Yhdysvaltain kylmä sisällissota

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen Yhdys­val­tain tilanteesta pres­i­dentin usutet­tua kan­nat­ta­ji­aan hyökkäämään kongressiin.

Trump ja hänen kan­nat­ta­jansa on pelkkä oire maan sairaud­es­ta. Yhdys­val­lat on huonos­sa jamas­sa. Huo­mat­ta­va osa kansas­ta on suo­ma­laisen mit­ta­pu­un mukaan huonos­ti koulutet­tua, kos­ka koulu­jen taso vai­htelee val­tavasti ja niis­sä pain­ote­taan aika hyödyt­tämiä asioi­ta. Tiedot maail­mas­ta ovat huter­at. Joidenkin tieto­jen mukaan peräti 40 pros­ent­tia amerikkalai­sista elää kuvitellen, että maa­pal­lo olisi noin 10 000 vuot­ta van­ha ja merkit­tävä osa ei tiedä, että maa kiertää aurinkoa eikä aurinko maata.

Tietämät­tömyys ruokkii usko­mat­to­mia salaliittoteorioita.

Nyky­maail­mas­sa kehno koulu­tus antaa aika huonot eväät menestyä.

Toisaal­ta maas­sa on kukois­tavia kaupunke­ja ja maail­man parhaat yliopistot.

Vau­rau­den keskit­tymi­nen kukostavi­in kaupunkei­hin ruokkii katkeru­ut­ta ja sitä Trump osasi käyt­tää hyväk­seen vihan liet­son­nas­sa. Pelot­tavin­ta on, että tätä voidaan apinoi­da muuallakin.

Näyt­tää toden­näköiseltä, että Yhdys­val­tain ase­ma län­tisen maail­man johta­jana on hiipumas­sa, mut­ta mitä tulee tilalle? Euroopan soisi nou­se­van, mut­ta torais­es­ta EU:sta ei siihen ole.

Lue lisää tästä.

76 vastausta artikkeliin “Yhdysvaltain kylmä sisällissota”

  1. Taidan itsekin olla koulut­tam­a­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kiertää aurinkoa tai aurinko maa­ta täysin riip­puen siitä, kumpaan sat­tuu koor­di­naatis­ton origon asettamaan.

    1. R. V.:
      Taidan itsekin olla koulut­tam­a­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kiertää aurinkoa tai aurinko maa­ta täysin riip­puen siitä, kumpaan sat­tuu koor­di­naatis­ton origon asettamaan.

      Salali­it­to­teo­ri­at ovat kyl­lä eri asia kuin yleistiedon puute.

    2. R. V.:
      Taidan itsekin olla koulut­tam­a­ton, kun ajat­te­len niin, että maa kiertää aurinkoa tai aurinko maa­ta täysin riip­puen siitä, kumpaan sat­tuu koor­di­naatis­ton origon asettamaan.

      Muisa­tan hyvin perusk­oulu vuosil­tani 1990-luvul­ta että moni koulukaveri­ni luuli ihan tosis­saan maantiedon tun­neil­la että Yhdys­val­tain pääkaupun­ki on New York. He eivät olleet kuulleetkaan mis­tään Wash­ing­don DC:istä ja tämä siis tapah­tui suo­ma­laises­sa peruskoulussa

    3. Jos aurinko ei viuh­toisi niin kovaa vauh­tia maan ympäri, niin keskipakovoima heikkenisi ja aurinko voisi mässähtää maahan.

  2. Vai että ”kaupunkien älymys­tö”. Pikem­minkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useim­miten rikkinäis­ten per­hei­den, sosi­aal­is­ten ongelmien, korkean rikol­lisu­u­den, mata­lan tulota­son, huono­jen koulu­jen ja läh­es luku­taidot­toman väril­lisen väestön ja osin ensim­mäisen pol­ven his­paan­i­maa­han­muut­ta­javäestön domi­noimia. Oikeas­t­aan vaan New Yorkin Man­hat­tan tekee poikkeuk­sen. Siel­lä Cen­tral parkin ympäristössä on van­haa ja vauras­ta keskus­ta-asum­ista ja hyviä koulu­ja, parhaat kyl­läkin yksi­ty­isiä korkeine lukukausimaksuineen.

    Muuten koulute­tumpi ja vau­raampi väestö asuu sub­ur­bias­sa, kaupunkien keskus­tan ympäril­lä. Liikekeskus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaan­it inner cityt on karmei­ta paikko­ja. Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia.

    1. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymys­tö”. Pikem­minkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useim­miten rikkinäis­ten per­hei­den, sosi­aal­is­ten ongelmien, korkean rikol­lisu­u­den, mata­lan tulota­son, huono­jen koulu­jen ja läh­es luku­taidot­toman väril­lisen väestön ja osin ensim­mäisen pol­ven his­paan­i­maa­han­muut­ta­javäestön domi­noimia. Oikeas­t­aan vaan New Yorkin Man­hat­tan tekee poikkeuk­sen. Siel­lä Cen­tral parkin ympäristössä on van­haa ja vauras­ta keskus­ta-asum­ista ja hyviä koulu­ja, parhaat kyl­läkin yksi­ty­isiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Muuten koulute­tumpi ja vau­raampi väestö asuu sub­ur­bias­sa, kaupunkien keskus­tan ympäril­lä. Liikekeskus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaan­it inner cityt on karmei­ta paikko­ja. Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia.

      Kyl­lä esikaupun­git las­ke­tan kuu­lu­vak­si kaupunkei­hin ja vaik­ka ovat eri kun­nas­sa niin esikaupun­git ovat riip­pu­vaisia keskuskaupun­gin työ­paikoista ja palveluista.

      1. R.Silfverberg: Kyl­lä esikaupun­git las­ke­tan kuu­lu­vak­si kaupunkei­hin ja vaik­ka ovat eri kun­nas­sa niine­sikaupun­git ovat riip­pu­vaisia keskuskaupun­gin työ­paikoista ja palveluista.

        Yhdys­val­tain kun­ta jako (piirikun­ta) on hyvin eri­lainen kuin Suomes­sa. Jos Helsin­ki määrit­telisi piirikun­ta jakoa Yhdys­val­tain mallil­la niin Helsin­ki olisi jaet­tu ainakin 4 piirikun­taan jol­la olisi oma val­tu­us­to ja val­tu­ute­tut. Yhteinen metropoli­hal­llinto niilä on kyl­lä toisin kuin pääkaupunkiseudulla.

      2. Rahul Somani: Jos Helsin­ki määrit­telisi piirikun­ta jakoa Yhdys­val­tain mallil­la niin Helsin­ki olisi jaet­tu ainakin 4 piirikun­taan jol­la olisi oma val­tu­us­to ja valtuutetut.

        Häh? Eikö se ole juuri päin­vas­toin? USA:n piirikun­nat (coun­ty) ovat Suomen kun­tia suurem­mat. Väestöltään USA:n osaval­tioista lähim­pänä Suomea taita­vat olla Min­neso­ta ja Wis­con­sin. Niis­sä on 87 ja 72 piirikun­taa eli selvästi vähem­män kuin Suomes­sa kuntia.

      3. Ossi Sare­so­ja: Häh? Eikö se ole juuri päin­vas­toin? USA:n piirikun­nat (coun­ty) ovat Suomen kun­tia suurem­mat. Väestöltään USA:n osaval­tioista lähim­pänä Suomea taita­vat olla Min­neso­ta ja Wis­con­sin. Niis­sä on 87 ja 72 piirikun­taa eli selvästi vähem­män kuin Suomes­sa kuntia.

        Piirikun­nat ovat Yhdys­val­lois­sa yleen­sä pieniä. Esim New Yorkissa on 5 piirikuntaa;Bronx, Kings (Brook­lynis­sä), New York (Man­hat­tanil­la), Queens (Long Islandil­la) ja Rich­mond (Stat­en Islandilla) . 

        Kyl­lä Yhdys­val­lois­sa on myös osaval­tioi­ta joiden väk­iluku on pienem­pi kuin Suomen. Nämä on muun muas­sa seu­raa­vat; Etelä-Car­oli­na, Min­neso­ta, Col­orado ja Wis­con­sin . Mut­ta Suomea pienem­piä osaval­tioi­ta on Alaba­ma, Louisiana, Ken­tucky, Ore­gon, Okla­homa, Con­necti­cut, Iowa, Utah, Arkansas, Neva­da, Mis­sis­sip­pi, Kansas, New Mex­i­co , Nebras­ka, Län­si-Vir­ginia , Ida­ho, Havai­ji, New Hamp­shire , Maine, Rhode Island , Mon­tana, Wyoming, Ver­mont, Pohjois-ja Etelä-Dako­ta, Delaware ja jopa Alaska. 

        Ter­ri­to­ri­oista Puer­to Rico on asukaslu­vul­taan pienem­pi kuin Suomi.Tosin puer­tori­co­laisia on yli 9 miljoon­aa mut­ta suurin osa asuu Puer­to Ricon ulkopuolella.

    2. Amerikan mies:
      Muuten koulute­tumpi ja vau­raampi väestö asuu sub­ur­bias­sa, kaupunkien keskus­tan ympäril­lä. Liikekeskus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaan­it inner cityt on karmei­ta paikko­ja. Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia.

      Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia. 

      Wash­ing­ton DC ei ole mikään suurkaupun­ki Yhdys­val­tain kat­e­go­ri­as­sa. Koko Wash­ing­ton DC :n alueel­la asuu 705 749 ihmistä. Se on Yhdys­val­tain suurimpi­en kaupunkien listal­la sijal­la 20. 

      En lähtisi ver­taile­maan Wash­ing­ton DC:n taloudel­lista ja sosi­aal­ista ase­maa suurkaupunkien kanssa kuten New York Cityn,Los Ange­lesin , Chicagon, Hous­tonin, Phoenix’n, Philadel­phi­an, San Anto­nion , San Diegon,Dallasin, San Josen , Aus­tinin, Jack­sonvillen, Fort Wor­thin , Colum­buk­sen, Char­lot­ten, San Fran­cis­con, Indi­anapo­lik­sen, Seat­tlen ja Den­verin kanssa kos­ka Wash­ing­ton DC e kil­paile näi­den kaupunkien kanssa . Ver­tailuk­si voisin ottaa kyl­lä kaupun­git kuten Detroit, Bal­ti­more, Mil­wau­kee, Cleve­land, St. Louis ja Pitts­burgh sanoa että Wash­ing­ton DC on näi­den kaupunkien kanssa ver­tailus­sa esim tulois­sa. Wash­ing­ton DC ei ole osaval­tio joten sil­lä ei ole omaa verotusta.Tosin Wash­ing­ton DC:n asukkaat mak­sa­vat liit­to­val­tion tuloveroa. Wash­ing­ton DC:n bud­jet­ti on osa liit­to­val­tion bud­jet­tia. Koko ver­tailua Wash­ing­ton DC on tässä kohtaa poikkeus. Myös Wash­ing­ton DC:n väestön poh­ja on eri­lainen kuin muiden kaupunkien.

    3. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymys­tö”. Pikem­minkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useim­miten rikkinäis­ten per­hei­den, sosi­aal­is­ten ongelmien, korkean rikol­lisu­u­den, mata­lan tulota­son, huono­jen koulu­jen ja läh­es luku­taidot­toman väril­lisen väestön ja osin ensim­mäisen pol­ven his­paan­i­maa­han­muut­ta­javäestön domi­noimia. Oikeas­t­aan vaan New Yorkin Man­hat­tan tekee poikkeuk­sen. Siel­lä Cen­tral parkin ympäristössä on van­haa ja vauras­ta keskus­ta-asum­ista ja hyviä koulu­ja, parhaat kyl­läkin yksi­ty­isiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Tuo esikaupunkien korkea tulois­t­en asuinaluei­den var­al­lisu­us ei koske New York Cityä sinän­sä kos­ka New York Cityn vau­raus ja koulutet­tu väestö asuu Man­hat­tanin lisäk­si esim Stat­en Islandil­la ja Long Islandil­la. Hei­dän vapaa-ajan asun­not ovat nykyään kyl­lä Etelä-Flori­das­sa. Suurin latin­o­maa­han­muut­ta­jat New York Cityssä ovat puer­tori­co­laiset ja he ovat itse asi­as­sa Yhdys­val­tain kansalaisia automaat­tis­es­ti. Voidaan tode­ta New York­ista että köy­hät ja rikkaat asu­vat samoil­la asuinalueil­la pait­si eri osoit­teessa. New York City on tässä kohtaa poikkeus. New York City oli kyl­lä 1970-luvul­la taloudel­lis­es­ti kri­isikaupun­ki mut­ta sai liit­to­val­tion tukipaketin ja pääsi uuteen alkuun.

    4. Amerikan mies:

      Muuten koulute­tumpi ja vau­raampi väestö asuu sub­ur­bias­sa, kaupunkien keskus­tan ympäril­lä. Liikekeskus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaan­it inner cityt on karmei­ta paikko­ja. Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia.

      Yhdys­val­tain murhapääkaupun­ki numero 1 on Detroit eikä Wash­ing­ton DC, joka on sijal­la 52 . Jopa Anchor­age Alaskas­sa on sijal­la 28. murhissa.

    5. Amerikan mies:
      Vai että ”kaupunkien älymys­tö”. Pikem­minkin esikaupunkien. Suurkaupunkien inner cityt on useim­miten rikkinäis­ten per­hei­den, sosi­aal­is­ten ongelmien, korkean rikol­lisu­u­den, mata­lan tulota­son, huono­jen koulu­jen ja läh­es luku­taidot­toman väril­lisen väestön ja osin ensim­mäisen pol­ven his­paan­i­maa­han­muut­ta­javäestön domi­noimia. Oikeas­t­aan vaan New Yorkin Man­hat­tan tekee poikkeuk­sen. Siel­lä Cen­tral parkin ympäristössä on van­haa ja vauras­ta keskus­ta-asum­ista ja hyviä koulu­ja, parhaat kyl­läkin yksi­ty­isiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Muuten koulute­tumpi ja vau­raampi väestö asuu sub­ur­bias­sa, kaupunkien keskus­tan ympäril­lä. Liikekeskus­tois­sa käy­dään töis­sä ja ne hiljenevät iltaisin. Urbaan­it inner cityt on karmei­ta paikko­ja. Wash­ing­ton DC on hyvä esimerk­ki, parin kort­telin päässä val­lan lin­nakkeista on jo se kehi­tys­maa ja slum­mit. Iltaisin pyssyt paukkuu (vaik­ka ase­lait ovat USAn tiukim­mat, rikol­lisethan ei määritelmän mukaises­ti laeista väl­itä) ja huumekaup­pa sekä par­i­tus rehot­taa. Revi­iriki­i­s­tat ovat väkivaltaisia.

      Nim­imerk­ki Amerikan mies muis­telee 1980-lukua vaik­ka tilas­tot ovat muut­tuneet ja myös Wash­ing­ton DC :n väki­val­ta tilas­tot ovat tip­puneet radikaalis­es­ti 1990-luvul­ta. Korkeam­mat murhati­las­tot löy­tyvät kaupungeista kuten 1. Detroit, 2. St. Louis, 3. Mem­phis, 4. Bal­ti­more. Wash­ing­ton DC on sijal­la 52. Esim Cleve­land on sijal­la 16.

    6. Amerikan mies:
      Suurkaupunkien inner cityt on useim­miten rikkinäis­ten per­hei­den, sosi­aal­is­ten ongelmien, korkean rikol­lisu­u­den, mata­lan tulota­son, huono­jen koulu­jen ja läh­es luku­taidot­toman väril­lisen väestön ja osin ensim­mäisen pol­ven his­paan­i­maa­han­muut­ta­javäestön dominoimia. 

      Afroamerikkalais­ten sosi­aalisen tason taustal­la on rak­en­teelli­nen syr­jin­tä ja sil­lä ei ole mitään tekemistä kaupungis­tu­misen kanssa. Afroamerikkalaiset jot­ka asu­vat esim New Yorkissa ovat itse asi­as­sa parem­min koulutet­tu­ja kuin ne Afroamerikkalaiset jot­ka asu­vat etelä­val­tioiden pienis­sä kaupungeis­sa osaval­tiois­sa kuten Alaba­ma, Louiasiana ja Geor­gian maaseu­tu (Atlanta on tässä kohtaa poikkeus)

    7. Amerikan mies:
      Oikeas­t­aan vaan New Yorkin Man­hat­tan tekee poikkeuk­sen. Siel­lä Cen­tral parkin ympäristössä on van­haa ja vauras­ta keskus­ta-asum­ista ja hyviä koulu­ja, parhaat kyl­läkin yksi­ty­isiä korkeine lukukausimaksuineen.

      Tuokaan ei ihan pidä paikkansa New Yorkin kohdal­la että Man­hat­tanil­la asu­isi New Yorkin vau­raim­mat asukkaat kos­ka se on pääasi­as­sa liikekeskus. Long Island, Stat­en Island, Bronx, Queens ja Brook­lyn ovat myös halut­tu­ja asuin­paikko­ja. Jopa Harlem on nykyään korkeata­soinen asuinalue kuin se oli esim vielä 30–40 vuot­ta sitten

    1. Mikko:
      No entäs Venäjä? Ha ha ha ha haa?

      Venäjä ei ole länsimaa.Uskallan väit­tää että Venäjä on hybri­di eli Euroopan ja Aasian välis­sä joka ei sovi län­si­maisen yhteiskun­ta malli­in sinän­sä mut­ta ei sovi myöskään itä­maiseen (ilmaisu on ste­o­reo­tyyp­inen mut­ta käytän sitä nyt tässä kohtaa) . Mosko­van ja Pietarin ulkop­uolel­la asuu juuri tämä Venäjä joka ei miele itseeän län­si­maalaisek­si kult­tuurik­si mut­ta ei itä­maisek­si myöskään.

      1. Netis­sä esi­in­tyy usein ilmiö, jota kut­su­taan whataboutismik­si. Jos joku kir­joit­taa kri­it­tiseen sävyyn Venäjästä, niin heti joku tulee kysymään: “No entäs USA?” Tai sit­ten päin­vas­toin. Henkilön muka pitää tehdä val­in­ta, että vihaako/rakastaako hän USA­ta ja Venäjää. Tuol­laiset kysymyk­set ovat absur­de­ja (varsinkin, jos ne on esitet­ty vuo­den 1991 jäl­keen). Yritin pilkata tuol­laisia kysymyksiä.

        Minus­ta USAl­la ja Venäjäl­lä on päin­vas­toin paljon yhteistä. Viit­taatkin venäjän kah­ti­a­jakau­tu­miseen Mosko­va ja Pietari vas­taan muu Venäjä. Nähdäk­seni Soin­in­vaara kuvaa Ver­den artikke­lis­sa läh­es vas­taavaa ilmiötä USAssa.

      2. Mikko:
        Netis­sä esi­in­tyy usein ilmiö, jota kut­su­taan whataboutismik­si. Jos joku kir­joit­taa kri­it­tiseen sävyyn Venäjästä, niin heti joku tulee kysymään: ”No entäs USA?” Tai sit­ten päin­vas­toin. Henkilön muka pitää tehdä val­in­ta, että vihaako/rakastaako hän USA­ta ja Venäjää. Tuol­laiset kysymyk­set ovat absur­de­ja (varsinkin, jos ne on esitet­ty vuo­den 1991 jäl­keen). Yritin pilkata tuol­laisia kysymyksiä.

        Minus­ta USAl­la ja Venäjäl­lä on päin­vas­toin paljon yhteistä. Viit­taatkin venäjän kah­ti­a­jakau­tu­miseen Mosko­va ja Pietari vas­taan muu Venäjä. Nähdäk­seni Soin­in­vaara kuvaa Ver­den artikke­lis­sa läh­es vas­taavaa ilmiötä USAssa.

        En ota mis­sään kohtaa sitä kysymys­tä esille että vihaanko vai rakas­taanko Venäjää vai Yhdys­val­to­ja. Kylmän sodan aikana tämä olisi ollut ajanko­htainen mut­ta emme ole enää kylmässä sodas­sa. Juuri sen takia näke­myk­sesi ei ole ajankohtainen. 

        Se mitä tarkoitin kom­men­til­lasi enem­män Venäjän ase­maa Euroopan ja Aasian välis­sä tran­si­tio val­tiona joka on maanti­eteel­lis­es­ti kah­den maanosan välis­sä jon­ka kult­tuuris­sa näkyy selvästi kah­den maanosan Aasian ja Euroopan vaikut­tei­ta. Yhdys­val­tain kohdal­la ei ole vas­taavia kult­tuuril­lisia ero­ja mitä on Venäjäl­lä. Yhdys­val­lat on pääasi­as­sa kes­ki- ja län­sieu­roop­palaisen per­in­teisen väestöpo­h­jaan perus­tu­va yhteiskun­ta. Yhdys­val­tain osaval­tiot etenkin itäran­nikol­la ovat olleet tämän perin­nön jatka­jia. Juuri sen takia ter­mi angloamerikkalainen (Anglo-Amer­i­can) viit­taa juuri Yhdys­val­toi­hin ja ter­mi lati­nalaisamerikkalainen (Latin Amer­i­can) viit­taa Kes­ki-ja Etelä-Amerikan mai­hin (poikkeuk­se­na Suri­name, Belize ja Guyana ) . Yhdys­val­lois­sa on kolme osaval­tio­ta joil­la on lati­nalaisamerikkalainen per­in­tö (Ari­zona, Neva­da, New Mex­i­co) ja jos­sain määrin Kali­for­nia ja Tek­sas. Kyseessä ei ole whataboutis­mi vaan yhteiskun­tien his­to­ri­alli­nen ja taloudelli­nen ja kult­tuurilli­nen ver­tailua jois­sa Yhdys­val­lat poikkeaa esim Venäjästä huo­mat­tavasti muun muas­sa poli­it­tis­es­ti, kult­tuuril­lis­es­ti ja taloudellisesti. 

        Tässä kohtaa en pyri ver­taa­maan Venäjää vain Neu­vos­toli­iton näkökul­mas­ta kos­ka sen his­to­ri­alli­nen ajan­jak­so kesti itse asi­as­sa 75 vuot­ta joka ei ole pitkä aika Venäjän tai edes Suomen historiassa. 

        On muis­tet­ta­va että Siper­ian val­loit­ti Pietari Suuri 1700-luvul­la ja Kauka­suk­sen Alek­san­teri I ja Kes­ki ‑Aasian Alek­san­teri II. Näin ollen Venäjä koloni­sioi Siper­ian, Kauka­suk­sen ja Kes­ki-Aasian paljon ennen kuin Neu­vos­toli­it­to oli perustet­tu. Mosko­va ja Pietari ovat van­ho­ja Venäjän kaupunke­ja Euroopan puolel­la ja Siperia on läh­es asuma­ton alue jos­sain kohdin. Toki siel­läkin on omia kaupunkeja. 

        Venäjän kohdal­la voisi ottaa yhden ver­tailun Vladi­vos­tokin joka ei ole onnis­tunut kehit­tymään Itä-Aasian taloudel­lisen nousus­sa merkit­täväk­si taloudel­lisek­si keskuk­sek­si vaik­ka Vladi­vos­tok sijait­see Itä-Aasian iso­ja kansan­talouk­sia Kiinan, Japanin ja Etelä-Kore­an vier­essä. On myös otet­ta­va huomioon että asukaslu­vul­taan Yhdys­val­lat (331 012 956) on maail­man 3. suurin val­tio asukaslu­vul­taan ja Venäjä (146 748 590) on vas­ta sijal­la 9. Ver­tailu ei ole tässä kohtaa mitenkään tas­a­puo­li­nen. Toki Venäjä voisi ottaa mallia esim Kiinas­ta ja kysyä itseltään miten on mah­dol­lista että Itä-Siperi­as­ta ei ole tehty taloudel­lis­es­ti merkit­tävää tek­i­jää Tyy­nen­meren alueel­la mis­sä Kiina on onnis­tunut haas­ta­maan muun muas­sa Japanin hegemonian. 

        Yhdys­val­tain län­sir­an­nikol­la ymmär­ret­ti­in jo 1980-luvul­la Aasian vaikutk­sen Tyy­nen­meren alueel­la. Se alkoi Japanin ja Etelä-Kore­an talouk­sien nousul­la ja nyt vuorossa on Kiina. Tästä syys­tä ran­nikko on kehitt­tynyt siihen suun­taan mihin Osmo Soin­in­vaara viit­tasi . Keskilän­si jäi itäran­nikon ja län­sir­an­nikon väli­in. Syitä on myös liit­to­val­tion poli­it­ti­sis­sa päätök­sen teossa ja osit­tain äänestäjien omis­sa vallinnoissa.

      3. Rahul Somani:

        Yhdys­val­tain län­sir­an­nikol­la ymmär­ret­ti­in jo 1980-luvul­la Aasian vaikutk­sen Tyy­nen­meren alueel­la. Se alkoi Japanin ja Etelä-Kore­an­talouk­si­en­nousul­la ja nyt vuorossa on Kiina.Tästä syys­tä ran­nikko on kehitt­tynyt siihen suun­taan mihin Osmo Soin­in­vaara viit­tasi . Keskilän­si jäi itäran­nikon ja län­sir­an­nikon väli­in. Syitä on myös liit­to­val­tion poli­it­ti­sis­sa päätök­sen teossa ja osit­tain äänestäjien omis­sa vallinnoissa. 

        Eiköhän ole myös selvää, että kaiken­laiset vapaa kaup­pa- ja yhteishallintoalueet johta­vat val­lan ja talouden keskit­tymiseen, eli laa­jem­min val­tios­sa tapah­tuu polar­isaa­tio, men­estyjäkeskuk­set kas­va­vat kun muut lähin­nä taan­tu­vat ja näivet­tyvät. Sit­ten tätä kehi­tys­tä vielä korosta­vat kaiken­laisen alue­poli­ti­ikan vas­tus­ta­jat. Heiltä pyytäisin että ajaisi­vat samoil­la kär­ry­il­lä alue­poli­ti­ikan vas­tus­tamisen suh­teen sekä EU:ssa että koti­maas­sa, ehkä täl­löin tämän näkökan­nan jär­jet­tömyys todel­la koros­tu­isi ja kirkas­tu­isi hei­dän mielissään.

      4. Stadist: Eiköhän ole myös selvää, että kaiken­laiset vapaa kaup­pa- ja yhteishallintoalueet johta­vat val­lan ja talouden keskit­tymiseen, eli laa­jem­min val­tios­sa tapah­tuu polar­isaa­tio, men­estyjäkeskuk­set kas­va­vat kun muut lähin­nä taan­tu­vat ja näivet­tyvät. Sit­ten tätä kehi­tys­tä vielä korosta­vat kaiken­laisen alue­poli­ti­ikan vas­tus­ta­jat. Heiltä pyytäisin että ajaisi­vat samoil­la kär­ry­il­lä alue­poli­ti­ikan vas­tus­tamisen suh­teen sekä EU:ssa että koti­maas­sa, ehkä täl­löin tämän näkökan­nan jär­jet­tömyys todel­la koros­tu­isi ja kirkas­tu­isi hei­dän mielissään.

        Kyl­lä yleis­es­ti ottaen vien­ti ja tuon­ti sek­tori hyö­tyy vapaakau­pas­ta ja näin on tapah­tunut Yhdys­val­lois­sa etenkin monel­la sek­to­ril­la. Ne alueet jot­ka taan­tu­vat ja näivet­tyvät on osit­tain itse ollut vas­tu­us­sa siitä että uusia työ­paikko­ja ei ole tul­lut alueelle tai myös niin että koko per­in­teinen teol­lisu­us on ollut hidas uud­is­tu­maan. Yhdys­val­to­jen kohdal­la hyvä esimerik­ki on auto­te­ol­lisu­us joka menet­ti kil­pailukykyä etenkin 1970-luvun lop­ul­la johtuen myös siitä että Yhdys­valain sisä­markki­noille tuli ulko­maalaisia tuon­ti merkke­jä, pääasi­as­sa japani­laisia, eteläko­re­alaisia ja sak­salaisia auto­ja joi­ta kulut­ta­jat osti­vat laadun takia ja per­in­teiset amerikkalaiset merk­it eivät pystyneet kil­pail­la. Ensim­mäi­nen iso näkyvä tek­i­jä oli Chrys­lerin ongel­mat 1970-luvun lop­ul­la ja 2008 taas GM:n vaikeudet. Yhydsval­lois­sa ei ole yht­enäistä alue­poli­ti­ikkaa kos­ka osaval­tioil­la on paljon val­taa taloudel­li­sis­sa asiois­sa kuten vero­tuk­ses­sa ja työlain­säädän­nössä jne. Euroopas­sa tilanne on parem­pi kuten Sak­sas­sa jos­sa alue­poli­ti­ika on ollut Sak­san hal­li­tuk­sen agen­dal­la jo pitkään. Se sum­ma jon­ka Sak­san hal­li­tus on tukenut entisen Itä-Sak­san aluei­ta on noin sadois­sa mil­jardeis­sa eurois­sa joi­ta tulon­si­ir­tona tehti­in Sak­so­jen jälleeny­hdis­tymisen jäl­keen. Yhdys­val­lois­sa täl­läistä talous­poli­ti­ikkaa tehti­in viimek­si 1930-luvul­la New Dealin aikana.

      5. Rahul Somani:
        Venäjän kohdal­la voisi ottaa yhden ver­tailun Vladi­vos­tokin joka ei ole onnis­tunut kehit­tymään Itä-Aasian taloudel­lisen nousus­sa merkit­täväk­si taloudel­lisek­si keskuk­sek­si vaik­ka Vladi­vos­tok sijait­see Itä-Aasian iso­ja kansan­talouk­sia Kiinan, Japanin ja Etelä-Kore­an vieressä. 

        Vladi­vos­tok oli koko Neu­vos­toli­iton ole­mas­saolon aikana kiel­let­ty kua­pun­ki ulko­maalaisil­ta kos­ka siel­lä oli laivas­to­tukiko­h­ta ym salas­sa pidet­tävää rekvisit­taa. Se että ylipään­sä NL eikä sitä seu­ran­nut Putinin Venäjä halua ulko­maalaisia yri­tyk­siä maa­han ja vetää tiukkaaa vii­isum­il­in­jaa on johtanut yksipuoliseeen bulkki­raa­ka-aineista riip­pu­vaiseen elinkeinoelämään.

      6. R.Silfverberg: Vladi­vos­tok oli koko Neu­vos­toli­iton ole­mas­saolon aikana kiel­let­ty kua­pun­ki ulko­maalaisil­ta kos­ka siel­lä oli laivas­to­tukiko­h­ta ym salas­sa pidet­tävää rekvisit­taa. Se että ylipään­sä NL eikä sitä seu­ran­nut Putinin Venäjä halua ulko­maalaisia yri­tyk­siä maa­han ja vetää tiukkaaa vii­isum­il­in­jaa on johtanut yksipuoliseeen bulkki­raa­ka-aineista riip­pu­vaiseen elinkeinoelämään.

        Vladi­vos­tokissa on itse asi­as­sa nykyään pieni vapaakaup­pa-alue. Vladi­vos­tok on Venäjän Kaukoidän suurin sata­ma kos­ka se on maanti­eteel­lis­es­ti lähempänä Kiinaa. Kaukoidän kau­palle Vladi­vos­tok on tärkeä sata­ma nykyään kos­ka se on Siper­ian radan päätepiste. Jo per­e­stroikan aikana Vladi­vos­tok­ista suun­nitelti­in vapaakaup­pa-aluet­ta kuten oli Viipurista suunnitelmia.

  3. Jotkut yhdys­val­ta­laiset ajat­teli­jat näkevät että ongel­ma ei ole joidenkin kaupunkien lois­ta­va men­estys sinän­sä, vaan se että näi­den men­estyvien kaupunkien hyv­in­voivat asukkaat estävät mui­ta liit­tymästä seu­raansa NIM­BY-poli­ti­ikalla: kaupunkien (San Fran­cis­co jne) kasvua rajoite­taan vas­tus­ta­mal­la tehokkaasti uusia raken­nushankkei­ta ja asun­tomarkki­noiden ylisään­te­lyn purkamista. Näin uusia asun­to­ja ja siten uusia mah­dol­lisuuk­sia liit­tyä muual­ta maas­ta men­estyk­sen keskuk­si­in ei tule riit­tävästi, ja näi­den keskusten pil­vi­in kohoa­vat hin­nat luk­it­se­vat taan­tu­vien aluei­den ihmiset aloilleen. Ei ihme, että heitä harmittaa.

    Täl­lais­ta­han ei var­maan tapah­du Suomes­sa, jos­sa ollaan sivistyneitä ja yhteisöl­lisiä, ja halu­taan luo­da kaikille mah­dol­lisuuk­sia päästä elämässä eteen­päin, jopa muut­ta­mal­la per­ife­ri­oista men­estyville alueille? Ei ainakaan Kumpu­las­sa, Var­tiosaa­res­sa, Kivinokassa…

    1. Johannes:
      Jotkut yhdys­val­ta­laiset ajat­teli­jat näkevät että ongel­ma ei ole joidenkin kaupunkien lois­ta­va men­estys sinän­sä, vaan se että näi­den men­estyvien kaupunkien hyv­in­voivat asukkaat estävät mui­ta liit­tymästä seu­raansa NIM­BY-poli­ti­ikalla: kaupunkien (San Fran­cis­co jne) kasvua rajoite­taan vas­tus­ta­mal­la tehokkaasti uusia raken­nushankkei­ta ja asun­tomarkki­noiden ylisään­te­lyn purkamista. Näin uusia asun­to­ja ja siten uusia mah­dol­lisuuk­sia liit­tyä muual­ta maas­ta men­estyk­sen keskuk­si­in ei tule riit­tävästi, ja näi­den keskusten pil­vi­in kohoa­vat hin­nat luk­it­se­vat taan­tu­vien aluei­den ihmiset aloilleen. Ei ihme, että heitä harmittaa.

      Täl­lais­ta­han ei var­maan tapah­du Suomes­sa, jos­sa ollaan sivistyneitä ja yhteisöl­lisiä, ja halu­taan luo­da kaikille mah­dol­lisuuk­sia päästä elämässä eteen­päin, jopa muut­ta­mal­la per­ife­ri­oista men­estyville alueille? Ei ainakaan Kumpu­las­sa, Var­tiosaa­res­sa, Kivinokassa…

      Väit­täisin että pääkaupunkiseudul­la Van­taa on tun­tenut vas­tu­un­sa kun taas eri­tyis­es­ti Espoo ja Kau­ni­ainen ovat kaavoit­ta­neet asun­to­ja itsekkääm­min, “parem­malle väelle”. Nyt Espoos­sakin on kyl­lä tapah­tunut siinä muu­tos ja asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat alkaa hil­jalleen tasoit­tua Van­taan ja Espoon välillä.

  4. OS kir­joit­taa taas perus­teel­lisen ja hyvän jutun , nyt USAn tilanteesta.

    Itse olen asunut USAs­sa stipen­di­aat­ti­na vuo­den ja yli 5 vuot­ta myynyt siel­lä suo­ma­laista tekni­ik­ka. Täl­lä perus­teel­la allekir­joi­tan kaik­ki OSn johtopäätökset.

    Mut­ta mikä onkaan isän­maamme Suomen kohta­lo tässä kaikessa? Mis­tä löy­tyy se viisas­ten kivi, joka ratkaisee ongelmamme?

    On help­po sanoa, mis­tä se EI löy­dy: USAs­ta, Marx­ista, ilmas­to-hys­te­ri­as­ta, ryöstämäl­lä varakkail­ta rahat, uno­hta­mal­la 500 000 työtön­tämme ja kur­ju­u­teen hylät­ty nuorten sukupolvi, aja­mal­la parhaat yri­tyk­set ja osaa­jat ulko­maille, ylläpitää hyv­in­voin­ti­amme velan­otol­la, pop­ulis­tis­es­ti kieltämäl­lä jul­ma todel­lisu­us, anta­mal­la poli­it­tisille dem­a­gogeille mah­dol­lisu­us aivopestä medi­aa ja kansalaisia, jämähtämäl­lä telineisi­in kun pitäisi juos­ta lujaa, val­it­se­mal­la hal­li­tus tekemään par­turin osaamisel­la aivokirurgiaa… 

    Jotain ratkaisu-vih­jeitä antaa OS näin: ”…samat talouden lainalaisu­udet jaka­vat Suomes­sakin ihmisiä ja aluei­ta voit­ta­ji­in ja häviäji­in. Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta pehmen­tää iskua. Perusk­oulumme antaa olen­nais­es­ti parem­mat eväät nykyaikaan…”

    Mut­ta mis­tä ne rahat kaik­keen hyvää oikein saadaan? Jokainen täysjärki­nen ymmärtää, että ilman rahaa kaik­ki hyv­in­voin­ti häviää!

    Ratkaisu­ja on VAIN YKSI: Suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä pitää tehdä taas kan­sain­välis­es­ti kil­pailukyky­isiä, jot­ta saamme nuo 500 000 töihin. 

    Suurim­man osan uusista työ­paikoista tekee pk-sek­torimme, jos­sa toimii yli 300 000 yri­tys­tä. Noille yri­tyk­sille 500 000 uuden työ­paikan muo­dost­a­mi­nen olisi ”piece-of-cake”, jos niille vain annet­taisi­in siihen oikeu­den­mukainen ja reilu mahdollisuus!

    1. Mil­lainen olisi se oikeu­den­mukainen ja reilu mah­dol­lisu­us? Onko Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen korkea yri­tysvero­tus? Ovatko palkat aivan liian korkeat tai palkan sivuku­lut (eläke­vaku­u­tus, sotu­mak­sut, työt­tömyys vaku­u­tus)? Mikä on pielessä mielestäsi? Hal­li­tuk­sen toki jo mainit­sit kyvyttömäksi.

      1. TJAboa kysyy mitkä oli­si­vat oikeu­den­mukaiset ja reilut työl­listämiskeinot pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyt­tää näin:
        1) Maail­man jäykim­mät työ­markki­nat jous­taviksi, yleis­si­tovu­us pois ja min­imi­palk­ka aloit­tain tilalle
        2) Maail­man 5. korkein kokon­aisveroaste alas: Esimerkik­si, jos ostaa palkkat­u­loil­la ruokaa tai osake­huoneis­ton, siinä on vero­ja noin 70% ja vain noin 30% itse tavaraa. Tämä tukah­dut­taa kaiken­laista taloudel­lista toimintaa!
        3) Työn­teko kan­nat­tavak­si laa­jal­la paikallisel­la sopimisel­la, työan­ta­jan ja työn­tek­i­jän kul­loisenkin tilanteen mukaises­ti. Työn­teko pitää tehdä ihmiselle kan­nat­tavam­mak­si kuin työt­tömänä oleminen.
        4) Työl­listämi­nen ja irti­sanomi­nen helpom­mak­si Tan­skan mallin mukaan, laki-määräys-viidakkoa purka­mal­la. Esimerkik­si kadun­var­teen val­o­main­ok­sen asen­t­a­mi­nen vaatii yli 10 eri­laista lupaa ja ser­ti­fikaat­tia, joi­ta pitää uusia koko ajan.
        5) Ris­ki-yrit­täjälle ja työn­tek­i­jöillekin pitää antaa kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen vauras­tu­mis­mah­dol­lisu­us, siis palkkavero reip­paasti alas.
        6) Suomes­ta pitää tehdä yri­tys-ystävälli­nen maa.
        Maas­sa pitää olla omaisu­u­den tur­va ja stim­u­loi­da yri­tyk­sen kas­vat­tamiseen ja työl­listämiseen. Nythän emme voi ollenkaan luot­taa suo­ma­laisi­in poli­itikkoi­hin tässä suhteessa.
        Jokainen hal­li­tu­so­hjel­ma näyt­tää keskit­tyvän siihen, että miten men­estyjiltä ote­taan rahat pois keinol­la mil­lä hyvänsä! 

        Näis­sä 6 kohdas­sa Suo­mi ei ole kil­pailukyi­nen jul­mas­sa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Ei ihme, että parhaat yri­tyk­set ja osaa­jat karkaa­vat ulko­maille, suuryri­tys­temme perässä!

      2. Sep­po Korp­poo:
        TJAboa kysyy mitkä oli­si­vat oikeu­den­mukaiset ja reilut työl­listämiskeinot pk-yrityksille.

        Asian voi kiteyt­tää näin:
        1)Maailman jäykim­mät työ­markki­nat jous­taviksi, yleis­si­tovu­us pois ja min­imi­palk­ka aloit­tain tilalle
        2)Maailman 5. korkein kokon­aisveroaste alas: Esimerkik­si, jos ostaa palkkat­u­loil­la ruokaa tai osake­huoneis­ton, siinä on vero­ja noin 70% ja vain noin 30% itse tavaraa.Tämä tukah­dut­taa kaiken­laista taloudel­lista toimintaa!
        3)Työnteko kan­nat­tavak­si laa­jal­la paikallisel­la sopimisel­la, työan­ta­jan ja työn­tek­i­jän kul­loisenkin tilanteen mukaises­ti. Työn­teko pitää tehdä ihmiselle kan­nat­tavam­mak­si kuin työt­tömänä oleminen.
        4)Työllistäminen ja irti­sanomi­nen helpom­mak­si Tan­skan mallin mukaan, laki-määräys-viidakkoa purka­mal­la. Esimerkik­si kadun­var­teen val­o­main­ok­sen asen­t­a­mi­nen vaatii yli 10 eri­laista lupaa ja ser­ti­fikaat­tia, joi­ta pitää uusia koko ajan.
        5)Riski-yrittäjälle ja työn­tek­i­jöillekin pitää antaa kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen vauras­tu­mis­mah­dol­lisu­us, siis palkkavero reip­paasti alas.
        6)Suomesta pitää tehdä yri­tys-ystävälli­nen maa.
        Maas­sa pitää olla omaisu­u­den tur­va ja stim­u­loi­da yri­tyk­sen kas­vat­tamiseen ja työl­listämiseen. Nythän emme voi ollenkaan luot­taa suo­ma­laisi­in poli­itikkoi­hin tässä suhteessa.
        Jokainen hal­li­tu­so­hjel­ma näyt­tää keskit­tyvän siihen, että miten men­estyjiltä ote­taan rahat pois keinol­la mil­lä hyvänsä!

        Näis­sä 6 kohdas­sa Suo­mi ei ole kil­pailukyi­nen jul­mas­sa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa. Ei ihme, että parhaat yri­tyk­set ja osaa­jat karkaa­vat ulko­maille, suuryri­tys­temme perässä!

        Tuos­ta nelosko­hdas­ta, har­vas­sa län­si­maas­sa joukkoir­ti­sanomi­nen on niin hal­paa ja help­poa kuin Suomes­sa vaik­ka yksit­täisen henkilön irti­sanomi­nen on vaikeaa.

        Ja Tan­skan mallis­sa työt­tömyysko­r­vaus on 90% aina 3000 euron kuukausi­palka­an asti. Onko meil­lä varaa siihen?

      3. K.k.: Ja Tan­skan mallis­sa työt­tömyysko­r­vaus on 90% aina 3000 euron kuukausi­palka­an asti. Onko meil­lä varaa siihen?

        Ei tietenkään nyky­isil­lä rakenteilla. 

        Tan­skas­sa­han ei ole yleis­si­tovu­ut­ta ja lisäk­si sielä laite­taan työtön vaik­ka leikkaa­maan kun­nan nur­mikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla korkeam­mat työt­tömyysko­r­vauk­setkin. Mitä lähempänä taval­lista työssäkäyn­tiä työt­tömän elämä on, sitä suurem­pi työt­tömyysko­r­vaus voi olla.

        On siel­lä muitakin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artikke­lin, jos­sa käyti­in ero­ja työt­tömyysko­r­vauk­sel­la elämisessä. Suomes­sa sel­l­aista kut­sut­taisi­in orjatyök­si, nat­si­laeik­si ja ties miksi.

      4. Sylt­ty: Ei tietenkään nyky­isil­lä rakenteilla. 

        Tan­skas­sa­han ei ole yleis­si­tovu­ut­ta­ja lisäk­si sielä laite­taan työtön vaik­ka leikkaa­maan kun­nan nur­mikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla korkeam­mat työt­tömyysko­r­vauk­setkin. Mitä lähempänä taval­lista työssäkäyn­tiä työt­tömän elämä on, sitä suurem­pi työt­tömyysko­r­vaus voi olla.

        On siel­lä muitakin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artikke­lin, jos­sa käyti­in ero­ja työt­tömyysko­r­vauk­sel­la elämisessä. Suomes­sa sel­l­aista kut­sut­taisi­in orjatyök­si, nat­si­laeik­si ja ties miksi.

        Myös ter­mi “piikay­hteiskun­ta” on ollut käytössä.

      5. Sylt­ty: Ei tietenkään nyky­isil­lä rakenteilla. 

        Tan­skas­sa­han ei ole yleis­si­tovu­ut­ta­ja lisäk­si sielä laite­taan työtön vaik­ka leikkaa­maan kun­nan nur­mikkkoa, jos omaa työtä ei meinaa löy­tyä. Sik­si siel­lä voi olla korkeam­mat työt­tömyysko­r­vauk­setkin. Mitä lähempänä taval­lista työssäkäyn­tiä työt­tömän elämä on, sitä suurem­pi työt­tömyysko­r­vaus voi olla.

        On siel­lä muitakin ero­ja. Muis­tan vainmSK:n artikke­lin, jos­sa käyti­in ero­ja työt­tömyysko­r­vauk­sel­la elämisessä. Suomes­sa sel­l­aista kut­sut­taisi­in orjatyök­si, nat­si­laeik­si ja ties miksi.

        On Suomes­sakin kuntout­ta­va työvoima­toim­inta joka voi käytän­nössä olla nor­maalia työtä 9e lisäko­r­vauk­sel­la ilman esin­merkik­si työter­veyshuoltoa. Tuo työter­veyshuol­lon ulkop­uolelle jät­tämi­nen on kyl­lä pikku­maista ilkeilyä ilman mitään asial­lista perustet­ta. Ja 9e ei riitä kat­ta­maan kulu­ja joi­ta työssäkäyn­nistä aiheutuu. Käsit­tääk­seni aja­tus on alun­perin Sak­sas­ta mut­ta on siel­lä jok­seenkin yhtä yleistä kuin Suomes­sa, eli väk­iluku­un suh­teutet­tuna Suo­mi on tähän eri­tyis­es­ti innos­tunut. Kuntout­ta­va työ­toim­inta johtaa tutkimusten mukaan ani­har­voin palkkatyöhön. Sitä käytetään vält­tämään kun­nan sakko­mak­su­ja mut­ta on vaikea nähdä siitä mitään hyö­tyä työnhakijalle.

      6. Kuntout­ta­va työ­toim­inta otet­ti­in käyt­töön, kos­ka eräät demar­it oli­vat sitä mieltä, että jotkut työt­tömät käyt­tävät työt­tömyys­tur­vaa kansalais­palkkana aiko­mat­takaan työllistyä.

      7. K.k: On Suomes­sakin kuntout­ta­va työvoima­toim­inta joka voikäytän­nössä olla nor­maalia työtä 9e lisäko­r­vauk­sel­la ilman esin­merkik­si työter­veyshuoltoa. Tuo työter­veyshuol­lon ulkop­uolelle jät­tämi­nen on kyl­lä pikku­maista ilkeilyä ilman mitään asial­lista perustet­ta. Ja 9e ei riitä kat­ta­maan kulu­ja joi­ta työssäkäyn­nistä aiheutuu. Käsit­tääk­seni aja­tus on alun­perin Sak­sas­ta mut­ta on siel­lä jok­seenkin yhtä yleistä kuin Suomes­sa, eli väk­iluku­un suh­teutet­tuna Suo­mi on tähän eri­tyis­es­ti innos­tunut. Kuntout­ta­va työ­toim­inta johtaa tutkimusten mukaan ani­har­voin palkkatyöhön. Sitä käytetään vält­tämään kun­nan sakko­mak­su­ja mut­ta on vaikea nähdä siitä mitään hyö­tyä työnhakijalle.

        Työter­veyshuol­lon mak­saa pääosin työ­nan­ta­ja, saa sit­ten kelako­r­vauk­sia. Muis­sa pohjo­is­mais­sa ei ole lak­isääteistä työter­veyshuoltoa, toimii vain sopimus­po­h­jal­la ja kat­tavu­us huonom­pi kuin Suomessa.

      8. K.k.: Tuos­ta nelosko­hdas­ta, har­vas­sa län­si­maas­sa joukkoir­ti­sanomi­nen on niin hal­paa ja help­poa kuin Suomes­sa vaik­ka yksit­täisen henkilön irti­sanomi­nen on vaikeaa.

        Ja Tan­skan mallis­sa työt­tömyysko­r­vaus on 90% aina 3000 euron kuukausi­palka­an asti. Onko meil­lä varaa siihen?

        Ei Sep­po mitään Tan­skan mallia halua, vaan USAn. Ja nimeno­maan Trumpin ver­sion siitä..

      9. Fidel: Ei Sep­po mitään Tan­skan mallia halua, vaan USAn. Ja nimeno­maan Trumpin ver­sion siitä..

        Keskustelu on jo laadul­laan kun nim­imerkkikir­joit­ta­ja oikoo oma­l­la nimel­lään kir­joit­tavaa ja ker­too tietävän­sä parem­min mitä tämä haluaa.

      10. Fidel: Ei Sep­po mitään Tan­skan mallia halua, vaan USAn. Ja nimeno­maan Trumpin ver­sion siitä..

        Olen melko var­ma että arvon Sep­po Korp­poo myös vas­tus­taa Yhdys­val­to­jen korkei­den kiin­teistövero­jen tuomista Suomeen.

      11. Hyvät blo­gi-kol­le­gat: Kun tässä näyt­tää ole­va kiin­nos­tus­ta siitä mis­tä Sep­po tykkää, saa­nen val­ot­taa asiaa:

        Olen 72-vuo­tias DI, joka tehnyt 46 vuot­ta työtä 24/7 Suomen teknolo­giavi­en­neis­sä, asunut ja työsken­nel­lyt 6 eri maas­sa. Nyt olen 3 fir­man toim­i­tusjo­hta­ja, har­ras­tan tekoä­ly-busines­ta, teknolo­giavi­en­tiä ja management-koulutusta. 

        Vai­moni, fil. tri Mai­ja kuoli 2011 syöpään, jon­ka kanssa saimme 2 upea­ta las­ta, ja nyt min­ul­la on vai­mona venakko Olga.

        Har­ras­tan his­to­ri­an lukemista ja erikois­es­ti tee­m­ana Suo­mi – Venäjä, jos­ta olen julkaissut vel­jeni Tapi­on kanssa kak­si alku­peräis-doku­ment­tei­hin perus­tu­vaa tutkimus­ta, Kos­tian­vir­ran tais­telu 1713 ja Viipurin mene­tys kesäl­lä 1944, jol­loin isäni haavoit­tui kol­man­nen kerran.

        Olen huolis­sani isän­maani Suomen tule­vaisu­ud­es­ta, ja sik­si kir­joit­te­len tässä OSn laadukkaas­sa blogissa. 

        Min­un par­a­dig­mani on loogis-empi­iri­nen / evoluu­tio, tykkään evi­dence-based asioi­hin pere­htymis­es­tä ja rajus­takin debatista.

  5. Taus­tavaikut­ta­jana on se, misä Osmo kir­joit­taa — todel­lise­na ja osin myös luu­lona. Mukaan tarvi­taan lisäk­si eläimel­liset vais­tomme, ihmisen raadol­lisu­us, jot­ta asi­at voi ymmärtää. Tästä näkökul­mas­ta kir­joitin 8 vuot­ta sit­ten Tukhol­man katumel­lakoista. Mitä sil­loin sanoin, pätee myös tapah­tu­mi­in, kun kon­gres­si vallattiin.
    http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

    1. Jyr­ki Patomä­ki:
      Taus­tavaikut­ta­jana onse, misä Osmo kir­joit­taa – todel­lise­na ja osin myös luu­lona. Mukaan tarvi­taan­lisäk­si eläimel­liset vais­tomme, ihmisen raadol­lisu­us, jot­ta asi­at voi ymmärtää. Tästä näkökul­mas­ta kirjoitin8 vuot­ta sit­ten Tukhol­man katumel­lakoista. Mitä sil­loin sanoin, pätee myös tapah­tu­mi­in, kun kon­gres­si vallattiin.
      http://jyrkipatomaki.blogspot.com/2021/01/mellakoinnin-yleispateva-malli-nain.html

      Yhdys­val­tain kon­gres­si­ta­lo on yksi maail­man var­tioiduim­mista kansane­dus­tus­laitok­sista. Sil­lä on oma poli­isi yksikkö (Unit­ed States Capi­tol police) jon­ka vahvu­us on 20 000 poli­isia. Mukaan lukien hei­dän kalus­to. Myös Yhdys­val­tain puo­lus­tus­min­is­ter­iö Pen­ta­gon ei ole kovinkaan kaukana Yhdys­val­tain kon­gres­si­talosta. On se kum­ma että maail­man suurim­man val­tion asevoimat eivät olleet valmius tilas­sa. On hyvä muis­taa että tänä vuon­na 2021 tulee kuluneek­si tasan 20 vuot­ta Syysku­un 11 päivän iskuista . Sen jäl­keen Yhdys­val­lois­sa perustet­ti­in Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­lisu­usvi­ras­to ( Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­lisu­usvi­ras­to ( Unit­ed States Depart­ment) jon­ka bud­jet­ti on 40,6 mil­jar­dia dol­lar­ia. Tukhol­man tai jopa Yhdys­val­tain suurien kaupunkien mel­lakat ovat kyl­lä ihan eri kat­e­go­ri­as­sa kuin se että Yhdys­val­tain istu­va pres­i­dent­ti kiihot­taa väk­i­joukko­ja marssi­maan Kon­gres­si­talolle johon osal­lis­tuu myös eräitä senaat­tore­ja ja edus­ta­jain­huoneen jäseniä. Sen jäl­keen tuhan­sia ihmisiä kokoon­tuu Kon­gres­si­talon ympärille ja vaa­ti­vat vara­pres­i­dent­ti ja Edus­ta­jain­huoneen puheen­jo­hta­jaa tapet­tavak­si ja osa heistä on aseis­tau­tunei­ta. Edes Black Lives Mat­ter liik­keen mie­lenosoituk­sis­sa mie­lenosoit­ta­jat pidet­ti­in poli­isin toimes­ta 3 km päästä Kon­gres­si­talosta . Nyt FBI esimerkik­si epäilee sisäpi­ir­iä val­tauk­ses­sa. Mis­sä täl­läistä voi tapah­tua toden­näköisem­min kuin Yhdys­val­lois­sa? Tämäkin oli ensim­mäi­nen ker­ta kun Kon­gres­si­taloon tunkeu­tui mie­lenosoit­ta­jia väki­val­tais­es­ti sit­ten 1812. Toden­näköis­es­ti täl­läistä tapah­tuu pikem­minkin jos­sain Afrikan maas­sa jos­sa oppo­si­tio on hävin­nyt vaalit aidosti vilpilis­esä vaaleis­sa. Esimerkik­si Ugan­das­sa. Onko Yhdys­val­lat siis Amerikan man­tereen Uganda.

      Ver­tailu Tukhol­maan on tässä on kyl­lä mit­ta kaavas­sa ihan toista luokkaa. Voin kysyä sin­ul­ta Jyr­ki Patomä­ki mil­loin viimek­si Eduskun­ta on val­lat­tu Suomes­sa? Siis ei nykyi­nen eduskun­tat­a­lo. Mut­ta sen edeltäjä raken­nus. Täl­läi­nenkin tapah­tu­ma on Suomen his­to­ri­as­sa tapahtunut. 

      Olen Itse Yhdys­val­tain ja Suomen kansalainen joten tun­nen molem­pi­en maid­en poli­it­tisen his­to­ri­an . Tiedän mis­tä puhun

      1. Rahul Somani: Yhdys­val­tain kon­gres­si­ta­lo on yksi maail­man var­tioiduim­mista kansane­dus­tus­laitok­sista. Sil­lä on oma poli­isi yksikkö (Unit­ed States Capi­tol police) jon­ka vahvu­us on 20 000 poli­isia. Mukaan lukien hei­dän kalus­to. Myös Yhdys­val­tain puo­lus­tus­min­is­ter­iö Pen­ta­gon ei ole kovinkaan kaukana Yhdys­val­tain kon­gres­si­talosta. On se kum­ma että maail­man suurim­man val­tion asevoimat eivät olleet valmius tilas­sa. On hyvä muis­taa että tänä vuon­na 2021 tulee kuluneek­si tasan 20 vuot­ta Syysku­un 11 päivän iskuista . Sen jäl­keen Yhdys­val­lois­sa perustet­ti­inY­hdys­val­tain koti­maan tur­val­lisu­usvi­ras­to ( Yhdys­val­tain koti­maan tur­val­lisu­usvi­ras­to ( Unit­ed States Depart­ment) jon­ka bud­jet­ti on 40,6 mil­jar­dia dollaria.Tukholman tai jopa Yhdys­val­tain suurien kaupunkien mel­lakat ovat kyl­lä ihan eri kat­e­go­ri­as­sa kuin se että Yhdys­val­tain istu­va pres­i­dent­ti kiihot­taa väk­i­joukko­ja marssi­maan Kon­gres­si­talolle johon osal­lis­tuu myös eräitä senaat­tore­ja ja edus­ta­jain­huoneen jäseniä. Sen jäl­keen tuhan­sia ihmisiä kokoon­tuu Kon­gres­si­talon ympärille ja vaa­ti­vat vara­pres­i­dent­ti ja Edus­ta­jain­huoneen puheen­jo­hta­jaa tapet­tavak­si ja osa heistä on aseis­tau­tunei­ta. Edes Black Lives Mat­ter liik­keen mie­lenosoituk­sis­sa mie­lenosoit­ta­jat pidet­ti­in poli­isin toimes­ta 3 km päästä Kon­gres­si­talosta. Nyt FBI esimerkik­si epäilee sisäpi­ir­iä val­tauk­ses­sa. Mis­sä täl­läistä voi tapah­tua toden­näköisem­min kuin Yhdys­val­lois­sa? Tämäkin oli ensim­mäi­nen ker­ta kun Kon­gres­si­taloon tunkeu­tui mie­lenosoit­ta­jia väki­val­tais­es­ti sit­ten 1812. Toden­näköis­es­ti täl­läistä tapah­tuu pikem­minkin jos­sain Afrikan maas­sa jos­sa oppo­si­tio on hävin­nyt vaalit aidosti vilpilis­esä vaaleis­sa. Esimerkik­si Ugandassa.Onko Yhdys­val­lat siis Amerikan man­tereen Uganda.

        Ver­tailu Tukhol­maan on tässä on kyl­lä mit­ta kaavas­sa ihan toista luokkaa. Voin kysyä sin­ul­ta Jyr­ki Patomä­ki mil­loin viimek­si Eduskun­ta on val­lat­tu Suomes­sa? Siis ei nykyi­nen eduskun­tat­a­lo. Mut­ta sen edeltäjä raken­nus. Täl­läi­nenkin tapah­tu­ma on Suomen his­to­ri­as­sa tapahtunut. 

        Olen Itse Yhdys­val­tain ja Suomen kansalainen joten tun­nen molem­pi­en maid­en poli­it­tisen his­to­ri­an . Tiedän mis­tä puhun

        Kyl­lä Port­landis­sa Ore­go­nis­sa hyökät­ti­in liit­to­val­tion raken­nus­ta vas­taan ja osin onnis­tut­ti­in estämään virkami­esten työn­teko. Ei BLM liike niin via­ton ole, taidet­ti­in polt­taa joku poliisiasemakin.

      2. Coun­try­boy: Kyl­lä Port­landis­sa Ore­go­nis­sa hyökät­ti­in liit­to­val­tion raken­nus­ta vas­taan ja osin onnis­tut­ti­in estämään virkami­esten työn­teko. Ei BLM liike niin via­ton ole, taidet­ti­in polt­taa joku poliisiasemakin.

        Tuo Port­landin tapauk­ses­sa oli kyse liit­to­val­tion oikeustalosta jon­ka tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taa toden­näköis­es­ti liit­to­val­tion poli­isi. Mut­ta poli­isi­ase­mat ovat pääasi­as­sa osaval­tioiden ja piirikun­tien paikallisvi­ra­nomais­ten vas­tu­ul­la. Niiden tur­val­lisu­ud­es­ta on ihan eri­laiset kri­teer­it kos­ka niiden juridilli­nen ase­ma riip­puu osavaltiosta. 

        Wash­ing­ton D.C ei ole osaval­tio. Se on Kolumbian liit­topi­iri jol­la on tosin omat kaupun­ki poli­isi pormes­tari alaisu­udessa mut­ta sil­lä ei ole omaa Kansal­liskaar­tia kuten on osaval­tioil­la. Ain­oa Kansal­liskaar­ti on liit­to­val­tion. Tosin pormes­tari voi pyytää vir­ka-apua Vir­gin­ian, Mary­landin ja New Jer­seyn kansal­liskaar­til­ta ja näin tapah­tuikin myöhemmin. 

        Unit­ed States Capi­tol Poli­cen vas­tuu on jaet­tu Edus­ta­jain­huoneen puhee­jo­hta­jan ja Senaatin enem­mistö puhee­jo­hta­jan kesken. Capi­tol Police ei ole Wash­ing­tonin pormes­tarin alaisu­udessa. koskaan Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa ei ole Capi­to­lia vas­taan tehty täl­läistä hyökkäys­tä. Pait­si 1812 kun brit­ti­rat­su­vä­ki hyökkäsi kaupunki­in. Jopa BLM mie­lenosoit­ta­jat pidet­ti­in viime vuon­na 2020 mie­lenosoi­tusten aikana 3 kilo­metrin päästä Cap­ti­to­lille ja muil­ta Wash­ing­ton D.C.n hallintoko­rt­teleista pois. Paikalla oli myös tuol­loin liit­to­val­tion Kansalliskaartti. 

        Capi­tol Police kyl­lä sai tietää kuitenkin että 6.1. oli ollut suun­nitelmis­sa iso­ja mie­lenosoituk­sista Cap­ti­olin alueel­la ja tämä oli FBI:n ja Pen­tag­o­nin tiedos­sa mut­ta Capi­tol Police ei pyytänyt virkaa­pua edes sil­loin. Jon­ka seu­rauk­se­na myöhem­min Capi­tol Poli­cen poli­isipääl­l­likkö jou­tui eroa­maan viras­ta. Nyt Capi­tol Police on tutkin­nan alaisu­udessa. Tässä kohtaa Capi­tol Police kyl­lä myös laimin­löi tehtäviä.

  6. Kiitos kun nos­tit Yle:n net­tiuutis­ten kieltämisen esille. Olen itsekin pitänyt sitä pöyristyt­tävänä esi­tyk­senä, sekä siitä syys­tä ettälu­en sitä mak­samani Hesarin rin­nal­la, että tästä syys­tä minkä itse nos­tat esille, eli tarvi­taan ilmaista hyvää jour­nal­is­mia tor­ju­maan väärää tietoa.

    1. ToT:
      Kiitos kun nos­tit Yle:n net­tiuutis­ten kieltämisen esille. Olen itsekin pitänyt sitä pöyristyt­tävänä esi­tyk­senä, sekä siitä syys­tä ettälu­en sitä mak­samani Hesarin rin­nal­la, että tästä syys­tä minkä itse nos­tat esille, eli tarvi­taan ilmaista hyvää jour­nal­is­mia tor­ju­maan väärää tietoa.

      YLE taitaa olla sijaiskär­si­jä. EU on huolis­saan muu­tamien EU-maid­en val­ti­ol­li­sista medi­a­monopoleista, ja kos­ka YLE on val­tion media, se luokitel­laan samaan kategoriaan.

  7. O.S:“Mutta mitä ihmettä on tekeil­lä? On tarkoi­tus kieltää Yleä julkaisemista tek­stimuo­toista aineis­toa sivuil­laan ilmaisek­si, kos­ka se vaikeut­taa mak­sullis­ten kanavien menestystä.

    Sitäkö oikeasti halu­taan, että vain valeuutisia saa ilmaiseksi?”

    Medi­at­alot ilmoit­ta­vat aja­vansa sidos­ryh­mien­sä etu­ja. Se näkyy käytän­nössä julka­istavien jut­tu­jen ja ohjelmien pain­o­tuk­sis­sa. Val­i­taan oma­lle sidos­ryh­mälle (rahoit­ta­jille) edullisia fak­to­ja, mut­ta jätetään mainit­se­mat­ta niille epäedullisia. 

    Isot toim­i­jat osta­vat pienem­mät pois kil­paile­mas­ta, joten tiedonväl­i­tys yksi­na­pais­tuu. Jut­tu­jen on olta­va myyviä, sel­l­aisia, jot­ka ylit­tävät klikkauskyn­nyk­sen. Vain sel­l­ainen lisää kon­sernien liike­vai­h­toa ja sijoit­ta­jien osinkoja.

    Miten vapaan kil­pailun medi­ak­ent­tä voi taa­ta luotet­ta­van , fak­toi­hin perus­tu­van tiedonväl­i­tyk­sen ? Näin on Suomes­sakin jo tapahtunut.

    O.S:n lain­auk­ses­ta en ymmärtänyt viimeistä lausetta ?

    1. Eemil:
      O.S:”Mutta mitä ihmettä on tekeil­lä? On tarkoi­tus kieltää Yleä julkaisemista tek­stimuo­toista aineis­toa sivuil­laan ilmaisek­si, kos­ka se vaikeut­taa mak­sullis­ten kanavien menestystä.

      Sitäkö oikeasti halu­taan, että vain valeuutisia saa ilmaiseksi?”

      Medi­at­alot ilmoit­ta­vat aja­vansa sidos­ryh­mien­sä etu­ja. Se näkyy käytän­nössä julka­istavien jut­tu­jen ja ohjelmien pain­o­tuk­sis­sa. Val­i­taan oma­lle sidos­ryh­mälle (rahoit­ta­jille) edullisia fak­to­ja, mut­ta jätetään mainit­se­mat­ta niille epäedullisia. 

      Isot toim­i­jat osta­vat pienem­mät pois kil­paile­mas­ta, joten tiedonväl­i­tys yksinapaistuu.Juttujen on olta­va myyviä, sel­l­aisia, jot­ka ylit­tävät klikkauskyn­nyk­sen. Vain sel­l­ainen lisää kon­sernien liike­vai­h­toa ja sijoit­ta­jien osinkoja.

      Miten vapaan kil­pailun medi­ak­ent­tävoi taa­ta luotet­ta­van , fak­toi­hin perus­tu­van tiedonväl­i­tyk­sen ? Näin on Suomes­sakin jo tapahtunut.

      O.S:n lain­auk­ses­ta en ymmärtänyt viimeistä lausetta ?

      Yleis­ra­dio, Sanoma Media ja Alma Media siis eivät ole Eemilin mukaan fak­toi­hin perus­tu­via tiedonväl­i­tys­tä? Vapaa kil­pailu on parem­pi vai­h­toe­hto kuin täy­delli­nen monop­o­li mikäli se on hyvin säädel­ty. Tämä on ver­rat­tavis­sa esimerkik­si vähit­täiskau­paan. Vapaa kil­pailu on parem­pi kuin val­ti­olli­nen tai yksi­tyi­nen monop­o­li. Yhdys­val­lois­sa on tiedonväl­i­tyk­sen sääte­ly elin FCC. Nämä Osmo Soin­in­vaaran mainit­se­mat vai­h­toe­hto medi­at eivät ole minkään sään­te­lyn piiris­sä. Vai pitäisikö Eemelin mielestä kaik­ki tiedo­tusvä­li­neet olla val­tion omis­tuk­ses­sa? Vähit­täiskau­pan kohdal­la ilmiö muis­tut­taisi DDR:n vähit­täiskau­pan tar­jon­taa. Bri­tan­ni­as­sa on nyt brex­itin myötä tul­lut esille mitä se oikeas­t­aan tarkoit­taa kun tavaroiden vapaa liikku­vu­us on tehty vaikeak­si. Lisää byrokratiaa

      1. Sanoma Oyj käytän­nössä määrää tämän val­tion puheenai­heet ja vaaleis­sa ehdokkaat, jot­ka saa­vat julkisuutta.

        Demokra­t­ian kannal­ta on vaar­al­lista, että medi­at­alo­jen markki­nao­suuk­sia ei rajoiteta.

        Irti­sanoin sekä hesarin, että aamule­hden, kun tuos­ta kuulin.

      2. FM:
        Sanoma Oyj käytän­nössä määrää tämän val­tion puheenai­heet ja vaaleis­sa ehdokkaat, jot­ka saa­vat julkisuutta.

        Demokra­t­ian kannal­ta on vaar­al­lista, että medi­at­alo­jen markki­nao­suuk­sia ei rajoiteta.

        Irti­sanoin sekä hesarin, että aamule­hden, kun tuos­ta kuulin.

        Kään­teis­es­ti voidaan tode­ta toisin. Onko se sanan­va­pau­den kannal­ta on vaar­al­lista, että medi­at­alo­jen ase­maa pyritään rajoittamaan.?

      3. Rahul Somani: Kään­teis­es­ti voidaan tode­ta toisin. Onko se sanan­va­pau­den kannal­ta on vaar­al­lista, että medi­at­alo­jen ase­maa pyritäänrajoittamaan.?

        Mitä sanan­va­paut­ta se on, jos Sanoma Oyj omis­taa käytän­nössä kaik­ki merkit­tävät medi­at Suomes­sa? Markki­nao­su­us äly­lu­ureil­la luet­tavista uuti­sista lie­nee luokkaa 95%.

      4. FM: Mitä sanan­va­paut­ta se on, jos Sanoma Oyj omis­taa käytän­nössä kaik­ki merkit­tävät medi­at Suomes­sa? Markki­nao­su­us äly­lu­ureil­la luet­tavista uuti­sista lie­nee luokkaa 95%.

        Vaik­ka Sanoma Oyj omis­taa paljon medioi­ta Suomes­sa niin Sanoma Oyj:n omis­ta­ja poh­ja ei ole keskitet­ty yhdelle omis­ta­jalle. Sanoma Oyj:n suuri­mat osak­keen omis­ta­jat ovat: 

        Jane ja Aatos Erkon säätiö – 24,35 %
        Antti Her­lin – 12,05 %
        Robin Lan­gen­skiöld – 7,50 %
        Rafaela Sep­pälä – 6,28 %
        Helsin­gin Sanomain Säätiö – 3,35 %
        Keskinäi­nen Eläke­vaku­u­tusy­htiö Ilmari­nen – 2,69 %

        Tämä ei vielä riko mitään kil­pailu­lake­ja. Suo­mi on kielel­lis­es­ti pieni maa joten medi­an hajaut­ta­mi­nen on mah­don­ta. Skan­di­vaaviset Pohjo­is­maat (Ruot­si, Norja,Islanti ja Tan­s­ka) ovat paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kos­ka kieli on hyvin lähel­lä toisi­aan. Suomenkieli on poikkeus joten kysyn­tää on vähem­män. Tämä kos­kee myös esim kir­jal­lisu­ut­ta ja eloku­via. Pieni kieli alue joten vähem­män kysyntää.

  8. >Mut­ta mitä ihmettä on tekeil­lä? On tarkoi­tus kieltää Yleä julkaisemista …

    Tämä. Jos tässä on kyse (yksi­tyisen medi­an masi­noimas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää pan­na kam­po­hin kaikin keinon ja tarvit­taessä setviä asia EU-tuomiois­tu­imes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perusteluille, varsinkin kun somen, per­in­teisen medi­an näivet­tymisen (syynä main­os­ra­ho­jen keskit­tymi­nen Googlen ja Face­bookin duop­o­lille), valeuutis­ten ja vai­h­toe­htois­t­en fak­to­jen vaiku­tuk­ses­ta on nyt selvä käsi­tys; Suomen val­tio on sitkeästi vas­tus­tanut EU-sään­töjä turhem­mis­takin syistä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la selvää miten lop­ul­ta EU-tuomiois­tu­imes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

    1. Savi-Einari:
      >Mut­ta mitä ihmettä on tekeil­lä? On tarkoi­tus kieltää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos tässä on kyse (yksi­tyisen medi­an masi­noimas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää pan­na kam­po­hin kaikin keinon ja tarvit­taessä setviä asia EU-tuomiois­tu­imes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perusteluille, varsinkin kun somen, per­in­teisen medi­an näivet­tymisen (syynä main­os­ra­ho­jen keskit­tymi­nen Googlen ja Face­bookin duop­o­lille), valeuutis­ten ja vai­h­toe­htois­t­en fak­to­jen vaiku­tuk­ses­ta on nyt selvä käsi­tys; Suomen val­tio on sitkeästi vas­tus­tanut EU-sään­töjä turhem­mis­takin syistä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la selvää miten lop­ul­ta EU-tuomiois­tu­imes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

      Eikös tämä ollut koti­mais­ten kau­pal­lis­ten medi­ay­htiöi­den vaa­timus kil­pailu­vi­ras­tolle? Osmo Soin­in­vaara voi tätä ava­ta. Euroopan union­in sisä­markki­nat eivät koske vielä dig­i­taal­isia sisä­markki­noi­ta. Ne ovat edelleen kansal­lis­es­ti jokaisen jäsen­val­tion oman sään­te­lyn piirissä

    2. Savi-Einari:
      >Mut­ta mitä ihmettä on tekeil­lä? On tarkoi­tus kieltää Yleä julkaisemista …

      Tämä. Jos tässä on kyse (yksi­tyisen medi­an masi­noimas­ta) EU-komis­sion kan­nas­ta niinkuin olen ymmärtänyt, niin sille pitää pan­na kam­po­hin kaikin keinon ja tarvit­taessä setviä asia EU-tuomiois­tu­imes­sa, mis­sä var­maan osa­taan antaa arvo kun­non perusteluille, varsinkin kun somen, per­in­teisen medi­an näivet­tymisen (syynä main­os­ra­ho­jen keskit­tymi­nen Googlen ja Face­bookin duop­o­lille), valeuutis­ten ja vai­h­toe­htois­t­en fak­to­jen vaiku­tuk­ses­ta on nyt selvä käsi­tys; Suomen val­tio on sitkeästi vas­tus­tanut EU-sään­töjä turhem­mis­takin syistä vaik­ka on ollut ennal­ta koko lail­la selvää miten lop­ul­ta EU-tuomiois­tu­imes­sa käy (tuon­ti­au­to­jen vero­tus, ainakin).

      Valeuutiset ovat kyl­lä eri asia sinän­sä kuin salali­it­to­te­o­ri­ot. Osmo Soin­in­vaara otti esille Verdessä senkin salali­it­to­teo­ri­an johon moni amerikkalainen uskoo että Hillary Clin­ton omis­taa pizze­roi­ta jois­sa hän pitää lap­si­vanke­ja käyt­tääk­seen heitä sek­sior­ji­na. Tämä uuti­nen tuli kyl­lä esille 2016 presidentinvaaleissa

  9. Men­estyvien pikkukaupunkien Suomi.

    On surullista kat­soa kuin­ka kaik­ki Helsin­gin ja Tam­pereen ulkop­uolel­la kuolee pystyyn. Korona opet­ti, ettei kaupungis­tu­misen mega­trendin tarvitse tarkoit­taa sitä, että kaik­ki pakkau­tuu yhteen miljoonien ihmis­ten kasaan kuin mus­taan aukkoon.

    Suomes­sa voisi olla 40 pien­tä ja men­estyvää kaupunkia, jois­sa jokaises­sa on yliopis­to ja ammat­tiko­rkeak­oulu, mut­ta myös työ­paikko­ja. Oppi­laitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivu­toimip­is­teet riittävät.

    Kaupungis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­taisi kaik­ki muut pait­si yhden toimip­is­teen: ei siinä ole jär­jen häivähdystä.

    Kun kaupun­ki on riit­tävän pieni, niin siel­lä voi kulkea nopeasti julk­isil­la, kävellen ja pyöräillen, mut­ta myöskään autot eivä ole ongel­ma, kos­ka niitä on vähän. Samoin ympäril­lä ole­va maaseu­tu saa helpom­min tuotet­tua lähiruokaa pienelle kaupungille kuin suurkaupungille. Lähi­t­ule­vaisu­udessa solu­talous voi tuot­taa ruuan ihan kaupun­gin liepeillä.

    Itse olen työu­ral­lani pis­teessä, jos­sa nousen vain por­taikos­sa ylöspäin ja aina vain suurem­paan kaupunki­in. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kaupunkien kas­vaes­sa ongel­matkin. Etätöi­den aika on lait­tanut min­ut haaveile­maan sel­l­ais­es­ta noin 50 000 asukkaan tiivi­istä ja vihreästä kaupungista, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomes­sa. Teams kok­ouk­ses­sa on parhail­laan ihmisiä kaik­il­ta man­tereil­ta Etelä­man­ner­ta luku­unot­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­r­ältä, että kaikkien pitäisi asua vaikka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

    Kaik­ista surkuhu­pais­in­ta on aja­tus siitä, että viet­täisi edes puoli tun­tia työ­matkalla nykyisen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuosi sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kok­ouk­sen takia lentämi­nen toiselle puolen planeettaa.

    Ehkäpä hyv­in­voin­tia voisi jakaa kaupungis­tu­misen avul­la laa­jem­malle pikku kaupunkien avul­la, kun on otet­tu globaali digiloikka?

    Voisi tehdä hyvää pop­ulis­min tor­jun­nan näkökulmasta.

    1. FM:

      Etätöi­den aika on lait­tanut min­ut haaveile­maan sel­l­ais­es­ta noin 50 000 asukkaan tiivi­istä ja vihreästä kaupungista, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomessa. 

      Teams kok­ouk­ses­sa on parhail­laan ihmisiä kaik­il­ta man­tereil­ta Etelä­man­ner­ta luku­unot­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­r­ältä, että kaikkien pitäisi asua vaikka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Lon­too ja Helsin­ki eivät kyl­lä kil­paile keskenään mut­ta esimerkik­si Lon­too ja Ams­ter­dam kyl­lä kil­pail­e­vat ja Lon­too on toden­näköis­es­ti hävi­jä kos­ka Brex­it pakot­taa pankke­ja ja finanssialaa siir­tymään muualle Euroop­paa joista Ams­ter­dam oli yksi muiden joukos­sa houkut­tel­e­va kaupun­ki. En usko että kovinkaan moni myös Suomes­sa asu­va ulko­maalainen jol­la on hyvä kan­sain­vä­li­nen työ­paik­ka pääkaupunkiseudul­la muut­taisi Itä- tai Pohjois-Suomeen kos­ka ilmas­to ei tai­da houkutel­la asi­akkai­ta. Näin on myös tren­di Yhdys­val­lois­sa jos­sa on paljon pieniä kaupunke­ja mut­ta niiden sijain­ti on yksinker­tais­es­ti liian pohjoises­sa. Etelän osaval­tioiden kaupun­git kuten Phoenix ja Atlanta houkut­tel­e­vat paljon enem­män uusia asukkai­ta kuin esimerkik­si Kansas City, Okla­homa City, Mil­wau­kee jne. Ilmas­to on se mikä ratkaisee. Suo­ma­laiset muut­ta­vat talvek­si nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa Espanjaan.

    2. FM:

      Itse olen työu­ral­lani pis­teessä, jos­sa nousen vain por­taikos­sa ylöspäin ja aina vain suurem­paan kaupunki­in. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kaupunkien kas­vaes­sa ongel­matkin. Etätöi­den aika on lait­tanut min­ut haaveile­maan sel­l­ais­es­ta noin 50 000 asukkaan tiivi­istä ja vihreästä kaupungista, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomes­sa. Teams kok­ouk­ses­sa on parhail­laan ihmisiä kaik­il­ta man­tereil­ta Etelä­man­ner­ta luku­unot­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­r­ältä, että kaikkien pitäisi asua vaikka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Kaik­ista surkuhu­pais­in­ta on aja­tus siitä, että viet­täisi edes puoli tun­tia työ­matkalla nykyisen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuosi sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kok­ouk­sen takia lentämi­nen toiselle puolen planeettaa.

      Ehkäpä hyv­in­voin­tia voisi jakaa kaupungis­tu­misen avul­la laa­jem­malle pikku kaupunkien avul­la, kun on otet­tu globaali digiloikka?

      Dig­iloik­ka ei aina ratkaise sitä että onko työ­mat­ka 30 min­uutin päässä vai 10 min­uutin. Kaik­ki ne jot­ka tekevät etä­työtä tietävät myös sen että varsi­nainen työ­paik­ka ei ole oma koti vaan oikea toimip­iste johon yhteys ote­taan. Tämä ei ole esim myyn­ti ja kaup­pamiehille mitenkään toimi­va malli kun myyn­tiä ja markki­noin­tia ei voi aina tehdä puhe­li­men tai tietokoneen väl­i­tyk­sel­lä. Matkus­t­a­mi­nen on vält­tämätön­tä. dig­iloik­ka aut­taa kyl­lä siinäkin mut­ta fyysi­nen kon­tak­tit ovat aina parem­pia kuin pelkkä etäy­htyedet. Olet oike­as­sa dig­iloik­ka voi aut­taa ihmisiä toiselta puolelta maa­pal­loa kom­mu­nikoimaan toiselle puolelle maa­pal­loa ja tehdä samal­la työtä toiselta puolelta maa­pal­loa. Tosin aikaero on huomioita­va. Yhdys­val­tain liikenne on itse asi­as­sa päin­vas­taista. Maan sisäi­nen liikenne lentäen on vilka­am­paa kuin esim Euroopas­sa jos­sa on hyvät juna yhtey­det. Esimerkik­si Tan­s­ka on tästä hyvä esimerk­ki. Ei tarvitse asua Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­sa kun Tan­skan saar­il­ta pääsee junal­la nopeasti Kööpenhaminaan.

    3. FM:
      Suomes­sa voisi olla 40 pien­tä ja men­estyvää kaupunkia, jois­sa jokaises­sa on yliopis­to ja ammat­tiko­rkeak­oulu, mut­ta myös työ­paikko­ja. Oppi­laitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivu­toimip­is­teet riittävät. 

      Yliopis­to­ja on Suomes­sa ihan riit­tävästi. Var­maan eniten maail­mas­sa väk­iluku­un näh­den ja ne ovat hajal­laan. Jos halu­aa aka­teemisen koulu­tuk­sen niin töitä löy­tyy parhait­en kasvukeskuk­sista ellet ole lääkäri, opet­ta­ja, eläin­lääkäri, met­sän­hoita­ja tai puun­jalostuk­sen insinööri. Jos halu­aa nimeno­maan asua pikkukaupungis­sa, riit­tää että on käynyt ammat­tik­oulun. Niil­läkin tuloil­la pystyy han­kki­maan omakoti­talon ja citymaasturin. 

      FM:
      Itse olen työu­ral­lani pis­teessä, jos­sa nousen vain por­taikos­sa ylöspäin ja aina vain suurem­paan kaupunki­in. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kaupunkien kas­vaes­sa ongel­matkin. Etätöi­den aika on lait­tanut min­ut haaveile­maan sel­l­ais­es­ta noin 50 000 asukkaan tiivi­istä ja vihreästä kaupungista, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomes­sa. Teams kok­ouk­ses­sa on parhail­laan ihmisiä kaik­il­ta man­tereil­ta Etelä­man­ner­ta luku­unot­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­r­ältä, että kaikkien pitäisi asua vaikka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Jos on työelämässä saavut­tanut sel­l­aisen ase­man että pitää itseään kor­vaa­mat­tomana työ­nan­ta­jalleen niin voi ihan hyvin ehdot­taa että muut­taa Lappeen­ran­taan, Ima­tralle, Joen­su­uhun tai Kajaani­in. Siitä vaan, ainakin yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la luulisi onnis­tu­van. Kaikil­la ei ole sel­l­aista ase­maa vaan joutuu ole­maan siel­lä mis­sä muut ovat. Kaik­ki eivät opi uusia asioi­ta mikä on työelämässä tärkeää nyky­isin, kat­so­ma­l­la ruu­tua. Vai ovatko he jot­ka eivät opi, ns ludditteja?

      Dig­iloik­ka ja korona aiheut­taa työt­tömyyt­tä myös asiantun­ti­jatöis­sä kos­ka töitä voi siirtää ulko­maille ja van­ho­ja jot­ka eivät ole sisäistäneet kotona työsken­te­lyn ja ruudun tui­jot­tamisen kult­tuuria, saneeer­ataan pois.

    4. FM:
      Men­estyvien pikkukaupunkien Suomi.

      On surullista kat­soa kuin­ka kaik­ki Helsin­gin ja Tam­pereen ulkop­uolel­la kuolee pystyyn. Korona opet­ti, ettei kaupungis­tu­misen mega­trendin tarvitse tarkoit­taa sitä, että kaik­ki pakkau­tuu yhteen miljoonien ihmis­ten kasaan kuin mus­taan aukkoon.

      Suomes­sa voisi olla 40 pien­tä ja men­estyvää kaupunkia, jois­sa jokaises­sa on yliopis­to ja ammat­tiko­rkeak­oulu, mut­ta myös työ­paikko­ja. Oppi­laitosten ei toki tarvitse olla itsenäisiä vaan sivu­toimip­is­teet riittävät.

      Kaupungis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­taisi kaik­ki muut pait­si yhden toimip­is­teen: ei siinä ole jär­jen häivähdystä.

      Kun kaupun­ki on riit­tävän pieni, niin siel­lä voi kulkea nopeasti julk­isil­la, kävellen ja pyöräillen, mut­ta myöskään autot eivä ole ongel­ma, kos­ka niitä on vähän. Samoin ympäril­lä ole­va maaseu­tu saa helpom­min tuotet­tua lähiruokaa pienelle kaupungille kuin suurkaupungille. Lähi­t­ule­vaisu­udessa solu­talous voi tuot­taa ruuan ihan kaupun­gin liepeillä.

      Itse olen työu­ral­lani pis­teessä, jos­sa nousen vain por­taikos­sa ylöspäin ja aina vain suurem­paan kaupunki­in. Palk­ka ja bonuk­set kas­va­vat, mut­ta niin kas­va­vat kaupunkien kas­vaes­sa ongel­matkin. Etätöi­den aika on lait­tanut min­ut haaveile­maan sel­l­ais­es­ta noin 50 000 asukkaan tiivi­istä ja vihreästä kaupungista, jos­sain Itä- tai Pohjois-Suomes­sa. Teams kok­ouk­ses­sa on parhail­laan ihmisiä kaik­il­ta man­tereil­ta Etelä­man­ner­ta luku­unot­ta­mat­ta, niin tun­tuu type­r­ältä, että kaikkien pitäisi asua vaikka­pa Lon­toos­sa tai Helsingissä.

      Kaik­ista surkuhu­pais­in­ta on aja­tus siitä, että viet­täisi edes puoli tun­tia työ­matkalla nykyisen noin 10 sekun­nin sijaan. Vuosi sit­ten se oli nor­mi. Aivan kuten yhden kok­ouk­sen takia lentämi­nen toiselle puolen planeettaa.

      Voisi tehdä hyvää pop­ulis­min tor­jun­nan näkökulmasta.

      Yhdys­val­lois­sa on itse asi­as­sa monis­sa osaval­tiois­sa pieniä kaupunke­ja joiden elin­voimaisu­us ei ole nytkään mitenkään kil­pailukykyi­nen joten en tiedä miten tämä voisi olla Suomes­sa elin­voimaista. Suh­teessa väk­iluku­un Yhdys­val­tain keskilän­nen osaval­tiot ovat väk­ilu­vul­taan Suomen kokoisia. Myös niis­sä on omat yliopis­tot mut­ta eivät kil­paile itä-ja län­sir­an­nikon yliopis­to­jen kanssa. Syy on myös ilmastossa.Länsirannikon ilmas­to etenkin Tyy­nen­meren on paljon lämpimämpi kuin keskilän­nen ja sama kos­kee Etelä-Suomea jon­ka ilmas­to on houkut­tel­e­vampi kuin Pohjois-ja Itä-Suomen. Toki pääkaupunkiseudul­la meren läheisyys tekee ilmas­tos­ta talvel­la viileäm­män mut­ta täl­läisiäkin pakkastalvia ei moni kaipaa etenkin jos tulee ulkomailta.

    5. FM:
      Kaupungis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­taisi kaik­ki muut pait­si yhden toimip­is­teen: ei siinä ole jär­jen häivähdystä. 

      Nokia ja muutkin isot fir­mat (Google, Ama­zon, Microsoft jne) eivät edes Yhdys­val­lois­sa ole sijoit­ta­neet toimip­is­teitä pieni­in kaupunkei­hin vaan sel­l­aisi­in jot­ka kas­va­vat ja men­estyvät esim Pheonix, Den­ver, Reno ja Car­son City, Hous­ton, Atlanta, Savan­nah ja Austin. Nämäkin kaupun­git eivät ole per­in­teis­es­ti olleet Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa iso­ja kaupunke­ja vaan kas­va­neet juuri sen takia kos­ka uusia työ­paikat tule­vat niihin. Mik­si van­hat amerikkalaiset teol­lisu­uskaupun­git kuten Bal­ti­more, Cleve­land, Pitts­burgh, Detroit, St. Louis, Buf­fa­lo ja Cincin­nati eivät pär­jää kil­pailus­sa mut­ta van­hat isot kaupun­git kuten New York City, Chica­go ja Philadel­phia ovat onnis­tuneet pitämään kiin­ni kasvus­ta ja väestöstä. Siinä monia tekijöitä.

      1. Rahul Somani: Nokia ja muutkin isot fir­mat (Google, Ama­zon, Microsoft jne) eivät edes Yhdys­val­lois­saole sijoit­ta­neet toimip­is­teitä pieni­in kaupunkei­hin vaan sel­l­aisi­in jot­ka kas­va­vat ja men­estyvät esim Pheonix,Denver, Reno ja Car­son City, Hous­ton, Atlanta, Savan­nah ja Austin. Nämäkin kaupun­git eivät ole per­in­teis­es­ti olleet Yhdys­val­tain his­to­ri­as­sa iso­ja kaupunke­ja vaan kas­va­neet juuri sen takia kos­ka uusia työ­paikat tule­vat niihin. Mik­si van­hat amerikkalaiset teol­lisu­uskaupun­git kuten Bal­ti­more, Cleve­land, Pitts­burgh, Detroit, St. Louis, Buf­fa­lo jaC­incin­nati eivät pär­jää kil­pailus­sa mut­ta van­hat isot kaupun­git kuten New York City, Chica­go jaPhiladel­phia ovat onnis­tuneet pitämään kiin­ni kasvus­ta ja väestöstä. Siinä monia tekijöitä.

        Kas­va­vatko nämä mainit­se­masi kaupun­git todel­la, ei juuri näytä siltä oheisen linkin mukaan. Varsinkin Philadel­phia vaikut­taa monel­la mit­tar­il­la ongel­malliselta kaupungilt. Paljon köy­hyyt­tä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF‑8

      2. Coun­try­boy: Kas­va­vatko nämä mainit­se­masi kaupun­git todel­la, ei juuri näytä siltä oheisen linkin mukaan. Varsinkin Philadel­phia vaikut­taa monel­la mit­tar­il­la ongel­malliselta kaupungilt. Paljon köy­hyyt­tä ja rikollisuutta.

        https://www.google.com/search?q=philadelphia+population&rlz=1C1VSNE_enFI722FI722&oq=philadelphia+population&aqs=chrome..69i57j0l2j0i395l2j0i22i30i395l5.12807j1j15&sourceid=chrome&ie=UTF‑8

        Ihme kyl­lä New York City on pitänyt 1790-luvul­ta asti sijaa 1. eikä sija ole muuttunut.Väestö kehi­tys on ollut siel­lä nousus­sa jo 200 vuot­ta, pait­si poikkeuk­se­na 1980-luvun notkahdus.New York Cityn kohdal­la kasvu on nous­sut 1990-luvul­ta alka­en. Se on nähtävis­sä linkistä kun ver­tailee Yhdys­val­tain suurimpi­en kaupunkien väestön kehi­tys­tä 1790-luvul­ta 1990-luvulle.New York City on sijal­la 1. Sen väk­iluku nousi 1990-luvul­ta 2000-luvulle. Vaik­ka sen väk­iluku las­ki 1980-luvull. 

        Län­sir­an­nikon ja ja eräät Tek­sasin isot kaupun­git nousi­vat tuona aikana huo­mat­tavasti mut­ta eivät rokot­ta­neet New York Cityä vaan per­in­teisiltä teol­lisu­uskaupungeil­ta kuten Bal­ti­more, Cleve­land, Philadel­phia, Detroit, Pitts­burgh, Boston ja St. Louis. Joiden alamä­ki on ollut näkyvää. 1900-luvun alus­sa ne oli­vat 10 suurimpi­en kaupunkien joukos­sa muun muas­sa St. Louis, Cleve­land, Bal­ti­more, Detroit ja Pitts­burgh .Nämä kaupun­git menet­tivät tuon ase­man 1960-ja 1970-lukun taitteessa. 

        Philadel­phia jon­ka otit esille on tästä oikein hyvä esimerk­ki. Sen sija oli vielä 1900-luvun alus­sa aina 1950-luvulle 3. suurin kaupun­ki. 1960-luvul­ta 1980-luvulle Philadel­phi­an sija oli 4.suurin. Jon­ka jäl­keen sen sija on ollut 5. 1990-luvul­ta alka­en kun se menet­ti ase­mansa Hous­tonille jos­ta asti se sen sija on sama eli 5.suurin ja Hous­tonin ase­ma on pysynyt samana sijal­la 4. Hous­ton on nous­sut koko ajan 1960-luvul­ta asti suurimpi­en kaupunkien joukossa. 

        Mut­ta kaik­ista näkyvim­mät esimerk­it ovat Bal­ti­more, Cleve­land, Philadel­phia, Detroit, Pitts­burgh, Boston ja St. Louis. Niiden ase­ma on läh­es tulkoon rom­ah­tanut iso­jen kaupunkien joukossa.

    6. FM:

      Kaupungis­tu­mi­nen näyt­tää nyt samal­ta kuin Nokia lopet­taisi kaik­ki muut pait­si yhden toimip­is­teen: ei siinä ole jär­jen häivähdystä.

      Tuo­hon voisin ottaa Yhdys­val­loista esimerkin Detroitin kaupun­gin. Se oli Yhdys­val­tain suurkaupun­ki ver­tailuis­sa 1920-luvul­ta 1980 luvulle 10 suurim­man kaupun­gin listal­la nyt Detroit on sijal­la 24. Voidaan kysyä mik­si Detroit ei ole saanut uusia työ­paikko­ja ja inve­ston­te­ja vaan auto­te­ol­lisu­u­den kri­isin aikana 1970-luvun lop­ul­la Detroit taan­tui väestöl­lis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti. Kun samaan aikaan New York City oli samas­sa taloudel­lises­sa kri­i­sis­sä mut­taa se pääsi 1990-luvul­la taloudel­lis­es­ti hyvään kasvu­un ja kaupunki­in muut­ti ihmisiä. New York Cityn väestön kasvu oli 1980-luvul­la laskus­sa kun se taas nousi 1990-luvul­la ja 2000-luvul­la. Tässä monia syi­ta. Nokia ja amerikkalainen auto­te­ol­lisu­us vaikut­ta­vat kyl­lä kaupugis­tu­miseen esim Suomen kohdal­la Oulus­sa ja Detro­tis­sa mut­ta kun ne lopet­ti­vat niin uusia työ­paikko­ja ei tul­lut. Uusia työ­paikko­ja on tul­lut kaupunkei­hin kuten Phoenix , San Anto­nio, Austin, Denver,Atlanta, Hous­ton, Reno, San Anto­nio jne. Uudet kaupun­git jot­ka oli­vat pieniä kaupunke­ja vielä 1980-ja 1990-luvul­la men­estyvät parem­min kuin van­hat isot teol­lisu­uskaupun­git ja ne ovat jo ohit­ta­neet mon­en van­han teol­lisu­uskaupun­gin väk­ilu­vun. Phoenix, San Antonio,Austin, Den­ver ja Atlanta men­estyvät parem­min kuin Mil­wau­kee , Bal­ti­more, Cle­va­land ja muut per­in­teiset suurkaupun­git. New York City ja Chica­go pitävät sijaa edelleen 2020-luvul­la kuin ne ovat tehneet 1900-luvun alus­ta alkaen.Tässä on mie­lenki­in­toinen kaupun­ki maantieelli­nen taloudel­lisen tutkimuk­sen arvio mik­si eräät kaupun­git esim tässä ver­tailus­sa men­estyvät parem­min kuin muut. Yleen­sä per­in­teiset pikkukaupun­git joista on tul­lut iso­ja kaupunke­ja esim Phoenix sijal­la 6.

      1. Ei tai­da New York Citynkään asukasluku juuri kas­vaa ja koko osaval­tios­sa väheni viimeisen 10 vuo­den aikana 1,5 milj. On osa rust­belt vyöhyket­tä. Kali­for­nia kas­vaa ja mik­si muuten niin mon­et uudet asi­at tule­vat juuri sieltä, ei niinkään New Yorkista.

      2. Coun­try­boy:
        Ei tai­da New York Citynkään asukasluku juuri kas­vaa ja koko osaval­tios­sa väheni viimeisen 10 vuo­den aikana 1,5 milj. On osa rust­belt vyöhykettä.

        Kyl­lä New York Cityn asukasluku on ollut kasvus­sa 1990-luvul­ta 2010-luvulle . New York Cityn väk­iluku las­ki 1970-luvul­la (asukkai­ta 7 894 862) 1980-luvulle tul­taes­sa (asukkai­ta 7 071 639) . New York Cityn asukasluku on ollut kasvus­sa 1990-luvul­ta alka­en (asukkai­ta 7 322 564) 2000-luvulle jon­ka aikana sen väk­iluku saavut­ti 8 008 278 (2000) ja kasvoi 8 175 133:een (2010). Eli nousus­sa 1990-luvul­ta asti 2010-luvulle.

        New York City ei ole Rust­belt vyöhyt­keel­lä. New Yorkin osaval­tion pohjois­puolten kaupun­git kuten Rochester, Buf­fa­lo ja Syra­cuse‎ kyl­lä sijait­se­vat Rust­belt vyöhyt­keel­lä. New York City on iso taloudelli­nen tek­i­jä naa­pu­riosaval­tioiden kuten New Jer­seyn, Con­necti­cutin, Mass­a­chu­settsin, Rhode Islandin, Delawaren ja Penn­syl­van­ian ran­nikko alu­iden talouteen. 

        Tilas­tot joi­ta käytin (US. Census) 

        https://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-01.pdf
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

      3. Coun­try­boy:
        Kali­for­nia kas­vaa ja mik­si muuten niin mon­et uudet asi­at tule­vat juuri sieltä, ei niinkään New Yorkista. 

        New York City ei kil­paile taloudel­lis­es­ti Kali­forn­ian kanssa. San Fran­sis­co on ain­oa Kali­forn­ian kaupungeista joil­la on New Yorkin kanssa hyvin saman­laista taloudel­lista kil­pailua kos­ka molem­mat ovat huo­mat­tavia finanssikaupunke­ja. San Fran­sis­co nousu alkoi Kali­forn­ian kul­taryn­täyk­ses­tä (1848–1855) sen jäl­keen kun län­sir­an­nikol­ta löy­tyi kul­taa ja se kehit­ti län­sir­an­nikolle huo­mat­ta­van pank­ki ja finanssi­palvelui­ta. Yhdys­val­tain suurim­mat ja van­him­mat liikepankit ovat New York­ista ja San Fran­sis­cos­ta. Nämä kak­si kaupunkia ovat koko Yhdys­val­tain suurim­mat finanssikeskuk­sia. Toinen län­sir­an­nikol­la ja toinen itärannikoilla

      4. Rahul Somani: Nokia ja amerikkalainen auto­te­ol­lisu­us vaikut­ta­vat kyl­lä kaupugis­tu­miseen esim Suomen kohdal­la Oulus­sa ja Detro­tis­sa mut­ta kun ne lopet­ti­vat niin uusia työ­paikko­ja ei tullut. 

        Kan­nat­taa tark­istaa omat mutut. Teknolo­giasek­tori työl­listää Oulus­sa edelleen 2000-luvun alun malli­in, työ­nan­ta­jia vaan on enem­män eikä niistä enää puhuta etelän medi­as­sa niin paljoa kuin hypevuosina.

        Tilanne viime kesänä, ensim­mäisen korona-aal­lon jälkeen:

        “Työt­tömien työn­hak­i­joiden osu­us työvoimas­ta eli työt­tömyysaste oli Oulus­sa kesäku­us­sa 17,7 prosenttia.

        Kuu­den suurim­man kaupun­gin joukos­sa, Oulua huonom­min ovat asi­at Tam­pereel­la 19,5, Turus­sa 18,9 ja Van­taal­la 18,0 pros­ent­tia. Vain Helsin­ki 17,6 ja Espoo 15,3 pär­jä­sivät Oulua parem­min. Tätä selit­tää mon­ta eril­listä muut­tu­jaa, joista yksi on teknolo­giayri­tys­ten osu­us, jot­ka eivät kärsi­neet korona-pan­demi­an vaiku­tuk­sista niin paljon.”

        Detroitin tyh­jen­si “white flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi.

      5. Tullista men­nyt:

        Kan­nat­taa tark­istaa omat mutut. Teknolo­giasek­tori työl­listää Oulus­sa edelleen 2000-luvun alun malli­in, työ­nan­ta­jia vaan on enem­män eikä niistä enää puhuta etelän medi­as­sa niin paljoa kuin hypevuosina.

        Tarkoitin että tuol­la Nokia sai esimerkkinä sitä että sil­loin 2000-luvun alus­sa koko Suomen talousve­tu­ri­na oli Nokia ja sen vaiku­tus. Ei vain Oulus­sa. Myös Espoos­sa ja Salossa.

      6. Tullista men­nyt:

        Detroitin tyh­jen­si ”white flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi.

        Detroit ei kyl­lä tyh­jen­tynyt tuol­la white flight­il­lä joka tarkoi­tat joka liit­tyi Detroitin mel­lakoi­hin 1967 .Tuol­loin valkoinen keskilu­ok­ka muut­ti esikaupunkei­hin mut­ta Detroit oli edelleen 1960-luvul­la Yhdys­val­tain 5. suurin kaupunki. 

        Detroitin oli 1920-luvul­ta asti sijalle 4 Yhdys­val­tain suurimpi­en kaupunkien joukos­sa ja saavut­ti sijan 5. suurimpi­en kaupunkien joukos­sa vas­ta 1950-luvul­la ja piti tuot sijaa 1970-luvulle asti 

        His­to­ri­al­lisen ver­tailun vuok­si Detroit oli sijal­la 9 Yhdys­val­tain suurimpi­en kaupunkien joukos­sa vielä 1910-luvul­la ja 2000-luvulle tul­taes­sa sen sija oli 10. suurimpi­en kaupunkien joukos­sa. Detroit saavut­ti uudelleen 20000-luvul­la 1900-luvun alun sijan Yhdys­val­tain suurimpi­en kaupunkien joukossa. 

        Detroitin asukaslu­vun kehi­tys oli 1910-luvu­la 2010-luvulle seuraava:

        1910-luku: 465 766 (sijal­la 9.)
        1920-luku: 993 078 (sijal­la 4)
        1930-luku: 1 568 662 (sijal­la 4)
        1940-luku: 1 623 452 (sijal­la 4)
        1950-luku: 1 849 568 (sijal­la 5; menet­ti sijan 4. Los Angelesille)
        1960-luku: 1 670 144 (sijal­la 5)
        1970-luku: 1 511 482 (sijal­la 5)
        1980-luku: 1 203 339 (sijal­la 6: menet­ti sijan 5. Houstonille)
        1990-luku: 1 027 974 (sijal­la 7:menetti sijan 6. San Diegolle)
        2000-luku: 951 270 (sijal­la 10).

        Lähde:
        Pop­u­la­tion of the 100 Largest Cities and Oth­er Urban Places In The Unit­ed States: 1790 to 1990
        https://www.census.gov/library/working-papers/1998/demo/POP-twps0027.html

      7. Tullista men­nyt:

        Detroitin tyh­jen­si ”white flight” lähiöi­hin jo 1960-luvul­la, ei vuo­den 2008 talouskriisi. 

        Detroitin taloudelli­nen alamä­ki alkoi 1970-luvun lop­ul­la kun amerikkalainen auto­te­ol­lisu­u­den lip­pu­laivana pidet­ty Chrysler ajau­tui pahoi­hin taloudel­lisi­in vaiku­tuk­si­in ja jou­tui velka­sa­neer­auk­seen 1979. Jon­ka seu­rauk­se­na Chrysler vähen­si paljon väkeä ja lopet­ti myös pysyvästi eräi­den auto brän­di­en tuotan­not ja suurim­mat irti­sanomiset iski nimeno­maan Detroiti­in. Vuo­den 2008 finanssikri­isin yhtey­dessä Detroit kär­si myös kun Gen­er­al Motors jou­tui velka­sa­neer­auk­seen. Jon­ka yhtey­dessä se jou­tui vähen­tämään väkeä. Ain­oa amerikkalainen auto­te­ol­lisu­u­den joka ei ole tähän men­nessä joutunut velka­sa­neer­auk­seen on Ford Motor Company.

  10. Yhdys­val­tain kansas­ta en tiedä, mut­ta arvos­tus­tani Yhdys­val­tain val­tio­ta kohtaan Trumpin kausi on nos­tanut, eri­tyis­es­ti viimeiset pari kuukaut­ta. Pähkähul­lut ideat ovat juut­tuneet hallintokoneis­ton rat­taisi­in ja kun rehelliset vaalit hävitään, ne myös hävitään, myön­net­ti­in tap­pio tai ei. Pres­i­dent­tikin voi vieläpä joutua syyt­teeseen rikok­sis­taan, eivätkä supli­ik­ki ym. manip­u­laa­tio­taidot ole pelas­ta­neet. Toista on ollut vaik­ka Putinin kausi Venäjällä.

  11. San Fran­cis­co sijait­see niemellä/saarella ja se ei voi paljoa kas­vaa muu­ta kuin ylöspäin. Ja siel­lä halu­taan säi­lyt­tää myös puu­talo­ja, jot­ka ovat kaupungille ominaisia.Asukkaita vain noin 800000. Maan­järistys­ris­ki lähivu­osi­na suuri, viimeinen iso taisi olla se 1905. Kaduil­la asu­via on kyl­lä silmämääräis­es­ti paljon, Ja seinil­lä näkee Google ym BigTech yri­tys­ten vas­taisia graf­fite­ja (nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa mm.). Kasvu kyl­lä tapah­tuu laa­jal­la Bay are­al­la, jos­sa monia kaupunke­ja ja laa­je­ja omakoti/townhouse aluei­ta. Bay arean/Silicon Val­leyn asukasluku on tietääk­seni yli 10 miljoonaa.

    1. Coun­try­boy:
      San Fran­cis­co sijait­see niemellä/saarella ja se ei voi paljoa kas­vaa muu­ta kuin ylöspäin. Ja siel­lä halu­taan säi­lyt­tää myös puu­talo­ja, jot­ka ovat kaupungille ominaisia.Asukkaita vain noin 800000.Maanjäristysriski lähivu­osi­na suuri, viimeinen iso taisi olla se 1905. Kaduil­la asu­via on kyl­lä silmämääräis­es­ti paljon, Ja seinil­lä näkee Google ym BigTech yri­tys­ten vas­taisia graf­fite­ja (nos­ta­vat asun­to­jen hin­taa mm.). Kasvu kyl­lä tapah­tuu laa­jal­la Bay are­al­la, jos­sa monia kaupunke­ja ja laa­je­ja omakoti/townhouse aluei­ta. Bay arean/Silicon Val­leyn asukasluku on tietääk­seni yli 10 miljoonaa.

      San Fran­cis­co on van­ha län­sir­an­nikon pank­ki ja finanssikeskus. San Fran­cis­con taloudelli­nen ase­man loi Kali­forn­ian kul­taryn­täys (1848–1855) jon­ka seu­rauk­se­na län­sir­an­nikolle ja etenkin San Fran­cis­cos­ta kehit­tyi iso finanssi­palvelu keskus. Yhdys­val­lois­sa on kak­si isoa finanssi­palvelu keskus­ta. New York City ja San Fran­cis­co. San Fran­cis­con Bay are­an kat­taa myös San Josén ja Oak­landin kaupun­git ja esikkaupun­git. San Fran­cis­con Bay Are­an kasvu on laa­jen­tunut sisä­maa­han. Syy mik­si San Fran­cis­con Bay Area on houkut­tel­e­va asuinalue on ilmas­to joka ei ole liian kuuma mut­ta ei ole liian viileä. Toisin kuin esim Los Ange­lesin ilmas­to joka on kuuma

  12. PISAn mukaan jenk­ki-pojat pär­jää melkein yhtä hyvin hyvin kuin Suo­mi-pojat. No, ehkä PISA ei mit­taa oikein mitään. Mut­ta jos mit­taa, Suo­mi on USA:n tiel­lä. Poikien osalta. Toki maail­man epä­tasa-arvoisim­man koul­u­laitok­sen tytöt ovat PISAn mukaan paljon amreikkalaisia tyt­töjä parem­pia, pojista puhu­mat­ta. USAn koul­u­laitoshan on varsin tasa-arvoinen suo­ma­laiseen ver­rat­tuna tossa suhteessa.

  13. Demokra­tia ei mitenkään poista yhteisön val­tahier­arkioi­ta ja yksilöi­den verisiä tais­telu­ja val­lan kah­vas­ta aina ulko­mail­la sodit­tavia sotia myöten.
    – Se ei myöskään tee hallintopäätök­sistä parempia.

    Yksi ylivoimainen etu (äänestys)demokratialla kuitenkin on: se tekee val­taan pääsyn riip­pu­vaisek­si hil­jais­es­ta enemmistöstä.

    Jos tuo yhteys äänestäjän ja hal­lit­se­van luokan väliltä katkaistaan (malli EU), val­tion har­joit­ta­mal­la tyrann­ian määräl­lä ja kansalais­ten kaltoin kohtelul­la ei ole mitään rajaa.
    – Hal­lit­se­van luokan ei tarvitse enää edes muodol­lis­es­ti kumar­taa kansalle.
    – Vain sinne mis­tä jatkokausi saadaan; medi­alle, ään­ten­lasken­tao­hjelmien omis­ta­jille, jne, …

  14. hmm..vaimoni 90v vaar­il­ta sain Antti Tuurin “Voiman miehet” — 1910–1940 sähköinsinöörien elämän­tari­noi­ta. Jäi mieleen kun eräs ker­toi että 20-luvul­la matkasi Amerikkaan, teki toukoku­us­ta joulu­un töitä sata­mas­sa ja armei­jan parakke­ja pystyt­tämässä, tien­asi 500$ ja opiske­li vuo­den amerikkalaises­sa yliopis­tossa tuol­la rahal­la, toki hiukan tien­at­en välillä..Aikamoinen elintaso!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.