Helsingin vihertyminen

Suun­taansa etsivässä Viet­namis­sa on havait­tu, että maail­man Pohjo­is­maat ovat maail­man parhaat maat ja niiden pääkaupun­git maail­man parhaat kaupun­git. Sel­l­aisek­si Viet­namkin halu­aa. Tässä tarkoituk­ses­sa Ho Chi Min­hin Ful­bright ‑yliopis­to jär­jesti tänään Pohjo­is­maisen sem­i­naarin. Ker­roin siel­lä Helsin­gin viher­tymis­es­tä. Olo­suhtei­den pakos­ta esi­in­nyin etänä, valitettavasti.

Näin sen selitin.

Poli­ti­ik­ka

Helsin­gin suurin puolue on ollut viimeiset sata vuot­ta kon­ser­vati­ivi­nen puolue. toisek­si suurin oli pitkään sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue. Nämä kak­si johti­vat Helsinkiä pitkään kak­sis­taan. Vuo­den 2000 jäl­keen vihreät ovat kas­va­neet toisek­si suurim­mak­si puolueek­si ja kil­pail­e­vat nyt suurim­man puolueen ase­mas­ta kon­ser­vati­ivien kanssa. Äänestäjät ovat äänestäneet vihreäm­män kaupun­gin puoles­ta ja se on muut­tanut kaupun­gin kehi­tys­tä merkittävästi.

Aina ei vain tiede­tä, mitä tarkoite­taan, kun halu­taan vihreäm­pää kaupunkia.

Helsin­ki on 650 000 asukkaan kaupun­ki. Metropo­lialueen asukasluku on 1,2 miljoon­aa asukas­ta. Ho Chi Minh Cityyn ver­rat­tuna Helsin­ki on siis pieni.  Helsin­gin kaupun­gin pin­ta-ala on 215 km² eli asukasti­heys on noin 3000 asukas­ta neliök­ilo­metriä kohden eli paljon vähem­män kuin muis­sa pohjo­is­mai­sis­sa pääkaupungeissa.

Kan­takaupun­ki (Helsinkikuvia.fi)

 

Kaupungilla on van­ha tiivis ydin, joka on raken­net­tu ennen autois­tu­mista, jol­loin liikut­ti­in lähin­nä kävellen. Niin­pä se on suun­nitel­tu tämän mukaisesti.

Vielä 60 vuot­ta sit­ten hen­gi­tysil­ma oli kan­takaupungis­sa epäter­veel­listä talo­jen hiililäm­mi­tyk­sen, roskan­polt­tou­u­nien ja auto­jen pakokaa­su­jen vuok­si. Lisäk­si liikenne häir­it­si asum­ista melun vuok­si ja muutenkin. Asun­to­jen hin­nat oli­vat kan­takaupungis­sa mata­lam­mat kuin monis­sa lähiöissä.

Lähiöitä pidet­ti­in ter­veel­lis­inä, kos­ka har­vaan raken­net­tuna niihin pääsi auringonva­l­oa eikä ilma ollut yhtä saas­tunut­ta, tuo­hon aikaan kan­takaupungis­sa. Enem­mistö ihmi­sistä asuu melko tehot­tomasti raken­ne­tuis­sa lähiöissä.

Pih­la­jamä­ki (Helsinkikuvia.fi)

Roskan­polt­tou­u­nit on nyt kiel­let­ty, taloko­htainen läm­mi­tys on vai­h­tunut kaukoläm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty auto­jen polt­toaineis­sa ja katalysaat­torit ovat pakol­lisia. Auto­jen määrää kaupun­gin keskus­tas­sa on rajoitet­tu monin keinoin. Nyt asum­i­nen keskus­tan tun­tu­mas­sa on erit­täin halut­tua ja nyt asun­not ovat siel­lä selvästi kalli­impia kuin muual­la kaupungis­sa. Hyvä­tu­loinen keskilu­ok­ka on syr­jäyt­tänyt työläis­taus­taiset asukkaat, jot­ka ovat muut­ta­neet lähiöihin.

Hiil­i­jalan­jäl­ki

Päästöt, joi­hin kaupun­ki voi vaikut­taa, tule­vat talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä ja liiken­teestä.  Tämän lisäk­si yksi­tyi­nen kulu­tus tuot­taa päästöjä, mut­ta niihin kaupun­gin on vaikea vaikut­taa. Siihen tarvi­taan val­tion ja Euroopan Union­in toimia.

Helsin­ki alkoi panos­taa kaukoläm­pöön 1960-luvul­la. Nyt noin 90 pros­ent­tia kaupun­gin asukkaista on kaukoläm­mön piiris­sä. Aluk­si kaukoläm­pö tuotet­ti­in kivi­hi­ilivoimaloiden hukkaläm­möstä. Vaik­ka polt­toaineena oli kivi­hi­ili, tämä oli siihen aikaan suuri ilmas­toteko, vaik­ka sitä ei sel­l­aise­na ajatel­tukaan. Kysymys ilmas­ton muu­tok­ses­ta ei ollut tuol­loin esil­lä. Kaukoläm­pöä perustelti­in rahan säästöl­lä ja puh­taam­mal­la hengitysilmalla.

Tavanomaises­sa lauhde­voimalas­sa kivi­hi­ilen ener­gias­ta saadaan sähkönä tal­teen vain 40 %. Lop­pu menee hukkaläm­pönä mereen. Kaukoläm­pöä tuot­tavas­sa CHP-laitok­ses­sa polt­toaineen ener­gias­ta saadaan hyödyk­si 90 %.

Tässä vai­heessa on var­maankin rehellistä sanoa, että toimin Helsin­gin ener­giay­htiön, Helen oy:n hal­li­tuk­sen puheenjohtajana.

Meil­lä on myös maakaa­su­voimaloi­ta, mut­ta sivu­u­tan tämän, kos­ka ongel­mana on hiili.

Vaik­ka kaukoläm­pö oli aikanaan suuri ilmas­to­toi­mi, kaukoläm­mön tuotan­to on nyt Helsin­gin suurin päästölähde. Siihen on siis tul­ta­va muu­tos. Helsingis­sä on kak­si kivi­hi­ililaitos­ta, joista toinen sul­je­taan vuon­na 2024 ja toinenkin vuon­na 2029.

Toisin kuin Kööpen­ham­i­na, me pyrimme käyt­tämään mah­dol­lisim­man vähän bio­mas­saa, kos­ka emme usko sen kestävyy­teen pitkäl­lä aikavälillä.

Avainase­mas­sa meil­lä ovat läm­pöpumput. Läm­pöpump­pu on tut­tu jääkaapista, jos­sa se siirtää läm­pöä kaapin sisältä lauh­dut­timi­in sen ulkop­uolelle. Mei­dän läm­pöpump­pu­jemme tavoite ei ole tuot­taa kylmyyt­tä vaan läm­pöä, mut­ta jotain on kuitenkin jäähdytet­tävä. Jäähdytet­täväk­si kel­paa mikä vain: ulkoil­ma, maaperä, jätevedet, merivesi, teol­lisu­u­den hukkalämpö.

Helsingis­sä tuote­taan 7 % kaukoläm­möstä jäähdyt­tämäl­lä puhdis­tet­tu jätevesi ennen sen laskemista mereen.

Meil­lä on kaukoläm­mön lisäk­si myös kaukokylmäverkko, jota käytetään jäähdyt­tämään kiin­teistöjä kaup­po­jen kylmäkalus­tei­ta ja esimerkik­si tietokone­sale­ja. Tästä syn­tyvä läm­pö käytetään myös kaukolämpönä.

Jos siis sin­ul­la on Helsingis­sä liian kuuma, ener­giay­htiö myy sin­ulle kylmyyt­tä, ja kun otat suihkun, yhtiö myy läm­mön sin­ulle takaisin. Kun suihku­vesi menee viemäri­in, se jäähdytetään uud­estaan ja sitäkin tehdään kaukolämpöä.

Kaukokylmä ei ole Helsingis­sä ole ymmär­ret­tävistä syistä mikään iso ener­gialähde talvel­la, mut­ta on kesäl­lä merkit­tävä. Viet­namis­sa poten­ti­aali kaukokylmälle voisi var­maankin olla paljon suurempi.

Tämän teknolo­gian imple­men­toin­nis­sa me voisimme hyvinkin tehdä yhteistyötä.

Liikenne

Helsinkiläiset vauras­tu­i­v­at 1960-luvul­la nopeasti ja osti­vat joukol­la auto­ja. Seu­rauk­se­na oli val­tavia liiken­neru­uhkia ja paljon liiken­teen melua ja pakokaa­su­ja.  Kaupung­in­val­tu­us­to päät­ti vuona 1970, että tätä me emme halua, ja muut­ti muut­taa liiken­nepoli­ti­ikan suun­nan. Aloimme sub­ven­toi­da joukkoli­iken­net­tä, teimme bus­sikaisto­ja ja rajoitimme autoil­la tehtävää työ­matkali­iken­net­tä keskus­taan rajoit­ta­mal­la pysäköin­tipaikko­jen määrää.

Itäväylä 1970. Mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesi aamu­ru­uhkas­sa 45 min­u­ut­tia (Helsinkikuvia.fi)

Joukkoli­iken­net­tä tue­taan niin, että matkaliput peit­tävät vain 50 pros­ent­tia kuluista. Lop­un mak­sa­vat veron­mak­sa­jat kunnallisverona.

Julki­nen liikenne kul­kee pääasi­as­sa sähköl­lä. Meil­lä on metro, raitio­vaunuverkko ja rautatei­den lähili­ikenne. Enem­mistö bus­seista on diesel­busse­ja, mut­ta ne ovat kor­vau­tu­mas­sa nopeasti sähköbus­seil­la – nopeam­min kuin on suun­nitel­tu, sil­lä yksi­tyiset bus­siy­htiöt tar­joa­vat sähköbusse­ja myös reit­eille, jot­ka oli tarkoi­tus ajaa vielä diesel­bus­seil­la., kos­ka sähköbus­sit ovat taloudellisempia.

Helsin­ki ja sen naa­purikun­nat ovat rak­en­ta­mas­sa pikaraitioteille. Se on kuin raitio­vaunu, mut­ta isom­pi ja pidem­pi ja pysähtyy harvem­min, jol­loin matkanopeus on suurempi.

Poli­it­tis­ten voima­suhtei­den muu­tos näkyy siinä, että Helsin­ki panos­taa voimakkaasti pyöräi­lyyn rak­en­ta­mal­la nopeaa pyörätiev­erkkoa. Pyöräi­ly on ter­veel­listä, saas­tee­ton­ta, melu­ton­ta ja se vie vähän tilaa. Investoin­nit autoli­iken­teen hyväk­si ovat kuitenkin kym­menker­taiset ver­rat­tuna investoin­tei­hin pyöräi­lyn hyväksi.

Keskus­ta jalankulkijoille

Helsin­gin keskus­tas­sa liiken­teeltä on otet­tu tilaa jalankulk­i­joille muut­ta­mal­la katuo­ja käve­lykaduik­si. Tämä poli­ti­ik­ka ei ole ollut mitenkään ris­tiri­ida­ton­ta. Autoil­i­jat eivät ole siitä pitäneet eivätkä naa­purikun­tien asukkaat. Julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so ei ole naa­purikun­nis­sa yhtä hyvä kuin Helsingis­sä ja sik­si autoa käytetään enemmän.

Keskuskatu 1969 (Helsinkikuvia.fi)
Keskuskatu nyt

On myös pelät­ty, että keskus­tan kau­pat menet­tävät asi­akkaitaan kaupun­gin ulkop­uolisille automarketeille.

Sähköiset kulkuneu­vot

Sivu­u­tan kysymyk­sen sähköau­toista, kos­ka Oslon puheen­vuorossa aihet­ta käsitelti­in runsaasti.

Kan­nat­taa huo­ma­ta, että eri­laiset sähkökäyt­töiset kak­sipyöräiset ajoneu­vot ovat yleistyneet huo­mat­tavasti nopeam­min kuin sähkökäyt­töiset autot.

 

Kaik­ki eivät iloitse sähköis­ten potku­lau­to­jen ilmaan­tu­mis­es­ta kaupunkei­hin, mut­ta minä näen niis­sä kaupunkili­iken­teen tule­vaisu­u­den.  Ne ovat keveitä, vievät mität­tömän vähän tilaa, kulke­vat sähköl­lä, eikä niitä tarvitse omis­taa, kos­ka ne voi vuokra­ta helposti.

Uskon, että eri­laiset sähköl­lä kulke­vat kak­sipyöräiset tule­vat mullis­ta­maan kaupunkili­iken­teen. Helsingis­sä tätä rajoit­taa talvi ja lumi, mut­ta eteläm­pänä ei ole tätäkään rasitetta.

En ole ollut koskaan Ho Chi Min­hissä, mut­ta olin run­sas 10 vuot­ta sit­ten Hanois­sa. Tuli vaikutel­ma, että siir­tymi­nen sähkö­moot­toripyöri­in ja sähköpolkupyöri­in voisi paran­taa kaupun­gin ilmaa huomattavasti.

 

Tiivis vai väljä? 

Helsin­ki on ver­rat­tain väljästi raken­net­tu kaupun­ki. Tämän seu­rauk­se­na matkat ovat pitkät ja asuinaluei­den palve­lu­ta­so on heikko.

Viime aikoina kaupunkisu­un­nit­telus­sa on suosit­tu paljon tiivi­im­pää raken­net­ta: korkeampia talo­ja lähempänä toisi­aan. On alet­tu puhua 15 min­uutin kaupungista, jos­sa val­taosa päivit­täi­sistä matkoista voidaan tehdä kävellen, polkupyöräl­lä tai joukkoli­iken­teel­lä 15 minuutissa.

Helsin­gin sata­man tavar­ali­ikenne on siir­tynyt keskus­tan läheltä 15 kilo­metrin päähän Vuosaa­reen, mikä on tehnyt mah­dol­lisek­si kaavoit­taa paljon asun­to­ja keskus­tan tuntumaan.

Eräs keino tiivistää kaupunkia on ottaa moot­toritei­den nyt varaa­mat  val­ta­vat alueet rakentamiseen.

Moot­torite­diebn varaa­ma tila. Kuvas­ta puut­tuu Kehä I ja Kehä III, kos­ka niitä ei ole tarkjoi­tus bulevardisoida.

Sil­loin moot­tori­tie muut­tuu kaduk­si, jos­sa on alhainen nopeusra­joi­tus, liiken­neval­o­ja risteyk­sis­sä ja suo­jateitä. Kaik­ki eivät tästä pidä, eri­tyis­es­ti eivät ympäristökun­tien autoil­i­jat. asia on yhä riidanalainen, mut­ta Laa­jasa­lon bule­var­dia jo rakennetaan.

Laa­jasa­lon­tie nyt
Laa­jasa­lon bulevardi

Tiivistämistä suosi­taan kuitenkin kaikkial­la. Tämä on jakanut myös vihre­itä. Jotkut vihreistä valit­ta­vat viher­aluei­den jäämistä rak­en­tamisen alle.

On alet­tu puhua 15 min­uutin kaupungista, jos­sa kaik­ki päivit­täin tarvit­ta­va on 15 min­uutin käve­ly­matkan, pyörä­matkan tai joukkoli­iken­nematkan päässä. Se edel­lyt­tää aivan toisen­laista kaupunkirakennetta.

Tiivistämäl­lä asuinaluei­ta ja saamme parem­mat palve­lut käve­lyetäisyy­delle, paljon parem­man palve­lu­ta­son ja joukkoli­iken­teen. Asumisen alle jää vähem­män luontoa.

Toisaal­ta se merk­it­see mon­elle, että ikku­nas­ta aukea­van kau­ni­in näköalan eteen tulee talo ja tut­tu koiran­ulkoilu­tus­puis­to menetetään.

Kallis asum­i­nen

Helsin­gin asukasluku kas­vaa nopeasti niin kuin kaikkien euroop­palais­ten pääkaupunkien. Ennen muut­ta­jat oli­vat tyy­tyivät asun­toon mis­sä hyvän­sä metropo­lialueel­la, mut­ta viime aikoina yhä use­ampi halu­aa nimeno­maan Helsinkiin.

Olemme onnis­tuneet tekemään Helsingistä halu­tun paikan asua, mut­ta tämän ikävänä puole­na on, että asum­i­nen Helsingis­sä on tul­lut kohtu­ut­toman kalliiksi.

Siihen ei mielestäni ole muu­ta ratkaisua kuin rak­en­taa Helsinki­in paljon lisää asuntoja.

Kaik­ki eivät ole tästä samaa mieltä. Kun­nal­lises­sa demokra­ti­as­sa äänioikeus on kaupun­gin nyky­isil­lä asukkail­la, ei tulevil­la asukkailla.

42 vastausta artikkeliin “Helsingin vihertyminen”

  1. “toisek­si suurin oli pitkään sosi­aalidemokraat­ti­nen puolue”

    Onko tuo puolueen nimi oikein?

  2. “Investoin­nit autoli­iken­teen hyväk­si ovat kuitenkin kym­menker­taiset ver­rat­tuna investoin­tei­hin pyöräi­lyn hyväksi.”

    Ei uskoisi, kun seu­raa yleistä keskustelua. Autop­uolue huu­taa kovaa ja puo­lus­taa saavut­tami­aan etu­ja. Käymäl­lä vaik­ka Pasi­las­sa tämä on kuitenkin help­po ymmärtää: Tri­plan alle ja kohti Teol­lisu­uskat­ua raken­net­ti­in 130 miljoon­al­la eri­ta­so­ratkaisut ja tun­neli, jos­sa ain­oas­taan autoilu on sal­lit­tu. Kevyelle liiken­teelle tuli ne per­in­teiset mutkit­tel­e­vat kai­stat siihen reunoille sekä lukuisia pain­on­appe­ja, jos halu­aa kulkea saman reitin.

    Paljon on töitä vielä edessä, jos tämä halu­taan muut­taa kaupun­gin liikku­mis­strate­gian mukaisek­si: 1. käve­ly, 2. polkupyöräi­ly, 3. joukkoli­ikenne, 4. autoilu.

    Katupö­lypi­inaa eivät sähköau­totkaan ratkaise. Ain­ut vai­h­toe­hto on 100% nastarengaskielto.

  3. Hieno puheen­vuoro, ja samal­la hieno kat­saus kaupunkipoli­it­tiseen ajat­telu­usi. Sopii näin kun­tavaalivuodelle. En äänestäisi Vihreis­sä ehkä mui­ta kuin sinua.

  4. Helsin­gin viher­tymi­nen tarkoit­taa kaupun­gin nyky­is­ten viher­aluei­den ja kult­tuuriym­päristö­jen katoamista ja muut­tumista raken­nus­maak­si. Samal­la kaupun­gin sisään­tuloväylät muute­taan pyöräteik­si. Mut­ta sen ne taita­vat jo osa­ta siel­lä Ho Chi Minhissäkin.

  5. Suun­taansa etsivässä Viet­namis­sa on havait­tu, että maail­man Pohjo­is­maat ovat maail­man parhaat maat ja niiden pääkaupun­git maail­man parhaat kaupungit.

    Toki kom­mu­nis­tiseen Viet­namin aja­tus­maail­maan sopii keskusjo­htoa ja himovero­tus­ta palvo­va Suo­mi parem­min kuin vaik­ka maail­man paras demokraat­ti­nen ja vapaa maa Sveitsi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Viet­nam on liian iso maa elääk­seen varastyetun tavaran kätkemisel­lä ja verorikoksilla.

        Ahh, nat­sikul­taar­gu­ment­ti, tulee vääjäämät­tä kun dis­so­nanssi omas­ta eri­no­maisu­ud­estaan vaku­ut­tuneen hyv­in­voin­ti­val­tiousko­vaisel­la käy liian kovak­si. Epäilemät­tä kansalais­ten kuivi­in verot­ta­mat­ta jät­tämi­nen on mielestäsi verorikos.

        Muuten Sveitsin talous on noin 3x Suomeen ja Viet­nami­in verrattuna.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä verorikol­lis­ten suio­jelu on Sveit­sis­sä ihan nykyaikaa. Ei tarvitse kaivel­la menneitä.

        Höpö höp,. ihme hourailu­ja. Verorikok­sista joutuu vas­tu­useen ihan siinä mis­sä muual­lakin. Pankit ovat mukana kaikissa kan­sain­väli­sisää sopimuk­sis­sa automaat­tista tieto­jen­vai­h­toa myöten. Eli jäl­jelle jää vain verorikos jos­sa asukkai­ta ei verote­ta kuivi­in hyv­in­voin­ti­val­tiovedä­tyk­sen nimissä.

        Mitäs jos kovem­pi elin­ta­so vain johtuu parem­min jär­jeste­tys­tä ja vapaam­mas­ta yhteiskun­nas­ta? Vai eikö ole mah­dol­lista määritelmän mukaan.

  6. Helsin­ki voisi sal­lia euroop­palaisen pysäköin­ti­ta­van kak­sipyöräiselle. Jokunen kaupun­ki Suomes­sa jo tekee niin, joten laiton­ta ja mah­do­ton­ta se ei ole.

  7. Et tain­nut maini­ta, että Helenin päästöt (kivi­hi­ili, maakaa­su) on noin 3 milj CO2-ton­nia eli yli 5% Suomen päästöistä. Ver­tailun Kööpen­ham­i­naan ja Tukhol­maan olisi voin­ut tehdä tarkem­min. Tietääk­seni Tukhol­mas­sa tuotet­tu ener­gia on yli 70% CO2-vapaa­ta. CHP-voimalat taidet­ti­in muuten kek­siä jo 1940-luvulla.

    1. Myön­nät viimein, että sinä ja puolueesi on vas­tu­us­sa siihen, että Helsingis­sä käytetään CHP laitosten polt­toaineena kivi­hi­iltä. Kun Sip­ilän hal­li­tus laati kivi­hi­ilen käyt­töä kieltävää lain­säädän­töä sitä vas­taan lobat­ti­in vah­vasti. Lob­baamista tehti­in ihan eduskun­nas­sa asti. Kaik­ki voivat ajatel­la mikä yhtiö vas­tusti kiel­toa ja mikä taho tai henkilö lob­basi kiel­toa vas­taan. Täy­tyy sanoa, että hienos­ti on tek­stiä pyöritel­ty, kun tek­stis­sä on kivi­hi­ilestä saatu ilmas­toteko. San­o­taanko nyt kaikille luk­i­joille, että CHP laitok­sen polt­toaineena voidaan käyt­tää muu­takin kuin kivi­hi­iltä ja samoin se olisi yhtä hyvä hyö­ty­suh­teeltaan lauhde­voimalaan näh­den. Muun polt­toaineen ansios­ta oli­si­vat myös eurot jääneet isom­min Suomeen. Nyt eurot ovat val­uneet ulko­maille ja mah­dol­lis­es­ti tahoille jois­sa käytössä on mm. lapsityövoimaa.

      1. Mitään järkevää muu­ta polt­toainet­ta CHP-laitok­si­in ei kyl­lä oikein löy­dy. Joskus esitet­ti­in puun polt­tamista, mut­ta kävi ilmi, ettei puu­ta riitä edes kor­vaa­maan turvetta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Mitään järkevää muu­ta polt­toainet­ta CHP-laitok­si­in ei kyl­lä oikein löy­dy. Joskus esitet­ti­in puun polt­tamista, mut­ta kävi ilmi, ettei puu­ta riitä edes kor­vaa­maan turvetta.

        Ajat­teletko oikeasti noin? Haket­ta­han kyl­lä riit­tää, ainakin jos on valmis tuo­maan yhtä kaukaa polt­toaineen kuin kivi­hi­ilenkin, jota tuo­daan usei­den tuhan­sien kilo­me­trien takaa.

      3. Kanadas­ta saisi polt­top­u­u­ta edullis­es­ti, mut­ta siinä ei ole kyl­lä mitään ympäristöystävällistä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kanadas­ta saisi polt­top­u­u­ta edullis­es­ti, mut­ta siinä ei ole kyl­lä mitään ympäristöystävällistä.

        Kanadas­ta tuo­daan kyl­lä puupolt­toainet­ta Euroop­paan. Siel­lä on ollut laa­jat met­sä­tuhot. Kanadan met­sät olleet päästölähde 2001 läh­tien. Syynä mm. laa­jat hyön­teis­tuhot, met­sä­palot ja väärä met­sän­hoito (=hoita­mat­to­muus).

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Mitään järkevää muu­ta polt­toainet­ta CHP-laitok­si­in ei kyl­lä oikein löy­dy. Joskus esitet­ti­in puun polt­tamista, mut­ta kävi ilmi, ettei puu­ta riitä edes kor­vaa­maan turvetta.

        Maakaa­sukin on parem­pi. Ja onko pakko käyt­tää CHP-laitok­sia ollenkaan, vaik­ka ne tehokkai­ta ovatkin. Enem­män läm­pöpump­putekni­ikkaa ja tuulivoimaa !

      6. Totu­u­den­torvi: CHP

        Helsin­gin ja sen naa­purikaupunkien voimalaitok­set raken­net­ti­in yli 50 vuot­ta sit­ten maail­maan joka oli eri­lainen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­ti­in oli­vat tärkeim­mät kriteerit:
        — polt­toaineen hin­ta ja saatavu­us ( kivi­hi­ili tun­netusti halvin polt­toaine ja saatavu­us on taat­tu 200 vuodek­si ja sitä saa ihan Itämeren alueelta suo­rana laivakuljetuksena)
        — ei aiheuta lähipäästöjä (korkeat piiput ja riit­tävän hyvät suodattimet)
        — rak­en­tamis- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set, räjähdys ja säteily­vaaran min­i­moimi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huonos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että sähköä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto läm­mön ja sähkön tuot­tamiselle samalle ihmismäärälle? 

        - Sähkön tuon­nin lisäämi­nen? Aut­taa väli­aikaises­ti. Saatavu­us voi vai­hdel­la ja tul­la kalliiksi.
        — Megakoon keskite­tyt läm­pöpumput ja geot­er­misen ener­gan hyö­dyn­tämi­nen. Täl­laisia kehitetään, rak­en­tamiskus­tan­nuk­set kalli­it eikä var­muut­ta riit­tääkö kat­ta­maan koko tarvetta
        — Maakaa­sun käyt­tö polt­toaineena. Kalli­im­paa ja poli­it­tiset riskit.
        — Puun käyt­tö polt­toaineena. Kallimpaa ja vähen­tää hiiltä sito­vaa met­säpin­ta-alaa, kul­je­tuskus­tan­nuk­set nou­se­vat ja kul­je­tus itsessään pakko hoitaa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑päästöjä
        — Helsin­gin seudun päreik­si lyömi­nen, ihmis­ten pakkosi­ir­to maaseudulle ja pikkukaupunkei­hin, asumaan varaav­il­la takoil­la ja mah­dol­lis­es­ti läm­pöpumpuil­la ja aurinkosähköl­lä läm­mitet­tävis­sä pien­talois­sa? Läh­eskään kaikil­la ei taidot riitä täl­laiseen huushollin pyörit­tämiseen. Myös autoilu lisään­ty­isi val­tavasti niin että CO2 päästöt eivät vähenisi, ellei autoilua samaan aikaan kiel­letä muil­ta kuin vält­tämät­tömiltä työ­matkoil­ta. Ihmiset kok­i­si­vat olo­suh­teet keski­tysleir­imäisik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töitä riis­tet­täisi­in. Tämä olisi sama kuin korona­sulku loppuelämäksi. 

        Vai olisiko sit­tenkin parem­pi pysyä nyky­i­sis­sä voimalois­sa ainakin niiden käyt­töiän lop­pu­un tai ainakin riit­tävän pitkää siir­tymäaikaa noudattaen? 

        Se mikä on konkreet­ti­nen ongel­ma Helsin­gin tapaises­sa kaupungis­sa on sähköl­lä kulke­vien yksi­ty­isautoil­la liikku­misen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Miten se käytän­nössä hoide­taan esim umpikortelialueilla?

      7. R.Silfverberg: Helsin­gin ja sen naa­purikaupunkien voimalaitok­set raken­net­ti­in yli 50vuotta sit­ten maail­maan joka oli eri­lainen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­ti­in oli­vat tärkeimmätkriteerit:
        – polt­toaineen hin­ta ja saatavu­us ( kivi­hi­ili tun­netusti halvin polt­toaine ja saatavu­us on taat­tu 200 vuodek­si ja sitä saa ihan Itämeren alueelta suo­rana laivakuljetuksena)
        – ei aiheuta lähipäästöjä (korkeat piiput ja riit­tävän hyvät suodattimet)
        – rak­en­tamis- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set, räjähdys ja säteily­vaaran min­i­moimi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huonos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että sähköä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto läm­mön ja sähkön tuot­tamiselle samalle ihmismäärälle? 

        – Sähkön tuon­nin lisäämi­nen? Aut­taa väli­aikaises­ti. Saatavu­us voi vai­hdel­la ja tul­la kalliiksi.
        – Megakoon keskite­tyt läm­pöpumput ja geot­er­misen ener­gan hyö­dyn­tämi­nen. Täl­laisia kehitetään, rak­en­tamiskus­tan­nuk­set kalli­it eikä var­muut­ta riit­tääkö kat­ta­maan koko tarvetta
        – Maakaa­sun käyt­tö polt­toaineena. Kalli­im­paa ja poli­it­tiset riskit.
        – Puun käyt­tö polt­toaineena. Kallimpaa javähen­tää hiiltä sito­vaamet­säpin­ta-alaa, kul­je­tuskus­tan­nuk­set nou­se­vat­ja kul­je­tus itsessään pakko hoitaa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑päästöjä
        – Helsin­gin seudun päreik­si lyömi­nen, ihmis­ten pakkosi­ir­to maaseudulle ja pikkukaupunkei­hin, asumaan varaav­il­la takoil­la ja mah­dol­lis­es­ti läm­pöpumpuil­la ja aurinkosähköl­lä läm­mitet­tävis­sä pientaloissa?Läheskään kaikil­la ei taidot riitä täl­laiseen huushollin pyörit­tämiseen. Myös autoilu lisään­ty­isi val­tavasti niin että CO2 päästöt eivät vähenisi, ellei autoilua samaan aikaan kiel­letä muil­ta kuin vält­tämät­tömiltä työ­matkoil­ta. Ihmiset kok­i­si­vat olo­suh­teet keski­tysleir­imäisik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töitä riis­tet­täisi­in. Tämä olisi sama kuin korona­sulku loppuelämäksi. 

        Vai olisiko sit­tenkin parem­pi pysyä nyky­i­sis­sä voimalois­sa ainakin niiden käyt­töiän lop­pu­un tai ainakin riit­tävän pitkää siir­tymäaikaa noudattaen? 

        Se mikä on konkreet­ti­nen ongel­ma Helsin­gin tapaises­sa kaupungis­sa on sähköl­lä kulke­vien yksi­ty­isautoil­la liikku­misen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Miten se käytän­nössä hoide­taan esim umpikortelialueilla?

        Puun käyt­tö polt­toaineena ei muuten sinän­sä vähen­nä met­säpin­ta-alaa. Kyse on pieni kokois­es­ta har­ven­nus­pu­us­ta ja hakku­utähteistä yleen­sä. Sen sijaan rakentaminen/kaupungistuminen vähen­tää eniten met­sä pin­ta-alaa. Suomes­sa met­säpin­ta-alas­ta häviää max 0,1%/vuosi. Siitä 80% johtuu rak­en­tamis­es­ta. Eikös Helsin­gin vihreätkin olleet uhraa­mas­sa osaa keskus­puis­tos­ta rakentamiselle ?

      8. Coun­try­boy: Puun käyt­tö polt­toaineena ei muuten sinän­sä vähen­nä met­säpin­ta-alaa. Kyse on pieni kokois­es­ta har­ven­nus­pu­us­ta ja hakku­utähteistä yleensä.Sen sijaan rakentaminen/kaupungistuminen vähen­tää eniten met­sä pin­ta-alaa. Suomes­sa met­säpin­ta-alas­ta häviää max 0,1%/vuosi. Siitä 80% johtuu rak­en­tamis­es­ta. Eikös Helsin­gin vihreätkin olleet uhraa­mas­sa osaa keskus­puis­tos­ta rakentamiselle ?

        Suomes­sa on met­sää ainakin tois­taisek­si. Teol­lisu­us kulut­taa met­sää eniten. Jos Helsin­gin, Espoon ja Van­taan hiilivoimalat muute­taan hak­keel­la toimiviksi niin pitää alkaa kaataa lisää met­sää, joista tietenkin maaan­päälli­nen osa puus­ta pää­tyy sel­l­ukat­tiloi­hin. Lisäk­si puu­un hin­ta nousee ja läm­mit­tämi­nen sil­lä tulee kalli­im­mak­si. Se on tietenkin keskusta­lais­ten mielestä hyvä asia, että enem­män rahaa siir­tyy kaupunki­laisil­ta veron­mak­sajil­ta maalais­met­sän­o­mis­ta­jille. Takaa-ajatuk­se­na keskustal­la on tietenkin saa­da kaupungis­tu­mi­nen pysähtymään ja muut­toli­ike kään­tymään. Mut­ta jos me kaupunki­laiset emme suos­tu siihen? Ei me ruve­ta elämään huitsin nevadas­sa jos­ta on 50 km mat­ka töi­hin, koului­hin ja har­ras­tuk­si­in. Sel­l­ainen elämä lisää autoilua rähjähdys­mäis­es­ti ja on muutenkin epäkäytännöllistä. 

        Ei se ole pelkästään vihreät joka halu­aa pitää pk-seu­tu­lais­ten puol­ta ja mah­dol­lis­taa kohtu­uhin­taisen asumisen mm, vaan suurin piirtein kaik­ki puolueet keskustapuoluet­ta luku­unot­ta­mat­ta. Keskus­puis­toon rak­en­t­a­mi­nen on taas osoit­tau­tunut poli­it­tis­es­ti mah­dot­tomak­si joten ain­oat vapaat paikat rak­en­taa mitään lisää Helsingis­sä ovat tuo eräs van­ha lento­kent­tä ja joitakin mui­ta logis­ti­ik­ka- ja teol­lisu­uskäytöstä pois­tu­via aluei­ta. Espoos­sa ja Van­taal­lakin pyritään vält­tää met­si­in rak­en­tamista vaan ennem­min maat­alouskäytöstä pois­tu­vi­in paikkoihin.

      9. R.Silfverberg: Suomes­sa on met­sää ainakin tois­taisek­si. Teol­lisu­us kulut­taa met­sää eniten. Jos Helsin­gin, Espoon ja Van­taan hiilivoimalat muute­taan hak­keel­la toimiviksi niin pitää alkaa kaataa lisää met­sää, joista tietenkin maaan­päälli­nen osa puus­ta pää­tyy sel­l­ukat­tiloi­hin. Lisäk­si puu­un hin­ta nousee ja läm­mit­tämi­nen sil­lä tulee kalli­im­mak­si. Se on tietenkin keskusta­lais­ten mielestä hyvä asia, että enem­män rahaa siir­tyy kaupunki­laisil­ta veron­mak­sajil­ta maalais­met­sän­o­mis­ta­jille. Takaa-ajatuk­se­na keskustal­la on tietenkin saa­da kaupungis­tu­mi­nen pysähtymään ja muut­toli­ike kään­tymään. Mut­ta jos me kaupunki­laiset emme suos­tu siihen? Ei me ruve­ta elämään huitsin nevadas­sa jos­ta on 50 km mat­ka töi­hin, koului­hin ja har­ras­tuk­si­in. Sel­l­ainen elämä lisää autoilua rähjähdys­mäis­es­ti ja on muutenkin epäkäytännöllistä.

        Ei se ole pelkästään vihreätjo­ka halu­aa pitää pk-seu­tu­lais­ten puol­ta ja mah­dol­lis­taa kohtu­uhin­taisen asumisen mm, vaan suurin piirtein kaik­ki puolueet keskustapuoluet­ta luku­unot­ta­mat­ta. Keskus­puis­toon rak­en­t­a­mi­nen on taas osoit­tau­tunut poli­it­tis­es­ti mah­dot­tomak­si joten ain­oat vapaat paikat rak­en­taa mitään lisää Helsingis­sä ovat tuo eräs van­ha lento­kent­tä ja joitakin mui­ta logis­ti­ik­ka- ja teol­lisu­uskäytöstä pois­tu­via aluei­ta. Espoos­sa ja Van­taal­lakin pyritään vält­tää met­si­in rak­en­tamista vaan ennem­min maat­alouskäytöstä pois­tu­vi­in paikkoihin.

        Ei keskus­puis­ton kaata­mat­ta jät­tämi­nen ollut mikään poli­it­ti­nen ratkaisu, vaan kaupunkilu­on­non suo­jelu ja mpn­imuo­toosu­u­den ylläpitämi­nen on asukkaiden ja luonon lannal­ta tärkeäm­pää kuin luon­non pelas­t­a­mi­nen huitsin nevadas­sa. Malmin lento­kent­tä oli tass poli­it­ti­nen ratkaisu, jos­sa pain­otet­ti­in poli­ti­ikkaa enem­män kuin järkeä. (Aika karmean näköiset ne havaun­neku­vat. Kyl­lä lento­kent­tä kom­rampi. Taisi olla gryn­de­rien piirtämä) Ei helsinkiläis­ten siirtämi­nen maaseudulle ole mikään ratkaisu, mut­ta täy­den­nysrsken­tamista voitaisi­in tehdä kaupunkilu­on­toa kun­nioit­taen ja rehellis­es­ti. On luo­tu ihmeel­lisiä käsit­teitä kuten kaupunkibule­vardit, jot­ka kaivet­ti­in esille naf­tali­in­ista kun­nal­lis­vaalien läh­estuessä. Oikeasti sel­l­ainen löy­tyy Kaisaniemen kaduk­ta. Jokainen voi kysyä hakuaako sil­lä asua.u, Laa­jasa­lon puis­tokatu tul­laan näköjään rak­en­ta­maan samankaltaisek­si. Kat­top­u­u­tarhat kor­vaa­maan yleisiä puis­to­ja. Näi­hin luen myös maanalais­ten autopaikko­jen kan­sien päälle tehdyt puitot, joista ei tule oikeasti muo­dos­tu­maan mitään uut­ta kaupunkipuis­toa, vaik­ka koko olisi kuin­ka esplanadin puis­ton kokoinen. Kaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen voitaisi­in myös tehdä ympäristöä säästäen ja kaupunki­laista asumiskult­tuuria kunnioittaen.

      10. R.Silfverberg: Helsin­gin ja sen naa­purikaupunkien voimalaitok­set raken­net­ti­in yli 50vuotta sit­ten maail­maan joka oli eri­lainen kuin nyt. 

        Sil­loin kun ne raken­net­ti­in oli­vat tärkeimmätkriteerit:
        – polt­toaineen hin­ta ja saatavu­us ( kivi­hi­ili tun­netusti halvin polt­toaine ja saatavu­us on taat­tu 200 vuodek­si ja sitä saa ihan Itämeren alueelta suo­rana laivakuljetuksena)
        – ei aiheuta lähipäästöjä (korkeat piiput ja riit­tävän hyvät suodattimet)
        – rak­en­tamis- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set, räjähdys ja säteily­vaaran min­i­moimi­nen (eli ei ydinkäyttöisiä) 

        Eivät ne toi­mi huonos­ti, tuot­ta­vat sekä läm­pöä että sähköä em kri­tee­rien mukaan, mut­ta mikä olisi vai­h­toe­hto läm­mön ja sähkön tuot­tamiselle samalle ihmismäärälle? 

        – Sähkön tuon­nin lisäämi­nen? Aut­taa väli­aikaises­ti. Saatavu­us voi vai­hdel­la ja tul­la kalliiksi.
        – Megakoon keskite­tyt läm­pöpumput ja geot­er­misen ener­gan hyö­dyn­tämi­nen. Täl­laisia kehitetään, rak­en­tamiskus­tan­nuk­set kalli­it eikä var­muut­ta riit­tääkö kat­ta­maan koko tarvetta
        – Maakaa­sun käyt­tö polt­toaineena. Kalli­im­paa ja poli­it­tiset riskit.
        – Puun käyt­tö polt­toaineena. Kallimpaa javähen­tää hiiltä sito­vaamet­säpin­ta-alaa, kul­je­tuskus­tan­nuk­set nou­se­vat­ja kul­je­tus itsessään pakko hoitaa rekoil­la, mikä lisää CO2 ‑päästöjä
        – Helsin­gin seudun päreik­si lyömi­nen, ihmis­ten pakkosi­ir­to maaseudulle ja pikkukaupunkei­hin, asumaan varaav­il­la takoil­la ja mah­dol­lis­es­ti läm­pöpumpuil­la ja aurinkosähköl­lä läm­mitet­tävis­sä pientaloissa?Läheskään kaikil­la ei taidot riitä täl­laiseen huushollin pyörit­tämiseen. Myös autoilu lisään­ty­isi val­tavasti niin että CO2 päästöt eivät vähenisi, ellei autoilua samaan aikaan kiel­letä muil­ta kuin vält­tämät­tömiltä työ­matkoil­ta. Ihmiset kok­i­si­vat olo­suh­teet keski­tysleir­imäisik­si kos­ka vapaus vali­ta mis­sä asuu ja tekee töitä riis­tet­täisi­in. Tämä olisi sama kuin korona­sulku loppuelämäksi. 

        Vai olisiko sit­tenkin parem­pi pysyä nyky­i­sis­sä voimalois­sa ainakin niiden käyt­töiän lop­pu­un tai ainakin riit­tävän pitkää siir­tymäaikaa noudattaen? 

        Se mikä on konkreet­ti­nen ongel­ma Helsin­gin tapaises­sa kaupungis­sa on sähköl­lä kulke­vien yksi­ty­isautoil­la liikku­misen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Miten se käytän­nössä hoide­taan esim umpikortelialueilla?

        Helsinkiläis­ten hajasi­joi­tus maakun­ti­in ei var­maankaan saas­tu­mista vähen­nä, vaik­ka kuin­ka jokainen helsinkiläi­nen polt­taisi takas­sa pui­ta. Sinään­sä olisi opet­tavaista nähdä kuin­ka val­ta­vat määrät puu­ta menee yksit­täisen talon lämpimänä pitämiseen talvel­la. Hiilid­iokssi­idin tal­teenot­to, mis­sä vai­heessa on tämä tekni­ik­l­ka mah­taa olla.

      11. Kaa­su tai maaläm­pö ovat ain­oat järkevät vai­h­toe­hdot kor­vaa­maan Helsin­gin ener­giatarvet­ta. Ainakin niin kauan kun ydin­voima on vas­tavir­ras­sa. Biokaa­sun ongel­mana on jakelu ja hajautet­tu tuotan­to kuten liuskeöljyssä ja ‑kaa­sus­sa, eli frakingis­sa. Tässä oltaisi­in siis melko­lail­la venäjän varassa. 

        Ant­tosen Deep heat ‑menetelmä kor­vaisi kaukoläm­mön. Sähkön­tuotan­to Helsin­gin CHP laitok­sil­la on koko maan mit­takaavas­sa melko mar­gin­aal­ista. Biokaa­su ja hake voisi­vat olla perustel­tu­ja maaseudun pienis­sä läm­pölaitok­sis­sa, mut­ta niin myös nykyi­nen turve, vaik­ka sil­lä paha leima onkin. Venäjältä jo nyt tuo­daan haket­ta lämpölaitoksiin.

    1. Jus­si Sallila:
      Onko tuo havain­neku­va Laa­jasa­lon bule­vardista varhaisem­mas­ta suun­nit­telu- tai markkinointivaiheesta?Uuden tiedot­teen kuvan perus­teel­la odotet­tavis­sa on ilmeis­es­ti paljon raskaam­paa rakentamista.
      https://www.sttinfo.fi/tiedote/laajasalontiesta-puistokatu-katuremontti-alkaa?publisherId=60577852&releaseId=69903972

      Tosi­aankin ei tuo laa­jasa­lon bule­var­di paljoakaan muu­tu. Muis­tut­taa paljon man­jn­er­heim­inti­etä. Mis­sä se puis­tom­aisu­us näkyy. Raitio­vaunukiskpo­jen alla vihertää nurmikkol.

      1. Kyse ei ole nur­mikos­ta vaan siitä, että parisa­taa metriä lev­eä rai­lo ote­taan hyö­tykyt­töön ja ympärille voidaan rak­en­taa kym­meniä tuhan­sia ker­rosneliöitä raken­nuk­sia. Man­ner­heimi­nen tie on juuri sellainen.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyse ei ole nur­mikos­ta vaan siitä, että parisa­taa metriä lev­eä rai­lo ote­taan hyö­tykyt­töön ja ympärille voidaan rak­en­taa kym­meniä tuhan­sia ker­rosneliöitä raken­nuk­sia. Man­ner­heimi­nen tie on juuri sellainen.

        Mik­si puhutaan puis­tokadus­ta tai bule­vaardista. Tie pysyy entisel­lään ain­oana lisänä raitio­vaunukiskot eikä tie tässä mielessä muu­tu puis­tok­si. Minus­ta kyseisel­lä tiel­lä on nyky­isinkin asun­to­ja ja talo­ja. Tietenkin tässä uudessa pro­jek­tis­sa tuho­taan vähäisetkin puis­tot ja vapaat met­sät helsin­gin suuren asun­to­pro­jek­tin tieltä ja hämätään ihmisiä puhu­mal­la puistotiestä.

  8. “Olo­suhtei­den pakos­ta esi­in­nyin etänä, valitettavasti.”

    Etänä esi­in­tymi­nen lisää esi­tyk­sen uskot­tavu­ut­ta merkit­tävästi. Etä­ta­paami­nen ei vielä kor­vaa tapaamista mut­ta silti siihen on opit­ta­va, on pakko. Samal­la lail­la pakko kuin autoil­i­jan on oppia pyöräil­i­jäk­si, ainakin kesäaikaan.

    Uskon että pandemia(t) nyt tekevät sen mihin ilmas­to­hätäti­lal­la ei ollut näkyvää vaiku­tus­ta. Sukku­loin­ti, viikon­lop­pu Roomas­sa, päiväseltään Berli­inis­sä, on men­nyt­tä. Hauskaa­han se minkä kesti, mei­dän sukupolvemme sai kokea tämän vapau­den joka myöhem­min näyt­tänee erikoiselta vai­heelta. Ilmas­ton kannal­ta sukku­loin­ti, oikeus vai­h­taa paikkaa maa­pal­lol­la vai­vat­tomasti tun­neis­sa on aina ollut haitallista, jopa sil­loin kun kyseessä on ilmastokokous.

    Matkus­tamisen ei tarvitse kado­ta mut­ta siitä tulee ajan suh­teen isom­pi investoin­ti. Matkus­tamisen rajoit­ta­mi­nen hin­nal­la on perus­ta­van­laa­tuis­es­ti epäreilua ja tek­isi matkailus­ta eli­itin etuoikeu­den niin kuin aikaisemp­ina vuo­sis­satoina. Vielä reilumpaa oli­si­vat henkilöko­htaiset hiiliki­in­tiöt jot­ka voisi käyt­tää autoilu­un, matkustelu­un, tai ehkä jopa perus­päivära­hal­la kitkut­teli­ja voisi myy­dä hiiliki­in­tiön­sä himo­matkail­i­jalle joka mak­saisi matkas­taan Tokioon toiseen ker­taan hiiliki­in­tiön omistajalle.

    1. K.k.: Etänä esi­in­tymi­nen lisää esi­tyk­sen uskot­tavu­ut­ta merkit­tävästi. Etä­ta­paami­nen ei vielä kor­vaa tapaamista mut­ta silti siihen on opit­ta­va, on pakko. Samal­la lail­la pakko kuin autoil­i­jan on oppia pyöräil­i­jäk­si, ainakin kesäaikaan.

      Uskon että pandemia(t) nyt tekevät sen mihin ilmas­to­hätäti­lal­la ei ollut näkyvää vaiku­tus­ta. Sukku­loin­ti, viikon­lop­pu Roomas­sa, päiväseltään Berli­inis­sä, on men­nyt­tä. Hauskaa­han se minkä kesti, mei­dän sukupolvemme sai kokea tämän vapau­den joka myöhem­min näyt­tänee erikoiselta vai­heelta. Ilmas­ton kannal­ta sukku­loin­ti, oikeus vai­h­taa paikkaa maa­pal­lol­la vai­vat­tomasti tun­neis­sa on aina ollut haitallista, jopa sil­loin kun kyseessä on ilmastokokous.

      Ole­tan itse jotain saman­su­un­taista. Koh­ta eli noin vuosikymme­nen sisäl­lä hel­posti toteutet­ta­vat kansal­liset ilmas­to­toimet on tehty. Sit­ten jäl­jel­lä on ylikansalli­nen savot­ta ei-hel­posti toteutet­tavista toimen­piteistä, kuten kan­sain­välisil­lä meri- ja ilma-alueil­la aiheute­tu­ista päästöistä, joi­hin kansal­lisel­la säädök­sil­lä ei osa­ta puut­tua, mut­ta jois­sa päästö­jen vähen­tämi­nen on paljon halvem­paa per tuotet­tu päästöyk­sikkö kuin mitä toimia kansal­lisin toimin on saatavilla.

      Vielä nyt saadaan kansal­lisin toiminkin esim. kivi­hi­ilen polt­to vai­hdet­tua muuhun, ja öljyn kulu­tus­ta reilusti vähen­net­tyä, mut­ta sit­ten kun ne on tehty, niin huomio kiin­nit­tyy aivan eri tavoin mm. mer­ili­iken­teeseen lentoi­hin, joiden yhteen­las­ket­tu osu­us globaaleista kasvi­huonekaa­supäästöistä on joidenkin arvioiden mukaan yli 10 % parin vuosikymme­nen päästä. Mer­ili­iken­nekin kas­vaa yhä voimakkaasti. Verot­tomil­la polt­toaineil­la kul­jete­taan tuot­tei­ta Euroopas­ta Aasi­aan ja ihan vas­taavia tuot­tei­ta Aasi­as­ta Euroop­paan. Siinä ei ole ympäristön kannla­ta mitään järkeä, että esim. ihan saman­laista ben­saa kul­jete­taan tankkereil­la näin ris­ti­in ja rasti­in — kun kan­sain­välisen liiken­teen päästöistä ei tarvitse mitään mak­saa. Jos pitäisi, liikenne vähenisi.

      Itsekin men­neisyy­dessä työ­matkailin ulko­mail­la lentäen. En pidä sitä enää eet­tis­es­ti kestävänä toim­intat­a­pana enkä tee niin enää, ellei ole ihan pakko, eikä sel­l­aista pakkoa ole tul­lut enää vuosi­in eteen. Junal­la voisin matka­ta. Mut­ta Suomen henkilöju­nali­iken­teen kulku­vai­h­toe­hdot ulko­maille ovat onnet­to­mia. Haa­paran­taan ei pääse henkilöju­nal­la. Pietari­in junatar­jon­ta on sen­tään kehit­tynyt, mut­ta sinne menevä junatar­jon­takin on nyt koron­ape­rustein jäissä.

  9. Olen oppin­ut vuosien mit­taan arvosta­maan Osmo Soin­in­vaaraa mm. sik­si, että hän esit­tää asi­at visuaalis­es­ti neu­traaleina eikä pys­ri kaaviois­sa, taulukois­sa yms. hyö­dyn­tämään help­po­ja tapo­ja esit­tää asia jol­lain taval­la vinona.

    Nyt pisti kuitenkin silmään kart­ta tuo moot­toriteille vara­tus­ta tilas­ta. Täl­laisek­si on kar­tas­sa merkit­ty koko Munkkivuori ja Tal­in urheilupuis­tostakin val­taosa. Mil­lä taval­la nuo ovat varat­tu­ja moot­toriteille ja mitä niiltä vapau­tuu jos Turun­tie muute­taan kaupunkibulevardiksi?

    1. Kart­ta on kaupunkisu­un­nit­telu­vir­tas­ton (tuo­hon aikaan sen nimi­nen) laa­ti­ma. Siinä ovat ne alueet, joil­la liiken­teen hai­tat rajoit­ta­vat rakentamista.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kart­ta on kaupunkisu­un­nit­telu­vir­tas­ton (tuo­hon aikaan sen nimi­nen) laa­ti­ma. Siinä ovat ne alueet, joil­la liiken­teen hai­tat rajoit­ta­vat rakentamista.

        Tarkoit­taako, jos nykyiset tiet nimitetään kaupunkibule­vardeik­si niin liiken­mne ei hait­taa rakentamista.

      2. Kun moot­tor­i­tyie muute­taan kaupunkibule­vardik­si, sen äärelle voidaan rak­en­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­lylä muut­tuu Mäkelänkaduk­si, esimerkik­si. Kyse ei ole nimestä. Kadun yli pitää päästä suo­jati­etä pitkin, nopeusra­joituk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja liiken­nemelua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun moot­tor­i­tyie muute­taan kaupunkibule­vardik­si, sen äärelle voidaan rak­en­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­lylä muut­tuu Mäkelänkaduk­si, esimerkik­si. Kyse ei ole nimestä. Kadun yli pitää päästä suo­jati­etä pitkin, nopeusra­joituk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja liiken­nemelua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

        Mun mielestäni pitäisi talo­ja pystyä rak­en­ta­maan moot­toritei­den var­sillekin, näin toim­i­taan ulko­mai­sis­sa suurkaupungeis­sa. Ilmeis­es­ti ennen on Suomes­sakin ollut sal­lit­tua, kuten län­siväylän ja itäväylän kohdal­la on tehty, mut­ta jon­ain vuon­na iski jokin sään­tö-Suomen para­graafi että ei saa enää rakentaa?
        Auto­jen aiheut­ta­mat lähipäästöt esim eivät vähene jos moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, ja liikenne hidaste­taan liiken­neval­oil­la, vaan jopa lisääntyvät.

      4. R.Silfverberg: Mun mielestäni pitäisi talo­ja pystyä rak­en­ta­maan moot­toritei­den var­sillekin, näin toim­i­taan ulko­mai­sis­sa suurkaupungeis­sa. Ilmeis­es­ti ennen on Suomes­sakin ollut sal­lit­tua, kuten län­siväylän ja itäväylän kohdal­la on tehty, mut­ta jon­ain vuon­na iski jokin sään­tö-Suomen para­graafi että ei saa enää rakentaa?
        Auto­jen aiheut­ta­mat lähipäästöt esim eivät vähene jos moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, ja liikenne hidaste­taan liiken­neval­oil­la, vaan jopa lisääntyvät.

        Ei moot­tori­tiekään päästöjä vähen­nä ja län­siväylän jat­keelle porkkalankadulle raken­net­tu hotel­li ja toimistoja

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun moot­tor­i­tyie muute­taan kaupunkibule­vardik­si, sen äärelle voidaan rak­en­taa talo­ja. Kun Tuusu­lan­vä­lylä muut­tuu Mäkelänkaduk­si, esimerkik­si. Kyse ei ole nimestä. Kadun yli pitää päästä suo­jati­etä pitkin, nopeusra­joituk­sen pitää vähen­tää onnet­to­muuk­sia ja liiken­nemelua. Tutus­tu Mäkelänkatuun.

        Eikö oikeu­sis­tu­imes­sa todet­tu tämä kaupunkibule­var­di nim­i­tys kikkailuk­si eikjä se sinään­sä muut­tanut asum­isaolo­suhtei­ta parem­mik­si. Tuusu­lan­väylä taisi jäädä ain­oak­si, johon tulee nuo nopeusra­joituk­set ja suo­jati­et. Sinän­sä hiukkaspäästöt eivät sielä tule vähen­emään. Itse asun ruo­ho­lahdessa, vaik­ka porkkalankat­ua voi pitää vihrei­den kaupunkibule­var­di­na niin sen hai­tat asumiselle ova­tr mit­ta­vat, vaik­ka välis­sä on toimis­toraken­nusat­en vyöhyke. Eikö Mäkelänkadul­ta koh­ta kaade­ta lehmuk­set, kun sielä alkaa perusparannus.

      6. Tuusu­lan­väylä taisi jäädä ain­oak­si, johon tulee nuo nopeusra­joituk­set ja suojatiet. 

        Laas­jasa­lon­ti­estä aloitetaan.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Laas­jasa­lon­ti­estä aloitetaan.

        Laa­jasa­lon­tie liiken­nemäärät ovat niin vähäiset että se olisi voitu rak­en­taa taval­lisek­si kaduk­si jo aiko­ja sit­ten. Sitä ei voi rin­nas­taa isoi­hin val­tatei­hin numerot 1/2, 3, 4, 6/7 ja 51. Vihd­in­tie on jo käytän­nössä bule­var­di mut­ta talot sen var­relta puut­tuvat. Tuusu­lan­väylän liikenne haa­rautuu Käpylässä osit­tain Mäkelänkadulle että Pasi­lan suun­taan joten senkään rin­nas­t­a­mi­nen Mäkelänkatu­un ontuu. Liiken­nemäärät tule­vat ole­maan kaksinker­taiset Mäkelänkatu­un verrattuna.
        Jos ajat­telee että jo nuo isot sisään­tu­loti­et voitaisi­in antaa jatkua moot­tori­ti­etyyp­pis­inä vaik­ka 70 km/h nopeusra­joituk­sel­la, niin niiden var­teen voi rak­en­taa toimis­to­ja ja mui­ta hyö­tyraken­nuk­sia tiehen kiin­ni, ja mah­dol­lis­es­ti asun­to­ja lyhy­taikaiselle asumiselle kuten opiske­li­joille tai vas­taav­ille. Eivät ne mitään luk­suskämp­piä olisi mut­ta tuli­si­vat paikkaa­maan halpo­jen vuokra-asun­to­jen vajetta.

      8. R.Silfverberg: Laa­jasa­lon­tie liiken­nemäärät ovat niin vähäiset että se olisi voitu rak­en­taa taval­lisek­si kaduk­si jo aiko­ja sit­ten. Sitä ei voi rin­nas­taa isoi­hin val­tatei­hin numerot 1/2, 3, 4, 6/7 ja 51. Vihd­in­tie on jo käytän­nössä bule­var­di mut­ta talot sen var­relta puut­tuvat. Tuusu­lan­väylän liikenne haa­rautuu Käpylässä osit­tain Mäkelänkadulle että Pasi­lan suun­taan joten senkään rin­nas­t­a­mi­nen Mäkelänkatu­un ontuu. Liiken­nemäärät tule­vat ole­maankaksinker­taiset Mäkelänkatu­un verrattuna.
        Jos ajat­telee että jo nuo isot sisään­tu­loti­et voitaisi­in antaa jatkua moot­tori­ti­etyyp­pis­inä vaik­ka 70 km/h nopeusra­joituk­sel­la, niin niiden var­teen voi rak­en­taa toimis­to­ja ja mui­ta hyö­tyraken­nuk­sia tiehen kiin­ni, ja mah­dol­lis­es­ti asun­to­ja lyhy­taikaiselle asumiselle kuten opiske­li­joille tai vas­taav­ille. Eivät ne mitään luk­suskämp­piä olisi mut­ta tuli­si­vat paikkaa­maan halpo­jen vuokra-asun­to­jen vajetta.

        Eikö nuorten asun­tosäätiö rak­en­tanut lah­den­tien var­teen asun­to­ja sil­lä var­jol­la että se olisi ollut hotel­li, mut­ta jäl­keen­päin raken­nuslu­paa arvostelti­in. Bule­var­di on vain turhan hieno nimi jos raken­netaan Kaisaniemen kadun kaltaista tietä tai kehä­tien näköistä. Ei tuo porkkalantiekään mikään bule­var­di ole, vaik­ka korkea­ta taloa raken­net­tu var­relle. Kyseinen katu ei jalanku­lun ja pyöräi­lyn kannal­ta mikään voit­to ja val­tavasti tulee pölyä ruo­ho­lah­den asun­toi­hin, mut­ta täl­laista keskus­ta asum­i­nen. Laa­jasa­lon tie näyt­tää vain nyt muka­van avoimelta ver­rat­tuna porkkalan- ja kaisaniemenkatuun.

      9. Kaisanie­mankatu ei ole esimerk­ki kaupunkibule­vardeista. Mäkelänkatu omn paljon parem­pi ja Man­ner­heim­intie Tullinpuomin pohjoispuolella.

  10. Maail­ma on niin toisen­lainen Kaakois-Aasi­as­sa. Ei tarvi suositel­la tiivistä kaupunkia kun se on jo liiankin tiivis. Itse asuin aikanani Bangkokissa ja kovin eri­lainen kaupunki­rakenne ja ongel­mat ovat. Ja ilmas­to troop­pisen kuuma.

  11. Kyl­lä asum­i­nen muut­tuu edullisem­mak­si, kun menetetään Helsin­gin vetovoi­matek­i­jät. Nehän ovat tutk­i­tusti lähilu­on­to ja viihty­isät, val­oisat väljät asuinalueet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.