Suututin lauantaina demarit tällä twiitilläni:
Kun kuulin, että @kirsipiha luopuu ehdokkuudesta, oli sekunnin ajan iloinen vihreiden vaalivoitosta, mutta sen jälkeen kauhuissani. Voitamme varmaankin vaalit, mutta voimme hävitä Helsingin mahdolliselle sinipunaniskarintamalle. (pers+kok+sdp)
Olin muotoillut sen perin huonosti, koska demarit tulkitsivat sen niin kuin tulkitsivat.
Halusin kertoa vihreille, ettei Helsingin kokoomuksen persuuntumisesta kannata riemuita, vaikka se vähän parantaakin meidän vaalinäkymiämme. Se myös merkitsee, että vihreiden yhteistyömahdollisuudet kokoomuksen kanssa heikkenisivät radikaalisti.
Pelkäsin myös, että tämä voi johtaa vanhan aseveliakselin paluuseen. Sillä on niin pitkät perinteet Helsingin kunnallispolitiikassa, ettei pelko ole tuulesta temmattu. Minun silmissäni vihreiden kunnallispolitiikan ydin on pitää kokoomus ja demarit kaukana toisistaan. Ne ovat molemmat yksinään ihan mukavia, mutta ovat heti pahanteossa, kun pääsevät leikkimään keskenään.
Vähään aikaan aseveliakselin konnuuksista ei ole ollut pelkoa, koska noilla kahdella puolueella ei ole ollut enemmistöä keskenään, mutta enemmistö syntyy, jos kokoomus hankkiutuu nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön perussuomalaisten kanssa. En kuvittele mitään pysyvää kolmen puolueen liittosuhdetta, koska sellainen olisi mahdoton, mutta yksittäisissä asiakysymyksissä voi käydä niin, että vihreät löytävät itsensä vähemmistöstä. Erityisesti ajattelen liikennepolitiikkaa, jossa on menty kokoomuksen kauhuksi paljon jalankulku‑, joukkoliikenne- ja fillariystävällisempään suuntaan. Ei se ole kaikkia demareitakaan miellyttänyt. Voi hyvinkin olla, että syntyy enemmistö häätämään jalankulkijoita ja etenkin fillareita pois autojen tieltä.
Tämä ei kuitenkaan ollut pääskenaarioni vaan se oli valtuustotyöskentelyn polarisoituminen akselille oikeisto vastaan vihreät ja vasemmisto. Mikäs hätä meillä siinä olisi; mehän olisimme osa turvallista enemmistöä?
Hätä olisi Helsingillä.
Vihreät ovat tämän vaalikauden aikana tehneet tapauskohtaisesti yhteistyötä sekä vasemmistopuolueiden että kokoomuksen kanssa – lukumääräisesti olemme varmaankin äänestäneet useammin kokoomusta kuin vasemmistopuolueita vastaan. Kokoomuksen kanssa olemme saaneet voittoja ja vasemmistopuolueiden kanssa torjuntavoittoja. Torjuntavoitotkin ovat tärkeitä, mutta vain voitot vievät kaupunkia eteenpäin.
Anni Sinnemäen suuri saavutus on ollut Helsingin asuntotuotannon liki tuplaaminen. Tähän on tullut paljon enemmän tukea kokoomukselta kuin vasemmistopuolueilta, mutta ei täyttä tukea kokoomukseltakaan.
Ilmeisesti tulkitsin kokoomuksen sählingin väärin
Pekka Sauri kommentoi twiittiäni, että kannattaisi nukkua yön yli. Hän oli oikeassa jo sikälikin, että olin ilmeisesti tulkinnut kokoomuksen tapahtumat väärin. Luulin, että kokoomuksessa oli tapahtunut jokin konservatiivisiiven vallankaappaus, jonka takia Kirsi Piha ja Hanna Gullichsen vetäytyivät ehdokkuudesta.
Seuraavana päivänä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov luetteli, keiden hän toivoisi harkitsevan pormestariehdokkuutta, eikä hän edes maininnut Wille Rydmania, joka oli sentään saanut piirikokouksessa kolmanneksen äänistä.
Kyse oli siis muusta. En usko, että somen öyhöttäjät olivat sitä saaneet aikaan, koska piti Pihan tietää, millaista somessa nykyisin on. Uskottavin selitys on, että merkittävä osa kokoomuksen ehdokkaista oli ilmaissut, ettei aio tanssia Pihan pillin mukaan ja tämä oli todennut, ettei voisi onnistua pormestarina.
Mutta en voi tietää.
Kokoomuksen liberaaleja ja konservatiiveja on vaikea yhdistää, mutta nyt yhdistäväksi tekijäksi on löytynyt raha. Kokoomuksen pelastajaksi on nyt nostettu Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen, molemmat varteen otettavia taloudenasiantuntijoita.
Olen hyvin iloinen, jos molemmat ottavat vahvan roolin kokoomuksen valtuustoryhmässä, kunhan Sinnemäestä kuitenkin tulee pormestari. Molemmat ajattelevat loogisesti. Uskon, että vihreiden kaupunkipoliittiset linjaukset saavat heiltä usein tukea. He olisivat iso täydennys kokoomuksen perin heiveröiseen pro market ‑siipeen. Muutenhan kokoomuksessa on enemmän pro business-ajattelua, joka on lähes vastakohta pro market ‑ajattelulle. Aika heiveröinen kunnallispoliittinen kokemus heillä kummallakin kuitenkin on. Juhana on istunut neljä vuotta valtuustoryhmässä, mutta valtuustossa ei kunnallispolitiikan todellisuuteen perehdytä.
Kokoomuksessa on syytetty Kirsi Pihaa puolueen vahingoittamisesta. Jokin vastuu tapahtuneesta kai on niilläkin, jotka savustivat hänet pois.
Kokoomusäänestäjien pitäisi perehtyä vaalijärjestelmäämme
Kokoomus on ollut tämän vaalikauden suurissa vaikeuksissa oman valtuustoryhmänsä kanssa, jossa on jos minkälaista vipeltäjää. Syynä on Jan Vapaavuoren saama jättämäinen äänimäärä. Melkein kaikki kokoomuksen valtavirran äänet menivät Vapaavuorelle. Hänen äänillään tuli valituksi suuri määrä ”sivuvirtojen” valtuutettuja samalla, kun moni keskeinen pelinrakentaja putosi, alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajasta Tatu Rauhamäestä. Ja moni muu.
Koska kokoomuksen heikko ryhmä on ongelma myös muille ryhmille, annan kokoomuksen äänestäjille taktisen neuvon. Pormestariksi ei valita eniten ääniä saanutta ehdokasta vaan on sovittu, että valituksi tulee eniten ääniä saaneen puolueen pormestariehdokas. Tälle riittää, että pääsee valtuutetuksi.
Tällaisia ongelmia kokoomuksella on ollut ennenkin. Esimerkiksi silloin, kun Sauli Niinistö sai eduskuntavaaleissa 60 000 ääntä.
Ajatellaan, että puolueen väki jakautuu ruskeatukkaisiin ja tummatukkaisiin. Ruskeatukkaisilla on enemmistö ja nämä saavat pormestariehdokkaaksi ruskeatukkaisen. Valtaosa ruskeatukkaisista äänestää pormestariehdokasta, joka tuleekin valituksi suurella äänimäärällä, mutta koko muu valtuustoryhmä koostuu tummatukkaisista. Tämä on pysyvä ongelma vaalijärjestelmässämme. Siksi kannatankin siirtoäänijärjestelmää. Se ei kuitenkaan ehdi näihin vaaleihin, tuskin seuraaviinkaan.
= = =
Muuten olen sitä mieltä, että tässä hässäkässä Elina Lepomäki kohensi osakkeitaan roimasti kokoomuksen puheenjohtajapelissä.
Joku voisi kysyä miten espoolainen Elina Lepomäki voi olla ehdolla Helsingissä. Tai Sipoossa asuva Hjallis.
Lepomäki on muuttanut tammikuussa Helsinkiin.
Vähään aikaan ei aseveliakselin konnuuksista ehkä ole ollut pelkoa, mutta konnuuksista on kyllä päästy osalliseksi muillakin akseleilla.
Maakunnista katsottuna näyttää pormestarimallin tuskailu omituiselta.
Eikö valtuustoryhmän pj Sazonov olisi kaikkein luontevin valinta Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi? Onko vika pormestarivaaleissa vai missä? Tarvitaan joku vetävä nimi, vaikkei olisi kovin marinoitu kaupunkipolitiikassa. Vai?
Ei ole kenenkään etu, että kaupunkilaiset houkutellaan näkyvien pormestariehdokkaiden avulla äänestämään vain kahta pääehdokasta. Tämän seurauksena äänet keskittyvät kahdelle suurimmalle puolueelle ja puolueiden sisälläkin muut ehdokkaat tulevat valituksi enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti.
Tämä on se koko ongelman ydin. Vaikka kunnallisvaaleissa valitaan vain kunnan asoista päättävät, niin Helsingin pormestarilla on aika paljon sananvaltaa myös kuntarajan ylittävissä asioissa. Esim erikoissairaanhoidossa, maankäytössä, sosiaalipolitiikassa, maahanmuuttoasioissa, isoissa liikennehankkeissa ym. Oikeastaan kaikessa muussa kuin ulkopolitiikassa, tai sekin on vielä näkemättä. Pormestarihan edustaa pääkaupunkia joka on maan käyntikortti ulkomaihin päin.
Nyt kaikki neljä suurinta puoluetta ovat onnistuneet nimeämään aikamoisen kauhukabinetin joista yksi pääsee kukkoilemaan neljäksi vuodeksi. Nämä ovat tyypillisiä operatiivisella toiminnallaan eli omien tukiryhmiensä “nyrkkeinä” maineensa hankkineita.
Ei voi edes verrata siihen etttä pääministeriksi valitaan eduskuntavaalien voittajan pj, koska eduskuntapuolueilla on jotenkin selkeät valtakunnanpoliittiset erot ja pääministerin tulee pystyä tulla toimeen eri aatesuuntienkin kanssa, vaan Helsingin tapauksessa voi joku sellainen asia kuten joku lentokenttä tai autolauttasatama tai tunneli tai ratikkasilta tai muu asia jota vastustetaan /kannatetaan populistisin argumentein, lopulta rampauttaa relevantimpien asioiden käsittelyn, tai päinvastoin valtakuntaa koskevia asioita ovat ainakin jotkut ehdokkaat alkaneet sotkea Helsingin kunnallisvaaliin. Muut kuin helsinkilääiset eivät kuitenkaan saa äänestää.
Me elämme vaikeita aikoja tämän korona-tilanteen takia joten paras olisi siirtää vaalit muutamalla kuukaudella, niin että kampanjointi voisi sujua rauhallisemmin, ja että kaikki todella uskaltavat äänestää, koska siihen en usko että kaiken maailman jänishousut perustuslakivaliokunnassa tms uskaltaisivat antaa äänestyksen tapahtua netissä.
Minunkin on vaikea uskoa, että Ellun Kanat ‑viestintätoimiston perustaja, omistaja ja viestintäkonsulttina kai yhä toimiva voisi tulla kovin yllätetyksi siinä, millaista on nykyajan some-viestintä poliitikkoja kohtaan. Tuo on uskottavampi selitys, että hänelle olisi selvinnyt, että ei saa välttämättä koko ryhmää oman linjansa taakse — vaan että joutuisi pormestarina ehkä huomioimaan alunperin olettamaansa enemmän myös ryhmän näkemykset pormestarin linjaa määrittäessään. Voi olla, että Vartiainen kykenee kokoamaan rivejä paremmin asiallisella talousargumenttiliimallaan. Mitä vaalin tuloksiin tulee, niitä ei ole vielä käyty, eikä ehdokkaistakaan ole vielä varmuutta. Koronakin saattaa tuoda mukanaan vielä omat yllätyksensä, jos moni viranomaiskontrollien puolustaja on omaehtoisessa karanteenissa pienenkin nuhan johdosta, eikä tule äänestämään, kun taas rajoituksista vähemmän välittävät ehkä tulevat vaaliuurnille herkemmin antamaan äänensä. Vanhusten äänestysprosentti voi jäädä aiempaa matalammaksi, mikä hyödyttää niitä puolueita, joiden äänestäjäkunnassa ei ole isoa osuutta vanhuksilla.
Sinnemäestä ei tule pormestaria joten huolet pois. Sauri ehkä keräisi äänivyöryn kun onnistuu täydellisesti olemaan melkein jokaiselle jotain ja samalla ei mitään, mutta kun puolue haluaa pakottaa kansalle Sinnemäen, niin kokoomus voittaa ja Sauria ei äänestetä samaan malliin rivimiehenä. Mutta mitä sillä on väliä kun puolet vihreistä ehdokkaista pitää Vartiaista oppi-isänään ja kokoomusta kotinaan, jos siellä ei öyhötettäisi. Tehän siinä voitatte joka tapauksessa. Vanhat vihreät saavat sitten etsiä äänestettävää jostain muualta tai suoraselkäisesti todeta politiikan olevan turhaa touhua, joka ei tähtää edes mihinkään muutokseen vaan vallan luovuttamiseen pois kansalaisilta yrityksille. Pelkkää peliä lööpeissä ja uraohjusten lentoja. Demokratiaa leikitään pari viikkoa ennen vaaleja ja niiden jälkeen katoaa politiikka ja peli jatkuu mitä typerimmin tavoin. Politiikalle kannattaa antaa niskalaukaus jättämällä äänestäminen kokonaan, niin ei tarvitse sitten edes seurata koko hommaa ja hölmönä odotella lupausten lunastamista.
Elina Maria Lepomäki (o.s. Valtonen, s. 23. lokakuuta 1981 Helsinki)[ on seuraava kokoomuksen pj.
Olisko vihreämpi kuin Orpo ??
Ei kai kunnanhallituksen puheenjohtajan tarvitse olla edes kunnanvaltuutettu. Ihan turhaan te öyhötätte näistä pormestariehdokkaista. Tuo peli vain sotkee äänestäjiä, joiden tehtävä on vain valita valtuutetut. Muut tehtävät sitten sovitaan valtuustoryhmien välillä.
ELINA LEPOMÄKI PORMESTARIKSI
Elina Lepomäeltä tuli hyvä päätös muuttaa kuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin. Tässä on nyt pormestariehdokas, joka voi viedä kokoomuksen voittoon Hesassa. Hieno vaalikirjoituskin jo valmiina.
On odotettavissa, että vaaleissa Lepomäki saa Helsingin korkeimman äänimäärän. Jos kokoomus valitsisi pormestariehdokkaakseen Juhana Vartiaisen, olisi tilanne vähintäänkin kiusallinen. Kuntalaki ei sinänsä tunne vaalissa pormestariehdokkaita (eikä kyseessä ole suora pormestarivaali kuten mielestäni pitäisi olla). Niinpä pormestariehdokas voidaan nimetä vaikka uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa. Vaaleihin voisi toki mennä ilman nimettyä ehdokasta (tai vaikka kahdella ehdokkaalla), mutta useista eri syistä ei tässä ole järkeä.
Siispä Orpo & Helsingin kokoomuksen piiri: Elina Lepomäki pormestariehdokkaaksi!
Ei kai ole selvää että nimenomaan kokoomuksen vihreä laita kärsi Vapaavuoren liian suuresta äänimäärästä? Nykyään on unohdettu mutta Vapaavuoren ylisuuri äänimäärä johtui osittain siitä että Vapaavuori teki Helsingin vaalista samalla kansanäänestyksen suurmoskeijasta. Siinä kanta oli selvä, Sinnemäki olisi sallinut suurmoskeijan ja Vapaavuori lupasi että suurmoskeijaa ei tule. Sillä perusteella Vapaavuori saattoi viedä esimerkiksi Rydmanin kannattajien ääniä
Ehdotus siirtoäänistä on joka tapauksessa hyvä niinkuin mikä tahansa joka lisää äänestäjien tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta.
Mistähän trollitehtaasta tuokin on? Ehdotuksen siitä, ettei tonttia varata suurmoskeijalle teki Sinnemäki.
2017 maaliskuussa, eli ennen vaaleja, tilanne oli tämä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005121024.html
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1448573
Sitten joulukuussa, 8 kuukautta vaalien jälkeen, tilanne päättyi tähän:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005487767.html
Eli Sinnemäki puhui hankkeesta positiivisesti ennen vaaleja, mutta sitten joulukuussa paljon vaalien jälkeen, ei antanut hankeen edetä kun oli käynyt ilmi epäselvyyksiä rahoitussuunnitelmissa.
Esimerkiksi
Ilta-Sanomat 9.3.2017
“Helsingin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok) olivat ISTV:n kaksintaistelussa.
Pormestariehdokkaiden mielipiteet jakautuivat selkeästi, kun yleisöstä esitettiin kysymys Helsinkiin kaavaillusta suurmoskeijasta.
Vapaavuori vastustaa, Sinnemäki ei näe suurmoskeijalle suuria esteitä.”
Sinnemäellä oli sama ongelma Vapaavuoren vierellä suurmoskeija-asiassa mitä Kokoomuksella olisi Persujen vieressä samassa jutussa.
Vaikka minkä teet, toiseksi jäät.
Hesari, Ilta-sanomat ja Iltalehti olivat ne “trollitehtaat”. Saattaisin äänestää Vihreitä, jos asiat olisi mietitty laadukkaasti ja monipuolisesti, niin että niistä muodostuu selkeä kanta ja että poliitikko myös sen kantansa kertoo rohkeasti. Tälläistä populismia ei esiinny pelkästään Vihreissä. Esim. Malmin kenttä oli tapaus, jossa moni poliitikko ei oikein osannut muodostaa kantaansa mitä pitäisi tehdä ja kun lopulta saivat sen muodostettua, eivät uskaltaneet sitä kantaansa oikein suoraan sanoa.
Hei voisitteko vihreät saada tuon oman hakkaraisenne — Iiris Suomelan — kuriin. Ihanko haluatte että teihin suhtaudutaan kuin persuihin. Olen seurannut mielenkiinnolla tätä blogia mutta nyt mennyt maku. Ihan tosi. Minäkin toimin kokoomuksen äänestäjänä yhdistyksessä jossa puolet on vihreitä itse. Pitääkö minun erota koska vihreät pitävät meitä spitaalisina? Yhdistyksen vihreätkin ovat ykstyisesti sanoneet että on Suomelan persumaiset jutut kuvottavia.
Älä laita kommenttia julkiseksi.
Persutkin sentään ovat heittäneet sen pahimman pellen kokonaan ulos. Miksei Vihreät.
Taitaa jäädä toistaiseksi tähän.
Lukemalla pelkkiä iltapäivälehtien otsikoita voi kehittää aika voimakkaita luuloja vähän kaikesta. Kannattaa lukea myös se juttu, se on huomattavasti maltillisempi.
Ihmettelen miksei Suomelalla ole oikeutta kertoa joutuneensa ahdistelun kohteeksi — tosin tätä seikkaahan sinä et juttua lukematta edes tiennyt.
No kerro sitten missä se juttu on luettavissa.
Jos on kyse todellisesta ahdistelusta ts toiseen tarttumisesta fyysisesti tai törkeästä vihjailusta tai halventavasta kielenkäytöstä tai vainoamisesta niin ne asiat hoidetaan yleensä jonkun eduskunnan kurinpitomenettelyn tai viime tilassa poliisin avulla. Onko hoidettu?
Joka puolueella on omat ääripöljänsä, ja äänestäjän näkökulmasta ko vouhkaajia ei missään nimessä saa vaientaa tai piilottaa julkisuudelta. Puolueiden erot tulevat parhaiten esiin vertaamalla Iiriksiä Hoskosiin, Hakkaraisiin, Räsäsiin ja Lepomäkiin sun muihin.. Turtiainen on oikeastaan jo vähän eri tapaus saatuaan oikeasti kenkää eli hän edustaa enää lähinnä itseään.
Onneksi ei meillä Espoossa ole pormestarin virkaa. Ei tarvitse ajatella sitä että on pakko äänestää sitä tai tätä puoluetta jotta ei kukaan “kauhukabinetin” pormestariehdokas pääse valtaan.
OS: “Pekka Sauri kommentoi twiittiäni, että kannattaisi nukkua yön yli. Hän oli oikeassa jo sikälikin, että olin ilmeisesti tulkinnut kokoomuksen tapahtumat väärin. Luulin, että kokoomuksessa oli tapahtunut jokin konservatiivisiiven vallankaappaus, jonka takia Kirsi Piha ja Hanna Gullichsen vetäytyivät ehdokkuudesta.”
Sauri oli kyllä ihan oikeassa. Olihan tuo twiitti nyt junnumaista höntyilyä.
Itse olen äänestänyt aina kaikissa vaaleissa vihreitä (vaikka ydinvoiman kategorinen vastustus on ollut virhe jonka seurauksena tuhannet ihmiset ovat kuolleet turhaan kivihiilen aiheuttamiin ilmansaasteisiin). Tästä huolimatta en näe Sinnemäessä tai Nasima Razmyarissa pormestariainesta. Johtajan kun on pakko kyetä esiintymään ja artikuloimaan selkeästi, varmasti ja uskottavasti.
Piha olisi voinut olla hyvä pormestari. Nyt kun sekoomus saa rivit taas kasaan, ovat he vielä vahvempia kuin Pihan ehdokkuuden aikana. Juhana Vartiainen on potentiaalinen pormestari ja kun vielä toinen järkipoliitikko Elina Lepomäki asettuu kunnallisvaaliehdokkaaksi, on kokoomus taas taas noussut ojasta tänne tolkun ihmisten pariin.
Orpo on liian lahna ja Vartiainen liian mukava saadakseen siivotuksi somesontiaiset kokoomuksesta. Somesontiaisten saastuttama kokoomus ei ole vaihtoehto tolkun ihmiselle, vaikka pormestari-ehdokas olisi tolkullinen Vartiainen.
Ruskeatukkaisuusongelma ei ole pysyvä ongelma vaalijärjestelmässämme, vaan se tuli korostetusti esiin vasta neljä vuotta sitten tämän pormestariöyhötyksen myötä. Ja nyt sitten pitäisi ruveta kehittelemään jotain siirtoäänijärjestelmiä.
Vai että järkipoliitikko. Lepomäestä tulee minulle samanlaiset kylmät autistivibat kuin Halla-Ahosta. Tällaisiin verrattuna “teknokraatti” on hellittelysana.
Niinpä, seuraavan hallituksen voimakaksikko voi hyvin olla: pääministeri Halla-Aho — valtiovarainministeri Lepomäki. Saataisiin Suomen Sisu henkistä maahanmuuttopolitiikkaa ja Ajatuspaja Libera — henkistä talouspolitiikkaa. Kylmää kyytiä luvassa!
KUNTAVAALIT TAPAHTUVAT TOTUUDEN JÄLKEISESSÄ MAAILMASSA
Historiallisessa katsannossa on selvää, että Suomi on nyt siirtynyt täysin uuteen todellisuuteen, joka johtaa yhteiskuntamme kriisiytymiseen sen kaikissa osissa.
Juurisyynä tähän on se, että olemme siirtyneet TOTUUDEN JÄLKEISEEN MAAILMAAN, jossa totuudeksi väitettyä faktaa pohdittaessa päinvastainen mielipide pitää ottaa huomioon samalla painoarvolla.
Tämä kehitys alkoi 50-luvulla, kun USAn tupakkateollisuus aloitti taistelun sellaisia tutkimustulokisa vastaan, joiden mukaan tupakanpoltto aiheuttaa syöpää. Se rahoitti vuosikymmenien ajan pseudo-tutkimuksia, joissa päädyttiin tietenkin päinvastaisiin tuloksiin.
Sitten samaan ideaan tarttuivat 70-luvun ranskalaiset vasemmistolaiset postmodernistit, mm. Derrida, Lacan ja Latour. He väittivät, että totuutta ei ole, vaan kaikki onkin vain ”sosiaalisia konstrukteja”, ja rupesivat käyttämään tätä aseena oikeistoa vastaan.
Samaa jatkoivat myöhemmin suuret öljy-yhtiöt, jotka halusivat kiistää öljyteollisuuden aiheuttamat ympäristövahingot ja nyttemmin tämän idean kaappasivat USAn oikeisto ja trumppilaiset.
Suomessa totuuden jälkeinen maailma näyttäytyy näin:
1) Poliittinen eliittimme, mediamme ja ay-liike ovat hukanneet moraalisen kompassinsa ja kontaktin reaalimaailmaan.
2) Kieltäydytään tunnustamassa sitä, että taloutemme on ajamassa täyttä vauhtia karille ja ulkopuoliseen holhoukseen.
3) Kieltäydytään uskonasta ”oikeata tiedettä” / fysiikan lakeja, esimerkiksi puun vuosi-lustoihin perustuvaa ilmastotutkimusta. Sen sijaan uskotaan IPCCn virheellisiin ilmastomalleihin.
4) Suomi on hylännyt nuorisonsa työttömyyskurjuuteen ja nuoriso on hylännyt Suomen. Kansainvälistynyt nuorisomme on paljolti irronnut todellisuudesta ja hakee tarkoitusta elämälleen erilaisista some-heimoista, esim. CO2-uskonnosta, jonka mukaan ilmasto pyörii ihmisen navan ympärillä.
5) Ikävistä tosiasioista kieltäydytään puhumasta:
— korina-kriisin oloissa ei voi järjestää uskottavia kuntavaaleja
— 500 000 ihmisen massatyöttömyys
— maailman jäykin työlainsäädäntö, jossa päätökset tekevät maasta jo poistuneet suuryritykset ja Halkaniemen veroparatiisista toimiva ay-liike
— turvallisuustilanteemme merkittävä heikkeneminen
— järkyttävän korkea kokonaisveroasteemme
— Suomen markkinoille hyökkäävät voroparatiiseista globaalit suuryhtiöt, jotka vievät kaupat suomalaisilta yliverotetuilta yrityksiltä
— parhaat yritykset ja osaajat lähtevät maasta
— käyttökelvoton perustuslakimme
6) Suomesta ei näytä löytyvän pätevää ja Suomen etua ajavaa kriisijohtajaa.
Suomen nuorison/nuorten aikuisten joukossa on muitakin alakulttuureja. Osa ei ole kiinnostunut mistään kansainvälistymisestä eikä ympäristöasioista vaan somekuplia esiiintyy em lisäksi myös seuraavan karkean jaon mukaan:
— toistuvilla ulkomaanmatkoilla, ravintoloissa syömisellä, kertakäyttövaatteilla ja lukuisilla deittisuhteilla kehuskelevat muoti-ilmiöiden orjat, jotka pyrkivät seurapiireihin asumalla pikkuyksiöissä kävelymatkan päässä hienoston suosimista spinning-raiteista ja hotellibaareista
— uusalkiolaiset nurmijärvi-ilmiön lapset, joilla pitää olla hehtaareja tilaa koirille, hevosille, ankoille, autoille, mönkijöille, trampoliineille, terasseille, pizzauunille, savusaunoille, kylpytynnyreille, bändilavalle ja kotipanimolle koska kaupunki on saastainen ja syntinen ja kaikki pitää löytyä kotoa
— insinööri-bisnesnörtit jotka periaatteessa tietävät jotain ilmastomuutoksesta mutta eivät halua oman mukavuutensa menettämisen pelossa tehdä muuta kuin rahaa osaamisellaan, brändäävät kivoja juttuja jotka uppoavat kuin sima
— moottoripyöristä, autoista, viinasta, rockmusiikista, kamppailu-urheilusta, seksuaalisesta alistamisesta nauttivat, ja mikäli siirrytty kovempiin aineisiin, kauppojen ryöstämisellä, ulkopuolisten pahoinpitelyllä ja jopa tappamisella elävät
Oivoi. Nähtävästi Korppoo on ilonamme vielä kun kaikki muut yritykset ovat lähteneet maasta. — Kerrohan Seppo, millaista palkkaa ja millä työehdoilla maksat niille työllistmillesi nuorille ja mikä muuttuisi “paikallisella sopimisella”?
Fidel,
Olen toiminut 30+ vuotta riski-yrittäjänä, nyt kolmen suomalaisen firman toimitusjohtaja ja omistan osakkeita muutamassa muussa. Kaikki nämä firmat sopivat palkoista ja muista ehdoista paikallisesti, ilman ay-politrukkeja.
Maksamme kaikille hyviä palkkoja ja tietyissä tilanteissa annamme myös osake-optioita. Meillä on erittäin joustavat työ-olot ja dynaaminen organisaatio, jossa tittelit ja koulutustaso eivät paljoa paina, mutta ongelmanratkaisu-kyky painaa ja paljon!
Näissä know-now busineksissa ihmiset ovat meille kultaakin arvokkaampi voimavara ja pidämme heistä erittäin hyvää huolta kaikissa elämän tilanteissa.
Firmat toimivat teknologia-viennissä, management-koulutuksessa, sekä teköäly- / kyberturvallisuus-projekteissa.
Meidän firmoissa on työssä todella upeita ja lahjakkaita nuoria ihmisiä, koko ajan paljon uusia ja stimuloivia projekteja, mukavaa pöhinää, jossa kaikkien ammattitaito kasvaa kohisemalla!
Toivotankin Fidelit ja muut tervetulleiksi ottamaan riskiä täällä armottomalla teknologia-markkinoitten eturintamalla!
Eli et halua vastata kysymykseen. Olipa yllätys.
Kun tarkastellaan maailman jäykimpien työmarkkinoittemme välttämätöntä reformia, asiaa on katsottava historiallisesta perspektiivistä.
Sotien aikana Stalin antoi Puna-armeijalle kolme kertaa käskyn valloittaa Suomi ja siirtää suomalaiset (paitsi upseerit ja suojeluskuntalaiset…) Uralin taakse. Tätä Suomen kansa ei tätä kuitenkaan halunnut, vaan aivan uskomattomien ponnistusten ja onnenkin ansiosta esti Stalinin suunnitelmat.
Suomi säilyi länsimaisena demokratiana, eikä Neuvostoliitto sitä miehittänyt.
Stalin sanoikin USA:n lähettiläälle Averell Harrimanille: ”Suomalaiset ovat niin uppiniskaista ja hidasälyistä kansaa, että järki pitää lyödä lekalla heidän päähänsä.”
Neuvostoliiton kommunistinen puolue (Politbyroo, полити́ческое бюро́) päättikin sitten hoitaa asian ns. ”pidemmän metodin” mukaan, ja antoi ”Suomen ongelman” hoidettavaksi Moskovassa 1918 perustetulle Suomen kommunistiselle puolueelle, SKP:lle.
Tätä varten Politbyroo rahoitti, koulutti ja aktiivisesti ohjasi SKP:n stalinisteja. Esimerkiksi Ville Pessi ja Taisto Sinisalo saivat tehtäväkseen puhdistaa puolue ”sinne pesiintyneistä luteista” ja kaappata valta ay-liikkeen kautta, aiheuttamalla yhteiskunnallista sekasortoa, yleislakkoja, jne.
Tässä tilanteessa Suomen teollisuusjohtajat ja SDP tekivät salaisen sopimuksen, jonka tarkoituksena oli estää SKP:n ja Neuvostoliiton suunnitelmat, varsinkin ay-liikkeen kaappaamisen. Kuten tiedämme, tässä onnistuttiinkin mm. käyttämättä laajoja työehtosopimuksia ja yleissitovuutta.
Nyt Suomen tilanne on täysin muuttunut: Neuvostoliitto, ”reaalisosialismi” ja SKP on ovat hävinneet maailmankartalta. Koko kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys on muuttunut.
Tilalla on totuuden jälkeinen maailma ja gloaali taloussota ja subjektiivinen talousteoria, jolla manipuloidaan kansalaisia.
Maailmantaloutta johtavat 100 suurinta globaaliytiötä, jotka toimivat veroparatiiseista rajojen. Niillä on rajattomat rahavarat ja viimeinen tekniikka käytössään. Ne kaappaavat kannattamattomia ja paikalleen juuttuneita markkinoita, sekä ketterästi ostavat uusinta tekniikkaa kehittäviä yhtiöitä.
Suomen kohdalla neuvostokaupan romahtaminen, 90-luvun ”Koiviston konklaavin” traagiset virheet, sekä 1999 tapahtunut euroon liittyminen, ovat aiheuttaneet eliittimme ja ay-liikkeen moraalisen kompassin hukkaamisen ja irtaantumisen reaalimaailmasta.
Tämän kaiken seurauksena Suomen talous ja ay-liike ovat juuttunut telineisiin, vanhan puolustamiseen, kun pitäisi juosta lujaa kovaa vauhtia muuttuvassa ympäristössä.
Siinä satoihin erilaisiin sektoreihin jakautuneet globaali-markkinat ja teknologian hurja kehittyminen vaikuttavat suoraan Suomeen, pitäisi näkyä myös kuntavaaleissakin….
Suomen kansa ansaitsee parempaa!
Jospa Kirsi Pihasta päästäisiin myös kunnallisvaalien varsinaisiin teemoihin. Kuten, ajaako Sote uudistus Helsinkiläisten etuja? Toimisiko Sote systeemi paremmin tiukassa STM ohjauksessa? Onko ideologinen valinta sulkea yksityiset palveluntarjoajat pois Sote tuotannosta paras ratkaisu? Pitäisikö Pirkanmaalle antaa erioikeuksia kun pääministeri niitä pyytää? Pitääkö Helsingin pormestarin ajaa Helsingin etuja vai ajaa hallituksen ideologiaa?
Kokkarithan ovat ilmoittaneet että eivät halua koko Sotea. Odotamme vihreiden, demareiden ja perussuomalaisten kannanottoa.
Ainakin pari kuukautta sitten joku demareiden espoolainen? kansanedustaja puolusti sotea jossain täkäläisessä mediassa.
Soteuudistuksesta ei kuitenkaan päätetä kunnanvaltuustoissa, joten kuntavaallien teemaksi siitä ei oikein ole.
Ei päätetä, mutta Helsingin pormestarilla on kyllä jotain sanomista asiasta.
Tampereella valtuusto oli sotesta kovasti kiinnostunut.
“Pääministeri ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Sanna Marin (sd.) sai valtuutetuilta useita kysymyksiä ja kommentteja julkisomisteisten yhtiöiden tulevaisuudesta.
Kysymyksiin vastannut Marin huomautti, että asia ei kuulu valtuuston käsittelemään aiheeseen, eikä hän pitänyt puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen (kok.) sallivuudesta keskustelujen sisällössä.”
Neljä vuotta sitten muuan Ville Niinistö sanoi että kunnallisvaalit ovat kansanäänestys Sipilän hallituksen jatkosta. Että sopisi kyllä ehdokkaiden tuoda esille aikovatko ajaa Sotea Helsinkiin hallituksen uskollisina sotureina.
No arvoista puhutaan syynä mutta kyllä molempien bisnekset olisi kärsinyt politiikasta. HannaG ottaa vastaan mainoskamaa paljon ja tekee mainontaa moneen suuntaan. Ellun kanat taas suunnittelee monen suuntauksen viestintää muhkealla laskutukselle. Kyllä raha ratkaisee
Tuloeroilla ja varallisuudella ei ole enää absoluuttista arvoa, ainoastaan suhteellista. Toisaalta tuloerot kehittyvät siihen suuntaan, että voittaja vie kaiken. Suositut urheilijat, tubettajat etc. voittajat vievät kaiken. Tuossa pelissä ei enää asiantuntijatkaan tule pärjäämään. Asiantuntijat toki saavat krääsää lisää, mutta niukat hyödykkeet ‚joilla ainoastaan enää on merkitystä, menevät prosenttijengille. Siksi asiantuntijoidenkin kannattaisi alkaa kannattamaan talouskasvun sijaan vapaa-aikaa.
Minä näkisin sille “Soininvaaralaiselle” työn vähentämisen linjalle valtavan kysynnän. On aivan selvää, että oikeistokaan ei usko enää veroalennuksiin demokratiassa. Sillä reseptillä ei voi voittaa. Siksi oikeisto on kääntynyt verojen alennuksesta nykykookomuksen “työlinjaan” eli talouskasvun maksimointiin yhdistettynä tulonjakoon ja korkeaan verotukseen. Tuota linjaa kutsuttiin talouskriittisen vasemmiston seassa viime vuosituhannella “kasvusosialismiksi”, koska se ei tarjonnut vaihtoehtoa talouskasvun pakolle.
Tuossa kokoomuksen “työlinjassa” eivät kuitenkaan enää edes asiantuntijat tule pärjäämään, koska tulonjako kehittyy “voittaja vie kaiken”-suuntaan. Koska vain suhteellisella varallisuudella on väliä, niin asiantuntijoidenkin kannattaisi kääntyä kannattamaan työn minimointia.
Valkokaulusasiantuntijat eivät voi enää pärjätä taloudellisella hierarkialla, koska tulonjako kehittyy mihin kehittyy. Valkokaulusasiantuntijat kuitenkin voivat pärjätä ei-taloudellisilla hierarkioilla, kuten ystävyyssuhteissa jne.. Siksi heidän tulisi alkaa kannattaa “Soininvaaralaista” työn minimointia yhdistettynä joustavaan perusturvaan.
Tuo kokoomuksen “työlinja” ei tarjoa asiantuntijoille enää yhtään mitään tänä päivänä. Se tarjoaa pitkää päivää ilman mahdollisuutta pärjätä taloudellisessa hierarkiassa, koska nuo hierarkiapaikat on varattu aivan muille tänä päivänä. Miksi puurtaa pitkää päivää, jos niukat hyödykkeet menevät urheilijoille, tubettajille etc. prosenttijengille?
Mistä syystä ei voisi olla suoraa pormestarivaalia? Tällöin ei tarvitsisi miettiä lainkaan taktikointia. Ulkomailla pormestarin ja liittovaltioissa osavaltion kuvernöörin vaalit vaikuttaa olevan yleisiä henkilövaaleja presidentinvaalin lisäksi.
Näyttää siltä,että kaikkien sota kaikkia vastaan on käynnissä.
Keinoista ei niin väliä ja siviilit eli kaupunkilaiset ovat suurin uhriryhmä