_

Yhdysvaltain kylmä sisällissota

Kirjoitin Verde-lehteen pääkirjoituksen Yhdysvaltain tilanteesta presidentin usutettua kannattajiaan hyökkäämään kongressiin.

Trump ja hänen kannattajansa on pelkkä oire maan sairaudesta. Yhdysvallat on huonossa jamassa. Huomattava osa kansasta on suomalaisen mittapuun mukaan huonosti koulutettua, koska koulujen taso vaihtelee valtavasti ja niissä painotetaan aika hyödyttämiä asioita. Tiedot maailmasta ovat huterat. Joidenkin tietojen mukaan peräti 40 prosenttia amerikkalaisista elää kuvitellen, että maapallo olisi noin 10 000 vuotta vanha ja merkittävä osa ei tiedä, että maa kiertää aurinkoa eikä aurinko maata.

Tietämättömyys ruokkii uskomattomia salaliittoteorioita.

Nykymaailmassa kehno koulutus antaa aika huonot eväät menestyä.

Toisaalta maassa on kukoistavia kaupunkeja ja maailman parhaat yliopistot.

Vaurauden keskittyminen kukostaviin kaupunkeihin ruokkii katkeruutta ja sitä Trump osasi käyttää hyväkseen vihan lietsonnassa. Pelottavinta on, että tätä voidaan apinoida muuallakin.

Näyttää todennäköiseltä, että Yhdysvaltain asema läntisen maailman johtajana on hiipumassa, mutta mitä tulee tilalle? Euroopan soisi nousevan, mutta toraisesta EU:sta ei siihen ole.

Lue lisää tästä.

75 thoughts on “Yhdysvaltain kylmä sisällissota

    1. R. V.:
      Taidan itsekin olla kouluttamaton, kun ajattelen niin, että maa kiertää aurinkoa tai aurinko maata täysin riippuen siitä, kumpaan sattuu koordinaatiston origon asettamaan.

      Salaliittoteoriat ovat kyllä eri asia kuin yleistiedon puute.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. R. V.:
      Taidan itsekin olla kouluttamaton, kun ajattelen niin, että maa kiertää aurinkoa tai aurinko maata täysin riippuen siitä, kumpaan sattuu koordinaatiston origon asettamaan.

      Muisatan hyvin peruskoulu vuosiltani 1990-luvulta että moni koulukaverini luuli ihan tosissaan maantiedon tunneilla että Yhdysvaltain pääkaupunki on New York. He eivät olleet kuulleetkaan mistään Washingdon DC:istä ja tämä siis tapahtui suomalaisessa peruskoulussa

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Vai että ”kaupunkien älymystö”. Pikemminkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useimmiten rikkinäisten perheiden, sosiaalisten ongelmien, korkean rikollisuuden, matalan tulotason, huonojen koulujen ja lähes lukutaidottoman värillisen väestön ja osin ensimmäisen polven hispaanimaahanmuuttajaväestön dominoimia. Oikeastaan vaan New Yorkin Manhattan tekee poikkeuksen. Siellä Central parkin ympäristössä on vanhaa ja vaurasta keskusta-asumista ja hyviä kouluja, parhaat kylläkin yksityisiä korkeine lukukausimaksuineen.

    Muuten koulutetumpi ja vauraampi väestö asuu suburbiassa, kaupunkien keskustan ympärillä. Liikekeskustoissa käydään töissä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaanit inner cityt on karmeita paikkoja. Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymystö”. Pikemminkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useimmiten rikkinäisten perheiden, sosiaalisten ongelmien, korkean rikollisuuden, matalan tulotason, huonojen koulujen ja lähes lukutaidottoman värillisen väestön ja osin ensimmäisen polven hispaanimaahanmuuttajaväestön dominoimia. Oikeastaan vaan New Yorkin Manhattan tekee poikkeuksen. Siellä Central parkin ympäristössä on vanhaa ja vaurasta keskusta-asumista ja hyviä kouluja, parhaat kylläkin yksityisiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Muuten koulutetumpi ja vauraampi väestö asuu suburbiassa, kaupunkien keskustan ympärillä. Liikekeskustoissa käydään töissä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaanit inner cityt on karmeita paikkoja. Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      Kyllä esikaupungit lasketan kuuluvaksi kaupunkeihin ja vaikka ovat eri kunnassa niin esikaupungit ovat riippuvaisia keskuskaupungin työpaikoista ja palveluista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Kyllä esikaupungit lasketan kuuluvaksi kaupunkeihin ja vaikka ovat eri kunnassa niinesikaupungit ovat riippuvaisia keskuskaupungin työpaikoista ja palveluista.

        Yhdysvaltain kunta jako (piirikunta) on hyvin erilainen kuin Suomessa. Jos Helsinki määrittelisi piirikunta jakoa Yhdysvaltain mallilla niin Helsinki olisi jaettu ainakin 4 piirikuntaan jolla olisi oma valtuusto ja valtuutetut. Yhteinen metropolihalllinto niilä on kyllä toisin kuin pääkaupunkiseudulla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rahul Somani: Jos Helsinki määrittelisi piirikunta jakoa Yhdysvaltain mallilla niin Helsinki olisi jaettu ainakin 4 piirikuntaan jolla olisi oma valtuusto ja valtuutetut.

        Häh? Eikö se ole juuri päinvastoin? USA:n piirikunnat (county) ovat Suomen kuntia suuremmat. Väestöltään USA:n osavaltioista lähimpänä Suomea taitavat olla Minnesota ja Wisconsin. Niissä on 87 ja 72 piirikuntaa eli selvästi vähemmän kuin Suomessa kuntia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja: Häh? Eikö se ole juuri päinvastoin? USA:n piirikunnat (county) ovat Suomen kuntia suuremmat. Väestöltään USA:n osavaltioista lähimpänä Suomea taitavat olla Minnesota ja Wisconsin. Niissä on 87 ja 72 piirikuntaa eli selvästi vähemmän kuin Suomessa kuntia.

        Piirikunnat ovat Yhdysvalloissa yleensä pieniä. Esim New Yorkissa on 5 piirikuntaa;Bronx, Kings (Brooklynissä), New York (Manhattanilla), Queens (Long Islandilla) ja Richmond (Staten Islandilla) .

        Kyllä Yhdysvalloissa on myös osavaltioita joiden väkiluku on pienempi kuin Suomen. Nämä on muun muassa seuraavat; Etelä-Carolina, Minnesota, Colorado ja Wisconsin . Mutta Suomea pienempiä osavaltioita on Alabama, Louisiana, Kentucky, Oregon, Oklahoma, Connecticut, Iowa, Utah, Arkansas, Nevada, Mississippi, Kansas, New Mexico , Nebraska, Länsi-Virginia , Idaho, Havaiji, New Hampshire , Maine, Rhode Island , Montana, Wyoming, Vermont, Pohjois-ja Etelä-Dakota, Delaware ja jopa Alaska.

        Territorioista Puerto Rico on asukasluvultaan pienempi kuin Suomi.Tosin puertoricolaisia on yli 9 miljoonaa mutta suurin osa asuu Puerto Ricon ulkopuolella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Amerikan mies:
      Muuten koulutetumpi ja vauraampi väestö asuu suburbiassa, kaupunkien keskustan ympärillä. Liikekeskustoissa käydään töissä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaanit inner cityt on karmeita paikkoja. Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      Washington DC ei ole mikään suurkaupunki Yhdysvaltain kategoriassa. Koko Washington DC :n alueella asuu 705 749 ihmistä. Se on Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien listalla sijalla 20.

      En lähtisi vertailemaan Washington DC:n taloudellista ja sosiaalista asemaa suurkaupunkien kanssa kuten New York Cityn,Los Angelesin , Chicagon, Houstonin, Phoenix’n, Philadelphian, San Antonion , San Diegon,Dallasin, San Josen , Austinin, Jacksonvillen, Fort Worthin , Columbuksen, Charlotten, San Franciscon, Indianapoliksen, Seattlen ja Denverin kanssa koska Washington DC e kilpaile näiden kaupunkien kanssa . Vertailuksi voisin ottaa kyllä kaupungit kuten Detroit, Baltimore, Milwaukee, Cleveland, St. Louis ja Pittsburgh sanoa että Washington DC on näiden kaupunkien kanssa vertailussa esim tuloissa. Washington DC ei ole osavaltio joten sillä ei ole omaa verotusta.Tosin Washington DC:n asukkaat maksavat liittovaltion tuloveroa. Washington DC:n budjetti on osa liittovaltion budjettia. Koko vertailua Washington DC on tässä kohtaa poikkeus. Myös Washington DC:n väestön pohja on erilainen kuin muiden kaupunkien.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymystö”. Pikemminkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useimmiten rikkinäisten perheiden, sosiaalisten ongelmien, korkean rikollisuuden, matalan tulotason, huonojen koulujen ja lähes lukutaidottoman värillisen väestön ja osin ensimmäisen polven hispaanimaahanmuuttajaväestön dominoimia. Oikeastaan vaan New Yorkin Manhattan tekee poikkeuksen. Siellä Central parkin ympäristössä on vanhaa ja vaurasta keskusta-asumista ja hyviä kouluja, parhaat kylläkin yksityisiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Tuo esikaupunkien korkea tuloisten asuinalueiden varallisuus ei koske New York Cityä sinänsä koska New York Cityn vauraus ja koulutettu väestö asuu Manhattanin lisäksi esim Staten Islandilla ja Long Islandilla. Heidän vapaa-ajan asunnot ovat nykyään kyllä Etelä-Floridassa. Suurin latinomaahanmuuttajat New York Cityssä ovat puertoricolaiset ja he ovat itse asiassa Yhdysvaltain kansalaisia automaattisesti. Voidaan todeta New Yorkista että köyhät ja rikkaat asuvat samoilla asuinalueilla paitsi eri osoitteessa. New York City on tässä kohtaa poikkeus. New York City oli kyllä 1970-luvulla taloudellisesti kriisikaupunki mutta sai liittovaltion tukipaketin ja pääsi uuteen alkuun.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Amerikan mies:

      Muuten koulutetumpi ja vauraampi väestö asuu suburbiassa, kaupunkien keskustan ympärillä. Liikekeskustoissa käydään töissä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaanit inner cityt on karmeita paikkoja. Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      Yhdysvaltain murhapääkaupunki numero 1 on Detroit eikä Washington DC, joka on sijalla 52 . Jopa Anchorage Alaskassa on sijalla 28. murhissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymystö”. Pikemminkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useimmiten rikkinäisten perheiden, sosiaalisten ongelmien, korkean rikollisuuden, matalan tulotason, huonojen koulujen ja lähes lukutaidottoman värillisen väestön ja osin ensimmäisen polven hispaanimaahanmuuttajaväestön dominoimia. Oikeastaan vaan New Yorkin Manhattan tekee poikkeuksen. Siellä Central parkin ympäristössä on vanhaa ja vaurasta keskusta-asumista ja hyviä kouluja, parhaat kylläkin yksityisiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Muuten koulutetumpi ja vauraampi väestö asuu suburbiassa, kaupunkien keskustan ympärillä. Liikekeskustoissa käydään töissä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaanit inner cityt on karmeita paikkoja. Washington DC on hyvä esimerkki, parin korttelin päässä vallan linnakkeista on jo se kehitysmaa ja slummit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaikka aselait ovat USAn tiukimmat, rikollisethan ei määritelmän mukaisesti laeista välitä) ja huumekauppa sekä paritus rehottaa. Reviirikiistat ovat väkivaltaisia.

      Nimimerkki Amerikan mies muistelee 1980-lukua vaikka tilastot ovat muuttuneet ja myös Washington DC :n väkivalta tilastot ovat tippuneet radikaalisesti 1990-luvulta. Korkeammat murhatilastot löytyvät kaupungeista kuten 1. Detroit, 2. St. Louis, 3. Memphis, 4. Baltimore. Washington DC on sijalla 52. Esim Cleveland on sijalla 16.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    6. Amerikan mies:
      Suurkaupunkien inner cityt on useimmiten rikkinäisten perheiden, sosiaalisten ongelmien, korkean rikollisuuden, matalan tulotason, huonojen koulujen ja lähes lukutaidottoman värillisen väestön ja osin ensimmäisen polven hispaanimaahanmuuttajaväestön dominoimia.

      Afroamerikkalaisten sosiaalisen tason taustalla on rakenteellinen syrjintä ja sillä ei ole mitään tekemistä kaupungistumisen kanssa. Afroamerikkalaiset jotka asuvat esim New Yorkissa ovat itse asiassa paremmin koulutettuja kuin ne Afroamerikkalaiset jotka asuvat etelävaltioiden pienissä kaupungeissa osavaltioissa kuten Alabama, Louiasiana ja Georgian maaseutu (Atlanta on tässä kohtaa poikkeus)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    7. Amerikan mies:
      Oikeastaan vaan New Yorkin Manhattan tekee poikkeuksen. Siellä Central parkin ympäristössä on vanhaa ja vaurasta keskusta-asumista ja hyviä kouluja, parhaat kylläkin yksityisiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Tuokaan ei ihan pidä paikkansa New Yorkin kohdalla että Manhattanilla asuisi New Yorkin vauraimmat asukkaat koska se on pääasiassa liikekeskus. Long Island, Staten Island, Bronx, Queens ja Brooklyn ovat myös haluttuja asuinpaikkoja. Jopa Harlem on nykyään korkeatasoinen asuinalue kuin se oli esim vielä 30-40 vuotta sitten

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko:
      No entäs Venäjä? Ha ha ha ha haa?

      Venäjä ei ole länsimaa.Uskallan väittää että Venäjä on hybridi eli Euroopan ja Aasian välissä joka ei sovi länsimaisen yhteiskunta malliin sinänsä mutta ei sovi myöskään itämaiseen (ilmaisu on steoreotyypinen mutta käytän sitä nyt tässä kohtaa) . Moskovan ja Pietarin ulkopuolella asuu juuri tämä Venäjä joka ei miele itseeän länsimaalaiseksi kulttuuriksi mutta ei itämaiseksi myöskään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Netissä esiintyy usein ilmiö, jota kutsutaan whataboutismiksi. Jos joku kirjoittaa kriittiseen sävyyn Venäjästä, niin heti joku tulee kysymään: ”No entäs USA?” Tai sitten päinvastoin. Henkilön muka pitää tehdä valinta, että vihaako/rakastaako hän USAta ja Venäjää. Tuollaiset kysymykset ovat absurdeja (varsinkin, jos ne on esitetty vuoden 1991 jälkeen). Yritin pilkata tuollaisia kysymyksiä.

        Minusta USAlla ja Venäjällä on päinvastoin paljon yhteistä. Viittaatkin venäjän kahtiajakautumiseen Moskova ja Pietari vastaan muu Venäjä. Nähdäkseni Soininvaara kuvaa Verden artikkelissa lähes vastaavaa ilmiötä USAssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mikko:
        Netissä esiintyy usein ilmiö, jota kutsutaan whataboutismiksi. Jos joku kirjoittaa kriittiseen sävyyn Venäjästä, niin heti joku tulee kysymään: ”No entäs USA?” Tai sitten päinvastoin. Henkilön muka pitää tehdä valinta, että vihaako/rakastaako hän USAta ja Venäjää. Tuollaiset kysymykset ovat absurdeja (varsinkin, jos ne on esitetty vuoden 1991 jälkeen). Yritin pilkata tuollaisia kysymyksiä.

        Minusta USAlla ja Venäjällä on päinvastoin paljon yhteistä. Viittaatkin venäjän kahtiajakautumiseen Moskova ja Pietari vastaan muu Venäjä. Nähdäkseni Soininvaara kuvaa Verden artikkelissa lähes vastaavaa ilmiötä USAssa.

        En ota missään kohtaa sitä kysymystä esille että vihaanko vai rakastaanko Venäjää vai Yhdysvaltoja. Kylmän sodan aikana tämä olisi ollut ajankohtainen mutta emme ole enää kylmässä sodassa. Juuri sen takia näkemyksesi ei ole ajankohtainen.

        Se mitä tarkoitin kommentillasi enemmän Venäjän asemaa Euroopan ja Aasian välissä transitio valtiona joka on maantieteellisesti kahden maanosan välissä jonka kulttuurissa näkyy selvästi kahden maanosan Aasian ja Euroopan vaikutteita. Yhdysvaltain kohdalla ei ole vastaavia kulttuurillisia eroja mitä on Venäjällä. Yhdysvallat on pääasiassa keski- ja länsieurooppalaisen perinteisen väestöpohjaan perustuva yhteiskunta. Yhdysvaltain osavaltiot etenkin itärannikolla ovat olleet tämän perinnön jatkajia. Juuri sen takia termi angloamerikkalainen (Anglo-American) viittaa juuri Yhdysvaltoihin ja termi latinalaisamerikkalainen (Latin American) viittaa Keski-ja Etelä-Amerikan maihin (poikkeuksena Suriname, Belize ja Guyana ) . Yhdysvalloissa on kolme osavaltiota joilla on latinalaisamerikkalainen perintö (Arizona, Nevada, New Mexico) ja jossain määrin Kalifornia ja Teksas. Kyseessä ei ole whataboutismi vaan yhteiskuntien historiallinen ja taloudellinen ja kulttuurillinen vertailua joissa Yhdysvallat poikkeaa esim Venäjästä huomattavasti muun muassa poliittisesti, kulttuurillisesti ja taloudellisesti.

        Tässä kohtaa en pyri vertaamaan Venäjää vain Neuvostoliiton näkökulmasta koska sen historiallinen ajanjakso kesti itse asiassa 75 vuotta joka ei ole pitkä aika Venäjän tai edes Suomen historiassa.

        On muistettava että Siperian valloitti Pietari Suuri 1700-luvulla ja Kaukasuksen Aleksanteri I ja Keski -Aasian Aleksanteri II. Näin ollen Venäjä kolonisioi Siperian, Kaukasuksen ja Keski-Aasian paljon ennen kuin Neuvostoliitto oli perustettu. Moskova ja Pietari ovat vanhoja Venäjän kaupunkeja Euroopan puolella ja Siperia on lähes asumaton alue jossain kohdin. Toki sielläkin on omia kaupunkeja.

        Venäjän kohdalla voisi ottaa yhden vertailun Vladivostokin joka ei ole onnistunut kehittymään Itä-Aasian taloudellisen nousussa merkittäväksi taloudelliseksi keskukseksi vaikka Vladivostok sijaitsee Itä-Aasian isoja kansantalouksia Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean vieressä. On myös otettava huomioon että asukasluvultaan Yhdysvallat (331 012 956) on maailman 3. suurin valtio asukasluvultaan ja Venäjä (146 748 590) on vasta sijalla 9. Vertailu ei ole tässä kohtaa mitenkään tasapuolinen. Toki Venäjä voisi ottaa mallia esim Kiinasta ja kysyä itseltään miten on mahdollista että Itä-Siperiasta ei ole tehty taloudellisesti merkittävää tekijää Tyynenmeren alueella missä Kiina on onnistunut haastamaan muun muassa Japanin hegemonian.

        Yhdysvaltain länsirannikolla ymmärrettiin jo 1980-luvulla Aasian vaikutksen Tyynenmeren alueella. Se alkoi Japanin ja Etelä-Korean talouksien nousulla ja nyt vuorossa on Kiina. Tästä syystä rannikko on kehitttynyt siihen suuntaan mihin Osmo Soininvaara viittasi . Keskilänsi jäi itärannikon ja länsirannikon väliin. Syitä on myös liittovaltion poliittisissa päätöksen teossa ja osittain äänestäjien omissa vallinnoissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani:

        Yhdysvaltain länsirannikolla ymmärrettiin jo 1980-luvulla Aasian vaikutksen Tyynenmeren alueella. Se alkoi Japanin ja Etelä-Koreantalouksiennousulla ja nyt vuorossa on Kiina.Tästä syystä rannikko on kehitttynyt siihen suuntaan mihin Osmo Soininvaara viittasi . Keskilänsi jäi itärannikon ja länsirannikon väliin. Syitä on myös liittovaltion poliittisissa päätöksen teossa ja osittain äänestäjien omissa vallinnoissa.

        Eiköhän ole myös selvää, että kaikenlaiset vapaa kauppa- ja yhteishallintoalueet johtavat vallan ja talouden keskittymiseen, eli laajemmin valtiossa tapahtuu polarisaatio, menestyjäkeskukset kasvavat kun muut lähinnä taantuvat ja näivettyvät. Sitten tätä kehitystä vielä korostavat kaikenlaisen aluepolitiikan vastustajat. Heiltä pyytäisin että ajaisivat samoilla kärryillä aluepolitiikan vastustamisen suhteen sekä EU:ssa että kotimaassa, ehkä tällöin tämän näkökannan järjettömyys todella korostuisi ja kirkastuisi heidän mielissään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Stadist: Eiköhän ole myös selvää, että kaikenlaiset vapaa kauppa- ja yhteishallintoalueet johtavat vallan ja talouden keskittymiseen, eli laajemmin valtiossa tapahtuu polarisaatio, menestyjäkeskukset kasvavat kun muut lähinnä taantuvat ja näivettyvät. Sitten tätä kehitystä vielä korostavat kaikenlaisen aluepolitiikan vastustajat. Heiltä pyytäisin että ajaisivat samoilla kärryillä aluepolitiikan vastustamisen suhteen sekä EU:ssa että kotimaassa, ehkä tällöin tämän näkökannan järjettömyys todella korostuisi ja kirkastuisi heidän mielissään.

        Kyllä yleisesti ottaen vienti ja tuonti sektori hyötyy vapaakaupasta ja näin on tapahtunut Yhdysvalloissa etenkin monella sektorilla. Ne alueet jotka taantuvat ja näivettyvät on osittain itse ollut vastuussa siitä että uusia työpaikkoja ei ole tullut alueelle tai myös niin että koko perinteinen teollisuus on ollut hidas uudistumaan. Yhdysvaltojen kohdalla hyvä esimerikki on autoteollisuus joka menetti kilpailukykyä etenkin 1970-luvun lopulla johtuen myös siitä että Yhdysvalain sisämarkkinoille tuli ulkomaalaisia tuonti merkkejä, pääasiassa japanilaisia, eteläkorealaisia ja saksalaisia autoja joita kuluttajat ostivat laadun takia ja perinteiset amerikkalaiset merkit eivät pystyneet kilpailla. Ensimmäinen iso näkyvä tekijä oli Chryslerin ongelmat 1970-luvun lopulla ja 2008 taas GM:n vaikeudet. Yhydsvalloissa ei ole yhtenäistä aluepolitiikkaa koska osavaltioilla on paljon valtaa taloudellisissa asioissa kuten verotuksessa ja työlainsäädännössä jne. Euroopassa tilanne on parempi kuten Saksassa jossa aluepolitiika on ollut Saksan hallituksen agendalla jo pitkään. Se summa jonka Saksan hallitus on tukenut entisen Itä-Saksan alueita on noin sadoissa miljardeissa euroissa joita tulonsiirtona tehtiin Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen. Yhdysvalloissa tälläistä talouspolitiikkaa tehtiin viimeksi 1930-luvulla New Dealin aikana.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Rahul Somani:
        Venäjän kohdalla voisi ottaa yhden vertailun Vladivostokin joka ei ole onnistunut kehittymään Itä-Aasian taloudellisen nousussa merkittäväksi taloudelliseksi keskukseksi vaikka Vladivostok sijaitsee Itä-Aasian isoja kansantalouksia Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean vieressä.

        Vladivostok oli koko Neuvostoliiton olemassaolon aikana kielletty kuapunki ulkomaalaisilta koska siellä oli laivastotukikohta ym salassa pidettävää rekvisittaa. Se että ylipäänsä NL eikä sitä seurannut Putinin Venäjä halua ulkomaalaisia yrityksiä maahan ja vetää tiukkaaa viiisumilinjaa on johtanut yksipuoliseeen bulkkiraaka-aineista riippuvaiseen elinkeinoelämään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. R.Silfverberg: Vladivostok oli koko Neuvostoliiton olemassaolon aikana kielletty kuapunki ulkomaalaisilta koska siellä oli laivastotukikohta ym salassa pidettävää rekvisittaa. Se että ylipäänsä NL eikä sitä seurannut Putinin Venäjä halua ulkomaalaisia yrityksiä maahan ja vetää tiukkaaa viiisumilinjaa on johtanut yksipuoliseeen bulkkiraaka-aineista riippuvaiseen elinkeinoelämään.

        Vladivostokissa on itse asiassa nykyään pieni vapaakauppa-alue. Vladivostok on Venäjän Kaukoidän suurin satama koska se on maantieteellisesti lähempänä Kiinaa. Kaukoidän kaupalle Vladivostok on tärkeä satama nykyään koska se on Siperian radan päätepiste. Jo perestroikan aikana Vladivostokista suunniteltiin vapaakauppa-aluetta kuten oli Viipurista suunnitelmia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jotkut yhdysvaltalaiset ajattelijat näkevät että ongelma ei ole joidenkin kaupunkien loistava menestys sinänsä, vaan se että näiden menestyvien kaupunkien hyvinvoivat asukkaat estävät muita liittymästä seuraansa NIMBY-politiikalla: kaupunkien (San Francisco jne) kasvua rajoitetaan vastustamalla tehokkaasti uusia rakennushankkeita ja asuntomarkkinoiden ylisääntelyn purkamista. Näin uusia asuntoja ja siten uusia mahdollisuuksia liittyä muualta maasta menestyksen keskuksiin ei tule riittävästi, ja näiden keskusten pilviin kohoavat hinnat lukitsevat taantuvien alueiden ihmiset aloilleen. Ei ihme, että heitä harmittaa.

    Tällaistahan ei varmaan tapahdu Suomessa, jossa ollaan sivistyneitä ja yhteisöllisiä, ja halutaan luoda kaikille mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, jopa muuttamalla periferioista menestyville alueille? Ei ainakaan Kumpulassa, Vartiosaaressa, Kivinokassa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Johannes:
      Jotkut yhdysvaltalaiset ajattelijat näkevät että ongelma ei ole joidenkin kaupunkien loistava menestys sinänsä, vaan se että näiden menestyvien kaupunkien hyvinvoivat asukkaat estävät muita liittymästä seuraansa NIMBY-politiikalla: kaupunkien (San Francisco jne) kasvua rajoitetaan vastustamalla tehokkaasti uusia rakennushankkeita ja asuntomarkkinoiden ylisääntelyn purkamista. Näin uusia asuntoja ja siten uusia mahdollisuuksia liittyä muualta maasta menestyksen keskuksiin ei tule riittävästi, ja näiden keskusten pilviin kohoavat hinnat lukitsevat taantuvien alueiden ihmiset aloilleen. Ei ihme, että heitä harmittaa.

      Tällaistahan ei varmaan tapahdu Suomessa, jossa ollaan sivistyneitä ja yhteisöllisiä, ja halutaan luoda kaikille mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, jopa muuttamalla periferioista menestyville alueille? Ei ainakaan Kumpulassa, Vartiosaaressa, Kivinokassa…

      Väittäisin että pääkaupunkiseudulla Vantaa on tuntenut vastuunsa kun taas erityisesti Espoo ja Kauniainen ovat kaavoittaneet asuntoja itsekkäämmin, ”paremmalle väelle”. Nyt Espoossakin on kyllä tapahtunut siinä muutos ja asuntojen hinnat saattavat alkaa hiljalleen tasoittua Vantaan ja Espoon välillä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. OS kirjoittaa taas perusteellisen ja hyvän jutun , nyt USAn tilanteesta.

    Itse olen asunut USAssa stipendiaattina vuoden ja yli 5 vuotta myynyt siellä suomalaista tekniikka. Tällä perusteella allekirjoitan kaikki OSn johtopäätökset.

    Mutta mikä onkaan isänmaamme Suomen kohtalo tässä kaikessa? Mistä löytyy se viisasten kivi, joka ratkaisee ongelmamme?

    On helppo sanoa, mistä se EI löydy: USAsta, Marxista, ilmasto-hysteriasta, ryöstämällä varakkailta rahat, unohtamalla 500 000 työtöntämme ja kurjuuteen hylätty nuorten sukupolvi, ajamalla parhaat yritykset ja osaajat ulkomaille, ylläpitää hyvinvointiamme velanotolla, populistisesti kieltämällä julma todellisuus, antamalla poliittisille demagogeille mahdollisuus aivopestä mediaa ja kansalaisia, jämähtämällä telineisiin kun pitäisi juosta lujaa, valitsemalla hallitus tekemään parturin osaamisella aivokirurgiaa…

    Jotain ratkaisu-vihjeitä antaa OS näin: ”…samat talouden lainalaisuudet jakavat Suomessakin ihmisiä ja alueita voittajiin ja häviäjiin. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pehmentää iskua. Peruskoulumme antaa olennaisesti paremmat eväät nykyaikaan…”

    Mutta mistä ne rahat kaikkeen hyvää oikein saadaan? Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että ilman rahaa kaikki hyvinvointi häviää!

    Ratkaisuja on VAIN YKSI: Suomalaisista yrityksistä pitää tehdä taas kansainvälisesti kilpailukykyisiä, jotta saamme nuo 500 000 töihin.

    Suurimman osan uusista työpaikoista tekee pk-sektorimme, jossa toimii yli 300 000 yritystä. Noille yrityksille 500 000 uuden työpaikan muodostaminen olisi ”piece-of-cake”, jos niille vain annettaisiin siihen oikeudenmukainen ja reilu mahdollisuus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Millainen olisi se oikeudenmukainen ja reilu mahdollisuus? Onko Suomessa poikkeuksellisen korkea yritysverotus? Ovatko palkat aivan liian korkeat tai palkan sivukulut (eläkevakuutus, sotumaksut, työttömyys vakuutus)? Mikä on pielessä mielestäsi? Hallituksen toki jo mainitsit kyvyttömäksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. TJAboa kysyy mitkä olisivat oikeudenmukaiset ja reilut työllistämiskeinot pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyttää näin:
        1) Maailman jäykimmät työmarkkinat joustaviksi, yleissitovuus pois ja minimipalkka aloittain tilalle
        2) Maailman 5. korkein kokonaisveroaste alas: Esimerkiksi, jos ostaa palkkatuloilla ruokaa tai osakehuoneiston, siinä on veroja noin 70% ja vain noin 30% itse tavaraa. Tämä tukahduttaa kaikenlaista taloudellista toimintaa!
        3) Työnteko kannattavaksi laajalla paikallisella sopimisella, työantajan ja työntekijän kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Työnteko pitää tehdä ihmiselle kannattavammaksi kuin työttömänä oleminen.
        4) Työllistäminen ja irtisanominen helpommaksi Tanskan mallin mukaan, laki-määräys-viidakkoa purkamalla. Esimerkiksi kadunvarteen valomainoksen asentaminen vaatii yli 10 erilaista lupaa ja sertifikaattia, joita pitää uusia koko ajan.
        5) Riski-yrittäjälle ja työntekijöillekin pitää antaa kunnollinen ja oikeudenmukainen vaurastumismahdollisuus, siis palkkavero reippaasti alas.
        6) Suomesta pitää tehdä yritys-ystävällinen maa.
        Maassa pitää olla omaisuuden turva ja stimuloida yrityksen kasvattamiseen ja työllistämiseen. Nythän emme voi ollenkaan luottaa suomalaisiin poliitikkoihin tässä suhteessa.
        Jokainen hallitusohjelma näyttää keskittyvän siihen, että miten menestyjiltä otetaan rahat pois keinolla millä hyvänsä!

        Näissä 6 kohdassa Suomi ei ole kilpailukyinen julmassa kansainvälisessä kilpailussa. Ei ihme, että parhaat yritykset ja osaajat karkaavat ulkomaille, suuryritystemme perässä!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Seppo Korppoo:
        TJAboa kysyy mitkä olisivat oikeudenmukaiset ja reilut työllistämiskeinot pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyttää näin:
        1)Maailman jäykimmät työmarkkinat joustaviksi, yleissitovuus pois ja minimipalkka aloittain tilalle
        2)Maailman 5. korkein kokonaisveroaste alas: Esimerkiksi, jos ostaa palkkatuloilla ruokaa tai osakehuoneiston, siinä on veroja noin 70% ja vain noin 30% itse tavaraa.Tämä tukahduttaa kaikenlaista taloudellista toimintaa!
        3)Työnteko kannattavaksi laajalla paikallisella sopimisella, työantajan ja työntekijän kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Työnteko pitää tehdä ihmiselle kannattavammaksi kuin työttömänä oleminen.
        4)Työllistäminen ja irtisanominen helpommaksi Tanskan mallin mukaan, laki-määräys-viidakkoa purkamalla. Esimerkiksi kadunvarteen valomainoksen asentaminen vaatii yli 10 erilaista lupaa ja sertifikaattia, joita pitää uusia koko ajan.
        5)Riski-yrittäjälle ja työntekijöillekin pitää antaa kunnollinen ja oikeudenmukainen vaurastumismahdollisuus, siis palkkavero reippaasti alas.
        6)Suomesta pitää tehdä yritys-ystävällinen maa.
        Maassa pitää olla omaisuuden turva ja stimuloida yrityksen kasvattamiseen ja työllistämiseen. Nythän emme voi ollenkaan luottaa suomalaisiin poliitikkoihin tässä suhteessa.
        Jokainen hallitusohjelma näyttää keskittyvän siihen, että miten menestyjiltä otetaan rahat pois keinolla millä hyvänsä!

        Näissä 6 kohdassa Suomi ei ole kilpailukyinen julmassa kansainvälisessä kilpailussa. Ei ihme, että parhaat yritykset ja osaajat karkaavat ulkomaille, suuryritystemme perässä!

        Tuosta neloskohdasta, harvassa länsimaassa joukkoirtisanominen on niin halpaa ja helppoa kuin Suomessa vaikka yksittäisen henkilön irtisanominen on vaikeaa.

        Ja Tanskan mallissa työttömyyskorvaus on 90% aina 3000 euron kuukausipalkaan asti. Onko meillä varaa siihen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. K.k.: Ja Tanskan mallissa työttömyyskorvaus on 90% aina 3000 euron kuukausipalkaan asti. Onko meillä varaa siihen?

        Ei tietenkään nykyisillä rakenteilla.

        Tanskassahan ei ole yleissitovuutta ja lisäksi sielä laitetaan työtön vaikka leikkaamaan kunnan nurmikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löytyä. Siksi siellä voi olla korkeammat työttömyyskorvauksetkin. Mitä lähempänä tavallista työssäkäyntiä työttömän elämä on, sitä suurempi työttömyyskorvaus voi olla.

        On siellä muitakin eroja. Muistan vainmSK:n artikkelin, jossa käytiin eroja työttömyyskorvauksella elämisessä. Suomessa sellaista kutsuttaisiin orjatyöksi, natsilaeiksi ja ties miksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Syltty: Ei tietenkään nykyisillä rakenteilla.

        Tanskassahan ei ole yleissitovuuttaja lisäksi sielä laitetaan työtön vaikka leikkaamaan kunnan nurmikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löytyä. Siksi siellä voi olla korkeammat työttömyyskorvauksetkin. Mitä lähempänä tavallista työssäkäyntiä työttömän elämä on, sitä suurempi työttömyyskorvaus voi olla.

        On siellä muitakin eroja. Muistan vainmSK:n artikkelin, jossa käytiin eroja työttömyyskorvauksella elämisessä. Suomessa sellaista kutsuttaisiin orjatyöksi, natsilaeiksi ja ties miksi.

        Myös termi ”piikayhteiskunta” on ollut käytössä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Syltty: Ei tietenkään nykyisillä rakenteilla.

        Tanskassahan ei ole yleissitovuuttaja lisäksi sielä laitetaan työtön vaikka leikkaamaan kunnan nurmikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löytyä. Siksi siellä voi olla korkeammat työttömyyskorvauksetkin. Mitä lähempänä tavallista työssäkäyntiä työttömän elämä on, sitä suurempi työttömyyskorvaus voi olla.

        On siellä muitakin eroja. Muistan vainmSK:n artikkelin, jossa käytiin eroja työttömyyskorvauksella elämisessä. Suomessa sellaista kutsuttaisiin orjatyöksi, natsilaeiksi ja ties miksi.

        On Suomessakin kuntouttava työvoimatoiminta joka voi käytännössä olla normaalia työtä 9e lisäkorvauksella ilman esinmerkiksi työterveyshuoltoa. Tuo työterveyshuollon ulkopuolelle jättäminen on kyllä pikkumaista ilkeilyä ilman mitään asiallista perustetta. Ja 9e ei riitä kattamaan kuluja joita työssäkäynnistä aiheutuu. Käsittääkseni ajatus on alunperin Saksasta mutta on siellä jokseenkin yhtä yleistä kuin Suomessa, eli väkilukuun suhteutettuna Suomi on tähän erityisesti innostunut. Kuntouttava työtoiminta johtaa tutkimusten mukaan aniharvoin palkkatyöhön. Sitä käytetään välttämään kunnan sakkomaksuja mutta on vaikea nähdä siitä mitään hyötyä työnhakijalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. K.k: On Suomessakin kuntouttava työvoimatoiminta joka voikäytännössä olla normaalia työtä 9e lisäkorvauksella ilman esinmerkiksi työterveyshuoltoa. Tuo työterveyshuollon ulkopuolelle jättäminen on kyllä pikkumaista ilkeilyä ilman mitään asiallista perustetta. Ja 9e ei riitä kattamaan kuluja joita työssäkäynnistä aiheutuu. Käsittääkseni ajatus on alunperin Saksasta mutta on siellä jokseenkin yhtä yleistä kuin Suomessa, eli väkilukuun suhteutettuna Suomi on tähän erityisesti innostunut. Kuntouttava työtoiminta johtaa tutkimusten mukaan aniharvoin palkkatyöhön. Sitä käytetään välttämään kunnan sakkomaksuja mutta on vaikea nähdä siitä mitään hyötyä työnhakijalle.

        Työterveyshuollon maksaa pääosin työnantaja, saa sitten kelakorvauksia. Muissa pohjoismaissa ei ole lakisääteistä työterveyshuoltoa, toimii vain sopimuspohjalla ja kattavuus huonompi kuin Suomessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. K.k.: Tuosta neloskohdasta, harvassa länsimaassa joukkoirtisanominen on niin halpaa ja helppoa kuin Suomessa vaikka yksittäisen henkilön irtisanominen on vaikeaa.

        Ja Tanskan mallissa työttömyyskorvaus on 90% aina 3000 euron kuukausipalkaan asti. Onko meillä varaa siihen?

        Ei Seppo mitään Tanskan mallia halua, vaan USAn. Ja nimenomaan Trumpin version siitä..

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Fidel: Ei Seppo mitään Tanskan mallia halua, vaan USAn. Ja nimenomaan Trumpin version siitä..

        Keskustelu on jo laadullaan kun nimimerkkikirjoittaja oikoo omalla nimellään kirjoittavaa ja kertoo tietävänsä paremmin mitä tämä haluaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Fidel: Ei Seppo mitään Tanskan mallia halua, vaan USAn. Ja nimenomaan Trumpin version siitä..

        Olen melko varma että arvon Seppo Korppoo myös vastustaa Yhdysvaltojen korkeiden kiinteistöverojen tuomista Suomeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Hyvät blogi-kollegat: Kun tässä näyttää oleva kiinnostusta siitä mistä Seppo tykkää, saanen valottaa asiaa:

        Olen 72-vuotias DI, joka tehnyt 46 vuotta työtä 24/7 Suomen teknologiavienneissä, asunut ja työskennellyt 6 eri maassa. Nyt olen 3 firman toimitusjohtaja, harrastan tekoäly-businesta, teknologiavientiä ja management-koulutusta.

        Vaimoni, fil. tri Maija kuoli 2011 syöpään, jonka kanssa saimme 2 upeata lasta, ja nyt minulla on vaimona venakko Olga.

        Harrastan historian lukemista ja erikoisesti teemana Suomi – Venäjä, josta olen julkaissut veljeni Tapion kanssa kaksi alkuperäis-dokumentteihin perustuvaa tutkimusta, Kostianvirran taistelu 1713 ja Viipurin menetys kesällä 1944, jolloin isäni haavoittui kolmannen kerran.

        Olen huolissani isänmaani Suomen tulevaisuudesta, ja siksi kirjoittelen tässä OSn laadukkaassa blogissa.

        Minun paradigmani on loogis-empiirinen / evoluutio, tykkään evidence-based asioihin perehtymisestä ja rajustakin debatista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Taustavaikuttajana on se, misä Osmo kirjoittaa – todellisena ja osin myös luulona. Mukaan tarvitaan lisäksi eläimelliset vaistomme, ihmisen raadollisuus, jotta asiat voi ymmärtää. Tästä näkökulmasta kirjoitin 8 vuotta sitten Tukholman katumellakoista. Mitä silloin sanoin, pätee myös tapahtumiin, kun kongressi vallattiin.
    http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jyrki Patomäki:
      Taustavaikuttajana onse, misä Osmo kirjoittaa – todellisena ja osin myös luulona. Mukaan tarvitaanlisäksi eläimelliset vaistomme, ihmisen raadollisuus, jotta asiat voi ymmärtää. Tästä näkökulmasta kirjoitin8 vuotta sitten Tukholman katumellakoista. Mitä silloin sanoin, pätee myös tapahtumiin, kun kongressi vallattiin.
      http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

      Yhdysvaltain kongressitalo on yksi maailman vartioiduimmista kansanedustuslaitoksista. Sillä on oma poliisi yksikkö (United States Capitol police) jonka vahvuus on 20 000 poliisia. Mukaan lukien heidän kalusto. Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ei ole kovinkaan kaukana Yhdysvaltain kongressitalosta. On se kumma että maailman suurimman valtion asevoimat eivät olleet valmius tilassa. On hyvä muistaa että tänä vuonna 2021 tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta Syyskuun 11 päivän iskuista . Sen jälkeen Yhdysvalloissa perustettiin Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto ( Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto ( United States Department) jonka budjetti on 40,6 miljardia dollaria. Tukholman tai jopa Yhdysvaltain suurien kaupunkien mellakat ovat kyllä ihan eri kategoriassa kuin se että Yhdysvaltain istuva presidentti kiihottaa väkijoukkoja marssimaan Kongressitalolle johon osallistuu myös eräitä senaattoreja ja edustajainhuoneen jäseniä. Sen jälkeen tuhansia ihmisiä kokoontuu Kongressitalon ympärille ja vaativat varapresidentti ja Edustajainhuoneen puheenjohtajaa tapettavaksi ja osa heistä on aseistautuneita. Edes Black Lives Matter liikkeen mielenosoituksissa mielenosoittajat pidettiin poliisin toimesta 3 km päästä Kongressitalosta . Nyt FBI esimerkiksi epäilee sisäpiiriä valtauksessa. Missä tälläistä voi tapahtua todennäköisemmin kuin Yhdysvalloissa? Tämäkin oli ensimmäinen kerta kun Kongressitaloon tunkeutui mielenosoittajia väkivaltaisesti sitten 1812. Todennäköisesti tälläistä tapahtuu pikemminkin jossain Afrikan maassa jossa oppositio on hävinnyt vaalit aidosti vilpilisesä vaaleissa. Esimerkiksi Ugandassa. Onko Yhdysvallat siis Amerikan mantereen Uganda.

      Vertailu Tukholmaan on tässä on kyllä mitta kaavassa ihan toista luokkaa. Voin kysyä sinulta Jyrki Patomäki milloin viimeksi Eduskunta on vallattu Suomessa? Siis ei nykyinen eduskuntatalo. Mutta sen edeltäjä rakennus. Tälläinenkin tapahtuma on Suomen historiassa tapahtunut.

      Olen Itse Yhdysvaltain ja Suomen kansalainen joten tunnen molempien maiden poliittisen historian . Tiedän mistä puhun

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Yhdysvaltain kongressitalo on yksi maailman vartioiduimmista kansanedustuslaitoksista. Sillä on oma poliisi yksikkö (United States Capitol police) jonka vahvuus on 20 000 poliisia. Mukaan lukien heidän kalusto. Myös Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ei ole kovinkaan kaukana Yhdysvaltain kongressitalosta. On se kumma että maailman suurimman valtion asevoimat eivät olleet valmius tilassa. On hyvä muistaa että tänä vuonna 2021 tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta Syyskuun 11 päivän iskuista . Sen jälkeen Yhdysvalloissa perustettiinYhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto ( Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto ( United States Department) jonka budjetti on 40,6 miljardia dollaria.Tukholman tai jopa Yhdysvaltain suurien kaupunkien mellakat ovat kyllä ihan eri kategoriassa kuin se että Yhdysvaltain istuva presidentti kiihottaa väkijoukkoja marssimaan Kongressitalolle johon osallistuu myös eräitä senaattoreja ja edustajainhuoneen jäseniä. Sen jälkeen tuhansia ihmisiä kokoontuu Kongressitalon ympärille ja vaativat varapresidentti ja Edustajainhuoneen puheenjohtajaa tapettavaksi ja osa heistä on aseistautuneita. Edes Black Lives Matter liikkeen mielenosoituksissa mielenosoittajat pidettiin poliisin toimesta 3 km päästä Kongressitalosta. Nyt FBI esimerkiksi epäilee sisäpiiriä valtauksessa. Missä tälläistä voi tapahtua todennäköisemmin kuin Yhdysvalloissa? Tämäkin oli ensimmäinen kerta kun Kongressitaloon tunkeutui mielenosoittajia väkivaltaisesti sitten 1812. Todennäköisesti tälläistä tapahtuu pikemminkin jossain Afrikan maassa jossa oppositio on hävinnyt vaalit aidosti vilpilisesä vaaleissa. Esimerkiksi Ugandassa.Onko Yhdysvallat siis Amerikan mantereen Uganda.

        Vertailu Tukholmaan on tässä on kyllä mitta kaavassa ihan toista luokkaa. Voin kysyä sinulta Jyrki Patomäki milloin viimeksi Eduskunta on vallattu Suomessa? Siis ei nykyinen eduskuntatalo. Mutta sen edeltäjä rakennus. Tälläinenkin tapahtuma on Suomen historiassa tapahtunut.

        Olen Itse Yhdysvaltain ja Suomen kansalainen joten tunnen molempien maiden poliittisen historian . Tiedän mistä puhun

        Kyllä Portlandissa Oregonissa hyökättiin liittovaltion rakennusta vastaan ja osin onnistuttiin estämään virkamiesten työnteko. Ei BLM liike niin viaton ole, taidettiin polttaa joku poliisiasemakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Countryboy: Kyllä Portlandissa Oregonissa hyökättiin liittovaltion rakennusta vastaan ja osin onnistuttiin estämään virkamiesten työnteko. Ei BLM liike niin viaton ole, taidettiin polttaa joku poliisiasemakin.

        Tuo Portlandin tapauksessa oli kyse liittovaltion oikeustalosta jonka turvallisuudesta vastaa todennäköisesti liittovaltion poliisi. Mutta poliisiasemat ovat pääasiassa osavaltioiden ja piirikuntien paikallisviranomaisten vastuulla. Niiden turvallisuudesta on ihan erilaiset kriteerit koska niiden juridillinen asema riippuu osavaltiosta.

        Washington D.C ei ole osavaltio. Se on Kolumbian liittopiiri jolla on tosin omat kaupunki poliisi pormestari alaisuudessa mutta sillä ei ole omaa Kansalliskaartia kuten on osavaltioilla. Ainoa Kansalliskaarti on liittovaltion. Tosin pormestari voi pyytää virka-apua Virginian, Marylandin ja New Jerseyn kansalliskaartilta ja näin tapahtuikin myöhemmin.

        United States Capitol Policen vastuu on jaettu Edustajainhuoneen puheejohtajan ja Senaatin enemmistö puheejohtajan kesken. Capitol Police ei ole Washingtonin pormestarin alaisuudessa. koskaan Yhdysvaltain historiassa ei ole Capitolia vastaan tehty tälläistä hyökkäystä. Paitsi 1812 kun brittiratsuväki hyökkäsi kaupunkiin. Jopa BLM mielenosoittajat pidettiin viime vuonna 2020 mielenosoitusten aikana 3 kilometrin päästä Captitolille ja muilta Washington D.C.n hallintokortteleista pois. Paikalla oli myös tuolloin liittovaltion Kansalliskaartti.

        Capitol Police kyllä sai tietää kuitenkin että 6.1. oli ollut suunnitelmissa isoja mielenosoituksista Captiolin alueella ja tämä oli FBI:n ja Pentagonin tiedossa mutta Capitol Police ei pyytänyt virkaapua edes silloin. Jonka seurauksena myöhemmin Capitol Policen poliisipäälllikkö joutui eroamaan virasta. Nyt Capitol Police on tutkinnan alaisuudessa. Tässä kohtaa Capitol Police kyllä myös laiminlöi tehtäviä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kiitos kun nostit Yle:n nettiuutisten kieltämisen esille. Olen itsekin pitänyt sitä pöyristyttävänä esityksenä, sekä siitä syystä ettäluen sitä maksamani Hesarin rinnalla, että tästä syystä minkä itse nostat esille, eli tarvitaan ilmaista hyvää journalismia torjumaan väärää tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ToT:
      Kiitos kun nostit Yle:n nettiuutisten kieltämisen esille. Olen itsekin pitänyt sitä pöyristyttävänä esityksenä, sekä siitä syystä ettäluen sitä maksamani Hesarin rinnalla, että tästä syystä minkä itse nostat esille, eli tarvitaan ilmaista hyvää journalismia torjumaan väärää tietoa.

      YLE taitaa olla sijaiskärsijä. EU on huolissaan muutamien EU-maiden valtiollisista mediamonopoleista, ja koska YLE on valtion media, se luokitellaan samaan kategoriaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. O.S:”Mutta mitä ihmettä on tekeillä? On tarkoitus kieltää Yleä julkaisemista tekstimuotoista aineistoa sivuillaan ilmaiseksi, koska se vaikeuttaa maksullisten kanavien menestystä.

    Sitäkö oikeasti halutaan, että vain valeuutisia saa ilmaiseksi?”

    Mediatalot ilmoittavat ajavansa sidosryhmiensä etuja. Se näkyy käytännössä julkaistavien juttujen ja ohjelmien painotuksissa. Valitaan omalle sidosryhmälle (rahoittajille) edullisia faktoja, mutta jätetään mainitsematta niille epäedullisia.

    Isot toimijat ostavat pienemmät pois kilpailemasta, joten tiedonvälitys yksinapaistuu. Juttujen on oltava myyviä, sellaisia, jotka ylittävät klikkauskynnyksen. Vain sellainen lisää konsernien liikevaihtoa ja sijoittajien osinkoja.

    Miten vapaan kilpailun mediakenttä voi taata luotettavan , faktoihin perustuvan tiedonvälityksen ? Näin on Suomessakin jo tapahtunut.

    O.S:n lainauksesta en ymmärtänyt viimeistä lausetta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eemil:
      O.S:”Mutta mitä ihmettä on tekeillä? On tarkoitus kieltää Yleä julkaisemista tekstimuotoista aineistoa sivuillaan ilmaiseksi, koska se vaikeuttaa maksullisten kanavien menestystä.

      Sitäkö oikeasti halutaan, että vain valeuutisia saa ilmaiseksi?”

      Mediatalot ilmoittavat ajavansa sidosryhmiensä etuja. Se näkyy käytännössä julkaistavien juttujen ja ohjelmien painotuksissa. Valitaan omalle sidosryhmälle (rahoittajille) edullisia faktoja, mutta jätetään mainitsematta niille epäedullisia.

      Isot toimijat ostavat pienemmät pois kilpailemasta, joten tiedonvälitys yksinapaistuu.Juttujen on oltava myyviä, sellaisia, jotka ylittävät klikkauskynnyksen. Vain sellainen lisää konsernien liikevaihtoa ja sijoittajien osinkoja.

      Miten vapaan kilpailun mediakenttävoi taata luotettavan , faktoihin perustuvan tiedonvälityksen ? Näin on Suomessakin jo tapahtunut.

      O.S:n lainauksesta en ymmärtänyt viimeistä lausetta ?

      Yleisradio, Sanoma Media ja Alma Media siis eivät ole Eemilin mukaan faktoihin perustuvia tiedonvälitystä? Vapaa kilpailu on parempi vaihtoehto kuin täydellinen monopoli mikäli se on hyvin säädelty. Tämä on verrattavissa esimerkiksi vähittäiskaupaan. Vapaa kilpailu on parempi kuin valtiollinen tai yksityinen monopoli. Yhdysvalloissa on tiedonvälityksen säätely elin FCC. Nämä Osmo Soininvaaran mainitsemat vaihtoehto mediat eivät ole minkään sääntelyn piirissä. Vai pitäisikö Eemelin mielestä kaikki tiedotusvälineet olla valtion omistuksessa? Vähittäiskaupan kohdalla ilmiö muistuttaisi DDR:n vähittäiskaupan tarjontaa. Britanniassa on nyt brexitin myötä tullut esille mitä se oikeastaan tarkoittaa kun tavaroiden vapaa liikkuvuus on tehty vaikeaksi. Lisää byrokratiaa

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sanoma Oyj käytännössä määrää tämän valtion puheenaiheet ja vaaleissa ehdokkaat, jotka saavat julkisuutta.

        Demokratian kannalta on vaarallista, että mediatalojen markkinaosuuksia ei rajoiteta.

        Irtisanoin sekä hesarin, että aamulehden, kun tuosta kuulin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. FM:
        Sanoma Oyj käytännössä määrää tämän valtion puheenaiheet ja vaaleissa ehdokkaat, jotka saavat julkisuutta.

        Demokratian kannalta on vaarallista, että mediatalojen markkinaosuuksia ei rajoiteta.

        Irtisanoin sekä hesarin, että aamulehden, kun tuosta kuulin.

        Käänteisesti voidaan todeta toisin. Onko se sananvapauden kannalta on vaarallista, että mediatalojen asemaa pyritään rajoittamaan.?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Rahul Somani: Käänteisesti voidaan todeta toisin. Onko se sananvapauden kannalta on vaarallista, että mediatalojen asemaa pyritäänrajoittamaan.?

        Mitä sananvapautta se on, jos Sanoma Oyj omistaa käytännössä kaikki merkittävät mediat Suomessa? Markkinaosuus älyluureilla luettavista uutisista lienee luokkaa 95%.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. FM: Mitä sananvapautta se on, jos Sanoma Oyj omistaa käytännössä kaikki merkittävät mediat Suomessa? Markkinaosuus älyluureilla luettavista uutisista lienee luokkaa 95%.

        Vaikka Sanoma Oyj omistaa paljon medioita Suomessa niin Sanoma Oyj:n omistaja pohja ei ole keskitetty yhdelle omistajalle. Sanoma Oyj:n suurimat osakkeen omistajat ovat:

        Jane ja Aatos Erkon säätiö – 24,35 %
        Antti Herlin – 12,05 %
        Robin Langenskiöld – 7,50 %
        Rafaela Seppälä – 6,28 %
        Helsingin Sanomain Säätiö – 3,35 %
        Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 2,69 %

        Tämä ei vielä riko mitään kilpailulakeja. Suomi on kielellisesti pieni maa joten median hajauttaminen on mahdonta. Skandivaaviset Pohjoismaat (Ruotsi, Norja,Islanti ja Tanska) ovat paljon paremmassa asemassa koska kieli on hyvin lähellä toisiaan. Suomenkieli on poikkeus joten kysyntää on vähemmän. Tämä koskee myös esim kirjallisuutta ja elokuvia. Pieni kieli alue joten vähemmän kysyntää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. >Mutta mitä ihmettä on tekeillä? On tarkoitus kieltää Yleä julkaisemista …

    Tämä. Jos tässä on kyse (yksityisen median masinoimasta) EU-komission kannasta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää panna kampohin kaikin keinon ja tarvittaessä setviä asia EU-tuomioistuimessa, missä varmaan osataan antaa arvo kunnon perusteluille, varsinkin kun somen, perinteisen median näivettymisen (syynä mainosrahojen keskittyminen Googlen ja Facebookin duopolille), valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen vaikutuksesta on nyt selvä käsitys; Suomen valtio on sitkeästi vastustanut EU-sääntöjä turhemmistakin syistä vaikka on ollut ennalta koko lailla selvää miten lopulta EU-tuomioistuimessa käy (tuontiautojen verotus, ainakin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Savi-Einari:
      >Mutta mitä ihmettä on tekeillä? On tarkoitus kieltää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos tässä on kyse (yksityisen median masinoimasta) EU-komission kannasta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää panna kampohin kaikin keinon ja tarvittaessä setviä asia EU-tuomioistuimessa, missä varmaan osataan antaa arvo kunnon perusteluille, varsinkin kun somen, perinteisen median näivettymisen (syynä mainosrahojen keskittyminen Googlen ja Facebookin duopolille), valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen vaikutuksesta on nyt selvä käsitys; Suomen valtio on sitkeästi vastustanut EU-sääntöjä turhemmistakin syistä vaikka on ollut ennalta koko lailla selvää miten lopulta EU-tuomioistuimessa käy (tuontiautojen verotus, ainakin).

      Eikös tämä ollut kotimaisten kaupallisten mediayhtiöiden vaatimus kilpailuvirastolle? Osmo Soininvaara voi tätä avata. Euroopan unionin sisämarkkinat eivät koske vielä digitaalisia sisämarkkinoita. Ne ovat edelleen kansallisesti jokaisen jäsenvaltion oman sääntelyn piirissä

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Savi-Einari:
      >Mutta mitä ihmettä on tekeillä? On tarkoitus kieltää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos tässä on kyse (yksityisen median masinoimasta) EU-komission kannasta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää panna kampohin kaikin keinon ja tarvittaessä setviä asia EU-tuomioistuimessa, missä varmaan osataan antaa arvo kunnon perusteluille, varsinkin kun somen, perinteisen median näivettymisen (syynä mainosrahojen keskittyminen Googlen ja Facebookin duopolille), valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen vaikutuksesta on nyt selvä käsitys; Suomen valtio on sitkeästi vastustanut EU-sääntöjä turhemmistakin syistä vaikka on ollut ennalta koko lailla selvää miten lopulta EU-tuomioistuimessa käy (tuontiautojen verotus, ainakin).

      Valeuutiset ovat kyllä eri asia sinänsä kuin salaliittoteoriot. Osmo Soininvaara otti esille Verdessä senkin salaliittoteorian johon moni amerikkalainen uskoo että Hillary Clinton omistaa pizzeroita joissa hän pitää lapsivankeja käyttääkseen heitä seksiorjina. Tämä uutinen tuli kyllä esille 2016 presidentinvaaleissa

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Menestyvien pikkukaupunkien Suomi.

    On surullista katsoa kuinka kaikki Helsingin ja Tampereen ulkopuolella kuolee pystyyn. Korona opetti, ettei kaupungistumisen megatrendin tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki pakkautuu yhteen miljoonien ihmisten kasaan kuin mustaan aukkoon.

    Suomessa voisi olla 40 pientä ja menestyvää kaupunkia, joissa jokaisessa on yliopisto ja ammattikorkeakoulu, mutta myös työpaikkoja. Oppilaitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivutoimipisteet riittävät.

    Kaupungistuminen näyttää nyt samalta kuin Nokia lopettaisi kaikki muut paitsi yhden toimipisteen: ei siinä ole järjen häivähdystä.

    Kun kaupunki on riittävän pieni, niin siellä voi kulkea nopeasti julkisilla, kävellen ja pyöräillen, mutta myöskään autot eivä ole ongelma, koska niitä on vähän. Samoin ympärillä oleva maaseutu saa helpommin tuotettua lähiruokaa pienelle kaupungille kuin suurkaupungille. Lähitulevaisuudessa solutalous voi tuottaa ruuan ihan kaupungin liepeillä.

    Itse olen työurallani pisteessä, jossa nousen vain portaikossa ylöspäin ja aina vain suurempaan kaupunkiin. Palkka ja bonukset kasvavat, mutta niin kasvavat kaupunkien kasvaessa ongelmatkin. Etätöiden aika on laittanut minut haaveilemaan sellaisesta noin 50 000 asukkaan tiiviistä ja vihreästä kaupungista, jossain Itä- tai Pohjois-Suomessa. Teams kokouksessa on parhaillaan ihmisiä kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta, niin tuntuu typerältä, että kaikkien pitäisi asua vaikkapa Lontoossa tai Helsingissä.

    Kaikista surkuhupaisinta on ajatus siitä, että viettäisi edes puoli tuntia työmatkalla nykyisen noin 10 sekunnin sijaan. Vuosi sitten se oli normi. Aivan kuten yhden kokouksen takia lentäminen toiselle puolen planeettaa.

    Ehkäpä hyvinvointia voisi jakaa kaupungistumisen avulla laajemmalle pikku kaupunkien avulla, kun on otettu globaali digiloikka?

    Voisi tehdä hyvää populismin torjunnan näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. FM:

      Etätöiden aika on laittanut minut haaveilemaan sellaisesta noin 50 000 asukkaan tiiviistä ja vihreästä kaupungista, jossain Itä- tai Pohjois-Suomessa.

      Teams kokouksessa on parhaillaan ihmisiä kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta, niin tuntuu typerältä, että kaikkien pitäisi asua vaikkapa Lontoossa tai Helsingissä.

      Lontoo ja Helsinki eivät kyllä kilpaile keskenään mutta esimerkiksi Lontoo ja Amsterdam kyllä kilpailevat ja Lontoo on todennäköisesti hävijä koska Brexit pakottaa pankkeja ja finanssialaa siirtymään muualle Eurooppaa joista Amsterdam oli yksi muiden joukossa houkutteleva kaupunki. En usko että kovinkaan moni myös Suomessa asuva ulkomaalainen jolla on hyvä kansainvälinen työpaikka pääkaupunkiseudulla muuttaisi Itä- tai Pohjois-Suomeen koska ilmasto ei taida houkutella asiakkaita. Näin on myös trendi Yhdysvalloissa jossa on paljon pieniä kaupunkeja mutta niiden sijainti on yksinkertaisesti liian pohjoisessa. Etelän osavaltioiden kaupungit kuten Phoenix ja Atlanta houkuttelevat paljon enemmän uusia asukkaita kuin esimerkiksi Kansas City, Oklahoma City, Milwaukee jne. Ilmasto on se mikä ratkaisee. Suomalaiset muuttavat talveksi normaaleissa olosuhteissa Espanjaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. FM:

      Itse olen työurallani pisteessä, jossa nousen vain portaikossa ylöspäin ja aina vain suurempaan kaupunkiin. Palkka ja bonukset kasvavat, mutta niin kasvavat kaupunkien kasvaessa ongelmatkin. Etätöiden aika on laittanut minut haaveilemaan sellaisesta noin 50 000 asukkaan tiiviistä ja vihreästä kaupungista, jossain Itä- tai Pohjois-Suomessa. Teams kokouksessa on parhaillaan ihmisiä kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta, niin tuntuu typerältä, että kaikkien pitäisi asua vaikkapa Lontoossa tai Helsingissä.

      Kaikista surkuhupaisinta on ajatus siitä, että viettäisi edes puoli tuntia työmatkalla nykyisen noin 10 sekunnin sijaan. Vuosi sitten se oli normi. Aivan kuten yhden kokouksen takia lentäminen toiselle puolen planeettaa.

      Ehkäpä hyvinvointia voisi jakaa kaupungistumisen avulla laajemmalle pikku kaupunkien avulla, kun on otettu globaali digiloikka?

      Digiloikka ei aina ratkaise sitä että onko työmatka 30 minuutin päässä vai 10 minuutin. Kaikki ne jotka tekevät etätyötä tietävät myös sen että varsinainen työpaikka ei ole oma koti vaan oikea toimipiste johon yhteys otetaan. Tämä ei ole esim myynti ja kauppamiehille mitenkään toimiva malli kun myyntiä ja markkinointia ei voi aina tehdä puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Matkustaminen on välttämätöntä. digiloikka auttaa kyllä siinäkin mutta fyysinen kontaktit ovat aina parempia kuin pelkkä etäyhtyedet. Olet oikeassa digiloikka voi auttaa ihmisiä toiselta puolelta maapalloa kommunikoimaan toiselle puolelle maapalloa ja tehdä samalla työtä toiselta puolelta maapalloa. Tosin aikaero on huomioitava. Yhdysvaltain liikenne on itse asiassa päinvastaista. Maan sisäinen liikenne lentäen on vilkaampaa kuin esim Euroopassa jossa on hyvät juna yhteydet. Esimerkiksi Tanska on tästä hyvä esimerkki. Ei tarvitse asua Kööpenhaminan keskustassa kun Tanskan saarilta pääsee junalla nopeasti Kööpenhaminaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. FM:
      Suomessa voisi olla 40 pientä ja menestyvää kaupunkia, joissa jokaisessa on yliopisto ja ammattikorkeakoulu, mutta myös työpaikkoja. Oppilaitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivutoimipisteet riittävät.

      Yliopistoja on Suomessa ihan riittävästi. Varmaan eniten maailmassa väkilukuun nähden ja ne ovat hajallaan. Jos haluaa akateemisen koulutuksen niin töitä löytyy parhaiten kasvukeskuksista ellet ole lääkäri, opettaja, eläinlääkäri, metsänhoitaja tai puunjalostuksen insinööri. Jos haluaa nimenomaan asua pikkukaupungissa, riittää että on käynyt ammattikoulun. Niilläkin tuloilla pystyy hankkimaan omakotitalon ja citymaasturin.

      FM:
      Itse olen työurallani pisteessä, jossa nousen vain portaikossa ylöspäin ja aina vain suurempaan kaupunkiin. Palkka ja bonukset kasvavat, mutta niin kasvavat kaupunkien kasvaessa ongelmatkin. Etätöiden aika on laittanut minut haaveilemaan sellaisesta noin 50 000 asukkaan tiiviistä ja vihreästä kaupungista, jossain Itä- tai Pohjois-Suomessa. Teams kokouksessa on parhaillaan ihmisiä kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta, niin tuntuu typerältä, että kaikkien pitäisi asua vaikkapa Lontoossa tai Helsingissä.

      Jos on työelämässä saavuttanut sellaisen aseman että pitää itseään korvaamattomana työnantajalleen niin voi ihan hyvin ehdottaa että muuttaa Lappeenrantaan, Imatralle, Joensuuhun tai Kajaaniin. Siitä vaan, ainakin yksityisellä sektorilla luulisi onnistuvan. Kaikilla ei ole sellaista asemaa vaan joutuu olemaan siellä missä muut ovat. Kaikki eivät opi uusia asioita mikä on työelämässä tärkeää nykyisin, katsomalla ruutua. Vai ovatko he jotka eivät opi, ns ludditteja?

      Digiloikka ja korona aiheuttaa työttömyyttä myös asiantuntijatöissä koska töitä voi siirtää ulkomaille ja vanhoja jotka eivät ole sisäistäneet kotona työskentelyn ja ruudun tuijottamisen kulttuuria, saneeerataan pois.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. FM:
      Menestyvien pikkukaupunkien Suomi.

      On surullista katsoa kuinka kaikki Helsingin ja Tampereen ulkopuolella kuolee pystyyn. Korona opetti, ettei kaupungistumisen megatrendin tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki pakkautuu yhteen miljoonien ihmisten kasaan kuin mustaan aukkoon.

      Suomessa voisi olla 40 pientä ja menestyvää kaupunkia, joissa jokaisessa on yliopisto ja ammattikorkeakoulu, mutta myös työpaikkoja. Oppilaitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivutoimipisteet riittävät.

      Kaupungistuminen näyttää nyt samalta kuin Nokia lopettaisi kaikki muut paitsi yhden toimipisteen: ei siinä ole järjen häivähdystä.

      Kun kaupunki on riittävän pieni, niin siellä voi kulkea nopeasti julkisilla, kävellen ja pyöräillen, mutta myöskään autot eivä ole ongelma, koska niitä on vähän. Samoin ympärillä oleva maaseutu saa helpommin tuotettua lähiruokaa pienelle kaupungille kuin suurkaupungille. Lähitulevaisuudessa solutalous voi tuottaa ruuan ihan kaupungin liepeillä.

      Itse olen työurallani pisteessä, jossa nousen vain portaikossa ylöspäin ja aina vain suurempaan kaupunkiin. Palkka ja bonukset kasvavat, mutta niin kasvavat kaupunkien kasvaessa ongelmatkin. Etätöiden aika on laittanut minut haaveilemaan sellaisesta noin 50 000 asukkaan tiiviistä ja vihreästä kaupungista, jossain Itä- tai Pohjois-Suomessa. Teams kokouksessa on parhaillaan ihmisiä kaikilta mantereilta Etelämannerta lukuunottamatta, niin tuntuu typerältä, että kaikkien pitäisi asua vaikkapa Lontoossa tai Helsingissä.

      Kaikista surkuhupaisinta on ajatus siitä, että viettäisi edes puoli tuntia työmatkalla nykyisen noin 10 sekunnin sijaan. Vuosi sitten se oli normi. Aivan kuten yhden kokouksen takia lentäminen toiselle puolen planeettaa.

      Voisi tehdä hyvää populismin torjunnan näkökulmasta.

      Yhdysvalloissa on itse asiassa monissa osavaltioissa pieniä kaupunkeja joiden elinvoimaisuus ei ole nytkään mitenkään kilpailukykyinen joten en tiedä miten tämä voisi olla Suomessa elinvoimaista. Suhteessa väkilukuun Yhdysvaltain keskilännen osavaltiot ovat väkiluvultaan Suomen kokoisia. Myös niissä on omat yliopistot mutta eivät kilpaile itä-ja länsirannikon yliopistojen kanssa. Syy on myös ilmastossa.Länsirannikon ilmasto etenkin Tyynenmeren on paljon lämpimämpi kuin keskilännen ja sama koskee Etelä-Suomea jonka ilmasto on houkuttelevampi kuin Pohjois-ja Itä-Suomen. Toki pääkaupunkiseudulla meren läheisyys tekee ilmastosta talvella viileämmän mutta tälläisiäkin pakkastalvia ei moni kaipaa etenkin jos tulee ulkomailta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    5. FM:
      Kaupungistuminen näyttää nyt samalta kuin Nokia lopettaisi kaikki muut paitsi yhden toimipisteen: ei siinä ole järjen häivähdystä.

      Nokia ja muutkin isot firmat (Google, Amazon, Microsoft jne) eivät edes Yhdysvalloissa ole sijoittaneet toimipisteitä pieniin kaupunkeihin vaan sellaisiin jotka kasvavat ja menestyvät esim Pheonix, Denver, Reno ja Carson City, Houston, Atlanta, Savannah ja Austin. Nämäkin kaupungit eivät ole perinteisesti olleet Yhdysvaltain historiassa isoja kaupunkeja vaan kasvaneet juuri sen takia koska uusia työpaikat tulevat niihin. Miksi vanhat amerikkalaiset teollisuuskaupungit kuten Baltimore, Cleveland, Pittsburgh, Detroit, St. Louis, Buffalo ja Cincinnati eivät pärjää kilpailussa mutta vanhat isot kaupungit kuten New York City, Chicago ja Philadelphia ovat onnistuneet pitämään kiinni kasvusta ja väestöstä. Siinä monia tekijöitä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rahul Somani: Nokia ja muutkin isot firmat (Google, Amazon, Microsoft jne) eivät edes Yhdysvalloissaole sijoittaneet toimipisteitä pieniin kaupunkeihin vaan sellaisiin jotka kasvavat ja menestyvät esim Pheonix,Denver, Reno ja Carson City, Houston, Atlanta, Savannah ja Austin. Nämäkin kaupungit eivät ole perinteisesti olleet Yhdysvaltain historiassa isoja kaupunkeja vaan kasvaneet juuri sen takia koska uusia työpaikat tulevat niihin. Miksi vanhat amerikkalaiset teollisuuskaupungit kuten Baltimore, Cleveland, Pittsburgh, Detroit, St. Louis, Buffalo jaCincinnati eivät pärjää kilpailussa mutta vanhat isot kaupungit kuten New York City, Chicago jaPhiladelphia ovat onnistuneet pitämään kiinni kasvusta ja väestöstä. Siinä monia tekijöitä.

        Kasvavatko nämä mainitsemasi kaupungit todella, ei juuri näytä siltä oheisen linkin mukaan. Varsinkin Philadelphia vaikuttaa monella mittarilla ongelmalliselta kaupungilt. Paljon köyhyyttä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Countryboy: Kasvavatko nämä mainitsemasi kaupungit todella, ei juuri näytä siltä oheisen linkin mukaan. Varsinkin Philadelphia vaikuttaa monella mittarilla ongelmalliselta kaupungilt. Paljon köyhyyttä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8

        Ihme kyllä New York City on pitänyt 1790-luvulta asti sijaa 1. eikä sija ole muuttunut.Väestö kehitys on ollut siellä nousussa jo 200 vuotta, paitsi poikkeuksena 1980-luvun notkahdus.New York Cityn kohdalla kasvu on noussut 1990-luvulta alkaen. Se on nähtävissä linkistä kun vertailee Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien väestön kehitystä 1790-luvulta 1990-luvulle.New York City on sijalla 1. Sen väkiluku nousi 1990-luvulta 2000-luvulle. Vaikka sen väkiluku laski 1980-luvull.

        Länsirannikon ja ja eräät Teksasin isot kaupungit nousivat tuona aikana huomattavasti mutta eivät rokottaneet New York Cityä vaan perinteisiltä teollisuuskaupungeilta kuten Baltimore, Cleveland, Philadelphia, Detroit, Pittsburgh, Boston ja St. Louis. Joiden alamäki on ollut näkyvää. 1900-luvun alussa ne olivat 10 suurimpien kaupunkien joukossa muun muassa St. Louis, Cleveland, Baltimore, Detroit ja Pittsburgh .Nämä kaupungit menettivät tuon aseman 1960-ja 1970-lukun taitteessa.

        Philadelphia jonka otit esille on tästä oikein hyvä esimerkki. Sen sija oli vielä 1900-luvun alussa aina 1950-luvulle 3. suurin kaupunki. 1960-luvulta 1980-luvulle Philadelphian sija oli 4.suurin. Jonka jälkeen sen sija on ollut 5. 1990-luvulta alkaen kun se menetti asemansa Houstonille josta asti se sen sija on sama eli 5.suurin ja Houstonin asema on pysynyt samana sijalla 4. Houston on noussut koko ajan 1960-luvulta asti suurimpien kaupunkien joukossa.

        Mutta kaikista näkyvimmät esimerkit ovat Baltimore, Cleveland, Philadelphia, Detroit, Pittsburgh, Boston ja St. Louis. Niiden asema on lähes tulkoon romahtanut isojen kaupunkien joukossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    6. FM:

      Kaupungistuminen näyttää nyt samalta kuin Nokia lopettaisi kaikki muut paitsi yhden toimipisteen: ei siinä ole järjen häivähdystä.

      Tuohon voisin ottaa Yhdysvalloista esimerkin Detroitin kaupungin. Se oli Yhdysvaltain suurkaupunki vertailuissa 1920-luvulta 1980 luvulle 10 suurimman kaupungin listalla nyt Detroit on sijalla 24. Voidaan kysyä miksi Detroit ei ole saanut uusia työpaikkoja ja investonteja vaan autoteollisuuden kriisin aikana 1970-luvun lopulla Detroit taantui väestöllisesti ja taloudellisesti. Kun samaan aikaan New York City oli samassa taloudellisessa kriisissä muttaa se pääsi 1990-luvulla taloudellisesti hyvään kasvuun ja kaupunkiin muutti ihmisiä. New York Cityn väestön kasvu oli 1980-luvulla laskussa kun se taas nousi 1990-luvulla ja 2000-luvulla. Tässä monia syita. Nokia ja amerikkalainen autoteollisuus vaikuttavat kyllä kaupugistumiseen esim Suomen kohdalla Oulussa ja Detrotissa mutta kun ne lopettivat niin uusia työpaikkoja ei tullut. Uusia työpaikkoja on tullut kaupunkeihin kuten Phoenix , San Antonio, Austin, Denver,Atlanta, Houston, Reno, San Antonio jne. Uudet kaupungit jotka olivat pieniä kaupunkeja vielä 1980-ja 1990-luvulla menestyvät paremmin kuin vanhat isot teollisuuskaupungit ja ne ovat jo ohittaneet monen vanhan teollisuuskaupungin väkiluvun. Phoenix, San Antonio,Austin, Denver ja Atlanta menestyvät paremmin kuin Milwaukee , Baltimore, Clevaland ja muut perinteiset suurkaupungit. New York City ja Chicago pitävät sijaa edelleen 2020-luvulla kuin ne ovat tehneet 1900-luvun alusta alkaen.Tässä on mielenkiintoinen kaupunki maantieellinen taloudellisen tutkimuksen arvio miksi eräät kaupungit esim tässä vertailussa menestyvät paremmin kuin muut. Yleensä perinteiset pikkukaupungit joista on tullut isoja kaupunkeja esim Phoenix sijalla 6.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei taida New York Citynkään asukasluku juuri kasvaa ja koko osavaltiossa väheni viimeisen 10 vuoden aikana 1,5 milj. On osa rustbelt vyöhykettä. Kalifornia kasvaa ja miksi muuten niin monet uudet asiat tulevat juuri sieltä, ei niinkään New Yorkista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Countryboy:
        Ei taida New York Citynkään asukasluku juuri kasvaa ja koko osavaltiossa väheni viimeisen 10 vuoden aikana 1,5 milj. On osa rustbelt vyöhykettä.

        Kyllä New York Cityn asukasluku on ollut kasvussa 1990-luvulta 2010-luvulle . New York Cityn väkiluku laski 1970-luvulla (asukkaita 7 894 862) 1980-luvulle tultaessa (asukkaita 7 071 639) . New York Cityn asukasluku on ollut kasvussa 1990-luvulta alkaen (asukkaita 7 322 564) 2000-luvulle jonka aikana sen väkiluku saavutti 8 008 278 (2000) ja kasvoi 8 175 133:een (2010). Eli nousussa 1990-luvulta asti 2010-luvulle.

        New York City ei ole Rustbelt vyöhytkeellä. New Yorkin osavaltion pohjoispuolten kaupungit kuten Rochester, Buffalo ja Syracuse‎ kyllä sijaitsevat Rustbelt vyöhytkeellä. New York City on iso taloudellinen tekijä naapuriosavaltioiden kuten New Jerseyn, Connecticutin, Massachusettsin, Rhode Islandin, Delawaren ja Pennsylvanian rannikko aluiden talouteen.

        Tilastot joita käytin (US. Census)

        https://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-01.pdf
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Countryboy:
        Kalifornia kasvaa ja miksi muuten niin monet uudet asiat tulevat juuri sieltä, ei niinkään New Yorkista.

        New York City ei kilpaile taloudellisesti Kalifornian kanssa. San Fransisco on ainoa Kalifornian kaupungeista joilla on New Yorkin kanssa hyvin samanlaista taloudellista kilpailua koska molemmat ovat huomattavia finanssikaupunkeja. San Fransisco nousu alkoi Kalifornian kultaryntäyksestä (1848–1855) sen jälkeen kun länsirannikolta löytyi kultaa ja se kehitti länsirannikolle huomattavan pankki ja finanssipalveluita. Yhdysvaltain suurimmat ja vanhimmat liikepankit ovat New Yorkista ja San Fransiscosta. Nämä kaksi kaupunkia ovat koko Yhdysvaltain suurimmat finanssikeskuksia. Toinen länsirannikolla ja toinen itärannikoilla

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Rahul Somani: Nokia ja amerikkalainen autoteollisuus vaikuttavat kyllä kaupugistumiseen esim Suomen kohdalla Oulussa ja Detrotissa mutta kun ne lopettivat niin uusia työpaikkoja ei tullut.

        Kannattaa tarkistaa omat mutut. Teknologiasektori työllistää Oulussa edelleen 2000-luvun alun malliin, työnantajia vaan on enemmän eikä niistä enää puhuta etelän mediassa niin paljoa kuin hypevuosina.

        Tilanne viime kesänä, ensimmäisen korona-aallon jälkeen:

        ”Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työttömyysaste oli Oulussa kesäkuussa 17,7 prosenttia.

        Kuuden suurimman kaupungin joukossa, Oulua huonommin ovat asiat Tampereella 19,5, Turussa 18,9 ja Vantaalla 18,0 prosenttia. Vain Helsinki 17,6 ja Espoo 15,3 pärjäsivät Oulua paremmin. Tätä selittää monta erillistä muuttujaa, joista yksi on teknologiayritysten osuus, jotka eivät kärsineet korona-pandemian vaikutuksista niin paljon.”

        Detroitin tyhjensi ”white flight” lähiöihin jo 1960-luvulla, ei vuoden 2008 talouskriisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Tullista mennyt:

        Kannattaa tarkistaa omat mutut. Teknologiasektori työllistää Oulussa edelleen 2000-luvun alun malliin, työnantajia vaan on enemmän eikä niistä enää puhuta etelän mediassa niin paljoa kuin hypevuosina.

        Tarkoitin että tuolla Nokia sai esimerkkinä sitä että silloin 2000-luvun alussa koko Suomen talousveturina oli Nokia ja sen vaikutus. Ei vain Oulussa. Myös Espoossa ja Salossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Tullista mennyt:

        Detroitin tyhjensi ”white flight” lähiöihin jo 1960-luvulla, ei vuoden 2008 talouskriisi.

        Detroit ei kyllä tyhjentynyt tuolla white flightillä joka tarkoitat joka liittyi Detroitin mellakoihin 1967 .Tuolloin valkoinen keskiluokka muutti esikaupunkeihin mutta Detroit oli edelleen 1960-luvulla Yhdysvaltain 5. suurin kaupunki.

        Detroitin oli 1920-luvulta asti sijalle 4 Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien joukossa ja saavutti sijan 5. suurimpien kaupunkien joukossa vasta 1950-luvulla ja piti tuot sijaa 1970-luvulle asti

        Historiallisen vertailun vuoksi Detroit oli sijalla 9 Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien joukossa vielä 1910-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa sen sija oli 10. suurimpien kaupunkien joukossa. Detroit saavutti uudelleen 20000-luvulla 1900-luvun alun sijan Yhdysvaltain suurimpien kaupunkien joukossa.

        Detroitin asukasluvun kehitys oli 1910-luvula 2010-luvulle seuraava:

        1910-luku: 465 766 (sijalla 9.)
        1920-luku: 993 078 (sijalla 4)
        1930-luku: 1 568 662 (sijalla 4)
        1940-luku: 1 623 452 (sijalla 4)
        1950-luku: 1 849 568 (sijalla 5; menetti sijan 4. Los Angelesille)
        1960-luku: 1 670 144 (sijalla 5)
        1970-luku: 1 511 482 (sijalla 5)
        1980-luku: 1 203 339 (sijalla 6: menetti sijan 5. Houstonille)
        1990-luku: 1 027 974 (sijalla 7:menetti sijan 6. San Diegolle)
        2000-luku: 951 270 (sijalla 10).

        Lähde:
        Population of the 100 Largest Cities and Other Urban Places In The United States: 1790 to 1990
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Tullista mennyt:

        Detroitin tyhjensi ”white flight” lähiöihin jo 1960-luvulla, ei vuoden 2008 talouskriisi.

        Detroitin taloudellinen alamäki alkoi 1970-luvun lopulla kun amerikkalainen autoteollisuuden lippulaivana pidetty Chrysler ajautui pahoihin taloudellisiin vaikutuksiin ja joutui velkasaneeraukseen 1979. Jonka seurauksena Chrysler vähensi paljon väkeä ja lopetti myös pysyvästi eräiden auto brändien tuotannot ja suurimmat irtisanomiset iski nimenomaan Detroitiin. Vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä Detroit kärsi myös kun General Motors joutui velkasaneeraukseen. Jonka yhteydessä se joutui vähentämään väkeä. Ainoa amerikkalainen autoteollisuuden joka ei ole tähän mennessä joutunut velkasaneeraukseen on Ford Motor Company.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Yhdysvaltain kansasta en tiedä, mutta arvostustani Yhdysvaltain valtiota kohtaan Trumpin kausi on nostanut, erityisesti viimeiset pari kuukautta. Pähkähullut ideat ovat juuttuneet hallintokoneiston rattaisiin ja kun rehelliset vaalit hävitään, ne myös hävitään, myönnettiin tappio tai ei. Presidenttikin voi vieläpä joutua syytteeseen rikoksistaan, eivätkä supliikki ym. manipulaatiotaidot ole pelastaneet. Toista on ollut vaikka Putinin kausi Venäjällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. San Francisco sijaitsee niemellä/saarella ja se ei voi paljoa kasvaa muuta kuin ylöspäin. Ja siellä halutaan säilyttää myös puutaloja, jotka ovat kaupungille ominaisia.Asukkaita vain noin 800000. Maanjäristysriski lähivuosina suuri, viimeinen iso taisi olla se 1905. Kaduilla asuvia on kyllä silmämääräisesti paljon, Ja seinillä näkee Google ym BigTech yritysten vastaisia graffiteja (nostavat asuntojen hintaa mm.). Kasvu kyllä tapahtuu laajalla Bay arealla, jossa monia kaupunkeja ja laajeja omakoti/townhouse alueita. Bay arean/Silicon Valleyn asukasluku on tietääkseni yli 10 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy:
      San Francisco sijaitsee niemellä/saarella ja se ei voi paljoa kasvaa muuta kuin ylöspäin. Ja siellä halutaan säilyttää myös puutaloja, jotka ovat kaupungille ominaisia.Asukkaita vain noin 800000.Maanjäristysriski lähivuosina suuri, viimeinen iso taisi olla se 1905. Kaduilla asuvia on kyllä silmämääräisesti paljon, Ja seinillä näkee Google ym BigTech yritysten vastaisia graffiteja (nostavat asuntojen hintaa mm.). Kasvu kyllä tapahtuu laajalla Bay arealla, jossa monia kaupunkeja ja laajeja omakoti/townhouse alueita. Bay arean/Silicon Valleyn asukasluku on tietääkseni yli 10 miljoonaa.

      San Francisco on vanha länsirannikon pankki ja finanssikeskus. San Franciscon taloudellinen aseman loi Kalifornian kultaryntäys (1848–1855) jonka seurauksena länsirannikolle ja etenkin San Franciscosta kehittyi iso finanssipalvelu keskus. Yhdysvalloissa on kaksi isoa finanssipalvelu keskusta. New York City ja San Francisco. San Franciscon Bay arean kattaa myös San Josén ja Oaklandin kaupungit ja esikkaupungit. San Franciscon Bay Arean kasvu on laajentunut sisämaahan. Syy miksi San Franciscon Bay Area on houkutteleva asuinalue on ilmasto joka ei ole liian kuuma mutta ei ole liian viileä. Toisin kuin esim Los Angelesin ilmasto joka on kuuma

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. PISAn mukaan jenkki-pojat pärjää melkein yhtä hyvin hyvin kuin Suomi-pojat. No, ehkä PISA ei mittaa oikein mitään. Mutta jos mittaa, Suomi on USA:n tiellä. Poikien osalta. Toki maailman epätasa-arvoisimman koululaitoksen tytöt ovat PISAn mukaan paljon amreikkalaisia tyttöjä parempia, pojista puhumatta. USAn koululaitoshan on varsin tasa-arvoinen suomalaiseen verrattuna tossa suhteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Demokratia ei mitenkään poista yhteisön valtahierarkioita ja yksilöiden verisiä taisteluja vallan kahvasta aina ulkomailla sodittavia sotia myöten.
    – Se ei myöskään tee hallintopäätöksistä parempia.

    Yksi ylivoimainen etu (äänestys)demokratialla kuitenkin on: se tekee valtaan pääsyn riippuvaiseksi hiljaisesta enemmistöstä.

    Jos tuo yhteys äänestäjän ja hallitsevan luokan väliltä katkaistaan (malli EU), valtion harjoittamalla tyrannian määrällä ja kansalaisten kaltoin kohtelulla ei ole mitään rajaa.
    – Hallitsevan luokan ei tarvitse enää edes muodollisesti kumartaa kansalle.
    – Vain sinne mistä jatkokausi saadaan; medialle, ääntenlaskentaohjelmien omistajille, jne, …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. hmm..vaimoni 90v vaarilta sain Antti Tuurin ”Voiman miehet” – 1910-1940 sähköinsinöörien elämäntarinoita. Jäi mieleen kun eräs kertoi että 20-luvulla matkasi Amerikkaan, teki toukokuusta jouluun töitä satamassa ja armeijan parakkeja pystyttämässä, tienasi 500$ ja opiskeli vuoden amerikkalaisessa yliopistossa tuolla rahalla, toki hiukan tienaten välillä..Aikamoinen elintaso!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle K.k. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.