Helsingin vihertyminen

Suun­taan­sa etsi­väs­sä Viet­na­mis­sa on havait­tu, että maa­il­man Poh­jois­maat ovat maa­il­man par­haat maat ja nii­den pää­kau­pun­git maa­il­man par­haat kau­pun­git. Sel­lai­sek­si Viet­nam­kin halu­aa. Täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa Ho Chi Min­hin Ful­bright ‑yli­opis­to jär­jes­ti tänään Poh­jois­mai­sen semi­naa­rin. Ker­roin siel­lä Hel­sin­gin viher­ty­mi­ses­tä. Olo­suh­tei­den pakos­ta esiin­nyin etä­nä, valitettavasti.

Näin sen selitin.

Poli­tiik­ka

Hel­sin­gin suu­rin puo­lue on ollut vii­mei­set sata vuot­ta kon­ser­va­tii­vi­nen puo­lue. toi­sek­si suu­rin oli pit­kään sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen puo­lue. Nämä kak­si joh­ti­vat Hel­sin­kiä pit­kään kak­sis­taan. Vuo­den 2000 jäl­keen vih­reät ovat kas­va­neet toi­sek­si suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si ja kil­pai­le­vat nyt suu­rim­man puo­lu­een ase­mas­ta kon­ser­va­tii­vien kans­sa. Äänes­tä­jät ovat äänes­tä­neet vih­reäm­män kau­pun­gin puo­les­ta ja se on muut­ta­nut kau­pun­gin kehi­tys­tä merkittävästi.

Aina ei vain tie­de­tä, mitä tar­koi­te­taan, kun halu­taan vih­reäm­pää kaupunkia.

Hel­sin­ki on 650 000 asuk­kaan kau­pun­ki. Met­ro­po­lia­lu­een asu­kas­lu­ku on 1,2 mil­joo­naa asu­kas­ta. Ho Chi Minh Cityyn ver­rat­tu­na Hel­sin­ki on siis pie­ni.  Hel­sin­gin kau­pun­gin pin­ta-ala on 215 km² eli asu­kas­ti­heys on noin 3000 asu­kas­ta neliö­ki­lo­met­riä koh­den eli pal­jon vähem­män kuin muis­sa poh­jois­mai­sis­sa pääkaupungeissa.

Kan­ta­kau­pun­ki (Helsinkikuvia.fi)

 

Kau­pun­gil­la on van­ha tii­vis ydin, joka on raken­net­tu ennen autois­tu­mis­ta, jol­loin lii­kut­tiin lähin­nä kävel­len. Niin­pä se on suun­ni­tel­tu tämän mukaisesti.

Vie­lä 60 vuot­ta sit­ten hen­gi­ty­sil­ma oli kan­ta­kau­pun­gis­sa epä­ter­veel­lis­tä talo­jen hii­li­läm­mi­tyk­sen, ros­kan­polt­to­uu­nien ja auto­jen pako­kaa­su­jen vuok­si. Lisäk­si lii­ken­ne häi­rit­si asu­mis­ta melun vuok­si ja muu­ten­kin. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kan­ta­kau­pun­gis­sa mata­lam­mat kuin monis­sa lähiöissä.

Lähiöi­tä pidet­tiin ter­veel­li­si­nä, kos­ka har­vaan raken­net­tu­na nii­hin pää­si aurin­gon­va­loa eikä ilma ollut yhtä saas­tu­nut­ta, tuo­hon aikaan kan­ta­kau­pun­gis­sa. Enem­mis­tö ihmi­sis­tä asuu mel­ko tehot­to­mas­ti raken­ne­tuis­sa lähiöissä.

Pih­la­ja­mä­ki (Helsinkikuvia.fi)

Ros­kan­polt­to­uu­nit on nyt kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty auto­jen polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit ovat pakol­li­sia. Auto­jen mää­rää kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on rajoi­tet­tu monin kei­noin. Nyt asu­mi­nen kes­kus­tan tun­tu­mas­sa on erit­täin halut­tua ja nyt asun­not ovat siel­lä sel­väs­ti kal­liim­pia kuin muu­al­la kau­pun­gis­sa. Hyvä­tu­loi­nen kes­ki­luok­ka on syr­jäyt­tä­nyt työ­läis­taus­tai­set asuk­kaat, jot­ka ovat muut­ta­neet lähiöihin.

Hii­li­ja­lan­jäl­ki

Pääs­töt, joi­hin kau­pun­ki voi vai­kut­taa, tule­vat talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä ja lii­ken­tees­tä.  Tämän lisäk­si yksi­tyi­nen kulu­tus tuot­taa pääs­tö­jä, mut­ta nii­hin kau­pun­gin on vai­kea vai­kut­taa. Sii­hen tar­vi­taan val­tion ja Euroo­pan Unio­nin toimia.

Hel­sin­ki alkoi panos­taa kau­ko­läm­pöön 1960-luvul­la. Nyt noin 90 pro­sent­tia kau­pun­gin asuk­kais­ta on kau­ko­läm­mön pii­ris­sä. Aluk­si kau­ko­läm­pö tuo­tet­tiin kivi­hii­li­voi­ma­loi­den huk­ka­läm­mös­tä. Vaik­ka polt­toai­nee­na oli kivi­hii­li, tämä oli sii­hen aikaan suu­ri ilmas­to­te­ko, vaik­ka sitä ei sel­lai­se­na aja­tel­tu­kaan. Kysy­mys ilmas­ton muu­tok­ses­ta ei ollut tuol­loin esil­lä. Kau­ko­läm­pöä perus­tel­tiin rahan sääs­töl­lä ja puh­taam­mal­la hengitysilmalla.

Tavan­omai­ses­sa lauh­de­voi­ma­las­sa kivi­hii­len ener­gias­ta saa­daan säh­kö­nä tal­teen vain 40 %. Lop­pu menee huk­ka­läm­pö­nä mereen. Kau­ko­läm­pöä tuot­ta­vas­sa CHP-lai­tok­ses­sa polt­toai­neen ener­gias­ta saa­daan hyö­dyk­si 90 %.

Täs­sä vai­hees­sa on var­maan­kin rehel­lis­tä sanoa, että toi­min Hel­sin­gin ener­giayh­tiön, Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtajana.

Meil­lä on myös maa­kaa­su­voi­ma­loi­ta, mut­ta sivuu­tan tämän, kos­ka ongel­ma­na on hiili.

Vaik­ka kau­ko­läm­pö oli aika­naan suu­ri ilmas­to­toi­mi, kau­ko­läm­mön tuo­tan­to on nyt Hel­sin­gin suu­rin pääs­tö­läh­de. Sii­hen on siis tul­ta­va muu­tos. Hel­sin­gis­sä on kak­si kivi­hii­li­lai­tos­ta, jois­ta toi­nen sul­je­taan vuon­na 2024 ja toi­nen­kin vuon­na 2029.

Toi­sin kuin Köö­pen­ha­mi­na, me pyrim­me käyt­tä­mään mah­dol­li­sim­man vähän bio­mas­saa, kos­ka emme usko sen kes­tä­vyy­teen pit­käl­lä aikavälillä.

Avai­na­se­mas­sa meil­lä ovat läm­pö­pum­put. Läm­pö­pump­pu on tut­tu jää­kaa­pis­ta, jos­sa se siir­tää läm­pöä kaa­pin sisäl­tä lauh­dut­ti­miin sen ulko­puo­lel­le. Mei­dän läm­pö­pump­pu­jem­me tavoi­te ei ole tuot­taa kyl­myyt­tä vaan läm­pöä, mut­ta jotain on kui­ten­kin jääh­dy­tet­tä­vä. Jääh­dy­tet­tä­väk­si kel­paa mikä vain: ulkoil­ma, maa­pe­rä, jäte­ve­det, meri­ve­si, teol­li­suu­den hukkalämpö.

Hel­sin­gis­sä tuo­te­taan 7 % kau­ko­läm­mös­tä jääh­dyt­tä­mäl­lä puh­dis­tet­tu jäte­ve­si ennen sen las­ke­mis­ta mereen.

Meil­lä on kau­ko­läm­mön lisäk­si myös kau­ko­kyl­mä­verk­ko, jota käy­te­tään jääh­dyt­tä­mään kiin­teis­tö­jä kaup­po­jen kyl­mä­ka­lus­tei­ta ja esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne­sa­le­ja. Täs­tä syn­ty­vä läm­pö käy­te­tään myös kaukolämpönä.

Jos siis sinul­la on Hel­sin­gis­sä lii­an kuu­ma, ener­giayh­tiö myy sinul­le kyl­myyt­tä, ja kun otat suih­kun, yhtiö myy läm­mön sinul­le takai­sin. Kun suih­ku­ve­si menee vie­mä­riin, se jääh­dy­te­tään uudes­taan ja sitä­kin teh­dään kaukolämpöä.

Kau­ko­kyl­mä ei ole Hel­sin­gis­sä ole ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä mikään iso ener­gia­läh­de tal­vel­la, mut­ta on kesäl­lä mer­kit­tä­vä. Viet­na­mis­sa poten­ti­aa­li kau­ko­kyl­mäl­le voi­si var­maan­kin olla pal­jon suurempi.

Tämän tek­no­lo­gian imple­men­toin­nis­sa me voi­sim­me hyvin­kin teh­dä yhteistyötä.

Lii­ken­ne

Hel­sin­ki­läi­set vau­ras­tui­vat 1960-luvul­la nopeas­ti ja osti­vat jou­kol­la auto­ja. Seu­rauk­se­na oli val­ta­via lii­ken­ne­ruuh­kia ja pal­jon lii­ken­teen melua ja pako­kaa­su­ja.  Kau­pun­gin­val­tuus­to päät­ti vuo­na 1970, että tätä me emme halua, ja muut­ti muut­taa lii­ken­ne­po­li­tii­kan suun­nan. Aloim­me sub­ven­toi­da jouk­ko­lii­ken­net­tä, teim­me bus­si­kais­to­ja ja rajoi­tim­me autoil­la teh­tä­vää työ­mat­ka­lii­ken­net­tä kes­kus­taan rajoit­ta­mal­la pysä­köin­ti­paik­ko­jen määrää.

Itä­väy­lä 1970. Mat­ka Puo­ti­las­ta kes­kus­taan kesi aamu­ruuh­kas­sa 45 minuut­tia (Helsinkikuvia.fi)

Jouk­ko­lii­ken­net­tä tue­taan niin, että mat­ka­li­put peit­tä­vät vain 50 pro­sent­tia kuluis­ta. Lopun mak­sa­vat veron­mak­sa­jat kunnallisverona.

Jul­ki­nen lii­ken­ne kul­kee pää­asias­sa säh­köl­lä. Meil­lä on met­ro, rai­tio­vau­nu­verk­ko ja rau­ta­tei­den lähi­lii­ken­ne. Enem­mis­tö bus­seis­ta on die­sel­bus­se­ja, mut­ta ne ovat kor­vau­tu­mas­sa nopeas­ti säh­kö­bus­seil­la – nopeam­min kuin on suun­ni­tel­tu, sil­lä yksi­tyi­set bus­siyh­tiöt tar­joa­vat säh­kö­bus­se­ja myös rei­teil­le, jot­ka oli tar­koi­tus ajaa vie­lä die­sel­bus­seil­la., kos­ka säh­kö­bus­sit ovat taloudellisempia.

Hel­sin­ki ja sen naa­pu­ri­kun­nat ovat raken­ta­mas­sa pika­rai­tio­teil­le. Se on kuin rai­tio­vau­nu, mut­ta isom­pi ja pidem­pi ja pysäh­tyy har­vem­min, jol­loin mat­ka­no­peus on suurempi.

Poliit­tis­ten voi­ma­suh­tei­den muu­tos näkyy sii­nä, että Hel­sin­ki panos­taa voi­mak­kaas­ti pyö­räi­lyyn raken­ta­mal­la nope­aa pyö­rä­tie­verk­koa. Pyö­räi­ly on ter­veel­lis­tä, saas­tee­ton­ta, melu­ton­ta ja se vie vähän tilaa. Inves­toin­nit auto­lii­ken­teen hyväk­si ovat kui­ten­kin kym­men­ker­tai­set ver­rat­tu­na inves­toin­tei­hin pyö­räi­lyn hyväksi.

Kes­kus­ta jalankulkijoille

Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa lii­ken­teel­tä on otet­tu tilaa jalan­kul­ki­joil­le muut­ta­mal­la katuo­ja käve­ly­ka­duik­si. Tämä poli­tiik­ka ei ole ollut miten­kään ris­ti­rii­da­ton­ta. Autoi­li­jat eivät ole sii­tä pitä­neet eivät­kä naa­pu­ri­kun­tien asuk­kaat. Jul­ki­sen lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so ei ole naa­pu­ri­kun­nis­sa yhtä hyvä kuin Hel­sin­gis­sä ja sik­si autoa käy­te­tään enemmän.

Kes­kus­ka­tu 1969 (Helsinkikuvia.fi)
Kes­kus­ka­tu nyt

On myös pelät­ty, että kes­kus­tan kau­pat menet­tä­vät asiak­kai­taan kau­pun­gin ulko­puo­li­sil­le automarketeille.

Säh­köi­set kulkuneuvot

Sivuu­tan kysy­myk­sen säh­kö­au­tois­ta, kos­ka Oslon puheen­vuo­ros­sa aihet­ta käsi­tel­tiin runsaasti.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että eri­lai­set säh­kö­käyt­töi­set kak­si­pyö­räi­set ajo­neu­vot ovat yleis­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min kuin säh­kö­käyt­töi­set autot.

 

Kaik­ki eivät iloit­se säh­köis­ten pot­ku­lau­to­jen ilmaan­tu­mi­ses­ta kau­pun­kei­hin, mut­ta minä näen niis­sä kau­pun­ki­lii­ken­teen tule­vai­suu­den.  Ne ovat kevei­tä, vie­vät mität­tö­män vähän tilaa, kul­ke­vat säh­köl­lä, eikä nii­tä tar­vit­se omis­taa, kos­ka ne voi vuo­kra­ta helposti.

Uskon, että eri­lai­set säh­köl­lä kul­ke­vat kak­si­pyö­räi­set tule­vat mul­lis­ta­maan kau­pun­ki­lii­ken­teen. Hel­sin­gis­sä tätä rajoit­taa tal­vi ja lumi, mut­ta ete­läm­pä­nä ei ole tätä­kään rasitetta.

En ole ollut kos­kaan Ho Chi Min­his­sä, mut­ta olin run­sas 10 vuot­ta sit­ten Hanois­sa. Tuli vai­ku­tel­ma, että siir­ty­mi­nen säh­kö­moot­to­ri­pyö­riin ja säh­kö­pol­ku­pyö­riin voi­si paran­taa kau­pun­gin ilmaa huomattavasti.

 

Tii­vis vai väljä? 

Hel­sin­ki on ver­rat­tain väl­jäs­ti raken­net­tu kau­pun­ki. Tämän seu­rauk­se­na mat­kat ovat pit­kät ja asui­na­luei­den pal­ve­lu­ta­so on heikko.

Vii­me aikoi­na kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on suo­sit­tu pal­jon tii­viim­pää raken­net­ta: kor­keam­pia talo­ja lähem­pä­nä toi­si­aan. On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa val­tao­sa päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­ta voi­daan teh­dä kävel­len, pol­ku­pyö­räl­lä tai jouk­ko­lii­ken­teel­lä 15 minuutissa.

Hel­sin­gin sata­man tava­ra­lii­ken­ne on siir­ty­nyt kes­kus­tan lähel­tä 15 kilo­met­rin pää­hän Vuo­saa­reen, mikä on teh­nyt mah­dol­li­sek­si kaa­voit­taa pal­jon asun­to­ja kes­kus­tan tuntumaan.

Eräs kei­no tii­vis­tää kau­pun­kia on ottaa moot­to­ri­tei­den nyt varaa­mat  val­ta­vat alu­eet rakentamiseen.

Moot­to­ri­te­diebn varaa­ma tila. Kuvas­ta puut­tuu Kehä I ja Kehä III, kos­ka nii­tä ei ole tark­joi­tus bulevardisoida.

Sil­loin moot­to­ri­tie muut­tuu kaduk­si, jos­sa on alhai­nen nopeus­ra­joi­tus, lii­ken­ne­va­lo­ja ris­teyk­sis­sä ja suo­ja­tei­tä. Kaik­ki eivät täs­tä pidä, eri­tyi­ses­ti eivät ympä­ris­tö­kun­tien autoi­li­jat. asia on yhä rii­da­na­lai­nen, mut­ta Laa­ja­sa­lon bule­var­dia jo rakennetaan.

Laa­ja­sa­lon­tie nyt
Laa­ja­sa­lon bulevardi

Tii­vis­tä­mis­tä suo­si­taan kui­ten­kin kaik­kial­la. Tämä on jaka­nut myös vih­rei­tä. Jot­kut vih­reis­tä valit­ta­vat vihe­ra­luei­den jää­mis­tä raken­ta­mi­sen alle.

On alet­tu puhua 15 minuu­tin kau­pun­gis­ta, jos­sa kaik­ki päi­vit­täin tar­vit­ta­va on 15 minuu­tin käve­ly­mat­kan, pyö­rä­mat­kan tai jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan pääs­sä. Se edel­lyt­tää aivan toi­sen­lais­ta kaupunkirakennetta.

Tii­vis­tä­mäl­lä asui­na­luei­ta ja saam­me parem­mat pal­ve­lut käve­lye­täi­syy­del­le, pal­jon parem­man pal­ve­lu­ta­son ja jouk­ko­lii­ken­teen. Asu­mi­sen alle jää vähem­män luontoa.

Toi­saal­ta se mer­kit­see monel­le, että ikku­nas­ta aukea­van kau­niin näkö­alan eteen tulee talo ja tut­tu koi­ra­nul­koi­lu­tus­puis­to menetetään.

Kal­lis asuminen

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kas­vaa nopeas­ti niin kuin kaik­kien euroop­pa­lais­ten pää­kau­pun­kien. Ennen muut­ta­jat oli­vat tyy­tyi­vät asun­toon mis­sä hyvän­sä met­ro­po­lia­lu­eel­la, mut­ta vii­me aikoi­na yhä useam­pi halu­aa nime­no­maan Helsinkiin.

Olem­me onnis­tu­neet teke­mään Hel­sin­gis­tä halu­tun pai­kan asua, mut­ta tämän ikä­vä­nä puo­le­na on, että asu­mi­nen Hel­sin­gis­sä on tul­lut koh­tuut­to­man kalliiksi.

Sii­hen ei mie­les­tä­ni ole muu­ta rat­kai­sua kuin raken­taa Hel­sin­kiin pal­jon lisää asuntoja.

Kaik­ki eivät ole täs­tä samaa miel­tä. Kun­nal­li­ses­sa demo­kra­tias­sa äänioi­keus on kau­pun­gin nykyi­sil­lä asuk­kail­la, ei tule­vil­la asukkailla.

42 thoughts on “Helsingin vihertyminen”

  1. Inves­toin­nit auto­lii­ken­teen hyväk­si ovat kui­ten­kin kym­men­ker­tai­set ver­rat­tu­na inves­toin­tei­hin pyö­räi­lyn hyväksi.”

    Ei uskoi­si, kun seu­raa yleis­tä kes­kus­te­lua. Auto­puo­lue huu­taa kovaa ja puo­lus­taa saa­vut­ta­mi­aan etu­ja. Käy­mäl­lä vaik­ka Pasi­las­sa tämä on kui­ten­kin help­po ymmär­tää: Triplan alle ja koh­ti Teol­li­suus­ka­tua raken­net­tiin 130 mil­joo­nal­la eri­ta­so­rat­kai­sut ja tun­ne­li, jos­sa ainoas­taan autoi­lu on sal­lit­tu. Kevyel­le lii­ken­teel­le tuli ne perin­tei­set mut­kit­te­le­vat kais­tat sii­hen reu­noil­le sekä lukui­sia pai­no­nap­pe­ja, jos halu­aa kul­kea saman reitin.

    Pal­jon on töi­tä vie­lä edes­sä, jos tämä halu­taan muut­taa kau­pun­gin liik­ku­mis­stra­te­gian mukai­sek­si: 1. käve­ly, 2. pol­ku­pyö­räi­ly, 3. jouk­ko­lii­ken­ne, 4. autoilu.

    Katu­pö­ly­pii­naa eivät säh­kö­au­tot­kaan rat­kai­se. Ainut vaih­toeh­to on 100% nastarengaskielto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hel­sin­gin viher­ty­mi­nen tar­koit­taa kau­pun­gin nykyis­ten vihe­ra­luei­den ja kult­tuu­riym­pä­ris­tö­jen katoa­mis­ta ja muut­tu­mis­ta raken­nus­maak­si. Samal­la kau­pun­gin sisään­tu­lo­väy­lät muu­te­taan pyö­rä­teik­si. Mut­ta sen ne tai­ta­vat jo osa­ta siel­lä Ho Chi Minhissäkin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Suun­taan­sa etsi­väs­sä Viet­na­mis­sa on havait­tu, että maa­il­man Poh­jois­maat ovat maa­il­man par­haat maat ja nii­den pää­kau­pun­git maa­il­man par­haat kaupungit.

    Toki kom­mu­nis­ti­seen Viet­na­min aja­tus­maa­il­maan sopii kes­kus­joh­toa ja himo­ve­ro­tus­ta pal­vo­va Suo­mi parem­min kuin vaik­ka maa­il­man paras demo­kraat­ti­nen ja vapaa maa Sveitsi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Viet­nam on lii­an iso maa elääk­seen varas­tye­tun tava­ran kät­ke­mi­sel­lä ja verorikoksilla.

        Ahh, nat­si­kul­taar­gu­ment­ti, tulee vää­jää­mät­tä kun dis­so­nans­si omas­ta erin­omai­suu­des­taan vakuut­tu­neen hyvin­voin­ti­val­tious­ko­vai­sel­la käy lii­an kovak­si. Epäi­le­mät­tä kan­sa­lais­ten kui­viin verot­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen on mie­les­tä­si verorikos.

        Muu­ten Sveit­sin talous on noin 3x Suo­meen ja Viet­na­miin verrattuna.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä vero­ri­kol­lis­ten suio­je­lu on Sveit­sis­sä ihan nyky­ai­kaa. Ei tar­vit­se kai­vel­la menneitä.

        Höpö höp,. ihme hou­rai­lu­ja. Vero­ri­kok­sis­ta jou­tuu vas­tuuseen ihan sii­nä mis­sä muu­al­la­kin. Pan­kit ovat muka­na kai­kis­sa kan­sain­vä­li­si­sää sopi­muk­sis­sa auto­maat­tis­ta tie­to­jen­vaih­toa myö­ten. Eli jäl­jel­le jää vain vero­ri­kos jos­sa asuk­kai­ta ei vero­te­ta kui­viin hyvin­voin­ti­val­tio­ve­dä­tyk­sen nimissä.

        Mitäs jos kovem­pi elin­ta­so vain joh­tuu parem­min jär­jes­te­tys­tä ja vapaam­mas­ta yhteis­kun­nas­ta? Vai eikö ole mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­män mukaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Et tain­nut mai­ni­ta, että Hele­nin pääs­töt (kivi­hii­li, maa­kaa­su) on noin 3 milj CO2-ton­nia eli yli 5% Suo­men pääs­töis­tä. Ver­tai­lun Köö­pen­ha­mi­naan ja Tuk­hol­maan oli­si voi­nut teh­dä tar­kem­min. Tie­tääk­se­ni Tuk­hol­mas­sa tuo­tet­tu ener­gia on yli 70% CO2-vapaa­ta. CHP-voi­ma­lat tai­det­tiin muu­ten kek­siä jo 1940-luvulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Myön­nät vii­mein, että sinä ja puo­lu­ee­si on vas­tuus­sa sii­hen, että Hel­sin­gis­sä käy­te­tään CHP lai­tos­ten polt­toai­nee­na kivi­hiil­tä. Kun Sipi­län hal­li­tus laa­ti kivi­hii­len käyt­töä kiel­tä­vää lain­sää­dän­töä sitä vas­taan lobat­tiin vah­vas­ti. Lob­baa­mis­ta teh­tiin ihan edus­kun­nas­sa asti. Kaik­ki voi­vat aja­tel­la mikä yhtiö vas­tus­ti kiel­toa ja mikä taho tai hen­ki­lö lob­ba­si kiel­toa vas­taan. Täy­tyy sanoa, että hie­nos­ti on teks­tiä pyö­ri­tel­ty, kun teks­tis­sä on kivi­hii­les­tä saa­tu ilmas­to­te­ko. Sano­taan­ko nyt kai­kil­le luki­joil­le, että CHP lai­tok­sen polt­toai­nee­na voi­daan käyt­tää muu­ta­kin kuin kivi­hiil­tä ja samoin se oli­si yhtä hyvä hyö­ty­suh­teel­taan lauh­de­voi­ma­laan näh­den. Muun polt­toai­neen ansios­ta oli­si­vat myös eurot jää­neet isom­min Suo­meen. Nyt eurot ovat valu­neet ulko­mail­le ja mah­dol­li­ses­ti tahoil­le jois­sa käy­tös­sä on mm. lapsityövoimaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Mitään jär­ke­vää muu­ta polt­toai­net­ta CHP-lai­tok­siin ei kyl­lä oikein löy­dy. Jos­kus esi­tet­tiin puun polt­ta­mis­ta, mut­ta kävi ilmi, ettei puu­ta rii­tä edes kor­vaa­maan turvetta.

        Ajat­te­let­ko oikeas­ti noin? Haket­ta­han kyl­lä riit­tää, aina­kin jos on val­mis tuo­maan yhtä kau­kaa polt­toai­neen kuin kivi­hii­len­kin, jota tuo­daan usei­den tuhan­sien kilo­met­rien takaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kana­das­ta sai­si polt­to­puu­ta edul­li­ses­ti, mut­ta sii­nä ei ole kyl­lä mitään ympäristöystävällistä.

        Kana­das­ta tuo­daan kyl­lä puu­polt­toai­net­ta Euroop­paan. Siel­lä on ollut laa­jat met­sä­tu­hot. Kana­dan met­sät olleet pääs­tö­läh­de 2001 läh­tien. Syy­nä mm. laa­jat hyön­teis­tu­hot, met­sä­pa­lot ja vää­rä met­sän­hoi­to (=hoi­ta­mat­to­muus).

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mitään jär­ke­vää muu­ta polt­toai­net­ta CHP-lai­tok­siin ei kyl­lä oikein löy­dy. Jos­kus esi­tet­tiin puun polt­ta­mis­ta, mut­ta kävi ilmi, ettei puu­ta rii­tä edes kor­vaa­maan turvetta.

        Maa­kaa­su­kin on parem­pi. Ja onko pak­ko käyt­tää CHP-lai­tok­sia ollen­kaan, vaik­ka ne tehok­kai­ta ovat­kin. Enem­män läm­pö­pump­pu­tek­niik­kaa ja tuulivoimaa !

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Totuu­den­tor­vi: CHP

        Hel­sin­gin ja sen naa­pu­ri­kau­pun­kien voi­ma­lai­tok­set raken­net­tiin yli 50 vuot­ta sit­ten maa­il­maan joka oli eri­lai­nen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­tiin oli­vat tär­keim­mät kriteerit:
        — polt­toai­neen hin­ta ja saa­ta­vuus ( kivi­hii­li tun­ne­tus­ti hal­vin polt­toai­ne ja saa­ta­vuus on taat­tu 200 vuo­dek­si ja sitä saa ihan Itä­me­ren alu­eel­ta suo­ra­na laivakuljetuksena)
        — ei aiheu­ta lähi­pääs­tö­jä (kor­keat pii­put ja riit­tä­vän hyvät suodattimet)
        — raken­ta­mis- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set, räjäh­dys ja sätei­ly­vaa­ran mini­moi­mi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huo­nos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että säh­köä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä oli­si vaih­toeh­to läm­mön ja säh­kön tuot­ta­mi­sel­le samal­le ihmismäärälle? 

        - Säh­kön tuon­nin lisää­mi­nen? Aut­taa väliai­kai­ses­ti. Saa­ta­vuus voi vaih­del­la ja tul­la kalliiksi.
        — Mega­koon kes­ki­te­tyt läm­pö­pum­put ja geo­ter­mi­sen ener­gan hyö­dyn­tä­mi­nen. Täl­lai­sia kehi­te­tään, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set kal­liit eikä var­muut­ta riit­tää­kö kat­ta­maan koko tarvetta
        — Maa­kaa­sun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­liim­paa ja poliit­ti­set riskit.
        — Puun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­lim­paa ja vähen­tää hiil­tä sito­vaa met­sä­pin­ta-alaa, kul­je­tus­kus­tan­nuk­set nouse­vat ja kul­je­tus itses­sään pak­ko hoi­taa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑pääs­tö­jä
        — Hel­sin­gin seu­dun päreik­si lyö­mi­nen, ihmis­ten pak­ko­siir­to maa­seu­dul­le ja pik­ku­kau­pun­kei­hin, asu­maan varaa­vil­la takoil­la ja mah­dol­li­ses­ti läm­pö­pum­puil­la ja aurin­ko­säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­vis­sä pien­ta­lois­sa? Lähes­kään kai­kil­la ei tai­dot rii­tä täl­lai­seen huus­hol­lin pyö­rit­tä­mi­seen. Myös autoi­lu lisään­tyi­si val­ta­vas­ti niin että CO2 pääs­töt eivät vähe­ni­si, ellei autoi­lua samaan aikaan kiel­le­tä muil­ta kuin vält­tä­mät­tö­mil­tä työ­mat­koil­ta. Ihmi­set koki­si­vat olo­suh­teet kes­ki­tys­lei­ri­mäi­sik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töi­tä riis­tet­täi­siin. Tämä oli­si sama kuin koro­na­sul­ku loppuelämäksi. 

        Vai oli­si­ko sit­ten­kin parem­pi pysyä nykyi­sis­sä voi­ma­lois­sa aina­kin nii­den käyt­töiän lop­puun tai aina­kin riit­tä­vän pit­kää siir­ty­mä­ai­kaa noudattaen? 

        Se mikä on kon­kreet­ti­nen ongel­ma Hel­sin­gin tapai­ses­sa kau­pun­gis­sa on säh­köl­lä kul­ke­vien yksi­tyi­sau­toil­la liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Miten se käy­tän­nös­sä hoi­de­taan esim umpikortelialueilla?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. R.Silfverberg: Hel­sin­gin ja sen naa­pu­ri­kau­pun­kien voi­ma­lai­tok­set raken­net­tiin yli 50vuotta sit­ten maa­il­maan joka oli eri­lai­nen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­tiin oli­vat tärkeimmätkriteerit:
        – polt­toai­neen hin­ta ja saa­ta­vuus ( kivi­hii­li tun­ne­tus­ti hal­vin polt­toai­ne ja saa­ta­vuus on taat­tu 200 vuo­dek­si ja sitä saa ihan Itä­me­ren alu­eel­ta suo­ra­na laivakuljetuksena)
        – ei aiheu­ta lähi­pääs­tö­jä (kor­keat pii­put ja riit­tä­vän hyvät suodattimet)
        – raken­ta­mis- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set, räjäh­dys ja sätei­ly­vaa­ran mini­moi­mi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huo­nos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että säh­köä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä oli­si vaih­toeh­to läm­mön ja säh­kön tuot­ta­mi­sel­le samal­le ihmismäärälle? 

        – Säh­kön tuon­nin lisää­mi­nen? Aut­taa väliai­kai­ses­ti. Saa­ta­vuus voi vaih­del­la ja tul­la kalliiksi.
        – Mega­koon kes­ki­te­tyt läm­pö­pum­put ja geo­ter­mi­sen ener­gan hyö­dyn­tä­mi­nen. Täl­lai­sia kehi­te­tään, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set kal­liit eikä var­muut­ta riit­tää­kö kat­ta­maan koko tarvetta
        – Maa­kaa­sun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­liim­paa ja poliit­ti­set riskit.
        – Puun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­lim­paa javä­hen­tää hiil­tä sito­vaa­met­sä­pin­ta-alaa, kul­je­tus­kus­tan­nuk­set nouse­vat­ja kul­je­tus itses­sään pak­ko hoi­taa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑pääs­tö­jä
        – Hel­sin­gin seu­dun päreik­si lyö­mi­nen, ihmis­ten pak­ko­siir­to maa­seu­dul­le ja pik­ku­kau­pun­kei­hin, asu­maan varaa­vil­la takoil­la ja mah­dol­li­ses­ti läm­pö­pum­puil­la ja aurin­ko­säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­vis­sä pientaloissa?Läheskään kai­kil­la ei tai­dot rii­tä täl­lai­seen huus­hol­lin pyö­rit­tä­mi­seen. Myös autoi­lu lisään­tyi­si val­ta­vas­ti niin että CO2 pääs­töt eivät vähe­ni­si, ellei autoi­lua samaan aikaan kiel­le­tä muil­ta kuin vält­tä­mät­tö­mil­tä työ­mat­koil­ta. Ihmi­set koki­si­vat olo­suh­teet kes­ki­tys­lei­ri­mäi­sik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töi­tä riis­tet­täi­siin. Tämä oli­si sama kuin koro­na­sul­ku loppuelämäksi. 

        Vai oli­si­ko sit­ten­kin parem­pi pysyä nykyi­sis­sä voi­ma­lois­sa aina­kin nii­den käyt­töiän lop­puun tai aina­kin riit­tä­vän pit­kää siir­ty­mä­ai­kaa noudattaen? 

        Se mikä on kon­kreet­ti­nen ongel­ma Hel­sin­gin tapai­ses­sa kau­pun­gis­sa on säh­köl­lä kul­ke­vien yksi­tyi­sau­toil­la liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Miten se käy­tän­nös­sä hoi­de­taan esim umpikortelialueilla?

        Puun käyt­tö polt­toai­nee­na ei muu­ten sinän­sä vähen­nä met­sä­pin­ta-alaa. Kyse on pie­ni kokoi­ses­ta har­ven­nus­puus­ta ja hak­kuu­täh­teis­tä yleen­sä. Sen sijaan rakentaminen/kaupungistuminen vähen­tää eni­ten met­sä pin­ta-alaa. Suo­mes­sa met­sä­pin­ta-alas­ta hävi­ää max 0,1%/vuosi. Sii­tä 80% joh­tuu raken­ta­mi­ses­ta. Eikös Hel­sin­gin vih­reät­kin olleet uhraa­mas­sa osaa kes­kus­puis­tos­ta rakentamiselle ?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Count­ry­boy: Puun käyt­tö polt­toai­nee­na ei muu­ten sinän­sä vähen­nä met­sä­pin­ta-alaa. Kyse on pie­ni kokoi­ses­ta har­ven­nus­puus­ta ja hak­kuu­täh­teis­tä yleensä.Sen sijaan rakentaminen/kaupungistuminen vähen­tää eni­ten met­sä pin­ta-alaa. Suo­mes­sa met­sä­pin­ta-alas­ta hävi­ää max 0,1%/vuosi. Sii­tä 80% joh­tuu raken­ta­mi­ses­ta. Eikös Hel­sin­gin vih­reät­kin olleet uhraa­mas­sa osaa kes­kus­puis­tos­ta rakentamiselle ?

        Suo­mes­sa on met­sää aina­kin tois­tai­sek­si. Teol­li­suus kulut­taa met­sää eni­ten. Jos Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan hii­li­voi­ma­lat muu­te­taan hak­keel­la toi­mi­vik­si niin pitää alkaa kaa­taa lisää met­sää, jois­ta tie­ten­kin maaan­pääl­li­nen osa puus­ta pää­tyy sel­lu­kat­ti­loi­hin. Lisäk­si puuun hin­ta nousee ja läm­mit­tä­mi­nen sil­lä tulee kal­liim­mak­si. Se on tie­ten­kin kes­kus­ta­lais­ten mie­les­tä hyvä asia, että enem­män rahaa siir­tyy kau­pun­ki­lai­sil­ta veron­mak­sa­jil­ta maa­lais­met­sä­no­mis­ta­jil­le. Takaa-aja­tuk­se­na kes­kus­tal­la on tie­ten­kin saa­da kau­pun­gis­tu­mi­nen pysäh­ty­mään ja muut­to­lii­ke kään­ty­mään. Mut­ta jos me kau­pun­ki­lai­set emme suos­tu sii­hen? Ei me ruve­ta elä­mään huit­sin neva­das­sa jos­ta on 50 km mat­ka töi­hin, kou­lui­hin ja har­ras­tuk­siin. Sel­lai­nen elä­mä lisää autoi­lua räh­jäh­dys­mäi­ses­ti ja on muu­ten­kin epäkäytännöllistä. 

        Ei se ole pel­käs­tään vih­reät joka halu­aa pitää pk-seu­tu­lais­ten puol­ta ja mah­dol­lis­taa koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen mm, vaan suu­rin piir­tein kaik­ki puo­lu­eet kes­kus­ta­puo­luet­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kes­kus­puis­toon raken­ta­mi­nen on taas osoit­tau­tu­nut poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mak­si joten ainoat vapaat pai­kat raken­taa mitään lisää Hel­sin­gis­sä ovat tuo eräs van­ha len­to­kent­tä ja joi­ta­kin mui­ta logis­tiik­ka- ja teol­li­suus­käy­tös­tä pois­tu­via aluei­ta. Espoos­sa ja Van­taal­la­kin pyri­tään vält­tää met­siin raken­ta­mis­ta vaan ennem­min maa­ta­lous­käy­tös­tä pois­tu­viin paikkoihin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Suo­mes­sa on met­sää aina­kin tois­tai­sek­si. Teol­li­suus kulut­taa met­sää eni­ten. Jos Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan hii­li­voi­ma­lat muu­te­taan hak­keel­la toi­mi­vik­si niin pitää alkaa kaa­taa lisää met­sää, jois­ta tie­ten­kin maaan­pääl­li­nen osa puus­ta pää­tyy sel­lu­kat­ti­loi­hin. Lisäk­si puuun hin­ta nousee ja läm­mit­tä­mi­nen sil­lä tulee kal­liim­mak­si. Se on tie­ten­kin kes­kus­ta­lais­ten mie­les­tä hyvä asia, että enem­män rahaa siir­tyy kau­pun­ki­lai­sil­ta veron­mak­sa­jil­ta maa­lais­met­sä­no­mis­ta­jil­le. Takaa-aja­tuk­se­na kes­kus­tal­la on tie­ten­kin saa­da kau­pun­gis­tu­mi­nen pysäh­ty­mään ja muut­to­lii­ke kään­ty­mään. Mut­ta jos me kau­pun­ki­lai­set emme suos­tu sii­hen? Ei me ruve­ta elä­mään huit­sin neva­das­sa jos­ta on 50 km mat­ka töi­hin, kou­lui­hin ja har­ras­tuk­siin. Sel­lai­nen elä­mä lisää autoi­lua räh­jäh­dys­mäi­ses­ti ja on muu­ten­kin epäkäytännöllistä.

        Ei se ole pel­käs­tään vih­reät­jo­ka halu­aa pitää pk-seu­tu­lais­ten puol­ta ja mah­dol­lis­taa koh­tuu­hin­tai­sen asu­mi­sen mm, vaan suu­rin piir­tein kaik­ki puo­lu­eet kes­kus­ta­puo­luet­ta lukuu­not­ta­mat­ta. Kes­kus­puis­toon raken­ta­mi­nen on taas osoit­tau­tu­nut poliit­ti­ses­ti mah­dot­to­mak­si joten ainoat vapaat pai­kat raken­taa mitään lisää Hel­sin­gis­sä ovat tuo eräs van­ha len­to­kent­tä ja joi­ta­kin mui­ta logis­tiik­ka- ja teol­li­suus­käy­tös­tä pois­tu­via aluei­ta. Espoos­sa ja Van­taal­la­kin pyri­tään vält­tää met­siin raken­ta­mis­ta vaan ennem­min maa­ta­lous­käy­tös­tä pois­tu­viin paikkoihin.

        Ei kes­kus­puis­ton kaa­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen ollut mikään poliit­ti­nen rat­kai­su, vaan kau­pun­ki­luon­non suo­je­lu ja mpni­muo­too­suu­den yllä­pi­tä­mi­nen on asuk­kai­den ja luo­non lan­nal­ta tär­keäm­pää kuin luon­non pelas­ta­mi­nen huit­sin neva­das­sa. Mal­min len­to­kent­tä oli tass poliit­ti­nen rat­kai­su, jos­sa pai­no­tet­tiin poli­tiik­kaa enem­män kuin jär­keä. (Aika kar­mean näköi­set ne havaun­ne­ku­vat. Kyl­lä len­to­kent­tä kom­ram­pi. Tai­si olla gryn­de­rien piir­tä­mä) Ei hel­sin­ki­läis­ten siir­tä­mi­nen maa­seu­dul­le ole mikään rat­kai­su, mut­ta täy­den­nysrs­ken­ta­mis­ta voi­tai­siin teh­dä kau­pun­ki­luon­toa kun­nioit­taen ja rehel­li­ses­ti. On luo­tu ihmeel­li­siä käsit­tei­tä kuten kau­pun­ki­bu­le­var­dit, jot­ka kai­vet­tiin esil­le naf­ta­lii­nis­ta kun­nal­lis­vaa­lien lähes­tues­sä. Oikeas­ti sel­lai­nen löy­tyy Kai­sa­nie­men kaduk­ta. Jokai­nen voi kysyä haku­aa­ko sil­lä asua.u, Laa­ja­sa­lon puis­to­ka­tu tul­laan näkö­jään raken­ta­maan saman­kal­tai­sek­si. Kat­to­puu­tar­hat kor­vaa­maan ylei­siä puis­to­ja. Näi­hin luen myös maa­na­lais­ten auto­paik­ko­jen kan­sien pääl­le teh­dyt pui­tot, jois­ta ei tule oikeas­ti muo­dos­tu­maan mitään uut­ta kau­pun­ki­puis­toa, vaik­ka koko oli­si kuin­ka espla­na­din puis­ton kokoi­nen. Kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen voi­tai­siin myös teh­dä ympä­ris­töä sääs­täen ja kau­pun­ki­lais­ta asu­mis­kult­tuu­ria kunnioittaen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. R.Silfverberg: Hel­sin­gin ja sen naa­pu­ri­kau­pun­kien voi­ma­lai­tok­set raken­net­tiin yli 50vuotta sit­ten maa­il­maan joka oli eri­lai­nen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­tiin oli­vat tärkeimmätkriteerit:
        – polt­toai­neen hin­ta ja saa­ta­vuus ( kivi­hii­li tun­ne­tus­ti hal­vin polt­toai­ne ja saa­ta­vuus on taat­tu 200 vuo­dek­si ja sitä saa ihan Itä­me­ren alu­eel­ta suo­ra­na laivakuljetuksena)
        – ei aiheu­ta lähi­pääs­tö­jä (kor­keat pii­put ja riit­tä­vän hyvät suodattimet)
        – raken­ta­mis- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set, räjäh­dys ja sätei­ly­vaa­ran mini­moi­mi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huo­nos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että säh­köä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä oli­si vaih­toeh­to läm­mön ja säh­kön tuot­ta­mi­sel­le samal­le ihmismäärälle? 

        – Säh­kön tuon­nin lisää­mi­nen? Aut­taa väliai­kai­ses­ti. Saa­ta­vuus voi vaih­del­la ja tul­la kalliiksi.
        – Mega­koon kes­ki­te­tyt läm­pö­pum­put ja geo­ter­mi­sen ener­gan hyö­dyn­tä­mi­nen. Täl­lai­sia kehi­te­tään, raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set kal­liit eikä var­muut­ta riit­tää­kö kat­ta­maan koko tarvetta
        – Maa­kaa­sun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­liim­paa ja poliit­ti­set riskit.
        – Puun käyt­tö polt­toai­nee­na. Kal­lim­paa javä­hen­tää hiil­tä sito­vaa­met­sä­pin­ta-alaa, kul­je­tus­kus­tan­nuk­set nouse­vat­ja kul­je­tus itses­sään pak­ko hoi­taa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑pääs­tö­jä
        – Hel­sin­gin seu­dun päreik­si lyö­mi­nen, ihmis­ten pak­ko­siir­to maa­seu­dul­le ja pik­ku­kau­pun­kei­hin, asu­maan varaa­vil­la takoil­la ja mah­dol­li­ses­ti läm­pö­pum­puil­la ja aurin­ko­säh­köl­lä läm­mi­tet­tä­vis­sä pientaloissa?Läheskään kai­kil­la ei tai­dot rii­tä täl­lai­seen huus­hol­lin pyö­rit­tä­mi­seen. Myös autoi­lu lisään­tyi­si val­ta­vas­ti niin että CO2 pääs­töt eivät vähe­ni­si, ellei autoi­lua samaan aikaan kiel­le­tä muil­ta kuin vält­tä­mät­tö­mil­tä työ­mat­koil­ta. Ihmi­set koki­si­vat olo­suh­teet kes­ki­tys­lei­ri­mäi­sik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töi­tä riis­tet­täi­siin. Tämä oli­si sama kuin koro­na­sul­ku loppuelämäksi. 

        Vai oli­si­ko sit­ten­kin parem­pi pysyä nykyi­sis­sä voi­ma­lois­sa aina­kin nii­den käyt­töiän lop­puun tai aina­kin riit­tä­vän pit­kää siir­ty­mä­ai­kaa noudattaen? 

        Se mikä on kon­kreet­ti­nen ongel­ma Hel­sin­gin tapai­ses­sa kau­pun­gis­sa on säh­köl­lä kul­ke­vien yksi­tyi­sau­toil­la liik­ku­mi­sen mah­dol­lis­ta­mi­nen. Miten se käy­tän­nös­sä hoi­de­taan esim umpikortelialueilla?

        Hel­sin­ki­läis­ten haja­si­joi­tus maa­kun­tiin ei var­maan­kaan saas­tu­mis­ta vähen­nä, vaik­ka kuin­ka jokai­nen hel­sin­ki­läi­nen polt­tai­si takas­sa pui­ta. Sinään­sä oli­si opet­ta­vais­ta näh­dä kuin­ka val­ta­vat mää­rät puu­ta menee yksit­täi­sen talon läm­pi­mä­nä pitä­mi­seen tal­vel­la. Hii­li­dioks­sii­din tal­teen­ot­to, mis­sä vai­hees­sa on tämä tek­niikl­ka mah­taa olla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Kaa­su tai maa­läm­pö ovat ainoat jär­ke­vät vaih­toeh­dot kor­vaa­maan Hel­sin­gin ener­gia­tar­vet­ta. Aina­kin niin kau­an kun ydin­voi­ma on vas­ta­vir­ras­sa. Bio­kaa­sun ongel­ma­na on jake­lu ja hajau­tet­tu tuo­tan­to kuten lius­ke­öl­jys­sä ja ‑kaa­sus­sa, eli fra­kin­gis­sa. Täs­sä oltai­siin siis mel­ko­lail­la venä­jän varassa. 

        Ant­to­sen Deep heat ‑mene­tel­mä kor­vai­si kau­ko­läm­mön. Säh­kön­tuo­tan­to Hel­sin­gin CHP lai­tok­sil­la on koko maan mit­ta­kaa­vas­sa mel­ko mar­gi­naa­lis­ta. Bio­kaa­su ja hake voi­si­vat olla perus­tel­tu­ja maa­seu­dun pie­nis­sä läm­pö­lai­tok­sis­sa, mut­ta niin myös nykyi­nen tur­ve, vaik­ka sil­lä paha lei­ma onkin. Venä­jäl­tä jo nyt tuo­daan haket­ta lämpölaitoksiin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jus­si Sal­li­la:
      Onko tuo havain­ne­ku­va Laa­ja­sa­lon bule­var­dis­ta var­hai­sem­mas­ta suun­nit­te­lu- tai markkinointivaiheesta?Uuden tie­dot­teen kuvan perus­teel­la odo­tet­ta­vis­sa on ilmei­ses­ti pal­jon ras­kaam­paa rakentamista.
      https://www.sttinfo.fi/tiedote/laajasalontiesta-puistokatu-katuremontti-alkaa?publisherId=60577852&releaseId=69903972

      Tosi­aan­kin ei tuo laa­ja­sa­lon bule­var­di pal­joa­kaan muu­tu. Muis­tut­taa pal­jon manj­ner­hei­min­tie­tä. Mis­sä se puis­to­mai­suus näkyy. Rai­tio­vau­nu­kisk­po­jen alla viher­tää nurmikkol.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kyse ei ole nur­mi­kos­ta vaan sii­tä, että pari­sa­taa met­riä leveä rai­lo ote­taan hyö­ty­kyt­töön ja ympä­ril­le voi­daan raken­taa kym­me­niä tuhan­sia ker­ros­ne­liöi­tä raken­nuk­sia. Man­ner­hei­mi­nen tie on juu­ri sellainen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyse ei ole nur­mi­kos­ta vaan sii­tä, että pari­sa­taa met­riä leveä rai­lo ote­taan hyö­ty­kyt­töön ja ympä­ril­le voi­daan raken­taa kym­me­niä tuhan­sia ker­ros­ne­liöi­tä raken­nuk­sia. Man­ner­hei­mi­nen tie on juu­ri sellainen.

        Mik­si puhu­taan puis­to­ka­dus­ta tai bule­vaar­dis­ta. Tie pysyy enti­sel­lään ainoa­na lisä­nä rai­tio­vau­nu­kis­kot eikä tie täs­sä mie­les­sä muu­tu puis­tok­si. Minus­ta kysei­sel­lä tiel­lä on nykyi­sin­kin asun­to­ja ja talo­ja. Tie­ten­kin täs­sä uudes­sa pro­jek­tis­sa tuho­taan vähäi­set­kin puis­tot ja vapaat met­sät hel­sin­gin suu­ren asun­to­pro­jek­tin tiel­tä ja hämä­tään ihmi­siä puhu­mal­la puistotiestä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Olo­suh­tei­den pakos­ta esiin­nyin etä­nä, valitettavasti.”

    Etä­nä esiin­ty­mi­nen lisää esi­tyk­sen uskot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Etä­ta­paa­mi­nen ei vie­lä kor­vaa tapaa­mis­ta mut­ta sil­ti sii­hen on opit­ta­va, on pak­ko. Samal­la lail­la pak­ko kuin autoi­li­jan on oppia pyö­räi­li­jäk­si, aina­kin kesäaikaan.

    Uskon että pandemia(t) nyt teke­vät sen mihin ilmas­to­hä­tä­ti­lal­la ei ollut näky­vää vai­ku­tus­ta. Suk­ku­loin­ti, vii­kon­lop­pu Roo­mas­sa, päi­vä­sel­tään Ber­lii­nis­sä, on men­nyt­tä. Haus­kaa­han se min­kä kes­ti, mei­dän suku­pol­vem­me sai kokea tämän vapau­den joka myö­hem­min näyt­tä­nee eri­koi­sel­ta vai­heel­ta. Ilmas­ton kan­nal­ta suk­ku­loin­ti, oikeus vaih­taa paik­kaa maa­pal­lol­la vai­vat­to­mas­ti tun­neis­sa on aina ollut hai­tal­lis­ta, jopa sil­loin kun kysees­sä on ilmastokokous.

    Mat­kus­ta­mi­sen ei tar­vit­se kado­ta mut­ta sii­tä tulee ajan suh­teen isom­pi inves­toin­ti. Mat­kus­ta­mi­sen rajoit­ta­mi­nen hin­nal­la on perus­ta­van­laa­tui­ses­ti epä­rei­lua ja teki­si mat­kai­lus­ta elii­tin etuoi­keu­den niin kuin aikai­sem­pi­na vuo­sis­sa­toi­na. Vie­lä rei­lum­paa oli­si­vat hen­ki­lö­koh­tai­set hii­li­kiin­tiöt jot­ka voi­si käyt­tää autoi­luun, mat­kus­te­luun, tai ehkä jopa perus­päi­vä­ra­hal­la kit­kut­te­li­ja voi­si myy­dä hii­li­kiin­tiön­sä himo­mat­kai­li­jal­le joka mak­sai­si mat­kas­taan Tokioon toi­seen ker­taan hii­li­kiin­tiön omistajalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. K.k.: Etä­nä esiin­ty­mi­nen lisää esi­tyk­sen uskot­ta­vuut­ta mer­kit­tä­väs­ti. Etä­ta­paa­mi­nen ei vie­lä kor­vaa tapaa­mis­ta mut­ta sil­ti sii­hen on opit­ta­va, on pak­ko. Samal­la lail­la pak­ko kuin autoi­li­jan on oppia pyö­räi­li­jäk­si, aina­kin kesäaikaan.

      Uskon että pandemia(t) nyt teke­vät sen mihin ilmas­to­hä­tä­ti­lal­la ei ollut näky­vää vai­ku­tus­ta. Suk­ku­loin­ti, vii­kon­lop­pu Roo­mas­sa, päi­vä­sel­tään Ber­lii­nis­sä, on men­nyt­tä. Haus­kaa­han se min­kä kes­ti, mei­dän suku­pol­vem­me sai kokea tämän vapau­den joka myö­hem­min näyt­tä­nee eri­koi­sel­ta vai­heel­ta. Ilmas­ton kan­nal­ta suk­ku­loin­ti, oikeus vaih­taa paik­kaa maa­pal­lol­la vai­vat­to­mas­ti tun­neis­sa on aina ollut hai­tal­lis­ta, jopa sil­loin kun kysees­sä on ilmastokokous.

      Ole­tan itse jotain saman­suun­tais­ta. Koh­ta eli noin vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä hel­pos­ti toteu­tet­ta­vat kan­sal­li­set ilmas­to­toi­met on teh­ty. Sit­ten jäl­jel­lä on yli­kan­sal­li­nen savot­ta ei-hel­pos­ti toteu­tet­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä, kuten kan­sain­vä­li­sil­lä meri- ja ilma-alueil­la aiheu­te­tuis­ta pääs­töis­tä, joi­hin kan­sal­li­sel­la sää­dök­sil­lä ei osa­ta puut­tua, mut­ta jois­sa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on pal­jon hal­vem­paa per tuo­tet­tu pääs­töyk­sik­kö kuin mitä toi­mia kan­sal­li­sin toi­min on saatavilla.

      Vie­lä nyt saa­daan kan­sal­li­sin toi­min­kin esim. kivi­hii­len polt­to vaih­det­tua muu­hun, ja öljyn kulu­tus­ta rei­lus­ti vähen­net­tyä, mut­ta sit­ten kun ne on teh­ty, niin huo­mio kiin­nit­tyy aivan eri tavoin mm. meri­lii­ken­tee­seen len­toi­hin, joi­den yhteen­las­ket­tu osuus glo­baa­leis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä on joi­den­kin arvioi­den mukaan yli 10 % parin vuo­si­kym­me­nen pääs­tä. Meri­lii­ken­ne­kin kas­vaa yhä voi­mak­kaas­ti. Verot­to­mil­la polt­toai­neil­la kul­je­te­taan tuot­tei­ta Euroo­pas­ta Aasi­aan ja ihan vas­taa­via tuot­tei­ta Aasias­ta Euroop­paan. Sii­nä ei ole ympä­ris­tön kann­la­ta mitään jär­keä, että esim. ihan saman­lais­ta ben­saa kul­je­te­taan tank­ke­reil­la näin ris­tiin ja ras­tiin — kun kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen pääs­töis­tä ei tar­vit­se mitään mak­saa. Jos pitäi­si, lii­ken­ne vähenisi.

      Itse­kin men­nei­syy­des­sä työ­mat­kai­lin ulko­mail­la len­täen. En pidä sitä enää eet­ti­ses­ti kes­tä­vä­nä toi­min­ta­ta­pa­na enkä tee niin enää, ellei ole ihan pak­ko, eikä sel­lais­ta pak­koa ole tul­lut enää vuo­siin eteen. Junal­la voi­sin mat­ka­ta. Mut­ta Suo­men hen­ki­lö­ju­na­lii­ken­teen kul­ku­vaih­toeh­dot ulko­mail­le ovat onnet­to­mia. Haa­pa­ran­taan ei pää­se hen­ki­lö­ju­nal­la. Pie­ta­riin juna­tar­jon­ta on sen­tään kehit­ty­nyt, mut­ta sin­ne mene­vä juna­tar­jon­ta­kin on nyt koro­na­pe­rus­tein jäissä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Olen oppi­nut vuo­sien mit­taan arvos­ta­maan Osmo Soi­nin­vaa­raa mm. sik­si, että hän esit­tää asiat visu­aa­li­ses­ti neut­raa­lei­na eikä pys­ri kaa­viois­sa, tau­lu­kois­sa yms. hyö­dyn­tä­mään help­po­ja tapo­ja esit­tää asia jol­lain taval­la vinona.

    Nyt pis­ti kui­ten­kin sil­mään kart­ta tuo moot­to­ri­teil­le vara­tus­ta tilas­ta. Täl­lai­sek­si on kar­tas­sa mer­kit­ty koko Munk­ki­vuo­ri ja Talin urhei­lu­puis­tos­ta­kin val­tao­sa. Mil­lä taval­la nuo ovat varat­tu­ja moot­to­ri­teil­le ja mitä niil­tä vapau­tuu jos Turun­tie muu­te­taan kaupunkibulevardiksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kart­ta on kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vir­tas­ton (tuo­hon aikaan sen nimi­nen) laa­ti­ma. Sii­nä ovat ne alu­eet, joil­la lii­ken­teen hai­tat rajoit­ta­vat rakentamista.

        Tar­koit­taa­ko, jos nykyi­set tiet nimi­te­tään kau­pun­ki­bu­le­var­deik­si niin lii­kenm­ne ei hait­taa rakentamista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Kun moot­to­ri­tyie muu­te­taan kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, sen äärel­le voi­daan raken­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­ly­lä muut­tuu Mäke­län­ka­duk­si, esi­mer­kik­si. Kyse ei ole nimes­tä. Kadun yli pitää pääs­tä suo­ja­tie­tä pit­kin, nopeus­ra­joi­tuk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja lii­ken­ne­me­lua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun moot­to­ri­tyie muu­te­taan kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, sen äärel­le voi­daan raken­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­ly­lä muut­tuu Mäke­län­ka­duk­si, esi­mer­kik­si. Kyse ei ole nimes­tä. Kadun yli pitää pääs­tä suo­ja­tie­tä pit­kin, nopeus­ra­joi­tuk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja lii­ken­ne­me­lua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

        Mun mie­les­tä­ni pitäi­si talo­ja pys­tyä raken­ta­maan moot­to­ri­tei­den var­sil­le­kin, näin toi­mi­taan ulko­mai­sis­sa suur­kau­pun­geis­sa. Ilmei­ses­ti ennen on Suo­mes­sa­kin ollut sal­lit­tua, kuten län­si­väy­län ja itä­väy­län koh­dal­la on teh­ty, mut­ta jonain vuon­na iski jokin sään­tö-Suo­men para­graa­fi että ei saa enää rakentaa?
        Auto­jen aiheut­ta­mat lähi­pääs­töt esim eivät vähe­ne jos moot­to­ri­tie muu­te­taan bule­var­dik­si, ja lii­ken­ne hidas­te­taan lii­ken­ne­va­loil­la, vaan jopa lisääntyvät.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Mun mie­les­tä­ni pitäi­si talo­ja pys­tyä raken­ta­maan moot­to­ri­tei­den var­sil­le­kin, näin toi­mi­taan ulko­mai­sis­sa suur­kau­pun­geis­sa. Ilmei­ses­ti ennen on Suo­mes­sa­kin ollut sal­lit­tua, kuten län­si­väy­län ja itä­väy­län koh­dal­la on teh­ty, mut­ta jonain vuon­na iski jokin sään­tö-Suo­men para­graa­fi että ei saa enää rakentaa?
        Auto­jen aiheut­ta­mat lähi­pääs­töt esim eivät vähe­ne jos moot­to­ri­tie muu­te­taan bule­var­dik­si, ja lii­ken­ne hidas­te­taan lii­ken­ne­va­loil­la, vaan jopa lisääntyvät.

        Ei moot­to­ri­tie­kään pääs­tö­jä vähen­nä ja län­si­väy­län jat­keel­le pork­ka­lan­ka­dul­le raken­net­tu hotel­li ja toimistoja

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun moot­to­ri­tyie muu­te­taan kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, sen äärel­le voi­daan raken­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­ly­lä muut­tuu Mäke­län­ka­duk­si, esi­mer­kik­si. Kyse ei ole nimes­tä. Kadun yli pitää pääs­tä suo­ja­tie­tä pit­kin, nopeus­ra­joi­tuk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja lii­ken­ne­me­lua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

        Eikö oikeus­is­tui­mes­sa todet­tu tämä kau­pun­ki­bu­le­var­di nimi­tys kik­kai­luk­si eik­jä se sinään­sä muut­ta­nut asu­mi­sao­lo­suh­tei­ta parem­mik­si. Tuusu­lan­väy­lä tai­si jää­dä ainoak­si, johon tulee nuo nopeus­ra­joi­tuk­set ja suo­ja­tiet. Sinän­sä hiuk­kas­pääs­töt eivät sie­lä tule vähe­ne­mään. Itse asun ruo­ho­lah­des­sa, vaik­ka pork­ka­lan­ka­tua voi pitää vih­rei­den kau­pun­ki­bu­le­var­di­na niin sen hai­tat asu­mi­sel­le ovatr mit­ta­vat, vaik­ka välis­sä on toi­mis­to­ra­ken­nusa­ten vyö­hy­ke. Eikö Mäke­län­ka­dul­ta koh­ta kaa­de­ta leh­muk­set, kun sie­lä alkaa perusparannus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Laas­ja­sa­lon­ties­tä aloitetaan.

        Laa­ja­sa­lon­tie lii­ken­ne­mää­rät ovat niin vähäi­set että se oli­si voi­tu raken­taa taval­li­sek­si kaduk­si jo aiko­ja sit­ten. Sitä ei voi rin­nas­taa isoi­hin val­ta­tei­hin nume­rot 1/2, 3, 4, 6/7 ja 51. Vih­din­tie on jo käy­tän­nös­sä bule­var­di mut­ta talot sen var­rel­ta puut­tu­vat. Tuusu­lan­väy­län lii­ken­ne haa­rau­tuu Käpy­läs­sä osit­tain Mäke­län­ka­dul­le että Pasi­lan suun­taan joten sen­kään rin­nas­ta­mi­nen Mäke­län­ka­tuun ontuu. Lii­ken­ne­mää­rät tule­vat ole­maan kak­sin­ker­tai­set Mäke­län­ka­tuun verrattuna.
        Jos ajat­te­lee että jo nuo isot sisään­tu­lo­tiet voi­tai­siin antaa jat­kua moot­to­ri­tie­tyyp­pi­si­nä vaik­ka 70 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sel­la, niin nii­den var­teen voi raken­taa toi­mis­to­ja ja mui­ta hyö­ty­ra­ken­nuk­sia tie­hen kiin­ni, ja mah­dol­li­ses­ti asun­to­ja lyhy­tai­kai­sel­le asu­mi­sel­le kuten opis­ke­li­joil­le tai vas­taa­vil­le. Eivät ne mitään luk­sus­kämp­piä oli­si mut­ta tuli­si­vat paik­kaa­maan hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen vajetta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Laa­ja­sa­lon­tie lii­ken­ne­mää­rät ovat niin vähäi­set että se oli­si voi­tu raken­taa taval­li­sek­si kaduk­si jo aiko­ja sit­ten. Sitä ei voi rin­nas­taa isoi­hin val­ta­tei­hin nume­rot 1/2, 3, 4, 6/7 ja 51. Vih­din­tie on jo käy­tän­nös­sä bule­var­di mut­ta talot sen var­rel­ta puut­tu­vat. Tuusu­lan­väy­län lii­ken­ne haa­rau­tuu Käpy­läs­sä osit­tain Mäke­län­ka­dul­le että Pasi­lan suun­taan joten sen­kään rin­nas­ta­mi­nen Mäke­län­ka­tuun ontuu. Lii­ken­ne­mää­rät tule­vat ole­maan­kak­sin­ker­tai­set Mäke­län­ka­tuun verrattuna.
        Jos ajat­te­lee että jo nuo isot sisään­tu­lo­tiet voi­tai­siin antaa jat­kua moot­to­ri­tie­tyyp­pi­si­nä vaik­ka 70 km/h nopeus­ra­joi­tuk­sel­la, niin nii­den var­teen voi raken­taa toi­mis­to­ja ja mui­ta hyö­ty­ra­ken­nuk­sia tie­hen kiin­ni, ja mah­dol­li­ses­ti asun­to­ja lyhy­tai­kai­sel­le asu­mi­sel­le kuten opis­ke­li­joil­le tai vas­taa­vil­le. Eivät ne mitään luk­sus­kämp­piä oli­si mut­ta tuli­si­vat paik­kaa­maan hal­po­jen vuo­kra-asun­to­jen vajetta.

        Eikö nuor­ten asun­to­sää­tiö raken­ta­nut lah­den­tien var­teen asun­to­ja sil­lä var­jol­la että se oli­si ollut hotel­li, mut­ta jäl­keen­päin raken­nus­lu­paa arvos­tel­tiin. Bule­var­di on vain tur­han hie­no nimi jos raken­ne­taan Kai­sa­nie­men kadun kal­tais­ta tie­tä tai kehä­tien näköis­tä. Ei tuo pork­ka­lan­tie­kään mikään bule­var­di ole, vaik­ka kor­kea­ta taloa raken­net­tu var­rel­le. Kysei­nen katu ei jalan­ku­lun ja pyö­räi­lyn kan­nal­ta mikään voit­to ja val­ta­vas­ti tulee pölyä ruo­ho­lah­den asun­toi­hin, mut­ta täl­lais­ta kes­kus­ta asu­mi­nen. Laa­ja­sa­lon tie näyt­tää vain nyt muka­van avoi­mel­ta ver­rat­tu­na pork­ka­lan- ja kaisaniemenkatuun.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Maa­il­ma on niin toi­sen­lai­nen Kaa­kois-Aasias­sa. Ei tar­vi suo­si­tel­la tii­vis­tä kau­pun­kia kun se on jo lii­an­kin tii­vis. Itse asuin aika­na­ni Bang­ko­kis­sa ja kovin eri­lai­nen kau­pun­ki­ra­ken­ne ja ongel­mat ovat. Ja ilmas­to troop­pi­sen kuuma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to K.k. Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.