Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?

Kun ikäih­miset ja muut riskiryh­mät on rokotet­tu, onko enää perustei­ta rajoit­taa nuorten elämää hei­dän suojelemisekseen?

Koron­a­pan­demi­an ikäviä puo­lia on nuorten tule­vaisu­u­den uhraami­nen, jot­ta ikäih­miset eivät sairas­tu. Korona on ikäih­misille todel­la vaar­alli­nen tau­ti, mut­ta se on alle 30-vuo­ti­aille jok­seenkin har­mi­ton – ei täysin har­mi­ton, mut­ta kuole­man riskiä ajatellen ter­veelle nuorelle jok­seenkin vaara­ton. Alle 30-vuo­ti­aiden ris­ki kuol­la koron­aan on alle tuhan­nesosa yli 70-vuo­ti­aiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilas­toista edes tarkasti laskemaan.

Vuosi ilman kun­nol­lista koulu­ope­tus­ta ei ole nuo­ril­ta ikälu­ok­il­ta mikään pieni uhraus. Se tulee var­josta­maan hei­dän men­estys­tään mer­i­tokraat­tises­sa maail­mas­samme pitkään. Aivan merk­i­tyk­setön ei ole nuoru­u­teen liit­tyvien riit­tien – penkkar­it, van­ho­jen tanssit, yliop­pi­lasjuh­lat, fuk­si­aiset ja niin edelleen – jäämi­nen pois. Joulu on joka vuosi, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.

Nuorten elämää ei rajoite­ta nuorten itsen­sä, vaan riskiryh­mien, lähin­nä yli 70- vuo­ti­aiden suojelemiseksi.

Mitä tehdään, kun riskiryh­mät on rokotettu?

Käytän Ruotsin tilas­to­ja, kos­ka hei­dän tilas­ton­sa 12 500 koron­akuole­mas­ta ovat tilas­tol­lis­es­ti luotet­tavampia kuin mei­dän tilas­tomme 725 kuolemasta.

Ruot­sis­sa kuolleista 90 % on yli 70-vuo­ti­aista, ja 0,2 % alle 30-vuo­ti­ai­ta. Kun yli 70-vuo­ti­aat on rokotet­tu, koro­nan tuot­ta­ma kuole­man ris­ki putoaa väestö­ta­sol­la kymme­ne­sosaan. Sil­loin myös argu­men­tit nuorten elämän rajoit­tamis­es­ta putoa­vat pain­oar­voltaan kymme­ne­sosaa. Nuorem­pi­en riskirymien rokot­ta­mi­nen pudot­taa väestö­ta­son riskiä viel­lä lisää, muu­ta­maan pros­ent­ti­in alkuperäisestä.

Ei korona senkään jäl­keen ole riskitön, ja tuot­taa­han se monille viikko­jen tai jopa kuukausien toip­i­laskau­den, mut­ta silti:

Pitäisikö kouluis­sa ja yliopis­tois­sa siir­tyä lähiopetuk­seen viimeistään huhtiku­un alussa?

Aikuis­ten hoilaamista karaoke­baareis­sa on paljon perustel­lumpaa rajoit­taa kuin varas­taa nuo­ril­ta nuoruus.

 

127 vastausta artikkeliin “Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?”

  1. Osmo, tuo argu­men­taa­tiosi pain­oar­von putoamoses­ta kymme­ne­sosaan pitää sisäl­lään virheel­lisen ole­tuk­sen että rajoit­tamiseen olisi jos­sakin vai­heessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä.

    Huhtiku­un jäl­keen Euroopan kuolleisu­usti­las­tois­sa (Euro­mo­mo) ei ole ollut mitään taval­lisu­ud­es­ta poikkeavaa.

    Sairaalapoti­laiden määrä ja innokku­us rak­en­taa äly­puhe­limi­in eri­laisia pakko-kon­trol­li-sovel­luk­sia ovat kulke­neet ainakin joulus­ta asti aivan päin­vas­taisi­in suuntiin.

    Oma käsi­tyk­seni on se että tässä on aivan muun­lainen pro­jek­ti meneil­lään jolle viruk­sen tor­jun­ta on “oikeu­tus”, ei päämäärä.

    1. Totoro:
      Osmo, tuo argu­men­taa­tiosi pain­oar­von putoamoses­ta kymme­ne­sosaan pitää sisäl­lään virheel­lisen ole­tuk­sen että rajoit­tamiseen olisi jos­sakin vai­heessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä. 

      Oletko edes itse vaivau­tunut kat­so­maan lähteitäsi? 

      Oman viestisi pain­oar­vo lähen­telee nol­laa, kun euro­mo­mos­ta kat­so­ma­l­la näkee ihan suo­raan, että kuolleisu­us on ollut viime vuo­den viikos­ta 42 alka­en keskimäärin ehkä 15000 kuole­maa kohol­la viikkotasolla. 

      Esim. tämän vuo­den viikol­la 3 euro­mo­mossa on 90 000 kuole­maa, kun nor­maali luke­ma olisi n. 60 000. Se ainakin viiden sig­man ver­ran poikkea­maa normaalista.

      Vuo­den 2020 alus­ta asti euro­mo­moon rapor­toivis­sa mais­sa ollaan n. 450 000 “edel­lä” nor­maali­in base­li­neen verrattuna.

    2. Totoro: Huhtiku­un jäl­keen Euroopan kuolleisu­usti­las­tois­sa (Euro­mo­mo) ei ole ollut mitään taval­lisu­ud­es­ta poikkeavaa.

      Suomes­sa ei, mut­ta mon­es­sa muus­sa maas­sa kuolleisu­us on ollut syksyll epä­taval­lisen korkeaa.

    3. Totoro:
      Osmo, tuo argu­men­taa­tiosi pain­oar­von putoamoses­ta kymme­ne­sosaan pitää sisäl­lään virheel­lisen ole­tuk­sen että rajoit­tamiseen olisi jos­sakin vai­heessa ollut jotakin järkiperäisiä syitä.

      Huhtiku­un jäl­keen Euroopan kuolleisu­usti­las­tois­sa (Euro­mo­mo) ei ole ollut mitään taval­lisu­ud­es­ta poikkeavaa.

      Sairaalapoti­laiden määrä ja innokku­us rak­en­taa äly­puhe­limi­in eri­laisia pakko-kon­trol­li-sovel­luk­sia ovat kulke­neet ainakin joulus­ta asti aivan päin­vas­taisi­in suuntiin.

      Oma käsi­tyk­seni on se että tässä on aivan muun­lainen pro­jek­ti meneil­lään jolle viruk­sen tor­jun­ta on ”oikeu­tus”, ei päämäärä.

      Tästä olen hyvin samaa mieltä, kos­ka kaik­ki sekopäiset jutut mitä hal­li­tus on tehnyt eivät todel­lakaan edis­tä kansan­ter­veyt­tä eivätkä sen kum­mem­min mitään muu­takaan. Ellei sit­ten dig­gaa talouden, yhteiskun­nan ja ihmis­ten ter­vey­den tuhoamis­es­ta sekä ihmis­ten autoritääris­es­tä komentelus­ta, syyl­listämis­es­tä, vale­htelus­ta, ihmis- ja peru­soikeuk­sien rikkomis­es­ta ja joukkop­sykoosin saavut­tamis­es­ta. Las­ten ja nuorten elämän turhas­ta rajoit­tamis­es­ta. Työt­tömyy­destä, rahan turhaan kankku­lan kaivoon heit­tämis­es­tä, jär­jet­tömästä val­tion­ve­las­ta ja bisneksien&elinkeinojen tuhoamis­es­ta. Kaipaisin tälle kans vähän seli­tyk­siä näin vuo­den jäl­keen #hei hal­li­tus (jos joku vois vaik­ka tän viestin välit­tää :D)! Ihanko itse kek­sitte nämä kaik­ki toimet vai mihin perus­tu­vat, ois kiva tietää? Onko kysyt­ty laa­jasti eri alan asiantun­ti­joil­ta ja onko käy­ty avoin­ta keskustelua koro­nan hoidon vai­h­toe­hdoista, onko eriävät näke­myk­set päässeet tasa-arvois­es­ti kuu­lu­vi­in? Onko ollut medi­al­ta hieno suori­tus val­lan vahtikoirana? Mik­si main­os­te­taan koko kansalle kokeel­lista piikkiä, jos­ta pitkän ajan tur­val­lisu­us­dataa on tasan nol­la ja lyhyenkin vähin­tään arveluttavia?

  2. Ei se riskiryh­mä pää­ty 60-vuo­ti­aisi­in. Myös nuorem­mille tau­ti on raskas ja voi aiheut­taa jälkioire­i­ta. Mik­si jät­tää sen tor­ju­mi­nen puoli­tiehen täl­lais­ten “olis kiva” syi­den takia? 

    Lisäk­si, ei ole vieläkään selvää estääkö rokote vain oire­i­ta vai lev­iämisen. Jos virus lev­iää myös rokotet­tu­jen kesku­udessa, se myös muta­toituu rokotet­tu­jen kesku­udessa. Rokot­teil­la saatu vas­tus­tuskyky saat­taa olla vain väliaikainen.

    1. Krtek:
      Ei se riskiryh­mä pää­ty 60-vuo­ti­aisi­in. Myös nuorem­mille tau­ti on raskas ja voi aiheut­taa jälkioire­i­ta. Mik­si jät­tää sen tor­ju­mi­nen puoli­tiehen täl­lais­ten ”olis kiva” syi­den takia? 

      Lisäk­si, ei ole vieläkään selvää estääkö rokote vain oire­i­ta vai lev­iämisen. Jos virus lev­iää myös rokotet­tu­jen kesku­udessa, se myös muta­toituu rokotet­tu­jen kesku­udessa. Rokot­teil­la saatu vas­tus­tuskyky saat­taa olla vain väliaikainen.

      Eli oletko sitä mieltä, että rajot­tei­ta pitäisi jatkaa, san­o­taan, vielä viisikym­men­tä vuot­ta? Mikä on ehdo­tuk­sesi? Vai mitä ehdotat?

      Korona ei ole ain­oa tau­ti, joka voi aiheut­taa jälkioire­i­ta. Niitä voi aiheut­taa myös kausi-influ­enssat tai vaikka­pa keuhkoku­ume. Itse sairastin jälkim­mäisen parikymp­pisenä, minkä seu­rauk­se­na keuhkot rohi­si­vat vuosikausia.

      Riskien­hallinnas­sa ehkäi­se­vien toimen­pitei­den, niiden hin­nan, laa­jasti ymmär­ret­tynä, on olta­va suh­teessa saavutet­tui­hin hyö­ty­i­hin. Emme käytä esim. käve­lykypäriä, vaik­ka niil­lä ehkäistäisi­in var­masti vuosit­tain lukuisia kaa­tu­mis­vam­mo­ja, ehkä ihmishenkiäkin.

      Kir­joituk­sen terä lie­nee siinä, että nuo­rille muun väestön kanssa yhden­mukaisten rajoi­tusten hin­ta on kohtu­ut­toman suuri. Olen tästä artikke­lin kir­joit­ta­jan kanssa samaa mieltä.

      1. Rst: Kir­joituk­sen terä lie­nee siinä, että nuo­rille muun väestön kanssa yhden­mukaisten rajoi­tusten hin­ta on kohtu­ut­toman suuri. Olen tästä artikke­lin kir­joit­ta­jan kanssa samaa mieltä.

        Mut­ta logi­ikkanne perus­tuu toivea­jat­telulle siitä, että koron­avirus on vaar­alli­nen lähin­nä van­huk­sille, eikä se hait­taa muiden elämää hait­taa juuri pien­tä yskää enem­pää. Tämä ei vain pidä paikkaansa. 

        Pitäisi pikkuhil­jaa val­je­ta, että sosi­aalis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti kaikkein paras strate­gia on tukah­du­tus, jon­ka aikana ja jon­ka jäl­keen rajat pide­tään kiin­ni ja palataan nor­maali­in. Ei siis mikään olk­iukko­mainen suluis­sa istu­mi­nen, vaan tukah­du­tuk­sen lop­putule­ma rajakon­trol­lin kanssa on täysin päin­vas­tainen. Suomes­sa vain on tehty poli­it­ti­nen val­in­ta, että rajo­jen läpi kulkem­i­nen on niin tärkeää, että sen eteen voidaan uhra­ta nuoret ja vanhatkin.

        Tukah­du­tus kun on on myös ain­oa keino pala­ta oikeasti nor­maali­in ennen kuin rokotekat­tavu­us on tarpeek­si laa­jaa, muuten jäädään vain rajoi­tusten ja höl­läys­ten karuselliin.

        Lasse Lehto­nen blogissaan:
        “Asiantun­ti­joiden hyvin yksimieli­nen käsi­tys oli, että rajoi­tus­toimien höl­len­tämi­nen Suomes­sa johtaisi väistämät­tä samaan vaikeaan tilanteeseen, jos­sa useim­mat Euroopan val­tiot ovat talvel­la 2020–21 olleet. ”

        “On ilmeistä, että epi­demi­an hallintaan saami­nen Suomes­sa kevääl­lä 2021 ei tule roko­tuk­sil­la onnis­tu­maan. Roko­tus­tah­timme on siihen liian hidas. ”

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lasselehtonen/tukahduttamista-vaiko-kituuttamista/

      2. Kyl­lä, muu­ta­ma vuosi voidaan rajoi­tus­toimia joutua jatka­maan. Huo­maut­taisin, että käytämme esim. kon­dome­ja jatku­vasti, vaik­ka ne aiheut­ta­vat nuorisolle han­kalu­ut­ta ja seksin muut­tumisen peniksel­lisille vähem­män miellyttäväksi.

  3. Ei koro­nan ain­oa vaiku­tus ole kuolem­i­nen, se nimit­täin voi aiheut­taa pitkäaikaisia neu­rol­o­gisia muutoksia.

    1. Ymmärtääk­seni myös eristäy­tymi­nen voi aiheut­taa pitkäaikaisia neu­rol­o­gisia muun­nok­sia, muiden ter­veysvaiku­tusten lisäksi.

      Kysymyshän on pitkälti mitä riskiä pain­ot­taa. Koron­aeristäy­tymisen lop­ulli­sista vaiku­tuk­sia ter­vey­teen (niin mie­len- kuin fyy­siseen) sekä taloudel­liseen ase­maan saadaan selvyyt­tä joskus parinkymme­nen vuo­den päästä; päätök­siä niiden suh­teen on kuitenkin pakko tehdä nyt. Ei ole help­po tehtävä. Puo­lus­tusvoimien I/21 saa­pumis­erän testi­t­u­lok­set voivat olla jo aika kiin­nos­tavia eristäy­tymisen vaiku­tusten arvioimisek­si, niitä pitäisi alkaa koh­ta olla tarjolla.

  4. Lainaan Mat­ti Jan­tus­ta: “Viruk­sille me ihmiset olemme lab­o­ra­to­ri­oi­ta, ja mitä use­am­mas­sa lab­o­ra­to­rios­sa viruk­set ovat töis­sä, sitä use­ampia uusia vari­ant­te­ja ne saa­vat kehitettyä.”

    Näyt­tää siltä, että ainakin osa koronarokot­teista antaa ster­iloivan immu­ni­teetin eli rokotet­tu ei myöskään lev­itä tar­tun­to­ja. Se on lois­ta­va uuti­nen, kos­ka sil­loin korona saadaan pysyvästi pidet­tyä pois­sa niistä maista, mis­sä rokotekat­tavu­us saadaan korkeaksi.

    Riskinä tietysti on, että ennen korkeaa rokotekat­tavu­ut­ta syn­tyykin rokot­teelle immuune­ja vari­ant­te­ja, ja jo rokote­tutkin menet­tävät suo­jansa. Siinä vai­heessa kun riskiryh­mät on rokotet­tu, on rokote­tuotan­to oletet­tavasti niin kovas­sa vauhdis­sa, että ter­vei­den aikuis­ten rokot­tamiseen ei kestä mon­taa kuukaut­ta. Olisi hölmöä päästää viruskan­ta räjähtämään vain muu­ta­man kuukau­den täh­den, kun riskinä on että sen vuok­si joudut­taisi­in palaa­maan lähtöruutuun.

  5. “Pitäisikö kouluis­sa ja yliopis­tois­sa siir­tyä lähiopetuk­seen viimeistään huhtiku­un alussa?”

    Ainakaan yliopis­tot eivät niin tee. Kevätlukukau­den ope­tus päät­tyy joka tapauk­ses­sa huhtiku­us­sa, ja sit­ten on vain ten­tit. Ei siinä kohtaa enää ava­ta lähiope­tus­ta siltä osin kuin se ei ole jo nyt auki. Huhtiku­un etäopetuk­sia tehdään osin jo nyt. Lähiope­tus yliopis­tois­sa on pyörinyt koko vuo­den pien­ryh­mäopetuk­se­na, eli nykyti­lanne ei ole se, että lähiope­tus­ta ei olisi lainkaan. Mas­saluen­not on jär­jestet­ty etäopetuk­se­na, mut­ta pien­ryh­mäope­tus on toteutet­tu lähiopetuk­se­na. Het­kek­si esimerkik­si oppi­laslab­o­ra­to­ri­otkin sul­jet­ti­in, mut­ta sen jäl­keen ne ovat olleet auki mask­ivelvoit­teen kera. Viimek­si kun poikkesin yliopis­tol­la, ruokala oli puo­lil­laan opiske­li­joi­ta. Opiskelupäivää viet­tämässä olivat.

  6. Kyse ei ole siitä mitä on järkevä rajoit­taa. Kyse ei ole asiantun­ti­joiden näkemyksistä.

    Kyse on poli­ti­ikas­ta. Rav­in­toloi­ta tai anniskelua ei voi rajoit­taa. Koulunkäyn­tiä voi rajoit­taa. Kult­tuuria voi rajoittaa. 

    Nämä päätök­set tehdään asiantun­ti­joi­ta kuulemat­ta. Pahim­mil­laan asiantun­ti­jat joutu­vat min­is­ter­iön puhut­telu­un vääristä fak­toista. Se on tämän hal­li­tuk­sen linja.

    1. Totoro: Huhtiku­un jäl­keen Euroopan kuolleisu­usti­las­tois­sa (Euro­mo­mo) ei ole ollut mitään taval­lisu­ud­es­ta poikkeavaa.

      Suomes­sa ei, mut­ta mon­es­sa muus­sa maas­sa kuolleisu­us on ollut syksyll epä­taval­lisen korkeaa.

      Tiede on val­lan uhka: Kyse on poli­ti­ikas­ta. Rav­in­toloi­ta tai anniskelua ei voi rajoit­taa. Koulunkäyn­tiä voi rajoit­taa. Kult­tuuria voi rajoittaa. 

      Ymmärtääk­sen syynä on perus­tus­la­ki ja nykyi­nen kulku­tau­ti- yms lain­säädän­tö. Niitä ei voi het­kessä muut­taa. Poli­itikot eivät halua nykyisessä tilanteessa julis­taa uud­estaan poikkeusti­laa, mikä on todel­la viisasta.

      1. Tapio: Ymmärtääk­sen syynä on perus­tus­la­ki ja nykyi­nen kulku­tau­ti- yms lain­säädän­tö. Niitä ei voi het­kessä muut­taa. Poli­itikot eivät halua nykyisessä tilanteessa julis­taa uud­estaan poikkeusti­laa, mikä on todel­la viisasta.

        Ei pidä paikkaansa. Suomen Kuvale­hti selvit­teli juur­ta jak­sain asi­aa ja kyse on ihan poli­it­tis­es­ta valin­nas­ta. Rav­in­to­lat jätet­ti­in tarkoituk­sel­la pois tar­tun­tatau­ti­lain päivityksestä. 

        Lisäk­si täasä on ollut vuosi aikaa. Ei se nyt vaan ole lain­säätäjältä mikään seli­tys, että ”ei ole lakeja”. 

        Val­tiosään­töoikeu­den dosent­ti Pauli Rauti­ainen sanoo:

        ”Syy, mik­si meil­lä ei ole rav­in­toloiden sulkemista mah­dol­lis­tavaa lakia, on hyvin yksinker­tainen. Hal­li­tus ei ole koskaan antanut sel­l­aista esi­tys­tä eduskunnalle.”

        ”On poli­it­tis­es­ti päätet­ty pitää rav­in­to­la­toim­inta eril­lään muus­ta elinkeinotoiminnasta.”

        https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/uutisanalyysi-ravintoloiden-sulkemista-ei-uskallettu-lisata-tartuntatautilakiin-vihaisten-ravintoloitsijoiden-paine-hirvitti/?shared=1156958–8ea73b63‑4

      2. Sylt­ty: Ei pidä paikkaansa. Suomen Kuvale­hti selvit­teli juur­ta jak­sain asi­aa ja kyse on ihan poli­it­tis­es­ta valin­nas­ta. Rav­in­to­lat jätet­ti­in tarkoituk­sel­la pois tar­tun­tatau­ti­lain päivityksestä.

        Lisäk­si täasä on ollut vuosi aikaa. Ei se nyt vaan ole lain­säätäjältä mikään seli­tys, että ”ei ole lakeja”. 

        Kiitok­sia oikais­us­ta! Näyt­tää virkamieskun­takin olleen hukas­sa. Hal­li­tus­neu­vos Tuomi­nen­han sanoi tuos­sa SK:n haas­tat­telus­sa: “Meil­lä ei ollut mis­sään vai­heessa valmis­telua selvil­lä, onko mah­dol­lista sulkea edes kun­tos­ale­ja. Muu­ta­ma viikko sit­ten meille selvisi, että se on mahdollista.”

      3. Tapio: Kiitok­sia oikais­us­ta! Näyt­tää virkamieskun­takin olleen hukas­sa. Hal­li­tus­neu­vos Tuomi­nen­han sanoi tuos­sa SK:n haas­tat­telus­sa: ”Meil­lä ei ollut mis­sään vai­heessa valmis­telua selvil­lä, onko mah­dol­lista sulkea edes kun­tos­ale­ja. Muu­ta­ma viikko sit­ten meille selvisi, että se on mahdollista.”

        Kos­ka ei ole ollut syytä sulkea rav­in­toloi­ta ja kun­tos­ale­ja, niin mik­si sel­l­aisia valmis­telu­ja olisi tehty? Nykyti­lan­nekaan ei mitenkään oikeu­ta sulkua.
        Poli­itikot menevät vain panikoivien äänestäjien perässä, vaik­ka tiede­tään, ettei noil­la toimil­la ole muu­ta vaiku­tus­ta kuin se, että ne tuhoa­vat ihmis­ten elinkeino­ja ja aiheut­ta­vat lisää pani­ikkia. Ain­oas­taan yök­er­ho­jen sulkem­i­nen olisi tehokas­ta, mut­ta eiväthän ne ole toimin­nas­sa muutenkaan. 

        Euroopan tilanne on erit­täin posi­ti­ivi­nen isois­sa mais­sa, mut­ta meil­lä halu­taan täl­lainen jälk­i­jät­töi­nen pani­ik­ki väk­isin päälle. Val­lan­pitäjät eivät voi enää irrot­tau­tua tilanteesta, sil­lä heil­lä on liian paljon kiin­ni. Ain­oa, mitä he voivat tehdä, on jatkaa toimi­aan entistä enem­män, jot­ta itse toimien jatkami­nen jotenkin oikeut­taisi kevään toilailut ja nykysekoilun. 

        THL main­os­ti tänään, että tilanne pahe­nee ja tarvi­taan kovem­pia rajoituk­sia. Posi­ti­ivise­na asiana he näkivät sen, että tes­timäärät ovat kaksinker­tais­tuneet vuo­den­vai­h­teeseen verrattuna.
        Eli tes­timäärät on kaksinker­tais­tet­tu luo­ma­l­la pani­ikkia, ja sil­lä he sai­vat aikaa tämän pienen nousun, joka nähdään nyt.
        Toden­näköis­es­ti todel­lista nousua ei siis edes ole. Saat­taa olla jopa laskua.

  7. Parem­paa tietoa rokot­tei­den tehos­ta tarvit­taisi­in, sil­lä muuten on ris­ki, että rajoi­tusten purus­sa tulee varaslähtö. Israelin tilan­net­ta tulee seu­ra­ta tässä. Mitä nuori­in tulee, tärkein­tä olisi nyt pitää huoli siitä, että yliop­pi­laskir­joituk­set voidaan suorit­taa ajal­laan nor­maal­isti. Esimerkik­si niiden lukion toisel­la luokalla ole­vien, jot­ka aiko­vat kir­joit­taa joitakin ainei­ta, ei pitäisi men­nä ennen kir­joituk­sia lähiopetuk­seen, kos­ka saat­ta­vat joutua väärään aikaan karan­teeni­in koulu­altistu­misen tapahtues­sa. Mit­tar­it, joiden perus­teel­la rajoi­tusten tasoa tulee kat­soa, ovat sairaalapotil­amäärät, eri­tyis­es­ti teho­hoit­o­määrät sekä tar­tun­taluku. Onnis­tuneen koronaroko­teo­hjel­man­han pitäisi painaa sairas­tu­vu­us­luke­mat alemmas.

  8. Oma käsi­tyk­seni on, että jos toim­i­taan, kuten Ode esit­tää, niin tämä muu­tos tulee kuukau­den liian myöhään. Nyt pitäisi olla jatka­mat­ta rajoituk­sia maalisku­ulle ja päät­tää rajoituk­set helmiku­un lop­pu­un, kuten oli suunniteltu.

    Suurim­mas­sa riskissä ole­vat on jo rokotettu.

    Nor­maaleille aikuisille ihmisille voi tode­ta, että ottakaa vas­tuu omas­ta elämästänne ja eristäy­tykää vielä het­ki, jos koette tarvetta.

    1. Mielipi­de:
      Suurim­mas­sa riskissä ole­vat on jo rokotettu. 

      Kat­so­taan THL:n suun­nitel­maa. Hoivako­tien iäkkäät asukkaat saa­vat toisen rokotean­nok­sen­sa toukoku­un lop­pu­un men­nessä. Ikään­tyneet 80+-vuotiaat saa­vat ensim­mäisen annok­sen maalisku­un lop­pu­un men­nessä ja toisen annok­sen kesäku­un lop­pu­un men­nessä. Riskiryh­mä 1 (henkilöt joil­la on vakavalle taudille erit­täin voimakkaasti altista­va sairaus) saa­vat ensim­mäisen annok­sen hel­mi-maalisku­us­sa, ja toisen annok­sen touko-kesäku­us­sa. Ikään­tyneet 70–79 ‑vuo­ti­aat, ja riskiryh­mä 2 (vakavalle taudille altista­va sairaus), toisen annok­sen rokot­ta­mi­nen vas­ta alkaa kesäku­us­sa, ja jatkuu vähin­tään heinäkuun.

      https://thl.fi/documents/10531/4362653/FI_16022021_KUUKAUSIN%C3%84KYM%C3%84_MOLEMMAT_ROKOTTEET_Koronarokotusten_eteneminen.png/842641fe-b5be-f561-f20d-e66bdca0d66c?t=1613472777678

    2. Juuri näin! Kun riskiryh­mät on rokotet­tu, niin sen jäl­keen ei ole mitään perustei­ta millekään toimille. Siitä eteen­päin kaik­ki on vain val­lan­hi­moa ja poli­itikko­jen massapsykoosia. 

      Jos kansalaisoikeuk­sia ja oikeaa demokra­ti­aa ei palaute­ta vauhdil­la, niin sit­ten olemme tiel­lä johonkin ihan muuhun val­tiomuo­toon. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä näyt­tää Suomes­sa ole­van käytän­nössä yksipuolue­jär­jestelmä, mitään kun­non debat­tia ei ole.

  9. Jos min­ul­ta kysytään, voitaisi­in siir­tyä lähiopetuk­seen näis­sä ryh­mis­sä vaik­ka heti. Haavoit­tuvim­mat riskiryh­mät on jo rokotet­tu, roko­tusti­lanne para­nee päivä päivältä, ja tar­tun­to­jen seu­ran­taa on tehty niin pitkään että tiede­tään mihin täs­mära­joituk­set juuri nyt pitää kohdis­taa suurim­man vaikut­tavu­u­den aikaansaamiseksi. 

    Fokuk­sen pitäisi nyt olla palau­tu­mises­sa nor­maali­in kun tämän epi­demi­an oletet­tavasti suurin mut­ta toiv­ot­tavasti viimeinen aal­to on käsil­lä. Tule­vat mutaa­tiot ovat sit­ten asia erikseen. 

    Sitä­pait­si, voimme aina pala­ta takaisin koloi­himme jos alkaa näyt­tää huonol­ta. Sitä varten on valmiuslaki.

    1. spot­tu:
      Jos min­ul­ta kysytään, voitaisi­in siir­tyä lähiopetuk­seen näis­sä ryh­mis­sä vaik­ka heti. Haavoit­tuvim­mat riskiryh­mät on jo rokotet­tu, roko­tusti­lanne para­nee päivä päivältä, ja tar­tun­to­jen seu­ran­taa on tehty niin pitkään että tiede­tään mihin täs­mära­joituk­set juuri nyt pitää kohdis­taa suurim­man vaikut­tavu­u­den aikaansaamiseksi. 

      Mei­dän per­heessämme on sekä lukio­ta käyvä nuori joka kir­joit­taa osan yliop­pi­laskokeista tänä keväänä että riskiryh­mä 1:een kuu­lu­va viiskymp­pinen äiti. 

      Roko­tuk­sista ei ole [B]mitään tietoa![/B].

      On olta­va vai­h­toe­hto lähiopetuk­selle täl­lai­sis­sa per­heis­sä. Penkkar­it vietetään sit­ten kun tilanne on rauhoitunut. On saat­tunut muu­takin kivaa vuo­den aikana tälle per­heelle, per­heen isä sai työ­nan­ta­jal­taan jos­sa kerke­si olla 24 vuot­ta, potkut 60-vuo­tis­lah­jak­si, mikä vetää rahati­lanteen kireäksi. 

      Vaikea enää uskoa että mikään toimisi enää normaalisti.

      1. täl­lä ker­taa anonyymi­na: On olta­va vai­h­toe­hto lähiopetuk­selle täl­lai­sis­sa perheissä. 

        Itse lintsasin aikoinaan abivuon­na paljonkin tun­tiopetuk­ses­ta kos­ka yksin pänt­täämi­nen sopii joillekin paremmin.

        Itsenäisen ajat­telun sovelt­a­mi­nen on sal­lit­tua, ja jopa suo­tavaa. Ei kan­na­ta rajoit­tua niihin ratkaisui­hin joi­ta yhteiskun­ta tar­joaa valmi­ina, eikä odot­taa valmi­ita ratkaisu­ja jokaiseen ongelmaan.

      2. spot­tu: Itse lintsasin aikoinaan abivuon­na paljonkin tun­tiopetuk­ses­ta kos­ka yksin pänt­täämi­nen sopii joillekin paremmin.

        Itsenäisen ajat­telun sovelt­a­mi­nen on sal­lit­tua, ja jopa suo­tavaa. Ei kan­na­ta rajoit­tua niihin ratkaisui­hin joi­ta yhteiskun­ta tar­joaa valmi­ina, eikä odot­taa valmi­ita ratkaisu­ja jokaiseen ongelmaan.

        Juuri tätä itsenäistä ajat­telua suo­ma­lais­es­ta keskustelus­ta valitet­tavasti puuttuu!
        Täl­lä het­kel­lä ei ole minkään­laista todel­lista keskustelua koronati­lanteesta tai rajoituksista.

        Ihmiset usko­vat sokeasti poli­itikko­ja, jot­ka puolestaan ovat sokaistunei­ta val­las­ta ja paniikista.

  10. Olisiko­han oikein mihinkään rajoituk­si­in ryhdyt­ty, jos olisi ollut tiedos­sa, että niitä pitää kestää toista vuot­ta? Lyhyet kestot niille ainakin alus­sa luvattiin.

    Hait­tavaiku­tuk­set joka tapauk­ses­sa alka­vat nyt olla selvil­lä ja toiv­ot­tavasti paina­vat jotain seu­raa­van pan­demi­an koittaessa.

    Kun pitkään haikail­lut roko­tuk­set ovat nyt todel­lisu­ut­ta, tun­tuu oudol­ta, että kaikkia paukku­ja ei pan­na niihin, vaan medi­akin edelleen keskit­tyy rajoi­tus­toimien uuti­soin­ti­in. Rokot­tei­den määristä, piik­i­tys­tahdista ja ‑järjestyk­ses­tä löy­ty­isi minus­ta paljonkin keskusteltavaa, mut­ta sen näköjään annetaan ede­tä omaa vauh­tiansa kuin jokin luon­non­la­ki sitä ohjaisi.

    1. Kyl­lä heti pan­demi­an alus­sa uuti­soiti­in, että eri­laisia rajoituk­sia tarvi­taan, kunnes saadaan roko­tusten avul­la korona hallintaan. Var­maan tältäkin blo­gista löy­tyy ske­naar­i­oi­ta, jot­ka ovat aika lail­la toteu­tuneet. Rajoituk­set Suomes­sa eivät ole Suomes­sa olleet mis­sään vai­heessa eri­tyisen kovat. Niitä on valitet­tavasti pakko edelleen jatkaa, mut­ta kuten Ode kir­joit­ti ulospääsyä pitää suunnitella. 

      Ei roko­tusten määrää mikään muu luon­non­la­ki kuin rokot­tei­den määrä. Mil­lään roko­tat, kun ei rokot­tei­ta ole enem­pää saatavis­sa. Suomes­sa on rokotet­tu nyt (20.2.) 5 % väestöstä, EU-maista vain Mal­ta on edel­lä. Koko maail­mas­sa rokotet­tu­ja on 200 miljoon­aa, EU:saa asukkai­ta 450 miljoon­aa. Meil­lä on edet­ty siis melkoisen hyvin tilanteeseen näh­den. Har­va uskoi viime huhtiku­us­sa, että roko­tuk­set voisi­vat alkaa näin nopeasti

      1. TJAboa:
        Kyl­lä heti pan­demi­an alus­sa uuti­soiti­in, että eri­laisia rajoituk­sia tarvi­taan, kunnes saadaan roko­tusten avul­la korona hallintaan. Var­maan tältäkin blo­gista löy­tyy ske­naar­i­oi­ta, jot­ka ovat aika lail­la toteu­tuneet. Rajoituk­set Suomes­sa eivät ole Suomes­sa olleet mis­sään vai­heessa eri­tyisen kovat.Niitä on valitet­tavasti pakko edelleen jatkaa, mut­ta kuten Ode kir­joit­ti ulospääsyä pitää suunnitella. 

        Ei roko­tusten määrää mikään muu luon­non­la­ki kuin rokot­tei­den määrä. Mil­lään roko­tat, kun ei rokot­tei­ta ole enem­pää saatavis­sa. Suomes­sa on rokotet­tu nyt (20.2.) 5 % väestöstä, EU-maista vain Mal­ta on edel­lä. Koko maail­mas­sa rokotet­tu­ja on 200 miljoon­aa, EU:saa asukkai­ta 450 miljoon­aa. Meil­lä on edet­ty siis melkoisen hyvin tilanteeseen näh­den. Har­va uskoi viime huhtiku­us­sa, että roko­tuk­set voisi­vat alkaa näin nopeasti

        Israelis­sa tilanne on toinen kuin Suomes­sa, vaik­ka samat luon­non­lait siel­lä vallitsevat.

      2. Israelis­sa tilanne on toinen kuin Suomes­sa, vaik­ka samat luon­non­lait siel­lä vallitsevat.

        Jos kaik­ki maat oli­si­vat läht­e­neet Israelin tavoin härski­in huu­tokaup­paa rokot­teista ja suur­val­lat oli­si­vat käyt­täneet lisäk­si asel­lista uhkaus­ta, mitenkähän pieni Suo­mi olisi tässä kaikkien sodas­sa kaikkia vas­taan menestynyt?

      3. Osmo Soin­in­vaara: Jos kaik­ki maat oli­si­vat läht­e­neet Israelin tavoin härski­in huu­tokaup­paa rokot­teista ja suur­val­lat oli­si­vat käyt­täneet lisäk­si asel­lista uhkaus­ta, mitenkähän pieni Suo­mi olisi tässä kaikkien sodas­sa kaikkia vas­taan menestynyt?

        En osaa sanoa, yritin vain loogis­es­ti osoit­taa, että Suomen val­it­se­ma lin­ja ei ole ain­oa mahdollinen.

        Rokot­tei­den määrä on aina rajalli­nen, joten myös roko­tusstrate­gial­la on väliä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Jos kaik­ki maat oli­si­vat läht­e­neet Israelin tavoin härski­in huu­tokaup­paa rokot­teista ja suur­val­lat oli­si­vat käyt­täneet lisäk­si asel­lista uhkaus­ta, mitenkähän pieni Suo­mi olisi tässä kaikkien sodas­sa kaikkia vas­taan menestynyt?

        Mik­sei olisi selvin­nyt? Onhan meil­lä lyödä rahaa pöytään. Rikkaat ara­bi­maat näyt­tävät pär­jän­neen myös aika hyvin. 

        Ja markki­na­t­aloudessa tuotan­to ei ole riip­puma­ton kysyn­nästä. Kysyn­tä ja hin­nat pysyivät EU:n ostokartellin avul­la keinotekoisen alhaal­la ver­rat­tuna tuot­teen arvoon joka on siis tehoa­va rokote. Se oli ilmeis­es­ti EU:n tavoitekin ja siinä onnis­tut­ti­in. Tavoite vain oli väärä. 

        Tai sit­ten tarvisi peruste­lut mik­si rokote­tar­jon­nan hin­ta­jous­to sit­ten on nol­la kun sitä tuot­ta­vat kuitenkin melkoiselta osaltaan voit­toa tekevät yksi­tyiset yritykset.

      5. Kyl­lä rokot­tei­den hin­ta­jous­ta hin­ta­jous­to on muu­ta­man kuukau­den aikavälil­lä aika tarkkaan nolla.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä rokot­tei­den hin­ta­jous­ta hin­ta­jous­to on muu­ta­man kuukau­den aikavälil­lä aika tarkkaan nolla.

        Muu­ta­man kuukau­den aikavälil­lä tämä ei kyl­lä tai­da olla ohi.

      7. K.k.
        Putkessa on yli kymme­nen rokotet­ta, joten muu­ta­man kuukau­den kulut­tua rokot­tei­den puute alkaa olla ohi.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Putkessa on yli kymme­nen rokotet­ta, joten muu­ta­man kuukau­den kulut­tua rokot­tei­den puute alkaa olla ohi.

        Onko Osmo Soin­in­vaar­al­la arvioin­tia kuin­ka paljon rokot­tei­ta Suomes­sa riit­täisi jot­ta saataisi­in vaa­dit­tu 70 % tavoite?

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä rokot­tei­den hin­ta­jous­ta hin­ta­jous­to on muu­ta­man kuukau­den aikavälil­lä aika tarkkaan nolla.

        Osmo on oike­as­sa. En usko että lääkey­htiöt oli­si­vat voineet lisätä tuotan­toa nykyis­es­tä edes rahal­la, kun kap­a­siteetin nos­to­vauhdis­sa tulee rajat vas­taan. Ei vaan ole enem­pää henkilöitä, jot­ka voisi­vat vetää lääkete­htaan laa­jen­nuk­sia tai uusien tehtaiden rak­en­tamista eteenpäin.

        Nyt puhutaan jät­timäi­sistä määristä ja tuotan­toa on var­masti skaalat­tu ylöspäin niin paljon kuin vain on mah­dol­lista. Kun rokot­tei­ta ja kap­a­siteet­tia valmis­tuu, niin lop­pu­vuodes­ta me sit­ten län­nessä uidaan rokot­teis­sa. Esimerkik­si näi­den rna-roko­tusten valmis­t­a­mi­nen ei ole mikään yksinker­tainen asia ja pros­es­sis­sa on taitoa, osaamista ja lait­teis­toa vaa­tivia pul­lonkaulo­ja, joi­ta on tuot­teen vaa­tivu­u­den takia vaikea pois­taa nopeasti.

        Syytä olisikin, kun kyl­lähän tässä kan­nat­taa koko maa­pal­lon väestö rokottaa.

      10. K.k: Mik­sei olisi selvin­nyt? Onhan meil­lä lyödä rahaa pöytään. Rikkaat ara­bi­maat näyt­tävät pär­jän­neen myös aika hyvin.

        Suosit­te­len tutus­tu­maan noiden Per­sian­lah­den ara­bi­maid­en toim­intaan. Niiden ter­vey­den­huol­losta vas­taa ulko­maalaiset vierastyövoima . Myös niis­sä ei ole mitään lääketi­eteel­listä tutkimus rahoi­tus­ta kos­ka niis­sä ei ole kovinkaan hyviä yliopis­to tai korkeak­oulu laitok­sia. Toisin kuin esimerkik­si Israelis­sa on Nobel tason huip­puylip­is­to­ja joiden kan­sain­vä­li­nen yhteistyö monien lääke­fir­mo­jen kanssa on erit­täin tiivistä . Nämä Per­sian­lah­den ara­bi­maat selviävät vain rahal­la. Lääketi­eteel­lisessä tuotan­nos­sa maid­en taso on erit­täin alhaista.

      11. K.k:

        Ja markki­na­t­aloudessa tuotan­to ei ole riip­puma­ton kysyn­nästä. Kysyn­tä ja hin­nat pysyivät EU:n ostokartellin avul­la keinotekoisen alhaal­la ver­rat­tuna tuot­teen arvoon joka on siis tehoa­va rokote. Se oli ilmeis­es­ti EU:n tavoitekin ja siinä onnis­tut­ti­in. Tavoite vain oli väärä. 

        EU:n hin­nat oli­vat kyl­lä kil­pailukyky­isiä ja EU oli tehnyt sopimuk­sia toimit­ta­jien kanssa jo eloku­us­ta 2020 alka­en . Lääke­tuotan­to on myös julkisen rahoituk­sel­la tuet­tua toim­intaa joten aivan puh­taas­ta markki­na­t­aloud­es­ta ei ole kyse.

      12. Osmo Soin­in­vaara: Jos kaik­ki maat oli­si­vat läht­e­neet Israelin tavoin härski­in huu­tokaup­paa rokot­teista ja suur­val­lat oli­si­vat käyt­täneet lisäk­si asel­lista uhkaus­ta, mitenkähän pieni Suo­mi olisi tässä kaikkien sodas­sa kaikkia vas­taan menestynyt?

        Var­maan aika hyvin, niistä kun kan­nat­taisi mak­saa vaik­ka 20-ker­tainen sum­ma rahaa, kun­han niitä vaan saataisi­in. Paljon kalli­im­paa on jatkaa lop­ut­tomi­in täl­lä nyky­menol­la ja has­sun­hauskoil­la itsekek­si­ty­il­lä “sulku­tiloil­la”, mitä tuokin sana sit­ten ikinä tarkoit­taakaan. Tai oikeas­t­aan­han se ei tarkoi­ta yhtään mitään, kuten lehdet ovat meitä tänään val­is­ta­neet. Onpa­han vain yksi vään­tynyt lusik­ka lisää eltaan­tuneeseen koronasoppaan.

      13. Vaik­ka rokot­tei­den hin­ta nousisi 20-ker­taisek­si, niitä ei tulisi lisää. Tämä EU:n yhteis­hank­in­ta ja erään­la­nen ostokartel­li on kyl­lä mei­dän etu­jemme mukaista.

    2. Timo A.: Olisiko­han oikein mihinkään rajoituk­si­in ryhdyt­ty, jos olisi ollut tiedos­sa, että niitä pitää kestää toista vuotta? 

      Eikö tämä muka selvin­nyt ihan taskulaskimella? 

      Haarukoin itse heti maalisku­us­sa, että lau­ma­suo­ja-strate­gial­la ja yleisim­mil­lä arvioil­la sairas­tavu­ud­es­ta (ei siis THL:n kym­menker­tais­es­ti pieleen men­neilä) tasaisen tahdin sairas­tamisel­la lau­ma­suo­jan han­kkimiseen sairas­ta­mal­la menisi vuosi tai pari, riip­puen vähän taudin vakavu­ud­es­ta ja teho­hoitoka­p­a­siteetista. Rokote oli tuos­sa vai­heessa odotet­tavis­sa aikaisin­taan vuo­den lop­ul­la, eli siihenkään ei voin­ut turvautua.

      Lisäk­si jos rajoituk­si­in ei olisi ryhdyt­ty, niin sit­ten ne olisi otet­tu käyt­töön jälk­i­ju­nas­sa. Yhdessäkään demokra­ti­as­sa hal­li­tus ei voi vain tode­ta että täl­lä men­nään, kun samaan aikaan ter­vey­den­huolto on kaa­tu­mas­sa. Jopa Yhdys­val­lois­sa Trump hävisi täl­lä lin­jal­la vaalit, vaik­ka hänel­lä oli demokra­ti­ak­si aika uni­ikksi pro­pa­gan­dakoneis­to takanaan.

      Kyl­lähän mon­es­sa maas­sa kokeilti­in ensin men­nä mah­dol­lisim­man keveil­lä rajoituk­sil­la tai enem­mänkin pelkil­lä suosi­tuk­sil­la. Joka ikisessä demokra­ti­as­sa kuitenkin men­ti­in tiukem­pi­in rajoituk­si­in sitä mukaa, kun epi­demia eteni ja joko rom­ah­dut­ti tai uhkasi rom­ah­dut­taa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän. Jopa Ruotsissa. 

      Väite siitä, että kaikkial­la kaik­ki maat ovat vaan läht­e­neet koron­ap­sykoosi­in mukaan on ihan saman­lainen väite, kuin että kaik­ki maat ovat läht­e­neet ilmas­ton­muu­toshu­uhaaseen. Koro­nan ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltämi­nen ovat kum­matkin saman­laiselle perustalle: tääl­läkin blo­gis­sa on use­aan ker­taan esitet­ty, että epi­demia on tukah­tunut vaik­ka samaan aikaan tehdään päivit­täisiä tes­tat­tu­ja koronaennätyksiä.

      1. Sylt­ty: Eikö tämä muka selvin­nyt ihan taskulaskimella? 

        Haarukoin itse heti maalisku­us­sa, että lau­ma­suo­ja-strate­gial­la ja yleisim­mil­lä arvioil­la sairas­tavu­ud­es­ta (ei siis THL:n kym­menker­tais­es­ti pieleen men­neilä) tasaisen tahdin sairas­tamisel­la lau­ma­suo­jan han­kkimiseen sairas­ta­mal­la menisi vuosi tai pari, riip­puen vähän taudin vakavu­ud­es­ta ja teho­hoitoka­p­a­siteetista. Rokote oli tuos­sa vai­heessa odotet­tavis­sa aikaisin­taan vuo­den lop­ul­la, eli siihenkään ei voin­ut turvautua.

        Lisäk­si jos rajoituk­si­in ei olisi ryhdyt­ty, niin sit­ten ne olisi otet­tu käyt­töön jälk­i­ju­nas­sa. Yhdessäkään demokra­ti­as­sa hal­li­tus ei voi vain tode­ta että täl­lä men­nään, kun samaan aikaan ter­vey­den­huolto on kaa­tu­mas­sa. Jopa Yhdys­val­lois­sa Trump hävisi täl­lä lin­jal­la vaalit, vaik­ka hänel­lä oli demokra­ti­ak­si aika uni­ikksi pro­pa­gan­dakoneis­to takanaan.

        Kyl­lähän mon­es­sa maas­sa kokeilti­in ensin men­nä mah­dol­lisim­man keveil­lä rajoituk­sil­la tai enem­mänkin pelkil­lä suosi­tuk­sil­la. Joka ikisessä demokra­ti­as­sa kuitenkin men­ti­in tiukem­pi­in rajoituk­si­in sitä mukaa, kun epi­demia eteni ja joko rom­ah­dut­ti tai uhkasi rom­ah­dut­taa ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän. Jopa Ruotsissa. 

        Väite siitä, että kaikkial­la kaik­ki maat ovat vaan läht­e­neet koron­ap­sykoosi­in mukaan on ihan saman­lainen väite, kuin että kaik­ki maat ovat läht­e­neet ilmas­ton­muu­toshu­uhaaseen. Koro­nan ja ilmas­ton­muu­tok­sen kieltämi­nen ovat kum­matkin saman­laiselle perustalle: tääl­läkin blo­gis­sa on use­aan ker­taan esitet­ty, että epi­demia on tukah­tunut vaik­ka samaan aikaan tehdään päivit­täisiä tes­tat­tu­ja koronaennätyksiä.

        Liiku­tat maal­i­tolp­pia. Minä puhuin siitä, kauanko rajoi­tusten kestok­si lupailti­in. En siitä, kauanko itse epi­demia lasken­nal­lis­es­ti kestäisi. Sauli Niin­istö esimerkik­si puhui eräässä vai­heessa, että nyt tarvi­taan kol­men viikon tiuk­ka rutis­tus itse kultakin.

      2. Timo A.: Liiku­tat maal­i­tolp­pia. Minä puhuin siitä, kauanko rajoi­tusten kestok­si lupailti­in. En siitä, kauanko itse epi­demia lasken­nal­lis­es­ti kestäisi. Sauli Niin­istö esimerkik­si puhui eräässä vai­heessa, että nyt tarvi­taan kol­men viikon tiuk­ka rutis­tus itse kultakin.

        Mikään rutis­tus ei riitä elleivät rajat ole tehokkaan karan­teenin takana. Eikä ole edes ole ratkai­se­vaa mikä on aku­ut­ti tar­tun­tati­lanne rajan eri puo­lil­la. Karan­teeni vaikeut­taa viruk­sen elinkaar­ta oleel­lis­es­ti. Jos aja­tus tun­tuu oudol­ta niin voi miet­tiä esimerkik­si mik­si maan kaik­ki altistuneet eivät voi olla karan­teenis­sa yhdessä.

      3. Jos saamme R:n paine­tuk­si 0,5:een, tar­tun­to­jen määrä Suomes­sa las­kee sada­sosaan noin 20 viikos­sa, ei sen nopeammin.

      4. Osmo Soin­in­vaara:

        Jos saamme R:n paine­tuk­si 0,5:een, tar­tun­to­jen määrä Suomes­sa las­kee sada­sosaan noin 20 viikos­sa, ei sen nopeammin.

        Nyt puhutaan 3 viikon lop­pu­rutis­tuk­ses­ta, mut­ta korona ei tosi­aan ole mihinkään katoa­mas­sa vähään aikaan. Voi olla, että kesä auringonpais­tei­neen tuo taas taudin kehi­tyk­seen laskun, kuten influ­enssoi­hinkin se tuo. Sit­ten syksyl­lä on taas uusia muun­nok­sia, ja jos­sain kohtaa rajoituk­sista osas­ta tullee pysyväis­lu­on­teisia, ja jotain ei enää ale­ta rajoit­taa, kun väestöstä iso osa on rokotet­tu — vaik­ka tau­ti yhä lev­iäisi. Puheet siir­tynevät jos­sain kohtaa taas enem­män mui­hin tautei­hin, joista nyt on oltu aika hiljaa.

  11. Rokot­teista puhutaan kaikkial­la. Eikös luotet­ta­va ja hal­pa pikat­esti olisi myös todel­la tehokas keino tais­telus­sa koron­avirus­ta vas­taan? Rav­in­tolan ovel­la, koulus­sa, kun­tos­alil­la ja esim. lento­ken­täl­lä ihmiset voitaisi­in tes­ta­ta ennen sisään­pääsyä. Myös ennen vierailua iso­van­hempi­en luona koko per­he voisi tehdä testit ja kyläil­lä turvallisesti.

  12. THL ihan viime päiv­inä vih­jaili, että vääriä negati­ivisi­akin voi olla enem­män kuin on tiedet­ty, ja halu­si­vat että altistuneet meni­sivät karan­teeni­in negati­ivis­es­ta tulok­ses­ta huoli­mat­ta. Kun las­ke­taan väärät negati­iviset, kevääl­lä 2020 tes­taa­mat­tomat, syksyl­lä 2020 testeistä kieltäy­tyneet (mm. Tam­pereen TAYS uuti­soi) ja niihin hakeu­tu­mat­ta jääneet, niin taudin sairas­tanei­ta voi olla moninker­tainen määrä kuin on tes­tat­tu­ja. Taudin sairas­ta­neet osal­lis­tu­vat myös lau­ma­suo­jan muo­dostamiseen. Jos tilanne on se, että suuri osa tapauk­sista on joka tapauk­ses­sa lieväoireisia tar­tun­to­ja ja tämän lisäk­si riskiryh­mäläiset on rokotet­tu, niin kyl­lä tilanne on parem­pi kuin viime keväänä.

    Itse toivoisin silti, että tiet­tyjä rajoituk­sia jatket­taisi­in. Suomes­sa muu­ta­ma kohden­net­tu toi­mi oikeaikaises­ti pari kuukaut­ta sit­ten olisi estänyt tämän­hetkisen kasvun. Uudel­la­maal­la nyt ne baar­it, rav­in­to­lat ja yök­er­hot kiin­ni vaik­ka väk­isin. Pakkotes­taus rajoille olisi pitänyt toteut­taa jo syksyl­lä. Tiedän erään pienen paikkakun­nan, jos­sa siir­ryt­ti­in etäopetuk­seen vain kos­ka ulko­mail­ta tul­lut hal­patyövoima pääsi muo­dosta­maan sinne tar­tun­taketju­ja. Usko­ma­ton­ta moraalia myös niiltä yri­tyk­siltä ja työ­nan­ta­jil­ta, jot­ka palkkaa­vat testeistä kieltäy­tyneitä työn­tek­i­jöitä? Eikö olisi oikein, että noin toimi­van yri­tyk­sen pitäisi mak­saa sakkoja?

    1. Kaik­ki ajal­laan:
      THL ihan viime päiv­inä vih­jaili, että vääriä negati­ivisi­akin voi olla enem­män kuin on tiedet­ty, ja halu­si­vat että altistuneet meni­sivät karan­teeni­in negati­ivis­es­ta tulok­ses­ta huoli­mat­ta. Kun las­ke­taan väärät negati­iviset, kevääl­lä 2020 tes­taa­mat­tomat, syksyl­lä 2020 testeistä kieltäy­tyneet (mm. Tam­pereen TAYS uuti­soi) ja niihin hakeu­tu­mat­ta jääneet, niin taudin sairas­tanei­ta voi olla moninker­tainen määrä kuin on tes­tat­tu­ja. Taudin sairas­ta­neet osal­lis­tu­vat myös lau­ma­suo­jan muo­dostamiseen. Jos tilanne on se, että suuri osa tapauk­sista on joka tapauk­ses­sa lieväoireisia tar­tun­to­ja ja tämän lisäk­si riskiryh­mäläiset on rokotet­tu, niin kyl­lä tilanne on parem­pi kuin viime keväänä.

      Itse toivoisin silti, että tiet­tyjä rajoituk­sia jatket­taisi­in. Suomes­sa muu­ta­ma kohden­net­tu toi­mi oikeaikaises­ti pari kuukaut­ta sit­ten olisi estänyt tämän­hetkisen kasvun. Uudel­la­maal­la nyt ne baar­it, rav­in­to­lat ja yök­er­hot kiin­ni vaik­ka väk­isin. Pakkotes­taus rajoille olisi pitänyt toteut­taa jo syksyl­lä. Tiedän erään pienen paikkakun­nan, jos­sa siir­ryt­ti­in etäopetuk­seen vain kos­ka ulko­mail­ta tul­lut hal­patyövoima pääsi muo­dosta­maan sinne tar­tun­taketju­ja. Usko­ma­ton­ta moraalia myös niiltä yri­tyk­siltä ja työ­nan­ta­jil­ta, jot­ka palkkaa­vat testeistä kieltäy­tyneitä työn­tek­i­jöitä? Eikö olisi oikein, että noin toimi­van yri­tyk­sen pitäisi mak­saa sakkoja?

      Ei ole var­maa etteivätkö viime keväänä sairas­tuneet voisi sairas­tua jo uud­estaan, vaik­ka New Yorkin tai Etelä-Afrikan muunnokseen.

  13. Näin suht tuoreena seit­sen­vi­tose­na tulee miet­ti­neek­si kaiken­laista. Kuten esimerkik­si, että mitä tapah­tu­isi, jos rokot­ta­mi­nen aloitet­taisi­inkin akti­ivi­sista ja liikku­vista ikälu­ok­ista, jot­ka yhteiskun­taa pyörit­tävät ja sen ohel­la tar­tun­to­ja levit­tävät? Saisiko moi­ses­ta teo­reet­tisen mallin?

    1. Lau­ri Sipari:
      Näin suht tuoreena seit­sen­vi­tose­na tulee miet­ti­neek­si kaiken­laista. Kuten esimerkik­si, että mitä tapah­tu­isi, jos rokot­ta­mi­nen aloitet­taisi­inkin akti­ivi­sista ja liikku­vista ikälu­ok­ista, jot­ka yhteiskun­taa pyörit­tävät ja sen ohel­la tar­tun­to­ja levit­tävät? Saisiko moi­ses­ta teo­reet­tisen mallin?

      Sil­lä olisi suuri vaiku­tus koronat­a­pauk­si­in, mut­ta ei käytän­nössä mitään vaiku­tus­ta koron­akuolemi­in. Eli yli 70-vuo­ti­aiden rokotet­tu­jen kuole­man­syyt siir­tyvät pois koronataudin aiheut­tamista kuolemista niihin “nor­maalei­hin” kuolin­sy­i­hin, kun­han roko­tuskat­tavu­us saadaan täy­del­lisek­si. Sen jäl­keen huo­mataan, että kysei­sis­sä ikälu­okissa kausikuolemat jatku­vat, väestön kuolleisu­us pysyy käytän­nössä ennal­laan, ja 2030 men­nessä kuolleisu­us on noin 10 % korkeampi kuin nyt, kos­ka ikälu­okat eivät pysy vuodes­ta toiseen samana, vaan väki siir­tyy van­hempi­in ikäluokkiin.

      Uutiset kiljuisi­vat tauot­ta, jos joku alle 20-vuo­tias esimerkik­si kuolisi koron­aan. Kukaan kuitenkaan ei kilju kurkku suo­rana, vaik­ka yli 20 alle 20-vuo­ti­as­ta kuolee syöpään joka vuosi !

      Ongel­ma tässä koko asi­as­sa on ollut se, että uuti­soimme päivit­täin kaikissa pääuutiskanavis­sa vaikka­pa kolmes­ta koron­akuole­mas­ta, mut­ta emme tiedä emmekä käsitä, että samaan aikaan tapah­tuu samana päivänä, samoil­la riskiryh­mil­lä, samoissa hoito­laitok­sis­sa ja kotona, sata ( 100 !) sydän- ja verisuoni­tau­tikuole­maa, syöpä- ja demen­ti­akuole­maa, aivov­erenkier­tokuole­maa, ja kuole­maa ilman eri­ty­istä syytäkään.

      Silti kukaan ei puhu ruumiskon­teista eikä joukko­hau­doista mitään, pait­si jos yksi ain­oa ihmi­nen olisi kuol­lut koron­aan, sil­loin tuo­daan uutisi­in ark­istoku­va espan­jan­taudin ruumiskasoista.

    2. Lau­ri Sipari: Kuten esimerkik­si, että mitä tapah­tu­isi, jos rokot­ta­mi­nen aloitet­taisi­inkin akti­ivi­sista ja liikku­vista ikälu­ok­ista, jot­ka yhteiskun­taa pyörit­tävät ja sen ohel­la tar­tun­to­ja levittävät?

      Yleisem­min: kun minimoitavat/maksimoitavat indikaat­torit on päätet­ty, ja sen perus­teel­la määritel­ty roko­tusjärjestys, onko tämä roko­tusjärjestys epäop­ti­maa­li­nen suh­teessa tavoit­teisi­in kos­ka a) ei osa­ta laskea parem­min, vai b) sik­si että ennal­ta on roko­tusjärjestyk­selle asetet­tu epä­tarkoituk­sen­mukaisia rajoitteita.

      Esimerk­ki epä­tarkoituk­sen­mukaises­ta rajoit­teesta on vaa­timus alueel­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta irral­laan alueel­lis­es­ta tartuntariskistä.

      1. Jos rokot­teet jae­taan ilmaan­tu­vu­us mukaan, mitä se tarkoit­taa käytännössä?

        Se tarkoit­taa, että ne alueet jot­ka eivät edes yritä tehdä mitään, rokote­taan ensin. Mitä ä suuris­sa kaupungeis­sa tapah­tuu tämän jälkeen?

        Helsingis­sä ei ole halut­tu tor­jua koron­aa. Ei siitä voi ran­gaista niitä, jot­ka ovat. Se tuot­taa ihan per­verssit kan­nus­teet toimia, ellei sit­ten koko epi­demi­an tor­jun­taa on nos­te­ta alueil­ta val­ti­olle. Val­tio määräisi kouluista ja har­ras­tuk­sista. Ei ker­kee tähän epidemiaan.

      2. Sylt­ty: Jos rokot­teet jae­taan ilmaan­tu­vu­us mukaan, mitä se tarkoit­taa käytännössä?

        Sitä pitää kysyä epi­demi­olo­geil­ta ja virologeilta.

        Sylt­ty: Helsingis­sä ei ole halut­tu tor­jua koron­aa. Ei siitä voi ran­gaista niitä, jot­ka ovat.

        Vieras­tan pri­or­isoin­tia jos­sa poti­laan toimin­nan moraa­li­nen pahek­sut­tavu­us vaikut­taa hoitopäätök­seen. Se on kalte­va pin­ta. Ryh­mäi­den­ti­teet­ti­in perus­tu­va kollek­ti­ivi­nen syyl­lisyys ei ole johtanut hyvi­in seu­rauk­si­in sekään.

      3. spot­tu: Vieras­tan pri­or­isoin­tia jos­sa poti­laan toimin­nan moraa­li­nen pahek­sut­tavu­us vaikut­taa hoitopäätökseen.

        Etkö keksinyt mui­ta vas­ta-argu­ment­te­ja esit­tämi­i­ni perustelui­hin siitä, mik­si roko­tuk­sia ei pitäisi suun­na­ta Helsinkiin?

        Ensin­näkin kaupunkiseudut eivät ole poti­lai­ta, toisek­si kyse on myös hoitoon sitou­tu­mis­es­ta. Jos rokot­teet suun­nataan pks, siel­lä vapaute­taan kaik­ki rajoit­teet. Lop­putu­lok­se­na epi­demia lev­iää ihan yhtä nopeasti, kuin rajoit­teet pääl­lä ilman roko­tuk­sia, mut­ta muu Suo­mi on yhä rokottamatta.

      4. Sylt­ty: Etkö keksinyt mui­ta vas­ta-argu­ment­te­ja esit­tämi­i­ni perustelui­hin siitä, mik­si roko­tuk­sia ei pitäisi suun­na­ta Helsinkiin?

        Ensin­näkin kaupunkiseudut eivät ole poti­lai­ta, toisek­si kyse on myös hoitoon sitou­tu­mis­es­ta. Jos rokot­teet suun­nataan pks, siel­lä vapaute­taan kaik­ki rajoit­teet. Lop­putu­lok­se­na epi­demia lev­iää ihan yhtä nopeasti, kuin rajoit­teet pääl­lä ilman roko­tuk­sia, mut­ta muu Suo­mi on yhä rokottamatta.

        Arve­len kanssa että rokot­tei­den tuo­ma hyö­ty ulos­mi­tat­taisi­in heti tois­si­jaisi­in toim­intoi­hin kuten siihen että baar­it ja yök­er­hot saisi­vat olla auki, kun­nal­lis­vaalit sen­tään tulos­sa. Muuten kyl­lä ylipäätäänkin ihmette­len miten kuvitel­laan että pan­demi­an tor­jun­ta voidaan hajaut­taa “alueille” kun aluei­den välil­lä ei ole mitään luon­nol­lista estet­tä mut­ta eipä se näytä toimi­vankaan ja poikkeusti­laa pukkaa.

    3. Lau­ri Sipari:
      Näin suht tuoreena seit­sen­vi­tose­na tulee miet­ti­neek­si kaiken­laista. Kuten esimerkik­si, että mitä tapah­tu­isi, jos rokot­ta­mi­nen aloitet­taisi­inkin akti­ivi­sista ja liikku­vista ikälu­ok­ista, jot­ka yhteiskun­taa pyörit­tävät ja sen ohel­la tar­tun­to­ja levit­tävät? Saisiko moi­ses­ta teo­reet­tisen mallin? 

      Oleel­lista lie­nee se, estääkö jokin rokot­teista myös tar­tut­tamisen vai ei. Kun siitä ei kai ole ihan vielä tietoa, niin tilanne on han­kala. Päätök­siä voidaan tehdä kuitenkin vain ole­mas­sa ole­vaan tietoon nojat­en, ei arvauk­si­in tai olet­ta­muk­si­in. Epä­var­muu­den aikaan varovaisu­us­pe­ri­aate on yleen­sä hyvä ajatus.

      1. Jakke: Kun siitä ei kai ole ihan vielä tietoa, niin tilanne on hankala.

        Pfiz­erin rokote estää 90%-sti.

        Vaik­ka tutkit­tua tietoa ei ole, voidaan olet­taa että rokot­teet toimi­vat kuten rokot­teet yleen­sä toimi­vat. EU saa niin hitaasti rokotean­nok­sia, että siinä vai­heessa kun roko­tuskat­tavu­u­den pitäisi ylipäätän­sä vaikut­taa ilmaan­tu­vu­u­teen, alkaa ole­maan jo tutkimustietoa.

  14. Osmo kir­joit­taa todel­la fik­susti. Ehdot­tomasti näin pitää toimia. Nuoren elämä on pääsään­töis­es­ti yhteiskun­nan näkökul­mas­ta arvokkaampi ja tuot­tavampi kuin van­han. Tilas­tol­lisu­us putoaa nik merkit­tävästi, ja se alku­ju­uri = Ter­vey­den­huol­lon kan­tokyky on sil­loin turvattu!

  15. Saa nähdä, kos­ka saadaan rokotet­tua 70–79 ‑vuo­ti­aat, joi­hin kuu­lu­vat suuret ikälu­okat. Ei ole vielä edes aloitet­tu rokotuksia.
    Nyt Helsingis­sä lähde­tään rokot­ta­maan jo 55–64 vuo­ti­ai­ta riskiryhmäläisiä.
    Kiitos hal­li­tuk­sen, sen roko­tusstrate­gian, poli­ti­ikan teon ja kyvyt­tömyy­den han­kkia rokotteita.

    Kan­natan lähiope­tus­ta perusk­oulus­sa, toisen asteen koulu­tuk­ses­sa että yliopis­tois­sakin. Eikä pahaa tek­isi kansalais/työväenopistoissakin, siel­lähän opiske­li­joina on mm. senior­it ja maa­han­muut­ta­jat kielikurs­seil­laan että ammatil­lisil­la kursseilla. 

    Hal­li­tus lähti suun­nit­tele­maan jo viime vuo­den lop­ul­la lock dow­n­ia huhtikuuk­si (THL:n ja HUS:n lääkärei­den avustuksella).
    Se meil­lä on edessä. Kuun­nelka­a­pa vaikka­pa eil­isiä ja tämän­päiväisiä ulostuloja.

    1. Omae­htoinen:
      Saa nähdä, kos­ka saadaan rokotet­tua 70–79 ‑vuo­ti­aat, joi­hin kuu­lu­vat suuret ikälu­okat. Ei ole vielä edes aloitet­tu rokotuksia.
      Nyt Helsingis­sä lähde­tään rokot­ta­maan jo 55–64 vuo­ti­ai­ta riskiryhmäläisiä.
      Kiitos hal­li­tuk­sen, sen roko­tusstrate­gian, poli­ti­ikan teon ja kyvyt­tömyy­den han­kkia rokotteita.

      Kan­natan lähiope­tus­ta perusk­oulus­sa, toisen asteen koulu­tuk­ses­sa että yliopis­tois­sakin. Eikä pahaa tek­isi kansalais/työväenopistoissakin, siel­lähän opiske­li­joina on mm. senior­it ja maa­han­muut­ta­jat kielikurs­seil­laan että ammatil­lisil­la kursseilla. 

      Hal­li­tus lähti suun­nit­tele­maan jo viime vuo­den lop­ul­lalock dow­n­ia huhtikuuk­si (THL:n ja HUS:n lääkärei­den avustuksella).
      Se meil­lä on edessä. Kuun­nelka­a­pa vaikka­pa eil­isiä ja tämän­päiväisiä ulostuloja.

      Kyl­lä meillekin lock­down täy­tyy saa­da kun se on ollut niin mon­es­sa muus­sakin maassa.

      Tämä kri­isi on osoit­tanut että län­si­maat eivät enää siedä minkään­laista kri­isiä. Resilienssiä ei ole. 

      Val­tioiden ja osaval­tioiden ase­ma ihmisi­in näh­den on vahvistunut.

      Talous on kään­tynyt päälaelleen. Pienet yri­tyk­set kuol­e­vat pois ja vain isoim­mat jäävät jäl­jelle. Jotenkin henki­tor­eis­saan ole­vat yri­tyk­set oste­taan iso­jen toimes­ta pois kil­paile­mas­ta tai säädök­set pakot­ta­vat ne lopettamaan.

      Yhdys­val­lois­sa Wal­mart ja Ama­zon ovat syöneet kilpailijansa.

      Mon­et poli­itikot ovat saa­neet osak­seen kri­ti­ikkiä, kuten Cuo­mo tai Cruz. Paljon puhei­ta mut­ta vähän vil­lo­ja ja moraa­li­nen selkäran­ka puuttuu.

      Tämä kri­isi murskaa kaik­ki ihanteet — ne mitkä ovat vielä olleet jäljellä.

      Esimerkik­si keskus­pankki­jär­jestelmä keskit­tyy peit­telemään kri­isin syvyyt­tä ja vakavu­ut­ta. Vääris­tel­ty tai epätäy­delli­nen data muka­mas ker­too kri­isin ole­van koh­ta ohi.

    2. Omae­htoinen: Hal­li­tus lähti suun­nit­tele­maan jo viime vuo­den lop­ul­la lock dow­n­ia huhtikuuk­si (THL:n ja HUS:n lääkärei­den avustuksella).

      Ihan asial­lista toim­intaa, viime vuo­den lop­ul­la ei ollut rokot­tei­den toim­i­tuskyvys­tä tietoa, mut­ta jo jonkin­lainen käsi­tys mutaa­tioista. Uuden­maan (onnek­si vähän hidas­tunut) ekspo­nen­ti­aa­li­nen kasvu osoit­taa etteivät uhkaku­vat ole ihan perus­teet­to­mia. Aina kan­nat­taa valmistautua.

      Kan­nat­taa muis­taa että Suomes­sa, Nor­jas­sa, Islannis­sa ja Fär­saar­il­la koronati­lanne on kum­mallisen hyvä, ja niin pitkään kuin epi­demi­an dynami­ikkaa ei kun­nol­la tun­neta, Irlan­nin kaltainen äkilli­nen leimah­dus voi tapah­tua täysin yllättäen.

    3. Suomes­sa on rokotet­tu nyt (20.2.) 5 % väestöstä. Euroopas­sa selkeästi edel­lä ovat vain Bri­tan­nia (oma rokote) ja Ser­bia, pikkuisen edel­lä myös Sveit­si 5,5 % ja Nor­ja 5,1 %, ain­oa EU-maa Suomen edel­lä on pikkuinen Mal­ta. On kohtu­u­ton­ta väit­tää hal­li­tuk­sen roko­tusstrate­giaa ja rokot­tei­den han­k­in­taa kyvyt­tömyy­destä, kun noin kärkiporukas­sa ollaan. Haukku­mi­nen ja syyt­tämi­nen on helppoa.

      1. TJAboa:
        Suomes­sa on rokotet­tu nyt (20.2.) 5 % väestöstä. Euroopas­sa selkeästi edel­lä ovat vain Bri­tan­nia (oma rokote) ja Ser­bia, pikkuisen edel­lä myös Sveit­si 5,5% ja Nor­ja 5,1 %,ain­oa EU-maa Suomen edel­lä on pikkuinen Mal­ta. On kohtu­u­ton­ta väit­tää hal­li­tuk­sen roko­tusstrate­giaa ja rokot­tei­den han­k­in­taa kyvyt­tömyy­destä, kun noin kärkiporukas­sa ollaan. Haukku­mi­nen ja syyt­tämi­nen on helppoa.

        Suo­mi on päässyt tilas­tois­sa kär­keen myöhen­tämäl­lä toista roko­tus­ta valmis­ta­jan ohjeen vas­tais­es­ti. Tuo tilas­to ker­too sen ensim­mäisen rokot­teen. Toises­sa roko­tuk­ses­sa ollaan vas­taavasti jäljessä.

        En väitä että päätös myöhen­tämis­es­tä olisi huono mut­ta se on ris­tiri­idas­sa sen varovaisu­u­den kanssa mil­lä koronaroko­tuk­si­in on suh­taudut­tu. Päätös voi olla myös hyvä, esimerkik­si Bri­tan­nia ohit­ti varovaisu­u­den ja aloit­ti roko­tuk­set omien ter­veysvi­ra­nomais­ten­sa luval­la, ohit­taen Euroopan. Nyt jo tiede­tään että Bri­tann­ian lievä uhkapeli onnis­tui ja sen tilanne tullee ole­maan kesän tullen Euroopan paras, syr­jäisen Islannin lisäksi.
        Toisen roko­tuk­sen myöhen­tämis­es­tä ei saa­da tietoa yhtä nopeasti, saat­taa men­nä vielä eduskun­tavaal­itkin ennen kuin asi­as­ta on vankkaa tietoa. Poli­itikoille siis help­po päätös — näyt­tää heti hyvältä, saat­taa olla ja toden­näköis­es­ti onkin hyvä päätös ja jos ei ole niin se ei selviä kuin vas­ta paljon jälkikä­teen. Sanois­in että poli­itikkona äärim­mäisyy­teen asti varovaisen Marinin näköi­nen päätös.

        Kevään ja alkukesän rajoi­tusten lisäk­si kyseessä on vas­ta toinen aloitekykyä, tar­moa tai mieliku­vi­tus­ta osoit­tanut päätös, eloku­un lop­ul­ta läh­tien hal­li­tus jät­täy­tyi koron­akri­i­sistä ulos ja siir­si vas­tu­un alueille.

      2. K.k.: En väitä että päätös myöhen­tämis­es­tä olisi huono mut­ta se on ris­tiri­idas­sa sen varovaisu­u­den kanssa mil­lä koronaroko­tuk­si­in on suhtauduttu. 

        Nyt ei ole aika pela­ta var­man päälle. Rokot­tei­den myöhen­tämi­nen on selvästi sel­l­ainen harkit­tu ris­ki, joka kan­nat­taa ottaa.

      3. K.k.:

        Nyt jo tiede­tään että Bri­tann­ian lievä uhkapeli onnis­tui ja sen tilanne tullee ole­maan kesän tullen Euroopan paras, syr­jäisen Islannin lisäksi. 

        Eipä tuokaan ole Bri­tan­ni­as­sa mitenkään taat­tu että maan tilanteesta tulisi Euroopan parhaimpia. Bri­tann­ian tavoite on kyl­lä ava­ta yhteiskun­taa juhan­nuk­sek­si mut­ta riskit ovat kyl­lä siel­lä olemassa.Kyllä Bri­tann­ian ris­ki on edelleen muun­tovirusten lev­iämi­nen. Etenkin Etelä-Afrikan muun­tovirus kos­ka Bri­tan­ni­as­sa asuu paljon Etelä-Afrikan kansalaisia ja maid­en välil­lä on paljon liiken­net­tä. Islanti on toki hyvin toisen­laises­sa asemassa.

  16. Nuorten elämää ei pitäisi rajoit­taa. Jos tämä ajankäyt­tö sekä rahankäyt­tö (joka tuhraan­tuu rajoituk­si­in) käytet­täisi­in ihmis­ten ter­vey­den paran­tamiseen ( ruokavalio, liikun­ta, ter­apia jne.) tieteeseen nojautuen, niin jäätäisi­in elin­iän piden­tämis­es­tä hur­jasti plus­salle. Lievät rajoituk­set ja ter­vey­teen satsaaminen!

    Kysymys Osmolle: halu­aisitko käsitel­lä pan­demi­aa Euroopan ja eri­tyis­es­ti Ruotsin kokon­aiskuolleisu­u­den näkökul­mas­ta? Onko niin, että kun kokon­aiskuolleisu­udessa ei vuo­den aikavälil­lä ollut piikkiä ja niistä suuri osa jot­ka mene­htyivät koron­aviruk­seen (tai sen kanssa) oli­si­vat joka tapauk­ses­sa kuolleet ko.vuoden aikana? Ja esim. Suomes­sa samainen heikos­sa kun­nos­sa ole­va ihmis­ryh­mä kuoli joka tapauk­ses­sa vuo­den 2020 aikana johonkin muuhun. Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la ver­tailu­ja tilas­toti­eteen näkökul­mas­ta vaik­ka esim. Suomen ja Ruotsin heikos­sa kun­nos­sa ja “ei pelastet­tavis­sa” olev­as­ta ihmis­ryh­mästä 2020 vuodelta. Eli voiko löytää perustelu­ja väit­tää, että Ruot­sis­sa kuolti­in enem­män koron­aan, mut­ta Suomes­sa tai muual­la euroopas­sa samas­sa suh­teessa (vuo­den aikavälil­lä!) johonkin muuhun?

  17. Jos hal­li­tus olisi muun­nosvirusten ilmaan­nut­tua heti sulkenut rajat tai edes käyn­nistänyt pakkotes­tauk­sen, olisi tilanne paljon parem­pi. Jos Suomeen viholli­nen hyökkäisi (sitä on sat­tunut), niin pohdit­taisi­in puoli vuot­ta, saako vihol­lisia ampua vai onko se perus­tus­lain vastaista, :).

  18. Pitäisi vapaut­taa heti. Ei nuorten elämää saisi näin paljon huonon­taa keinoil­la joiden hyödyt ovat kyseenalaiset mut­ta joiden suun­nat­tomat hai­tat varmat! 

    Maail­mail­la pahene­va nälän­hätää on vaan negati­ivis­ten asioiden jäävuoren huip­pu. Ne 11 Yhdys­val­tain osaval­tio­ta jot­ka eivät har­ras­ta­neet kovia rajoituk­sia ovat selvin­neet osaval­tioista keskimäärin parem­min kuilleisu­us­lu­vuis­sakin. Empi­iriset todis­teet siihen lopu.

    Mitä on tul­tu tehtyä on kaut­ta aikain ihmiskun­nan huonoin ter­vey­den­hoito­op­er­aa­tio koskaan.

  19. Suh­teel­isu­u­den­ta­jun puute näyt­tää vaivaa­van päät­täjiä. Onko keneltäkään pois, jos penkkar­it tai van­ho­jen tanssit jär­jestetään siel­lä mis­sä koron­aa ei käytän­nössä ole. Olisi muka­va lukea tilas­to­ja siitä, kuin­ka paljon tar­tun­to­ja esim. luki­o­lais­ten kesku­udessa on ollut suh­teessa kaikki­in tartuntoihin.
    Var­maankin vuo­den aikana on saatu tilas­to­ja siitäkin, miten mask­ien (pakko)käyttö on vaikut­tanut koro­nan eten­e­miseen, jollei Suomes­ta, niin ehkä niistä maista jos­sa mask­it ovat pakol­lisia jopa ulkona. Eipä ole tul­lut vas­taan sel­l­aisia käp­pyröitä, jois­sa tar­tun­nat oli­si­vat dra­maat­tis­es­ti vähen­tyneet käyt­tö­pakon alka­es­sa. Saat­taisiko olla niin, että mask­it eivät sit­tenkään ole eri­tyisen voimalli­nen suo­ja tar­tunnal­ta. Jos jol­lakin on tilas­to­ja tästä, mielel­läni tutkisin.
    Veit­sen­teräl­lä tanssies­sa kan­nat­taa kat­soa tarkasti, onko keis­ar­il­la vaatteita.

    1. Keskustelu mask­isu­osi­tuk­sen päivit­tämis­es­tä siihen että kak­si tai peräti kolme päällekkäistä mask­ia käyt­tää voi pitää aika hyvänä osoituk­se­na siitä että viime vuo­den tan­skalais­tukimus osui kutakuinkin oikeaan kun se osoit­ti ettei maskin käytöl­lä ole merkit­tävää vaikutusta.

      1. MF: viime vuo­den tan­skalais­tukimus osui kutakuinkin oikeaan kun se osoit­ti ettei maskin käytöl­lä ole merkit­tävää vaikutusta

        Saman­laiset sat­un­nais­te­tut ver­tailu­tutkimuk­set mis­sä on jaet­tu ihmisille kon­dome­ja ja pyy­det­ty ja ohjeis­tet­tu niitä käyt­tämään, ovat myös tuot­ta­neet yhtä lail­la tilas­tol­lis­es­ti vain hyvin heikko­ja tulok­sia sen puoles­ta, että kon­domeista olisi hyö­tyä sukupuoli­tau­tien tai ei-toiv­ot­tu­jen raskauk­sien ehkäisemisessä.

        Tässä on kat­sausar­tikke­li sat­un­nais­te­tu­ista ver­tailu­tutkimuk­sista kon­domei­hin liittyen:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3009845/

        Omar arvauk­seni on, että vaik­ka näis­sä tutkimuk­sis­sa ihmisil­la annetaan maske­ja, tai kon­domei­ta, ja pyy­de­tään käyt­tämään, niin kaik­ki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilas­tol­lista merk­it­sevyyt­tä. Fysikaa­li­nen vaiku­tus­meka­n­i­mi kyl­lä on päivän­selvä sekä mask­ien että kon­domien kohdalla.

      2. Sam­po Smolan­der: Saman­laiset sat­un­nais­te­tut ver­tailu­tutkimuk­set mis­sä on jaet­tu ihmisille kon­dome­ja ja pyy­det­ty ja ohjeis­tet­tu niitä käyt­tämään, ovat myös tuot­ta­neet yhtä lail­la tilas­tol­lis­es­ti vain hyvin heikko­ja tulok­sia sen puoles­ta, että kon­domeista olisi hyö­tyä sukupuoli­tau­tien tai ei-toiv­ot­tu­jen raskauk­sien ehkäisemisessä.

        Tässä on kat­sausar­tikke­li sat­un­nais­te­tu­ista ver­tailu­tutkimuk­sista kon­domei­hin liittyen:
        https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3009845/

        Omar arvauk­seni on, että vaik­ka näis­sä tutkimuk­sis­sa ihmisil­la annetaan maske­ja, tai kon­domei­ta, ja pyy­de­tään käyt­tämään, niin kaik­ki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilas­tol­lista merk­it­sevyyt­tä. Fysikaa­li­nen vaiku­tus­meka­n­i­mi kyl­lä on päivän­selvä sekä mask­ien että kon­domien kohdalla.

        Ehkei päivän­selvää
        https://emanuelkarlsten.se/eus-smittskyddsenhet-i-stor-kartlaggning-av-munskydd-litet-stod-for-att-det-har-stor-effekt/

      3. Sam­po Smolan­der:

        Omar arvauk­seni on, että vaik­ka näis­sä tutkimuk­sis­sa ihmisil­la annetaan maske­ja, tai kon­domei­ta, ja pyy­de­tään käyt­tämään, niin kaik­ki eivät silti käytä, ja tämä syö tutkimusten tilas­tol­lista merk­it­sevyyt­tä. Fysikaa­li­nen vaiku­tus­meka­n­i­mi kyl­lä on päivän­selvä sekä mask­ien että kon­domien kohdalla.

        Kon­domien kohdal­la ainakin on todet­tu, että vaik­ka niitä käytetään, käytön jäl­keen tuot­teen pois­to esimerkik­si saat­taa tapah­tua taval­la, joka syö käytön vaiku­tuk­sen. Pieni osa tuot­teista myös rikkoutuu käytön aikana. Fysikaa­li­nen mekanis­mi on toki päivän­selvä, eli kalvon pitäisi estää ei-toiv­ot­tu­jen par­tikke­lien siir­tymi­nen kalvon toiselle puolelle.

        Maskeis­sa tilanne on myös se, että osa ei käytä niitä ohjei­den mukaises­ti, ja myös pois­taa maskin naa­mal­taan ohjei­den vas­tais­es­ti. Jos ensin on suo­jat­tu tar­tun­noil­ta niin, että mikrobe­ja on jäänyt vaik­ka maskin ulkopin­taan, ja sit­ten tar­tu­taan maski­in käsin kiin­ni, ja ale­taan vaik­ka syödä lounas­ta pal­jain käsin — ilman, että käsiä pestään tai desin­fioidaan välis­sä, niin toimin­nan kokon­aisketju voi ajaa siihen, että ehkäi­sevä vaiku­tus ei ole sel­l­ainen, mitä se korkeim­mil­laan olisi.

    2. Esa Parkat­ti: Eipä ole tul­lut vas­taan sel­l­aisia käp­pyröitä, jois­sa tar­tun­nat oli­si­vat dra­maat­tis­es­ti vähen­tyneet käyt­tö­pakon alka­es­sa. Saat­taisiko olla niin, että mask­it eivät sit­tenkään ole eri­tyisen voimalli­nen suo­ja tar­tunnal­ta. Jos jol­lakin on tilas­to­ja tästä, mielel­läni tutkisin.

      Lukaise vaikka­pa: https://www.pnas.org/content/118/4/e2014564118

      1. Oli­pa liu­ta matemaat­tisia mallinnuk­sia ja teo­reet­tisia pohd­in­to­ja. Jäin kaipaa­maan edes
        yhtä tutkimus­ta, joka käsit­telisi maskin vaiku­tus­ta väestö­ta­sol­la jos­sakin euroop­palaises­sa maas­sa. Mikäli mas­ki on tehokas, sen käytön pakol­lisu­u­den pitäisi näkyä tar­tun­to­jen voimakkaana vähen­e­misenä. Vai mitä mieltä olet?

      2. Esa Parkat­ti:
        Oli­pa liu­ta­matemaat­tisia mallinnuk­sia ja teo­reet­tisia pohd­in­to­ja. Jäin kaipaa­maan edes
        yhtä tutkimus­ta, joka käsit­telisi maskin vaiku­tus­ta väestö­ta­sol­la jos­sakin euroop­palaises­sa maas­sa. Mikäli mas­ki on tehokas, sen käytön­pakol­lisu­u­den pitäisi näkyä tar­tun­to­jen voimakkaana vähen­e­misenä. Vai mitä mieltä olet?

        Tuo viit­taa­mani julka­isu oli review-artikke­li. Siinä viitataan useisi­in kokeel­lisi­in tai tilas­tol­lisi­in tutkimuk­si­in, jois­sa on kaipaa­masi tietoa. Käy lukemassa.

        Taas ker­ran, vas­ta ffp2- ja eri­tyis­es­ti ffp3- hen­gi­tys­suo­jaimett suo­jaa­vat käyt­täjään­sä. Taval­liset mask­it suo­jaa­vat käyt­täjään­sä huonos­ti, mut­ta vähen­tävät pis­aroiden ja siten taudin leviämistä.

      3. Tapio: Tuo viit­taa­mani julka­isu oli review-artikke­li. Siinä viitataan useisi­in kokeel­lisi­in tai tilas­tol­lisi­in tutkimuk­si­in, jois­sa on kaipaa­masi tietoa. Käy lukemassa.

        Taas ker­ran, vas­ta ffp2- ja eri­tyis­es­ti ffp3- hen­gi­tys­suo­jaimett suo­jaa­vat käyt­täjään­sä. Taval­liset mask­it­suo­jaa­vat käyt­täjään­sä huonos­ti, mut­ta vähen­tävät pis­aroiden ja siten taudin leviämistä.

        Mas­ki var­masti estää pis­aroiden lev­iämistä ja niiden vas­taan­ot­tamista. Mut­ta kun kuitenkin tau­ti lev­iää myös mask­ipakon alueil­la. Onko ken­ties niin, että sen pöpön vain hel­posti saa jotain kaut­ta, mask­ia kun ei moni käytä kel­lon ympäri.

        Kotona ollaan ilman mask­ia, kos­ke­taan samoi­hin pin­toi­hin, töis­sä ken­ties sama jut­tu. Aina on jol­lakul­la jokin kon­tak­ti toiseen. Kon­do­mi ei oikein toi­mi vertailukohtana.

        Mask­ien käyt­tö tuli joka tapauk­ses­sa ihan tyhjästä, aluk­si var­maan vas­tauk­se­na tarpeeseen tehdä edes jotakin. Siitä se sit­ten lev­isi uskon­nok­si. Miten ihmiskun­ta on tul­lutkaan tähän asti toimeen?

      4. Esa Parkat­ti: Mikäli mas­ki on tehokas, sen käytön pakol­lisu­u­den pitäisi näkyä tar­tun­to­jen voimakkaana vähen­e­misenä. Vai mitä mieltä olet?

        Maskin käyt­tö näkyy kyl­lä tapausten vähen­e­misenä, tren­di ylös siis tait­tuu. Pitäisi ver­ra­ta trendin ennus­ta­maa ja toteu­tunut­ta. Toinen asia, joka näen­näis­es­ti vähen­tää mask­ien tehokku­ut­ta on se, että merkit­tävä osa tar­tun­noista saadaan per­hep­i­iristä. Kotona ei ole mask­ipakkoa, ja siel­lä ollaan yhdessä tuntikausia.

  20. Ei sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä, mitä THL sekavine ja alati muut­tuvine suosi­tuksi­neen enää tah­too. Muis­taako kukaan edes enää, mitä suosi­tuk­sia on voimas­sa Helsingissä?

    Nuoret ovat jo lopen kyl­lästyneitä koko touhu­un. Kauan ei mene, kun se elämä vapau­tuu jo aivan itses­tään, ja sit­ten hal­li­tus joutuu vähin äänin perääntymään.

  21. Jälleen ker­ran asi­aa. Voisit kir­joit­taa myös miet­teitäsi rokotusjärjestyksestä.

      1. Tar­tun­nan toden­näköisyyt­tä ajatellen olisi pain­otet­tu enem­män Län­si-Poh­jaa ja pääkaupunkiseutua.

        Nyt Helsin­ki kokoomuk­sen johdol­la ja vihrei­den tuel­la (ja Van­taa demarei­den johdol­la) on aset­tunut avoimesti päämin­is­ter­iä, hal­li­tus­ta, THL:ää ja HUS:sia vas­taan koronara­joi­tusten kanssa. Nämä kaik­ki vaa­ti­vat Helsingiltä toimia koro­nan rajoit­tamisek­si, mut­ta Helsin­gin päät­täjät päät­tivät lieven­tää rajoituk­sia jos­ta arvatenkin seu­raa koro­nan lev­iämi­nen pääkaupunkiseudul­la. Samal­la helsinkiläiset poli­itikot (esimerkik­si Antti Rinne uuti­sis­sa, Veroni­ka Honkasa­lo twit­teris­sä) alka­vat vaa­ti­maan Helsingille etu­ase­maa roko­tusten suh­teen, että Helsin­ki pitäisi rokot­taa mui­ta ennen, kos­ka Helsin­ki on päästänyt koro­nan lev­iämään pahem­min kuin maakunnat.

        Tämä on uusi “hieno” keino lisätä poli­it­tista vas­takkainaset­telua pääkaupunkiseudun ja maakun­tien välillä.

      2. Helsinkiläiset eivät halua,että koron­apoli­ti­ikkaa suun­nataan lap­si­in ja nuori­in peri­aast­teel­la “lääke on mais­tut­ta­va pahal­ta, vaik­ka se tehoaisikaan” samal­la kun karaoke­baar­it, Lapin hiih­tokeskuk­set ja yök­er­hot ovat auki, kos­ka hal­li­tus ei suos­tu niiden sulkemiseen. Kouluista ei ole rapos­toitu juuri lainkaan tar­tun­to­ja, aikuis­ten juot­toloista sitä enem­män hiihtokesku7ksista nyt puhumattakaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Kouluista ei ole rapos­toitu juuri lainkaan tartuntoja

        Riip­puu tietoläh­teestä. Tämän [1] mukaan “oppi­laana” oli 1.8 ker­taa enem­män tar­tun­to­ja kuin rav­in­tolois­sa. Ja tämän [2] mukaan oppi­laitok­set 5%, päiväkodit “pari pros­ent­tia” ja rav­in­to­lat “pari pros­ent­tia”. Jälji­tys ei toi­mi kat­tavasti, monia tapauk­sia ei onnis­tu­ta jäljit­tämään, mis­tä aiheutuu näillekin arvioille suuret virherajat.

        [1] https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000007770317.html

        [2] https://www.verkkouutiset.fi/joka-toisen-koronatartunnan-lahde-selviaa/

      4. Helsingis­sä on tutkit­tu etäopetuk­ses­sa ole­vien nuorten ja lähiopetuk­ses­sa ole­vien nuorten tar­tun­taqmääriä eikä niis­sä ole nähty mitään eroa.
        Mihin ylipään­sä perustyuu aja­tus, että koulus­sa olo olisi vaar­al­lisem­paa kuin kaup­pakeskuk­ses­sa hengaulu?

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Helsinkiläiset eivät halua,että koron­apoli­ti­ikkaa suun­nataan lap­si­in ja nuori­in peri­aast­teel­la ”lääke on mais­tut­ta­va pahal­ta, vaik­ka se tehoaisikaan” samal­la kun karaoke­baar­it, Lapin hiih­tokeskuk­set ja yök­er­hot ovat auki, kos­ka hal­li­tus ei suos­tu niiden sulkemiseen. Kouluista ei ole rapos­toitu juuri lainkaan tar­tun­to­ja, aikuis­ten juot­toloista sitä enem­män hiihtokesku7ksista nyt puhumattakaan.

        En tajua mik­si Lapin hiih­tokeskuk­set on otet­tu tikun­nokkaan, ongelma­han ovat siel­lä sijait­se­vat kapakat. Vierailin hiih­tokeskuk­ses­sa vuo­den­vai­h­teessa enkä kek­si mis­tä siel­lä olisi voin­ut koro­nan saa­da: ulkona hiih­to­his­seis­sä ja hiih­to­laduil­la oli tur­vaväli ja muutenkin olen ymmärtänyt ettei tau­ti tar­tu ulkoil­mas­sa niin tehokkaasti. Baareis­sa ei kukaan seu­rueesta käynyt ja ruoat sai tilat­tua mökille. Riskiryh­mäläisiä siel­lä ei sesonki­aikoina näy. Joulun pyhinä rapor­toiti­in kyl­lä pienistä maalaiskun­nista, kuten Kiteeltä, tar­tun­to­ja, kos­ka luon­nol­lis­es­ti ihmiset matkus­ti­vat kotiseuduilleen. Näitä ei tietenkään ryöpytet­ty medi­as­sa, kuten Lev­iä ja Rukaa, jos­ta ei mitään koronalinko­ja kuitenkaan paljastunut. 

        Kouluthan pyritään aina kri­isi­aikana pitämään toimin­nas­sa, kos­ka siten myös van­hem­mil­la on yksi ongel­ma vähem­män huolehdittavanaan.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Kouluista ei ole rapos­toitu juuri lainkaan tartuntoja

        Suun­nilleen yhtä paljon kuin ravintoloista.

        Aina kun tar­tun­talähteitä selvitel­lään, sielä on iso pylväs ”ei tietoa” ja ”kotona” ja ”töis­sä”. Lop­ut on niihin näh­den yleen­sä melko saman kokoisia ja yksinän­sä aika pieniä. 

        Hiih­tokeskuk­sia niis­sä ei edes huomata.

        Joten sopi­vasti valikoiden voidaan aina oma suosik­ki tode­ta läh­es vaarat­tomak­si paikaksi.

      7. Sam­po Smolan­der: Samal­la helsinkiläiset poli­itikot (esimerkik­si Antti Rinne uuti­sis­sa, Veroni­ka Honkasa­lo twit­teris­sä) alka­vat vaa­ti­maan Helsingille etu­ase­maa roko­tusten suh­teen, että Helsin­ki pitäisi rokot­taa mui­ta ennen, kos­ka Helsin­ki on päästänyt koro­nan lev­iämään pahem­min kuin maakunnat.

        Roko­tusjärjestyk­sessä siir­to­työläiset, jot­ka kulke­vat sään­nöl­lis­es­ti edestakaisin koti­maansa ja Suomen väliä, olisi loogista rokot­taa ensin, joiden paris­sa mm. Rau­man ja Turun telakoiden tar­tun­nat ovat levin­neet. Samoin Helsin­gin raken­nustyö­mail­la. Mut­ta muiden maid­en kansalaiset eivät kuu­lu Suomen roko­tu­so­hjel­maan kai ollenkaan.

  22. Olen odotel­lut, kos­ka ärhäkät virus­muun­nok­set alka­vat vaikut­taa siel­lä, mis­sä syn­tyivät tai minne lev­i­sivät Suomea ennen. Briteis­sä laskua jo pitkään, Bel­gias­sa sama taso jo kauan, Ruot­sis­sa ei ainakaan nousua. Tämä siis Worl­dome­tersin tapauskäyristä katsottua.

  23. Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma aiheeseen.

    Rajoituk­sil­la ja lock­downeil­la on fyy­siseen ja mie­len­ter­vey­teen kohdis­tu­vat kus­tan­nuk­set. Nämä kus­tan­nuk­set iskevät raskaasti nuori­in — joista mon­et sairas­ta­vat koron­aviruk­sen vähäoireise­na tai oireet­tomana. Iltapäiväle­hden jut­tu voi ker­toa Matista, joka sairasti rajun koronataudin ja jou­tui vuodeosas­tolle. Jutus­sa ei käsitel­lä Mai­jaa, joka sairasti taudin oireet­tomana. Harmil­lis­es­ti näitä kus­tan­nuk­sia ulos­mi­tataan seu­raa­vat vuosikymmenet, eikä niitä oikein osa­ta tai viit­sitä laskea saati huomioi­da. Pait­si Helsingis­sä, jos­sa jostain syys­tä halu­taan ottaa nyt kop­pia nuorista lähiope­tusten ja har­ras­tusten kaut­ta. Kun­tata­sol­la on käytet­tävis­sä sel­l­aista “ruo­hon­ju­u­ri­ta­son” tietoa, joka ei vält­tämät­tä kan­taudu min­is­ter­iöi­hin asti.

    Roko­tuk­set on aloitet­tu ikäih­mi­sistä, ja hoivakodit ovat ilmeis­es­ti jo hallinnas­sa. En ihmettelisi, jos tämä näky­isi kevään mit­taan alenevana osas­to- tai teho­hoidon kuor­mi­tuk­se­na. Koron­avirus lev­iää influ­enssan tavoin tehokkaasti hoivakoti- ja palvelu­a­sumises­sa. Nyt asukkaat sairas­ta­vat lievem­män taudin tai vält­tyvät sairastumiselta. 

    Lop­puka­neet­ti­na: HUS julkaisee sivuil­laan ker­ran viikos­sa sta­tis­ti­ikkaa tehdy­istä koronat­esteistä ja posi­ti­ivi­sista tulok­sista. On jän­nit­tävää havai­ta, että viikko­jen 2–6/21 aikana koronat­estien määrä on aika tarkkaan tuplaan­tunut. Posi­ti­ivis­ten tulosten määrä on laskenut 3,3 => 3,1%:in. Tästä syys­tä en ole kovin huolis­sani “havai­tu­ista koronat­a­pauk­sista”, ennen kun tiedän, kuin­ka mon­ta testiä on tehty, että tapauk­set on löy­det­ty. Oletet­tavaa on, että viikon 8 tapaus­lu­vut näyt­tävät HUS-alueel­la taas hyviltä, kun tes­tataan vähemmän.

    1. Roko­tuk­set on aloitet­tu ikäih­mi­sistä, ja hoivakodit ovat ilmeis­es­ti jo hallinnas­sa. En ihmettelisi, jos tämä näky­isi kevään mit­taan alenevana osas­to- tai teho­hoidon kuormituksena.

      Ei näy. Hoivakodeista ei siir­retä ihmisiä sairaaloi­hin kuolemaan.

      1. Vuo­den­vai­h­teessa oli arvio, että +70v olisi rokotet­tu 1. ker­ran helmiku­us­sa ja siihen on nyt tul­lut parin kuukau­den viive. Siinä ryh­mässä ole­vien suurten ikälu­okkien “pelas­tu­mi­nen” tuo sit­ten var­maankin vas­ta tuon vakavien tapauskäyrien kään­tymisen lasku­un. Eli loppukeväästä/alkukesästä.

      2. Mah­taako olla noin?

        Omas­ta lähipi­iristäni on viime vuosien aikana mene­htynyt kak­si ikäih­mistä. Kum­matkin oli­vat vak­i­tuisen palvelu­a­sumisen piiris­sä — kansankielel­lä van­hainkodis­sa. Kum­mankin exi­tus tapah­tui sairaalassa/terveyskeskuksessa, jonne ikäih­mi­nen oli siir­ret­ty vointin­sa heikennyttyä. 

        Tun­tu­isi myös epäeet­tiseltä, ettei mah­dol­lis­es­ti hyväkun­toisellekin hoivakodis­sa asu­valle ihmiselle tar­jot­taisi asian­mukaista sairaala­hoitoa tilanteen niin vaatiessa.

      3. Aika monel­la van­huk­sel­la on kir­jalli­nen hoito­tah­to, joka kieltää elämän keinotekoisen venyt­tämisen teho­hoidol­la. Sairaan­ho­pi­toa ei yleen­säkään tar­jo­ta, jos sen ei kat­so­ta hyödyt­tävän potilasta.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Aika monel­la van­huk­sel­la on kir­jalli­nen hoito­tah­to, joka kieltää elämän keinotekoisen venyt­tämisen teho­hoidol­la. Sairaan­ho­pi­toa ei yleen­säkään tar­jo­ta, jos sen ei kat­so­ta hyödyt­tävän potilasta.

        Kevääl­lä näitä hoito­su­un­nitelmia tehtailti­in kiireel­lä jopa ihmistä tapaa­mat­ta. Oikeusasi­amies tähän muis­taak­seni puuttui.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Posi­ti­ivis­ten tulosten määrä on laskenut 3,3 => 3,1%:in. Tästä syys­tä en ole kovin huolis­sani ”havai­tu­ista koronat­a­pauk­sista”, ennen kun tiedän, kuin­ka mon­ta testiä on tehty, että tapauk­set on löydetty. 

      Jos testit ovat sat­un­naisia, ei ole syytä huoleen. Jos tes­taus­määrän kasvu johtuu sel­l­ais­es­ta ilmiöstä jon­ka havait­sem­i­nen nos­taa siihen liit­tyvän koron­a­havain­non toden­näköisyyt­tä, on kasvu todellista.

      Esimerkik­si: jos altistu­misien määrä on tuplaan­tunut, ja sik­si tes­tataan kaksinker­tainen määrä, on koronatar­tun­to­jen absolu­ut­ti­nen kasvu todel­lista. Jos tes­tataan tuplas­ti kos­ka hen­gi­tystiein­fek­tioi­ta on liik­keel­lä tuplas­ti, ei koronatar­tun­to­jen absolu­ut­ti­nen kasvu ole todellista.

  24. Kun yli 70-vuo­ti­aat on rokotet­tu koro­nan tuot­ta­ma kuole­man ris­ki putoaa väestö­ta­sol­la kymmenesosaan.

    Hesarin laskurin mukaan, 50–54-vuotiaat koro­nan saa­neet joutu­vat sairaalaan vain 3 ker­taa vähem­män toden­näköis­es­ti, ja teho-osas­tolle 3.6 ker­taa vähem­män toden­näköis­es­ti, kuin 70–74-vuotiaat. Kuolleisu­us on 13 ker­taa väheisem­pää. Tästä voi arvail­la, että jos koro­nan annet­taisi­in nyt ryöp­sähtää 5 tai 10 ker­taa lajem­malle kuin se tähän asti on levin­nyt, niin 50-vuo­ti­ai­ta alka­isi olla sairaalois­sa yhtä paljon kuin tähän asti on ollut yli 70-vuotiaita.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000007788481.html

  25. “Korona-pan­demi­an ikäviä puo­lia on nuorten tule­vaisu­u­den uhraami­nen, jot­ta ikäih­miset eivät sairas­tu. Korona on ikäih­misille todel­la vaar­alli­nen tau­ti, mut­ta se on alle 30-vuo­ti­aille jok­seenkin har­mi­ton – ei täysin har­mi­ton, mut­ta kuole­man riskiä ajatellen ter­veelle nuorelle jok­seekin vaara­ton. Alle 30-vuo­ti­aiden ris­ki kuol­la koron­aan on alle tuhan­nesosa yli 70-vuo­ti­aiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilas­toista edes tarkasti laskemaan.”

    Edel­lä maini­tus­sa päät­telyssä on usei­ta eri ongelmia:

    (1) Väite­tys­tä koro­nan vaarat­to­muud­es­ta alle 30-vuo­ti­aille ei seu­raa sitä, että se olisi vaar­alli­nen vain ikäih­misille. Esimerkik­si Iso-Bri­tann­ian Impe­r­i­al Col­le­gen raportin mukaan ris­ki vakavaan teho­hoitoa vaa­ti­vaan sairas­tu­miseen ja kuole­maan kas­vaa lukio- tai ammat­tik­ouluikäisi­in nuori­in näh­den huo­mat­tavasti suurem­mak­si jo työikäisik­si luokiteltavil­la ihmisil­lä [1]. Tähän suun­taan viit­taa myös USA:n CDC:n julkaise­ma data [2].

    (2) Koro­nan kuvaami­nen “jok­seenkin har­mit­tomak­si” pelkästään kuole­man riskin perus­teel­la ei ole sel­l­ainen johtopäätös, jon­ka voisi nykyisel­lä tieteel­lisel­lä näytöl­lä perustel­la. Ensim­mäisek­si, koron­avirus on uusi, eikä sen pitkäaikai­sista seu­rauk­sista ole voitu kerätä empi­iristä näyt­töä [3]. Ainakin noin 10 % sairas­tuneista saa pitkäaikaisia oire­i­ta [3]. Koro­nan pitkäaikaisoireet kuten uupumus, hen­gi­tys­vaikeudet ja eri­laiset neu­rol­o­giset oireet [4] ovat myös sel­l­aisia, että ne alen­ta­vat työkykyä mon­es­sa amma­tis­sa tai voivat viedä sen kokon­aan. Kos­ka tieteelli­nen tieto koro­nan aiheut­tamista pitkäaikai­sista oireista on rajal­lista, ei sen perus­teel­la voi­da tehdä johtopäätöstä, että kaik­ki koro­nan aiheut­ta­mat oireet ovat ohimeneviä. Myös koronas­ta ilman kuole­maa tai koro­nan oirei­den pitkit­tymistä selviy­tyvien ter­veys voi heiken­tyä pitkäaikaises­ti. Teho­hoito on elim­istölle kova koet­tele­mus, ja sen jäl­keen saat­taa peruster­veel­lä työikäisel­läkin olla edessä pitkä kuntou­tus ja toipumi­sai­ka [5].

    (3) “Nuorten tule­vaisu­u­den uhraami­nen” on vähin­täänkin vah­va kär­jistys. Yksit­täisen lukukau­den tai kurssin voi uusia, ja nykyään myös yliop­pi­laskir­joituk­sia voi hajaut­taa use­am­malle tutk­in­tok­er­ralle. Taloudel­lista hait­taa ja inhimil­listä epä­mukavu­ut­ta tästä tietenkin voi syn­tyä. Koro­nan takia työkykyn­sä menet­tävät sen sijaan eivät vält­tämät­tä saa ter­veyt­tään takaisin, ja koron­aan kuol­e­vat tule­vat ole­maan lop­ullis­es­ti pois­sa keskuudestamme. 

    “Vuosi ilman kun­nol­lista koulu­ope­tus­ta ei ole nuo­ril­ta ikälu­ok­il­ta mikään pieni uhraus. Se tulee var­josta­maan hei­dän men­estys­tään mer­i­tokraat­tises­sa maail­mas­samme pitkään. Aivan merk­i­tyk­setön ei ole nuoru­u­teen liit­tyvien riit­tien – penkkar­it, van­ho­jen tanssit, yliop­pi­lasjuh­lat, fuk­si­aiset ja niin edelleen – jäämi­nen pois. Joulu on joka vuosi, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.” 

    Kovin kolkko sekä ihmis­ar­voon välin­pitämät­tömästi suh­tau­tu­va on sel­l­ainen maail­ma, jos­sa yksien taloudelli­nen tai aka­teem­i­nen men­estys sekä juh­lim­i­nen pri­or­isoidaan korkeam­malle kuin tois­t­en oikeus ter­vey­teen ja oikeus elämään. 

    Viit­teet
    [1] Report 41: The 2020 SARS-CoV­‑2 epi­dem­ic in Eng­land: key epi­demi­o­log­i­cal dri­vers and impact of inter­ven­tions, https://www.imperial.ac.uk/media/imperial-college/medicine/mrc-gida/2020–12-22-COVID19-Report-41.pdf
    [2] Risk for COVID-19 Infec­tion, Hos­pi­tal­iza­tion, and Death By Age Group, https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/covid-data/investigations-discovery/hospitalization-death-by-age.html
    [3] Decod­ing the unknowns in long covid, https://www.bmj.com/content/372/bmj.n132
    [4] Pitkäkestoinen COVID-19, https://www.duodecimlehti.fi/duo16034
    [5] Mis­tä se tuli? Petri Mikko­nen oli koro­nan vuok­si teho-osas­tol­la kuusi viikkoa, https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/32f46fcc-5f59-4e63-b3c9-d26036c61983

    1. Soin­in­vaaran kirjoituksesta:

      “Aivan merk­i­tyk­setön ei ole nuoru­u­teen liit­tyvien riit­tien – penkkar­it, van­ho­jen tanssit, yliop­pi­lasjuh­lat, fuk­si­aiset ja niin edelleen – jäämi­nen pois. Joulu on joka vuosi, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.”

      Nuo nyt tuskin ovat isoimpia murhei­ta. Kyl­lä se arki, jos­sa toisia ei päästä kohtaa­maan, on nuorista yleen­sä paljon isom­pi ongel­ma kuin muu­ta­man juh­lapäivän jäämi­nen väli­in — joista osaa voi juh­lis­taa kuitenkin etäver­sion kaut­ta. Toki esim. jotkut kouluk­iusat­ut ovat sanoneet korona-ajan olleen aiem­paan ver­rat­tuna juh­laa, mut­ta pääosaa etäkäytän­nöt ovat hai­tan­neet. Yhtä lail­la esim. hau­ta­jaiset ovat vain ker­ran elämässä, ja osal­lis­tu­misoikeus mon­en tutun hau­ta­jaisi­in on koron­ape­rus­teel­la jäänyt mon­elta väli­in. Valmis­tu­mista nykyaikana moni pää juh­li­maan niin alak­oulun, yläk­oulun, toisen asteen kuin korkeak­oulus­takin valmistues­saan. Jos tilanne ei jatku kolmea vuot­ta, niin samat naa­mat, joil­ta jäi yläk­oulun valmis­tu­misjuh­lim­i­nen väli­in, pää­sevät juh­li­maan kuitenkin toiselta asteelta valmis­tu­mista, ja läs­nä ole­vat yo-juh­lat väli­in jääneistä mon­et pää­sevät juh­li­maan korkeak­oulus­ta valmistumista.

      Fuk­si­aiset ovat edel­lä maini­tu­ista poiketen olleet osalle opiske­li­joista myös negati­ivi­nen koke­mus, ja se on kai osalle ihan hel­pos­tuskin, että jäävät väli­in. Taan­noises­sa kyselyssä joka kymmenes fuk­si­aisi­in osal­lis­tunut ker­toi saa­neen­sa osak­seen sek­suaal­ista häir­in­tää fuk­si­ais­ten aikana. Etäaikana näin ei liene ollut, ja etäa­jan jäl­keen toiv­ot­tavasti toim­inta jatkuu asial­lisem­min, kun type­r­im­mät per­in­teet, kuten joitain opiske­li­joi­ta muiden edessä pahiten nöyryyt­tävim­mät per­in­teet ehkä jäävät pysyvästi pois. Tai sit­ten ei.

  26. Min­ua on myös kiu­san­nut yksipuo­li­nen uuti­soin­ti koro­nan aiheut­ta­mas­ta sairaud­es­ta. Se on omi­aan tekemään ihmi­sistä välin­pitämät­tömiä, eikä mon­et ei tajua men­nä testi­in, kos­ka annetaan ymmärtää, että korona on kaikil­la paha kuin rut­to. Todel­lisu­udessa tosi moni on hil­jainen taudin kan­ta­ja, ilman että saa mitään oire­i­ta koskaan. Tau­ti ilme­nee heil­lä vain posi­ti­ivis­es­ta testituloksesta

    Toisil­la on vain pieniä flun­ssamaisia, influ­enssamaisia, sekä myös epä­tyyp­il­lisiä oire­i­ta, kuten rip­u­lia, pahoin­voin­tia ja pään­särkyä. Väitän että medi­an uuti­soin­nin vuok­si, joka on keskit­tynyt teho­ta­pauk­si­in, ihmiset eivät tiedä näistä epä­tyyp­il­li­sistä oireista, eivätkä tule testatuksi.
    Mik­si julk­isu­udessa haas­tatel­laan vain niitä, joil­la oli vaka­va korona? Jos haas­tateltaisi­in lievän koro­nan saanut­ta, se olisi infor­mati­ivisem­paa, kun ihmiset tietäi­sivät, mil­lä oireil­la kan­nat­taa koron­aa epäillä.

  27. Nais­poli­itikolle olisi poli­it­ti­nen itse­murha sanoa tai ehdot­taa jotain sel­l­aista, jota hänen kan­nat­ta­jansa pitäi­sivät sydämet­tömänä. Jol­lain Jan Vapaavuorel­la ei täl­laista pidäket­tä ole. Ehkä häneltä oikeas­t­aan kai­vataankin hie­man äijämäistä otet­ta. Tämä johtaa sel­l­aiseen poli­ti­ikkaan, jota olemme koro­nan kohdal­la saa­neet seu­ra­ta. Ja sel­l­aisi­in poli­it­tisi­in erimielisyyksiin.

    1. Timo A.:
      Nais­poli­itikolle olisi poli­it­ti­nen itse­murha sanoa tai ehdot­taa jotain sel­l­aista, jota hänen kan­nat­ta­jansa pitäi­sivät sydämet­tömänä. Jol­lain Jan Vapaavuorel­la ei täl­laista pidäket­tä ole. Ehkä häneltä oikeas­t­aan kai­vataankin hie­man äijämäistä otet­ta. Tämä johtaa sel­l­aiseen poli­ti­ikkaan, jota olemme koro­nan kohdal­la saa­neet seu­ra­ta. Ja sel­l­aisi­in poli­it­tisi­in erimielisyyksiin.

      Marin sanoi jok­seenkin ensim­mäisessä tiedos­tusti­laisu­udessaan että korona ei ole suuri uhka kos­ka siihen kuol­e­vat lähin­nä van­hat ja sairaat. Ei tuo minus­ta sisäl­löltään ole vähem­män armot­toman kuu­loista kuin mitä Vapaavuori sanoo ja Marin pääsi tuos­ta jok­seenkin epäko­r­rek­tista ilmauk­ses­taan ilman minkään­laista kohua, zero, nil. Luulen että mies/nais ja asi­akysymyk­siä tärkeämpi on esi­in­tymis­taito joka on Marinil­la aivan eri sfääreistä.Vastahakoisesti täy­tyy ihail­la kun Marin pystyy ole­maan täysin uskot­tavasti oppo­si­tios­sa itsen­sä kanssa vaaties­saan oma­l­ta hal­li­tuk­seltaan toimia. Enkä muista suo­ral­ta kädeltä yhtäkään päämin­is­ter­iä joka olisi syyt­tänyt oppo­si­tio­ta siitä että hal­li­tus ei saa lake­ja säädettyä.

      1. Mitä mil­loinkin on mah­dol­lista sanoa, on sidok­sis­sa aikaan ja siihen, mitä ihmiset halu­a­vat kuul­la. Kun etäk­oulu­un men­ti­in, saimme tietää, että se on hyvä ratkaisu ja oppimisen kannal­ta oikeas­t­aan parem­pikin kuin lähik­oulu. Jon­ka uude­naikaiset menetelmät ja tilat eivät oikein mah­dol­lista koro­nan kannal­ta tur­val­lista ympäristöä.

        Susan­na Koskelta riit­ti yksi ain­oa lause tv-ohjel­mas­sa ja poli­it­ti­nen ura oli siinä. En kyl­lä ole ollut tietoinen Marinin yllä maini­tus­ta lausumas­ta. Pari muu­ta THL:n suuhun­pane­maa kyl­lä muistan.

  28. Korona on hen­gen­vaar­alli­nen ikäih­misille, mut­ta kyl­lä sairaalat voivat täyt­tyä nuorem­mil­lakin. Pitkäaikaisko­rona on luon­teeltaan pysyvä vau­rio vaik­ka moni toipuu siitä. Ruot­sis­sa on paljon koke­mus­ta tästä. Siel­lä on läh­es 100 000 jol­la on diag­noosi. Seu­raa­va sivus­to joka on lääk­erei­den ylläpitämä ker­too enem­män aiheesta.

    https://www.langtidscovid.se/

    Sieltä käy ilmi että tau­ti ei ole ohi­tasemenevä monille.

    1. Mikael:
      Ruot­sis­sa on paljon koke­mus­ta tästä. Siel­lä on läh­es 100 000 jol­la on diagnoosi. 

      Mis­tä tämä luku on peräisin? En löytänyt sivus­tol­ta tuol­laista tietoa, mut­ta oli siel­lä viit­taus brit­ti­tutkimuk­seen, jos­sa on arvioitu (kiin­nit­täisin vähän huomio­ta tähän sanaval­in­taankin eli kyseessä ei ole var­ma tieto) että 10 % tar­tun­nan saaneista kär­sii jonk­i­nasteista pitkäaikaisoireista. Ruotsin tar­tun­talu­vuil­la se tek­isi n. 64 000, ei 100 000. Ei sil­lä, että 64 000 olisi sinän­sä pieni luke­ma, mut­ta on siinä kuitenkin vielä iso ero 100 000:een.

      1. Jaakko K: Mis­tä tämä luku on peräisin? 

        En muista, mut­ta seu­raaval­la sivul­la arvioidaan että voisi olla niin moni kuin 150 000 pitkäaikais­sairai­ta covid-19:ssa Ruotsissa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Ongel­ma sin­un laskelmien kanssa on että ilmeis­es­ti lähdet todet­tu­jen tapauk­sien määrästä, kun todel­li­nen määrä sairas­tunei­ta Ruot­sis­sa on paljon isompi.

        Pitkäaikaiscovid on vaka­va sairaus. Siskoni sairas­tui viime vuo­den maalisku­us­sa, eikä vielä ole merkke­jä toipumis­es­ta. Hänel­lä on jatku­va kuume, her­mosärkyjä ja keskit­tymiskyky on men­nyt. Hän juuri ja juuri jak­saa olla per­heen­sä kanssa. Sanomat­ta selvä on että hän ei voi olla työssä. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa koko elämä on pilal­la, mut­ta toivomme parasta.

      2. Mikael: En muista, mut­ta seu­raaval­la sivul­la arvioidaan että voisi olla niin moni kuin 150 000 pitkäaikais­sairai­ta covid-19:ssa Ruotsissa.

        https://www.svt.se/nyheter/inrikes/manga-langtidssjuka-i-corona-till-vardcentralerna

        Ongel­ma sin­un laskelmien kanssa on että ilmeis­es­ti lähdet todet­tu­jen tapauk­sien määrästä, kun todel­li­nen määrä sairas­tunei­ta Ruot­sis­sa on paljon isompi.

        Pitkäaikaiscovid on vaka­va sairaus. Siskoni sairas­tui viime vuo­den maalisku­us­sa, eikä vielä ole merkke­jä toipumis­es­ta. Hänel­lä on jatku­va kuume, her­mosärkyjä ja keskit­tymiskyky on mennyt.Hän juuri ja juuri jak­saa olla per­heen­sä kanssa. Sanomat­ta selvä on että hän ei voi olla työssä. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa koko elämä on pilal­la, mut­ta toivomme parasta.

        Covid-tau­ti voi johtaa kuole­maan tai olla oiree­ton ja ilmeis­es­ti kaikkea siltä väliltä. “Long covid” voi myös olla vaka­va tai sit­ten ei kovin vaka­va, ymmärtääk­seni tuo 10 % pitää sisäl­lään kaik­ki, jot­ka kär­sivät yhdestä tai use­am­mas­ta oireesta vähin­tään — no uno­hdin jo mon­tako viikkoa. Minus­ta olen­naista olisi tietää, kuin­ka suuri osa on sis­are­si kaltaisia vakav­ista oireista kär­siviä. 100 000 heitä ei ainakaan ole. Siinä mielessä noi­ta luku­ja ei pitäisi heit­el­lä noin vain, vaik­ka toki ymmär­rän huole­si kos­ka asia kos­ket­taa sin­ua noin läheisesti.

    2. Tämä on se asia joka ainakin omaa toim­imista hillit­see vaik­ka iso­van­hem­mat on jo rokotet­tu. Ris­ki että virus jää jyl­läämään vuosik­si (tai pahim­mil­laan lop­puelämäk­si tyyli­in her­pes ja vas­taa­vat?) tehden kaiken­laista jäynää ei tun­nu lainkaan houkut­tel­e­val­ta ajatukselta.

  29. Oikein kiva Osmo, kun kir­joi­tat asioi­ta fak­tapo­h­jais­es­ti. Maail­ma matemaat­tis- ja luon­non­ti­eteel­lis­es­ti tark­istel­tuna luo parhaim­man kuvan kokon­aisu­ud­es­ta ja tekee siitä ymmärrettävää.

    Koronas­ta:
    Olen mah­dol­lis­es­ti sairas­tanut Koro­nan. Sain tar­tun­nan viime kevääl­lä (maalis-huhtiku­un vai­h­teessa) met­rossa. En baaris­sa tai kun­tos­alil­la, vaan METROSSA. Vastapäätä istunut yski ja mah­dol­lis­es­ti sil­loin sain tartunnan. 

    Oireena oli­vat pari päivää kuumet­ta, jon­ka aikana pään­särkyä, kurkkukipua, nenä tukos­sa (eli en mais­tanut mitään) ja keuhko­ja sär­ki. Lisäk­si yskit­ti ja eri­tyis­es­ti puhues­sa. Kuume ja oireet pois­tu­i­v­at kah­den päivän jäl­keen, mut­ta kui­va pikkuyskä jatkui kak­si viikkoa. Tämän ajan olin omae­htoises­sa karan­teenis­sa pari viikkoa. Olen kes­ki-ikäi­nen, jol­la on suh­teel­lisen ter­veet elämän­ta­vat. Tari­nani lie­nee yleistä, miten Korona sairaste­taan? Vai onko? 

    Maa kiin­ni?
    Kuin­ka sat­tuikaan. Täl­lä viikol­la HS kir­joit­ti, että: “Rau­man telakalla on todet­tu jo 230 koron­avirus­tar­tun­taa”. Lukies­sani Rau­man telakas­ta, jos­sa sairas­tuneet eivät edes tiedä ole­van sairai­ta, herää kysymys, MITÄ IHMETTÄ? Tästäkin seu­raa Satakun­nan rajoituk­sien tiuken­nus, jos mieletön­tä lev­iämis­vai­heen mit­taria “tar­tun­to­ja per asukasluku” seu­rataan sokeasti. Yhden (1) työ­paikan koronalinko edus­taa yli 2/3 Satakun­nan sairas­tavu­ud­es­ta. Tämän luvun perus­teel­la koko Satakun­ta on jou­tu­mas­sa tiukko­jen rajoi­tusten kohteek­si. Sen sijaan tiukasti valvot­tu telakan sairas­tunei­den karan­teeni olisi oikea ratkaisu. Kum­mallista tässä on, että kukaan medi­as­ta ei kyse­le mitään luvuista? Tai vaik­ka telakan työn­tek­i­jöistä ja koronas­ta, kysyen: Kuin­ka voi sairas­taa Koron­aa, eikä edes tiedä ole­vansa sairas?

    Entäpä rajoituk­set? Onko rajoituk­sil­la kus­tan­nuk­sia ja arvio­ta mitä tämä maksaa?
    Pitäisi arvioi­da. Rau­man telakan sairas­tunei­ta kum­mas­tel­lessa, ei voi kuin ihme­tel­lä, kuin­ka val­tio­val­ta voi ottaa lainaa kah­den vuo­den aikana läh­es 40 mrd ja julki­nen sek­tori viskoo rahaa minne sat­tuu. Lainan­oton lisäk­si rajoituk­sien vaiku­tuk­set ovat tule­vaisu­udessa. Emme tiedä, kuin­ka paljon vuosi on vaikut­tanut mie­len­ter­vey­den, kansan­ter­vey­den ja yleiseen hyv­in­voin­ti­in. Tai yrit­tämiseen. Jäävätkö vain isot ketjut palvele­maan meitä? Pienel­lä kivi­jalka­yri­tyk­sel­lä, joka on kolme työn­tek­i­jää työl­listänyt ei vält­tämät­tä ole kas­sas­sa rahaa vuo­den liike­vai­h­don putoamiseen 50–80%. Onko vaara, että uhraamme sukupolvia siihen, että kukaan ei Koron­aan sairas­tu? Vieläpä Rau­man esimerkin mukaisin oirein.

    Minus­ta?
    Saatan olla väärässä, mut­ta yleis­vaar­al­lisek­si taudik­si luokitel­lun pitäisi aiheut­taa vakavia oire­i­ta kaiken ikäisille, siihen sairas­tuneille. Kuten malar­ia ja Ebo­la. Emme ole silti kieltäneet kansalaisia matkus­ta­mas­ta, malar­ia alueille. Rajoituk­sien arvaa­mat­to­muus suu­tut­taa. On kohtu­u­ton­ta, jos pk-seudun radan­var­si tar­tun­to­jen joh­dos­ta tai itäkeskuk­sen ryp­päi­den vuok­si sul­je­taan Uuden­maan liikun­ta­paikat ja baar­it, ajaen yrit­täjät perikadon par­taalle. Sairaalas­sa on noin 100 vuode­poti­las­ta Koro­nan vuok­si ja kuollei­den medi­aani-ikä on 84 vuot­ta. Elinikäodote Suomes­sa ja Ruot­sis­sa on hie­man yli 81v. Silti julk­isval­ta on suun­nit­tele­mas­sa ja/tai toteut­ta­mas­sa Uudelle­maalle val­taisaa määrää lisära­joituk­sia. Rajoituk­set kohden­tu­vat eri­tyis­es­ti yksi­tyiselle sek­to­rille, aiheut­taen kansan­ter­vey­del­lisiä hait­to­ja liikun­tamah­dol­lisuuk­sien puut­tumisen joh­dos­ta. Silti yleinen hurskas keskustelu veisaa: “No mut rav­in­to­lat ja kun­tos­alit kiin­ni ni kyl se siitä”.

    Luku­ja?
    Ruotsin luvut ovat mielestäni erit­täin hyviä tilas­tol­liseen seu­ran­taan. Myös THL:n sivut ker­to­vat eri­no­mais­es­ti, mil­laista on influ­enssaoireet tai arvio siitä, mis­sä kun­nos­sa Koron­aan kuolleet medi­aani-iältään ovat. 

    Oma elinikäen­nuste?
    Tein HS:n testin ja min­un ennustet­tu elinikäodot­teeni on 83 vuot­ta. Elinikäni on vuo­den vähem­män, kuin Koron­aan medi­aanikuollei­den ikä. En ole tehnyt elinikäen­nuste testiä nyt ja elinikäodote on tehty ennen korona-aikaa. Koronara­joituk­sien aikana olen nou­dat­tanut ohjeis­tus­ta, siir­tynyt etä­työhön ja liikku­misen määrä on pudon­nut aikaisem­mas­ta. Harmil­lista, sil­lä päivit­täis­ten askarei­den ja aske­lien määrät jäävät neljän seinän sisälle.

    Piikkiä odotel­lessa ja vaik­ka Sput­nikkia! Tietysti olisi kiva, jos olisi johdon­mukaiset rajoituk­set ja luotet­ta­va viestin­tää ilman sensaatiohakua.

  30. Ennus­tan ihmeparan­tu­mista koronati­lanteeseen, kun­han kun­nal­lis­vaalit saadaan taputeltua.

    1. Esa Parkat­ti:
      Ennus­tan ihmeparan­tu­mista koronati­lanteeseen, kun­han kun­nal­lis­vaalit saadaan taputeltua. 

      Samaa ennustet­ti­in Yhdys­val­to­jen presidentinvaaleistakin.

    2. Esa Parkat­ti:

      Ennus­tan ihmeparan­tu­mista koronati­lanteeseen, kun­han kun­nal­lis­vaalit saadaan taputeltua.

      Kesä lähe­nee. Voi olla, että auringonpaiste rajoit­taa taas taudin lev­iämistä, ja sit­ten ehkä odotel­laan taas seu­raavaa kaut­ta, kuten influenssassakin.

  31. Sitä jota kiin­nos­taa ja jak­saa aiheeseen paneu­tua täl­lainen esi­tys tuli vas­taan joka vaikut­ti luotettavalta.

    The empir­i­cal link between lock­downs and reduced mor­tal­i­ty is weak to non-existent.
    https://youtu.be/JtK-4B4N_OI

  32. Osaisiko joku sanoa, mis­tä löy­tyy tieto, miten paljon ihmisiä on sairaala­hoi­dos­sa liit­tyen koronarokot­teen sivuvaikutuksiin?
    Suomes­sa on kuitenkin annet­tu jo yli 300 000 rokotet­ta, joten var­maan rokote­tu­ista osa on saanut sairaala­hoitoa vaa­tivia sivuvaikutuksia. 

    Toinen kysymys: jos rokotet­tu menee koronat­esti­in, niin antaako testi posi­ti­ivisen koronat­u­lok­sen? Rokote­tul­la­han pitäisi olla var­maankin vas­ta-ainei­ta veressä?

    1. Rokot­teen aiheut­tami­in posi­ti­ivisi­in testei­hin liit­tyen. Forbesin mukaan rokote ei aiheuta posi­ti­ivista testitulosta: 

      “The two Covid-19 vac­cines (Pfizer/BioNTech and Mod­er­na) cur­rent­ly autho­rized for use in the Unit­ed States are mRNA-based vac­cines. They do not con­sist of the entire genome of the SARS-CoV­‑2 virus, which caus­es Covid-19. Instead, these vac­cines are made of a small region of the viral genome, which enters the host cell and “tricks” the cell into mak­ing a spe­cif­ic viral pro­tein (i.e., the Spike pro­tein) against which an immune response is gen­er­at­ed. RNA mol­e­cules are inher­ent­ly unsta­ble, being tar­get­ed by enzymes that can degrade the RNA with­in hours. There­fore, mRNA-based vac­cines will not cause a Covid-19 PCR test to be positive.”
      ‑Forbes

    2. Vas­tailen itse näi­hin jos joku muu sat­tuu ole­maan kiin­nos­tunut samas­ta asiasta 🙂

      Ilmeis­es­ti kuitenkin vas­ta-aine ‑testis­sä voidaan saa­da aikaan posi­ti­ivisa tulok­sia ihan vain roko­tuk­sen vaikutuksesta:
      No, the vac­cine won’t cause you to test pos­i­tive on a COVID-19 viral test, such as the PCR or anti­gen tests. How­ev­er, you may test pos­i­tive for the anti­body test, due to devel­op­ing an immune response.
      https://www.ucf.edu/coronavirus/question/will-the-covid-19-vaccine-cause-me-to-test-positive/

  33. Perus­suo­ma­laisia luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki halu­si­vat siirtää vaale­ja. Sinän­sä täl­lä pienel­lä siir­rol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, sil­lä se on aika sama vede­täänkö yksi kesäkuukausi uudel­la vai van­hal­la porukalla.

    Kuitenkin se vaalilain muu­tos huolestut­taa. Meneekö demokra­tia pesuve­den mukana?
    Antaako uusi laki mah­dol­lisu­u­den pois­taa vaalit liian kevyesti?

    Sinän­sä nyt suomes­sa on reilu kymme­nen pros­ent­tia rokotet­tu pitäen sisäl­lään koko kri­it­tisen henkilökun­nan ja pahim­mat riskiryh­mät. Jostain syys­tä silti ei nähdä sitä, että tämä alka­isi ole­maan jo ohi. Jotenkin vaikut­taa, että julk­isu­udessa olisi nyt aja­tus, että kaik­ki pitää rokot­taa. Tuskin lap­sia ja nuo­ria aikuisia rokote­taan, vaik­ka rokot­tei­ta olisi. Se “kaik­ki on rokotet­tu” tulee vas­taan nopeam­min kuin usko­taan. Jo nyt on suurim­mat hyödyt rokot­teesta saatu.

    1. Sahi:
      Sinän­sä nyt suomes­sa on reilu kymme­nen pros­ent­tia rokotet­tu pitäen sisäl­lään koko kri­it­tisen henkilökun­nan ja pahim­mat riskiryh­mät. Jostain syys­tä silti ei nähdä sitä, että tämä alka­isi ole­maan jo ohi. Jotenkin vaikut­taa, että julk­isu­udessa olisi nyt aja­tus, että kaik­ki pitää rokot­taa. Tuskin lap­sia ja nuo­ria aikuisia rokote­taan, vaik­ka rokot­tei­ta olisi. Se ”kaik­ki on rokotet­tu” tulee vas­taan nopeam­min kuin usko­taan. Jo nyt on suurim­mat hyödyt rokot­teesta saatu. Sinän­sä täl­lä pienel­lä siir­rol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, sil­lä se on aika sama vede­täänkö yksi kesäkuukausi uudel­la vai van­hal­la porukalla.Kuitenkin se vaalilain muu­tos huolestut­taa. Meneekö demokra­tia pesuve­den mukana?
      Antaako uusi laki mah­dol­lisu­u­den pois­taa vaalit liian kevyesti? 

      Kaikkia väestöstä ei pyritä rokot­ta­maan mut­ta 10% väestön rokot­ta­mi­nen ei riitä vaan tavoite on se kun yli 70% suo­ma­lai­sista on rokotet­tu niin kri­it­ti­nen ylära­ja olisi saavutet­tu. Lap­sia ei tietääk­seni vielä rokote­ta pitkään aikaan ja lap­sille pitää kehit­tää oma rokote. Nuorten aikuis­ten rokot­ta­mi­nen tulee heti kun mas­saroko­tuk­set alka­vat kun riskiryh­mään kuu­lu­vat on saanut rokotet­tua. Sekin tulee kohtaa ajanko­htaisek­si kun Suomes­sa on rokotet­tu jo koh­ta puoli miljoon­aa ihmistä. Mut­ta tavoite on on 70% jota e ei ole vielä saatu. Kyl­lä vaalien siir­rol­la merk­i­tys kun mas­saroko­tuk­set alka­vat heti kun riskiryh­mä on rokotettu.Myös riskiryh­män ulkop­uolel­la ole­vat ihmiset ovat äänestäjiä ja heil­läkin on riskin­sä saa­da virus jopa kau­pan jonois­sa julkises­sa liiken­teessä. En kuu­lu riskiryh­mään mut­ta henkilöko­htaisel­la koke­muk­sel­la voin tämän tode­ta että ris­ki on ole­mas­sa ihan kaikil­la väestönryhmillä.Toki mikä on mah­dol­lisu­us mene­htyä viruk­seen on toki isot eri väestön­ryh­mil­lä ja riskiryh­mil­lä siinä on suurimmt riskit. Demokra­tia tuskin menee pesuve­den mukana kun vaale­ja siiretään itse asi­as­sa vain 2 kuukaudel­la. Demokra­t­ian mitätöin­ti tarvit­sisi isom­pia toimen­piteitä kuin tämä. Suomen poli­it­ti­nen his­to­ria tun­tee vuo­den 1973 pres­i­dentin­vaalien poikkeusla­ki valin­nan joten tämä siir­to on vain ajanko­hdan siirtämi­nen ei varsi­nais­ten vaalien siirtämistä.

      1. Rahul Somani: Suomen poli­it­ti­nen his­to­ria tun­tee vuo­den 1973 pres­i­dentin­vaalien poikkeusla­ki valin­nan joten tämä siir­to on vain ajanko­hdan siirtämi­nen ei varsi­nais­ten vaalien siirtämistä.

        Vuo­den 1973 vaalien siir­to tehti­in edel­lyt­täen pres­i­dentin­vaalien poikkeuslaille eduskun­nas­sa viiden kuudes­osan määräen­em­mistökan­na­tus­ta, eli samo­ja äänikyn­nyk­siä kuin vaa­di­taan perus­tus­lakia muutet­taes­sakin. Lop­ul­ta 170 äänesti esi­tyk­sen puoles­ta, 28 vas­taan ja 1 tyhjää, ja vaa­dit­tu määräen­em­mistö toteu­tui. Perus­suo­ma­laisil­la on yksinään yli kuudes­osa ääniä nykyisessä eduskun­nas­sa, jol­loin se pysty­isi estämään viiden kuudes­osan määräen­em­mistön saamisen vaalilakimuu­tok­sille. Vaalien siir­rosta pyrit­täneen säätämään nyt nor­maali­na lak­i­na, jon­ka muut­tamiseen tarvi­taan vain enem­mistö eduskun­nas­ta esi­tyk­sen taakse.

      2. sit: Vuo­den 1973 vaalien siir­to tehti­in edel­lyt­täen pres­i­dentin­vaalien poikkeuslaille eduskun­nas­sa viiden kuudes­osan määräen­em­mistökan­na­tus­ta, eli samo­ja äänikyn­nyk­siä kuin vaa­di­taan perus­tus­lakia muutet­taes­sakin. Lop­ul­ta 170 äänesti esi­tyk­sen puoles­ta, 28 vas­taan ja 1 tyhjää, ja vaa­dit­tu määräen­em­mistö toteu­tui. Perus­suo­ma­laisil­la on yksinään yli kuudes­osa ääniä nykyisessä eduskun­nas­sa, jol­loin se pysty­isi estämään viiden kuudes­osan määräen­em­mistön saamisen vaalilakimuu­tok­sille. Vaalien siir­rosta pyrit­täneen säätämään nyt nor­maali­na lak­i­na, jon­ka muut­tamiseen tarvi­taan vain enem­mistö eduskun­nas­ta esi­tyk­sen taakse.

        Tuos­ta viisi kuudes­osa määräen­em­mistöstä on tietääk­seni luovut­tu nykyisessä perus­tus­lais­sa koskien taval­lis­ten lake­jen muut­tamises­sa. Vuo­den 1973 poikkeusla­ki säädet­ti­in van­han 1919 val­tiomuodon viiden kuudes­osan määräenemmistöllä.

  34. Voisitko Osmo ava­ta joko kom­men­til­la tai eril­lisel­lä kir­joituk­sel­la, että mikä jär­ki on tois­t­en annos­ten antamisel­la, jos ensim­mäi­nen jo antaa 85% suo­jan ja rokot­tei­den määrä on pul­lonkaula. En ole näh­nyt tästä mitään keskustelua. Toisia annok­sia vaan ollaan anta­mas­sa, kos­ka niitä ollaan antamassa. 

    Amatööriepi­de­milogi­na luulisi, että tau­ti häipyy kokon­aan jo tuol­la 85% suo­jal­la. Ja kun toisen annok­sen jäl­keenkään riskiryh­mien suo­ja ei ole 100-pros­ent­ti­nen, niin luulisi teitä suo­jat­ta­van parem­min, jos tau­tia ei ollenkaan ole saatavilla.

    1. Voisitko Osmo ava­ta joko kom­men­til­la tai eril­lisel­lä kir­joituk­sel­la, että mikä jär­ki on tois­t­en annos­ten antamisel­la, jos ensim­mäi­nen jo antaa 85% suo­jan ja rokot­tei­den määrä on pullonkaula. 

      Kir­joitin tääl­lä jo, että toista annos­ta kan­nat­taa ehkä venyt­tää tai ainakin käyt­tää kaik­ki rokot­teet heti eikä pan­na toista anos­ta varas­toon odot­ta­maan sitä toista annos­ta. Min­un osaamiseni ei riitä siihen, onko toinen onnos peräti turha, eikä sitä kai tiedä kukaan, kos­ka sitä ei ole kokeil­tu. Nyt toinen annos annetaan 12 viikon kulut­tua. Kesälä rokot­teista ei pitäisi olla san­ot­tavaa pulaa. Ehkä tuon 12 viikon voisi venyt­tää samantien 20 viikoksi.
      Uus­in­taroko­tuk­seen onhyvä varautua muutenkin. Influ­enssaroko­tuskin pitää ottaa joka vuosi uud­estaan, kos­ka virus kek­si vuosit­tain uuden juo­nen läpäistäk­seen immuunipuolustuksemn. .

  35. Varsin mie­lenki­in­toinen on tämän­päivän Iltale­hden jut­tu. Suo­ma­lais­rokot­teen kehit­täjät sanovat haas­tat­telus­sa että rokote voisi olla jo valmis jos sen kehi­tyk­seen olisi saatu rahoi­tus­ta rajat­ta, siis Suomen mitas­sa rajat­ta, puhut­ti­in 100 miljoonas­ta mas­sat­uotan­toon asti ja kallein siitä on kol­mosvai­heen testit, 60 miljoonaa. 

    Min­is­ter­iön mukaan EU:n kil­pailu­lain­säädän­tö estää suo­ran valtionrahoituksen. 

    Tämähän on oikeaa paina­jaista. Tais­telu ei ole ain­oas­taan virus­ta vaan jous­tam­a­ton­ta byrokra­ti­aa vas­taan. Miten asi­at voivat olla näin?

    Ja eikö Suo­mi ole tässä nyt aivan liian ortodoksi­nen, eikö tämä olisi mitä helpoin kiertää? Tehdään vaik­ka tilaus joka mak­se­taan etukä­teen. Tai suun­nat­tu osakean­ti jos­sa val­tio ostaa osakkei­ta niin kovaan hin­taan että saadaan tehtyä lop­pu­un. En usko että komis­sio ainakaan nykyti­lanteessa syynäisi täl­laisia raho­ja turhan tarkkaan. Sak­sa lait­toi ymmärtääk­seni 700 miljoon­aa val­tion rahaa vas­taavas­sa tilanteessa. 

    Eihän tuo arpa vält­tämät­tä voita mut­ta 100 miljoon­aa on aivan nau­ret­ta­va sum­ma ver­rat­tuna koro­nan aiheut­tami­in kului­hin. Ja osa rahoi­tus­takin tun­tuu ole­van perustelemat­to­mia, esimerkik­si ylimääräi­nen mil­jar­di kun­tien talouteen yli sen mitä koronas­ta tulee lisätuloja.

    1. K.k:
      Min­is­ter­iön mukaan EU:n kil­pailu­lain­säädän­tö estää suo­ran valtionrahoituksen.
      Tämähän on oikeaa paina­jaista. Tais­telu ei ole ain­oas­taan virus­ta vaan jous­tam­a­ton­ta byrokra­ti­aa vas­taan. Miten asi­at voivat olla näin?

      Tehdään vaik­ka tilaus joka mak­se­taan etukä­teen. Tai suun­nat­tu osakean­ti jos­sa val­tio ostaa osakkei­ta niin kovaan hin­taan että saadaan tehtyä lop­pu­un. En usko että komis­sio ainakaan nykyti­lanteessa syynäisi täl­laisia raho­ja turhan tarkkaan. Sak­sa lait­toi ymmärtääk­seni 700 miljoon­aa val­tion rahaa vas­taavas­sa tilanteessa. 

      EU:n kil­pailu­lain­säädän­tö estää suo­ran val­tio­ra­hoituk­sen vain siinä tapauk­ses­sa että se menisi vain yhdelle tietylle yhtiölle. Kyl­lä byrokra­tia on jous­ta­va mikäli tuki menee kaikki­in rokote tutkimuk­si­in ei vain yhdelle. Tämä on luo­tu sen takia ettei syn­ny protektionismia. 

      Suomes­sa voidaan tukea omaa rokote­tutkimus­ta ja tuoteke­hi­tys­tä julkisel­la rahoituk­sel­la mut­ta emme voi Suomes­sa suosia pelkästään yhtä rokotet­ta julk­isil­la tuil­la ja julk­isil­la ostoil­la. Rahoi­tus voi tul­la ulko­mail­ta tai koti­maas­ta mut­ta suo­ra tuki yhdelle yhtiölle pelkästään sen rokote tuotan­toon on vas­toin EU kil­pailu­lain­säädän­töä. Ei Sak­sakaan tue vain yhden yhtiön rokotet­ta vaan tuki on avoin­ta kaikille jot­ka kehit­tävät rokotetta .

Vastaa käyttäjälle iil Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.