Covid-19, _

Muuntunut virus ja rokote

Viikon ikävä korona-uutinen oli, että viruksen eteläafrikkalainen mutaatio ei tottele rokotetta.

Tässä ei ole muuta yllättävää kuin, että tällainen mutaatio ilmaantui ennen rokotteita. Mutaatioita tapahtuu koko ajan ja elinkelpoisimmat niistä alkavat runsastua. Kun merkittävä osa väestöstä on rokotettu, syntyy voimakas valintapaine rokotteita kestävien mutaatioiden eduksi. Niinpä eteläafrikkalainen mutaatio ei jää viimeiseksi resistentiksi virusmuunnokseksi.

Onneksi rokoteteknologia on kokenut vallankumouksen. Ennen rokotteen kehittämiseen meni vuosia, nyt RNA-rokote syntyy muutamassa päivässä, kun virusmutaatio on löytynyt.

Tämä nyt jaettava Pfizerin rokote syntyi muutamassa päivässä, mutta sen testaukset ja luvitus kestivät lähes vuoden.

Influenssa muuntuu joka vuosi ja uutta versiota varten tehdään uusi rokote vanhalla luvalla. Rokote on riittävän samanlainen, jotta luvan saa nopeasti. Se ei ole täysin riskitöntä, mutta riskitöntä ei ole myöskään vuoden odotus. Kymmenessä kuukaudessa koronaan on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä – ainakin. Kaikkia koronakuolemia ei varmaankaan ole laskettu. Vähän muunnellun RNA-rokotteen riski on todella marginaalinen. Kun menet ulos kävelemään, pelkäätkö, että päähäsi putoaa meteoriitti?

Voi hyvinkin käydä niin, että SARS-Cov-2:sta tulee A-viruksen kaltainen vitsaus, joka tulee vähän muunneltuna takaisin toistuvasti. Influenssarokotuksia pitää ottaa vuosittain, korona-rokotuksia ehkä jopa useammin.

Tämä vaatii globaalia valmistautumista. Lääkeyhtiöille kuuluu kunnollinen korvaus tehdystä työstä, mutta niiden ei kannata ryhtyä kiristämään valtioita. Rokotteiden tuotantokapasiteettia on rakennettava lisää ja paljon.

Ei ole hyvä juttu, että Israel pääsi jonon ohi maksamalla nelinkertaisen hinnan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kansainvälisessä lehdistössä kieränyt uutinen rokotteiden heikosta tehosta eteleafrikkalaiseen viruksmutaation oli ilmisesti ennenaikainen. Moderna vakuuttaa yhtiönsä rokotteen todennäköisesti pätevän siihenkin, mutta muuttaa rokotettaan varmuuden vuoksi vähän. Se ei kuitenkaan poista sitä, että on hyvin todennäköistä, että valintapaine synnyttää rokotteen kestäviä muunnoksia viruksesta, jolloin joudutaan samaan tilanteeseenkin influenssarokotuksten kanssa, jotka joudutaan ottamaan joka vuosi uudestaan.

 

63 thoughts on “Muuntunut virus ja rokote

  1. Jos Israelin maksama hinta rokotteesta lisäsi tuotantoa yhtään, se oli hyvä juttu. Kaikkien rikkaiden maiden olisi pitänyt maksaa rokotteesta enemmän sillä ehdolla, että tuotantoa olisi laitettu pystyyn etupainotteisemmin. Rokotteen hinta on ihan naurettavan pieni siihen verrattuna, millaisia menetyksiä korona jatkuvasti muuten aiheuttaa yhteiskuntaan. Rokotevalmistajista vain Astra Zeneca otti riskiä valmistamalla rokotetta varastoon ennen myyntilupaa ja sekin nähtävästi aika vähän, kun tuotantovaikeuksien vuoksi toimitusmäärät ovat vähentymässä nyt niin rajusti. Valmistuskapasiteetin nostaminen ennen myyntilupaa olisi ollut juuri sellainen riski, minkä valtiot olisivat voineet kantaa, varsinkin kun valtiot hyötyisivät itse taloudellisesti epidemian katkaisemisesta rokotteilla.

    Globaalisti koronan kanssa on ollut joitakin valtavia onnistumisia ja myös joitakin emämunauksia. Rokotteiden nopea kehitys on ollut huikea onnistuminen. Toivottavasti mutaatioihin sopeutettujen rokotteiden myyntilupien kanssa ei mokata vaan toimitaan kuten ehdotit. Eihän tämä muuten lopu ikinä. (Korona jää tietysti kiertämään ikuisiksi ajoiksi maapallolle, mutta jos tapausmäärät on pieniä, on alustaa mutaatioiden syntymiselle vähemmän, jonka pitäisi näkyä suoraan niiden esiintymistiheydessä – ja pieneen määrään toivottavasti ehditään reagoida rokotekehityksessä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyllä. EU:n yhteishankinta jakoi riskiä valmistajan ja ostajan kesken ja esti EU-maiden keskinäisen kilpailun, järkeviä tavoitteita ja niissä on onnistuttu, esimerkiksi Israel maksoi rokotteista paljon enemmän.

      Pääasian eli epidemian torjumisen kannalta EU:n yhteinen rokotehankinta oli fiasko. Pari rokotetta viivästyi pahasti ja koko suunnitelma karilla, sunnitelmatalouden ongelmia. Useammalla rokotteella ”hajautettiin riskiä” joka on oudosti sanottu kun nähtävästi kaikkien hankkeiden olisi pitänyt onnistua, eli hajautus paremminkin varmisti vähintään osittaisen epäonnistumisen. Tällä vauhdilla virus muuntuu sitä mukaa kuin tipoittain toimitettavaa rokotetta saadaan.

      Raaka kysyntä ja tarjonta olisi nostanut hintaa rajusti mutta samalla tarjontaa. Esimerkiksi Pfizerin rokotteelle ollaan rämppäämässä nyt ylös tuotantolaitosta. En usko että olisi ollut estettä tehdä se jo syksyllä tai jopa kesän lopulla kun joku olisi lyönyt sitovan tilauksen pöytään, ei varausta.

      Kokonaan eri asia on miten on mahdollista että EU kieltäytyi Pfizerin tarjoamasta 300 miljoonan lisäerästä kun 90% teho oli jo varmistunut. Tämä ei voinut enää olla kuin sitä komission teollisuuspolitiikkaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jep, jälkiviisaana voi todeta, että rokotteita olisi voinut syksyllä hankkia huomattavasti suuremmat määrät ennakkoon, jolloin valmistajat olisivat saaneet varmuuden lisätä valmistusta jo aiemmin. Jos EU sitten olisi 10 miljardilla ostanut rokotteita enemmän kuin tarvetta on, ei se olisi ollut yhtä iso vahinko kuin nyt tapahtuva. Ja niille ylimääräisillekin olisi kyllä löytynyt ottajia ja ostajia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Rokotteiden hankkimisessa ja jakelussa voi käydä kuten suojamaskien, sitä ennen käsien desinfiointiaineiden ja sitäkin aikaisemmin vessapaperin kanssa. Ilmiö on ”Beer game”:na tuttu systeemiajattelua tai Peter Sengeä lukeneille.

    Ensin tuotanto on normaalitasolla tai niukkaa. Yhtäkkiä tapahtuu valtava kysyntäshokki. Hyllyt tyhjenevät hetkessä. Tarjontaa ei ole ja ”tuote loppuu kesken”. Harvoista jäljellä olevista hyödykkeistä tapellaan ja hinnat nousevat pilviin. Ihmetellään, miksei asiaan ole osattu varautua.

    Valmistajat vastaavat kysyntäshokkiin lisäämällä tuotantokapasiteettia niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikki mikä tehdään, myydään ennakkoon tai revitään kaupan hyllyiltä.

    Lopulta kysyntä saadaan tyydytettyä. Tuotantokapasiteetti kuitenkin jää ja hinnat laskevat. Kasvomaskien sisäänostohinta tukkuliikkeille lienee nykyään joitakin senttejä, eivätkä 30€ käsisaippuapurkitkaan oikein enää käy kaupaksi.

    Lääketehtaiden johtajat ovat tuskin umpiossa ja uutispimennossa eläviä idiootteja. Olettaisin, että kysynnän lisäksi poliittinen paine on varsin valtava. Niin ikään oletan, että suunnitelmat rokotetuotannon massiivisesta laajentamisesta ovat edenneet jo toteutusasteelle. Kun kaikki menee, mitä myydään, saattaa rokotemarkkinoilla olla jonkin ajan päästä jopa ylitarjontaa.

    Sama ilmiö tullaan näkemään, kun matkustusmahdollisuudet jälleen avautuvat. Kesämökkimarkkinassa saatetaan nyt olla syklin huipulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Häviittäjiin ollaan laittamassa 10 000 000 000 E, siltä varalta, että niitä joskus oikeasti tarvitaan. Ehkä rokotetuotantoonkin pitäisi sijoittaa tuotantoon pahan päivän varalta. Mieluummin siten , ettei Suomi joutuisi siinä maksamaan EU tukea. Liekö mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      Häviittäjiin ollaan laittamassa 10 000 000 000 E, siltä varalta, että niitä joskus oikeasti tarvitaan. Ehkä rokotetuotantoonkin pitäisi sijoittaa tuotantoon pahan päivän varalta. Mieluummin siten , ettei Suomi joutuisi siinä maksamaan EU tukea. Liekö mahdollista.

      No, kyllähän tällaiseen voitaisiin varautua, jos halua olisi. Se vaan maksaa – myös Suomelle – aika lailla, mutta niin maksaa aseellinen varautuminenkin.

      Pitäisikö miettiä mitä globaalit kriisit tarkoittavat ja oivaltaa ettei niitä ratkaista valtioiden sisäisillä toimilla, ei edes poliisivaltion kurinpidolla.

      Espanjalainen virulogi, New Yorkissa työskentelevä Adolfo García-Sastre sanoi jo maaliskuussa 2929 El Paísin haastattelussa, että vaikka tiedämme että influessavirukset aiheuttavat koronaviruksen kaltaisia epidemioita kerran 20-30 vuodessa, valtio ja valtioliitot eivät ole mitenkään valmistautuneet niihin.

      García-Sastre kuului työryhmään, joka elvytti vuoden 1918 Espanjantaudin viruksen ja pystyi selittämään, miksi se tarttui 500 miljoonaan ihmiseen ja tappoi 50 miljoonaa ihmistä.

      García-Sastren mielestä ainoa tapa pysyttää maailma normaalitilassa olisi varautua pandemioihin samalla tavalla kuin valtiot varautuvat sotaan. Aivan kuten valtioilla ja sotilasliitoilla on tankkeja, hävittäjiä, ohjuksia, tykkejä, kiväärejä ja miesvoimaa, pitäisi perustaa myös terveydenhoidon ”puolustusvoimat” eli investoida pandemioiden torjumiseksi resursseihin, joita ei juuri koskaan tarvitsisi käyttää (niin kuin ei tarvitse käyttää armeijoita eikä aseita).

      Kuulostaa nyt melkein vuotta myöhemmin enemmän kuin viisaalta ehdotukselta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Globalissa rokotusjärjestyksessä ei taida toi reiluus olla kovin tärkeä kriteeri. Ensi alkuun länsimaisia rokotteita saa lähinnä länsimaat. Köyhemmät ostelevat Kiinasta ja Venäjältä. Köyhimmät odottavat, josko niillekin jotain heltiäisi. Toivottavasti heltiää länsmaiden ylijäämärokotteita, jos vain säilyvät.

    Voi toivoa tään olleeni sellainen koulu ihmiskunnalle, että EU, USA, Kiina ja muut tahot, jolla muskeleita on, pistävät rokotusasian jonkinlaiseen kuntoon. Että jos se seuraava pandemia on jotain oikeasti vaarallista, jotain Ebolan kaltaista, rokote saadaan maailmalle, köyhimmillekin, vielä paljon nopeammin ja laajemmin kuin nyt. Eihän nyt kukaan osaa sanoa, saavatko kaikki edes rokotetta millään aikataululla, saati että saisivat kiireellisesti.

    Kumma sattuma, muuten, että pahin pandemia sataan vuoteen ja rokotekehityksen läpimurto osuivat ikään kuin samaan ajankohtaan. Hmmm…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuohon ”yhteensattumaan” liittyen, eikö kyseessä ole vähän samanlainen harppaus kuin sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa tapahtunut huima lentokoneiden kehittyminen?

      Kehitys kulkee rauhan aikana hiljalleen eteenpäin. Kriisitilanteessa näitä taustalla kypsyneitä ideoita testataan pikaisesti ja suurilla resursseilla, jolloin osa osoittautuu toimiviksi ja jää käyttöön kriisin jälkeenkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olen täysin päinvastaista mieltä Israelista.

    Jos EU ja valtiot eivät olisi aktiivisesti estämässä rokotteen myymistä maksuhaluisille ostajille, niin miljoonat varakkaat ja kymmenet miljoonat keskiluokkaiset eurooppalaiset olisivat maksaneet paljon EU-yhteishankintaa korkeampia ennakkotilaushintoja taatuista toimituksista tammi-/helmikuulle.

    Noiden markkinahintaisten ensimmäisten rokotteiden tuotoilla valmistuskapasiteettia olisi saatu linjoille paljon nykyistä enemmän ja loputkin olisivat saaneet rokotteensa nopeammin. Nyt kun poliitikot ja virkamiehet ovat hintasäännelleet rokotteen alihintaiseksi suhteessa ostajien maksuhaluun, niin meillä on globaali krooninen pula rokotteista.

    Kun kermankuorinta estetään, poistuu taloudellinen kannuste lisätä alkuvaiheen tuotantokapasiteettia. (Joka tietysti matalan marginaalikustannuksen tuotteessa tarkoittaa suurempaa myöhäisemmänkin vaiheen kapasiteettia).

    Oikeasti jo phase3:seen osallistuminen olisi voitu huutokaupata. Olen melko varma, että iso osa rokotteen kehityskustannuksista ja uusien linjastojen kustannuksista olisi saatu katettua sillä, että ammattijalkapalloilijoita jne. olisi piikitetty phase3:sen loppuvaiheessa.

    Muutamien satojen tuhansien rikkaimpien etuilu ei hidastaisi mitattavassa määrin koko maanosan rokottamista, mutta se olisi voinut rahoittaa ison osan kaikista kustannuksista.

    Ylipäätään koko keskustelu rokotusjärjestyksestä on ihan turhaa lillukanvarsista puhumista. Miksei puhuta siitä, että miten kaikki saadaan rokotettua nopeammin?

    Käytännössä mikä vaan kuviteltavissa oleva rahamäärä olisi kannattanut maksaa tuosta nopeutuksesta. Nyt EU taitaa maksaa luokkaa 10 miljardia koko kansansa rokotteista. Olisi kannattanut maksaa useita kymmeniä miljardeja enemmän. Se olisi sekä taloudellisesti, että terveysvaikutuksilla mitattuna kannattavaa.

    Ja suurella todennäköisyydellä RNA-rokotekapasiteetille on kysyntää jatkossakin, kuten itse arvioit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Miksei Suomi voi kasvattaa omaa tuotantokapasiteettiaan joko tämän tai viimeistään seuraavan rokotekierroksen tarpeisiin? Esimerkiksi AstraZenecan rokotteen pitäisi olla lisensoitavissa kohtuullisin ehdoin jos firman PR:ään olisi luottaminen, vaikka suomalaiset rokotteet eivät etenisikään… nenäsumuterokotteissa olisi tosin käsittääkseni se etu, että raaka-aineita tarvittaisiin vähemmän tai ainakin osittain erilaisia kuin muissa rokotteissa, niin saataisiin kierrettyä tämä globaalia pullonkaula.

    Yhteistyö Ruotsin, Tanskan, Norjan kanssa olisi myös melko luontainen lähestymistapa.

    Noin yleisesti ottaen koronavirusaika on tuonut esille sen, että minulla on henkilökohtainen ongelma – en nykyään oikein osaa löytää sellaista (puoli)julkista foorumia jossa asioista oikeasti puhutaan *ja keskustellaan*, kun öyhöttäjät ja ääripäät ovat vallanneet ne helposti löydettävät, täysjulkiset paikat väsymättömällä kirjoittelullaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Modernan rokotetta ei ole patentoitu, joten sitä saa valmistaa kuka hyvänsä autotallissaan ihan niin paljon kuin haluaa. Tosin ne eivät kerro, miten sitä valmistetaan.

        Patenttihakemukset eivät ole heti julkisia, joten ei ole vielä tiedossa milainen patetenttimiinakenttä siellä on piilossa kehittymässä. Modernalla voi olla useita hakemuksia vetämässä noihin rokotteisiin liittyen. Aiemmin puhuttiin ns. sukellusvenepatenteista, jotka muhivat vuosia tai vuosikymmeniä hakemusprossesin venyessä ennen kuin tulivat julkisiksi. Nykyään suomessa taitavat patenttihakemukset tulla julkiseksi 18kk hakemuksen jättöpäivästä. Koronavirusrokotepatenttihakemukset eivät siten vielä ole ehtineet tulla julkisiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Uutinen ei mennyt ihan noin : https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007754102.html

    ”Etelä-Afrikassa muotoutuneella koronavirusvariantilla saattaa olla jossain määrin vastustuskykyä nykyisille koronavirusrokotteille.”

    ”Tutkimus toteutettiin siten, että 44:ltä koronaviruksen sairastaneelta henkilöltä otettiin verinäyte, ja näytteiden vasta-aineiden tehoa testattiin virusmuunnosta vastaan.”

    ”Vaikka tutkimus tehtiin koronaviruksen sairastaneilta, tutkijoiden mukaan tulos todennäköisesti pätee myös rokotuksen saaviin, sillä immuunivaste syntyy ja toimii samalla tavalla.”

    Tutkimusta ei siis tehty rokotteita saaneilla, vaan sairastaneilla. Uutisessa ei myöskään selvinnyt, sairastuisivatko nämä henkilöt uudestaan. Onhan sitäkin painotettu koko ajan, että niin rokotteiden kuin taudin sairastamisen antama suoja voi perustua siihen, että vaikka he saisivat tartunnan, he eivät sairastu enää vakavasti. Rokotteen saanutkin voi mahdollisesti kantaa virusta, kuten aiemmin taudin sairastanut, mutta se ei enää sairastuta häntä. Koronaimmunineetti perustuu muuhunkin kuin vasta-aineisiin, mm. solumuistiin ja risti-immuniteettiin.

    ”Oxfordin yliopiston rakennebiologian professori James Naismith sanoi Guardianille, että alustavat tulokset ”eivät ole kovin hyviä”, mutta painotti, ettei ole syytä paniikkiin. Naismith sanoi, että laboratoriossa tehdyt kokeet eivät ole sama asia kuin tosielämän immuunijärjestelmä. ”

    Niin. He testasivat miten vasta-aineet reagoivat virukseen laboratorio-oloissa. Se on eri asia, kuin miten virus käyttäytyisi ihmisen kehossa. Onhan suuri osa nytkin virustartunnan saaneista niitä, jotka saavat oireettoman tartunnan. Immuniteetti perustuu näin ollen johonkin muuhunkin, kuin pelkkiin vasta-aineisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jos olen ymmärtänyt oikein, MRNA rokotteet ovat helpommin muunneltavissa, ei ehhkä tarvitse tehdä jokaiselle muunnelmalle uusia kuukausien testejä. Samasta pohjasta voisi kehittää syöpälääkkeitäkin. Sopivan adenoviruksen rnakoodiin lisätään joku kohteen (koronavirus tai syöpäsolu) pintaproteiinikoodi jonka virus sitten tunnistaa., Kun kohteita löytyy, tulee immuniteettihälytys , T- B- ja muut lymphosytit lähtevät sotaan kohteiden kimppuun, Anteeksi en voinut vastustaa kiusausta ei se niin yksinkertaista ole.
    Israelissa on 2 000 000 saanut yhden rokoteannoksen 1 000 000 kaksi. Yksi annos tuntuu antavan 50% suojan. Odotamme Israelista tietoja kahden annoksen vaikutuksesta ja myös tehosta mutanttiviruksiin.
    Pelkäänpä, että edessä olevat sotilaallisetkaan uhkat eivät ole tykeillä torjuttavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. On melkoisen epätodennäköistä, että Etelä-Afrikan muunnos olisi kokonaan resistentti rokotteille. Muunnoksessa on mutaatioita, jotka muuttavat tiettyjä epitooppeja eli vasta-aineiden tunnistamia kohtia viruksen piikkiproteiinissa, mutta rokotettaessa syntyy monia vasta-aineita jotka tunnistavat piikkiproteiinista eri osia. Toisin sanoen, epitoopeissa on varaa tapahtua joku määrä muutoksia ennen kuin proteiini muuttuu vasta-aineiden tunnistamattomaksi. Kyse ei ole kyllä/ei -nappulasta vaan asteikosta.

    Toisekseen lause ”RNA-rokote syntyy muutamassa päivässä” vetää varsin suuria mutkia suoraksi. Uusi versio jo toimivaksi tiedetystä rokotteesta voidaan suunnitella yhdeltä istumalta, ja laboratoriomittakaavan erä voidaan valmistaa ehkä viikossa. Teollisen mittaluokan rokotetuotanto on sitten oma kysymyksensä, ja siinä tullaan näihin ongelmiin, joista Pfizer on ilmoitellut rokotteen valmistamisessa. Uuden version skaalaminen tuotantolinjoille kestää aikansa, ja se on ilman muuta enemmän kuin ”muutamia päiviä”.

    Olen kylläkin samaa mieltä toisen kommentoijan kanssa siitä, että rokotteiden kanssa on käymässä samoin kuin käsidesin osalta viime maaliskuussa. Hyllyt hamstrataan tyhjiksi ja tuotannon lisääminen nikottelee hetken, ja sitten tavaraa on tarjolla joka oksalla viittä eri merkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Koska GMO:ta käytetään rokotevalmistukseen ja koska EU on antanut heinäkuussa 2020 Covid-19 -rokotevalmistukseen luvan käyttää kieltämäänsä GMO-tekniikkaa, odotan, että GMO vapautettaisiin lopultakin myös ruuantuotantoon. GMO on ollut käytössä ruuantuotannossa jo lähes 20 vuotta käytännön väestötason testeissä Euroopan ulkopuolella, eli nyt olisi EU:n komission aika lopettaa tekopyhäilynsä ja sallia GMO niin kuin muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. GMO sallittava myös ruuantuotantoon:
      Koska GMO:ta käytetään rokotevalmistukseen ja koska EU on antanut heinäkuussa 2020 Covid-19 -rokotevalmistukseen luvan käyttää kieltämäänsä GMO-tekniikkaa, odotan, että GMO vapautettaisiin lopultakin myös ruuantuotantoon. GMO on ollut käytössä ruuantuotannossa jo lähes 20 vuotta käytännön väestötason testeissä Euroopan ulkopuolella, eli nyt olisi EU:n komission aika lopettaa tekopyhäilynsä ja sallia GMO niin kuin muuallakin.

      Samaa mieltä, tämä yksi syy Euroopan jälkeenjääneisyyteen. Rokotteessa kelpaa kuitenkin onneksi. USAssa 300 miljoonaa ihmistä käyttänyt GMO ruokaa pitkään eikä mitään merkittävää terveyshaittaa tietääkseni ole ilmennyt.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ”Kymmenessä kuukaudessa koronaan on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä – ainakin.”

    Niin, on tilastoitu yli kaksi miljoonaa koronaan _liittyvää_ kuolemaa. Suomessakin THL merkkaa tuohon kategoriaan, jos kuolleella on todettu korona kuukauden sisällä kuolemasta. Tuo on siis äärimmäinen maksimi, koska kaikki eivät kuolleet koronaan. Todellisia syy-seuraussuhteita ei ole tilastoitu, joten en tiedä minkä suuruisia vähennyksiä tuohon lukuun pitäisi tehdä.

    Lisäksi tartunamääriin pitäisi tehdä huomattavia lisäyksiä, koska asiantuntijoiden arvioiden mukaan tartuntoja on useita kertoja enemmän kuin viralliset luvut kertovat. Tämä varsinkin Tukholman kaltaisilla alueilla.

    Tartuntojen / kuolemien välinen suhde voi olla siis alle prosentin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Niin, on tilastoitu yli kaksi miljoonaa koronaan _liittyvää_ kuolemaa. Suomessakin THL merkkaa tuohon kategoriaan, jos kuolleella on todettu korona kuukauden sisällä kuolemasta.

      Koronakuolemien käsite ei ole lainkaan yksikäsitteinen eikä maiden lukuja voi siksi oikein verrata. Joissakin maissa taas vanhainkodeissa tapahtumat kuolemat johtuvat vanhuudesta eikä niitä sen enempää luolitella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      USAssa valittiin presidentti, joka ymmärsi rokotteinen hyhyödyn ja sitten EUn rokotesaanti kutistui.Eikö usassa sanota ”life is not fair”.

      Trumpin hallinto ne rokotediilit teki. Tai ehkä ne teki itse diilien kuningas. Tosin rahaakin sitten meni miljardeja rokotekehityksen tukemiseen. Niin tai näin, noiden diilien ansiosta jenkit saavat ilmeisesti satoja miljoonia rokoteannoksia kesään mennessä – ja EU sitten jotain jämiä. Hyvin hoidettu!

      Samaan aikaan EU:ssa on ilmeisesti lopetettu rokotetutkimusta, kun tuki on kielletty EU:n kilpailulainsäädäntöön vedoten. Näin ainakin Suomessa. Tosin Saksa ilmeisesti on tukenut ainakin Astra-Zenacan kehitystyötä, joten ei ihan kaikki täkäläiset toimijat ole seisoneet tumput suorina.

      Seuraavaksi pitänee sitten toivoa, että Kiinasta ja Venäjältä heruisi jotain tänne. Tai Sveitsistä tai mistä kaikkialta niitä uusia rokotteita nyt mahdollisesti vielä tulee.

      Ilmeisesti ei ainakaan Suomesta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Paras mittari koronapandidemian seurantaan on Ola Roslingin (Gapminder Org) mukaan kuoleman tapaukset viikon aikana. Jos epidemia hiipuu, luku on alle 1(viikottaiset tapaukset verrattuna edelliseen viikkoon). Testeissä todetut tartunnat kuvastavat edelleenkin epätäydellisesti epidemiaa, koska esim Helsingin satamassa monet kulkevat testauspisteen ohi. Tietääkö OS tai joku muu, onko jossakin tiedot /graafi erikseen viikottaisista kuolemista.

    https://www.gapminder.org/news/the-best-way-to-track-the-corona-pandemic/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kuolemantapaukset kuolinpäivän mukaan ovat näkyvissä THL:n koronakartta-sivulla (klikkaa ”Kuolleet kuolinpäivän mukaan”):

      https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

      Kuolemantapausten tilastoinnissa vaan on aika merkittäviä viiveitä. Sairaaloista tieto ilmeisesti tulee THL:n järjestelmään suhteellisen nopeasti, mutta sairaaloiden ulkopuolella, ml. hoivakodeissa tapahtuneissa kuolemissa viive voi olla pari viikkoa. Siksi tuon THL:n kuvaajan tuorein viikko osoittaa käytännössä aina nopeaa laskua, ja täydentyy sitten takautuvasti.

      Olettaisin myös, että rokotukset saattavat piankin sekoittaa kuolemantapausten käyttämisen mittarina. Jopa EU:n/Suomen hitaalla rokotusvauhdilla hoivakotien asukkaat ja yli 80-vuotiaat ilmeisesti tulevat seuraavan kuukauden aikana laajalti rokotetuiksi, minkä pitäisi vähentää kuolemantapauksia selvästi. Epidemia voi silti jyllätä nuoremmissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Keskeinen virologi Florian Krammer käsitteli aihetta kattavasti Twitterissä toissapäivänä. Koko ketju luettavissa kerralla vaikka tästä: https://threadreaderapp.com/thread/1353900984209182720.html englannintaitoisille. Teksti on aiheen terminologiapitoisuuden huomioon ottaen kohtuullisen kansantajuista.

    Eli yhteenvetona: mRna-rokotteiden (Pfizer & Moderna) osalta Etelä-Afrikkalaisen variantin osalta teho on alentunut hienoisesti, mutta on lähtöjään niin korkea, ettei mitään varsinaista ongelmaa siitä etteikö rokote tepsisi ole näköpiirissä. Perinteisemmät rokotetyypit (Krammer ei nimeä, mutta kiinalaisten rokotteet varsinkin näitä) voivat olla enemmän vaarassa, että teho alenisi liikaa. Se mikä alenema on liikaa ja milloin lausutaan rokote tepsii/ rokote ei tepsi on varmasti subjektiivinen käsite – ilmiö ei ole on-off vaan jonkinlainen jakauma.

    Krammer pitää hyvänä ideana, että kahden rokotekierroksen mRna-rokotteet voisi eriyttää niin että toinen annos sisältäisi varianttien mukaan muokattua tavaraa.

    Minusta näyttää edelleen näitä julkisia datasettejä katsellessa siltä, että aika-aspekti unohtuu prosentteja tuijottaessa. Eli että vaikka teho rokotutkimuksisissa olisi ”vain” 70%, niin sikäli mikäli rokotettu malttaa välttää tartuttamistilanteita muutaman viikon rokotuksen jälkeen, laskee todennäköisyys saada tartunta sen jälkeen jonnekin reilusti alle 5% luokkaan.

    Rokotteita on annettu maailmalla jo yhteensä yli 80 miljoonaa ilman merkittäviä sivuvaikutuslöydöksiä.
    Ja jo 70% teho vakionakin riittäisi helposti Suomessa epidemian pysäyttämiseen, kunhan riittävän moni kansalainen rokotetaan. Ja kun siis näyttäisi siltä että teho on korkeampi kunhan rokotettu välttää tartunnat heti piikin jälkeen, niin mikään ei viittaa mielestäni siihen että pitäisi olla huolissaan rokotteiden tehosta.

    Päivän uutinen oli se, että AstraZenecan rokotteesta joitain päiviä sitten vuotaneiden tietojen perusteella repäistyt kohuotsikot tehottomuudesta yli 65-vuotiaille olivat uutisankka mutta eivät sillä tavalla kun tässä on pari päivää luultu. Mikäli Krammerin Twitterissä olleet tiedot pitävät paikkansa, kyse onkin siitä, että AstraZenecan testiryhmiin on saatu niin heikosti vapaaehtoisia yli 65-vuotiaita, vain hieman yli 600 yli 11000:sta. Iäkkäiden pienessä testijoukossa sekä rokote- että vertailuryhmässä sairastuneita oli yhtä paljon, eli tasan yksi (1) kappale molemmissa. Britanniassa rokote on hyväksytty ilman ikärajoja, joten sieltä voidaan saada piankin jo tietoa tehosta.

    Voi olla kuitenkin, että koska asiasta on noussut kohua ja iäkkäiden testiryhmä on ollut pieni, että AstraZeneca saa luvan EU:ssa vain alle 65-vuotiaille. Jos näin käy, näen tämän erinomaisena mahdollisuutena Suomessa kääntää riskiryhmäajattelu Suomessa siinä tapauksessa AstraZenecan osalta ympäri: annettakoon nämä rokotteet siis mielummin levittäjäriskiryhmille eikä terveysriskiryhmille, jos tärkein terveysryhmätekijä eli iäkkyys on rajattu pois. Eli pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kaupunkikeskuksiin. Ja näissä sellaisille ryhmille, joissa tiedetään ryhmätartuttamisia syntyvän: rakennustyömaat, telakat, teollisuushallit ja muut sellaiset työpaikat joissa sisätiloissa paljon ihmisiä ja melua ilman että etätyömahdollisuutta on. Myös sisälajien kilpaurheilijat, kuorolaulajat, teatterit ja vastaavat ammattiryhmät. Sitten opiskelijat, ja opettajat. Epidemia talttuu näin nopeammin.

    Ja niin tai näin, viestinnässä voisi korostaa, että rokotetun tulee antaa immuniteetilleen aikaa kehittyä. Eli rokotuksen jälkeen ei tule lähteä takki auki karaokeen, vaan muistaa että taudin välttämisessä ei ole tapahtunut välittömästi piikin jälkeen vielä juuri mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Länsimaat (EU+USA) rohmusivat ja rohmuavat rokotteita itsekkäästi, mutta toisaalta liikeyhteydet, lomailu ja liikkuminen jne on tehnyt niistä koronatiheimpiä maita joissa virus on päässyt pahasti jylläämään. Ja näissä on paljon vanhaa väkeä ja menehtyneisyys suurta vs kehittyvät maat. Tässä mielessä on järkevää että nämä tautisimmat länsimaat rokotetaan nopeammin ja ensin.

    Tällöin Suomen ei pitäisi olla liian itsekäs valittaja jos kamalasti kärsineet UK ja Portugali vähän etuilisivatkin. Heillä on paljon suurempi hätä nyt.

    Valitettavasti olen ollut kuulevinani että EU ei saakaan lahjoittaa ylijääneitä rokotteita noin vain köyhille maille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Miksi Suomen päättäjät eivät investoi tähän suomalaiseen rokotteeseen valtion varoja tai vaikka kansalaiskeräys?

    Iltalehdestä:
    https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/7e960002-940c-475e-ae33-6c0c6ec42008
    14.01.2021 klo 8:01
    Suomessa on kehitteillä kaksi koronarokotetta, joista ainakin toista päästänee kokeilemaan laajasti ihmisillä kesällä. Tutkijat kertovat, että paremmilla resursseilla oltaisiin jo pidemmällä.

    Suomalainen nenäsumuterokote on kerännyt jo lupaavia tuloksia eläinkokeissa.
    Rokotteen on todettu antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet.
    Suomessa on kehitteillä toinenkin koronarokote, jonka pitäisi olla tehokas ja turvallisempi kuin nykyiset rokotteet.
    Uuden rokotteen on havaittu antavan nimenomaan suojaa koronatartunnalta, eikä pelkästään viruksen aiheuttamalta taudilta. Tämä estäisi esimerkiksi oireettomien henkilöiden välittämät koronatartunnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. nenäsumute:
      Miksi Suomen päättäjät eivät investoi tähän suomalaiseen rokotteeseen valtion varoja tai vaikka kansalaiskeräys?

      Iltalehdestä:
      https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/7e960002-940c-475e-ae33-6c0c6ec42008
      14.01.2021 klo 8:01
      Suomessa on kehitteillä kaksi koronarokotetta, joista ainakin toista päästänee kokeilemaan laajasti ihmisillä kesällä. Tutkijat kertovat, että paremmilla resursseilla oltaisiin jo pidemmällä.

      Suomalainen nenäsumuterokote on kerännyt jo lupaavia tuloksia eläinkokeissa. Rokotteen on todettu antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet. Suomessa on kehitteillä toinenkin koronarokote, jonka pitäisi olla tehokas ja turvallisempi kuin nykyiset rokotteet.
      Uuden rokotteen on havaittu antavan nimenomaan suojaa koronatartunnalta, eikä pelkästään viruksen aiheuttamalta taudilta. Tämä estäisi esimerkiksi oireettomien henkilöiden välittämät koronatartunnat.

      En haluaisi dissata tätä rokotekehitystä, mutta Iltalehden jutun perusteella en silti tekisi vielä sijoituspäätöstä. Otsikossa luvataan aika raflaavasti, että ”voi” pysäyttää tulevatkin pandemiat. Koko artikkeli vaikuttikin minusta lähinnä työryhmän rahankeruuyritykseltä, mikä aika suoraan taisi tulla siinä ilmikin (”paremmilla resursseilla oltaisiin jo pidemmällä”). Myönnän etten jaksanut lukea sitä kovin tarkkaan. Suomessa tietenkin yksityisiä riskisijoittajia on vähemmän kuin monessa muussa maassa, joten aika nopeasti käännytään aina valtiovallan puoleen. Jos tämä hanke kuitenkin on hyvä, luulisi sen kiinnostavan yksityisiäkin sijoittajia. Kansalaiskeräyksiin on asetettu aika korkea kynnys, jotta kaiken maailman helppoheikit eivät pääsisi rahastamaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En haluaisi dissata tätä rokotekehitystä, mutta Iltalehden jutun perusteella en silti tekisi vielä sijoituspäätöstä.

        Jos se olisi noin hyvä noin varmasti, ei olisi mitään vaikeuksia kerätä miljardien rahjoitustra kansianvälisiltä markkinoilta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jaakko K: En haluaisi dissata tätä rokotekehitystä, mutta Iltalehden jutun perusteella en silti tekisi vielä sijoituspäätöstä. Otsikossa luvataan aika raflaavasti, että ”voi” pysäyttää tulevatkin pandemiat.

        Kyllä tässä kaikki toimijat taas esittivät omat roolinsa hyvin. Tutkijat keräsivät asialleen huomiota ja yrittävät varmistaa rahoitusta, iltapäivälehden toimittaja otsikoi raflaavasti että saa maksimimäärän klikkejä. Lukijat saivat vahvistuksia omille vanhoille ennakkoluuloilleen suuntaan taikka toiseen.

        Itse asia, nenäsumuterokote hengitystievirukseen vaikuttaa minusta varsin kiinnostavalta. Sumutteella saatetaan hyvinkin saavuttaa etuja piikkeihin siinä suhteessa, miten varsinkin tartunnan alkuvaiheessa hengitystievirus monistuu nenänielussa ja lähtee uudelleen kiertoon ennen kuin virusisännäksi muuttunut ihminen huomaa oireita – seikka mikä on erityisesti Sars-CoV-2 -viruksen kierrossa korostunut.

        Mainoslause Rokotteen on todettu antavan huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet vaikuttaa sen sijaan varsin harhaanjohtavalta. Tällä hetkellä kun näyttäisi, että sekä mRNA (Moderna,Pfizer), Adenovirus (AstraZeneca, Johnson&Johnson) että täysproteiinirokote (Novavax) antavat kaikki lähes sataprosenttisen suojan, kunhan rokotettu välttyy tartunnalta ensimmäistä piikkiä seuraavien muutamien viikkojen aikana. Lähes sadan prosentin suojasta on vaikeaa päästä ”huomattavasti tehokkaammaksi”. Jos joku etu nenäsumutteella on, sen on oltava joko että suoja nousee nopeammin (tähän olisi ainakin uskottava mahdollisuus, koska suoraan limakalvolle) tai sitten että suoja kestäisi kauemmin (jota määritelmän mukaan ei vielä voida tietää, eikä tähän ole ainakaan mitään kovin ilmeistä syytä miksi näin nenäsumutteella olisi).

        Kotimainen kapasiteetti ei ole toisaalta ole vähäarvoinen kysymys. Mutta sen järkevä laajuus on hankala hahmottaa. Selvästikin tällä porukalla hyvää osaamista tehdä ”reseptejä” sinänsä suhteellisen moderniin Adenovirus + pintaproteiini -tekniikkaan. Mutta onko se kuitenkaan se tekniikka, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen? Jos mRna -tekniikka (Pfizer/Moderna) tai täysin proteiinirakenteeseen perustuva tekniikka (Novavax) osoittautuvatkin paremmiksi, niin onko ollut järkeä rakentaa joku valtiollinen ohjelma Adenovirustekniikalle? Valtion Coronarokote Oy:n eduksi laskettakoon toki, että käypä nimilyhenne löytyy historiasta helpolla assosiaatiolla.

        Toisekseen, Sakselalla ja kumppaneilla on ollut rokoteaihio valmiina jo kohta vuoden päivät. Kuten kilpailijat, myös tämä rokoteaihio on syntynyt päivissä tai viikoissa viruksen eristämisen ja sen perimän kartoituksen jälkeen. Sen jälkeen kilpailijat ovat järjestäneet mittavat testit kymmenille tuhansille ihmisille maissa, joissa koronavirusta on esiintynyt kertaluokkia enemmän kuin Suomessa, eli lähinnä USA:ssa, Britanniassa ja Brasiliassa.
        Tarkoittaako ”kotimaisen rokotetuotannon ylläpito” myös sitä, että meillä on kotimainen organisaatio joka pystyy polkaisemaan pystyyn kymmenien tuhansien vapaaehtoisten houkuttelun, koerokotukset, seurannan ja testinaikaisen hoidon mihin tahansa maailman kolkkaan? Jos ei, niin onko kotimaisella tuotannolla mitään edellytyksiä kilpailla, vaikka rokoteaihio itsessään olisi yhtä hyvä tai jopa parempi kuin muilla? Kotimaassa pyöriminen ei riitä, jos virusta ei ole kierrossa. Suuruusluokat ovat sellaisia, että tällä kertaa jotta täysin kotimaisin voimin olisi saatu kerättyä samanlaista näyttöä tehosta kuin maailmalta, olisi vaikutusten havaitsemiseksi pitänyt saada värvättyä käytännössä varmaan miljoona suomalaista testiohjelmaan jossa Saksela ja kumppanit suihkuttavat puolet nenistä placebolla ja puolet rokotteellaan.

        Jos nyt halutaan suosia vielä kotimaista vuonna 2021 koronan suhteen, tarjolla on esimerkiksi Pfizerin rokote (50 000 ihmisen testivaihe, noin 80 miljoonaa ihmistä jo rokotettu, hienot tulokset, valmistus miljoonia päivässä) ja tämä kotimainen vaihtoehto (eläinkokeissa lupaavia tuloksia, ei vielä tuotantoa) niin kummankohan ihmiset valitsisivat?

        Itse asiassa minusta näyttäisi että huoltovarmuusnäkökulmasta asia on aika lailla hyvällä mallilla nyt. Meillä on kansainvälisen tason tietämystä ja tutkimusta, useammasta modernista rokotetyypistä. Yli-Herttualan omien sanojen mukaan on myös valmius polkaista satojen tuhansien (Adenovirus-) rokotteiden viikkotuotanto käyntiin jos tilanne todella vaatii kansallista rokotetta. Turha tässä on mitään kansallista itseruoskintaa tälläkään kertaa harrastaa. Huoltovarmuuskeskuksen peruskauraa voisi olla varmistaa, että maassa on riittävä varasto tarvittavia raaka-aineita, mitä ne sitten ovatkaan. Ja joku ulkopuolinen voisi toki vähän vilkaista että mitä sieltä varastoluolan hyllystä hieman kirjaviksi osoittautuneiden maskipinojen vierestä tosiasiassa löytyy.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. nenäsumute:
      Miksi Suomen päättäjät eivät investoi tähän suomalaiseen rokotteeseen valtion varoja tai vaikka kansalaiskeräys?

      Kun kovasti ihmetellään, miksi rokotteiden tuotanto kasvaaniin hitaasti, on syytä tehdä ”reality check”. Lääkkeiden valmistuskapasiteettia ei polkaista maasta. Monet tarvittavat koneet ja laitteet ovat sellaisia, jotka tilataan enemmän kuin vuosi ennen asennustyötä. Monet lääkkeet vaativat puhdastiloja, joita ei myöskään rakenneta vuotta-paria lyhyemmässä ajassa. Ei kyse ole vain tilantarpeesta vaan isosta joukosta erilaisia juuri tähän prosessiin sopivia koneita ja laitteita, joita on saatavilla omaan tahtiinsa. Tämä on riittävän työlästä perinteisten pillereiden kohdalla, mutta biologiset lääkkeet kuten virusvektorilla siirrettävät tai mRNA ovat hyvin paljon vaikeampia tapauksia puhtaus- ja lämpötilavaatimuksineen. Prosessi ei aina skaalaudu niinkuin toivoisi, mikä on havaittu Astra Zenecalle virusta Belgiassa valmistavan tehtaan kohdalla.

      Lääketeollisuuden tuotantoautomaatioprojekteista minulla sattuu olemaan henkilökohtaista kokemusta, kiersin vuosia viime vuosikymmenellä Euroopan ja Venäjän lääketehtaita. Porukkamme työ oli sentään vain lääkkeiden pakkauksen, turvamerkintöjen, teollisuusautomaation ja niihin liittyvien tietokanta-ratkaisujen parissa.

      Aikaskaalasta kertoo jotain Tampereen silmälääketehdas (ent. Leiras), jonka Santen päätti sulkea alkuvuodesta 2013. He joutuivat silti investoimaan satojatuhansia euroja per tuotantolinja vuonna 2019 voimaantulevaan Lääkeväärennösdirektiiviin, koska lääketehtaan tuotantokapasiteetin kasvattaminen muualla ei ollut niin nopeasti tehtävissä järjellisin kustannuksin. Lopulta he myivät yhä tuotannossa olevan tehtaan NextPharmalle 2020.

      Kuvitellaanpa että Suomi (KTL) olisi jatkanut omaa rokotetuotantoa 2003. Olisiko siitä hyötyä tänä päivänä, riippuisi siitä, mitä tekniikoita tuotannossa olisi tähän mennessä otettu käyttöön tai ylläpidetty. On mahdollista, muttei todellakaan varmaa, että mRNA tai adenovirusvektorituotantoa sattuisi olemaan valmiiksi käytössä: perinteiset rokotteet tuberkuloosista vesirokkoon tehdään täysin eri tekniikalla. Ei lastulevytehdaskaan muutu meijeriksi mahtikäskyllä. Lisäksi ongelmaksi tulisi kapasiteetti.

      Jos oletetaan, että yksi Suomen rokotetuotantolinjoista olisi sopivaa tekniikkaa käyttävä, se olisi todennäköisesti mitoitettu Suomen normaaliin kapasiteettitarpeeseen. Olettaen, että vuodessa syntyy Suomessa 50 000 lasta ja että lapsille annetaan kaksi rokotekertaa, normaali tuotanto olisi 100 000 rokoteannosta per vuosi. Se ei skaalaudu 10 miljoonaan koronarokoteannokseen yhden vuoden aikana (2 kertaa jokaiselle suomalaiselle) ilman, että koko laitteistokanta rakennetaan uusiksi ja tilojen kokoa laajennetaan samalla moninkertaiseksi. Tuotannon kasvattamiseen menisi parhaassakin tapauksessa luokkaa kaksi vuotta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ilmeisesti jotain kotimaista valmistuskapasiteettia olisi voinut saada pystyyn jossain määrin järkevässä aikataulussa, mutta tahto puuttui?

        T&T: HS: Suomalainen lääkefirma haki Business Finlandilta rahaa koronarokotteiden valmistusselvitykseen – BF kieltäytyi, vaikka jakoi juuri yli 900 miljoonalla koronatukia

        Finvector on saanut ulkomailta tarjouksia koronarokotteiden sopimusvalmistuksesta. HS uutisoi Ristolan kertoneen, että ”kaikki adenovirusvektoria rokotteissaan käyttävät valmistajat ovat tiedustelleet mahdollisuutta rokotteiden sopimusvalmistamiseen – mukaan lukien Astra Zeneca ja venäläisen Sputnik”.

        Koska rahoitusta ei tullut, yrityksen omistaja ”on nyt keskittynyt virtsarakon syöpään kehitettyyn geenilääkkeeseen”, ja Finvector on joutunut kieltäytymään tarjouksista kiireen tähden. Helsingin Sanomat ei kertonut BF:n näkemystä tapahtuneeseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pahoittelut nimettä kirjoittamisesta.

    Itse olen terveydenhuolto alalla ja epidemia on täältä katsottuna aika lailla selkeä. Se on ollut meillä toista vuotta ja voisi todeta, että sen kanssa osataan toimia. Kun koronaviruksen ympärillä olevaa uutisointia katsoo, niin terveydenhuollon näkökulmasta uutisointi näyttää siltä, että medialla on tarkoitushakuinen hypetys asiassa. Se pyörii päivästä toiseen mitä raflaavammilla klikkiotsikoilla mediassa, vaikka kyseessä ei ole mikään Michael Jacksonin comeback.

    Politikkojen toiminta median uutisoimana näyttää myös erikoiselta. Tänä aamuna ihmisiä uhataan hesarissa ulkonaliikkumiskiellolla ja vankilalla. Pakkokeinolaista puhutaan. Onko tässä samaa median massapsykoosia päättäjiä kohtaan, mitä on terveydenhuoltoa kohtaan?

    Terveydenhuollon asioista kun media uutisoi tällä hetkellä, niin sävy on reilusti pielessä. Vahvasti liioitteleva ei riitä kuvaamaan tilannetta. Enemmän tämä on jo fox-news osastolla, kuin liioittelun puolella.

    Onko sama tilanne päättäjien toimista uutisoidessa? Hakeeko media nyt voimakasta vastakkainasettelua tarkoituksella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Omasta mielestäni sävy on mediassa pielessä lähestulkoon kaikessa, mitä enemmän itse tietää entuudestaan uutisen aiheesta, sitä selvemmin asian huomaa. Media ylpeilee ettei se levitä valheita, mutta valheellisen kuvan kokonaisuudesta se antaa toistuvasti. Yle on jossain määrin parempi, sillä heillä ei ole selvää taloudellista kannustinta hakea jokaisesta asiasta lukijoista maksimaalista tunnereaktiota. Sikäli hallituksen kaavailut rajoittaa Ylen sisällöntuotantomahdollisuuksia tuntuukin niin tympeältä.

      Olemme tosiaan askel askeleelta matkalla kohti Yhdysvaltojen mediakenttää. Hirvittävä sääli kyllä, ja heikentää yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja kykyä toimia.

      Tässä eräs kirjoitus mikä osuu moniin median kipupisteisiin rtään anekdootin kautta:
      https://iljalehtinen.medium.com/kaikki-on-mahdollista-er%C3%A4%C3%A4st%C3%A4-gorillasta-mediasta-ja-todellisuuden-hallitsemisesta-9733fd216187

      Suurimmassa osassa tietenkään ketään ei kiinnosta. Jos yhdestä jutusta alat hakemaan oikaisua, siinä ajassa kun korjaus ehkä saadaan sivuviiteenä johonkin julkaisuun, 50 yhtä ala-arvoista juttua on samasta lehdestä tullut pihalle. Ja sääntelyn hoitaa julkisen sanan neuvosto, eli medioiden edustajat itse. Se toimii niin hyvin kuin voi olettaakin, eli se on vain suojelemassa medioita itseään, ei totuutta tai lukijoita.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En usko, että taloudellisen voiton maksimointi selittää median nykyistä tilaa (aivan hyvin voisi argumentoida, että laaduton klikkijournalismi vähentää ihmisten kiinnostusta medioita kohtaan ja siten vaikuttaa negatiivisesti tuloihin).

        Eiköhän syy löydy median ”somettumisesta” eli kun polarisoitunut feedback tulee välittömästi jutun julkaisun jälkeen, toimittajatkin näemmä alkavat toimimaan somen logiikalla ja ajautuvat omiin samanmielisten kupliin ja heimoihin. Jos tähän vielä lisää sen, että monet toimittajat tuntenevat vahvaa sitoutumista johonkin missioon (maailman pelastaminen, ”totuuden” paljastaminen, oikeassaolo), kierre on valmis – faktat voi aina taivuttaa mielensä mukaiseksi ja onnistumisen merkkinä ovat hurraa huudot ”meidän” puolelta ja vihaiset alatyyliset kommentit ”niiden” taholta.

        Koronan suhteenkin osa toimittajista on aivan selvästi päättänyt, että ainoa kelvollinen tapa pandemian hoitamiseksi olisi yhteiskunnan täyssulku ulkonaliikkumiskieltoineen ja rajojen sulkemisineen. Uudet tartunnat, karanteenit jne. muistetaan uutisoida joka ikinen päivä. Jos viruksen mutaatioista, immuniteetin kestosta, rokotteiden tehosta tai pitkäaikaisoireista kuuluu jostain päin maailmaa edes vähänkin negativiisia epäilyjä, ne käännetään uutisissa todisteiksi, ettei mikään kuitenkaan auta.

        Tälle kaikelle tuntuu myös löytyvän paljon vastakaikua – ainakin, jos lehtien kommenttiosioita ja somemölinää on uskominen. Maa vaan kiinnin niin kuin Kiinassa tehtiin – voi kun meilläkin olisi kunnollinen autoritaarinen systeemi, jonka ei tarvitsisi välittää tehokasta toimintaa hidastavista perusoikeuksista ja laeista!

        No, eipä korona tietysti ole ainoa asia, joka on saanut ainakin minut ihmettelemään, että asunko samalla planeetalla kuin osa äänekkäimistä toimittajista. Koska moni kansalainen kuitenkin ilmeisesti kuitenkin ottaa toimittajien sanan totena, niin yhteisen todellisuuden kudelma on ilmeisesti revennyt pahasti – ehkä jopa korjaamattomasti. Ei siis niin, ettei asioista keskustella sen vuoksi, että niistä ollaan eri mieltä – vaan ehkä sen vuoksi, etteivät eri heimot enää jaa samaa todellisuutta?

        Monet pelkäävät jonkinlaista alt-rightin, persujen tms. tekemää vallankaappausta – vaikka oikeasti uhka saattaakin tulla ”hyvää tarkoittavasti diktatuurista”, jossa ”suuremman yhteisen edun” logiikka ”pakottaa” kaventamaan ihmisten oikeuksia ja vapauksia. En hetkeäkään epäile, etteikö (ehkä merkittäväkin) osa toimittajista ole ilolla mukana tässä prosessissa hoitamassa massojen kääntämisen asian taakse ja pitämässä ”valheellisen” tiedon pimennossa. Johan monet heistä ovat jo nyt innokkaista osallistumaan somesoturien lietsomiin lynkkauskamppanjoihin ”väärämieleisten” vaimentamiseksi ja urien tuhomiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ksee: Monet pelkäävät jonkinlaista alt-rightin, persujen tms. tekemää vallankaappausta – vaikka oikeasti uhka saattaakin tulla ”hyvää tarkoittavasti diktatuurista”, jossa ”suuremman yhteisen edun” logiikka ”pakottaa” kaventamaan ihmisten oikeuksia ja vapauksia.

        Vanhan sanonnan mukaan kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan. Tämä ajatusvirhe näyttää nyt riivaavan yhteiskunnallisesti tiedostavia etujoukkoja. Onneksi on syytä olettaa että nyt nouseva ”hyvien ihmisten diktatuuri” on enemmän itseään korjaava mekanismi kuin perinteinen sellainen. Se mikä tapahtuu opiskelijapiireissä, tapahtuu viiveellä muussa yhteiskunnassa. Akateeminen maailma on itsenäisessä Suomessa punnertanut omin voimin ylös jo ainakin kahdesta ideologisesta kriisistä, miksei sitten kolmannesta.

        Toinen ilmeinen ajankohtaista keskustelua vaivaava ajatusvirhe on ”Jos kädessäsi on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta”. Aikanaan huomataan ettei ihan kaikkea olisi kannattanut yrittää selittää samalla viitekehyksellä, vaikka se kuinka olisi läpikotaisin hallussa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Kun katsoo mitä Unkarissa, Puolassa ja Yhdysvalloissa on tapahtunut ja vaikkapa persujen linjauksia ja nykyistä kannatusta, niin eipä se radikaalioikeiston tuleminen ole mitenkään hatusta vedetty pelko. Halla-aho, Huhtasaari tai vaikkapa Matias Turkkila kun puhuvat Trumpista tai Unkarista, niin kyllähän se linja on selvä ja huolestuttava.

        Myös Ano Turtiainen valittiin vasta Juvan perussuomalaisten puheenjohtajaksi eli hänellä on ihan selvästi kannatusta, ei ole mikään sivuraiteille ajautunut vastarannan kiiski.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. spottu: Onneksi on syytä olettaa että nyt nouseva ”hyvien ihmisten diktatuuri” on enemmän itseään korjaava mekanismi kuin perinteinen sellainen.

        En tiedä millä perusteella tätä olisi syytä olettaa. Tokihan meritokratia johtaa eräänlaiseen ’hyvien ihmisten diktatuuriin’, mutta ei sovi unohtaa että monet aristokratiat ja feudaalit yhteiskunnat olivat nekin, ainakin jollain mittapuulla, meritokraattisia. Meriitti on meriitti, eli vapaasti määriteltävissä, mutta kaikki meritokratian nimeen vannovat olettavat ja jopa vaativat että meritokratiaa arvioidaan heidän ehdoillaan. Nyt yhteiskunnassamme on vallassa jossain määrin 1) Koulutuksen 2) Työhistorian 3) Omaisuuden/varallisuuden meritokratia. Jokainen erikseen ja nämä yhdessä määrittelevät ihmisen meriitin, joka ei ole sama asia kuin ’arvo’, mutta voidaan rinnastaa helposti ihmisen arvoksi. Tietenkin tässä järjestelmässä menestyvät korostavat että järjestelmä on hyvä ja oikein, ja koska tämä järjestelmä on niin hyvä ja oikein niin monet länsimaalaiset liberaalit demokratiat kilvan meritokratian nimissä potkivat tikkaat pois, eli elinkustannuksia ja kouluttautumisen kustannuksia lisätään kaikin keinoin. Suomessakin ovat virkamiehet useamman vuotta ehdotelleet koulutuksen maksullisuuden lisäämistä, joka on yleisempi länsimaalainen trendi. Sitten kun Meriitin kerääminen tehdään mahdollisimman kalliiksi ja suhteista riippuvaiseksi, niin lopulta tässä meritokratiassa pärjäävät vain meritoituneiden lapset, jolloin ollaankin luotu neo-aristokratia. Tätä ei kuitenkaan kutsuta aristokratiaksi vaan meritokratiaksi, ja näin ollen järjestys on hyvä ja oikein eikä siitä voi kiistellä.

        ’Hyvien ihmisten diktatuurihan’ on meritokratia, ellet tarkoittanut jotain ihan muuta? Meritokratia on siitä hieno järjestelmä että sillä voidaan perustella kaiken maailman liberaaleja ’free to starve’ yhteiskuntia, ja oikeastaan kaikki epäkohdat voidaan aina pelkistää yksilön henkilökohtaiseksi virheeksi, eli omaksi vastuuksi, varsinkin jos asioita käsitellään siltä kantilta ja oletukselta että yhteiskuntamme on toimivat meritokratia. Oletuksena tämä kun tarkoittaa sitä että jokainen menestyy vain ja ainoastaan oman ansion mukaan ja verran, ja samoin käänteisesti jokaisen epämenestys on myös täysin omaa syytä. Näin saadaankin perusteltua kuinka kodittomat ja köyhät ovat oikeastaan todiste siitä että meritokratia toimii ihan oikeasti, ja pohjimmiltaan tämä meritokratian oletus vie kaiken vastuun yhteiskunnalta, yhteiskuntahan ei voi toimivassa meritokratiassa epäonnistua, vaan syy tai ansio on aina yksilön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. nimettä: Politikkojen toiminta median uutisoimana näyttää myös erikoiselta. Tänä aamuna ihmisiä uhataan hesarissa ulkonaliikkumiskiellolla ja vankilalla. Pakkokeinolaista puhutaan. Onko tässä samaa median massapsykoosia päättäjiä kohtaan, mitä on terveydenhuoltoa kohtaan?

      Tarkoitatko että asioista ei kannattaisi keskustella etukäteen, vaan sitten tarvittaessa hallituksen pitäisi lätkäistä lätkäisee sulkutoimet ilman sen kummempaa ihmettelyä?

      Vai oletko niin varma siitä, että täällä ei voi mitään Keski-Eurooppaan viittaavaakaan ja kaikki puhe mahdollisista sulusta on vain tarpeetonta pelkojen lietsomista Jos näin, niin mihin ihmeeseen tämä oikein perustuu?

      Minusta on ihan järkevää käydä julkista keskustelua vaikkapa vaalien järjestämisestä ja myös niistä huonoimmista skenaarioista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Muuntuva virus kallistaa vaakaa yhä enemmän tukahduttamisen puolelle. RNA-virukset muuntuvat helposti ja se näyttää pätevän myös koronaan. Alun helpottoneet raportit että korona ei helposti muunnu ilmeisesti johtuivat siitä että tartuntoja oli oikeasti niin vähän. Niitä monikymmenkertaisia piilotartuntoja ei ollut.

    Kertauksen vuoksi faktat tukahduttamisen puolesta sen ilmiselvän eli kuolemantapausten lisäksi

    – talous
    – viruksen muuntuminen
    – long covid
    – hoitovelkaa kertyy vähemmän

    vastaan

    – vapaa matkustaminen
    – paremman epidemiatilanteen vaikutus rokotekehitykseen. SARS:iin ei saatu rokotetta koska insentiivit katosivat kun virus saatiin tukahdutettua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Viruksen tukahduttaminen on aivan utopiaa, erityisesti, kun muutonvirukset ovat tarttuvampia. Tästä eteenpäin totaalinen lock down hamaan ikuisuuteen? Tätä on aika vaikea ainakaan taloudella perustella.

        Mikä ihmeen olkiukko tuo nyt oikein taas on? Et kai vain ajattele että mitä vaarallisemmaksi virus muuttuu, sitä vähemmän sitä kannattaa tukahduttaa?

        Ensinnäkin virus tukahdutettiin viime vuonna kesän tullen ihan vahingossa ja täysin ilman rokotteita. Tukahdutus on siis mahdollista. Toiseksi, tukahdutuksen jälkeen maata ei tarvitse pitää sulussa, riittää että rajalla on kahden viikon karanteeni (jos et usko, katso Uutta-Seelantia). Tämä vaihtoehto olisi varmaankin tullut kaikkein halvimmaksi, mutta sitä ei valittu kun haluttiin suojella taloutta.

        Kolmanneksi, sulkutoimenpiteitä ei välttämättä edes tarvita, koska rokotteilla tukahdutus on lasten leikkiä. Huonoimmassa tapaukseesa rokotus joudutaan uusimaan vuosittain.

        Tukahdutus ei tarkoita sitä, että me yksin yritetään eliminoida virusta koko maailmasta istumalla kotona. Mutta ehdoton minimitavoite täytyy olla viruksen tukahduttaminen Suomessa siten, että mahdolliset epidemiat saadaan rajattua paikallisiksi ihan samaan malliin, mitä muilla yleisvaarallisilla kulkutaudeilla ja kaikki rajoitukset lakkautettua. Jos nyt vain todetaan ”ei tätä voi tukahduttaa, antaa mennä vaan” niin samalla mahdollistetaan entistä useampien muunnosten synty. Ei näitä muuntoviruksia ole Uudesta-Seelannista tai Etelä-Koreasta tullut.

        Pidemmän aikavälin tavoitteena pitäisi olla viruksen eliminointi isorokon malliin ja rokotetuotanto tarttee skaalata sen mukaisesti. Rikkaat maat sponsoroikoon rokotteet sellaisille, joilla ei ole siihen varaa. Sekin tulee halvemmaksi kuin jättää virus kiertämään ja muuntumaan. Jossain vaiheessa sieltä tulee kummimnkin taas vähän ikävämpi muunnos.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. 1,9 miljardia ihmistä elää maissa, joissa virus on tukahdutettu. Se siitä väitteestä, että tukahduttaminen olisi utopiaa. Taloudellisesti viruksen tukahduttaneet maat pärjäävät parhaiten, kun maan sisäinen talous pyörii normaalisti. Aasia saa tästä huiman edun länsimaihin verrattuna, jotka kärvistelevät koronan kanssa.

        Tukahduttamisen ensimmäinen askel on oikeasti pitävät rajat eli pakollinen kahden viikon valvottu karanteeni rajan ylittäville. Sen jälkeen rajojen sisällä ei tarvita lockdownia kuin sen aikaa, että virus saadaan kertaalleen tukahdutettua. Kun rajat on kiinni, ei sisäpuolelle pääse muuntoviruksiakaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. huolestunut ja samalla optimisti:
        1,9 miljardia ihmistä elää maissa, joissa virus on tukahdutettu. Se siitä väitteestä, että tukahduttaminen olisi utopiaa. Taloudellisesti viruksen tukahduttaneet maat pärjäävät parhaiten, kun maan sisäinen talous pyörii normaalisti. Aasia saa tästä huiman edun länsimaihin verrattuna, jotka kärvistelevät koronan kanssa.

        Tukahduttamisen ensimmäinen askel on oikeasti pitävät rajat eli pakollinen kahden viikon valvottu karanteeni rajan ylittäville. Sen jälkeen rajojen sisällä ei tarvita lockdownia kuin sen aikaa, että virus saadaan kertaalleen tukahdutettua. Kun rajat on kiinni, ei sisäpuolelle pääse muuntoviruksiakaan.

        Tässä 1,9 miljardissa lienevät mukana kiinalaiset, eli luotat Kiinan tilastointiin? Paradoksaalisesti paljon kehutun Taiwanin menestys koronaviruksen torjunnassa perustui nimenomaan siihen, etteivät luottaneet Kiinaan. Mitä rajojen sulkemisen tehoon taas tulee, eikös Uudessa-Seelannissa täräytetty vastikään kolmen päivän sulku kun sieltä löytyi uusia tapauksia, joiden alkuperää ei saatu jäljitettyä ulkomaille? Kolme päivää on tietysti lyhyt aika – jos se jää siihen. Omana arvionani sanoisin, että on pitkä aika odotella rajat kiinni sitä, että muut maat saavat paikalliset epidemiansa tukahdutuiksi. Kun aikaa kuluu, ehtii tapahtua kaikenlaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jaakko K: Tässä 1,9 miljardissa lienevät mukana kiinalaiset, eli luotat Kiinan tilastointiin? Paradoksaalisesti paljon kehutun Taiwanin menestys koronaviruksen torjunnassa perustui nimenomaan siihen, etteivät luottaneet Kiinaan. Mitä rajojen sulkemisen tehoon taas tulee, eikös Uudessa-Seelannissa täräytetty vastikään kolmen päivän sulku kun sieltä löytyi uusia tapauksia, joiden alkuperää ei saatu jäljitettyä ulkomaille? Kolme päivää on tietysti lyhyt aika – jos se jää siihen. Omana arvionani sanoisin, että on pitkä aika odotella rajat kiinni sitä, että muut maat saavat paikalliset epidemiansa tukahdutuiksi. Kun aikaa kuluu, ehtii tapahtua kaikenlaista.

        Luotan Kiinasta kuuluviin tietoihin tuossa asiassa – sitä tietoa kun tulee muiltakin kuin kiinalaisilta itseltään. Jos korona jylläisi siellä, eivät he saisi peiteltyä sitä.

        Rajojen sulkeminen voi vuotaa. Niinhän Australiassakin kävi jo aikoja sitten, kun karanteenihotellin vartijat kävivät viettämässä laatuaikaa karanteenia viettävien nuorten neitojen kanssa, ja seurauksena oli laajahko lockdown Melbournen alueella. Silloin rajakontrolli pettää ja virusta pääsee maahan, on seurauksena uusi lockdown, jotta virus saadaan taas tukahdutettua. Se lienee sellainen oppitunti, että rajojen pitävyyden onnistumiseen kiinnitetään paremmin huomiota.

        Matkustaminen rajojen yli on todella rajoitettua jo nyt, joten kovin suurta lisävahinkoa ei tulisi siitä että Suomeen saapumisesta seuraisi pakollinen kahden viikon valvottu karanteeni.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. huolestunut ja samalla optimisti:

        Rajojen sulkeminen voi vuotaa. Niinhän Australiassakin kävi jo aikoja sitten, kun karanteenihotellin vartijat kävivät viettämässä laatuaikaa karanteenia viettävien nuorten neitojen kanssa, ja seurauksena oli laajahko lockdown Melbournen alueella. Silloin rajakontrolli pettää ja virusta pääsee maahan, on seurauksena uusi lockdown, jotta virus saadaan taas tukahdutettua. Se lienee sellainen oppitunti, että rajojen pitävyyden onnistumiseen kiinnitetään paremmin huomiota.

        Eikö tukahduttamisen tavoite olekaan se, että voidaan toimia ilman nk. lockdowneja? Minä olen ainakin ymmärtänyt asian niin, että se on ko. strategian kannattajien keskeinen perustelu. Tukahduttaminen pitää siis yhdistää eristäytymiseen niin pitkäksi aikaa, että virus on tukahdutettu globaalisti. Rajat eivät saa vuotaa, muuten joudutaan tukahduttamaan uudestaan, jolloin menetetään tukahduttamisesta saatu hyöty (Australiassa taidettiin joutua pitämään kovia rajoituksia monta kuukautta jos muistan oikein). Onko sitten realismia nykyisen kaltaisessa verkostoituneessa maailmassa olettaa, että rajat saadaan pidettyä tiiviinä koko vaaditun ajan? Ja mitä haittavaikutuksia sillä on?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Jaakko K: Eikö tukahduttamisen tavoite olekaan se, että voidaan toimia ilman nk. lockdowneja? Minä olen ainakin ymmärtänyt asian niin, että se on ko. strategian kannattajien keskeinen perustelu. Tukahduttaminen pitää siis yhdistää eristäytymiseen niin pitkäksi aikaa, että virus on tukahdutettu globaalisti. Rajat eivät saa vuotaa, muuten joudutaan tukahduttamaan uudestaan, jolloin menetetään tukahduttamisesta saatu hyöty (Australiassa taidettiin joutua pitämään kovia rajoituksia monta kuukautta jos muistan oikein). Onko sitten realismia nykyisen kaltaisessa verkostoituneessa maailmassa olettaa, että rajat saadaan pidettyä tiiviinä koko vaaditun ajan? Ja mitä haittavaikutuksia sillä on?

        Juuri noin tukahduttaminen toimii. Rajat pitävästi kiinni (valvotulla pakkokaranteenilla, kuten esim. Norjassa) ja sen jälkeen tukahdutus lockdownilla, jonka jälkeen elämä toimii rajojen sisäpuolella normaalisti. Jos rajat pääsee vuotamaan, joudutaan tukahduttamaan uudelleen.

        Aika monessa maassa on nyt melkein vuoden ajan toimittu noin ja nähty vaihtelevia suorituksia. Mikään maa ei ole kuitenkaan totaalisen epäonnistunut, mutta ainakin lähes kaikissa on jouduttu paikallisiin lockdowneihin alkuperäisen tukahduttamisen jälkeenkin. Melbournen alueen tapaus taitaa olla laajin.

        Koska rajaliikenne on jo nyt muutenkin hyvin vähäistä ja Suomi on muutenkin sijainniltaan syrjäinen, jäisi haitat pakkokaranteenista kohtuullisen vähäisiksi. Paljon isommat haitat tulee jatkuvasti tiukkenevista koronarajoituksista maan sisällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. huolestunut ja samalla optimisti: Juuri noin tukahduttaminen toimii. Rajat pitävästi kiinni (valvotulla pakkokaranteenilla, kuten esim. Norjassa) ja sen jälkeen tukahdutus lockdownilla, jonka jälkeen elämä toimii rajojen sisäpuolella normaalisti. Jos rajat pääsee vuotamaan, joudutaan tukahduttamaan uudelleen.

        Aika monessa maassa on nyt melkein vuoden ajan toimittu noin ja nähty vaihtelevia suorituksia. Mikään maa ei ole kuitenkaan totaalisen epäonnistunut, mutta ainakin lähes kaikissa on jouduttu paikallisiin lockdowneihin alkuperäisen tukahduttamisen jälkeenkin. Melbournen alueen tapaus taitaa olla laajin.

        Koska rajaliikenne on jo nyt muutenkin hyvin vähäistä ja Suomi on muutenkin sijainniltaan syrjäinen, jäisi haitat pakkokaranteenista kohtuullisen vähäisiksi. Paljon isommat haitat tulee jatkuvasti tiukkenevista koronarajoituksista maan sisällä.

        En ymmärrä päättelyäsi. Perustelet tukahduttamisen hyötyä nähdäkseni samoin kuin muutkin strategian kannattajat – se mahdollistaa normaalin elämän ”kuplan” sisällä. Paitsi että myönnät itsekin, että lähes kaikkialla tästä on jouduttu tinkimään, koska rajakontrollia on käytännössä lähes mahdotonta pitää riittävän tiukkana. Missä siis on se tukahduttamisen hyöty? Tukahduttaminen vaatii tiukkenevia koronarajoituksia, jotka siis sinunkin mukaasi aiheuttavat haittoja. Tässä nyt yksinkertaisesti on kyse hengitystieinfektiosta, joka voi tarttua jopa oireettoman kantajan kautta. Oireet voivat joissain tapauksissa ilmeisesti puhjeta kahden viikon jälkeenkin. Tämmöistä tautia vain on erittäin vaikea kontrolloida. Jos ottaa tavoitteeksi sen, että yksikin tartunta on liikaa, ei voi oikeastaan muuta kuin epäonnistua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Jaakko K: 19.2.

        Jaakko K: En ymmärrä päättelyäsi. Perustelet tukahduttamisen hyötyä nähdäkseni samoin kuin muutkin strategian kannattajat – se mahdollistaa normaalin elämän ”kuplan” sisällä. Paitsi että myönnät itsekin, että lähes kaikkialla tästä on jouduttu tinkimään, koska rajakontrollia on käytännössä lähes mahdotonta pitää riittävän tiukkana. Missä siis on se tukahduttamisen hyöty? Tukahduttaminen vaatii tiukkenevia koronarajoituksia, jotka siis sinunkin mukaasi aiheuttavat haittoja. Tässä nyt yksinkertaisesti on kyse hengitystieinfektiosta, joka voi tarttua jopa oireettoman kantajan kautta. Oireet voivat joissain tapauksissa ilmeisesti puhjeta kahden viikon jälkeenkin. Tämmöistä tautia vain on erittäin vaikea kontrolloida. Jos ottaa tavoitteeksi sen, että yksikin tartunta on liikaa, ei voi oikeastaan muuta kuin epäonnistua.

        Tukahduttamisstrategian maissa ensimmäisen tukahduttamisen jälkeen tulleet lockdownit ovat olleet suhteellisen pieniä. Valtaosa asukkaista niistä maista on saanut viettää normaalia elämää. Käytännön kokemus lähes vuoden ajalta osoittaa, että tukahduttamisessa voidaan onnistua riittävän hyvin eli niin, että laajamittaisiin lockdowneihin ei jouduta palaamaan ja sekä talous että ihmiset voivat paljon paremmin kuin erilaisen strategian valinneissa maissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. huolestunut ja samalla optimisti:
        Tukahduttamisstrategian maissa ensimmäisen tukahduttamisen jälkeen tulleet lockdownit ovat olleet suhteellisen pieniä. Valtaosa asukkaista niistä maista on saanut viettää normaalia elämää. Käytännön kokemus lähes vuoden ajalta osoittaa, että tukahduttamisessa voidaan onnistua riittävän hyvin eli niin, että laajamittaisiin lockdowneihin ei jouduta palaamaan ja sekä talous että ihmiset voivat paljon paremmin kuin erilaisen strategian valinneissa maissa.

        Esität tuon jotenkin itsestään selvänä. Nimimerkki Siten tuossa kyllä mainitsi, että Kiinassa (jota käytit esimerkkinä tukahduttamisessa onnistuneista maista) olisi tälläkin hetkellä käytössä sulkutoimia, jotka koskevat miljoonia ihmisiä. Tietenkin, kun kyse on miljardin ihmisen maasta, voi todeta että valtaosa todellakin elää sillä aikaa ihan normaalia elämää. Sikäli kuin se Kiinassa on yleensä mahdollista siinä merkityksessä kuin me täällä sen asian yleensä ymmärrämme. Pandemia ei sitä paitsi ole vielä ohi (useat asiantuntijathan uskovat itse asiassa, että koronavirus jää influenssan tapaiseksi kausittaiseksi vaivaksi), joten kuplan ylläpitäjät saavat käyttää sen ylläpitoon edelleen resurssejaan. Minun on vaikea uskoa rajavalvonnan aukottomuuteen, ainakin mitä isommasta maasta on kysymys. Jää vielä nähtäväksi, miten onnistutaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Jaakko K:

        Tässä 1,9 miljardissa lienevät mukana kiinalaiset, eli luotat Kiinan tilastointiin?

        Kiinan virallisten lukujen mukaan huhtikuun 2020 jälkeen siellä on Covid-kuolemia tullut 3 kpl. Tartuntoja on raportoitu samalta ajalta reilut 7000. Kiinan viralliset tilastot ovat piirtäneet aika suoraviivaista käyrää sen jälkeen tartunnoista. Päivittäin on ollut tartuntoja, mutta aina on raportoitu vain yksittäisiä tai kymmeniä tartuntoja per päivä, ei satoja minään päivänä viime vuoden huhtikuun jälkeen.

        Kiinassa on tälläkin hetkellä kymmeniä miljoonia ihmisiä lockdownissa Covid-perusteella, mikä on herättänyt joissain kriitikoissa aika paljon kysymyksiä siitä, mikä tautitilanne ihan oikeasti on, ja että onko tautiin kuolleita oikeasti ollut vain 3 viime huhtikuun jälkeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Kun rajat on kiinni, ei sisäpuolelle pääse muuntoviruksiakaan.

        Eli rajat kiinni ikuisesti, koska muuten niitä tulee jossain vaiheessa kuitenkin? No tsori nyt vaan, mutta yksi neukkula kyllä riitti jo, toista ei enää tarvita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Maurizio: Eli rajat kiinni ikuisesti, koska muuten niitä tulee jossain vaiheessa kuitenkin? No tsori nyt vaan, mutta yksi neukkula kyllä riitti jo, toista ei enää tarvita.

        Ei tietenkään ikuisuuteen asti, vaan sen aikaa, ettei korona ole enää merkittävä riski. Steriloivan immuniteetin antavan rokotteen saaneet saanevat jossakin vaiheessa ylittää rajoja ilman karanteenia, kunhan on riittävästi tutkimustuloksia siitä mitkä rokotteet antavat steriloivan immuniteetin.

        Kun ei valita tukahduttamisen tietä, niin sitten kärvistellään sama aika koronarajoitusten kanssa. Se on paljon rajoittavampi vaihtoehto kuin että jos vain ulkomaanmatkustusta olisi rajoitettu – ja sitä rajoittavat kohdemaat joka tapauksessa, vieläpä sitä enemmän mitä huonompi Suomen koronatilanne on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara: Tästä eteenpäin totaalinen lock down hamaan ikuisuuteen?

        Tämähän se tuntuu olevan se tahtotila.

        Kaikista rajulta tämä tuntuu niissä maakunnissa, joihin se korona ei ole edes tullut. Edelleen ollaan virallisesti kiihtymisvaiheessa, vaikka se sana- kiihtyä- pitää sisällään sen, että muutosta olisi tulossa ja suurempaan suuntaan. Mutta ei. Pandemia on kuollut käsiin ja elää ainoastaan mediassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. kommentti: sisällään sen, että muutosta olisi tulossa ja suurempaan suuntaan. Mutta ei. Pandemia on kuollut käsiin ja elää ainoastaan mediassa.

        Mitä ihmettä sinä oikein höpötät?

        Epidemia on edennyt ihan tasaisesti loppuvuoden tipahduksen jälkeen, paitsi Helsingissä se on kasvanut, missä sitä ei ole oikeastaan haluttukaan torjua.

        Rajoitustoimien ja ihmisten oman varomisen vaikutusta normaaliin voi haarukoida vaikka siitä, että influenssaa havaitaan Suomessa normaalisti nykyiseen nähden satakertaisia määriä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Rokotustenven kiihdyttäminen olisi tässä tilanteessa oikea strategia. Ennakkoluulottomasti myös venäläinen ja kiinalainen rokote käyttöön, nyt tässä lienee mukana politiikkaa miksi näin ei tehdä. Muuntuneita viruksia voidaan vielä melko tehokkaasti torjua rokotteilla. Kun viivytellään pian tarvii kehittää taas uusi rokote. Tietääkseni ainakin Serbia ja Unkari käyttävät myös venäläistä ja kiinalaista rokotetta. Lisäksi mm. Saksa ja Viro ovat tiettävästi ostaneet rokotteita EU kiintiön lisäksi (Viro ei varmastikaan Venäjältä !). Miksi Suomi ei myös voisi toimia kuin itsenäinen valtio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Nyt tuli päätös, että rajoitteet jatkuvat vielä seuraavankin kuukauden. Kymmenen päivää ennen rajoitteiden päättymistä todettiin näin. Vaikka suurimmat riskiryhmät on rokotettu, tartunnat on kurissa ja kuolemia ei tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. HUS ehdottaa rokotusten painottamista muunkielisten kaupunginosiin, koska tartuntoja on siellä enemmän. Ja toisaalta Suomessa rajoituksia säädetään alueilla tautitilanteen mukaan. Mitä tuo rokotusten painotus tekisi tautitilanteelle? Voihan olla että rokotetut tuntisivat olonsa turvallisemmaksi ja tartuttaisivat ympäristöään aiempaa helpommin…Eikö olisi loogisempaa ehdottaa rajoitustoimenpiteiden hienojakoisempaa soveltamista, esim. kaupunginosapohjalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.