Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa teh­tiin tänään suu­ri pää­tös vapaut­taa Ete­lä­sa­ta­ma laut­ta­lii­ken­teel­tä parem­paan käyt­töön. Val­tuus­to ei kes­kus­tel­lut täs­tä suu­res­ta rat­kai­sus­ta juu­ri lain­kaan vaan kes­kit­tyi aika pie­neen yksi­tyis­koh­taan. Vih­reät esit­ti­vät, että pää­tös­tä sata­ma­tun­ne­lis­ta Jät­kä­saa­res­ta Län­si­väy­läl­le ei teh­täi­si nyt vaan sel­vi­tet­täi­siin vie­lä, että osa lii­ken­tees­tä siir­ret­täi­siin Jät­kä­saa­res­ta Vuo­saa­reen niin, että Jät­kä­saa­ri pai­not­tui­si ihmi­siin ja Vuo­saa­ri rek­koi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä sel­vi­tys pää­tyi­si toden­nä­köi­ses­ti sii­hen, että tun­ne­li on parem­pi, mut­ta mei­dän tie­tom­me asias­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­ne­li ole lain­kaan niin hyvä kuin moni kuvit­te­lee. Se saat­taa tul­la olen­nai­ses­ti kal­liim­mak­si eikä sen väli­tys­ky­ky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan Mat­ti Par­pa­lan mukaan tun­ne­li tulee vas­ta jos­kus 2040-luvul­la, joten pit­kään pitää sel­vi­tä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta lii­ken­net­tä aina­kin sik­si aikaa Vuo­saa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vih­reil­tä tyh­mää jat­kaa hävit­tyä sotaa val­tuus­tos­sa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suu­ri voit­to vih­reil­le. Me olem­me vaa­ti­neet sata­ma-alu­een saa­mis­ta parem­paan käyt­töön pit­kään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vih­reät ja Vuo­saa­ren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vih­reät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuo­saa­reen niin, että se lyk­käy­tyi vuo­sia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esi­mer­kik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma teh­täi­siin Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le Kirk­ko­num­mel­le. Kirk­ko­num­men kun­ta oli­si tar­jon­nut tähän koh­tuu­hin­nal­la maan ja sal­li­nut Hel­sin­gin har­joit­taa siel­lä sata­ma­toi­min­taa. Suu­rin osa logis­tii­kan asian­tun­ti­jois­ta piti tätä parem­pa­na rat­kai­su­na. Onhan höl­möä kul­jet­taa lai­vat Hel­sin­gin ohi, vai­keam­piin jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­tiin, kos­ka ei halut­tu sata­man voi­ton mene­vän verol­le. Nyt sata­ma on osa­keyh­tiö, joka mak­saa voi­tos­taan veroa.

Jos oli­si teh­ty kuten vih­reät esit­ti­vät, Hel­sin­gil­lä oli­si nyt kan­nat­ta­vam­pi sata­ma Kirk­ko­num­mel­la ja pal­jon arvo­kas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tuus­to äänes­tyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man raken­ta­mi­ses­ta Vuo­saa­reen, val­tuus­to­ryh­mäm­me päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emme­kä sitä jatkaneet.

Ympä­ris­tö­jär­jes­töt sen sijaan jat­koi­vat kamp­pai­lua Vuo­saa­ren sata­maa vas­taan Faze­rin peri­kun­nan ystä­väl­li­sel­lä rahoi­tuk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näi­tä jär­jes­tö­jä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vai­ku­tus­ta eikä se ollut Hel­sin­gin vih­rei­den toimintaa.

Sata­ma lyk­kään­tyi lähin­nä apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­ja Pek­ka Kor­pi­ses­ta (sd) joh­tuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-stra­te­giak­seen, että Natu­ra voi­daan sivuut­taa, kos­ka sata­ma on niin tär­keä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävi­tä. Väli­tim­me varo­tuk­sen Kor­pi­sel­le, mut­ta hän ei otta­nut sitä huo­mioon. Se oli aivan höl­möä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroo­pan ympä­ris­tö­liik­keen vas­taan­sa, sil­lä Kor­pi­sen aja­tus oli­si kumon­nut Natu­ran vai­ku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä joh­ti menes­ty­nee­seen vali­tuk­seen, joka ympä­ris­tö­liik­keen oli pak­ko teh­dä, kos­ka Kor­pi­sen manöö­ve­ri oli­si kaa­ta­nut koko Natu­ran juri­di­sen ase­man. Näin mene­tet­tiin aina­kin kak­si vuotta.

Sata­ma­lii­ken­ne

Sata­ma­tun­ne­liin sitou­tu­neet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­ne­liin vähän yli­op­ti­mi­ses­ti. Se ei pois­ta Jät­kä­saa­ren lii­ken­neon­gel­mia ihan sii­tä syys­tä, että muut kuin sata­man asiak­kaat eivät saa tun­ne­lia käyt­tää. Arvioi­den mukaan vain kol­man­nes lai­val­la tle­vis­ta hen­ki­lö­au­tois­ta meni­si tun­ne­liin. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­ta­vas­ti enem­män lii­ken­net­tä, ruuh­kat säi­ly­vät ennallaan.

Sil­jan Ruot­sin­lai­vat siir­ty­vät Kata­ja­no­kal­le ja Kata­ja­no­kal­le nyt tule­va Tal­lin­nan lii­ken­ne Jät­kä­saa­reen. Kata­ja­no­kal­le tulee vähem­män lii­ken­net­tä, mut­ta sin­ne tulee kak­si Ruot­sin­lai­vaa saman­ai­kai­ses­ti. Nii­den on tul­ta­va saman­ai­kai­ses­ti, kos­ka ne toi­mi­vat tois­ten­sa pelas­tus­ve­nei­nä. Se ei ole aivan pie­ni ongelma.

 

 

44 vastausta artikkeliin “Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta”

  1. Tark­kaan ottaen Ete­lä­sa­ta­ma on meren­lah­ti ja sekä Olym­pia­ter­mi­naa­li että Kata­ja­no­kan ter­mi­naa­lit ovat kaik­ki sen ympä­ril­lä. Ei ole eril­lis­tä Kata­ja­no­kan satamaa. 

    Oli­si hie­noa, että koko Ete­lä­sa­ta­mas­ta saa­tai­siin auto­lau­tat pois, mut­ta nyt siis Kata­ja­nok­ka uhra­taan Ruot­sin lii­ken­teel­le. Ehkä sit­ten seu­raa­vak­si ale­taan puu­ha­ta tun­ne­lia Kata­ja­no­kan sata­mas­ta. Sit­ten puut­tuu­kin enää pie­ni pät­kä välis­tä ja meil­lä on suun­ni­tel­tu kes­kus­ta­tun­ne­li sata­mien kaut­ta… 😉 Tois­tai­sek­si voi kui­ten­kin ihail­la, kun puo­la­lai­set rekat suti­vat Kana­va­ka­dun ylä­mä­keä ylös ja välil­lä liu­ku­vat takai­sin­päin alas ja muu lii­ken­ne, rati­kat mukaan lukien, odot­te­le­vat vieressä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
      Minä esi­mer­kik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma teh­täi­siin Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le Kirk­ko­num­mel­le. Kirk­ko­num­men kun­ta oli­si tar­jon­nut tähän koh­tuu hin­nal­la maan ja sal­li­nut Hel­sin­gin har­joit­taa siel­lä sata­ma­toi­min­taa. Suu­rin osa logis­tii­kan asian­tun­ti­jois­ta piti tätä parem­pa­na rat­kai­su­na. Onhan höl­möä kul­jet­taa lai­vat Hel­sin­gin ohi, vai­keam­piin jääolosuhteisiin.

      Voi olla että Kirk­ko­num­mi tar­jo­si maat Kirk­ko­num­men Kant­vi­kis­ta ensin Hel­sin­gil­le, mut­ta kun ei tul­lut kaup­po­ja niin Finn­li­nes-varus­ta­mo ymmär­si mai­den ja oman mark­ki­na-ase­man­sa arvon, ja osti maat kei­not­te­lu­mie­les­sä ja uhka­si vie­dä lai­van­sa pois Hel­sin­gis­tä omaan sata­maan­sa Kant­vi­kiin ellei Hel­sin­ki lunas­ta suo­lai­seen hin­taan kysei­set maat. Sopi­mus lisäk­si kiel­si Hel­sin­kiä raken­ta­mas­ta sata­maa Kirk­ko­num­mel­le vaan se oli pak­ko raken­taa Vuosaareen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vuo­saa­ren sata­mas­ta vie­lä. Tätä väit­te­lyä voi­daan jat­kaa loputtomiin.

        Kirk­ko­num­mel­la taas ympä­ris­töih­mi­set eivät kaik­ki muu­ten­kaan olleet innos­tu­neet Kant­vi­kin sata­mas­ta. se oli­si pan­nut Kant­vi­kin alu­een luon­toar­vot nurin.

        Toi­set asian­tun­ti­jat (mm. ystä­vä­ni, Logis­tiik­ka-leh­den toi­mit­ta­ja) huo­maut­ti­vat, että Vuo­saa­res­ta on pal­jon lyhyem­pi mat­ka 1) Hel­sin­kiin, 2) pää­ra­dal­le, 3) Lah­den tiel­le ja 4 ) Hämeen­lin­nan tielle.

        Ete­lä­sa­ta­ma, jos­sa ei ole lai­vo­ja, ei oikein ole sata­ma. Mut­ta kai­pa aika sekin lii­ken­ne siir­tää muu­al­le. Lai­vat ovat vähän eri­ko­koi­sia kuin 40 – 50 vuo­ta sitten.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Hel­sin­ki voi­si miet­tiä Boring com­pa­ny tyyp­pis­tä rat­kai­sua kes­kus­ta­tun­ne­liin eli auto­no­mi­set säh­kö­au­tot tuo­vat ja poi­mi­vat asiak­kai­ta keskustassa. 

    Tie­tys­ti tun­ne­li teh­täi­siin yksi­tyi­sel­lä rahal­la ja samal­la voi hakea EU tukia. Joi­den­kin las­kel­mien mukaan tämä oli­si 10x hal­vem­paa raken­taa kuin met­ro ja kapa­si­teet­ti oli­si ehkä hie­man alem­pi kuin met­rol­la mut­ta se oli­si nopeam­pi pal­ve­lu­ta­so kor­keam­pi. Kaik­kia tur­va­mää­räyk­siä ei tar­vit­se nou­dat­taa kos­ka kysees­sä ei ole auto/metrotunneli.

    Las vega­sis­sa on jo val­mis­tu­mas­sa ensim­mäi­nen tun­ne­li len­to­ken­tän mes­su­kes­kuk­sen välil­lä ja on nopeas­ti laajentumassa. 

    Pitäi­si vaan olla posi­tii­nen drai­vi eikä vas­tus­taa kaik­kea joka liit­tyy jol­lain taval­la autoi­luun dogmaattisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. No, on se aikois­ta nim­byi­lyä kun ostat käm­pän sata­man kyl­jes­tä ja sit­ten itket lii­ken­net­tä. Mik­si lii­ken­ne­rat­kai­su­ja ei teh­ty ennen kuin käm­pät raken­net­tiin? Mik­si jät­kä­saa­rel­si­sil­la onkin auto­ja ihan lii­kaa? Oike­aa höl­mö­läi­sen pei­ton­leik­kuu­ta oli vih­reil­tä olla näke­mät­tä tilan­net­ta ennen kun saa­ri raken­net­tiin. Nyt höl­möi­ly käy kalliiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Jos vih­reät ovat noin huo­les­tu­nei­ta “itäi­sen sata­ma­kau­pun­gin” lii­ken­ne­verk­koin­ves­toin­tien kan­nat­ta­vuu­des­ta, niin yhden­mu­kai­suu­den vuok­si pitäi­si var­maan­kin vaa­tia myös Kruu­nu­vuo­ren sil­lan jär­ke­vyy­den uudel­lee­nar­vioin­tia. Näyt­tää nimit­täin vah­vas­ti sil­tä, että sekä pää­tök­sen poh­ja­na ollei­den käyt­tä­jäen­nus­tei­den että kus­tan­nusar­vioi­den suu­ruus on mer­kit­tä­väs­ti muuttunut.

    Kus­tan­nuk­set ovat jo nyt val­mis­te­lu­vai­hees­sa kas­va­neet rei­lul­la kol­man­nek­sel­la ja kau­pun­gin tahol­ta­kin pide­tään aika sel­vä­nä, ettei kus­tan­nus­nousut ole vie­lä täs­sä — siis vai­hees­sa ennen kuin tar­jous­pyyn­tö­jä ollaan nau­laa­mas­sa viras­ton ilmoi­tus­tau­lul­le. Lisäk­si ratik­kayh­tey­den poten­ti­aa­li­sen käyt­tä­jä­kun­nan koko on kutis­tu­nut kuin pyy maa­il­man­lo­pun edel­lä eri­näis­ten kaa­voi­tus- ja tii­vis­tys­hank­kei­den men­tyä (taval­li­seen tapaan) mönkään.

    Eikö täs­sä oli­si asia- ja tie­to­poh­jais­ta päät­tä­mis­tä vaa­ti­val­le puo­lu­eel­le paik­ka iskeä ja osoit­taa miten jo pää­tet­ty­jä­kin hank­kei­ta voi­daan ajaa alas, jos olo­suh­teet taus­tal­la muuttuvat?

    Aihees­ta aika­hy­vää sanai­lua: Puo­len mil­jar­din pol­ku­pyö­rä­sil­ta vol. II

    ”Ennus­tei­den mukaan rai­tio­yh­teyt­tä Kruu­nu­vuo­ren­ran­taan käyt­täi­si päi­vit­täin 37 000 matkustajaa.”

    Heh, aika­moi­nen väi­te, kos­ka rei­tin alu­eel­la ei tule toden­nä­köi­ses­ti edes asu­maan näin mon­taa asu­kas­ta, saa­ti sit­ten käyt­tää ratik­kaa. Ennus­te tar­koit­tai­si, että jokai­nen nykyi­nen ja tule­va Kruu­nu­vuo­ri-Laa­ja­sa­lon rai­tio­tie­a­lu­een asu­kas vau­vas­ta vaa­rin ja lii­kun­ta­ky­vyt­tö­mäs­tä pois­sao­le­vaan kävi­si rati­kal­la ker­ran päi­väs­sä kes­kus­tas­sa joka iki­nen päi­vä vuodessa.

    No, tai­taa vain pol­ku­pyö­rä-ratik­ka­sil­ta olla jo aja­tuk­se­na niin mah­ta­va, että se on pak­ko toteut­taa vaik­ka mak­sai­si mil­jar­din ja käyt­tä­jiä oli­si alle 1000 päivässä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ksee:
      Kus­tan­nuk­set ovat jo nyt val­mis­te­lu­vai­hees­sa kas­va­neet rei­lul­la kol­man­nek­sel­la ja kau­pun­gin tahol­ta­kin pide­tään aika sel­vä­nä, ettei kus­tan­nus­nousut ole vie­lä täs­sä – siis vai­hees­sa ennen kuin tar­jous­pyyn­tö­jä ollaan nau­laa­mas­sa viras­ton ilmoi­tus­tau­lul­le. Lisäk­si ratik­kayh­tey­den poten­ti­aa­li­sen käyt­tä­jä­kun­nan koko on kutis­tu­nut kuin pyy maa­il­man­lo­pun edel­lä eri­näis­ten kaa­voi­tus- ja tii­vis­tys­hank­kei­den men­tyä (taval­li­seen tapaan) mönkään.

      [viit­taus käyttäjämääriin]

      No, tai­taa vain pol­ku­pyö­rä-ratik­ka­sil­ta olla jo aja­tuk­se­na niin mah­ta­va, että se on pak­ko toteut­taa vaik­ka mak­sai­si mil­jar­din ja käyt­tä­jiä oli­si alle 1000 päivässä…

      Laa­ja­sa­lon asu­kas­mää­räen­nus­te­han on mat­kan var­rel­la kas­va­nut, eikä pie­nen­ty­nyt. Laa­ja­sa­lon­tien var­rel­le kun täy­den­nys­ra­ken­ne­taan reip­paas­ti. Var­tio­saa­ri ei perus­en­nus­tees­sa kos­kaan ollut mukanakaan.

      37 000 mat­kus­ta­jaa ennus­teis­sa on koko rai­tio­tiel­le. Rai­tio­tie pal­ve­lee myös Haka­nie­men­ran­taa, Meri­ha­kaa, Nih­tiä, Kor­kea­saar­ta ja Laa­ja­sa­lon sisäis­tä liik­ku­mis­ta. Sil­lan yli ennus­te on muis­taak­se­ni 27 000. Jokai­nen Hel­sin­ki­läi­nen tekee päi­väs­sä kes­ki­mää­rin noin yhden jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kan. Siis vau­vas­ta vaa­riin. Eivät tie­ten­kään jakau­du tasaisesti.
      Laa­ja­sa­lon tule­va asu­kas­mää­rä on luok­kaa 40 000, joten noin kak­si kol­mas­osaa Laa­ja­sa­lon jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kois­ta kul­ki­si sil­lan yli. Toden­nä­köi­ses­ti vähem­män­kin, kos­ka alle kah­dek­san kilo­met­rin etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta (mihin sil­lan avul­la Laa­ja­sa­lo siir­tyy) jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja teh­dään kes­kiar­voa enem­män. Minus­ta var­sin uskot­ta­va osuus.
      Loput kym­me­ni­sen tuhat­ta jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kaa ker­ty­vät sit­ten Nih­dis­tä (5000 asu­kas­ta), Meri­haas­ta (2000 asu­kas­ta), Haka­nie­men­ran­nas­ta ja Laa­ja­sa­lon sisäi­ses­tä liik­ku­mi­ses­ta. Pal­ve­lu­kes­kus kun on Ylis­ky­läs­sä, johon pää­see Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta rati­kal­la. En ole var­ma onko ennus­te­mal­lis­sa lain­kaan Kor­kea­saar­ta. Kysyn­tä sin­ne on aika kausiluonteista.

      Kus­tan­nus­ten nous­tes­sa arvioin­tia kan­nat­taa toki teh­dä. Kui­ten­kin sil­lä huo­miol­la, ettei kyse ole nyt tilan­tees­ta ennen tar­jous­pyyn­töä, vaan kehi­tys­vai­hees­sa ole­van allians­sin työ­lu­vus­ta, jon­ka poh­jal­ta allians­sis­sa mää­ri­te­tään kevään aika­na sito­va tavoi­te­kus­tan­nus. Sen ylit­tä­mi­ses­tä tuli­si pal­ve­lun­tuot­ta­jil­le sen ver­ran reip­paas­ti tak­kiin, että yli­tyk­sen toden­nä­köi­syys on pie­neh­kö. Ja ali­tuk­ses­ta kau­pun­ki sai­si osuuden.

      Pyö­rä­sil­las­ta puhu­mi­nen on tie­ten­kin sen tason pro­pa­gan­daa, ettei sil­lä taval­la otsi­koi­duil­le kir­joi­tuk­sil­le kan­na­ta antaa juu­ri min­kään­lais­ta arvoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Uuti­set ruot­sin­lai­vois­ta alka­vat koro­nan jäl­jil­tä indi­koi­maan, että niil­lä ei vält­tä­mät­tä tule­vai­suu­des­sa ole kah­ta läh­töä päi­väs­sä. Ei ole kau­kaa haet­tua että jat­kos­sa oli­si vain yksi ope­raat­to­ri. Se vähen­täi­si pai­net­ta Ete­lä-sata­mas­ta aika radi­kaa­lis­ti muutenkin.

    Tämä sik­si, että tuol­lai­nen pari tuhat­ta mat­kus­ta­jaa vetä­vä lai­va on ikä­vä paik­ka niin kau­an kuin koro­naa vie­lä vähää­kään liik­kuu. Nyt­hän ne lai­vat ope­roi­vat lähin­nä jol­lain val­tion koro­na­tuel­la, kun se lop­puu, voi olla kyl­mää kyytiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. John Dee­re:
      Uuti­set ruot­sin­lai­vois­ta alka­vat koro­nan jäl­jil­tä indi­koi­maan, että niil­lä ei vält­tä­mät­tä tule­vai­suu­des­sa ole kah­ta läh­töä päi­väs­sä. Ei ole kau­kaa haet­tua että jat­kos­sa oli­si vain yksi ope­raat­to­ri. Se vähen­täi­si pai­net­ta Ete­lä-sata­mas­ta aika radi­kaa­lis­ti muutenkin.

      Tämä sik­si, että tuol­lai­nen pari tuhat­ta mat­kus­ta­jaa vetä­vä lai­va on ikä­vä paik­ka niin kau­an kuin koro­naa vie­lä vähää­kään liik­kuu. Nyt­hän ne lai­vat ope­roi­vat lähin­nä jol­lain val­tion koro­na­tuel­la, kun se lop­puu, voi olla kyl­mää kyytiä.

      Kesäl­lä kun koron­na­ra­joi­tuk­sia höl­lät­tiin Viron suun­taan ne oli­vat todel­la täyn­nä. Täl­tä osin lii­ken­ne ei tule rau­hoit­tu­maan. Kata­ja­nok­ka on pahem­pi pus­sin­pe­rä kuin jät­kä­saa­ri ja kesäi­sinn tulee Viik­ka­ril­le yli­mää­räi­siä läh­tö­jä tal­lin­naan van­hoil­la auto­lau­toil­la ennen tuk­hol­maan menoa. Käsi­tys ete­lä­sa­ta­man vapaut­ta­mi­ses­ta oli asian suurentelua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Minun veik­kauk­se­ni on, että Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma ‑laut­ta­lii­ken­ne muut­tuu tule­vai­suu­des­sa pidem­piai­kai­ses­ti aiem­paa pie­nem­mäk­si volyy­mil­tää­ni. Se on nyt kes­key­tet­ty­nä. Voi olla vai­kea saa­da sii­tä kan­nat­ta­vaa tänä vuon­na, ja voi olla, että varus­ta­moi­den kiin­nos­tus kehit­tää Hel­sin­gin sata­mien laut­ta­lii­ken­net­tä suun­tau­tuu jat­kos­sa enem­män Bal­tian mai­hin (muu­al­le­kin kuin vain Tal­lin­naan) sekä vaik­ka Sak­san suun­taan kuin Tuk­hol­maan. Meren yli­tys Tuk­hol­man ja Suo­men välil­lä on hal­vem­paa ja nopeam­paa lyhyem­mäl­lä väy­läl­lä Tuk­hol­man ja Turun koh­dal­ta. Tänä vuon­na Turun lin­jal­le tule­va uusi Vikin­gin lai­va rah­ti­ka­pa­si­tee­til­taan liki kah­ta Amo­rel­laa, mikä joh­ta­nee pyr­ki­myk­seen Vikin­gil­lä saa­da uuden lai­van rah­dit mah­dol­li­sim­man kor­keal­le käyt­tö­as­teel­le, ja lisän­nee Turun kaut­ta eri puo­lil­le maa­ta kul­ke­van rah­din osuut­ta. Tur­ku-Tuk­hol­ma ‑rei­tin etu­na on se, että sitä ehdi­tään ope­roi­da molem­piin suun­tiin ker­ran vuo­ro­kau­des­sa. Vap­pu­na 2021 käyt­töön on tulos­sa uusi lai­va Vaa­saan Suo­men ja Ruot­sin välil­le, jos­sa myös­kin nime­no­maan rah­ti­ka­pa­si­teet­ti on huo­mat­ta­vas­ti isom­pi kuin täl­lä het­kel­lä käy­tös­sä ole­vas­sa lai­vas­sa, ja joka saat­taa lisä­tä rah­din kul­jet­ta­mis­ta sitä kaut­ta, var­sin­kin kun se lai­vayh­teys nopeu­tuu aiem­paan näh­den. Yhteen­sä rah­ti­ka­pa­si­teet­ti kas­vaa näi­den kah­den uuden lai­van myö­tä ilmei­ses­ti noin kah­den aiem­min Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma ‑väliä kul­ke­neen lai­van rah­ti­ka­pa­si­tee­tin ver­ran — sen­kin jäl­keen, vaik­ka aiem­mat lai­vat Tur­ku-Tuk­hol­ma ‑rei­til­tä ja Vaa­sa-Uuma­ja ‑rei­til­tä jää­vät pois käy­tös­tä. Rah­din kul­je­tus­mää­rät eivät kas­va yhtä nopeas­ti, joten kil­pai­lu meri­kul­je­tuk­sis­ta kas­vaa kapa­si­tee­tin kas­vaes­sa. Itä­me­rel­tä tipah­ta­nee useam­pi laut­ta pois kau­pal­li­ses­ti tap­piol­li­se­na lii­ken­nöi­dä puo­li­tyh­jäl­lä rah­dil­la, ellei val­tio ala mak­saa pysy­väs­ti nii­den tap­pioi­ta, ja tukea nii­den tap­piol­li­sia reit­te­jä pit­kä­ai­kai­sem­min. Jos kil­pai­lu sal­li­taan, pudo­tus­pe­lis­sä voi tipah­taa pois 2–3 van­him­man pään alus­ta, jot­ka ovat kal­lii­ta ope­roi­da, kun uudet ener­gia­te­hok­kaat ja sil­ti van­hem­pia kil­pai­li­joi­taan nopeam­min kul­ke­maan kyke­ne­vät lai­vat aset­ta­vat uut­ta hin­ta- ja pal­ve­lu­ta­soa. Toki 2040-luvul­la voi olla sit­ten jo ihan toi­sen­lai­nen markkinatilanne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Lisäyk­se­nä vie­lä edel­li­seen, että Suo­men lai­va­mark­ki­naa tulee muut­ta­maan pal­jon myös Finn­li­ne­sin uusi stra­te­gia. Finn­li­ne­sil­le tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kais­ta­met­riä ja mat­kus­ta­jia 1100 per lai­va, mikä­li uudet lai­vat val­mis­tu­vat tilat­tuun ajan­koh­taan. Yhteen täl­lai­seen lai­vaan mah­tuu kar­keas­ti noin saman ver­ran rah­tia kuin noin 4 van­haa Tur­ku-Tuk­hol­ma — alus­ta tai noin 4 van­haa Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma ‑alus­ta on kul­jet­ta­nut, jot­ka ovat olleet enem­män­kin vedes­sä kul­ke­via hotel­li-ravin­to­loi­ta kuin rah­tia­luk­sia. Finn­li­nes on ilmoit­ta­nut aiko­van­sa alkaa kil­pail­la kokouk­sis­ta, kou­lu­tuk­sis­ta ja luen­to­ti­lois­ta. Nykyi­sin laut­ta­tar­jon­taa on pie­nes­sä koko­luo­kas­sa ja sit­ten 2000–3000 mat­kus­ta­jan koko­luo­kas­sa, mut­ta tulos­sa on pit­käs­tä aikaa tar­jon­taa nii­den väliin osu­vaan noin 1000:n mat­kus­ta­jan koko­luok­kaan. Mark­ki­nan muu­tok­sen käy­tän­nön mer­ki­tys on se, että parin vuo­den sisäl­lä Itä­me­ren rah­ti­lii­ken­ne saat­taa muut­tua olen­nai­ses­ti sii­tä, mil­lä rah­ti on kul­ke­nut vii­me vuo­si­na. Finn­li­nes ei ole vie­lä ker­to­nut, mil­le rei­til­le sen uudet suu­ren rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vat, jois­sa on 1100 mat­kus­ta­ja­paik­kaa, tule­vat. Rek­ka­ral­li täl­lai­seen aluk­seen (jos­sa on 5100 met­rin rah­ti­ka­pa­si­teet­ti) ja siel­tä pois on val­ta­vam­paa kuin mitä Itä­me­ren ris­tei­li­jöil­lä on totut­tu edes kah­den aluk­sen saa­pues­sa yhtä aikaa. Sata­ma­lii­ken­teen lii­ken­ne saat­taa näi­den alus­ten myö­tä muut­tua entis­tä pis­te­kuor­ma­mai­sem­mak­si niis­sä sata­mis­sa, joi­ta nämä kak­si uut­ta alus­ta käyttävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. mie­tin­tää: Finn­li­ne­sil­le tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kais­ta­met­riä ja mat­kus­ta­jia 1100 per lai­va, mikä­li uudet lai­vat val­mis­tu­vat tilat­tuun ajankohtaan. 

      Tämä huo­mioon ottaen koro­na­tuet nykyi­sil­le auto­lau­toil­le huol­to­var­muu­den­kaan perus­tel­len näyt­tä­vät aika hei­kos­ti perustelluilta…

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vil­le:

        Tämä huo­mioon ottaen koro­na­tuet nykyi­sil­le auto­lau­toil­le huol­to­var­muu­den­kaan perus­tel­len näyt­tä­vät aika hei­kos­ti perustelluilta…

        Finn­li­nes­han on teh­nyt oikeu­teen vali­tuk­set nykyi­sis­tä huol­to­var­muu­den perus­teel­la anne­tuis­ta tuis­ta, jota on jaet­tu vain tap­pio­ta teke­vil­le varus­ta­moil­le. Oikeu­des­ta ei ole vie­lä tul­lut pää­tök­siä sii­tä, ovat­ko nuo tuet olleet perus­tel­tu­ja ja lail­li­sia. Finn­li­nes on hoi­ta­nut kul­je­tuk­set ilman huol­to­var­muus­tu­kia, ja teh­nyt voit­toa myös koro­na-aika­na aina­kin osa­vuo­si­kat­saus­ten­sa mukaan, mikä indi­koi sitä, että koro­na-aika­na­kin kul­je­tuk­set voi­vat olla kan­nat­ta­via, jos vain kalus­to rah­ti­kul­je­tuk­siin sopi­vaa. Sil­lä on rah­ti­pai­not­tei­sem­mat aluk­set, jois­sa on vähem­män mat­kus­ta­ja­paik­ko­ja. Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä kah­des­ta oikeu­teen jäte­tys­tä jutus­ta tuo­miois­tui­met päättävät.

        Huol­to­var­muus­pe­rus­teel­la val­tio rahoit­taa täl­lä het­kel­lä pait­si isom­man volyy­min reit­te­jä, myös mm. Ecke­rön ja Griss­le­ham­nin väli­sen lai­va­rei­tin aja­mis­ta. Eli kah­den pie­neh­kön kylän väli­sen lai­va­lii­ken­teen. Sitä aje­taan M/S Ecke­rö ‑lai­val­la, johon mah­tuu 1500 mat­kus­ta­jaa ja 270 hen­ki­lö­au­toa. Griss­le­ham­nin kun­nas­sa on 249 asu­kas­ta. Ecke­rös­sä asuk­kai­ta on vajaa tuhat. Reit­tiä aje­taan nyt huol­to­var­muus­pe­rus­teel­la 21 ker­taa vii­kos­sa. Liput aluk­sel­le saa ostet­tua ruot­sik­si tai englan­nik­si, mut­ta edes suo­men­kie­li­siä verk­ko­si­vu­ja ei tar­jo­ta lip­pu­jen ostoon. Lipun hin­ta meren yli­tyk­ses­tä on täl­lä het­kel­lä 3,80 euroa per mat­kus­ta­ja, joka ei kata edes polt­toai­ne­ku­lu­ja per mat­kus­ta­ja. Lai­van lip­pu­jen hal­vat hin­nat on ennen­kin mah­dol­lis­tet­tu yhteis­kun­nan tuil­la, mut­ta nyt sen tulo­ker­ty­mä ker­tyy ilmei­ses­ti vie­lä entis­tä­kin vähem­män kau­pal­li­sis­ta tulois­ta. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, mikä on se huol­to­var­muus­pe­rus­te, jon­ka takia kah­den pie­nen kylän väliä pitää kul­kea 1500 mat­kus­ta­jan laut­ta 21 ker­taa vii­kos­sa. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa lai­va saa volyy­me­jä tax free ‑mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta nyt näi­tä ei niin ole. On toki ymmär­ret­tä­vää, että jos on päi­vit­täin kym­me­niä työ­mat­kaa­jia näi­den sata­mien välil­lä, joku yhteys tar­vi­taan, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi­kin alus voi­si riit­tää hoi­ta­maan huol­to­var­muu­den tar­peet. Jos val­tio lait­tai­si vapaa­seen kil­pai­lu­tuk­seen sen, kuka kyke­nee hal­vim­mal­la hoi­ta­maan tuol­lai­sen yhtey­den huol­to­var­muu­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­sil­lä rah­ti- ja mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä, kil­pai­lu­tuk­sen voit­tai­si toden­nä­köi­ses­ti jokin ihan toi­sen­lai­nen, pal­jon pie­nem­pi laiva.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. mie­tin­tää: Finn­li­nes­han on teh­nyt oikeu­teen vali­tuk­set nykyi­sis­tä huol­to­var­muu­den perus­teel­la anne­tuis­ta tuis­ta, jota on jaet­tu vain tap­pio­ta teke­vil­le varus­ta­moil­le. Oikeu­des­ta ei ole vie­lä tul­lut pää­tök­siä sii­tä, ovat­ko nuo tuet olleet perus­tel­tu­ja ja lail­li­sia. Finn­li­nes on hoi­ta­nut kul­je­tuk­set ilman huol­to­var­muus­tu­kia, ja teh­nyt voit­toa myös koro­na-aika­na aina­kin osa­vuo­si­kat­saus­ten­sa mukaan, mikä indi­koi sitä, että koro­na-aika­na­kin kul­je­tuk­set voi­vat olla kan­nat­ta­via, jos vain kalus­to rah­ti­kul­je­tuk­siin sopi­vaa. Sil­lä on rah­ti­pai­not­tei­sem­mat aluk­set, jois­sa on vähem­män mat­kus­ta­ja­paik­ko­ja. Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mitä kah­des­ta oikeu­teen jäte­tys­tä jutus­ta tuo­miois­tui­met päättävät.

        Huol­to­var­muus­pe­rus­teel­la val­tio rahoit­taa täl­lä het­kel­lä pait­si isom­man volyy­min reit­te­jä, myös mm. Ecke­rön ja Griss­le­ham­nin väli­sen lai­va­rei­tin aja­mis­ta. Eli kah­den pie­neh­kön kylän väli­sen lai­va­lii­ken­teen. Sitä aje­taan M/S Ecke­rö ‑lai­val­la, johon mah­tuu 1500 mat­kus­ta­jaa ja 270 hen­ki­lö­au­toa. Griss­le­ham­nin kun­nas­sa on 249 asu­kas­ta. Ecke­rös­sä asuk­kai­ta on vajaa tuhat. Reit­tiä aje­taan nyt huol­to­var­muus­pe­rus­teel­la 21 ker­taa vii­kos­sa. Liput aluk­sel­le saa ostet­tua ruot­sik­si tai englan­nik­si, mut­ta edes suo­men­kie­li­siä verk­ko­si­vu­ja ei tar­jo­ta lip­pu­jen ostoon. Lipun hin­ta meren yli­tyk­ses­tä on täl­lä het­kel­lä 3,80 euroa per mat­kus­ta­ja, joka ei kata edes polt­toai­ne­ku­lu­ja per mat­kus­ta­ja. Lai­van lip­pu­jen hal­vat hin­nat on ennen­kin mah­dol­lis­tet­tu yhteis­kun­nan tuil­la, mut­ta nyt sen tulo­ker­ty­mä ker­tyy ilmei­ses­ti vie­lä entis­tä­kin vähem­män kau­pal­li­sis­ta tulois­ta. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, mikä on se huol­to­var­muus­pe­rus­te, jon­ka takia kah­den pie­nen kylän väliä pitää kul­kea 1500 mat­kus­ta­jan laut­ta 21 ker­taa vii­kos­sa. Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa lai­va saa volyy­me­jä tax free ‑mat­kus­ta­jis­ta, mut­ta nyt näi­tä ei niin ole. On toki ymmär­ret­tä­vää, että jos on päi­vit­täin kym­me­niä työ­mat­kaa­jia näi­den sata­mien välil­lä, joku yhteys tar­vi­taan, mut­ta huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi­kin alus voi­si riit­tää hoi­ta­maan huol­to­var­muu­den tar­peet. Jos val­tio lait­tai­si vapaa­seen kil­pai­lu­tuk­seen sen, kuka kyke­nee hal­vim­mal­la hoi­ta­maan tuol­lai­sen yhtey­den huol­to­var­muu­den kan­nal­ta mer­ki­tyk­sel­li­sil­lä rah­ti- ja mat­kus­ta­ja­mää­ril­lä, kil­pai­lu­tuk­sen voit­tai­si toden­nä­köi­ses­ti jokin ihan toi­sen­lai­nen, pal­jon pie­nem­pi laiva.

        Jos kyse on kor­rup­tio-tyyp­pi­sen “ylei­sen tavan” näky­mi­ses­tä täs­sä­kin asiassa?

        Ehkä meil­tä ei löy­dy iso­ja palat­se­ja mut­ta muu­ta “tuh­maa” kylläkin?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Vil­le: Tämä huo­mioon ottaen koro­na­tuet nykyi­sil­le auto­lau­toil­le huol­to­var­muu­den­kaan perus­tel­len näyt­tä­vät aika hei­kos­ti perustelluilta…

        Sinän­sä en ymmär­rä muu­ten­kaan koro­na­tu­kia auto­lau­toil­le. Kyl­lä ne tava­rat kul­ke­vat, varus­ta­moil­le vaan pitää mak­saa enem­män kul­je­tuk­ses­ta, jos ne eivät saa jul­kis­ta tukea. Ahve­nan­maan kan­san­edus­ta­ja vaa­tii perä­ti lisää tukea, jot­ta huol­to­var­muus on var­mas­ti tur­vat­tu, ja aina­han sitä saa vaa­tia, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa on kui­ten­kin ole­mas­sa toi­mi­vat markkinat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. mie­tin­tää:
      Lisäyk­se­nä vie­lä edel­li­seen, että Suo­men lai­va­mark­ki­naa tulee muut­ta­maan pal­jon myös Finn­li­ne­sin uusi stra­te­gia. Finn­li­ne­sil­le tulee vuon­na 2023 kak­si uut­ta ison rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vaa, joi­hin mah­tuu rah­tia 5100 kais­ta­met­riä ja mat­kus­ta­jia 1100 per lai­va, mikä­li uudet lai­vat val­mis­tu­vat tilat­tuun ajan­koh­taan. Yhteen täl­lai­seen lai­vaan mah­tuu kar­keas­ti noin saman ver­ran rah­tia kuin noin 4 van­haa Tur­ku-Tuk­hol­ma – alus­ta tai noin 4 van­haa Hel­sin­ki-Tuk­hol­ma ‑alus­ta on kul­jet­ta­nut, jot­ka ovat olleet enem­män­kin vedes­sä kul­ke­via hotel­li-ravin­to­loi­ta kuin rah­tia­luk­sia. Finn­li­nes on ilmoit­ta­nut aiko­van­sa alkaa kil­pail­la kokouk­sis­ta, kou­lu­tuk­sis­ta ja luen­to­ti­lois­ta. Nykyi­sin laut­ta­tar­jon­taa on pie­nes­sä koko­luo­kas­sa ja sit­ten 2000–3000 mat­kus­ta­jan koko­luo­kas­sa, mut­ta tulos­sa on pit­käs­tä aikaa tar­jon­taa nii­den väliin osu­vaan noin 1000:n mat­kus­ta­jan koko­luok­kaan. Mark­ki­nan muu­tok­sen käy­tän­nön mer­ki­tys on se, että parin vuo­den sisäl­lä Itä­me­ren rah­ti­lii­ken­ne saat­taa muut­tua olen­nai­ses­ti sii­tä, mil­lä rah­ti on kul­ke­nut vii­me vuo­si­na. Finn­li­nes ei ole vie­lä ker­to­nut, mil­le rei­til­le sen uudet suu­ren rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vat, jois­sa on 1100 mat­kus­ta­ja­paik­kaa, tule­vat. Rek­ka­ral­li täl­lai­seen aluk­seen (jos­sa on 5100 met­rin rah­ti­ka­pa­si­teet­ti) ja siel­tä pois on val­ta­vam­paa kuin mitä Itä­me­ren ris­tei­li­jöil­lä on totut­tu edes kah­den aluk­sen saa­pues­sa yhtä aikaa. Sata­ma­lii­ken­teen lii­ken­ne saat­taa näi­den alus­ten myö­tä muut­tua entis­tä pis­te­kuor­ma­mai­sem­mak­si niis­sä sata­mis­sa, joi­ta nämä kak­si uut­ta alus­ta käyttävät.

      Lai­vat mene­vät rei­til­le Naan­ta­li-Kapells­kär, joten Hel­sin­gin sata­mat eivät aina­kaan näi­den alus­ten takia kuor­mi­tu lisää.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Pek­su: Lai­vat mene­vät rei­til­le Naan­ta­li-Kapells­kär, joten Hel­sin­gin sata­mat eivät aina­kaan näi­den alus­ten takia kuor­mi­tu lisää.

        Tus­kin mene­vät molem­mat lai­vat aina­kaan pel­käs­tään sil­le rei­til­le. Kum­mas­sa­kin lai­vas­sa on 5100 met­riä rah­ti­ti­laa, ja lai­va ehti­si kul­kea tuos­ta molem­piin suun­tiin ker­ran vuo­ro­kau­des­sa eli kul­je­tus­ka­pa­si­teet­tia oli­si sil­loin 20,4 km rah­tia per vuo­ro­kausi. Jo pelk­kien noi­den kah­den Finn­li­ne­sin rah­ti­ka­pa­si­teet­ti oli­si yhteen­sä noin 10 000 hen­ki­lö­au­toa tai noin 1100 rek­kaa vuo­ro­kau­des­sa per suun­ta vuo­ro­kau­des­sa. Se riit­täi­si kul­jet­ta­maan kai koko ete­lä-Suo­men ja Ruot­sin väli­sen pyö­ril­lä lai­vaan ajet­ta­van tämän­het­ki­sen rah­din. Ver­tai­lun vuok­si voi­si tode­ta, että esi­mer­kik­si Amo­rel­lan rah­ti­ka­pa­si­teet­ti on 0,9 km per suun­ta ja 1,8 km per vuo­ro­kausi ja Vikin­gin tois­tai­sek­si uusim­mal­la aluk­sel­la Viking Gracel­la­kin rah­tia mah­tuu vain 1,28 km per suun­ta, eli vain nel­jän­nes sii­tä, mitä jo yksi Finn­li­ne­sin uusi lai­va kyke­nee kul­jet­ta­maan sen perus­teel­la, mitä kapa­si­tee­tik­si on tie­do­tet­tu. Viking ja Tal­link ovat myös mark­ki­noil­la jaka­mas­sa rah­ti­pot­tia, eikä Finn­li­nes pys­ty miten­kään yhtäk­kiä korot­ta­maan omaa mark­ki­nao­suut­taan niin pal­joa, että voi­si saa­da noin val­ta­van kapa­si­tee­tin ver­ran kul­je­tuk­sia. En usko, että molem­pia uusia val­ta­van rah­ti­ka­pa­si­tee­tin lai­vo­ja lai­tet­tai­siin Naan­ta­li-Kapells­kär ‑retil­le aina­kaan alkuun. Kor­kein­taan toi­nen. Vähin­tään toi­nen men­nee jol­le­kin muul­le reitille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Aina huo­maa, kun val­tuu­tos­sa teh­dään pää­tök­siä, jot­ka eivät ole vir­ka­mies­ten pöy­däl­lä viih­ty­neet niin pit­kään, että joku kou­lu­tet­tu ihmi­nen oli­si miet­ti­nyt pää­tök­sen seuraukset.

    Täs­sä sata­ma­toi­min­to­jen kes­kit­tä­mi­ses­sä Jät­kä­saa­reen ei oikeas­taan ole muu­ta ongel­maa kuin se, että lai­va­mat­kus­ta­jis­ta moni­kaan ei jää Jät­kä­saa­reen, eikä yksi auto­tun­ne­li ja pari rai­tio­vau­nu­lin­jaa rii­tä hei­dän kul­je­taa­mi­seen siel­tä pois. Tar­vi­taan joko ns. “ihmis­kul­je­tin” sata­mas­ta Ruo­ho­lah­den met­roa­se­mal­le tai sit­ten ihan rehel­li­nen uusi met­ro­lin­ja. Ruo­ho­lah­den kaut­ta kul­ke­mi­ses­sa met­ron kapa­si­teet­ti saat­taa tul­la osan aikaa päi­väs­tä vastaan.

    Odo­tan mie­len­kiin­nol­la suun­nit­te­lu­vai­het­ta. Poten­ti­aa­lia on tul­la kaik­kien aiko­jen kal­leim­mak­si 180Mlla myy­dyk­si tun­ne­lik­si. Aina­kin saa­daan useam­pi tun­ne­li yhden tun­ne­lin päätöksellä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Nii­den on tul­ta­va saman­ai­kai­ses­ti, kos­ka ne toi­mi­vat tois­ten­sa pelas­tus­ve­nei­nä. Se ei ole aivan pie­ni ongelma.”

    Kuka­han täl­lai­sen vaa­ti­muk­sen on esit­tä­nyt? Ei kukaan. Mut­ta noin logis­tis-viih­de­tar­jon­ta yhdis­tel­mäl­le sopi­vin aika­tau­lu on läh­teä alkuil­las­ta työ­päi­vän jäl­keen ja saa­pua sata­maan aamul­la. Tämä aiheut­taa Tuk­hol­man lai­vo­jen yhtei­set aika­tau­lut, ei joku pelastussuunnitelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ”Nii­den on tul­ta­va saman­ai­kai­ses­ti, kos­ka ne toi­mi­vat tois­ten­sa pelas­tus­ve­nei­nä. Se ei ole aivan pie­ni ongelma.”

      Kuka­han täl­lai­sen vaa­ti­muk­sen on esit­tä­nyt? Ei kukaan.

      Voi olla, että tie­to­ni on van­hen­tu­nut. Noil­la lai­voil­la sal­lit­tiin alun­pe­rin pie­nem­pi mää­rä pelas­tus­ve­nei­tä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’y­nyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tus­ve­nei­tä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Voi olla, että tie­to­ni on van­hen­tu­nut. Noil­la lai­voil­la sal­lit­tiin alun­pe­rin pie­nem­pi mää­rä pelas­tus­ve­nei­tä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’ynyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tus­ve­nei­tä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

        Ei voi aina luot­taa sii­hen että molem­pien varus­ta­mo­jen lai­vat tule­vat perä­ka­naa. Toi­nen voi olla tela­kal­la tai teke­mäs­sä muu­ta keik­kaa. Esto­nian onnet­to­muusyö­nä oli vis­siin 4 lai­vaa lähel­lä, mut­ta kos­ka se uppo­si kuin kivi niin kovin pal­jon ei pys­tyt­ty aut­ta­maan. Jos lai­va uppo­aa hal­li­tus­ti tai esim syt­tyy tuli­pa­lo, saa­daan kaik­ki eva­kuoi­tua kyl­lä lau­kais­ta­vil­le kumi­lau­toil­le + pelastusveneille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Voi olla, että tie­to­ni on van­hen­tu­nut. Noil­la lai­voil­la sal­lit­tiin alun­pe­rin pie­nem­pi mää­rä pelas­tus­ve­nei­tä sil­lä ehdol­la, että ne aja­vat parit­tain. En ole kä’ynyt kat­so­mas­sa, onko siel­lä nyt pelas­tus­ve­nei­tä- ja laut­to­ja 3000 hengelle.

        Nyky­ään on ilmei­ses­ti mark­ki­noil­le tul­lut myös pie­nem­pään tilaan mah­tu­via Itä­me­rel­le sovel­tu­vak­si arvioi­tu­ja pelas­tus­rat­kai­su­ja kuin perin­tei­set pelas­tus­ve­neet. Ensim­mäi­nen ilmei­ses­ti koko­naan pelas­tus­ve­nee­tön isom­man koko­luo­kan ris­tei­li­jä on tulos­sa kesäl­lä käyt­töön Vaasaan.

        Vaa­san uuteen Auro­ra Bot­nia ‑lai­vaan ei nimit­täin ilmei­ses­ti tule perin­tei­siä pelas­tus­ve­nei­tä ollen­kaan, vaan evan­kuoin­ti­jär­jes­tel­mä 1100 hen­gel­le: https://www.wasaline.com/fi/portfolio-item/aurora-botnialle-kayttoon-pelastusveneiden-sijaan-evakuointijarjestelma/

        Wasa Linen oman kovauk­sen mukaan onnet­to­muus­ti­lan­tees­sa veteen pudo­te­taan sii­nä rat­kai­sus­sa pelas­tus­suk­ka ja pelas­tus­laut­ta, joka täyt­tyy auto­maat­ti­ses­ti ilmal­la, ja johon mat­kus­ta­jat sit­ten voi­vat liu­kua pelas­tus­suk­kaa pitkin. 

        Var­maan Itä­me­ren muil­la lai­voil­la seu­ra­taan kiin­nos­tu­nei­na, kuin­ka tuo jär­jes­tel­mä toi­mii mm. kovil­la pak­ka­sil­la. Jos jär­jes­tel­mä osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si, se saat­ta­nee tul­la jat­kos­sa myös 3000 hen­gen lai­voil­le käyt­töön — jol­loin niis­sä ei tar­vit­tai­si ehkä nykyis­tä­kään mää­rää perin­tei­siä pelastusveneitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Molem­mil­la aluk­sil­la on kyl­lä aivan var­mas­ti pelas­tus­laut­to­ja ja ‑venei­tä kai­kil­le lai­val­la oli­joil­le. Sil­ti ei ole ihan pie­ni etu mah­dol­li­ses­sa onnet­to­muu­des­sa, että niis­tä mat­kus­ta­jat tar­vit­taes­sa saa­daan nopeas­ti eva­kuoi­tua lähei­sel­le aluk­sel­le (jol­le kaik­ki mah­tu­vat) tai vie­lä mie­luum­min ennen kuin pelas­tus­ve­nei­siin edes tar­vit­see siirtyä.

      Lai­vo­jen nykyi­nen aika­tau­lu ei ole miten­kään opti­maa­li­nen, vaan enem­män kom­pro­mis­si. Aluk­set (molem­mat) saa­pu­vat hie­man myö­hään aamul­la mää­rän­pää­hän­sä ja pysäh­ty­vät kes­kel­lä yötä Maarianhaminassa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Kata­ja­nok­ka-osuus pää­tök­ses­sä oli leu­kaa lok­saut­ta­van ällis­tyt­tä­vä. Jos Hel­sin­gis­tä alkai­si etsi­mään paik­kaa johon on mah­dol­li­sim­man vai­kea saa­da mah­tu­maan suu­ri mää­rä yli­mää­räis­tä ja yhtä­ai­kais­ta auto­lii­ken­net­tä ja johon on kui­ten­kin vie­lä maayh­teys, niin Kata­ja­no­kan kär­ki voit­tai­si men­nen tullen. 

    Vaik­ka sin­ne menee nyt vain yksi lai­va, niin jo ilman autoa­kin Tuk­hol­man-lai­vaan pää­se­mi­nen on her­mo­ja­raas­ta­va koke­mus täpö­täy­des­sä ratikassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa teh­tiin kes­ki­viik­ko­na suu­ri pää­tös vapaut­taa Ete­lä­sa­ta­ma laut­ta­lii­ken­teel­tä parem­paan käyt­töön. Parem­pi käyt­tö tar­koit­taa täs­sä uusia hotel­le­ja, asun­to­ja, lii­ke­ti­laa ja ‘merel­li­siä kau­pun­ki­ti­lo­ja’ kiinteistösijoittajille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Vuo­saa­reen voi­si ensik­si pak­ko­siir­tää kemi­kaa­li-/kaa­su-/öl­jy­kul­je­tuk­set. Niis­sä kul­kee sel­lais­ta tava­raa, että kan­ta­kau­pun­kiin ei tar­vi­ta nii­tä ihan turvasyistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Kau­pun­ki on jo pit­kään havi­tel­lut uudis­ra­ken­ta­mis­ta Ete­lä­sa­ta­maan. Nyt on kek­sit­ty, että lai­va­lii­ken­ne saa­daan pois sata­mas­ta koplaa­mal­la Ete­lä­sa­ta­man suun­ni­tel­mat Jät­kä­saa­ren tun­ne­li­suun­ni­tel­miin. Jät­kä­saa­res­sa yri­te­tään rat­koa Län­si­sa­ta­man ongel­mia, jot­ka nekin ovat täy­sin kau­pun­gin itsen­sä aiheuttamia.

    Ete­lä­sa­ta­ma on mai­se­mal­li­ses­ti Hel­sin­gin tär­keim­piä aluei­ta. Oli­si ollut rei­lum­paa pitää Ete­lä­sa­ta­man rat­kai­sut eros­sa Jät­kä­saa­ren lii­ken­neon­gel­mis­ta, joi­ta nyt siis kai­ken lisäk­si ollaan siir­tä­mäs­sä Katajanokalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Koplaus on onnis­tu­nut sil­tä­kin kan­nal­ta, että esi­mer­ki­ki­si täl­lä pals­tal­la kaik­ki kan­na­no­tot kos­ke­vat sata­mien lii­ken­net­tä ja Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne­tun­ne­lei­ta. Kukaan ei tun­nu ole­van huo­lis­saan Ete­lä­sa­ta­man mai­se­mas­ta ja sin­ne kaa­vail­luis­ta hotel­leis­ta ja kiin­teis­to­si­joit­ta­jien rakennusmassoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ran­to­jen vapaut­ta­mi­ses­ta:
      Koplaus on onnis­tu­nut sil­tä­kin kan­nal­ta, että esi­mer­ki­ki­si täl­lä pals­tal­la kaik­ki kan­na­no­tot kos­ke­vat sata­mien lii­ken­net­tä ja Jät­kä­saa­ren lii­ken­ne­tun­ne­lei­ta. Kukaan ei tun­nu ole­van huo­lis­saan Ete­lä­sa­ta­man mai­se­mas­ta ja sin­ne kaa­vail­luis­ta hotel­leis­ta ja kiin­teis­to­si­joit­ta­jien rakennusmassoista.

      Joh­tuu luul­ta­vas­ti sii­tä, että suu­rim­mal­la osal­la ei ole mitään peri­aat­teel­lis­ta ongel­maa sen kans­sa, että Ete­lä­ran­nas­sa ole­vat park­ki­pai­kat ja muut asfalt­ti­ken­tät ote­taan ihan mihin tahan­sa muu­hun käyt­töön kuin nykyi­seen, että hal­van näköi­nen parak­ki­ter­mi­naa­li pure­taan. Paik­ka­han on nykyi­sel­lään aivan hir­ve­ää kau­pun­kiym­pä­ris­töä, sii­tä ei miten­kään saa rumem­paa ja huo­nom­paa. Ei vaik­ka raken­net­tai­siin uusi Merihaka.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Finn­li­nes suut­tui kun­mil­jar­döö­rio­mis­ta­ja Gri­mal­dil­le ei myön­net­ty mono­po­lia halua­mil­leen rei­teil­le. Val­tio oikeuteen. 

    Viro on muu­ten tuke­nut Tal­link­kia muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la ja luvan­nut että rahaa riit­tää viron lai­voil­le. Kyl­lä on kova kisa ja mono­po­le­ja himoitaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rooms:

      Finn­li­nes suut­tui kun­mil­jar­döö­rio­mis­ta­ja Gri­mal­dil­le ei myön­net­ty mono­po­lia halua­mil­leen rei­teil­le. Val­tio oikeuteen.

      Viro on muu­ten tuke­nut Tal­link­kia muu­ta­mal­la kym­me­nel­lä mil­joo­nal­la ja luvan­nut että rahaa riit­tää viron lai­voil­le. Kyl­lä on kova kisa ja mono­po­le­ja himoitaan

      Mono­po­lei­hin asti tuos­sa tus­kin men­nään, mut­ta minä en ihmet­te­li­si, jos Itä­me­rel­lä koh­ta ris­tei­li­jöi­den koko kutis­tui­si mat­kus­ta­ja­paik­ko­jen osal­ta. Siel­lä on totut­tu aje­le­maan isoil­la hotel­leil­la kesät ja tal­vet, eikä hin­ta­kil­pai­lua ole näh­ty pariin vuo­si­kym­me­neen kuin Viron ja Hel­sin­gin väli­sel­lä rei­til­lä, jos­sa kovan kil­pai­lun kes­kel­lä Lin­da Line meni taan­noin nurin. Tuk­hol­man ja Turun sekä Tuk­hol­man ja Hel­sin­gin väli­sil­lä rei­teil­lä on ollut kah­den yhtiön oli­go­po­li, jois­ta kum­mal­la­kin on mil­tei saman­lai­nen kalus­to. On täl­lä het­kel­lä ilmeis­tä, että niil­lä talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa kalus­toa oli­si rah­ti­ka­pa­si­tee­til­taan iso, mut­ta mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­til­taan sel­väs­ti nykyis­tä pie­nem­pi kalus­to. Itä­me­rel­lä on maa­il­man suu­rim­pia reit­ti­lai­vo­ja tax freen takia, jon­ka myö­tä moni menee lai­val­le ei mat­ka­tak­seen mihin­kään, vaan vain oleil­lak­seen lai­val­la. Rei­tin nopeu­del­la ei ole ollut pal­joa mer­ki­tys­tä, jos moni mat­kus­ta­ja ei ole var­si­nai­ses­ti mihin­kään mat­kal­la, vaan vain ris­tei­le­mäs­sä. Tuk­hol­man rei­til­tä puut­tuu koko­naan tar­jon­ta mm. nopeam­min kul­ke­vis­ta pie­nem­mis­tä lai­vois­ta, jot­ka ajai­si­vat peril­le suo­raan, ja oli­si­vat edes jon­kin­lai­nen vaih­toeh­to len­tä­mi­sel­le. Veik­kaan, että kysyn­tää voi­si löy­tyä rah­ti­pai­not­tei­sem­mal­le aluk­sil­le. Jos nii­tä tuli­si, saat­tai­si avau­tua eko­lo­gi­nen loke­ro nykyis­tä pie­nem­mil­le, mut­ta nopeam­mill mat­kus­ta­ja­lai­voil­le ihan liikkumiseen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Itse olin aika ällis­ty­nyt sii­tä, että peri­aa­te­pää­tös teh­tiin ilman mitään esi­tys­tä tun­ne­lin lin­jauk­ses­ta. Näin taval­li­sen tal­laa­jan jär­jel­lä asia ei ole ihan pie­ni. Reit­ti Län­si­väy­läl­tä Län­si­sa­ta­maan mm. ris­te­ää met­ro­tun­ne­lin kans­sa, ja suu­auk­ko sata­ma-alu­eel­la toden­nä­köi­ses­ti täy­tyy raken­taa täyt­tö­maal­le. Auto­tun­ne­li ei tie­tys­ti tule yhtä syväl­le kuin met­ro, mut­ta met­ro­tun­ne­lin kal­lio­kat­to vaa­tii jon­kun pak­suu­den, ja sitä kal­lio­ta ei voi men­nä lou­hi­maan pois ilman, että met­ro­tun­ne­lin raken­ne rat­kais­taan jol­lain taval­la. Nämä kaik­ki mak­sa­vat rahaa. Jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty kus­tan­nusar­vio 180 mil­joo­naa on näh­däk­se­ni täy­sin stet­so­nis­ta tem­pais­tu nume­ro, kun edes tun­ne­lin lin­jauk­ses­ta ei ole esi­tet­ty mitään pitävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Itse olin aika ällis­ty­nyt sii­tä, että peri­aa­te­pää­tös teh­tiin ilman mitään esi­tys­tä tun­ne­lin linjauksesta. 

      On sitä tnne­lia nyt vähän sen­tään suun­ni­tel­tu, mut­ta aika hute­ral­la poh­jal­la kus­tan­nusar­vio sil­ti on.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tun­ne­li­uu­ti­nen oli var­sin yllättävä.

    Jos tul­kit­sin uut­ta maa­na­lais­ta yleis­kaa­vaa oikein, ei tun­ne­li kul­ki­si suo­raan vaan kier­täi­si mut­kan Kam­pin kaut­ta ja hau­taus­maan alta. Jokai­nen met­ri mak­saa, mut­ta kai tuos­sa jokin jär­ki on.

    Hal­vin rat­kai­su Jät­kä­saa­ren lii­ken­neon­gel­miin oli­si asen­taa sata­man Rion­ka­dun lii­ken­neym­py­rään lii­ken­ne­va­lot ja punai­sia päin aja­mis­ta val­vo­va tolp­pa­ka­me­ra. Lii­ken­ne­va­lot pääs­täi­si­vät ker­ral­laan auto­ja katu­verk­koon mää­rän, jon­ka katu­verk­ko kes­tää. Lai­vo­jen pur­ka­mi­nen toki hidas­tui­si — ja osa lii­ken­tees­tä ohjau­tui­si lopul­ta Vuo­saa­reen. Ongel­ma­han on lai­val­ta katu­verk­koon tule­va lii­ken­ne — ei Hel­sin­gis­tä päin lai­vaan tule­va lii­ken­ne, joka tah­dis­tuu aika kivasti.

    Joku kom­ment­ti mai­nit­si legen­dan Jät­kä­saa­res­ta ”autot­to­ma­na kau­pun­gin­osa­na”. Auto­ton­ta Jät­kä­saar­ta ei tul­la näke­mään aina­kaan 2020-luvul­la. Nyt pal­ve­lu­verk­ko on niin sur­kea — tai oikeam­min pt-pal­ve­lut ovat niin vai­keas­ti saa­vu­tet­ta­via — että monet autot­to­mat­kin koti­ta­lou­det pää­ty­vät hank­ki­maan auton Jät­kä­saa­reen muutettuaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Ympä­ris­tö­jär­jes­töt sen sijaan jat­koi­vat kamp­pai­lua Vuo­saa­ren sata­maa vas­taan Faze­rin peri­kun­nan ystä­väl­li­sel­lä rahoituksella.”

    Mikä int­res­si Faze­rin peri­kun­nal­la oli vas­tus­taa Vuo­saa­ren satamaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jät­kä­saa­ri on kyl­lä sur­ku­hu­pai­sa viri­tys. Tuos­ta oli­si voi­nut puka­ta kah­dek­san­kais­tai­sen bule­var­din sata­mas­ta Länk­kä­ril­le, eikä oli­si tar­vit­tu mitään tun­ne­lia. Siis ihan itse aiheu­tet­tu pään­sär­ky. Toi­vot­ta­vas­ti lii­ken­ne­suun­ni­tel­man teh­nyt ei ole enää kau­pun­gin palveluksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuos­ta oli­si voi­nut puka­ta kah­dek­san­kais­tai­sen bule­var­din sata­mas­ta Länk­kä­ril­le, eikä oli­si tar­vit­tu mitään tunnelia.

      Kah­dek­san­kais­tai­nen bule­var­dio oli­si var­maan­kin 60 met­riä leveä. Se vei­si var­maan­kin maa­ta kym­me­nen heh­taa­ria eli sata­tu­hat­ta neliö­met­riä. Jät­kä­saa­res­sa neliö­met­rin arvo on 1500 €. Tuo sinun rat­kai­susi oli­si siis mak­sa­nut pel­käs­tään menet­ty­nä maa­nar­vo­na suo­raan 150 M€. Sen lisäk­si se oli­si romaut­ta­nut maan arvon ympril­lään este­vai­ku­tuk­sen vuok­si. Miten vaik­ka­pa pie­ni lap­si pää­si­si sen yli kou­lu­mat­kal­laan? Onnek­si et ole suun­nit­te­le­mas­sa Helsinkiä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sata­ma­toi­min­to­jen aiheut­ta­ma lii­ken­ne vähe­ni­si kes­kus­tas­sa oleel­li­ses­ti, jos Tuk­hol­man lin­jan kak­si laut­taa jat­kai­si­vat Kata­ja­no­kan ran­tau­tu­mi­sen jäl­keen Vuo­saa­reen pur­ka­maan ja las­taa­maan autot ja rekat. 

    Lin­jan tar­joa­ma pal­ve­lu­han on sel­lais­ta “aamul­la peril­lä” ‑tyyp­pis­tä ja sen seu­rauk­se­na aluk­set kel­lu­vat mai­nok­si­na rie­mu­nam­me sata­ma-altais­sa koko päi­vän, niin Tuk­hol­mas­sa kuin Hel­sin­gis­sä. Tyy­pil­li­ses­ti lau­tat ovat kel­lu­neet vajaan kah­dek­san tun­tia, joten täs­sä ajas­sa ehti­si hyvin poi­ke­ta Vuo­saa­ren sata­mas­sa vaih­ta­mas­sa kumi­pyö­rin liik­ku­vat mat­kus­ta­jat ja rah­ti. Hin­taoh­jauk­sel­la kan­nus­tet­tai­siin kivas­ti las­taa­maan autot ja rekat käte­väs­ti sata­ma­tun­ne­lin (sekin on jo!) kaut­ta suo­raan kehä­tiel­tä ja edel­leen ne joi­den oli­si aivan pak­ko saa­da ajaa auton­sa kes­ki­kau­pun­gil­ta laut­taan voi­si­vat sen — toki vähäi­ses­tä lisä­mak­sus­ta — tehdä. 

    Kata­ja­nok­ka on keh­noh­ko valin­ta kes­kus­tan sata­mak­si, jos Vuo­saa­reen pitäi­si teh­dä päi­vit­täin lenk­ki, ehkä Tuk­hol­man lau­tat voi­si­vat sen sijaan käyt­tää Län­si­sa­ta­maa? Toki myös osa Tal­lin­nan lii­ken­tees­tä voi­si teh­dä saman len­kin Vuo­saa­reen, esim. päi­vän ekat tai vikat läh­döt tai vaik­ka kaik­ki, jos hin­taoh­jaus vain puree kunnolla…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos kat­soo ihan vain kart­taa, ja pitäi­si nyt suun­ni­tel­la uusi sata­ma Tal­lin­nan ja Tuk­hol­man lau­to­jen kul­jet­ta­mal­le kumi­pyö­rä­lii­ken­teel­le, loo­gi­sin paik­ka oli­si Pork­ka­lan­nie­men paik­keil­la, jon­ne Kehä 3:n voi­si jat­kaa. Se oli­si myös mat­kan var­rel­la Hel­sin­kiin / Hel­sin­gis­tä, jos halu­taan kul­jet­taa mat­kus­ta­jat sin­ne. Käy­tän­nös­sä ja nyky­het­kel­lä tie­tys­ti mah­do­ton ajatus 🙂

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. B:
      Sata­ma­toi­min­to­jen aiheut­ta­ma lii­ken­ne vähe­ni­si kes­kus­tas­sa oleel­li­ses­ti, jos Tuk­hol­man lin­jan kak­si laut­taa jat­kai­si­vat Kata­ja­no­kan ran­tau­tu­mi­sen jäl­keen Vuo­saa­reen pur­ka­maan ja las­taa­maan autot ja rekat. 

      Lin­jan tar­joa­ma pal­ve­lu­han on sel­lais­ta ”aamul­la peril­lä” ‑tyyp­pis­tä ja sen seu­rauk­se­na aluk­set kel­lu­vat mai­nok­si­na rie­mu­nam­me sata­ma-altais­sa koko päi­vän, niin Tuk­hol­mas­sa kuin Hel­sin­gis­sä. Tyy­pil­li­ses­ti lau­tat ovat kel­lu­neet vajaan kah­dek­san tun­tia, joten täs­sä ajas­sa ehti­si hyvin poi­ke­ta Vuo­saa­ren sata­mas­sa vaih­ta­mas­sa kumi­pyö­rin liik­ku­vat mat­kus­ta­jat ja rah­ti. Hin­taoh­jauk­sel­la kan­nus­tet­tai­siin kivas­ti las­taa­maan autot ja rekat käte­väs­ti sata­ma­tun­ne­lin (sekin on jo!) kaut­ta suo­raan kehä­tiel­tä ja edel­leen ne joi­den oli­si aivan pak­ko saa­da ajaa auton­sa kes­ki­kau­pun­gil­ta laut­taan voi­si­vat sen – toki vähäi­ses­tä lisä­mak­sus­ta – tehdä. 

      Kata­ja­nok­ka on keh­noh­ko valin­ta kes­kus­tan sata­mak­si, jos Vuo­saa­reen pitäi­si teh­dä päi­vit­täin lenk­ki, ehkä Tuk­hol­man lau­tat voi­si­vat sen sijaan käyt­tää Län­si­sa­ta­maa? Toki myös osa Tal­lin­nan lii­ken­tees­tä voi­si teh­dä saman len­kin Vuo­saa­reen, esim. päi­vän ekat tai vikat läh­döt tai vaik­ka kaik­ki, jos hin­taoh­jaus vain puree kunnolla…

      Mä en näe mitään miel­tä sil­le että lai­vo­ja siir­rel­lään pit­kin päi­vää sata­mien välil­lä. Se kulut­taa kans­sa die­se­liä val­ta­vat mää­rät. Nyt esi­tet­ty vaih­toeh­to on kom­pro­mis­si jon­ka kans­sa voi elää. Tuk­hol­man lai­vo­jen aika­tau­lu­ja pitäi­si por­ras­taa että eivät saa­vu ja läh­de samal­la tun­ti­lu­ke­mal­la kos­ka Kata­ja­no­kal­le meneä­vät rai­tio­vau­nut eivät vedä muuten.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Mä en näe mitään miel­tä sil­le että lai­vo­ja siir­rel­lään pit­kin päi­vää sata­mien välil­lä. Se kulut­taa kans­sa die­se­liä val­ta­vat mää­rät. Nyt esi­tet­ty vaih­toeh­to on kom­pro­mis­si jon­ka kans­sa voi elää. Tuk­hol­man lai­vo­jen aika­tau­lu­ja pitäi­si por­ras­taa että eivät saa­vu ja läh­de samal­la tun­ti­lu­ke­mal­la kos­ka Kata­ja­no­kal­le meneä­vät rai­tio­vau­nut eivät vedä muuten. 

        Kyl­lä kaik­kein jär­ke­vin rat­kai­su oli­si, että auto­ja kul­jet­ta­va laut­ta­lii­ken­ne suun­tau­tui­si muu­al­le kuin Hel­sin­gin kes­kus­taan. Hen­ki­lö­lii­ken­teel­le Hel­sin­gin kes­kus­ta voi olla jär­ke­vä koh­de, tosin parem­pi oli­si vähän sivus­sa kes­kus­tas­ta, kos­ka kysees­sä ei ole kes­kus­tas­ta kes­kus­taan tyyp­pi­nen lii­ken­ne (kuten esim. junat). Yksi ongel­ma on nykyi­sin ole­mas­sa ole­va auto­laut­ta-kalus­to, jon­ka takia on “pak­ko” hyväk­syä yhdis­tet­ty auto­jen ja ihmis­ten kul­je­tus, mut­ta äkkiä se kalus­to muut­tuu toi­sek­si, jos vain pää­te­tään muut­taa toi­min­taym­pä­ris­tö toi­sek­si. Niin, ja onhan näi­tä tun­ne­li­ju­nia visioi­tu sekä Tal­lin­nan että Tuk­hol­man suun­taan, mut­ta nii­tä saa­daan luul­ta­vas­ti odot­taa aika pitkään…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Sekä Län­si­sa­ta­man että Ete­lä­sa­ta­man (Olym­pia­ter­mi­naa­lin jää­des­sä pois käy­tös­tä Kata­ja­no­kan) osal­ta ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä tulee toi­vot­ta­vas­ti ja ilmei­ses­ti rajoit­ta­maan polt­to­moot­to­ri­käyt­töis­ten auto­jen käy­tön rajoit­ta­mi­nen. Hel­sin­ki ei voi kovin pit­kään jää­dä jäl­keen kan­sain­vä­li­ses­tä kehi­tyk­ses­tä, jos­sa fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käyt­tä­vää lii­ken­net­tä aje­taan alas Käy­tän­nös­sä ajo­neu­vo­kan­ta ei uusiu­du samas­sa tah­dis­sa rajoi­tus­ten kans­sa, jol­loin kau­pun­ki­sa­ta­mien kaut­ta kul­ke­vien ajo­neu­vo­jen mää­rä vähenee.
    Ylei­sem­min­kin tren­di­nä on, että autot pyri­tään hää­tä­mään kes­kus­tois­ta, esim. Oslos­sa on pois­tet­tu park­ki­pai­kat. Hel­sin­gin nykyi­set kes­kus­ta­sa­ta­mat eivät oikein istu tähän kehi­tyk­seen. Nyt teh­tä­vät ja teh­dyt inves­toin­nit ja jär­jes­te­lyt kes­kus­ta­sa­ta­miin voi­vat siten olla aika lyhyt­jän­tei­siä ja suo­ras­taan huk­kaan hei­tet­tyä rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle antti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.