Vetytalous voi ratkaista tuulivoiman ailahtelevan tehon ongelman

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen tuu­li­voi­mas­ta ja sen ailah­te­le­vas­ta tehos­ta. Rat­kai­sua on etsit­ty kulu­tus­jous­tois­ta ja jopa jät­ti­mäi­sis­tä akuis­ta. Var­si­nai­nen hopea­luo­ti voi olla vety­tek­no­lo­gia, jos­sa säh­kös­tä teh­dään vetyä aina kun säh­kön hin­ta on alhaalla.

Kos­ka elekt­ro­lyy­sis­sä syn­tyy huk­ka­läm­pöä, lai­tok­set on sijoi­tet­ta­va suu­riin kau­pun­kei­hin  ja teh­tä­vä huk­ka­läm­mös­tä kaukolämpöä.

Lue lisää: https://verdelehti.fi/2021/01/29/tuulivoima-ja-vetyteknologia-tarvitsevat-toisiaan/

38 vastausta artikkeliin “Vetytalous voi ratkaista tuulivoiman ailahtelevan tehon ongelman”

  1. Mut­ta mikä on Tuulisähkö->Muunnos tasavirraksi->Vedyn elektrolyysi->Polttokenno->Muunnos vaihtovirraksi->Sähköverkko ket­jun koko­nais­te­hok­kuus? Arvai­sin että se on luok­kaa 20–30%, mut­ta jos jol­la­kul­la on tar­kem­paa tie­toa, olen kii­tol­li­nen tiedosta.

  2. Säh­kön varas­toin­nis­sa on kol­me dimen­sio­ta (1) aika­jak­so, (2) mak­si­mi­te­ho ja (3) ener­gian mää­rä. Eri varas­toin­ti­me­ne­tel­mät sopi­vat eri tar­koi­tuk­siin. Ajal­li­ses­ti ener­gian varas­toin­ti pitää jakaa osiin. Alle tun­nin, muu­ta­mia tun­te­ja, vuo­ro­kausi, 1–3 viik­koa (sää), ja vuodenajat. 

    Eri­lai­set Pel­le Pelot­to­mat ovat kaa­vail­leet säh­kön varas­toin­tia suu­riin vauh­ti­pyö­riin tai nos­ta­mal­la tai las­ke­mal­la jotain val­ta­van pai­na­vaa vai­je­rien varas­sa, mut­ta nämä ovat tois­tai­sek­si jää­neet idean asteelle.

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Ener­gian varas­toin­ti vauh­ti­pyö­riin on laa­jal­le levin­nyt tek­niik­ka. Esim. New Yor­kin säh­kö­verk­ko tasa­pai­no­te­taan käyt­tä­mäl­lä vauh­ti­pyö­riä ener­gia­va­ras­toin­tiin. Vauh­ti­pyö­rää käy­te­tään lyhyen aika­vä­lin ja suu­ren tehon vaa­ti­viin sovel­luk­siin ja vara­voi­ma­na. tyy­pil­li­nen lataus-pur­ku­vä­li on 15 minuut­tia. Esim. 5 MWh 10 MW, 15 min (New Yor­kin). Moder­nit vauh­ti­pyö­rät tomi­vat vuo­si­kym­me­niä pie­nel­lä huol­lol­la, niis­tä saa pal­jon ener­gi­aa ulos nopeas­ti ja nii­hin saa varas­toi­tua ener­gi­aa nopeas­ti. Hyvin tasa­pai­no­tet­tu vauh­ti­pyö­rä pyö­rii tyh­jiös­sä mag­neet­ti­laa­ke­rien avul­la hyvin pit­kään. Vauh­ti­pyö­riä on alet­tu käyt­tää myös tuu­li­voi­man kans­sa tasaa­maan tuu­len­puus­kien aiheut­ta­mia tehonvaihteluita.

  3. Ei tar­vi­ta val­ta­via akku­ja, sil­lä saman saa­vut­taa pie­nil­lä akuil­la jos niis­tä vaan on paljon.

    Täys­säh­kö­au­to­ja on täl­lä het­kel­lä lii­ken­tees­sä Suo­mes­sa n. 10 000 ja tänä vuon­na tulee varo­vai­ses­ti arvioi­den aina­kin 5000 lisää. 15 000 autoa joi­den akku­jen kes­ki­ko­ko on 40kWh tar­koit­taa, että maa­han on ilmes­ty­nyt paris­sa vuo­des­sa 600 MWh akku­ka­pa­si­teet­tia. Eikä jul­ki­sen sek­to­rin tai vir­ka­mie­hen ole tar­vin­nut teh­dä juu­ri mitään.

    Jos 2025 auto­ja oli­si aina kes­ki­mää­rin 20 000 kyt­ket­ty­nä latu­rei­hin ja kes­ki­mää­räi­nen akku­ka­pa­si­teet­ti oli­si 50kWh, niin se tar­koit­tai­si, että ver­kos­sa on kiin­ni 1GWh edes­tä akku­ka­pa­si­teet­tia ja lataus­te­ho voi modu­loi­tua n. välil­lä 0 -> 100MW (kes­ki­mää­räi­nen säh­kö­au­to sisäl­tää täl­lä het­kel­lä 2 tai 3‑vaiheisen 16A sisäi­sen latu­rin, eli n. 7 tai 11 kW. Osa lataus­a­se­mis­ta on tiet­ty rajoi­tet­tu alem­mal­le tehol­le, mut­ta osa on sit­ten noi­ta täy­siä 11kW latu­rei­ta kes­kiar­von osues­sa var­maan­kin tuon­ne 5kW tietämille.

    Itse veik­kaan, että ihan mark­ki­na­voi­mat huo­leh­ti­vat sii­tä, että tuhan­net auto­no­mis­ta­jat suos­tu­vat modu­loi­maan auto­jen­sa lataus­te­hoa, kun­han hyö­ty­vät sii­tä itse talou­de­li­ses­ti ja mitä suu­rem­mik­si pörs­si­säh­kön hin­ta­hei­lah­te­lut kas­va­vat, sitä kan­nat­ta­vam­mak­si tuo lataus­te­hon modu­loin­nis­ta tulee.

    Moni on val­mis aset­ta­maan koti­la­tu­riin­sa ase­tuk­sen, että säh­kön lataus­te­hoa las­ke­taan tai nos­te­taan hin­nan mukaan, jos sil­lä taval­la saa hal­vem­mal­la hin­nal­la auton ladat­tua. Ja verk­ko­yh­tiöl­le taas on kan­nat­ta­vaa antaa pie­ni alen­nus kk-mak­sus­ta, kos­ka se voi latu­rei­ta etä­hal­lit­se­mal­la vält­tyä kal­liil­ta jake­lu­ver­kon muun­ta­jien päi­vi­tyk­sil­tä ja ajaa verk­koa lähem­pä­nä lait­tei­den maksimikapasiteettia.

    For­tu­mil­la­han on jo nyt pal­ve­lu jos­sa voi antaa läm­min­ve­si­va­raa­jan etä­hal­li­nan säh­kö­fir­mal­le. Vas­taa­via tulee var­mas­ti tar­jol­le lisää säh­kö­au­to­jen latu­reil­le ja säh­kö­läm­mi­tyk­sil­le jne.

    Jos regu­laat­to­ri halu­aa aut­taa tilan­net­ta, niin kan­nat­tai­si har­ki­ta jon­kun stan­dar­di­ra­ja­pin­nan luo­mis­ta sil­le, että verk­ko­yh­tiö ja säh­köyh­tiö voi­vat sopia tie­to­ko­nei­den väli­tyk­sel­lä, että miten opti­moi­daan säh­kön hin­nan arbit­raa­sin ja säh­kö­ver­kon kapa­si­tee­tin hyö­dyn­tä­mi­nen koko­nai­suu­te­na tehokkaimmin.

    Mark­ki­na­pai­kan luon­ti on näh­däk­se­ni juu­ri sel­lai­nen asia mihin jul­ki­nen sek­to­ri voi vai­kut­taa ja loput kan­nat­taa jät­tää sit­ten niil­le markkinapelureille.

    Jos täl­lä het­kel­lä säh­kö­au­to­jen mark­ki­nao­suus onkin vas­ta 5% uusis­ta autois­ta, niin n. 2v pääs­tä luke­ma on n. 10% ja 5v pääs­tä luul­ta­vas­ti 20–25% tai ties vaik­ka enem­män­kin. Kun 50–75kWh akul­li­sia auto­ja myy­dään 25 000kpl vuo­des­sa, niin mää­rät kumu­loi­tu­vat nopeas­ti ja se lisää huo­mat­ta­vas­ti kan­sal­li­sel­la tasol­la tar­kas­tel­tu­na säh­kön varas­toin­ti­ka­pa­si­teet­tia. Vaik­ka säh­kö­au­to­ja ei puret­tai­si­kaan teho­pu­las­sa verk­koon, niin pel­käs­tään lataus­te­hon modu­loin­nin mah­dol­li­suus vai­kut­taa maan tasol­la verk­ko­jen vakau­teen, mikä­li het­kel­li­siä häi­riöi­tä tulee. Ja hal­van säh­kön het­kil­lä sato­jen tuhan­sien auto­jen latu­rit huu­ta­vat punai­se­na, jol­loin hin­nat eivät pää­se romah­ta­maan samal­la tavalla.

    Minä en vas­tus­ta vety­teh­tai­den mark­ki­naeh­tois­ta raken­ta­mis­ta, mut­ta en haluai­si jul­ki­sen sek­to­rin sijoit­ta­van sent­tiä­kään rahaa noi­den tuke­mi­seen. CO2-veroa vaan ylös / pääs­tö­kiin­tiöi­tä nol­lauk­seen ja antaa mark­ki­nan hoitaa.

    1. Itse veik­kaan, että ihan mark­ki­na­voi­mat huo­leh­ti­vat sii­tä, että tuhan­net auto­no­mis­ta­jat suos­tu­vat modu­loi­maan auto­jen­sa lataustehoa,

      Pie­ne­nä jar­ru­na täs­sä toi­mii säh­kö­ve­ro, joka näis­tä auton akuis­ta pitää mak­saa men­nen tul­len. Isois­sa akuis­sa tämä vir­he on kor­jat­tu, mut­ta yksit­täis­ten auto­nak­ku­jen koh­dal­la se on kuu­lem­ma lii­an työlästä.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pie­ne­nä jar­ru­na täs­sä toi­mii säh­kö­ve­ro, joka näis­tä auton akuis­ta pitää mak­saa men­nen tul­len. Isois­sa akuis­sa tämä vir­he on kor­jat­tu, mut­ta yksit­täis­ten auto­nak­ku­jen koh­dal­la se on kuu­lem­ma lii­an työlästä. 

        Jos säh­kön­siir­to­yh­tiö antaa minul­le 3e/kk alen­nus­ta sii­tä, että saa sää­del­lä ver­kon hui­pun­käyt­tö­het­kil­lä säh­kö­au­to­ni lataus­te­hoa alas­päin, niin ei kai sii­tä kukaan mitään veroa mak­sa mihin­kään suuntaan?

        Tai jos For­tum tar­jo­aa minul­la kiin­teä­hin­tais­ta säh­kö­so­pi­mus­ta hin­taa 4.0snt/kWh 4.5snt/kWh sijaan sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että he saa­vat sää­del­lä auto­ni lataus­te­hoa (kun­han auto on aina aamul­la täyn­nä), niin en kyl­lä kek­si mis­tä koh­taa säh­kö­ve­roa menisi?

        Ihan tol­ku­ton­ta tek­nis­tä kehi­tys­tä ei tar­vi­ta — vain inter­net­tiin kyt­ket­ty säh­kö­au­ton lataus­a­se­ma, johon voin luo­da etä­hal­lin­ta­tun­nuk­sen syö­tet­tä­väk­si For­tu­min net­ti­pal­ve­luun. Toki se pal­ve­lu pitää vie­lä luo­da, mut­ta jos säh­kön hin­nan arbit­raa­si kas­vaa kuten ennus­tat, niin joki kyl­lä tuol­lai­sen pal­ve­lun luo. Ei se niin vai­kea­ta ole.

      2. Jos säh­kön­siir­to­yh­tiö antaa minul­le 3e/kk alen­nus­ta sii­tä, että saa sää­del­lä ver­kon hui­pun­käyt­tö­het­kil­lä säh­kö­au­to­ni lataus­te­hoa alas­päin, niin ei kai sii­tä kukaan mitään veroa mak­sa mihin­kään suuntaan?

        Sii­nä ei mak­sa­ta yli­mää­räis­tä säh­kö­ve­roa, että lataus­ta ajoi­te­taan hin­nan mukaan, mut­ta jos akkua väli­lä pure­taan, säh­kö­ve­ro menee kah­teen kertaan.

  4. Jos tavoit­tee­na on rat­kais­ta tuu­li­voi­man ailah­te­le­van tehon ongel­mia, sii­hen­hän oli­si käy­tet­tä­vis­sä vesis­tö­jen säännöstely.

    Käy­tän­tö on ollut, että tal­ven mit­taan kaik­kien iso­jen vesis­tö­jen pin­ta las­kee, kos­ka sil­loin säh­köä kuluu, joten vet­tä juok­su­te­taan pal­jon. Kevääl­lä alkaa vesis­tö­jen täyt­tö niin pal­jon ja nopeas­ti kuin ran­ta-asuk­kaat ja kalas­ta­jat suin­kin sal­li­vat, jot­ta tal­ven tul­len on taas vet­tä, mil­lä tuo­te­taan pääs­tö­tön­tä sähköä.
    Myrs­ky­päi­vien­kään säh­kön varas­toin­ti muu­ta­ma mil­li veden­pin­to­ja nos­ta­mal­la ja sit­ten las­ke­mal­la ei tun­nu juu­ri mis­sään kun sitä ver­ra­taan tal­ven ja kesän veden­pin­tae­ro­jen tasoit­ta­mi­seen jopa met­ri­kau­pal­la. Ongel­ma lie­nee, että vesi­voi­ma pel­kää tuu­li­voi­man tuo­maa kil­pai­lua eikä ehkä? halua pato­luuk­ku­jen säätelyä.
    Tar­koi­tuk­se­ni ei ole arvos­tel­la vety­ta­lou­den kehit­te­ly vaan päin­vas­toin. Jopa rek­ko­ja­kin kul­kee jo vedyn voi­mal­la, se kun ei lisää kuor­man pai­noa. Sen sijaan ihmet­te­len mik­si vesi­voi­man sää­tö­ka­pa­si­tee­tis­ta ei puhuta.

    1. Jyr­ki Pato­mä­ki:
      Jos tavoit­tee­na onrat­kais­ta tuu­li­voi­man ailah­te­le­van tehon ongel­mia, sii­hen­hän oli­si­käy­tet­tä­vis­sä vesis­tö­jen säännöstely.

      Myrs­ky­päi­vien­kään säh­kön varas­toin­ti muu­ta­ma mil­li veden­pin­to­ja nos­ta­mal­la ja sit­ten­las­ke­mal­la ei tun­nu juu­ri mis­sään kun sitä ver­ra­taan tal­ven ja kesän veden­pin­tae­ro­jen tasoit­ta­mi­seen jopa met­ri­kau­pal­la. Ongel­ma lie­nee, että vesi­voi­ma pel­kää tuu­li­voi­man tuo­maa kil­pai­lua eikä ehkä? halua pato­luuk­ku­jen säätelyä.

      Vesi­voi­maa ja altai­ta käy­te­tään jo tuu­li­voi­man sää­tö­voi­ma­na, ongel­ma on että vesi­voi­maa ei pahem­min enää voi raken­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­ty­mäs­sä ole­mas­sao­le­vien pato­jen pur­ka­mi­seen. Lisäk­si joki­luon­to ei oikein pidä sel­lais­ta epä­sään­nöl­li­sis­tä ‘lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

      1. Yama: Vesi­voi­maa ja altai­ta käy­te­tään jo tuu­li­voi­man sää­tö­voi­ma­na, ongel­ma on että vesi­voi­maa ei pahem­min enää voi raken­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­ty­mäs­sä ole­mas­sao­le­vien pato­jen pur­ka­mi­seen. Lisäk­si joki­luon­to ei oikein pidä sel­lais­ta epä­sään­nöl­li­sis­tä ’lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

        Vesi­voi­maa saa efek­tii­vi­ses­ti lisää suo­men säh­kö­verk­koa tasa­pai­not­ta­maan raken­ta­mal­la lisää siir­to­yh­teyk­siä Ruot­siin ja Norjaan.

        Kaik­kea ei tar­vit­se teh­dä itse, vaan osan jutuis­ta voi ostaa mais­ta joil­la on suh­teel­li­nen etu nii­den tuot­ta­mi­seen. Nor­jal­la on aika itses­tään­sel­väs­ti suh­teel­li­nen etu vesi­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa Suo­meen verrattuna.

      2. Bri­tan­nial­la taas on suh­teel­li­nen etu vesi­vo­man mak­sa­ja­na. Nor­ja myy eni­ten tarjoavalle.

      3. Sepi: Vesi­voi­maa saa efek­tii­vi­ses­ti lisää suo­men säh­kö­verk­koa tasa­pai­not­ta­maan raken­ta­mal­la lisää siir­to­yh­teyk­siä Ruot­siin ja Norjaan.

        Kaik­kea ei tar­vit­se teh­dä itse, vaan osan jutuis­ta voi ostaa mais­ta joil­la on suh­teel­li­nen etu nii­den tuot­ta­mi­seen. Nor­jal­la on aika itses­tään­sel­väs­ti suh­teel­li­nen etu vesi­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa Suo­meen verrattuna.

        Jos ja kun raja­siir­to­yh­teyk­siä Ruot­sis­ta Suo­meen raken­ne­taan lisää, nousee säh­kön hin­ta Ruot­sis­sa. Täs­tä eivät ruot­sa­lai­set kulut­ta­jien puo­les­ta lob­baa­vat pidä, mut­ta säh­kön­tuot­ta­jat kyl­lä kan­nat­tai­si­vat. Suo­mes­sa säh­kön hin­ta las­ki­si, mut­ta meil­tä­hän ei tätä kysy­tä. Mut­ta Ruot­sin ja Nor­jan sää­tö­ve­si­voi­ma on jo moneen ker­taan ulos­mi­tat­tu mm. Sak­saan ja Bri­tan­ni­aan. Jos kysyn­tä­jous­to­me­ka­nis­mit täs­tä kehit­ty­vät, niin tule­vai­suu­des­sa kulut­ta­jien hin­ta­sie­toi­suus rat­kai­see, kuka saa säh­köä niukkuustilanteessa.

      4. Sepi: Vesi­voi­maa saa efek­tii­vi­ses­ti lisää suo­men säh­kö­verk­koa tasa­pai­not­ta­maan raken­ta­mal­la lisää siir­to­yh­teyk­siä Ruot­siin ja Norjaan.

        Kaik­kea ei tar­vit­se teh­dä itse, vaan osan jutuis­ta voi ostaa mais­ta joil­la on suh­teel­li­nen etu nii­den tuot­ta­mi­seen. Nor­jal­la on aika itses­tään­sel­väs­ti suh­teel­li­nen etu vesi­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa Suo­meen verrattuna.

        Niin, voi­han nii­tä ympä­ris­tö­on­gel­mia ulkois­taa. Venä­jäl­tä­kin voi ostaa fos­sii­lis­ta- tai ydin­säh­köä, siel­lä sitä riittää.

      5. Sepi: Vesi­voi­maa saa efek­tii­vi­ses­ti lisää suo­men säh­kö­verk­koa tasa­pai­not­ta­maan raken­ta­mal­la lisää siir­to­yh­teyk­siä Ruot­siin ja Norjaan.

        Kaik­kea ei tar­vit­se teh­dä itse, vaan osan jutuis­ta voi ostaa mais­ta joil­la on suh­teel­li­nen etu nii­den tuot­ta­mi­seen. Nor­jal­la on aika itses­tään­sel­väs­ti suh­teel­li­nen etu vesi­voi­man tuot­ta­mi­ses­sa Suo­meen verrattuna. 

        Suo­men ja Ruot­sin välil­le tulee lisää siir­to­ka­pa­si­teet­tia 2025. Suo­men 400 kV yhtey­det lop­puu Rova­nie­mel­le eli Nor­jan siir­to­yh­tey­det vaa­ti­si­vat Suo­men puo­lel­la­kin mit­ta­via inves­toin­te­ja Nor­jan yhteyk­sis­tä puhumattakaan.

        https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2020/uusi-sahkonsiirtoyhteys-ruotsiin-etenee–energiaviranomaiset-antoivat-paatoksen-hankkeen-kustannustenjaosta/

        Siir­to­yh­teyk­sien lisää­mi­nen on yksi oleel­li­nen teki­jä uusiu­tu­van ener­gian lisään­tyes­sä. Uusiu­tu­van ener­gian tuo­tan­to­mää­rät vaih­te­le­vat alueit­tain ja siir­to­yh­teyk­sien avul­la voi­daan esi­mer­kik­si säh­köä siir­tää kes­ki-Euroop­paan ja siel­tä poh­joi­mai­hin riip­puen mis­sä kul­loin­kin tuu­lee. Fingri­dil­lä on myös pal­jon mui­ta tehon­vaih­te­luun liit­ty­viä kehi­tys­pro­jek­te­ja meneil­lään, joi­hin voi hei­dän sivuil­laan haluk­kaat tutustua.

        Uusiu­tu­van ener­gian tuloa ei voi eikä tule­kaan vält­tää. Yksit­täis­tä rat­kai­sua ei ole ole­mas­sa tehon vaih­te­luun tai säh­kö­ener­gian varas­toin­tiin, mut­ta se on rat­kais­ta­vis­sa monel­la eri mene­tel­mäl­lä. Vety­ta­lous on yksi täl­lai­nen mah­dol­li­suus tule­vai­suu­des­sa, jol­la hae­taan ensi­si­jas­sa apua ener­gian­va­ras­toin­tiin. Tar­vet­ta eri rat­kai­suil­le riit­tää kun siir­ry­tään ilmas­tol­le ystä­väl­li­sem­pään ener­gian­käyt­töön ja uusiu­tu­van säh­kö­ener­gian osuus enti­ses­tään kasvaa.

      6. Yama: Vesi­voi­maa ja altai­ta käy­te­tään jo tuu­li­voi­man sää­tö­voi­ma­na, ongel­ma on että vesi­voi­maa ei pahem­min enää voi raken­taa lisää, päin vas­toin tren­di on koh­ta kään­ty­mäs­sä ole­mas­sao­le­vien pato­jen pur­ka­mi­seen. Lisäk­si joki­luon­to ei oikein pidä sel­lais­ta epä­sään­nöl­li­sis­tä ’lorauk­sia sil­loin täl­löin’ ‑juok­su­tuk­ses­ta.

        Omien ongel­mien­sa lisäk­si tuu­li­voi­ma tosi­aan kas­vat­taa myös vesi­voi­man haittoja:

        https://www.kaleva.fi/oulun-yliopiston-tutkimus-nopeat-virtaaman-muutoks/1745707

      7. Vuo­tok­sen allas on vie­lä rakentamatta.

  5. Kak­siar­voi­nen on tuu­li­voi­man hal­puus. Se on samaan aikaan sekä hal­paa että kal­lis­ta. Hal­paa käy­tet­täes­sä, mut­ta kal­lis­ta raken­net­taes­sa. Tuu­li­voi­ma­lan saa raken­net­tua, jos onnis­tuu myy­mään etu­kä­teen tuo­tan­non kah­den­vä­li­sel­lä kau­pal­la ris­kin­sie­to­ky­kyi­sel­le osta­jal­le. Hyvis­tä osta­jis­ta alkaa tul­la pulaa, jos mark­ki­na­säh­köä (siis enim­mäk­seen sitä samaa tuu­li­voi­maa) saa hal­vem­mal­la. Tar­vi­taan uusi, nykyis­tä parem­pi säh­kö­mark­ki­na­kon­sep­ti, mikä hin­noit­te­lee sekä inves­toin­nit että suo­rat tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set. Myös varas­toi­vat rat­kai­sut voi­tai­siin näin saa­da kilpailukykyiseksi.

    Toki nykyi­nen säh­kö­mark­ki­na­kin hin­noit­te­lee muut­tu­vat ja kiin­teät kus­tan­nuk­set, mut­ta kiin­teät saa­daan takai­sin hin­nan yli­jää­mä­osuu­des­ta, ja se osa hin­nas­ta käyt­täy­tyy oikul­li­ses­ti. Yli­jää­mää ei oikein mikään enää ase­ta samal­la tavoin kuin van­has­sa maa­il­mas­sa, mis­sä oli kai­ken­lais­ta voi­man­tuo­tan­toa käy­tet­tä­vis­sä jat­ku­vas­ti. Nuo hin­taa sää­tä­vät lai­tok­set käyt­ti­vät ener­gia­läh­tee­nään fos­sii­lis­ta ener­gi­aa, ja nyt ne ovat tul­leet tien­sä pää­hän. Tilal­le tulee huo­nos­ti sää­det­tä­viä ja han­kin­ta­hin­nal­taan kal­lii­ta vaih­toeh­to­ja. Mut­ta nii­den etui­na voi olla ener­gia­läh­teen hal­puus ja uudistuvuus.

    Vähä­pääs­töi­nen tek­no­lo­gia nos­taa ener­gian koko­nais­hin­taa. Jos näin ei oli­si, pääs­tö­on­gel­ma oli­si jo rat­ken­nut itsestään.

    1. Tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan nyt tuot­ta­maan säh­köä säh­kö­pörs­siin pörs­si­hin­nal­la. Sil­ti sen las­ke­taan ole­van erit­täin kannattavaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan nyt tuot­ta­maan säh­köä säh­kö­pörs­siin pörs­si­hin­nal­la. Sil­ti sen las­ke­taan ole­van erit­täin kannattavaa.

        Tuu­li­voi­mal­la tai­taa kui­ten­kin olla edel­leen pari rat­kai­se­vaa etua — etua­jo-oikeus säh­kö­verk­koon muun tuo­tan­non ohi ja vapaus tuot­taa tai olla tuot­ta­mat­ta säh­köä riip­puen sii­tä miten sat­tuu tulee­maan tai ei.

        Perin­tei­sen tuo­tan­non­han täy­tyy ilmoit­taa etu­kä­teen kuin­ka pal­jon säh­köä se voi­si toi­mit­taa ja sit­ten sen täy­tyy pitää kiin­ni kiin­tiös­tään. Jos tuot­taa yli tai ali kiin­tiön­sä, niin sii­tä jou­tuu mak­sa­maan. Tuu­li­voi­mayh­tiöt taas voi­vat mak­sat­taa satun­nais­tuo­tan­ton­sa kus­tan­nuk­set muil­la tuottajilla.

        Mark­ki­noi­den kan­nal­ta rei­luin­ta oli­si, että tuu­li­voi­ma toi­mi­si samoil­la ehdoil­la — täl­löin tuu­li­voi­mayh­tiöi­den pitäi­si var­mis­taa puut­tu­va tuo­tan­to osta­mal­la se muil­ta tuot­ta­jil­ta ja vas­taa­vas­ti mak­saa kor­vauk­sia yli­tuo­tan­nos­taan. No, tus­kin­pa sel­lais­ta päi­vää tulee, kun täl­lai­set muu­tok­set otet­tai­siin käyt­töön — ennem­min näem­mä ollaan val­mii­ta lait­ta­maan veron­mak­sa­jien raho­ja muun tuo­tan­non tuke­mi­seen (esim. UK ja ydin­voi­ma­hank­keet), jot­tei yhteis­kun­ta pysäh­dy tuu­let­to­ma­na päi­vä­nä tai laa­jan myrs­ky­rin­ta­man alla.

      2. ksee: Tuu­li­voi­mal­la tai­taa kui­ten­kin olla edel­leen pari rat­kai­se­vaa etua – etua­jo-oikeus säh­kö­verk­koon muun tuo­tan­non ohi ja vapaus tuot­taa tai olla tuot­ta­mat­ta säh­köä riip­puen sii­tä miten sat­tuu tulee­maan tai ei.

        Perin­tei­sen tuo­tan­non­han täy­tyy ilmoit­taa etu­kä­teen kuin­ka pal­jon säh­köä se voi­si toi­mit­taa ja sit­ten sen täy­tyy pitää kiin­ni kiin­tiös­tään. Jos tuot­taa yli tai ali kiin­tiön­sä, niin sii­tä jou­tuu mak­sa­maan. Tuu­li­voi­mayh­tiöt taas voi­vat mak­sat­taa satun­nais­tuo­tan­ton­sa kus­tan­nuk­set muil­la tuottajilla.

        Mark­ki­noi­den kan­nal­ta rei­luin­ta oli­si, että tuu­li­voi­ma toi­mi­si samoil­la ehdoil­la – täl­löin tuu­li­voi­mayh­tiöi­den pitäi­si var­mis­taa puut­tu­va tuo­tan­to osta­mal­la se muil­ta tuot­ta­jil­ta ja vas­taa­vas­ti mak­saa kor­vauk­sia yli­tuo­tan­nos­taan. No, tus­kin­pa sel­lais­ta päi­vää tulee, kun täl­lai­set muu­tok­set otet­tai­siin käyt­töön – ennem­min näem­mä ollaan val­mii­ta lait­ta­maan veron­mak­sa­jien raho­ja muun tuo­tan­non tuke­mi­seen (esim. UK ja ydin­voi­ma­hank­keet), jot­tei yhteis­kun­ta pysäh­dy tuu­let­to­ma­na päi­vä­nä tai laa­jan myrs­ky­rin­ta­man alla.

        Tuo kom­ment­ti on satua alus­ta loppuun.
        1) Tuu­li­voi­mal­la ei ole Suo­mes­sa eikä Poh­jois­mais­sa min­kään­lais­ta etua­jo-oikeut­ta sähköverkkoon.
        2) Tuu­li­voi­man tuot­ta­jat ovat täs­mäl­leen samal­la taval­la vel­vol­li­sia ilmoit­ta­maan tuo­tan­to­suun­ni­tel­man­sa Fingri­dil­le ja mak­sa­maan, jos suun­ni­tel­ma ei pidä­kään. Ne mak­sa­vat ali­tuo­tan­nos­ta ja ne mak­sa­vat yli­tuo­tan­nos­ta. Ihan kuin muutkin.

        Molem­mat poin­tit ovat olleet voi­mas­sa niin kau­an kuin Suo­mes­sa on ollut avoi­met säh­kö­mark­ki­nat. Mis­sään vai­hees­sa ei tuu­li­voi­mal­la ole ollut näis­tä poik­keuk­sia. Tämä legen­da etua­jo-oikeuk­sis­ta lie­nee peräi­sin Sak­sas­ta, jos­sa tilan­ne on ollut tuu­li­voi­mal­le suo­siol­li­sem­pi. Mut­ta poh­jois­mai­sel­la säh­kö­mark­ki­noil­la täl­lais­ta ei ole kos­kaan ollut.

      3. Molem­mat poin­tit ovat olleet voi­mas­sa niin kau­an kuin Suo­mes­sa on ollut avoi­met säh­kö­mark­ki­nat. Mis­sään vai­hees­sa ei tuu­li­voi­mal­la ole ollut näis­tä poikkeuksia.

        Mir­ka, eikö jos­kus ollut syöttötariffi?

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mir­ka, eikö jos­kus ollut syöttötariffi?

        Syöt­tö­ta­rif­fi on eri asia kuin tuu­li­voi­man etua­jo-oikeus. Etua­jo-oikeus tar­koit­taa sitä, että verk­ko­yh­tiö on pako­tet­tu vas­taa­not­ta­maan kai­ken tuen pii­ris­sä ole­van säh­kön ja sit­ten yli­tuo­tan­to­ti­lan­tees­sa oikeu­tet­tu käs­ke­mään mui­ta alen­ta­maan tuo­tan­toa ja/tai rajoit­ta­maan tuon­tia ulko­mail­ta. Näin on ollut ja tai­taa olla edel­leen Sak­sas­sa, jos­sa aivan surut­ta pie­nen­ne­tään tuon­ti­ka­pa­si­teet­tia esim. Tans­kas­ta tuu­li­si­na aikoi­na. Peri­aat­tees­sa sisä­mark­ki­na­sään­tö­jen vas­tais­ta, mutta…

        Syöt­tö­ta­rif­fi kyl­lä ohjaa sii­hen, että tuu­li­voi­ma on vähem­män hin­ta­herk­kää kuin muu tuo­tan­to. Suo­ma­lai­sil­la sään­nöil­lä syöt­tö­ta­rif­fi­tuu­li­voi­mal­la on sil­ti insen­tii­vi lopet­taa tuo­tan­to, kun hin­ta pai­nuu nol­laan. Nega­tii­vi­sil­la tun­neil­la­han syöt­tö­ta­rif­fia ei saa lainkaan.

        Samoin tuu­li­voi­ma on syöt­tö­ta­rif­fis­ta riip­pu­mat­ta vel­vol­li­nen vas­taa­maan tasees­taan. Jokai­nen suun­ni­tel­mas­ta poik­kea­va megawat­ti mak­saa, taval­la tai toisella.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mir­ka, eikö jos­kus ollut syöttötariffi?

        https://energiavirasto.fi/-/syottotariffitukia-maksettiin-324-miljoonaa-euroa

        Tukea mak­se­taan edel­leen van­hoil­le voi­ma­loil­le jot­ka syöt­tö­ta­rif­fin pii­ris­sä. Veron­mak­sa­jil­le kal­lis sys­tee­mi lii­an hyvil­lä tuil­la tuot­ta­jil­le. Tämän jär­jes­tel­män sal­lit­tiin toi­mia lii­an pit­kään. Vähän niin kuin Ener­gi­vi­ras­ton siir­to­yh­tiöi­den lii­an kor­keat tuo­tot sal­li­va mal­li sai(osin saa) toi­mia lii­an pit­kään lii­an kovil­la tuo­toil­la. Ener­gi­vi­ras­to ei ole aina­kaan kan­sa­lais­ten etu­ja aja­nut näis­sä asiois­sa. Kal­lis viras­to veron­mak­sa­jil­le. Hie­man tuo­reem­man ja koh­tuul­li­sem­man pree­mio­jär­jes­tel­män käyt­tö tai­si jää­dä kertaan. 

        Nykyi­sin tuu­li­voi­ma onnek­si lisään­tyy markkinaehtoisesti.

      6. Onko­han se vie­lä kan­nat­ta­vaa sen jäl­keen, kun kaik­ki raken­teil­la ja suun­nit­teil­la ole­vat voi­ma­lai­tok­set val­mis­tu­vat ja OL3 lii­te­tään verk­koon? Toi­vot­ta­vas­ti ener­gia-ala ei sika­syklei­le itse­ään hen­ki­hie­ve­riin, vaik­ka näin säh­kö­läm­mit­tei­sen talon omis­ta­ja­na alhai­nen säh­kön hin­ta on etu.

      7. Ongel­ma on huo­mat­tu myös EU:ssa. Tuu­li­voi­man­tuo­tan­to voi kas­vaa merel­le, mut­ta kun se ei ole kan­nat­ta­vaa säh­kön mark­ki­na­hin­nal­la tuo­tet­tu­na. Sik­si on löy­det­ty hyväk­si tun­net­tu rat­kai­su: sato­ja mil­jar­de­ja tukiai­sia. Eikö oli­si parem­pi muut­taa mark­ki­noi­ta niin, että kulut­ta­ja mak­saa säh­kön­sä kus­tan­nuk­set säh­kö­las­kus­saan eikä veroissaan?

  6. Kos­ka elekt­ro­lyy­sis­sä syn­tyy huk­ka­läm­pöä, lai­tok­set on sijoi­tet­ta­va suu­riin kau­pun­kei­hin ja teh­tä­vä huk­ka­läm­mös­tä kaukolämpöä.”

    Ehkä noin. Toi­saal­ta vetyyn liit­ty­vien räjäh­dys­ris­kien takia vetyä ei kai saa säi­lyt­tää iso­ja mää­riä tii­viin kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä. Eli mer­kit­tä­väm­män kokoi­set vety­teh­taat pitäi­si pitää tur­vae­täi­syyk­sien pääs­sä muis­ta rakennuksista.

    Hävik­ki pro­ses­sis­sa on niin val­ta­vaa, että en usko täl­lais­ten teh­tai­den kau­pal­li­seen kan­nat­ta­vuu­teen vie­lä vuo­siin. Tek­no­lo­gia kui­ten­kin kehit­tyy, ja ehkä jos­kus on vie­lä toi­sin. Mut­ta tois­tai­sek­si vetyä kan­nat­taa tuot­taa lähin­nä mui­den pro­ses­sien sivutuotteena.

    1. Vety vaa­tii tur­vae­täi­syy­den niin, ettei sitä asuin­kort­te­lei­hin voi sijoit­taa, mut­ta se ei vaa­di vii­den kilo­met­rin suo­ja-aluet­ta niin kuin ydin­voi­ma. Kyl­lä kau­pun­geis­ta­kin löy­tyy paik­ko­ja vetyvarastoille.

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pie­ne­nä jar­ru­na täs­sä toi­mii säh­kö­ve­ro, joka näis­tä auton akuis­ta pitää mak­saa men­nen tullen. 

    Pal­jon isom­pa­na jar­ru­na toi­mii se että akku kuluu. Tulee hal­vem­mak­si lyö­dä säh­kö kuor­ma­vas­tuk­sel­la huk­ka­läm­mök­si kuin vie­dä se akkuun. Hal­vim­mil­laan tuol­lai­nen tal­len­nus mak­saa 150€/MWh. voi se sii­tä las­kea­kin mut­ta sil­ti hui­keas­ti kal­liim­paa kuin säh­kän tuottamien

    1. Ymmär­tääk­se­ni akku ei kulu juu­ri­kaan, kun laa­us tapah­tuu välil­lä 20 % — 80 %. Näin aina­kin auton­val­mis­ta­jat väittävät.

  8. Minä en tai­da oikein uskoa tähän autoak­ku­re­ser­viin. Säh­kö­au­toi­luun kuu­luu enna­koin­ti tule­vas­ta kulu­tuk­ses­ta. Useim­mat ihmi­set eivät var­maan halua herä­tä aamul­la huo­ma­tak­seen että auto ei ole­kaan ladan­nut odo­te­tul­la taval­la kun on ollut tyven­tä. Jotain pien­tä sää­töä täl­lai­sel­la sydee­mil­lä ehkä voi­si saa­da aikai­sek­si, mut­ta tus­kin mitään kai­ken­kat­ta­vaa kan­sal­lis­ta ratkaisua.

    Tuu­li­voi­man dilem­moi­hin on hyvin yksin­ker­tai­nen rat­kai­su: ei raken­ne­ta sitä mää­rään­sä enem­pää. En usko että Suo­men kan­nat­taa sitä enää kovin pal­jon raken­taa, ns. hel­pos­ti sula­tel­ta­va osuus tuu­li­säh­köä alkaa var­maan olla pik­ku­hil­jaa täynnä.

  9. Kan­nat­taa­ko tuu­li­myl­ly­jä säh­kö­verk­koon kyt­keä lain­kaan? Lai­te­taan vain data­kes­kus voi­ma­lan vie­reen bitcoi­ne­ja lou­hi­maan. Suu­ria säh­kö­lin­jo­ja ei tar­vi­ta, omis­ta­ja saa tuot­to­ja, kun­ta vero­tu­lo­ja ja säh­kö­verk­ko vält­tyy hai­tal­li­sel­ta sat­tu­ma­säh­köl­tä. Kun ei tuu­le lou­hin­ta kes­key­te­tään. Muu­ta­ma bitcoin voi­daan antaa lähi­naa­pu­reil­le haittakorvauksena.

  10. Tuu­li­voi­maa kyl­lä mah­tuu sopi­vil­la jär­jes­te­lyil­lä hyvin­kin pal­jon, esim. 10x se mitä nyt on. Kir­joit­te­lin­kin näkö­kul­mia aihees­ta Ver­den sivuil­le, mut­ta täs­sä on yksi raport­ti, jos­sa näi­tä ske­naa­rioi­ta pyöritellään:

    https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/sahkomarkkinat/fingrid_verkkovisio.pdf

    Se, miten säh­kö­au­to­jen lataus(automatiikka) hoi­de­taan, jää­nee pit­käl­ti mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si. Eikö­hän kui­ten­kin läh­tö­koh­ta ole se, että aamul­la on käy­tet­tä­vis­sä se mää­rä säh­köä, min­kä halu­aa siel­lä ole­van. Jous­to teh­dään sen mukaan, mitä lataa­ja sallii. 

    Arvauk­se­ni asias­ta on se, että ihmi­set pai­not­ta­vat var­muut­ta enem­män kuin pie­neh­köä euro­mää­räis­tä sääs­töä eli jous­ta­val­la latauksella/verkkoon pur­ka­mi­sel­la ei saa­vu­te­ta lähel­le­kään teo­reet­tis­ta mak­si­mi­po­ten­ti­aa­lia. Tai tark­kaan ottaen voi­daan saa­vut­taa mel­ko hyvin yöl­lä, mut­ta ei esim. vii­kon aika­na. Mut­ta eipä vält­tä­mät­tä tar­vit­se­kaan, mui­ta­kin jous­to­me­ka­nis­me­ja on. Em. rapor­tis­sa sivul­la 53 on hyvä kuva aihees­ta. Sii­nä havain­nol­lis­te­taan asioi­den mittasuhteita.

    1. Samu­li Rin­ne:
      Tuu­li­voi­maa kyl­lä mah­tuu sopi­vil­la jär­jes­te­lyil­lä hyvin­kin pal­jon, esim. 10x se mitä nyt on. 

      Mah­tuu­han sitä jos ei muis­ta näkö­kul­mis­ta väli­te­tä. Käy­tän­nös­sä Lap­piin on kui­ten­kin vai­kea enää raken­taa pal­joa tuu­li­voi­maa lisää, aina­kin jos yhtään kuun­nel­laan pai­kal­lis­ten asuk­kai­den mie­li­pi­tei­tä. Mel­kein kaik­ki isom­mat pro­jek­tit siel­lä ovat koh­dan­neet vah­vaa vas­tus­tus­ta tai kaa­tu­neet suo­raan. Itä­ra­jal­le raken­ta­mis­ta vas­tus­taa armei­ja. Tie­tys­ti jos tuu­li­voi­mayh­tiöt pis­tä­vät hatun kier­tä­mään ja kus­tan­ta­vat ilma­voi­mil­le muu­ta­man tutkakoneen…
      Merel­lä hyö­dyn­tä­mä­tön­tä poten­ti­aa­lia on var­maan kyl­lä enem­män. Ja epäi­le­mät­tä käy­tös­tä pois­tu­vien, van­hen­tu­vien puis­to­jen tilal­le raken­ne­taan tehokkaampia.

      Kulu­tuk­sen jous­to’ osio nois­sa ske­naa­riois­sa herät­tää hiu­kan kysy­myk­siä. En oikein usko että teh­taat tai data­kes­kuk­set lyö­dään kiin­ni sik­si kun säh­kön hin­ta nousee lii­an kor­keak­si. Talo­jen läm­mi­tyk­ses­tä puhu­mat­ta­kaan. Vii­mek­si­mai­nit­tu ehkä onnis­tuu jos talos­sa on vaih­toeh­toi­nen öljy- tai puu­läm­mi­tys, mut­ta eikö näis­tä yri­te­tä eroon…? Riit­tä­vän kokois­ten läm­pö­va­ras­to­jen raken­ta­mi­nen tuu­let­to­mien jak­so­jen yli­pää­se­mik­sek­si taas kuu­los­taa äkki­sel­tään aika isol­ta inves­toin­nil­ta. Vesi­voi­man kor­va­mer­kit­se­mi­nen pel­käs­tään jous­toon taas on jo todet­tu osin ongel­mal­li­sek­si sekin.

  11. Samu­li Rin­ne, Ei voi Fingri­diä mie­li­ku­vi­tuk­set­to­muu­des­ta syyt­tää, kun lukee tuon lin­kit­tä­mä­si rapor­tin. Ilmas­to­neut­raa­li kas­vu ‑ske­naa­rio ylit­tää hui­mim­mat­kin kuvi­tel­mat. Voi, kun nuo mai­nit­se­ma­si “sopi­vat jär­jes­te­lyt­kin” oli­si rapor­tis­sa ker­rot­tu sel­vem­min. Jous­to­jen roo­li aina­kin on rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa. Power-to‑X jo itses­sään jous­taa, ja lisäk­si kai­kil­ta kulut­ta­jil­ta vaa­di­taan sii­hen osal­lis­tu­mis­ta. Suo­men lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­nen näyt­täi­si ole­vat ongel­ma­na pie­nim­mäs­tä päästä.

    Säh­kö­kon­ser­ni Kat­ter­nö on päh­käil­lyt Ruot­sin tule­vai­suu­den näky­miä, eivät­kä ne tämän lin­kin mukaan ole kovin­kaan auvoiset:

    https://katternodigital.fi/fi/article/ruotsin-energiajarjestelma-historiallisen-haasteen-edessa/

  12. Vei­kol­le kysy­mys, mik­sei muil­le­kin asi­aa tunteville.

    Alus­tuk­sek­si otet­ta­koon ole­tus tai oikeas­taan se tasa­pai­no­las­kel­mien tulos, että säh­kön- ja läm­mön­tuo­tan­non saa pysy­mään tasa­pai­nos­sa hyvin­kin suu­ril­la tuu­li­voi­man osuuk­sil­la, jos kau­ko­läm­pö­voi­ma­lai­tok­sia on muka­na kuvios­sa edel­leen. Käyt­tö­mää­rä polt­ta­vil­la lai­tok­sil­la tosin pie­ne­nee. Mut­ta kun käyt­tö­tun­nit pie­ne­ne­vät, pite­nee myös käyt­töi­kä, noin periaatteessa. 

    Läm­pö­pump­pu-CHP-läm­pö­va­ras­to-yhdis­tel­mil­lä voi­ta­neen saa­vut­taa halut­tu jous­to kulut­ta­jan kan­nal­ta vai­vat­to­mas­ti ja edul­li­ses­ti ver­rat­tu­na moneen muu­hun vaih­toeh­toon. Ollak­seen kaik­kien (pait­si uuden kehit­tä­jien…) kan­nal­ta hou­kut­te­le­va, koko­nai­suut­ta pitäi­si miet­tiä vero­jen, tasear­vo­jen ym. kan­nal­ta vähän uusik­si, mut­ta se on jär­jes­te­ly­ky­sy­mys. Van­ho­ja lai­tok­sia ei siis täl­lä logii­kal­la pitäi­si pur­kaa vaan antaa olla varal­la, sil­loin täl­löin käy­tet­tä­vi­nä teho­ta­seen hal­lit­se­mi­sek­si ja yllä­pi­tää vaik­ka­pa sit­ten jol­la­kin taval­la yhtei­ses­ti kerä­tyin varoin. Koko­nai­suu­te­na tuo oli­si toden­nä­köi­ses­ti kui­ten­kin kulut­ta­jil­le edul­li­sin ratkaisu.

    Ja nyt se kysy­mys: onko tietoa/tutkimusta, pal­jon­ko ylös- alas­ajo­jen mää­rä vai­kut­taa lai­tok­sen käyt­töi­kään? Lyhen­tää toki, mut­ta täs­sä aivan olen­nais­ta oli­si tie­tää pal­jon­ko on pal­jon. Asia esi­te­tään jul­ki­suu­des­sa hyvin mus­ta­val­koi­se­na, mut­ta sitä se tus­kin on. 

    Esit­tä­mää­ni aja­tuk­sen kul­kua sopii toki kom­men­toi­da muil­ta­kin osin.

    1. Samu­li Rin­ne:
      Vei­kol­le kysy­mys, mik­sei muil­le­kin asi­aa tunteville.

      —-

      Esit­tä­mää­ni aja­tuk­sen kul­kua sopii toki kom­men­toi­da muil­ta­kin osin.

      Tus­kin nuo voi­ma­lai­tos­ten käyt­töiät kovin vah­vas­ti ylös-alas­ajois­ta ovat kiin­ni, lisää huol­to­ja ja osien uusi­mis­ta niin lei­ma kat­sas­tuk­ses­ta ja taas kat­ti­lat kuu­me­nee. Eri asia sit­ten miten kan­nat­ta­vaa toi­min­ta on jos las­ku­tus­tun­nit ja tun­ti­hin­nat jää­vät pie­nik­si. Jos nyt johon­kin ver­taa, niin 1970-luvun jään­mur­ta­jat edel­leen jää­tä mur­ta­vat, ja yksi 1950-luvun mur­ta­ja ker­ran uusit­tui­ne konei­neen (Voi­ma) myös, vaik­ka uudem­mat mur­ta­jat kait pys­ty­vät toi­mi­maan pie­nem­mil­lä kuluilla.

      1. ant­ti: Tus­kin nuo voi­ma­lai­tos­ten käyt­töiät kovin vah­vas­ti ylös-alas­ajois­ta ovat kiin­ni, lisää huol­to­ja ja osien uusi­mis­ta niin lei­ma kat­sas­tuk­ses­ta ja taas kat­ti­lat kuu­me­nee. Eri asia sit­ten miten kan­nat­ta­vaa toi­min­ta on jos las­ku­tus­tun­nit ja tun­ti­hin­nat jää­vät pieniksi.Jos nyt johon­kin ver­taa, niin1970-luvun jään­mur­ta­jat edel­leen jää­tä murtavat,ja yksi 1950-luvun mur­ta­ja ker­ran uusit­tui­ne konei­neen (Voi­ma) myös, vaik­ka uudem­mat mur­ta­jat kait pys­ty­vät toi­mi­maan pie­nem­mil­lä kuluilla.

        Läm­pö- ja ydin­voi­ma­loi­den alas- ja ylös­ajos­sa syn­tyy nii­den pai­neas­tioi­hin, put­kis­toi­hin yms läm­pö­ti­lae­ro­ja ja sen seu­rauk­se­na jän­ni­tyk­siä. Tämä puo­les­taan saat­taa aiheut­taa kom­po­nen­tien väsy­mis­tä, joka aika­naan joh­taa mur­tu­miin. Nopeat muu­tok­set pak­suis­sa mate­ri­aa­leis­sa ovat kai­kis­ta hai­tal­li­sim­pia. Tämän takia var­sin­kin PWR- ja BWR-ydin­voi­ma­lois­sa teho­muu­tok­set pyri­tään teke­mään his­suk­seen. — Kvan­ti­ta­tii­vis­ta dataa asias­ta minul­la ei ole.

Vastaa käyttäjälle Sepi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.