Kunnallisvaalien siirto perustui väärin ymmärrettyihin lukuihin

Viikko sit­ten puolue­si­h­teer­it oli­vat yksimielisiä siitä, ettei kun­nal­lis­vaale­ja pidä siirtää. Niin olin minäkin ja olen sitä mieltä yhä. THL kuitenkin löi eteen sel­l­aiset rätin­git, että puolue­si­h­teer­it taipui­v­at siirtämään. Kat­so­taan­pa vähän noi­ta rätinkejä.

THL:lla ei ymmärtääk­seni ollut mitään mallia vaan oli­vat laske­neet kaava­mais­es­ti, että mitä tapah­tu­isi, jos tar­tun­to­jen määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Tehti­in kolme laskel­maa siitä, että tar­tun­to­jen määrä kaksinker­tais­tuu 11,5 päivässä, 16 päivässä tai 25 päivässä. Näin saati­in tar­tun­to­jen määräk­si vaalipäivän tienoil­la jotain väliltä 2 600 – 11 000.

Har­mi, ettei oikeusmin­is­ter­iölle ker­rot­tu, että samal­la mekaanisel­la lasken­takaaval­la tar­tun­to­ja olisi kesäku­un 13. päivänä jotain välil­lä 11 000 – 230 000.

Oikeusmin­is­ter­iössä tuo mekaa­ni­nen lasken­ta otet­ti­in ilmeis­es­ti ennus­teesta, mitä se ei mitenkään edes voin­ut olla. Jos se olisi ennuste, olisi men­ty olet­ta­maan, etteivät pääte­tyt sulku­toimet vaiku­ta tar­tun­toi­hin mitään ja ne yli miljoona rokotean­nos­ta, jot­ka on annet­tu maalisku­un lop­pu­un men­nessä, oli­si­vat tehottomia.

Kun joskus olin assis­tent­ti­na tilas­toti­eteen laitok­sel­la, kut­suimme viivoit­in­miehik­si niitä, jot­ka ennus­ti­vat ekspo­nen­ti­aalisen kasvun jatku­van ikuisuuteen.

Kat­so­taan­pa Suomen rek­isteröi­ty­jen tar­tun­to­jen määrää syysku­un alus­ta. En sotke tähän viime kevään luku­ja, kos­ka meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, paljonko tar­tun­to­ja oli keväällä.

Kuvas­sa näkyy kolme kasvu­pe­ri­o­dia, syysku­un alus­ta lokaku­un puo­liväli­in, lokaku­un puo­livälistä itsenäisyyspäivään ja tam­miku­un puo­livälistä tois­taisek­si. Tuo vimeinen kasvu­pe­ri­o­di vaikut­taa näistä kolmes­ta isoimmalta.

Jos halu­aa ymmärtää, mitä epi­demi­alle kuu­luu, kuvio kan­nat­taa piirtää log­a­r­it­mi­asteikol­la. Epi­demi­as­sa on kyse ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvus­ta tai vähen­e­mis­es­tä. Kansankielel­lä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua kut­su­taan joskus korkoa korolle ‑kasvuk­si. Minä lasken mielel­läni kaksinker­tais­tu­mi­saiko­ja, epi­demi­olog­it puhu­vat R0-luvus­ta eli siitä, kuin­ka mon­ta muu­ta yksi sairas­tunut tar­tut­taa. Sen esti­moimiseen eivät tiedot riitä, kos­ka emme pysty jäljit­tämään tar­tun­to­ja. Sik­si sen korvikkeena käytetään viiden päivän kasvua. Jos siis R0=1,2 se tarkoit­taa, että tar­tun­to­jen määrä kas­vaa viidessä päivässä 20 %.

[Kuvat päivitet­ty 16.3.2021]

Log­a­r­it­mi­asteikol­la kuva näyt­tää hie­man toisen­laiselta. Nopein kasvu­vauhti tar­tun­noil­la oli syysku­un alus­sa alka­neessa kasvupyrähdyk­sessä. Kasvu oli myös huo­mat­ta­van suo­ravi­ivaista.  Esti­moin sille trendin 26.9. tilanteen perus­teel­la. Kaksinker­tais­tu­mi­sai­ka on 13 päivää. Käyrä seurasi trendiä hyvin lokaku­un puo­liväli­in. Määräyk­siä vähän tiuken­net­ti­in, mut­ta ennen kaikkea ihmiset ymmär­sivät ryhtyä varovaisem­mik­si. Pesivät esimerkik­si taas enem­män käsiään. Kasvu tait­tui, mut­ta ei kään­tynyt laskuun.

Jos tar­tun­nat oli­si­vat jatka­neet van­haa trendiä pitkin lainkaan hidas­tu­mat­ta, niitä pitäisi olla nyt puoli miljoon­aa päivässä. (Jos olisi lait­tanut ajan­laskun alus­sa euron pankki­in ja saanut sille korkoa 5 % vuodessa, omis­taisi nyt kolme kuun mas­saa kultaa. )

Tar­tun­to­jen määrä pysyi jok­seenkin vakiona yli kuukau­den ja pyrähti hyvin nopeaan mut­ta lyhy­taikaiseen kasvu­un mar­rasku­un lop­ul­la. Käyt­täy­tymi­nen muut­tui taas ja epi­demi­an kasvu sammui.

Uusin kasvu­pe­ri­o­di alkoi tam­miku­un puo­livälis­sä. Se on selvästi hitaampi kuin syysku­un kasvu­pe­ri­o­di, vaik­ka absolu­ut­tisia luku­ja kat­soen asia näyt­täisi ole­van päin­vas­toin. Esti­moin­nin trendin alka­en 15.1 ja päät­tyen tähän päivään 7.3. Kaksinker­tais­tu­mi­sai­ka on noin 40 päivää eli R‑luku on noin 1,09. Vähän käyrässä on aal­toilua, mut­ta hyvin se kuitenkin seu­raa trendiä.

Käyrästä näkyy helmiku­un 16. päivästä alka­nut vähän nopeam­man kasvun aika, joka on viime päiv­inä vähän hel­lit­tänyt niin, että nyt ollaan taas trendin tun­tu­mas­sa. Tämä pyrähdys saat­taa johtua helpom­min tart­tuvista virus­muun­nok­sista tai hiihtolomista.

Voi olla, että muun­tovirus tuot­taa jatkos­sakin nopeam­man kasvun. Mut­ta aivan var­masti tiuken­tuneet rajoi­tus­toimet vähen­tävät tar­tun­to­ja jonkin ver­ran ja kansalais­ten kas­vanut vaaran tunne paljon enemmän.

Jos­sakin vai­heessa kas­va­neet roko­tus­määrätkin alka­vat vaikut­taa. Kun 20 % on rokotet­tu, R0-luvun pitäisi pienen­tyä 20 %, eli esimerkik­si luvus­ta 1,2 luku­un 0.96.

Piirsin kuvaan tren­di­vi­ivan aina van­haan vaalipäivään saak­ka. Se ei nouse lähellekään 11 000 tar­tun­taa päivässä vaan jää 1 300 tar­tun­taan päivässä. Olen aivan var­ma, että todel­li­nen kehi­tys kään­tyy vah­vasti trendin ala­puolelle rajoi­tus­toimien, kas­va­neen varovaisu­u­den ja roko­tusten ansiosta.

Päätös vaalien lykkäämis­es­tä perus­tui väärään tietoon. Näin sanoi myös ”ennus­teen” isä, THL:n Mika Salminen.

 

 

93 vastausta artikkeliin “Kunnallisvaalien siirto perustui väärin ymmärrettyihin lukuihin”

  1. Roko­tusten vaiku­tuk­ses­sa on aja­tusvirhe. Tuo 20% on riskiryh­mää. He eivät ole vuo­teen käyneet mis­sään eivätkä käy rokot­teen saat­u­aankaan, joten hei­dän rokot­tamisen­sa ei vähen­nä tartuntoja.

    1. Alus­sa rokotet­tin 50 000 hoivako­tien asukas­ta. Nämä eivät juuri tar­tu­ta ulkop­uolisia, toisi­aan kyl­lä sitäkin tehokkaammin.Maaliskuun lop­ul­l­la rokotet­tu­ja on miljoona. Ne ovat kesku­udessamme eläviä. Rokot­teet vaikut­taisi­vat epi­demi­aan parem­min, jos rokotet­taisi­in ensin siel­lä, mis­sä on paljon tar­tun­to­ja ja esimerkik­si rekennusmiehet.

      1. “Rokot­teet vaikut­taisi­vat epi­demi­aan parem­min, jos rokotet­taisi­in ensin siel­lä, mis­sä on paljon tar­tun­to­ja ja esimerkik­si rekennusmiehet.”

        Ne on rakennushenkilöitä. 😀 

        Miesten rokot­tamista pitäisi kyl­lä pain­ot­taa selvästi suurem­man ris­ki takia. Nythän suurin osa rokote­tu­ista on ollut naisia. 

        Jatkos­sa tilanne tulee ehkä tasoit­tumaan uusien roko­tusten suh­teen — mut­ta ei miehiä tietenkään ruve­ta suosi­maan. Eihän THL edes suos­tu myön­tämään, että miehet sairas­tu­vat keskimäärin vakavam­min. Veikkailen — julk­ista tietoa­han meil­lä ei tai­da täl­lais­es­ta sivu­seikas­ta olla — että 55–59-vuotias mies, joutuu teholle yhtä toden­näköis­es­ti kuin 60–64-vuotias nainen. Tai jotain ton suuntasta.

        Tietysti voi käy­dä niin, että jonkun mutaa­tion seu­rauk­se­na tai vaik­ka hal­li­tuk­sen kyvyt­tömyy­den takia tilanne menee niihin pahak­si, että roko­tuk­set täy­tyy miet­tiä mah­dol­lisim­man tehokkaik­si suh­teessa ter­vey­den­huol­lon kan­tokykyyn. Sil­loin olisi pakko rokot­taa helsinkiläisiä 60-vuo­ti­a­tia miehiä ennen utsjoke­laisen sairaan­hoita­jan kavere­i­ta. En tosin jak­sa uskoa täl­laiseen järkevyy­teen, jos ei sit­ten olla aivan katastrofissa.

        Mikähän määrä rokot­teista jatkos­sa menee kavereille yms? Luulisi, että mon­elle rokot­ta­jalle tulee mieleen jakaa “ylimääräisiä” rokot­tei­ta ja roko­tu­saiko­ja tutu­ille, jos sitä ei päät­täväis­es­ti estetä. Nythän jotain tol­las­ta on jo tapahtunut.

      2. Jatkos­sa tilanne tulee ehkä tasoit­tumaan uusien roko­tusten suh­teen – mut­ta ei miehiä tietenkään ruve­ta suosi­maan. Eihän THL edes suos­tu myön­tämään, että miehet sairas­tu­vat keskimäärin vakavam­min. Veikkailen – julk­ista tietoa­han meil­lä ei tai­da täl­lais­es­ta sivu­seikas­ta olla – että 55–59-vuotias mies, joutuu teholle yhtä toden­näköis­es­ti kuin 60–64-vuotias nainen. Tai jotain ton suuntasta. 

        Salali­it­to­te­o­reetikoille tiedok­si, että THL:n joka päivä päivit­tyvälle koronati­lan­nesivul­la on link­ki myös Kuo­pi­on yliopis­tol­lisen keskus­sairaalan ylläpitämään val­takun­nal­liseen teho­hoidon tilan­neku­vaan. Se päivit­tyy sään­nöl­lis­es­ti, sisältää nuo sukupuoli­jakau­mat, eikä ole salainen. 3.3. päivä­tyn raportin mukaan koko pan­demi­an aikana Suomes­sa teho­hoitopoti­laista on ollut miehiä 66 %. Osu­us ei ole muut­tunut pan­demi­an aikana. Sen sijaan ikä­jakau­ma on kokon­aisuute­na muut­tunut van­hempaan suun­taan. Oletet­tavasti kun poti­lai­ta on opit­tu hoita­maan parem­min, niin nuorem­pia on onnis­tut­tu pitämään parem­min pois­sa teholta.

        Teho­hoitopoti­laista 84 % on ollut yli­pain­ois­ia. Selvästi yleisim­mät muut pitkäaikais­sairaudet poti­lail­la ovat dia­betes ja keuhkosairaudet.

        THL:n koronati­lanne:

        https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

        Siel­lä linkat­tu teho­hoidon tilannekuva:

        https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_03_03.pdf/2d1d8dbe-37ca-4efa-b6d1-daa9c5aae991

      3. Näil­lä rokot­teil­la tosin menee israelilais­ten ja brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la ensin sen kak­si viikkoa, ennen kuin vaiku­tus alkaa yhtään näkyä tilas­tois­sa, ja tehokku­us kas­vaa ainakin 1 kk asti. Eli tänään rokotet­tavil­la on kun­nolli­nen suo­ja vas­ta huhtiku­un alus­sa, ja huhtiku­un alku­un men­nessä rokote­tu­il­la arvi­ol­ta miljoon­al­la on kaikil­la suo­ja vas­ta huhtiku­un viimeisil­lä viikoilla. 

        Brit­ti­vari­antin lev­iämi­nen myöskin piilou­tui pitkään nor­mi-covid-luku­jen taakse — nor­mi­tar­tun­nat hil­jalleen vähenivät rajoi­tus­toimil­la, mut­ta samal­la brit­ti­vari­ant­ti lisään­tyi kunnes siitä tuli ainakin HUS-alueel­la jo dom­i­nant­ti kan­ta — sik­si tuo log­a­r­it­mi­asteikolle piirtämäsi trendikäyrä on melko opti­misti­nen. Helmiku­un alus­ta kat­sot­tuna tren­di näyt­tää ikäväm­mältä, tosin se on melkoisen lyhyt aika päätel­lä mitään.

        Mallinnuk­sista tai viivoit­timista huoli­mat­ta aika tiukak­si menee, että 18.4. olisi ollut mikään järkevä vaalipäivä.

        Oikea päätös väärin perustein?

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Alus­sa rokotet­tin 50 000 hoivako­tien asukas­ta. Nämä eivät juuri tar­tu­ta ulkop­uolisia, toisi­aan kyl­lä sitäkin tehokkaammin.Maaliskuun lop­ul­l­la rokotet­tu­ja on miljoona. Ne ovat kesku­udessamme eläviä. Rokot­teet vaikut­taisi­vat epi­demi­aan parem­min, jos rokotet­taisi­in ensin siel­lä, mis­sä on paljon tar­tun­to­ja ja esimerkik­si rekennusmiehet.

        Suo­mi aikoo rokot­taa vain omia kansalaisi­aan. Suo­mi ei ole ainakaan tois­taisek­si aikeis­sa edes kesäl­lä rokot­taa ulko­maalaisia raken­nus­miehiä, joi­ta esim. pk-seudul­la on noin 30 000. Rau­man telakankin tar­tun­taketju oli isol­ta osin ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den paris­sa — joi­ta Suo­mi ei ole aikeis­sa rokottaa.

        Mitä itse asi­aan tulee, on mie­lenki­in­toista nähdä, miten asia aio­taan perustel­la tulevas­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä. Yhdek­sästä puolue­si­h­teeristä kukaan ei ole epi­demioiden tai tilas­toti­eteen asiantun­ti­ja — ja yhdek­sän puolueen ulkop­uolisil­ta ryh­miltä ei edes kysyt­ty mitään vaalien siir­rosta (jois­sain kun­nista aika isokin osa läpi menevistä ehdokkaista voi olla muil­takin lis­toil­ta kun­nal­lis­vaalien tapauk­ses­sa). Mut­ta viralli­nen hal­li­tuk­sen esi­tys vaalien siirtämis­es­tä pitäisi perustel­la niin, että perustelu menee läpi asiantun­ti­jal­takin. Toki siinä voi koit­taa yleisel­lä tasol­la viita­ta epämääräis­es­ti THL:n näke­myk­seen, mut­ta kyl­lä esi­tyk­ses­tä olisi syytä käy­dä ilmi kun­nolli­nen perustelu siirrolle.

      5. niin: Suo­mi aikoo rokot­taa vain omia kansalaisiaan. 

        Kyl­lä tääl­lä min­un käsit­tääk­seni aio­taan rokot­taa kaik­ki asukkaat, ei vain kansalaisia. 

        Tur­is­te­ja ja keikkamiehiä ei sen­tään rokote­ta; nyt voisi olla aika myös hie­man rajoit­taa näitä aktivi­teet­te­ja — vaa­ti­mal­la kun­nol­lista karan­tee­nia ja todis­tus­ta koronat­estistä. Tur­is­min se saat­taisi pysäyt­tää, keikkatyöläis­ten liiket­tä hie­man hidas­taa karan­teenipäivien ver­ran. Jo 3 päivää valvot­tua karan­tee­nia ja sen jäl­keen PCR-testi toisi melkois­es­ti tur­vaa, eikä aiheut­taisi kovin merkit­tävää hait­taa työmaille.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Rokot­teet vaikut­taisi­vat epi­demi­aan parem­min, jos rokotet­taisi­in ensin siel­lä, mis­sä on paljon tar­tun­to­ja ja esimerkik­si rekennusmiehet.

        Jos jostakin rokote­järjestyk­sessä ollaan yksimielisiä, niin siitä, että riskiryh­mät — siis ikään­tyneet — ja ter­vey­den­huol­lon henkilökun­ta on rokotet­ta­va ensim­mäisenä. Tämä suo­jaa terveydenhuoltoa.
        Sen jäl­keen on eri­laisia val­in­to­ja, jois­sa matem­ati­ik­ka ja poli­ti­ik­ka ovat osana päätöstä, Halu­taanko pain­ot­taa lev­iämisen estämiseen? Kesäku­us­sa varus­soti­laiden rokot­ta­mi­nen olisi hyvin perustel­tua, kos­ka nuo­ril­la ihmisil­lä on enem­män kontakteja.
        https://www.scientificamerican.com/article/doing-the-touchy-math-on-who-should-get-a-covid-vaccine-first/

        Suomen tilan­net­ta helpot­taisi, jos osa rokot­teista täältä ohjat­taisi­in Viroon tai muualle mis­sä tilanne on pahempi. Venäjäl­lä muuten on rkotet­tu 174 miljoonas­ta kansalais­es­ta vas­ta 4 miljoon­aa, joten heil­lä luulisi ole­van paran­tamisen tarvet­ta oma­l­la rokotteellaankin.

        Rokot­tei­ta ymmärtääk­seni ohjataan sairaan­hoitopi­ire­it­täin suheessa väestöön, aluk­si suh­teessa paljonko on ikäih­misiä ja ter­vey­den­huol­lon työn­tek­i­jöitä. Sil­loin toki rokote­taan suh­teessa kun­nis­sa, jois­sa on suh­teessa enem­män ikäih­misiä. Kiu­ruvedel­lä kol­mannes hoivakodin asukkaista kuoli kun virus tuli jostain, hekin ovat jonkun suku­laisia ja tut­tu­ja. Ikäih­mis­ten rokot­ta­mi­nen helpot­taa hei­dän hoita­mis­taan ja suku­laisia huo­mat­ta­van paljon.

        Yksinker­taiset valin­nat ovat vaikeista, kos­ka tar­tun­nat puhkea­vat ryp­päit­täin. Nopeaa lev­iämiostä voi olla mis­sä tahansa päin maa­ta, roko­tuk­set taas pitäisi päät­tää paria viikkoa ennakoivasti. Virus ei kysy sairaan­hoitopi­ir­iä, var­al­lisu­ut­ta, puoluekan­taa tai naa­man väriä. Sik­si Suomes­sa hajautet­tu rokot­ta­mi­nen voi olla ihan hyvä läh­estymistapa. Ihmiset kun liikku­vat, viimek­si hiitolo­mavi­ikoil­la pohjoiseen.

        Ammat­tiryh­mien osalta jokainen meistä kuu­luu taval­la tai toisel­la tärkeään ryh­mään. Perustelui­ta löy­tyy laidas­ta laitaan, lop­pua ei ole. Roko­tus­ta hidas­taa ja mutk­istaa, kun ale­taan selvit­tämään, että mil­lainen ajoko­rt­ti tai työ­paik­ka oikeas­t­aan tuli­jal­la onkaan. Ikä ja sairaudet sen­tään saadaan nopeasti selville. 

        Ennus­tamisen matem­ati­ik­ka on sit­ten 1970-luvun paran­tunut, tosin puolue­si­h­tee­rien matem­atikkan taidot taita­vat olla aika kehnot vaik­ka käyt­töä luulisi löytyvän.
        Tässä link­ki asial­liseen ennus­teeseen — ja kaa­vatkin löy­tyvät: https://covid19.solanpaa.fi/

    2. Jalo­nen:
      Roko­tusten vaiku­tuk­ses­sa on aja­tusvirhe. Tuo 20% on riskiryh­mää. He eivät ole vuo­teen käyneet mis­sään eivätkä käy rokot­teen saat­u­aankaan, joten hei­dän rokot­tamisen­sa ei vähen­nä tartuntoja.

      Kyl­lä peruster­veet +70v alka­vat kyl­lä käy­dä ja liikkua. Eli tar­tun­nat voivat jopa vähän lisään­tyä. Mut­ta vaka­vat tau­timuodot kyl­lä vähenevät ja sehän kait on tarkoituskin.

  2. Alkusyksyl­lä tar­tun­to­jen määrät kasvoivat suh­teel­lis­es­ti nopeasti, kos­ka rajo­jen jostain syys­tä annet­ti­in vuo­taa, ja merkit­tävä osa tar­tun­noista oli tuon­ti­tavaraa. Nuo tuon­ti­tar­tun­nat sit­ten sai­vat Suomen tilanteen heikken­emään. Täl­lä het­kel­lä rajat ovat melko hyvin kiin­ni, ja Suomes­sa koti­maisia tar­tun­to­ja niin paljon, etteivät tuon­ti­tar­tun­nat enää juuri heilu­ta suh­teel­lista tar­tun­to­jen kasvua. Vahinko päästet­ti­in tapah­tu­maan, yhtä kaik­ki, alkusyksyl­lä ja kesän hyvä tilanne pilattua.

    1. Rolle:
      Alkusyksyl­lä tar­tun­to­jen määrät kasvoivat suh­teel­lis­es­ti nopeasti, kos­ka rajo­jen jostain syys­tä annet­ti­in vuo­taa, ja merkit­tävä osa tar­tun­noista oli tuon­ti­tavaraa. Nuo tuon­ti­tar­tun­nat sit­ten sai­vat Suomen tilanteen heikken­emään. Täl­lä het­kel­lä rajat ovat melko hyvin kiin­ni, ja Suomes­sa koti­maisia tar­tun­to­ja niin paljon, etteivät tuon­ti­tar­tun­nat enää juuri heilu­ta suh­teel­lista tar­tun­to­jen kasvua. Vahinko päästet­ti­in tapah­tu­maan, yhtä kaik­ki, alkusyksyl­lä ja kesän hyvä tilanne pilattua.

      THL joutuu tuos­sa out­oon val­oon jälleen ker­ran. Heinäku­un lop­un läh­es nol­lan jäl­keen tar­tun­nat oli­vat pysyvästi nou­se­val­la ekspo­nen­ti­aalisel­la käyräl­lä ja THL tiedot­ti silti joka päivä tilanteen ole­van “rauhalli­nen”. Lokaku­un ensim­mäisel­lä viikol­la olti­in viimein jo pakotet­tu­ja otta­maan käyt­töön kovem­pia toimia. Eikö tuos­sakaan voin­ut toimia ennakoivasti. Muu­tok­sen vauhti sen­tään näkyi selkeästi. Ei voi olla järkevää että annetaan tilanteen men­nä “veit­sen­terälle” ennen kuin mitään voidaan tehdä. Tok­i­han tar­tun­nat on helpom­pi pitää vakaana lähel­lä nol­laa kuin se että jouluku­us­sa ne yritet­ti­in pitää tasaise­na use­am­man sadan tasol­la. Enkä ymmär­rä minkä strate­gian mukaises­ti tuos­sa edes toimit­ti­in, ellei sit­ten kyseessä ole edelleen se kevään “flat­ten­ing the curve”, a.k.a. “flat­ten­ing the som­brero” jon­ka piti olla jo unohdettu. 

      Ain­oa tapah­tu­mien kulku jon­ka voisin kuvitel­la mah­dol­lisek­si on että rajat pidet­ti­in auki poli­it­tisel­la päätök­sel­lä joka tuli THL:lle ylhäältä annet­tuna. Siinä tilanteessa ei olisi aivan päätön johtopäätös että maan sisäiset rajoituk­set menevät hukkaan kun rajan yli tulee koko ajan uusia tar­tut­ta­jia. Tuolle asi­ainku­l­ulle vai­h­toe­htoinen seli­tys edel­lyt­täisi mielestäni niin mas­si­ivista epäpätevyyt­tä THL:ssä että en usko sen ole­van mahdollista. 

      Hal­li­tuk­sen oman viras­ton, THL:n käyt­tämi­nen ain­oana asiantun­ti­jana on muutenkin ollut ongel­mallista riip­pu­vu­us­suh­teen vuok­si ja THL joutuu sanomaan asioi­ta jot­ka hal­li­tus halu­aa sanovan (mask­it kevääl­lä) ja joutuu jät­tämään sanomat­ta asioi­ta joi­ta hal­li­tus ei sen halua sanovan (baarien ja yök­er­ho­jen sulke­misso­vi­tus äskettäin).

      1. Kasvutren­di­en tarkastelus­sa pitäisi myös huomioi­da tes­taus­määrien kehi­tys; määrät ja tahti.

        Niiden vaiku­tuk­sista ko käp­pyröin­nit taipuisi­vat yhteen jos toiseen. Eikö?

      2. Tähän viime syksyn toimet­to­muu­teen on syynä nähdäk­seni “peru­soikeustal­iban­is­mi”.

        Liikku­mi­nen rajo­jen yli on peru­soikeus, ja jopa minkään­laiset karan­teeni- ja tes­ti­vaa­timuk­set nähdään peru­soikeuk­sien rajoit­tamise­na. Toisaal­ta peru­soikeuk­sia ei saa rajoit­taa sik­si, että on ris­ki tar­tun­tataudeista; mitään rajoituk­sia ei sal­li­ta ennen kuin on näyt­töä siitä, että todel­lista vahinkoa on aiheutunut.

        Ja sit­ten täl­laisen tar­tun­tataudin kanssa onkin jo liian myöhäistä.

      3. Niin, kyl­lähän tätä val­tio­val­lan toim­intakyvyt­tömyyt­tä ja toisaal­ta korvike­hötky­i­lyä mil­loin mihinkin suun­taan on ollut lähin­nä surullista kat­soa. ”Voimakkain mah­dolli­nen mask­isu­osi­tus” joo.

        Ihmette­len toisaal­ta myös, mis­sä viipyy laulu- ja tanssikiel­lon kri­ti­ik­ki ilmaisun­va­pau­den rajoit­tamisen näkökulmasta.

  3. En usko, että vaale­ja siir­retään tuol­laiseen ala-aste tasoiseen pros­ent­tikasvu­laskel­maan perustuen. Valitet­tavasti uskot­tavam­mal­ta tun­tuu se että perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus­lu­vut ovat korkeal­la, mut­ta laskutrendis­sä. Yleinen usko­mus on että lisäai­ka vie per­su­jen kan­na­tus­ta. Kan­na­tus­lu­vut tuli­vat jul­ki ja samana päivänä puolue­si­h­teer­it päät­tivät että vaalit siir­retään. Tässä pidet­ti­in oikeusval­tiope­ri­aatet­ta pilkkana.
    Onko meil­lä muuten val­tiosään­nössä määritel­ty että puolue­si­h­teer­it päät­tävät vaalien ajankohdan?

    1. En minäkään jak­sa uskoa, että vuo­den kestänei­den har­jo­tusten jäl­keen poli­itikot oli­si­vat niin pihal­la kuin nyt annet­ti­in ymmärtää. Teo­ria olisi kuitenkin vielä parem­pi, jos otet­taisi­in huomioon demarei­den tois­taisek­si korkea kan­na­tus. Ja ehkä vielä se, että RKP:n kan­na­tus ei paljon heilu. Mut­ta mik­si THL/Salminen olisi läht­enyt tol­laseen oper­aa­tioon mukaan virkansa vaarantaen?

    2. Otta­mat­ta kan­taa siihen, vaikut­tiko per­sukan­na­tus vaalien siirtämistä kose­vaan päätök­seen, min­u­akin kyl­lä kovasti häir­it­see, miten hel­posti vaalien siirtämi­nen muka­mas voidaan tehdä? Oikeusmin­is­teri ikään kuin päät­ti kat­sot­tuaan “rätinke­jä” ja keskustelemat­ta oikeas­t­aan kenenkään kanssa? 

      Jos Suomen raja on ain­oa maail­mas­sa, jos­sa ei voi­da tes­ta­ta ketään pakol­la muka­mas perus­tus­lail­li­sista syistä, niin mitenkäs perus­tus­la­ki voi sal­lia oikeusval­tion kul­makivi­in kuu­lu­vien vaalien siirtämisen täl­laisel­la menettelyllä?

      Ben Z on ihan oike­as­sa mitä tulee “perus­tus­lak­i­fun­da­men­tal­is­mis­mi­in”. Perus­tus­lain tulk­in­ta on Suomes­sa pitkälti poli­ti­ikkaa, kos­ka meil­lä ei ole perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in­ta. Perus­tus­laki­valiokun­nas­sa val­taa on liikaa har­val­la ja val­i­t­ul­la “perus­tus­laki­asiantun­ti­joiden” ryh­mäl­lä. Minä en ole heitä äänestänyt. 

      Koronati­lanteessa olisi ihan kiva, että muitakin peru­soikeuk­sia muis­tet­taisi­in, kun pun­ni­taan, mitä perus­tus­la­ki tilanteessa oikeas­t­aan vaatii ja minkälaiset rajoituk­set ovat “oikea­suh­taisia ja vält­tämät­tömiä”. Jos nyt aloitet­taisi­in vaikka­pa oikeud­es­ta työhön, elinkeinon­va­pau­teen ja omaisu­u­den suo­jas­ta. Mil­lainen pain­oar­vo annetaan on pitkälti politiikkaa.

  4. Hyvä viivoit­in­ver­sio R‑luvusta. THL:llä on vähän korkeampia esti­maat­te­ja koko Suomeen (1,15–1,35), ja mitä itse olen laskenut mon­imutkaisem­mal­la mallil­la (twit­ter @Covid19HUS), HUS-alueen tuplaan­tu­mi­sai­ka oli per­jan­tain tiedoil­la viimeis­es­tä viikos­ta las­ket­tuna 20 päivää reilul­la epä­var­muudel­la (80% 13–40 päivää). R‑luku voi vähän nous­ta kun vari­ant­tien osu­us ei ole sataa pros­ent­tia vielä, toisaal­ta laskea kun ihmiset pelästyivät, plus tulee rajoituksia. 

    Toisaal­ta olen tätä epi­demi­aa seu­rail­lessa tul­lut skep­tisek­si ennustei­den ja mallien suh­teen. Sosi­aaliset verkot ovat reaalielämässä niin het­ero­geenisia, epi­demia ryp­päi­den ja super­tar­tun­tat­a­pausten takia niin frak­taa­li­nen, ja ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen niin ennus­tam­a­ton­ta, että koko touhu menee kuin menee. Miten, sen näkee jälkikäteen.

    Mut­ta tämän takia kom­men­toin alun perin: rokot­ta­mi­nen ei pienen­nä R‑lukua samas­sa suh­teessa, kos­ka ei rokote­ta sat­un­naisia ihmisiä. Sen sijaan vielä pitkään rokote­taan keskimääräistä varovaisem­pia ja vähem­män liikku­via, eli van­ho­ja tai vakavalle taudille alt­ti­ita. Kuolleisu­us ja sairaala­hoidon tarve taas vähenevät radikaal­isti nopeam­min kuin rokotet­tu­jen määrä kas­vaa. Sik­si kevään mit­taan var­maan siede­tään selvästi aikaisem­paa laa­jem­paa epidemiaa.

    1. Hyvä kom­ment­ti ja pistää miet­timään roko­tusjärjestyk­sen val­in­to­ja. Alun perin ei ollut tietoa siitä, vähen­tääkö rokot­ta­mi­nen tar­tut­tavu­ut­ta. Täl­löin oli luon­nol­lista pri­or­isoi­da sairau­den vakavu­u­den odotusar­von perusteella.

      Nyt, kun ilmeis­es­ti on tietoa siitä, että roko­tuk­set leikkaa­vat tar­tut­tavu­ut­ta merkit­tävästi, päätös pitäisi arvioi­da uudelleen. Jos esim. 30–50% rokot­teista ohjat­taisi­in epi­demi­an lev­iämisen kannal­ta pahimpi­in riskiryh­mi­in ja 50–70% rokot­teista menisi edelleen nykyisen roko­tusjärjestyk­sen mukaan, mitä tapah­tu­isi? Sairau­den kannal­ta pahimpi­en riskiryh­mien kat­ta­va rokot­ta­mi­nen toki viivästy­isi muu­tamil­la viikoil­la, mut­ta samal­la lev­iämisen kannal­ta pahimpi­en riskiryh­mien kesku­udessa tar­tun­taketju­ja saataisi­in poik­ki huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män ja viruk­sen lev­iämi­nen kaikki­in kansalaisi­in voisi hidas­tua merkittävästi.

  5. Jälleen eri­no­maista ana­lyysiä. ”Viiv­ot­in­mi­esten” touhut sai­vat ansait­tua kri­ti­ikkiä myös medi­as­sa. Ilta-Sanomis­sa huo­mat­ti­in, että vai­heessa tes­taus- ja ana­lyysika­p­a­siteet­ti tulee pul­lonkaulak­si: nykyisen kap­a­siteetin puit­teis­sa ei tuol­laista 11k päivit­täistä tar­tun­tamäärää kyet­täisi totea­maan. Ver­tailun vuok­si: Suomes­sa on tähän men­nessä todet­tu yhteen­sä hie­man yli 60k koronavirustartuntaa.

    Lisään vielä yhden muut­tu­jan, joka on jäänyt yllät­tävän vähälle huomi­olle: alueellisuuden.

    Vuorovaiku­tuk­ses­sa hel­posti tart­tuvan koron­aviruk­sen lev­iämis­da­ta osoit­taa, että suo­ma­laiset elävät elämään­sä ”kuplis­sa”. Jopa Helsin­gin sisäl­lä postinu­meroaluei­den väliset ilmaan­tu­vu­us­lu­vut eroa­vat hur­jasti. Maakun­nista tai kaupunkien väli­sistä eroista puhu­mat­takaan. Hesaris­sa viime keväänä näytet­ty R‑lukuja simu­loi­va ”pal­loan­i­maa­tio” on todel­lisu­udessa täyn­nä kapeikkoko­htia, jot­ka hidas­ta­vat viruk­sen leviämistä.

    Tämäkin seik­ka hillit­see ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua.

  6. Minus­ta on loukkaavaa olet­taa siir­topäätök­sen kan­nal­la ollei­ta näin tietämät­tömik­si näin yksinker­tais­es­ta asi­as­ta. Jos niin olisi, hei­dän ei kuu­luisi olla tehtävis­sään. Parhait­en päätök­sen selit­tää poli­it­ti­nen tarve siirtää vaaleja.

  7. Hyvä ana­lyysi. Tar­tun­to­jen kasvu näyt­tää pahal­ta, aivan kuten se näyt­ti mar­rasku­us­sakin. Sil­loin kasvu saati­in tait­tumaan jouluku­us­sa. Tähän ei edes käytet­ty järe­itä sulku­toimia, ain­oas­taan joulun läheisyys ja sen motivoima kas­vanut varovaisu­us riittivät.

    Nyt lisähaas­teena on brit­ti­vari­ant­ti, mut­ta vas­taavasti käyt­töön tulee huo­mat­ta­vat rajoi­tus­toimet. Tar­tun­to­jen mah­dol­lisu­udet yksinker­tais­es­ti vähenevät huomis­es­ta lukien. Lisäk­si rokot­tei­ta annetaan joka viikko yli 100.000 lisää. 

    Vaalien siir­toon vaikut­tanut tilan­neku­va 2600–11000 päivit­täis­es­tä tar­tun­nas­ta, eli tar­tun­tamäärien kas­vami­nen moninker­taisek­si nykyis­es­tä vaikut­taa todel­la erikoiselta. Rajoi­tus­toimien ja rokote­suo­jan kas­vamisen myötä on toden­näköisem­pää, että tar­tun­nat tule­vat ole­maan alle tuhan­nen päivä­ta­sol­la huhtikuussa.

    Toiv­ot­tavasti tämä päätök­sen­teko­pros­es­si ja päätök­sen julk­isu­u­teen annetuk­si doku­men­toidaan hyvin.

  8. Kyse on yksinker­tais­es­ti siitä, että Keskustapuolueen kan­na­tus on rom­ah­tanut niin alas, että kun­tavaalien seu­rauk­se­na hal­li­tus hajoaa. Siis vaale­ja ei voi­da mis­sään tapauk­ses­sa käydä.

    Ensin siir­retään vaale­ja vähän, sit­ten vähän enem­män jne …

    Nyt olen antanut ker­toa itsel­leni, että val­tio kor­vaa “tiskin alta” val­i­tu­ille puolueille “turhas­ta” vaal­i­main­on­nas­ta ym aiheutunei­ta kuluja.

  9. Näin­pä. Huolestut­tavaa tässä on lähin­nä se, että joko asi­as­ta päät­täneet eivät ymmärtäneet yksinker­taista mallinnus­ta ja sen ole­tuk­sia tai sit­ten sen tulok­sia on käytet­ty siirtämään vaalit poli­it­tis­es­ti otol­lisem­mak­si ajatel­tu­un ajanko­htaan. Mui­ta seli­tyk­siä näin kum­malliselle päätök­selle siirtää vaalit viime tipas­sa en osaa kek­siä. Kumpikin seli­tys on erit­täin huolestut­ta­va enkä oikein tiedä, kumpi on pahempi vaihtoehto.

  10. Min­un arvauk­seni on, että meil­lä on aikavälil­lä 12.4.–18.4. eli vaalivi­ikol­la keskimäärin 495 todet­tua tar­tun­taa päivässä.

    THL:n arvauk­set ovat niin mon­ta ker­taa men­neet pieleen tässä kuluneen vuo­den aikana, että minus­ta on aika erikoista, ettei siitä ole tehty mitään johtopäätök­siä. Mut­ta olem­mekin Suomes­sa. Luot­ta­mus­mies luot­taa ikuis­es­ti, jopa THL:n “ennusteisi­in”.

    1. Daniel Fed­er­ley:

      THL:n arvauk­set ovat niin mon­ta ker­taa men­neet pieleen tässä kuluneen vuo­den aikana, että minus­ta on aika erikoista, ettei siitä ole tehty mitään johtopäätök­siä. Mut­ta olem­mekin Suomes­sa. Luot­ta­mus­mies luot­taa ikuis­es­ti, jopa THL:n ”ennusteisi­in”.

      Mitä tuol­la asialle voi tehdä? THL on pääl­likkövi­ras­to, jos­sa johto allekir­joit­taa esit­telystä alem­pi­en virkami­esten valmis­telemat lausun­not. Jos viras­tossa on virheitä teke­viä alem­pia virkamiehiä, tai vaik­ka hyvinkin erim­ielistä virkakun­taa, niin mitä sille asialle voi tehdä? Se, että las­kee väärin tai antaa huono­ja lausun­to­ja ei ole peruste antaa virkamiehille potku­ja. Alko­holin väärinkäytön perus­teel­la virkamiehiä voi lait­taa vai­h­toon, mut­ta ei sen poh­jal­ta, että joku ei ole huomioin­ut laskel­mas­sa vaikka­pa roko­tusten vaiku­tuk­sia. Viras­ton pääl­likön voi aina lait­taa vai­h­toon, mut­ta tuskin sel­l­ainenkaan toimen­pide alem­pi­en virkami­esten tekemiä ennuste­laskelmia parantaisi.

  11. Ker­too karua kieltään oikeusmin­is­ter­iön ja puoluei­den edus­ta­jien ymmär­ryk­ses­tä, ettei kukaan porukas­ta tajun­nut näin triv­i­aalia asi­aa. Ja ker­too myös ettei THL:llä ole kun­non ennustei­ta, kun lait­toi­vat pöytään yläaste­ta­son matikalla tehdyt laskel­mat ilman mitään arvio­ta uusien rajoi­tusten toimivuudesta.

    Ei sil­lä, minus­ta on hyvä että vaalit tuli siir­ret­tyä. Vaik­ka vaalipäivänä epi­demi­ati­lanne olisi sama kuin nyt, olis se pääkaupunkiseudul­la silti huono, eikä näytä siltä että vaalei­hin olisi tehty kun­non jär­jeste­lyjä niiden hoita­misek­si ter­veystur­val­lis­es­ti (esim. niin ettei koskaan tarvitse olla samas­sa tilas­sa muiden ihmis­ten kanssa, vaan vaalivirkail­i­jakin olisi pleksin takana, jos­sa olisi jonkin­lainen luukkusys­tee­mi äänestys­lipun saamisek­si virkail­i­jalle leimat­tavak­si). Se olisi var­masti vaikut­tanut äänestysak­ti­ivi­su­u­teenkin. Ole­tan tilanteen ole­van parem­pi kesäku­us­sa, jos joku uusi virus­muun­nos ei tule sotke­maan. Sil­loin pitäisi olla rokotet­tu ainakin n. 2 miljon­aa suomalaista.

    1. Kyll THL:llä on var­maan ihan oikeitakin malle­ja, mut­ta nyt hal­li­tus halusi sieltä heti paikalla lukemia, jot­ka piti toimit­taa kiireel­lä, ennen kuin oikei­den mallien tek­i­jöiltä ehdit­ti­in edes kysyä mitään.

      Joten joku lask­iex­celil­lä korkoa korolle ‑kaa­van, jos­ta hal­li­tus voi aloit­taa tutus­tu­misen aihepiiriin.

  12. Jos poli­itikoil­la olisi val­taa johonkin, niin täl­lä olisi väliä. Roskapön­töistä tehtäviä aloit­tei­ta voinee tehtail­la joku bot­ti ja virkamiehet tekee päätök­set ison rahan puoles­ta, kuten tähänkin asti. Eli vaalit voi perua pysyvästi. Olisi kamalaa jos joku kuolisi sen takia, että saa jos­sain kir­jas­tossa numeroa lap­pu­un vään­täessä viruk­sen ja kuolee, kos­ka joku hur­maa­va pyrkyri halusi val­tu­us­toon ja onnis­tui saa­maan jonkun mum­mon puolelleen. Ei riitä nau­ru maail­mas­sa niille väit­teille, että tämä peru­mi­nen uhkaisi kansan­val­taa eikä se, että vaalit pyörivät ison rahan voimal­la ja kaik­ki leikkii ettei se raha vaiku­ta mihinkään, kun kaik­ki ovat siinä mukana.

  13. “Päätös vaalien lykkäämis­es­tä perus­tui väärään tietoon.”

    Päätös perus­tui ihan oikeaan tietoon. Tieto oli keskus­tan gallup-kan­na­tus ja kun­tavaalien ehdokas­määrä, joka yhdessä uhkaa kaataa hallituksen.

    1. MikkoR:
      ”Päätös vaalien lykkäämis­es­tä perus­tui väärään tietoon.”

      Päätös perus­tui ihan oikeaan tietoon. Tieto oli keskus­tan gallup-kan­na­tus ja kun­tavaalien ehdokas­määrä, joka yhdessä uhkaa kaataa hallituksen.

      Tämähän se tosi­asialli­nen syy siir­rolle on. Vaalit voisi kyl­lä jär­jestää tur­val­lis­es­ti alku­peräisenä ajanko­h­ta, jos halut­taisi­in. Taan­noin meil­läpäin jär­jestet­ti­in kirkko­her­ran vaali koronas­ta huoli­mat­ta. Kuvioon kuu­lui tur­vavälit, mask­it sekä virkail­i­jat plek­sien takana.

  14. Tar­tun­to­jen erit­täin raju kasvu ON mah­dol­lista. Irlan­nis­sa oli 8.12.2020 vahvis­tet­tu­ja tar­tun­to­ja 214. Tasan kuukaut­ta myöhem­min tar­tun­to­ja oli 8227. Tar­tun­nat siis 38-ker­tais­tu­i­v­at kuukaudessa.

  15. Hal­li­tuk­sen tiedot­ta­mi­nen kuu­losti tosi­aan siltä, etteivät tien­neet puhu­vansa teo­reet­tis­es­ta pahim­mas­ta ske­naar­ios­ta, vaan ajat­te­liv­at (tai yrit­tivät syöt­tää aja­tus­ta), että kyseessä on ennus­tus huhtiku­ulle. Täy­tyy toivoa, että kyse oli huonos­ta lääketi­eteel­lis­es­tä ja tilas­toti­eteel­lis­es­tä ymmär­ryk­ses­tä. Huonom­pi vai­h­toe­hto olisi se, että joku on halunut siirtää vaale­ja poli­it­ti­sista syistä, ja on hui­jan­nut toisia hal­li­tuk­ses­sa ja/tai yleisöä tietois­es­ti, harhaan­jo­htavil­la luvuilla.

    Mika Salmisen kom­men­tit TV:ssä näyt­tivät vahvis­ta­van sen, että tieto­ja oli tulkit­tu täysin väärin.

  16. Jos havait­sen tai saan tietää jotakin ole­van tekeil­lä lail­lisen esi­val­lan kuk­istamisek­si tai maan val­tio­järjestyk­sen kumoamisek­si, tah­don sen viipymät­tä vira­nomaisille ilmoittaa.

    Näin on van­nonut noin neljännes suomen kansasta.

  17. Puh­das­ta poli­ti­ikkaa tuo on, eikä mikään vahinko. Ja todel­la okset­tavaa sel­l­aista. Kevään 2020 lock down­it pohjustet­ti­in Ylen 3/2020 esite­tyn Val­tioneu­vos­ton ennus­teen mukaan. Sen mukaan Suomes­sa taudin sairas­taisi tule­van vuo­den aikana 1,2–3 miljoon­aa ihmistä. Tähän men­nessä sairas­tanei­ta on 62 tuhat­ta ja val­taosa pani­ikissa. Kat­soi korona epi­demi­aa miltä kan­til­ta hyvän­sä niin voi tul­la johtopäätök­seen, että se on politiikkaa.

  18. Kuka huhtiku­us­sa olisi vapaarhtois­es­ti vaal­i­toim­it­si­ja ennakkoäänestyk­sessä ja vaalipäiv­inä? Suomes­sa äänestetään henkilöko­htais­es­ti ja henkilöl­lisyys tark­iste­taan? Kuka ehdokas kam­pan­joisi lähivi­ikkoina? Kuka menee jonot­ta­maan äänestykseen?

    Tämä numerokeskustelu on tätä lakiteknisen keskustelun jatkoa, joka lisää hämmennystä.
    Teekkar­i­hengess yksi asia nousee esi­in ja kokon­aisu­ut­ta ei ymmär­rerä. Vielä on epä­selvää kuka ymmär­si ja mitä. Ehkä puolue­si­h­tee­rien vahvu­us ei ole lukem­i­nen ja ajattelu?

    Kun­nal­lis­vaalien ajanko­h­ta oli ennen syykuu. Onko siir­rosta ollut täl­laista hula­baloo­ta aiemmin?

    Irlan­nis­sa rajut sulku­toimet kestivät kak­si kuukaut­ta, kun lähdössä hie­man myöhästyt­ti­in. Englan­nin koke­musten mukaan rajoi­tusten keston on olta­va vähin­tään viisi viikkoa. Virus­muun­nok­set lisäävät tart­tuvu­ut­ta ihan tarpeek­si ekspo­nen­ti­aaliseen kasvuun.

    Nuokin käyräyt kuu­lu­vat ihan asial­liseen matri­aali­in. Se muukin kan­nat­taa lukea. 

    Jo on kansane­dus­ta­ja julis­tanut, että pan­demia on lähin­nä hui­jaus­ta ja muu­ta vas­taavaa roskaa. Tätä on uuti­soitu ja tois­tet­tu. Voi kysyä mik­si saa­da ker­rot­tua selkeästi, että taval­liset ihmiset ovat todel­lises­sa vaarassa.

    1. jts: Kuka huhtiku­us­sa olisi vapaarhtois­es­ti vaal­i­toim­it­si­ja ennakkoäänestyk­sessä ja vaalipäiv­inä? Suomes­sa äänestetään henkilöko­htais­es­ti ja henkilöl­lisyys tark­iste­taan? Kuka ehdokas kam­pan­joisi lähivi­ikkoina? Kuka menee jonot­ta­maan äänestykseen?

      Sovi­taan, että vaal­i­toim­it­si­jat ja hei­dän per­heen­sä saa­vat tur­va­toime­na rokot­teet hyvis­sä ajoin ns. jonon ohi. Vapaae­htoisia tulee enem­män kuin ikinä mis­sään vaaleissa.

      Äänestyk­seen jonot­ta­mi­nen hoide­taan täs­mälleen samal­la taval­la kuin ruokakau­pas­sa, no prob­lem. Jär­jestetään vielä äänesty­s­paikat vaik­ka telt­toi­hin ulos, jol­loin jonot­ta­mi­nen tapah­tuu ulkoilmassa.

      1. Vaal­i­työn­tek­i­jöi­den tur­val­lisu­ut­ta voitaisi­in hoitaa myös sisätilois­sa, tarvi­taan vain vähän puusepän­töitä, ei mitään vaativaa.

        Kävin ker­ran ter­veystarkas­tuk­ses­sa Kiinas­sa (pakolli­nen, jot­ta saa oleskelu­lu­van). Siel­lä mm. otet­ti­in ver­inäyt­teitä. Tämä hoi­tui erit­täin hygieenis­es­ti siten, että ver­inäyte­sali oli kuin enti­saiko­jen pankin kont­tori: näyt­teen otta­ja istui tiskin takan. Tiskin edessä oli plek­si, ja siinä reikä, jos­ta sai pis­tet­tyä käsi­var­ren sisälle. Näyt­teenot­ta­ja hoiteli näyt­teeno­ton suju­vasti ja tur­val­lis­es­ti ilman että tarvit­si hen­git­tää samaa ilmaa näyt­teen anta­jan kanssa.

        Äänestys voitaisi­in tehdä suun­nilleen samaan tapaan. Pleksin voi ulot­taa kat­toon saak­ka tai peit­tää raon muovilla.

        Kaikkia tämän­laisia jär­jeste­ly­itä olisi voitu tehdä äänestyk­sen tur­vaamisek­si. Oikeusmin­is­ter­iössä ei ilmeis­es­ti tehty vuo­teen *mitään*.

        Vaikea pää­tyä muuhun kuin siihen tulok­seen, että vaale­ja piti siirtää vaal­i­tak­ti­sista syistä.

      2. Pekka Taipale: Vaikea pää­tyä muuhun kuin siihen tulok­seen, että vaale­ja piti siirtää vaal­i­tak­ti­sista syistä.

        Olen vah­vasti sen viisauden kan­nal­la, että aina kun johonkin lop­putu­lok­seen voidaan pää­tyä pahan­tah­toisu­ut­ta tai osaa­mat­to­muut­ta, äärim­mäisen paljon toden­näköisem­pää on osaamattomuus. 

        Tähän päästään kun käytössä on siiloutunut sek­tori­hallinto: oikeusmin­is­ter­iöstä pyy­de­tään THL:ltä arvio­ta epi­demi­an tilas­ta vaalipäivänä, ja kos­ka THL:n virkamies ei halua ottaa vas­tu­u­ta tehdään vain “ske­naar­i­ot” ekspo­nen­ti­aalisel­la kasvul­la; malli on sisäis­es­ti täy­delli­nen kos­ka siinä ei ole kuin yksi yhtälö, ja eihän THL:n virkamies voi tehdä mitään ole­tuk­sia tule­vaisu­u­den käyt­täy­tymis- tai poli­ti­ikka­muu­tok­sista, kos­ka ne eivät kuu­lu virkamiehen tehtäväkent­tään. Oikeusmin­is­ter­iön virkamies sit­ten saa THL:n virkamiehen “ske­naar­i­on”, ja vaik­ka tyh­mäkin näkee ettei sil­lä tee mitään, virkamies ei halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään vaan ottaa THL:n ske­naar­i­on totuute­na ja esit­telee sen min­is­ter­ille. Kos­ka min­is­teri ei halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään, hän hyväksyy virkamies­valmis­tel­lun “esi­tyk­sen” totuute­na, ja vie sitä eteenpäin.

        Samal­la kansa hur­raa kun tehdään “kipeitä päätök­siä” ja “ote­taan tilanne vakavasti”.

        Vas­taavaa pelleilyä on jokainen päätök­sen­teko­por­ras täyn­nä niin julkisel­la kuin yksi­tyisel­läkin puolel­la, sil­lä vas­tu­un­pakoilu on täysin ymmär­ret­tävä inhimilli­nen omi­naisu­us. Aidosti holisti­nen päätök­sen­teko on niin harv­inaista, että kun sitä joskus jos­sain esi­in­tyy, siitä kir­joite­taan lehti­jut­tu­ja ja kirjoja.

        Vaal­i­tak­ti­ik­ka on tilanteessa korkein­taan sivuvaikutus.

      3. arkkite­hti: Olen vah­vasti sen viisauden kan­nal­la, että aina kun johonkin lop­putu­lok­seen voidaan pää­tyä pahan­tah­toisu­ut­ta tai osaa­mat­to­muut­ta, äärim­mäisen paljon toden­näköisem­pää on osaamattomuus.

        Mut­ta avain­min­ster­it, jot­ka kyl­lä osaa­vat olla näkyvästi mikro­man­ageer­aa­mas­sa jokaista nip­pelipäätöstä ihan sat­tumal­ta eivät ole mis­sään tekemi­sis­sä juuri tämän päätök­sen kanssa joka vetää ver­to­ja 1973 poikkeuslaille jol­la Kekkosen virkakaut­ta piden­net­ti­in vuo­teen 1978.

        Ehkäpä oikeusmin­is­ter­iöstä löy­tyi tarvit­ta­vat hyödyl­liset idiootit.

        Pahan­tah­toisu­us on väärä sana, var­maankin nämä ihmiset ihan aidosti pitävät Perus­suo­ma­laisia antikris­tuk­ses­ta seu­raav­ina ja usko­vat vakaasti toimi­vansa suo­ma­laisen demokra­t­ian puoles­ta. Väinö Tan­ner­ia tulee ikävä.

      4. Uskot­tavin seli­tys tähän men­nessä. CYA (Cov­er Your A**) on hyvin tehokas Occamin par­taveit­si, sitä tehokkaampi mitä näkyvämpi ja kiis­tanalaisem­pi kri­isi on. 

        arkkite­hti: Olen vah­vasti sen viisauden kan­nal­la, että aina kun johonkin lop­putu­lok­seen voidaan pää­tyä pahan­tah­toisu­ut­ta tai osaa­mat­to­muut­ta, äärim­mäisen paljon toden­näköisem­pää on osaamattomuus. 

        Tähän päästään kun käytössä on siiloutunut sek­tori­hallinto: oikeusmin­is­ter­iöstä pyy­de­tään THL:ltä arvio­ta epi­demi­an tilas­ta vaalipäivänä, ja kos­ka THL:n virkamies ei halua ottaa vas­tu­u­ta tehdään vain ”ske­naar­i­ot” ekspo­nen­ti­aalisel­la kasvul­la; malli on sisäis­es­ti täy­delli­nen kos­ka siinä ei ole kuin yksi yhtälö, ja eihän THL:n virkamies voi tehdä mitään ole­tuk­sia tule­vaisu­u­den käyt­täy­tymis- tai poli­ti­ikka­muu­tok­sista, kos­ka ne eivät kuu­lu virkamiehen tehtäväkent­tään. Oikeusmin­is­ter­iön virkamies sit­ten saa THL:n virkamiehen ”ske­naar­i­on”, ja vaik­ka tyh­mäkin näkee ettei sil­lä tee mitään, virkamies ei halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään vaan ottaa THL:n ske­naar­i­on totuute­na ja esit­telee sen min­is­ter­ille. Kos­ka min­is­teri ei halua ottaa vas­tu­u­ta mis­tään, hän hyväksyy virkamies­valmis­tel­lun ”esi­tyk­sen” totuute­na, ja vie sitä eteenpäin.

        Samal­la kansa hur­raa kun tehdään ”kipeitä päätök­siä” ja ”ote­taan tilanne vakavasti”.

        Vas­taavaa pelleilyä on jokainen päätök­sen­teko­por­ras täyn­nä niin julkisel­la kuin yksi­tyisel­läkin puolel­la, sil­lä vas­tu­un­pakoilu on täysin ymmär­ret­tävä inhimilli­nen omi­naisu­us. Aidosti holisti­nen päätök­sen­teko on niin harv­inaista, että kun sitä joskus jos­sain esi­in­tyy, siitä kir­joite­taan lehti­jut­tu­ja ja kirjoja.

        Vaal­i­tak­ti­ik­ka on tilanteessa korkein­taan sivuvaikutus.

      5. arkkite­hti:

        Tähän päästään kun käytössä on siiloutunut sek­tori­hallinto: oikeusmin­is­ter­iöstä pyy­de­tään THL:ltä arvio­ta epi­demi­an tilas­ta vaalipäivänä, ja kos­ka THL:n virkamies ei halua ottaa vas­tu­u­ta tehdään vain ”ske­naar­i­ot” ekspo­nen­ti­aalisel­la kasvulla

        Tuskin tuos­sa on ollut siitä kyse, ettei olisi oltu valmi­ita tekemään kun­nol­lista laskel­maa ja otta­maan vas­tu­u­ta. Vikana näyt­täisi lausun­non alun toimenan­toku­vauk­sen perus­teel­la olleen se, että lausun­to on tilat­tu niin poikkeuk­sel­lisel­la taval­la. Siitä ei ole ollut ole­mas­sa edes nor­maalia kir­jal­lista tilaus­ta, jos­sa olisi ollut kir­jalli­nen doku­men­taa­tio siitä, mitä oikeusmin­is­ter­iö halusi ja mil­lä ehdoilla.

        Lausun­non alus­sa lukee, että oikeusmin­is­ter­iön val­tiosi­h­teeri eli poli­it­tisin perustein nimitet­ty apu­lainen, on tilan­nut puhe­lim­itse arvi­o­lausun­non per­jan­taina 5.3.2021. Lausun­to on tilat­tu oletet­tavasti erit­täin kiireel­lisenä, kos­ka 3‑sivuinen lausun­to liit­tei­neen on toimitet­tu samana päivänä. Erit­täin kiireel­listä lausun­toa varten ei kukaan asiantun­ti­ja ehdi laskea yhtään mitään uut­ta oikei­den mallien avul­la. Jonkun laskuhar­joituk­sen voi joku ehtiä saa­maan aikaan. Puolue­si­h­teer­it kokoon­tu­i­v­at 5.3.2021 päät­tämään vaalien siir­rosta. Tuos­sa THL:ltä lausun­to on siis tilat­tu vas­ta samana päivänä kun on ollut sovit­tuna kok­ous, jos­sa puolue­si­h­teer­it keskustel­e­vat vaalien siir­rosta, ja jon­ka kok­ouk­sen kannal­ta keskeinen perustelu tuo lausun­to on ollut.

        Mis­tään ske­naar­i­oista tuos­sa ei ole kyse, vaan kiireel­lä kyhään kasa­t­us­ta tek­stistä, joka lie­nee laa­dit­tu kovas­sa aikataulupaineessa.

      6. arkkite­hti: Sovi­taan, että vaal­i­toim­it­si­jat ja hei­dän per­heen­sä saa­vat tur­va­toime­na rokot­teet hyvis­sä ajoin ns. jonon ohi. Vapaae­htoisia tulee enem­män kuin ikinä mis­sään vaaleissa.

        Ei ole ensim­mäistäkään. Eikä kak­si roko­tusker­taa ei tai­da enää onnistua.On toki tietysti puolue, joka ei piit­taa jäsen­ten­sä eikä eteenkään äänestäjien­sä tulemis­es­ta tämän jäl­keen enään yhteenkään vaali­in koskaan.
        USA:n ohjeis­tus tuli juuri:

        The Cen­ters for Dis­ease Con­trol and Pre­ven­tion on Mon­day (8.3.) issued long-await­ed advice to Amer­i­cans ful­ly vac­ci­nat­ed against Covid-19, free­ing them to take some lib­er­ties that the unvac­ci­nat­ed should not, includ­ing gath­er­ing indoors in small groups with­out pre­cau­tions while still adher­ing to mask­ing and dis­tanc­ing in pub­lic spaces.

  19. THL:n ennus­teen “Liite 1. Laskel­ma epi­demi­an kiihtymis­es­tä nykyisen Re arvon val­lites­sa” arvot voi laskea suo­raan ekspo­nen­ti­aalisen kasvun mallil­la. Tämä python-koo­di tuot­taa täs­mälleen samat numerot.

    import numpy as np
    t = np.arange(0,50,5)
    Re = np.array([[1.15], [1.25], [1.35]])
    tar­tun­nat = 750 * Re**(t/5)
    print(np.round(tartunnat))

    https://thl.fi/documents/10531/634402/lausunto_2021_03_05.pdf/

    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/705387e6-62db-4f3d-a190-555e88dafb1e

  20. näyt­tää siltä, että päät­täjämme (hal­li­tus ja puolue­si­h­teeristö) ovat nuo­ria ja koke­mat­to­mia, jot­ka panikoitu­vat hel­posti. Vaalien äkilli­nen siir­topäätös on ilmeis­es­ti tehty täl­laises­sa mielentilassa. 

    päätök­sis­sä on aina viiveitä, jot­ka pitää huomioi­da. Mitä suurem­pi organ­i­sa­tio sitä suurem­pi viive. Tämän jokainen, jol­la on johtamiskoke­mus­ta tietää.

    Ei ole kovinkaan luot­ta­mus­ta herät­tävää, että tehdään rajoi­tus­päätös 1 ja sit­ten heti perään päätös 2 joka on eri­lainen ´uuden tiedon´pohjalta. Saatu sig­naali esim epi­demi­an suun­nas­ta kun ei muu­tu ennenkuin aikaa on kulunut mit­tausvi­ive + reak­tioai­ka + vaikut­tavu­usvi­ive päätök­ses­tä. Tämä lie­nee koro­nan tapauk­ses­sa suu­ru­us­lu­okkaa kuukausi mittaushetkestä.

    Toisin sanoen :

    tehkää kun­nol­lisia selkeitä vaikut­tavia päätök­siä harvem­min, odot­takaa ennen seu­raavaa päätöstä ja vält­täkää sähläystä.

  21. Vaalien lykkäämistä ei olisi pitänyt tehdä taval­la kahdel­la kuukaudel­la hamaan tule­vaisu­u­teen, vaan mielu­um­min sil­lä taval­la ehdol­lise­na, että jos koronati­lanne on hyvin vaikea vähän ennen vaale­ja, niin sil­loin vaale­ja lykätään. Yli kah­den kuukau­den päähän on vaikea ennus­taa mikä koronati­lanne tulee sil­loin ole­maan ja nythän voi hyvin olla niin, että sinä uute­na vaalipäivänä onkin koronati­lanne pahempi kuin mitä tulee ole­maan aiem­mal­la vaalipäivänä.

    Muutenkin pitäisi miet­tiä ja olisi jo pitänyt aiko­ja sit­ten miet­tiä, että miten äänestys voitaisi­in jär­jestää mah­dol­lisim­man riskit­tömästi myös epi­demi­an aikana. Esimerkik­si plek­si­l­a­sit virkail­i­joiden ja äänestäjien välille, äänestys ulkotilois­sa tel­tois­sa tai muuten hyvin tuulete­tus­sa tilas­sa, selvästi pidem­pi ennakkoäänesty­sai­ka ja mui­ta vas­taavia kikko­ja, mil­lä ris­ki voidaan painaa varsin alhaisek­si. Jos uskaltaa käy­dä ruokakau­pas­sa, niin luulisi, että itse äänestämisen riski­ta­so on käytän­nön jär­jeste­ly­il­lä painet­tavis­sa ruokakaup­pavierailua alem­malle tasolle.

    1. Enti­nen vihrei­den äänestäjä:
      Vaalien lykkäämistä ei olisi pitänyt tehdä taval­la kahdel­la kuukaudel­la hamaan tule­vaisu­u­teen, vaan mielu­um­min sil­lä taval­la ehdol­lise­na, että jos koronati­lanne on hyvin vaikea vähän ennen vaale­ja, niin sil­loin vaale­ja lykätään. Yli kah­den kuukau­den päähän on vaikea ennus­taa mikä koronati­lanne tulee sil­loin ole­maan ja nythän voi hyvin olla niin, että sinä uute­na vaalipäivänä onkin koronati­lanne pahempi kuin mitä tulee ole­maan aiem­mal­la vaalipäivänä.

      Muutenkin pitäisi miet­tiä ja olisi jo pitänyt aiko­ja sit­ten miet­tiä, että miten äänestys voitaisi­in jär­jestää mah­dol­lisim­man riskit­tömästi myös epi­demi­an aikana. Esimerkik­si plek­si­l­a­sit virkail­i­joiden ja äänestäjien välille, äänestys ulkotilois­sa tel­tois­sa tai muuten hyvin tuulete­tus­sa tilas­sa, selvästi pidem­pi ennakkoäänesty­sai­ka ja mui­ta vas­taavia kikko­ja, mil­lä ris­ki voidaan painaa varsin alhaisek­si. Jos uskaltaa käy­dä ruokakau­pas­sa, niin luulisi, että itse äänestämisen riski­ta­so on käytän­nön jär­jeste­ly­il­lä painet­tavis­sa ruokakaup­pavierailua alem­malle tasolle.

      Juuri näin! Myös sähköisen äänestämisen ja postiäänestyk­sen mah­dol­lisuuk­sia pitäisi pohtia.

      1. Vaalien jär­jestämisessä on niin paljon työtä, että niitä ei noin vain siir­rel­lä lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Nytkin siir­to tehti­in niin myöhään, että ehdokasaset­telu sulkeu­tui ja var­maan vahvis­te­taankin van­hal­la lailla.

        Sähköistä äänestys­tä on tutkit­tu, ja on todet­tu, että ei ole mah­dol­lista jär­jestää vaal­isalaisu­u­den vaaran­tu­mat­ta. Jois­sakin muis­sa mais­sa sitä ei pide­tä tärkeänä, Suomes­sa pidetään.

  22. On tau­ti­ti­lanne mikä tahansa, niin jos vaalit pidet­täisi­in huhtiku­us­sa, se olisi syöt­tö pop­ulis­tisen oikeis­ton lapaan. Sairaat ja ter­vey­destään huolestuneet, ja ennen kaikkea hen­gi­tystieoireista kär­sivät eivät olisi uskalta­ne­et lähteä äänestämään. Huhtiku­us­sa on katupö­lyn pitoisu­us ilmas­sa muutenkin korkein. Diesel-mer­su­is­sa istu­via ei haitanne.

    1. Eli

      R.Silfverberg:
      On tau­ti­ti­lanne mikä tahansa, niin jos vaalit pidet­täisi­in huhtiku­us­sa, se olisi syöt­tö pop­ulis­tisen oikeis­ton lapaan. Sairaat ja ter­vey­destään huolestuneet, ja ennen kaikkea hen­gi­tystieoireista kär­sivät eivät olisi uskalta­ne­et lähteä äänestämään.Huhtikuussa on katupö­lyn pitoisu­us ilmas­sa muutenkin korkein. Diesel-mer­su­is­sa istu­via ei haitanne.

      Eli vaalit pitäisi pitää vain sil­loin kun oikeis­to ei saa ääniä? 🙂
      Sel­l­ainen vaaal­i­t­u­los ei sinän­sä hait­taisi min­ua, mut­ta ajatuk­se­na tuo on aika erikoinen. Tuol­la logi­ikalla pohdit­tuna olisi paras­ta var­maankin se, ettei vaale­ja pidet­täisi enää ollenkaan? 🙂

      1. Ukko Y:
        Eli 

        Eli vaalit pitäisi pitää vain sil­loin kun oikeis­to ei saa ääniä?
        Sel­l­ainen vaaal­i­t­u­los ei sinän­sä hait­taisi min­ua, mut­ta ajatuk­se­na tuo on aika erikoinen. Tuol­lalogi­ikalla pohdit­tuna olisi paras­ta var­maankin se, ettei vaale­ja pidet­täisi enää ollenkaan? 

        Nyt on poikkeusti­lanne, ja sel­l­ais­ten val­lites­sa kaiken­maail­man pop­ulis­ti­ak­tivis­tit pyrkivät hyö­tymään siitä että muut eivät pääse äänestämään. Ratkaisu: Odote­taan että poikkeusti­lanteesta päästään eroon tai sit­ten jär­jestetään äänestys­mah­dolisu­us netissä.

  23. Enpä usko ‚että vaalien siir­topäätös olisi tehty vain tuon yhden luvun perusteella.
    On paljon mui­ta vaikut­tavia tekijöitä.

    1. Roko­tuk­set ovat myöhässä ja vaik­ka läh­es miljoona saat­taa olla rokotet­tuna vaalei­hin men­nessä niin suo­ja on vas­ta saadun yhden pis­tok­sen varas­sa eli sen anta­ma suo­ja voi olla hyvin vajaa eli alle 50%
    Osa riskiryh­mistä on huhtiku­us­sa edelleen rokottamatta.

    Demokra­tia on myös vaaras­sa jos äänestysak­ti­ivi­su­us jää alhaisek­si tai kam­pan­join­ti jää vähäiseksi

    2. Suomeenkin iski herkästi tart­tu­va brit­ti­vari­ant­ti ja se on ottanut johtoase­man kuukaudessa.
    Sulku­ti­la johtuu tästä vari­antista ja juuri THL arvioi,ettei kol­men viikon sulku­ti­la riitä vaan se jatkuu huhtikuulle.

    3.Irlannin esimerk­ki vaikuttaa,siellä brit­ti­vari­ant­tia ei ole saatu kuri­in ja niin­pä sulku­ti­laa jatketaan

    3 Rokot­teet alka­vat vaikut­taa vas­ta kun kat­tavu­usn on nous­sut ja rokot­teet ovat saa­neet vas­ta-aine­ta­sot riit­tävän korkealle

    Olen mukana vaaleis­sa Pieni ele organ­isaa­tion puit­teis­sa ja nämä kaik­ki uhat ovat tulleet esille.ja niin­pä ihmisiä ei saa mukaan

    2.

    1. 1. Roko­tuk­set ovat myöhässä ja vaik­ka läh­es miljoona saat­taa olla rokotet­tuna vaalei­hin men­nessä niin suo­ja on vas­ta saadun yhden pis­tok­sen varas­sa eli sen anta­ma suo­ja voi olla hyvin vajaa eli alle 50%
      Osa riskiryh­mistä on huhtiku­us­sa edelleen rokottamatta.

      Yli miljoona on roko­tyet­tu maaliskun lop­pu­un men­nessä. Näille kehit­tyy noin 85 pros­entin suo­ja paris­sa viikos­sa — siis alku­peräiseen vaalipäikvään mennessä.

    2. Liian van­ha: Demokra­tia on myös vaaras­sa jos äänestysak­ti­ivi­su­us jää alhaisek­si tai kam­pan­join­ti jää vähäiseksi

      Tuo on tot­ta. Mut­ta onko oletet­tavaa, että kesken monien kesälo­man ole­vi­in vaalei­hin tulisi parem­min äänestäjiä? Toki ennakkoäänestyskin on mah­dol­lista, mut­ta vaalipäivänä voi kesäku­us­sa aika moni olla pois­sa koti­paikkakunnal­taan. Voiko se olla uhka demokra­tialle? Per­in­teis­es­ti vaalit on pyrit­ty ajoit­ta­maan Suomes­sa muuhun ajanko­htaan kuin kesäkau­teen — osin juuri sik­si, että on tavoitel­tu parem­paa äänestyspros­ent­tia. Koulu­jen kesälo­mat alka­vat 5.6.2021. Työn­tek­i­jöi­den kesälomista noin kol­mannes pide­tään keskimäärin kai kesäkuussa.

      Kam­pan­joimi­nenkin voi olla kesäku­us­sa han­kalaa, jos äänestäjistä mon­et ovat kesämökil­lä tai veneilemässä, eivätkä seu­raa koti­paikkakun­tansa mainoksia.

    3. Liian van­ha:
      Enpä usko ‚että vaalien siir­topäätös olisi tehty vain tuon yhden luvun perusteella.
      On paljon mui­ta vaikut­tavia tekijöitä.

      1. Roko­tuk­set ovat myöhässä ja vaik­ka läh­es miljoona saat­taa olla rokotet­tuna vaalei­hin men­nessä niin suo­ja on vas­ta saadun yhden pis­tok­sen varas­sa eli sen anta­ma suo­ja voi olla hyvin vajaa eli alle 50%
      Osa riskiryh­mistä on huhtiku­us­sa edelleen rokottamatta.

      Demokra­tia on myös vaaras­sa jos äänestysak­ti­ivi­su­us jää alhaisek­si tai kam­pan­join­ti jää vähäiseksi

      2. Suomeenkin iski herkästi tart­tu­va brit­ti­vari­ant­ti ja se on ottanut johtoase­man kuukaudessa.
      Sulku­ti­la johtuu tästä vari­antista ja juuri THL arvioi,ettei kol­men viikon sulku­ti­la riitä vaan se jatkuu huhtikuulle.

      3.Irlannin esimerk­ki vaikuttaa,siellä brit­ti­vari­ant­tia ei ole saatu kuri­in ja niin­pä sulku­ti­laa jatketaan

      3 Rokot­teet alka­vat vaikut­taa vas­ta kun kat­tavu­usn on nous­sut ja rokot­teet ovat saa­neet vas­ta-aine­ta­sot riit­tävän korkealle

      Olen mukana vaaleis­sa Pieni ele organ­isaa­tion puit­teis­sa ja nämä kaik­ki uhat ovat tulleet esille.ja niin­pä ihmisiä ei saa mukaan

      2.

      Mil­lä perustelet sen, että Irlan­nis­sa ei ole saatu tar­tun­to­ja kuriin?
      Siel­lä on tul­tu n. 8000:sta tar­tun­nas­ta päivässä noin 400:aan tar­tun­taa päivässä.
      Brit­ti­vari­antin tehos­ta ei myöskään ole vielä tieteel­listä näyttöä.
      Lisäk­si esim. UK:ssa tilanne on hyvä, ja menee koko ajan parem­paan suun­taan, vaik­ka tämän vari­antin piti tehdä siel­lä tuhojaan.

  24. Samoiten on las­ket­tavis­sa että THL:n tarkoi­tushakuis­es­ta laskel­mas­ta, että kesäku­un äänestyspäivään men­nessä HUS:n alue on saavut­tanut joukkosuojan.
    Jo pitkää HUS:n aueel­la päivit­täisitä tar­tun­noista on n. 2/3. Kun las­ke­taan 11 200 , 2/3 = 7467. 1 000 000 / 7467 = miljoona tar­tun­taa 134 päiässä.
    Joten on selvää, että THL:n laskel­ma oli täysin tarkoitushakuinen.

  25. Osmo puhuu hie­man harhaan­jo­htavasti kakkosku­vas­sa: vaik­ka toinen nousu on huo­mat­tavasti loivem­pi kuin ensim­mäi­nen, on kasvu­graafis­sa olen­naista se, mihin kyseinen kasvu sijoit­tuu log-lin ‑asteikol­la.

    Vaik­ka meil­lä olisi 14 päivää tar­tun­to­jen kasvua ker­toimel­la 2 (läh­tien yhdestä tar­tun­nas­ta) ja sen jäl­keen 14 päivää tar­tun­to­jen kasvua ker­toimel­la 1,2, on jälkim­mäi­nen paljon vakavampi tilanne, kos­ka ensim­mäi­nen kasvu alkaa 1,2,4,8… ja kokon­ainen 14 päivän sairas­tavien määrä on 2 viikon jäl­keen 32703. Sen sijaan tuos­ta 14.päivän 16384 päivit­täis­es­tä tar­tun­nas­ta loivem­min alka­va 1,2 ker­toimen kasvu alkaa: 16384, 19660, 23592… ja sen seu­rauk­se­na sairas­tunei­ta olisi lop­ul­ta 210357 lisää.

    Jyrkäl­lä käyräl­lä pie­nien määrien kasvu ei automaat­tis­es­ti ole pahempaa kuin suurem­pi­en määrien kasvu loivem­mal­la käyrällä.

  26. Juurikin näin. Kak­si point­tia lisää:

    1.
    Pelkkä ilmaan­tu­mis­luku ei suo­raan ker­ro äänestystapah­tu­man lisäriskistä juuri mitään. Riskiarvio pitäisi tehdä siis toimin­nan kaut­ta. Ja myös mit­takaa­va kan­nat­taisi pitää hanskassa. 

    Jos nyt kuvitel­laan esim. että Helsingis­sä olisi 3000 piilos­sa ole­vaa ja tar­tut­tavaa koron­aa (eli Helsingis­sä esim. 500‑1000 / tapaus­ta per päivä), niin se tarkoit­taisi sitä että näistä n. 60% on äänestäjiä. Eli 2000 äänestäjää.

    Nyt on fik­susti jatket­tu ennakkoäänestys­tä kahdek­si viikok­si ja lisäk­si on vaalipäivä. Eli yhteen­sä 15 päivää. Äänestämässä käy siis n. 133 koronat­a­paus­ta per päivä.

    Helsingis­sä on 36 ennakkoäänesty­s­paikkaa ja 165 äänesty­s­paikkaa. Tuo on siis 3,69 koron­apoti­las­ta per päivä per ennakkoäänesty­s­paik­ka ja 0,8 per äänesty­s­paik­ka. Äänesty­s­paikat ovat auki klo 9–20 eli 11 tun­tia päivässä. (Ennakkoäänesty­s­paikois­sa vähän hajontaa.)

    Täl­lä keskiar­vol­la saadaan siis arviok­si että ennakkoäänesty­s­paikalla vierailee 0,33 koron­apoti­las­ta per tun­ti ja äänesty­s­paikois­sa 0,08 koron­apoti­las­ta per tunti.

    Äänestys­toim­i­tus on itsessään nopea ja voidaan toteut­taa suh­teel­lisen riskit­tömästi. Mask­it, ser­mit, käsidesit, äänestyspiste put­sa­taan, jonot­ta­mi­nen ohjataan äänesty­s­paikan ulkop­uolelle tur­vaväleil­lä jne.

    Mikä on tuol­laisen äänestystapah­tu­man tuo­ma lisäris­ki äänestämiseen ja pan­demi­an kehittymiseen?

    2.

    Vaik­ka 20% roko­tuskat­tavu­us teo­ri­as­sa pitäisi laskea R‑lukua kuten sanoit, niin ihmis­ten käyt­täy­tymi­nen tietysti vaikut­taa ja kun tiedos­sa on että 80+ ‑vuo­ti­aat, jot­ka nyt on rokotet­tu eivät ole varsi­nais­es­ti se eniten sosi­aal­isia kon­tak­te­ja omaa­va “bile­hilei­den” poruk­ka, niin tämä rokotekat­tavu­u­den kaut­ta tule­va R‑luvun alen­e­ma alka­nee vaikut­taa kun­nol­la vas­ta kun päästään roko­tuk­sis­sa nuorem­pi­in ikäluokkiin.

  27. Hmm. Siis väärin sammutettu.

    Laskel­ma on laskel­ma. Tiet­ona se ei ole väärä, korkein­taan laskel­ma on väärin matemaat­tise­na lasku­toim­i­tuk­se­na. Ja coro­na-viruskin voi joka tapauk­ses­sa kas­vaa eksponentiaalisesti.

    Moti­ivip­sykolo­gia on hyvin mon­imutkainen tieteenala, ainakin ko. tieteen­har­joit­ta­jien mielestä. Eikä kel­lään ole näkymää lykkäyspäätök­sen tehnei­den päät­täjien pääkopan sisään. Emme voi tietää, miten lop­ulises­sa päätösti­lanteessa on arvotet­tu kaik­ki muut tiedos­sa ole­vat fak­tat. Ja edelli­nenkin päätelmälause nojaa käsi­tyk­seen ihmis­es­tä ratio­naalise­na päätök­sen­tek­i­jänä, mikä on tietenkin riit­tämätön näkökulma.

    Kun hal­li­tus on viime kevään jäl­keen hävit­tänyt henkisen johta­juuten­sa ja reagoin­ut pääsään­töis­es­ti takakenoasen­nos­ta, on häm­mästyt­tävää, että kun vih­doin ote­taan vähän (mah­dol­lis­es­ti) etukenoa kansal­lisen ter­veystur­van vuok­si, se tuot­taa yllä näh­dyn näke­myk­sen. Virusepi­demia tor­ju­taan parhait­en ennakoimalla.

    Vaalien lykkäämisel­lä on poten­ti­aalis­es­ti tärkeä ja myön­teinen tois­si­jainen vaiku­tus kansalais­ten coro­na-käytök­seen. Päätös ohjaa itse kutakin viestin painavu­u­den vuok­si entistä suurem­paan varovaisu­u­teen kon­tak­tien määrän, keston ja (fyy­sisen) etäisyy­den suh­teen. Se on myönteistä.

    Uskon, että suo­ma­lais­ten luot­ta­mus ei demokra­ti­aan tästä hor­ju. Tiedostan, että poli­it­tis­es­ti lykkäys avaa perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jis­sa puheen­jo­hta­jan johdol­la oven syytök­sille tak­tis­es­ta poli­tikoin­nista, mikä on kaikkien kannal­ta tietenkin huono asia. 

    Selkein­tä olisi ollut siirtää vaalit suo­raan syksyyn. Mut­ta se onkin sit­ten toinen keskustelu.

    1. Liekki&Leimaus:
      Hmm. Siis väärin sammutettu.

      Laskel­ma on laskel­ma. Tiet­ona se ei ole väärä, korkein­taan laskel­ma on väärin matemaat­tise­na lasku­toim­i­tuk­se­na. Ja coro­na-viruskin voi joka tapauk­ses­sa kas­vaa eksponentiaalisesti.

      Moti­ivip­sykolo­gia on hyvin mon­imutkainen tieteenala, ainakin ko. tieteen­har­joit­ta­jien mielestä. Eikä kel­lään ole näkymää lykkäyspäätök­sen tehnei­den päät­täjien pääkopan sisään. Emme voi tietää, miten lop­ulises­sa päätösti­lanteessa on arvotet­tu kaik­ki muut tiedos­sa ole­vat fak­tat. Ja edelli­nenkin päätelmälause nojaa käsi­tyk­seen ihmis­es­tä ratio­naalise­na päätök­sen­tek­i­jänä, mikä on tietenkin riit­tämätön näkökulma.

      Kun hal­li­tus on viime kevään jäl­keen hävit­tänyt henkisen johta­juuten­sa ja reagoin­ut pääsään­töis­es­ti takakenoasen­nos­ta, on häm­mästyt­tävää, että kun vih­doin ote­taan vähän (mah­dol­lis­es­ti) etukenoa kansal­lisen ter­veystur­van vuok­si, se tuot­taa yllä näh­dyn näke­myk­sen. Virusepi­demia tor­ju­taan parhait­en ennakoimalla.

      Vaalien lykkäämisel­lä on poten­ti­aalis­es­ti tärkeä ja myön­teinen tois­si­jainen vaiku­tus kansalais­ten­coro­na-käytök­seen. Päätös ohjaa itse kutakin viestin painavu­u­den vuok­si entistä suurem­paan varovaisu­u­teen kon­tak­tien määrän, keston ja (fyy­sisen) etäisyy­den suh­teen. Se on myönteistä.

      Uskon, että suo­ma­lais­ten luot­ta­mus ei demokra­ti­aan tästä hor­ju. Tiedostan, että poli­it­tis­es­ti lykkäys avaa perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jis­sa puheen­jo­hta­jan johdol­la oven syytök­sille tak­tis­es­ta poli­tikoin­nista, mikä on kaikkien kannal­ta tietenkin huono asia. 

      Selkein­tä olisi ollut siirtää vaalit suo­raan syksyyn. Mut­ta se onkin sit­ten toinen keskustelu.

      Entäs ne perus­teet? Jos jo nyt tiede­tään, että koron­aviruk­seen kuolee n. 0.2 — 0.4% (Mon­isa mais­sa pros­ent­ti on paljon pienem­pi), niin mik­si kyseisen viruk­sen vuok­si laite­taan koko maail­ma uusiksi? 

      Yleiskuolleisu­uskäp­pyröistä ei suomen kohdal­la koro­nan vaiku­tus­ta edes löytäisi jos sitä yrit­täisi etsiä vaikka­pa ver­taa­mal­la viimeiseen viiteen vuoteen.
      Tämän kysymyk­sen pitäisi kuu­lua entistä lujem­min nyt, kun rokot­teet tule­vat entis­es­tään laske­maan kuolleisu­ut­ta ja euroopas­sa on todel­la paljon hyviä esimerkke­jä laskusuunnasta.

  28. Ekspo­nent­ti­funk­tion, johon ekspo­nen­tit on rav­is­tet­tu siitä kuu­luisas­ta hihas­ta, nimit­tämi­nen “mallik­si” tun­tuu hiukan ylen­palt­tiselta. Mallista voitaisi­in puhua kun otet­taisi­in mukaan tar­tun­to­jen kasvua rajoit­ta­vat tek­i­jät. Täl­lä “mallil­la” alkaa jo äänestäjät lop­pumaan uute­na vaalipäivänä.

    Huolestut­tavaa on että THL suoltaa tuol­laisia hätäisiä ennustei­ta, ja että min­is­ter­it eivät ole olleet hereil­lä matem­ati­ikan tun­neil­la sen ver­taa, että ymmärtäi­sivät ekspo­nen­ti­aalisen kasvun käsit­teen, ja siihen varautu­misen. Ei voi toisaal­ta vaa­tia kovin paljon, kun pros­ent­ti­laskukin on aiem­min tuot­tanut vaikeuksia.

    Kun hal­li­tus uskoo tilanteen ole­van niin vaka­va, että vaale­jakin pitää siirtää, niin luulisi että viruk­sen voisi nyt tukah­dut­taa Uuden-See­lan­nin ja Aus­tralian malli­in. Sen olisi voin­ut tehdä jo viime kesän jäl­keen. Olisi tul­lut aika paljon halvem­mak­si ja terveellisemmäksi.

    1. 1

      Huip­pumalli:
      Ekspo­nent­ti­funk­tion, johon ekspo­nen­tit on rav­is­tet­tu siitä kuu­luisas­ta hihas­ta, nimit­tämi­nen ”mallik­si” tun­tuu hiukan ylen­palt­tiselta. Mallista voitaisi­in puhua kun otet­taisi­in mukaan tar­tun­to­jen kasvua rajoit­ta­vat tek­i­jät. Täl­lä ”mallil­la” alkaa jo äänestäjät lop­pumaan uute­na vaalipäivänä.

      Kun hal­li­tus uskoo tilanteen ole­van niin vaka­va, että vaale­jakin pitää siirtää, niin luulisi että viruk­sen voisi nyt tukah­dut­taa Uuden-See­lan­nin ja Aus­tralian malli­in. Sen olisi voin­ut tehdä jo viime kesän jäl­keen. Olisi tul­lut aika paljon halvem­mak­si ja terveellisemmäksi.

      The Axe Files with David Axel­rod pod­castis­sa nykyi­nen CNN-kom­men­taat­tori David haas­tat­teli äsket­täin CNN-ankkuri Fareed Zakaria tämän krjas­ta Ten Lessons for a Post-Pan­dem­ic World.

      Fareed tote­si tuos­sa lähetyk­sessä (kir­jas­ta löy­tyvän) arvion siitä, että oleel­lisin seik­ka, minkä Tai­wan on tehnyt eri taval­la kuin muut, on ollut pakko­eristys kaikissa karanteenitilanteissa.

      Tai­wanis­sa, jos­sa asukkai­ta on noin 22 miljoon­aa, on ollut kym­menkun­ta covid-kuol­lut­ta, sanoi Fareed, kun New Yorkin osaval­tios­sa on noin 19 miljoon­aa asukas­ta ja covid-kuollei­ta yli 40 000 ihmistä, hän totesi.

      Var­maan muitakin asioi­ta on tehty parem­min kuin EU-mais­sa keskimäärin.

      1. Viruk­sen tukah­dut­ta­mi­nen on kiihkomieli­nen aja­tus. Virus tulee melko var­masti aina uudestaan.
        Esim. Aus­tralias­sa on nyt lop­pukesä, joten kat­so­taan miten asi­at ovat talvel­la. Oli­han suomes­sakin kesäl­lä virus mil­tei kadon­nut. Sama tulee tapah­tu­maan tule­vana kesänä. 

        Jois­sain tapauk­sis­sa tukah­dut­ta­mi­nen voi toimia, mut­ta siihen vaa­dit­tavien toimien seu­rauk­set ovat suurem­pia. Mon­tako kuole­maa tukah­dut­ta­mi­nen estää ja mon­tako se aiheuttaa?
        Täl­läkin het­kel­lä on köy­hien maid­en lap­sikuolleisu­us lisään­tynyt rajoit­tei­den seu­rauk­se­na.. Lisäk­si nälän­hätä on lisään­tynyt. Myös rikkaiden maid­en syöpäseu­lon­nat yms. ovat laske­neet hälyttävästi. 

        Karoliniska Insti­tutet arvio, että seu­ran­na­si­vaiku­tuk­si­in on kuol­lut jo noin 2 000 000 ihmistä
        Eli aina kun puhut tukah­dut­tamis­es­ta, mieti samal­la mon­tako kuole­maa yksi koron­akuole­man estämi­nen vaatii.

    2. Huip­pumalli:

      Huolestut­tavaa on että THL suoltaa tuol­laisia hätäisiä ennustei­ta, ja että min­is­ter­it eivät ole olleet hereil­lä matem­ati­ikan tun­neil­la sen ver­taa, että ymmärtäi­sivät ekspo­nen­ti­aalisen kasvun käsit­teen, ja siihen varautu­misen. Ei voi toisaal­ta vaa­tia kovin paljon, kun pros­ent­ti­laskukin on aiem­min tuot­tanut vaikeuksia.

      Lausun­to oli annet­tu 5.3.2021, ja sitä oli pyy­det­ty samana päivänä 5.3.2021. Lausun­non alus­sa korostet­ti­in sitä, että lausun­to oli annet­tu samana päivänä kuin sitä oli pyy­det­ty. Riv­ien väleistä voi lukea, että asiantun­ti­joille ei annet­tu aikaa tehdä kun­nol­lista lausun­toa, vaan lausun­nol­la on ollut kova kiire. Asiantun­ti­jalausun­noille on lähtöko­htais­es­ti syytä vara­ta aikaa vähin­tään vuorokausi, jos halu­aa, että asiantun­ti­jat ehtivät yhtään miet­tiä lausun­to­jaan, saati jos pitäisi laskea jotain uusia luku­ja. Työryh­mät työstävät lausun­to­jaan kuukau­sia tai jopa vuosia.

  29. Nyt oikeusmin­is­ter­iö kyl­lä sot­ki vaalit niin kum­mallisel­la taval­la, ettei voi enää ymmärtää. Aivan käsit­tämätön sotku. Eikö oikeusmin­is­ter­iössä tiede­tä, että sen pitää nou­dat­taa voimas­sa ole­vaa lakia tiedo­tuk­ses­saan? Ensin oikeusmin­is­ter­iö ilmoit­ti sekä netis­sä, että ehdokasaset­telun päivämäärät siir­tyvät — ja on ohjeis­tanut niin myös puhe­lin­palvelun­sa kaut­ta — vaikkei eduskun­ta ole käsitel­lyt lakimuu­tos­ta, tai saanut edes lakiesi­tys­tä ehdokasaset­telun päivämäärän muut­tamis­es­ta. Nyt oikeusmin­is­ter­iö on palaut­tanut net­ti­sivuil­laan van­hat päivämäärät ehdokasaset­telun osalta.

    https://www.uusisuomi.fi/uutiset/uusi-hamminki-kuntavaaleista-nyt-oikeusministerio-viestii-lainvastaisesti/d85f1f02-8175–4d65-8e34-6c351eed10e8

    Tuos­sa on mukavaa ajan­vi­etet­tä juris­teille pohtia nyt, että miten lakimuu­tos edes tehdään jälkikäteis­es­ti tilanteessa, jos­sa ehdokasaset­telu päät­tyy 9.3.2021, jos osa ehdokkaista on jo ilmoit­taunut, että ei ase­tu ehdokkaak­si, mikäli vaalit jär­jestetäänkin kesäku­us­sa. Asi­aa ei voine tehdä ehdokasaset­telun täy­den­nyk­senä, kos­ka täy­den­nys­ti­lanteessa ehdokku­ut­ta ei voi perua, vaan eduskun­nan pitänee perua ensin kun­nal­lis­vaalit, joiden ehdokasaset­telu on jo päät­tynyt ennen kuin hal­li­tuk­sen esi­tys­tä edes annetaan, ja päät­tää sit­ten uusien vaalien jär­jestämis­es­tä. Siihen liit­tyviä aikataulu­ja puolestaan säätelee kaiketi kan­sain­väliset sopimuk­set. Vaalilakia ei saane muut­taa hiukan ennen vaale­ja. Viime hal­li­tuskaudel­la suun­nitel­tu­jen maakun­tavaalien osalta virkamiehet sanoi­vat, että lakien pitäisi olla voimas­sa puoli vuot­ta ennen vaale­ja, jot­ta vaalit ovat oikeusval­tiope­ri­aat­teen mukaiset.

    Voi hyvin olla, että kun­nal­lis­vaal­i­farssis­sa käy niin, että jos vaale­ja lähde­tään siirtämään, kun­nal­lis­vaalit siir­tyvät syksyyn. Sekin on yhä mah­dol­lista, että vaalien siir­toa ei tehdä. Eduskun­ta ei ole vielä siitä asi­as­ta päät­tänyt. Eduskun­ta tekee päätök­sen­sä sen het­kisen parhaan tiedon val­os­sa. Puolue­si­h­tee­rien viime viikos­sa käytössä ollut tieto on ollut eri­laista kuin mitä eduskun­nal­la tulee ole­maan käytössä.

  30. Hal­li­tuk­ses­sa on korkeasti koulutet­tu­ja ihmisiä joiden älyssä ei ole mitään vikaa. Väärinymmär­rys on seli­tyk­senä epätodennäköinen.

    Sen sijaan hal­li­tuk­ses­sa osa­taan kyl­lä laskea että kun saadaan käyt­töön valmius­lain pykälä

    106 § Hallintovi­ra­nomais­ten viestin­tä poikkeusoloissa


    Väestön tiedon­saan­nin tur­vaamisek­si ja vira­nomais­ten viestin­nän yhteenso­vit­tamisek­si poikkeu­solois­sa val­tion­hallinnon viestin­nän väl­itön johto kuu­luu val­tioneu­vos­ton kanslialle. Val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sel­la voidaan tarvit­taes­sa perus­taa Val­tion viestintäkeskus.

    Val­tioneu­vos­ton kanslia ja Val­tion viestin­täkeskus voivat antaa viestin­nän sisältöä koske­via määräyk­siä val­tion­hallinnon viranomaisille.

    Edel­lä 3 §:n 1 ja 2 kohdas­sa tarkoite­tuis­sa poikkeu­solois­sa val­tioneu­vos­ton kanslia ja Val­tion viestin­täkeskus voivat velvoit­taa val­tioneu­vos­ton alaisen vira­nomaisen tai kun­nal­lisen vira­nomaisen omas­sa viestin­nässään julkaise­maan tietyn­sisältöisen viestin tai kieltää tietyn­sisältöisen viestin julkaisemisen.

    saadaan ylläpi­det­tyä ral­ly ‘round the flag ‑ilmiötä juuri niin pitkään ettei pelät­tyä perus­suo­ma­lais­ten kun­ta­jytkyä pääse syn­tymään. Jos demokra­tia olisi halut­tu huomioi­da, olisi edes siir­ret­ty vaalit ker­ral­la alkusyksyyn, mut­ta ei. Viime vuon­na Ruotsin tar­tun­tahuip­pu oli muuten kesäku­un puolen­välin paikkeilla.

    Suo­ma­laisen demokra­t­ian syöksykierre kohti hyvien ihmis­ten dik­tatu­uria näyt­tää siir­tyvän aivan uusille kierroksille.

  31. Jatkona vielä edel­liseen. Veikkaan, että vaalilain muu­tosesi­tys­tä ei saa­da hal­li­tuk­sen esi­tyk­senä ulos vielä täl­lä viikol­la. Tuos­sa on nyt sen ver­ran syvä juridi­nen sotku setvit­tävänä. Asia olisi ollut help­po tehdä vielä tois­sa viikol­la. Mut­ta kun ehdokasaset­telun päivämäärä tulee vas­taan 9.3.2021, eikä muutet­tua lakia ole voimas­sa ennen sitä, on päädyt­ty Suomes­sa ennen­näkemät­tömään juridis­een vaal­isotku­un. Täl­lä menol­la ehdokasaset­telu saate­taan ehtiä vahvis­ta­manakin 18.3.2021 ennen kuin eduskun­ta on käsitel­lyt lakimuu­tos­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä, joka ei ole ollut vielä lausun­noil­la, ja jota ei edes vielä ole. Tuo asia menee eduskun­nas­sa taku­u­var­masti perus­tus­laki­valiokun­nan käsit­te­lyyn, ja saat­taa vaa­tia vähän enem­mänkin asiantun­ti­jaku­ulemista ja valiokun­tien paneu­tu­mista — kos­ka siitä muo­dos­tunee ennakko­ta­paus Suomes­sa vaalien sään­tö­jen jälkikäteis­ten muut­tamis­ten lail­li­sista toteu­tus­pe­ri­aat­teista, jon­ka yksi­tyisko­hti­in viitataan jatkos­sakin aina, jos joku halu­aa vaale­ja juuri ennen vaale­ja siirtää tai muut­taa vaalien sään­töjä muil­ta osin sen jäl­keen, kun ehdokasaset­telu on jo päät­tynyt. Suomen voimas­sa olevas­sa vaalilain­säädän­nössä ei ole edes pykälää siitä, saako vaalien sään­töjä muut­taa sen jäl­keen, kun ehdokasaset­telu on päättynyt.

    1. tuo­ta:
      Jatkona vielä edel­liseen. Veikkaan, että vaalilain muu­tosesi­tys­tä ei saa­da hal­li­tuk­sen esi­tyk­senä ulos vielä täl­lä viikol­la. Tuos­sa on nyt sen ver­ran syvä juridi­nen sotku setvit­tävänä. Asia olisi ollut help­po tehdä vielä tois­sa viikol­la. Mut­ta kun ehdokasaset­telun päivämäärä tulee vas­taan 9.3.2021, eikä muutet­tua lakia ole voimas­sa ennen sitä, on päädyt­ty Suomes­sa ennen­näkemät­tömään juridis­een vaal­isotku­un. Täl­lä menol­la ehdokasaset­telu saate­taan ehtiä vahvis­ta­manakin 18.3.2021 ennen kuin eduskun­ta on käsitel­lyt lakimuu­tos­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä, joka ei ole ollut vielä lausun­noil­la, ja jota ei edes vielä ole. Tuo asia menee eduskun­nas­sa taku­u­var­masti perus­tus­laki­valiokun­nan käsit­te­lyyn, ja saat­taa vaa­tia vähän enem­mänkin asiantun­ti­jaku­ulemista ja valiokun­tien paneu­tu­mista – kos­ka siitä muo­dos­tunee ennakko­ta­paus Suomes­sa vaalien sään­tö­jen jälkikäteis­ten muut­tamis­ten lail­li­sista toteu­tus­pe­ri­aat­teista, jon­ka yksi­tyisko­hti­in viitataan jatkos­sakin aina, jos joku halu­aa vaale­ja juuri ennen vaale­ja siirtää tai muut­taa vaalien sään­töjä muil­ta osin sen jäl­keen, kun ehdokasaset­telu on jo päät­tynyt. Suomen voimas­sa olevas­sa vaalilain­säädän­nössä ei ole edes pykälää siitä, saako vaalien sään­töjä muut­taa sen jäl­keen, kun ehdokasaset­telu on päättynyt.

      Hyvä point­ti. Ainakaan ehdokasaset­telua ei pitäisi alkaa uud­estaan avaa­maan, jo siitäkin syys­tä että näyt­tää tosi pahal­ta, jos hal­li­tus­puolueet yksinker­taisel­la enem­mistöl­lä päät­tävät ehdokaslis­to­jen täydentämisistä.

      Toisaal­ta perus­tus­la­ki vaatii, että yli 18-vuo­ti­aiden pitää saa­da äänestää ja olla ehdol­la. Kah­den kuukau­den aikana osa ihmi­sistä ehtii tul­la täysi-ikäisek­si, joten perus­tus­lain nojal­la hei­dän pitää myös pystyä ole­maan ehdol­la kun­tavaaleis­sa. Mitä jos ehdokaslis­to­jen täy­den­tämi­nen sal­lit­taisi­in vain näi­den poikkeusten osalta? Sit­ten heräisi kysymys ehdokkaiden tasa-arvoisuudesta.

      Tämä ei ole juridis­es­ti niin help­po rasti kuin miltä päällepäin näyttää.

      1. On myös ihmisiä, jot­ka menet­tävät tulon­sa sil­lä het­kel­lä, kun hei­dän ehdokkuuten­sa on julki­nen. Hei­dät pois­tet­ti­in ehdokaslis­toil­ta ja lisätään taas toukoku­us­sa. Tämän takia ehdokaslis­to­ja on voita­va täy­den­tää toukokuussa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        On myös ihmisiä, jot­ka menet­tävät tulon­sa sil­lä het­kel­lä, kun hei­dän ehdokkuuten­sa on julki­nen. Hei­dät pois­tet­ti­in ehdokaslis­toil­ta ja lisätään taas toukoku­us­sa. Tämän takia ehdokaslis­to­ja on voita­va täy­den­tää toukokuussa.

        Nyt näyt­tää siltä, että hal­li­tus koit­taa saa­da annet­tua kuitenkin esi­tyk­sen­sä vielä täl­lä viikol­la, jol­loin saatet­taisi­in vält­tää ehdokkaiden vahvis­tamis­päivän 18.3.2021 jäl­keen tulos­sa ole­va sotku — jos laki ehtii voimaan ennen 18.3.2021. Mut­ta kiire tuos­sa tulee, eikä asiantun­ti­joi­ta ehditä juuri valiokun­nis­sa kuul­la, jos tähdätään siihen, että pres­i­dent­ti vahvis­taisi lakimuu­tok­set viimeistään 17.3.2021 niin, ettei ehdokkai­ta ehditä vahvis­taa 18.3.2021. Nimeno­maan monikos­sa, kos­ka on käynyt ilmi, että pelkkä vaalilain­säädän­nön muu­tos ei riitä, vaan tarvi­taan ilmeis­es­ti myös muu­tos ainakin kuntalakiinkin.

  32. Me äänestäjät olemme toivoneet vaalien siirtämistä. Niin tehti­in ja se on hyvä. Ihan lois­tavaa, jos se samal­la leikkaisi per­su­jen kan­na­tus­ta, mut­ta tuskin­pa tekee, kun per­sut pyörit­tävät tästä heti salaliittoteorian.

    1. Krtek:
      Me äänestäjät olemme toivoneet vaalien siirtämistä. Niin tehti­in ja se on hyvä. Ihan lois­tavaa, jos se samal­la leikkaisi per­su­jen kan­na­tus­ta, mut­ta tuskin­pa tekee, kun per­sut pyörit­tävät tästä heti salaliittoteorian.

      “me äänestäjä”. Siis sinä olet toivonut.
      Veikkaan, että tämän toiveen toteut­ta­mi­nen sataa nimeno­maan per­su­jen laari­in. Ehkä se on sit­ten oikein, vaik­ka en kyl­lä halu­aisi nähdä hei­dän äänisaali­in kasvavan.

  33. Kuun­nel­tuani lisää tähän han­kkeeseen liit­tyviä seli­tyk­siä, ja eri­tyis­es­ti min­is­teri Hen­rikssonin haas­tat­telun, pitää ehkä lisätä mah­dol­lis­ten ter­veysar­gu­ment­tien ja poli­it­tisen tak­tikoin­nin (gallup­ke­hi­tys, ehdokasaset­telu) jatkok­si kol­maskin mah­dolli­nen vah­va seli­tys­malli, hal­li­tuk­sen myöhästymi­nen korona-ajan vaal­i­jär­jeste­lyis­sä (esim. piden­net­ty ennakkoäänesty­sai­ka). Sitä ei ole help­po sanoa, mis­tä narus­ta mikäkin puolue ja min­is­teri on vedel­lyt, ja miten ovat tilanteen ymmärtäneet.

  34. Oliko “väärinymmär­rys” tarkoituksellista? 

    Alkaa usko suo­ma­laiseen demokra­ti­aan järkkyä. Tun­tuu siltä, että päät­täjät ja asiantun­ti­jat pitäisi vai­h­taa, jot­ta asioi­ta voitaisi­in tarkastel­la objektiivisesit. 

    Onko suomelle tul­lut noot­tia EU:lta siitä, että näytämme huonoa esimerkkiä, kun rajoituk­semme ovat olleet kevyem­piä kuin isois­sa EU-mais­sa? Olem­meko esimerk­ki, joka kyseenal­a­sitaa iso­jen EU-maid­en tomia, kun olemme kohtu­ullisen vähillä rajoituk­sil­la päässeet näin hyvään tilanteeseen?

  35. Yleen­sä, kun suu aukeaa niin elämä alkaa, mut­ta nyky­suomes­sa alkaa vain elämöinti.

    Päätös vaalien siir­toon perus­tui kokon­ais­arvioon vaalien ajan tilanteesta ja ter­veeseen jär­keen. Onnek­si jär­ki voitti.

    En voi käsit­tää, ettei riskiryh­mien mah­dol­lisu­udel­la osal­lis­tua vaalei­hin äänestäjinä ole teille kaikkien alo­jen asiantun­ti­joille ja jälkivi­isas­telijoille näköjään mitään merkitystä.

    Päätök­sen taus­ta-aineis­tot ovat kaikkien luet­tavis­sa. Jos jak­saisi viitsiä.

    1. Lasse Mati­lainen:

      Päätök­sen taus­ta-aineis­tot ovat kaikkien luet­tavis­sa. Jos jak­saisi viitsiä.

      Vaalien siir­rosta ei ole vielä päätet­ty. Eduskun­ta päät­tää tehdä niin — jos päät­tää. Eikä taus­ta-aineis­to­ja ole eduskun­nan päätök­sen osalta vielä annet­tu, kun ei ole asi­as­ta ole­mas­sa vielä edes lakiesi­tys­tä eduskun­nalle. Vas­ta esi­tyk­ses­tä näkee, että mil­lä siir­toa viral­lis­es­ti perustel­laan. Puolue­si­h­tee­rien kok­ouk­set eivät ole perus­tus­lain mukainen päätö­s­paik­ka vaalien siir­roille, vaan asi­as­ta päät­tää eduskun­ta kansanedustajineen.

  36. “Uusin kasvu­pe­ri­o­di alkoi tam­miku­un puolivälissä.”

    Täl­löin ilmeis­es­ti myös tes­timäärät läh­tivät nousu­u­un. THL ilmoit­ti, että vuo­den­vai­h­teeseen ver­rat­tuna tes­timäärä on kaksinkertaistunut.

    1. Ukko Y:
      ”Uusin kasvu­pe­ri­o­di alkoi tam­miku­un puolivälissä.”

      Täl­löin ilmeis­es­ti myös tes­timäärät läh­tivät nousu­u­un. THL ilmoit­ti, että vuo­den­vai­h­teeseen ver­rat­tuna tes­timäärä on kaksinkertaistunut.

      Testei­hin ei men­nä eikä päästetä jos ei ole oireita/väitä ole­van oireita.

    2. Täl­löin ilmeis­es­ti myös tes­timäärät läh­tivät nousu­u­un. THL ilmoit­ti, että vuo­den­vai­h­teeseen ver­rat­tuna tes­timäärä on kaksinkertaistunut. 

      Ei nyt sen­tään. Pikem­minkin on niin, että vuo­den­vai­h­teessa ja vähän aikaa sen jäl­keen tes­tat­ti­in vähän, mut­ta helmiku­un lop­pupuolelta alka­en tes­taus­määrät ovat olleet suun­nilleen samal­la tasol­la kuin koko jouluku­un ennen joulunpyhiä.

      https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020–12-01..latest&country=~FIN&region=World&testsMetric=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc

      Varsi­nais­es­ti huolestut­ta­va asia on posi­ti­ivis­ten testi­t­u­losten osuus.

      https://ourworldindata.org/coronavirus-data-explorer?zoomToSelection=true&time=2020–12-01..latest&country=~FIN&region=World&positiveTestRate=true&interval=smoothed&perCapita=true&smoothing=7&pickerMetric=location&pickerSort=asc

  37. Onko nykyi­nen hal­li­tus mis­sään vai­heessa miet­tinyt, miltä tämä kaik­ki näyt­tää? Jos kaik­ki eivät sitä vielä näe, niin myöhem­min ehkä näkevät. 

    Hal­l­li­tuskau­den aikana olimme tekemässä seu­raavia asiota. 

    - Suljimme uuden­maan läänin rajat. 

    - Suljimme rav­in­to­lat ja baar­it kaikkial­la suomes­sa. Yksi ker­ta ei riit­tänyt, ja se oli kivaa, joten suljimme ne vielä toisen kerran. 

    - Suljille liikun­ta­paikat ja pyrimme vält­tämään ulkoilua ihmis­ten läheisyydessä.

    - Suljimme koulut. 

    - Suosit­te­limme, etteivät ihmiset matkustasi.

    - Pyrimme siiheb, että ihmiset eivät näk­isi toisi­aan, ja että he naamioituisivat.

    - Suljimme val­tion rajat. 

    - Pyrimme vaikut­ta­maan lehdis­töön ja muuhun medi­aan siten, että se suoltaisi vain kauhuku­via. (Se oli help­poa, sil­lä sitä lehdis­tö itsekin halusi, sil­lä sel­l­aisil­la uutisil­la sai klikke­jä enem­män kuin koskaan.) 

    - Saa­toimme vaikut­taa siihen, mitä vira­nomaiset sai­vat sanoa ja mitä eivät.

    - Lopetimme poli­it­tisen keskutelun mil­tei kokonaan. 

    - Pyrimme siihen, että läheisiä ei saisi käy­dä kat­so­mas­sa sairaalassa. 

    - Pelot­te­limme ulkon­ali­iku­miskiel­lol­la, sil­lä se vaikut­ti tehokkaal­ta aseelta, ja siir­si huomion sivuun.

    - Kir­sikak­si kakun päälle peruu­timme vaalit. 

    Nämä toimet teimme sik­si, että suo­ma­lais­ten yleiskuolleisu­udessa ei ollut havait­tavis­sa mitään. Uskomme kuitenkin demokra­ti­aan ja toivomme, että kansalaiset äänestävät oikein!

    1. Ukko Y: Nämä toimet teimme sik­si, että suo­ma­lais­ten yleiskuolleisu­udessa ei ollut havait­tavis­sa mitään. Uskomme kuitenkin demokra­ti­aan ja toivomme, että kansalaiset äänestävät oikein!

      Mitenkähän olisi ylikuolleisu­udelle käynyt, jos mitään ei olisi tehty? 

      Ylikuolleisu­us ei ylipäätän­sä ole ain­oa tärkeä tilanteen indikaat­tori. Itse asi­as­sa vielä tärkeäm­pää on seu­ra­ta ja ennakoi­da sairaalas­sa ja teho­hoi­dos­sa ole­vien määrän kehi­tys­tä, sil­lä jos ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä rom­ah­taa, seu­rauk­set ovat vaka­vat. Sydänko­htauk­sia, aivo­hal­vauk­sia, aku­ut­te­ja leukemioi­ta, ump­isuo­len­tule­hduk­sia, tap­atur­mia, kolare­i­ta jne tapah­tuu edelleen koronas­ta riippumatta.

    2. Ukko Y:
      Onko nykyi­nen hal­li­tus mis­sään vai­heessa miet­tinyt, miltä tämä kaik­ki näyt­tää? Jos kaik­ki eivät sitä vielä näe, niin myöhem­min ehkä näkevät.

      Hal­l­li­tuskau­den aikana olimme tekemässä seu­raavia asiota.

      Nämä toimet teimme sik­si, että suo­ma­lais­ten yleiskuolleisu­udessa ei ollut havait­tavis­sa mitään. Uskomme kuitenkin demokra­ti­aan ja toivomme, että kansalaiset äänestävät oikein! 

      Olemme samaa ihmis­la­jia kuin ruot­salaiset ja pohjoisi­tal­ialaiset. Kan­nat­ti ottaa opik­si heiltä, mitä tapah­tuu jos taudin annetaan lev­itä läh­es vapaasti liian pitkään. Siitä voidaan keskustel­la, oli­vatko toimet oikei­ta, Supo ei tule visi­it­ille mustal­la Volgalla.

    3. Eihän tuo nätiltä näytä. 2 vuot­ta sit­ten tuol­laista olisi pidet­ty melkoise­na ihmisoikeusloukkauk­se­na, jol­laista ei olisi osat­tu kuvitel­la voivan tapah­tua län­si­mais­sa. Nyt eletään toisen­laises­sa maail­mas­sa. Sul­jet­tuna ei ole vain baar­it, vaan myös mm. uima­hal­lit ja mon­et muut sisäli­ikun­ta­paikat, joiden auki­oloa vielä pari vuot­ta sit­ten pidet­ti­in tärkeänä liikun­nan posi­ti­ivisil­la kansan­ter­vey­del­lisil­lä vaiku­tuk­sil­la. Nyt yli­paino kasvaa. 

      Koulu­jen etäli­ikun­tatun­nit ovat yksi huvit­tavim­mista asioista, jos­ta vielä pari vuot­ta sit­ten olisi saatu mon­ta sket­siä aikaan. Nykyään mm. etäli­ikun­tatun­nit ovat todel­lisu­ut­ta. Toden­näköis­es­ti aika moni oppi­las ei niiden tun­tien aikana liiku.

      Itseäni huolestut­taa mm. pien­ten las­ten kehi­tys, jos nämä näkevät aikuisia kodin ulkop­uolel­la lähin­nä vain mask­it päässä, eli eivät näe näi­den ilmeitä. Tutu­ista pikku­lap­sista mon­et eivät ole päässeet leikkimään per­heen ulkop­uolis­ten las­ten kanssa juurikaan viimeiseen vuo­teen, kun on ohjeis­tet­tu ole­maan vierailemat­ta mis­sään, ja sul­jet­tu val­tion määräyk­sil­lä pien­ten las­ten ker­hot, jois­sa van­hem­mat ovat saa­neet olla mukana. Lap­si­vaiku­tuk­sista ei ole tun­tunut olleen kukaan kiin­nos­tunut ainakaan hal­li­tuk­sen esi­tys ‑nimi­sis­sä doku­menteis­sa, jois­sa rajoituk­sia on kehitelty.

  38. Minkä takia ihmiset tah­to­vat väen väk­isin men­nä huhtiku­un rän­tä- ja virus­sateessa äänestämään? Minus­ta kyl­lä on mukavampi liikkua kesäku­us­sa vaik­ka polkupyöräl­lä äänestämään. Edel­lisel­lä ker­ral­la vaale­ja siir­ret­ti­in puoli vuot­ta ilman mitään jäkevää syytä.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kesäku­us­sa sato­jatuhan­sia ihmisiä kesälomalla.

        Sil­loin on aikaa pere­htyä asi­aan. Ja matkan var­relle var­masti sat­tuu sopi­va ennakkoäänesty­s­paik­ka. Numero vain kotoa lähtiessä mieleen tai varmis­tus netistä, niin äänestys onnis­tuu vaik­ka Utsjoella.

      2. Ja matkan var­relle var­masti sat­tuu sopi­va ennakkoäänestyspaikka.

        Ennakkoäänesty­s­paik­ka. Niin kuinRoomasta?

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ennakkoäänesty­s­paik­ka. Niin kuinRoomasta?

        Minkä vuo­den kesäku­us­ta oikein puhutaan, jos joku suo­ma­lainen aikoo olla Roomas­sa? En usko edes EU:n sisäisen matkus­tamisen avau­tu­van ennen kuin koko väestön roko­tuskat­tavu­us alkaa olla lau­ma­suo­jan edel­lyt­tämäl­lä tasol­la ja sitä se ei vielä ole kesäku­us­sa. Lisäk­si Ital­ias­sa jyl­lää jo nyky­rokot­teille immuu­ni virus­mu­taa­tio, joka lupaa vielä huonom­paa tule­vaisu­ut­ta (ja ain­oa keino vält­tää se vielä huonom­pi tule­vaisu­us olisi pistää rajoille pakkokaran­teeni tai rajat kiin­ni, jol­loin loma­matkailu ulko­maille esty­isi siinäkin tilanteessa).

        Toki jotkut hard­core-matkaa­jat ovat matkustelleet läpi pan­demi­an, mut­ta he matkustelisi­vat nor­maal­i­ti­lanteessakin ympäri vuo­den, joten hei­dän osaltaan mah­dol­lisu­us äänestää ei muutu.

      4. huolestunut ja samal­la opti­misti: Minkä vuo­den kesäku­us­ta oikein puhutaan, jos joku suo­ma­lainen aikoo olla Roomas­sa? En usko edes EU:n sisäisen matkus­tamisen avau­tu­van ennen kuin koko väestön roko­tuskat­tavu­us alkaa olla lau­ma­suo­jan edel­lyt­tämäl­lä tasol­la ja sitä se ei vielä ole kesäku­us­sa. Lisäk­si Ital­ias­sa jyl­lää jo nyky­rokot­teille immuu­ni virus­mu­taa­tio, joka lupaa vielä huonom­paa tule­vaisu­ut­ta (ja ain­oa keino vält­tää se vielä huonom­pi tule­vaisu­us olisi pistää rajoille pakkokaran­teeni tai rajat kiin­ni, jol­loin loma­matkailu ulko­maille esty­isi siinäkin tilanteessa).

        Toki jotkut hard­core-matkaa­jat ovat matkustelleet läpi pan­demi­an, mut­ta he matkustelisi­vat nor­maal­i­ti­lanteessakin ympäri vuo­den, joten hei­dän osaltaan mah­dol­lisu­us äänestää ei muutu.

        Puhutte mielestäni lil­lukan­var­sista, kun iso asia tässä on se, että hal­li­tus näköjään voi eduskun­nan yksinker­taisen enem­mistön tuel­la tehdä kun­tavaaleille mitä haluaa.

        Sekä hyvän- että pahan­tah­toiset dik­tatu­u­rit lienevät aina siirtäneet vaale­ja hyvin perustein. Sik­si olisi demokra­t­ian kannal­ta keskeistä, että vaale­ja ei siir­ret­täisi kuin painav­ista ja lais­sa maini­tu­ista syistä, jot­ka eivät olisi kovin hel­posti sub­jek­ti­ivis­es­ti määriteltävis­sä. Sotati­la tulee esimerkkinä mieleen.

        Poli­itikko ei olisi poli­itikko, jos hän ei tilanteen tullen laskeske­lisi plus­sia ja miinuk­sia oma­l­ta kannal­taan. Esimerkik­si Ant­ton Rönnholm ker­toi perusteluinaan, että kon­sen­sus­ta lähdet­ti­in hake­maan, mut­ta kun sel­l­aista ei ollut saavutet­tavis­sa, niin ei sitä kon­sen­sus­ta sit­ten tarvittukaan.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kesäku­us­sa sato­jatuhan­sia ihmisiä kesälomalla.

        Uuden aikataulue­hdo­tuk­sen mukaan ennakkoäänestys alkaa jo toukoku­un viimeisel­lä viikol­la, viikkoa ennen koulu­jen lop­pumista. Tuskin­pa vielä sil­loin on sato­jatuhan­sia suo­ma­laisia loma­l­la, saati sit­ten ulko­mail­la. Varsi­nainen vaalipäivä mukaan lukien äänesty­saikaa on kolme viikkoa, sen luulisi rit­tävän useimmille.

  39. Nyt taisi käy­dä niin, että voimas­saol­e­van vaalilain mukaan ehdokasaset­telu on päättynyt.

    Jos laki ei takau­tu­vasti muu­tu, niin mei­dän kaupungis­sa voit vapaasti ja demokraat­tis­es­ti vali­ta minkä tahansa perus­suo­ma­laisen edus­ta­maan itseäsi. Niil­lä on täysi lista, joten val­tu­us­to kyl­lä täyttyy.

    Jotenkin tulee mieleen 40- luku…

  40. Ennakkoäänestys alkaa jo toukoku­us­sa ja on viikon pidem­pi kuin normaalisti. 

    THL siis esit­ti, että tar­tun­to­jen määrä voisi olla vaalipäivän tienoil­la jotain väliltä 2 600 – 11 000. Ihan mah­do­ton ske­naario? Virossa tar­tun­nat alkoi­vat kas­vaa voimakkaasti helmiku­un alus­sa, nyt viisi viikkoa tar­tun­to­ja on Suomeen suh­teutet­tuna nyt yli 4 000/päivä, ilmaan­tu­vu­us­luku oli eilen 1360. Kun tuo on keskiar­vo, niin jos­sain 5 000 asukkaan kun­nas­sa voisi tar­tun­to­ja olla 200 ja altistunei­ta (karan­teenis­sa) 1 000. Ei siinä kun­nas­sa vaale­ja ihan nor­maal­isti toimitet­taisi, kun nois­sa pikkukun­nis­sa on virkail­i­joiden saan­ti nor­maali­olois­sakin hankalaa. 

    Mik­si vaalien siirtämi­nen on nyt niin kamalaa? Edel­lisetkin vaalit 2017 oli­vat siir­re­tyt (syksyltä 2016) ja niitä aiot­ti­in lisäk­si siirtää uudem­man ker­ran syksylle 2017. Kaik­ki puolue­si­h­teer­it oli­vat sen siir­ron takana. Se tosin peru­un­tui, kun
    maakun­tavaale­ja ei tullutkaan.

Vastaa käyttäjälle tuota Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.