AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haarukoi­da AstraZenecan rokot­teen tuot­tamia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­tamisen hyö­ty­i­hin ja rin­nas­taa rokot­teen riske­jä mui­hin riskei­hin, jota pidämme hyväksyttävinä.

AstraZenecan rokote näyt­tää tuot­ta­van harv­inaisen ver­itukok­sen, johon liit­tyy ver­i­hi­u­talei­den vähyys keskimäärin yhdelle sataatuhat­ta käyt­täjää kohtaan. Luku on peräisin EMA:n tiedo­tusti­laisu­ud­es­ta 7.4. Se vai­htelee mait­tain. Se on ollut suurin Nor­jas­sa ja pienin Bri­tan­ni­as­sa. Ylivoimais­es­ti eniten koke­mus­ta on Bri­tan­ni­as­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on 0,16/100 000. Käytän tuo­ta maid­en keskiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa erisu­u­ru­inen syistä, joi­hin palaan lopussa.

Riskinä yksi sataatuhat­ta kohden on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä riski­in joutua liiken­neon­net­to­muu­teen matkalla rokotet­tavak­si. Yritän rin­nas­taa tätä mui­hin riskei­hin, jot­ka me arkises­sa elämässämme hyväksymme.

Min­ul­la ei ole pääsyä asi­akir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­seni on, että taval­liseen ibupro­fei­ini­in (esim. Burana) kuolee ihmisiä selvästi enem­män. Wikipedia tietää ker­toa, että sen pitkäaikainen käyt­tö kolminker­tais­taa sydän­in­fark­tin riskin. Kun sydän­in­fark­te­ja on Suomes­sa noin 400/100 000 asukas­ta, ”har­mit­toman” ibupro­fei­inin pitkäaikainen käytön sydän­in­fark­tiris­ki on usei­ta sato­ja sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa, siis joka vuosi. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat laski­mo­tukosten riskiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­tomampia kuin nämä AstraZenecaan yhdistetyt.

Paljon suurem­pia riske­jä hyväksytään liiken­teessä. Sataatuhat­ta moot­to­ri­a­joneu­voa kohden Suomes­sa kuolee 5 ja loukkaan­tuu sata henkeä. Jokin aika sit­ten ajoko­rt­ti-ikä alen­net­ti­in Suomes­sa tosi­asial­lis­es­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­semän­tois­tavuo­ti­as­ta kuskia tuot­ti kuusi kuolonuhria, eli kuole­man vaara oli 60 /100 000. Loukkaan­tunei­ta oli luon­nol­lis­es­ti paljon enem­män. Moot­toripyöräil­i­jöitä kuolee vuosit­tain noin 13 ja loukkaan­tuu noin 250 sataatuhat­ta kohden.

Mut­ta takaisin rokot­tamisen riskei­hin. Jos emme hyväksy rokot­teen riskiä, hyväksymme sairas­tamisen riskit. Voi tietysti ajatel­la, että halu­amme kaikille RNA-rokotet­ta, siis Pfiz­erin tai Mod­er­nan rokot­tei­ta, jois­sa näitä paho­ja sivu­vaiku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen viivästyy kuukausil­la ja sinä aikana moni sairas­tu­isi. Teen laskel­man opti­mistis­es­ti kahdel­la kuukau­den viiveel­lä, siis joko AstraZeneca nyt tai Pfiz­er kak­si kuukaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vu­us on 114/100 000 asukas­ta kahdessa viikos­sa. Kah­den kuukau­den viivästys rokote­suo­jas­sa tuot­taisi nyky­tahdil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataatuhat­ta asukas­ta kohden. Verisuoni­tukosten ris­ki on koron­apoti­lail­la erit­täin suuri, joten verisuoni­tukosten määrä kas­vaisi paljon, vaik­ka tarkoi­tus oli vähen­tää niitä vält­tämäl­lä roko­tus­ta. On tietysti eri asia, tuleeko tukos aivoihin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yliopis­tossa on ver­rat­tu keskenään roko­tusten hyö­tyjä ja hait­to­ja. Kun AstraZenecaa on käytet­ty Bri­tan­ni­as­sa paljon, dataa on run­saasti. Sen mukaan vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on ikälu­okas­sa 20–29 vuot­ta viisinker­tainen ikälu­okkaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tuna. Taudin hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikälu­okil­la selvästi suurem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käytet­ti­in riskiä joutua teho­hoitoon – makuaistin mene­tys­tä siis esimerkik­si ei pidet­ty tässä hait­tana.  Laskin tämän mukaan rokot­tamisen hyöty/haittasuhteen ikälu­okit­tain. Olen indek­soin­ut hai­tan merk­it­semäl­lä suhdelu­vuk­si 100 ikälu­okas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teelli­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v. 1
30–39 v. 5
40–49 v. 16
50–59 v. 37
60–69 v. 100

 

Tätä taulukkoa ei voi lukea niin, että hyödyt ja hai­tat oli­si­vat nuori­mas­sa ikälu­okas­sa yhtä suuret, kos­ka kiin­nitin indeksin mieli­v­al­tais­es­ti sadak­si van­him­mas­sa ikälu­okas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suhde on ikälu­okas­sa 60 – 69 sata ker­taa suurem­pi kuin ikälu­okas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­dataa ei voi kään­tää vai­vat­ta absolu­ut­tisek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tailuk­si Suomes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­tariskistä. Brit­ti­datan mukaan rokot­teen hyödyt ovat yli 30-vuo­tail­la selvästi hait­to­ja suurem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikära­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta rokotet­ta ei olisi, ikära­ja kan­nat­taisi var­maankin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuorem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­demia hiipuisi jo sil­lä[1]. Kun muu­takin rokotet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZenecan käyt­tö pain­ot­taa van­hempi­in ikälu­okki­in ja säästää RNA-rokot­teet nuorem­mille. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZenecan ja John­son & John­sonin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaataa maahan.

Mut­ta entä ne maid­en väliset erot? Bri­tan­ni­as­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 rokotet­tua kohden. Nor­jas­sa on rokotet­tu AstraZenecalla noin 130 000 ter­vey­den alan työn­tek­i­jää. Vakavia hait­to­ja on aiheutunut viidelle ja heistä on kolme kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tietysti olla, että nor­jalaisil­la on vain ollut huonoa tuuria, mut­ta maid­en väliset erot ovat muutenkin aika isoja.

Jos ver­itukok­set aiheutu­vat autoim­muu­nireak­tioista, voidaan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­lisiä. Nor­jas­sa tuo­ta rokotet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii briteille, ei sovi viikingeille. Siis jos.

Suomes­sa vakavia hait­to­ja on havait­tu kolme ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nessä 216 000 annos­ta. Viimeisim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­tavaiku­tuk­sia voi yhä ilmetä. Riit­tävän kauan sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pienem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suurem­pi kuin Bri­tan­ni­as­sa, aika lähel­lä globaalia keskiar­voa. Näin harv­inaista riskiä ei näin pien­estä joukos­ta voi­da kuitenkaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos saisin päät­tää, lask­isin AstraZenecan ikära­jan tässä vai­heessa 55-vuo­teen ja seu­raisin kan­sain­välistä dataa. Toiv­ot­tavasti löy­tyy se joukko, johon ris­ki kohdis­tuu. Kun dataa on saatu lisää, voidaan päät­tää ikära­jan alen­tamis­es­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­l­ais­takin on väitet­ty, että jos lap­sia ei rokote­ta, epi­demia jää kiertämään las­ten kesku­udessa har­mit­tomana nuhana, jol­loin rokot­ta­mat­tomat aikuiset voivat saa­da tar­tun­nan heiltä.

 

 

 

61 vastausta artikkeliin “AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin”

  1. STM:n pitäisi tässä tilanteessa las­ke­tut­taa (THL:llä) ske­naar­i­ot tilanteisi­in, jois­sa AZ:n rokot­teelle jää pitkäaikaises­ti vähim­mäisikära­ja. Omat ske­naar­i­on­sa eri ikära­joille. Jokaisen ske­naar­i­on sisäl­lä pitäisi tehdä laskel­ma, mikä olisi opti­m­imäärä sille ettei roko­tuk­sia tehtäisikään puh­taasti laskevas­sa ikäjärjestyk­sessä, vaan osa sel­l­ai­sista joiden ikä mah­dol­lis­taa AZ:lla rokot­tamisen jätet­täisi­in odot­ta­maan roko­tus­ta siihen asti, että AZ:aa tulee riit­tävästi maa­han (eli jotkut odot­taisi­vat roko­tus­ta samal­la kun nuorem­pia rokotet­taisi­in Pfiz­er-Bion­techilla, Mod­er­nal­la ja J&J:lla). Tämä nuorem­pi­en rokot­ta­mi­nen voitaisi­in poli­it­tis­es­ti perustel­la esim. val­it­se­mal­la nuorem­mat rokotet­ta­vat ammatin perus­teel­la (ja van­hem­mat rokotet­ta pidem­pään odot­ta­vat taas oli­si­vat etätöitä tekeviä).

    Jos men­nään nyky­mallil­la, niin vaik­ka AZ:n ikära­jaa las­ket­taisi­inkin, tulee jos­sakin vai­heessa tilanne jos­sa kaik­ki ko. ikära­jaa van­hem­mat on jo rokotet­tu eikä AZ:n rokot­tei­ta enää voisi käyt­tää enem­pää Suomessa.

  2. Kan­nat­ta­nee myös huo­ma­ta, että saatu­jen tieto­jen mukaan AstraZenecan tode­tut vaka­vat hai­tat ovat kohdis­tuneet eri­tyis­es­ti nuorem­pi­in ikälu­okki­in (syytä ei kai vielä var­masti tiede­tä), ja sik­si mon­et maat ovat keskit­täneet sil­lä tehtävät roko­tuk­set van­hempi­in ihmisiin. 

    Kaikil­la rokot­teil­la on mah­dol­lisia, joskin harv­inaisia hait­tavaiku­tuk­sia, joten en ihan ymmär­rä niitä yli 65-vuo­ti­ai­ta, jot­ka nyt kieltäy­tyvät otta­mas­ta AstraZenecaa. Eivät kai sen riskit juuri heille liene sen suurem­pia kuin muis­sakaan rokotteissa?

    1. Pekka T.: Kaikil­la rokot­teil­la on mah­dol­lisia, joskin harv­inaisia hait­tavaiku­tuk­sia, joten en ihan ymmär­rä niitä yli 65-vuo­ti­ai­ta, jot­ka nyt kieltäy­tyvät otta­mas­ta AstraZenecaa.

      Taas pitää suositel­la Kah­ne­man: Ajat­telu nopeasti ja hitaasti. Siitä saa sen ver­ran viiteke­hys­tä ettei tarvitse enää ihme­tel­lä muiden tekemisiä vaan voi keskit­tyä omien aja­tusvirhei­den­sä metsästämiseen.

  3. Kir­joitit sivu­juon­teena lau­ma­suo­jan muodostumisesta.

    Näi­den uusien herkem­min tar­tut­tuvien vari­ant­tien yksi vihe­liäisyys on, että entistä isom­man osan väestöstä pitää olla immuune­ja, jot­ta lau­ma­suo­ja syn­tyy. Jos val­tavir­rak­si tule­vien vari­ant­tien R0 on 4, lau­ma­suo­jan saavut­tamisen kyn­nys on lasken­nal­lis­es­ti 75% väestöstä. Alle 16-vuo­ti­ai­ta on n. 16% väestöstä, joten lap­sien rokot­ta­mat­to­muus yksinään ei riitä estämään lau­ma­suo­jaa. Kuitenkin kun siihen lisätään, että kaik­ki aikuiset eivät ota rokotet­ta eikä rokote estä tar­tun­to­ja 100%:sti, niin toden­näköis­es­ti lau­ma­suo­jaan ei päästä ennen kuin lap­sista ainakin jotkut ikäryh­mät on rokotet­tu. Siinä vai­heessa taas lau­ma­suo­jan esteek­si voi tul­la uudet vari­antit, joi­hin rokot­teet tep­sivät huonom­min. Israelista on jo käytän­nön koke­mus­ta, että Pfiz­er-Bion­tech tep­sii huonom­min Etelä-Afrikan muun­nok­seen, mut­ta tutkimus­ta ei vielä ole ( https://www.reuters.com/article/instant-article/idCAKBN2BX0JZ ). Toivon sydä­meni poh­jas­ta, että vaik­ka lau­ma­suo­jaa rokot­ta­mal­la ei ensi vai­heessa toden­näköis­es­ti saadakaan, niin R:n pitämisek­si alle 1:n riit­täisi siinä vai­heessa kevyet toimet (mask­it ja etätyö).

    Pfiz­er-Bion­techillä on käyn­nis­sä kokeet 12 — 15 vuo­ti­aille, joten voi hyvin olla että siinä vai­heessa kun kaik­ki aikuiset on ehdit­ty rokot­taa Suomes­sa, on myyn­tilu­pa myös 12-vuo­ti­aas­ta ylöspäin. Sitä seu­raavak­si taas ale­taan tes­ta­ta vielä nuorem­mil­la lap­sil­la. AZ:llakin oli kokeet käyn­nis­sä lap­sille, mut­ta he keskeyt­tivät ne ver­it­ulp­pa­ju­tun nous­tua esiin.

    1. toden­näköis­es­ti lau­ma­suo­jaan ei päästä ennen kuin lap­sista ainakin jotkut ikäryh­mät on rokotettu. 

      Jos lap­sia ei rokote­ta, lapset han­kki­vat lau­ma­suo­jan sairas­ta­mal­la. Kun tau­ti on heille (melkein kaikille) har­mi­ton, tämänkään vai­h­toe­hto ei ole aivan hirveä.

    2. >kaik­ki aikuiset eivät ota rokotetta

      Mik­si kaik­ki aikuiset eivät ota rokotet­ta? Ainakin tääl­lä he muti­se­vat jotain, että ei uskalla, kos­ka edel­lisenkin pan­demi­an (sikain­flu­enssa) rokote piti olla tur­valli­nen, mut­ta aiheut­ti sivu­vaiku­tuk­sia (narkolep­si­aa).
      Näis­sä laskelmis­sa lie­nee olen­nainen tek­i­jä miten täl­läis­ten ihmis­ten hen­ki hin­noitel­laan. Jos rokotev­as­taisen kuole­ma on “oma vika” niin sil­loin rokot­teen sivu­vaiku­tuk­sen hin­naksi riit­tää blo­gauk­sen laskel­ma (ver­it­ulp­paan kuolleet tai narkolep­sian takia puu­ta päin aja­neet ver­sus koron­akuolemat). Tulos lie­nee kaikille selviö: roko­tuk­set mah­dol­lisim­man mon­elle ja mah­dol­lisim­man äkkiä.
      Sen­si­jaan, jos rokotev­as­taisen hen­ki hin­noitel­laan yhtä arvokakkaak­si kuin kenen tahansa muun hen­ki niin sil­loin pitäisi lisäk­si päät­tää, onko rokotev­as­taisu­us (näi­den melko mität­tömien) sivu­vaiku­tusten syytä. Jos rokotev­as­taisu­us tulk­i­taan sivu­vaiku­tusten syyk­si niin sil­loin tarvi­taan laskel­ma koron­akuolemat ver­sus rokot­teen sivu­vaiku­tuk­sen aiheut­ta­mat rokotev­as­taisu­uskuolemat. Tämä on han­kalampi tuot­taa, kos­ka koronarokot­teen sivu­vaiku­tuk­sen aiheut­ta­ma rokotev­as­taisu­uskuole­ma saat­taa tapah­tua vas­ta joskus kaukaises­sa tulevaisuudessa.

      1. Jos joku kieltä­tyy rokot­teesta sen takia, ettei halua kehoonsa Bill Gates 5G-sirua, kyl­lä se on sil­loin vähän niin kuin oma vika.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos joku kieltä­tyy rokot­teesta sen takia, ettei halua kehoonsa Bill Gates 5G-sirua, kyl­lä se on sil­loin vähän niin kuin oma vika 

        Lääke- ja rokote­tur­val­lisu­us vira­nomais­ten oudot johtopäätök­set kumpua­vat siitä, että heille
        1) ääliön hen­ki on yhtä arvokas kuin A‑luokan kansalaisen henki
        2) rokotev­as­taisu­us kumpuaa paljolti rokot­tei­den sivuvaikutuksista

        Me ekon­o­mistit ja insinöörit ajatel­laan eri­taval­la. Siitä tämä häm­men­nys vaan johtuu.

  4. Ris­ki saa­da vaka­va tau­ti, kun kyseessä on peruster­veet, hoikat ja alle viisikymp­piset, on Suomen olo­suhteis­sa varsin pieni. Lisäk­si tar­tun­nan saamisen ris­ki on aivan eri suu­ru­inen pait­si eri paikkakun­nil­la, niin myös eri tavoin elävien ihmis­ten kesku­udessa. Näin ihan yhden kaupun­gin sisällä. 

    Rokot­teen hyödyt näkyvät parhait­en niis­sä ryh­mis­sä, joille myös influ­enssarokote on tarpeelli­nen. Ei sitäkään kaikille anneta, joten mik­si nuorem­pi­en pitäisi ottaa rokot­teen ris­ki? COVID19:sta ei tul­la rokot­teil­la koskaan hävit­tämään, sil­lä nyt jo nämä valmi­it rokot­teet eivät tehoa muu­ta­maan muut­tuneeseen viruskan­taan. (brasil­ialainen, eteläafrikkalainen,new york­i­lainen) Noi­ta muut­tunei­ta kan­to­ja on ollut jo Suomes­sa. THL:kin on ver­ran­nut koron­aa tässä suh­teessa influ­enssaan, se voi muun­tua nopeasti. Lisäk­si rokot­teet eivät täysin estä tar­tut­tamista. Tehokkain tapa estää muun­tovirusten tulo on rajakontrolli.

    Olen­naista on myös se, että koro­nan aiheut­ta­ma sairaus on eri ihmisil­lä eri­lainen, toisil­la lievä tai oiree­ton, toisil­la vaka­va, osal­la keuhko-oireinen toisil­la vat­sapain­oit­teinen. Tästä viruk­ses­ta ei vielä tiede­tä riit­tävästi. Kun itse viruk­sen aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set eroa­vat paljonkin ja tietyt ryh­mät ovat selkeitä riskiryh­miä, niin voiko näin olla myös rokot­tei­den suh­teen? Sopi­iko sama rokote, joka toimii toiv­o­tusti koro­nan riskiryh­mäläisel­lä, san­o­taan esim. lihaval­la miehel­lä, jol­la on pak­su veri ja ver­it­ulp­paris­ki, myös ihmiselle, joka on hänen vas­tako­htansa? Nuori peruster­ve nainen, joka ei kuu­lu koro­nan riskiryh­mään? Nor­jas­sa­han Astra Zenecan hait­toi­hin mene­htyneet oli­vat juuri nuo­ria naisia. Yhdek­si syyk­si on epäilty myös mah­dol­lis­es­ti samanaikaista e‑pillerien käyttöä.
    Mik­si olete­taan, että rokot­teet toimi­si­vat samal­la taval­la kaikil­la ihmisil­lä? Etenkin kun kyseessä on tau­ti, joka kohtelee niin eri tavoin eri­laisia keho­ja. Nais­ten ja miesten immuu­ni­jär­jestelmis­sä on myös paljon ero­ja. Min­ul­la ei ole vas­tauk­sia, kun­han kysyn.

    https://www.fimea.fi/-/astrazenecan-koronarokotteen-hyodyt-edelleen-haittoja-suuremmat-erittain-harvinaiset-veren-hyytymishairiotapaukset-edellyttavat-lisaselvityksia

    1. Ris­ki riip­puu ihmis­es­tä:
      Ris­ki saa­da vaka­va tau­ti, kun kyseessä on peruster­veet, hoikat ja alle viisikymp­piset, on Suomen olo­suhteis­sa varsin pieni. Lisäk­si tar­tun­nan saamisen ris­ki on aivan eri suu­ru­inen pait­si eri paikkakun­nil­la, niin myös eri tavoin elävien ihmis­ten keskuudessa.Näin ihan yhden kaupun­gin sisällä. 

      Rokot­teen hyödyt näkyvät parhait­en niis­sä ryh­mis­sä, joille myös influ­enssarokote on tarpeelli­nen. Ei sitäkään kaikille anneta, joten mik­si nuorem­pi­en pitäisi ottaa rokot­teen riski?COVID19:sta ei tul­la rokot­teil­la koskaan hävit­tämään, sil­lä nyt jo nämä valmi­it rokot­teet eivät tehoa muu­ta­maan muut­tuneeseen viruskan­taan. (brasil­ialainen, eteläafrikkalainen,new york­i­lainen) Noi­ta muut­tunei­ta kan­to­ja on ollut jo Suomes­sa. THL:kin on ver­ran­nut koron­aa tässä suh­teessa influ­enssaan, se voi muun­tua nopeasti.Lisäksi rokot­teet eivät täysin estä tar­tut­tamista. Tehokkain tapa estää muun­tovirusten tulo on rajakontrolli.

      Olen­naista on myös se, että koro­nan aiheut­ta­ma sairaus on eri ihmisil­lä eri­lainen, toisil­la lievä tai oiree­ton, toisil­la vaka­va, osal­la keuhko-oireinen toisil­la vat­sapain­oit­teinen. Tästä viruk­ses­ta ei vielä tiede­tä riit­tävästi. Kun itse viruk­sen aiheut­ta­mat vaiku­tuk­set eroa­vat paljonkin ja tietyt ryh­mät ovat selkeitä riskiryh­miä, niin voiko näin olla myös rokot­tei­den suh­teen? Sopi­iko sama rokote, joka toimii toiv­o­tusti koro­nan riskiryh­mäläisel­lä, san­o­taan esim. lihaval­la miehel­lä, jol­la on pak­su veri ja ver­it­ulp­paris­ki, myös ihmiselle, joka on hänen vas­tako­htansa? Nuori peruster­ve nainen, joka ei kuu­lu koro­nan riskiryhmään?Norjassahan Astra Zenecan hait­toi­hin mene­htyneet oli­vat juuri nuo­ria naisia. Yhdek­si syyk­si on epäilty myös mah­dol­lis­es­ti samanaikaista e‑pillerien käyttöä.
      Mik­si olete­taan, että rokot­teet toimi­si­vat samal­la taval­la kaikil­la ihmisil­lä? Etenkin kun kyseessä on tau­ti, joka kohtelee niin eri tavoin eri­laisia kehoja.Naisten ja miesten immuu­ni­jär­jestelmis­sä on myös paljon ero­ja. Min­ul­la ei ole vas­tauk­sia, kun­han kysyn.

      https://www.fimea.fi/-/astrazenecan-koronarokotteen-hyodyt-edelleen-haittoja-suuremmat-erittain-harvinaiset-veren-hyytymishairiotapaukset-edellyttavat-lisaselvityksia

      En tiedä onko THL tois­ta­mas­sa kevään virheen­sä ja tekemäl­lä johtopäätök­siä koro­nan käyt­täy­tymis­es­tä perustuen aikaisem­mista koke­muk­sis­taan influ­enssas­ta. Toiv­ot­tavasti rin­nas­tuk­ses­sa on kyse pelkästään tiedot­tamis­es­ta jol­loin mutkia voidaan oikoa, en vain voi olla ajat­telemat­ta kevät­tä kun kokenut THL:n tutk­i­ja puuskahti “Pakko­han niitä on olla enem­män!” kun vas­ta-aine­tutkimuk­ses­sa ei löy­tynytkään ole­tuk­sen mukaises­ti monikym­menker­taista oireet­tomasti sairas­tanei­den ryhmää. 

      Koronal­la ei ole saman­laista painet­ta muut­tua vähem­män tap­pavak­si kos­ka se tart­tuu hyvin ennen oire­i­ta. Toinen merkit­tävä asia on että kyseessä on monielin­sairaus jol­la on laa­ja kir­jo pitkäaikaisia oire­i­ta jopa lievänkin taudin jäl­keen. Vastikään arvioiti­in että fyy­siseen ja henkiseen toim­intakykyyn vaikut­tavia pitkäaik­isvaiku­tuk­sia olisi Suones­sa 10% tar­tun­nan saaneista, siis myös lievän.

      1. K.k :“Koronal­la ei ole saman­laista painet­ta muut­tua vähem­män tap­pavak­si kos­ka se tart­tuu hyvin ennen oireita.Toinen merkit­tävä asia on että kyseessä on monielin­sairaus jol­la on laa­ja kir­jo pitkäaikaisia oire­i­ta jopa lievänkin taudin jäl­keen. Vastikään arvioiti­in että fyy­siseen ja henkiseen toim­intakykyyn vaikut­tavia pitkäaik­isvaiku­tuk­sia olisi Suones­sa 10% tar­tun­nan saaneista, siis myös lievän.”

        Mihin lie tuo arvio perus­tuu? Suur­ta osaa 2020 tar­tun­noista ei ole edes las­ket­tu, kun testei­hin ei päässyt. Me emme tiedä, kuin­ka moni Suomes­sa on sairas­tanut koro­nan. Vesi­jo­htovesistä löy­tyi syysku­us­sa koron­aa myös paikkakun­nil­ta, jois­sa oli viral­lis­es­ti nol­la tartuntaa.
        Suurim­mal­la osal­la lievästi sairas­taneista ei kyl­lä ole esi­in­tynyt fyy­sisen tai henkisen toim­intakyvyn pitkäaikaisvaiku­tuk­sia, ja on myös täysin oireet­to­mia posi­ti­ivisen tulok­sen saanei­ta. Tietysti viruskan­natkin ovat eri­laisia eri mais­sa, en tiedä puhutko Suomes­ta vai globaalisti.
        Lisäk­si sairas­tuneis­sa, tode­tuis­sa tapauk­sis­sa on yliko­ros­tuneet van­huk­set, joil­la on jo valmi­ik­si muis­ti­sairauk­sia ja van­huk­sel­la pienikin ter­vey­den­ti­lan lasku voi hel­posti johtaa kog­ni­ti­ivis­ten taito­jen lasku­un. Itse suh­taudun ÄO-testei­hin hie­man kri­it­tis­es­ti ylipäätään. Miten voidaan arvioi­da, onko älylli­nen suori­tuskyky laskenut, kun ei tiedä henkilön lähtö­ta­soa? Eivät useim­mat ihmiset ole käyneet koskaan ÄO-testeis­sä. Pelkkä lähtö­ta­son olet­ta­mi­nen esimerkik­si ammatin tai koulu­tus­ta­son perus­teel­la ei ole tarpeek­si luotet­tavaa tietoa.
        Tässä Robert J. Stern­ber­gin artikke­lis­sa hie­man kri­itikkiä stan­dard­is­oitu­ja teste­jä kohtaan:
        https://www.insidehighered.com/views/2020/08/31/pandemic-has-proven-standardized-tests-dont-measure-whats-important-opinion

        Tässä brit­tiläi­nen tutkimus aiheesta covid ja älykkyysosamäärä:
        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.10.20.20215863v1

        “Peo­ple who had recov­ered, includ­ing those no longer report­ing symp­toms, exhib­it­ed sig­nif­i­cant cog­ni­tive deficits when con­trol­ling for age, gen­der, edu­ca­tion lev­el, income, racial-eth­nic group and pre-exist­ing med­ical disorders.”
        Todel­lako älyykkyy­den laskun arvioin­nis­sa otet­ti­in iän, ter­vey­den­ti­lan ja koulu­tuk­sen lisäk­si huomioon niinkin kyseenalainen määritelmä kuin rotu? Usko­taanko myös yleis­es­ti, että sukupuolel­la on suuri merk­i­tys älykkyysosamäärän kannal­ta? Odote­taanko naisil­ta ja miehiltä eri­laisia tuloksia?

  5. Jos AZ rokote olisi lisän­nyt KAIKKIEN verisuoni­tukosten esi­in­tymistä samal­la lukumääräl­lä tapauk­sia niin emme kai koskaan huo­maisi asi­aa. Muu­ta­man promillen lisäys aika yleisessä (kuitenkin usein aika vaar­al­lises­sa) vaivas­sa olisi kadon­nut sat­un­nais­vai­htelu­un ja rapor­toin­nin pie­neenkin epä­tarkku­u­teen. Mis­tä sen tietää jos vaik­ka joku muu rokot­teista olisi tässä asi­as­sa nytkin heikompi.

  6. Ole­tan, että Bri­tan­ni­as­sa roko­tusjärjestys oli suun­nilleen saman­lainen kuin Suomes­sa. Ensin ikäih­miset, riskiryh­mät ja ehkä ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia. Sak­sas­sa taasen on rokotet­tu nuorem­pia ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisia (lue nuorehko­ja naisia). Joskus tam­mi-helmiku­us­sa puhut­ti­in näet vah­vasti, että Astran teho on heikko iäkkäil­lä. Nyt kun Suomes­sa rokote­taan Astral­la vain yli 65-vuo­ti­ai­ta, on Bri­tann­ian tilas­to luul­tavasti lähempänä mei­dän tilan­net­tamme. Tämä tosin pelkkää omaa tuumailua, kun en ole löytänyt dataa rokotetuista.

  7. Pitäisikö rokkot­teil­ta ja kaik­il­ta lääkkeiltä vaa­tia. että niil­lä ei ole haitallisia sivu­vaiku­tuk­sia? Lääkärei­den käyt­töön jäisi ehkä laas­tar­it ja ruk­ouk­set. Toinen vai­h­toe­hto on pohtia hyö­tyjä ja hait­to­ja. Tätä ymmärtääk­seni tehdään kaikkien lääkkei­den kohdal­la, poikkeuk­se­na koronarokotteet.

  8. Muis­telisin näh­neeni speku­laa­tio­ta siitä, että kyse voisi olla rokot­teen ja e‑pillerien yhteis­vaiku­tuk­ses­ta. Korkeampi esi­in­tyvyys tuos­sa nor­jalaises­sa rokote­tun ter­vey­den­huolto­henkilöstön joukos­sa voisi selit­tyä täl­lä, kos­ka siinä joukos­sa pillerei­den käyt­täjiä lie­nee aika paljon enem­män kuin vaik­ka brit­ti­aineis­tossa, jos­sa kai on pääasi­as­sa van­hempaa väkeä, jon­ka sukupuoli­jakau­makin lie­nee tasaisem­pi. Liekö jos­sakin / jol­lakul­la tästä parem­paa tietoa?

      1. Rokot­tamises­sa ja lääke­hoi­dos­sa on se ongel­ma, että jos poti­las on tarpeek­si sairas tai huonokun­toinen, hän voi kuol­la yhtä hyvin hoitoon kuin sairauteen — tai vain van­hu­u­teen tai geeneistä tai elin­tavoista johtu­vi­in syi­hin. Siinä mielessä kuolemien tilas­toimi­nen joh­tu­maan tietys­tä syys­tä — esim. korona­sairaus tai koronarokote — on hyvin epätarkkaa.

  9. Olisiko asian ydin saa­da rokote­tuotan­toa lisät­tyä EUssa. Toki se mak­saa rahaa, mut­ta kus­tan­nus on vähäi­nen, ver­rat­tuna val­tavi­in tukipaket­tei­hin. Sak­sas­sa olisi lääke­te­ol­lisu­ut­ta, joka pysty­isi rak­en­ta­maan tarvit­tavia tuotan­tolin­jo­ja. Val­i­taan yksi tai kak­si rokotet­ta ja lisenssi­valmis­tus käyn­ti­in reilul­la rahoituksella.
    Johtuuko EUn huono rokote­saatavu­us liian tin­gi­ty­istä hin­noista. USA ja Bri­tan­nia osaa­vat ostaa parem­min. Ei se käy ain­oas­taan tilauk­sia lähettämällä.

    1. erk­ki nii­ni:
      Olisiko asian ydin saa­da rokote­tuotan­toa lisät­tyä EUssa. Toki se mak­saa rahaa, mut­ta kus­tan­nus on vähäi­nen, ver­rat­tuna val­tavi­in tukipaket­tei­hin. Sak­sas­sa olisi lääke­te­ol­lisu­ut­ta, joka pysty­isi rak­en­ta­maan tarvit­tavia tuotan­tolin­jo­ja. Val­i­taan yksi tai kak­si rokotet­ta ja lisenssi­valmis­tus käyn­ti­in reilul­la rahoituksella. 

      Ei ole help­poa eikä varsinkaan nopeaa. mRNA-rokot­tei­den valmis­tus on erit­täin mon­imutkainen pros­es­si (Pfiz­er-Bion­techin rokot­teen valmis­tamises­sa on 50000 eri vai­het­ta), joka vaatii lait­teis­to­jen lisäk­si huip­pu­osaa­jia, joi­ta ei kas­va puissa.

      Esimerk­ki nopeasti tuotan­toka­p­a­siteetin pystyt­tämis­es­tä on Bion­techin tehdas Mar­bur­gis­sa, jos­sa se osti van­han tehtaan Novar­tik­selta syysku­us­sa 2020 ja muut­ti sen omaa rokotet­taan tuot­tavak­si. Ensim­mäiset rokot­teet lähtevät tehtaal­ta ulos tässä kuus­sa — aluk­si 1,6 miljoon­aa annos­ta päivässä, tuotan­non päästyä täy­teen vauhti­in n. 2 miljoon­aa annos­ta päivässä. Ainakin myös Mod­er­na on laa­jen­ta­mas­sa tuotan­totilo­jaan Sveit­sis­sä. AstraZenecan rokot­teen tuotan­non laa­jen­t­a­mi­nen on esimerk­ki hitaam­mas­ta laa­jen­tamis­es­ta: sen tuot­tamiseen tarvit­tavia biore­ak­tor­e­i­ta raken­netaan lisää ainakin Sak­saan, mut­ta ne saadaan käyt­töön vas­ta ensi vuo­den lopulla.

      Nyt lisäka­p­a­siteet­tia tehdään sil­lä ole­tuk­sel­la, että kaik­ki maail­man ihmiset pitää rokot­taa joka vuosi. Sitä isom­pi kap­a­siteet­ti tun­tu­isi jo ylimitoitetulta.

  10. Kaiken­lai­sis­sa yhteiskun­nan riskiarviois­sa oltaisi­in heti järkeväm­mäl­lä poh­jal­la, jos las­ket­taisi­in jonkin­lainen keskiver­tokansalaisen ris­ki kuol­la tai vakavasti vam­mau­tua seu­raa­van vuo­den aikana ottaen huomioon kaik­ki mah­dol­liset riskin­läh­teet ja sit­ten ver­rat­taisi­in jokaista uut­ta riskin­lähdet­tä tähän. Taitaisi käy­dä niin, että melkein kaik­ki muu toim­inta on kohtu­ullisen har­mi­ton­ta ver­rat­tuna liiken­teeseen, tupakoin­ti­in ja mah­dol­lis­es­ti roskaruokaan.

    1. Anonyy­mi:
      Kaiken­lai­sis­sa yhteiskun­nan riskiarviois­sa oltaisi­in heti järkeväm­mäl­lä poh­jal­la, jos las­ket­taisi­in jonkin­lainen keskiver­tokansalaisen ris­ki kuol­la tai vakavasti vam­mau­tua seu­raa­van vuo­den aikana ottaen huomioon kaik­ki mah­dol­liset riskin­läh­teet ja sit­ten ver­rat­taisi­in jokaista uut­ta riskin­lähdet­tä tähän. Taitaisi käy­dä niin, että melkein kaik­ki muu toim­inta on kohtu­ullisen har­mi­ton­ta ver­rat­tuna liiken­teeseen, tupakoin­ti­in ja mah­dol­lis­es­ti roskaruokaan.

      Olet luul­tavasti oike­as­sa. Vielä kun tehtäisi­in arvio siitä, kuin­ka monel­la keskiver­tokansalaisel­la on tosi­asi­as­sa ris­ki saa­da koronatar­tun­ta Suomes­sa. On kuin jokin käsit­tämätön vir­ta­he­po olo­huoneessa, ettei voi­da myön­tää, että tar­tun­nan saamisen ris­ki on hyvin erisu­u­ru­inen riip­puen siitä, mis­sä asuu ja mil­lä tavoin itse käyt­täy­tyy. (pois lukien riski­am­mateis­sa työsken­televät) Ei se ole sat­tumaa, että tau­ti ei suinkaan kul­je nopeasti koko väestön läpi, vaik­ka koronal­la olisi siihen poten­ti­aalia, kos­ka se tart­tuu oireet­tomana. Tämä tau­ti tart­tuu lähikon­tak­teis­sa paljon kon­tak­te­ja omaavien ja liikku­vais­ten ihmis­ten keskuudessa.

      1. Ris­ki riip­puu ihmis­es­tä: Olet luul­tavasti oike­as­sa. Vielä kun tehtäisi­in arvio siitä, kuin­ka monel­la keskiver­tokansalaisel­la on tosi­asi­as­sa ris­ki saa­da koronatar­tun­ta Suomes­sa. On kuin jokin käsit­tämätön vir­ta­he­po olo­huoneessa, ettei voi­da myön­tää, että tar­tun­nan saamisen ris­ki on hyvin erisu­u­ru­inen riip­puen siitä, mis­sä asuu ja mil­lä tavoin itse käyt­täy­tyy. (pois lukien riski­am­mateis­sa työsken­televät) Ei se ole sat­tumaa, että tau­ti ei suinkaan kul­je nopeasti koko väestön läpi, vaik­ka koronal­la olisi siihen poten­ti­aalia, kos­ka se tart­tuu oireet­tomana. Tämä tau­ti tart­tuu lähikon­tak­teis­sa paljon kon­tak­te­ja omaavien ja liikku­vais­ten ihmis­ten keskuudessa.

        Tämän­hän piti tuo­da lau­maim­mu­ni­teet­ti etu­a­jas­sa kun akti­ivisim­mat sairas­tu­isi­vat mut­ta niin ei näytä käyneen, ei edes Tukhol­mas­sa viime vuonna. 

        Brasil­ia tosin näyt­tää osoit­ta­van että riit­tävän isos­sa väestössä lau­maim­mu­ni­teet­tia ei ehkä koskaan syn­ny kun virus ehtii muun­tua. Yksi virhep­äätelmä keväältä taitaa olla että koron­avirus ei muu­tu kovin nopeasti, joh­tui ilmeis­es­ti siitä että tar­tun­to­ja oli sil­loin arvioitua selvästi vähem­män joten mutaa­tioitakaan ei syntynyt.

  11. Ensin­näkin: rokot­tei­den laadun­valvon­ta toimii kuten pitääkin. Se on hyvä asia meille kaikille ja tässä vai­heessa olemme iloisia, että Englan­ti ja Israel ovat tes­taan­neet väestöl­lään rokotteita.

    Toisek­seen: kaik­ki rokot­teet ovat parem­pi vai­h­toe­hto sille, että ei saa roko­tus­ta. Kaik­ki rokot­teet suo­jaa­vat vaar­al­liselta tautimuodolta. 

    Uut­soin­ti saa ihmiset sekaisin ja asia menee kum­mallisek­si. Tässä on medi­al­la syytä miet­tiä ihan itsekin klikkiot­sikoitaan ja kykyä ker­toa vaikei­ta asioita.

    Pan­demi­as­sa ollaan virus­muun­nos­ten kanssa aivan uudessa vai­heessa. Enää ei kan­na­ta kat­sel­la 2020 koke­muk­sia vaan tart­tuvam­mat viruk­set pystyvät pahen­ta­maan tilan­net­ta todel­la paljon. Eteenkin tarvit­ta­van roko­tus­suo­jan suh­teen kat­tavu­u­den on olta­va todel­la suuri. Koron­a­passien ja helpom­man elämän suh­teen kyse on ajas­ta kun on saatu se toinenkin piik­ki, nykynäkymin loka-marraskuussa. 

    Rokote­tuotan­non saami­nen toim­i­maan — roko­teet ovat vaikei­ta valmis­taa ja tuotan­non laadun­valvon­nan on olta­va kun­nos­sa — ja uudet hyväksy­tyt rokot­teet kuten Johnson&Johnson paran­ta­vat tilan­net­ta. Tässä on ollut pulaa neu­loista, lasip­ul­loista, tehosteaineista ja muus­takin. Mas­sat­uotan­to ei syn­ny hetkessä.

    Ruot­salainen aja­tus lau­ma­suo­jan syn­tymis­es­tä sairas­ta­mal­la jää nähtäväk­si. Ei näytä hyvältä. Aiem­min Suomes­sa muuten ei juuri lap­sia testattu.

    Harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa voi käy­dä aidosti sat­tuma ja myös huono tuuri monel­la tapaa. Perustel­tu­jen johtopäätösten tekem­i­nen ei ole ihan yksioikoista.

    1. JTS:
      Ensin­näkin: rokot­tei­den laadun­valvon­ta toimii kuten pitääkin. Se on hyvä asia meille kaikille ja tässä vai­heessa olemme iloisia, että Englan­ti ja Israel ovat tes­taan­neet väestöl­lään rokotteita.

      Toisek­seen: kaik­ki rokot­teet ovat parem­pi vai­h­toe­hto sille, että ei saa roko­tus­ta. Kaik­ki rokot­teet suo­jaa­vat vaar­al­liselta tautimuodolta. 

      Uut­soin­ti saa ihmiset sekaisin ja asia menee kum­mallisek­si. Tässä on medi­al­la syytä miet­tiä ihan itsekin klikkiot­sikoitaan ja kykyä ker­toa vaikei­ta asioita.

      Pan­demi­as­sa ollaan virus­muun­nos­ten kanssa aivan uudessa vai­heessa. Enää ei kan­na­ta kat­sel­la 2020 koke­muk­si­avaan tart­tuvam­mat viruk­set pystyvät pahen­ta­maan tilan­net­ta todel­la paljon. Eteenkin tarvit­ta­van roko­tus­suo­jan suh­teen kat­tavu­u­den on olta­va todel­la suuri. Koron­a­passien ja helpom­man elämän suh­teen kyse on ajas­ta kun on saatu se toinenkin piik­ki, nykynäkymin loka-marraskuussa. 

      Rokote­tuotan­non saami­nen toim­i­maan – roko­teet ovat vaikei­ta valmis­taa ja tuotan­non laadun­valvon­nan on olta­va kun­nos­sa –ja uudet hyväksy­tyt rokot­teet kuten Johnson&Johnson paran­ta­vat tilan­net­ta. Tässä on ollut pulaa neu­loista, lasip­ul­loista, tehosteaineista ja muus­takin. Mas­sat­uotan­to ei syn­ny hetkessä.

      Ruot­salainen aja­tus lau­ma­suo­jan syn­tymis­es­tä sairas­ta­mal­la jää nähtäväk­si. Ei näytä hyvältä. Aiem­min Suomes­sa muuten ei juuri lap­sia testattu.

      Harv­inai­sis­sa tapauk­sis­sa voi käy­dä aidosti sat­tuma ja myös huono tuuri monel­la tapaa. Perustel­tu­jen johtopäätösten tekem­i­nen ei ole ihan yksioikoista.

      Nämä rokot­teet ovat käytän­nössä kaik­ki tehty nopeutetul­la aikatalul­la, ilman faasi 3 vai­het­ta. Kaik­ki eivät ole lähtöko­htais­es­ti samas­sa vaaras­sa sairas­tua vakavaan tau­timuo­toon, kos­ka ovat nuo­ria ja peruster­veitä (tämän näkee tilas­toista) tai asu­vat alueel­la, jos­sa on todel­la min­i­maa­li­nen ris­ki saa­da tartunta(puhun Suomes­ta). Tar­tut­ta­ji­na Suomes­sa toimii tietyl­lä taval­la käyt­täy­tyvä super­tar­tut­ta­jien ydin­poruk­ka. Tämä on hyvin selvästi nähtävis­sä etenkin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la, jos­sa ei juuri väestöti­heitä aluei­ta ole.
      Nämä nyt markki­noille tulleet rokot­teet eivät suo­jaa brasil­ialaiselta, eivätkä eteläafrikkalaiselta tai new york­i­laiselta virus­muun­nok­selta. Paras suo­ja Suomelle virus­muun­nok­sil­ta on pysyvä rajakon­trol­li asian suhteen.
      Lau­ma­suo­jan muo­dostaa rokote­tut ja sairas­ta­mal­la vas­ta-ainei­ta tai solu­muis­ti­in perus­tu­vaa immu­ni­teet­tia omaa­vat. Riit­tää että heitä on riit­tävän paljon yhtä aikaa, niin viruk­sel­la ei ole kehen tart­tua. Muu­ta­mas­sa maas­sa on onnis­tut­tu pelkäl­lä tukah­dut­tamisel­lakin erit­täin hyvin. Valitet­tavasti hyvän tulok­sen (tuli se sit­ten mil­lä keinol­la tahansa) voi aina pila­ta se, että tuo­daan maa­han rajo­jen yli tuli­aise­na jokin uusi virusmuunnos.

      1. Nämä rokot­teet ovat käytän­nössä kaik­ki tehty nopeutetul­la aikatalul­la, ilman faasi 3 vaihetta.

        Sput­nik-rokote otet­ti­in käyt­töön ennen faasi 3 vai­het­ta, kaikissa län­si­mai­sis­sa rokot­teis­sa faasi 3 on takana.Ilman sitä rokot­teet olisi aloitet­tu jo kesällä.

      2. Valitet­tavasti hyvän tulok­sen (tuli se sit­ten mil­lä keinol­la tahansa) voi aina pila­ta se, että tuo­daan maa­han rajo­jen yli tuli­aise­na jokin uusi virusmuunnos.

        Viruk­set ovat tulleet aina rajo­jen ylitse ja muurien läpi. Rajakon­trol­lil­la voidaan saa­da lisäaikaa.
        Suomes­sa HS:n ja muiden ansios­ta on annet­tu lev­itä hie­man harhainen käsi­tys, että ongel­ma ratkeaa syyt­tämäl­lä rajavalvon­taa. Jonkun mukana se tukee kuitenkin, yleen­sä paremp­inap­pisen ja tärkeitä asioi­ta hoita­van siinä kuin kenen muun tahansa mukana.

        Kri­isi yllät­tää aina — ja tässä oli ongel­ma, jon­ka ratkomises­sa oppi­si­tio kek­si lähin­nä tehdä vain hait­taa. Poli­ti­ikan toimit­ta­jille tämä meni yli hipan ja uut­sioiti­in oppi­sio hal­litrus vään­nöstä ja asia uno­hdet­ti­in. Tässä olisi pitänyt yhdessä tor­jua pan­demi­aa, mut­tase on vähän tylsää.

        Rajo­jen suh­teen joillekin oli ihmisoikeus hakea nuuskaa Ruot­sista “kev­ereille”, jotkut tarvit­si­vat duunare­i­ta jostain ja sit­ten bis­nek­sen piti sujua. Ruot­si antoi ihail­lun esimerkin avoimuud­es­ta, maskit­to­muud­es­ta ja “yksilön vastuusta”. 

        Sairas­tunei­den syyl­listämi­nen on tässäkin ollut vas­ten­mielistä puuhaa. Eteenkin niiden mol­laami­nen estoit­ta, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä eturiv­in työn­tek­i­jöitä palveluammateissa.
        Epi­demi­at ker­to­vat yhteiskun­nas­ta ja sen arvoista.

        Viruk­sen saa jos on huono tuuri. Ei ole kuu­lunut, että kukaan halu­aisi tar­tut­taa ketään. Ihmiset käyt­täy­tyvät kuin ihmiset ja osa tekee tyh­myyk­siä ja osa vain ei ole oival­tanut miten toimia oikein. “Itse hankkivat”-viisu ei vain pidä paikkaansa. Kulku­tau­dit leviävät. 

        Tutkimusti­etoa ja koke­muk­sia on rajoiuk­sista ja roko­tuk­sista. Englan­ti ja Israel ovat olleet mei­dänkin ilok­si koe­lab­o­ra­to­ri­oi­ta, joista on saatu tieto roko­tusten haitoista ja toimivuudesta.
        Lisäk­si tämä on globaali han­ke — jos­sa todel­lakin olemme samas­sa ongel­mas­sa yhdessä kaikkien muiden kanssa. Jos Brasil­ian tai Valvko-Venäjän pres­i­dent­ti sekoilee ja antaa viruk­sen lev­itä, mekin kär­simme siitä.

        Sit­ten ovat nämä omat kel­lokkaamme. Tämä ei ole mikään help­po tau­ti — osa selviää vähillä ongelmil­la, osa kuolee. Ilmeis­es­ti Suoes­sa ollaan totut­tu, tai sit­tenkuollei­ta ei ole tarpeek­si ja he ovat jonkun muun omaisia.

        (Muuten Sputk­inV on myös adenevovirusvek­torirokote kuten AZ ja J&J.)

      3. JTS: Viruk­set ovat tulleet aina rajo­jen ylitse ja muurien läpi. Rajakon­trol­lil­la voidaan saa­da lisäaikaa.
        Suomes­sa HS:n ja muiden ansios­ta on annet­tu lev­itä hie­man harhainen käsi­tys, että ongel­ma ratkeaa syyt­tämäl­lä rajavalvon­taa. Jonkun mukana se tukee kuitenkin, yleen­sä paremp­inap­pisen ja tärkeitä asioi­ta hoita­van siinä kuin kenen muun tahansa mukana.

        Kri­isi yllät­tää aina – ja tässä oli ongel­ma, jon­ka ratkomises­sa oppi­si­tio kek­si lähin­nä tehdä vain hait­taa. Poli­ti­ikan toimit­ta­jille tämä meni yli hipan ja uut­sioiti­in oppi­sio hal­litrus vään­nöstä ja asia uno­hdet­ti­in. Tässä olisi pitänyt yhdessä tor­jua pan­demi­aa, mut­tase on vähän tylsää.

        Rajo­jen suh­teen joillekin oli ihmisoikeus hakea nuuskaa Ruot­sista ”kev­ereille”, jotkut tarvit­si­vat duunare­i­ta jostain ja sit­ten bis­nek­sen piti sujua. Ruot­si antoi ihail­lun esimerkin avoimuud­es­ta, maskit­to­muud­es­ta ja ”yksilön vastuusta”. 

        Sairas­tunei­den syyl­listämi­nen on tässäkin ollut vas­ten­mielistä puuhaa. Eteenkin niiden mol­laami­nen estoit­ta, jot­ka ovat vält­tämät­tömiä eturiv­in työn­tek­i­jöitä palveluammateissa.
        Epi­demi­at ker­to­vat yhteiskun­nas­ta ja sen arvoista.

        Viruk­sen saa jos on huono tuuri. Ei ole kuu­lunut, että kukaan halu­aisi tar­tut­taa ketään. Ihmiset käyt­täy­tyvät kuin ihmiset ja osa tekee tyh­myyk­siä ja osa vain ei ole oival­tanut miten toimia oikein. ”Itse hankkivat”-viisu ei vain pidä paikkaansa. Kulku­tau­dit leviävät. 

        Tutkimusti­etoa ja koke­muk­sia on rajoiuk­sista ja roko­tuk­sista. Englan­ti ja Israel ovat olleet mei­dänkin ilok­si koe­lab­o­ra­to­ri­oi­ta, joista on saatu tieto roko­tusten haitoista ja toimivuudesta.
        Lisäk­si tämä on globaali han­ke – jos­sa todel­lakin olemme samas­sa ongel­mas­sa yhdessä kaikkien muiden kanssa. Jos Brasil­ian tai Valvko-Venäjän pres­i­dent­ti sekoilee ja antaa viruk­sen lev­itä, mekin kär­simme siitä.

        Sit­ten ovat nämä omat kel­lokkaamme. Tämä ei ole mikään help­po tau­ti – osa selviää vähillä ongelmil­la, osa kuolee. Ilmeis­es­ti Suoes­sa ollaan totut­tu, tai sit­tenkuollei­ta ei ole tarpeek­si ja he ovat jonkun muun omaisia.

        (Muuten Sputk­inV on myös adenevovirusvek­torirokote kuten AZ ja J&J.)

        Sput­nikissa on eri ade­n­ovirus joka on peräisin ihmis­es­tä. Se aiheut­taa heikom­man immuu­ni­vas­teen kuin AZ:n käyt­tämä sim­panssin ade­n­ovirus. On siis täysin mah­dol­lista että ongel­mat eri ade­n­ovirus­rokot­teil­la ovat eri­laisia. Kaikil­la rokot­teil­la­han on ongelmia ja hyväksyt­tävyy­den rajaan vaikut­taa minkälaista uhkaa niil­lä tor­ju­taan. Muis­taak­seni sikain­fuenssa aiheut­ti yhden kuole­man miljoonas­ta ja sitä pidet­ti­in ainakin jos­sakin määrin epäon­nis­tuneena. Rima on siis hyvin korkealla.

  12. Jos olet­taa, että vaka­va seu­raus on kuole­ma toden­näköisyy­del­lä 0.16/100000 saadaan roko­tuk­sen kuolleisu­udek­si 1.6 mikro­mort­tia. Yksi vuorokausi 45-vuo­ti­aana tekee 6 mikro­mort­tia, eli on yhtä vaar­al­lista ottaa rokote kuin elää 6 tun­tia 45-vuo­ti­aana. Yksi uin­tik­er­ta on taas yhtä vaar­alli­nen kuin 7.5 koronarokotet­ta (12 mikro­mort­tia). Mik­si vira­nomaiset eivät sul­je kaikkia uimaran­to­ja? Sehän on edesvastuutonta!

    Jos suomes­sa on 868 koron­akuole­maa ja 82000 koronatar­tu­naa saadaan kuolleisu­udek­si 10000 mikro­mort­tia. Emme tiedä mon­tako koronatar­tun­taa on todel­lisu­udessa. Jos ajat­telemme, että 1/10 tar­tun­nas­ta tun­nis­te­taan, niin kuolleisu­us olisi silti 1000 mikro­mort­tia. Se on yhtä vaar­al­lista kuin käyt­tää hero­i­inia 30 annos­ta. Tai hypätä 2 ker­taa base-hyppy.

    1. Ris­to Juu­järvi: Jos olet­taa, että vaka­va seu­raus on kuole­ma toden­näköisyy­del­lä 0.16/100000 saadaan roko­tuk­sen kuolleisu­udek­si 1.6 mikro­mort­tia. Yksi vuorokausi 45-vuo­ti­aana tekee 6 mikro­mort­tia, eli on yhtä vaar­al­lista ottaa rokote kuin elää 6 tun­tia 45-vuotiaana. 

      Huomioiden että THLssä ja KRARssä on koulutet­tu­ja ja lasku­taitoisia ihmisiä, loogi­nen johtopäätös on että jos­sain ei usko­ta EMAn lukui­hin, ja/tai niiden sovel­tuvu­u­teen Suomes­sa, ja tämä epälu­u­lo on todel­li­nen syy raja­ta Astra Zenecan rokot­teen käyt­tö yli 65-vuo­ti­aisi­in. Muuten­han nyt anne­tuis­sa suosi­tuk­sis­sa ei olisi jär­jen hiventä.

      Huomioiden näi­den asiantun­ti­jakollek­ti­ivien aiem­mat täyspäiset suosi­tuk­set, on äkilli­nen muu­tos täysipäisyy­dessä vähem­män toden­näköistä kuin se ettei ihan kaikkia nyt annet­tu­jen suosi­tusten poh­jana ollei­ta val­is­tunei­ta mut­ta vail­la ver­tais­arvioitua näyt­töä ole­via arvauk­sia (eli hypo­teese­ja) ole ker­rot­tu julkisuuteen.

    2. Nor­jan hal­li­tus piti tiedoi­tusti­laisu­u­den AstraZenecas­ta 15.4. jol­loin ker­rot­ti­in miten A.Z tois­taisek­si käyt­tämät­tä jät­tämi­nen hidas­taa rokot­tamisen eten­e­mistä. Folkehelseinstitutt:in johta­ja Camil­la Stoltenberg ker­too videossa 13:15, kuin­ka A.Z ris­ki ja hyö­ty on arvioitu. Taulukos­sa Risiko og nytte for AstraZeneca? 45–74 vuo­ti­aat on jaet­tu ikäryh­mi­in, miehet ja naiset erik­seen. Iäl­lä ja sukupuolel­la on riskin suh­teen suuret erot, 45–49 vuo­ti­ail­la naisil­la ris­ki kuol­la A.Zenecaan on 79 viikon ajan suurem­pi kuin Covidi­in, 70–74 vuo­ti­ail­la miehillä vain 4 viikkoa. Alle 45 vuo­ti­aat ovat jätet­ty tilas­tos­ta pois, kuitenkin 2 vakavasti A.Z sairas­tunut­ta ja 1 kuol­lut oli­vat alle 40 vuo­ti­ai­ta. Nämä luvut perus­tu­vat Nor­jan 5 vakavaan A.Z tapauk­seen ja tar­tun­tati­lanteeseen, joka on nyt hallinnas­sa, tilanteen huonontues­sa, arvio tietysti muut­tuisi. Video on tulkat­tu englan­niksi. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/koronasituasjonen-pressekonferanse-torsdag-15.-april/id2844644/

  13. AstraZenecan kanssa joutuu pohdiskele­maan kieltäy­tymistä, jos suvus­sa on ollut taipumus­ta ver­it­ulp­pi­in. Toiv­ot­tavasti tämä ote­taan huomioon eikä san­o­ta, että ole sit­ten ilman. Ver­it­ul­pan pelko perin­nöl­li­sistä syistä on ihan rel­e­vant­ti, kos­ka ilmeis­es­ti riskitek­i­jöistä ei paljon mitään tiede­tä luku­un otta­mat­ta jotain kor­re­laa­tioi­ta suuri­in yleisi­in väestöryhmiin.

  14. Nor­jas­sa vakavasti A.Z:sta sairas­tunei­ta on 6 henkilöä, kuollei­ta 4. “Forskerne har under­søkt de fem som var innlagt med sjeldne blod­prop­p­vari­anten på Rikshospitalet.
    Kvin­nen som døde på Tynset er ikke under­søkt av forskerne. Dette for­di det ikke ble sikret godt nok prøvemateriale.
    — De prøvde, men fikk det ikke til. Det er veldig synd.” Aften­posten 11.4

  15. Yleis­es­ti hyväksyt­tynä lisäriskinä kansan­ter­vey­den yhtey­dessä on käytet­ty riskiä yksi miljoonas­ta. Tämä vas­taa suun­nilleen riskiä, että kuolisit salamaniskuun.

  16. Mihin perus­tuu väite: “Suomes­sa vakavia hait­to­ja on havait­tu kolme”? Käsit­tääk­seni Fimean sivuil­la vakavia hait­tavaiku­tuk­sia on rapor­toitu 217 kpl AstraZenecan rokot­teelle: https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset . Fimean sivuil­ta: “Hait­tavaiku­tus arvioidaan vakavak­si, jos se on:
    — johtanut kuolemaan
    — hengenvaaraan
    — sairaala­hoitoon tai sairaala­hoidon pitkittymiseen
    — aiheut­tanut pysyvän vam­man tai alen­tanut toim­intakykyä (esim. pitkäaikainen työkyvyttömyys)
    — syn­nyn­näi­nen epä­muo­dos­tu­ma tai muu syn­nyn­näi­nen poikkeama”
    Onko nuo mainit­tu kolme kap­palet­ta siis kuolemia?

  17. Ylen toim­i­tus on nyt huolis­saan siitä, että jääkö AZ:n rokotet­ta varas­toon sen sijaan, että rokot­teet tuli­si­vat heti käyttöön:
    https://yle.fi/uutiset/3–11879763
    Ongel­man ker­ro­taan koske­van etenkin Helsinkiä, jos­ta yli 65-vuo­ti­aat rokotet­ta­vat ovat jo lop­pumas­sa, kun taas Ylen jutun mukaan esim. Van­taal­la on pulaa AZ:n rokot­teista. Luulisi, että naa­purikun­tien kesken osat­taisi­in jakaa rokot­tei­ta saman sairaan­hoitopi­irin sisäl­lä niin, ettei tarvitse rokot­tei­ta lait­taa väli­varas­toon tilanteessa, jos­sa toisel­la kun­nal­la on yli­tar­jon­taa yli 65-vuo­ti­aille kel­paav­ista rokot­teista ja toisel­la pula. Mut­ta sel­l­ais­es­ta vai­h­toe­hdos­ta ei jutus­sa puhuta, vaan puhutaan vain varas­toin­nista. Onko toim­i­tus tehnyt tahal­laan provosoivan jutun, vai onko tuol­laista oikeasti suunnitteilla?

  18. Avasin tänään uuden lääkepakkauk­sen. “Mah­dol­liset hait­tavaiku­tuk­set” ‑kohdas­sa ikävien sivuoirei­den lis­taus alkaa yhdel­lä henkilöl­lä kymmen­estä (1/10) tode­tu­il­la. Aivo­hal­vaus oli todet­tu yhdel­lä henkilöl­lä tuhannes­ta (1/1000). Tätäkin lääket­tä pop­si­taan Suomes­sa var­maan enem­män kuin Sisu-pastilleja.

    Itse otin AZ:n ensim­mäisen rokot­teen ilomielin ja toisen, kun sen aika koit­taa. Tupla 1. riskiryh­mäläisenä osaan itsekin laskea rokot­teen hyödyt vs. haitat.

    Jostakin syys­tä kaikissa koron­aan liit­tyvis­sä asiois­sa ihmiset ovat menet­täneet suh­teel­lisu­u­den­ta­jun­sa täydellisesti.

  19. No mik­si­hän Tan­s­ka on kieltämässä koko Astra Zenecan ?

  20. Saisi jo tul­la niitä päivämääriä. 

    Matkus­tuk­sen rajoituk­sis­sa tämän het­k­isten päätösten piti päät­tyä tämän viikon sun­nun­taina eli 18.4. No jotain päät­tyykin, mut­ta mitä? Se on epä­selvää. Laukut on kuitenkin pakat­tu ja maanan­taina pitäisi olla menos­sa, mut­ta saat­taa olla, että ei pääse. Jokin toinen rajoi­tus on voimas­sa nimit­täin huhtiku­un lop­pu­un ja tästä tuli tieto tänään per­jan­taina, kun lähtöpäivä olisi maanan­taina. Mikä tämä rajoi­tus on, niin siitä ei ole tietoa.

    Tämä on vähän kuin kään­teinen kuole­man­tuomio. Olet tuomit­tu ja jotkut byrokraatit miet­tivät miljoo­nan pikkuby­rokraat­tisen pykälän takaa, että toteu­tuuko tuomi­tun oikeus hyvään elämään nyt kun se tapetaan. Tässä ollaan tuomit­tu­ja kuole­maan, kunnes saate­taan saa­da tai olla saa­mat­ta vapaut­ta­va tuomio. Kukaan ei tiedä mis­sä ja mil­loin jotain muut­tuu, mut­ta jos­sain vai­heessa jokin kyl­lä muut­tuu. Ehkä.

    Nyt on jo todet­tu, että sen taudin sairas­t­a­mi­nen ei muu­ta mitään. Eikä sitä vas­taan rokot­ta­mi­nen muu­ta mitään. Eikä sen esi­in­tyvyy­den muu­tok­set muu­ta mitään. Vaik­ka se koron­avirus katoaisi kokon­aan maail­mas­ta, niin se mah­dol­lisu­us siihen jää edelleen ja tämä mah­dol­lisu­us antaa oikeu­tuk­sen pitää yllä kään­teisiä kuole­man­tuomioi­ta. Elämä on kiel­let­ty. Ja samaan aikaan viereisessä kaupungis­sa rajan toisel­la puolel­la eletään täyt­tä elämää. Ei täl­laista puo­likuol­lut­ta ja nukku­vaa vaan ihan oikeaa elämää. 

    Niitä perkeleen päätök­siä, mil­lä tämä pas­ka on saatu aikaan pitäisi tuo­da julk­isu­u­teen, jot­ta niitä päätök­siä toteut­ta­vat virkamiehet tietäi­sivät mitä päätök­siä ne ovat toteut­ta­mas­sa ja ihmiset tietäi­sivät mitä on päätet­ty. Ei voi oikeasti olla niin, että vira­nomai­sista yksikään ei tiedä mitä esimerkik­si liikku­mis­es­ta on sovittu. 

    Ja kun päätök­siä ei ole tiedos­sa, niin ei ole mikään ihme, että näitä Tur­tiais­maisia kom­ment­te­ja tulee yhä vaan enem­män. Paskakin päätön pitäisi olla tiedos­sa ja paskalla päätök­sel­lä on päivämäärä, jol­loin se lakkaa ole­mas­ta voimas­sa. Ja kun tätä tietoa ei ole, niin puut­tuu toi­vo ja tule­vaisu­us. Toiv­ot­to­muud­es­ta ne tap­po ja väki­valtafan­tasi­at tulee. Aiem­min toi­vo laitet­ti­in roko­tuk­si­in, mut­ta nyt kun rokot­tei­ta on laa­jalti annet­tu ja ne eivät muu­ta mitään, niin ihmisiltä puut­tuu se toivo.

    Niin että nyt niitä perkeleen päivämääriä ja päätöksiä.

    1. los sin nom­bre: Matkus­tuk­sen rajoituk­sis­sa tämän het­k­isten päätösten piti päät­tyä tämän viikon sun­nun­taina eli 18.4.

      Matkus­t­a­mi­nen Suomes­ta ulko­maille on ollut koko epi­demi­an ajan varsin yksinkertaista:
      1. Han­kit negati­ivisen testituloksen
      2. Matkustat

      Edel­lyt­täen siis että kohde­maa­han ylipäätään pääsee. Takaisin­tu­lo on Suomen kansalaiselle vielä helpompaa.

      Suomeen matkus­t­a­mi­nen on ulko­maalaiselle vaikeam­paa. Lähtö­maan lento­ken­täl­lä virkail­i­ja (ei siis vira­nomainen) tivaa syytä mik­si matkus­ta­ja on Suomeen menos­sa, ja onko esimerkik­si mitään näyt­töä siitä että hän on asunut siel­lä jo vuosikaudet. Sama nil­lit­tämi­nen jatkuu Suomes­sa rajatarkas­tuk­sen yhtey­dessä. Jos ajatuk­se­na on käy­dä vaik­ka Lapis­sa rentou­tu­mas­sa, yri­tyk­sek­si jää. Pitkään olti­in tilanteessa jos­sa Suomeen tul­lessa mah­dolli­nen negati­ivi­nen koronat­esti ei kiin­nos­tanut ketään, vain kootut selitykset.

      Ei mikään ihme jos tur­is­tit / muut matkus­ta­jat val­it­se­vat jatkos­sa maan jon­ka maa­han­tu­lopoli­ti­ik­ka on yksiselit­teisem­pää ja ennustettavampaa.

      1. spot­tu: Ei mikään ihme jos tur­is­tit / muut matkus­ta­jat val­it­se­vat jatkos­sa maan jon­ka maa­han­tu­lopoli­ti­ik­ka on yksiselit­teisem­pää ja ennustettavampaa.

        Suomes­sa maa­han­muut­tovi­ras­to pas­sit­ti maas­ta ulos suomes­sa koulutet­tu­ja sairaan­hoita­jia vuon­na 2020 samaan aikaan, kun työmin­is­ter­iö määräsi samat ihmiset pakko­työn uhan alle. Toinen vira­nomainen pois­taa maas­ta samaan aikaan kun toinen tekee pakko­lain. Ihmiselle itselleen jää vain valit­tavak­si se, että kumpaa vira­nomaista uhmaa. Lop­ul­ta se on aivan sama, sil­lä molem­mat osaa­vat kyl­lä tuomi­ta. Palki­ta ei osaa kumpikaan.

        Pienem­pi asia nyt 2021 on se, että kela lait­toi ulosot­toon lääkäri­laskut, joi­ta se ei koskaan lähet­tänyt. Siis kaikille opiske­li­joille. Myös niille, jot­ka eivät saa tul­la Suomeen. Perin­nän kohteille ei ole vieläkään ilmoitet­tu mak­su­velvol­lisu­ud­es­ta. On käsit­tämätön­tä, että olet velvolli­nen mak­samaan asi­as­ta, jot­ka et edes teo­ri­as­sa pysty hyö­dyn­tämään ja tämä laite­taan per­in­tään ilman että siitä sin­ulle koskaan ker­ro­taan. Lop­putu­lok­se­na ain­oas­taan se, että ei var­masti tarvitse edes haaveil­la suomen viisum­ista, vaik­ka valmis­tut Suo­ma­lais­es­ta yliopistosta.

    2. los sin nom­bre:
      Saisi jo tul­la niitä päivämääriä. 

      Peru­songel­ma on siinä, että oikei­ta päätök­siä tekevät alue­hallintovi­ra­nomaiset 2 viikok­si ker­ral­laan ja nuokin päätök­set ovat välil­lä tulkin­nan­varaisia, kuten on huo­mat­tu. Eli aina 2 viikon välein rajoituk­set ym. voivat jatkua tai olla jatku­mat­ta ja etukä­teen ei voi tietää, mitä päätetään seu­raavak­si. Hal­li­tus ja min­is­ter­iöt ovat anta­neet lin­jauk­sia ja ohjei­ta, jot­ka ovat näyt­täneet päätök­siltä, mut­ta jälkikä­teen ne on selitet­ty vahvoik­si suosi­tuk­sik­si, joi­ta ei ole ollut edes tarkoi­tus nou­dat­taa, sil­loin kun ne ovat olleet lain­vas­taisia. Suomen hallinto on jär­jestet­ty niin, että ensisi­jais­es­ti päätök­set ovat alueel­lisia, ja keskushallinnon on lail­lis­es­ti vaikea antaa koko maa­ta koske­via määräyk­siä, kun koko maas­sa ei ole yhtäläi­nen hätätila.

  21. Dr John Camp­bell arvelee löytäneen­sa syyn Astra ja john­son rokot­tei­den ongelmaan.
    https://www.youtube.com/watch?v=WuyAtvwP2H4
    Rokot­ta­jan pitää pis­tet­tyään neu­lan imeä ruiskul­la vähän. Jos ruisku­un tulee punaista, siis var­ta, pitää pistää toiseen kohtaan. Suoneen ruiskutet­tu ade­n­ovirus lev­iää vaar­al­lisi­in paikkoi­hin ja aiheut­taa vaar­al­lisen immu­ni­teet­tireak­tion. Kohteeseen lev­iää platelet solu­ja, jot­ka tor­ju­vat veren­vuo­to­ja ja tukki­vat verenkiertoa.
    Minus­ta seli­tys vaikut­taa uskottavalta.

    1. Pani siis syyk­si sen, että Suomes­sa pakkolääk­itään D‑vitamiinilla. Siinä on se ongel­ma, että minä ei saa sitä tuo­ta kaut­ta lainkaan, kos­ka en juo maitoa enkä voitele leipää. Kun oivalsin tämän, menin apteekki­in ja ostin purkin, mut­ta ihan kaik­ki eivät oivalla.

  22. Mielestäni yhtälö on varsin yksinker­tainen: Jos Astral­la rokotet­taisi­in miljoona suo­ma­laista, niin 10 (nuorem­paa) ihmistä saisi tämän trom­bosy­topen­ian. Tämä on akti­iv­iti­nen päätös. On jokaisen arvioitavis­sa, josko se on väestö­ta­sol­la hyväksyt­tävää. Nythän Suomes­sa on siis jo iden­ti­fioitu kolme tapaus­ta, joista yksi on johtanut kuolemaan.

    Asi­as­sa on muu­ta­ma sivu­juonne. Jos nämä tapauk­set ovat toden­näköisem­piä nuorem­mil­la, niin sil­loin tapauk­sia saat­taa tul­la enem­män kuin kymme­nen. Toisaal­ta jos osat­taisi­in iden­ti­fioi­da selkeitä riskiryh­miä, niin nämä voitaisi­in jät­tää rokot­ta­mat­ta. Yksi vai­h­toe­hto on myös se, että ter­vey­den­huolto oppii diag­nosoimaan ja hoita­maan näitä tulp­pia parem­min, jol­loin yhden tapauk­sen riskit pienenevät huomattavasti. 

    Itse pidän hiukan ihmeel­lisenä, että AstraZeneca ja Johnson&Johnson oltaisi­in lait­ta­mas­sa hyl­lylle, mut­ta tilalle otet­taisi­in samaan tekni­ikkaan perus­tu­vaa Sput­nikia. Onko Sput­nikin osalta tehty saman­laista riski­tutk­in­taa isos­sa pop­u­laa­tios­sa? Kan­nat­taa huomioi­da että 1 per 100 000 on niin pieni ris­ki, että sen havait­semisek­si täy­tyy mah­dollses­ti analysoi­da jopa miljoonien rokotet­tu­jen terveyshistoriat.

    1. Antti Välk­ki:
      Onko Sput­nikin osalta tehty saman­laista riski­tutk­in­taa isos­sa pop­u­laa­tios­sa? Kan­nat­taa huomioi­da että 1 per 100 000 on niin pieni ris­ki, että sen havait­semisek­si täy­tyy mah­dollses­ti analysoi­da jopa miljoonien rokotet­tu­jen terveyshistoriat. 

      Venäjäl­lä on Sput­nikia erään läh­teen mukaan piikitet­ty 15 miljoon­aa annos­ta, minkä pitäisi tar­jo­ta kohtu­ullisen laa­ja poh­ja ana­lyy­seille. Mui­hin mai­hin toimite­tut määrät taita­vat olla huo­mat­tavasti pienemmät.

      Henkilöko­htais­es­ti kyl­lä ihme­tyt­tää tuo Venäjän johdon hinku kau­pa­ta rokotet­ta ympäri maail­maa, vaik­ka oman maan väestön rokotekat­tavu­us on vielä melko alhaisel­la tasol­la. Toisaal­ta venäläis­ten yleinen kiin­nos­tus kyseisen rokot­teen ottamiseen ei uutis­ten poh­jal­ta tun­nu ole­van kovin korkeal­la tasolla.

      1. Venäjä tarvit­see rahaa Ukrainan sotaan.

        No niin tarvit­see. Eli moraa­lidilem­ma? “I ain’t gonna play Sun City”, niin sanoak­seni? Vai oste­taanko silti? Itse kan­natan jälkim­mäistä, jot­ta tästä paskas­ta päästäisi­in eroon niin pian kuin mah­dol­lista. Mut­ta sehän nyt sit­ten olen vaan minä…

      2. Mau­r­izio: Vai oste­taanko silti? Itse kan­natan jälkim­mäistä, jot­ta tästä paskas­ta päästäisi­in eroon niin pian kuin mah­dol­lista. Mut­ta sehän nyt sit­ten olen vaan minä… 

        Jot­ta Sput­nikil­la olisi merkit­tävää vaiku­tus­ta roko­tu­saikataulu­un, sitä pitäisi saa­da merkit­täviä määriä kohtu­ullisen nopeasti. Jotenkin en usko, että Venäjäl­lä olisi varas­tossa iso­ja rokote-reserve­jä nopeasti jaet­ta­vana kaikille kiinnostuneille.

        Jo käytössä ole­via Mod­er­nan ja Pfiz­erin mRNA-rokot­tei­ta on tilat­tu yli 9 miljoon­aa annos­ta, eli käytän­nössä tarvit­ta­vat kak­si rokotean­nos­ta kaikille roko­tusikäisille. Toim­i­tus­tahdista tietysti riip­puu, mis­sä vai­heessa näitä on saa­punut maa­han niin paljon, että kaikille halukkaille on annet­tu ensim­mäi­nen annos — maltil­liset ennus­teet lienevät jos­sakin eloku­un korvil­la. Mon­tako annos­ta Sput­nikia olisi odotet­tavis­sa tuo­hon mennessä?

      3. Osmo Soin­in­vaara:

        Venäjä tarvit­see rahaa Ukrainan sotaan.

        Var­maan noinkin, mut­ta ei rokot­teen myyn­ti niin hyvä bisnes ole, että sil­lä sotia rahoit­taisi. Yksi roko­tu­san­nos tuot­ta­nee myyjälle rahaa enin­tään 5–10 euroa per annos kulu­ja enem­män, ja vaik­ka niitä myisi ulko­maille 200 miljoon­aa annos­ta, puhut­taisi­in sil­loin vas­ta 1–2 mil­jardin euron tuo­to­s­ta. Lisen­soimal­la myyjän tuot­to on sitäkin pienem­pi. Astra Zenecalle mak­se­taan EU:ssa rokot­teista noin 2 euroa per annos, Pfiz­eristä mak­se­taan EU:n vahin­gos­sa vuo­den 2020 lopus­sa julkaise­man ja medioiden sit­ten levit­tämän hin­nas­ton mukaan 12 €/annos.

        Tuskin Venäjä saa omista rokot­teis­taan olen­nais­es­ti isom­paa hin­taa kuin mitä nämä kan­sain­välis­es­ti tun­nuste­tut yhtiöt saa­vat faasi 3:n läpäis­seistä rokot­teista. Lääkey­htiölle sel­l­ainen on iso tuot­to, mut­ta yli 100 miljoo­nan asukkaan val­ti­olle pieni. Sota söisi kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja. Venäjän öljymyyn­nin tulot ovat lähempänä sitä suuruusluokkaa.

        Enem­män tuo rokote­myyn­ti lie­nee infor­maa­tio­vaikut­tamisen ja maineen kehit­te­lyn väline kuin rahal­lis­es­ti val­ti­olle kovin paljoa tuot­ta­va asia.

      4. Ris­to Koivunen: Venäjäl­lä on Sput­nikia erään läh­teen mukaan piikitet­ty 15 miljoon­aa annos­ta, minkä pitäisi tar­jo­ta kohtu­ullisen laa­ja poh­ja analyyseille. 

        Kyl­lä, mut­ta vain mikäli ana­lyy­sei­hin voi luottaa.

        Onko venäläis­ten toim­inta viime vuosi­na antanut aihet­ta minkään­laiseen luot­ta­muk­seen? He ovat hui­jan­neet aika mon­es­sa asiassa.

  23. Ja nyt hal­li­tus kek­si että annetaan Astra Zenecaa HUS alueelle, mis­sä on jo hyvin pian rokotet­tu kaik­ki 65–69 vuo­ti­aat mille AZ voidaan antaa. Ja annetaan extra Mod­er­naa, mitä nyt on ollut 10% kaik­ista rokotteista.

    Kuka noi­ta nero­ja on oikein äänestänyt?

  24. Alkaa valitet­tavasti uutisia lukies­sa todel­lakin vaikut­taa siltä että suo­ja­tien ylit­tämi­nen vihreil­lä val­oil­la on hen­gen­vaar­al­lisem­paa kuin Astrazenecan rokot­teen ottaminen.…

    1. Liiken­nerulet­ti:
      Alkaa valitet­tavasti uutisia lukies­sa todel­lakin vaikut­taa siltä että suo­ja­tien ylit­tämi­nen vihreil­lä val­oil­la on hen­gen­vaar­al­lisem­paa kuin Astrazenecan rokot­teen ottaminen…. 

      Ei liity rokot­teisi­in, mut­ta Helsingis­sä suo­ja­tien ylit­tämi­nen vihreil­lä val­oil­la on ehkä hen­gen­vaar­al­lisem­paa kuin ylit­tämi­nen punaisil­la val­oil­la (no, ei kumpikaan tapa oikeasti kauhean vaar­alli­nen ole).
      Val­ot­tomat risteyk­set ja suo­jati­et ovat sit­ten ihan oma lukun­sa. Tänään kävelin suo­jati­etä, jon­ka yli ajoi autoil­i­ja, joka oli kään­tänyt kat­seen­sa 90 astet­ta oikealle kat­so­maan, tuleeko sieltä mui­ta autoil­i­joi­ta. En kävel­lyt alle, vaik­ka olisin ollut oike­as­sa 😉 Autol­la liikkues­sa samana päivänä suo­ja­tien yli ajoi polkupyöräl­lä äiti ja perässään pieni lap­si. Autoil­i­jat väis­tivät kiltisti, mut­ta tuli mieleen, onko hyvää kas­va­tus­ta lapselle opet­taa, että voi ajaa auto­jen eteen suo­jati­etä pitkin, vaik­ka oikeas­t­aan pitäisi odot­taa ja väistää…

      1. Poli­isi valvoo sitä mis­tä saa helpoim­mal­la tulo­ja. Eli ylinopeuk­sia laatikkokameroil­la ja sat­un­nais­es­ti liiken­nepäi­htymistä. Muut “pikkurik­keet” ei niin haittaa.

        Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan kyl­lä kuu­luu oikeasti muitakin aluei­ta kuin sosi­aa­liko­r­vauk­set ja ter­vey­den­huolto rokot­tei­neen. Ovat vaan uno­htuneet meiltä kaikilta.

  25. Eikös jo vähitellen ala olla saatavis­sa tilas­tol­lista dataa rokotet­tu­jen ja rokot­ta­mat­tomien kuolleisu­ud­es­ta ikäryhmittäin.

    Ver­tail­laan keskenään kuolleisu­ut­ta samas­sa, hyvinkin sup­peas­sa, ikäryh­mässä (esimerkik­si samal­la viikol­la syn­tynei­den) rokotet­tu­ja ja rokottamattomia.
    – Eli ver­rataan kuolleisu­ut­ta esim kolme kuukaut­ta rokot­tamisen jäl­keen saman ikäisi­in henkilöi­hin, joi­ta ei ole rokotettu.

    Itse arve­len, että sel­l­aisen tutkimuk­sen tekem­i­nen estetään, kos­ka tulok­set saat­ta­vat louka­ta val­ta­van suuria taloudel­lisia intressejä.

    1. Israelista on dataa. Rokot­tei­den vuok­si tar­tun­to­jen määrä on laskenut 98 % ja kuolemat suun­nilleen yhtä paljon. Kos­ka rokotet­tu ei myöskään tar­tun­ta, joten on syn­tynyt vah­va lau­ma­suo­ja, joten rokot­ta­mat­tomat siipeil­i­jät ovat hyö­tyneet siinä mis­sä rokote­tutkin lau­ma­suo­jan ansiosta.

      1. > Israelista on dataa

        Oliko tutkimus val­tion rahoittama?

      2. Sitä­pait­si meil­lähän on jo kaik­ki tämä data, mitä K‑Veikko peräänkuuluttaa. 

        Mik­sei ennen roko­tuskam­pan­jaa tehdyt rokot­teen tehokku­ut­ta mitan­neet kokeet kel­paa? Sil­loin rokotet­tu­jen määrä oli vielä niin pieni, ettei se vaikut­tanut epi­demi­an kulku­un mitenkään.

        Ei näitä rokot­tei­ta tes­taa­mat­ta ole alet­tu käyttämään.

Vastaa käyttäjälle erkki niini Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.