Vetytalous voi ratkaista tuulivoiman ailahtelevan tehon ongelman

Kir­joitin Verde-lehteen tuulivoimas­ta ja sen ailahtel­ev­as­ta tehos­ta. Ratkaisua on etsit­ty kulu­tusjous­toista ja jopa jät­timäi­sistä akuista. Varsi­nainen hopealu­oti voi olla vetyte­knolo­gia, jos­sa sähköstä tehdään vetyä aina kun sähkön hin­ta on alhaalla.

Kos­ka elek­troly­y­sis­sä syn­tyy hukkaläm­pöä, laitok­set on sijoitet­ta­va suuri­in kaupunkei­hin  ja tehtävä hukkaläm­möstä kaukolämpöä.

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/01/29/tuulivoima-ja-vetyteknologia-tarvitsevat-toisiaan/

38 vastausta artikkeliin “Vetytalous voi ratkaista tuulivoiman ailahtelevan tehon ongelman”

  2. Mut­ta mikä on Tuulisähkö->Muunnos tasavirraksi->Vedyn elektrolyysi->Polttokenno->Muunnos vaihtovirraksi->Sähköverkko ketjun kokon­ais­te­hokku­us? Arvaisin että se on luokkaa 20–30%, mut­ta jos jol­lakul­la on tarkem­paa tietoa, olen kiitolli­nen tiedosta.

    Vastaa

  3. Sähkön varas­toin­nis­sa on kolme dimen­sio­ta (1) aika­jak­so, (2) mak­simite­ho ja (3) ener­gian määrä. Eri varas­toin­timenetelmät sopi­vat eri tarkoituk­si­in. Ajal­lis­es­ti ener­gian varas­toin­ti pitää jakaa osi­in. Alle tun­nin, muu­tamia tun­te­ja, vuorokausi, 1–3 viikkoa (sää), ja vuodenajat. 

    Eri­laiset Pelle Pelot­tomat ovat kaavailleet sähkön varas­toin­tia suuri­in vauhtipyöri­in tai nos­ta­mal­la tai laske­mal­la jotain val­ta­van painavaa vai­je­rien varas­sa, mut­ta nämä ovat tois­taisek­si jääneet idean asteelle.

    Tämä ei pidä paikkaansa. Ener­gian varas­toin­ti vauhtipyöri­in on laa­jalle levin­nyt tekni­ik­ka. Esim. New Yorkin sähköverkko tas­apain­ote­taan käyt­tämäl­lä vauhtipyöriä ener­giavaras­toin­ti­in. Vauhtipyörää käytetään lyhyen aikavälin ja suuren tehon vaa­tivi­in sovel­luk­si­in ja var­avoimana. tyyp­illi­nen lataus-purku­väli on 15 min­u­ut­tia. Esim. 5 MWh 10 MW, 15 min (New Yorkin). Moder­nit vauhtipyörät tomi­vat vuosikym­meniä pienel­lä huol­lol­la, niistä saa paljon ener­giaa ulos nopeasti ja niihin saa varas­toitua ener­giaa nopeasti. Hyvin tas­apain­otet­tu vauhtipyörä pyörii tyhjiössä mag­neet­ti­laak­e­rien avul­la hyvin pitkään. Vauhtipyöriä on alet­tu käyt­tää myös tuulivoiman kanssa tasaa­maan tuu­len­pu­uskien aiheut­tamia tehonvaihteluita.

    Vastaa

  4. Ei tarvi­ta val­tavia akku­ja, sil­lä saman saavut­taa pie­nil­lä akuil­la jos niistä vaan on paljon.

    Täyssähköau­to­ja on täl­lä het­kel­lä liiken­teessä Suomes­sa n. 10 000 ja tänä vuon­na tulee varovais­es­ti arvioiden ainakin 5000 lisää. 15 000 autoa joiden akku­jen keskikoko on 40kWh tarkoit­taa, että maa­han on ilmestynyt paris­sa vuodessa 600 MWh akkuka­p­a­siteet­tia. Eikä julkisen sek­torin tai virkamiehen ole tarvin­nut tehdä juuri mitään.

    Jos 2025 auto­ja olisi aina keskimäärin 20 000 kytket­tynä laturei­hin ja keskimääräi­nen akkuka­p­a­siteet­ti olisi 50kWh, niin se tarkoit­taisi, että verkos­sa on kiin­ni 1GWh edestä akkuka­p­a­siteet­tia ja latauste­ho voi mod­u­loitua n. välil­lä 0 -> 100MW (keskimääräi­nen sähköau­to sisältää täl­lä het­kel­lä 2 tai 3‑vaiheisen 16A sisäisen laturin, eli n. 7 tai 11 kW. Osa latausasemista on tiet­ty rajoitet­tu alem­malle teholle, mut­ta osa on sit­ten noi­ta täysiä 11kW lature­i­ta keskiar­von osues­sa var­maankin tuonne 5kW tietämille.

    Itse veikkaan, että ihan markki­navoimat huole­hti­vat siitä, että tuhan­net auton­o­mis­ta­jat suos­tu­vat mod­u­loimaan auto­jen­sa latauste­hoa, kun­han hyö­tyvät siitä itse taloudelis­es­ti ja mitä suurem­mik­si pörssisähkön hin­ta­heilahte­lut kas­va­vat, sitä kan­nat­tavam­mak­si tuo latauste­hon mod­u­loin­nista tulee.

    Moni on valmis aset­ta­maan koti­la­turi­in­sa ase­tuk­sen, että sähkön latauste­hoa las­ke­taan tai nos­te­taan hin­nan mukaan, jos sil­lä taval­la saa halvem­mal­la hin­nal­la auton ladat­tua. Ja verkkoy­htiölle taas on kan­nat­tavaa antaa pieni alen­nus kk-mak­sus­ta, kos­ka se voi lature­i­ta etähal­lit­se­mal­la vält­tyä kalli­il­ta jakelu­verkon muun­ta­jien päiv­i­tyk­siltä ja ajaa verkkoa lähempänä lait­tei­den maksimikapasiteettia.

    For­tu­mil­la­han on jo nyt palvelu jos­sa voi antaa läm­min­vesi­varaa­jan etähal­li­nan sähkö­fir­malle. Vas­taavia tulee var­masti tar­jolle lisää sähköau­to­jen latureille ja sähköläm­mi­tyk­sille jne.

    Jos reg­u­laat­tori halu­aa aut­taa tilan­net­ta, niin kan­nat­taisi harki­ta jonkun stan­dard­i­ra­jap­in­nan luomista sille, että verkkoy­htiö ja sähköy­htiö voivat sopia tietokonei­den väl­i­tyk­sel­lä, että miten opti­moidaan sähkön hin­nan arbi­traasin ja sähköverkon kap­a­siteetin hyö­dyn­tämi­nen kokon­aisuute­na tehokkaimmin.

    Markki­na­paikan luon­ti on nähdäk­seni juuri sel­l­ainen asia mihin julki­nen sek­tori voi vaikut­taa ja lop­ut kan­nat­taa jät­tää sit­ten niille markkinapelureille.

    Jos täl­lä het­kel­lä sähköau­to­jen markki­nao­su­us onkin vas­ta 5% uusista autoista, niin n. 2v päästä luke­ma on n. 10% ja 5v päästä luul­tavasti 20–25% tai ties vaik­ka enem­mänkin. Kun 50–75kWh akullisia auto­ja myy­dään 25 000kpl vuodessa, niin määrät kumu­loitu­vat nopeasti ja se lisää huo­mat­tavasti kansal­lisel­la tasol­la tarkastel­tuna sähkön varas­toin­tika­p­a­siteet­tia. Vaik­ka sähköau­to­ja ei puret­taisikaan tehop­u­las­sa verkkoon, niin pelkästään latauste­hon mod­u­loin­nin mah­dol­lisu­us vaikut­taa maan tasol­la verkko­jen vakau­teen, mikäli het­kel­lisiä häir­iöitä tulee. Ja hal­van sähkön het­kil­lä sato­jen tuhan­sien auto­jen latu­rit huu­ta­vat punaise­na, jol­loin hin­nat eivät pääse rom­ah­ta­maan samal­la tavalla.

    Minä en vas­tus­ta vetyte­htaiden markki­nae­htoista rak­en­tamista, mut­ta en halu­aisi julkisen sek­torin sijoit­ta­van sent­tiäkään rahaa noiden tukemiseen. CO2-veroa vaan ylös / päästöki­in­tiöitä nol­lauk­seen ja antaa markki­nan hoitaa.

    Vastaa

    1. Itse veikkaan, että ihan markki­navoimat huole­hti­vat siitä, että tuhan­net auton­o­mis­ta­jat suos­tu­vat mod­u­loimaan auto­jen­sa lataustehoa,

      Pienenä jar­runa tässä toimii sähkövero, joka näistä auton akuista pitää mak­saa men­nen tullen. Isois­sa akuis­sa tämä virhe on kor­jat­tu, mut­ta yksit­täis­ten auton­akku­jen kohdal­la se on kuulem­ma liian työlästä.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Pienenä jar­runa tässä toimii sähkövero, joka näistä auton akuista pitää mak­saa men­nen tullen. Isois­sa akuis­sa tämä virhe on kor­jat­tu, mut­ta yksit­täis­ten auton­akku­jen kohdal­la se on kuulem­ma liian työlästä. 

        Jos sähkön­si­ir­toy­htiö antaa min­ulle 3e/kk alen­nus­ta siitä, että saa säädel­lä verkon huipunkäyt­töhetkil­lä sähköau­toni latauste­hoa alaspäin, niin ei kai siitä kukaan mitään veroa mak­sa mihinkään suuntaan?

        Tai jos For­tum tar­joaa min­ul­la kiin­teähin­taista sähkö­sopimus­ta hin­taa 4.0snt/kWh 4.5snt/kWh sijaan sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että he saa­vat säädel­lä autoni latauste­hoa (kun­han auto on aina aamul­la täyn­nä), niin en kyl­lä kek­si mis­tä kohtaa sähköveroa menisi?

        Ihan tolku­ton­ta teknistä kehi­tys­tä ei tarvi­ta — vain inter­net­ti­in kytket­ty sähköau­ton latausase­ma, johon voin luo­da etähallintatun­nuk­sen syötet­täväk­si For­tu­min net­ti­palvelu­un. Toki se palvelu pitää vielä luo­da, mut­ta jos sähkön hin­nan arbi­traasi kas­vaa kuten ennu­s­tat, niin joki kyl­lä tuol­laisen palvelun luo. Ei se niin vaikea­ta ole.

      2. Jos sähkön­si­ir­toy­htiö antaa min­ulle 3e/kk alen­nus­ta siitä, että saa säädel­lä verkon huipunkäyt­töhetkil­lä sähköau­toni latauste­hoa alaspäin, niin ei kai siitä kukaan mitään veroa mak­sa mihinkään suuntaan?

        Siinä ei mak­sa­ta ylimääräistä sähköveroa, että lataus­ta ajoite­taan hin­nan mukaan, mut­ta jos akkua välilä pure­taan, sähkövero menee kah­teen kertaan.

  5. Jos tavoit­teena on ratkaista tuulivoiman ailahtel­e­van tehon ongelmia, siihen­hän olisi käytet­tävis­sä vesistö­jen säännöstely.

    Käytän­tö on ollut, että tal­ven mit­taan kaikkien iso­jen vesistö­jen pin­ta las­kee, kos­ka sil­loin sähköä kuluu, joten vet­tä juok­sute­taan paljon. Kevääl­lä alkaa vesistö­jen täyt­tö niin paljon ja nopeasti kuin ranta-asukkaat ja kalas­ta­jat suinkin sal­li­vat, jot­ta tal­ven tullen on taas vet­tä, mil­lä tuote­taan päästötön­tä sähköä.
    Myrskypäivienkään sähkön varas­toin­ti muu­ta­ma mil­li veden­pin­to­ja nos­ta­mal­la ja sit­ten laske­mal­la ei tun­nu juuri mis­sään kun sitä ver­rataan tal­ven ja kesän veden­pin­taero­jen tasoit­tamiseen jopa metrikau­pal­la. Ongel­ma lie­nee, että vesivoima pelkää tuulivoiman tuo­maa kil­pailua eikä ehkä? halua patoluukku­jen säätelyä.
    Tarkoituk­seni ei ole arvostel­la vety­talouden kehit­te­ly vaan päin­vas­toin. Jopa rekko­jakin kul­kee jo vedyn voimal­la, se kun ei lisää kuor­man pain­oa. Sen sijaan ihmette­len mik­si vesivoiman säätöka­p­a­siteetista ei puhuta.

    Vastaa

    1. Jyr­ki Patomä­ki:
      Jos tavoit­teena onratkaista tuulivoiman ailahtel­e­van tehon ongelmia, siihen­hän olisikäytet­tävis­sä vesistö­jen säännöstely.

      Myrskypäivienkään sähkön varas­toin­ti muu­ta­ma mil­li veden­pin­to­ja nos­ta­mal­la ja sit­ten­laske­mal­la ei tun­nu juuri mis­sään kun sitä ver­rataan tal­ven ja kesän veden­pin­taero­jen tasoit­tamiseen jopa metrikau­pal­la. Ongel­ma lie­nee, että vesivoima pelkää tuulivoiman tuo­maa kil­pailua eikä ehkä? halua patoluukku­jen säätelyä.

      Vesivoimaa ja altai­ta käytetään jo tuulivoiman säätövoimana, ongel­ma on että vesivoimaa ei pahem­min enää voi rak­en­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­tymässä ole­mas­saole­vien pato­jen purkamiseen. Lisäk­si jok­ilu­on­to ei oikein pidä sel­l­aista epäsään­nöl­li­sistä ‘lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

      Vastaa

      1. Yama: Vesivoimaa ja altai­ta käytetään jo tuulivoiman säätövoimana, ongel­ma on että vesivoimaa ei pahem­min enää voi rak­en­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­tymässä ole­mas­saole­vien pato­jen purkamiseen. Lisäk­si jok­ilu­on­to ei oikein pidä sel­l­aista epäsään­nöl­li­sistä ’lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

        Vesivoimaa saa efek­ti­ivis­es­ti lisää suomen sähköverkkoa tas­apain­ot­ta­maan rak­en­ta­mal­la lisää siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Norjaan.

        Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan osan jutu­ista voi ostaa maista joil­la on suh­teelli­nen etu niiden tuot­tamiseen. Nor­jal­la on aika itses­tään­selvästi suh­teelli­nen etu vesivoiman tuot­tamises­sa Suomeen verrattuna.

      2. Bri­tan­ni­al­la taas on suh­teelli­nen etu vesivo­man mak­sa­jana. Nor­ja myy eniten tarjoavalle.

      3. Sepi: Vesivoimaa saa efek­ti­ivis­es­ti lisää suomen sähköverkkoa tas­apain­ot­ta­maan rak­en­ta­mal­la lisää siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Norjaan.

        Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan osan jutu­ista voi ostaa maista joil­la on suh­teelli­nen etu niiden tuot­tamiseen. Nor­jal­la on aika itses­tään­selvästi suh­teelli­nen etu vesivoiman tuot­tamises­sa Suomeen verrattuna.

        Jos ja kun rajasi­ir­toy­hteyk­siä Ruot­sista Suomeen raken­netaan lisää, nousee sähkön hin­ta Ruot­sis­sa. Tästä eivät ruot­salaiset kulut­ta­jien puoles­ta lob­baa­vat pidä, mut­ta sähkön­tuot­ta­jat kyl­lä kan­nat­taisi­vat. Suomes­sa sähkön hin­ta lask­isi, mut­ta meiltähän ei tätä kysytä. Mut­ta Ruotsin ja Nor­jan säätövesivoima on jo mon­een ker­taan ulos­mi­tat­tu mm. Sak­saan ja Bri­tan­ni­aan. Jos kysyn­täjous­tomekanis­mit tästä kehit­tyvät, niin tule­vaisu­udessa kulut­ta­jien hin­tasi­etoisu­us ratkaisee, kuka saa sähköä niukkuustilanteessa.

      4. Sepi: Vesivoimaa saa efek­ti­ivis­es­ti lisää suomen sähköverkkoa tas­apain­ot­ta­maan rak­en­ta­mal­la lisää siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Norjaan.

        Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan osan jutu­ista voi ostaa maista joil­la on suh­teelli­nen etu niiden tuot­tamiseen. Nor­jal­la on aika itses­tään­selvästi suh­teelli­nen etu vesivoiman tuot­tamises­sa Suomeen verrattuna.

        Niin, voihan niitä ympäristöon­gelmia ulkois­taa. Venäjältäkin voi ostaa fos­si­ilista- tai ydin­sähköä, siel­lä sitä riittää.

      5. Sepi: Vesivoimaa saa efek­ti­ivis­es­ti lisää suomen sähköverkkoa tas­apain­ot­ta­maan rak­en­ta­mal­la lisää siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Norjaan.

        Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan osan jutu­ista voi ostaa maista joil­la on suh­teelli­nen etu niiden tuot­tamiseen. Nor­jal­la on aika itses­tään­selvästi suh­teelli­nen etu vesivoiman tuot­tamises­sa Suomeen verrattuna. 

        Suomen ja Ruotsin välille tulee lisää siir­toka­p­a­siteet­tia 2025. Suomen 400 kV yhtey­det lop­puu Rovaniemelle eli Nor­jan siir­toy­htey­det vaati­si­vat Suomen puolel­lakin mit­tavia investoin­te­ja Nor­jan yhteyk­sistä puhumattakaan.

        https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2020/uusi-sahkonsiirtoyhteys-ruotsiin-etenee–energiaviranomaiset-antoivat-paatoksen-hankkeen-kustannustenjaosta/

        Siir­toy­hteyk­sien lisäämi­nen on yksi oleelli­nen tek­i­jä uusi­u­tu­van ener­gian lisään­tyessä. Uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­tomäärät vai­htel­e­vat alueit­tain ja siir­toy­hteyk­sien avul­la voidaan esimerkik­si sähköä siirtää kes­ki-Euroop­paan ja sieltä pohjoimai­hin riip­puen mis­sä kul­loinkin tuulee. Fin­gridil­lä on myös paljon mui­ta tehon­va­i­htelu­un liit­tyviä kehi­tyspro­jek­te­ja meneil­lään, joi­hin voi hei­dän sivuil­laan halukkaat tutustua.

        Uusi­u­tu­van ener­gian tuloa ei voi eikä tulekaan vält­tää. Yksit­täistä ratkaisua ei ole ole­mas­sa tehon vai­htelu­un tai sähköen­er­gian varas­toin­ti­in, mut­ta se on ratkaistavis­sa monel­la eri menetelmäl­lä. Vety­talous on yksi täl­lainen mah­dol­lisu­us tule­vaisu­udessa, jol­la haetaan ensisi­jas­sa apua ener­gian­varas­toin­ti­in. Tarvet­ta eri ratkaisuille riit­tää kun siir­ry­tään ilmas­tolle ystäväl­lisem­pään ener­giankäyt­töön ja uusi­u­tu­van sähköen­er­gian osu­us entis­es­tään kasvaa.

      6. Yama: Vesivoimaa ja altai­ta käytetään jo tuulivoiman säätövoimana, ongel­ma on että vesivoimaa ei pahem­min enää voi rak­en­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­tymässä ole­mas­saole­vien pato­jen purkamiseen. Lisäk­si jok­ilu­on­to ei oikein pidä sel­l­aista epäsään­nöl­li­sistä ’lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

        Omien ongelmien­sa lisäk­si tuulivoima tosi­aan kas­vat­taa myös vesivoiman haittoja:

        https://www.kaleva.fi/oulun-yliopiston-tutkimus-nopeat-virtaaman-muutoks/1745707

      7. Vuo­tok­sen allas on vielä rakentamatta.

  6. Kak­siar­voinen on tuulivoiman halpu­us. Se on samaan aikaan sekä hal­paa että kallista. Hal­paa käytet­täessä, mut­ta kallista raken­net­taes­sa. Tuulivoimalan saa raken­net­tua, jos onnis­tuu myymään etukä­teen tuotan­non kah­den­välisel­lä kau­pal­la riskin­si­etokykyiselle osta­jalle. Hyvistä osta­jista alkaa tul­la pulaa, jos markki­nasähköä (siis enim­mäk­seen sitä samaa tuulivoimaa) saa halvem­mal­la. Tarvi­taan uusi, nyky­istä parem­pi sähkö­markki­nakon­sep­ti, mikä hin­noit­telee sekä investoin­nit että suo­rat tuotan­tokus­tan­nuk­set. Myös varas­toi­vat ratkaisut voitaisi­in näin saa­da kilpailukykyiseksi.

    Toki nykyi­nen sähkö­markki­nakin hin­noit­telee muut­tuvat ja kiin­teät kus­tan­nuk­set, mut­ta kiin­teät saadaan takaisin hin­nan yli­jäämäo­su­ud­es­ta, ja se osa hin­nas­ta käyt­täy­tyy oikullis­es­ti. Yli­jäämää ei oikein mikään enää ase­ta samal­la tavoin kuin van­has­sa maail­mas­sa, mis­sä oli kaiken­laista voiman­tuotan­toa käytet­tävis­sä jatku­vasti. Nuo hin­taa säätävät laitok­set käyt­tivät ener­gialäh­teenään fos­si­ilista ener­giaa, ja nyt ne ovat tulleet tien­sä päähän. Tilalle tulee huonos­ti säädet­täviä ja han­k­in­tahinnal­taan kalli­ita vai­h­toe­hto­ja. Mut­ta niiden etu­ina voi olla ener­gialäh­teen halpu­us ja uudistuvuus.

    Vähäpäästöi­nen teknolo­gia nos­taa ener­gian kokon­aish­in­taa. Jos näin ei olisi, päästöon­gel­ma olisi jo ratken­nut itsestään.

    Vastaa

    1. Tuulivoimaloi­ta raken­netaan nyt tuot­ta­maan sähköä sähköpörssi­in pörssi­hin­nal­la. Silti sen las­ke­taan ole­van erit­täin kannattavaa.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuulivoimaloi­ta raken­netaan nyt tuot­ta­maan sähköä sähköpörssi­in pörssi­hin­nal­la. Silti sen las­ke­taan ole­van erit­täin kannattavaa.

        Tuulivoimal­la taitaa kuitenkin olla edelleen pari ratkai­se­vaa etua — etu­a­jo-oikeus sähköverkkoon muun tuotan­non ohi ja vapaus tuot­taa tai olla tuot­ta­mat­ta sähköä riip­puen siitä miten sat­tuu tuleemaan tai ei.

        Per­in­teisen tuotan­non­han täy­tyy ilmoit­taa etukä­teen kuin­ka paljon sähköä se voisi toimit­taa ja sit­ten sen täy­tyy pitää kiin­ni kiin­tiöstään. Jos tuot­taa yli tai ali kiin­tiön­sä, niin siitä joutuu mak­samaan. Tuulivoimay­htiöt taas voivat mak­sat­taa sat­un­nais­tuotan­ton­sa kus­tan­nuk­set muil­la tuottajilla.

        Markki­noiden kannal­ta reiluin­ta olisi, että tuulivoima toimisi samoil­la ehdoil­la — täl­löin tuulivoimay­htiöi­den pitäisi varmis­taa puut­tu­va tuotan­to osta­mal­la se muil­ta tuot­ta­jil­ta ja vas­taavasti mak­saa kor­vauk­sia yli­tuotan­nos­taan. No, tuskin­pa sel­l­aista päivää tulee, kun täl­laiset muu­tok­set otet­taisi­in käyt­töön — ennem­min näem­mä ollaan valmi­ita lait­ta­maan veron­mak­sajien raho­ja muun tuotan­non tukemiseen (esim. UK ja ydin­voima­hankkeet), jot­tei yhteiskun­ta pysähdy tuulet­tomana päivänä tai laa­jan myrskyrin­ta­man alla.

      2. ksee: Tuulivoimal­la taitaa kuitenkin olla edelleen pari ratkai­se­vaa etua – etu­a­jo-oikeus sähköverkkoon muun tuotan­non ohi ja vapaus tuot­taa tai olla tuot­ta­mat­ta sähköä riip­puen siitä miten sat­tuu tuleemaan tai ei.

        Per­in­teisen tuotan­non­han täy­tyy ilmoit­taa etukä­teen kuin­ka paljon sähköä se voisi toimit­taa ja sit­ten sen täy­tyy pitää kiin­ni kiin­tiöstään. Jos tuot­taa yli tai ali kiin­tiön­sä, niin siitä joutuu mak­samaan. Tuulivoimay­htiöt taas voivat mak­sat­taa sat­un­nais­tuotan­ton­sa kus­tan­nuk­set muil­la tuottajilla.

        Markki­noiden kannal­ta reiluin­ta olisi, että tuulivoima toimisi samoil­la ehdoil­la – täl­löin tuulivoimay­htiöi­den pitäisi varmis­taa puut­tu­va tuotan­to osta­mal­la se muil­ta tuot­ta­jil­ta ja vas­taavasti mak­saa kor­vauk­sia yli­tuotan­nos­taan. No, tuskin­pa sel­l­aista päivää tulee, kun täl­laiset muu­tok­set otet­taisi­in käyt­töön – ennem­min näem­mä ollaan valmi­ita lait­ta­maan veron­mak­sajien raho­ja muun tuotan­non tukemiseen (esim. UK ja ydin­voima­hankkeet), jot­tei yhteiskun­ta pysähdy tuulet­tomana päivänä tai laa­jan myrskyrin­ta­man alla.

        Tuo kom­ment­ti on sat­ua alus­ta loppuun.
        1) Tuulivoimal­la ei ole Suomes­sa eikä Pohjo­is­mais­sa minkään­laista etu­a­jo-oikeut­ta sähköverkkoon.
        2) Tuulivoiman tuot­ta­jat ovat täs­mälleen samal­la taval­la velvol­lisia ilmoit­ta­maan tuotan­to­su­un­nitel­mansa Fin­gridille ja mak­samaan, jos suun­nitel­ma ei pidäkään. Ne mak­sa­vat ali­tuotan­nos­ta ja ne mak­sa­vat yli­tuotan­nos­ta. Ihan kuin muutkin.

        Molem­mat pointit ovat olleet voimas­sa niin kauan kuin Suomes­sa on ollut avoimet sähkö­markki­nat. Mis­sään vai­heessa ei tuulivoimal­la ole ollut näistä poikkeuk­sia. Tämä leg­en­da etu­a­jo-oikeuk­sista lie­nee peräisin Sak­sas­ta, jos­sa tilanne on ollut tuulivoimalle suo­si­ol­lisem­pi. Mut­ta pohjo­is­maisel­la sähkö­markki­noil­la täl­laista ei ole koskaan ollut.

      3. Molem­mat pointit ovat olleet voimas­sa niin kauan kuin Suomes­sa on ollut avoimet sähkö­markki­nat. Mis­sään vai­heessa ei tuulivoimal­la ole ollut näistä poikkeuksia.

        Mir­ka, eikö joskus ollut syöttötariffi?

      4. Osmo Soin­in­vaara: Mir­ka, eikö joskus ollut syöttötariffi?

        Syöt­tö­tar­if­fi on eri asia kuin tuulivoiman etu­a­jo-oikeus. Etu­a­jo-oikeus tarkoit­taa sitä, että verkkoy­htiö on pakotet­tu vas­taan­ot­ta­maan kaiken tuen piiris­sä ole­van sähkön ja sit­ten yli­tuotan­toti­lanteessa oikeutet­tu käskemään mui­ta alen­ta­maan tuotan­toa ja/tai rajoit­ta­maan tuon­tia ulko­mail­ta. Näin on ollut ja taitaa olla edelleen Sak­sas­sa, jos­sa aivan surut­ta pienen­netään tuon­tika­p­a­siteet­tia esim. Tan­skas­ta tuulisi­na aikoina. Peri­aat­teessa sisä­markki­nasään­tö­jen vas­taista, mutta…

        Syöt­tö­tar­if­fi kyl­lä ohjaa siihen, että tuulivoima on vähem­män hin­ta­herkkää kuin muu tuotan­to. Suo­ma­laisil­la sään­nöil­lä syöt­tö­tar­if­fi­tu­ulivoimal­la on silti insen­ti­ivi lopet­taa tuotan­to, kun hin­ta painuu nol­laan. Negati­ivisil­la tun­neil­la­han syöt­tö­tar­if­fia ei saa lainkaan.

        Samoin tuulivoima on syöt­tö­tar­iff­ista riip­pumat­ta velvolli­nen vas­taa­maan taseestaan. Jokainen suun­nitel­mas­ta poikkea­va megawat­ti mak­saa, taval­la tai toisella.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Mir­ka, eikö joskus ollut syöttötariffi?

        https://energiavirasto.fi/-/syottotariffitukia-maksettiin-324-miljoonaa-euroa

        Tukea mak­se­taan edelleen van­hoille voimaloille jot­ka syöt­tö­tar­if­fin piiris­sä. Veron­mak­sajille kallis sys­tee­mi liian hyvil­lä tuil­la tuot­ta­jille. Tämän jär­jestelmän sal­lit­ti­in toimia liian pitkään. Vähän niin kuin Ener­givi­ras­ton siir­toy­htiöi­den liian korkeat tuo­tot sal­li­va malli sai(osin saa) toimia liian pitkään liian kovil­la tuo­toil­la. Ener­givi­ras­to ei ole ainakaan kansalais­ten etu­ja ajanut näis­sä asiois­sa. Kallis viras­to veron­mak­sajille. Hie­man tuoreem­man ja kohtu­ullisem­man pre­emio­jär­jestelmän käyt­tö taisi jäädä kertaan. 

        Nyky­isin tuulivoima onnek­si lisään­tyy markkinaehtoisesti.

      6. Onko­han se vielä kan­nat­tavaa sen jäl­keen, kun kaik­ki rak­en­teil­la ja suun­nit­teil­la ole­vat voimalaitok­set valmis­tu­vat ja OL3 liitetään verkkoon? Toiv­ot­tavasti ener­gia-ala ei sikasyk­leile itseään henki­hiev­eri­in, vaik­ka näin sähköläm­mit­teisen talon omis­ta­jana alhainen sähkön hin­ta on etu.

      7. Ongel­ma on huo­mat­tu myös EU:ssa. Tuulivoiman­tuotan­to voi kas­vaa merelle, mut­ta kun se ei ole kan­nat­tavaa sähkön markki­nahin­nal­la tuotet­tuna. Sik­si on löy­det­ty hyväk­si tun­net­tu ratkaisu: sato­ja mil­jarde­ja tuki­aisia. Eikö olisi parem­pi muut­taa markki­noi­ta niin, että kulut­ta­ja mak­saa sähkön­sä kus­tan­nuk­set sähkölaskus­saan eikä veroissaan?

  7. “Kos­ka elek­troly­y­sis­sä syn­tyy hukkaläm­pöä, laitok­set on sijoitet­ta­va suuri­in kaupunkei­hin ja tehtävä hukkaläm­möstä kaukolämpöä.”

    Ehkä noin. Toisaal­ta vetyyn liit­tyvien räjähdys­riskien takia vetyä ei kai saa säi­lyt­tää iso­ja määriä tiivi­in kaupunki­rak­en­teen sisäl­lä. Eli merkit­täväm­män kokoiset vetyte­htaat pitäisi pitää tur­vaetäisyyk­sien päässä muista rakennuksista.

    Hävik­ki pros­es­sis­sa on niin val­tavaa, että en usko täl­lais­ten tehtaiden kau­pal­liseen kan­nat­tavu­u­teen vielä vuosi­in. Teknolo­gia kuitenkin kehit­tyy, ja ehkä joskus on vielä toisin. Mut­ta tois­taisek­si vetyä kan­nat­taa tuot­taa lähin­nä muiden pros­essien sivutuotteena.

    Vastaa

    1. Vety vaatii tur­vaetäisyy­den niin, ettei sitä asuinko­rt­telei­hin voi sijoit­taa, mut­ta se ei vaa­di viiden kilo­metrin suo­ja-aluet­ta niin kuin ydin­voima. Kyl­lä kaupungeis­takin löy­tyy paikko­ja vetyvarastoille.

      Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara: Pienenä jar­runa tässä toimii sähkövero, joka näistä auton akuista pitää mak­saa men­nen tullen. 

    Paljon isom­pana jar­runa toimii se että akku kuluu. Tulee halvem­mak­si lyödä sähkö kuor­mavas­tuk­sel­la hukkaläm­mök­si kuin viedä se akku­un. Halvim­mil­laan tuol­lainen tal­len­nus mak­saa 150€/MWh. voi se siitä laskeakin mut­ta silti huikeasti kalli­im­paa kuin sähkän tuottamien

    Vastaa

    1. Ymmärtääk­seni akku ei kulu juurikaan, kun laaus tapah­tuu välil­lä 20 % — 80 %. Näin ainakin auton­va­lmis­ta­jat väittävät.

      Vastaa

  9. Minä en tai­da oikein uskoa tähän autoakkure­servi­in. Sähköau­toilu­un kuu­luu ennakoin­ti tulev­as­ta kulu­tuk­ses­ta. Useim­mat ihmiset eivät var­maan halua herätä aamul­la huo­matak­seen että auto ei olekaan ladan­nut odote­tul­la taval­la kun on ollut tyven­tä. Jotain pien­tä säätöä täl­laisel­la sydeemil­lä ehkä voisi saa­da aikaisek­si, mut­ta tuskin mitään kaikenkat­tavaa kansal­lista ratkaisua.

    Tuulivoiman dilem­moi­hin on hyvin yksinker­tainen ratkaisu: ei raken­neta sitä määrään­sä enem­pää. En usko että Suomen kan­nat­taa sitä enää kovin paljon rak­en­taa, ns. hel­posti sulatelta­va osu­us tuulisähköä alkaa var­maan olla pikkuhil­jaa täynnä.

    Vastaa

  10. Kan­nat­taako tuulimyl­lyjä sähköverkkoon kytkeä lainkaan? Laite­taan vain datakeskus voimalan viereen bit­coine­ja louhi­maan. Suuria sähkölin­jo­ja ei tarvi­ta, omis­ta­ja saa tuot­to­ja, kun­ta vero­tu­lo­ja ja sähköverkko vält­tyy haitalliselta sat­tumasähköltä. Kun ei tuule louhin­ta keskeytetään. Muu­ta­ma bit­coin voidaan antaa lähi­naa­pureille haittakorvauksena.

    Vastaa

  11. Tuulivoimaa kyl­lä mah­tuu sopivil­la jär­jeste­ly­il­lä hyvinkin paljon, esim. 10x se mitä nyt on. Kir­joit­telinkin näkökul­mia aiheesta Ver­den sivuille, mut­ta tässä on yksi raport­ti, jos­sa näitä ske­naar­i­oi­ta pyöritellään:

    https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/sahkomarkkinat/fingrid_verkkovisio.pdf

    Se, miten sähköau­to­jen lataus(automatiikka) hoide­taan, jäänee pitkälti markki­noiden hoidet­tavak­si. Eiköhän kuitenkin lähtöko­h­ta ole se, että aamul­la on käytet­tävis­sä se määrä sähköä, minkä halu­aa siel­lä ole­van. Jous­to tehdään sen mukaan, mitä lataa­ja sallii. 

    Arvauk­seni asi­as­ta on se, että ihmiset pain­ot­ta­vat var­muut­ta enem­män kuin pienehköä euromääräistä säästöä eli jous­taval­la latauksella/verkkoon purkamisel­la ei saavute­ta lähellekään teo­reet­tista mak­simipo­ten­ti­aalia. Tai tarkkaan ottaen voidaan saavut­taa melko hyvin yöl­lä, mut­ta ei esim. viikon aikana. Mut­ta eipä vält­tämät­tä tarvit­sekaan, muitakin jous­tomekanis­me­ja on. Em. rapor­tis­sa sivul­la 53 on hyvä kuva aiheesta. Siinä havain­nol­lis­te­taan asioiden mittasuhteita.

    Vastaa

    1. Samuli Rinne:
      Tuulivoimaa kyl­lä mah­tuu sopivil­la jär­jeste­ly­il­lä hyvinkin paljon, esim. 10x se mitä nyt on. 

      Mah­tu­uhan sitä jos ei muista näkökul­mista välitetä. Käytän­nössä Lap­pi­in on kuitenkin vaikea enää rak­en­taa paljoa tuulivoimaa lisää, ainakin jos yhtään kuun­nel­laan paikallis­ten asukkaiden mielip­iteitä. Melkein kaik­ki isom­mat pro­jek­tit siel­lä ovat kohdan­neet vah­vaa vas­tus­tus­ta tai kaatuneet suo­raan. Itära­jalle rak­en­tamista vas­tus­taa armei­ja. Tietysti jos tuulivoimay­htiöt pistävät hatun kiertämään ja kus­tan­ta­vat ilmavoimille muu­ta­man tutkakoneen…
      Merel­lä hyö­dyn­tämätön­tä poten­ti­aalia on var­maan kyl­lä enem­män. Ja epäilemät­tä käytöstä pois­tu­vien, van­hen­tu­vien puis­to­jen tilalle raken­netaan tehokkaampia.

      ‘Kulu­tuk­sen jous­to’ osio nois­sa ske­naar­i­ois­sa herät­tää hiukan kysymyk­siä. En oikein usko että tehtaat tai datakeskuk­set lyödään kiin­ni sik­si kun sähkön hin­ta nousee liian korkeak­si. Talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä puhu­mat­takaan. Viimek­si­mainit­tu ehkä onnis­tuu jos talos­sa on vai­h­toe­htoinen öljy- tai puuläm­mi­tys, mut­ta eikö näistä yritetä eroon…? Riit­tävän kokois­t­en läm­pö­varas­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tuulet­tomien jak­so­jen ylipääsemik­sek­si taas kuu­lostaa äkkiseltään aika isol­ta investoin­nil­ta. Vesivoiman kor­vamerk­it­sem­i­nen pelkästään jous­toon taas on jo todet­tu osin ongel­mallisek­si sekin.

      Vastaa

  12. Samuli Rinne, Ei voi Fin­gridiä mieliku­vi­tuk­set­to­muud­es­ta syyt­tää, kun lukee tuon linkit­tämäsi raportin. Ilma­s­toneu­traali kasvu ‑ske­naario ylit­tää huim­im­matkin kuvitel­mat. Voi, kun nuo mainit­se­masi “sopi­vat jär­jeste­lytkin” olisi rapor­tis­sa ker­rot­tu selvem­min. Jous­to­jen rooli ainakin on ratkai­sevas­sa ase­mas­sa. Pow­er-to‑X jo itsessään jous­taa, ja lisäk­si kaik­il­ta kulut­ta­jil­ta vaa­di­taan siihen osal­lis­tu­mista. Suomen liiken­teen sähköistämi­nen näyt­täisi ole­vat ongel­mana pien­im­mästä päästä.

    Sähkökon­serni Kat­ternö on pähkäil­lyt Ruotsin tule­vaisu­u­den näkymiä, eivätkä ne tämän linkin mukaan ole kovinkaan auvoiset:

    https://katternodigital.fi/fi/article/ruotsin-energiajarjestelma-historiallisen-haasteen-edessa/

    Vastaa

  13. Veikolle kysymys, mik­sei muillekin asi­aa tunteville.

    Alus­tuk­sek­si otet­takoon ole­tus tai oikeas­t­aan se tas­apain­o­laskelmien tulos, että sähkön- ja läm­mön­tuotan­non saa pysymään tas­apain­os­sa hyvinkin suuril­la tuulivoiman osuuk­sil­la, jos kaukoläm­pövoimalaitok­sia on mukana kuvios­sa edelleen. Käyt­tömäärä polt­tavil­la laitok­sil­la tosin piene­nee. Mut­ta kun käyt­tö­tun­nit pienenevät, pite­nee myös käyt­töikä, noin periaatteessa. 

    Läm­pöpump­pu-CHP-läm­pö­varas­to-yhdis­telmil­lä voita­neen saavut­taa halut­tu jous­to kulut­ta­jan kannal­ta vai­vat­tomasti ja edullis­es­ti ver­rat­tuna mon­een muuhun vai­h­toe­htoon. Ollak­seen kaikkien (pait­si uuden kehit­täjien…) kannal­ta houkut­tel­e­va, kokon­aisu­ut­ta pitäisi miet­tiä vero­jen, tasear­vo­jen ym. kannal­ta vähän uusik­si, mut­ta se on jär­jeste­lykysymys. Van­ho­ja laitok­sia ei siis täl­lä logi­ikalla pitäisi purkaa vaan antaa olla var­al­la, sil­loin täl­löin käytet­täv­inä teho­taseen hal­lit­semisek­si ja ylläpitää vaikka­pa sit­ten jol­lakin taval­la yhteis­es­ti kerä­tyin varoin. Kokon­aisuute­na tuo olisi toden­näköis­es­ti kuitenkin kulut­ta­jille edullisin ratkaisu.

    Ja nyt se kysymys: onko tietoa/tutkimusta, paljonko ylös- alasajo­jen määrä vaikut­taa laitok­sen käyt­töikään? Lyhen­tää toki, mut­ta tässä aivan olen­naista olisi tietää paljonko on paljon. Asia esitetään julk­isu­udessa hyvin mus­tavalkoise­na, mut­ta sitä se tuskin on. 

    Esit­tämääni ajatuk­sen kulkua sopii toki kom­men­toi­da muil­takin osin.

    Vastaa

    1. Samuli Rinne:
      Veikolle kysymys, mik­sei muillekin asi­aa tunteville.

      —-

      Esit­tämääni ajatuk­sen kulkua sopii toki kom­men­toi­da muil­takin osin.

      Tuskin nuo voimalaitosten käyt­töiät kovin vah­vasti ylös-alasajoista ovat kiin­ni, lisää huolto­ja ja osien uusimista niin leima kat­sas­tuk­ses­ta ja taas kat­ti­lat kuume­nee. Eri asia sit­ten miten kan­nat­tavaa toim­inta on jos lasku­tus­tun­nit ja tun­ti­hin­nat jäävät pieniksi. Jos nyt johonkin ver­taa, niin 1970-luvun jään­mur­ta­jat edelleen jäätä mur­ta­vat, ja yksi 1950-luvun mur­ta­ja ker­ran uusit­tuine konei­neen (Voima) myös, vaik­ka uudem­mat mur­ta­jat kait pystyvät toim­i­maan pienem­mil­lä kuluilla.

      Vastaa

      1. antti: Tuskin nuo voimalaitosten käyt­töiät kovin vah­vasti ylös-alasajoista ovat kiin­ni, lisää huolto­ja ja osien uusimista niin leima kat­sas­tuk­ses­ta ja taas kat­ti­lat kuume­nee. Eri asia sit­ten miten kan­nat­tavaa toim­inta on jos lasku­tus­tun­nit ja tun­ti­hin­nat jäävät pieniksi.Jos nyt johonkin ver­taa, niin1970-luvun jään­mur­ta­jat edelleen jäätä murtavat,ja yksi 1950-luvun mur­ta­ja ker­ran uusit­tuine konei­neen (Voima) myös, vaik­ka uudem­mat mur­ta­jat kait pystyvät toim­i­maan pienem­mil­lä kuluilla.

        Läm­pö- ja ydin­voimaloiden alas- ja ylösajos­sa syn­tyy niiden paineas­t­ioi­hin, putk­istoi­hin yms läm­pöti­laero­ja ja sen seu­rauk­se­na jän­ni­tyk­siä. Tämä puolestaan saat­taa aiheut­taa kom­po­nen­tien väsymistä, joka aikanaan johtaa mur­tu­mi­in. Nopeat muu­tok­set pak­su­is­sa mate­ri­aaleis­sa ovat kaik­ista haitallisimpia. Tämän takia varsinkin PWR- ja BWR-ydin­voimalois­sa teho­muu­tok­set pyritään tekemään hissuk­seen. — Kvan­ti­tati­ivista dataa asi­as­ta min­ul­la ei ole.

Vastaa käyttäjälle Veikko Kekkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.