Yhdysvaltain kylmä sisällissota

Kir­joi­tin Ver­de-leh­teen pää­kir­joi­tuk­sen Yhdys­val­tain tilan­tees­ta pre­si­den­tin usu­tet­tua kan­nat­ta­ji­aan hyök­kää­mään kongressiin.

Trump ja hänen kan­nat­ta­jan­sa on pelk­kä oire maan sai­rau­des­ta. Yhdys­val­lat on huo­nos­sa jamas­sa. Huo­mat­ta­va osa kan­sas­ta on suo­ma­lai­sen mit­ta­puun mukaan huo­nos­ti kou­lu­tet­tua, kos­ka kou­lu­jen taso vaih­te­lee val­ta­vas­ti ja niis­sä pai­no­te­taan aika hyö­dyt­tä­miä asioi­ta. Tie­dot maa­il­mas­ta ovat hute­rat. Joi­den­kin tie­to­jen mukaan perä­ti 40 pro­sent­tia ame­rik­ka­lai­sis­ta elää kuvi­tel­len, että maa­pal­lo oli­si noin 10 000 vuot­ta van­ha ja mer­kit­tä­vä osa ei tie­dä, että maa kier­tää aurin­koa eikä aurin­ko maata.

Tie­tä­mät­tö­myys ruok­kii usko­mat­to­mia salaliittoteorioita.

Nyky­maa­il­mas­sa keh­no kou­lu­tus antaa aika huo­not eväät menestyä.

Toi­saal­ta maas­sa on kukois­ta­via kau­pun­ke­ja ja maa­il­man par­haat yliopistot.

Vau­rau­den kes­kit­ty­mi­nen kukos­ta­viin kau­pun­kei­hin ruok­kii kat­ke­ruut­ta ja sitä Trump osa­si käyt­tää hyväk­seen vihan liet­son­nas­sa. Pelot­ta­vin­ta on, että tätä voi­daan api­noi­da muuallakin.

Näyt­tää toden­nä­köi­sel­tä, että Yhdys­val­tain ase­ma län­ti­sen maa­il­man joh­ta­ja­na on hii­pu­mas­sa, mut­ta mitä tulee tilal­le? Euroo­pan soi­si nouse­van, mut­ta torai­ses­ta EU:sta ei sii­hen ole.

Lue lisää täs­tä.

75 vastausta artikkeliin “Yhdysvaltain kylmä sisällissota”

  1. Tai­dan itse­kin olla kou­lut­ta­ma­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kier­tää aurin­koa tai aurin­ko maa­ta täy­sin riip­puen sii­tä, kum­paan sat­tuu koor­di­naa­tis­ton ori­gon asettamaan.

    1. R. V.:
      Tai­dan itse­kin olla kou­lut­ta­ma­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kier­tää aurin­koa tai aurin­ko maa­ta täy­sin riip­puen sii­tä, kum­paan sat­tuu koor­di­naa­tis­ton ori­gon asettamaan.

      Sala­liit­to­teo­riat ovat kyl­lä eri asia kuin yleis­tie­don puute.

    2. R. V.:
      Tai­dan itse­kin olla kou­lut­ta­ma­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kier­tää aurin­koa tai aurin­ko maa­ta täy­sin riip­puen sii­tä, kum­paan sat­tuu koor­di­naa­tis­ton ori­gon asettamaan.

      Mui­sa­tan hyvin perus­kou­lu vuo­sil­ta­ni 1990-luvul­ta että moni kou­lu­ka­ve­ri­ni luu­li ihan tosis­saan maan­tie­don tun­neil­la että Yhdys­val­tain pää­kau­pun­ki on New York. He eivät olleet kuul­leet­kaan mis­tään Was­hing­don DC:istä ja tämä siis tapah­tui suo­ma­lai­ses­sa peruskoulussa

  2. Vai että ”kau­pun­kien äly­mys­tö”. Pikem­min­kin esi­kau­pun­kien. Suur­kau­pun­kien inner cityt on useim­mi­ten rik­ki­näis­ten per­hei­den, sosi­aa­lis­ten ongel­mien, kor­kean rikol­li­suu­den, mata­lan tulo­ta­son, huo­no­jen kou­lu­jen ja lähes luku­tai­dot­to­man väril­li­sen väes­tön ja osin ensim­mäi­sen pol­ven his­paa­ni­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön domi­noi­mia. Oikeas­taan vaan New Yor­kin Man­hat­tan tekee poik­keuk­sen. Siel­lä Cent­ral par­kin ympä­ris­tös­sä on van­haa ja vau­ras­ta kes­kus­ta-asu­mis­ta ja hyviä kou­lu­ja, par­haat kyl­lä­kin yksi­tyi­siä kor­kei­ne lukukausimaksuineen.

    Muu­ten kou­lu­te­tum­pi ja vau­raam­pi väes­tö asuu subur­bias­sa, kau­pun­kien kes­kus­tan ympä­ril­lä. Lii­ke­kes­kus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hil­je­ne­vät iltai­sin. Urbaa­nit inner cityt on kar­mei­ta paik­ko­ja. Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia.

    1. Ame­ri­kan mies:
      Vai että ”kau­pun­kien äly­mys­tö”. Pikem­min­kin esi­kau­pun­kien. Suur­kau­pun­kien inner cityt on useim­mi­ten rik­ki­näis­ten per­hei­den, sosi­aa­lis­ten ongel­mien, kor­kean rikol­li­suu­den, mata­lan tulo­ta­son, huo­no­jen kou­lu­jen ja lähes luku­tai­dot­to­man väril­li­sen väes­tön ja osin ensim­mäi­sen pol­ven his­paa­ni­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön domi­noi­mia. Oikeas­taan vaan New Yor­kin Man­hat­tan tekee poik­keuk­sen. Siel­lä Cent­ral par­kin ympä­ris­tös­sä on van­haa ja vau­ras­ta kes­kus­ta-asu­mis­ta ja hyviä kou­lu­ja, par­haat kyl­lä­kin yksi­tyi­siä kor­kei­ne lukukausimaksuineen.

      Muu­ten kou­lu­te­tum­pi ja vau­raam­pi väes­tö asuu subur­bias­sa, kau­pun­kien kes­kus­tan ympä­ril­lä. Lii­ke­kes­kus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hil­je­ne­vät iltai­sin. Urbaa­nit inner cityt on kar­mei­ta paik­ko­ja. Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia.

      Kyl­lä esi­kau­pun­git las­ke­tan kuu­lu­vak­si kau­pun­kei­hin ja vaik­ka ovat eri kun­nas­sa niin esi­kau­pun­git ovat riip­pu­vai­sia kes­kus­kau­pun­gin työ­pai­kois­ta ja palveluista.

      1. R.Silfverberg: Kyl­lä esi­kau­pun­git las­ke­tan kuu­lu­vak­si kau­pun­kei­hin ja vaik­ka ovat eri kun­nas­sa nii­ne­si­kau­pun­git ovat riip­pu­vai­sia kes­kus­kau­pun­gin työ­pai­kois­ta ja palveluista.

        Yhdys­val­tain kun­ta jako (pii­ri­kun­ta) on hyvin eri­lai­nen kuin Suo­mes­sa. Jos Hel­sin­ki mää­rit­te­li­si pii­ri­kun­ta jakoa Yhdys­val­tain mal­lil­la niin Hel­sin­ki oli­si jaet­tu aina­kin 4 pii­ri­kun­taan jol­la oli­si oma val­tuus­to ja val­tuu­te­tut. Yhtei­nen met­ro­po­li­hall­lin­to nii­lä on kyl­lä toi­sin kuin pääkaupunkiseudulla.

      2. Rahul Soma­ni: Jos Hel­sin­ki mää­rit­te­li­si pii­ri­kun­ta jakoa Yhdys­val­tain mal­lil­la niin Hel­sin­ki oli­si jaet­tu aina­kin 4 pii­ri­kun­taan jol­la oli­si oma val­tuus­to ja valtuutetut.

        Häh? Eikö se ole juu­ri päin­vas­toin? USA:n pii­ri­kun­nat (coun­ty) ovat Suo­men kun­tia suu­rem­mat. Väes­töl­tään USA:n osa­val­tiois­ta lähim­pä­nä Suo­mea tai­ta­vat olla Min­ne­so­ta ja Wiscon­sin. Niis­sä on 87 ja 72 pii­ri­kun­taa eli sel­väs­ti vähem­män kuin Suo­mes­sa kuntia.

      3. Ossi Sare­so­ja: Häh? Eikö se ole juu­ri päin­vas­toin? USA:n pii­ri­kun­nat (coun­ty) ovat Suo­men kun­tia suu­rem­mat. Väes­töl­tään USA:n osa­val­tiois­ta lähim­pä­nä Suo­mea tai­ta­vat olla Min­ne­so­ta ja Wiscon­sin. Niis­sä on 87 ja 72 pii­ri­kun­taa eli sel­väs­ti vähem­män kuin Suo­mes­sa kuntia.

        Pii­ri­kun­nat ovat Yhdys­val­lois­sa yleen­sä pie­niä. Esim New Yor­kis­sa on 5 piirikuntaa;Bronx, Kings (Brookly­nis­sä), New York (Man­hat­ta­nil­la), Queens (Long Islan­dil­la) ja Rich­mond (Sta­ten Islandilla) . 

        Kyl­lä Yhdys­val­lois­sa on myös osa­val­tioi­ta joi­den väki­lu­ku on pie­nem­pi kuin Suo­men. Nämä on muun muas­sa seu­raa­vat; Ete­lä-Caro­li­na, Min­ne­so­ta, Colo­ra­do ja Wiscon­sin . Mut­ta Suo­mea pie­nem­piä osa­val­tioi­ta on Ala­ba­ma, Loui­sia­na, Ken­tuc­ky, Ore­gon, Okla­ho­ma, Con­nec­ticut, Iowa, Utah, Arkan­sas, Neva­da, Mis­sis­sip­pi, Kan­sas, New Mexico , Nebras­ka, Län­si-Vir­gi­nia , Ida­ho, Havai­ji, New Hamps­hi­re , Mai­ne, Rho­de Island , Mon­ta­na, Wyoming, Ver­mont, Poh­jois-ja Ete­lä-Dako­ta, Delawa­re ja jopa Alaska. 

        Ter­ri­to­riois­ta Puer­to Rico on asu­kas­lu­vul­taan pie­nem­pi kuin Suomi.Tosin puer­to­rico­lai­sia on yli 9 mil­joo­naa mut­ta suu­rin osa asuu Puer­to Ricon ulkopuolella.

    2. Ame­ri­kan mies:
      Muu­ten kou­lu­te­tum­pi ja vau­raam­pi väes­tö asuu subur­bias­sa, kau­pun­kien kes­kus­tan ympä­ril­lä. Lii­ke­kes­kus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hil­je­ne­vät iltai­sin. Urbaa­nit inner cityt on kar­mei­ta paik­ko­ja. Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia.

      Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia. 

      Was­hing­ton DC ei ole mikään suur­kau­pun­ki Yhdys­val­tain kate­go­rias­sa. Koko Was­hing­ton DC :n alu­eel­la asuu 705 749 ihmis­tä. Se on Yhdys­val­tain suu­rim­pien kau­pun­kien lis­tal­la sijal­la 20. 

      En läh­ti­si ver­tai­le­maan Was­hing­ton DC:n talou­del­lis­ta ja sosi­aa­lis­ta ase­maa suur­kau­pun­kien kans­sa kuten New York Cityn,Los Ange­le­sin , Chica­gon, Hous­to­nin, Phoe­nix’n, Phi­la­delp­hian, San Anto­nion , San Diegon,Dallasin, San Josen , Aus­ti­nin, Jack­son­vil­len, Fort Wort­hin , Colum­buk­sen, Char­lot­ten, San Franciscon, India­na­po­lik­sen, Seatt­len ja Den­ve­rin kans­sa kos­ka Was­hing­ton DC e kil­pai­le näi­den kau­pun­kien kans­sa . Ver­tai­luk­si voi­sin ottaa kyl­lä kau­pun­git kuten Det­roit, Bal­ti­mo­re, Milwau­kee, Cle­ve­land, St. Louis ja Pitts­burgh sanoa että Was­hing­ton DC on näi­den kau­pun­kien kans­sa ver­tai­lus­sa esim tulois­sa. Was­hing­ton DC ei ole osa­val­tio joten sil­lä ei ole omaa verotusta.Tosin Was­hing­ton DC:n asuk­kaat mak­sa­vat liit­to­val­tion tulo­ve­roa. Was­hing­ton DC:n bud­jet­ti on osa liit­to­val­tion bud­jet­tia. Koko ver­tai­lua Was­hing­ton DC on täs­sä koh­taa poik­keus. Myös Was­hing­ton DC:n väes­tön poh­ja on eri­lai­nen kuin mui­den kaupunkien.

    3. Ame­ri­kan mies:
      Vai että ”kau­pun­kien äly­mys­tö”. Pikem­min­kin esi­kau­pun­kien. Suur­kau­pun­kien inner cityt on useim­mi­ten rik­ki­näis­ten per­hei­den, sosi­aa­lis­ten ongel­mien, kor­kean rikol­li­suu­den, mata­lan tulo­ta­son, huo­no­jen kou­lu­jen ja lähes luku­tai­dot­to­man väril­li­sen väes­tön ja osin ensim­mäi­sen pol­ven his­paa­ni­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön domi­noi­mia. Oikeas­taan vaan New Yor­kin Man­hat­tan tekee poik­keuk­sen. Siel­lä Cent­ral par­kin ympä­ris­tös­sä on van­haa ja vau­ras­ta kes­kus­ta-asu­mis­ta ja hyviä kou­lu­ja, par­haat kyl­lä­kin yksi­tyi­siä kor­kei­ne lukukausimaksuineen.

      Tuo esi­kau­pun­kien kor­kea tulois­ten asui­na­luei­den varal­li­suus ei kos­ke New York Cityä sinän­sä kos­ka New York Cityn vau­raus ja kou­lu­tet­tu väes­tö asuu Man­hat­ta­nin lisäk­si esim Sta­ten Islan­dil­la ja Long Islan­dil­la. Hei­dän vapaa-ajan asun­not ovat nyky­ään kyl­lä Ete­lä-Flo­ri­das­sa. Suu­rin lati­no­maa­han­muut­ta­jat New York Citys­sä ovat puer­to­rico­lai­set ja he ovat itse asias­sa Yhdys­val­tain kan­sa­lai­sia auto­maat­ti­ses­ti. Voi­daan tode­ta New Yor­kis­ta että köy­hät ja rik­kaat asu­vat samoil­la asui­na­lueil­la pait­si eri osoit­tees­sa. New York City on täs­sä koh­taa poik­keus. New York City oli kyl­lä 1970-luvul­la talou­del­li­ses­ti krii­si­kau­pun­ki mut­ta sai liit­to­val­tion tuki­pa­ke­tin ja pää­si uuteen alkuun.

    4. Ame­ri­kan mies:

      Muu­ten kou­lu­te­tum­pi ja vau­raam­pi väes­tö asuu subur­bias­sa, kau­pun­kien kes­kus­tan ympä­ril­lä. Lii­ke­kes­kus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hil­je­ne­vät iltai­sin. Urbaa­nit inner cityt on kar­mei­ta paik­ko­ja. Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia.

      Yhdys­val­tain mur­ha­pää­kau­pun­ki nume­ro 1 on Det­roit eikä Was­hing­ton DC, joka on sijal­la 52 . Jopa Anc­ho­ra­ge Alas­kas­sa on sijal­la 28. murhissa.

    5. Ame­ri­kan mies:
      Vai että ”kau­pun­kien äly­mys­tö”. Pikem­min­kin esi­kau­pun­kien. Suur­kau­pun­kien inner cityt on useim­mi­ten rik­ki­näis­ten per­hei­den, sosi­aa­lis­ten ongel­mien, kor­kean rikol­li­suu­den, mata­lan tulo­ta­son, huo­no­jen kou­lu­jen ja lähes luku­tai­dot­to­man väril­li­sen väes­tön ja osin ensim­mäi­sen pol­ven his­paa­ni­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön domi­noi­mia. Oikeas­taan vaan New Yor­kin Man­hat­tan tekee poik­keuk­sen. Siel­lä Cent­ral par­kin ympä­ris­tös­sä on van­haa ja vau­ras­ta kes­kus­ta-asu­mis­ta ja hyviä kou­lu­ja, par­haat kyl­lä­kin yksi­tyi­siä kor­kei­ne lukukausimaksuineen.

      Muu­ten kou­lu­te­tum­pi ja vau­raam­pi väes­tö asuu subur­bias­sa, kau­pun­kien kes­kus­tan ympä­ril­lä. Lii­ke­kes­kus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hil­je­ne­vät iltai­sin. Urbaa­nit inner cityt on kar­mei­ta paik­ko­ja. Was­hing­ton DC on hyvä esi­merk­ki, parin kort­te­lin pääs­sä val­lan lin­nak­keis­ta on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltai­sin pys­syt pauk­kuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiu­kim­mat, rikol­li­set­han ei mää­ri­tel­män mukai­ses­ti laeis­ta väli­tä) ja huu­me­kaup­pa sekä pari­tus rehot­taa. Revii­ri­kiis­tat ovat väkivaltaisia.

      Nimi­merk­ki Ame­ri­kan mies muis­te­lee 1980-lukua vaik­ka tilas­tot ovat muut­tu­neet ja myös Was­hing­ton DC :n väki­val­ta tilas­tot ovat tip­pu­neet radi­kaa­li­ses­ti 1990-luvul­ta. Kor­keam­mat mur­ha­ti­las­tot löy­ty­vät kau­pun­geis­ta kuten 1. Det­roit, 2. St. Louis, 3. Memp­his, 4. Bal­ti­mo­re. Was­hing­ton DC on sijal­la 52. Esim Cle­ve­land on sijal­la 16.

    6. Ame­ri­kan mies:
      Suur­kau­pun­kien inner cityt on useim­mi­ten rik­ki­näis­ten per­hei­den, sosi­aa­lis­ten ongel­mien, kor­kean rikol­li­suu­den, mata­lan tulo­ta­son, huo­no­jen kou­lu­jen ja lähes luku­tai­dot­to­man väril­li­sen väes­tön ja osin ensim­mäi­sen pol­ven his­paa­ni­maa­han­muut­ta­ja­väes­tön dominoimia. 

      Afroa­me­rik­ka­lais­ten sosi­aa­li­sen tason taus­tal­la on raken­teel­li­nen syr­jin­tä ja sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä kau­pun­gis­tu­mi­sen kans­sa. Afroa­me­rik­ka­lai­set jot­ka asu­vat esim New Yor­kis­sa ovat itse asias­sa parem­min kou­lu­tet­tu­ja kuin ne Afroa­me­rik­ka­lai­set jot­ka asu­vat ete­lä­val­tioi­den pie­nis­sä kau­pun­geis­sa osa­val­tiois­sa kuten Ala­ba­ma, Loui­asia­na ja Geor­gian maa­seu­tu (Atlan­ta on täs­sä koh­taa poikkeus)

    7. Ame­ri­kan mies:
      Oikeas­taan vaan New Yor­kin Man­hat­tan tekee poik­keuk­sen. Siel­lä Cent­ral par­kin ympä­ris­tös­sä on van­haa ja vau­ras­ta kes­kus­ta-asu­mis­ta ja hyviä kou­lu­ja, par­haat kyl­lä­kin yksi­tyi­siä kor­kei­ne lukukausimaksuineen.

      Tuo­kaan ei ihan pidä paik­kan­sa New Yor­kin koh­dal­la että Man­hat­ta­nil­la asui­si New Yor­kin vau­raim­mat asuk­kaat kos­ka se on pää­asias­sa lii­ke­kes­kus. Long Island, Sta­ten Island, Bronx, Queens ja Brooklyn ovat myös halut­tu­ja asuin­paik­ko­ja. Jopa Har­lem on nyky­ään kor­kea­ta­soi­nen asui­na­lue kuin se oli esim vie­lä 30–40 vuot­ta sitten

    1. Mik­ko:
      No entäs Venä­jä? Ha ha ha ha haa?

      Venä­jä ei ole länsimaa.Uskallan väit­tää että Venä­jä on hybri­di eli Euroo­pan ja Aasian välis­sä joka ei sovi län­si­mai­sen yhteis­kun­ta mal­liin sinän­sä mut­ta ei sovi myös­kään itä­mai­seen (ilmai­su on steo­reo­tyy­pi­nen mut­ta käy­tän sitä nyt täs­sä koh­taa) . Mos­ko­van ja Pie­ta­rin ulko­puo­lel­la asuu juu­ri tämä Venä­jä joka ei mie­le itseeän län­si­maa­lai­sek­si kult­tuu­rik­si mut­ta ei itä­mai­sek­si myöskään.

      1. Netis­sä esiin­tyy usein ilmiö, jota kut­su­taan wha­ta­bou­tis­mik­si. Jos joku kir­joit­taa kriit­ti­seen sävyyn Venä­jäs­tä, niin heti joku tulee kysy­mään: “No entäs USA?” Tai sit­ten päin­vas­toin. Hen­ki­lön muka pitää teh­dä valin­ta, että vihaako/rakastaako hän USA­ta ja Venä­jää. Tuol­lai­set kysy­myk­set ovat absur­de­ja (var­sin­kin, jos ne on esi­tet­ty vuo­den 1991 jäl­keen). Yri­tin pil­ka­ta tuol­lai­sia kysymyksiä.

        Minus­ta USAl­la ja Venä­jäl­lä on päin­vas­toin pal­jon yhteis­tä. Viit­taat­kin venä­jän kah­tia­ja­kau­tu­mi­seen Mos­ko­va ja Pie­ta­ri vas­taan muu Venä­jä. Näh­däk­se­ni Soi­nin­vaa­ra kuvaa Ver­den artik­ke­lis­sa lähes vas­taa­vaa ilmiö­tä USAssa.

      2. Mik­ko:
        Netis­sä esiin­tyy usein ilmiö, jota kut­su­taan wha­ta­bou­tis­mik­si. Jos joku kir­joit­taa kriit­ti­seen sävyyn Venä­jäs­tä, niin heti joku tulee kysy­mään: ”No entäs USA?” Tai sit­ten päin­vas­toin. Hen­ki­lön muka pitää teh­dä valin­ta, että vihaako/rakastaako hän USA­ta ja Venä­jää. Tuol­lai­set kysy­myk­set ovat absur­de­ja (var­sin­kin, jos ne on esi­tet­ty vuo­den 1991 jäl­keen). Yri­tin pil­ka­ta tuol­lai­sia kysymyksiä.

        Minus­ta USAl­la ja Venä­jäl­lä on päin­vas­toin pal­jon yhteis­tä. Viit­taat­kin venä­jän kah­tia­ja­kau­tu­mi­seen Mos­ko­va ja Pie­ta­ri vas­taan muu Venä­jä. Näh­däk­se­ni Soi­nin­vaa­ra kuvaa Ver­den artik­ke­lis­sa lähes vas­taa­vaa ilmiö­tä USAssa.

        En ota mis­sään koh­taa sitä kysy­mys­tä esil­le että vihaan­ko vai rakas­taan­ko Venä­jää vai Yhdys­val­to­ja. Kyl­män sodan aika­na tämä oli­si ollut ajan­koh­tai­nen mut­ta emme ole enää kyl­mäs­sä sodas­sa. Juu­ri sen takia näke­myk­se­si ei ole ajankohtainen. 

        Se mitä tar­koi­tin kom­men­til­la­si enem­män Venä­jän ase­maa Euroo­pan ja Aasian välis­sä tran­si­tio val­tio­na joka on maan­tie­teel­li­ses­ti kah­den maan­osan välis­sä jon­ka kult­tuu­ris­sa näkyy sel­väs­ti kah­den maan­osan Aasian ja Euroo­pan vai­kut­tei­ta. Yhdys­val­tain koh­dal­la ei ole vas­taa­via kult­tuu­ril­li­sia ero­ja mitä on Venä­jäl­lä. Yhdys­val­lat on pää­asias­sa kes­ki- ja län­sieu­roop­pa­lai­sen perin­tei­sen väes­tö­poh­jaan perus­tu­va yhteis­kun­ta. Yhdys­val­tain osa­val­tiot eten­kin itä­ran­ni­kol­la ovat olleet tämän perin­nön jat­ka­jia. Juu­ri sen takia ter­mi angloa­me­rik­ka­lai­nen (Anglo-Ame­rican) viit­taa juu­ri Yhdys­val­toi­hin ja ter­mi lati­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen (Latin Ame­rican) viit­taa Kes­ki-ja Ete­lä-Ame­ri­kan mai­hin (poik­keuk­se­na Suri­na­me, Belize ja Guyana ) . Yhdys­val­lois­sa on kol­me osa­val­tio­ta joil­la on lati­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­nen perin­tö (Arizo­na, Neva­da, New Mexico) ja jos­sain mää­rin Kali­for­nia ja Tek­sas. Kysees­sä ei ole wha­ta­bou­tis­mi vaan yhteis­kun­tien his­to­rial­li­nen ja talou­del­li­nen ja kult­tuu­ril­li­nen ver­tai­lua jois­sa Yhdys­val­lat poik­ke­aa esim Venä­jäs­tä huo­mat­ta­vas­ti muun muas­sa poliit­ti­ses­ti, kult­tuu­ril­li­ses­ti ja taloudellisesti. 

        Täs­sä koh­taa en pyri ver­taa­maan Venä­jää vain Neu­vos­to­lii­ton näkö­kul­mas­ta kos­ka sen his­to­rial­li­nen ajan­jak­so kes­ti itse asias­sa 75 vuot­ta joka ei ole pit­kä aika Venä­jän tai edes Suo­men historiassa. 

        On muis­tet­ta­va että Sipe­rian val­loit­ti Pie­ta­ri Suu­ri 1700-luvul­la ja Kau­ka­suk­sen Alek­san­te­ri I ja Kes­ki ‑Aasian Alek­san­te­ri II. Näin ollen Venä­jä kolo­ni­sioi Sipe­rian, Kau­ka­suk­sen ja Kes­ki-Aasian pal­jon ennen kuin Neu­vos­to­liit­to oli perus­tet­tu. Mos­ko­va ja Pie­ta­ri ovat van­ho­ja Venä­jän kau­pun­ke­ja Euroo­pan puo­lel­la ja Sipe­ria on lähes asu­ma­ton alue jos­sain koh­din. Toki siel­lä­kin on omia kaupunkeja. 

        Venä­jän koh­dal­la voi­si ottaa yhden ver­tai­lun Vla­di­vos­to­kin joka ei ole onnis­tu­nut kehit­ty­mään Itä-Aasian talou­del­li­sen nousus­sa mer­kit­tä­väk­si talou­del­li­sek­si kes­kuk­sek­si vaik­ka Vla­di­vos­tok sijait­see Itä-Aasian iso­ja kan­san­ta­louk­sia Kii­nan, Japa­nin ja Ete­lä-Korean vie­res­sä. On myös otet­ta­va huo­mioon että asu­kas­lu­vul­taan Yhdys­val­lat (331 012 956) on maa­il­man 3. suu­rin val­tio asu­kas­lu­vul­taan ja Venä­jä (146 748 590) on vas­ta sijal­la 9. Ver­tai­lu ei ole täs­sä koh­taa miten­kään tas­a­puo­li­nen. Toki Venä­jä voi­si ottaa mal­lia esim Kii­nas­ta ja kysyä itsel­tään miten on mah­dol­lis­ta että Itä-Sipe­rias­ta ei ole teh­ty talou­del­li­ses­ti mer­kit­tä­vää teki­jää Tyy­nen­me­ren alu­eel­la mis­sä Kii­na on onnis­tu­nut haas­ta­maan muun muas­sa Japa­nin hegemonian. 

        Yhdys­val­tain län­si­ran­ni­kol­la ymmär­ret­tiin jo 1980-luvul­la Aasian vai­kutk­sen Tyy­nen­me­ren alu­eel­la. Se alkoi Japa­nin ja Ete­lä-Korean talouk­sien nousul­la ja nyt vuo­ros­sa on Kii­na. Täs­tä syys­tä ran­nik­ko on kehitt­ty­nyt sii­hen suun­taan mihin Osmo Soi­nin­vaa­ra viit­ta­si . Kes­ki­län­si jäi itä­ran­ni­kon ja län­si­ran­ni­kon väliin. Syi­tä on myös liit­to­val­tion poliit­ti­sis­sa pää­tök­sen teos­sa ja osit­tain äänes­tä­jien omis­sa vallinnoissa.

      3. Rahul Soma­ni:

        Yhdys­val­tain län­si­ran­ni­kol­la ymmär­ret­tiin jo 1980-luvul­la Aasian vai­kutk­sen Tyy­nen­me­ren alu­eel­la. Se alkoi Japa­nin ja Ete­lä-Korean­ta­louk­sien­nousul­la ja nyt vuo­ros­sa on Kiina.Tästä syys­tä ran­nik­ko on kehitt­ty­nyt sii­hen suun­taan mihin Osmo Soi­nin­vaa­ra viit­ta­si . Kes­ki­län­si jäi itä­ran­ni­kon ja län­si­ran­ni­kon väliin. Syi­tä on myös liit­to­val­tion poliit­ti­sis­sa pää­tök­sen teos­sa ja osit­tain äänes­tä­jien omis­sa vallinnoissa. 

        Eikö­hän ole myös sel­vää, että kai­ken­lai­set vapaa kaup­pa- ja yhteis­hal­lin­toa­lu­eet joh­ta­vat val­lan ja talou­den kes­kit­ty­mi­seen, eli laa­jem­min val­tios­sa tapah­tuu pola­ri­saa­tio, menes­ty­jä­kes­kuk­set kas­va­vat kun muut lähin­nä taan­tu­vat ja näi­vet­ty­vät. Sit­ten tätä kehi­tys­tä vie­lä koros­ta­vat kai­ken­lai­sen alue­po­li­tii­kan vas­tus­ta­jat. Heil­tä pyy­täi­sin että ajai­si­vat samoil­la kär­ryil­lä alue­po­li­tii­kan vas­tus­ta­mi­sen suh­teen sekä EU:ssa että koti­maas­sa, ehkä täl­löin tämän näkö­kan­nan jär­jet­tö­myys todel­la koros­tui­si ja kir­kas­tui­si hei­dän mielissään.

      4. Sta­dist: Eikö­hän ole myös sel­vää, että kai­ken­lai­set vapaa kaup­pa- ja yhteis­hal­lin­toa­lu­eet joh­ta­vat val­lan ja talou­den kes­kit­ty­mi­seen, eli laa­jem­min val­tios­sa tapah­tuu pola­ri­saa­tio, menes­ty­jä­kes­kuk­set kas­va­vat kun muut lähin­nä taan­tu­vat ja näi­vet­ty­vät. Sit­ten tätä kehi­tys­tä vie­lä koros­ta­vat kai­ken­lai­sen alue­po­li­tii­kan vas­tus­ta­jat. Heil­tä pyy­täi­sin että ajai­si­vat samoil­la kär­ryil­lä alue­po­li­tii­kan vas­tus­ta­mi­sen suh­teen sekä EU:ssa että koti­maas­sa, ehkä täl­löin tämän näkö­kan­nan jär­jet­tö­myys todel­la koros­tui­si ja kir­kas­tui­si hei­dän mielissään.

        Kyl­lä ylei­ses­ti ottaen vien­ti ja tuon­ti sek­to­ri hyö­tyy vapaa­kau­pas­ta ja näin on tapah­tu­nut Yhdys­val­lois­sa eten­kin monel­la sek­to­ril­la. Ne alu­eet jot­ka taan­tu­vat ja näi­vet­ty­vät on osit­tain itse ollut vas­tuus­sa sii­tä että uusia työ­paik­ko­ja ei ole tul­lut alu­eel­le tai myös niin että koko perin­tei­nen teol­li­suus on ollut hidas uudis­tu­maan. Yhdys­val­to­jen koh­dal­la hyvä esi­me­rik­ki on auto­teol­li­suus joka menet­ti kil­pai­lu­ky­kyä eten­kin 1970-luvun lopul­la joh­tuen myös sii­tä että Yhdys­va­lain sisä­mark­ki­noil­le tuli ulko­maa­lai­sia tuon­ti merk­ke­jä, pää­asias­sa japa­ni­lai­sia, ete­lä­ko­rea­lai­sia ja sak­sa­lai­sia auto­ja joi­ta kulut­ta­jat osti­vat laa­dun takia ja perin­tei­set ame­rik­ka­lai­set mer­kit eivät pys­ty­neet kil­pail­la. Ensim­mäi­nen iso näky­vä teki­jä oli Chrys­le­rin ongel­mat 1970-luvun lopul­la ja 2008 taas GM:n vai­keu­det. Yhyds­val­lois­sa ei ole yhte­näis­tä alue­po­li­tiik­kaa kos­ka osa­val­tioil­la on pal­jon val­taa talou­del­li­sis­sa asiois­sa kuten vero­tuk­ses­sa ja työ­lain­sää­dän­nös­sä jne. Euroo­pas­sa tilan­ne on parem­pi kuten Sak­sas­sa jos­sa alue­po­li­tii­ka on ollut Sak­san hal­li­tuk­sen agen­dal­la jo pit­kään. Se sum­ma jon­ka Sak­san hal­li­tus on tuke­nut enti­sen Itä-Sak­san aluei­ta on noin sadois­sa mil­jar­deis­sa eurois­sa joi­ta tulon­siir­to­na teh­tiin Sak­so­jen jäl­lee­nyh­dis­ty­mi­sen jäl­keen. Yhdys­val­lois­sa täl­läis­tä talous­po­li­tiik­kaa teh­tiin vii­mek­si 1930-luvul­la New Dea­lin aikana.

      5. Rahul Soma­ni:
        Venä­jän koh­dal­la voi­si ottaa yhden ver­tai­lun Vla­di­vos­to­kin joka ei ole onnis­tu­nut kehit­ty­mään Itä-Aasian talou­del­li­sen nousus­sa mer­kit­tä­väk­si talou­del­li­sek­si kes­kuk­sek­si vaik­ka Vla­di­vos­tok sijait­see Itä-Aasian iso­ja kan­san­ta­louk­sia Kii­nan, Japa­nin ja Ete­lä-Korean vieressä. 

        Vla­di­vos­tok oli koko Neu­vos­to­lii­ton ole­mas­sao­lon aika­na kiel­let­ty kua­pun­ki ulko­maa­lai­sil­ta kos­ka siel­lä oli lai­vas­to­tu­ki­koh­ta ym salas­sa pidet­tä­vää rekvi­sit­taa. Se että yli­pään­sä NL eikä sitä seu­ran­nut Puti­nin Venä­jä halua ulko­maa­lai­sia yri­tyk­siä maa­han ja vetää tiuk­kaaa viii­su­mi­lin­jaa on joh­ta­nut yksi­puo­li­seeen bulk­ki­raa­ka-aineis­ta riip­pu­vai­seen elinkeinoelämään.

      6. R.Silfverberg: Vla­di­vos­tok oli koko Neu­vos­to­lii­ton ole­mas­sao­lon aika­na kiel­let­ty kua­pun­ki ulko­maa­lai­sil­ta kos­ka siel­lä oli lai­vas­to­tu­ki­koh­ta ym salas­sa pidet­tä­vää rekvi­sit­taa. Se että yli­pään­sä NL eikä sitä seu­ran­nut Puti­nin Venä­jä halua ulko­maa­lai­sia yri­tyk­siä maa­han ja vetää tiuk­kaaa viii­su­mi­lin­jaa on joh­ta­nut yksi­puo­li­seeen bulk­ki­raa­ka-aineis­ta riip­pu­vai­seen elinkeinoelämään.

        Vla­di­vos­to­kis­sa on itse asias­sa nyky­ään pie­ni vapaa­kaup­pa-alue. Vla­di­vos­tok on Venä­jän Kau­koi­dän suu­rin sata­ma kos­ka se on maan­tie­teel­li­ses­ti lähem­pä­nä Kii­naa. Kau­koi­dän kau­pal­le Vla­di­vos­tok on tär­keä sata­ma nyky­ään kos­ka se on Sipe­rian radan pää­te­pis­te. Jo pere­stroi­kan aika­na Vla­di­vos­to­kis­ta suun­ni­tel­tiin vapaa­kaup­pa-aluet­ta kuten oli Vii­pu­ris­ta suunnitelmia.

  3. Jot­kut yhdys­val­ta­lai­set ajat­te­li­jat näke­vät että ongel­ma ei ole joi­den­kin kau­pun­kien lois­ta­va menes­tys sinän­sä, vaan se että näi­den menes­ty­vien kau­pun­kien hyvin­voi­vat asuk­kaat estä­vät mui­ta liit­ty­mäs­tä seu­raan­sa NIM­BY-poli­tii­kal­la: kau­pun­kien (San Francisco jne) kas­vua rajoi­te­taan vas­tus­ta­mal­la tehok­kaas­ti uusia raken­nus­hank­kei­ta ja asun­to­mark­ki­noi­den yli­sään­te­lyn pur­ka­mis­ta. Näin uusia asun­to­ja ja siten uusia mah­dol­li­suuk­sia liit­tyä muu­al­ta maas­ta menes­tyk­sen kes­kuk­siin ei tule riit­tä­väs­ti, ja näi­den kes­kus­ten pil­viin kohoa­vat hin­nat lukit­se­vat taan­tu­vien aluei­den ihmi­set aloil­leen. Ei ihme, että hei­tä harmittaa.

    Täl­lais­ta­han ei var­maan tapah­du Suo­mes­sa, jos­sa ollaan sivis­ty­nei­tä ja yhtei­söl­li­siä, ja halu­taan luo­da kai­kil­le mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä elä­mäs­sä eteen­päin, jopa muut­ta­mal­la peri­fe­riois­ta menes­ty­vil­le alueil­le? Ei aina­kaan Kum­pu­las­sa, Var­tio­saa­res­sa, Kivinokassa…

    1. Johan­nes:
      Jot­kut yhdys­val­ta­lai­set ajat­te­li­jat näke­vät että ongel­ma ei ole joi­den­kin kau­pun­kien lois­ta­va menes­tys sinän­sä, vaan se että näi­den menes­ty­vien kau­pun­kien hyvin­voi­vat asuk­kaat estä­vät mui­ta liit­ty­mäs­tä seu­raan­sa NIM­BY-poli­tii­kal­la: kau­pun­kien (San Francisco jne) kas­vua rajoi­te­taan vas­tus­ta­mal­la tehok­kaas­ti uusia raken­nus­hank­kei­ta ja asun­to­mark­ki­noi­den yli­sään­te­lyn pur­ka­mis­ta. Näin uusia asun­to­ja ja siten uusia mah­dol­li­suuk­sia liit­tyä muu­al­ta maas­ta menes­tyk­sen kes­kuk­siin ei tule riit­tä­väs­ti, ja näi­den kes­kus­ten pil­viin kohoa­vat hin­nat lukit­se­vat taan­tu­vien aluei­den ihmi­set aloil­leen. Ei ihme, että hei­tä harmittaa.

      Täl­lais­ta­han ei var­maan tapah­du Suo­mes­sa, jos­sa ollaan sivis­ty­nei­tä ja yhtei­söl­li­siä, ja halu­taan luo­da kai­kil­le mah­dol­li­suuk­sia pääs­tä elä­mäs­sä eteen­päin, jopa muut­ta­mal­la peri­fe­riois­ta menes­ty­vil­le alueil­le? Ei aina­kaan Kum­pu­las­sa, Var­tio­saa­res­sa, Kivinokassa…

      Väit­täi­sin että pää­kau­pun­ki­seu­dul­la Van­taa on tun­te­nut vas­tuun­sa kun taas eri­tyi­ses­ti Espoo ja Kau­niai­nen ovat kaa­voit­ta­neet asun­to­ja itsek­kääm­min, “parem­mal­le väel­le”. Nyt Espoos­sa­kin on kyl­lä tapah­tu­nut sii­nä muu­tos ja asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat alkaa hil­jal­leen tasoit­tua Van­taan ja Espoon välillä.

  4. OS kir­joit­taa taas perus­teel­li­sen ja hyvän jutun , nyt USAn tilanteesta.

    Itse olen asu­nut USAs­sa sti­pen­di­aat­ti­na vuo­den ja yli 5 vuot­ta myy­nyt siel­lä suo­ma­lais­ta tek­niik­ka. Täl­lä perus­teel­la alle­kir­joi­tan kaik­ki OSn johtopäätökset.

    Mut­ta mikä onkaan isän­maam­me Suo­men koh­ta­lo täs­sä kai­kes­sa? Mis­tä löy­tyy se vii­sas­ten kivi, joka rat­kai­see ongelmamme?

    On help­po sanoa, mis­tä se EI löy­dy: USAs­ta, Marxis­ta, ilmas­to-hys­te­rias­ta, ryös­tä­mäl­lä varak­kail­ta rahat, unoh­ta­mal­la 500 000 työ­tön­täm­me ja kur­juu­teen hylät­ty nuor­ten suku­pol­vi, aja­mal­la par­haat yri­tyk­set ja osaa­jat ulko­mail­le, yllä­pi­tää hyvin­voin­tiam­me vela­no­tol­la, popu­lis­ti­ses­ti kiel­tä­mäl­lä jul­ma todel­li­suus, anta­mal­la poliit­ti­sil­le dema­go­geil­le mah­dol­li­suus aivo­pes­tä medi­aa ja kan­sa­lai­sia, jämäh­tä­mäl­lä teli­nei­siin kun pitäi­si juos­ta lujaa, valit­se­mal­la hal­li­tus teke­mään par­tu­rin osaa­mi­sel­la aivokirurgiaa… 

    Jotain rat­kai­su-vih­jei­tä antaa OS näin: ”…samat talou­den lai­na­lai­suu­det jaka­vat Suo­mes­sa­kin ihmi­siä ja aluei­ta voit­ta­jiin ja häviä­jiin. Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta peh­men­tää iskua. Perus­kou­lum­me antaa olen­nai­ses­ti parem­mat eväät nykyaikaan…”

    Mut­ta mis­tä ne rahat kaik­keen hyvää oikein saa­daan? Jokai­nen täys­jär­ki­nen ymmär­tää, että ilman rahaa kaik­ki hyvin­voin­ti häviää!

    Rat­kai­su­ja on VAIN YKSI: Suo­ma­lai­sis­ta yri­tyk­sis­tä pitää teh­dä taas kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­siä, jot­ta saam­me nuo 500 000 töihin. 

    Suu­rim­man osan uusis­ta työ­pai­kois­ta tekee pk-sek­to­rim­me, jos­sa toi­mii yli 300 000 yri­tys­tä. Noil­le yri­tyk­sil­le 500 000 uuden työ­pai­kan muo­dos­ta­mi­nen oli­si ”piece-of-cake”, jos niil­le vain annet­tai­siin sii­hen oikeu­den­mu­kai­nen ja rei­lu mahdollisuus!

    1. Mil­lai­nen oli­si se oikeu­den­mu­kai­nen ja rei­lu mah­dol­li­suus? Onko Suo­mes­sa poik­keuk­sel­li­sen kor­kea yri­tys­ve­ro­tus? Ovat­ko pal­kat aivan lii­an kor­keat tai pal­kan sivu­ku­lut (elä­ke­va­kuu­tus, sotu­mak­sut, työt­tö­myys vakuu­tus)? Mikä on pie­les­sä mie­les­tä­si? Hal­li­tuk­sen toki jo mai­nit­sit kyvyttömäksi.

      1. TJA­boa kysyy mit­kä oli­si­vat oikeu­den­mu­kai­set ja rei­lut työl­lis­tä­mis­kei­not pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyt­tää näin:
        1) Maa­il­man jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat jous­ta­vik­si, yleis­si­to­vuus pois ja mini­mi­palk­ka aloit­tain tilalle
        2) Maa­il­man 5. kor­kein koko­nais­ve­roas­te alas: Esi­mer­kik­si, jos ostaa palk­ka­tu­loil­la ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, sii­nä on vero­ja noin 70% ja vain noin 30% itse tava­raa. Tämä tukah­dut­taa kai­ken­lais­ta talou­del­lis­ta toimintaa!
        3) Työn­te­ko kan­nat­ta­vak­si laa­jal­la pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la, työ­an­ta­jan ja työn­te­ki­jän kul­loi­sen­kin tilan­teen mukai­ses­ti. Työn­te­ko pitää teh­dä ihmi­sel­le kan­nat­ta­vam­mak­si kuin työt­tö­mä­nä oleminen.
        4) Työl­lis­tä­mi­nen ja irti­sa­no­mi­nen hel­pom­mak­si Tans­kan mal­lin mukaan, laki-mää­räys-vii­dak­koa pur­ka­mal­la. Esi­mer­kik­si kadun­var­teen valo­mai­nok­sen asen­ta­mi­nen vaa­tii yli 10 eri­lais­ta lupaa ja ser­ti­fi­kaat­tia, joi­ta pitää uusia koko ajan.
        5) Ris­ki-yrit­tä­jäl­le ja työn­te­ki­jöil­le­kin pitää antaa kun­nol­li­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen vau­ras­tu­mis­mah­dol­li­suus, siis palk­ka­ve­ro reip­paas­ti alas.
        6) Suo­mes­ta pitää teh­dä yri­tys-ystä­väl­li­nen maa.
        Maas­sa pitää olla omai­suu­den tur­va ja sti­mu­loi­da yri­tyk­sen kas­vat­ta­mi­seen ja työl­lis­tä­mi­seen. Nyt­hän emme voi ollen­kaan luot­taa suo­ma­lai­siin polii­tik­koi­hin täs­sä suhteessa.
        Jokai­nen hal­li­tus­oh­jel­ma näyt­tää kes­kit­ty­vän sii­hen, että miten menes­ty­jil­tä ote­taan rahat pois kei­nol­la mil­lä hyvänsä! 

        Näis­sä 6 koh­das­sa Suo­mi ei ole kil­pai­lu­kyi­nen jul­mas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa. Ei ihme, että par­haat yri­tyk­set ja osaa­jat kar­kaa­vat ulko­mail­le, suu­ry­ri­tys­tem­me perässä!

      2. Sep­po Korp­poo:
        TJA­boa kysyy mit­kä oli­si­vat oikeu­den­mu­kai­set ja rei­lut työl­lis­tä­mis­kei­not pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyt­tää näin:
        1)Maailman jäy­kim­mät työ­mark­ki­nat jous­ta­vik­si, yleis­si­to­vuus pois ja mini­mi­palk­ka aloit­tain tilalle
        2)Maailman 5. kor­kein koko­nais­ve­roas­te alas: Esi­mer­kik­si, jos ostaa palk­ka­tu­loil­la ruo­kaa tai osa­ke­huo­neis­ton, sii­nä on vero­ja noin 70% ja vain noin 30% itse tavaraa.Tämä tukah­dut­taa kai­ken­lais­ta talou­del­lis­ta toimintaa!
        3)Työnteko kan­nat­ta­vak­si laa­jal­la pai­kal­li­sel­la sopi­mi­sel­la, työ­an­ta­jan ja työn­te­ki­jän kul­loi­sen­kin tilan­teen mukai­ses­ti. Työn­te­ko pitää teh­dä ihmi­sel­le kan­nat­ta­vam­mak­si kuin työt­tö­mä­nä oleminen.
        4)Työllistäminen ja irti­sa­no­mi­nen hel­pom­mak­si Tans­kan mal­lin mukaan, laki-mää­räys-vii­dak­koa pur­ka­mal­la. Esi­mer­kik­si kadun­var­teen valo­mai­nok­sen asen­ta­mi­nen vaa­tii yli 10 eri­lais­ta lupaa ja ser­ti­fi­kaat­tia, joi­ta pitää uusia koko ajan.
        5)Riski-yrittäjälle ja työn­te­ki­jöil­le­kin pitää antaa kun­nol­li­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen vau­ras­tu­mis­mah­dol­li­suus, siis palk­ka­ve­ro reip­paas­ti alas.
        6)Suomesta pitää teh­dä yri­tys-ystä­väl­li­nen maa.
        Maas­sa pitää olla omai­suu­den tur­va ja sti­mu­loi­da yri­tyk­sen kas­vat­ta­mi­seen ja työl­lis­tä­mi­seen. Nyt­hän emme voi ollen­kaan luot­taa suo­ma­lai­siin polii­tik­koi­hin täs­sä suhteessa.
        Jokai­nen hal­li­tus­oh­jel­ma näyt­tää kes­kit­ty­vän sii­hen, että miten menes­ty­jil­tä ote­taan rahat pois kei­nol­la mil­lä hyvänsä!

        Näis­sä 6 koh­das­sa Suo­mi ei ole kil­pai­lu­kyi­nen jul­mas­sa kan­sain­vä­li­ses­sä kil­pai­lus­sa. Ei ihme, että par­haat yri­tyk­set ja osaa­jat kar­kaa­vat ulko­mail­le, suu­ry­ri­tys­tem­me perässä!

        Tuos­ta nelos­koh­das­ta, har­vas­sa län­si­maas­sa jouk­koir­ti­sa­no­mi­nen on niin hal­paa ja help­poa kuin Suo­mes­sa vaik­ka yksit­täi­sen hen­ki­lön irti­sa­no­mi­nen on vaikeaa.

        Ja Tans­kan mal­lis­sa työt­tö­myys­kor­vaus on 90% aina 3000 euron kuu­kausi­pal­kaan asti. Onko meil­lä varaa siihen?

      3. K.k.: Ja Tans­kan mal­lis­sa työt­tö­myys­kor­vaus on 90% aina 3000 euron kuu­kausi­pal­kaan asti. Onko meil­lä varaa siihen?

        Ei tie­ten­kään nykyi­sil­lä rakenteilla. 

        Tans­kas­sa­han ei ole yleis­si­to­vuut­ta ja lisäk­si sie­lä lai­te­taan työ­tön vaik­ka leik­kaa­maan kun­nan nur­mikk­koa, jos omaa työ­tä ei mei­naa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla kor­keam­mat työt­tö­myys­kor­vauk­set­kin. Mitä lähem­pä­nä taval­lis­ta työs­sä­käyn­tiä työt­tö­män elä­mä on, sitä suu­rem­pi työt­tö­myys­kor­vaus voi olla.

        On siel­lä mui­ta­kin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artik­ke­lin, jos­sa käy­tiin ero­ja työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la elä­mi­ses­sä. Suo­mes­sa sel­lais­ta kut­sut­tai­siin orja­työk­si, nat­si­la­eik­si ja ties miksi.

      4. Sylt­ty: Ei tie­ten­kään nykyi­sil­lä rakenteilla. 

        Tans­kas­sa­han ei ole yleis­si­to­vuut­ta­ja lisäk­si sie­lä lai­te­taan työ­tön vaik­ka leik­kaa­maan kun­nan nur­mikk­koa, jos omaa työ­tä ei mei­naa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla kor­keam­mat työt­tö­myys­kor­vauk­set­kin. Mitä lähem­pä­nä taval­lis­ta työs­sä­käyn­tiä työt­tö­män elä­mä on, sitä suu­rem­pi työt­tö­myys­kor­vaus voi olla.

        On siel­lä mui­ta­kin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artik­ke­lin, jos­sa käy­tiin ero­ja työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la elä­mi­ses­sä. Suo­mes­sa sel­lais­ta kut­sut­tai­siin orja­työk­si, nat­si­la­eik­si ja ties miksi.

        Myös ter­mi “pii­kayh­teis­kun­ta” on ollut käytössä.

      5. Sylt­ty: Ei tie­ten­kään nykyi­sil­lä rakenteilla. 

        Tans­kas­sa­han ei ole yleis­si­to­vuut­ta­ja lisäk­si sie­lä lai­te­taan työ­tön vaik­ka leik­kaa­maan kun­nan nur­mikk­koa, jos omaa työ­tä ei mei­naa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla kor­keam­mat työt­tö­myys­kor­vauk­set­kin. Mitä lähem­pä­nä taval­lis­ta työs­sä­käyn­tiä työt­tö­män elä­mä on, sitä suu­rem­pi työt­tö­myys­kor­vaus voi olla.

        On siel­lä mui­ta­kin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artik­ke­lin, jos­sa käy­tiin ero­ja työt­tö­myys­kor­vauk­sel­la elä­mi­ses­sä. Suo­mes­sa sel­lais­ta kut­sut­tai­siin orja­työk­si, nat­si­la­eik­si ja ties miksi.

        On Suo­mes­sa­kin kun­tout­ta­va työ­voi­ma­toi­min­ta joka voi käy­tän­nös­sä olla nor­maa­lia työ­tä 9e lisä­kor­vauk­sel­la ilman esin­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­toa. Tuo työ­ter­veys­huol­lon ulko­puo­lel­le jät­tä­mi­nen on kyl­lä pik­ku­mais­ta ilkei­lyä ilman mitään asial­lis­ta perus­tet­ta. Ja 9e ei rii­tä kat­ta­maan kulu­ja joi­ta työs­sä­käyn­nis­tä aiheu­tuu. Käsit­tääk­se­ni aja­tus on alun­pe­rin Sak­sas­ta mut­ta on siel­lä jok­seen­kin yhtä yleis­tä kuin Suo­mes­sa, eli väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na Suo­mi on tähän eri­tyi­ses­ti innos­tu­nut. Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta joh­taa tut­ki­mus­ten mukaan ani­har­voin palk­ka­työ­hön. Sitä käy­te­tään vält­tä­mään kun­nan sak­ko­mak­su­ja mut­ta on vai­kea näh­dä sii­tä mitään hyö­tyä työnhakijalle.

      6. Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta otet­tiin käyt­töön, kos­ka eräät dema­rit oli­vat sitä miel­tä, että jot­kut työt­tö­mät käyt­tä­vät työt­tö­myys­tur­vaa kan­sa­lais­palk­ka­na aiko­mat­ta­kaan työllistyä.

      7. K.k: On Suo­mes­sa­kin kun­tout­ta­va työ­voi­ma­toi­min­ta joka voi­käy­tän­nös­sä olla nor­maa­lia työ­tä 9e lisä­kor­vauk­sel­la ilman esin­mer­kik­si työ­ter­veys­huol­toa. Tuo työ­ter­veys­huol­lon ulko­puo­lel­le jät­tä­mi­nen on kyl­lä pik­ku­mais­ta ilkei­lyä ilman mitään asial­lis­ta perus­tet­ta. Ja 9e ei rii­tä kat­ta­maan kulu­ja joi­ta työs­sä­käyn­nis­tä aiheu­tuu. Käsit­tääk­se­ni aja­tus on alun­pe­rin Sak­sas­ta mut­ta on siel­lä jok­seen­kin yhtä yleis­tä kuin Suo­mes­sa, eli väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na Suo­mi on tähän eri­tyi­ses­ti innos­tu­nut. Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta joh­taa tut­ki­mus­ten mukaan ani­har­voin palk­ka­työ­hön. Sitä käy­te­tään vält­tä­mään kun­nan sak­ko­mak­su­ja mut­ta on vai­kea näh­dä sii­tä mitään hyö­tyä työnhakijalle.

        Työ­ter­veys­huol­lon mak­saa pää­osin työ­nan­ta­ja, saa sit­ten kela­kor­vauk­sia. Muis­sa poh­jois­mais­sa ei ole laki­sää­teis­tä työ­ter­veys­huol­toa, toi­mii vain sopi­mus­poh­jal­la ja kat­ta­vuus huo­nom­pi kuin Suomessa.

      8. K.k.: Tuos­ta nelos­koh­das­ta, har­vas­sa län­si­maas­sa jouk­koir­ti­sa­no­mi­nen on niin hal­paa ja help­poa kuin Suo­mes­sa vaik­ka yksit­täi­sen hen­ki­lön irti­sa­no­mi­nen on vaikeaa.

        Ja Tans­kan mal­lis­sa työt­tö­myys­kor­vaus on 90% aina 3000 euron kuu­kausi­pal­kaan asti. Onko meil­lä varaa siihen?

        Ei Sep­po mitään Tans­kan mal­lia halua, vaan USAn. Ja nime­no­maan Trum­pin ver­sion siitä..

      9. Fidel: Ei Sep­po mitään Tans­kan mal­lia halua, vaan USAn. Ja nime­no­maan Trum­pin ver­sion siitä..

        Kes­kus­te­lu on jo laa­dul­laan kun nimi­merk­ki­kir­joit­ta­ja oikoo omal­la nimel­lään kir­joit­ta­vaa ja ker­too tie­tä­vän­sä parem­min mitä tämä haluaa.

      10. Fidel: Ei Sep­po mitään Tans­kan mal­lia halua, vaan USAn. Ja nime­no­maan Trum­pin ver­sion siitä..

        Olen mel­ko var­ma että arvon Sep­po Korp­poo myös vas­tus­taa Yhdys­val­to­jen kor­kei­den kiin­teis­tö­ve­ro­jen tuo­mis­ta Suomeen.

      11. Hyvät blo­gi-kol­le­gat: Kun täs­sä näyt­tää ole­va kiin­nos­tus­ta sii­tä mis­tä Sep­po tyk­kää, saa­nen valot­taa asiaa:

        Olen 72-vuo­tias DI, joka teh­nyt 46 vuot­ta työ­tä 24/7 Suo­men tek­no­lo­gia­vien­neis­sä, asu­nut ja työs­ken­nel­lyt 6 eri maas­sa. Nyt olen 3 fir­man toi­mi­tus­joh­ta­ja, har­ras­tan teko­ä­ly-busi­nes­ta, tek­no­lo­gia­vien­tiä ja management-koulutusta. 

        Vai­mo­ni, fil. tri Mai­ja kuo­li 2011 syö­pään, jon­ka kans­sa saim­me 2 upea­ta las­ta, ja nyt minul­la on vai­mo­na venak­ko Olga.

        Har­ras­tan his­to­rian luke­mis­ta ja eri­koi­ses­ti tee­ma­na Suo­mi – Venä­jä, jos­ta olen jul­kais­sut vel­je­ni Tapion kans­sa kak­si alku­pe­räis-doku­ment­tei­hin perus­tu­vaa tut­ki­mus­ta, Kos­tian­vir­ran tais­te­lu 1713 ja Vii­pu­rin mene­tys kesäl­lä 1944, jol­loin isä­ni haa­voit­tui kol­man­nen kerran.

        Olen huo­lis­sa­ni isän­maa­ni Suo­men tule­vai­suu­des­ta, ja sik­si kir­joit­te­len täs­sä OSn laa­duk­kaas­sa blogissa. 

        Minun para­dig­ma­ni on loo­gis-empii­ri­nen / evo­luu­tio, tyk­kään evi­dence-based asioi­hin pereh­ty­mi­ses­tä ja rajus­ta­kin debatista.

  5. Taus­ta­vai­kut­ta­ja­na on se, misä Osmo kir­joit­taa — todel­li­se­na ja osin myös luu­lo­na. Mukaan tar­vi­taan lisäk­si eläi­mel­li­set vais­tom­me, ihmi­sen raa­dol­li­suus, jot­ta asiat voi ymmär­tää. Täs­tä näkö­kul­mas­ta kir­joi­tin 8 vuot­ta sit­ten Tuk­hol­man katu­mel­la­kois­ta. Mitä sil­loin sanoin, pätee myös tapah­tu­miin, kun kongres­si vallattiin.
    http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

    1. Jyr­ki Pato­mä­ki:
      Taus­ta­vai­kut­ta­ja­na onse, misä Osmo kir­joit­taa – todel­li­se­na ja osin myös luu­lo­na. Mukaan tar­vi­taan­li­säk­si eläi­mel­li­set vais­tom­me, ihmi­sen raa­dol­li­suus, jot­ta asiat voi ymmär­tää. Täs­tä näkö­kul­mas­ta kirjoitin8 vuot­ta sit­ten Tuk­hol­man katu­mel­la­kois­ta. Mitä sil­loin sanoin, pätee myös tapah­tu­miin, kun kongres­si vallattiin.
      http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

      Yhdys­val­tain kongres­si­ta­lo on yksi maa­il­man var­tioi­duim­mis­ta kan­san­edus­tus­lai­tok­sis­ta. Sil­lä on oma polii­si yksik­kö (Uni­ted Sta­tes Capi­tol police) jon­ka vah­vuus on 20 000 polii­sia. Mukaan lukien hei­dän kalus­to. Myös Yhdys­val­tain puo­lus­tus­mi­nis­te­riö Pen­ta­gon ei ole kovin­kaan kau­ka­na Yhdys­val­tain kongres­si­ta­los­ta. On se kum­ma että maa­il­man suu­rim­man val­tion ase­voi­mat eivät olleet val­mius tilas­sa. On hyvä muis­taa että tänä vuon­na 2021 tulee kulu­neek­si tasan 20 vuot­ta Syys­kuun 11 päi­vän iskuis­ta . Sen jäl­keen Yhdys­val­lois­sa perus­tet­tiin Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­li­suus­vi­ras­to ( Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­li­suus­vi­ras­to ( Uni­ted Sta­tes Depart­ment) jon­ka bud­jet­ti on 40,6 mil­jar­dia dol­la­ria. Tuk­hol­man tai jopa Yhdys­val­tain suu­rien kau­pun­kien mel­la­kat ovat kyl­lä ihan eri kate­go­rias­sa kuin se että Yhdys­val­tain istu­va pre­si­dent­ti kii­hot­taa väki­jouk­ko­ja mars­si­maan Kongres­si­ta­lol­le johon osal­lis­tuu myös eräi­tä senaat­to­re­ja ja edus­ta­jain­huo­neen jäse­niä. Sen jäl­keen tuhan­sia ihmi­siä kokoon­tuu Kongres­si­ta­lon ympä­ril­le ja vaa­ti­vat varapre­si­dent­ti ja Edus­ta­jain­huo­neen puheen­joh­ta­jaa tapet­ta­vak­si ja osa heis­tä on aseis­tau­tu­nei­ta. Edes Black Lives Mat­ter liik­keen mie­le­no­soi­tuk­sis­sa mie­le­no­soit­ta­jat pidet­tiin polii­sin toi­mes­ta 3 km pääs­tä Kongres­si­ta­los­ta . Nyt FBI esi­mer­kik­si epäi­lee sisä­pii­riä val­tauk­ses­sa. Mis­sä täl­läis­tä voi tapah­tua toden­nä­köi­sem­min kuin Yhdys­val­lois­sa? Tämä­kin oli ensim­mäi­nen ker­ta kun Kongres­si­ta­loon tun­keu­tui mie­le­no­soit­ta­jia väki­val­tai­ses­ti sit­ten 1812. Toden­nä­köi­ses­ti täl­läis­tä tapah­tuu pikem­min­kin jos­sain Afri­kan maas­sa jos­sa oppo­si­tio on hävin­nyt vaa­lit aidos­ti vil­pi­li­se­sä vaa­leis­sa. Esi­mer­kik­si Ugan­das­sa. Onko Yhdys­val­lat siis Ame­ri­kan man­te­reen Uganda.

      Ver­tai­lu Tuk­hol­maan on täs­sä on kyl­lä mit­ta kaa­vas­sa ihan tois­ta luok­kaa. Voin kysyä sinul­ta Jyr­ki Pato­mä­ki mil­loin vii­mek­si Edus­kun­ta on val­lat­tu Suo­mes­sa? Siis ei nykyi­nen edus­kun­ta­ta­lo. Mut­ta sen edel­tä­jä raken­nus. Täl­läi­nen­kin tapah­tu­ma on Suo­men his­to­rias­sa tapahtunut. 

      Olen Itse Yhdys­val­tain ja Suo­men kan­sa­lai­nen joten tun­nen molem­pien mai­den poliit­ti­sen his­to­rian . Tie­dän mis­tä puhun

      1. Rahul Soma­ni: Yhdys­val­tain kongres­si­ta­lo on yksi maa­il­man var­tioi­duim­mis­ta kan­san­edus­tus­lai­tok­sis­ta. Sil­lä on oma polii­si yksik­kö (Uni­ted Sta­tes Capi­tol police) jon­ka vah­vuus on 20 000 polii­sia. Mukaan lukien hei­dän kalus­to. Myös Yhdys­val­tain puo­lus­tus­mi­nis­te­riö Pen­ta­gon ei ole kovin­kaan kau­ka­na Yhdys­val­tain kongres­si­ta­los­ta. On se kum­ma että maa­il­man suu­rim­man val­tion ase­voi­mat eivät olleet val­mius tilas­sa. On hyvä muis­taa että tänä vuon­na 2021 tulee kulu­neek­si tasan 20 vuot­ta Syys­kuun 11 päi­vän iskuis­ta . Sen jäl­keen Yhdys­val­lois­sa perus­tet­tii­nYh­dys­val­tain koti­maan tur­val­li­suus­vi­ras­to ( Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­li­suus­vi­ras­to ( Uni­ted Sta­tes Depart­ment) jon­ka bud­jet­ti on 40,6 mil­jar­dia dollaria.Tukholman tai jopa Yhdys­val­tain suu­rien kau­pun­kien mel­la­kat ovat kyl­lä ihan eri kate­go­rias­sa kuin se että Yhdys­val­tain istu­va pre­si­dent­ti kii­hot­taa väki­jouk­ko­ja mars­si­maan Kongres­si­ta­lol­le johon osal­lis­tuu myös eräi­tä senaat­to­re­ja ja edus­ta­jain­huo­neen jäse­niä. Sen jäl­keen tuhan­sia ihmi­siä kokoon­tuu Kongres­si­ta­lon ympä­ril­le ja vaa­ti­vat varapre­si­dent­ti ja Edus­ta­jain­huo­neen puheen­joh­ta­jaa tapet­ta­vak­si ja osa heis­tä on aseis­tau­tu­nei­ta. Edes Black Lives Mat­ter liik­keen mie­le­no­soi­tuk­sis­sa mie­le­no­soit­ta­jat pidet­tiin polii­sin toi­mes­ta 3 km pääs­tä Kongres­si­ta­los­ta. Nyt FBI esi­mer­kik­si epäi­lee sisä­pii­riä val­tauk­ses­sa. Mis­sä täl­läis­tä voi tapah­tua toden­nä­köi­sem­min kuin Yhdys­val­lois­sa? Tämä­kin oli ensim­mäi­nen ker­ta kun Kongres­si­ta­loon tun­keu­tui mie­le­no­soit­ta­jia väki­val­tai­ses­ti sit­ten 1812. Toden­nä­köi­ses­ti täl­läis­tä tapah­tuu pikem­min­kin jos­sain Afri­kan maas­sa jos­sa oppo­si­tio on hävin­nyt vaa­lit aidos­ti vil­pi­li­se­sä vaa­leis­sa. Esi­mer­kik­si Ugandassa.Onko Yhdys­val­lat siis Ame­ri­kan man­te­reen Uganda.

        Ver­tai­lu Tuk­hol­maan on täs­sä on kyl­lä mit­ta kaa­vas­sa ihan tois­ta luok­kaa. Voin kysyä sinul­ta Jyr­ki Pato­mä­ki mil­loin vii­mek­si Edus­kun­ta on val­lat­tu Suo­mes­sa? Siis ei nykyi­nen edus­kun­ta­ta­lo. Mut­ta sen edel­tä­jä raken­nus. Täl­läi­nen­kin tapah­tu­ma on Suo­men his­to­rias­sa tapahtunut. 

        Olen Itse Yhdys­val­tain ja Suo­men kan­sa­lai­nen joten tun­nen molem­pien mai­den poliit­ti­sen his­to­rian . Tie­dän mis­tä puhun

        Kyl­lä Port­lan­dis­sa Ore­go­nis­sa hyö­kät­tiin liit­to­val­tion raken­nus­ta vas­taan ja osin onnis­tut­tiin estä­mään vir­ka­mies­ten työn­te­ko. Ei BLM lii­ke niin via­ton ole, tai­det­tiin polt­taa joku poliisiasemakin.

      2. Count­ry­boy: Kyl­lä Port­lan­dis­sa Ore­go­nis­sa hyö­kät­tiin liit­to­val­tion raken­nus­ta vas­taan ja osin onnis­tut­tiin estä­mään vir­ka­mies­ten työn­te­ko. Ei BLM lii­ke niin via­ton ole, tai­det­tiin polt­taa joku poliisiasemakin.

        Tuo Port­lan­din tapauk­ses­sa oli kyse liit­to­val­tion oikeus­ta­los­ta jon­ka tur­val­li­suu­des­ta vas­taa toden­nä­köi­ses­ti liit­to­val­tion polii­si. Mut­ta polii­sia­se­mat ovat pää­asias­sa osa­val­tioi­den ja pii­ri­kun­tien pai­kal­lis­vi­ran­omais­ten vas­tuul­la. Nii­den tur­val­li­suu­des­ta on ihan eri­lai­set kri­tee­rit kos­ka nii­den juri­dil­li­nen ase­ma riip­puu osavaltiosta. 

        Was­hing­ton D.C ei ole osa­val­tio. Se on Kolum­bian liit­to­pii­ri jol­la on tosin omat kau­pun­ki polii­si por­mes­ta­ri alai­suu­des­sa mut­ta sil­lä ei ole omaa Kan­sal­lis­kaar­tia kuten on osa­val­tioil­la. Ainoa Kan­sal­lis­kaar­ti on liit­to­val­tion. Tosin por­mes­ta­ri voi pyy­tää vir­ka-apua Vir­gi­nian, Mary­lan­din ja New Jer­seyn kan­sal­lis­kaar­til­ta ja näin tapah­tui­kin myöhemmin. 

        Uni­ted Sta­tes Capi­tol Policen vas­tuu on jaet­tu Edus­ta­jain­huo­neen puhee­joh­ta­jan ja Senaa­tin enem­mis­tö puhee­joh­ta­jan kes­ken. Capi­tol Police ei ole Was­hing­to­nin por­mes­ta­rin alai­suu­des­sa. kos­kaan Yhdys­val­tain his­to­rias­sa ei ole Capi­to­lia vas­taan teh­ty täl­läis­tä hyök­käys­tä. Pait­si 1812 kun brit­ti­rat­su­vä­ki hyök­kä­si kau­pun­kiin. Jopa BLM mie­le­no­soit­ta­jat pidet­tiin vii­me vuon­na 2020 mie­le­no­soi­tus­ten aika­na 3 kilo­met­rin pääs­tä Cap­ti­to­lil­le ja muil­ta Was­hing­ton D.C.n hal­lin­to­kort­te­leis­ta pois. Pai­kal­la oli myös tuol­loin liit­to­val­tion Kansalliskaartti. 

        Capi­tol Police kyl­lä sai tie­tää kui­ten­kin että 6.1. oli ollut suun­ni­tel­mis­sa iso­ja mie­le­no­soi­tuk­sis­ta Cap­tio­lin alu­eel­la ja tämä oli FBI:n ja Pen­ta­go­nin tie­dos­sa mut­ta Capi­tol Police ei pyy­tä­nyt vir­kaa­pua edes sil­loin. Jon­ka seu­rauk­se­na myö­hem­min Capi­tol Policen polii­si­pääll­lik­kö jou­tui eroa­maan viras­ta. Nyt Capi­tol Police on tut­kin­nan alai­suu­des­sa. Täs­sä koh­taa Capi­tol Police kyl­lä myös lai­min­löi tehtäviä.

  6. Kii­tos kun nos­tit Yle:n net­ti­uu­tis­ten kiel­tä­mi­sen esil­le. Olen itse­kin pitä­nyt sitä pöy­ris­tyt­tä­vä­nä esi­tyk­se­nä, sekä sii­tä syys­tä että­luen sitä mak­sa­ma­ni Hesa­rin rin­nal­la, että täs­tä syys­tä min­kä itse nos­tat esil­le, eli tar­vi­taan ilmais­ta hyvää jour­na­lis­mia tor­ju­maan vää­rää tietoa.

    1. ToT:
      Kii­tos kun nos­tit Yle:n net­ti­uu­tis­ten kiel­tä­mi­sen esil­le. Olen itse­kin pitä­nyt sitä pöy­ris­tyt­tä­vä­nä esi­tyk­se­nä, sekä sii­tä syys­tä että­luen sitä mak­sa­ma­ni Hesa­rin rin­nal­la, että täs­tä syys­tä min­kä itse nos­tat esil­le, eli tar­vi­taan ilmais­ta hyvää jour­na­lis­mia tor­ju­maan vää­rää tietoa.

      YLE tai­taa olla sijais­kär­si­jä. EU on huo­lis­saan muu­ta­mien EU-mai­den val­tiol­li­sis­ta media­mo­no­po­leis­ta, ja kos­ka YLE on val­tion media, se luo­ki­tel­laan samaan kategoriaan.

  7. O.S:“Mutta mitä ihmet­tä on tekeil­lä? On tar­koi­tus kiel­tää Yleä jul­kai­se­mis­ta teks­ti­muo­tois­ta aineis­toa sivuil­laan ilmai­sek­si, kos­ka se vai­keut­taa mak­sul­lis­ten kana­vien menestystä.

    Sitä­kö oikeas­ti halu­taan, että vain vale­uu­ti­sia saa ilmaiseksi?”

    Media­ta­lot ilmoit­ta­vat aja­van­sa sidos­ryh­mien­sä etu­ja. Se näkyy käy­tän­nös­sä jul­kais­ta­vien jut­tu­jen ja ohjel­mien pai­no­tuk­sis­sa. Vali­taan omal­le sidos­ryh­mäl­le (rahoit­ta­jil­le) edul­li­sia fak­to­ja, mut­ta jäte­tään mai­nit­se­mat­ta niil­le epäedullisia. 

    Isot toi­mi­jat osta­vat pie­nem­mät pois kil­pai­le­mas­ta, joten tie­don­vä­li­tys yksi­na­pais­tuu. Jut­tu­jen on olta­va myy­viä, sel­lai­sia, jot­ka ylit­tä­vät klik­kaus­kyn­nyk­sen. Vain sel­lai­nen lisää kon­ser­nien lii­ke­vaih­toa ja sijoit­ta­jien osinkoja.

    Miten vapaan kil­pai­lun media­kent­tä voi taa­ta luo­tet­ta­van , fak­toi­hin perus­tu­van tie­don­vä­li­tyk­sen ? Näin on Suo­mes­sa­kin jo tapahtunut.

    O.S:n lai­nauk­ses­ta en ymmär­tä­nyt vii­meis­tä lausetta ?

    1. Eemil:
      O.S:”Mutta mitä ihmet­tä on tekeil­lä? On tar­koi­tus kiel­tää Yleä jul­kai­se­mis­ta teks­ti­muo­tois­ta aineis­toa sivuil­laan ilmai­sek­si, kos­ka se vai­keut­taa mak­sul­lis­ten kana­vien menestystä.

      Sitä­kö oikeas­ti halu­taan, että vain vale­uu­ti­sia saa ilmaiseksi?”

      Media­ta­lot ilmoit­ta­vat aja­van­sa sidos­ryh­mien­sä etu­ja. Se näkyy käy­tän­nös­sä jul­kais­ta­vien jut­tu­jen ja ohjel­mien pai­no­tuk­sis­sa. Vali­taan omal­le sidos­ryh­mäl­le (rahoit­ta­jil­le) edul­li­sia fak­to­ja, mut­ta jäte­tään mai­nit­se­mat­ta niil­le epäedullisia. 

      Isot toi­mi­jat osta­vat pie­nem­mät pois kil­pai­le­mas­ta, joten tie­don­vä­li­tys yksinapaistuu.Juttujen on olta­va myy­viä, sel­lai­sia, jot­ka ylit­tä­vät klik­kaus­kyn­nyk­sen. Vain sel­lai­nen lisää kon­ser­nien lii­ke­vaih­toa ja sijoit­ta­jien osinkoja.

      Miten vapaan kil­pai­lun media­kent­tä­voi taa­ta luo­tet­ta­van , fak­toi­hin perus­tu­van tie­don­vä­li­tyk­sen ? Näin on Suo­mes­sa­kin jo tapahtunut.

      O.S:n lai­nauk­ses­ta en ymmär­tä­nyt vii­meis­tä lausetta ?

      Yleis­ra­dio, Sano­ma Media ja Alma Media siis eivät ole Eemi­lin mukaan fak­toi­hin perus­tu­via tie­don­vä­li­tys­tä? Vapaa kil­pai­lu on parem­pi vaih­toeh­to kuin täy­del­li­nen mono­po­li mikä­li se on hyvin sää­del­ty. Tämä on ver­rat­ta­vis­sa esi­mer­kik­si vähit­täis­kau­paan. Vapaa kil­pai­lu on parem­pi kuin val­tiol­li­nen tai yksi­tyi­nen mono­po­li. Yhdys­val­lois­sa on tie­don­vä­li­tyk­sen sää­te­ly elin FCC. Nämä Osmo Soi­nin­vaa­ran mai­nit­se­mat vaih­toeh­to mediat eivät ole min­kään sään­te­lyn pii­ris­sä. Vai pitäi­si­kö Eeme­lin mie­les­tä kaik­ki tie­do­tus­vä­li­neet olla val­tion omis­tuk­ses­sa? Vähit­täis­kau­pan koh­dal­la ilmiö muis­tut­tai­si DDR:n vähit­täis­kau­pan tar­jon­taa. Bri­tan­nias­sa on nyt brexi­tin myö­tä tul­lut esil­le mitä se oikeas­taan tar­koit­taa kun tava­roi­den vapaa liik­ku­vuus on teh­ty vai­keak­si. Lisää byrokratiaa

      1. Sano­ma Oyj käy­tän­nös­sä mää­rää tämän val­tion puhee­nai­heet ja vaa­leis­sa ehdok­kaat, jot­ka saa­vat julkisuutta.

        Demo­kra­tian kan­nal­ta on vaa­ral­lis­ta, että media­ta­lo­jen mark­ki­nao­suuk­sia ei rajoiteta.

        Irti­sa­noin sekä hesa­rin, että aamu­leh­den, kun tuos­ta kuulin.

      2. FM:
        Sano­ma Oyj käy­tän­nös­sä mää­rää tämän val­tion puhee­nai­heet ja vaa­leis­sa ehdok­kaat, jot­ka saa­vat julkisuutta.

        Demo­kra­tian kan­nal­ta on vaa­ral­lis­ta, että media­ta­lo­jen mark­ki­nao­suuk­sia ei rajoiteta.

        Irti­sa­noin sekä hesa­rin, että aamu­leh­den, kun tuos­ta kuulin.

        Kään­tei­ses­ti voi­daan tode­ta toi­sin. Onko se sanan­va­pau­den kan­nal­ta on vaa­ral­lis­ta, että media­ta­lo­jen ase­maa pyri­tään rajoittamaan.?

      3. Rahul Soma­ni: Kään­tei­ses­ti voi­daan tode­ta toi­sin. Onko se sanan­va­pau­den kan­nal­ta on vaa­ral­lis­ta, että media­ta­lo­jen ase­maa pyritäänrajoittamaan.?

        Mitä sanan­va­paut­ta se on, jos Sano­ma Oyj omis­taa käy­tän­nös­sä kaik­ki mer­kit­tä­vät mediat Suo­mes­sa? Mark­ki­nao­suus äly­luu­reil­la luet­ta­vis­ta uuti­sis­ta lie­nee luok­kaa 95%.

      4. FM: Mitä sanan­va­paut­ta se on, jos Sano­ma Oyj omis­taa käy­tän­nös­sä kaik­ki mer­kit­tä­vät mediat Suo­mes­sa? Mark­ki­nao­suus äly­luu­reil­la luet­ta­vis­ta uuti­sis­ta lie­nee luok­kaa 95%.

        Vaik­ka Sano­ma Oyj omis­taa pal­jon medioi­ta Suo­mes­sa niin Sano­ma Oyj:n omis­ta­ja poh­ja ei ole kes­ki­tet­ty yhdel­le omis­ta­jal­le. Sano­ma Oyj:n suu­ri­mat osak­keen omis­ta­jat ovat: 

        Jane ja Aatos Erkon sää­tiö – 24,35 %
        Ant­ti Her­lin – 12,05 %
        Robin Lan­gens­kiöld – 7,50 %
        Rafae­la Sep­pä­lä – 6,28 %
        Hel­sin­gin San­omain Sää­tiö – 3,35 %
        Kes­ki­näi­nen Elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiö Ilma­ri­nen – 2,69 %

        Tämä ei vie­lä riko mitään kil­pai­lu­la­ke­ja. Suo­mi on kie­lel­li­ses­ti pie­ni maa joten median hajaut­ta­mi­nen on mah­don­ta. Skan­di­vaa­vi­set Poh­jois­maat (Ruot­si, Norja,Islanti ja Tans­ka) ovat pal­jon parem­mas­sa ase­mas­sa kos­ka kie­li on hyvin lähel­lä toi­si­aan. Suo­men­kie­li on poik­keus joten kysyn­tää on vähem­män. Tämä kos­kee myös esim kir­jal­li­suut­ta ja elo­ku­via. Pie­ni kie­li alue joten vähem­män kysyntää.

  8. >Mut­ta mitä ihmet­tä on tekeil­lä? On tar­koi­tus kiel­tää Yleä julkaisemista …

    Tämä. Jos täs­sä on kyse (yksi­tyi­sen median masi­noi­mas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niin­kuin olen ymmär­tä­nyt, niin sil­le pitää pan­na kam­po­hin kai­kin kei­non ja tar­vit­taes­sä set­viä asia EU-tuo­miois­tui­mes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perus­te­luil­le, var­sin­kin kun somen, perin­tei­sen median näi­vet­ty­mi­sen (syy­nä mai­nos­ra­ho­jen kes­kit­ty­mi­nen Googlen ja Face­boo­kin duo­po­lil­le), vale­uu­tis­ten ja vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen vai­ku­tuk­ses­ta on nyt sel­vä käsi­tys; Suo­men val­tio on sit­keäs­ti vas­tus­ta­nut EU-sään­tö­jä tur­hem­mis­ta­kin syis­tä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la sel­vää miten lopul­ta EU-tuo­miois­tui­mes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

    1. Savi-Eina­ri:
      >Mut­ta mitä ihmet­tä on tekeil­lä? On tar­koi­tus kiel­tää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos täs­sä on kyse (yksi­tyi­sen median masi­noi­mas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niin­kuin olen ymmär­tä­nyt, niin sil­le pitää pan­na kam­po­hin kai­kin kei­non ja tar­vit­taes­sä set­viä asia EU-tuo­miois­tui­mes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perus­te­luil­le, var­sin­kin kun somen, perin­tei­sen median näi­vet­ty­mi­sen (syy­nä mai­nos­ra­ho­jen kes­kit­ty­mi­nen Googlen ja Face­boo­kin duo­po­lil­le), vale­uu­tis­ten ja vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen vai­ku­tuk­ses­ta on nyt sel­vä käsi­tys; Suo­men val­tio on sit­keäs­ti vas­tus­ta­nut EU-sään­tö­jä tur­hem­mis­ta­kin syis­tä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la sel­vää miten lopul­ta EU-tuo­miois­tui­mes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

      Eikös tämä ollut koti­mais­ten kau­pal­lis­ten mediayh­tiöi­den vaa­ti­mus kil­pai­lu­vi­ras­tol­le? Osmo Soi­nin­vaa­ra voi tätä ava­ta. Euroo­pan unio­nin sisä­mark­ki­nat eivät kos­ke vie­lä digi­taa­li­sia sisä­mark­ki­noi­ta. Ne ovat edel­leen kan­sal­li­ses­ti jokai­sen jäsen­val­tion oman sään­te­lyn piirissä

    2. Savi-Eina­ri:
      >Mut­ta mitä ihmet­tä on tekeil­lä? On tar­koi­tus kiel­tää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos täs­sä on kyse (yksi­tyi­sen median masi­noi­mas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niin­kuin olen ymmär­tä­nyt, niin sil­le pitää pan­na kam­po­hin kai­kin kei­non ja tar­vit­taes­sä set­viä asia EU-tuo­miois­tui­mes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perus­te­luil­le, var­sin­kin kun somen, perin­tei­sen median näi­vet­ty­mi­sen (syy­nä mai­nos­ra­ho­jen kes­kit­ty­mi­nen Googlen ja Face­boo­kin duo­po­lil­le), vale­uu­tis­ten ja vaih­toeh­tois­ten fak­to­jen vai­ku­tuk­ses­ta on nyt sel­vä käsi­tys; Suo­men val­tio on sit­keäs­ti vas­tus­ta­nut EU-sään­tö­jä tur­hem­mis­ta­kin syis­tä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la sel­vää miten lopul­ta EU-tuo­miois­tui­mes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

      Vale­uu­ti­set ovat kyl­lä eri asia sinän­sä kuin sala­liit­to­teo­riot. Osmo Soi­nin­vaa­ra otti esil­le Ver­des­sä sen­kin sala­liit­to­teo­rian johon moni ame­rik­ka­lai­nen uskoo että Hil­la­ry Clin­ton omis­taa pizze­roi­ta jois­sa hän pitää lap­si­van­ke­ja käyt­tääk­seen hei­tä sek­sior­ji­na. Tämä uuti­nen tuli kyl­lä esil­le 2016 presidentinvaaleissa

  9. Menes­ty­vien pik­ku­kau­pun­kien Suomi.

    On surul­lis­ta kat­soa kuin­ka kaik­ki Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen ulko­puo­lel­la kuo­lee pys­tyyn. Koro­na opet­ti, ettei kau­pun­gis­tu­mi­sen megat­ren­din tar­vit­se tar­koit­taa sitä, että kaik­ki pak­kau­tuu yhteen mil­joo­nien ihmis­ten kasaan kuin mus­taan aukkoon.

    Suo­mes­sa voi­si olla 40 pien­tä ja menes­ty­vää kau­pun­kia, jois­sa jokai­ses­sa on yli­opis­to ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu, mut­ta myös työ­paik­ko­ja. Oppi­lai­tos­ten ei toki tar­vit­se olla itse­näi­siä vaan sivu­toi­mi­pis­teet riittävät.

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­tai­si kaik­ki muut pait­si yhden toi­mi­pis­teen: ei sii­nä ole jär­jen häivähdystä.

    Kun kau­pun­ki on riit­tä­vän pie­ni, niin siel­lä voi kul­kea nopeas­ti jul­ki­sil­la, kävel­len ja pyö­räil­len, mut­ta myös­kään autot eivä ole ongel­ma, kos­ka nii­tä on vähän. Samoin ympä­ril­lä ole­va maa­seu­tu saa hel­pom­min tuo­tet­tua lähi­ruo­kaa pie­nel­le kau­pun­gil­le kuin suur­kau­pun­gil­le. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa solu­ta­lous voi tuot­taa ruu­an ihan kau­pun­gin liepeillä.

    Itse olen työ­ural­la­ni pis­tees­sä, jos­sa nousen vain por­tai­kos­sa ylös­päin ja aina vain suu­rem­paan kau­pun­kiin. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kau­pun­kien kas­vaes­sa ongel­mat­kin. Etä­töi­den aika on lait­ta­nut minut haa­vei­le­maan sel­lai­ses­ta noin 50 000 asuk­kaan tii­viis­tä ja vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta, jos­sain Itä- tai Poh­jois-Suo­mes­sa. Teams kokouk­ses­sa on par­hail­laan ihmi­siä kai­kil­ta man­te­reil­ta Ete­lä­man­ner­ta lukuu­not­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­räl­tä, että kaik­kien pitäi­si asua vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

    Kai­kis­ta sur­ku­hu­pai­sin­ta on aja­tus sii­tä, että viet­täi­si edes puo­li tun­tia työ­mat­kal­la nykyi­sen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuo­si sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kokouk­sen takia len­tä­mi­nen toi­sel­le puo­len planeettaa.

    Ehkä­pä hyvin­voin­tia voi­si jakaa kau­pun­gis­tu­mi­sen avul­la laa­jem­mal­le pik­ku kau­pun­kien avul­la, kun on otet­tu glo­baa­li digiloikka?

    Voi­si teh­dä hyvää popu­lis­min tor­jun­nan näkökulmasta.

    1. FM:

      Etä­töi­den aika on lait­ta­nut minut haa­vei­le­maan sel­lai­ses­ta noin 50 000 asuk­kaan tii­viis­tä ja vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomessa. 

      Teams kokouk­ses­sa on par­hail­laan ihmi­siä kai­kil­ta man­te­reil­ta Ete­lä­man­ner­ta lukuu­not­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­räl­tä, että kaik­kien pitäi­si asua vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Lon­too ja Hel­sin­ki eivät kyl­lä kil­pai­le kes­ke­nään mut­ta esi­mer­kik­si Lon­too ja Ams­ter­dam kyl­lä kil­pai­le­vat ja Lon­too on toden­nä­köi­ses­ti hävi­jä kos­ka Brexit pakot­taa pank­ke­ja ja finans­sia­laa siir­ty­mään muu­al­le Euroop­paa jois­ta Ams­ter­dam oli yksi mui­den jou­kos­sa hou­kut­te­le­va kau­pun­ki. En usko että kovin­kaan moni myös Suo­mes­sa asu­va ulko­maa­lai­nen jol­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen työ­paik­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la muut­tai­si Itä- tai Poh­jois-Suo­meen kos­ka ilmas­to ei tai­da hou­ku­tel­la asiak­kai­ta. Näin on myös tren­di Yhdys­val­lois­sa jos­sa on pal­jon pie­niä kau­pun­ke­ja mut­ta nii­den sijain­ti on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an poh­joi­ses­sa. Ete­län osa­val­tioi­den kau­pun­git kuten Phoe­nix ja Atlan­ta hou­kut­te­le­vat pal­jon enem­män uusia asuk­kai­ta kuin esi­mer­kik­si Kan­sas City, Okla­ho­ma City, Milwau­kee jne. Ilmas­to on se mikä rat­kai­see. Suo­ma­lai­set muut­ta­vat tal­vek­si nor­maa­leis­sa olo­suh­teis­sa Espanjaan.

    2. FM:

      Itse olen työ­ural­la­ni pis­tees­sä, jos­sa nousen vain por­tai­kos­sa ylös­päin ja aina vain suu­rem­paan kau­pun­kiin. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kau­pun­kien kas­vaes­sa ongel­mat­kin. Etä­töi­den aika on lait­ta­nut minut haa­vei­le­maan sel­lai­ses­ta noin 50 000 asuk­kaan tii­viis­tä ja vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta, jos­sain Itä- tai Poh­jois-Suo­mes­sa. Teams kokouk­ses­sa on par­hail­laan ihmi­siä kai­kil­ta man­te­reil­ta Ete­lä­man­ner­ta lukuu­not­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­räl­tä, että kaik­kien pitäi­si asua vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Kai­kis­ta sur­ku­hu­pai­sin­ta on aja­tus sii­tä, että viet­täi­si edes puo­li tun­tia työ­mat­kal­la nykyi­sen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuo­si sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kokouk­sen takia len­tä­mi­nen toi­sel­le puo­len planeettaa.

      Ehkä­pä hyvin­voin­tia voi­si jakaa kau­pun­gis­tu­mi­sen avul­la laa­jem­mal­le pik­ku kau­pun­kien avul­la, kun on otet­tu glo­baa­li digiloikka?

      Digi­loik­ka ei aina rat­kai­se sitä että onko työ­mat­ka 30 minuu­tin pääs­sä vai 10 minuu­tin. Kaik­ki ne jot­ka teke­vät etä­työ­tä tie­tä­vät myös sen että var­si­nai­nen työ­paik­ka ei ole oma koti vaan oikea toi­mi­pis­te johon yhteys ote­taan. Tämä ei ole esim myyn­ti ja kaup­pa­mie­hil­le miten­kään toi­mi­va mal­li kun myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia ei voi aina teh­dä puhe­li­men tai tie­to­ko­neen väli­tyk­sel­lä. Mat­kus­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä. digi­loik­ka aut­taa kyl­lä sii­nä­kin mut­ta fyy­si­nen kon­tak­tit ovat aina parem­pia kuin pelk­kä etäyh­tye­det. Olet oikeas­sa digi­loik­ka voi aut­taa ihmi­siä toi­sel­ta puo­lel­ta maa­pal­loa kom­mu­ni­koi­maan toi­sel­le puo­lel­le maa­pal­loa ja teh­dä samal­la työ­tä toi­sel­ta puo­lel­ta maa­pal­loa. Tosin aikae­ro on huo­mioi­ta­va. Yhdys­val­tain lii­ken­ne on itse asias­sa päin­vas­tais­ta. Maan sisäi­nen lii­ken­ne len­täen on vil­kaam­paa kuin esim Euroo­pas­sa jos­sa on hyvät juna yhtey­det. Esi­mer­kik­si Tans­ka on täs­tä hyvä esi­merk­ki. Ei tar­vit­se asua Köö­pen­ha­mi­nan kes­kus­tas­sa kun Tans­kan saa­ril­ta pää­see junal­la nopeas­ti Kööpenhaminaan.

    3. FM:
      Suo­mes­sa voi­si olla 40 pien­tä ja menes­ty­vää kau­pun­kia, jois­sa jokai­ses­sa on yli­opis­to ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu, mut­ta myös työ­paik­ko­ja. Oppi­lai­tos­ten ei toki tar­vit­se olla itse­näi­siä vaan sivu­toi­mi­pis­teet riittävät. 

      Yli­opis­to­ja on Suo­mes­sa ihan riit­tä­väs­ti. Var­maan eni­ten maa­il­mas­sa väki­lu­kuun näh­den ja ne ovat hajal­laan. Jos halu­aa aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen niin töi­tä löy­tyy par­hai­ten kas­vu­kes­kuk­sis­ta ellet ole lää­kä­ri, opet­ta­ja, eläin­lää­kä­ri, met­sän­hoi­ta­ja tai puun­ja­los­tuk­sen insi­nöö­ri. Jos halu­aa nime­no­maan asua pik­ku­kau­pun­gis­sa, riit­tää että on käy­nyt ammat­ti­kou­lun. Niil­lä­kin tuloil­la pys­tyy hank­ki­maan oma­ko­ti­ta­lon ja citymaasturin. 

      FM:
      Itse olen työ­ural­la­ni pis­tees­sä, jos­sa nousen vain por­tai­kos­sa ylös­päin ja aina vain suu­rem­paan kau­pun­kiin. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kau­pun­kien kas­vaes­sa ongel­mat­kin. Etä­töi­den aika on lait­ta­nut minut haa­vei­le­maan sel­lai­ses­ta noin 50 000 asuk­kaan tii­viis­tä ja vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta, jos­sain Itä- tai Poh­jois-Suo­mes­sa. Teams kokouk­ses­sa on par­hail­laan ihmi­siä kai­kil­ta man­te­reil­ta Ete­lä­man­ner­ta lukuu­not­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­räl­tä, että kaik­kien pitäi­si asua vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Jos on työ­elä­mäs­sä saa­vut­ta­nut sel­lai­sen ase­man että pitää itse­ään kor­vaa­mat­to­ma­na työ­nan­ta­jal­leen niin voi ihan hyvin ehdot­taa että muut­taa Lap­peen­ran­taan, Imat­ral­le, Joen­suu­hun tai Kajaa­niin. Sii­tä vaan, aina­kin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la luu­li­si onnis­tu­van. Kai­kil­la ei ole sel­lais­ta ase­maa vaan jou­tuu ole­maan siel­lä mis­sä muut ovat. Kaik­ki eivät opi uusia asioi­ta mikä on työ­elä­mäs­sä tär­ke­ää nykyi­sin, kat­so­mal­la ruu­tua. Vai ovat­ko he jot­ka eivät opi, ns ludditteja?

      Digi­loik­ka ja koro­na aiheut­taa työt­tö­myyt­tä myös asian­tun­ti­ja­töis­sä kos­ka töi­tä voi siir­tää ulko­mail­le ja van­ho­ja jot­ka eivät ole sisäis­tä­neet koto­na työs­ken­te­lyn ja ruu­dun tui­jot­ta­mi­sen kult­tuu­ria, saneee­ra­taan pois.

    4. FM:
      Menes­ty­vien pik­ku­kau­pun­kien Suomi.

      On surul­lis­ta kat­soa kuin­ka kaik­ki Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen ulko­puo­lel­la kuo­lee pys­tyyn. Koro­na opet­ti, ettei kau­pun­gis­tu­mi­sen megat­ren­din tar­vit­se tar­koit­taa sitä, että kaik­ki pak­kau­tuu yhteen mil­joo­nien ihmis­ten kasaan kuin mus­taan aukkoon.

      Suo­mes­sa voi­si olla 40 pien­tä ja menes­ty­vää kau­pun­kia, jois­sa jokai­ses­sa on yli­opis­to ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu, mut­ta myös työ­paik­ko­ja. Oppi­lai­tos­ten ei toki tar­vit­se olla itse­näi­siä vaan sivu­toi­mi­pis­teet riittävät.

      Kau­pun­gis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­tai­si kaik­ki muut pait­si yhden toi­mi­pis­teen: ei sii­nä ole jär­jen häivähdystä.

      Kun kau­pun­ki on riit­tä­vän pie­ni, niin siel­lä voi kul­kea nopeas­ti jul­ki­sil­la, kävel­len ja pyö­räil­len, mut­ta myös­kään autot eivä ole ongel­ma, kos­ka nii­tä on vähän. Samoin ympä­ril­lä ole­va maa­seu­tu saa hel­pom­min tuo­tet­tua lähi­ruo­kaa pie­nel­le kau­pun­gil­le kuin suur­kau­pun­gil­le. Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa solu­ta­lous voi tuot­taa ruu­an ihan kau­pun­gin liepeillä.

      Itse olen työ­ural­la­ni pis­tees­sä, jos­sa nousen vain por­tai­kos­sa ylös­päin ja aina vain suu­rem­paan kau­pun­kiin. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kau­pun­kien kas­vaes­sa ongel­mat­kin. Etä­töi­den aika on lait­ta­nut minut haa­vei­le­maan sel­lai­ses­ta noin 50 000 asuk­kaan tii­viis­tä ja vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta, jos­sain Itä- tai Poh­jois-Suo­mes­sa. Teams kokouk­ses­sa on par­hail­laan ihmi­siä kai­kil­ta man­te­reil­ta Ete­lä­man­ner­ta lukuu­not­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­räl­tä, että kaik­kien pitäi­si asua vaik­ka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Kai­kis­ta sur­ku­hu­pai­sin­ta on aja­tus sii­tä, että viet­täi­si edes puo­li tun­tia työ­mat­kal­la nykyi­sen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuo­si sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kokouk­sen takia len­tä­mi­nen toi­sel­le puo­len planeettaa.

      Voi­si teh­dä hyvää popu­lis­min tor­jun­nan näkökulmasta.

      Yhdys­val­lois­sa on itse asias­sa monis­sa osa­val­tiois­sa pie­niä kau­pun­ke­ja joi­den elin­voi­mai­suus ei ole nyt­kään miten­kään kil­pai­lu­ky­kyi­nen joten en tie­dä miten tämä voi­si olla Suo­mes­sa elin­voi­mais­ta. Suh­tees­sa väki­lu­kuun Yhdys­val­tain kes­ki­län­nen osa­val­tiot ovat väki­lu­vul­taan Suo­men kokoi­sia. Myös niis­sä on omat yli­opis­tot mut­ta eivät kil­pai­le itä-ja län­si­ran­ni­kon yli­opis­to­jen kans­sa. Syy on myös ilmastossa.Länsirannikon ilmas­to eten­kin Tyy­nen­me­ren on pal­jon läm­pi­mäm­pi kuin kes­ki­län­nen ja sama kos­kee Ete­lä-Suo­mea jon­ka ilmas­to on hou­kut­te­le­vam­pi kuin Poh­jois-ja Itä-Suo­men. Toki pää­kau­pun­ki­seu­dul­la meren lähei­syys tekee ilmas­tos­ta tal­vel­la vii­leäm­män mut­ta täl­läi­siä­kin pak­kas­tal­via ei moni kai­paa eten­kin jos tulee ulkomailta.

    5. FM:
      Kau­pun­gis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­tai­si kaik­ki muut pait­si yhden toi­mi­pis­teen: ei sii­nä ole jär­jen häivähdystä. 

      Nokia ja muut­kin isot fir­mat (Google, Amazon, Mic­ro­soft jne) eivät edes Yhdys­val­lois­sa ole sijoit­ta­neet toi­mi­pis­tei­tä pie­niin kau­pun­kei­hin vaan sel­lai­siin jot­ka kas­va­vat ja menes­ty­vät esim Pheo­nix, Den­ver, Reno ja Car­son City, Hous­ton, Atlan­ta, Savan­nah ja Aus­tin. Nämä­kin kau­pun­git eivät ole perin­tei­ses­ti olleet Yhdys­val­tain his­to­rias­sa iso­ja kau­pun­ke­ja vaan kas­va­neet juu­ri sen takia kos­ka uusia työ­pai­kat tule­vat nii­hin. Mik­si van­hat ame­rik­ka­lai­set teol­li­suus­kau­pun­git kuten Bal­ti­mo­re, Cle­ve­land, Pitts­burgh, Det­roit, St. Louis, Buf­fa­lo ja Cincin­na­ti eivät pär­jää kil­pai­lus­sa mut­ta van­hat isot kau­pun­git kuten New York City, Chica­go ja Phi­la­delp­hia ovat onnis­tu­neet pitä­mään kiin­ni kas­vus­ta ja väes­tös­tä. Sii­nä monia tekijöitä.

      1. Rahul Soma­ni: Nokia ja muut­kin isot fir­mat (Google, Amazon, Mic­ro­soft jne) eivät edes Yhdys­val­lois­sao­le sijoit­ta­neet toi­mi­pis­tei­tä pie­niin kau­pun­kei­hin vaan sel­lai­siin jot­ka kas­va­vat ja menes­ty­vät esim Pheonix,Denver, Reno ja Car­son City, Hous­ton, Atlan­ta, Savan­nah ja Aus­tin. Nämä­kin kau­pun­git eivät ole perin­tei­ses­ti olleet Yhdys­val­tain his­to­rias­sa iso­ja kau­pun­ke­ja vaan kas­va­neet juu­ri sen takia kos­ka uusia työ­pai­kat tule­vat nii­hin. Mik­si van­hat ame­rik­ka­lai­set teol­li­suus­kau­pun­git kuten Bal­ti­mo­re, Cle­ve­land, Pitts­burgh, Det­roit, St. Louis, Buf­fa­lo jaCincin­na­ti eivät pär­jää kil­pai­lus­sa mut­ta van­hat isot kau­pun­git kuten New York City, Chica­go jaP­hi­la­delp­hia ovat onnis­tu­neet pitä­mään kiin­ni kas­vus­ta ja väes­tös­tä. Sii­nä monia tekijöitä.

        Kas­va­vat­ko nämä mai­nit­se­ma­si kau­pun­git todel­la, ei juu­ri näy­tä sil­tä ohei­sen lin­kin mukaan. Var­sin­kin Phi­la­delp­hia vai­kut­taa monel­la mit­ta­ril­la ongel­mal­li­sel­ta kau­pun­gilt. Pal­jon köy­hyyt­tä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF‑8

      2. Count­ry­boy: Kas­va­vat­ko nämä mai­nit­se­ma­si kau­pun­git todel­la, ei juu­ri näy­tä sil­tä ohei­sen lin­kin mukaan. Var­sin­kin Phi­la­delp­hia vai­kut­taa monel­la mit­ta­ril­la ongel­mal­li­sel­ta kau­pun­gilt. Pal­jon köy­hyyt­tä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF‑8

        Ihme kyl­lä New York City on pitä­nyt 1790-luvul­ta asti sijaa 1. eikä sija ole muuttunut.Väestö kehi­tys on ollut siel­lä nousus­sa jo 200 vuot­ta, pait­si poik­keuk­se­na 1980-luvun notkahdus.New York Cityn koh­dal­la kas­vu on nous­sut 1990-luvul­ta alkaen. Se on näh­tä­vis­sä lin­kis­tä kun ver­tai­lee Yhdys­val­tain suu­rim­pien kau­pun­kien väes­tön kehi­tys­tä 1790-luvul­ta 1990-luvulle.New York City on sijal­la 1. Sen väki­lu­ku nousi 1990-luvul­ta 2000-luvul­le. Vaik­ka sen väki­lu­ku las­ki 1980-luvull. 

        Län­si­ran­ni­kon ja ja eräät Tek­sa­sin isot kau­pun­git nousi­vat tuo­na aika­na huo­mat­ta­vas­ti mut­ta eivät rokot­ta­neet New York Cityä vaan perin­tei­sil­tä teol­li­suus­kau­pun­geil­ta kuten Bal­ti­mo­re, Cle­ve­land, Phi­la­delp­hia, Det­roit, Pitts­burgh, Bos­ton ja St. Louis. Joi­den ala­mä­ki on ollut näky­vää. 1900-luvun alus­sa ne oli­vat 10 suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa muun muas­sa St. Louis, Cle­ve­land, Bal­ti­mo­re, Det­roit ja Pitts­burgh .Nämä kau­pun­git menet­ti­vät tuon ase­man 1960-ja 1970-lukun taitteessa. 

        Phi­la­delp­hia jon­ka otit esil­le on täs­tä oikein hyvä esi­merk­ki. Sen sija oli vie­lä 1900-luvun alus­sa aina 1950-luvul­le 3. suu­rin kau­pun­ki. 1960-luvul­ta 1980-luvul­le Phi­la­delp­hian sija oli 4.suurin. Jon­ka jäl­keen sen sija on ollut 5. 1990-luvul­ta alkaen kun se menet­ti ase­man­sa Hous­to­nil­le jos­ta asti se sen sija on sama eli 5.suurin ja Hous­to­nin ase­ma on pysy­nyt sama­na sijal­la 4. Hous­ton on nous­sut koko ajan 1960-luvul­ta asti suu­rim­pien kau­pun­kien joukossa. 

        Mut­ta kai­kis­ta näky­vim­mät esi­mer­kit ovat Bal­ti­mo­re, Cle­ve­land, Phi­la­delp­hia, Det­roit, Pitts­burgh, Bos­ton ja St. Louis. Nii­den ase­ma on lähes tul­koon romah­ta­nut iso­jen kau­pun­kien joukossa.

    6. FM:

      Kau­pun­gis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­tai­si kaik­ki muut pait­si yhden toi­mi­pis­teen: ei sii­nä ole jär­jen häivähdystä.

      Tuo­hon voi­sin ottaa Yhdys­val­lois­ta esi­mer­kin Det­roi­tin kau­pun­gin. Se oli Yhdys­val­tain suur­kau­pun­ki ver­tai­luis­sa 1920-luvul­ta 1980 luvul­le 10 suu­rim­man kau­pun­gin lis­tal­la nyt Det­roit on sijal­la 24. Voi­daan kysyä mik­si Det­roit ei ole saa­nut uusia työ­paik­ko­ja ja inves­ton­te­ja vaan auto­teol­li­suu­den krii­sin aika­na 1970-luvun lopul­la Det­roit taan­tui väes­töl­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti. Kun samaan aikaan New York City oli samas­sa talou­del­li­ses­sa krii­sis­sä mut­taa se pää­si 1990-luvul­la talou­del­li­ses­ti hyvään kas­vuun ja kau­pun­kiin muut­ti ihmi­siä. New York Cityn väes­tön kas­vu oli 1980-luvul­la las­kus­sa kun se taas nousi 1990-luvul­la ja 2000-luvul­la. Täs­sä monia syi­ta. Nokia ja ame­rik­ka­lai­nen auto­teol­li­suus vai­kut­ta­vat kyl­lä kau­pu­gis­tu­mi­seen esim Suo­men koh­dal­la Oulus­sa ja Det­ro­tis­sa mut­ta kun ne lopet­ti­vat niin uusia työ­paik­ko­ja ei tul­lut. Uusia työ­paik­ko­ja on tul­lut kau­pun­kei­hin kuten Phoe­nix , San Anto­nio, Aus­tin, Denver,Atlanta, Hous­ton, Reno, San Anto­nio jne. Uudet kau­pun­git jot­ka oli­vat pie­niä kau­pun­ke­ja vie­lä 1980-ja 1990-luvul­la menes­ty­vät parem­min kuin van­hat isot teol­li­suus­kau­pun­git ja ne ovat jo ohit­ta­neet monen van­han teol­li­suus­kau­pun­gin väki­lu­vun. Phoe­nix, San Antonio,Austin, Den­ver ja Atlan­ta menes­ty­vät parem­min kuin Milwau­kee , Bal­ti­mo­re, Cle­va­land ja muut perin­tei­set suur­kau­pun­git. New York City ja Chica­go pitä­vät sijaa edel­leen 2020-luvul­la kuin ne ovat teh­neet 1900-luvun alus­ta alkaen.Tässä on mie­len­kiin­toi­nen kau­pun­ki maan­tieel­li­nen talou­del­li­sen tut­ki­muk­sen arvio mik­si eräät kau­pun­git esim täs­sä ver­tai­lus­sa menes­ty­vät parem­min kuin muut. Yleen­sä perin­tei­set pik­ku­kau­pun­git jois­ta on tul­lut iso­ja kau­pun­ke­ja esim Phoe­nix sijal­la 6.

      1. Ei tai­da New York Cityn­kään asu­kas­lu­ku juu­ri kas­vaa ja koko osa­val­tios­sa vähe­ni vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na 1,5 milj. On osa rust­belt vyö­hy­ket­tä. Kali­for­nia kas­vaa ja mik­si muu­ten niin monet uudet asiat tule­vat juu­ri siel­tä, ei niin­kään New Yorkista.

      2. Count­ry­boy:
        Ei tai­da New York Cityn­kään asu­kas­lu­ku juu­ri kas­vaa ja koko osa­val­tios­sa vähe­ni vii­mei­sen 10 vuo­den aika­na 1,5 milj. On osa rust­belt vyöhykettä.

        Kyl­lä New York Cityn asu­kas­lu­ku on ollut kas­vus­sa 1990-luvul­ta 2010-luvul­le . New York Cityn väki­lu­ku las­ki 1970-luvul­la (asuk­kai­ta 7 894 862) 1980-luvul­le tul­taes­sa (asuk­kai­ta 7 071 639) . New York Cityn asu­kas­lu­ku on ollut kas­vus­sa 1990-luvul­ta alkaen (asuk­kai­ta 7 322 564) 2000-luvul­le jon­ka aika­na sen väki­lu­ku saa­vut­ti 8 008 278 (2000) ja kas­voi 8 175 133:een (2010). Eli nousus­sa 1990-luvul­ta asti 2010-luvulle.

        New York City ei ole Rust­belt vyö­hyt­keel­lä. New Yor­kin osa­val­tion poh­jois­puol­ten kau­pun­git kuten Roc­hes­ter, Buf­fa­lo ja Syracuse‎ kyl­lä sijait­se­vat Rust­belt vyö­hyt­keel­lä. New York City on iso talou­del­li­nen teki­jä naa­pu­rio­sa­val­tioi­den kuten New Jer­seyn, Con­nec­ticu­tin, Mas­sac­husett­sin, Rho­de Islan­din, Delawa­ren ja Penn­syl­va­nian ran­nik­ko alui­den talouteen. 

        Tilas­tot joi­ta käy­tin (US. Census) 

        https://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-01.pdf
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

      3. Count­ry­boy:
        Kali­for­nia kas­vaa ja mik­si muu­ten niin monet uudet asiat tule­vat juu­ri siel­tä, ei niin­kään New Yorkista. 

        New York City ei kil­pai­le talou­del­li­ses­ti Kali­for­nian kans­sa. San Fran­sisco on ainoa Kali­for­nian kau­pun­geis­ta joil­la on New Yor­kin kans­sa hyvin saman­lais­ta talou­del­lis­ta kil­pai­lua kos­ka molem­mat ovat huo­mat­ta­via finans­si­kau­pun­ke­ja. San Fran­sisco nousu alkoi Kali­for­nian kul­ta­ryn­täyk­ses­tä (1848–1855) sen jäl­keen kun län­si­ran­ni­kol­ta löy­tyi kul­taa ja se kehit­ti län­si­ran­ni­kol­le huo­mat­ta­van pank­ki ja finans­si­pal­ve­lui­ta. Yhdys­val­tain suu­rim­mat ja van­him­mat lii­ke­pan­kit ovat New Yor­kis­ta ja San Fran­siscos­ta. Nämä kak­si kau­pun­kia ovat koko Yhdys­val­tain suu­rim­mat finans­si­kes­kuk­sia. Toi­nen län­si­ran­ni­kol­la ja toi­nen itärannikoilla

      4. Rahul Soma­ni: Nokia ja ame­rik­ka­lai­nen auto­teol­li­suus vai­kut­ta­vat kyl­lä kau­pu­gis­tu­mi­seen esim Suo­men koh­dal­la Oulus­sa ja Det­ro­tis­sa mut­ta kun ne lopet­ti­vat niin uusia työ­paik­ko­ja ei tullut. 

        Kan­nat­taa tar­kis­taa omat mutut. Tek­no­lo­gia­sek­to­ri työl­lis­tää Oulus­sa edel­leen 2000-luvun alun mal­liin, työ­nan­ta­jia vaan on enem­män eikä niis­tä enää puhu­ta ete­län medias­sa niin pal­joa kuin hypevuosina.

        Tilan­ne vii­me kesä­nä, ensim­mäi­sen koro­na-aal­lon jälkeen:

        Työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den osuus työ­voi­mas­ta eli työt­tö­myy­sas­te oli Oulus­sa kesä­kuus­sa 17,7 prosenttia.

        Kuu­den suu­rim­man kau­pun­gin jou­kos­sa, Oulua huo­nom­min ovat asiat Tam­pe­reel­la 19,5, Turus­sa 18,9 ja Van­taal­la 18,0 pro­sent­tia. Vain Hel­sin­ki 17,6 ja Espoo 15,3 pär­jä­si­vät Oulua parem­min. Tätä selit­tää mon­ta eril­lis­tä muut­tu­jaa, jois­ta yksi on tek­no­lo­giay­ri­tys­ten osuus, jot­ka eivät kär­si­neet koro­na-pan­de­mian vai­ku­tuk­sis­ta niin paljon.”

        Det­roi­tin tyh­jen­si “whi­te flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi.

      5. Tul­lis­ta men­nyt:

        Kan­nat­taa tar­kis­taa omat mutut. Tek­no­lo­gia­sek­to­ri työl­lis­tää Oulus­sa edel­leen 2000-luvun alun mal­liin, työ­nan­ta­jia vaan on enem­män eikä niis­tä enää puhu­ta ete­län medias­sa niin pal­joa kuin hypevuosina.

        Tar­koi­tin että tuol­la Nokia sai esi­merk­ki­nä sitä että sil­loin 2000-luvun alus­sa koko Suo­men talous­ve­tu­ri­na oli Nokia ja sen vai­ku­tus. Ei vain Oulus­sa. Myös Espoos­sa ja Salossa.

      6. Tul­lis­ta men­nyt:

        Det­roi­tin tyh­jen­si ”whi­te flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi.

        Det­roit ei kyl­lä tyh­jen­ty­nyt tuol­la whi­te fligh­til­lä joka tar­koi­tat joka liit­tyi Det­roi­tin mel­la­koi­hin 1967 .Tuol­loin val­koi­nen kes­ki­luok­ka muut­ti esi­kau­pun­kei­hin mut­ta Det­roit oli edel­leen 1960-luvul­la Yhdys­val­tain 5. suu­rin kaupunki. 

        Det­roi­tin oli 1920-luvul­ta asti sijal­le 4 Yhdys­val­tain suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa ja saa­vut­ti sijan 5. suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa vas­ta 1950-luvul­la ja piti tuot sijaa 1970-luvul­le asti 

        His­to­rial­li­sen ver­tai­lun vuok­si Det­roit oli sijal­la 9 Yhdys­val­tain suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa vie­lä 1910-luvul­la ja 2000-luvul­le tul­taes­sa sen sija oli 10. suu­rim­pien kau­pun­kien jou­kos­sa. Det­roit saa­vut­ti uudel­leen 20000-luvul­la 1900-luvun alun sijan Yhdys­val­tain suu­rim­pien kau­pun­kien joukossa. 

        Det­roi­tin asu­kas­lu­vun kehi­tys oli 1910-luvu­la 2010-luvul­le seuraava:

        1910-luku: 465 766 (sijal­la 9.)
        1920-luku: 993 078 (sijal­la 4)
        1930-luku: 1 568 662 (sijal­la 4)
        1940-luku: 1 623 452 (sijal­la 4)
        1950-luku: 1 849 568 (sijal­la 5; menet­ti sijan 4. Los Angelesille)
        1960-luku: 1 670 144 (sijal­la 5)
        1970-luku: 1 511 482 (sijal­la 5)
        1980-luku: 1 203 339 (sijal­la 6: menet­ti sijan 5. Houstonille)
        1990-luku: 1 027 974 (sijal­la 7:menetti sijan 6. San Diegolle)
        2000-luku: 951 270 (sijal­la 10).

        Läh­de:
        Popu­la­tion of the 100 Lar­gest Cities and Other Urban Places In The Uni­ted Sta­tes: 1790 to 1990
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

      7. Tul­lis­ta men­nyt:

        Det­roi­tin tyh­jen­si ”whi­te flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi. 

        Det­roi­tin talou­del­li­nen ala­mä­ki alkoi 1970-luvun lopul­la kun ame­rik­ka­lai­nen auto­teol­li­suu­den lip­pu­lai­va­na pidet­ty Chrys­ler ajau­tui pahoi­hin talou­del­li­siin vai­ku­tuk­siin ja jou­tui vel­ka­sa­nee­rauk­seen 1979. Jon­ka seu­rauk­se­na Chrys­ler vähen­si pal­jon väkeä ja lopet­ti myös pysy­väs­ti eräi­den auto brän­dien tuo­tan­not ja suu­rim­mat irti­sa­no­mi­set iski nime­no­maan Det­roi­tiin. Vuo­den 2008 finans­si­krii­sin yhtey­des­sä Det­roit kär­si myös kun Gene­ral Motors jou­tui vel­ka­sa­nee­rauk­seen. Jon­ka yhtey­des­sä se jou­tui vähen­tä­mään väkeä. Ainoa ame­rik­ka­lai­nen auto­teol­li­suu­den joka ei ole tähän men­nes­sä jou­tu­nut vel­ka­sa­nee­rauk­seen on Ford Motor Company.

  10. Yhdys­val­tain kan­sas­ta en tie­dä, mut­ta arvos­tus­ta­ni Yhdys­val­tain val­tio­ta koh­taan Trum­pin kausi on nos­ta­nut, eri­tyi­ses­ti vii­mei­set pari kuu­kaut­ta. Päh­kä­hul­lut ideat ovat juut­tu­neet hal­lin­to­ko­neis­ton rat­tai­siin ja kun rehel­li­set vaa­lit hävi­tään, ne myös hävi­tään, myön­net­tiin tap­pio tai ei. Pre­si­dent­ti­kin voi vie­lä­pä jou­tua syyt­tee­seen rikok­sis­taan, eivät­kä supliik­ki ym. mani­pu­laa­tio­tai­dot ole pelas­ta­neet. Tois­ta on ollut vaik­ka Puti­nin kausi Venäjällä.

  11. San Francisco sijait­see niemellä/saarella ja se ei voi pal­joa kas­vaa muu­ta kuin ylös­päin. Ja siel­lä halu­taan säi­lyt­tää myös puu­ta­lo­ja, jot­ka ovat kau­pun­gil­le ominaisia.Asukkaita vain noin 800000. Maan­jä­ris­tys­ris­ki lähi­vuo­si­na suu­ri, vii­mei­nen iso tai­si olla se 1905. Kaduil­la asu­via on kyl­lä sil­mä­mää­räi­ses­ti pal­jon, Ja sei­nil­lä näkee Google ym Big­Tech yri­tys­ten vas­tai­sia graf­fi­te­ja (nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa mm.). Kas­vu kyl­lä tapah­tuu laa­jal­la Bay areal­la, jos­sa monia kau­pun­ke­ja ja laa­je­ja omakoti/townhouse aluei­ta. Bay arean/Silicon Val­leyn asu­kas­lu­ku on tie­tääk­se­ni yli 10 miljoonaa.

    1. Count­ry­boy:
      San Francisco sijait­see niemellä/saarella ja se ei voi pal­joa kas­vaa muu­ta kuin ylös­päin. Ja siel­lä halu­taan säi­lyt­tää myös puu­ta­lo­ja, jot­ka ovat kau­pun­gil­le ominaisia.Asukkaita vain noin 800000.Maanjäristysriski lähi­vuo­si­na suu­ri, vii­mei­nen iso tai­si olla se 1905. Kaduil­la asu­via on kyl­lä sil­mä­mää­räi­ses­ti pal­jon, Ja sei­nil­lä näkee Google ym Big­Tech yri­tys­ten vas­tai­sia graf­fi­te­ja (nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa mm.). Kas­vu kyl­lä tapah­tuu laa­jal­la Bay areal­la, jos­sa monia kau­pun­ke­ja ja laa­je­ja omakoti/townhouse aluei­ta. Bay arean/Silicon Val­leyn asu­kas­lu­ku on tie­tääk­se­ni yli 10 miljoonaa.

      San Francisco on van­ha län­si­ran­ni­kon pank­ki ja finans­si­kes­kus. San Franciscon talou­del­li­nen ase­man loi Kali­for­nian kul­ta­ryn­täys (1848–1855) jon­ka seu­rauk­se­na län­si­ran­ni­kol­le ja eten­kin San Franciscos­ta kehit­tyi iso finans­si­pal­ve­lu kes­kus. Yhdys­val­lois­sa on kak­si isoa finans­si­pal­ve­lu kes­kus­ta. New York City ja San Francisco. San Franciscon Bay arean kat­taa myös San Josén ja Oaklan­din kau­pun­git ja esik­kau­pun­git. San Franciscon Bay Arean kas­vu on laa­jen­tu­nut sisä­maa­han. Syy mik­si San Franciscon Bay Area on hou­kut­te­le­va asui­na­lue on ilmas­to joka ei ole lii­an kuu­ma mut­ta ei ole lii­an vii­leä. Toi­sin kuin esim Los Ange­le­sin ilmas­to joka on kuuma

  12. PISAn mukaan jenk­ki-pojat pär­jää mel­kein yhtä hyvin hyvin kuin Suo­mi-pojat. No, ehkä PISA ei mit­taa oikein mitään. Mut­ta jos mit­taa, Suo­mi on USA:n tiel­lä. Poi­kien osal­ta. Toki maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­man kou­lu­lai­tok­sen tytöt ovat PISAn mukaan pal­jon amreik­ka­lai­sia tyt­tö­jä parem­pia, pojis­ta puhu­mat­ta. USAn kou­lu­lai­tos­han on var­sin tasa-arvoi­nen suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na tos­sa suhteessa.

  13. Demo­kra­tia ei miten­kään pois­ta yhtei­sön val­ta­hie­rar­kioi­ta ja yksi­löi­den veri­siä tais­te­lu­ja val­lan kah­vas­ta aina ulko­mail­la sodit­ta­via sotia myöten.
    – Se ei myös­kään tee hal­lin­to­pää­tök­sis­tä parempia.

    Yksi yli­voi­mai­nen etu (äänestys)demokratialla kui­ten­kin on: se tekee val­taan pää­syn riip­pu­vai­sek­si hil­jai­ses­ta enemmistöstä.

    Jos tuo yhteys äänes­tä­jän ja hal­lit­se­van luo­kan välil­tä kat­kais­taan (mal­li EU), val­tion har­joit­ta­mal­la tyran­nian mää­räl­lä ja kan­sa­lais­ten kal­toin koh­te­lul­la ei ole mitään rajaa.
    – Hal­lit­se­van luo­kan ei tar­vit­se enää edes muo­dol­li­ses­ti kumar­taa kansalle.
    – Vain sin­ne mis­tä jat­ko­kausi saa­daan; medial­le, ään­ten­las­ken­taoh­jel­mien omis­ta­jil­le, jne, …

  14. hmm..vaimoni 90v vaa­ril­ta sain Ant­ti Tuu­rin “Voi­man mie­het” — 1910–1940 säh­köin­si­nöö­rien elä­män­ta­ri­noi­ta. Jäi mie­leen kun eräs ker­toi että 20-luvul­la mat­ka­si Ame­rik­kaan, teki tou­ko­kuus­ta jou­luun töi­tä sata­mas­sa ja armei­jan parak­ke­ja pys­tyt­tä­mäs­sä, tie­na­si 500$ ja opis­ke­li vuo­den ame­rik­ka­lai­ses­sa yli­opis­tos­sa tuol­la rahal­la, toki hiu­kan tie­na­ten välillä..Aikamoinen elintaso!

Vastaa käyttäjälle Rahul Somani Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.