Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?

Helsin­gin asukasluku las­ki taas helmiku­us­sa, jo neljän­tenä kuukaut­e­na peräkkäin. Samal­la asun­to­tuotan­to on ollut korkeim­mil­laan tämän vuosi­tuhan­nen aikana ja ymmär­ret­tävistä syistä suuri määrä airbnb-asun­to­ja on vapau­tunut vuokra-asunnoiksi.

Mikä selit­tää tämän ris­tiri­idan? Mah­dol­lisia seli­tyk­siä on useita:

  • Ihmiset asu­vat väl­jem­min. Kos­ka asun­not ovat sen kokoisia kuin ne ovat, väl­jem­min asumisen täy­tyy merk­itä pienem­piä asun­tokun­tia. Vähem­män lap­sia, sinkku­ja ja leskiä nyt esimerkik­si. Peri­aat­teessa myös vähem­män alivuokralaisia, mut­ta niiden merk­i­tys ei liene suuri.
  • Asun­nos­sa asu­taan, mut­ta asukas ei ole kir­joil­la Herlsingis­sä. Helsingis­sä on ollut läh­es kolmekym­men­tä­tuhat­ta tästä syys­tä ”tyhjää” asun­toa. Olisiko ilmiö voin­ut yleistyä näin nopeasti? Lähin­nä kak­si ryh­mää voisi selit­tää tämän: Viro­lainen työvoima on han­kkin­ut kämp­piä täältä osit­tain sik­si, että korona on hai­tan­nut matkus­tamista. Toinen ryh­mä ovat Espan­jan aurinko­ran­noil­ta omi­in omis­tami­in­sa asun­toi­hin palan­neet. Kumpikaan ryh­mä ei siir­rä kir­jo­jaan, kos­ka verotus.
  • Asun­to on oikeasti tyhjänä. Merkit­tävin syy pitää asun­toa tyhjänä on se, että asukas on muut­tanut ympärivuorokautiseen palvelu­a­sun­toon, eivätkä per­il­liset pane asun­toa vuokralle, kos­ka vuokras­ta kon­fiskoitaisi­in 85% hoit­o­menoi­hin. Ihmette­len, että näin jär­jetön­tä sään­töä ei saa­da kor­jatuk­si. Joko tyhjästä asun­nos­ta pitää ottaa huomioon lasken­nalli­nen vuokra niin kuin opiske­li­joiden toimeen­tu­lotues­sa ote­taan huomioon opin­to­laina, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuokras­ta pitää ottaa esimerkik­si vain puo­let huomioon hoit­o­mak­sua määrät­täessä tai jotain tältä väliltä.
  • Asun­to voi olla myös tyhjänä sik­si, ettei siihen ole löy­htynyt vuokralaista sel­l­aiseen jär­jet­tömään hin­taan, jota niistä vaaditaan.

Pekka Vuori  julka­isi twi­itis­sään mie­lenki­in­toisen kar­tan siitä, miten asut­tu­jen asun­to­jen määrä on muut­tunut kaupungi­nosit­tain, kun uusia asun­to­ja ei ote­ta huomioon. Kan­takaupungis­sa asut­tu­jen asun­to­jen määrä oli nous­sut merkit­tävästi, johtuen ilmeis­es­ti airbnb ‑asun­noista, mut­ta muual­la Helsingis­sä niiden määrä oli vähen­tynyt. Asun­to­ja oli siis tyhjänä tai niis­sä asui joku, joka ei ollut kir­joil­la. Asum­isväljyy­destä ei ollut niinkään kyse, vaan siitä, ettei asun­nois­sa ollut kir­joil­la ketään.

Kat­soin tilan­net­ta Oikotiel­lä. Vuo­ralle tar­jot­ti­in Helsingis­sä yli 3 800 asun­toa. Niiden ei kaikkien tarvitse olla tyhjiä, mut­ta var­maankin suurin osa on. Kun rajasin haun ker­rostaloa­sun­toi­hin, yksiöitä oli tar­jol­la 1477, kak­sioi­ta 1639 ja kol­men huoneen asun­to­ja 552. Näi­hin asut­taisi hel­posti 6 000 henkeä.

Tein epäti­eteel­lisen kokeen ja jär­jestit asun­not järjestyk­seen joko uusim­mat ensin tai van­him­mat ensin ‑peri­aat­teel­la. Jälkim­mäisessä tar­jot­ti­in aivan olen­nais­es­ti kalli­impia asun­to­ja kuin edel­lisessä. Har­mi, ettei ollut tilas­to­ja asun­noista, jot­ka oli­vat men­neet vuokralle.

Olisiko niin onnel­lis­es­ti käymässä, että Helsin­gin aina vain nou­se­va vuokrata­so on saavut­tanut kat­ton­sa? Vuokralaisen kyl­lä saisi, jos osaisi sovit­taa vuokrata­son järkevästi, mut­ta kaik­ki vuokranan­ta­jat eivät ole vielä tun­nus­ta­neet tosiasioita?

Ehkä he odot­ta­vat, että korona väistyy ja opiske­li­jat palaa­vat. Joutuu kyl­lä pet­tymään, jos pitää opiske­li­joi­ta odotellen tyhjil­lään kak­sio­ta, jos­ta halu­aa vuokraa 1500 €/kk.

Mitä tämä merk­it­see Helsin­gin asukaslu­vulle tule­vaisu­udessa? Uskot­tavin ske­naario on, että vuokranan­ta­jat otta­vat lusikan kau­ni­iseen käteen­sä ja laske­vat vuokria. Se on hyvä uuti­nen Helsinki­in halu­aville, mut­ta huono uuti­nen niille, joil­la on sijoi­tusasun­to kehyskun­nis­sa tai jos­sain Espoon tai Van­taan perukoilla.

Helsin­gin asukaslu­vun kasvu voi kuitenkin hidas­tua myös pitkäl­lä aikavälil­lä, kos­ka halvem­mis­sa asunois­sa on varaa asua väljemmin.

Tyhjät vuokra-asun­not ovat ilah­dut­ta­va asia!

 

47 vastausta artikkeliin “Helsingin vuokrataso, valoa tunnelin päässä?”

  1. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Asun­to on oikeasti tyhjänä. Merkit­tävin syy pitää asun­toa tyhjänä on se, että asukas on muut­tanut ympärivuorokautiseen palvelu­a­sun­toon, eivätkä per­il­liset pane asun­toa vuokralle, kos­ka vuokras­ta kon­fiskoitaisi­in 85% hoit­o­menoi­hin. Ihmette­len, että näin jär­jetön­tä sään­töä ei saa­da kor­jatuk­si. Joko tyhjästä asun­nos­ta pitää ottaa huomioon lasken­nalli­nen vuokra niin kuin opiske­li­joiden toimeen­tu­lotues­sa ote­taan huomioon opin­to­laina, vaik­ka sitä ei ole nos­tet­tu, tai vuokras­ta pitää ottaa esimerkik­si vain puo­let huomioon hoit­o­mak­sua määrät­täessä tai jotain tältä väliltä.”

    Olen osin samaa mieltä ongel­mas­ta, mut­ta myös sitä mieltä, että asi­aan liit­tyy toinenkin ongel­ma, jota et ehkä tunne. Ongel­mana asi­as­sa on mainit­se­masi asian lisäk­si se, että laki­in eläk­keen­saa­jan asum­istues­ta, sen 2 luvun 13 §:ään on joku lain­valmis­teli­ja men­nyt aikanaan kir­jaa­maan, että omaisuute­na huomioidaan kiin­teistött, mut­ta ei osakey­htiö­muo­toisia asun­to­ja. Ihmi­nen saa omis­taa vaik­ka 100 vuokra-asun­toa, mut­ta niitä ei huomioi­da var­al­lisuute­na, kun­han hän ei nos­ta vuokria itselleen — vaan vaik­ka sijoi­tusy­htiöön. Syy tuolle älyt­tömälle pykälän sisäl­lölle on ymmärtääk­seni ollut siinä, että verot­ta­jal­ta ei löy­dy vero­tusar­vo­ja asun­to-osakey­htiö­muo­toisille asun­noille, toisin kuin vaik­ka omakoti­taloille, joista per­itään kiin­teistöveroa, minkä vuok­si sit­ten päätet­ti­in, että asun­to-osakey­htiö­muo­toisen omaisu­u­den arvo on eläk­keen­saa­jien asum­istues­sa aina 0 euroa. Jos asun­to-osakkeil­la olisi eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa edes joku arvo, hoitokodis­sa asu­vat, suurim­man asun­to­var­al­lisu­u­den omaa­vat van­huk­set tip­puisi­vat eläk­keen­saa­jan asum­istuen piiristä, ja jou­tu­isi­vat käyt­tämään ker­tynyt­tä asun­to­var­al­lisu­ut­ta ennen kuin saisi­vat asum­is­tukea. Nyt voi pitää tyhjil­lään vaik­ka joukon asun­to­ja, ja saa­da varat­tomana ja pien­i­t­u­loise­na eläk­keen­saa­jan asum­istuen, jota ei saisi, jos saisi vuokrat­u­loa enem­män kuin vas­ti­menot ovat. Omakoti­talo­jen ja kesämökkien omis­tus huomioidaan jo eläk­keen­saa­jan asum­istues­sa, kun ne ovat kiin­teistöjä, mut­ta asun­to-osakkei­den ei. Tuo sään­tö on ihan järjestön. 

    Toinen asun­to­jen tyhjänä pitämiseen kan­nus­ta­va jär­jetön sään­tö on se asum­is­tuk­i­lain 4 luvun 29 §:n koh­ta, jon­ka mukaan, että yleisen asum­istuen saa 3 kuukaudek­si ker­ral­laan tyhjään asun­toonkin ilman, että omavas­tu­u­o­su­us kas­vaa yhtään. Jos asum­is­menot eli vastikkei­den tai vuokrien mak­su jatkuu, asum­is­tu­ki lakkaute­taan lähtöko­htais­es­ti vas­ta neljän­nen kuukau­den alus­ta siitä, kun on muut­tanut asun­nos­ta pois, ellei muu­ta viimeistään siinä vai­heessa asun­toon takaisin.

    Jos val­tio halu­aisi säästöjä, niin tyhjil­lään ole­vien asun­to­jen tukioikeuk­sien leikkaamista voisi harki­ta. On ympäristönkin kannal­ta ongel­mallista pitää asun­to­ja pitkäaikaises­ti lämpim­inä vail­la käyttöä.

    Mitä vuokri­in tulee, niin on jo melkein vuo­den ajan näyt­tänyt siltä, että uusis­sa vuokra­sopimuk­sis­sa vuokrata­sot ovat laske­neet Helsin­gin alueel­la. Van­hoi­hin vuokra­sopimuk­si­in sen sijaan tehdään indek­siko­ro­tuk­sia ihan nor­maal­isti. Eli keskimääräi­nen vuokrata­so ei ole laske­mas­sa, vaan yhä nousus­sa, mut­ta jos nyt kun asun­to­ja on paljon tyhjil­lään joko vai­h­taa asun­toa, tai vaatii vuokranalen­nus­ta, niin mah­dol­lisu­udet saa­da halvem­pi asun­to ovat parem­mat kuin oli vuosi sitten.

    Vastaa

    1. ker­ros talo kän­päs ..se kän­pää pysyy ihan tarpeeks län­pimänä naa­puri huoneistojen..seinien läpi tule­van län­pövir­ran takia ja kaik­ki pat­teti voi pistää kiinni

      Vastaa

  2. Yksi seli­tys “tyhjille” asun­noille ovat myös työhuoneet. Helsingis­sä on tuhan­sia asun­to­ja työtiloina: bändikämp­pinä, taide­maalaustiloina, kir­joi­tustiloina, asiana­jo­toimis­toina ja mon­es­sa muus­sa työhuonekäytössä. Yksi etu asun­non käytössä työti­lana on se, että vastik­keet ovat asun­nois­sa alem­mat kuin samo­jen taloy­htiöi­den viral­li­sis­sa liike­huoneis­tossa. Koronati­lanteen aikana toden­näköis­es­ti entistä use­am­mat ovat han­kki­neet ylimääräisiä asun­to­ja työhuoneik­si, jois­sa saa työsken­nel­lä rauhassa.

    Vastaa

  3. Mis­tä löy­tyy kun­tako­htaiset, kuukausit­taiset väkiluvut?

    Vastaa

  4. Minä olin ajatel­lut, että asun­to­jen hin­nat ja vuokrat eivät ikinä laske kos­ka niin suuri osa äänestäjistä ja päät­täjistä on asuntosijoittajia.

    Vastaa

  5. “Vuokralaisen kyl­lä saisi, jos osaisi sovit­taa vuokrata­son järkevästi, mut­ta kaik­ki vuokranan­ta­jat eivät ole vielä tun­nus­ta­neet tosiasioita?”

    Eräi­den iso­jen vuokranan­ta­jien, kuten Koja­mon ja Saton vuokrausastetiedot ovat pörssiy­htiöinä julk­isia. Vuokrausas­teet ovat laske­neet näil­lä viimeisen vuo­den ajan. Vuokralaisen saisi, jos lask­isi vuokria, mut­ta se ei iso­jen vuokranan­ta­jien näkökul­mas­ta kan­na­ta, jot­tei yleinen vuokrata­so laske. Ennem­min kan­nat­taa pitää asun­to­ja tyhjil­lään odot­ta­mas­sa sitä, että niiden kysyn­tä palau­tuu kuin koit­taa pitää kaik­ki asun­not täys­inä. Pienen vuokranan­ta­jan näkökul­ma on toki eri­lainen. Niil­lä ei ole varaa odot­taa ja mak­si­moi­da pitkän aikavälin tuot­to­ja koko toimi­alal­la. Jos vuokra-asun­to­ja on jol­lain vain 1 tai 2, vuokranan­ta­jan kan­nat­taa koit­taa pitää ne kaik­ki koko ajan vuokralla.

    Toukoku­us­sa julka­istaan tiedot ARA-asun­to­jen vuokrausasteista kun­nit­tain. On mie­lenki­in­toista nähdä, mitä niille on tapah­tunut. Viime vuon­na vähin­tään 2 kuukaut­ta yhteen­menoon tyhjänä ollei­ta ARA-asun­to­ja oli ARA:n asun­tomarkki­nakat­sauk­sen tarkastelupäivänä Helsingis­sä vain 269 kap­palet­ta. Siitä ei ole julka­istu tieto­ja, onko tyhjänä ole­vien asun­to­jen määrä kas­vanut myös ARA-puolel­la, vai onko ne saatu täytet­tyä nyt tehokkaasti sitä mukaa kun niitä on vapau­tunut. ARA-jonois­sa oli vuo­den 2020 maalisku­us­sa tilas­to­jen mukaan 119 806 hak­i­jaa, joista 44 629 Helsinki­in. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, ovatko ARA-jonot nyt lyhen­tyneet. Osa­han toki on ollut jonois­sa mukana vain arval­la siltä var­al­ta, jos joskus tule­vaisu­udessa asun­toa tarvit­sisi, osal­la taas on kovakin asun­non tarve. Voisi olet­taa, että jonon pitu­us suh­teessa asukasluku­un on lyhen­tynyt nyt mon­es­sa kaupungis­sa, kun uusia ARA-asun­to­ja on tul­lut lisää ja van­hoista asun­noista on muut­tanut väkeä pois, ja väk­ilukukin pol­kee suur­in­pi­irtein paikallaan.

    Vastaa

  6. Onko­han sil­lä merk­i­tys­tä tilas­tossa että ihmisiä on siir­tynyt etä­työn myötä maaseudulle? Voi asua edullis­es­ti rauhas­sa luon­non keskel­lä kun työ ei vaa­di kaupungis­sa asumista.

    Vastaa

    1. Hesarin pääkir­joituk­ses­sa tänään todet­ti­in, että muut­toli­ike on korona-aikana suun­tau­tunut Helsingistä, Espoos­ta ja Van­taal­ta eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudun kehyskun­ti­in (Hyvinkää, Jär­ven­pää, Kirkko­nummi, Ker­a­va, Mäntsälä, Nur­mi­järvi, Por­nainen, Sipoo, Tuusu­la ja Vihti). Pääkir­joituk­sen mukaan “Kuuma-kun­tien väestö kasvoi viime vuon­na enem­män kuin ­koko 2010-luvulla.”
      https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007879643.html

      Vuon­na 2020 tuli siis jutun mukaan enem­män kuin kymme­nen edel­lisen vuo­den väestönkasvun ver­ran uusia asukkai­ta pääkaupunkiseudun kehyskun­ti­in. Ne ovat olleet nyt kasvukeskuk­sia, ja jois­tain enti­sistä kasvukeskuk­sista tuli vuon­na 2020 muut­to­tap­piokun­tia Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä.

      Vastaa

  7. Lappeen­ran­nas­sa ole­vien ihmis­ten määrä on rom­ah­tanut koro­nan aikana, vaik­ka tilas­tokeskuk­sen mit­taa­ma asukasluku on pysynyt samana. 

    Asukasluku on kun­nalle tärkeä mit­tari, mut­ta elinkei­noelämälle se ei oikein toi­mi. Sil­loin ennen van­haan, kun glob­al blue oli yksin­val­tias tax-free kau­pan mit­taamises­sa ja Lappeen­ran­ta meni Helsin­gin ohi niin tätä ihme­telti­in kovasti Helsingis­sä. Lappeen­ran­nas­sa kaup­pakeskus Gal­le­ria oli pitkään suomen ykkösenä tilas­tois­sa, vaik­ka kyseessä on vain pieni vaatekaup­pa. Stok­ka, Itis, Jum­bo, Forum ym. tuli jos­sain kaukana perässä. Nyky­isin tilas­to­ja ei enää ole ole­mas­sa, sil­lä Etelä-Kar­jalan yri­tyk­set otti­vat Tax-free kau­pan byrokra­t­ian hallinnan itselleen. Se on asi­akkaalle niin paljon halvem­paa. Nor­maalis­sa tilanteessa ilman koron­aa Lappeen­ran­nas­sa on kuitenkin enem­män ulko­maille menevää tax-free kaup­paa kuin koko pääkaupunkiseudulla.

    Kan­nat­taa kat­soa Lappeen­ran­nan työl­lisyys­luku­ja ennen ja jäl­keen koro­nan. Se on aika huvit­tavaa, että jonkun met­sä­te­ol­lisu­u­den tehdas­in­te­graatin sulkies­sa oven­sa sinne menee min­is­ter­it kri­isikok­ouk­seen, mut­ta täl­läi­nen muu­tos itä­suomen kaupungis­sa ei liiku­ta ketään. Työl­lisyy­dessä pahin­ta kuop­paa kun ver­taa edel­lisen vuo­den vas­taavaan ajanko­htaan, niin se vas­tasi kahdek­san paperite­htaan sulkemista. Sitä en muista, että oliko tässä luvus­sa Lappeen­ran­ta ja Ima­tra vai pelkkä Lappeenranta.

    Iro­nis­in­ta Itä-Suomes­sa on var­maan se, että tääl­lä myös Per­sut vaa­ti­vat rajo­ja auki. Se, että Helsin­ki jatkaa laut­tali­iken­net­tä Viroon ja siel­lä on liikku­mis­va­paus nähdään aika eri­ar­voise­na tääl­lä päin suomea. Helsin­ki piti lento­ken­tän auki ja tääl­lä laitet­ti­in lennot seis. Nyt on sen­tään 100 000 ensim­mäistä lip­pua myyn­nis­sä Lappeen­ran­nas­sa, mut­ta vas­ta lop­pukesälle. Nui­ja­maan avau­tu­mis­es­ta ei ole mitään tietoa. 

    Veikkaan, että 2020 uusi­maa oli ain­ut net­tomak­sa­ja suomen maakun­tien joukos­sa. Vielä edel­lis­ten vuosien aikana ne ovat olleet Etelä-Kar­jala ja Uusi­maa. Itä-Suomea on silti turha syyt­tää, sil­lä päätök­set tehdään Helsingissä.

    Vastaa

    1. kom­ment­ti: Helsin­ki piti lento­ken­tän auki ja tääl­lä laitet­ti­in lennot seis. Nyt on sen­tään 100 000 ensim­mäistä lip­pua myyn­nis­sä Lappeen­ran­nas­sa, mut­ta vas­ta lop­pukesälle. Nui­ja­maan avau­tu­mis­es­ta ei ole mitään tietoa. 

      Rya­narin lennot Lappeen­ran­nas­ta alka­vat nyky­is­ten ilmoi­tusten mukaan 1.5.2021.

      kom­ment­ti:
      Veikkaan, että 2020 uusi­maa oli ain­ut net­tomak­sa­ja suomen maakun­tien joukos­sa. Vielä edel­lis­ten vuosien aikana ne ovat olleet Etelä-Kar­jala ja Uusi­maa. Itä-Suomea on silti turha syyt­tää, sil­lä päätök­set tehdään Helsingissä.

      Tuos­ta asi­as­ta on yllät­tävän vähän julka­istu­ja tieto­ja. Tuor­eim­mat näkemäni luvut ovat vuodelta 2012, joi­hin val­tio viit­tasi vuon­na 2017 uusimp­ina kat­tavina selvi­tys­lukuina taulukos­sa 8 tässä selvityksessä:
      https://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf

      Sil­loin ain­oa maakun­ta, joka mak­soi val­ti­olle enem­män kuin sai rahaa takaisin oli Uusi­maa, jos­sa mak­set­ti­in vero­ja noin 1000 euroa enem­män val­ti­olle kuin mitä val­tio mak­soi meno­ja alueelle takaisin (tosin val­tion toimin­nan pyörit­tämiseen liit­tyviä meno­ja, kuten tilakus­tan­nuk­sia ja virkami­esten palkko­ja ei ole käsitel­ty alueel­lisi­na menoina). Lähel­lä yhtä suuria tulovir­to­ja (alle 200 euron net­to­ero per asukas) oli­vat Päi­jät-Häme, Poh­jan­maa ja Etelä-Kar­jala. Ahve­nan­maalle kohdis­tui sil­loin (ja lie­nee yhä) suurin net­tomak­su val­ti­ol­ta: Ahve­nan­maal­ta mak­set­ti­in val­ti­olle vero­ja 7507 eruoa ja val­tio mak­soi sinne 11956 euroa per asukas, eli net­tona val­tion tuki oli 4449 euroa per asukas yli sen, mitä sieltä mak­set­ti­in val­ti­olle veroa. Käytän­nössä läh­es koko Suomen toim­intaa pyöritetään val­tion velka­an­tu­misel­la rahoittaen.

      Vastaa

      1. Aiemin julka­isti­in tilas­toa val­tion tuloista ja menoista maakun­nit­tain. Siinä oli­vat mukana myös palkat. Sen julkaisem­i­nen kuitenkin kiel­let­ti­in. Turhau­tunut virkamies pur­ki min­ulle myhöhem­min sydän­tään tämän sen­suroin­tipäätök­sen vuoksi.

      2. “Tuos­ta asi­as­ta on yllät­tävän vähän julka­istu­ja tietoja.”
        ” Sen julkaisem­i­nen kuitenkin kiellettiin”

        Ei var­maan kiel­let­ty tarpeek­si kovasti, jos se pääsee edelleen paikallisuutisiin

      3. Tilas­toa ei ole ylläpi­det­ty, kos­ka sen ylläo­pitämi­nen kiel­let­ti­in. Julka­isukiel­to ei tietenkään kohd­fis­tu lehdistöön

      4. kom­ment­ti:

        Ei var­maan kiel­let­ty tarpeek­si kovasti, jos se pääsee edelleen paikallisuutisiin

        Ei ole päässyt paikallisuutisi­inkaan, kos­ka lehdis­töl­lä ei ole enää lähdet­tä, jos­ta se uusia tilas­to­ja saisi. Julk­ista tietoa ovat yhä Kelan mak­su­ti­las­tot kun­nit­tain ja val­tiono­su­ustiedot. Niistä ei saa las­ket­tua kat­tavia maakun­tako­htaisia laskelmia meno- ja tulovir­roista val­ti­olle, mut­ta jotain uutisia niistäkin toki saa niin val­takun­nal­lisi­in uutisi­in kuin paikallisuutisiinkin.

  8. Miten vuokrille tapah­tu­isi, jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in kun­tien mak­set­tavak­si. Siis kaavoituk­sen kautta,

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kun­nat mak­sa­vat asum­istues­ta puolet.

        Ei pidä paikkaansa. Asum­istuen mak­saa nyky­isin Suomes­sa val­tio sat­apros­ent­tis­es­ti. Sotket asian ehkä toimeen­tu­lo­tu­keen. Suomen kansalais­ten perus­toimeen­tu­lotues­ta val­tio mak­saa puo­let ja kun­nat puolet

      2. Sor­ry, tietoni asum­istuen mak­sa­t­u­so­suuk­sista on väärä, muis­te­len joko jotain van­haa käytän­töä tai ehdo­tus­ta. Asumisen kalleudel­la ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asum­is­tuki­meno­jen kanssa, tai jos niin on, kytken­tä menee toisin päin. Mitä kalli­im­mat vukrat, sitä vähem­män asunis­tukea, kos­ka asum­is­tu­keen oikeute­tu­il­la ei ole varaa asua kaupungis­sa. Asumisen kel­lus vaikut­taa toimeentulotukeen.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Sor­ry, tietoni asum­istuen mak­sa­t­u­so­suuk­sista on väärä, muis­te­len joko jotain van­haa käytän­töä tai ehdo­tus­ta. Asumisen kalleudel­la ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asum­is­tuki­meno­jen kanssa, tai jos niin on, kytken­tä menee toisin päin. Mitä kalli­im­mat vukrat, sitä vähem­män asunis­tukea, kos­ka asum­is­tu­keen oikeute­tu­il­la ei ole varaa asua kaupungis­sa. Asumisen kel­lus vaikut­taa toimeentulotukeen.

        Nyt en ihan ymmär­rä mitä yrität sanoa. Et kai sen­tään että Helsingis­sä (jos­sa kai nyt on Suomen kaupungeista kalleim­mat vuokrat) ei ole juurikaan asum­istuen saa­jia? Sehän on top10 kun­nista asum­istuen saa­jien määrässä (asukasluku­un suhteutettuna):
        https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006203220.html

        Mikä on kyl­lä aika huolestut­ta­va asia, ottaen huomioon Helsin­gin ikärak­en­teen joka on maan “ter­veimpiä” kun kat­so­taan paljonko sielä on työikäisiä ver­rat­tuna mui­hin ikäryh­mi­in. Toki opiske­li­jat selit­tävät osan, mut­ta eivät nähdäk­seni ilmiötä läh­eskään kokon­aisu­udessaan. Ilta Sanomien esit­tämät huomiot köy­hyy­den kaupungis­tu­mis­es­ta ovat hyviä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:

        Asum­is­tuk­era mak­se­taan eniten ARA-asun­toi­hin, vähiten kalleimpi­in kaupunginosiin.

        Ei ole noin. Asum­is­tukea mak­set­ti­in maalisku­us­sa Kelan tilas­to­jen mukaan 262 898 vapaara­hoit­teiseen asun­toon ja 139 906 ARA-asun­toon. Keskimääräi­nen asum­is­tu­ki vapaara­hoit­teiseen asun­toon oli 314,16 euroa/kk ja ARA-asun­nois­sa 342,34 €/kk. Jos ver­rataan samankokoisia ruokakun­tia, kus­tan­nuk­set oli­vat lähempänä toisi­aan: esim. yksin asuvil­la (196 084 vapaara­hoit­tei­sis­sa vs 85 449 kpl ARA-kohteis­sa) asum­is­menot oli­vat vapaara­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa keskimäärin 545,34 €/kk ja asum­is­tu­ki 287,03 €/kk ja ARA-kohteis­sa asum­is­menot oli­vat keskimäärin 502,03 €/kk ja asum­is­tu­ki keskimäärin 280,35 €/kk. Nuo ovat val­takun­nal­lisia lukuja.

        Entä Helsingis­sä? Vapaara­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa (yleistä) asum­is­tukea saavia oli 44347 ja ARA-kohteis­sa 27 691. Yksi­na­suvil­la vapaara­ho­toit­tei­sis­sa kohteis­sa keskimääräiset asum­is­menot oli­vat 683,49 €/kk ja ARA-kohteis­sa 569,72 €/kk. Asum­is­tu­ki oli keskimäärin edel­lä maini­tu­il­la vapaara­hoit­teis­sa kohteis­sa 347,29 €/kk ja ARA-kohteis­sa 322,99 €/kk. Eli siis: Helsingis­säkin asum­is­tu­ki on nimeno­maan ei-ARA ‑kohteis­sa isom­pi ja Helsingis­säkin selvä enem­mistö asum­istuen saa­jista on ei-ARA ‑kohteis­sa asuvia.

        Lapset­tomat par­it ovat ver­tailukelpoisia myös (kun las­ten määrät eivät vai­htele ja sotke ver­tailua. Asum­is­menot Helsingis­sä 930,80 vs. 759,62 €/kk maalisku­us­sa 2021, ja asum­is­tu­ki 296,75 €/kk vs. 367,24 €/kk. Saa­jia 2805 vs. 1638. Ensin on mainit­tu vapaara­hoit­tei­sis­sa asu­vat, jäl­jessä ARA-kohteet.

        Eli siis: ARA-alueil­la on alem­mat vuokrat, ja niis­säkin asuu paljon asum­istuen saa­jia, mut­ta asum­is­tuki­menot ovat silti isom­mat vapaara­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa per asum­istuen saa­ja sekä val­takun­nal­lis­es­ti että Helsingis­sä, ja vapaara­hoit­tei­sis­sa kohteis­sa asuu pääosa asum­istuen saa­jista myös Helsingissä.

      6. Vapaara­hoit­tei­sis­sa asun­nois­sa (yleistä) asum­is­tukea saavia oli 44347 ja ARA-kohteis­sa 27 691. 

        Kun sanoin, että ARA-asun­toi­hin mak­se­taan eniten asum­is­tukea, tarkoitin asun­toa, en tuen saa­jaa kohden. Helsingis­sä on 50 000 Hekan omis­ta­maa ara-asun­toa, minkä lisäk­si on jokin ver­ran muiden omis­ta­jien asun­to­ja, mut­ta niitä ei line peljon. Näistä siis noin jko­ka toiseen­mak­set­tin asum­is­tukea. Mui­ta asun­to­ja on karkeasti 250 000, joista siis noin seit­semään pros­ent­ti­in mak­set­ti­in asum­is­tukea. Se, että ARA-asun­nois­sa tuki oli tuen saa­jaa kohden hie­man pienem­pi, johtuu siitä, että tuen saa­jat oli­vat hie­man varakkaampia. Joil­lakin har­voil­la vuokra saat­toi alit­taa asum­istuen maksimivuokran.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Se, että ARA-asun­nois­sa tuki oli tuen saa­jaa kohden hie­man pienem­pi, johtuu siitä, että tuen saa­jat oli­vat hie­man varakkaampia. Joil­lakin har­voil­la vuokra saat­toi alit­taa asum­istuen maksimivuokran.

        Var­al­lisu­u­den määrä ei vaiku­ta yleiseen asum­is­tu­keen. Kyl­lä tuo näyt­ti johtu­van nimeno­maan siitä, että ARA-kohteista selvästi use­am­min vuokra alit­taa asum­istuen mak­simivuokran kuin vapaara­hoit­tei­sis­sa kohteis­sa. Yksin asuvil­la ARA-kohteis­sa asum­is­menot oli­vat keskimäärin 569,72 €/kk ja vapaara­hoit­teis­sa kohteis­sa 683,49 €/kk . Enim­mäisas­um­is­menot ovat Helsingis­sä 521 €/kk. Keskimääräiset ARA-kohtei­den asum­is­menot ylit­tävät asum­istuen enim­mäis­ra­jan vajaal­la 49 eurol­la. Ei sen enem­mäl­lä. Jos ARA-kohtei­den asum­is­menot ovat yhtään esimerkik­si nor­maal­i­jakau­tu­man tyyp­pis­es­ti jakau­tuneet, niin kyl­lä sel­l­aisia ruokakun­tia, joil­la asum­is­menot alit­ta­vat asum­istuen enim­mäis­ra­jan, voi olla ARA-kohtei­den osalta ihan kohta­lainenkin osu­us (ehkä jopa 20–30 % ARA-kohteis­sa asu­vista asum­istuen saa­jista), eikä vain joitain poikkeustapauk­sia. Vapaara­hoit­tei­sis­sa kohteis­sa ero asum­istuen enim­mäis­ra­jaan on huo­mat­tavasti isom­pi. Tilas­to­ja tulkit­taes­sa on syytä muis­taa, että solu­a­sun­to­jakin ARA-kohteis­takin yhä löy­tyy niin Helsingis­sä kuin Suomen muis­sakin opiskelukaupungeissa.

      8. Käytin sanaa “varakkaampi väärin tarkoit­taen tulo­ja. Ara-asun­to­jen vuokrat eivät ole nor­maal­i­jakau­tune­itya, kos­ka niiden välil­lä on vokrien tasaus­ta niin, että van­hem­mat ja syr­jem­mäl­lä sijait­se­vat otta­vat vähän yluiv­uokraa ja sub­ven­toi­vat uudem­pia ja lähempänä keskus­taa ole­via. Sil­lä ei ole asum­is­tu­keen vaiku­tus­ta, paljonko vuokra ylit­tää enimmäisvuokran.

      9. Osmo Soin­in­vaara: Asumisen kalleudel­la ei kuitenkaan ole mitään tekemistä asum­is­tuki­meno­jen kanssa, tai jos niin on, kytken­tä menee toisin päin. Mitä kalli­im­mat vukrat, sitä vähem­män asunis­tukea, kos­ka asum­is­tu­keen oikeute­tu­il­la ei ole varaa asua kaupungis­sa. Asumisen kel­lus vaikut­taa toimeentulotukeen.

        Ei mene noin. Toimeen­tu­lo­tu­ki on niin san­ot­tu viime­si­jainen etu­us. Eli saadak­seen sitä pitää hakea myös ensisi­jaiset etu­udet, kuten asum­is­tu­ki. Yli kak­si kol­ma­sosaa toimeen­tu­lotuen saa­jista saa myös asum­is­tukea, use­at jopa mak­sim­imäärän. Kaik­ki toimeen­tu­lotuen saa­jat eivät asum­is­tukea saa. Esim. per­heen­sä luona vuokral­la asu­va täysi-ikäi­nen ei tyyp­il­lis­es­ti saa asum­is­tukea, kos­ka per­heen tulot usein estävät asum­istuen saan­nin, mut­ta ei toimeen­tu­lotuen, kos­ka toimeen­tu­lotues­sa ruokakun­nan määritelmään eivät kuu­lu täysi-ikäisil­lä lap­su­u­den per­heen jäsenet. Toinen ryh­mä, joka voi saa­da toimeen­tu­lo­tukea, vaikkei saisi asum­is­tu­tukea, ovat omis­tusasu­jat. Asum­istues­sa huomioidaan asum­is­menoista vain osa, kun taas toimeen­tu­lotues­sa huomioidaan asum­is­menot lasku­jen mukaan, jol­loin samoil­la tuloil­la, joil­la ei asum­is­tukea omis­tusasu­ja saa, voi saa­da kuitenkin toimeen­tu­lo­tukea. Esimerkik­si taku­ueläket­tä saa­va pariskun­ta ei saa velat­tomaan itse omis­tet­tuun pien­taloon asum­is­tukea, kos­ka taku­ueläke ylit­tää automaat­tis­es­ti suurim­mat sal­li­tut tulo­ra­jat, mut­ta toimeen­tu­lotuen saami­nen voi silti onnistua.

      10. Ei mene noin. Toimeen­tu­lo­tu­ki on niin san­ot­tu viime­si­jainen etu­us. Eli saadak­seen sitä pitää hakea myös ensisi­jaiset etu­udet, kuten asumistuki. 

        Kyl­lä, toimeen­tu­lo­tukea saa­va saa yleen­sä myös asum­is­tukea. Se ei ollut se point­ti vaan se, että jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in kun­nan menoik­si, kuten Liisa Hyssälä on esit­tänyt, se ei kan­nus­taisi kun­taa toimi­in vuokrata­son alen­tamis­es­ta kun­nas­sa vaan pikem­minkin päin vas­toin. Mitä halvem­mat vuokrat, sitä enem­män asum­is­tukea saavia koti­talouk­sia. Jo nyt RA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on kunnal­ta uhraus (Sipoo esimerkik­si ei rakenne). Tämän jäl­keen se olisi vielä suurem­pi uhraus.

      11. Osmo Soin­in­vaara:

        Kyl­lä, toimeen­tu­lo­tukea saa­va saa yleen­sä myös asum­is­tukea. Se ei ollut se point­ti vaan se, että jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in kun­nan menoik­si, kuten Liisa Hyssälä on esit­tänyt, se ei kan­nus­taisi kun­taa toimi­in vuokrata­son alen­tamis­es­ta kun­nas­sa vaan pikem­minkin päin vas­toin. Mitä halvem­mat vuokrat, sitä enem­män asum­is­tukea saavia koti­talouk­sia. Jo nyt RA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on kunnal­ta uhraus (Sipoo esimerkik­si ei rakenne). Tämän jäl­keen se olisi vielä suurem­pi uhraus.

        Ensin jokunen sana sivuasi­asi­as­ta. Tuor­eim­mat julka­istut luvut ovat helmiku­ul­ta 2020. Perus­toimeen­tu­lo­tukea 18–64 ‑vuo­ti­aana saaneista 146 900:sta 50 200 sai sitä ja asum­is­tukea, ja 66 900 sai toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea ja työt­tömyy­se­tu­ut­ta. Jos nuo luvut las­kee yhteen ja vähen­tää 149 600:sta saa tulok­sek­si, että 32 500 eli 22 % perus­toimeen­tu­lotuen saa­jista ei saanut toimeen­tu­lotuen lisäk­si yleistä asum­is­tukea. Jotkut näistä saat­toi­vat saa­da eläk­keen­saa­jan asum­is­tukea. Linkin kuvan mukaan yhteen­sä 23 800 sai tulon­aan vain Kelan perus­toimeen­tu­lo­tukea. Lähde:
        https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5743

        Mitä asum­is­tu­keen ja sen lasku­un kun­nille tulee, niin jos kun­ta mak­saisi puo­let asum­istuen menoista, kun­nat voisi­vat sen jäl­keen kiin­nos­tua enem­män mm. edullisimpi­en omis­tusasun­to­jen kaavoit­tamis­es­ta — minkä tar­jon­nan reilun kasvun kaut­ta myös asum­istuen menot voisi­vat laskea. Tosin oman veikkauk­seni mukaan asum­istuen meno­ja — ja samal­la keskimääräisiä vuokrata­so­ja — saisi alas muut­ta­mal­la asum­istuen ehto­ja. Esimerkik­si var­al­lisu­use­hdon palaut­ta­mi­nen yleiseen asum­is­tu­keen ja eläk­keen­saa­jan asum­istuen var­al­lisu­use­hto­jen tarken­nuk­set huomioimaan myös sel­l­aisia omaisu­us­la­je­ja joi­ta ei nyt huomioi­da, voisi­vat kutis­taa asum­istuen saa­jien määrää kym­me­nil­lä tuhan­sil­la siitä päästä asum­istuen saa­jia, jot­ka eivät ole tuen eri­tyisen suures­sa tarpeessa — tarkan määrän riip­pues­sa siitä, mil­laisin ehdoin se toteutet­taisi­in. Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä län­si­maid­en joukos­sa poikkeuk­sel­lisen antelias asum­is­tuk­i­jär­jestelmä, jos­sa tukea saa tyhjäänkin asun­toon ja yleisessä asum­istues­sa rahat jae­taan vieläpä ilman minkään­laisia varallisuusrajoja.

      12. Asum­is­tuki­menois­d­ta säästää varmim­min sil­lä, että kaavoituk­sel­la estää vuokra-asun­to­tuotan­non. Näin mös mon­et kun­nat käytän­nössä tekevät. Ei järin sosi­aa­li­nen ajatus.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Asum­is­tuki­menois­d­ta säästää varmim­min sil­lä, että kaavoituk­sel­la estää vuokra-asun­to­tuotan­non. Näin mös mon­et kun­nat käytän­nössä tekevät. Ei järin sosi­aa­li­nen ajatus.

        Kun­nat eivät halua liikaa vuokra-asun­to­ja kos­ka se yksipuolis­taa asukkaat ja tietää myös mui­ta menoja.
        Sitä vain ihmette­len että mik­si sel­l­aiset fir­mat kuten Kojamo vuokra­vat markki­nahin­taan ARA-tuet­tu­ja asun­to­ja ja keräävät isot voitot ja mak­saa vielä verot­to­mia osinko­ja AY-jär­jestöomis­ta­jilleen? Meneekö asum­is­tu­ki nyt ihan oikeisi­in taskuiin?

      14. tuo:

        Mitä asum­is­tu­keen ja sen lasku­un kun­nille tulee, niin jos kun­ta mak­saisi puo­let asum­istuen menoista, kun­nat voisi­vat sen jäl­keen kiin­nos­tua enem­män mm. edullisimpi­en omis­tusasun­to­jen kaavoit­tamis­es­ta – minkä tar­jon­nan reilun kasvun kaut­ta myös asum­istuen menot voisi­vat laskea. Tosin oman veikkauk­seni mukaan asum­istuen meno­ja – ja samal­la keskimääräisiä vuokrata­so­ja – saisi alas muut­ta­mal­la asum­istuen ehto­ja. Esimerkik­si var­al­lisu­use­hdon palaut­ta­mi­nen yleiseen asum­is­tu­keen ja eläk­keen­saa­jan asum­istuen var­al­lisu­use­hto­jen tarken­nuk­set huomioimaan myös sel­l­aisia omaisu­us­la­je­ja joi­ta ei nyt huomioi­da, voisi­vat kutis­taa asum­istuen saa­jien määrää kym­me­nil­lä tuhan­sil­la siitä päästä asum­istuen saa­jia, jot­ka eivät ole tuen eri­tyisen suures­sa tarpeessa – tarkan määrän riip­pues­sa siitä, mil­laisin ehdoin se toteutettaisiin.Suomessa on täl­lä het­kel­lä län­si­maid­en joukos­sa poikkeuk­sel­lisen antelias asum­is­tuk­i­jär­jestelmä, jos­sa tukea saa tyhjäänkin asun­toon ja yleisessä asum­istues­sa rahat jae­taan vieläpä ilman minkään­laisia varallisuusrajoja. 

        Kan­natan kansa tuol­laisia ehdo­tuk­sia, että jonkin­lainen harkin­nan­varaisu­us palautet­taisi­in. Asum­is­tukea saa nyt vuokra-asun­toon vaik­ka olisi varaa ostaa omis­tusun­to tai mak­saa vuokra kokon­aan itse. Nuo­ria se kan­nus­taa asumaan vuokral­la ja “tuh­laa­maan” ylimääräiset rahat huvei­hin, ja sit­ten valite­taan että kun pitäisi han­kkia isom­pi asun­to kun on per­he, ei olekaan varaa, ja joudu­taan muut­ta­maan Nurmijärvelle.

    2. Antti Koli:
      Miten vuokrille tapah­tu­isi, jos asum­is­tu­ki siir­ret­täisi­in kun­tien mak­set­tavak­si. Siis kaavoituk­sen kautta,

      Täl­laisi­in ehdo­tuk­si­in (jon­ka olen muis­taak­seni itsekkin tehnyt tääl­lä aikaisem­min) vas­tataan usein että kun­nat lopet­taisi­vat kokon­aan ker­rostalo­jen ja esimerkik­si pien­ten rivarei­den kaavoit­tamisen vält­tääk­sen asum­is­tukien maksamisen.

      Vastaa

      1. Jos halu­aa min­i­moi­da asum­istuen, ei raken­na lainkaan ARA-asun­to­ja, kos­ka niihin mak­se­taan asum­is­r­tukea eniten. Merikaduin ker­rostaloi­hin ei asum­is­tukea mak­se­ta. Asum­is­tu­keen oikeute­tu­il­la ei ole varaa asua kalli­is­sa asunnoissa.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Jos halu­aa min­i­moi­da asum­istuen, ei raken­na lainkaan ARA-asun­to­ja, kos­ka niihin mak­se­taan asum­is­r­tukea eniten. Merikaduin ker­rostaloi­hin ei asum­is­tukea mak­se­ta. Asum­is­tu­keen oikeute­tu­il­la ei ole varaa asua kalli­is­sa asunnoissa.

        Kuten edel­lä toin esi­in, tuo ei pidä paikkaansa. Helsingis­säkin ARA-kohteisi­in mak­se­taan VÄHEMMÄN asum­is­tukea per samankokoinen ruokakun­ta kuin ei-ARA ‑asun­toi­hin. Tuo ei pidä paikkaansa, että asum­is­tu­keen oikeutetut eivät asu­isi myös kalli­is­sa asun­nois­sa. Sik­si­hän asum­is­tukea haetaan, jos ei ole kykyä mak­saa asum­is­meno­ja kuukausi­t­u­lois­taan. Varoil­la­han ei ole mitään väliä asum­istuen saamisen kannal­ta. Pankissa saa olla vaik­ka enem­män kuin lop­puelämäk­si rahaa vuokrien mak­su­un: se ei vaiku­ta asum­istuen saan­ti­in. Tuki myön­netään kuukausi­t­u­lo­jen perus­teel­la. Edes sat­un­naiset luovu­tusvoitot, kuten vaikka­pa 100 000 euron rahastopotin myyn­ti voitoil­la ei vaiku­ta mitenkään asuimis­tu­keen. Yleisessä asum­istues­sa ole minkään­laisia varallisuusrajoja.

        Läh­es var­masti Merikadun ker­rostaloi­hinkin mak­se­taan asum­is­tukea. Jos ei muuten, niin jotku van­hem­mat ostaa siitä asun­to­ja vaik­ka vuokratak­seen opiske­li­jalapselleen, joka nos­taa asum­istuen (ja ehkä toimeen­tu­lotuenkin), ja mak­saa vuokran edelleen van­hem­malleen. Tai sit­ten asum­istuen voi saa­da vaik­ka joku sel­l­ainen varakas kotiäi­ti tai koti-isä, joka on las­ten­sa kanssa läh­es kuukausi­t­u­lot­tomana kotona, vaik­ka varo­ja olisikin, kun on ollut varaa kohteeseen muuttaa.

  9. Ajet­telin kaavoit­tamisen kaut­ta, nythän kun­nat saa­vat val­ti­ol­ta rahaa asum­istuen kaut­ta, mut­ta jos itse mak­saisi­vat, saat­taisi kaavoitus tai rak­en­t­a­mi­nen muut­tua niin, että halpo­ja vuokrat­alo­ja tulisi lisää. Sinän­sä asum­is­tu­ki tas­apain­ot­taa, kun kaik­ki val­tion raha ei valu syr­jäseu­tulisi­in ja maat­alouden tukemiseen.

    Vastaa

  10. Mitä tapah­tu­isi Helsin­gin asum­is­tuk­i­jär­jestelmälle, jos kaupungin/valtion omis­tami­in asun­toi­hin voisi päästä ja siel­lä pysymisen edel­ly­tyk­senä olisi mak­simis­saan tiet­ty tulota­so. Kun se ylit­ty­isi — pois vapaille vuokra­markki­noille. Nyt käsit­tääk­seni ker­ran saat­u­aan kaupungin/valtion vuokra-asun­non siitä ei tarvitse koskaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näitä asun­to­ja riit­täisi parem­min muual­ta työn perässä Helsinki­in muut­taville pienpalkkaisille.

    Vastaa

    1. Maisa Moi:
      Mitä tapah­tu­isi Helsin­gin asum­is­tuk­i­jär­jestelmälle, jos kaupungin/valtion omis­tami­in asun­toi­hin voisi päästä ja siel­lä pysymisen edel­ly­tyk­senä olisi mak­simis­saan tiet­ty tulota­so. Kun se ylit­ty­isi – pois vapaille vuokra­markki­noille. Nyt käsit­tääk­seni ker­ran saat­u­aan kaupungin/valtion vuokra-asun­non siitä ei tarvitse koskaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näitä asun­to­ja riit­täisi parem­min muual­ta työn perässä Helsinki­in muut­taville pienpalkkaisille.

      No siinä on tietenkin se kan­nusti­non­gel­ma, että tulota­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min palkatun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen) johtaa samal­la asun­non menet­tämiseen. Eli ei kan­nus­ta ihmisiä vai­h­ta­maan työtä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyrk­iä ratko­maan lisäämäl­lä eri­laisia sään­töjä, mikä kyl­lä sit­ten mon­imutkaistaa tukijärjestelmän.

      Vastaa

      1. Jaakko K: No siinä on tietenkin se kan­nusti­non­gel­ma, että tulota­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min palkatun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen) johtaa samal­la asun­non menet­tämiseen. Eli ei kan­nus­ta ihmisiä vai­h­ta­maan työtä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyrk­iä ratko­maan lisäämäl­lä eri­laisia sään­töjä, mikä kyl­lä sit­ten mon­imutkaistaa tukijärjestelmän. 

        Jos ihmisil­lä on etukä­teen tiedos­sa että tue­tus­sa asun­nos­sa saa asua vain sil­loin kun elämän­ti­lanne on täl­lainen, niin sil­loin osaa varautua ja ale­taan pistää rahaa säästöön että voi ostaa tai vuokra­ta markki­nahin­taisen asun­non kun elämän­ti­lanne muuttuu.

      2. R.Silfverberg: Jos ihmisil­lä on etukä­teen tiedos­sa että tue­tus­sa asun­nos­sa saa asua vain sil­loin kun elämän­ti­lanne on täl­lainen, niin sil­loin osaa varautua ja ale­taan pistää rahaa säästöön että voi ostaa tai vuokra­ta markki­nahin­taisen asun­non kun elämän­ti­lanne muuttuu.

        Parem­min palkatus­sa työssä on yleen­sä helpom­pi säästää. Pait­si että tulota­son nousu tarkoit­taa tässä myös sitä, että joutuu mak­samaan asumis­es­ta enemmän.

      3. Jaakko K: Parem­min palkatus­sa työssä on yleen­sä helpom­pi säästää. Pait­si että tulota­son nousu tarkoit­taa tässä myös sitä, että joutuu mak­samaan asumis­es­ta enemmän.

        Mut­ta asumisen laatukin paranee.

      4. R.Silfverberg: Mut­ta asumisen laatukin paranee.

        Näin­hän asia peri­aat­teessa on, tai ainakin pitäisi olla. Tässä nyt kuitenkin puhut­ti­in tue­tus­ta asumis­es­ta, eli vas­taa­van asun­non han­kkimi­nen nor­maal­i­hin­nal­la yksinker­tais­es­ti vain mak­saa enemmän.

      5. Jaakko K: No siinä on tietenkin se kan­nusti­non­gel­ma, että tulota­son paran­tu­mi­nen (esim parem­min palkatun työn vas­taan­ot­ta­mi­nen) johtaa samal­la asun­non menet­tämiseen. Eli ei kan­nus­ta ihmisiä vai­h­ta­maan työtä (tai ehkä kan­nus­taa salaa­maan tulo­jaan). Tätä voi pyrk­iä ratko­maan lisäämäl­lä eri­laisia sään­töjä, mikä kyl­lä sit­ten mon­imutkaistaa tukijärjestelmän. 

        Aika hatus­ta vetäisty. Samal­la logi­ikalla työt­tömyystues­sa on kan­nusti­non­gel­ma, töitä saa­mal­la vapaa-aika las­kee määrän X‑40 tun­tia viikos­sa, ja tulot nou­se­vat ehkä 2–3‑kertaisiksi, riip­puen toki minkälais­es­ta työstä kyse.

        Tästä päästäänkin Björn Wahlroosin logi­ikkaan: Vapaa-aika pitää tehdä mak­sullisek­si, että ihmisil­lä olisi kan­nustin tehdä töitä.

      6. Stadist: Tästä päästäänkin Björn Wahlroosin logi­ikkaan: Vapaa-aika pitää tehdä mak­sullisek­si, että ihmisil­lä olisi kan­nustin tehdä töitä. 

        Taval­laan noin­han asia jo on: menot juok­se­vat vapaa-ajal­lakin, mut­ta tulo­ja ei sil­loin ole 🙂 Jois­sain edis­tyk­sel­li­sis­sä organ­isaa­tiois­sa pitää mak­saa työpöy­dästä työ­paikalla: etä­työstä on pienem­mät kus­tan­nuk­set fir­malle, mut­ta jos halu­aa hyö­tyä (uransa edis­tämisek­si / työssään men­estymisek­si) hil­jais­es­ta tiedos­ta, joka välit­tyy työ­paikalla, siitä kan­nat­taa maksaa. 🙂

      7. Stadist: Samal­la logi­ikalla työt­tömyystues­sa on kannustinongelma

        Kyl­lä siinä onkin kan­nusti­non­gel­ma. sik­si­hän mm. ansiosi­don­naisen ehto­ja ja kaiken­laisia akti­ivi­malle­ja on kehitel­ty. Perus­päivära­ha taas on niin pieni, että kan­nusti­non­gel­mat liit­tyvät pääosin byrokra­ti­aan eikä niinkään lop­ul­takä­teen jääävi­in rahamääriin.

        Vaik­ka työt­tömyys­tur­val­la on kan­nusti­non­gelmia, niin niil­lä on etu­jakin, esimerkik­si työt­tömäk­si joutuneet toimeen­tu­lon tur­vaami­nen. Kan­nusti­non­gel­mat eivät poista näitä etu­ja, ne vain täy­tyy aina muis­taa ottaa huomioon.

        “Vapaa-aika pitää tehdä maksulliseksi”

        Onhan siinä sel­l­ainen logi­ik­ka, että vapaa-aikaa ei verote­ta mut­ta työssäkäyn­tiä verotetaan.

    2. Maisa Moi:

      Mitä tapah­tu­isi Helsin­gin asum­is­tuk­i­jär­jestelmälle, jos kaupungin/valtion omis­tami­in asun­toi­hin voisi päästä ja siel­lä pysymisen edel­ly­tyk­senä olisi mak­simis­saan tiet­ty tulota­so. Kun se ylit­ty­isi – pois vapaille vuokra­markki­noille. Nyt käsit­tääk­seni ker­ran saat­u­aan kaupungin/valtion vuokra-asun­non siitä ei tarvitse koskaan muut­taa pois, ellei itse halua. Näin (ehkä) näitä asun­to­ja riit­täisi parem­min muual­ta työn perässä Helsinki­in muut­taville pienpalkkaisille.

      Tuo olisi ongel­mallista, mut­ta asumisen halpu­u­den voisi leika­ta pois tulo­jen noustes­sa. Eli tulo­jen noustes­sa saisi jatkaa asum­ista, mut­ta markki­nahin­taisel­la vuokralla.

      Vastaa

  11. Tren­di, jos­sa maan isoista kaupungeista muute­taan pienem­pi­in kaupunkei­hin, on täl­lä het­kel­lä ilmeis­es­ti globaali. Asi­as­ta kir­joit­ti äsket­täin Talouselämä-lehti yhdys­val­tain osalta, jos­sa trend­inä jo ennen korona-aikaa oli se, että nuoret aikuiset ovat muut­ta­neet pois New York­ista ja Chicago­ista osaval­tioi­hin kuten Texas ja Arizona:
    https://www.talouselama.fi/uutiset/nuoret-pakenevat-metropoleista-yhdysvalloissa-naihin-kaupunkeihin-millenniaalit-muuttavat/48e27b93-d5f8-4f49-81cf-07c5a5e9ac14

    Muut­toaal­to ei kohdis­tu maaseudulle, vaan maansa mit­takaavass keskikokoisi­in kaupunkei­hin. Saa nähdä, mitä Suomes­sa käy, jos (ja kun) Van­taan lento­ken­tän kysyn­tä ei vuosi­in palaa ennalleen. Lento­kent­tä on elät­tänyt ainakin noin 10 000 henkeä. Siitä alle kol­mannes on työl­lis­tet­tynä, vaik­ka lentoli­ikenne tuplaan­tu­isi nykyis­es­tä. Täl­lä het­kel­lä matkus­ta­ja­len­toli­ikenne Suomes­ta ulko­maille on matkus­ta­jamääriltään noin 85–90 % % pienem­pää kuin mitä sen piti olla ennustei­den mukaan tänä vuon­na. Läh­teekö lento­ken­tän aiem­min työl­listämä poruk­ka muut­ta­maan esim. ulko­maille saadak­seen lentoalal­ta työ­paikan jatkos­sakin, vai vai­h­taako moni alaa? Kumpaakin on lento­ken­tän kaut­ta ennen työl­listyneistä osa jo tehnyt, mut­ta osa on jäänyt vielä odot­tele­maan lentoli­iken­teen nopeaa uut­ta nousuakin — mitä ei vält­tämät­tä ole luvas­sa — varsinkaan kun öljyn hin­ta ja samal­la lentomisen kus­tan­nus­ta­so on nous­sut huo­mat­tavasti viime kesän jälkeen.

    Vastaa

    1. Yhdys­val­lois­sa muute­taan suuri­as­ta kau­ungeista pieni­in, Helsin­gin kokoisi­in kaupunkei­hin, mut­ta eivät New York ja muut mitenkään tyh­jene. Kun kaik­ki halukkaat eivät Man­hat­tanille mah­du, hin­ta ohjaa muualle. Olisi hyvä, jos ohjaisi myös Helsint­gistä pois niitä, joiden ei targvitse tai jot­ka eivät into­hi­moi­seti halua asua Helsingis­sä, niin hin­nat lak­si­si­vat ja tääl­lä olisi kivempaa.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle kommentti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.