Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmi­sen muut­to muu­al­ta Suo­mes­ta töi­hin Hel­sin­kiin mak­saa noin 250 000 euroa. Täs­tä val­tao­san vie asun­to, jon­ka työn peräs­sä muut­ta­va mak­saa yleen­sä itse. Noin 30 000 euroa koi­tuu inves­toin­ti­ku­lui­na kau­pun­gil­le väki­lu­vun kas­vun aiheut­ta­mi­na inves­toin­tei­na. Tämä tie­to on kym­me­nen vuo­den takaa. Nyt sum­ma lie­nee korkeampi.

Kuka muu­tos­ta hyötyy?

Muut­ta­ja saa yleen­sä parem­paa palk­kaa, mut­ta ero­tuk­ses­ta menee yli puo­let eri­lai­siin veroi­hin ja lop­pu usein asumiseen.

Kau­pun­ki saa lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta jou­tuu mak­sa­maan kas­va­van väes­tön pal­ve­lut ja kas­vun vaa­ti­mat investoinnit.

Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn peräs­sä muut­ta­val­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei oli­si perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tui­si enem­män kau­pun­kien kas­vun tuot­ta­miin kului­hin, kuten Ruotsissa.

Hin­nat ja vuokrat

Asun­to­jen vuo­krat ovat nous­seet sel­väs­ti nopeam­min kuin nii­den hin­nat, vaik­ka kor­ko­jen las­kies­sa pitäi­si käy­dä päin­vas­toin. Tämä kie­lii mer­kit­tä­väs­tä markkinapuutteesta.

Asun­nos­ta ei sinän­sä jou­du mak­sa­maan Hel­sin­gin seu­dul­la koh­tuut­to­mas­ti, jos ei ole ron­ke­li osoit­teen suh­teen. On hal­po­ja lähiöi­tä ja kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat vii­me vuo­si­na jopa las­ke­neet. Osoit­teen suh­teen ihmi­set ovat kui­ten­kin tul­leet yhä ron­ke­lim­mik­si. Ollaan val­miit mak­sa­maan nel­jän­nes­mil­joo­na pää­sys­tä halut­tuun kaupunginosaan.

Hin­ta ker­too lah­jo­mat­to­mas­ti, mis­sä asun­to­ja tar­vi­taan lisää. Hin­to­jen alen­ta­mi­sek­si asun­to­ja pitäi­si raken­taa sin­ne, mis­sä niis­tä mak­se­taan eniten.

Vain 15 % suo­ma­lai­sis­ta haluai­si asua suu­ren kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Se on kui­ten­kin 800 000 ihmis­tä eli monin­ker­tai­ses­ti enem­män kuin kes­kus­toi­hin mahtuu.

Kun aiem­paa useam­pi arvos­taa urbaa­nia elä­män­ta­paa, pitäi­si urbaa­nia asu­mis­ta raken­taa pal­jon lisää. Syyt­tä­vä sor­mi osoit­taa Hel­sin­kiä. Mik­si Hel­sin­kiin raken­ne­taan niin vähän asuntoja?

Kaa­voi­tus ei ole help­poa. Kun asui­na­luei­ta tii­vis­te­tään, asu­ka­sak­tii­veil­ta saa har­voin tukea. Kun tii­vis­tys­kaa­va kui­ten­kin hyväk­sy­tään ja alu­eel­le raken­ne­taan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei las­ke vaan nousee.

Vaik­ka tut­tu mai­se­ma muut­tuu, lii­ken­neyh­tey­det, lähi­kaup­pa ja kou­lu para­ne­vat. Uudet asuk­kaat tuo­vat alu­eel­le vils­ket­tä ja vipi­nää. Vas­ta­lauseis­ta huo­li­mat­ta tii­vis­tä­mi­nen paran­taa asuinalueita.

Kaa­vois­ta se ei sil­ti ole enää kiin­ni. Nii­tä on tar­peek­si, mut­ta tont­te­ja ei voi­da antaa raken­net­ta­vak­si ennen kuin kadut, vie­mä­rit, vesi­joh­dot ja ratik­ka­lin­jat on raken­net­tu ja esi­ra­ken­ta­mi­sel­la on saa­tu tont­ti raken­nus­kel­poi­sek­si. Hel­sin­ki inves­toi liki mil­jar­dil­la eurol­la, mut­ta sekään ei riitä.

Hel­sin­ki on sito­nut omat kätensä

Kor­keat vuo­krat eivät tuo­ta lisää asun­to­ja, kos­ka pula on ton­teis­ta. Inves­toin­tien rahoit­ta­mi­sek­si rahan pitäi­si ohjau­tua kau­pun­gil­le. Kau­pun­gin tuot­taa itse mark­ki­naeh­toi­sia vuo­kra-asun­to­ja pai­naak­seen mark­ki­na­vuo­kria alas ja saa­dak­seen rahaa asun­to­tuo­tan­non vaa­ti­miin infra-investointeihin.

Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki omis­taa yleen­sä ton­tin, joten se saa kyl­lä oman­sa pois ja vähän enem­män­kin. Luu­li­si ole­van kan­nat­ta­vaa inves­toi­da 100 mil­joo­naa hank­kee­seen, joka tuot­taa 200 mil­joo­naa, mut­ta Hel­sin­ki on sito­nut käten­sä kum­mal­li­sil­la inves­toin­ti- ja lainakatoilla.

Kau­pun­kia ei voi joh­taa kuin osa­keyh­tiö­tä, mut­ta täs­sä asias­sa niin oli­si hyvä toi­mia. Tuli­si pal­jon lisää asuntoja.

Meno­ka­tot ovat jär­ke­viä juok­se­vien meno­jen koh­dal­la, mut­ta ei niil­lä pitäi­si rajoit­taa voit­toa tuot­ta­via inves­toin­te­ja, eri­tyi­ses­ti kun se pahen­taa asuntopulaa.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Talous­e­lä­mä-leh­den nettisivuilla.

57 vastausta artikkeliin “Mikä asumisessa mättää?”

  1. Ei ole jär­keä kas­vat­taa kau­pun­kia vain kas­vun vuok­si. Sil­ti monet ovat sokei­ta kas­vul­le ja pitä­vät sitä itsei­sar­vo­na. Jokai­sen “itse­ään kun­nioit­ta­van” polii­ti­kon päi­vä­uni on olla osa aina vain isom­man kau­pun­gin hal­lin­toa. — Mut­ta kun­nioit­taa­ko hän kau­pun­ki­lai­sia? — Saa­vu­tuk­set mita­taan nume­roil­la, mut­ta mis­sä koh­den brut­to­kan­san­tuo­tet­ta on onnel­li­suu­den luku.

    Aja­tel­laan­pa vaik­ka 20’000 asuk­kaan pik­ku­kau­pun­kia, joka aset­taa tavoit­teek­seen 2% tasai­sen väes­tön­kas­vun. Se tar­koit­taa, että tavoit­tee­na on saa­da väki­lu­ku nouse­maan 55 mil­joo­naan asuk­kaa­seen 400 vuo­den pääs­tä. Yhdel­lä­kin pro­sen­til­la pääs­tään yli mil­joo­nan. — Sitä­kö kun­ta­lai­set todel­la haluavat?

    Jokai­sel­la kau­pun­gil­la on ole­mas­sa opti­maa­li­nen koko. Se riip­puu mones­ta teki­jäs­tä mut­ta olen­nais­ta on, että jokin opti­maa­li­nen koko on ole­mas­sa.

    Kun on syn­ty­nyt tilan­ne, että jokai­nen uusi asu­kas on rasi­te kau­pun­gil­le, se on merk­ki sii­tä, että kysei­sen kau­pun­gin opti­maa­li­nen koko on jo ylit­ty­nyt ja kas­vua pitää yllä enää “poliit­ti­nen tah­to”, kai­voon kan­net­tu vesi.

    Val­tion mak­sa­mat tukiai­set ovat tie­ten­kin osa val­lit­se­vaa infraa, mut­ta tukiai­siin perus­tu­va kas­vu ei ole kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta. Sil­lä saa­daan kyl­lä aikaan kei­no­te­koi­nen pyräh­dys, mut­ta odo­tet­ta­vis­sa ole­va romah­dus on sit­ten sitä suu­rem­pi. Ennen pit­kää kau­pun­gin koko aset­tuu optimiin.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        K‑Veikko
        Miten ajat­te­lit vali­ta ne, jot­ka saa­vat asua kau­pun­gis­sa, jon­ka kas­vun haluat lopettaa?

        Mark­ki­na­ta­lou­des­sa ymmär­tääk­se­ni hyö­dyk­keen saa sii­tä eni­ten tar­joa­va. Kaik­ki eivät kui­ten­kaan voi saa­da sitä, mitä haluai­si­vat saada.

      2. Lope­te­taan kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen, sii­nä­hän se sel­vi­ää. Ja ei tämä ei joh­tai­si mihin­kään kata­stro­fiin, esim Zürich.

      3. Lope­te­taan kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen, sii­nä­hän se sel­vi­ää. Ja ei tämä ei joh­tai­si mihin­kään kata­stro­fiin, esim Zürich.

        Tar­koi­tat siis, että kaik­ki työt­tö­mät ja eolä­ke­läi­set muut­ta­koon mah­dol­li­sim­man kau­as työ­pai­kois­ta. Tämä vah­vis­tai­si Hel­sin­gin ase­maa kes­kuk­se­na huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja vaåau­tui­si työs­sä­käy­vil­le ja suu­ri mää­rä työ­paik­ko­ja siir­tyi­si maa­kun­nis­ta Helsinkiin.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koi­tat siis, että kaik­ki työt­tö­mät ja eolä­ke­läi­set muut­ta­koon mah­dol­li­sim­man kau­as työ­pai­kois­ta. Tämä vah­vis­tai­si Hel­sin­gin ase­maa kes­kuk­se­na huo­mat­ta­vas­ti, kos­ka kym­me­niä tuhan­sia asun­to­ja vaåau­tui­si työs­sä­käy­vil­le ja suu­ri mää­rä työ­paik­ko­ja siir­tyi­si maa­kun­nis­ta Helsinkiin.

        Niin? Voi olla tai voi olla ole­mat­ta­kin joka tapauk­ses­sa parem­pi kuin se että polii­ti­kot jat­ku­vas­ti ovat sekaan­tu­mas­sa ja sotkemassa.

      5. hup­sis:
        Lope­te­taan kaik­ki asu­mi­sen tuke­mi­nen, sii­nä­hän se sel­vi­ää. Ja ei tämä ei joh­tai­si mihin­kään kata­stro­fiin, esim Zürich. 

        Sveit­sin isom­pien kau­pun­kien pie­ni­palk­kai­set tule­vat töi­hin naa­pu­ri­mais­ta jos­sa asu­mi­nen hal­vem­paa. Mat­ka rajal­ta Züric­hiin n 35 km. Base­lis­ta ja Gene­ves­tä val­ta­kun­nan­ra­ja kul­kee kes­kus­ta-alu­een rajalla.

      6. R.Silfverberg: Sveit­sin isom­pien kau­pun­kien pie­ni­palk­kai­set tule­vat töi­hin naa­pu­ri­mais­ta jos­sa asu­mi­nen hal­vem­paa. Mat­ka rajal­ta Züric­hiin n 35 km. Base­lis­ta ja Gene­ves­tä val­ta­kun­nan­ra­ja kul­kee kes­kus­ta-alu­een rajalla.

        Kii­tos, tie­dän tämän, olen asu­nut Züric­hin lähel­lä jo 20 vuot­ta. Tosin ei ne pie­ni­tu­loi­set vält­tä­mät­tä rajan yli mene, asu­vat vaan vähän kauempana.

        Ei minul­la­kaan vain noin 200kE vuo­des­sa tie­naa­va­na ole mitään asi­aa Züric­hiin kes­kus­taan asu­maan, sel­lais­ta se on. Ne piir­tää joil­la on liitua.

    1. K‑Veikko: Jokai­sel­la kau­pun­gil­la on ole­mas­sa opti­maa­li­nen koko. Se riip­puu mones­ta teki­jäs­tä mut­ta olen­nais­ta on, että jokin opti­maa­li­nen koko on olemassa.

      Var­maan­kin on opti­maa­li­nen koko, mut­ta se muut­tuu koko ajan, kun kon­teks­ti muuttuu.
      Asu­mi­sen hin­ta-laa­tu-suh­teen kan­nal­ta hyviä kau­pun­ke­ja ovat olleet esim. Ber­lii­ni ja Wien, jois­sa molem­mis­sa asu­kas­lu­ku on alem­pi kuin se on his­to­rial­li­ses­ti suu­rim­mil­laan ollut. Kun asu­kas­lu­ku on vii­me vuo­si­na läh­te­nyt nousuun, hin­ta-laa­tu-suh­de on hei­ken­ty­nyt. Asuk­kaan kan­nal­ta opti­maa­li­nen koko oli­si siten pie­nem­pi kuin mitoi­tus­ko­ko 😉 Ehkä on niin, että samal­la taval­la kuin työ­mark­ki­nat tar­vit­se­vat toi­miak­seen työt­tö­myyt­tä, asun­to­mark­ki­nat tar­vit­se­vat toi­miak­seen tyh­jiä asuntoja…

      1. Infor­maa­tio­yh­teis­kun­nan aika­na kau­pun­gin oti­mi­ko­ko on aika iso — tai sano­tan, että kau­pun­ki voi kas­vaa suu­rekl­si ilman mer­kit­tä­viä hait­to­ja kun las­ke­taan yhteen suu­ren koon hai­tat ja kasau­tu­mi­se­dun hyö­dyt. Tokia ja Shang­hai ovat täs­tä hyviä esi­merk­ke­jä, samoin New York.
        Enn­nen vesi­joh­don kek­si­mis­tä opti­mi­ko­ko oli jotain kym­me­nen tuhan­nen tienoilla,teollisuuskaupungissa jotain puo­len mil­joo­nan tie­noil­la ja nyt jotain kym­me­nen — kol­me­kym­men­tä miljoonaa.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: kau­pun­ki voi kas­vaa suu­rekl­si ilman mer­kit­tä­viä hait­to­ja kun las­ke­taan yhteen suu­ren koon hai­tat ja kasau­tu­mi­se­dun hyö­dyt. Tokia ja Shang­hai ovat täs­tä hyviä esi­merk­ke­jä, samoin New York.

        Yhdes­sä näis­tä asu­nee­na ja jokai­ses­sa aikaa viet­tä­nee­nä sanoi­sin, että isol­la kool­la on rajan­sa. Noi­den kol­men koh­dal­la kir­joi­tan kui­ten­kin sii­tä isos­ta. Shang­hai on väki­lu­vul­taan enem­män kuin nuo kak­si muu­ta yhteen­sä. Yksi Nykis­tä Shang­hai­hin tul­lut kol­le­ga kuvai­li kau­pun­kia sano­mal­la, että jos Nykin pump­pai­si ste­roi­deil­la ensin isok­si ja antai­si sit­ten vauh­tia met­ham­fe­ta­mii­nil­la, niin sii­tä tuli­si Shanghai.

        Ensin sitä kau­pun­gin posi­tii­vis­ta kehi­tys­tä. Kau­pun­ki siis­tiy­tyy ja puh­dis­tuu. Satun­nais­ta turis­tia tämä asia ei var­maan kau­heas­ti kiin­nos­ta, mut­ta kau­pun­gis­sa asu­va elää edel­leen elä­mään­sä AQ-indek­siä tui­jot­taen. Ensim­mäi­se­nä herä­tes­sään sitä kat­soo ulos, että kuin­ka kau­ka­na ole­van raken­nuk­sen vie­lä erot­taa. Käy­tän­nös­sä kän­nyk­kää tulee kat­sot­tua ihan joka ker­ta, kun astuu ulos. Indek­sin mukai­sia suo­si­tuk­sia oppii nou­dat­ta­maan ja tämä tuo rajoi­tuk­sia ulko­na liikkumiseen.

        Ja sit­ten sii­hen liik­ku­mi­seen. Aamul­la usein jul­ki­nen lii­ken­ne on yhtä hidas­ta kuin käve­le­mi­nen. Bus­se­ja on kaik­kial­le, mut­ta nopeus on useim­mi­ten käve­ly­no­peut­ta vas­taa­va. Pol­ku­pyö­riä on myös tar­jol­la kaik­kial­la, joka on nopea kul­ku­vä­li­ne, mut­ta suu­rim­man osan aikaa hen­gäs­tyä ei saa. 

        Itse tyk­kään käy­dä vapaal­la uimas­sa ja tätä ei saas­teet rajoi­ta. Mat­kaa hal­lil­le oli ajal­li­ses­ti saman ver­ran kuin, että oli­si käy­nyt Lap­peen­ran­nas­sa asues­sa Lah­des­sa uimas­sa. Kun tätä tekee vii­kos­ta toi­seen het­ken, niin kyl­lä se jää. Kes­kus­tan sisäl­lä siir­ty­mi­nen pai­kas­ta toi­seen voi todel­la­kin ottaa sen 1,5 tun­tia suun­taan­sa. Bus­sis­sa ja met­ros­sa oppii kyl­lä nuk­ku­maan ja sii­tä saa lisää tun­te­ja päivään.

        Pie­nem­mis­sä mil­joo­na­kau­pun­geis­sa on yleen­sä kaik­ki, mitä ihmi­nen tar­vit­see etäi­syy­del­lä, mikä on arjes­sa saa­vu­tet­ta­vis­sa. Olen jos­kus lait­ta­nut kau­pun­gin kool­le sel­lai­sen noin 3 mil­joo­nan rajan, jon­ka jäl­keen olen olet­ta­nut, että siel­lä on aivan kaik­kea, mitä minä voin kai­va­ta. Käy­tän­nös­sä omien meno­je­ni kus­tan­nuk­set ovat olleet myös edul­li­sia, nor­maa­le­ja tai sie­det­tä­viä siel­lä mis­sä olen halun­nut harrastaa.

        Oikein isos­sa pai­kas­sa käy hel­pos­ti siten, että kus­tan­nuk­set kar­kaa­vat myös käsis­tä. Nor­maa­li­na pide­tyt asiat kar­kaa­vat käsis­tä, vaik­ka Suo­meen ver­rat­tu­na rahaa on käy­tet­tä­vis­sä erit­täin pal­jon noin 100 euron neliö­vuo­kran jäl­keen­kin. Ja täl­lä neliö­vuo­kral­la asun­non laa­tu on vie­lä alle min­kään koti­mai­sen standardin.

  2. Asun­to­jen vuo­krat ovat nous­seet sel­väs­ti nopeam­min kuin nii­den hin­nat, vaik­ka kor­ko­jen las­kies­sa pitäi­si käy­dä päinvastoin.”

    Tähän voi vai­kut­taa myös asun­to­jen koko­nais­hin­ta suh­tees­sa palk­koi­hin ja sääs­tet­tyyn omai­suu­teen. Asun­not eivät voi kal­lis­tua rajat­ta, ilman että tämä alkaa vai­kut­taa omis­tusa­su­mi­sen osuu­teen. Täl­löin suu­rem­pi osa asun­nois­ta pää­tyy mak­su­ky­kyi­sil­le ins­ti­tuu­tioil­le, jot­ka vuo­kraa­vat nii­tä sit­ten eteenpäin.

    1. ”ant­ti”:
      Tähän voi vai­kut­taa myös asun­to­jen koko­nais­hin­ta suh­tees­sa palk­koi­hin ja sääs­tet­tyyn omai­suu­teen. Asun­not eivät voi kal­lis­tua rajat­ta, ilman että tämä alkaa vai­kut­taa omis­tusa­su­mi­sen osuu­teen. Täl­löin suu­rem­pi osa asun­nois­ta pää­tyy mak­su­ky­kyi­sil­le ins­ti­tuu­tioil­le, jot­ka vuo­kraa­vat nii­tä sit­ten eteenpäin. 

      Hel­sin­gis­sä­hän tuo on jo todel­li­suut­ta, ins­ti­tu­tio­naa­lis­ten omis­ta­jien osuus on kas­va­maan päin omis­ta­jien ja pien­si­joit­ta­jien kustannuksella.

  3. OS: “Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn peräs­sä muut­ta­val­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei oli­si perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tui­si enem­män kau­pun­kien kas­vun tuot­ta­miin kului­hin, kuten Ruotsissa.”
    Val­tiol­le kyl­lä tulee mak­set­ta­vak­si muut­to­tap­pio­aluei­den ongel­mat, joten sil­le­kään tus­kin tulee muut­to­liik­kes­tä net­toa. Ainoat net­toa­vat lie­ne­vät muut­ta­jien työ­nan­ta­jat. Minä lait­tai­sin hei­dät mak­sa­maan kulut. Työn­te­ki­jöil­le he jou­tu­vat mak­sa­maan lisä­pal­kan muo­dos­sa, mut­ta yhteis­kun­nan kulu­ja he eivät maksa.

  4. Olen itse aikoi­na­ni muu­al­ta Hel­sin­kiin muut­ta­nut, omis­tusa­sun­non­kin kes­kus­tas­ta hank­ki­nut, mut­ta enpä ole ennen tul­lut aja­tel­leek­si, että se mak­soi noin paljon… 

    Eihän se nimit­täin mak­sa­nut­kaan. Vuo­si­kym­me­niä sit­ten pää­sin nyky­mit­ta­puul­la aika edul­li­ses­ti asun­toon kiin­ni ja parin vaih­don jäl­keen ja asun­to­ve­lat mak­sa­nee­na asun mie­les­tä­ni aika edullisesti. 

    Voi­sin mil­loin tahan­sa, jos huvit­tai­si, myy­dä asun­to­ni, hank­kia muu­al­ta vas­taa­van ja rahaa jäi­si puo­let säästöön.

    Asun­to on siis sijoi­tus. Ja hyvä sijoi­tus onkin, aina­kin Hesan keskustassa.

  5. Asun­to­jen vuo­krat ovat nous­seet sel­väs­ti nopeam­min kuin nii­den hin­nat, vaik­ka kor­ko­jen las­kies­sa pitäi­si käy­dä päin­vas­toin. Tämä kie­lii mer­kit­tä­väs­tä markkinapuutteesta.”

    En tun­ne mitään ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä teo­ri­aa, jon­ka mukaan kor­ko­jen las­kies­sa vuo­krat eivät voi­si aina­kin väliai­kai­ses­ti nous­ta sel­väs­ti nopeam­min kuin asun­to­jen hin­nat. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä asun­to­jen vuo­krat aset­tu­vat sil­le rajal­le, joka ihmi­sil­lä on juu­ri varaa mak­saa. Amu­rin työ­läis­museo­kort­te­lis­sa voi kat­soa, min­kä kokoi­seen asun­toon se riit­ti men­nei­syy­des­sä lap­si­per­heil­lä. Nyky­ään yksi­na­su­vil­la­kin on pal­jon isom­mat asun­not kuin sil­loin oli isoil­la lap­si­per­heil­lä, mut­ta yhä edel­leen asun­to­jen vuo­krat aset­tu­vat suu­ri­tu­loi­sim­pia kulu­tus­luok­kia lukuu­not­ta­mat­ta aika lähel­lä sitä, mihin varat juu­ri riit­tä­vät. Amu­rin työ­läis­museon asu­mis­väl­jyy­del­lä Hel­sin­gin nykyi­seen asun­to­kan­taan mah­tui­si kai yli 5 mil­joo­naa asukasta.

    Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn peräs­sä muut­ta­val­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei oli­si perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tui­si enem­män kau­pun­kien kas­vun tuot­ta­miin kului­hin, kuten Ruotsissa.”

    Tuo ei ole kai kiis­ta­ton tulos. Hel­sin­gis­sä mm. työ­tä teke­vien asu­mis­tu­ki­me­not val­tiol­le ovat maan kor­kein­ta luok­kaa. Sisä­maas­sa asu­vat mak­sa­vat tulo­ve­ro­jen jäl­kei­sis­tä tulois­taan suh­teel­li­ses­ti kai kor­kein­ta veroa. Rajo­jen lähel­lä asu­vien käteen jää­vis­tä tulois­ta isom­pi osa kato­aa ohi Suo­men val­tion vero­tuk­sen. Esim. itä­ra­jal­la tan­ka­taan Venä­jäl­lä (pait­si kun koro­na-aika­na rajat ovat muul­ta kuin ammat­ti­lii­ken­teel­tä kiin­ni), ja Hel­sin­gis­tä käy­dään pal­jon ostok­sil­la Viros­sa, lai­va­mat­koil­la Ahve­nan­maan tax free ‑alu­een kaut­ta Ruot­sis­sa jne. Koko­nai­syh­tä­lös­tä en ole näh­nyt mis­sään las­kel­mia, jos­sa käsi­tel­täi­siin sitä, että pal­jon­ko muut­to­jen jäl­keen itse asias­sa val­tiol­le jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­sä­kin vaih­toeh­dos­sa, jos huo­mioi­daan pait­si tulo­ve­rot, myös kulu­tus­ve­rot sekä myös val­tion menot.

    1. Leik­kiä ihmis­hen­gil­lä on myös vasem­mis­to­hal­li­tuk­sen pää­tös olla käyt­tä­mät­tä työterveyshoitoa

      Jos ei oli­si mark­ki­na­puut­tei­ta, vuo­krien nousu nos­tai­si asun­to­jen hin­to­ja, kun homo eco­no­micuk­set ryn­täi­si­vät osta­maan nii­tä pan­nak­seen ne vuokralle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Jos ei oli­si mark­ki­na­puut­tei­ta, vuo­krien nousu nos­tai­si asun­to­jen hin­to­ja, kun homo eco­no­micuk­set ryn­täi­si­vät osta­maan nii­tä pan­nak­seen ne vuokralle.

        Ei vält­tä­mät­tä. Ratio­naa­li­nen sijoit­ta­ja tar­kas­te­li­si vuo­si­kym­me­niä eteen­päin ole­via odo­tuk­si niin väki­lu­vun kehi­tyk­ses­tä, huol­to­suh­tees­ta kuin mones­ta muus­ta­kin asias­ta. Esi­mer­kik­si mones­sa pie­nes­sä suo­ma­lais­kau­pun­gis­sa kau­ka­na kas­vuk­ses­kuk­sis­ta vuo­krat ovat nous­seet aika hyvin asun­to­jen hin­toi­hin näh­den, mut­ta ei siel­lä mitään osto­ryn­täys­tä sijoi­tusa­sun­toi­hin ole. Pie­nis­sä suo­ma­lais­kau­pun­geis­sa sijoi­tusa­sun­non tuot­to on usein yli 8 %, ja nousee jat­ku­vas­ti — kos­ka sijoit­ta­jat las­ke­vat, että osa näis­tä talois­ta pure­taan esim. 10–15 vuo­den pääs­tä, johon tuo­tot lak­kaa­vat, tai sit­ten nii­hin tulee val­ta­vat remon­tit, jot­ka syö­vät vuo­sien tuo­tot — tai on ris­kiä vuo­krat­to­mis­ta kuu­kausis­ta tai jopa vuo­krat­to­mis­ta vuosista.

        Koro­na­krii­sin ja asun­to­mark­ki­noi­den yhtey­den kan­nal­ta iso kysy­mys on, mitä tapah­tuu glo­baa­leil­le muut­to­vir­roil­le. Tulee­ko esim. Kii­nas­ta maa­il­man vau­ras maa, jon­ne kan­sain­vä­li­nen muut­to­lii­ke alkaa vuo­si­kym­me­nen sisään siir­tyä koro­na­krii­sis­sä pahas­ti köyh­ty­neen ja vel­kaan­tu­neen Euroo­pan sijaan? Homo Eco­no­micus miet­tii muu­ta­kin kuin vain sen het­ken vuo­kra­ta­soa. Jo sen joh­dos­ta asun­to­jen hin­nat ja vuo­krat voi­vat erkaan­tua vuo­sien ajak­si. Tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­sa on esi­tet­ty näyt­töä sii­tä, että näi­den kehi­tys on voi­nut his­to­rias­sa erkaan­tua toi­sis­taan jopa usei­den vuo­si­kym­men­ten ajak­si put­keen, kun­nes nii­den kehi­tys vas­ta on palan­nut vas­taa­maan toi­si­aan, mark­ki­na­kor­ko­jen kehi­tys huo­mioi­den. Enkä tie­dä syy­tä, mik­sei­vät nii­den kehi­tys voi­si erkaan­tua toi­sis­taan vuo­sien tai jopa vuo­si­kym­men­ten ajak­si nykyäänkin.

      2. Esi­mer­kik­si mones­sa pie­nes­sä suo­ma­lais­kau­pun­gis­sa kau­ka­na kas­vuk­ses­kuk­sis­ta vuo­krat ovat nous­seet aika hyvin asun­to­jen hin­toi­hin näh­den, mut­ta ei siel­lä mitään osto­ryn­täys­tä sijoi­tusa­sun­toi­hin ole. Pie­nis­sä suo­ma­lais­kau­pun­geis­sa sijoi­tusa­sun­non tuot­to on usein yli 8 %, ja nousee jat­ku­vas­ti – kos­ka sijoit­ta­jat las­ke­vat, että osa näis­tä talois­ta pure­taan esim. 10–15 vuo­den pääs­tä, johon tuo­tot lak­kaa­vat, tai sit­ten nii­hin tulee val­ta­vat remon­tit, jot­ka syö­vät vuo­sien tuo­tot – tai on ris­kiä vuo­krat­to­mis­ta kuu­kausis­ta tai jopa vuo­krat­to­mis­ta vuosista.

        Tuo pitää paik­kan­sa muut­to­tap­pio­alueil­la, mut­ta kir­joi­tuk­se­ni kos­ki Hel­sin­kiä. Asun­to­jen arvon­nousuar­gu­men­tin luu­li­si toi­mi­van Hel­sin­gis­sä toi­sin päin eli vuo­krien suh­tees­sa hin­toi­hin­pi­täi­si laskea.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Tuo pitää paik­kan­sa muut­to­tap­pio­alueil­la, mut­ta kir­joi­tuk­se­ni kos­ki Hel­sin­kiä. Asun­to­jen arvon­nousuar­gu­men­tin luu­li­si toi­mi­van Hel­sin­gis­sä toi­sin päin eli vuo­krien suh­tees­sa hin­toi­hin­pi­täi­si laskea.

        Pätee se Hel­sin­gis­sä­kin, että osa talois­ta on tulos­sa elin­kaa­ren­sa pää­hän, ja menos­sa pur­kuun tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Ratio­naa­li­nen hin­noit­te­li­ja huo­mioi­si talon kun­non tar­jous­hin­noit­te­lus­saan ostaes­saan asun­toa sel­lai­ses­ta talos­ta, mut­ta peri­si sil­ti niin kor­kean vuo­kran kuin voi periä. Täl­lai­set talot ovat toki vain pie­ni osa­mark­ki­na, ja kurio­si­teet­ti isom­man koko­nai­suu­den kan­nal­ta. Vii­mei­sen vuo­den aika­na Hel­sin­gis­sä asun­to­jen hin­nat ovat kyl­lä kes­ki­mää­rin nous­seet sel­väs­ti enem­män kuin vuo­krat. Nega­tii­vi­set korot ja rahan voi­ma­kas pai­na­mi­nen ovat lisän­neet enem­män asun­non osta­jien osto­voi­maa kuin vuo­kran­mak­sa­jien ostovoimaa.

        Hel­sin­gis­sä­kin ris­ki vuo­krat­to­mis­ta kuu­kausis­ta on kui­ten­kin vii­mei­sen vuo­den aika­na muut­tu­nut. Saton ja Koja­mon jul­kis­ten osa­vuo­si­kat­saus­ten mukaan tyh­jien asun­to­jen mää­rä on kas­va­nut vii­mei­sen vuo­den aika­na noin pro­sent­tiyk­si­köl­lä. Se mer­kit­see sato­ja asun­to­ja jo noi­den yhtiöi­den tapauk­ses­sa. Ole­tet­ta­vas­ti vas­taa­vaa kehi­tys­tä on ollut muil­la­kin toi­mi­joil­la. Kysyn­tä­pai­neen heik­ke­ne­mi­seen on vii­mei­sen vuo­den aika­na vas­tat­tu jät­tä­mäl­lä ennem­min asun­to­ja hie­man aiem­paa enem­män tyh­jik­si kuin alen­ta­mal­la vuo­kra­pyyn­te­jä. Tyh­jien asun­to­jen ris­kin kas­vu esi­mer­kik­si voi nos­taa vuo­kra­tuot­to­vaa­ti­mus­ta suh­tees­sa asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tyk­seen. Jot­kut toi­set teki­jät voi­vat nos­taa asun­to­jen hin­to­ja suh­tees­sa vuo­krien hin­ta­ke­hi­tyk­seen. Point­ti­ni on se, että vuo­krien kehi­tys­vauh­ti ei auto­maat­ti­ses­ti ole sama kuin asun­to­jen hintakehitys.

      4. Saton ja Koja­mon jul­kis­ten osa­vuo­si­kat­saus­ten mukaan tyh­jien asun­to­jen mää­rä on kas­va­nut vii­mei­sen vuo­den aika­na noin prosenttiyksiköllä. 

        Kun ottaa tasan mark­ki­na­vuo­kran tai vähän yli, käy noin. Ne ovat molem­mat riistohinnoittelevia.

    2. tota:
      Tuo ei ole kai kiis­ta­ton tulos. Hel­sin­gis­sä mm. työ­tä teke­vien asu­mis­tu­ki­me­not val­tiol­le ovat maan kor­kein­ta luok­kaa. Sisä­maas­sa asu­vat mak­sa­vat tulo­ve­ro­jen jäl­kei­sis­tä tulois­taan suh­teel­li­ses­ti kai kor­kein­ta veroa. Rajo­jen lähel­lä asu­vien käteen jää­vis­tä tulois­ta isom­pi osa kato­aa ohi Suo­men val­tion vero­tuk­sen. Esim. itä­ra­jal­la tan­ka­taan Venä­jäl­lä (pait­si kun koro­na-aika­na rajat ovat muul­ta kuin ammat­ti­lii­ken­teel­tä kiin­ni), ja Hel­sin­gis­tä käy­dään pal­jon ostok­sil­la Viros­sa, lai­va­mat­koil­la Ahve­nan­maan tax free ‑alu­een kaut­ta Ruot­sis­sa jne. Koko­nai­syh­tä­lös­tä en ole näh­nyt mis­sään las­kel­mia, jos­sa käsi­tel­täi­siin sitä, että pal­jon­ko muut­to­jen jäl­keen itse asias­sa val­tiol­le jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­sä­kin vaih­toeh­dos­sa, jos huo­mioi­daan pait­si tulo­ve­rot, myös kulu­tus­ve­rot sekä myös val­tion menot. 

      Sii­tä olen samaa miel­tä että asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mäs­sä on valu­vir­he ja vää­rät tahot hyö­ty­vät siitä. 

      Sit­ten kun se on kor­jat­tu, voi­daan puhua sii­tä pal­jon­ko kehä kol­mo­sen sisä­puo­li tukee “met­sä-Suo­mea”.
      Tax­free-ostok­sil­la käyn­ti on mar­gi­naa­lis­ta. Vii­mek­si ollut lai­val­la mon­ta vuot­ta sit­ten. Ben­sa­tu­ris­mi Venä­jäl­le voi nous­ta kyn­nyk­sek­si miten pal­jon polt­toai­ne­ve­roa voi nykyi­ses­tään korottaa.

      1. Hel­sin­gin osuus asu­mis­tu­ki­me­nois­ta on pie­nem­pi kuin hel­si­ki­läis­ten osuus val­tion vero­tu­lois­ta. Jos siis pää­tet­täi­siin muut­taa asu­mis­tu­ki kun­nan­mak­sa­mak­si etuu­dek­si, hel­sin­ki­läi­set hyötyisivät.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hel­sin­gin osuus asu­mis­tu­ki­me­nois­ta on pie­nem­pi kuin hel­si­ki­läis­ten osuus val­tion vero­tu­lois­ta. Jos siis pää­tet­täi­siin muut­taa asu­mis­tu­ki kun­nan­mak­sa­mak­si etuu­dek­si, hel­sin­ki­läi­set hyötyisivät.

        Val­tion vero­tu­lois­ta mak­se­taan kyl­lä todel­la pal­jon muu­ta­kin kuin asumistukia…

      3. Jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin val­tion mak­set­ta­vis­ta menois­ta kun­nan mak­set­ta­vik­si menoik­si, val­tiol­le mak­set­ta­vat verot ale­ni­si­vat ja kun­nal­le mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Hel­sin­ki­läis­ten mak­sa­mat verot las­ki­si­vat. Näin ei voi kui­ten­kaan teh­dä, kos­ka moni van­hus­val­tai­nen kun­ta meni­si nurin.

      4. Tar­koi­tin edel­li­sel­lä komen­til­la­ni että asu­mis­tuen mää­räy­ty­mis­pe­rus­tei­ta pitäää muut­taa. Nyt pää­see asu­maan Suo­men kal­leim­paan kau­pun­kiin ilman omaa ris­kiä. Lisäk­si se suo­sii sitä että jäte­tään per­he perus­ta­mat­ta ja asu­taan yksin kos­ka puo­li­son kans­sa asu­mi­nen vähen­tää tukea. Maa­kun­nis­sa on aihet­ta valit­taa sii­tä että hei­dän vero­ra­ho­jaan valuu Hel­sin­gin asuntosijoittajille.

      5. Tar­koi­tin edel­li­sel­lä komen­til­la­ni että asu­mis­tuen mää­räy­ty­mis­pe­rus­tei­ta pitäää muut­taa. Nyt pää­see asu­maan Suo­men kal­leim­paan kau­pun­kiin ilman omaa riskiä. 

        Asdu­mis­tu­ki yksin asu­val­le Hel­sin­gis­sä on kor­kein­taan 410 euroa kuus­sa. Muu­al­la Suo­mes­sa se on muu­ta­man kym­pin vähem­män. Erot vuo­kris­sa ovat pal­jon suu­rem­pia. Hel­sin­kiin muut­ta­mi­ses­ta pitää siis mak­saa pää­asias­sa itse.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin val­tion mak­set­ta­vis­ta menois­ta kun­nan mak­set­ta­vik­si menoik­si, val­tiol­le mak­set­ta­vat verot ale­ni­si­vat ja kun­nal­le mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Hel­sin­ki­läis­ten mak­sa­mat verot las­ki­si­vat. Näin ei voi kui­ten­kaan teh­dä, kos­ka moni van­hus­val­tai­nen kun­ta meni­si nurin.

        Perus­te­lu ei vält­tä­mät­tä pidä paik­kaan­sa. Jos­sain eri­kois­ti­lan­teis­sa se voi pitää paik­kaan­sa. Asia riip­pui­si sii­tä, miten vero­tu­lo­jen muu­tok­set toteu­tet­tai­siin. Mut­ta aika toden­nä­köi­ses­ti asu­mis­tuen kus­tan­nus­ten siir­to osit­tain tai koko­naan (lähin­nä osit­tain ‑ver­sio­ta on kai esi­tet­ty, jot­ta kun­nal­la oli­si parem­min kan­nus­tin­ta vähen­tää alu­een­sa asu­mis­tu­ki­me­no­ja) kun­tien vas­tuul­le ei kaa­tai­si van­hus­val­tai­sia kun­tia. Jos ne kun­nat kaa­tu­vat, ne kaa­tu­vat ennem­min esi­mer­kik­si sii­hen, että van­hen­tu­van kun­nal­li­sen infran (kadut, vesi­joh­dot yms.) yllä­pi­dos­ta tulee lii­an kal­lis­ta, jos työi­käi­set vero­ja mak­sa­vat asuk­kaat vähe­ne­vät kun­nas­ta, ja jos yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­ja­kaan ei juu­ri kerry. 

        Van­hus­val­tai­sis­sa kun­nis­sa asu­mis­tu­ki­me­not per asu­kas ovat yleen­sä olen­nai­ses­ti pie­nem­piä kuin kas­vu­kes­kuk­sis­sa — joh­tuen sii­tä, että niis­sä asu­taan pal­jon oma­ko­ti­ta­lois­sa, ja oma­ko­ti­ta­loiss, jois­sa omis­ta­ja asuu itse, on olen­nai­ses­ti tiu­kem­mat kri­tee­rit asu­mis­tuel­le kuin vuo­kra-asun­nois­sa. Van­hus­val­tai­sis­sa kun­nis­sa on pal­jon oma­ko­ti­ta­lois­sa asu­via omis­tusa­su­jia. Asuk­kai­den pie­nis­tä tulois­ta huo­li­mat­ta asu­mis­tuen ehdot estä­vät näis­sä tapauk­sis­sa usein asu­mis­tuen saa­mi­sen. Esi­mer­kik­si kak­sin asu­vil­la jo se, jos molem­mat saa­vat ainoa­na tulo­naan takuu­elä­ket­tä, ylit­tää eläk­keen­saa­jan asu­mis­tues­sa tulo­ra­jat oma­ko­ti­ta­lois­sa, ellei oma­ko­ti­ta­loon lii­ty pal­jon kor­kea­kor­kois­ta asun­to­vel­kaa, jon­ka takia eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen saa­jis­sa ei ole juu­ri lain­kaan omis­tuso­ma­ko­ti­ta­lois­sa asu­via paris­kun­tia. Toi­meen­tu­lo­tues­sa on pal­jon löy­sem­mät tulo­ra­jat kuin asu­mis­tues­sa omas­sa asun­nos­sa asu­vien elä­ke­läis­pa­ris­kun­tien osal­ta, kos­ka sii­nä huo­mioi­daan todel­li­set asumismenot.

        Esi­mer­kik­si Rau­ta­lam­mel­la, joka on yksi pie­ni­tu­loi­sim­pien asuk­kai­den kun­nis­ta Suo­mes­sa, ja jos­sa asuu pal­jon elä­ke­läi­siä suh­tees­sa asu­kas­lu­kuun, eläk­keen­saa­jan asu­mis­tu­kea mak­set­tiin 186, kes­ki­mää­rin 181 €/kk ja yleis­tä asu­mis­tu­kea 136 ruo­ka­kun­nal­le, kes­ki­mää­rin 370 €/kk/ruokakunta. Hel­sin­gis­sä vas­taa­vat luvut ovat 22 733 eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen saa­jaa 277€/kk kes­ki­mää­räi­sel­lä mää­räl­lä ja 65 968 ylei­sen asu­mis­tuen saa­ja­ruo­ka­kun­taa kes­ki­mää­rin 386 €/kk/ruokakunta mää­räl­lä. Tulo­ta­so eläk­keen­saa­jan asu­mis­tuen saa­jil­la oli Rau­ta­lam­mil­la kes­ki­mää­rin 178 €/kk pie­nem­pi kuin Hel­sin­gis­sä. Yhteen­sä mak­se­tun asu­mis­tuen mää­rä oli Hel­sin­gis­sä suu­rin­piir­tein 2‑kertainen per asu­kas Rau­ta­lam­miin verrattuna.

        Jos asu­mis­tu­ki siir­tyi­si kun­nan mak­set­ta­vak­si, Hel­sin­gin menot kas­vai­si­vat noin kak­sin­ker­tai­ses­ti Rau­ta­lam­miin ver­rat­tu­na. Vero­tu­lo­vai­ku­tus­puo­li riip­pui­si sii­tä, miten val­tio hyvit­täi­si tuon siir­ron. Jos hyvi­tys tapah­tui­si val­tio­no­suuk­sia lisää­mäl­lä, Rau­ta­lam­min talous­ti­lan­ne para­ni­si suh­tees­sa Hel­sin­kiin. Jos se tapah­tui­si yhtei­sö­ve­ron jako-osuuk­sia muut­taen, Rau­ta­lam­men talous­ti­lan­ne heik­ke­ni­si suh­tees­sa Helsinkiin.

      7. Yhteen­sä mak­se­tun asu­mis­tuen mää­rä oli Hel­sin­gis­sä suu­rin­piir­tein 2‑kertainen per asu­kas Rau­ta­lam­miin verrattuna.

        Helö­sin­gin osuus val­tion verois­ta on asu­kas­ta koh­den enem­män kuin kak­sin­ker­tai­nen Rata­lam­piin ver­rat­tu­na. Väit­te­ni sii­tä, että sen siir­tä­mi­nen kun­tien mak­set­ta­vak­si perus­tui aja­tuk­seen, että sitä ei kom­pen­soi­tai­si miten­kään. Jos se kom­pen­soi­daan Rau­ta­lam­pia suo­sien, sil­loin tie­tys­ti asia on toinen.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Helö­sin­gin osuus val­tion verois­ta on asu­kas­ta koh­den enem­män kuin kak­sin­ker­tai­nen Rata­lam­piin ver­rat­tu­na. Väit­te­ni sii­tä, että sen siir­tä­mi­nen kun­tien mak­set­ta­vak­si perus­tui aja­tuk­seen, että sitä ei kom­pen­soi­tai­si miten­kään. Jos se kom­pen­soi­daan Rau­ta­lam­pia suo­sien, sil­loin tie­tys­ti asia on toinen.

        Alun­pe­rin kir­joi­tit näin:

        Jos asu­mis­tu­ki siir­ret­täi­siin val­tion mak­set­ta­vis­ta menois­ta kun­nan mak­set­ta­vik­si menoik­si, val­tiol­le mak­set­ta­vat verot ale­ni­si­vat ja kun­nal­le mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat. Hel­sin­ki­läis­ten mak­sa­mat verot las­ki­si­vat. Näin ei voi kui­ten­kaan teh­dä, kos­ka moni van­hus­val­tai­nen kun­ta meni­si nurin.”

        Hel­sin­gis­sä on mak­set­tu vuon­na 2019 kun­nal­lis­ve­roa kes­kiar­voi­ses­ti 4000 euroa per asu­kas. Rau­ta­lam­mil­la 2750 euroa per asu­kas (vaik­ka nimel­li­nen vero­pro­sent­ti jäl­kim­mäi­ses­sä on sel­väs­ti kor­keam­pi, asuk­kai­den vero­tet­ta­vat tulot sel­väs­ti alem­pia, jon­ka takia vero­ker­ty­mä jää pie­nem­mäk­si). Jos muu­tos teh­täi­siin niin, että kun­nal­le mak­set­ta­vat verot nousi­si­vat, ja muu­tos teh­täi­siin kun­nal­lis­ve­ron kaut­ta, Rau­ta­lam­mil­la asu­mis­tu­ki­me­not kas­vai­si­vat mää­rän A/asukas ja Hel­sin­gis­sä mää­rän 2 A/asukas. Olkoot A vaik­ka­pa 100 euroa esi­mer­kin vuok­si. Sen jäl­keen Rau­ta­lam­min pitäi­si saa­da kun­nal­lis­ve­ro­ja 2850 euroa ja Hel­sin­gin 4200 euroa, jot­ta tulos pysyi­si muu­toin sama­na. Eli Rau­ta­lam­min pitäi­si kas­vat­taa kun­nal­lis­ve­ro­ker­ty­mää 3,6 % ja Hel­sin­gin 5 %. Minun käsi­tyk­se­ni mukaan hel­sin­ki­läis­ten mak­sa­mat verot nousi­si­vat kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen osal­ta tapauk­ses­sa enem­män kuin rau­ta­lam­mi­lais­ten. Asi­aa voi moni­mut­kais­taa se, että rau­ta­lam­pi­lai­sil­ta voi­si sil­ti olla vai­kea saa­da 3,6 % lisää kun­nal­lis­ve­ro­ker­ty­mää, kun kun­nas­sa on niin pal­jon takuu­elä­ke­läi­siä, jot­ka eivät mak­sa lain­kaan kun­nal­lis­ve­roa, jol­loin kun­nal­lis­ve­roa korot­ta­mal­la vero­tu­lot eivät hei­dän osal­taan nousi­si lainkaan. 

        Mitä sit­ten val­tion­ve­ro­tuk­ses­sa vas­taa­vas­ti läh­ti­si pois (jos läh­ti­si; val­tion talous kun on pahas­ti pak­ka­sel­la, joten val­tio saat­tai­si halu­ta myös säi­lyt­tää nykyi­set vero­tu­lon­sa), riip­pui­si sii­tä, mitä veroa las­ket­tai­siin ja miten. Yhtei­sö­ve­ro­tu­lo­ja­ja Hel­sin­ki saa 4‑kertaisesti Rau­ta­lam­miin ver­rat­tu­na, kun taas kun­nal­lis­ve­ro­tu­lo­ja 45 % enem­män per asu­kas. Ajo­neu­vo­ve­ro­ja Rau­ta­lam­mil­la saa­te­taan mak­saa Hel­sin­kiä enem­män, kun taas Hel­sin­gis­sä pää­oma­tu­lo­ve­ro­ja mak­se­taan sel­väs­ti enem­män per asu­kas jne.

      9. Rau­ta­lam­mil­las ei mak­se­tav val­tion tulo­ve­roa juu­ri lain­kaan, joten se ei pys­ty ale­ne­maan­kaan. Arvon­li­sä­ve­roa mak­se­taan suun­nil­leen net­to­tu­lo­jen suh­tees­sa. Kyl­lä tuos­sa kau­pas­sa hel­sin­ki­läi­set jäi­si­vät voitolle.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Helö­sin­gin osuus val­tion verois­ta on asu­kas­ta koh­den enem­män kuin kak­sin­ker­tai­nen Rata­lam­piin ver­rat­tu­na. Väit­te­ni sii­tä, että sen siir­tä­mi­nen kun­tien mak­set­ta­vak­si perus­tui aja­tuk­seen, että sitä ei kom­pen­soi­tai­si miten­kään. Jos se kom­pen­soi­daan Rau­ta­lam­pia suo­sien, sil­loin tie­tys­ti asia on toinen.

        Rau­ta­lam­pi on huo­no esi­merk­ki. Pitää ver­ra­ta johon­kin suo­ma­lai­seen kes­ki­ver­to­kun­taan, jos­sa on työ­paik­ko­ja ja myös nuo­rem­paa väes­töä. Mun talous­maan­tie­don­tai­dot lait­tai­si jon­kun Poh­jan­maal­la tai Hämees­sä sijait­se­van n 20.000 asuk­kaan kun­nan ver­tai­lue­si­mer­kik­si Hel­sin­gin kans­sa, miten pal­jon on riip­pu­vai­nen tuis­ta ja miten pal­jon mak­se­taan veroja. 

        Joka tapauk­ses­sa ele­tään vai­kei­ta aiko­ja nyt, ja Hel­sin­gis­sä se näkyy niin että kun teol­li­suus on pääs­tet­ty läh­te­mään pois eikä ole tul­lut juu­ri mitään jär­ke­vää tilal­le, niin vie­lä mat­kai­lu ja pal­ve­lua­lat on ajet­tu alas koro­nan takia.

      11. R.Silfverberg:
        Tax­free-ostok­sil­la käyn­ti on mar­gi­naa­lis­ta. Vii­mek­si ollut lai­val­la mon­ta vuot­ta sit­ten. Ben­sa­tu­ris­mi Venä­jäl­le voi nous­ta kyn­nyk­sek­si miten pal­jon polt­toai­ne­ve­roa voi nykyi­ses­tään korottaa.

        Vuon­na 2015 val­tion tekemän/teettämän sel­vi­tyk­sen mukaan tax free- vero­tu­ki oli mat­kus­ta­ja­lai­voil­la arvon­li­sä­ve­ron osal­ta 94 mil­joo­naa euroa ja val­mis­te­ve­ro­jen (mm. tupak­ka, alko­ho­li ja makei­set) osal­ta 90 mil­joo­naa euroa. Lisäk­si Venä­jän rajal­la on tax free ‑myyn­tiä, jon­ka vai­ku­tus lie­nee joi­tain kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja. Ja sen lisäk­si kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen polt­toai­ne­ve­rot­to­muu­den arvo lie­nee pari­sen sataa mil­joo­naa euroa. Yhteen­sä kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen verot­to­muuse­tu­jen arvo lie­nee ehkä noin 0,5 mil­jar­dia euroa. Arvon­li­sä­ve­ro­ker­ty­mä val­tiol­la on noin 20,2 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa vuo­den 2021 talous­ar­vion mukaan, ja se oli Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ennus­teen mukaan noin 18 mil­jar­dia euroa vuon­na 2020. Sum­mas­ta ilmei­ses­ti muu­ta­ma mil­jar­di on jul­ki­sen sek­to­rin han­kin­nois­ta mak­set­ta­via arvon­li­sä­ve­ro­ja, jot­ka eivät ole tosia­sias­sa tuloa jul­ki­sel­le sek­to­ril­le (kun esim. val­tio mak­saa omis­ta han­kin­nois­taan käy­tän­nös­sä itsel­leen arvon­li­sä­ve­roa). Koti­ta­lous­ten osuus arvon­li­sä­ve­ron tuo­tos­ta on tuo­reim­man val­tion talous­ar­vion ennus­teen mukaan 67 %. Arvon­li­sä­ve­ro­ton myyn­ti ei jakau­du tasai­ses­ti ympä­ri Suo­men. Kan­sain­vä­li­sen mat­kai­lun ja muun kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen raja­kun­nis­ta osas­sa arvon­li­sä­ve­rot­to­man myyn­nin osuus on var­sin iso suh­tees­sa arvon­li­sä­ve­rol­li­seen myyn­tiin arvon­li­sä­ve­roon liit­ty­vien vähen­nys­ten jäl­keen, kun taas jois­sain toi­sis­sa kun­nis­sa kan­sain­vä­li­seen lii­ken­tee­seen ei lii­ty lain­kaan verottomuusetuja.

      12. Koti­ta­lous­ten osuus arvon­li­sä­ve­ron tuo­tos­ta on tuo­reim­man val­tion talous­ar­vion ennus­teen mukaan 67 %.

        Siis mitä? Mikä taho sen 33 % mak­saa. Yri­tyk­sil­le­hän nii­den mak­sa­ma arvon­li­sä­ve­ro on vähen­nys­kel­pois­ta, joten yri­tyk­sil­le arvon­li­sä­ve­roa ei jää mak­set­ta­vak­siu käy­tän­nös­sä lainkaan.

      13. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siis mitä? Mikä taho sen 33 % mak­saa. Yri­tyk­sil­le­hän nii­den mak­sa­ma arvon­li­sä­ve­ro on vähen­nys­kel­pois­ta, joten yri­tyk­sil­le arvon­li­sä­ve­roa ei jää mak­set­ta­vak­siu käy­tän­nös­sä lainkaan.

        Sitee­raan Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön tuo­reim­man ajan­ta­sai­sen talous­ar­vion sel­vi­tys­osaa koh­das­ta “Arvon­li­sä­ve­ro”:

        Vero perus­tuu arvon­li­sä­ve­ro­la­kiin (1501/1993). Mer­kit­tä­vim­män osan arvon­li­sä­ve­ro­tuk­sen vero­poh­jas­ta muo­dos­taa koti­ta­louk­sien kulu­tus, jos­ta ker­tyy noin 67 % arvon­li­sä­ve­ron tuo­tos­ta. Arvon­li­sä­ve­roa ker­tyy myös vero­va­pail­ta sek­to­reil­ta ja toi­mia­loil­ta. Niil­lä ei ole veron vähen­ny­soi­keut­ta, joten osto­jen sisäl­tä­mät arvon­li­sä­ve­rot ker­ryt­tä­vät val­tion vero­tuot­toa. Arvon­li­sä­ve­roa ker­tyy siten val­tio­sek­to­rin ja jul­ki­sen sek­to­riin luet­ta­vien sosi­aa­li­tur­va­ra­has­to­jen väli­tuo­te­käy­tös­tä ja inves­toin­neis­ta. Kun­tien ja kun­tayh­ty­mien väli­tuo­te­käy­tös­tä ja inves­toin­neis­ta kerä­tään myös arvon­li­sä­ve­roa, mut­ta kos­ka kerä­tyt verot palau­te­taan pai­kal­lis­hal­lin­nol­le, ne eivät lisää val­tion bud­je­tis­sa näy­tet­tä­viä arvonlisäverotuottoja.”

        https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2021&lang=fi&maindoc=/2021/aky/aky.xml&id=/2021/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/04/01/01.html

        Eli 20,2 mil­jar­din euron ALV-tuo­tos­ta yhteen­sä 6,7 mil­jar­dia euroa ker­tyy muil­ta kuin koti­ta­louk­sil­ta. Arvon­li­sä­ve­roa ker­tyy val­tion itsen­sä sekä jul­ki­sen sek­to­riin luet­ta­vien sosi­aa­li­tur­va­ra­has­to­jen väli­tuo­te­käy­tös­tä ja inves­toin­neis­ta. Lisäk­si arvon­li­sä­ve­ro­mak­su­ja ker­tyy mm. yhdis­tyk­sil­tä sekä sel­lai­sil­ta pie­nen lii­ke­vaih­don yri­tyk­sil­tä, jot­ka eivät saa vähen­tää mak­sa­mi­aan alve­ja vero­tuk­ses­saan. Kun­tien mak­sa­mat ja niil­le takai­sin tili­te­tyt arvon­li­sä­ve­rot eivät kier­rä val­tion bud­je­tin kaut­ta, mut­ta val­tion itsen­sä ja laki­sää­teis­ten sosi­aa­li­tur­va­ra­has­to­jen mak­sa­mat arvon­li­sä­ve­rot ovat muka­na arvon­li­sä­ve­ron tuottolaskelmissa.

        Arvon­li­sä­ve­ron tuot­to oli­vat yksi EU-jäsen­mak­sun mää­räy­ty­mis­pe­rus­teis­ta edel­li­sel­lä bud­jet­ti­kau­del­la, jol­loin val­tion itse itsel­leen mak­sa­mat verot ovat lisän­neet Suo­men EU-jäsen­mak­suo­suut­ta. Tätä vero­tuot­toa lisä­si se, että val­tiol­ta perit­tiin EU-alu­een yhtä kor­keim­mis­ta arvonlisäveroprosenteista.

      14. Kyl­lä, jul­ki­sen sek­to­rin kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan arvon­li­sä­ve­roa, mut­ta se ei ole oikeas­taan veron­tuot­toa, kos­ka se mak­se­ty­aan verol­la Mut­ta tot­ta, tuos­ta 20 mil­jar­dis­ta todel­lis­ta veroa on 67%.

    3. Olen aika kyl­läs­ty­nyt iäni­kui­seen vään­töön aluei­den väli­sis­tä “elät­tä­mi­sis­tä” mihin tämän aihe­pii­rin kes­kus­te­lu tosi­aan hel­pos­ti menee (ja meni jo osin tämän ket­jun vas­tauk­sis­sa, en siis nyt viit­taa suo­raan tähän kom­ment­tiin mihin vas­taan). Sen ver­ran kyl­läs­ty­nyt että kir­joi­tin täs­tä nyt ihan oman kir­joi­tuk­sen blogiini:
      https://lauspalo.com/2021/01/elattaako-paakaupunkiseutu-muun-suomen/

      Mut­ta itse aihee­seen, sanoi­sin että jos Hel­sin­gin kas­vun estee­nä on se että kun­nal­la ei ole kykyä kus­tan­taa työ­pe­räi­ses­tä muut­to­liik­kees­tä aiheu­tu­via kulu­ja (mikä tun­tuu kui­ten­kin aika hur­jal­ta aja­tuk­sel­ta eri­to­ten kun raha on nyky­ti­lan­tees­sa käy­tän­nös­sä ilmais­ta, ja työ­pe­räi­nen muut­to­lii­ke pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kun­nan talou­del­le vah­vas­ti net­to­po­si­tii­vi­nen ilmiö), kan­nat­tai­si kyl­lä tar­kas­ti miet­tiä sekä kun­nan rahan­käyt­töä, kun­nan kykyä toi­mia, kuin myös sitä että pitäi­si­kö tosi­aan val­tion osal­lis­tua enem­män noi­hin kuluihin.

      Sii­nä las­kel­mas­sa sit­ten että pitäi­si­kö val­tion osal­lis­tua nykyis­tä enem­män, ja pal­jon­ko kan­nat­taa kyl­lä ottaa tosi­aan mai­nit­se­mia­si aspek­te­ja esil­le monien mui­den asioi­den ohel­la (esi­mer­kik­si sen suh­teen että paran­taa­ko val­tion osal­lis­tu­mi­nen kului­hin ihan oikeas­ti tilan­net­ta vai menee­kö mah­dol­li­nen tuke­mi­nen vain esim. asun­to­jen hintoihin). 

      Täs­sä tosi­aan kan­nat­taa vah­vas­ti miet­tiä aspek­tia että valtio/muu Suo­mi on jo vah­vas­ti osal­lis­tu­nut yli­pää­tään sii­hen että Hel­sin­gil­lä ja muil­la kas­vu­kes­kuk­sil­la on riit­tä­nyt ja riit­tää sitä sisään­päin­tu­le­vaa kou­lu­tet­tua työ­voi­maa jopa ongel­mak­si asti (täs­tä pää­asias­sa kir­joi­tin äsken link­kaa­mas­sa­ni kir­joi­tuk­ses­sa). Äkik­sel­tään tämä val­miin työ­voi­man muut­to­lii­ke kuu­los­taa kyl­lä ns. posi­tii­vi­sel­ta ongel­mal­ta, eikä mai­nit­tu 30 000€ inves­toin­ti­tar­ve kuu­los­ta kovin isol­ta hin­nal­ta sii­tä mak­set­ta­vak­si ottaen sen pit­kän aika­vä­lin hyö­dyt huomioon.

      Koko­nai­syh­tä­lös­tä en ole näh­nyt mis­sään las­kel­mia, jos­sa käsi­tel­täi­siin sitä, että pal­jon­ko muut­to­jen jäl­keen itse asias­sa val­tiol­le jää vero­tu­lo­ja yhteen­sä mis­sä­kin vaih­toeh­dos­sa, jos huo­mioi­daan pait­si tulo­ve­rot, myös kulu­tus­ve­rot sekä myös val­tion menot.

      Oli­si kyl­lä hie­noa jos täl­läi­siä las­kel­mia tosi­aan oli­si saatavilla.

  6. Ei kau­pun­gil­la ole opti­mi­ko­koa, vaik­ka kas­vu­kaan ei ole itseisarvo. 

    Staat­ti­ses­sa tilan­tees­sa, jos­sa ei ole kas­vua asu­mis­väl­jyys ja väes­tön kes­ki-ikä alka­vat käy­tän­nös­sä vää­jää­mät­tä kas­vaa. Tämä joh­taa vähi­tel­len pal­ve­lu­jen heik­ke­ne­mi­seen ja ympä­ris­tön huo­no­ne­mi­seen. Kiin­teis­tö­jen arvot alka­vat las­kea ja kor­jaus­lai­noi­hin on yhä vai­keam­pi saa­da vakuuk­sia, mikä nopeut­taa kier­ret­tä. Asuk­kai­den tilan­ne heikkenee.

    Kas­vua (uusia asuk­kai­ta) tar­vi­taan pal­ve­lu­jen yllä­pi­tä­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen. Kas­vun seu­rauk­se­na välil­lä yli­te­tään jokin kyn­nys, jol­loin pitää inves­toi­da enem­män. Ei ole kui­ten­kaan sel­lais­ta täy­del­li­sen kokois­ta kau­pun­kia, joka toi­mi­si muut­tu­mat­to­ma­na ja aina opti­maa­li­ses­ti, jos­sa syn­ty­vyys ja kuol­lei­suus, ulos­muut­to ja sisään­muut­to pysyi­si­vät tasa­pai­nos­sa. Ei käy­tän­nös­sä. Mal­til­li­nen kas­vu on yleen­sä paras stra­te­gia siel­lä, mis­sä sil­le on edellytyksiä.

  7. Van­hem­man arvion mukaan opti­mi­ko­ko voi­si olla 60 000 asu­kas­ta. Tätä voi­si käyt­tää parem­man puut­tees­sa. Esi­merrk­ke­jä ovat Lep­pä­vaa­ra, Hyvi­kää ja Hämeen­lin­na. Omia toi­vo­muk­sia­ni ovat ostos­kes­kuus jos­ta voi ostaa vaat­teet, luon­to­pol­ku­ja jot­ka eivät kaik­ki tal­vel­la muu­tu laduik­si, ruo­ka­kaup­pa aika lähel­lä, vähän koti­pi­haa­kin oli­si kiva, ulko-oves­ta ei heti jou­du autokadulle.
    Kun joku vara­kas muut­taa Hel­sin­kiin niin tar­vi­taan lisäk­si pie­ni­tu­loi­sia myy­mä­lä­hen­ki­löi­tä, lii­ken­ne­hen­ki­läi­tä yms jot­ka jou­tu­vat asu­maan jos­sain epä­mu­ka­van työ­mat­kan pääs­sä. Tämä­kin pitäi­si huo­mioi­da. Hel­sin­gin kas­vu tun­tuu vaa­ti­van eri­lai­sia kal­lii­ta sil­to­ja sekä tun­ne­lei­ta, onko tämä huo­mioi­tu missään.
    PS suo­sit­te­len luke­maan koro­na­ro­ko­tus­ko­ke­mul­sia tääl­tä https://www.timesofisrael.com/.

  8. Osmo: “Kaa­voi­tus ei ole help­poa. Kun asui­na­luei­ta tii­vis­te­tään, asu­ka­sak­tii­veil­ta saa har­voin tukea. Kun tii­vis­tys­kaa­va kui­ten­kin hyväk­sy­tään ja alu­eel­le raken­ne­taan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei las­ke vaan nousee.”
    Oikeas­taan on aika luon­nol­lis­ta, että asu­ka­sak­tii­vit vas­tus­ta­vat alu­een­sa tii­vis­tä­mis­tä. Lähes­kään kaik­ki eivät asu lähiös­sä sik­si, että heil­lä ei oli­si varaa asua kes­ki­kau­pun­gil­la. Monet lähiös­sä asu­vat nime­no­maan arvos­ta­vat sitä, että talot on raken­net­tu väl­jäs­ti, jon­kin­lai­nen met­sä on lähel­lä, asun­non lähel­lä on lenk­ki­pol­ku­ja muu­al­la­kin kuin auto­tien var­res­sa jne. Tot­ta­kai he vas­tus­ta­vat, kun hei­dän asui­na­luet­taan yri­te­tään muo­ka­ta toi­seen suun­taan. Tämä ei pois­ta sitä, että on ole­mas­sa mui­ta ihmi­siä, jot­ka mie­lel­lään muut­ta­vat samal­le alu­eel­le sen jäl­keen, kun se on tiiviimpi.

  9. Kau­pun­gin opti­mi­ko­ko vai­kut­taa ole­van yksit­täi­sen kir­joit­ta­jan hen­ki­lö­koh­tai­nen näke­mys. Luki­sin mie­lel­lä­ni opti­mi­koon mää­ri­tel­män ja kriteerit/mittarit + kei­den näkö­kul­mas­ta nuo on valittu.

  10. Tuo logiik­ka että kal­leim­mat asui­na­lu­eet ovat par­hai­ta ja sik­si nii­hin on raken­net­ta­va lisää käy kyl­lä aina­kin pape­ril­la jär­keen, mut­ta tun­tuu sil­ti joten­kin vaaralliselta.

    Asun itse­kin pk-seu­dul­la kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la. En eri­tyi­sem­min tyk­kää asua tääl­lä enkä var­sin­kaan pidä asui­na­luet­ta­ni sinän­sä hin­tan­sa väär­ti­nä. Ainoa syy mik­si asun tääl­lä on, että työ­paik­ka­ni on tääl­lä enkä halua pit­kiä työ­mat­ko­ja. Tuo pai­naa vaa­ka­ku­pis­sa niin pal­jon, että muut­to esi­mer­kik­si väl­jem­mäl­le Kirk­ko­num­mel­le tun­tuu han­ka­lal­ta vaik­ka oikeas­taan kaik­ki muut asui­na­lu­een para­met­rit oli­si­vat siel­lä enem­män mie­lee­ni ja hin­ta hal­vem­pi. Talous­tie­tei­li­jäl­le se, että olen val­mis mak­sa­maan tääl­lä asu­mi­ses­ta tie­tys­ti tar­koit­taa että haluan sitä.

    Minus­ta kysees­sä on jon­kin­lai­nen noi­dan­ke­hä; ihmi­set “halua­vat” asua kehä I:n sisäl­lä kos­ka työ­pai­kat ovat siel­lä ja työ­pai­kat ovat siel­lä kos­ka ihmi­set asu­vat siel­lä. Jos sai­sin kol­lek­tii­vi­ses­ti sovit­tua työ­nan­ta­ja­ni ja kaik­kien mui­den työn­te­ki­jöi­den kes­ken, että siir­räm­me toi­mis­ton 50km poh­joi­seen, siir­tyi­sin mie­lel­lä­ni muka­na ja oli­sin lop­pu­tu­lok­seen tyy­ty­väi­sem­pi kuin nykyi­seen elämääni.

    Ehkä sen sijaan, että raken­ne­taan juu­ri Hel­sin­gin halu­tuim­mil­le alueil­le lisää kan­nat­tai­si­kin raken­taa lisää noi­ta tihei­tä kes­kit­ty­miä joil­le mah­dol­li­ses­ti voi­si työ­paik­ko­ja­kin syn­tyä. Eikä vält­tä­mät­tä Hel­sin­kiin. Olen havain­nut että suo­ma­lai­ses­sa kaa­voi­tuk­ses­sa Hel­sin­kiä lukuu­not­ta­mat­ta usein teh­dään niin, että raken­ne­taan puo­li­ti­he­ää rivi­ta­lo- tai ker­ros­ta­lo­pel­toa vähän sin­ne sun tän­ne niin, että väen­ti­heys ei mis­sään nouse tar­peek­si kor­keak­si pal­ve­lui­den syn­nyt­tä­mi­sek­si. Täs­tä jos pää­si­si eroon, niin ehkä osa noi­hin Hel­sin­gin halu­tuim­piin aluei­siin koh­dis­tu­vas­ta muut­to­pai­nees­ta siir­tyi­si muualle.

    1. Minua ihme­tyt­tää se, mik­si Espoo ja Van­taa kehys­kun­nis­ta puhu­mat­ta­kaan, eivät kaa­voi­ta kun­nol­lis­ta kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta, vaan teke­vät joko teho­ton­ta haja­ra­ken­ta­mis­ta tai vii­me vuo­si­tu­han­nen tyy­lin mukai­sia nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä. Mut­ta hel­sin­ki­läi­nen ei voi kaa­voit­taa Espoota.

      1. Olen jo ihme­tel­lyt pit­kään tuo­ta samaa. Turun kes­kus­ta-alu­een lai­ta­mil­la on kak­si van­haa tiheäs­ti raken­net­tua kau­pun­gin­osaa, Port Art­hur ja Mart­ti, joi­den mil­jööt suo­si­vat sosi­aa­li­suut­ta. Kaik­ki tie­tä­vät, että nuo alu­eet ovat hyvin suo­sit­tu­ja, vaik­ka asun­not ovat epä­käy­tän­nöl­li­siä. Mihin­kään ei sil­ti raken­ne­ta nyky­ajan uut­ta Port­saa tai Mart­tia. Vaih­toeh­toi­na ovat vain oma­ko­ti­ta­lot 1000 neliön ton­teil­la tai har­vaan sijoi­te­tut rivi­ta­lot tai 3–6 yksik­seen sei­so­vaa kerrostaloa.

  11. Hel­sin­gin haa­ve lie­nee, että esim espoo­lai­set kävi­si­vät töis­sä Hel­sin­gis­sä, teki­si­vät siel­lä ostok­sen­sa ja käyt­täi­si­vät viih­de­pal­ve­lu­ja. Monet espoo­lai­set taas halua­vat asua väl­jem­min, luon­non­lä­hei­sem­min, työ­pai­kal­le pää­si­si ilman koro­na­bus­sia, ravin­to­la­pal­ve­lut eivät hou­ku­ta evät­kä juu­ri muut­kaan Hel­sin­gin jutut. Kat­sel­tiin juu­ri netis­tä Vati­kaa­nin tai­de­aar­tei­ta, Kiva kun ei tar­vin­nut pai­kan pääl­le mat­kus­taa ja luon­to­kin tyk­kää. Hel­sin­ki­läi­set­kin voi­si­vat miet­tiä, mitä net­ti, koro­na ja sel­lai­set vai­kut­ta­vat asumisrakenteisiin.

    1. Kyl­lä Hel­sin­gil­le oli­si edul­lis­ta, että hel­sin­ki­läi­set eläi­si­vät kuten minä. Asun­to Hel­sin­gis­sä ja työ­paik­ka Espoossa.

    2. erk­ki nii­ni:
      Hel­sin­gin haa­ve lie­nee, että esim espoo­lai­set kävi­si­vät töis­sä Helsingissä,tekisivät siel­lä ostok­sen­sa ja käyt­täi­si­vät viih­de­pal­ve­lu­ja. Monet espoo­lai­set taas halua­vat asua väl­jem­min, luon­non­lä­hei­sem­min, työ­pai­kal­le pää­si­si ilman koro­na­bus­sia, ravin­to­la­pal­ve­lut eivät hou­ku­ta evät­kä juu­ri muut­kaan Hel­sin­gin jutut. Kat­sel­tiin juu­ri netis­tä Vati­kaa­nin tai­de­aar­tei­ta, Kiva kun ei tar­vin­nut pai­kan pääl­le mat­kus­taa ja luon­to­kin tykkää.Helsinkiläisetkinvoisivat miet­tiä, mitä net­ti, koro­na ja sel­lai­set vai­kut­ta­vat asumisrakenteisiin.

      Onko Espoon haa­ve sit­ten että koro­na­ra­joi­tus­ten jäl­keen­kin kiel­le­tään ravin­to­lois­sa, teat­te­reis­sa ja kon­ser­teis­sa ym käyn­ti ja jouk­ko­lii­ken­ne lak­kau­te­taan, ja että liik­ku­mi­nen hoi­de­taaan vain hen­ki­lö­au­toil­la? Jos se on kaik­kien espoo­lais­ten tah­to, niin asun vää­räs­sä kau­pun­gis­sa. Espoo­ta ei oli­si ole­mas­sa jos Hel­sin­ki ei oli­si pääkaupunki!

      Niil­le jot­ka eivät sopeu­du sii­hen ja halua­vat kehit­tyä ural­laan ja elää joten­kin muul­la tavoin kuin kat­sel­la koti­teat­te­ria ja käy­dä kaup­pa­kes­kuk­sis­sa ja syö­dä pizzaa jou­tu­vat sit­ten muut­ta­maan ulko­mai­seen mil­joo­na­kau­pun­kiin työn peräs­sä vaik­ka se tie­tää koro­na­bus­seis­sa istu­mis­ta, jos se vaih­toeh­to vie­dään Espoos­sa, Hel­sin­gis­sä ja Van­taal­la asu­vil­ta pois. Tämä on se syy mik­si Hel­sin­ki ei halua alen­tua hil­jai­sek­si pro­vins­si­kau­pun­gik­si vaik­ka joten­kin tun­tuu että sil­le ural­le sekin on ajautumassa.

  12. Hesa­ris­sa jut­tu (23.1.), jon­ka mukaan Hel­sin­gin kau­pun­ki peri 2017 mil­jo­nää­ril­tä 44 kan­ta­kau­pun­gin asun­toa, suu­rin osa niis­tä Alp­pi­har­jus­ta. Nii­tä on pis­tet­ty hil­jak­seen myyn­tiin. Osta­jis­sa on var­mas­ti sijoit­ta­jia, joi­den mie­les­tä asun­non osta­mi­nen ja vuo­kraa­mi­nen on kan­nat­ta­vaa. Kau­pun­gin mie­les­tä lähes ilmai­sek­si saa­tua­kaan (perin­tö­ve­ro) ei kan­na­ta vuo­kra­ta, vaan pis­tää se pis­tää asun­not lihoik­si. Kau­pun­geil­la on yhtiöi­tet­ty­jä vesi- ja säh­kö­lai­tok­sia, mik­sei voi olla myös vuo­kra-asun­to­yh­tiöi­tä? Aja­tel­laan­ko, että se on yri­ty­se­lä­män alu­eel­le tun­keu­tu­mis­ta? Jotain saman­lais­ta kuin Ylen teks­ti­muo­tois­ten uutis­ten rajoittaminen.

    1. Kau­pun­gin mie­les­tä lähes ilmai­sek­si saa­tua­kaan (perin­tö­ve­ro) ei kan­na­ta vuo­kra­ta, vaan pis­tää se pis­tää asun­not lihoiksi.

      Tämä panee vihak­si. Suu­rim­pia saa­vu­tuk­sia­ni kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa oli aika­naan Hel­sin­gin asun­to­han­kin­ta Oy, joka osti yli 3000 asun­toa van­has­ta asun­to­kan­nas­ta ja pani nevuo­kral­le. Se on osoit­tau­tu­nut aivan val­ta­van hyväk­si lii­ke­toi­mek­si, mut­ta kokoo­mus halusi lak­kaut­taa sen ja onnis­tui. Kenen lei­pää syöt sen lau­lu­ja laulat.

  13. Kokoo­mus on edel­leen “lah­ta­rien” puo­lue. Iro­ni­aa, mut­ta kaik­ki var­maan tie­tä­vät mitä tarkoitan. 

    Eikö sii­tä ollut joku tut­ki­mus vähän aikaa sit­ten että kil­pai­le­vat nime­no­maan Per­su­jen kans­sa äänes­tä­jis­tä? Sil­lä arvo­maa­il­mal­la kaik­ki vuo­kral­la asu­mi­nen on vää­rin, ja se on eri­tyi­sen vää­rin jos veron­mak­sa­ja hyö­tyy siitä.

  14. Shang­hai kas­vaa siten, että raken­ne­taan ympä­ril­le vapaam­mal­le alu­eel­le aina uusi ulom­pi kehä­tie jon­ne sit­ten tulee usia asun­to­ja, osta­rei­ta, työ­paik­ko­ja sekä muu­ta tar­peel­lis­ta. Uusi lii­ken­ne kul­kee sit­ten kehäl­lä, ei kau­pun­gin kes­kio­san kaut­ta. Onko siel­lä kehä 6 menos­sa, en ole käy­nyt vii­me aikoi­na. Van­has­sa kes­kus­tas­sa ei tar­vit­se pahem­min käy­dä. Sama sys­tee­mi tun­tuu ole­van monis­sa muis­sa­kin Kii­nan kaupungeissa.

  15. Kes­tä­vään kehi­tyk­seen liit­ty­vä kysy­mys: Onko maa­il­mal­la esi­merk­ke­jä mil­joo­na­kau­pun­geis­ta, jois­sa nais­ten hedel­mäl­li­syys­lu­ku oli­si yli 2? Bagdad?

  16. >“Kun tii­vis­tys­kaa­va kui­ten­kin hyväk­sy­tään ja alu­eel­le raken­ne­taan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei las­ke vaan nousee.”

    Nämä mei­tin kau­pun­ki talous­tie­tei­li­jät edel­leen pon­nek­kaas­ti mark­ki­noi­vat lisä­ra­ken­ta­mis­ta sil­lä, että se las­kee hin­ta­ta­soa lähis­töl­lä ja hiu­kan kau­em­pa­na­kin. Ovat luke­neet kysyn­tä-tar­jon­ta perus­ke­hi­kon lii­an hyvin ja kun mal­li on sisäis­tet­ty niin usko­taan että kaik­ki toi­mii sen mukaisesti.
    Itse uskon, että raken­ta­mi­nen tuo pai­kal­le ihmi­siä. Ihmis­pal­jous tekee pai­kas­ta halu­tun ja hin­ta­van. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen nos­taa hin­to­ja vähän­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä. As simple as that.

    1. Lisä­ra­ken­tam­nen las­kee hito­ja koko kau­pun­gin tasol­la. Jos lisä­ra­ke­nam­nen paran­taa kyseis­tä aluet­ta, se kumo­aa tämän hito­jen las­kun ja enem­män­kin. Ja jos hei­ken­tää aluet­ta, tiet­tys­ti alen­taa hintatasoa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Lisä­ra­ken­tam­nen las­kee hito­ja koko kau­pun­gin tasol­la. Jos lisä­ra­ke­nam­nen paran­taa kyseis­tä aluet­ta, se kumo­aa tämän hito­jen las­kun ja enem­män­kin. Ja jos hei­ken­tää aluet­ta, tiet­tys­ti alen­taa hintatasoa.

        Voi olla, että jois­sain eri­kois­ta­pauk­sis­sa raken­ta­mi­nen las­kee hin­to­ja, mut­ta raken­ta­mi­sen ja sen aiheut­ta­man väki­mää­rän kas­vu domi­noi. Muus­sa tapauk­ses­sa asun­not oli­si­vat ylei­ses­tiot­taen kau­pun­geis­sa edul­li­sem­pia kuin syrjäseuduilla.

  17. Havain­nol­lis­tan esi­mer­kil­lä “kau­pun­gin luon­nol­lis­ta kokoa”.

    Olet­ta­kaam­me, että meil­lä on yksin­ker­tais­tet­tu kau­pun­ki, jos­sa syö­dään ruis­lei­pää, juo­daan mai­toa ja aje­taan hevo­sel­la. Täl­lai­sen kau­pun­gin ympä­ril­le muo­dos­tuu maa­ta­lous­vyö­hy­ke, jol­la tuo­te­taan elin­tar­vik­keet kau­pun­gin väes­töl­le, alu­een vil­je­li­jä­väes­töl­le ja hevosille.

    Jot­ta kau­pun­ki­lai­nen sai­si joka päi­vä mai­toa pöy­tään­sä on se tuo­tet­ta­va enin­tään hevo­sen kul­ke­man päi­vä­mat­kan etäi­syy­del­lä, kos­ka kau­em­paa haet­tu mai­to ehtii pilaan­tua mat­kal­la eikä enää kel­paa ravin­nok­si (täs­sä yksin­ker­tais­te­tus­sa esi­mer­kis­sä ei tun­ne­ta pii­mää eikä juus­toa — ne kek­si­tään vas­ta myö­hem­min). Täs­tä seu­raa, että kau­pun­gin teo­reet­ti­nen mak­si­mi­ko­ko on sel­lai­nen väes­tö­mää­rä, jon­ka tar­vit­se­ma mai­to pys­ty­tään tuot­ta­maan enin­tään hevo­sen kul­ke­man yhden päi­vä­mat­kan säteel­lä kaupungista.

    Osmon ideat kau­pun­gin kas­vat­ta­mi­sek­si (raken­ne­taan lisää ym.) ovat kuin meni­si tuon­ne esi­merk­ki­kau­pun­kiin ehdot­ta­maan, että voim­me kas­vat­taa kau­pun­gin kokoa hank­ki­mal­la lisää hevosia.

    Jos mai­don kul­jet­ta­mi­seen han­ki­taan lisää hevo­sia on seu­rauk­se­na vain väes­tön vähe­ne­mi­nen sil­lä nuo hevo­set lai­dun­ta­vat samoil­la pel­loil­la kuin leh­mät­kin. Kau­pun­gin pika-aju­rit muut­ta­vat maa­seu­dul­le tal­li­ren­geik­si. Pie­ni­palk­kai­sim­mat muut­ta­vat ensim­mäi­se­nä pois kaupungista.

    Kukaan ei näe, että ongel­ma ei ole hevos­ten mää­räs­sä vaan nii­den kul­ku­no­peu­des­sa. He näke­vät vain kau­pun­gin, staat­ti­se­na koko­nai­suu­te­na. Kuin aika oli­si pysäh­ty­nyt. Jos oli­si­kin kek­sit­ty rau­ta­he­vo­nen, joka kul­ki­si monin­ker­tai­sel­la hevo­sen nopeu­del­la, niin kau­pun­ki voi­si edel­leen kas­vaa. Mut­ta kukaan ei ole sel­lais­ta keksinyt.

    Point­ti­ni on, että kau­pun­gin kas­vun edel­ly­tyk­set eivät tule kau­pun­gis­ta itses­tään, sii­tä että talo­ja raken­ne­taan tai pure­taan, sii­tä että katu­ja siir­re­tään pai­kas­ta toi­seen tai muus­ta sellaisesta.
    – Kas­vun edel­ly­tyk­set tule­vat aivan jos­tain muu­al­ta kuin kau­pun­gis­ta itses­tään. Ne tule­vat uusis­ta kek­sin­nöis­tä, joi­ta ei ole vie­lä kek­sit­ty tai van­ho­jen kek­sin­tö­jen uudes­ta inno­va­tii­vi­ses­ta käy­tös­tä, jota ei vie­lä ole sovel­let­tu kaupunkirakenteeseen.

    Yksi mer­kit­tä­vä inno­vaa­tio on tie­to­tek­niik­ka. Enää työn­te­ki­jät eivät tar­vit­se nopei­ta rau­ta­he­po­ja men­näk­seen töi­hin kau­pun­kiin. He tar­vit­se­vat nopean nettiyhteyden.
    – Ja tämä vai­kut­taa kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen niin asu­kas­mää­rän kuin ladun­kin suhteen.

    Miten se ruis­lei­pä sit­ten liit­tyy tähän esimerkkiin?
    – No. Minä söin sen tätä kirjoittaessani.

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.