Mitä ajattelen liikkumisrajoituksista

86 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen liikkumisrajoituksista”

1. On jok­seenkin iro­nista, että nyky­hal­li­tus on lait­ta­mas­sa liikku­mis­ra­joituk­set jot­ka käytän­nössä estävät vain maa­han­muut­ta­ja- ja nuoriso­jengien malek­simisen. Tämähän on per­su­jen unel­ma: poli­isi (jos­ta per­suhenkisyyt­tä kyl­lä löy­tyy) saa men­nä luvan kanssa moskei­jan eteen pam­put­ta­maan sen luona kokoon­tu­vaa väk­i­joukkoa. Per­sut var­maan nau­ra­vat par­taansa, vaik­ka pop­ulis­min vuok­si vas­tus­ta­vatkin rajoituksia.

   Vastaa

   1. En tiedä onko tuos­sa mitään iro­nista. Noi­hin näil­lä rajoituk­sil­la olete­tusti tähdätäänkin, vaikkei sitä ääneen san­o­ta. Onko sit­ten tuol­lainen kollek­ti­ivi­nen ran­gais­tus hyväksyt­tävää nykyään. Läheisen huumek­linikan asi­akkaatkin hei­dän keskinäisiä spo­rapysäkki­jut­tu­ja kuun­nel­lessa vaikut­ta­vat hyvinkin vas­tu­ullisil­ta ja järkeviltä.

      Vastaa

2. Jaan opti­mis­misi epidemiatilanteesta. 

   Maalisku­un alus­sa tes­tauskri­teere­jä Helsingis­sä muutet­ti­in ja nyt kaik­ki (myös oireet­tomat) karan­teeni­in asetet­ta­vat altistuneet pyritään tes­taa­maan n. 4–5pv altistu­mis­es­ta. Näin saadaan kiin­ni paljon tapauk­sia, joi­ta aikaisem­min ei olla tes­tat­tu ja jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa viet­täneet tar­tut­tavu­u­saikansa karanteenissa.

   Toimin­nan hyö­tynä on mah­dol­lisu­us päästä kiin­ni aikaisem­min jäljit­tämät­tömik­si jääneisi­in oireet­tomien kan­ta­jien välit­tämi­in ketjui­hin. Tar­tun­tamääriä toim­inta toki pitää jonkin aikaa korkeal­la, kun oireet­to­mia kan­ta­jia (eri­tyis­es­ti lap­sia) löy­tyy runsaasti. 

   Rohke­nen ennus­taa, että jos nyt käytössä ole­vat rajoituk­set ovat purreet, niin tapaus­määrät voivat lähteä jyrkkään lasku­un ennakoitua myöhemmin.

   Vastaa

   1. Miki Koivis­to:
      Jaan opti­mis­misi epidemiatilanteesta. 

      Maalisku­un alus­sa tes­tauskri­teere­jä Helsingis­sä muutet­ti­in ja nyt kaik­ki (myös oireet­tomat) karan­teeni­in asetet­ta­vat altistuneet pyritään tes­taa­maan n. 4–5pv altistu­mis­es­ta. Näin saadaan kiin­ni paljon tapauk­sia, joi­ta aikaisem­min ei olla tes­tat­tu ja jot­ka ovat joka tapauk­ses­sa viet­täneet tar­tut­tavu­u­saikansa karanteenissa.

      Toimin­nan hyö­tynä on mah­dol­lisu­us päästä kiin­ni aikaisem­min jäljit­tämät­tömik­si jääneisi­in oireet­tomien kan­ta­jien välit­tämi­in ketjui­hin. Tar­tun­tamääriä toim­inta toki pitää jonkin aikaa korkeal­la, kun oireet­to­mia kan­ta­jia (eri­tyis­es­ti lap­sia) löy­tyy runsaasti. 

      Rohke­nen ennus­taa, että jos nyt käytössä ole­vat rajoituk­set ovat purreet, niin tapaus­määrät voivat lähteä jyrkkään lasku­un ennakoitua myöhemmin.

      Tarkoi­tat ilmeis­es­ti ennakoitua aikaisemmin?

      Tämänkin päivän luku­jen val­os­sa näyt­tää kovasti toden­näköiseltä, että Soin­in­vaaran käp­pyröis­sä näkyvä kol­men viikon takainen tasaan­tu­mi­nen on jo muut­tunut alamäek­si ja tulee tekemään tyhjäk­si hal­li­tuk­sen myöhäsyn­tyiset pelot.

      Tar­tun­to­jen har­ras tui­jot­ta­mi­nen on omi­aan hämärtämään mit­talu­okkia ja kätkemään taak­seen sen, että yksit­täi­nen pesäke Rau­man telakan tai Turun opiske­li­joiden tavoin vaikut­taa merkit­tävästi jopa koko maan tasol­la. Sit­ten kun tilanne rauhoit­tuu, pudo­tus on nopea. Tuhat tar­tun­taa päivässä kun tarkoit­taa edelleen, että koko Suo­mi on saanut taudin noin vuon­na 2034.

      Vastaa

3. Jälleen erit­täin terävää argu­men­taa­tio­ta Soin­in­vaar­al­ta. Kiitos ansiokkaas­ta kirjoituksesta.

   Itseäni mieti­tyt­tävät hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä seu­raa­vat seikat:
   (i) Liikku­mis­ra­joi­tusten jakami­nen kun­nit­tain johtaa kum­mallisi­in tilanteisi­in. Espoon län­sire­unal­la sijait­sevas­sa pien­taloko­rt­telis­sa val­lit­se­vat ankarat rajoituk­set. 100m päässä Kirkkon­um­mel­la vietetään saman­laista elämää kuin nyt. Tot­teleeko pan­demia todel­la kuntarajoja?

   (ii) Ilmeis­es­ti esi­tyk­seen on “kovakoo­dat­tu” rajoituk­set Helsinki­in, Espooseen, Kau­ni­aisi­in, Van­taalle ja Turku­un. Entä jos korona ryöp­sähtää seu­raavak­si val­loilleen jos­sain pienem­mässä kaupungissa/kunnassa? Pienem­mät sairaan­hoitopi­ir­it joutu­vat kan­tokykyn­sä ääri­ra­joille nopeam­min. Täl­löin “lock­down” voidaan määrätä vain uudel­la lail­la. Näiltä osin esi­tyk­sessä näkyy yhden hal­li­tus­puolueen synkeä viha kaupunki­laista elämän­menoa kohtaan.

   (iii) Olkoon meil­lä stadi­lainen Ars­ka. Ars­ka on yksi Helsin­gin sadoista asun­not­tomista. Ars­ka herää rap­pukäytävässä, kun poli­isi lyö sakko­la­pun kouraan. Ars­ka jatkaa matkaansa, ja saa päivän mit­taan use­am­man sakko­la­pun. Sakko­ja Ars­ka ei tule mak­samaan koskaan. Keskit­tyvätkö Helsin­gin poli­isivoimat jaka­maan sakko­lap­pu­ja Rautatiease­man ympäristöön — ja jos eivät, niin kohdel­laanko kansalaisia tasavertaisesti?

   (iv) Esi­tys­tä on perustel­tu kuolemien vähen­tämisel­lä ja HUS:n teho­hoidon kuor­mi­tuk­sen alen­tamisel­la. Mik­sei saman­laisia laskelmia tehdä siitä, kuin­ka paljon ihmishenkiä säästet­täisi­in, jos rokot­teet pri­or­isoitaisi­in kaupunkiseuduille, jois­sa koron­aa esi­in­tyy suh­teessa eniten?

   Pres­i­dent­ti Kekkosen kuu­luisan puheen mukaan tietyis­sä tilanteis­sa “kansalais­ten luot­ta­mus yhteiskun­taan voi saa­da vakavia säröjä”. Laki toimii vain, kun ihmiset ovat motivoitunei­ta nou­dat­ta­maan sitä. Mikäli hal­li­tuk­sen esi­tys ete­nee laik­si, en ihmettelisi, jos tästä muo­dos­tu­isi Suomen his­to­ri­an “tip­ping point”, jos­ta kir­joite­taan väitöskir­jo­ja 2050-luvulla.

   Vastaa

   1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Jälleen erit­täin terävää argu­men­taa­tio­ta Soin­in­vaar­al­ta. Kiitos ansiokkaas­ta kirjoituksesta.

      (ii) Ilmeis­es­ti esi­tyk­seen on ”kovakoo­dat­tu” rajoituk­set Helsinki­in, Espooseen, Kau­ni­aisi­in, Van­taalle ja Turku­un. Entä jos korona ryöp­sähtää seu­raavak­si val­loilleen jos­sain pienem­mässä kaupungissa/kunnassa? Pienem­mät sairaan­hoitopi­ir­it joutu­vat kan­tokykyn­sä ääri­ra­joille nopeam­min. Täl­löin ”lock­down” voidaan määrätä vain uudel­la lail­la. Näiltä osin esi­tyk­sessä näkyy yhden hal­li­tus­puolueen synkeä viha kaupunki­laista elämän­menoa kohtaan.

      Ei ole kovakoo­dat­tu, asukasti­heys on tosin huomioita­va tek­i­jä. Ase­tuk­sel­la määrätään mis­sä kun­nis­sa rajoituk­set ovat voimassa.

      Vastaa

   2. Tutk­i­ja Punavuores­ta: (ii) Ilmeis­es­ti esi­tyk­seen on ”kovakoo­dat­tu” rajoituk­set Helsinki­in, Espooseen, Kau­ni­aisi­in, Van­taalle ja Turku­un. Entä jos korona ryöp­sähtää seu­raavak­si val­loilleen jos­sain pienem­mässä kaupungissa/kunnassa? Pienem­mät sairaan­hoitopi­ir­it joutu­vat kan­tokykyn­sä ääri­ra­joille nopeam­min. Täl­löin ”lock­down” voidaan määrätä vain uudel­la lail­la. Näiltä osin esi­tyk­sessä näkyy yhden hal­li­tus­puolueen synkeä viha kaupunki­laista elämän­menoa kohtaan.

      Kom­mentin perus­teel­la näyt­tää siltä, että et ole lukenut hal­li­tuk­sen esi­tys­tä eduskun­nalle tästä aiheesta. Asia ei nimit­täin ole noin, vaan saman säädet­tävänä ole­van lain poh­jal­ta voitaisi­in määrätä lock­down­it mihin tahansa osaan Suomea, pait­si Ahve­nan­maalle hal­li­tuk­sen toimes­ta. Esitet­tävä laki liikku­mis­va­pau­den ja lähikon­tak­tien väli­aikaises­ta rajoit­tamis­es­ta ei sisäl­lä kun­tien nim­iä lainkaan. Siihen ei ole siis kovakoo­dat­tu mitään kun­tien nim­iä. Siitä, mis­sä lock­down­it oli­si­vat voimas­sa, ei siis säädet­täisi tuol­la lail­la, vaan ase­tuk­sil­la. Eli tuo laki antaisi oikeu­den määrätä rajoituk­sia, mut­ta tuos­ta laista ei vielä suo­raan seu­raisi sitä, että rajoituk­set astu­vat voimaan, ellei asi­as­ta anneta myös ase­tus, jos­sa san­o­taan, mis­sä rajoituk­set ovat voimassa.

      Nykyisessä ase­tus­lu­on­nok­ses­sa puolestaan lukee: “Liikku­mis­va­pau­den ja lähikon­tak­tien väli­aikaises­ta rajoit­tamis­es­ta annetus­sa lais­sa (xx/xx) tarkoite­tut rajoituk­set ovat voimas­sa seu­raavien kun­tien alueella:
      1) Xxxxx
      2) Xxxxx
      …”

      Ase­tus­ta on help­po muokkail­la koske­maan mitä kun­tia mil­loinkin halu­taan ilman, että lakia tarvit­see muut­taa siinä yhtey­dessä mitenkään.

      Vastaa

      1. Kiitos kom­menteista “TTK” ja “Tuo­ta”.

         Näyt­tää tosi­aan ole­van niin, että ase­tus­ta sinän­sä voisi sinän­sä soveltaa mihin tahansa kun­taan. On kuitenkin hyvin arve­lut­tavaa, että hal­li­tuk­sen esi­tys on laa­dit­tu pelkästään ja ain­oas­taan HUS:n ja VSSHP:n tilantei­den poh­jal­ta (kts. esim, epi­de­mologi­nen tilan­neku­va ja ter­vey­den­huol­lon kan­tokyky ‑kap­pale). Samoin vaiku­tusten arvioin­ti on tehty ain­oas­taan Helsin­gin, Espoon, Van­taan ja Turun poh­jal­ta. Luvus­sa 4.2.5 tode­taan suo­raan, että rajoi­tusten arvioidaan kohdis­tu­van em. kaupunkei­hin ja Kauniaisiin.

         Kos­ka muiden kuin HUS:n ja VSSHP:n vaiku­tusten arvioin­ti puut­tuu kokon­aan HE:stä, on mielestäni aiheel­lista kysyä, aio­taanko lakia lainkaan soveltaa esimerkik­si pie­nil­lä paikkakun­nil­la tai pienis­sä SHP:issä jois­sa koro­nan ilmaan­tu­vu­us voi kas­vaa hyvin nopeasti? Jos ilmaan­tu­vu­us HUS-alueel­la las­kee jatkos­sakin Soin­in­vaaran kuvaa­masti, on luul­tavaa, että lähi­aikoina ilmaan­tu­vu­us kas­vaa monil­la muil­la alueil­la PK-seu­tua ja Turkua kovem­mak­si. Mitä sil­loin tehdään?

         Lop­puka­neet­ti­na: HE:n mie­lenki­in­toisin sisältö löy­tyy kap­paleesta “Mah­dol­lisu­us rajoi­tusten purkamiseen” s. 89. Mielestäni tuo koh­ta on kir­joitet­tu poikkeuk­sel­lisen löysästi sub­jek­ti­ivisen harkin­nan varaan, vaik­ka kyse on ihmis­ten peru­soikeuk­si­in kohdis­tu­vista äärim­mäisen ankarista rajoituksista.

4. Poli­ti­ikkaa rapor­toivien toimit­ta­jien täy­delli­nen epäon­nis­tu­mi­nen aiheut­taa hen­gen­vaaraa. Huomio on vääris­sä asiois­sa, siis mis­sä ennenkin, puolu­iden nahis­telus­sa. Samaan aikaan tilanteen vaar­al­lisu­us on uno­htunut kokon­aan. Ehkä ei osa­ta englan­tia tai ylipäätään osa­ta enää kat­soa mitä muual­la tapahtuu.

   Sit­ten meiltä puut­tuu edelleenkin ilmaisu­taitoinen Dr Faucin paikalli­nen ver­sio. Kuolleitakaan ei tai­da olla vielä tarpeeksi? 

   Irlan­nis­sa ja Virossa katas­trofi tuli paris­sa viikos­sa ja jos rajoit­ta­mi­nen myöhästyy niin huonos­ti käy. Virus­munnos­ten lev­iämis­tahti on aivan eri­lainen kuin vuosi sit­ten. Virus­muun­nos­ten jälji­tys ker­too tilanteen noin kolme viikkoa sit­ten, tar­tun­talu­vut ker­to­vat tilanteen noin viikko sitten.

   Se mikä toimii tiede­tään jo Englan­nin lukui­sista eri­lai­sista kokeiluista. Suomes­sa rajoituk­set tule­vat liian sup­pealle alueelle, eivät edes työssäkäymisalueen laa­ju­udel­la. Kesto on myös kovin lyhyt muutokseen. 

   Helpoin muu­tos olisi parem­pi main­os­toimis­to val­ti­olle. Asia pitäisi sanoa kuten se on: pysykää kotona, jos on pakko käy­dä kau­pas­sa niin käykää mut­ta lähimmässä. 

   Virus ei ota kan­taa kun­tavaalei­hin, äidinkieleen tai perusoikeuksiin.
   Mil­lainen katas­trofi tässä vielä tarvitaan?

   Poikkeusti­la on mon­en harkin­nan takana. Se on hyvä asia. jotenkin toivoisi silti, että viisas­telun sijaan etsit­täisi­in ratkaisu­ja. Ongel­ma on virus, ei hal­li­tus tai oppositio.

   Vastaa

   1. Briteistä ja muista euroopan maista voidaan oppia vain se, että ihmiset eivät lock­dow­n­ia nou­da­ta. Jos nou­dat­taisi­vat, olisi lock­down­it päät­tyneet jo kuukau­sia sit­ten ja virus tukahtunut.

      Vastaa

      1. Sulku­toimet ovat hidas­ta­neet epi­demi­aa joka maas­sa, mis­sä ne on otet­tu käyt­töön. Tot­ta kai lakia voi rikkoa. Siitä voi kuitenkin tul­la seu­raa­mus. Poli­isi on valvonut lain nou­dat­tamista muual­la Euroopas­sa ja on luvan­nut tehdä sen Suomessakin.

5. Asial­lista pohd­in­taa peru­soikeuk­sien suh­teel­lisu­ud­es­ta. Hie­man mieti­tyt­tää tuo aja­tus rajoi­tusten pois­tamis­es­ta niiltä jot­ka on rokotet­tu. Kyl­lä siinä tapauk­ses­sa, että kaikil­la on ollut mah­dol­lisu­us saa­da rokote. Ongelmia tulee, jos rajoituk­sia pois­te­taan valikoidusti niiltä, jot­ka ovat poli­it­tisen päätök­sen joh­dos­ta roko­tusjonos­sa kärkipaikoil­la. Vain jos voidaan jol­lain taval­la osoit­taa, että valit­tu roko­tusjärjestys on oikea ja ain­oa mah­dolli­nen (en kek­si miten olisi edes mah­dol­lista), niin sil­loin ok. Tuos­ta kulku­tau­timyön­teis­ten ase­mas­ta olen samaa mieltä.

   Vastaa

   1. Jyr­ki Tiilikainen: Ongelmia tulee, jos rajoituk­sia pois­te­taan valikoidusti niiltä, jot­ka ovat poli­it­tisen päätök­sen joh­dos­ta roko­tusjonos­sa kärkipaikoil­la. Vain jos voidaan jol­lain taval­la osoit­taa, että valit­tu roko­tusjärjestys on oikea ja ain­oa mah­dolli­nen (en kek­si miten olisi edes mah­dol­lista), niin sil­loin ok. Tuos­ta kulku­tau­timyön­teis­ten ase­mas­ta olen samaa mieltä.

      Kun roko­tusjärjestys on joil­lakin kri­teereil­lä muo­dostet­tu ja kaik­ki ei voi saa­da roko­tus­ta yhtäaikaa, on aivan luon­nol­lista, että aikanaan jotkut pää­sevät vuorol­laan ulos rajoituk­sista. Mik­si pitäisi jäädä odot­ta­maan, kuin kiusallaan?

      Vastaa

      1. Juha Mäkeläi­nen: Mik­si pitäisi jäädä odot­ta­maan, kuin kiusallaan?

         Jos jol­lain on eri­oikeuk­sia (tai eri rajoituk­sia) kuin muil­la, se tun­tuu hel­posti epä­tasa-arvoiselta. Täl­löin on huo­mat­ta­van toden­näköistä, että ne joiden pitäisi nou­dat­taa eivät enää nou­da­ta. Saamme lukea rokotet­tu­jen bileistä ja Levin matkoista. Var­maan alkaa syn­tymään rokote­tu­ille myös mui­ta eri­ar­vois­tavia palvelui­ta. Näistä olemme saa­neet jo lukea maail­mal­ta (kau­pal­li­sista rokot­teista, joi­ta voi ostaa isol­la rahal­la, tiet­ty­jen kansan­ryh­mien rokot­ta­mat­to­muuk­sista). Mik­si naa­purin Jaakko ei saa tul­la lätkätreenei­hin vaik­ka itse saan men­nä? Kos­ka naa­purin Jaakon roko­tusvuoro tulee sit­ten kun tulee.

         Aivan, mik­si min­un pitäisi jäädä odot­tele­maan rokotet­ta ja pitäy­tyä asioista, jos jonkun muun ei tarvitse? Mis­sä sol­i­daarisu­us? Enhän minä voi niitä rokotet­tu­ja kuitenkaan tar­tut­taa ja rokot­ta­mat­tomien määrä piene­nee kokoa­jan. Kuten san­ot­tua, olisimme voineet rokot­taa koko kansan jo ajat sit­ten jos olisimme tah­toneet. EU, vira­nomaiset ja insti­tuu­tiot ovat aiheut­tanut enem­män ruumi­ita kuin pieni kansalais­tot­telemat­to­muus tai käsien pesemättömyys.

         Ymmär­rän kyl­lä myös tämän toisen kan­nan, mut­ta mielestäni asia ei ole kovin mus­tavalkoinen. Itse voisin vapaut­taa kyl­lä mielel­lään rokote­tut van­huk­set kaikesta. Meille muille, jot­ka emme sairas­tu vakavasti (tilas­tol­lis­es­ti), se muu­ta­man viikon tai kuukau­den odot­telu rokote­tu­ille menee siinä mis­sä muil­lakin (tai sit­ten vaan pois­te­taan rajoituk­set kaik­il­ta). Kuukausi sinne tänne. Sitä hal­li­tuskin sanoo, kestetään nyt kolme viikkoa, jon­ka jäl­keen kestetään kolme viikkoa. Toki osal­la tämä karkot­taa asi­akkaat ja tuhoaa toimeen­tu­lon ja jotain mur­to-osa kor­vaus­ta mah­dol­lis­es­ti voi saa­da jol­lain viiveellä.

      2. Tämän takia ei ole luon­nol­lista päästää ketään pois rajoituk­sista, niin kauan kuin niitä muil­la on (rajaisin kuitenkin eläkeläiset tämän ulkopuolelle):
         https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2bfb733a-b5a1-4d4e-8992–4bc1d896c154

         Mitään muu­ta perustelua ei yksinker­tais­es­ti tarvi­ta (eli­it­ti kusi omi­in muroi­hin). Yhtälail­la sairas­ta­neet pitäisi päästää pois rajoituk­sista. Kaikille pitäisi tar­jo­ta myös vas­ta-aine testi, mikä avaisi myös takaoven, jos on jo sairas­tanut, mut­ta ei ole todet­tu mitään (suurin osa täl­laisia) (eikös niitä tar­tun­nan saanei­ta ole oikeasti kym­men tai satak­er­tainen määrä). Sanomat­takin on selvää, että tämä altistaa väärinkäytök­sille ja eriarvoistaa.

      3. @touko:

         ihmisil­lä nyt vain on vähän eri­laisia vapauksia:
         — alle 18-vuo­tias ei saa ostaa alkoholia
         — auton ajami­nen edel­lyt­tää ajokorttia
         — asuin­paik­ka ja tulota­so vaikut­ta­vat miten iso pros­ent­ti tuloista pitää antaa valtiolle
         — oppi­laitok­si­in rankataan pääsijät

         Ajatuk­ses­sa, että “sol­i­daarisu­ud­es­ta” pitää ottaa selkään, kun mitään tarvet­ta ei ole, ei ole mitään järkeä.

         Liikku­mis­ra­joituk­sia vas­tus­tan, kos­ka ongel­ma ovat kokoon­tu­mi­nen, ei liikku­mi­nen, mut­ta jos kokoon­tu­mis­ra­joituk­set Helsinki­in määrätään, en näe mik­si jos­sain Savukoskel­la sol­i­daarisu­ud­es­ta pitäisi olla saman­laiset rajoitukset.

      4. Rolle:
         @touko:

         ihmisil­lä nyt vain on vähän eri­laisia vapauksia:
         – alle 18-vuo­tias ei saa ostaa alkoholia
         – auton ajami­nen edel­lyt­tää ajokorttia
         – asuin­paik­ka ja tulota­so vaikut­ta­vat miten iso pros­ent­ti tuloista pitää antaa valtiolle
         – oppi­laitok­si­in rankataan pääsijät

         Ajatuk­ses­sa, että ”sol­i­daarisu­ud­es­ta” pitää ottaa selkään, kun mitään tarvet­ta ei ole, ei ole mitään järkeä.

         Rolle:
         @touko:

         ihmisil­lä nyt vain on vähän eri­laisia vapauksia:
         – alle 18-vuo­tias ei saa ostaa alkoholia
         – auton ajami­nen edel­lyt­tää ajokorttia
         – asuin­paik­ka ja tulota­so vaikut­ta­vat miten iso pros­ent­ti tuloista pitää antaa valtiolle
         – oppi­laitok­si­in rankataan pääsijät

         Ajatuk­ses­sa, että ”sol­i­daarisu­ud­es­ta” pitää ottaa selkään, kun mitään tarvet­ta ei ole, ei ole mitään järkeä.

         Liikku­mis­ra­joituk­sia vas­tus­tan, kos­ka ongel­ma ovat kokoon­tu­mi­nen, ei liikku­mi­nen, mut­ta jos kokoon­tu­mis­ra­joituk­set Helsinki­in määrätään, en näe mik­si jos­sain Savukoskel­la sol­i­daarisu­ud­es­ta pitäisi olla saman­laiset rajoitukset.

         Kaik­ki ikään­tyvät samaa tah­tia, riip­pumat­ta poli­it­ti­sista päätök­sistä. Ajoko­rtin voivat kaik­ki suorit­taa tiet­ty­jen, kaikille samo­jen, ehto­jen täyt­tyessä. Asuin­paik­ka ja tulota­so ovat yksilön val­in­to­ja. Opiskelu­paikkaan on kaikille samat kriteerit.

         Mut­ta: roko­tus­ta ei ole täl­lä het­kel­lä tar­jol­la kaikille. Kyl­lä sel­l­ainen päätös tietysti voidaan tehdä, että rokot­teen saa­neet saa­vat eriva­pauk­sia. Ongelmia tuleekin siitä mis­sä järjestyk­sessä rokot­tei­ta jaetaan.

         Esimerkki1: hal­li­tus päät­tää että seu­raavak­si rokote­taan maa­han­muut­ta­jat, vai­h­to-opiske­li­jat, raken­nustyöläiset, sekä telakkatyöläiset, kos­ka näis­sä ryh­mis­sä epi­demia lev­iää keskimääräistä enem­män. Tähän esimerkki­in ryh­mät on valit­tu medi­an tar­joa­man mieliku­van perus­teel­la, but you get the point. Nämä ryh­mät vapaute­taan liikkumis‑, matkus­tus- ja muista rajoituk­sista. Ongelmatonta?

         Esimerkki2: rokot­tei­den saatavu­us huononee dra­maat­tis­es­ti ja seu­raavas­ta roko­tusvuorossa olev­as­ta ikäryh­mästä (san­o­taan vaik­ka 50–60v.) on rokotet­tu 30%. Lisää rokotet­ta on tulos­sa arvi­ol­ta puolen vuo­den päästä. Jo rokote­tut vapaute­taan rajoituk­sista ja ilman omaa syytään vaille rokotet­ta jääneet, muuten täysin samas­sa ase­mas­sa ole­vat, pysyvät rajoi­tusten piiris­sä. Ongelmatonta?

         Ja tuo­hon viit­tauk­seen sol­i­daarisu­ud­es­ta sisäl­tyy var­maan sekin, että rokot­teet jae­taan Helsin­gin ja Savukosken välil­lä samas­sa suh­teessa, kuin tau­tia esi­in­tyy. Eli Helsinki­in kaik­ki, Savukoskelle ei yhtään.

      5. Ajatuk­ses­sa, että ”sol­i­daarisu­ud­es­ta” pitää ottaa selkään, kun mitään tarvet­ta ei ole, ei ole mitään järkeä.

         Eikö rokotet­tu voisi olla jo iloinen siitä, että on saanut rokot­teen. Se joka ei ole saanut joutuu kärvis­telemään vaka­van taudin pelos­sa ja otta­maan vielä selkään koven­netut rajoitukset.

         Yrit­täjä X: omis­taa baarin
         Asi­akas Y: on baarin asiakas

         Molem­mat saa­neet rokot­teen: yrit­täjä saa pyörit­tää rav­in­to­laa ja asi­akas saa asioida.
         Vain yrit­täjä saanut rokot­teen: yrit­täjä saa pyörit­tää rav­in­to­laa, mut­ta asi­akas ei saa asioida.
         Vain asi­akas saanut rokot­teen: yrit­täjä ei saa pyörit­tää rav­in­to­laa, mut­ta asi­akas voi löytää jonkun toisen yrit­täjän, joka on saanut rokotteen
         Kumpikaan ei ole saanut rokotet­ta: yrit­täjä ei saa pyörit­tää rav­in­to­laa eikä asi­akas asioi­da ravintoloissa

         Lähtöko­htais­es­ti kaikissa tapauk­sis­sa kaik­ki ovat yhden­ver­taisia. Toiset vaan joutu­vat otta­maan tur­paan enem­män kuin toiset. Armei­jas­sa sys­teem­inä oli: yksi mokaa, kaik­ki kärsii.

   2. Jyr­ki Tiilikainen: Ongelmia tulee, jos rajoituk­sia pois­te­taan valikoidusti niiltä, jot­ka ovat poli­it­tisen päätök­sen joh­dos­ta roko­tusjonos­sa kärkipaikoil­la. Vain jos voidaan jol­lain taval­la osoit­taa, että valit­tu roko­tusjärjestys on oikea ja ain­oa mah­dolli­nen (en kek­si miten olisi edes mah­dol­lista), niin sil­loin ok. 

      Mik­si pitäisi tuol­lainen olla ehtona?

      Vastaa

6. Muis­tanko väärin, että (myös) vuosi sit­ten tar­tun­nat kään­tyivät lasku­un jo ennen tiukimpi­en rajoituk­sien käyt­töönot­toa? Johtuuko tämä ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä, joka on fik­sumpaa kuin päät­täjät osaa­vat odot­taa — tai se muut­tuu jo ennen rajoi­tusten alka­mista niiden pelon vuok­si, vai onko viruk­sel­la ken­ties jokin maail­man­hen­ki-tietoisu­us, jol­la se alen­taa tar­tun­to­ja, kun lev­iämistä uhataan estää? 😉

   Vastaa

   1. Ville:
      Muis­tanko väärin, että (myös) vuosi sit­ten tar­tun­nat kään­tyivät lasku­un jo ennen tiukimpi­en rajoituk­sien käyt­töönot­toa? Johtuuko tämä ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä, joka on fik­sumpaa kuin päät­täjät osaa­vat odottaa 

      Kak­si mekanismia:
      1. ihmiset säikähtävät ja muut­ta­vat käytöstä ennen kuin rajoituk­set astu­vat voimaan
      2. demokra­tiois­sa rajoituk­sia voidaan aset­taa vas­ta, kun ihmiset ovat säikähtäneet tarpeek­si, ts. tiukoil­la rajoituk­sil­la on riit­tävästi kannatusta

      Kum­matkin johta­vat siihen, että kun tilanne pahe­nee tarpeek­si, ihmiset muut­ta­vat käytöstään JA sen jäl­keen ote­taan käyt­töön rajoituksia.

      Vastaa

7. Hih, mask­ipakko.

   Kevääl­lä 2020 Suomes­sa koron­avirus katosi kuin tuh­ka tuuleen, ilman mask­ipakkoa, eikä maske­ja käyt­tänyt juuri kukaan.

   Ran­skas­sa säädet­ti­in jo kesäl­lä 2020 mask­ipakko sakon uhal­la, mut­ta niin vain pahim­pana päivänä kir­jat­ti­in lop­pu­vuodes­ta yli 80 000 tartuntaa.

   Sak­sas­sa säädet­ti­in alku­vuodes­ta 2021 vieläkin rankem­pi mask­ipakko: FFP2 mask­ipakko sakon uhal­la. Mut­ta mitä ihmettä, nyt maalisku­un lopus­sa tar­tun­nat kiitävät Sak­sas­sa taas ylös.

   Yksikään tutkimus ei ole pystynyt osoit­ta­maan mask­ipakko­jen pystyneen edes hidas­ta­maan väestö­ta­son epi­demi­an kiihtymistä.

   Lukuiset tutkimuk­set ker­to­vat miten tehokas mas­ki on, mut­ta silti tässä ei ole mitään ris­tiri­itaa, kos­ka maske­ja ei kuitenkaan käytetä siel­lä, mis­sä väestö­ta­son keviämi­nen tapah­tuu eli kotona tai tut­tavien luona. Lisäk­si maske­ja käytetään väärin. Suo­ma­lai­sista 94% ker­toi käyt­täneen van­haa mask­ia tai ylipäätään väärin sitä.

   Mask­ipakko on täysin hyödytön toi­mi epi­demi­an kiihtymisen estämisessä.

   Samaa sar­jaa katu­jen desin­fiomisen kanssa.

   Vastaa

   1. Maskin teho on aika heikko mut­ta ei täysi nol­la. Yksinään se ei riitä, jos mitään muu­ta suo­jaus­ta ei käytä. Mas­ki suo­jelee enem­män mui­ta sin­ul­ta kuin sin­ua muil­ta, ellet sit­ten käytä aio­ta hen­gi­tys­suo­jain­ta. Vaiku­tus on vähän sama kuin nopeusra­joituk­sil­la. Jos haahuilet maskit­ta tai ajat taa­ja­mas­sa liian lujaa, vaaran­nat muut etkä niinkään itseäsi.

      Vastaa

   2. FOOBAR: Yksikään tutkimus ei ole pystynyt osoit­ta­maan mask­ipakko­jen pystyneen

      Eipä ole väestö­ta­son tutkimus­ta myöskään käsien­pe­sun vaiku­tuk­sista taik­ka lasku­var­jon hyödy­istä lento-onnettomuuksissa.

      Vastaa

8. Itse ajat­telin ilmoit­taa ole­vani pasta­fari ja että olen matkalla Lentävän spaghet­ti­hirviön seu­rakun­nan pas­torin luokse saa­maan vält­tämätön­tä sielullista hoitoa. Ehkä pitäisi var­muu­den vuok­si kan­taa pas­tasi­ivilää mukana?

   Vastaa

9. THL:n mallinnuk­ses­ta meni kaik­ki uskot­tavu­us jo vaalien siir­rossa, kun best case ‑ske­naar­i­oon arvot­ti­in 2 600 päivit­täistä tar­tun­taa ja worst case täysin utopisti­nen 11 000. 

   Ulkon­ali­ikku­miskiel­losta näyt­tää valitet­tavasti tulleen päämin­is­ter­ille arvo­val­takysymys ja sel­l­ainen saadaan, vaikkei enää tulisi yhtään tartuntaa.

   Vastaa

   1. Tässä pitäisi huomioi­da, että vaalien siir­toon liit­tyvät luvut eivät olleet mikään mallinnus, eikä THL ole niitä sel­l­aise­na käsitel­lyt. Media käyt­ti aluk­si virheel­lis­es­ti niiden yhtey­dessä tuo­ta sanaa, ken­ties poli­itikotkin. Kyse oli laskel­mas­ta, jon­ka voi tehdä lukio­matem­ati­ikan tieto­jen poh­jal­ta: jos tar­tut­tavu­us­luku on esimerkik­si 1,2 ja ajatel­laan yhden tar­tun­ta­syk­lin ole­van 5 päivää, niin 30 päivän aikana vaikka­pa 20 tar­tun­nas­ta päädytään 20 x 1,2^(30/5)=20 x 1,2^6=60 uuteen päivit­täiseen tar­tun­taan (30 päivässä on 30/5=6 tar­tun­ta­syk­liä, joista kunkin aikana uusien tar­tun­to­jen määrä 1,2‑kertaistuu). Käsit­tääk­seni laskel­man tarkoi­tus oli lähin­nä herätel­lä tilanteeseen ja havain­nol­lis­taa sitä, mitä ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu voi pahim­mil­laan olla. Saadut luvut eivät myöskään sikäli olleet täysin out­o­ja, että esim. Virossa ollaan (väk­iluku­un suh­teutet­tuna) jotakuinkin laskel­maa vas­taavis­sa luvuissa.

      Täl­laisen laskel­man sisäl­lyt­tämi­nen hal­li­tuk­selle annet­tavaan taus­ta­ma­te­ri­aali­in on minus­ta sikäli perustel­tua, että ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on tutk­i­tusti ilmiö, jota ihmis­ten on todel­la vaikea intu­iti­ivis­es­ti hah­mot­taa. Jopa ihmiset, jot­ka osaa­vat laskea siihen liit­tyviä lasku­ja, saat­ta­vat nopean arvion tehdessään arva­ta pieleen, kos­ka intu­iti­ivis­es­ti hah­mo­tamme kasvua tyyp­il­lis­es­ti lin­eaarise­na (tasaise­na). Tätä asi­aa on käsitel­ty hyvin esim. BBC:n julkaise­mas­sa artikke­lis­sa “Expo­nen­tial Growth Bias: The numer­i­cal error behind covid-19”.

      Epi­demi­an käyt­täy­tymi­nen todel­lises­sa maail­mas­sa on kuitenkin mon­imutkaisem­paa kuin täl­lainen korkoa korolle ‑lasku. Rajoituk­set, rokot­teet ja sairas­ta­mal­la saatu immu­ni­teet­ti hidas­ta­vat taudin eten­e­mistä. Niitä ei ollut huomioitu tuos­sa laskel­mas­sa. THL:n varsi­nai­sis­sa mallinnuk­sis­sa ne kuitenkin huomioidaan. Siel­lä on ihan asiantun­te­via ihmisiä mallinnuk­sia laa­ti­mas­sa, mm. matemaatikko Simopekka Vän­skä ja tilas­toti­eteen pro­fes­sori Kari Auramo. Ne uudet ske­naar­i­ot, joiden poh­jal­ta arvioin­tia liikku­mis­ra­joituk­sista on tehty, poh­jaa­vat käsit­tääk­seni ihan oikeisi­in mallinnuk­si­in. Voi olla, että para­metrit on valit­tu kon­ser­vati­ivis­es­ti, mut­ta ken­ties täl­laises­sa asi­as­sa on ihan hyväkin nou­dat­taa varovaisuusperiaatetta.

      Tätä asi­aa on muuten HS:n tiedetoimit­ta­ja Annikka Muta­nen ihan ansiokkaasti avan­nut HS-ana­ly­y­sis­sään “Voiko oike­as­sa elämässä käy­dä niin kuin THL:n käyris­sä?” Suosit­te­len tutus­tu­maan siihen.

      Ter­veisin,

      Kaisa Kan­gas, FT (matem­ati­ik­ka)

      Vastaa

      1. Kaisa Kan­gas:

         Täl­laisen laskel­man sisäl­lyt­tämi­nen hal­li­tuk­selle annet­tavaan taus­ta­ma­te­ri­aali­in on minus­ta sikäli perustel­tua, että ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu on tutk­i­tusti ilmiö, jota ihmis­ten on todel­la vaikea intu­iti­ivis­es­ti hahmottaa.

         Yksi syy siihen, mik­si lausun­nos­sa oli vain yleisen tason laskel­ma, lie­nee siinä, että laskel­mat tilat­ti­in käsit­tämät­tömän nopeal­la aikataul­ul­la. Lausun­non alus­sa lukee, että oikeusmin­is­ter­iön val­tiosi­h­teeri on tilan­nut 5.3.2021 puhe­lim­itse THL:ltä arvi­o­lausun­to COFID-19 epi­demi­an kehit­tymis­es­tä kun­nal­lis­vaalipäivään men­nessä ja touko-kesäku­un vai­h­teessa. Lausun­to on toimitet­tu samana päivänä. Lisäk­si lausun­nos­sa tode­taan, että siinä on lisät­ty puo­lusi­h­tee­rien kok­ouk­ses­sa samana päivänä klo 14–15.30 pyy­det­ty arvio vaalien ter­veystur­val­lis­es­ta järjestämisestä. 

         Lausun­to on omi­tu­inen, kos­ka maal­likko voi lukea sen liit­teen 1 laskel­man koronati­lanteen eten­e­mis­es­tä nykyisen Re arvon val­lites­sa ikään kuin se olisi ennuste nykyti­lanteen poh­jal­ta tapah­tu­vas­ta eten­e­mis­es­tä. Vaik­ka laskel­man tek­i­jä lie­nee ajatel­lut, että tuskin nykyi­nen Re jatkuu koko kaut­ta saman­laise­na, ja että laskel­ma on täysin teo­reet­ti­nen laskuhar­joi­tus, sitä ei ole kir­joitet­tu lausun­toon selkeästi näkyvi­in. Jos on tilat­tu arvio epi­demi­an eten­e­mis­es­tä, ja ain­oa toimitet­tu luku­ja sisältävä arvio pää­tyy parhaas­sa tapauk­ses­sa 2638 tar­tun­taan ja huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa 11170 tar­tun­taan 19.4.2021, niin lausun­toa luke­va poli­itikko, joka ei ole epi­de­molo­gi, saat­taa tulki­ta lausun­non niin, että se on asiantun­ti­jan arvio välistä, jol­la tar­tun­nat 19.4.2021 tule­vat ole­maan parhaan nykyisen asiantun­ti­jakäsi­tyk­sen mukaan.

         Tuo ei ollut kovin hyvin laa­dit­tu lausun­to, ja lisäk­si on omi­tu­ista, jos oikeusmin­is­ter­iöstä on tilat­tu lausun­to niin viime tipas­sa, että kun­nol­lisia laskelmia sisältävää arvio­ta ei THL:ssä ole ehdit­ty edes tehdä. Kyl­lä arvi­o­lausun­non laa­timiseen vähin­tään vuorokausi pitäisi asiantun­ti­joille aikaa voi­da antaa, jos halu­aa, että lausun­to ei ole kiireessä kasaan kasat­un näköinen.

         Lausun­to löy­tyy tästä:
         https://thl.fi/documents/10531/634402/lausunto_2021_03_05.pdf/396b298d-dd19-28e9-fea7-f22fb95358d4?t=1615043489509

10. “Ottaes­saan kan­taa kah­den peru­soikeu­den välil­lä, peru­soikeusjuristi joutuu joskus perusteluis­saan puut­tumaan sub­stanssi­a­sioi­hin. Joskus har­voin on kyse sub­stanssi­asi­as­ta, jon­ka tun­nen mielestäni hyvin. Olen joutunut huo­maa­maan, että peru­soikeusjuristi saat­taa tun­tea sub­stanssipuolen joskus todel­la pin­ta­puolis­es­ti tai on ymmärtänyt sen peräti väärin, mut­ta sei ei hait­taa var­man kan­nan esittämistä.”

    Asia on juuri noin. Mon­et perus­tus­laki­valiokun­nan saamista peru­soikeusjuristien kan­nan­otoista ovat olleet ihan käsit­tämät­tömiä sub­stanssin kannal­ta. He tun­tu­vat tun­te­van lakien vaiku­tuk­sista vain ne, jot­ka hal­li­tuk­sen esi­tyk­seen on kir­jat­tu vaiku­tusarvioin­tiko­htaan, mut­ta har­voin ymmärtävät sitä, mitä vaiku­tuk­sia laeista ihan oikeasti seu­raisi. Se kun vaatisi muidenkin sub­stanssi­lakien tun­temisen, joiden yhteis­vaiku­tuk­se­na uuden lain vaiku­tuk­set syn­tyvät, sekä vielä lisäk­si ihmis­ten käyt­täy­tymisen ymmär­rystä. Usein ihmiset eivät toi­mi niin kuin lain vaiku­tusarvios­sa on oletettu.

    Yksi pahim­mista peru­soikeusepäon­nis­tu­mi­sista Suomen korona­tor­jun­nas­sa on ollut koron­av­ilkkusovel­lus, joka jäljit­täjien mukaan on hyödytön, kos­ka se suo­jelee ihmis­ten tieto­suo­jaa niin tehokkaasti, ettei siitä saa ulos olen­naisia tieto­ja tar­tun­to­jen nopean jäljit­tämisen kannal­ta. Nyt ennem­min ollaan ihmisiä lait­ta­mas­sa liikku­miskiel­toon kuin annetaan ihmis­ten edes vapaae­htois­es­ti esimerkik­si luop­ua tieto­suo­jas­taan koron­a­jälji­tyssovel­luk­selle ja sen muille käyttäjille.

    Itse olin yllät­tynyt siitä, kun tiedotet­ti­in THL:n arvioi­neen vapun yli ole­vien rajoi­tusten voivan säästää KYMMENIÄ ihmishenkiä: https://yle.fi/uutiset/3–11855149 . Rajoi­tusten sivu­vaiku­tuk­se­na tule­vat tilas­tol­liset lisäkuolematkin saat­ta­vat olla lukumääriltään isom­pia, jos ihmi­sistä osa jää esim. ilman hoitoa tai jos eri­tyk­sis­sä oloon liit­tyvät ter­veysongel­mat lisään­tyvät. Niistä ei ole vielä julka­istu Suomen osalta lukumääräarvioi­ta. Lähi­t­ule­vaisu­udessa toiv­ot­tavasti ker­tyy tietopo­h­jaa myös niitä koskien.

    Vastaa

    1. joo: jäljit­täjien mukaan on hyödytön,

       Ei sen ole kyl­lä edes tarkoi­tus aut­taa jäljityksessä.

       Muuten kri­ti­ikkisi koron­av­ilkkua kohtaan on ihan oikeansuuntaista.

       Vastaa

       1. Sylt­ty:

          Ei sen ole kyl­lä edes tarkoi­tus aut­taa jäljityksessä.

          Alun­perin oli toisin. Sil­loin kun asi­as­ta alet­ti­in säätää lakia, tarkoituk­se­na oli nimeno­maan luo­da mobi­il­isovel­lus koron­aviruk­sen jäljit­tämiseen. Kat­so aiheesta esim. eduskun­nan net­ti­sivuil­ta tiedot lain­säädän­töhankkeesta nimeltään “Mobi­il­isovel­lus koron­aviruk­sen jäljittämiseksi”:

          https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/mobiilisovellus-koronaviruksen-jaljittamiseksi.aspx

          Tuo han­ke vain epäon­nis­tui, kos­ka lop­putu­los on ollut jok­seenkin hyödytön sen alku­peräisen pääte­htävän eli jäljit­tämisen kannal­ta. Tieto­suo­ja-asi­at koros­tu­i­v­at, ja lop­ul­ta saati­in aikaan sovel­lus, jos­sa on mon­en­laista kivaa, ja jol­la on ollut laa­ja levik­ki, mut­ta jos­ta ei ole ollut juuri hyö­tyä sovel­luk­sen alku­peräisen tehtävän eli koron­aviruk­sen jäljit­tämisen kannalta.

11. Minus­takin voisi ihan hyvin naut­tia alko­ho­lia kon­tal­laan baar­i­jakkaran vier­essä ja odot­taa kunnes van­hempi väki on rokotet­tu ja sit­ten nous­ta taas jakkar­alle juo­maan. Kun rajoituk­set menee niin, että poli­itikoille kymp­pi­ton­ne­ja rahaa jaka­vat Pris­mat on auki ja muut pitää pitää kiin­ni vaik­ka konkurssit uhkaa, niin aivan nau­ret­tavaa tilanteessa jos­sa rokotekat­tavu­us nousee, mut­ta tar­tun­nat eivät kas­va ja aurinko polttaa.

    Vastaa

12. Eri peru­soikeuk­sien vas­takkaisu­us on kyl­lä jo oikeusti­etei­den opiske­li­joillekin ihan peruskau­raa. Peru­soikeudet ovat läh­es aina taval­la tai toisel­la vas­takkain. Sit­ten pitäisi pun­ni­ta, miten ne voidaan kus­sakin tilanteessa sovit­taa parhait­en yhteen. Nythän mitään pun­nin­taa ei tehdä vaan oikeus elämään vie ja muut peru­soikeudet vikisevät. 

    En ihan ymmär­rä kri­ti­ikkiä perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden suun­taan, kos­ka eikös se ole poli­it­ti­nen perus­tus­laki­valiokun­ta, joka tässä maas­sa käytän­nössä ain­oana lausuu peru­soikeuk­sista. En toki tunne val­lan kam­mioiden käytän­töjä riit­tävästi eli onko kuitenkin niin, että lausun­not tule­vat perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden kynästä. Kyl­lä poli­itikoil­la pitäisi olla uskallus­ta lausua toisin, jos asiantun­ti­jat eivät ker­ran osaa asi­aansa tai heiltä jää havait­se­mat­ta olen­naisia seikko­ja. Todet­takoon kuitenkin, että jos täl­laisia liikku­mis­ra­joi­tusten kaltaisia täysin poikkeuk­sel­lisia peru­soikeuk­si­in voimakkaasti puut­tuvia lake­ja yritetään kir­joit­taa ja säätää voimaan hirveäl­lä kiireel­lä, niin ei siinä kukaan asiantun­ti­ja var­maan kykene otta­maan huomioon kaikkia eri puo­lia. Sitä voi miet­tiä, että saa puhelun ja seu­raa­vana päivänä pitäisi olla ker­tomas­sa valiokun­nalle aukot­tomasti ja kaik­ki eri seikat huomioon ottaen, mitä peru­soikeudet tässä tilanteessa edel­lyt­tävät. Minä en usko, että he esit­tävät siel­lä valiokun­nas­sa jotain täysin 100% kan­nan­ot­to­ja, että pitää tehdä juuri tietyl­lä tavalla.

    Eli poli­itikko saa ja poli­itikon pitää puhua peru­soikeu­soikeusjuridi­ikas­ta ainakin, jos on perus­tus­laki­valiokun­nan jäsen. Peru­soikeuspun­nin­ta ei ole mikään juristien yksinoikeus. 

    Sak­san esimerkissään Osmo on tietysti oike­as­sa. Tietenkin pitäisi voi­da jälji­tyk­sen tur­vaamisek­si voi­da ottaa jonkin palvelun käyt­täjäk­si ne, jot­ka suos­tu­vat tule­maan jäljite­tyik­si. Yksi­ty­isyy­den­suo­jas­taan huolis­saan ole­vat voivat halutes­saan jät­tää käyt­tämät­tä ko. palvelua. Nor­maali­olois­sa täl­laista vaa­timus­ta ei toki saa asettaa.

    Vastaa

    1. Pet­teri: Jos olemme sitä mieltä, että muista peru­soikeuk­sista voidaan tin­kiä ihmis­ten hen­gen säästämisek­si, sen jäl­keen näitä toimia tulisi minus­ta pohtia siltä kannal­ta, kuin­ka paljon niistä on hait­taa eikä enää mure­htia mui­ta peru­soikeuk­sia, joi­ta riko­taan joka tapauksessa.

       Ei kai oikkeus elämään ole peru­soikeus. Moraal­i­filosofi­as­sa opetet­ti­in että ihmiset kuol­e­vat lop­ul­ta monel­la taval­la ja yhteiskun­nal­la vähän mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa kuole­maan. Sen sijaan yhteiskun­ta voi vaikut­taa kuin­ka oikeu­den­mukaista elämä on jäse­nille. Sik­si kai meil­lä on perustuslaki.

       Vastaa

13. Hyviä point­te­ja paljon tässä. Rokotet­tu­jen vapaut­tamis­es­ta sen ver­ran, että riskiryh­mien roko­t­a­mi­nen ensik­si ei ole ollut poli­itt­ti­nen päätös vaan ter­vey­delli­nen eli heille tulisi rajoituk­set purkaa kuten blo­gisti ehdot­ti. Muiden kanssa sit­ten lop­ullis­es­ti kun kaikil­la on pääsy roko­tuk­seen, toki höl­len­tää voisi jo epi­demi­ati­lanteen toden­näköis­es­ti helpot­taes­sa jo paljon aikaisemminkin. 

    Sak­sas­ta myös lisäisin , että siel­lähän Merkel yrit­ti saa­da pääsiäisa­jalle vähän vas­taavaa 5 päivän tiukkaa sulkua aikaisek­si mut­ta jou­tui vuorokau­den kulut­tua perään­tymään ja pyytämään anteek­si aiheut­ta­maansa sotkua kun ilmeni, että se on toteut­tamiskelvo­ton. Nyt voisi San­nakin tehdä Merkelit…

    Esimerkkekjä:Kevään ensim­mäisi­in pitem­pi­in pyörälenkkei­hi­ni on aina kuu­lunut Laa­jalah­den kier­ros (Espoo-Helsin­ki raja tulee muut­man ker­ran ylitet­tyä). Onko­han siel­lä pyörätiel­lä rajoil­la nyt sit­ten poli­isi­au­tot poikit­tain? Saisin sakko­la­pun, jon­ka tal­let­taisin huolel­lis­es­ti tuleville historioitsijoille!
    Kau­ni­ais­laisia käy vähän sää­lik­si, heille tulisi aika pienet ympyrät! Jne, jne..

    Vastaa

    1. Kyl­lä roko­tusjärjestys on täysin poli­it­ti­nen päätös. Sitä voidaan toki perustel­la ter­vey­del­lisil­lä syil­lä. Voidaan myös aset­taa ter­vey­delle eri­laisia kri­teere­itä ja tul­la tämän perus­teel­la eri­laiseen johtopäätök­seen roko­tusjärjestyk­ses­tä. Ja sel­ven­nyk­senä vielä: tämä ei ole kri­ti­ik­ki tehtyyn päätök­seen rokotusjärjestyksestä.

       Vastaa

    2. Jokke49: riskiryh­mien roko­t­a­mi­nen ensik­si ei ole ollut poli­itt­ti­nen päätös vaan terveydellinen 

       Ter­vey­delli­nen päätös on kyl­lä aivan yhtä poli­it­ti­nen päätös kuin rokot­tei­den tasajako.

       Poli­ti­ik­ka = yhteis­ten asioiden hoita­mista. Jos päätetään että ryh­mä X saa rokot­teen ensin, se on ihan yhtä poli­it­ti­nen päätös kuin päät­tää, että ryh­mä Y saa tai Z ei saa sitä ollenkaan.

       Vastaa

       1. Sylt­ty: Ter­vey­delli­nen päätös on kyl­lä aivan yhtä poli­it­ti­nen päätös kuin rokot­tei­den tasajako.

          Poli­ti­ik­ka = yhteis­ten asioiden hoita­mista. Jos päätetään että ryh­mä X saa rokot­teen ensin, se on ihan yhtä poli­it­ti­nen päätös kuin päät­tää, että ryh­mä Y saa tai Z ei saa sitä ollenkaan.

          Ok, näin var­maan määritelmäl­lis­es­ti. Jotenkin olin tämän ter­veyssyyn luokitel­lut ei-poli­it­tisek­si sen takia että siitä ei ole juurikaan syn­tynyt poli­it­tista keskustelua eikä eriäviä kan­to­ja kuten poli­ti­ikas­sa yleensä.

    3. Jokke49:
       Esimerkkekjä:Kevään ensim­mäisi­in pitem­pi­in pyörälenkkei­hi­ni on aina kuu­lunut Laa­jalah­den kier­ros (Espoo-Helsin­ki raja tulee muut­man ker­ran ylitet­tyä). Onko­han siel­lä pyörätiel­lä rajoil­la nyt sit­ten poli­isi­au­tot poikit­tain? Saisin sakko­la­pun, jon­ka tal­let­taisin huolel­lis­es­ti tuleville historioitsijoille!
       Kau­ni­ais­laisia käy vähän sää­lik­si, heille tulisi aika pienet ympyrät! Jne, jne.. 

       Hal­li­tuk­sen lakiesi­tyk­sen mukaan kun­tia, joille on määrät­ty ase­tuk­sel­la liikku­mis­ra­joi­tus, voidaan niput­taa yhteen alueek­si (2 § 2 moment­ti). Virk­istäy­tymis- tai kun­toilu­tarkoituk­ses­sa tapah­tu­va ulkoilu olisi sal­lit­tua täl­laisen alueen sisäl­lä yli kun­tara­jo­jen (3 § 3 momentti).

       Täl­lä het­kel­lä yleisenä ole­tuk­se­na tun­tuu ole­van, että jos pääkaupunkiseudulle annet­taisi­in liikku­mis­ra­joi­tus, niin rajoituk­sen alaiset kun­nat niputet­taisi­in yhdek­si alueek­si. Tässä tapauk­ses­sa jou­tu­isit ajele­maan sakko­la­pun toivos­sa jollekin kaukaisem­malle kunnanrajalle.

       Vastaa

       1. Ris­to Koivunen: Hal­li­tuk­sen lakiesi­tyk­sen mukaan kun­tia, joille on määrät­ty ase­tuk­sel­la liikku­mis­ra­joi­tus, voidaan niput­taa yhteen alueek­si (2 § 2 moment­ti). Virk­istäy­tymis- tai kun­toilu­tarkoituk­ses­sa tapah­tu­va ulkoilu olisi sal­lit­tua täl­laisen alueen sisäl­lä yli kun­tara­jo­jen (3 § 3 momentti).

          Täl­lä het­kel­lä yleisenä ole­tuk­se­na tun­tuu ole­van, että jos pääkaupunkiseudulle annet­taisi­in liikku­mis­ra­joi­tus, niin rajoituk­sen alaiset kun­nat niputet­taisi­in yhdek­si alueek­si. Tässä tapauk­ses­sa jou­tu­isit ajele­maan sakko­la­pun toivos­sa jollekin kaukaisem­malle kunnanrajalle.

          No hyvä min­ulle, jos näin sääde­tään. Olin medi­as­ta saanut sen käsi­tyk­sen, että pks sisäisiäkään kun­tara­jo­ja ei saisi ylit­tää “huvin vuok­si”. Hul­lun­has­sut tilanteet syn­tyvät sit­ten kehyskun­tara­joil­la asuville.

       2. Jokke49: No hyvä min­ulle, jos näin sääde­tään. Olin medi­as­ta saanut sen käsi­tyk­sen, että pks sisäisiäkäänkun­tara­jo­ja ei saisi ylit­tää ”huvin vuok­si”. Hul­lun­has­sut tilanteet syn­tyvät sit­ten kehyskun­tara­joil­la asuville. 

          Kyl­lähän tuol­la kun­tara­joil­la voi tul­la erikoiselta tun­tu­via tilantei­ta vas­taan, olti­in sit­ten kum­mal­la puolel­la tahansa liikku­mis­ra­joi­tusalueen rajaa.

          Mie­lenki­in­toisen tapauk­sen muo­dostaa esimerkik­si Myyrak­sen asuinalue Sipoos­sa, aivan Van­taan rajal­la. Tämän alueen län­tisim­mässä osas­sa on pien­taloalue, joka rajau­tuu etelässä Ker­a­van­jo­keen, idässä Lah­den­väylään ja län­nessä sekä pohjoises­sa Van­taaseen. Ain­oat tiet tuol­ta pois kulke­vat Van­taan kaut­ta, sil­lä Ker­a­van­joen yli ei kul­je tuos­sa sil­taa joka yhdis­täisi alueen muuhun Vantaaseen.

          Myyrak­sen kiilan kär­jen asuk­it saisi­vat siis edelleen liikkua ilman rajoituk­sia, kun­han tekevät sen kulke­mat­ta Van­taan kaut­ta; ain­oas­taan vält­tämät­tömistä syistä tapah­tu­va liikku­mi­nen sal­lisi kun­nan­ra­jo­jen ylit­tämisen. Koiran ulkoilut­ta­mi­nen ja virk­istäy­tymis- tai kun­toilu­tarkoituk­ses­sa tapah­tu­va ulkoilu kun­nan­ra­jan yli ei sen sijaan olisi sallittua.

          Tässä tapauk­ses­sa tilanteen omi­tu­isu­us ei johdu pelkästä lakiesi­tyk­sen tek­stistä, vaan myös erikois­es­ti vede­tys­tä kun­nara­jas­ta. Käsit­tääk­seni Myyrak­sen asukkaista osa taitaa kan­nat­taa alueen liit­tämistä Vantaaseen.

14. Mitäpä sit­ten tapah­tuu, kun koro­nan ensim­mäiset roko­tuk­set on hoidettu?

    1) Influ­enssa palaa takaisin tropi­ik­ista ja toden­näköis­es­ti voimakkaana, kos­ka yksi vuosi jäi välistä, eikä vas­tus­tuskykyä ole. Täyt­tyvätkö medi­at X influn­ssa tar­tun­taa ja Y influ­enssa kuole­maa Suomes­sa, otsikoil­la? Kyl­lä, influ­enssa tulee tap­pa­maan jatkos­sa sen 500‑2000 suo­ma­laista, kuten tähänkin saak­ka, kun rajoituk­set poistetaan.

    2) Korona palaa takaisin, ja uusi roko­tuskier­ros on taas edessä. On täysin absur­di aja­tus, että pari ker­talu­okkaa helpom­min lev­iävä koron­avirushävitet­täisi­in maail­mas­ta, kun ei influ­enssaakaan saa­da hävitettyä.

    Poli­itikot ovat aja­neet itsen­sä nurkkaan: miten sal­lia influ­enssakuolemat, kun koron­akuolemia ei sallita?

    Rajoituk­set eivät siis ole väli­aikaisia vaan pysyviä, kos­ka poli­itikot eivät pysty menet­tämään kasvo­jaan, eikä influ­enssa- ja koron­akuolemia voi käsitel­lä eri taval­la, kos­ka molem­mat ovat seu­raus­ta saman­lais­es­ta viruk­ses­ta, joka aiheut­taa hen­gi­tystieoire­i­ta ja lev­iää pisaratartuntana.

    Käytän­nössä pitäisi tuot­taa joka vuosi 15 mil­jar­dia koronarokotet­ta ja 7,5 mil­jar­dia influ­enssarokotet­ta, että molem­mat kuolemat saataisi­in loppumaan.

    Vastaa

    1. höpöhöpö, “influ­enssa on luokitel­tu peruskuole­man­syyk­si keskimääri­in 20–60 tapauk­ses­sa vuodessa”.

       Mut­ta tot­ta kai influ­enssa-roko­tus kan­nat­taa jatkos­sakin ottaa, ja samaan piikki­in var­maan yhdis­tetään koronarokote.

       Mut­ta ihan tot­ta, rajoituk­set jatku­vat kunnes jokainen halukas suo­ma­lainen on saanut rokot­teen, ja senkin jäl­keen var­masti rajo­jen ylit­tämi­nen jää pysyvästi nyky­istä vaikeammaksi.

       Vastaa

       1. Influ­enssan osu­us kuolemista saadaan parhait­en selvielle kuolleisu­u­den vai­htelun kaut­ta. Kyl­lä pahan influ­enssakau­den aikana ylikuolleisu­us liikkuu sadois­sa eikä kym­menis­sä. Vuon­na 2017 influ­enssaan las­ket­ti­in kuolleen 200000 henkeä tavanomaisx­ta enemmän.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Influ­enssan osu­us kuolemista saadaan parhait­en selvielle kuolleisu­u­den vai­htelun kaut­ta. Kyl­lä pahan influ­enssakau­den aikana ylikuolleisu­us liikkuu sadois­sa eikä kym­menis­sä. Vuon­na 2017 influ­enssaan las­ket­ti­in kuolleen 200000 henkeä tavanomaisx­ta enemmän.

          Taisi tul­la pilku­virhe? Tuo keskimäärin 20–60 on suo­ra lain­aus THL:n sivuilta

       3. Ei tul­lut pilkku­virhet­tä. Influ­enssa primäärinä kuolin syynä on eri asia kuin influ­enssan aiheut­ta­ma uylikuolleisu­us. Yleen­sä poti­las kuolee ind­lu­enssan jälk­i­tauti­na tule­vaan bak­teeriperäisi­in keuhkokuumeeseen.

       4. Rolle:
          höpöhöpö, ”influ­enssa on luokitel­tu peruskuole­man­syyk­si keskimääri­in 20–60 tapauk­ses­sa vuodessa”.

          Mut­ta tot­ta kai influ­enssa-roko­tus kan­nat­taa jatkos­sakin ottaa, ja samaan piikki­in var­maan yhdis­tetään koronarokote.

          Mut­ta ihan tot­ta, rajoituk­set jatku­vat kunnes jokainen halukas suo­ma­lainen on saanut rokot­teen, ja senkin jäl­keen var­masti rajo­jen ylit­tämi­nen jää pysyvästi nyky­istä vaikeammaksi.

          https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/thl-n-asiantuntija-ainakin-500-kuollut-kausi-influenssaan-suomessa-200–000-rokotetta-roskikseen-tuntuu-hullulta/7777004#gs.wrcixg

          Kaudel­la 2019–2020 kuoli THL:n ylilääkäri Han­na Nohynekin mukaan ainakin 500 henkilöä. Tar­tun­to­ja (A ja B) todet­ti­in reilut 12000 kpl. 

          https://www.thl.fi/ttr/gen/rpt/infl.pdf

          Jos influ­enssaa tes­tat­taisi­in kuin koron­aa, luvut oli­si­vat olleet ker­talu­okkaa suurem­mat. Juuri nyt koronara­joi­tusten vuok­si influ­enssaa on noin 99,9% vähem­män kuin viime vuon­na. Mut­ta, kun rajoituk­set pure­taan, tilanne normalisoituu.

          Koronara­joituk­sia perustel­laan riskiryh­mien suo­jelul­la, ja sik­si nuoret sukupol­vet saa­vat olla sijaiskär­si­jöinä, jot­ta van­huk­sia ei kuole massoittain.

          Influ­enssaa tul­laan tarkastele­maan samoin, kos­ka enää ei voi­da vain tode­ta, että van­hus kuoli keuhkoku­umeeseen. Koro­nan vuok­si kaik­ki flun­ssaoireis­ten kuolemat tul­laan doku­men­toimaan tarkasti, ja tässä influ­enssa tulee nouse­maan esille.

          Influ­enssarokot­teen anta­ma suo­ja ei ole van­huk­sil­la lähel­läkään edes 90 pros­ent­tia. Influ­enssa on tap­pa­va tau­ti, riskiryh­mille. Influ­enssa lev­iää aivan, kuten koron­akin, mut­ta ker­talu­okkaa heikommin.

          Vaik­ka se lev­iää heikom­min, niin mekanis­mi on sama: vaikka­pa yksi influ­enssaa pärskivä nuori bus­sis­sa, joka tar­tut­taa samas­sa bus­sis­sa istu­van van­huk­sen, joka kuolee parin viikon kulut­tua keuhkokuumeeseen.

          Ennen koron­aa tämä oli ihan ok, van­huk­sia vain kuolee influ­enssaan, kos­ka he ovat heikkoja.

          Mut­ta, koro­nan jäl­keen, perustel­lusti, tämä ei ole ok.

          Siis­pä rajoituk­sista tulee pysyviä.

          Poli­itikot eivät voi yksinker­tais­es­ti sal­lia sitä, että influ­enssan riskiryh­miä, jot­ka muuten ovat about sanat kuin koro­nan, ei suo­jeltaisi rajoitusten.

          Meil­lä on jatkos­sa kak­si tau­tia, jot­ka kiertävät tätä pla­neet­taa, ja ovat molem­mat hen­gi­tystiein­fek­tioi­ta aiheut­tavia taute­ja, jot­ka ovat tap­pavia riskiryhmille.

          Siis­pä tulemme näkemään vuosia, jol­loin molem­mat ovat heikko­ja, toinen heikko ja toinen voimakas, ja sit­ten vuosia, jol­loin molem­mat ovat voimakkaita.

          Rajoi­tusten taso vai­htelee alueit­tain, matkus­tus ei onnis­tu ilman rokot­tei­ta ja ter­veystark­istus­ta. Voi olla, ettei ihmis­ten pian anneta kulkea julk­isil­la paikoil­la ilman voimas­sa ole­via rokot­tei­ta ja kotoa lähtiessä jokin laite mit­taa kuumeen jne. Tätä on arkemme 2030-luvulle tultaessa.

    2. FOOBAR:
       Käytän­nössä pitäisi tuot­taa joka vuosi 15 mil­jar­dia koronarokotet­ta ja 7,5 mil­jar­dia influ­enssarokotet­ta, että molem­mat kuolemat saataisi­in loppumaan. 

       Tuo rokote­tuotan­to on itseasi­as­sa tämän pan­demi­an ehkä kiin­nos­tavin seu­raus. RNA-rokot­tei­ta on nyt ensim­mäistä ker­taa tuotet­tu ja käytet­ty mas­si­ivises­sa mit­takaavas­sa, ja ilmeis­es­ti kyseinen teknolo­gia on sekä tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan edulli­nen, sivu­vaiku­tuk­sil­taan tur­valli­nen että nopeasti muokattavissa.

       En pitäisi lainkaan mah­dot­tomana että tule­vaisu­udessa rokot­ta­mi­nen virus­taute­ja vas­taan tapah­tuu oikeasti juuri niin kuin lop­puka­neet­ti­na esität. Globaalin tuotan­toka­p­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen sitä varten ei ole mil­lään lail­la mah­do­ton tai edes lop­ul­ta kovin kallis haaste. Voi tosi­aan olla että influ­enssaviruk­setkin saadaan rokot­teil­la häviämään.

       Vastaa

       1. arkkite­hti: Tuo rokote­tuotan­to on itseasi­as­sa tämän pan­demi­an ehkä kiin­nos­tavin seuraus. 

          Viime aikoina on ollut merkit­tävässä määrin puhet­ta myös siitä, pitäisikö Suomel­la olla tule­vaisu­udessa omaa (tai yhteis­po­hjo­is­maista tms.) rokote­tuotan­toka­p­a­siteet­tia, ja aiheesta taitaa olla kansane­dus­ta­jien toimes­ta eduskun­ta-aloite vireil­lä. Asia tietysti erik­seen, riit­tääkö poli­it­tista innos­tus­ta pidem­män päälle, kun ana­lyysit ja kus­tan­nusarviot on saatu pöytään.

          Täl­lä het­kel­lä tun­tuu ole­van yleistä turhau­tu­mista rokot­tei­den toim­i­tusnopeu­teen, jon­ka odote­taan kyl­läkin nopeu­tu­van kevään aikana. Jos tavoit­teena olisi kyky nopeaan rokot­tamiso­hjel­maan koti­maisel­la tuotan­nol­la, niin mak­simika­p­a­siteetin pitäisi olla ilmeis­es­ti luokkaa 2 miljoon­aa rokotet­ta kuukaudessa (24 miljoon­aa rokotet­ta vuodessa), jol­loin saataisi­in 4 miljoon­aa asukas­ta rokotet­tua 4 kuukaudessa, olet­taen että jokaiselle annetaan 2 rokote-annos­ta kuten koronassa.

          Jos tavoit­teena on varautua jous­tavasti tule­vi­in pan­demioi­hin, niin tuokaan ei vielä riitä, kos­ka on ole­mas­sa mon­en­laisia rokote-teknolo­gioi­ta, ja näille tarvi­taan eri­laiset tuotan­tomenetelmät ja ‑lin­jat. Eli jous­ta­va varautu­mi­nen tule­vaan voisi vaa­tia investoin­tia esimerkik­si viiteen eri­laiseen tuotan­tolin­jaan, jol­loin näi­den yhteiska­p­a­siteetik­si tulisi 120 miljoon­aa rokotet­ta. Ja jot­ta osaami­nen ja lait­teis­to pysy­i­sivät ajan tasal­la, ja investoin­nista saadaan jotakin irti, tulisi näitä lin­jo­ja myös ajaa. Tuol­laiselle määrälle rokot­tei­ta ei maas­sa tietenkään olisi käyt­töä, joten suurin osa niistä pää­ty­isi vientiin.

          Ja tämä pelkästään Suomen tasol­la. Jos suuri osa Euroopas­ta halu­aisi vas­taa­van tuotan­toka­p­a­siteetin pahan päivän var­alle, niin vähem­män pahoina aikoina tämä tarkoit­taisi hel­posti mil­jar­di­en rokot­tei­den ylika­p­a­siteet­tia vuodessa, jolle pitäisi kek­siä jotakin käyt­töä. Kehi­tys­a­puna toteutet­tavia rokotekam­pan­joi­ta Afrikkaan? Var­maankin myös monipuoliseen rokote­tutkimuk­seen ollaan valmi­ita panos­ta­maan täl­lä vuosikymmenel­lä merkit­tävästi ympäri maailmaa.

          On tietysti hyvin mah­dol­lista, että Suomeen ei tul­la perus­ta­maan rokote­tuotan­toa, tai jos peruste­taan niin sen kap­a­siteet­ti jää esit­tämääni mata­lam­mak­si. Mut­ta EU-tasol­la lie­nee lähivu­osi­na poli­it­tista intres­siä tehokkaan rokote­tuotan­non takaamiseen pahan päivän varalle.

    3. FOOBAR: Poli­itikot ovat aja­neet itsen­sä nurkkaan:

       Höp­sistä. Argu­men­taa­tios­sasi on val­tavia aukkoja.

       Influ­enssavirus ei romau­ta ter­vey­den­huoltoa. Ja lisäk­si mah­dolli­nen koron­aviruk­sen come­back voidaan tak­la­ta rokot­teil­la. Oletet­tavasti, kun väestö on ker­taalleen rokotet­tu, rokote antaa aina vähän suo­jaa uusi­akin muun­nok­sia vas­taan. Ei ole enää tilan­net­ta, jos­sa *kaik­ki* oli­si­vat vapaa­ta riis­taa. Eli vaik­ka kaik­ki eivät alka­isi otta­maan vuosit­taista koronarokotet­ta, tilanne ei pääse enää riistäy­tymään samal­la taval­la käsistä.

       “Rajoituk­set eivät siis ole väli­aikaisia vaan pysyviä,”

       Älä viit­si sekoilla.

       Vastaa

    4. FOOBAR: influ­enssa- ja koronakuolemia

       Influ­enssa- ja koron­aviruk­set eivät ole saman­laisia. Se on ehkä ensim­mäi­nen asia joka kan­nat­taa muis­taa. Paljon “tietämys­tä” putoaa sil­loin turhana pain­o­lasti­na pois. Siinä määrin siis eri­laisia siis että men­neistä koke­muk­sista ei vält­tämät­tä ole hyötyä.

       Esimerkik­si THL:n vank­ka influ­enssaviruk­sen tun­te­mus on ollut ehkä jopa enem­män hait­ta kuin hyö­ty. On edel­lyt­tänyt paljon poisop­pimista ja se taas on osoit­tau­tunut tuskallisen hitaak­si. Nopeasti kehit­tyväl­lä alal­la voi tul­la itse kullekin eteen tilanne jos­sa oma osaami­nen ei osu siihen mikä on tarve, joku sanoi tuo­ta ilmiötä kuvaavasti nimel­lä “uusi mopokausi”, osu­va nim­i­tys kun enti­nen huip­pu­osaa­ja joutuu taas novi­isin ase­maan. Perusk­oulu­tus aut­taa siihen että pääsee taas kar­talle mut­ta siihen on nöyrryt­tävä että vähään aikaan ei ole mikään auktoriteetti.

       Kuvaavaa on koke­neen THL:n epi­demi­ol­o­gistin puuskah­dus: “Pakko­han niitä on olla enem­män!” kun viime vuo­den toukoku­us­sa vas­ta-aine­tutkimuk­set osoit­ti­vat että virus ei ole levin­nyt oireet­tomana kovinkaan paljon. Odotuk­set oli­vat jopa 20 ker­tainen määrä oireet­to­mia tai vähä-oireisia. Ja Tukhol­man alueel­la ennen kesää laumaimmuniteetti.

       Koron­avirus lev­iää lähin­nä hen­gi­tys­teitse mut­ta se kyke­nee iskemään kaikki­in elimi­in ja käsit­tääk­seni tap­pa­maan ter­veenkin ihmisen myös ilman sekundääristä bakteeri-infektiota.

       Vastaa

15. Vaiku­tat aika turhau­tuneelta. Ei se mitään, pin­na alkaa olla tiukalla meil­lä kaikilla.

    Liikku­mis­ra­joituk­set lienevät tehokkain keino pitää nuoret pois­sa notku­mas­ta ostareil­ta ja samal­la estää kotibileitä, jota ostarei­den sulkem­i­nen ei estä eikä oikein mikään muukaan, jos niitä vält­tämät­tä halu­aa pitää. Ilmeis­es­ti Suomen lain­säädän­tö ei oikein taivu siihen, että poli­isi valvoisi kuin­ka mon­ta ihmistä on paikalla koti­rauhan piiris­sä olevas­sa tilassa.

    Ter­vey­den­huol­lon ensil­in­jan työn­tek­i­jänä olen saanut täy­den roko­tus­suo­jan. Toisin kuin sinä, hyväksyn sen että olen edelleen rajoi­tusten piiris­sä. Yhdsys­val­lois­sa roko­tuk­set ovat eden­neet paljon pidem­mälle, ja siel­lä vas­ta nyt ale­taan ava­ta rajoituk­sia rokote­tu­il­ta — vähitellen ja niukasti.

    Vastaa

16. Niin,

    peru­soikeudet ja peru­soikeudet. Vapaae­htois­ta­han se rav­in­tolois­sa ja hotelleis­sa asioimi­nen on, mut­ta kuitenkin kaik­il­ta automaat­tis­es­ti kerätään matkus­ta­jatiedot. En tunne lakia tarkkaan, mut­ta ei se kenenkään oikeuk­sia riko.
    Ikäv­in­tä nyt on, että kaik­ki rav­in­to­lat ja kapakat on niputet­tu samaan läjään. Alko kuitenkin on Suomes­sa peru­soikeus. Sinne täy­tyy päästä vaik­ka pää kainalos­sa. Enti­nen poli­itikkokaveri­ni (kok.) sanoikin pari viikkoa sit­ten, että jos koronati­lanne olisi tul­lut Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana, ja samat rajoituk­set olisi tehty, niin nyt olisi pääl­lä yleis­lakko. Kävisikö sama jos Alkot suljettaisiin?

    Vastaa

17. Hyvä kir­joi­tus! Eri­tyis­es­ti pidin tästä esimerk­istä: ” Sak­sas­sa baarien kaut­ta levit­tyviä tar­tun­to­ja tor­jut­ti­in tehokkaasti sil­lä, että baari­in tule­vien piti antaa henkilöti­eton­sa, jot­ta jos kävisi ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saanut, kaik­ki altiste­tut saataisi­in kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rek­isterin pitämi­nen rikkoo perusoikeuksia.

    Eihän niitä henkilöti­eto­ja tarvitse kenenkään antaa. Siltä vält­tyy, kun ei mene siihen baari­in. Eihän se ole hänen kannal­taan sen pahempi vai­h­toe­hto kuin se, että baari­in meno kiel­letään kaik­il­ta. Niiden muiden kannal­ta se on huonom­pi vaihtoehto.”

    Tuo OKM on var­maankin typo, kuu­luisi olla OM.

    Vastaa

18. “Liikku­mis­ra­joituk­sista kan­nat­taa siis säätää, mut­ta niitä ei kan­na­ta ottaa käyt­töön, ellei tilanne kään­ny pahem­mak­si, sil­lä noiden rajoi­tusten inhimilli­nen hin­ta on suuri. Niis­sä näyt­tää uno­htuneen se, että todel­la moni asuu Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti Uudel­la­maal­la yksin. Tältä osin tiedot­ta­mi­nen on ollut sekavaa, mut­ta nyt näyt­tää siltä, että juuri näin tul­laan tekemään.”

    Yksi­na­su­vana on ollut järkyt­tävää seu­ra­ta, että täl­lais­es­ta “detaljista” kuin että saisiko yksi­na­su­va tava­ta ketä vain (kun­han yhtä ker­ral­laan) vai pelkästään yhtä nimet­tyä ihmistä koko maail­mas­ta on voitu antaa olla päiväkau­pal­la epä­selvyyt­tä. On joutunut miet­timään, että jos todel­la saisin tava­ta vain yhtä nimet­tyä ihmistä, mitäs sit­ten jos kukaan ei halua nimetä min­ua sik­si yhdek­si ihmisek­si? Miten kehtaisin edes kysyä keltään, kun kieltävä vas­taus olisi niin kiusalli­nen molem­mille? En mitenkään — oma­l­la kohdal­lani täl­lainen rajoi­tus tarkoit­taisi, etten tosi­aan tapaisi yhtään ketään. Samaan aikaan on huolel­lis­es­ti pidet­ty kirkkaana, että mökki­matko­ja ympäri Suomen ei tul­la rajoit­ta­maan. Per­heet voisi­vat siis mukavasti viet­tää aikaa keskenään ja har­ras­taa vapaasti laa­jal­la säteel­lä mökki­matkailua ja siel­lä puuhailua (var­maankin tapaa­mat­ta yhtään ketään mökkipaikkakun­nal­laan tai sinne matkustet­taes­sa…). Yksi­na­su­vana voisin joutua elämään käytän­nössä avo­vanki­laa tai työsi­ir­to­laa muis­tut­tavaa elämää. Olen jo nyt yksin tääl­lä kopis­sani ja ole­mas­saoloni pelk­istyy siihen että teen töitä, kuun­te­len etäkahveil­la per­heel­lis­ten jut­tu­ja ja mak­san vero­ja. Tähän asti kun­tos­alil­la käyn­ti piti yllä fyy­sistä ja henkistä jak­samista ja toim­intakykyä yli viimeisen vuo­den; nyt kun hal­li­tus sai tämänkin henkireiän sul­jet­tua, molem­mat menevät alamäkeen.

    Mut­ta ilmeis­es­ti vain sil­lä on väliä, että kenenkään elämä ei pää­ty juuri koron­aan. Muil­la kuolin­sy­il­lä ei ole niin väliä (samal­la logi­ikalla­han autoilu pitäisi heti kieltää kokon­aan), ja muut asi­at eivät merk­itse yhtään mitään.

    Vastaa

19. San­o­taan eduskun­nas­sa ei saisi vale­hdel­la, mut­ta voidaan puhua muun­nel­tua totu­ut­ta. THL:n peruste­lut haiskah­ta­vat vähän muun­nel­lul­ta totuudelta;
    * Viimeis­ten viikko­jen tar­tun­to­jen hyvä kehi­tys on jätet­ty huomioimatta.
    * Eri ske­naar­i­oiden kuolemien arvioin­neis­sa on käytet­ty koko epi­demi­an aikaista kuolleisu­ut­ta huoli­mat­ta siitä että isom­mas­sa kuole­man riskissä ole­vat ihmiset on isol­ta osalta rokotettu.
    * Sairaan­hoidon kap­a­siteetin riit­tävyy­destä ollaan huolis­saan, vaik­ka nyt pääte­tyt liikku­mis­ra­joituk­set vaikut­ta­vat niihin vas­ta 5–6 viikon kulut­tua, jol­loin tar­tu­jen nykyisel­lä kehi­tyk­sel­lä kap­a­siteetin tarve on laskenut näistä päivistä jo selvästi.

    Vastaa

20. Kiitos kir­joituk­ses­ta!

    On selvää, että Val­tioneu­vos­ton julk­ista­ma vedos ja THL:n yhteen­ve­to eivät sisäl­lä kaikkea, minkä perus­teel­la hal­li­tus toimii. 

    Varsinkin Vasem­mis­toli­it­to toi­mi het­ken urheasti tuo­ma­l­la todel­lisen mielip­i­teen­sä esi­in, mut­ta hei­dät lyöti­in hal­li­tuk­sen neu­vot­teluis­sa ruotuun. 

    Saa nähdä käykö sama tänään oppo­si­ti­olle, joka vielä tässä vai­heessa esi­it­tää kri­ti­ikkiä. Jos ehdo­tus menee eduskun­nas­sa läpi sukkana, niin sit­ten tulee väk­isin mieleen, että tätä asi­aa ajaa isom­mat tahot. 

    THL:n tiedo­nan­nois­sa on heit­el­ty suo­ras­taan lapsel­lis­es­ti pop­ulis­tisia esimerkke­jä siitä, miten olisimme menos­sa kohti mitäkin uhkaku­vaa, jos rajoituk­sia ei tehdä. Toisaal­ta sama pulju ei saa ulos yhtään jär­jel­listä mallinnusta.
    Miten he pystyvät arvioimaan rajoi­tusten todel­lisen tehon, kun eivät ole pystyneet arvioimaan mitään muu­takaan vielä oikein.
    Antaisi­vat niiden pop­ulis­tis­ten uhkaku­vien tuek­si edes jonkin selvän toden­näköisyy­den ja avaisi miten arvioon on päädyt­ty. Se toisi uskot­tavu­ut­ta hei­dän kannanotoilleen. 

    THL toi­mi pan­demi­an alus­sa kohtu­ullisen hvyin. Käsit­tääk­seni esim. Salmisen arvio kuolleisu­us­pros­en­tista (CFR) osui pan­demi­an alus­sa aikalail­la kohdilleen.
    Mitä on tapah­tunut sen jälkeen? 

    THL vaikut­taa nyt lähin­nä hal­li­tuk­sen tukitoimelta.

    Vastaa

21. Erikoista tässä peru­soikeusasi­as­sa on,että peru­soikeustal­ibaneik­si ovat putkah­ta­neet Kokoomus ja Persut

    Vastaa

22. “Olen tutus­tunut THL:n mallinnuk­seen lähin­nä Uut­ta­maa­ta ajatellen. THL:n mallis­sa on liioitel­tu vähän kaikkia para­me­tre­jä. Poh­jana ole­va tar­tut­tavu­us­luku on Uudel­la­maal­la korkeampi kuin se on tässä kuus­sa ollut, roko­tuk­set vaikut­ta­vat tar­tut­tavu­u­teen hitaam­min kuin vaikut­ti­vat Israelis­sa, ja kesä vähen­tää tar­tut­tavu­ut­ta paljon vähem­män kuin se vähen­si viime kesänä tai kun se vähen­tää muiden koron­avirusten tar­tut­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na on paljon synkeämpi arvio kuin minä tekisin .….….
    Kuvas­sa on myös uusi tren­di, joka on esti­moitu aikaväliltä 4.3. – 25.3. Siinä kasvua on enää 0,2 % päivässä, eli R‑luku on 1,01. Olisin voin­ut esti­moi­da uuden trendin myös alka­en 15.3. ja saanut laske­van trendin, mut­ta se olisi ollut älyl­lis­es­ti epäre­hellistä. Tämän perus­teel­la uskon, että toden­näköisin ske­naario on paljon opti­mistisem­pi kuin THL:n esit­tämä. Min­un pääske­naar­ios­sani näil­läkin rajoituk­sil­la Uuden­maan tar­tun­to­jen määrä kään­tyy lasku­un kevään edis­tyessä ja roko­tus­määrien kasvaessa.”

    Uskon, että olet aivan oike­as­sa. Julkiseen keskutelu­un pitäisi saa­da mallinnuk­sen poh­jana käyte­tyt luvut ‑mallis­ta­han tulee sitä, mitä siihen on syötet­ty. Jos peru­so­le­tuk­set ovat epä­tarkat, on mallikin epätarkka.
    Jos luvut oli­si­vat hyvin esil­lä, voisi moni itsekin arvioi­da, meneekö tar­tun­ta mallin mukaan vai ehkä ei.
    THL:n arviot ovat olleet yliampu­via jo aiemminkin.
    Noi­ta Uuden­maan lukusar­jo­ja on vaikea löytää ‑lyhyt­se­lauk­sel­la en löytänyt.
    Toiv­otaan, että hys­ter­ian piirteitä saanut tilanne voisi rauhoittua!

    Mer­ja k

    Vastaa

23. “Sel­ven­nän tätä esimerkil­lä. Sak­sas­sa baarien kaut­ta levit­tyviä tar­tun­to­ja tor­jut­ti­in tehokkaasti sil­lä, että baari­in tule­vien piti antaa henkilöti­eton­sa, jot­ta jos kävisi ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saanut, kaik­ki altiste­tut saataisi­in kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rek­isterin pitämi­nen rikkoo perusoikeuksia.”

    Tämä tuskin pitää paikkaansa. Jos ihan nor­maali aikoinakin Suomes­sa varaat pöy­dän rav­in­to­las­ta, esim. jonkun varausjär­jestelmän kaut­ta, niin henkilöti­etosi välit­tyvät rav­in­to­lalle ja tal­len­tu­vat rek­isteri­in. Tiedonkeruu ja ‑käyt­tö vaatii vain tieto­suo­ja-ase­tuk­sen mukaiset selosteet ja toimen­piteet, ym. ja tähän ei tai­da kep­panakup­pi­loil­la olla rahkeita. 

    Tieto­jen keru­un käytän­nön toteu­tus on myös hyvin vaikeaa baarien suh­teen, kun ideana on, että sinne voi tul­la ja men­nä hel­posti ilman lomake rum­baa. Sak­sas­sakin hom­ma voi toimia pikkukylien gasthaus­seis­sa (niin kuin uutisku­vis­sa), mut­ta tuskin Berli­inin yöelämässä.

    Vastaa

24. Kiitos hyvästä ja perustel­lus­ta ana­ly­y­sistä. Yritä saa­da omat puolue­toverisikin ymmärtämään, että eläkeläisen kam­paa­jal­la käyn­ti ei edis­tä 20–29 vuo­ti­aiden biletystä.

    Vastaa

    1. Eli eläkeläis­ten pitää saa­da rokot­teet ja käy­dä asioil­laan, niin kuin ennenkin, samaan aikaan kun nuorem­mat stres­saa­vat yksin kotona? Ei kuu­losta kovin reilul­ta, emmekä me 29-vuo­ti­aat enää juurikaan biletä. Kir­jas­toon olisi kiva päästä, ei alkoon.

       Vastaa

25. Siltä var­al­ta, että tämä olisi jäänyt näkemät­tä; kolum­ni San­na Marinin kotikaupun­gin lehdestä: https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000007882941.html

    Vastaa

26. “Pienem­mät sairaan­hoitopi­ir­it joutu­vat kan­tokykyn­sä ääri­ra­joille nopeammin.”

    Ja ei muuten joudu. Suh­teel­lis­es­ti enem­män hoitopaikko­ja, kuin teil­lä ja aivan hem­metin paljon ket­teräm­mät organ­isaa­tiot. Teiltä tulee poti­lai­ta maakun­ti­in, kun teil­lä on muu­ta­ma tehol­la. Vuosi aiem­min puhuitte, että resursse­ja on tuhanteen tehopaikkaan, mut­ta ilman pakkokeino­ja ja kiristys­tä ette saa asi­aa hoidet­tua ja ulospäin näyt­tää vaan, että tei­dän ter­vey­den­hoito on yhtä riitaa ja kriisiä.

    Ehkä kärkevää, mut­ta maakun­nis­sa hoide­taan hom­mat ja pks on se, joka aina valit­taa kaikesta.

    Vastaa

27. Samaa mieltä siitä, että hal­li­tuk­sel­la pitää olla kun­non työka­lut liikku­mis­ra­joituksi­neen valmi­ina vähin­täänkin uusien vari­ant­tien var­alle. Toiv­ot­tavasti jär­jeimpiä työkalu­ja ei tarvitse käyttää.

    Silti viimevi­ikkoina on vah­vasti tul­lut tunne, että me emme nyt Suome­sa käytä markki­na­t­alouden vahvimpia mekanis­me­ja koro­nan estämisessä. Tun­tuu, että THL ja HUS eivät vieläkään osaa pyytää tarpeek­si resursse­ja itselleen ja kokeil­la uusia keino­ja. Koronat­es­tauk­sen aloituk­ses­ta vuosi sit­ten jäi vaikutel­ma, että sen kanssa viivytelti­in kos­ka tes­taus oli kallista. Mut­ta toki tes­taus on kallista vain pan­demi­aa edeltävässä maail­mas­sa ja nor­maali­in ter­vey­den­huoltoon verrattuna.

    Mitä jos HUS alka­isi mak­saa tes­tauk­sen sijas­ta löytämis­es­tä? Yhden koronat­estin hin­ta on ilmeis­es­ti haarukas­sa 50–200e, mut­ta posi­ti­ivis­ten osu­us vain pari pros­ent­tia. Samal­la peri­aat­teel­la Pör­rriäisille voisi mak­saa löy­de­tys­tä koronatar­tun­nas­ta 50e/0.02 = 2500e.
    Tämän luulisi motivoivan yri­tyk­siä jalka­u­tu­maan sinne mis­sä tar­tun­to­ja löy­tyy eniten ja käyt­tämään tapo­ja jot­ka parhait­en toimi­vat. Koron­akoirat ja pikat­estit voisi­vat vih­doin päästä käyt­töön vira­nomais­ten lop­ut­toman empimisen jäl­keen. Yri­tyk­set voisi­vat tässä reagoi­da komi­teoita nopeam­min. Yri­tyk­sille myös yleen­sä sal­li­taan paljonkin poten­ti­aal­is­ten “asi­akkaiden pro­filoin­tia” siinä mis­sä kun­nan vira­nomainen ei pärstäk­er­roin­ta saa käyttää.
    Ehkä haas­tavin­ta kun­nalle on löytää oikea sopimus- ja palkkioma­lli joka ei kuitenkaan motivoi tart­tut­ta­maan uusia ihmisiä palkkion toivos­sa. Olisi toiv­ot­tavaa että oma­toimista testi­in tuli­joista ei tarvit­sisi mak­saa nyky­istä enem­pää. Tosin tässäkin tapaukessa hyö­tyä voisi olla jos tar­tun­ta löy­de­tään edes päivä tai pari aikaisem­min. Yri­tyk­sille olisi myös hyvä välit­tää enem­män infor­maa­tio­ta koronati­lanteesta kuin julk­i­sista väylistä on nyt saatavana.
    Kaik­ki sopimus­mall­in haas­teet tun­tu­vat kuitenkin jotenkin pieneltä koko Helsin­gin sulkemisen rinnalla.

    Vastaa

    1. Johannes Aal­to:
       Samaa mieltä siitä, että hal­li­tuk­sel­la pitää olla kun­non työka­lut liikku­mis­ra­joituksi­neen valmi­ina vähin­täänkin uusien vari­ant­tien var­alle. Toiv­ot­tavasti jär­jeimpiä työkalu­ja ei tarvitse käyttää.

       Silti viimevi­ikkoina on vah­vasti tul­lut tunne, että me emme nyt Suome­sa käytä markki­na­t­alouden vahvimpia mekanis­me­ja koro­nan estämisessä. Tun­tuu, että THL ja HUS eivät vieläkään osaa pyytää tarpeek­si resursse­ja itselleen ja kokeil­la uusia keino­ja. Koronat­es­tauk­sen aloituk­ses­ta vuosi sit­ten jäi vaikutel­ma, että sen kanssa viivytelti­in kos­ka tes­taus oli kallista. Mut­ta toki tes­taus on kallista vain pan­demi­aa edeltävässä maail­mas­sa ja nor­maali­in ter­vey­den­huoltoon verrattuna.

       Mitä jos HUS alka­isi mak­saa tes­tauk­sen sijas­ta löytämis­es­tä? Yhden koronat­estin hin­ta on ilmeis­es­ti haarukas­sa 50–200e, mut­ta posi­ti­ivis­ten osu­us vain pari pros­ent­tia. Samal­la peri­aat­teel­la Pör­rriäisille voisi mak­saa löy­de­tys­tä koronatar­tun­nas­ta 50e/0.02 = 2500e.
       Tämän luulisi motivoivan yri­tyk­siä jalka­u­tu­maan sinne mis­sä tar­tun­to­ja löy­tyy eniten ja käyt­tämään tapo­ja jot­ka parhait­en toimi­vat. Koron­akoirat ja pikat­estit voisi­vat vih­doin päästä käyt­töön vira­nomais­ten lop­ut­toman empimisen jäl­keen. Yri­tyk­set voisi­vat tässä reagoi­da komi­teoita nopeam­min. Yri­tyk­sille myös yleen­sä sal­li­taan paljonkin poten­ti­aal­is­ten ”asi­akkaiden pro­filoin­tia” siinä mis­sä kun­nan vira­nomainen ei pärstäk­er­roin­ta saa käyttää.
       Ehkä haas­tavin­ta kun­nalle on löytää oikea sopimus- ja palkkioma­lli joka ei kuitenkaan motivoi tart­tut­ta­maan uusia ihmisiä palkkion toivos­sa. Olisi toiv­ot­tavaa että oma­toimista testi­in tuli­joista ei tarvit­sisi mak­saa nyky­istä enem­pää. Tosin tässäkin tapaukessa hyö­tyä voisi olla jos tar­tun­ta löy­de­tään edes päivä tai pari aikaisem­min. Yri­tyk­sille olisi myös hyvä välit­tää enem­män infor­maa­tio­ta koronati­lanteesta kuin julk­i­sista väylistä on nyt saatavana.
       Kaik­ki sopimus­mall­in haas­teet tun­tu­vat kuitenkin jotenkin pieneltä koko Helsin­gin sulkemisen rinnalla.

       Ehdo­tus ei kai koskaan men­nyt läpi, mut­ta UK:ssa keskustelti­in vakavasti siitä, että posi­ti­ivis­es­ta testi­t­u­lok­ses­ta mak­set­taisi­in. Lisäk­si testi on kovin epä­muka­va ja var­masti vaikut­taa halukku­u­teen men­nä testiin.

       Vastaa

28. Mallinnus oikein tehtynä näyt­tää katas­tro­fil­ta — keskustelu sai ekspo­nen­ti­aalisen kasvun hie­man tait­tumaan, perus­ta­so on pysynyt korkeal­la. Lisäk­si Tam­pere on muut­tumas­sa ongelma-alueeksi.
    https://covid19.solanpaa.fi

    Tässä vai­heessa olisi tehtävä monia asioita.
    Yliopis­to­jen suomen- ja ruotsinkieli­nen ohjeis­tus ei tavoit­tanut kan­sain­välisä opiske­li­joi­ta. Olisin kovin huolis­sani, että näin pääsi käymään jo muu­ta­man ker­ran. Sama kos­kee muitakin ja suo­ma­laisellekin keskustelu on tuskaisaa seu­rat­tavaa. Asia on selkeä jos­keenkin kaikille, se ei ole koriste-esineet eikä viinan myynti:
    Pysy kotona — pysy ter­veenä — suo­jele muita

    Vastaa

29. THl on ter­veysasio­den asiantun­ti­jalaitos, ei hal­li­tus, ei min­is­ter­iöt eivätkä yksi­ty­isa­jat­teli­jat (saatais ehkä luot­ta­mus palautettua)
    Perus­tus­laki­valiokun­nan tilalle perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in (saatas vauh­tia asioihin)
    PKS tarvii reip­paasti lisää rokot­tei­ta. (mutan­tit tule­vat Suomeen satamien ja lento­kent­tien kautta).
    Ran­gais­tuk­sia taudin levittäjille.
    Toki muutakin…

    Vastaa

30. Mik­si kovimpi­en rajoi­tusten mais­sa UK:ssa, Espan­jas­sa, Ital­ias­sa, Ran­skas­sa ja Bel­gias­sa on korkeim­mat kuolin­lu­vut, jos ker­ran maskeista ja lock downeista on apua?
    YLE ja val­ta­me­dia pelot­telee meitä nyt voimal­la Brasil­ian hirveäl­lä tilanteel­la. Entä mikä on todel­lisu­us: Brasil­ia 220M asukas­ta ja 301K kuol­lut­ta. UK, Italia, Espan­ja ja Ran­s­ka 233M asukas­ta ja 370K. Näis­sä mais­sa eli­nolot ja ter­vey­den­huolto ovat aivan eri tasol­la kuin Brasil­ias­sa, jos­sa kuolleisu­us selvästi pienempi!
    Jos Brasil­ias­sa olisi suh­teel­lis­es­ti yhtä paljon kuollei­ta kuin UK:ssa, niin luku olisi 440K ei 301K. (UK 63M ja 126K.)
    Koronas­ta on tul­lut häikäilemät­tömän val­lankäytön väline.

    Vastaa

31. Sylt­ty: Eipä ole väestö­ta­son tutkimus­ta myöskään käsien­pe­sun vaiku­tuk­sista taik­ka lasku­var­jon hyödy­istä lento-onnettomuuksissa.

    Käsien­pe­sua on vaikea tutkia, sil­lä käsien pesu aloitet­ti­in ennen kuin virus­ta oli juurikaan levin­nyt ja kaik­ki ryh­mät pesee käsiä. 

    Sen sijaan maske­ja ei heti käytet­ty, vaan eri alueil­la asetet­ti­in mask­ipakko­ja ja ‑suosi­tuk­sia, jol­loin mask­ien käyt­tö lisään­tyi äkisti, ja virus oli laa­jalle levin­nyt jo ennen toimen­pidet­tä. Täl­löin pystytään havait­se­maan, mikä vaiku­tus maskeil­la on — ja täl­laista vaiku­tus­ta on vaikeaa havai­ta mil­lään alueella. 

    Esimerkik­si Eestis­sä oli viimek­si mar­rasku­un lopus­sa sel­l­ainen tilanne, että asetet­ti­in mask­ipakko, eikä tehty mui­ta rajoituk­sia, jol­loin ilmaan­tu­vu­ut­ta osoit­ta­vat käyrät eivät värähtäneetkään. Kun sen sijaan muun muas­sa rav­in­to­lat, museot ja kir­jas­tot sul­jet­ti­in, lähti ilmaan­tu­vu­us äkil­liseen syöksyyn. 

    On myös ryh­miä, jot­ka eivät käytä mask­ia saman maanti­eteel­lisen alueen sisäl­lä. Tutkit­taes­sa tar­tun­to­ja perusk­oulus­sa pitäisi esimerkik­si näkyä regres­sion epä­jatku­vu­usasetel­mas­sa sel­l­ainen pomp­sah­dus, että 5. luokan oppi­lail­la on enem­män tar­tun­to­ja kuin 6. luokan oppi­lail­la, sil­lä mask­isu­osi­tus kos­kee 6. luokan ja ei koske 5. luokan oppi­lai­ta, jol­loin mask­ien käyt­tö lisään­tyy äkisti 6. luokalla ilman että muut tek­i­jät juurikaan muut­tuu. Täl­lai­sista asetelmista en ole valitet­tavasti koskaan näh­nyt dataa. 

    Täl­laises­sa asetel­mas­sa voi toki olla myös se ongel­ma, että koulus­sa korona lev­iää, mut­ta ei joukkoli­iken­teessä tai kau­pas­sa, jol­loin ero ei vält­tämät­tä merk­itse vielä sitä, että kan­nat­taa aset­taa mask­ipakko. Jos ei näy eroa, lie­nee selvää, ettei myöskään joukkoli­iken­teessä tai kau­pas­sa ole hyötyä.

    Vastaa

    1. USA:ssa lev­iämisti­lanne on läh­es pilkulleen sama Kali­for­ni­as­sa ja Flori­das­sa, vaik­ka keino­va­likoima on aivan eri­lainen. Koron­avirus pitää tutk­i­jat kiireis­inä vielä pitkään.

       Mod­er­nan TJ ehdot­ti haas­tat­telus­sa että pitäisi luo­da pysyvät valmi­udet valmis­taa rokot­teet koko maa­pal­lon väestölle kolmes­sa kuukaudessa siitä, kun uuden viruk­sen DNA on puret­tu. Jalo tavoite, mut­ta mah­do­ton. Tai ainakin se edel­lyt­tää koko pal­lon resurssien suun­taamista ensisi­jais­es­ti ker­takäyt­töruisku­jen, neu­lo­jen, jääkaap­pi­en, van­u­lap­pu­jen jne. tilpe­höörien tuotan­toon. Ja joka maas­sa on 10% väestöstä koulutet­ta­va rokot­tamiseen. Sit­ten tämä koko koneis­to istu­isi muu­ta­man vuo­den odot­ta­mas­sa uut­ta pan­demi­aa samal­la taval­la kuin Ruotsin kri­isi­a­jan var­muus­varas­tot, kunnes pikkuhil­jaa todet­taisi­in että muitakin rahan­reik­iä on ja sitä alet­taisi­in purkaa. Ja sit­ten seu­raa­van pan­demi­an tor­jun­ta aloite­taan taas selit­te­lyl­lä ja käsien heiluttelulla.

       Vastaa

       1. Filt­ti­hat­tu:
          USA:ssa lev­iämisti­lanne on läh­es pilkulleen sama Kali­for­ni­as­sa ja Flori­das­sa, vaik­ka keino­va­likoima on aivan eri­lainen. Koron­avirus pitää tutk­i­jat kiireis­inä vielä pitkään.

          Mod­er­nan TJ ehdot­ti haas­tat­telus­sa että pitäisi luo­da pysyvät valmi­udet valmis­taa rokot­teet koko maa­pal­lon väestölle kolmes­sa kuukaudessa siitä, kun uuden viruk­sen DNA on puret­tu. Jalo tavoite, mut­ta mah­do­ton. Tai ainakin se edel­lyt­tää koko pal­lon resurssien suun­taamista ensisi­jais­es­ti ker­takäyt­töruisku­jen, neu­lo­jen, jääkaap­pi­en, van­u­lap­pu­jen jne. tilpe­höörien tuotan­toon. Ja joka maas­sa on 10% väestöstä koulutet­ta­va rokot­tamiseen. Sit­ten tämä koko koneis­to istu­isi muu­ta­man vuo­den odot­ta­mas­sa uut­ta pan­demi­aa samal­la taval­la kuin Ruotsin kri­isi­a­jan var­muus­varas­tot, kunnes pikkuhil­jaa todet­taisi­in että muitakin rahan­reik­iä on ja sitä alet­taisi­in purkaa. Ja sit­ten seu­raa­van pan­demi­an tor­jun­ta aloite­taan taas selit­te­lyl­lä ja käsien heiluttelulla.

          Ei tilanne ole ehkä näin synkkä, resurs­seis­sa nimit­täin kyl­lä löy­tyy jo nytkin , esim. sodankäyn­nit, armei­jat, ase­varustelu, avaru­u­so­hjel­mat val­tio­ta­sol­la, lem­mik­it, pitkän­matkan tur­is­ti­matkailu yksilö­ta­sol­la, vain muu­tamia maini­tak­seni. Kysymys on vain valin­noista, mitä halu­amme. Quo vadis, ihmiskunta?

       2. Filt­ti­hat­tu: Mod­er­nan TJ ehdot­ti haas­tat­telus­sa että pitäisi luo­da pysyvät valmi­udet valmis­taa rokot­teet koko maa­pal­lon väestölle kolmes­sa kuukaudessa siitä, kun uuden viruk­sen DNA on puret­tu. Jalo tavoite, mut­ta mah­do­ton. Tai ainakin se edel­lyt­tää koko pal­lon resurssien suun­taamista ensisi­jais­es­ti ker­takäyt­töruisku­jen, neu­lo­jen, jääkaap­pi­en, van­u­lap­pu­jen jne. tilpe­höörien tuotan­toon. Ja joka maas­sa on 10% väestöstä koulutet­ta­va rokot­tamiseen. Sit­ten tämä koko koneis­to istu­isi muu­ta­man vuo­den odot­ta­mas­sa uut­ta pan­demi­aa samal­la taval­la kuin Ruotsin kri­isi­a­jan var­muus­varas­tot, kunnes pikkuhil­jaa todet­taisi­in että muitakin rahan­reik­iä on ja sitä alet­taisi­in purkaa. Ja sit­ten seu­raa­van pan­demi­an tor­jun­ta aloite­taan taas selit­te­lyl­lä ja käsien heiluttelulla.

          Eiks toi ole ihan sama sys­tee­mi kuin meil­lä on armei­joiden aseis­tuk­sen kanssa? Sotia ei tule kovin usein niitäkään. 

          Rokot­teet jos voisi antaa muil­la kuin ruiskuil­la, niin rompet­takin tarvit­taisi­in vähem­män. Vaik­ka sel­l­aiset sok­eri­pala­ju­tut kuin 80-luvul­la poliorokot­teen kanssa tehti­in. Tai suih­keena nenään.

    2. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Esimerkik­si Eestis­sä oli viimek­si mar­rasku­un lopus­sa sel­l­ainen tilanne, että asetet­ti­in mask­ipakko, eikä tehty mui­ta rajoituk­sia, jol­loin ilmaan­tu­vu­ut­ta osoit­ta­vat käyrät eivät värähtäneetkään

       Eikö?

       Ilmaan­tu­vu­us lopet­ti mar­rasku­un lopus­sa ekspo­nen­ti­aalisen kas­vamisen ja vai­h­tui lineaariseksi.

       Vastaa

32. Hyvä kir­joi­tus taas ker­ran. Pitää kuitenkin huo­ma­ta että vaalit ovat tulos­sa ja kansan ylivoimainen enem­mistö halu­aa kyse­lyn mukaan laa­jo­ja rajoituk­sia, joten niitä on poli­itikon asetet­ta­va mak­si­moidak­seen suo­sion. Sen sijaan taudin tehokas­ta suit­simista järkeväl­lä rokot­tamisel­la ei halu­ta, joten sitä eivät myöskään poli­ti­soituneen THL:n johta­jat saa kan­nat­taa, vaik­ka tiedepuoli pääosin pitäisikin sitä järkevänä toimena.

    Viime viikol­la on kir­jat­tu tähän men­nessä vain 83% edeltävän viikon tapauk­sista (vähän tulee vielä lisää mut­ta tuskin paljoa) ja HUS-alueen tilas­toin­nis­sa laskua muo­dos­tui sel­l­ainen 10%, roko­tus­tahdin pitäisi kiihtyä huo­mat­tavasti jo huhtiku­us­sa, se tärkein eli kuolemat ovat laskus­sa ja pian myös sairaala­hoidon tarve kun tar­tun­nat eivät ole nousseet kolmeen viikkoon. Lisäk­si mm. alle 10 hen­gen kokoon­tu­miset ollaan jo muutenkin kieltämässä. Voisi sanoa että tilanne on nykyisel­lään sen ver­ran hyvä että on sopi­va het­ki alkaa poli­tikoimaan aiheella.

    Har­mi vain että nämä aika mie­lenki­in­tois­es­ti laa­di­tut rajoi­tus­su­un­nitel­mat eivät kohtele kaikkia kansalaisia yhtä hel­lä­varais­es­ti kuin innokkaimpia kannattajiaan.

    Vastaa

33. Lain­auk­se­na artikke­lista, kom­men­toi­jana Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin las­ten infek­tio­tau­tien erikois­lääkäri, pro­fes­sori Har­ri Saxén:
    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/49395e8a-0b6d-4ed8-8b13-62ae7b6c8158

    “Las­ten koron­avirus­tar­tun­nois­sa on nyt alku­vuodes­ta nähty suur­ta piikkiä. Viimeisen kah­den viikon aikana 0–9‑vuotiailla on todet­tu tuhat koron­avirus­tar­tun­taa ja 10–19-vuotiailla 1 400. Tar­tun­tamäärät lähen­tyvät jo 40–49-vuotiaiden todet­tu­ja tar­tun­tamääriä (viimeisen kah­den viikon aikana 1 400) ja 30–39-vuotiaiden tar­tun­tamääriä (kah­den viikon aikana 1 700 tapausta).” 

    “Lap­sil­la koron­avirus­tar­tun­ta on yleen­sä oiree­ton, joten kaikkia kaikkia viruk­sen saanei­ta lap­sia ei ole vält­tämät­tä aiem­min testattu.”

    “Toinen syy pahen­tuneisi­in lukui­hin voi olla myös lisään­tynyt näyt­teenot­to. Tämän vuo­den puolel­la kun ruvet­ti­in huoles­tu­maan brit­tivirus­muun­nok­ses­ta, näyt­teitä otet­ti­in lap­sista selvästi enem­män, osa jopa kah­teen ker­taan, Saxén kertoo.”

    “– Ja etsivä löytää. Lisään­tyneel­lä tes­taamisel­la voi löy­tyä tapauk­sia, jot­ka oli­si­vat aiem­min jääneet löytämät­tä, Saxén kertoo.” 

    Tes­taus­poli­ti­ik­ka on selkeästi muut­tunut alku­vuon­na entis­es­tä ja varsinkin oireet­tomien las­ten tes­taus­määrät nousseet, jol­loin sel­l­aisia koronat­a­pauk­sia jää haavi­in, joi­ta ei ennen testattu.

    Jos nämä oireet­tomien las­ten posi­ti­iviset tapauk­set suo­date­taan pois koronatar­tun­to­jen kokon­ais­määristä, näyt­täisikö tar­tun­to­jen nousu pysähtyneen tai jopa laske­neen? Onko nou­se­vis­sa luvuis­sa kyse tilas­to­harhas­ta, joka johtuu tes­taus­poli­ti­ikan muu­tok­ses­ta? Myös rajoil­la on tes­tat­tu vuo­den­vai­h­teen jäl­keen tarkem­mal­la seu­lal­la, kuin koskaan ennen.

    Annan tuot­toisan vinkin, jol­la posi­ti­iviset koronat­a­pauk­set saadaan rom­ah­ta­maan Suomes­sa ja rajoituk­set väl­tet­tyä. Asete­taan koronat­esteille 40€ tes­ti­mak­su myös julkisel­la puolel­la. Aivan var­masti posi­ti­ivis­ten tulosten määrä rom­ah­taa putoavien tes­taus­määrien myötä.

    Sama toimii myös toiseen suun­taan pakkotes­taa­mal­la kaik­ki kansalaiset tai ainakin kaik­ki Itä-Helsin­gin metroasemien läpi kulke­vat. Posi­ti­ivis­ten tulosten määrä moninker­tais­tuu aivan varmasti.

    Vastaa

    1. Tes­tat­tu­jen tar­tun­to­jen rin­nal­la voi tarkastel­la vaikka­pa sairaala­hoi­dos­sa ole­vien koron­apoti­laiden määrää, joka tiedet­täneen melko luotet­tavasti. Ylen koronati­las­to­sivuil­ta löy­tyy graafit molemmista:

       https://yle.fi/uutiset/3–11300232

       Tes­tat­tu­jen tar­tun­to­jen määrä on ollut tam­miku­us­sa melko tasainen, mut­ta läht­enyt sen jäl­keen selkeään kasvu­un. Sairaalois­sa osas­to­hoi­dos­sa ole­vien määrä on läht­enyt saman­su­un­taiseen kasvu­un noin kah­den viikon viiveel­lä, kun taas teho­hoi­dos­sa ole­vien määrä on kas­vanut hie­man rauhal­lisem­paa tahtia.

       Voi olla, että lisään­tyneet tes­taus­määrät ovat johta­neet siihen, että suurem­pi osu­us lieväoirei­sista ja oireet­tomista, joi­ta ei olisi ehkä aiem­min tes­tat­tu, on tul­lut löy­de­tyk­si, mut­ta nämä eivät lähtöko­htais­es­ti ole henkilöitä, jot­ka pää­ty­i­sivät oire­it­ten­sa takia sairaalahoitoon.

       Vastaa

34. Suomes­sa on tarkkaan seu­rat­tu tart­tuvu­us­lukua, joka on nyt n. 160/100000. On ker­rot­tu, että 1000/100000 olisi
    erit­täin vaikea tilanne ter­vey­den­huol­lon kan­tokyvylle. Naa­puris­samme Virossa luku on ollut pitkään n.1500/100000. Virossa tes­ta­tu­ista on ollut posi­ti­ivisia n.20%. Suomes­sa n.3 %.Jos Viron tes­taus­määrät oli­si­vat suomen tasol­la, posi­ti­ivisia olisi löy­det­ty 6–7‑kertainen määrä. Mikäli Viron posi­ti­ivis­ten määrä oikeasti on
    10000/100000 miten on mah­dol­lista ‚ettei maan ter­vey­den­huolto ole jo aiko­ja sit­ten rom­ah­tanut. Olisiko sit­tenkin viisaampi tarkastel­la kuollei­den, ja sairaala­hoitoa tarvit­se­vien lukumäärää.

    Vastaa

35. Mitkä oli­si­vat parem­pia keino­ja kuin liikku­mis­ra­joituk­set Helsingissä?
    Löy­tyiskö apua tes­taus-jäljitä-eristä-strate­gin toimeen­panon tehostamisesta?
    Tes­taus­pis­teitä lisää. Mobi­ilites­taus­pis­teitä sinne mis­sä ihmiset liikku­vat ja esi­in­tyvyys on suuri. Tes­tauk­si­in kävele sisään ‑peri­aat­teel­la. (Tääl­läkin esil­lä ollut aja­tus vartin kaupungista tun­tuu kovin etäiseltä, kun kat­se­lee tes­taus­pis­tei­den sijain­te­ja Helsin­gin kartalla.)
    Jälji­tyk­sen nopeut­ta­mi­nen. Luulisi viruk­sen lev­iämisen hidas­tu­van, jos altistuneet saadaan tavoitet­tua ja laitet­tua karan­teeni­in 3 päivässä eikä 10 päivässä. Määrä-/tavoiteaiko­ja, jos­sa altistuneet pitää saa­da tavoitet­tua ei tai­da olla asetet­tu eikä jälji­tyk­seen liit­tyvää tietoa juuri julka­ista. Helmiku­us­sa sain itse tiedon 10 päivän päässä altistu­mis­es­ta. Toim­inta­mallia kouluis­sakin luulisi ole­van mah­dol­lista kehit­tää taudin lev­iämisen tor­ju­misek­si. Nykyi­nen tilan­nehan on suo­ras­taan absur­di. Jos luokalta joku on sairas­tunut koron­aan, luokka­tover­it kuule­vat sen läh­es poikkeuk­set­ta häneltä itseltään ja useim­mat huolta­jat ilmoit­ta­vat opet­ta­jalle. Koul­ul­ta opet­ta­ja tai rehtori ei kuitenkaan saa välit­tää tietoa kyseisen luokan van­hem­mille, että luokas­sa on nimeltä mainit­se­ma­ton oppi­las sairas­tunut. Siinä sit­ten van­hem­mat, luokka­tover­it ja opet­ta­ja pähkivät, men­näkö testi­in tai jäädä karan­teeni­in, vaik­ka ohjeis­tuk­sen mukaan pitäisi men­nä koulu­un. Epi­demi­ol­o­gisen toimin­nan yhtey­de­not­to ja karan­teen­imääräys kun voi tul­la viikonkin päästä. Entäpä viestin­tä? Onko kaik­ki kaupunki­laiset var­masti tavoitet­tu vai voisiko eri viestin­täkanavia, viestin­tä­tapo­ja ja kieliä käyt­tää nyky­istä enemmän?

    Vastaa

    1. Jälji­tys olisi helpom­paa, jos koron­av­ilkus­ta ei olisi tehty hyödytön­tä välinet­tä niin, ettei se ker­ro, kos­ka ja mis­sä altistus on tapahtunut.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Jälji­tys olisi helpom­paa, jos koron­av­ilkus­ta ei olisi tehty hyödytön­tä välinet­tä niin, ettei se ker­ro, kos­ka ja mis­sä altistus on tapahtunut.

          Tämä oli suuri virhe. Perus­tui ajatuk­seen tieto­suo­jan tärkeim­myy­destä. Että paljon tärkeäm­pää on pitää tiedot salas­sa kuin estää sairas­tu­misia ja kuolemia. Ehkäpä ensi ker­ral­la toisiin.

       2. Mat­ti J Kin­nunen: Tämä oli suuri virhe. Perus­tui ajatuk­seen tieto­suo­jan tärkeim­myy­destä. Että paljon tärkeäm­pää on pitää tiedot salas­sa kuin estää sairas­tu­misia ja kuolemia. Ehkäpä ensi ker­ral­la toisiin.

          Koko ajan­han tämä tieto­suo­ja-asia on han­kaloit­tanut toim­intaa. Eihän kouluis­takaan ole ilmoitet­tu, mil­lä luokalla mah­dol­liset altistu­misen ovat olleet. Ei edes tak­sikuskeille alku­vai­heessa ker­rot­tu, että kul­jet­ta­vat koron­apoti­lai­ta! Sairas­tunei­ta demen­tikko­ja ei voitu luki­ta huoneisi­in*, vaan hei­dän annet­ti­in vael­lel­la hoivakodeis­sa, kos­ka perusoikeudet.

          Kyl­lä tämä peru­soikeusfum­da­men­tal­is­mi on men­nyt ihan äärim­mäisyyk­si­in. Eihän tässä hom­mas­sa ole enää mitään järkeä, etenkin kun jos hal­li­tus­puolueet halu­aisi at kaikkia peru­soikeuk­sia polkea ja niil­lä olisi eduskun­nan enem­mistö, se onnis­tu­isi tuos­ta vain.

          *) Nämähän ei perus­tuneet mihinkään määräyk­sen taik­ka laki­in, vaan tulk­in­taan. Osoit­ta­vat vain hyvin ajan zeitgeistiä.

       3. Sylt­ty:

          Etenkin kun jos hal­li­tus­puolueet halu­aisi­vat kaikkia peru­soikeuk­sia polkea ja niil­lä olisi eduskun­nan enem­mistö, se onnis­tu­isi tuos­ta vain.

          Tämä pitää täysin paikkansa, ja toiv­ot­tavasti tämä kor­jataan. Olin aina ennen tätä kri­isiä ajatel­lut, että peru­soikeuk­sien tal­lomi­nen saman vaa­likau­den aikana vaatii 5/6 kansane­dus­ta­jista, mut­ta sehän vaatii vain 50 %. Näin ei ker­ta kaikki­aan voi olla.

    2. Min­ul­la on tuore koke­mus tar­tun­nan­jälji­tyk­sen hitaud­es­ta Helsingis­sä. Sain posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen 14.3.2021. Tek­stari testi­t­u­lok­ses­ta tuli vähän yhden­toista jäl­keen illal­la ja siinä oli myös link­ki net­tilo­mak­keeseen, jol­la pyy­det­ti­in täyt­tämään esi­tiedot tar­tun­nan­jäji­tys­tä varten. Käytän­nössä lomak­keel­la kyselti­in kulkemiseni kak­si viikkoa ennen tar­tun­taa sekä oma käsi­tyk­seni siitä mis­tä olisin voin­ut saa­da tar­tun­nan. Täytin sen heti seu­raa­vana aamuna.

       Helsin­gin epi­demi­ol­o­gis­es­ta toimin­nas­ta soitet­ti­in min­ulle jälji­tys­soit­to 31.3. eli yli kak­si viikkoa posi­ti­ivisen testi­t­u­lok­sen jäl­keen. Puhelu kesti alle kak­si min­u­ut­tia, kos­ka olin täyt­tänyt tiedot kat­tavasti jo net­tilo­mak­keelle. En ollut altistanut ketään mui­ta kuin vai­moni, mut­ta hän­tä ei koskaan asetet­tu karan­teeni­in, kos­ka karan­tee­ni­ai­ka oli ehtinyt jo päät­tyä kun tar­tun­nan­jälji­tys lähti käyn­ti­in (ja vaimokin oli sil­lä välin jo ehtinyt saa­da min­ul­ta tar­tun­nan ja paran­tu­akin). Eihän tässä mitään, kun vaimo ei ole työelämässä ja päät­ti itse jäädä omae­htoiseen karan­teeni­in. Jos hän kuitenkin olisi ollut lähitöis­sä, ei sieltä olisi saanut jäädä pois ilman karan­teenipäätöstä — jota siis ei koskaan olisi tul­lut. Raha on voimakas motivoi­ja ja jos töistä pois jäämi­nen jät­täisi ilman palkkaa, niin moni käy ennem­min tar­tut­ta­mas­sa työkaverinsa.

       Vastaa

    3. Hoo:
       Mitkä oli­si­vat parem­pia keino­ja kuin liikku­mis­ra­joituk­set Helsingissä?
       Löy­tyiskö apua tes­taus-jäljitä-eristä-strate­gin toimeen­panon tehostamisesta?
       Tes­taus­pis­teitä lisää. Mobi­ilites­taus­pis­teitä sinne mis­sä ihmiset liikku­vat ja esi­in­tyvyys on suuri. Tes­tauk­si­in kävele sisään ‑peri­aat­teel­la. (Tääl­läkin esil­lä ollut aja­tus vartin kaupungista tun­tuu kovin etäiseltä, kun kat­se­lee tes­taus­pis­tei­den sijain­te­ja Helsin­gin kartalla.)

       Var­masti tes­taamista lisäisi myös se, ettei tarvitse antaa vier­aan ihmisen työn­tää pitkää puikkoa sieraimeen. Mehiläi­nen tar­joaa sylkiteste­jä, mut­ta kos­ka testi mak­saa 135 €, jäänee se otta­mat­ta mon­elta sierain­puikkokam­moi­selta, kun testin tulos hyödyt­tää lähin­nä mui­ta ihmisiä, ei niinkään itseä.

       Vastaa

36. Suomes­sa ajatel­laan kansal­lise­na eri­ty­ispi­ir­teenä, että lapset eivät levit­täisi koron­aa. Viimeistään UK-vari­antin myötä on kuitenkin nähty, että näin ei ole. Koulut ovat varsi­naisia viruslinko­ja ja eri­tyisen pir­ullisia sel­l­aisia, kos­ka lap­sis­sa oireet­to­mia kan­ta­jia on suh­teel­lis­es­ti enem­män kuin aikuisissa.

    Koulu­jen sulkemisen yhteiskun­nalli­nen hin­ta olisi kova, joten ymmär­rän ettei sitä halu­ta. Kouluis­sa pitäisi kuitenkin tehdä eri­ty­isiä toimia tar­tun­to­jen vähentämiseksi:
    — Van­taal­la on saatu viime aikoina hyviä koke­muk­sia mask­ien käytöstä myös alak­ouluis­sa. Mask­ien käyt­tö pitäisi olla pakol­lista kaikessa lähiopetuk­ses­sa iästä riippumatta
    — Sak­sas­sa kaik­ki koul­u­laiset tes­tataan joka viikko. Sama malli tännekin

    Vastaa