Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?

Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku las­ki taas hel­mi­kuus­sa, jo nel­jän­te­nä kuu­kau­te­na peräk­käin. Samal­la asun­to­tuo­tan­to on ollut kor­keim­mil­laan tämän vuo­si­tu­han­nen aika­na ja ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä suu­ri mää­rä airbnb-asun­to­ja on vapau­tu­nut vuokra-asunnoiksi.

Mikä selit­tää tämän ris­ti­rii­dan? Mah­dol­li­sia seli­tyk­siä on useita:

  • Ihmi­set asu­vat väl­jem­min. Kos­ka asun­not ovat sen kokoi­sia kuin ne ovat, väl­jem­min asu­mi­sen täy­tyy mer­ki­tä pie­nem­piä asun­to­kun­tia. Vähem­män lap­sia, sink­ku­ja ja les­kiä nyt esi­mer­kik­si. Peri­aat­tees­sa myös vähem­män ali­vuo­kra­lai­sia, mut­ta nii­den mer­ki­tys ei lie­ne suuri.
  • Asun­nos­sa asu­taan, mut­ta asu­kas ei ole kir­joil­la Herl­sin­gis­sä. Hel­sin­gis­sä on ollut lähes kol­me­kym­men­tä­tu­hat­ta täs­tä syys­tä ”tyh­jää” asun­toa. Oli­si­ko ilmiö voi­nut yleis­tyä näin nopeas­ti? Lähin­nä kak­si ryh­mää voi­si selit­tää tämän: Viro­lai­nen työ­voi­ma on hank­ki­nut kämp­piä tääl­tä osit­tain sik­si, että koro­na on hai­tan­nut mat­kus­ta­mis­ta. Toi­nen ryh­mä ovat Espan­jan aurin­ko­ran­noil­ta omiin omis­ta­miin­sa asun­toi­hin palan­neet. Kum­pi­kaan ryh­mä ei siir­rä kir­jo­jaan, kos­ka verotus.
  • Asun­to on oikeas­ti tyh­jä­nä. Mer­kit­tä­vin syy pitää asun­toa tyh­jä­nä on se, että asu­kas on muut­ta­nut ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen pal­ve­lua­sun­toon, eivät­kä peril­li­set pane asun­toa vuo­kral­le, kos­ka vuo­kras­ta kon­fis­koi­tai­siin 85% hoi­to­me­noi­hin. Ihmet­te­len, että näin jär­je­tön­tä sään­töä ei saa­da kor­ja­tuk­si. Joko tyh­jäs­tä asun­nos­ta pitää ottaa huo­mioon las­ken­nal­li­nen vuo­kra niin kuin opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan huo­mioon opin­to­lai­na, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuo­kras­ta pitää ottaa esi­mer­kik­si vain puo­let huo­mioon hoi­to­mak­sua mää­rät­täes­sä tai jotain täl­tä väliltä.
  • Asun­to voi olla myös tyh­jä­nä sik­si, ettei sii­hen ole löyh­ty­nyt vuo­kra­lais­ta sel­lai­seen jär­jet­tö­mään hin­taan, jota niis­tä vaaditaan.

Pek­ka Vuo­ri  jul­kai­si twii­tis­sään mie­len­kiin­toi­sen kar­tan sii­tä, miten asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä on muut­tu­nut kau­pun­gi­no­sit­tain, kun uusia asun­to­ja ei ote­ta huo­mioon. Kan­ta­kau­pun­gis­sa asut­tu­jen asun­to­jen mää­rä oli nous­sut mer­kit­tä­väs­ti, joh­tuen ilmei­ses­ti airbnb ‑asun­nois­ta, mut­ta muu­al­la Hel­sin­gis­sä nii­den mää­rä oli vähen­ty­nyt. Asun­to­ja oli siis tyh­jä­nä tai niis­sä asui joku, joka ei ollut kir­joil­la. Asu­mis­väl­jyy­des­tä ei ollut niin­kään kyse, vaan sii­tä, ettei asun­nois­sa ollut kir­joil­la ketään.

Kat­soin tilan­net­ta Oiko­tiel­lä. Vuo­ral­le tar­jot­tiin Hel­sin­gis­sä yli 3 800 asun­toa. Nii­den ei kaik­kien tar­vit­se olla tyh­jiä, mut­ta var­maan­kin suu­rin osa on. Kun raja­sin haun ker­ros­ta­loa­sun­toi­hin, yksiöi­tä oli tar­jol­la 1477, kak­sioi­ta 1639 ja kol­men huo­neen asun­to­ja 552. Näi­hin asut­tai­si hel­pos­ti 6 000 henkeä.

Tein epä­tie­teel­li­sen kokeen ja jär­jes­tit asun­not jär­jes­tyk­seen joko uusim­mat ensin tai van­him­mat ensin ‑peri­aat­teel­la. Jäl­kim­mäi­ses­sä tar­jot­tiin aivan olen­nai­ses­ti kal­liim­pia asun­to­ja kuin edel­li­ses­sä. Har­mi, ettei ollut tilas­to­ja asun­nois­ta, jot­ka oli­vat men­neet vuokralle.

Oli­si­ko niin onnel­li­ses­ti käy­mäs­sä, että Hel­sin­gin aina vain nouse­va vuo­kra­ta­so on saa­vut­ta­nut kat­ton­sa? Vuo­kra­lai­sen kyl­lä sai­si, jos osai­si sovit­taa vuo­kra­ta­son jär­ke­väs­ti, mut­ta kaik­ki vuo­kra­nan­ta­jat eivät ole vie­lä tun­nus­ta­neet tosiasioita?

Ehkä he odot­ta­vat, että koro­na väis­tyy ja opis­ke­li­jat palaa­vat. Jou­tuu kyl­lä pet­ty­mään, jos pitää opis­ke­li­joi­ta odo­tel­len tyh­jil­lään kak­sio­ta, jos­ta halu­aa vuo­kraa 1500 €/kk.

Mitä tämä mer­kit­see Hel­sin­gin asu­kas­lu­vul­le tule­vai­suu­des­sa? Uskot­ta­vin ske­naa­rio on, että vuo­kra­nan­ta­jat otta­vat lusi­kan kau­nii­seen käteen­sä ja las­ke­vat vuo­kria. Se on hyvä uuti­nen Hel­sin­kiin halua­vil­le, mut­ta huo­no uuti­nen niil­le, joil­la on sijoi­tusa­sun­to kehys­kun­nis­sa tai jos­sain Espoon tai Van­taan perukoilla.

Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun kas­vu voi kui­ten­kin hidas­tua myös pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, kos­ka hal­vem­mis­sa asu­nois­sa on varaa asua väljemmin.

Tyh­jät vuo­kra-asun­not ovat ilah­dut­ta­va asia!

 

47 thoughts on “Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?”

  1. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Asun­to on oikeas­ti tyh­jä­nä. Mer­kit­tä­vin syy pitää asun­toa tyh­jä­nä on se, että asu­kas on muut­ta­nut ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen pal­ve­lua­sun­toon, eivät­kä peril­li­set pane asun­toa vuo­kral­le, kos­ka vuo­kras­ta kon­fis­koi­tai­siin 85% hoi­to­me­noi­hin. Ihmet­te­len, että näin jär­je­tön­tä sään­töä ei saa­da kor­ja­tuk­si. Joko tyh­jäs­tä asun­nos­ta pitää ottaa huo­mioon las­ken­nal­li­nen vuo­kra niin kuin opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan huo­mioon opin­to­lai­na, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuo­kras­ta pitää ottaa esi­mer­kik­si vain puo­let huo­mioon hoi­to­mak­sua mää­rät­täes­sä tai jotain täl­tä väliltä.”

    Olen osin samaa miel­tä ongel­mas­ta, mut­ta myös sitä miel­tä, että asi­aan liit­tyy toi­nen­kin ongel­ma, jota et ehkä tun­ne. Ongel­ma­na asias­sa on mai­nit­se­ma­si asian lisäk­si se, että lakiin eläk­keen­saa­jan asu­mis­tues­ta, sen 2 luvun 13 §:ään on joku lain­val­mis­te­li­ja men­nyt aika­naan kir­jaa­maan, että omai­suu­te­na huo­mioi­daan kiin­teis­tött, mut­ta ei osa­keyh­tiö­muo­toi­sia asun­to­ja. Ihmi­nen saa omis­taa vaik­ka 100 vuo­kra-asun­toa, mut­ta nii­tä ei huo­mioi­da varal­li­suu­te­na, kun­han hän ei nos­ta vuo­kria itsel­leen — vaan vaik­ka sijoi­tus­yh­ti­öön. Syy tuol­le älyt­tö­mäl­le pykä­län sisäl­löl­le on ymmär­tääk­se­ni ollut sii­nä, että verot­ta­jal­ta ei löy­dy vero­tusar­vo­ja asun­to-osa­keyh­tiö­muo­toi­sil­le asun­noil­le, toi­sin kuin vaik­ka oma­ko­ti­ta­loil­le, jois­ta peri­tään kiin­teis­tö­ve­roa, min­kä vuok­si sit­ten pää­tet­tiin, että asun­to-osa­keyh­tiö­muo­toi­sen omai­suu­den arvo on eläk­keen­saa­jien asu­mis­tues­sa aina 0 euroa. Jos asun­to-osak­keil­la oli­si eläk­keen­saa­jan asu­mis­tues­sa edes joku arvo, hoi­to­ko­dis­sa asu­vat, suu­rim­man asun­to­va­ral­li­suu­den omaa­vat van­huk­set tip­pui­si­vat eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen pii­ris­tä, ja jou­tui­si­vat käyt­tä­mään ker­ty­nyt­tä asun­to­va­ral­li­suut­ta ennen kuin sai­si­vat asu­mis­tu­kea. Nyt voi pitää tyh­jil­lään vaik­ka jou­kon asun­to­ja, ja saa­da varat­to­ma­na ja pie­ni­tu­loi­se­na eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen, jota ei sai­si, jos sai­si vuo­kra­tu­loa enem­män kuin vas­ti­me­not ovat. Oma­ko­ti­ta­lo­jen ja kesä­mök­kien omis­tus huo­mioi­daan jo eläk­keen­saa­jan asu­mis­tues­sa, kun ne ovat kiin­teis­tö­jä, mut­ta asun­to-osak­kei­den ei. Tuo sään­tö on ihan järjestön. 

    Toi­nen asun­to­jen tyh­jä­nä pitä­mi­seen kan­nus­ta­va jär­je­tön sään­tö on se asu­mis­tu­ki­lain 4 luvun 29 §:n koh­ta, jon­ka mukaan, että ylei­sen asu­mis­tuen saa 3 kuu­kau­dek­si ker­ral­laan tyh­jään asun­toon­kin ilman, että oma­vas­tuu­osuus kas­vaa yhtään. Jos asu­mis­me­not eli vas­tik­kei­den tai vuo­krien mak­su jat­kuu, asu­mis­tu­ki lak­kau­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti vas­ta nel­jän­nen kuu­kau­den alus­ta sii­tä, kun on muut­ta­nut asun­nos­ta pois, ellei muu­ta vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa asun­toon takaisin.

    Jos val­tio haluai­si sääs­tö­jä, niin tyh­jil­lään ole­vien asun­to­jen tukioi­keuk­sien leik­kaa­mis­ta voi­si har­ki­ta. On ympä­ris­tön­kin kan­nal­ta ongel­mal­lis­ta pitää asun­to­ja pit­kä­ai­kai­ses­ti läm­pi­mi­nä vail­la käyttöä.

    Mitä vuo­kriin tulee, niin on jo mel­kein vuo­den ajan näyt­tä­nyt sil­tä, että uusis­sa vuo­kra­so­pi­muk­sis­sa vuo­kra­ta­sot ovat las­ke­neet Hel­sin­gin alu­eel­la. Van­hoi­hin vuo­kra­so­pi­muk­siin sen sijaan teh­dään indek­si­ko­ro­tuk­sia ihan nor­maa­lis­ti. Eli kes­ki­mää­räi­nen vuo­kra­ta­so ei ole las­ke­mas­sa, vaan yhä nousus­sa, mut­ta jos nyt kun asun­to­ja on pal­jon tyh­jil­lään joko vaih­taa asun­toa, tai vaa­tii vuo­kran­alen­nus­ta, niin mah­dol­li­suu­det saa­da hal­vem­pi asun­to ovat parem­mat kuin oli vuo­si sitten.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Yksi seli­tys “tyh­jil­le” asun­noil­le ovat myös työ­huo­neet. Hel­sin­gis­sä on tuhan­sia asun­to­ja työ­ti­loi­na: bän­di­kämp­pi­nä, tai­de­maa­laus­ti­loi­na, kir­joi­tus­ti­loi­na, asian­ajo­toi­mis­toi­na ja mones­sa muus­sa työ­huo­ne­käy­tös­sä. Yksi etu asun­non käy­tös­sä työ­ti­la­na on se, että vas­tik­keet ovat asun­nois­sa alem­mat kuin samo­jen talo­yh­tiöi­den viral­li­sis­sa lii­ke­huo­neis­tos­sa. Koro­na­ti­lan­teen aika­na toden­nä­köi­ses­ti entis­tä useam­mat ovat hank­ki­neet yli­mää­räi­siä asun­to­ja työ­huo­neik­si, jois­sa saa työs­ken­nel­lä rauhassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Vuo­kra­lai­sen kyl­lä sai­si, jos osai­si sovit­taa vuo­kra­ta­son jär­ke­väs­ti, mut­ta kaik­ki vuo­kra­nan­ta­jat eivät ole vie­lä tun­nus­ta­neet tosiasioita?”

    Eräi­den iso­jen vuo­kra­nan­ta­jien, kuten Koja­mon ja Saton vuo­krausas­te­tie­dot ovat pörs­siyh­tiöi­nä jul­ki­sia. Vuo­krausas­teet ovat las­ke­neet näil­lä vii­mei­sen vuo­den ajan. Vuo­kra­lai­sen sai­si, jos las­ki­si vuo­kria, mut­ta se ei iso­jen vuo­kra­nan­ta­jien näkö­kul­mas­ta kan­na­ta, jot­tei ylei­nen vuo­kra­ta­so las­ke. Ennem­min kan­nat­taa pitää asun­to­ja tyh­jil­lään odot­ta­mas­sa sitä, että nii­den kysyn­tä palau­tuu kuin koit­taa pitää kaik­ki asun­not täy­si­nä. Pie­nen vuo­kra­nan­ta­jan näkö­kul­ma on toki eri­lai­nen. Niil­lä ei ole varaa odot­taa ja mak­si­moi­da pit­kän aika­vä­lin tuot­to­ja koko toi­mia­lal­la. Jos vuo­kra-asun­to­ja on jol­lain vain 1 tai 2, vuo­kra­nan­ta­jan kan­nat­taa koit­taa pitää ne kaik­ki koko ajan vuokralla.

    Tou­ko­kuus­sa jul­kais­taan tie­dot ARA-asun­to­jen vuo­krausas­teis­ta kun­nit­tain. On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä niil­le on tapah­tu­nut. Vii­me vuon­na vähin­tään 2 kuu­kaut­ta yhteen­me­noon tyh­jä­nä ollei­ta ARA-asun­to­ja oli ARA:n asun­to­mark­ki­na­kat­sauk­sen tar­kas­te­lu­päi­vä­nä Hel­sin­gis­sä vain 269 kap­pa­let­ta. Sii­tä ei ole jul­kais­tu tie­to­ja, onko tyh­jä­nä ole­vien asun­to­jen mää­rä kas­va­nut myös ARA-puo­lel­la, vai onko ne saa­tu täy­tet­tyä nyt tehok­kaas­ti sitä mukaa kun nii­tä on vapau­tu­nut. ARA-jonois­sa oli vuo­den 2020 maa­lis­kuus­sa tilas­to­jen mukaan 119 806 haki­jaa, jois­ta 44 629 Hel­sin­kiin. Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää, ovat­ko ARA-jonot nyt lyhen­ty­neet. Osa­han toki on ollut jonois­sa muka­na vain arval­la sil­tä varal­ta, jos jos­kus tule­vai­suu­des­sa asun­toa tar­vit­si­si, osal­la taas on kova­kin asun­non tar­ve. Voi­si olet­taa, että jonon pituus suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun on lyhen­ty­nyt nyt mones­sa kau­pun­gis­sa, kun uusia ARA-asun­to­ja on tul­lut lisää ja van­hois­ta asun­nois­ta on muut­ta­nut väkeä pois, ja väki­lu­ku­kin pol­kee suu­rin­piir­tein paikallaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Onko­han sil­lä mer­ki­tys­tä tilas­tos­sa että ihmi­siä on siir­ty­nyt etä­työn myö­tä maa­seu­dul­le? Voi asua edul­li­ses­ti rau­has­sa luon­non kes­kel­lä kun työ ei vaa­di kau­pun­gis­sa asumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hesa­rin pää­kir­joi­tuk­ses­sa tänään todet­tiin, että muut­to­lii­ke on koro­na-aika­na suun­tau­tu­nut Hel­sin­gis­tä, Espoos­ta ja Van­taal­ta eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun kehys­kun­tiin (Hyvin­kää, Jär­ven­pää, Kirkko­nummi, Kera­va, Mänt­sä­lä, Nur­mi­jär­vi, Por­nai­nen, Sipoo, Tuusu­la ja Vih­ti). Pää­kir­joi­tuk­sen mukaan “Kuu­ma-kun­tien väes­tö kas­voi vii­me vuon­na enem­män kuin ­koko 2010-luvulla.”
      https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007879643.html

      Vuon­na 2020 tuli siis jutun mukaan enem­män kuin kym­me­nen edel­li­sen vuo­den väes­tön­kas­vun ver­ran uusia asuk­kai­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun kehys­kun­tiin. Ne ovat olleet nyt kas­vu­kes­kuk­sia, ja jois­tain enti­sis­tä kas­vu­kes­kuk­sis­ta tuli vuon­na 2020 muut­to­tap­pio­kun­tia Suo­men sisäi­ses­sä muuttoliikkeessä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Lap­peen­ran­nas­sa ole­vien ihmis­ten mää­rä on romah­ta­nut koro­nan aika­na, vaik­ka tilas­to­kes­kuk­sen mit­taa­ma asu­kas­lu­ku on pysy­nyt samana. 

    Asu­kas­lu­ku on kun­nal­le tär­keä mit­ta­ri, mut­ta elin­kei­noe­lä­mäl­le se ei oikein toi­mi. Sil­loin ennen van­haan, kun glo­bal blue oli yksin­val­tias tax-free kau­pan mit­taa­mi­ses­sa ja Lap­peen­ran­ta meni Hel­sin­gin ohi niin tätä ihme­tel­tiin kovas­ti Hel­sin­gis­sä. Lap­peen­ran­nas­sa kaup­pa­kes­kus Gal­le­ria oli pit­kään suo­men ykkö­se­nä tilas­tois­sa, vaik­ka kysees­sä on vain pie­ni vaa­te­kaup­pa. Stok­ka, Itis, Jum­bo, Forum ym. tuli jos­sain kau­ka­na peräs­sä. Nykyi­sin tilas­to­ja ei enää ole ole­mas­sa, sil­lä Ete­lä-Kar­ja­lan yri­tyk­set otti­vat Tax-free kau­pan byro­kra­tian hal­lin­nan itsel­leen. Se on asiak­kaal­le niin pal­jon hal­vem­paa. Nor­maa­lis­sa tilan­tees­sa ilman koro­naa Lap­peen­ran­nas­sa on kui­ten­kin enem­män ulko­mail­le mene­vää tax-free kaup­paa kuin koko pääkaupunkiseudulla.

    Kan­nat­taa kat­soa Lap­peen­ran­nan työl­li­syys­lu­ku­ja ennen ja jäl­keen koro­nan. Se on aika huvit­ta­vaa, että jon­kun met­sä­teol­li­suu­den teh­da­sin­te­graa­tin sul­kies­sa oven­sa sin­ne menee minis­te­rit krii­si­ko­kouk­seen, mut­ta täl­läi­nen muu­tos itä­suo­men kau­pun­gis­sa ei lii­ku­ta ketään. Työl­li­syy­des­sä pahin­ta kuop­paa kun ver­taa edel­li­sen vuo­den vas­taa­vaan ajan­koh­taan, niin se vas­ta­si kah­dek­san pape­ri­teh­taan sul­ke­mis­ta. Sitä en muis­ta, että oli­ko täs­sä luvus­sa Lap­peen­ran­ta ja Imat­ra vai pelk­kä Lappeenranta.

    Iro­ni­sin­ta Itä-Suo­mes­sa on var­maan se, että tääl­lä myös Per­sut vaa­ti­vat rajo­ja auki. Se, että Hel­sin­ki jat­kaa laut­ta­lii­ken­net­tä Viroon ja siel­lä on liik­ku­mis­va­paus näh­dään aika eriar­voi­se­na tääl­lä päin suo­mea. Hel­sin­ki piti len­to­ken­tän auki ja tääl­lä lai­tet­tiin len­not seis. Nyt on sen­tään 100 000 ensim­mäis­tä lip­pua myyn­nis­sä Lap­peen­ran­nas­sa, mut­ta vas­ta lop­pu­ke­säl­le. Nui­ja­maan avau­tu­mi­ses­ta ei ole mitään tietoa. 

    Veik­kaan, että 2020 uusi­maa oli ainut net­to­mak­sa­ja suo­men maa­kun­tien jou­kos­sa. Vie­lä edel­lis­ten vuo­sien aika­na ne ovat olleet Ete­lä-Kar­ja­la ja Uusi­maa. Itä-Suo­mea on sil­ti tur­ha syyt­tää, sil­lä pää­tök­set teh­dään Helsingissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kom­ment­ti: Hel­sin­ki piti len­to­ken­tän auki ja tääl­lä lai­tet­tiin len­not seis. Nyt on sen­tään 100 000 ensim­mäis­tä lip­pua myyn­nis­sä Lap­peen­ran­nas­sa, mut­ta vas­ta lop­pu­ke­säl­le. Nui­ja­maan avau­tu­mi­ses­ta ei ole mitään tietoa. 

      Ryana­rin len­not Lap­peen­ran­nas­ta alka­vat nykyis­ten ilmoi­tus­ten mukaan 1.5.2021.

      kom­ment­ti:
      Veik­kaan, että 2020 uusi­maa oli ainut net­to­mak­sa­ja suo­men maa­kun­tien jou­kos­sa. Vie­lä edel­lis­ten vuo­sien aika­na ne ovat olleet Ete­lä-Kar­ja­la ja Uusi­maa. Itä-Suo­mea on sil­ti tur­ha syyt­tää, sil­lä pää­tök­set teh­dään Helsingissä.

      Tuos­ta asias­ta on yllät­tä­vän vähän jul­kais­tu­ja tie­to­ja. Tuo­reim­mat näke­mä­ni luvut ovat vuo­del­ta 2012, joi­hin val­tio viit­ta­si vuon­na 2017 uusim­pi­na kat­ta­vi­na sel­vi­tys­lu­kui­na tau­lu­kos­sa 8 täs­sä selvityksessä:
      https://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf

      Sil­loin ainoa maa­kun­ta, joka mak­soi val­tiol­le enem­män kuin sai rahaa takai­sin oli Uusi­maa, jos­sa mak­set­tiin vero­ja noin 1000 euroa enem­män val­tiol­le kuin mitä val­tio mak­soi meno­ja alu­eel­le takai­sin (tosin val­tion toi­min­nan pyö­rit­tä­mi­seen liit­ty­viä meno­ja, kuten tila­kus­tan­nuk­sia ja vir­ka­mies­ten palk­ko­ja ei ole käsi­tel­ty alu­eel­li­si­na menoi­na). Lähel­lä yhtä suu­ria tulo­vir­to­ja (alle 200 euron net­toe­ro per asu­kas) oli­vat Päi­jät-Häme, Poh­jan­maa ja Ete­lä-Kar­ja­la. Ahve­nan­maal­le koh­dis­tui sil­loin (ja lie­nee yhä) suu­rin net­to­mak­su val­tiol­ta: Ahve­nan­maal­ta mak­set­tiin val­tiol­le vero­ja 7507 eruoa ja val­tio mak­soi sin­ne 11956 euroa per asu­kas, eli net­to­na val­tion tuki oli 4449 euroa per asu­kas yli sen, mitä siel­tä mak­set­tiin val­tiol­le veroa. Käy­tän­nös­sä lähes koko Suo­men toi­min­taa pyö­ri­te­tään val­tion vel­kaan­tu­mi­sel­la rahoittaen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Aie­min jul­kais­tiin tilas­toa val­tion tulois­ta ja menois­ta maa­kun­nit­tain. Sii­nä oli­vat muka­na myös pal­kat. Sen jul­kai­se­mi­nen kui­ten­kin kiel­let­tiin. Tur­hau­tu­nut vir­ka­mies pur­ki minul­le myhö­hem­min sydän­tään tämän sen­su­roin­ti­pää­tök­sen vuoksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tuos­ta asias­ta on yllät­tä­vän vähän jul­kais­tu­ja tietoja.”
        ” Sen jul­kai­se­mi­nen kui­ten­kin kiellettiin”

        Ei var­maan kiel­let­ty tar­peek­si kovas­ti, jos se pää­see edel­leen paikallisuutisiin

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. kom­ment­ti:

        Ei var­maan kiel­let­ty tar­peek­si kovas­ti, jos se pää­see edel­leen paikallisuutisiin

        Ei ole pääs­syt pai­kal­li­suu­ti­siin­kaan, kos­ka leh­dis­töl­lä ei ole enää läh­det­tä, jos­ta se uusia tilas­to­ja sai­si. Jul­kis­ta tie­toa ovat yhä Kelan mak­su­ti­las­tot kun­nit­tain ja val­tio­no­suus­tie­dot. Niis­tä ei saa las­ket­tua kat­ta­via maa­kun­ta­koh­tai­sia las­kel­mia meno- ja tulo­vir­rois­ta val­tiol­le, mut­ta jotain uuti­sia niis­tä­kin toki saa niin val­ta­kun­nal­li­siin uuti­siin kuin paikallisuutisiinkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun­nat mak­sa­vat asu­mis­tues­ta puolet.

        Ei pidä paik­kaan­sa. Asu­mis­tuen mak­saa nykyi­sin Suo­mes­sa val­tio sata­pro­sent­ti­ses­ti. Sot­ket asian ehkä toi­meen­tu­lo­tu­keen. Suo­men kan­sa­lais­ten perus­toi­meen­tu­lo­tues­ta val­tio mak­saa puo­let ja kun­nat puolet

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Sor­ry, tie­to­ni asu­mis­tuen mak­sa­tuso­suuk­sis­ta on vää­rä, muis­te­len joko jotain van­haa käy­tän­töä tai ehdo­tus­ta. Asu­mi­sen kal­leu­del­la ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä asu­mis­tu­ki­me­no­jen kans­sa, tai jos niin on, kyt­ken­tä menee toi­sin päin. Mitä kal­liim­mat vukrat, sitä vähem­män asu­nis­tu­kea, kos­ka asu­mis­tu­keen oikeu­te­tuil­la ei ole varaa asua kau­pun­gis­sa. Asu­mi­sen kel­lus vai­kut­taa toimeentulotukeen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sor­ry, tie­to­ni asu­mis­tuen mak­sa­tuso­suuk­sis­ta on vää­rä, muis­te­len joko jotain van­haa käy­tän­töä tai ehdo­tus­ta. Asu­mi­sen kal­leu­del­la ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä asu­mis­tu­ki­me­no­jen kans­sa, tai jos niin on, kyt­ken­tä menee toi­sin päin. Mitä kal­liim­mat vukrat, sitä vähem­män asu­nis­tu­kea, kos­ka asu­mis­tu­keen oikeu­te­tuil­la ei ole varaa asua kau­pun­gis­sa. Asu­mi­sen kel­lus vai­kut­taa toimeentulotukeen.

        Nyt en ihan ymmär­rä mitä yri­tät sanoa. Et kai sen­tään että Hel­sin­gis­sä (jos­sa kai nyt on Suo­men kau­pun­geis­ta kal­leim­mat vuo­krat) ei ole juu­ri­kaan asu­mis­tuen saa­jia? Sehän on top10 kun­nis­ta asu­mis­tuen saa­jien mää­räs­sä (asu­kas­lu­kuun suhteutettuna):
        https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html

        Mikä on kyl­lä aika huo­les­tut­ta­va asia, ottaen huo­mioon Hel­sin­gin ikä­ra­ken­teen joka on maan “ter­veim­piä” kun kat­so­taan pal­jon­ko sie­lä on työi­käi­siä ver­rat­tu­na mui­hin ikä­ryh­miin. Toki opis­ke­li­jat selit­tä­vät osan, mut­ta eivät näh­däk­se­ni ilmiö­tä lähes­kään koko­nai­suu­des­saan. Ilta Sano­mien esit­tä­mät huo­miot köy­hyy­den kau­pun­gis­tu­mi­ses­ta ovat hyviä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Asu­mis­tu­ke­ra mak­se­taan eni­ten ARA-asun­toi­hin, vähi­ten kal­leim­piin kaupunginosiin.

        Ei ole noin. Asu­mis­tu­kea mak­set­tiin maa­lis­kuus­sa Kelan tilas­to­jen mukaan 262 898 vapaa­ra­hoit­tei­seen asun­toon ja 139 906 ARA-asun­toon. Kes­ki­mää­räi­nen asu­mis­tu­ki vapaa­ra­hoit­tei­seen asun­toon oli 314,16 euroa/kk ja ARA-asun­nois­sa 342,34 €/kk. Jos ver­ra­taan saman­ko­koi­sia ruo­ka­kun­tia, kus­tan­nuk­set oli­vat lähem­pä­nä toi­si­aan: esim. yksin asu­vil­la (196 084 vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa vs 85 449 kpl ARA-koh­teis­sa) asu­mis­me­not oli­vat vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa kes­ki­mää­rin 545,34 €/kk ja asu­mis­tu­ki 287,03 €/kk ja ARA-koh­teis­sa asu­mis­me­not oli­vat kes­ki­mää­rin 502,03 €/kk ja asu­mis­tu­ki kes­ki­mää­rin 280,35 €/kk. Nuo ovat val­ta­kun­nal­li­sia lukuja.

        Entä Hel­sin­gis­sä? Vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa (yleis­tä) asu­mis­tu­kea saa­via oli 44347 ja ARA-koh­teis­sa 27 691. Yksi­na­su­vil­la vapaa­ra­ho­toit­tei­sis­sa koh­teis­sa kes­ki­mää­räi­set asu­mis­me­not oli­vat 683,49 €/kk ja ARA-koh­teis­sa 569,72 €/kk. Asu­mis­tu­ki oli kes­ki­mää­rin edel­lä mai­ni­tuil­la vapaa­ra­hoit­teis­sa koh­teis­sa 347,29 €/kk ja ARA-koh­teis­sa 322,99 €/kk. Eli siis: Hel­sin­gis­sä­kin asu­mis­tu­ki on nime­no­maan ei-ARA ‑koh­teis­sa isom­pi ja Hel­sin­gis­sä­kin sel­vä enem­mis­tö asu­mis­tuen saa­jis­ta on ei-ARA ‑koh­teis­sa asuvia.

        Lap­set­to­mat parit ovat ver­tai­lu­kel­poi­sia myös (kun las­ten mää­rät eivät vaih­te­le ja sot­ke ver­tai­lua. Asu­mis­me­not Hel­sin­gis­sä 930,80 vs. 759,62 €/kk maa­lis­kuus­sa 2021, ja asu­mis­tu­ki 296,75 €/kk vs. 367,24 €/kk. Saa­jia 2805 vs. 1638. Ensin on mai­nit­tu vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa asu­vat, jäl­jes­sä ARA-kohteet.

        Eli siis: ARA-alueil­la on alem­mat vuo­krat, ja niis­sä­kin asuu pal­jon asu­mis­tuen saa­jia, mut­ta asu­mis­tu­ki­me­not ovat sil­ti isom­mat vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa per asu­mis­tuen saa­ja sekä val­ta­kun­nal­li­ses­ti että Hel­sin­gis­sä, ja vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa koh­teis­sa asuu pää­osa asu­mis­tuen saa­jis­ta myös Helsingissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa (yleis­tä) asu­mis­tu­kea saa­via oli 44347 ja ARA-koh­teis­sa 27 691. 

        Kun sanoin, että ARA-asun­toi­hin mak­se­taan eni­ten asu­mis­tu­kea, tar­koi­tin asun­toa, en tuen saa­jaa koh­den. Hel­sin­gis­sä on 50 000 Hekan omis­ta­maa ara-asun­toa, min­kä lisäk­si on jokin ver­ran mui­den omis­ta­jien asun­to­ja, mut­ta nii­tä ei line pel­jon. Näis­tä siis noin jko­ka toi­seen­mak­set­tin asu­mis­tu­kea. Mui­ta asun­to­ja on kar­keas­ti 250 000, jois­ta siis noin seit­se­mään pro­sent­tiin mak­set­tiin asu­mis­tu­kea. Se, että ARA-asun­nois­sa tuki oli tuen saa­jaa koh­den hie­man pie­nem­pi, joh­tuu sii­tä, että tuen saa­jat oli­vat hie­man varak­kaam­pia. Joil­la­kin har­voil­la vuo­kra saat­toi alit­taa asu­mis­tuen maksimivuokran.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se, että ARA-asun­nois­sa tuki oli tuen saa­jaa koh­den hie­man pie­nem­pi, joh­tuu sii­tä, että tuen saa­jat oli­vat hie­man varak­kaam­pia. Joil­la­kin har­voil­la vuo­kra saat­toi alit­taa asu­mis­tuen maksimivuokran.

        Varal­li­suu­den mää­rä ei vai­ku­ta ylei­seen asu­mis­tu­keen. Kyl­lä tuo näyt­ti joh­tu­van nime­no­maan sii­tä, että ARA-koh­teis­ta sel­väs­ti useam­min vuo­kra alit­taa asu­mis­tuen mak­si­mi­vuo­kran kuin vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa koh­teis­sa. Yksin asu­vil­la ARA-koh­teis­sa asu­mis­me­not oli­vat kes­ki­mää­rin 569,72 €/kk ja vapaa­ra­hoit­teis­sa koh­teis­sa 683,49 €/kk . Enim­mäi­sa­su­mis­me­not ovat Hel­sin­gis­sä 521 €/kk. Kes­ki­mää­räi­set ARA-koh­tei­den asu­mis­me­not ylit­tä­vät asu­mis­tuen enim­mäis­ra­jan vajaal­la 49 eurol­la. Ei sen enem­mäl­lä. Jos ARA-koh­tei­den asu­mis­me­not ovat yhtään esi­mer­kik­si nor­maa­li­ja­kau­tu­man tyyp­pi­ses­ti jakau­tu­neet, niin kyl­lä sel­lai­sia ruo­ka­kun­tia, joil­la asu­mis­me­not alit­ta­vat asu­mis­tuen enim­mäis­ra­jan, voi olla ARA-koh­tei­den osal­ta ihan koh­ta­lai­nen­kin osuus (ehkä jopa 20–30 % ARA-koh­teis­sa asu­vis­ta asu­mis­tuen saa­jis­ta), eikä vain joi­tain poik­keus­ta­pauk­sia. Vapaa­ra­hoit­tei­sis­sa koh­teis­sa ero asu­mis­tuen enim­mäis­ra­jaan on huo­mat­ta­vas­ti isom­pi. Tilas­to­ja tul­kit­taes­sa on syy­tä muis­taa, että solua­sun­to­ja­kin ARA-koh­teis­ta­kin yhä löy­tyy niin Hel­sin­gis­sä kuin Suo­men muis­sa­kin opiskelukaupungeissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Käy­tin sanaa “varak­kaam­pi vää­rin tar­koit­taen tulo­ja. Ara-asun­to­jen vuo­krat eivät ole nor­maa­li­ja­kau­tu­nei­tya, kos­ka nii­den välil­lä on vokrien tasaus­ta niin, että van­hem­mat ja syr­jem­mäl­lä sijait­se­vat otta­vat vähän ylui­vuo­kraa ja sub­ven­toi­vat uudem­pia ja lähem­pä­nä kes­kus­taa ole­via. Sil­lä ei ole asu­mis­tu­keen vai­ku­tus­ta, pal­jon­ko vuo­kra ylit­tää enimmäisvuokran.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asu­mi­sen kal­leu­del­la ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä asu­mis­tu­ki­me­no­jen kans­sa, tai jos niin on, kyt­ken­tä menee toi­sin päin. Mitä kal­liim­mat vukrat, sitä vähem­män asu­nis­tu­kea, kos­ka asu­mis­tu­keen oikeu­te­tuil­la ei ole varaa asua kau­pun­gis­sa. Asu­mi­sen kel­lus vai­kut­taa toimeentulotukeen.

        Ei mene noin. Toi­meen­tu­lo­tu­ki on niin sanot­tu vii­me­si­jai­nen etuus. Eli saa­dak­seen sitä pitää hakea myös ensi­si­jai­set etuu­det, kuten asu­mis­tu­ki. Yli kak­si kol­mas­osaa toi­meen­tu­lo­tuen saa­jis­ta saa myös asu­mis­tu­kea, useat jopa mak­si­mi­mää­rän. Kaik­ki toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat eivät asu­mis­tu­kea saa. Esim. per­heen­sä luo­na vuo­kral­la asu­va täy­si-ikäi­nen ei tyy­pil­li­ses­ti saa asu­mis­tu­kea, kos­ka per­heen tulot usein estä­vät asu­mis­tuen saan­nin, mut­ta ei toi­meen­tu­lo­tuen, kos­ka toi­meen­tu­lo­tues­sa ruo­ka­kun­nan mää­ri­tel­mään eivät kuu­lu täy­si-ikäi­sil­lä lap­suu­den per­heen jäse­net. Toi­nen ryh­mä, joka voi saa­da toi­meen­tu­lo­tu­kea, vaik­kei sai­si asu­mis­tu­tu­kea, ovat omis­tusa­su­jat. Asu­mis­tues­sa huo­mioi­daan asu­mis­me­nois­ta vain osa, kun taas toi­meen­tu­lo­tues­sa huo­mioi­daan asu­mis­me­not las­ku­jen mukaan, jol­loin samoil­la tuloil­la, joil­la ei asu­mis­tu­kea omis­tusa­su­ja saa, voi saa­da kui­ten­kin toi­meen­tu­lo­tu­kea. Esi­mer­kik­si takuu­elä­ket­tä saa­va paris­kun­ta ei saa velat­to­maan itse omis­tet­tuun pien­ta­loon asu­mis­tu­kea, kos­ka takuu­elä­ke ylit­tää auto­maat­ti­ses­ti suu­rim­mat sal­li­tut tulo­ra­jat, mut­ta toi­meen­tu­lo­tuen saa­mi­nen voi sil­ti onnistua.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Ei mene noin. Toi­meen­tu­lo­tu­ki on niin sanot­tu vii­me­si­jai­nen etuus. Eli saa­dak­seen sitä pitää hakea myös ensi­si­jai­set etuu­det, kuten asumistuki. 

        Kyl­lä, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­va saa yleen­sä myös asu­mis­tu­kea. Se ei ollut se point­ti vaan se, että jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin kun­nan menoik­si, kuten Lii­sa Hys­sä­lä on esit­tä­nyt, se ei kan­nus­tai­si kun­taa toi­miin vuo­kra­ta­son alen­ta­mi­ses­ta kun­nas­sa vaan pikem­min­kin päin vas­toin. Mitä hal­vem­mat vuo­krat, sitä enem­män asu­mis­tu­kea saa­via koti­ta­louk­sia. Jo nyt RA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen on kun­nal­ta uhraus (Sipoo esi­mer­kik­si ei raken­ne). Tämän jäl­keen se oli­si vie­lä suu­rem­pi uhraus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Kyl­lä, toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­va saa yleen­sä myös asu­mis­tu­kea. Se ei ollut se point­ti vaan se, että jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin kun­nan menoik­si, kuten Lii­sa Hys­sä­lä on esit­tä­nyt, se ei kan­nus­tai­si kun­taa toi­miin vuo­kra­ta­son alen­ta­mi­ses­ta kun­nas­sa vaan pikem­min­kin päin vas­toin. Mitä hal­vem­mat vuo­krat, sitä enem­män asu­mis­tu­kea saa­via koti­ta­louk­sia. Jo nyt RA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen on kun­nal­ta uhraus (Sipoo esi­mer­kik­si ei raken­ne). Tämän jäl­keen se oli­si vie­lä suu­rem­pi uhraus.

        Ensin joku­nen sana sivua­sia­sias­ta. Tuo­reim­mat jul­kais­tut luvut ovat hel­mi­kuul­ta 2020. Perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea 18–64 ‑vuo­ti­aa­na saa­neis­ta 146 900:sta 50 200 sai sitä ja asu­mis­tu­kea, ja 66 900 sai toi­meen­tu­lo­tu­kea, asu­mis­tu­kea ja työt­tö­myy­se­tuut­ta. Jos nuo luvut las­kee yhteen ja vähen­tää 149 600:sta saa tulok­sek­si, että 32 500 eli 22 % perus­toi­meen­tu­lo­tuen saa­jis­ta ei saa­nut toi­meen­tu­lo­tuen lisäk­si yleis­tä asu­mis­tu­kea. Jot­kut näis­tä saat­toi­vat saa­da eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea. Lin­kin kuvan mukaan yhteen­sä 23 800 sai tulo­naan vain Kelan perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea. Lähde:
        https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5743

        Mitä asu­mis­tu­keen ja sen las­kuun kun­nil­le tulee, niin jos kun­ta mak­sai­si puo­let asu­mis­tuen menois­ta, kun­nat voi­si­vat sen jäl­keen kiin­nos­tua enem­män mm. edul­li­sim­pien omis­tusa­sun­to­jen kaa­voit­ta­mi­ses­ta — min­kä tar­jon­nan rei­lun kas­vun kaut­ta myös asu­mis­tuen menot voi­si­vat las­kea. Tosin oman veik­kauk­se­ni mukaan asu­mis­tuen meno­ja — ja samal­la kes­ki­mää­räi­siä vuo­kra­ta­so­ja — sai­si alas muut­ta­mal­la asu­mis­tuen ehto­ja. Esi­mer­kik­si varal­li­suuseh­don palaut­ta­mi­nen ylei­seen asu­mis­tu­keen ja eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen varal­li­suuseh­to­jen tar­ken­nuk­set huo­mioi­maan myös sel­lai­sia omai­suus­la­je­ja joi­ta ei nyt huo­mioi­da, voi­si­vat kutis­taa asu­mis­tuen saa­jien mää­rää kym­me­nil­lä tuhan­sil­la sii­tä pääs­tä asu­mis­tuen saa­jia, jot­ka eivät ole tuen eri­tyi­sen suu­res­sa tar­pees­sa — tar­kan mää­rän riip­pues­sa sii­tä, mil­lai­sin ehdoin se toteu­tet­tai­siin. Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä län­si­mai­den jou­kos­sa poik­keuk­sel­li­sen ante­lias asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä, jos­sa tukea saa tyh­jään­kin asun­toon ja ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa rahat jae­taan vie­lä­pä ilman min­kään­lai­sia varallisuusrajoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Asu­mis­tu­ki­me­noisd­ta sääs­tää var­mim­min sil­lä, että kaa­voi­tuk­sel­la estää vuo­kra-asun­to­tuo­tan­non. Näin mös monet kun­nat käy­tän­nös­sä teke­vät. Ei järin sosi­aa­li­nen ajatus.

        Kun­nat eivät halua lii­kaa vuo­kra-asun­to­ja kos­ka se yksi­puo­lis­taa asuk­kaat ja tie­tää myös mui­ta menoja.
        Sitä vain ihmet­te­len että mik­si sel­lai­set fir­mat kuten Koja­mo vuo­kra­vat mark­ki­na­hin­taan ARA-tuet­tu­ja asun­to­ja ja kerää­vät isot voi­tot ja mak­saa vie­lä verot­to­mia osin­ko­ja AY-jär­jes­tö­omis­ta­jil­leen? Menee­kö asu­mis­tu­ki nyt ihan oikei­siin taskuiin?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. tuo:

        Mitä asu­mis­tu­keen ja sen las­kuun kun­nil­le tulee, niin jos kun­ta mak­sai­si puo­let asu­mis­tuen menois­ta, kun­nat voi­si­vat sen jäl­keen kiin­nos­tua enem­män mm. edul­li­sim­pien omis­tusa­sun­to­jen kaa­voit­ta­mi­ses­ta – min­kä tar­jon­nan rei­lun kas­vun kaut­ta myös asu­mis­tuen menot voi­si­vat las­kea. Tosin oman veik­kauk­se­ni mukaan asu­mis­tuen meno­ja – ja samal­la kes­ki­mää­räi­siä vuo­kra­ta­so­ja – sai­si alas muut­ta­mal­la asu­mis­tuen ehto­ja. Esi­mer­kik­si varal­li­suuseh­don palaut­ta­mi­nen ylei­seen asu­mis­tu­keen ja eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen varal­li­suuseh­to­jen tar­ken­nuk­set huo­mioi­maan myös sel­lai­sia omai­suus­la­je­ja joi­ta ei nyt huo­mioi­da, voi­si­vat kutis­taa asu­mis­tuen saa­jien mää­rää kym­me­nil­lä tuhan­sil­la sii­tä pääs­tä asu­mis­tuen saa­jia, jot­ka eivät ole tuen eri­tyi­sen suu­res­sa tar­pees­sa – tar­kan mää­rän riip­pues­sa sii­tä, mil­lai­sin ehdoin se toteutettaisiin.Suomessa on täl­lä het­kel­lä län­si­mai­den jou­kos­sa poik­keuk­sel­li­sen ante­lias asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mä, jos­sa tukea saa tyh­jään­kin asun­toon ja ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa rahat jae­taan vie­lä­pä ilman min­kään­lai­sia varallisuusrajoja. 

        Kan­na­tan kan­sa tuol­lai­sia ehdo­tuk­sia, että jon­kin­lai­nen har­kin­nan­va­rai­suus palau­tet­tai­siin. Asu­mis­tu­kea saa nyt vuo­kra-asun­toon vaik­ka oli­si varaa ostaa omis­tusun­to tai mak­saa vuo­kra koko­naan itse. Nuo­ria se kan­nus­taa asu­maan vuo­kral­la ja “tuh­laa­maan” yli­mää­räi­set rahat huvei­hin, ja sit­ten vali­te­taan että kun pitäi­si hank­kia isom­pi asun­to kun on per­he, ei ole­kaan varaa, ja jou­du­taan muut­ta­maan Nurmijärvelle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ant­ti Koli:
      Miten vuo­kril­le tapah­tui­si, jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin kun­tien mak­set­ta­vak­si. Siis kaa­voi­tuk­sen kautta,

      Täl­lai­siin ehdo­tuk­siin (jon­ka olen muis­taak­se­ni itsek­kin teh­nyt tääl­lä aikai­sem­min) vas­ta­taan usein että kun­nat lopet­tai­si­vat koko­naan ker­ros­ta­lo­jen ja esi­mer­kik­si pien­ten riva­rei­den kaa­voit­ta­mi­sen vält­tääk­sen asu­mis­tu­kien maksamisen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jos halu­aa mini­moi­da asu­mis­tuen, ei raken­na lain­kaan ARA-asun­to­ja, kos­ka nii­hin mak­se­taan asu­misr­tu­kea eni­ten. Meri­ka­duin ker­ros­ta­loi­hin ei asu­mis­tu­kea mak­se­ta. Asu­mis­tu­keen oikeu­te­tuil­la ei ole varaa asua kal­liis­sa asunnoissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos halu­aa mini­moi­da asu­mis­tuen, ei raken­na lain­kaan ARA-asun­to­ja, kos­ka nii­hin mak­se­taan asu­misr­tu­kea eni­ten. Meri­ka­duin ker­ros­ta­loi­hin ei asu­mis­tu­kea mak­se­ta. Asu­mis­tu­keen oikeu­te­tuil­la ei ole varaa asua kal­liis­sa asunnoissa.

        Kuten edel­lä toin esiin, tuo ei pidä paik­kaan­sa. Hel­sin­gis­sä­kin ARA-koh­tei­siin mak­se­taan VÄHEMMÄN asu­mis­tu­kea per saman­ko­koi­nen ruo­ka­kun­ta kuin ei-ARA ‑asun­toi­hin. Tuo ei pidä paik­kaan­sa, että asu­mis­tu­keen oikeu­te­tut eivät asui­si myös kal­liis­sa asun­nois­sa. Sik­si­hän asu­mis­tu­kea hae­taan, jos ei ole kykyä mak­saa asu­mis­me­no­ja kuu­kausi­tu­lois­taan. Varoil­la­han ei ole mitään väliä asu­mis­tuen saa­mi­sen kan­nal­ta. Pan­kis­sa saa olla vaik­ka enem­män kuin lop­pue­lä­mäk­si rahaa vuo­krien mak­suun: se ei vai­ku­ta asu­mis­tuen saan­tiin. Tuki myön­ne­tään kuu­kausi­tu­lo­jen perus­teel­la. Edes satun­nai­set luo­vu­tus­voi­tot, kuten vaik­ka­pa 100 000 euron rahas­to­po­tin myyn­ti voi­toil­la ei vai­ku­ta miten­kään asui­mis­tu­keen. Ylei­ses­sä asu­mis­tues­sa ole min­kään­lai­sia varallisuusrajoja.

        Lähes var­mas­ti Meri­ka­dun ker­ros­ta­loi­hin­kin mak­se­taan asu­mis­tu­kea. Jos ei muu­ten, niin jot­ku van­hem­mat ostaa sii­tä asun­to­ja vaik­ka vuo­kra­tak­seen opis­ke­li­ja­lap­sel­leen, joka nos­taa asu­mis­tuen (ja ehkä toi­meen­tu­lo­tuen­kin), ja mak­saa vuo­kran edel­leen van­hem­mal­leen. Tai sit­ten asu­mis­tuen voi saa­da vaik­ka joku sel­lai­nen vara­kas kotiäi­ti tai koti-isä, joka on las­ten­sa kans­sa lähes kuu­kausi­tu­lot­to­ma­na koto­na, vaik­ka varo­ja oli­si­kin, kun on ollut varaa koh­tee­seen muuttaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Ajet­te­lin kaa­voit­ta­mi­sen kaut­ta, nyt­hän kun­nat saa­vat val­tiol­ta rahaa asu­mis­tuen kaut­ta, mut­ta jos itse mak­sai­si­vat, saat­tai­si kaa­voi­tus tai raken­ta­mi­nen muut­tua niin, että hal­po­ja vuo­kra­ta­lo­ja tuli­si lisää. Sinän­sä asu­mis­tu­ki tasa­pai­not­taa, kun kaik­ki val­tion raha ei valu syr­jä­seu­tu­li­siin ja maa­ta­lou­den tukemiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mitä tapah­tui­si Hel­sin­gin asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mäl­le, jos kaupungin/valtion omis­ta­miin asun­toi­hin voi­si pääs­tä ja siel­lä pysy­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä oli­si mak­si­mis­saan tiet­ty tulo­ta­so. Kun se ylit­tyi­si — pois vapail­le vuo­kra­mark­ki­noil­le. Nyt käsit­tääk­se­ni ker­ran saa­tu­aan kaupungin/valtion vuo­kra-asun­non sii­tä ei tar­vit­se kos­kaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näi­tä asun­to­ja riit­täi­si parem­min muu­al­ta työn peräs­sä Hel­sin­kiin muut­ta­vil­le pienpalkkaisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mai­sa Moi:
      Mitä tapah­tui­si Hel­sin­gin asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mäl­le, jos kaupungin/valtion omis­ta­miin asun­toi­hin voi­si pääs­tä ja siel­lä pysy­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä oli­si mak­si­mis­saan tiet­ty tulo­ta­so. Kun se ylit­tyi­si – pois vapail­le vuo­kra­mark­ki­noil­le. Nyt käsit­tääk­se­ni ker­ran saa­tu­aan kaupungin/valtion vuo­kra-asun­non sii­tä ei tar­vit­se kos­kaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näi­tä asun­to­ja riit­täi­si parem­min muu­al­ta työn peräs­sä Hel­sin­kiin muut­ta­vil­le pienpalkkaisille.

      No sii­nä on tie­ten­kin se kan­nus­ti­non­gel­ma, että tulo­ta­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min pal­ka­tun työn vas­taa­not­ta­mi­nen) joh­taa samal­la asun­non menet­tä­mi­seen. Eli ei kan­nus­ta ihmi­siä vaih­ta­maan työ­tä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyr­kiä rat­ko­maan lisää­mäl­lä eri­lai­sia sään­tö­jä, mikä kyl­lä sit­ten moni­mut­kais­taa tukijärjestelmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jaak­ko K: No sii­nä on tie­ten­kin se kan­nus­ti­non­gel­ma, että tulo­ta­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min pal­ka­tun työn vas­taa­not­ta­mi­nen) joh­taa samal­la asun­non menet­tä­mi­seen. Eli ei kan­nus­ta ihmi­siä vaih­ta­maan työ­tä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyr­kiä rat­ko­maan lisää­mäl­lä eri­lai­sia sään­tö­jä, mikä kyl­lä sit­ten moni­mut­kais­taa tukijärjestelmän. 

        Jos ihmi­sil­lä on etu­kä­teen tie­dos­sa että tue­tus­sa asun­nos­sa saa asua vain sil­loin kun elä­män­ti­lan­ne on täl­lai­nen, niin sil­loin osaa varau­tua ja ale­taan pis­tää rahaa sääs­töön että voi ostaa tai vuo­kra­ta mark­ki­na­hin­tai­sen asun­non kun elä­män­ti­lan­ne muuttuu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Jos ihmi­sil­lä on etu­kä­teen tie­dos­sa että tue­tus­sa asun­nos­sa saa asua vain sil­loin kun elä­män­ti­lan­ne on täl­lai­nen, niin sil­loin osaa varau­tua ja ale­taan pis­tää rahaa sääs­töön että voi ostaa tai vuo­kra­ta mark­ki­na­hin­tai­sen asun­non kun elä­män­ti­lan­ne muuttuu.

        Parem­min pal­ka­tus­sa työs­sä on yleen­sä hel­pom­pi sääs­tää. Pait­si että tulo­ta­son nousu tar­koit­taa täs­sä myös sitä, että jou­tuu mak­sa­maan asu­mi­ses­ta enemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jaak­ko K: Parem­min pal­ka­tus­sa työs­sä on yleen­sä hel­pom­pi sääs­tää. Pait­si että tulo­ta­son nousu tar­koit­taa täs­sä myös sitä, että jou­tuu mak­sa­maan asu­mi­ses­ta enemmän.

        Mut­ta asu­mi­sen laa­tu­kin paranee.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg: Mut­ta asu­mi­sen laa­tu­kin paranee.

        Näin­hän asia peri­aat­tees­sa on, tai aina­kin pitäi­si olla. Täs­sä nyt kui­ten­kin puhut­tiin tue­tus­ta asu­mi­ses­ta, eli vas­taa­van asun­non hank­ki­mi­nen nor­maa­li­hin­nal­la yksin­ker­tai­ses­ti vain mak­saa enemmän.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Jaak­ko K: No sii­nä on tie­ten­kin se kan­nus­ti­non­gel­ma, että tulo­ta­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min pal­ka­tun työn vas­taa­not­ta­mi­nen) joh­taa samal­la asun­non menet­tä­mi­seen. Eli ei kan­nus­ta ihmi­siä vaih­ta­maan työ­tä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyr­kiä rat­ko­maan lisää­mäl­lä eri­lai­sia sään­tö­jä, mikä kyl­lä sit­ten moni­mut­kais­taa tukijärjestelmän. 

        Aika hatus­ta vetäis­ty. Samal­la logii­kal­la työt­tö­myys­tues­sa on kan­nus­ti­non­gel­ma, töi­tä saa­mal­la vapaa-aika las­kee mää­rän X‑40 tun­tia vii­kos­sa, ja tulot nouse­vat ehkä 2–3‑kertaisiksi, riip­puen toki min­kä­lai­ses­ta työs­tä kyse.

        Täs­tä pääs­tään­kin Björn Wahl­roo­sin logiik­kaan: Vapaa-aika pitää teh­dä mak­sul­li­sek­si, että ihmi­sil­lä oli­si kan­nus­tin teh­dä töitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Sta­dist: Täs­tä pääs­tään­kin Björn Wahl­roo­sin logiik­kaan: Vapaa-aika pitää teh­dä mak­sul­li­sek­si, että ihmi­sil­lä oli­si kan­nus­tin teh­dä töitä. 

        Taval­laan noin­han asia jo on: menot juok­se­vat vapaa-ajal­la­kin, mut­ta tulo­ja ei sil­loin ole 🙂 Jois­sain edis­tyk­sel­li­sis­sä orga­ni­saa­tiois­sa pitää mak­saa työ­pöy­däs­tä työ­pai­kal­la: etä­työs­tä on pie­nem­mät kus­tan­nuk­set fir­mal­le, mut­ta jos halu­aa hyö­tyä (uran­sa edis­tä­mi­sek­si / työs­sään menes­ty­mi­sek­si) hil­jai­ses­ta tie­dos­ta, joka välit­tyy työ­pai­kal­la, sii­tä kan­nat­taa maksaa. 🙂

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Sta­dist: Samal­la logii­kal­la työt­tö­myys­tues­sa on kannustinongelma

        Kyl­lä sii­nä onkin kan­nus­ti­non­gel­ma. sik­si­hän mm. ansio­si­don­nai­sen ehto­ja ja kai­ken­lai­sia aktii­vi­mal­le­ja on kehi­tel­ty. Perus­päi­vä­ra­ha taas on niin pie­ni, että kan­nus­ti­non­gel­mat liit­ty­vät pää­osin byro­kra­ti­aan eikä niin­kään lopul­ta­kä­teen jäää­viin rahamääriin.

        Vaik­ka työt­tö­myys­tur­val­la on kan­nus­ti­non­gel­mia, niin niil­lä on etu­ja­kin, esi­mer­kik­si työt­tö­mäk­si jou­tu­neet toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­nen. Kan­nus­ti­non­gel­mat eivät pois­ta näi­tä etu­ja, ne vain täy­tyy aina muis­taa ottaa huomioon.

        Vapaa-aika pitää teh­dä maksulliseksi”

        Onhan sii­nä sel­lai­nen logiik­ka, että vapaa-aikaa ei vero­te­ta mut­ta työs­sä­käyn­tiä verotetaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Mai­sa Moi:

      Mitä tapah­tui­si Hel­sin­gin asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mäl­le, jos kaupungin/valtion omis­ta­miin asun­toi­hin voi­si pääs­tä ja siel­lä pysy­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä oli­si mak­si­mis­saan tiet­ty tulo­ta­so. Kun se ylit­tyi­si – pois vapail­le vuo­kra­mark­ki­noil­le. Nyt käsit­tääk­se­ni ker­ran saa­tu­aan kaupungin/valtion vuo­kra-asun­non sii­tä ei tar­vit­se kos­kaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näi­tä asun­to­ja riit­täi­si parem­min muu­al­ta työn peräs­sä Hel­sin­kiin muut­ta­vil­le pienpalkkaisille.

      Tuo oli­si ongel­mal­lis­ta, mut­ta asu­mi­sen hal­puu­den voi­si lei­ka­ta pois tulo­jen nous­tes­sa. Eli tulo­jen nous­tes­sa sai­si jat­kaa asu­mis­ta, mut­ta mark­ki­na­hin­tai­sel­la vuokralla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Tren­di, jos­sa maan isois­ta kau­pun­geis­ta muu­te­taan pie­nem­piin kau­pun­kei­hin, on täl­lä het­kel­lä ilmei­ses­ti glo­baa­li. Asias­ta kir­joit­ti äsket­täin Talous­e­lä­mä-leh­ti yhdys­val­tain osal­ta, jos­sa tren­di­nä jo ennen koro­na-aikaa oli se, että nuo­ret aikui­set ovat muut­ta­neet pois New Yor­kis­ta ja Chica­gois­ta osa­val­tioi­hin kuten Texas ja Arizona:
    https://www.talouselama.fi/uutiset/nuoret-pakenevat-metropoleista-yhdysvalloissa-naihin-kaupunkeihin-millenniaalit-muuttavat/48e27b93-d5f8-4f49-81cf-07c5a5e9ac14

    Muut­to­aal­to ei koh­dis­tu maa­seu­dul­le, vaan maan­sa mit­ta­kaa­vass kes­ki­ko­koi­siin kau­pun­kei­hin. Saa näh­dä, mitä Suo­mes­sa käy, jos (ja kun) Van­taan len­to­ken­tän kysyn­tä ei vuo­siin palaa ennal­leen. Len­to­kent­tä on elät­tä­nyt aina­kin noin 10 000 hen­keä. Sii­tä alle kol­man­nes on työl­lis­tet­ty­nä, vaik­ka len­to­lii­ken­ne tuplaan­tui­si nykyi­ses­tä. Täl­lä het­kel­lä mat­kus­ta­ja­len­to­lii­ken­ne Suo­mes­ta ulko­mail­le on mat­kus­ta­ja­mää­ril­tään noin 85–90 % % pie­nem­pää kuin mitä sen piti olla ennus­tei­den mukaan tänä vuon­na. Läh­tee­kö len­to­ken­tän aiem­min työl­lis­tä­mä poruk­ka muut­ta­maan esim. ulko­mail­le saa­dak­seen len­toa­lal­ta työ­pai­kan jat­kos­sa­kin, vai vaih­taa­ko moni alaa? Kum­paa­kin on len­to­ken­tän kaut­ta ennen työl­lis­ty­neis­tä osa jo teh­nyt, mut­ta osa on jää­nyt vie­lä odot­te­le­maan len­to­lii­ken­teen nope­aa uut­ta nousua­kin — mitä ei vält­tä­mät­tä ole luvas­sa — var­sin­kaan kun öljyn hin­ta ja samal­la len­to­mi­sen kus­tan­nus­ta­so on nous­sut huo­mat­ta­vas­ti vii­me kesän jälkeen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yhdys­val­lois­sa muu­te­taan suu­rias­ta kauun­geis­ta pie­niin, Hel­sin­gin kokoi­siin kau­pun­kei­hin, mut­ta eivät New York ja muut miten­kään tyh­je­ne. Kun kaik­ki haluk­kaat eivät Man­hat­ta­nil­le mah­du, hin­ta ohjaa muu­al­le. Oli­si hyvä, jos ohjai­si myös Hel­sint­gis­tä pois nii­tä, joi­den ei targ­vit­se tai jot­ka eivät into­hi­moi­se­ti halua asua Hel­sin­gis­sä, niin hin­nat lak­si­si­vat ja tääl­lä oli­si kivempaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to sit Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.