoulutuksen. Yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen rek­ry­toin­ti paik­ka­kun­nil­le, joil­la ei ole yli­opis­toa tai on vää­rän tie­de­kun­nan yli­opis­to, on yksin­ker­tai­ses­ti vaikeaa. 

        Jos yri­tys halu­aa hyvää työ­voi­maa, sen kan­nat­taa sijoit­tua yliopistokaupunkiin. 

        Näin se vain menee eikä täl­le ole teh­tä­vis­sä yhtään mitään. Omis­tan kah­den toi­mi­pis­teen asian­tun­ti­jay­ri­tyk­sen. Kum­pi­kin toi­mi­pis­te on yli­opis­to­kau­pun­gis­sa, mut­ta toi­ses­sa on oman alam­me tie­de­kun­ta, toi­ses­sa ei. Ja sen kyl­lä huo­maa rek­ry­tes­sä! Pai­kal­li­ses­ta tie­de­kun­nas­ta löy­tyy hel­pos­ti uusia työn­te­ki­jöi­tä, kun taas toi­ses­sa on sel­väs­ti nihkeämpää. 

        Voin vain kuvi­tel­la, kuin­ka vai­ke­aa oli­si löy­tää työ­voi­maa jon­ne­kin syrjemmälle.

        Nyky­ään on näh­tä­vil­lä sekin ilmiö, että kaik­ki yli­opis­to­kau­pun­git eivät työl­lis­tä riit­tä­vän suur­ta osaa val­mis­tu­neis­ta, vaik­ka alan työ­paik­ko­ja oli­si­kin jon­kin ver­ran paik­ka­kunnl­la. Mikä minus­ta ker­too lii­an hel­sin­ki­kes­kei­ses­tä ajat­te­lus­ta. Uskon edel­leen, että polii­ti­kal­la voi vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti aluei­den kehi­tyk­seen. Kes­kei­sim­mät asiat ovat työ­paik­ko­ja tuo­vat yri­tyk­set ja lii­ken­neyh­tey­det. Asia on niin­kin päin, että kun paik­ka­kunnl­la on mer­kit­tä­vä työl­lis­tä­jä, sen alan työn­te­ki­jöi­tä alkaa muut­taa sinne.
        Sil­ti var­maan kor­keas­ti­kou­lu­te­tuil­le asu­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kes­ki­mää­rin kan­nat­taa, aina­kin talou­del­li­ses­ti. Sen sijaan pie­nem­pi­tu­lois­ten elä­mä voi todel­la olla parem­paa jos­sain muu­al­la, mis­sä voi asua hal­vem­mal­la ja väl­jem­min. Pie­ni­tu­loi­sil­la asia­kas­pal­ve­lua­loil­la, hoi­va-aloil­la ym. riit­tää kyl­lä töi­tä muu­al­la­kin Suomessa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Eikös tuo “kaik­ki pako­te­taan muut­ta­maan Hel­sin­kiin” ole jon­kin­lai­nen kepu­lai­nen myyt­ti tai tie­tois­ta pro­pa­gan­daa alue­po­li­tii­kan puo­les­ta, ja se on tilas­toil­la help­po ampua alas.

    Suu­rin osa Hel­sin­gin kas­vus­ta 2000-luvul­la on tul­lut maa­han­muu­tos­ta. Suo­men- ja ruot­sin­kie­lis­ten mää­rä on nous­sut välil­lä 1995–2020 30 000 asuk­kaal­la ja muun­kie­lis­ten 90 000 asuk­kaal­la. Kas­vus­ta 3/4 on siis käy­tän­nös­sä ollut maa­han­muut­toa, vaik­ka se on ehkä tapah­tu­nut jon­kin maa­kun­ta­kau­pun­gin kaut­ta. Tuo suo­men­kie­lis­ten­kin mää­rän kas­vu lie­nee isol­ta osin nuo­res­ta väes­tös­tä joh­tu­vaa luon­nol­lis­ta väes­tön­kas­vua. Koro­na­ra­joi­tus­ten vuok­si maa­han­muut­to on nyt ilmei­ses­ti pit­käl­ti tyrehtynyt.

    Syr­jä­seu­dut kutis­tu­vat väes­tö­ra­ken­teen­sa vuok­si ja sik­si, ettei­vät ulko­maa­lai­set muu­ta sin­ne tai muut­ta­vat pois pk-seu­dul­le. Kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta kil­pai­le­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä hupe­ne­vas­ta väes­tös­tä, jos­sa kukaan ei voi­ta. Jos maa­kun­nat halua­vat muut­taa väes­tö­ke­hi­tyk­sen­sä suun­taa, nii­den pitäi­si olla hou­kut­te­le­vam­pia ulko­maa­lais­taus­tai­sel­le väes­töl­le ja hylä­tä etno­na­tio­na­lis­ti­nen ideo­lo­gia paluu­muu­tos­ta. Vaik­ka osa Hel­sin­kiin muut­ta­neis­ta hai­kai­lee takai­sin koti­kon­nuil­leen, ja lopul­ta muut­taa­kin, osa myös viih­tyy tääl­lä var­sin hyvin ja jät­tää muut­ta­mat­ta. Kaduil­la par­tioi­vat Sol­diers of Odin ‑jen­git eivät ole vält­tä­mät­tä mikään hou­ku­tus­te­ki­jä kou­lu­te­tul­la väestönosalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo­mas L.: “Eikös tuo ”kaik­ki pako­te­taan muut­ta­maan Hel­sin­kiin” ole jon­kin­lai­nen kepu­lai­nen myyt­ti tai tie­tois­ta pro­pa­gan­daa alue­po­li­tii­kan puo­les­ta, ja se on tilas­toil­la help­po ampua alas.”

      Ei ole, ilmiö on näh­tä­vis­sä muu­al­la Suo­mes­sa. Ja nyt en tar­koi­ta vain jotain syr­jä­seu­tu­ja, vaan myös mui­ta kau­pun­ke­ja. Suo­mes­sa on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja kuin Helsinki.

      Tuo­mas L. : “Kan­ta­suo­ma­lai­sis­ta kil­pai­le­mi­nen on nol­la­sum­ma­pe­liä hupe­ne­vas­ta väes­tös­tä, jos­sa kukaan ei voi­ta. Jos maa­kun­nat halua­vat muut­taa väes­tö­ke­hi­tyk­sen­sä suun­taa, nii­den pitäi­si olla hou­kut­te­le­vam­pia ulko­maa­lais­taus­tai­sel­le väes­töl­le ja hylä­tä etno­na­tio­na­lis­ti­nen ideo­lo­gia paluumuutosta. ”

      Molem­pia ryh­miä sai­si par­hai­ten muut­ta­maan, kun työ­paik­ko­ja oli­si tar­jol­la enem­män maakunnissa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tii­viy­den tur­huus:

    Suo­mes­sa ei ole yhtään var­si­nais­ta suur­kau­pun­kia, eikä tar­vit­se olla­kaan. Pie­ni kau­pun­ki tai kun­ta voi tar­jo­ta samat asiat kuin isom­pi­kin, vain pie­nem­mäs­sä mit­ta­kaa­vas­sa. Suo­mes­sa oli työ­paik­ko­ja tasai­sem­min ympä­ri maa­ta vie­lä muu­ta­ma vuo­si­kym­men sit­ten. Samoin pal­ve­lut­kin löy­tyi­vät pie­nil­tä paik­ka­kun­nil­ta tasa-arvoisemmin.Esimerkiksi yli­opis­to jol­lain paik­ka­kun­nal­la tuo myös työ­paik­ko­ja ja opis­ke­li­joi­ta, samoin kun eri­lais­ten val­tion viras­to­jen sijoit­ta­mi­nen. Tie­to­työ­tä voi teh­dä mil­lä paik­ka­kun­nal­la tahan­sa. Minä puhuin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­li­ses­ta alu­ees­ta. Ei koko muu Suo­mi ole kaik­ki jotain lan­dea tai kor­pea, tuo on nyt hyvin hel­sin­ki­läi­nen käsitys. 

    Edel­li­ses­sä vies­tis­sä­si väi­tit että Hel­sin­ki on lii­an suu­ri. Nyt se ei olekaan? 

    Yli­opis­to­ja on mones­sa muus­sa­kin kau­pun­gis­sa mut­ta ne eivät edes pys­ty tar­joa­maan har­joit­te­lu­paik­ko­ja opis­ke­li­joil­le eikä myös­kään työ­paik­ko­ja val­mis­tu­neil­le. PK-seu­dul­la saa töi­tä kuka tahan­sa jol­la on tut­kin­to eikä mui­ta rajoit­tei­ta. Olen itse opis­kel­lut erääs­sä pie­nem­mäs­sä yli­opis­tos­sa ja muil­ta nuo­rem­mil­ta siel­tä val­mis­tu­neil­ta olen kuull­lut sama­nal­sia tari­noi­ta kuin itsel­lä­ni oli. 

    Minul­la ei oli­si nuo­re­na ollut mitäään vas­taan läh­teä asu­maan pie­nem­pään kau­pun­kiin jos jos­sain sel­lai­ses­sa oli­si saa­nut heti kou­lu­tus­ta­ni vas­taa­vaa töi­tä kun val­mis­tuin, mut­ta mis­sään ei ollut vaan oli­sin jou­tu­nut ole­maan kuu­kausi­kau­pal­la työt­tö­mä­nä ja elää köy­häs­ti. Oli help­po paka­ta lauk­ku ja pala­ta kotiin pk-seu­dul­le jos­sa töi­tä löy­tyi heti. 

    Tii­viy­den tur­huus:

    Kult­tuu­ri­pal­ve­lu­ja ja aitoa van­haa kult­tuu­riym­pä­ris­töä löy­tyy maaltakin. 

    Ei ihan saman­lai­sia. Kesäl­lä on maal­la kesä­teat­te­rei­ta ja urhei­lu­kil­pai­lua ja vas­taa­vaa mut­ta tal­vel­la aika niuk­kaa. Ravin­to­loi­ta vähän­lai­ses­ti ja käy­tän­nös­sä maal­la asu­van ei ole mie­le­käs­tä käy­dä niis­sä muu­toin kuin syö­mäs­sä kos­ka pitää olla kus­ki. Se ei tar­koi­ta että oli­si alko­ho­lion­gel­maa jos jos­kus halu­aa kapak­kaan vaan sitä että halu­aa pääs­tää vähän höy­ry­jä pääs­tään ja mah­dol­li­ses­ti tutus­tua mui­hin parin­muo­dos­ta­mi­sen merkeissä. 

    Tii­viy­den tur­huus:

    Ei pidä paik­kaan­sa, vain alle 40 pro­sent­tia pää­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta on HS:n mukaan syn­ty­nyt Helsingissä.
    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006221041.html

    Kun puhu­taan PK-seu­dus­ta nii sii­hen kuu­luu myös Espoo ja Van­taa ja Kau­niai­nen, varauk­sel­la muyös Kera­va, Sipoo, Kirk­ko­num­mi ja Nur­mi­jär­vi . Koko seu­dun asu­kas­lu­vus­ta vähem­mis­tö asuu itse Hel­sin­gis­sä. Naa­pu­ri­kun­nat toi­mi­vat paisuntasäiliönä .

    Hel­sin­ki on omaa sar­jaan­sa kos­ka sin­ne suun­taa­vat ensim­mäi­se­nä nuo­ret muu­al­ta muut­ta­vat opis­ke­li­jat ym. Samoin siir­to­lais­ten virta. 

    Muut­to­lii­ke itse Hel­sin­gin ja naa­pu­rei­den välil­lä on aika vil­kas­ta kum­paan­kin suun­taan eri elä­män­vai­hees­sa. Sik­si tilas­tois­sa syn­ty­pe­räi­set näyt­tä­vät vähem­mis­töl­tä vaik­ka ihmi­set ovat syn­ty­neet jos­sain päin pk-seu­tua ja teh­neet kier­rok­sen asuen välil­lä eri kau­pun­geis­sa mut­ta seu­dun sisällä. 

    Tii­viy­den tur­huus:
    Liki mil­joo­na suo­ma­lais­ta on kyse­ly­tut­ki­muk­ses­sa har­kin­nut maal­le­muut­toa vakavasti:
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.764349

    Maa­seu­dun tule­vaui­suu­den artik­ke­lis­sa lukee näin: 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­vat on suu­rin ryh­mä, jos­ta ei halu­ta muut­taa maal­le. 59 pro­sent­tia heis­tä ei halua sitä. Siel­lä­kin lähes kol­mas­osa muu­tos­ta haa­vei­lee, mut­ta pitää aja­tus­ta epä­rea­lis­ti­se­na. Täs­sä ryh­mäs­sä käsi­tyk­set ovat sel­vät, sil­lä vain kuusi pro­sent­tia ei osaa sanoa kantaansa”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R. Silf­ver­berg: “Kun puhu­taan PK-seu­dus­ta nii sii­hen kuu­luu myös Espoo ja Van­taa ja Kau­niai­nen, varauk­sel­la muyös Kera­va, Sipoo, Kirk­ko­num­mi ja Nur­mi­jär­vi . Koko seu­dun asu­kas­lu­vus­ta vähem­mis­tö asuu itse Hel­sin­gis­sä. Naa­pu­ri­kun­nat toi­mi­vat paisuntasäiliönä .”

      Noil­le paik­ka­kun­nil­le voi­si hyvin siir­tää yri­tys­toi­min­taa, niin ei tar­vit­si­si asuk­kai­den ram­pa­ta edes­ta­kai­sin Hel­sin­gin kes­kus­taan töihin.

      R. Silf­ver­berg: “Edel­li­ses­sä vies­tis­sä­si väi­tit että Hel­sin­ki on lii­an suu­ri. Nyt se ei olekaan?”

      Se ei ole suur­kau­pun­ki sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, mut­ta tii­vis raken­ta­mi­nen ja ahtaat asun­not tekee sii­tä osal­le epä­viih­tyi­sän pai­kan jo nyt. Mik­si var­sin­kaan pie­ni­tu­loi­nen asui­si ahtaas­ti jos­sain levot­to­mas­sa, tur­vat­to­mak­si muut­tu­nees­sa lähiös­sä, jos­sa ei halua asua, kun samal­la rahal­la voi­si elää leveäm­min maakunnassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tii­viy­den tur­huus:

        Noil­le paik­ka­kun­nil­le voi­si hyvin siir­tää yri­tys­toi­min­taa, niin ei tar­vit­si­si asuk­kai­den ram­pa­ta edes­ta­kai­sin Hel­sin­gin kes­kus­taan töihin. 

        Kyl­lä kai­kis­sa Hel­sin­gin naa­pu­ri­kun­nis­sa työ­paik­ko­ja on.
        Kaik­ki suu­ret tek­no­lo­gia­fir­mat ovat Espoos­sa, Aal­to-yli­opis­to nii­ni­kään. Van­taal­la taas on len­to­ken­tän ympä­ris­tös­sä koko­nai­sia yri­tys­puis­to­ja, ja on myös van­haa teollisuutta. 

        Kirk­ko­num­mel­la on kans­sa mon­ta teol­li­sus­lai­tos­ta. Sipoos­sa on iso mei­je­ri ja Kera­val­la pani­mo ym. 

        Tii­viy­den tur­huus:

        Se ei ole suur­kau­pun­ki sanan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, mut­ta tii­vis raken­ta­mi­nen ja ahtaat asun­not tekee sii­tä osal­le epä­viih­tyi­sän pai­kan jo nyt. Mik­si var­sin­kaan pie­ni­tu­loi­nen asui­si ahtaas­ti jos­sain levot­to­mas­sa, tur­vat­to­mak­si muut­tu­nees­sa lähiös­sä, jos­sa ei halua asua, kun samal­la rahal­la voi­si elää leveäm­min maakunnassa. 

        Olen asu­nut lähiöis­sä koko elä­mä­ni, jopa yhdes­sä maa­kun­ta­kau­pun­gis­sa jos­sa opis­ke­lin. Lähiöis­sä on hyvät ja huo­not puo­len­sa. Ulkoi­lua­lu­eet ovat lähel­lä ja sil­ti löy­tyy pal­ve­lu­ja. ja asu­mi­nen on hal­vem­paa kuin keskustoissa. 

        Myös maa­seu­dul­la on rikol­li­suut­ta ja tur­vat­to­muut­ta. Ihmi­siä haka­taan ja mui­lu­te­taan ja mur­tau­du­taan taloi­hin ja mök­kei­hin ja aje­taan autol­la kän­nis­sä, monel­la pik­ku­paik­ka­kun­nal­la enem­män kuin Hel­sin­gis­sä! Polii­si yleen­sä voi­ma­ton ja mei­nin­ki kuin vil­lis­sä län­nes­sä. Lap­sil­la ja nuo­ril­la on paha olo ja kiusa­taan mui­ta kou­lus­sa maa­seu­dul­la­kin. Nyt kävi ilmi että Sys­mäs­sä yksi iso­ko­koi­nen poi­ka oli yrit­tä­nyt hirt­tää nuo­rem­man kou­lu­ka­ve­rin ja hän sai jat­kaa ter­ro­ri­soin­tia mon­ta vuot­ta ennen­kuin sii­hen saa­tiin lop­pu, kos­ka kou­lu ja viran­omai­set eivät puuttuneet.

        Maa­seu­dul­la lisäk­si pie­ni­tu­loi­sia pil­ka­taan, jopa aikui­set ihan “kun­nol­li­set ihmi­set” keh­taa­vat. Olen kuul­lut sydän­tä­sär­ke­viä jut­tu­ja miten ilkei­tä naa­pu­rit voi­vat olla. Este­tään jopa raken­ta­mi­nen omal­le tontille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kani­kop­pi­po­li­tiik­ka on tul­lut tien­sä päähän.
    Kun työ­pai­kat ovat siir­ty­neet kotei­hin niin yksiö on aivan lii­an pieni
    Samoin kaksio,jossa kak­si ihmis­tä tekee töi­tä ja pölöt­tää puhe­li­meen on surkea .
    työpaikka.

    Nyt hae­taan suu­rem­pia asun­to­ja ja nii­tä löy­tyy koh­tuu­hin­taan vain Kepulandiasta.

    Jäl­ki­kas­vun kans­sa ana­ly­soim­me tilan­net­ta ja kun kodis­sa pitää olla toi­mis­to niin tilaa tar­vi­taan 10–30 m² lisää eli asunnon.pitää olla 35–70 m²

    Ja jos halu­taan lap­sia niin 10–15 m² per pää lisää

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Per­hea­sun­to, kak­si työ­huo­net­ta, mas­ter bedroom, kak­si las­ten makuu­huo­net­ta, pari wc:tä, kodin­hoi­to­huo­ne, kyl­py­huo­ne, sauna…

    Sit­ten, kun tämän saa alle 250 000€, niin Hel­sin­ki voi olla vaihtoehto.

    Sitä odo­tel­les­sa koo­dai­len jär­ven ran­nal­ta ja juu­ri nyt olen etä­pa­la­ve­ris­sa kii­na­lai­sen, kah­den intia­lai­sen, yhden jen­kin ja yhden sveit­si­läi­sen kanssa.

    Mak­soin aika­naan alle 120 000€ täs­tä helahoidosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Suu­ri / pie­ni asteik­kos­sa on tus­kin sel­lais­ta koh­taa, mis­sä men­nään jon­kin rajan yli ja kau­pun­ki muut­tuu pie­nes­tä suu­rek­si. Esim. Lap­peen­ran­nan kau­pun­gin­ta­lon taka­pi­ha voi­si ihan hyvin olla jos­tain mil­joo­na­kau­pun­gis­ta ja Hel­sin­gin met­rol­la itään mat­kus­taes­sa pää­see oikeas­ti met­sään kes­kel­le luon­toa. Hel­sin­gis­sä se kor­kea­saa­reen vie­vän sil­lan lähel­le tule­va met­ro­py­säk­ki on yksi mun suosikeista. 

    Hel­sin­gis­tä löy­tää maa­seu­tua hel­pol­la. Ja Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la on elä­mää. Kun joku Hel­sin­ki­läi­nen kat­se­lee Turun kes­kus­taa arki-ilta­na ja ihmet­te­lee mis­sä ihmi­set ovat on tilan­ne samaan aikaan Hel­sin­gis­sä aivan saman­lai­nen. Ei siel­lä­kään ketään ole. Ei se niin tyh­jä ole, kuin vaik­ka vas­taa­va paik­ka Shang­hais­sa, mut­ta hyvin tyh­jä kuitenkin. 

    Ihmi­sen ympä­ril­lä ole­va tila havai­taan sen oman ais­ti­maa­il­man ympä­ril­lä. Hyvä tila on hyvää välit­tä­mät­tä sii­tä, että onko sen ympä­ril­lä ihmi­siä 5000 vai 30 mil­joo­naa. Joku Puu­ma­lan ran­ta­ka­tu meni­si sel­lai­se­naan aika lähel­le Hel­sin­gin kes­kus­taa kaik­ki­ne raken­nuk­si­neen eikä kukaan pur­nai­si, jos se oli­si siel­lä. Päin­vas­toin. Se oli­si monen Hel­sin­ki­läi­sen into­hi­mo­jen koh­de ja sii­tä oli­si mie­li­pi­de jokaisella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Arve­len, että muut­ta­jia palaa jo aika pian. Nimit­täin rokot­teen saa mon­ta viik­koa aikai­sem­min Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä. Monel­la on kepu­lan­dias­sa jokin suku­lais­ten osoi­te, johon voi muut­toil­moi­tuk­sen teh­dä, onhan Hel­sin­gis­sä kaik­ki­na aikoi­na enem­mis­tö asuk­kais­ta syn­ty­nyt muu­al­la. Kun roko­te on saa­tu, voi­kin “muut­taa” bäk­kiin stadiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vai­kea tie­tys­ti sanoa että mikä asun­to­jen hin­to­ja nos­taa, naa­pu­ri­maa Ruot­sis­sa asun­to­jen hin­nat lähes rake­toi­vat nyt, samoin Sak­sas­sa. Myös Kana­das­sa asun­to­jen hin­nat ovat erit­täin jyr­käs­sä nousus­sa. Kai­kis­sa näis­sä hin­nat ovat nous­seet noin 10% pro­sent­tia ver­rat­tu­na vuo­den takai­seen, jota voi mie­les­tä­ni pitää korkeana.

    Itse­hän veik­kaan erit­täin kevyt­tä kes­kus­pank­kien raha­po­li­tiik­kaa, mut­ta var­mas­ti olen vää­räs­sä kun en omaa talous­teo­reet­tis­ta kou­lu­tus­ta eli meriit­te­jä kes­kus­tel­la asiasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Het­ki­nen, eihän Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku ole las­ke­nut? Eikö vaan suo­men sisäi­nen kun­tien väli­nen muut­to on mii­nuk­sel­la Hel­sin­gin osalla.

    Eikö maa­han­muut­to kui­ten­kin pidä hel­sin­gin asu­kas­lu­vun plussalla?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.